KauppaSuomi | viikko 6 / 2017
5
TYÖ JA TALOUS – Revontulimatkailu on Lapissa hyvin hyödynnettyä, nyt pitäisi tuotteistaa myös muut vuodenajat
Levin Utsuvaaran lasi-iglukylä kohoaa 340 metrin korkeudessa Perheyritys Levin Iglut on laajentanut toimintaansa matkailusesonkiin 2016–2017 kuudella uudella lasi-iglulla sekä erämaamaiseman a’la carte - listan lisäksi tarjoavalla ravintolalla. Yöpyminen lasi-iglussa on erityisesti aasialaisten ja brittien suosiossa.
Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Levin Iglut
T
taja Kylmälahti. Aurora Sky:n keittiö on erikoistunut pohjoiskalotin makuihin. Tarjolla on Lapin riekon ja riistan ohella muun muassa kuningasrapua ja turskaa. Ravintolan keittiöpäällikkönä toimii Heikki Kunnari. Revontulitalo on valmistunut samaan aikaan neljän ensimmäisen lasi-iglun kanssa. 123 neliön Revontulitalo on mitoitettu 6–8:lle. Revontulitalossa on takallinen näköalahuone, keittiö, kaksi sviittiä sekä sauna. Näköalaterassilla on kuuden hengen kuumaporeallas.
alvella 2008 vilppulalainen Tauno Mäkelä käveli Levin tunturin Utsuvaaralla omistamillaan mailla ja pohti, miten tämän upean maiseman ja vuodenaikojen vaihtelun parhaiten saisi hyödynnetyksi. Lasinen asumus korkealla Utsuvaaran laella, Mäkelällä välähti. Niin sai alkunsa iglukylä Utsuvaaran laella, 340 metrin korkeudessa. Levin Iglut on Mäkelän perheen omistuksessa, omistajina heidän Luisu Oy nimisessä perheyrityksessään ovat Tauno ”Yli 90-prosentMäkelä vaimonsa kanssa sekä perheen neljä lasta. Lapsista Tuusulassa asuva tisesti lasi-igKristiina Kylmälahti on yrityksen toimitusjohtaja ja perheestä ainoa luissa yöpyjät yrityksessä kokopäiväisesti toimiva. ovat ulkomaa83-vuotias Tauno Mäkelä on edelleen vahvasti mukana Levin Iglujen toiminlaisia, erityinassa. Ennen Levin Igluja Kylmälahsesti aasialaisia ti on ollut 20 vuotta matkailualalla, muun muassa laiva- ja lentoyhtiöiden ja brittejä.” palveluksessa. Levillä iglukylässä yritys työllistää yksitoista sekä lisäksi kausityönteki- KAHDEKSASTATOISTA lasi-iglusta jöitä ja extraajia tuntityöntekijöinä. neljä on Premium-igluja ja loput neljätoista Superior-igluja. Kaikki iglut ovat VUONNA 2008 Utsuvaaran laelle 23 neliön suuruisia. Premium-iglut nousi neljä lasi-iglua, vuonna 2013 ovat kahdelle, Superior kahdelle tai kahdeksan lasi-iglua lisää ja viime niissä olevalla varavuoteella 3–4 henvuonna kuusi lasi-iglua sekä Aurora gen perheelle. Lasi-iglussa on miniSky -niminen ravintola. keittiö kodinkoneineen ja astioineen, – Ravintola Aurora Sky on arkkiteh- suihku ja vessa sekä sähkölämmittuurisesti erityinen rakennus. Ravin- teiset, huurtumattomat lämpölasit, tola on rakennettu kahteen kodan- lattialämmitys ja ilmastointi. Iglun muotoiseen kerrokseen, josta ylin on keskellä on moottoroitu sänky, josta lattiasta kattoon lasia. Haluamme tar- voi ihastella maisemia ja katsella rejota mahdollisuuden seurata taivaan vontulia. liikkeitä ja revontulia myös illallisen – Premium iglut sijaitsevat Utsuvaayhteydessä. Valoisaan aikaan ravin- ran huipulla iglukylän ensimmäisessä tolasta voi ihastella laajalle avautuvaa iglurivissä. Niistä avautuvat esteettöerämaamaisemaa, sanoo toimitusjoh- mät maisemat silmänkantamatto-
miin. Premium-luokan iglujen erityisvarusteisiin kuuluu tervetulojuoma, Pentikin astiasto, kylpytakit ja tossut, Kylmälahti kertoo. Sesonkiaikana, marraskuusta huhtikuuhun, vuorokausi Premium-iglussa maksaa 500–700 euroa, Superior-iglussa 400–600 euroa. Sesongin ulkopuolella vuorokausihinta on jonkin verran pienempi. – Yli 90-prosenttisesti lasi-igluissa yöpyjät ovat ulkomaalaisia, erityisesti aasialaisia ja brittejä, mutta iglut ovat myös saksalaisten, itävaltalaisten ja australialaisten turistien suosiossa. Igluturisteissa on Kylmälahden mukaan runsaasti häämatkalaisia. Japanilaiset uskovat revontulien katselun tuovan poikalapsionnea. – Ulkomaalaisissa on sellainen erityispiirre suomalaisiin verrattuna, että he varaavat yöpymisen jo jopa vuoden ennen matkaansa, kertoo Kylmälahti. REVONTULIMATKAILUA hyödynnetään Lapissa Kristiina Kylmälahden mielestä jo nyt hyvin ja monipuolisesti. – Olennaista olisi saada myös muut vuodenajat hyödynnettyä, jotta sesonki jatkuisi ympäri vuoden. Toki sesonkiin vaikuttaa myös se, että marras-maaliskuun ulkopuolella lentoja tulee Kittilään vain murto-osan sesonkiajan lentomääristä, sanoo Kylmälahti. Hänen mukaansa paremmin pitäisi hyödyntää ja tuotteistaa ruskaa sekä keskiyön aurinkoa ja keskiyön auringon kypsyttämiä luonnon aarteita sekä kaiken kaikkiaan Lapin kesän luonnon kauneutta tunturikukkineen ja -puroineen. – Esimerkiksi meillä sesonkiaikana lasi-iglut ovat loppuunmyydyt, mutta sesongin ulkopuolella käyttöaste on huomattavasti vähäisempi. •
Lasi-iglu on rakenteellisesti palapelien palapeli
Y
listarolainen, Panttilan Pajan omistaja Markku Hietala rakensi ensimmäiset lasi-iglut 2000-luvun alussa Saariselälle. Hän on suunnitellut, piirtänyt ja rakentanut kaikki Levin iglukylän lasi-iglut. Hietala on myös asentanut jokaisen iglun paikan päällä yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa. Sokkelin ja sisustamisen teettää rakennuttaja. Asentamiseen menee aikaa parisen viikkoa. Iglun runko kootaan teräskehikosta. Karkaistu, sähkölämmitteinen erikoislasi tulee Hietalalle Alavudelta lasitehtaalta elementteinä, joiden kaavat hän suunnittelee. Yhteen igluun asennetaan keskimäärin 50–60 erilaista lasielementtiä. – Lasielementin pitää mahtua teräsrunkoon aivan tismalleen, siksi lasielementin kaavan tekeminen on äärimmäisen tarkkaa työtä. Igluissa käytetty erikoislasi on kallista ja materiaalina sellaista, että elementistä ei voi leikata tai lisätä siihen mitään. Mittausvirheitä kaavojen teossa ei siis saa tulla, Hietala kertoo. Asentamista varten Hietala ja yhteistyökumppaninsa menevät paikan päälle Leville. Heidän kuorma-autos-
saan kulkevat teräskehikko ja lasielementit, heillä on myös tarvittavat nosturit. Lisäksi asennustöiden eri vaiheisiin osallistuu paikallisia aliurakoitsijoita. Mitä yksi lasi-iglu maksaa? – Jaa-a, kyllä sen hinta sinne reilun 100 000 euron pintaan nousee, vastaa Hietala. Yksityiset ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita lasi-igluista kesämökeiksi ja puutarhoihin. – Olenkin suunnitellut, että teen prototyypin ns. jokamiehen iglusta, jossa ei tarvittaisi sokkelia ja jonka tekniikka olisi yksinkertaisempi; näin myös hintaa saataisiin reilusti alemmas, kertoo Hietala. •
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi KauppaSuomilehdessä esitellään suomalaisia yrityksiä.