– Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito kun toimitaan verkostomaisessa työyhteisössä, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen.
sia ja jotakin uutta. Miten nykyinen koulutusjärjestelmä sitten vastaa tulevaisuuden tarpeisiin? Kovatasoista perusosaamista meillä syntyy edelleen, mutta muuten kehittämisen varaa on paljon, vastaavat asiantuntijat. – Mantrana on hoettu, että koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin, mutta aika vähän asiassa on tapahtunut. Ammattitutkintojärjestelmä on aika jäykkä ja sisältää pääosin oppilaitoskeskeistä oppimista. Olisi kehitettävä enemmän työelämässä tapahtuvia oppimismuotoja, koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen esittää. YRITYKSISSÄ TARVITAAN TYÖVALMENTAJIA Lahtista huolettaa erityisesti potentiaali, joka tällä hetkellä jää käyttämättä monessa paikassa. Liian monet nuoret eivät pääse työn syrjään lainkaan kiinni.
Nuorisotakuuta on yritetty toteuttaa myöntämällä nuorille palkkatukeen oikeuttavia Sanssi-kortteja. Noin 40 000 myönnetystä kortista kuitenkin vain 10 000 on johtanut jonkinlaiseen työllistymiseen. – Iso kysymys monissa yrityksissä on kokemattoman työntekijän perehdyttäminen. Se vaatii aikaa ja on suuri kustannus. Siksi parempi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä, Lahtinen esittää. Koulutus menee hukkaan myös silloin, kun ammattikorkeakouluista vuosittain valmistuvat tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää Suomeen töihin puutteellisen kielitaidon takia. – Pelkästään englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia ei pitäisi olla, vaan opiskelijoita pitäisi kannustaa kehittämään suomen kielen taitojaan. Heillä on osaamista, jota yritykset aidosti
tarvitsisivat, mutta ilman kielitaitoa he eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kolmas hukkaan heitetty resurssi ovat Lahtisen mukaan 50–60-vuotiaat, joiden kykyihin työelämän uusiin vaatimuksiin vastaamisessa työnantajat eivät aina usko. Henkilöstön koulutukseen ja uuden oppimiseen pitää pystyä panostamaan. – Eikä koulutus saa perustua jo olemassa olevan tutkinnon päivittämiseen vaan pitäisi katsoa laajemmin vaadittavaa moniosaajuutta. Tämä on iso resurssikysymys: tarvitaan lisää joustavia kouluttautumistapoja, moduulimaista opiskelua isojen kokonaisten tutkintojen sijaan. Myös Ruokonen painottaa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä. – Ei kenenkään oppiminen pääty siihen, kun on tutkintotodistus kädessä 25-vuotiaana.
JÄSENEXTRA 9