Kaupan vuosi
KAUPPA ON SUOMEN SUURIN NUORTEN TYÖLLISTÄJÄ.
2011
Sisällys 3
Hallituksen puheenjohtajalta
4
Kaupan liiton esittely
6
Kaupan vuosi 2011
8
Kauppa vastuunkantajana
10
Työmarkkinat
12
Tekninen kauppa
13
Verkkokauppa
14
Koulutus & kehitys
15
Vuoden puheenaihe
16
Toimitusjohtajalta
17
Organisaatio
18
Svensk sammanfattning
19
English Summary
Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664616 www.kauppa.fi kauppa@kauppa.fi
Tekstit Viestintäsalot Oy Kuvat Milka Alanen, Lauri Mannermaa, Kesko, Kaupan liitto Ulkoasu Dog Design Paino Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2012
H A L L I T U KS EN P UH E E N J O H TAJALTA 3
Kaupan painoarvo kasvaa Matti Halmesmäki Puheenjohtaja, Kaupan liitto
P
alvelualojen, erityisesti kaupan, merkitys Suomessa kasvaa. Kauppa on noussut teollisuuden rinnalle talouden kivijalkana ja hyvinvoinnin luojana. Edellisen taantuman aikana vain kauppa kykeni lisäämään työ voimaansa ja ylläpitämään voimakasta investointitahtia. Kauppa on monimuotoinen toimiala. Suomessa on yli 45 000 kaupan alan yritystä, joukossa suuria ja pieniä, moni toimialaisia ja yhteen tuotealueeseen keskittyviä, kansain välisiä ja paikallisia, vähittäis- ja tukkukauppoja, kuluttajia ja teollisuutta palvelevaa kauppaa. Toivon, että kauppa voisi entisestään monipuolistua. Uusia liikeideoita on tuotava rohkeasti markkinoille ja uudistettava vanhoja toiminta malleja. Suomalainen kauppa onkin siirtymässä monikana vaiseen tapaan toimia, mitä verkkokaupan kasvu vauhdittaa. Kauppa on myös entistä kansainvälisempää. Muualta tulleet yritykset monipuolistavat tarjontaa ja tuovat terve tullutta kilpailua. Samaan aikaan suomalainen kauppa hakee uutta kasvua ulkomailta. Osittain kaupan monimuotoisuudesta johtuen Kaupan liiton rakenne on ollut pirstalainen. Tavoitteenamme on siirtyä selvästi tiiviimpään malliin, kun jäsenliittoja nyt on 28. Voimakas yhtenäinen Kaupan liitto on vahva edun valvoja, joka saa äänensä kuuluviin niin hallitusneuvotte luissa kuin EU-tason vaikuttamisessa. Jotta kauppa menestyisi, voisi työllistää ja investoida sekä edelleen kehittyä, tarvitaan kuluttajien tulevaisuudenuskoa, ovathan lamat usein pääosin psykologisia ilmiöitä. Työ on ensimmäinen edellytys sille, että ihmisillä on uskoa tulevaisuuteen ja halua kuluttaa. Erityisen huolestuttavaa yhteiskunnassamme on korkea nuorisotyöttömyys ja nuor ten syrjäytyminen lieveilmiöineen. Työllistämistalkoisiin tulisi kaupan lisäksi osallistua kaikkien muidenkin elinkeinojen. Halun lisäksi pitää olla kykyä eli varaa kuluttaa. Tiukoilla ovat nuoret, lapsiperheet ja pienituloiset. Heidän elinolo suhteitaan ei saa kuormittaa ratkaisuilla, jotka nostavat kaupan hintatasoa tai heikentävät ostovoimaa. Arvonlisä veron nostaminen leikkaisi kulutusmahdollisuuksia eniten heikoimmassa asemassa olevilta. On ilahduttavaa, että ammattina kaupan ala kiinnostaa yhä useampia. Kaupan työt ovat monipuolisia ja vaativia. Osaaminen kaikilla tasoilla onkin suomalaisen kaupan suurin menestystekijä.
4 K AUPA N L IITON E SI TTE LY
Kauppa – monipuolisin elinkeino Kaupan liitto on kaupan alan valtakunnallinen edun valvontajärjestö. Tehtävämme on edistää suomalaista kauppaa ja parantaa sen toimintaedellytyksiä. Valvom me jäsenyritystemme etuja vaikuttamalla paremman toimintaympäristön puolesta, neuvottelemalla kaupan työehtosopimukset, vaikuttamalla lainsäädäntöön vapaan kilpailun edistämiseksi sekä kehittämällä ja tukemalla kaupan tutkimusta, koulutusta ja viestintää. Kaupalla on yhä tärkeämpi rooli suomalaisen elinkeinoelämän murroksessa. Jo kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä suomalaisista toimii palvelualalla. Tuottavuuden kasvu on kansantaloudellemme välttä mätöntä. Teollisuudessa tuottavuuden kasvu ei merkitse työpaikkojen lisääntymistä, vaan nämä työpaikat syntyvät palvelualalle. Kauppa on myös yhteiskunnan elämän rytmittäjä. Yli kaksi miljoonaa suomalaista käy päivittäin kaupassa. Kauppa on läsnä suomalaisten arjessa erottamattomasti. Palvelualojen merkityksen kasvaessa kaupan mieli piteitäkin kuunnellaan yhä enemmän, koska kauppa on suurin palveluala.
Yksi yhtenäinen Kaupan liitto Kauppa on monimuotoinen toimiala. Liiton jäsenkuntaan kuuluu 2 300 yritystä. Ne edustavat vähittäis- ja tukku-
Kaupan rooli kasvaa elinkeinoelämän murroksessa. kauppoja, liikenneasemia, hankinta- ja logistiikka yrityksiä, maahantuontiyrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä. Jäsenliittojemme kautta meillä on laaja kosketus- pinta suomalaiseen teollisuuteen, kuluttamiseen ja kuluttajiin. Kaupan liitto ja sen jäsenliitot ovat keskustelleet vuoden aikana tehokkaamman ja yhtenäisemmän toimintamallin kehittämisestä. Tavoitteena on saada kaupan ääni kuulumaan paremmin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän piirissä. Yhtenäistä toimintamallia tukee omalta osaltaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka resurssit ovat myös Kaupan liiton apuna. Kaupan liitto on EK:n kolmanneksi suurin jäsenliitto.
Kattavat palvelut jäsenille Kaupan liiton jäsenpalvelusta saa tietoa alan työehto sopimusten sisällöstä ja vaikutuksista sekä ohjeita ja tukea työsuhteisiin liittyvien ongelmien ratkomiseen. Verkkopalvelu Kauppa.fi välittää luotettavaa ja ajan tasaista tietoa toimialan asioista sekä liiton toiminnasta. Tarjoamme jäsenillemme laadukasta ja monipuolista koulutusta ja alan huipputapahtumia. Syksyllä 2011 järjestimme kolmannen kerran kaupan alan yhteisen Kauppa 2012 -suurtapahtuman, joka käsitteli kaupan trendejä ja tulevaisuutta. Kehitämme ja tuemme kaupan tutkimusta ja olemme mukana vaikuttamassa kaupan alan koulu tukseen jokaisella tasolla toisen asteen koulutuksesta yliopistoihin asti.
5
Kaupan myynti 2011
Vähittäiskaupan, tukkukaupan ja autokaupan liikevaihto Kausitasoitettu indeksi 13 %
Tukkukauppa Vähittäiskauppa Autokauppa
Vähittäiskauppa Tukkukauppa Autokauppa
29 %
Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot
Lähde: Tilastokeskus 58 % 140
130
Kaupan työlliset 2011
120
110
100
14 %
Vähittäiskauppa Tukkukauppa Autokauppa
90
80
55 %
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
31 %
70
60
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
140
Kauppa investoijana kansantaloudessa
130
milj. euroa 2010
120
110
Teknologiateollisuus
100
Informaatio ja viestintä 90
Kauppa Rakentaminen
80
Hallinto- ja tukipalvelut 70
Kemianteollisuus Metsäteollisuus
60
Elintarviketeollisuus 140
Rahoitus ja vakuutus Majoitus ja ravitsemus
130
Tekstiiliteollisuus 120
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600 110
100
Kauppa työllistää yli 300 000 suomalaista.
90
80
70
60
6 K AU PA N VUOSI 2011
Hitaan kasvun kausi Suomen kansantalous on siirtynyt muun Euroopan mukana hitaan kasvun aikaan. Myöskään kaupalla ei ole edellytyksiä kasvaa niin nopeasti kuin vielä 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Ostovoiman kehitys on lähes nollatasolla ja työllisyyden paraneminen hidastuu. Kaupan myynnin volyymi vuonna 2011 kasvoi 2,4 prosent tia. Kasvua siivitti suurelta osin hintojen nousu, sillä liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Inflaatio laukkaa Suomessa liian nopeasti, nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Olemme jäljessä EU:n 2 prosentin inflaatiotavoitteesta. Vuonna 2012 kauppa odottaa vain pientä myynnin lisäystä, mutta seuraavana vuonna näkymät ovat jo hieman paremmat. Tämä antaisi mahdollisuuksia myös luoda uusia työpaikkoja.
Korkea verotus leikkaa ostovoimaa Kaupan investoinnit vuonna 2011 olivat tyydyttäväl lä tasolla, mutta niiden odotetaan nyt pienentyvän. Mikäli näin tapahtuu, kerrannaisvaikutukset ovat negatiiviset, kun esimerkiksi rakentaminen vähenee. Suurin uhka vuonna 2013 orastavalle uudelle kasvulle ovat veronkorotukset. Arvonlisäveron nosto leikkaisi kaupan kasvua ja vähentäisi työ paikkoja. Tämä olisi murheellista etenkin nuorille, onhan kauppa Suomen suurin nuorten työllistäjä. Kulutusveroja – polttoaine-, energia-, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroa – on jo nostettu. Kaikki kulutukseen vaikuttavat verot pienentävät osto voimaa. Erityisen hankalia ovat pisteverot, jollaisia edellä mainitut verot ovat. Ne tuovat kaupalle ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Korkea verotus heikentää suomalaisen kaupan kilpailukykyä ja mahdollisuutta toimia kansan talouden veturina. Esimerkiksi tupakkaa ja alkoholia tuodaan ulkomailta huomattavia määriä ja samalla ostetaan paljon muutakin. Kaikki tämä on pois Suomen palvelusektorilta. Kuluttajia ei voi syyllistää; kehitys ohjautuu poliittisten päätösten seurauksena.
Olosuhteisiin nähden hyvä vuosi 2011
S
OK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä toimi Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011. – Vielä viime vuonna kaupan myynti, investoinnit ja työllisyys säilyivät tyydyttävällä tasolla. Nyt on toden näköisesti edessä pitempi matalan kasvun kausi. Palvelu sektorin toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, jos kansan talouden pyörät halutaan pitää pyörimässä, Niemelä summaa. Onko mitään myönteisiä merkkejä näkyvissä? – Viime vuonna positiivista oli ehdottomasti se, että onnistuimme säilyttämään työmarkkinarauhan ja solmi maan kaikkia osapuolia tyydyttävän pitkäaikaisen työehtosopimuksen. Alkuvuoden hyviä uutisia on, että tammikuussa kauppa näytti edelleen käyvän useilla aloilla kohtuullisen hyvin. Uskon myös, että loppuvuotta kohti inflaatio vielä hidastuu, mikä lisää ostovoimaa. – Toukokuussa 2012 valmistuu laaja selvitys aukiolo aikalain muutoksen vaikutuksista. Odotan tuloksia mielen kiinnolla. Uskon, että uusiin aukioloaikoihin ovat pääosin tyytyväisiä niin asiakkaat kuin kauppiaatkin. Nuorten syrjäytyminen huolettaa Kaupan liittoa. – Suuri joukko työttömiä nuoria on yhteiskunnalle suurta tuhlausta. Jokaisen nuoren tulisi päästä heti koulun jälkeen tai sen aikana näkemään, mistä työelämässä on kysymys ja mistä raha elämiseen tulee. Kuisma Niemelä muistuttaa, että Suomea uhkaa jo lähivuosina työvoimapula. – En haluaisi nähdä kymmenen vuoden päästä tilannetta, jossa palveluala kärsii kroonisesta työvoimapulasta samaan aikaan, kun suuri joukko suhteellisen nuoria ihmisiä ei halua tai ei enää kykene tekemään töitä. Tämän tilanteen torjumiseksi tarvitsemme laajan yhteiskuntasopimuksen. Siihen kauppa on omalta osaltaan valmis.
Suurin uhka orastavalle kasvulle ovat veronkorotukset.
6
7
SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä vieraili huhtikuussa 2012 käyttöön otetussa Sipoon Bastukärrin logistiikka keskuksessa, jossa työskentelee noin 400 vakituista työntekijää. Kyseessä on S-ryhmän kaikkien aikojen suurin investointi. Logistiikkakeskus on hiilipihi: peräti 99 prosenttia sen käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.
8 K AUPPA VA STUUNKANTAJANA
Kauppa toimii vastuullisesti Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä osa kaupan ympäristövastuullista toimintaa. Vuonna 2008 kauppa sitoutui kansalliseen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jossa se lupasi vähen tää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on kova, koska kauppa on koko ajan rakentanut ja rakentaa uusia toimipaikkoja sekä tiloja taustatoiminnoilleen. Kauppa on kuitenkin onnistunut hyvin. Kolmen ensimmäisen sopimusvuoden aikana säästötavoitteesta on saavutettu noin 20 prosenttia. Tavoitteen toteutu misessa kauppa on pärjännyt mainiosti muihin toimi aloihin vertailtaessa. Tulokset energiansäästössä kauppa on saavuttanut tekemällä niin isoja kuin pieniä asioita. Kylmäkalusteita ja valaistusta on uusittu, estetty lämmön karkaamista kulkureittien kautta sekä muun muassa otettu käyttöön vedettömiä pisuaareja henkilökunnan ja asiakkaiden wc-tiloissa. Henkilökuntaa on myös opastettu energiansäästöön arjen työssä. Kauppa on lisäksi ottanut menestyksekkäästi käyttöön erilaisia energiansäästön innovaatioita. Näitä ovat esimerkiksi maalämmön hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä, teollisuudesta talteen otetun hiilidioksidin käyttäminen myymälöiden kylmä aineena sekä kaupan kylmälaitteiden muodostaman lauhdelämmön talteenotto energianlähteeksi. Yhteismitallisia seuranta- ja raportointijärjestelmiä on myös kehitetty, muun muassa laadittiin lauhde lämpöenergian säästöjen laskentaohje. Viime vuoden aikana kaupan energiatehokkuussopi mukseen liittyi kaksi uutta Kaupan liiton jäsenyritystä, Hong Kong Import Ltd ja Kanta-Hämeen Tuoretuote Oy.
Ekopistehanke käynnistyi Suomen jätelain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2011. Uusi laki merkitsee lisää velvoitteita kaupalle. Se laajentaa pakkausten tuottajavastuuta ja edellyttää pakattujen tuotteiden maahantuojia ja pakkaajia järjestämään kuluttajapakkausten vastaan oton kattavasti koko Suomessa. Viime vuonna valmis
teltiin ja tammikuussa 2012 käynnistyi yhteistyö hankkeena Ekopistepilotti Tampereella ja Kuopiossa. Hankkeessa selvitetään erilaisten kuluttajapakkaus ten keräyspisteiden toimivuutta ja toiminnan kustan nuksia, logistiikan ja materiaalien käsittelyn vaihto ehtoja sekä kuluttajien mielipiteitä. Tavoitteena on löytää pakkausjätteille ympäristön ja kustannusten kannalta tehokas vastaanottoverkosto ja toiminta malli, joka täyttää uuden jätelainsäädännön vaatimukset. Hankkeella on laaja yhteistyöpohja. Kaupan liiton ja Päivittäistavarakauppa ry:n lisäksi hankkeessa ovat mukana pakkausalan tuottaja yhteisöt, ympäristöministeriö, Pirkanmaan elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elintarvike teollisuusliitto ETL, Jätelaitosyhdistys ry, sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Jätekukko Oy.
Paristot talteen vaaratta Kaupoissa on kerätty akkuja ja paristoja vuodesta 2008, kun niitä koskeva tuottajavastuulaki tuli voimaan. Kauppa haluaa edelleen tukea kierrätystä ja olla mukana käytännön ympäristöteoissa, mutta pitää samalla tärkeänä, että kierrätyksen turvallisuus varmistetaan. Väärin palautettuina tai säilytettyinä pienparistot ja -akut voivat syttyä palamaan. Kaupan liitto tekee yhteistyötä tuottajayhteisö Recser Oy:n kanssa turvallisen paristokeräyksen varmistamiseksi.
Huolenpitoa turvallisuudesta Kaupan vastuullisuutta on huolehtia niin asiakkaiden kuin henkilökunnan turvallisuudesta. Asiakasturvalli suus on Suomessa hyvällä tasolla, sillä kaupan henki löstöä koulutetaan säännöllisesti huolehtimaan siitä. Viime aikoina on herättänyt paljon keskustelua henkilökunnan oma turvallisuus, sillä uhkaavat asiakastilanteet ovat kasvussa. Kauppa tekee työtä varmistaakseen oman henkilökuntansa turvallisuu den. Monissa kaupoissa on nykyään turvakamerat ja kassoissa aikaviivelukot. Henkilökuntaa koulutetaan toimimaan oikein uhkaavissa tilanteissa.
9
Toimi oikein uhkatilanteissa
K
aupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM edistävät turvallisen työ- ja asiointiympäristön luomista. Liittojen yhteistyössä kehittämä Uhkaava asiakastilanne -verkko kurssi opastaa henkilökuntaa toimimaan oikein tilanteissa, joissa työntekijä joutuu kohtaamaan aggressiivisesti käyttäy tyvän asiakkaan tai joutuu jopa aseellisen ryöstön kohteeksi. Kurssi antaa konkreettisia neuvoja uhkatilanteiden hallin taan ja auttaa myös ennakoimaan niitä. Turvallisuusalan ammattilaisten yhdistys Finnsecurity ry ja Turvallisuus-lehti palkitsivat verkkokurssin kunniakirjalla lokakuussa 2011. Kurssiin voi tutustua osoitteessa http://koulutus.kauppa.fi/.
10
T YÖ MARKKI N AT 1 1
Kauppa turvaa työllisyyttä
K
auppa on Suomen eniten työllistävä elin keino. Viime vuonna sen palveluksessa oli yli 300 000 henkilöä. Työntekijöiden määrä on säilynyt tasaisen korkeana koko 2000-luvun suhdannevaihteluista huolimatta. Myös tule vaisuudessa työpaikat lisääntyvät juuri palvelusektorilla. Yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä vaikutetaan siihen, kuinka paljon kauppa voi tulevaisuudessa työl listää ja luoda hyvinvointia. Jos esimerkiksi arvonlisä verotusta korotetaan vuonna 2013, ratkaisu hyydyttää kaupan kasvua ja kääntää työllisyyskehityksen laskuun. Arvonlisäveron kahden prosenttiyksikön noston lasketaan leikkaavan vähittäiskaupan kasvun kokonaan ja autokaupan sekä tukkukaupan kasvua lähes prosentti yksiköllä. Yhteensä arvonlisäverokantojen kiristys pie nentäisi kaupan työllisyyttä arviolta tuhansilla henkilöllä.
Kauppa työllistää nuoria Kauppa on Suomen suurin nuorten työllistäjä. Alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli kolmannes työskentelee kaupan palveluksessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 60 000 syrjäyty misvaarassa olevaa nuorta. On tärkeää, että kaupan edellytykset työllistää säilyvät. Vuonna 2012 Kaupan liiton pääteemana on ”Suomi kasvaa kaupalla”. Haluamme välittää tietoa kaupan ja
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkeä Kauppa Metalli- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Energia- ja jätehuolto
Työrauha säilyy Vuonna 2011 neuvottelimme kaupan alalle uuden yleissitovan työehtosopimuksen. Myönteisiä asioita olivat, että työrauha on nyt turvattu kahdeksi vuodeksi eteenpäin ja sopimuksen alkamis- ja päättymisajan kohdat säilyivät lähes samoina. Sopimuksessa myös luovuttiin paikkakuntakalleusluokasta 2 kokonaan, mikä selkiyttää työehtosopimusta ja palkkataulukoita. Neuvotteluprosessi oli tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä se sisälsi kaksi täyttä neuvottelukierrosta, joista keväinen saatiin ratkaistuksi vasta valtakunnan sovittelijan avulla. Syksyllä 2011 työmarkkinakeskusjärjestöt alle kirjoittivat raamisopimuksen, jonka piirissä on 94 prosenttia palkansaajista. Sopimuksessa on päätetty muun muassa palkankorotusten rajoista.
350 300 250 200 150 100 50 0
Lähde: Tilastokeskus
palveluiden merkityksestä yhteiskunnan rakentajana ja työmahdollisuuksien tarjoajana. Erityishuomion saa kaupan rooli nuorten työllistäjänä. Viestimme myös kaupan alan monipuolisuudesta; kauppa tarjoaa satoja erilaisia työtehtäviä sekä hyvät kouluttautumisja uramahdollisuudet. Kauppa on yksi suurimmista maahanmuuttaja taustaisten henkilöiden työllistäjistä yksityisellä sektorilla kiinteistö- ja ravintola-alan lisäksi.
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
1 2 T EKNINEN KAUP PA
Tuonti mahdollistaa viennin Vuosi 2011 oli tekniselle kaupalle toinen vahvan kasvun vuosi peräkkäin. Alkuvuodesta kasvuluvut olivat huimat, mutta laskivat hieman syksyn aikana. Koko vuoden myynti päätyi kuitenkin hyvään 16,1 prosentin kehitykseen. Ala odottaa vuonna 2012 edelleen positiivista, joskaan ei yhtä suurta myynnin kehitystä kuin kahden edellisen vuoden aikana. Yritysten tilauskannat Suomessa ovat nyt kohtuulliset, ja näin ollen myös tekninen kauppa on käynyt hyvin. Teknisen kaupan perustehtävä on teollisuuden ja rakentamisen kilpailukyvyn kehittäminen. Erityisen tärkeässä asemassa on vientiteollisuus. Tekninen kauppa ostaa teollisuudelle ja rakentamiselle sellaisia tuotteita, joita ne itse eivät varastoi. Suuri osa siitä on siis maahantuontia ja edelleen myyntiä. Näin tuonti mahdollistaa viennin. Teknisellä kaupalla on asiakkaita myös julkisella sektorilla ja vähittäiskaupassa. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenten yhteenlaskettu
myynti vuonna 2011 oli 8,8 miljardia euroa, ja ne työllistivät noin 20 000 henkeä.
Ratkaisuja asiakkaille Keskeinen tavoite teknisen kaupan toiminnan kehit tämisessä on tarjota yksittäisten tuotteiden sijasta entistä enemmän kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja. Niiden avulla asiakkaalle tuotetaan lisäarvoa ja parannetaan kilpailukykyä. Vuonna 2011 järjestettiin ensimmäisen kerran Teknisen Kaupan Ratkaisutoimittaja -kilpailu. Sen voitti sähköisiä varastotrukkeja ja automaattitrukki järjestelmiä valmistava Rocla Oy. Vuoden 2011 aikana tekniselle kaupalle hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vastuullisuusperiaatteet. Samalla määriteltiin teknisen kaupan rooli elinkeinoelämässä. Rakennuskonealan säännöllinen ennustaminen aloitet tiin. Lisäksi toteutettiin useita mittavia koulutusohjelmia, joissa kiinnitettiin erityistä huomiota palveluun, asiakas suuntautuneisuuteen ja osaamisen kehittämiseen.
Teknisen kaupan yrityksistä monet ovat kansainvälisiä, niin myös SKS Group, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Puolassa ja Kiinassa. Yrityksen valikoimiin kuuluu 180 000 eri tuotenimikettä.
V E RKKO KAU P PA 1 3
Verkko muuttaa kauppaa Verkkokauppaostamisen suosio kasvaa. Suomalais kuluttajien käymän verkkokaupan arvo nousi 10,1 miljar diin euroon vuonna 2011. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi 10 prosenttia. Ulkomaisen verkkokaupan osuus oli 13 prosenttia. Eniten verkosta ostettiin matkailuun ja liikenteeseen liittyviä tuotteita ja palveluja. Kuluttajat ostivat sähköisesti ulkomailta ja koti maasta vähittäiskaupan tuotteita 3,3 miljardilla eurolla, mikä on lähes 8 prosenttia arvonlisäverolli sesta vähittäiskaupan liikevaihdosta Suomessa. Kaupan liiton, Asiakkuusmarkkinointiliiton ja TNS Gallupin kokoama tilasto kertoo, että vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa kasvoi selvästi nopeammin kuin koko suomalainen vähittäiskauppa vuonna 2011. Suunniteltua arvonlisäveron nostoa Kaupan liitto pitää uhkana hyvään vauhtiin päässeelle suomalaiselle verkkokaupalle.
Monikanavaisuus tulee Verkkokauppa muuttaa monin tavoin kaupan ja osta misen rakenteita. Yksi trendeistä on monikanavaisuus. Se tarkoittaa, että verkkokauppa ei ole yksin netissä, eikä kivijalkamyymälä vain kivijalassa. Niiden kombi naatiosta syntyy molempien vahvuuksia yhdistäviä uusia konsepteja. Verkkokaupan sisälle rakennetaan yhä useammin sosiaalisen median palveluja. Ne antavat esimerkiksi mahdollisuuden arvostella ja pisteyttää tuotteita tai jakaa tuotesivuja eri sosiaalisen median verkostoissa. Verkkokaupat kehittävät myös uusia mobiilisovelluk sia tablettitietokoneisiin ja älypuhelimiin.
Lisää liikevaihtoa
Verkkokaupan käyttäjät Viimeisen 3 kuukauden aikana verkkokauppaa käyttäneet Osuus internetin käyttäjistä, % 70 60 50 40
Lähde: Tilastokeskus *Ennuste: Kaupan liitto
Kaupan liiton keväällä 2011 käynnistämä verkko kauppakoulutus on saanut hyvän vastaanoton. Koulutus tarjoaa eväitä uusien liiketoimintamahdolli suuksien luomiseksi ja rohkaisee mukaan verkko kaupan maailmaan. Aiheina ovat olleet suomalaisen verkkokaupan kokonaisuus, verkkokaupan perustami nen, verkossa maksaminen, verkkokaupan logistiikka, markkinointi verkossa ja mobiilimarkkinointi.
Sosiaalinen media tulee verkkokauppaan.
30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
2020*
1 4 KOULU T US & KEHI TYS
Kauppa tarvitsee osaajia Samaan aikaan, kun kauppa jo työllistää runsaasti nuoria, se haluaa huolehtia alan kiinnostavuudesta tulevaa ammattiaan pohtivien nuorten parissa. Kaupan liitto on mukana Elinkeinoelämän nuorisoohjelmassa, joka tukee nuorten ura- ja koulutus valintoja aktivoimalla peruskoulujen ja lukioiden opettajia yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on tarjota opettajille mahdollisuuksia kuulla viimeisimmät uutiset työelämästä ja valottaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Nuoriso-ohjelman kohderyhmiä ovat myös sivistystoimenjohtajat, rehtorit ja opettajaksi opiskelevat. Kaupan yritysten edustajat pääsevät ohjelman mukana kouluihin kertomaan oppilaille oman alansa osaamisvaatimuksista ja alan tarjoamista mahdolli suuksista. Ideana on myös, että esimerkiksi opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tulla tutustumaan yrityksiin.
Kaupan tarpeet tunnetuiksi Tulevan työvoiman koulutustarve on monitasoista. Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, jonka toimintaa Kaupan liitto ohjaa, haluaa vaikuttaa ammatillisen koulu tuksen sisältöön niin, että siinä otettaisiin mahdollisim man hyvin huomioon kaupan nykyiset ja tulevat tarpeet. Kehittämiskeskuksen piirissä kehitettiin muun muassa ammatillisia perusopintoja ja myynnin ammattitutkintoa teknisen kaupan tarpeisiin. Kaupan liitto kutsuu vuosittain kauppaopettajat Retail-päivään, jossa käsitellään kaupan alan ajan kohtaisia asioita ja lisäksi syvemmin valittua teemaa. Vuonna 2011 teemana oli turvallisuus. Lisäksi järjestimme ensimmäisen ammattikorkea koulujen johdolle ja opettajille suunnatun kaupan alan teemapäivän, jossa esiteltiin kaupan tarjoamia uramah dollisuuksia kansainvälistyneessä toimintaympäristössä.
Lisää lähiesimiehiä Vuonna 2009 alkanutta lähiesimieskoulutuskokeilua jatkettiin menestyksellisesti kuudessa kokeiluoppi laitoksessa. Viime vuoden loppuun mennessä koulu tuksen oli suorittanut 143 opiskelijaa ja 116:lla koulutus
oli meneillään. Sekä kokeilukoulutukseen osallistuneet opiskelijat että heidän esimiehensä ovat arvioineet koulutuksen toteutukset hyviksi tai erittäin hyviksi. Kaupan liiton koulutusvaliokunta osallistui myynnin ammattitutkinnon perusteiden uudistamistyöhön. Myynnin ammattitutkinto on yksi suosituimmista ammatillisista näyttötutkinnoista. Vuonna 2011 tutkinnon suoritti lähes 2 500 ammattilaista.
Työtä henkilöstön eteen
S
uomen paras työpaikka löytyy kaupan alalta. Great Place to Work -listauksessa Ikea valittiin vuonna 2011 ykköseksi isojen työpaikkojen sarjassa. Yritys työllistää Suomessa 1 100 henkilöä. – Pitkäjänteinen työmme henkilöstömme eteen ei ole ollut turhaa, henkilöstöjohtaja Sari Härkönen iloitsee. Hyvän työilmapiirin perustana ovat vahvat ja jaetut arvot. Ikean tavoitteena on palkata erilaisia ihmisiä, joita yhdistää sama arvomaailma. Tutkimuksessa näkyy, että ikealaiset kokevat työpaikkansa tasa-arvoiseksi. Esimiehiä ja johtoa on helppo lähestyä, ja työkaverit viihtyvät keskenään. Myös henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuuksia pidetään hyvinä. Urakehitys yli osastoja maarajojen on tavallista ja siihen kannustetaan.
V U O D E N P U H E E N AI H E 1 5
Valtavien mahdollisuuksien Venäjä Yksi Kaupan liiton tavoitteista on suomalaisen kaupan toimintaedellytysten parantaminen Venäjän markkinoilla. Kaupan liitossa toimii aktiivisesti Venäjän kaupan ryhmä. Vuonna 2011 Venäjän kaupasta keskusteltiin monissa eri tilaisuuksissa. Venäjällä on aina ollut tärkeä kaupallinen ja taloudellinen merkitys Suomelle, mutta juuri nyt se on erityisen ajankohtainen. Vuonna 1993 aloitetut neuvottelut Venäjän jäsenyydestä maailman kauppa järjestössä WTO:ssa ovat vihdoin johtamassa tulokseen. Jäsenyys on enää ajan kysymys. WTO:n jäsenyys parantaa ratkaisevasti toiminta ympäristön ennustettavuutta, mikä lisää investointien suojaa ja varmuutta. Venäjän WTO-jäsenyys mahdol listaa EU–Venäjä-perussopimuksen uusimisen ja myöhemmin EU:n ja Venäjän välisten vapaakauppa neuvottelujen aloittamisen.
Verkostoitumista Venäjällä Toimintaympäristön muutokset maailmanmarkkinoilla ja erityisesti Euroopan talouskriisi synkentävät tulevai suuden näkymiä. On aikaisempaa vaikeampaa nähdä, mistä suomalainen teollisuus ja kauppa löytävät kasvua. Venäjä on Kiinan ja Intian ohella yksi maailman lupaavimpia niin sanottuja kehittyviä talouksia. Mikään ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, mutta pikku hiljaa esimerkiksi kauppatavat, oikeuslaitos ja lainsäädäntö kehittyvät Venäjällä länsimaiseen suuntaan. Teollisuutta palveleva tekninen kauppa on jo perin teisesti ollut vahvasti mukana Venäjän markkinoilla muun muassa metalli-, konepaja- ja kemianteollisuu dessa. Samoin monilla suurilla suomalaisilla vähittäis kauppiailla on ollut jo pitkään merkittävää liiketoimin taa itärajan takana. Kaupan liiton Venäjä-ryhmässä toimii kaikkiaan 11 yritystä.
Oppeja idästä Kaupan liiton Venäjän-seminaarissa marraskuussa 2011 rohkaistiin suomalaisyrityksiä Venäjän markki noille. Suomalaiset ovat pidettyjä kauppakumppaneita, joihin luotetaan. Suomalaisten tapaa hoitaa asioita
Yksi Venäjän-kaupan uranuurtajista ja menestyjistä on ollut Kesko. Rautakaupassa se on saavuttanut hyvän markkinaaseman kovassa kansainvälisessä kilpailussa. – Kokemukset Venäjältä ovat antaneet hyvää oppia liike toiminnan ja konseptin kehittämiseen. Tavoitteenamme on avata vuosina 2012–2015 yksitoista uutta K-rautaa Venäjälle, Rautakeskon Venäjän maajohtaja Mikko Nissinen kertoo.
arvostetaan, samoin kuin sitä, että ymmärrämme venäläistä kulttuuria. Venäjällä on täysin mahdollista tehdä kannattavaa bisnestä toimimalla lainsäädännön ja paikallisten pelisääntöjen mukaan. Pikavoittoja ei ole luvassa, vaan valmistelu ja perusasiat on tehtävä kunnolla, kuten missä tahansa investoinneissa. Seminaarissa todettiin, että suurimmat esteet Venäjälle etabloitumiseen ovat ennakkoluulot sekä riskien ja uhkien liioittelu.
Venäläinen piristysruiske Kaupan kansainvälistyminen Suomessa on kahden suuntaista. Toisaalta suomalainen kauppa laajentaa toimintaansa maamme rajojen ulkopuolella, toisaalta kotimarkkinoillamme on entistä enemmän ulkomaisia toimijoita ja asiakkaita. Venäläisturistit ovat jo nyt ylivoimaisesti merkittävin ulkomaisten asiakkaiden ryhmä Suomessa ja heidän määränsä kasvaa tulevaisuudessa. Kaupan liiton tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa venäläisistä turisteista tulee Suomeen ostoksille. Miljoonan viisumin raja vuo dessa ylitettiin vuonna 2011. Venäläisturistit jättivät osto euroja maahamme useiden satojen miljoonien edestä.
1 6 TOIMIT USJO HTAJALTA
Suomi kasvaa kaupalla Juhani Pekkala Toimitusjohtaja, Kaupan liitto
T
oimialojen kokoa ja merkitystä voi luonnehtia monella eri tavalla. Kauppa on yksittäisenä toimialana Suomen suurin työllistäjä ja sen osuus bruttokansantuotteesta on suurin, kymmenen prosenttia. Se on myös nuorten työllistäjistä merkittä vin: joka kolmas työssäkäyvä nuori on kaupan alalla. Kauppa on mukana monimuotoisesti kuluttajan arjessa ja teollisuuden kumppanina. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa palveluihin, mikä muuttaa vääjäämättä Suomen elinkeinorakennetta. Suurena toimialana kauppaan kohdistuu kova poliittinen ja julkinen mielenkiinto. Vuonna 2011 vähittäiskaupan kaavoituk sesta käytiin kova vääntö eduskunnassa. Hallitus toi eduskunnalle esityksen, jossa se halusi kiristää merkittävästi kaupan kaavoitusta ja kaventaa paikallista valtaa päättää siitä, missä kaupat sijaitsevat. Hallituksen esitys meni eduskunnassa täpärästi läpi. Valitettavasti päätös ei lisää kaupan kilpailua vaan nostaa kauppapaikkojen hintoja. Ainakaan asiakas ei hyödy uudesta laista. Toinen merkittävä hanke liittyi
tuottajakartellien sallimiseen, eli tuottajat olisivat voineet yhteisesti rajoittaa tuotantoa pitääkseen yllä hintatasoa. Aloite ei edennyt hallituksen käsittelyyn asti. Nämä aiheet kuvaavat hyvin kauppaan kohdistuvia paineita. Kauppa on keskeinen elinkeinoelämän toimiala, joka kohtaa kaikki suomalaiset miltei päivittäin. Mielenkiintoista on se, että EU:ssa käydään samaa keskustelua. Maatalous ja elintarviketeollisuus vyöryttävät kerta toisensa jälkeen erilaisia syytöksiä kauppaa kohtaan. Kauppa on arvoketjussa viimeinen ennen kuluttajaa ja näkyvä kohde. Tästä kamppailusta käyvät aallot Suomeen asti. Kaupan liitto on vaikuttanut alan puolesta erilaisilla tutkimuksilla. Tärkeimpiä ovat olleet kaksi kertaa vuodessa julkaistu suhdannekatsaus, verkkokauppaselvitys, Viron matkustajatuontiselvitys ja venäläis ten ostoaikeita Suomessa luotaava selvitys. Liitto järjesti myös vuoden aikana useita koulutustilaisuuksia, kuten työehtosopi mukseen ja työlainsäädäntöön liittyviä kou lutuksia, erinomaisen vastaanoton saaneen verkkokauppakou lutuksen sekä päättäjät yhteen keräävän Kauppa 2012 -suurtapahtuman. Suomi kasvaa kaupalla.
O RG AN I SAAT I O 1 7
Kaupan liiton rakenne Kaupan liiton hallitus 2011 Puheenjohtajat ja työvaliokunta
Hallituksen muut jäsenet
Puheenjohtaja Pääjohtaja Kuisma Niemelä, SOK
Hallituksen puheenjohtaja Heimo J. Aho, SKS Group Oy Toimitusjohtaja Harri Broman, Motonet Oy Hallituksen puheenjohtaja Pekka Helander, Salon Passeliauto Oy Toimitusjohtaja Ralf Holmlund, Suomen Lähikauppa Oy Apteekkari Pekka Karttunen, Siilinjärven 1. Apteekki Kauppias Esa Kiiskinen, Saija ja Esa Kiiskinen Oy Toimitusjohtaja Juha Koponen, Tamro Oyj Toimitusjohtaja Pekka Lahti, VV-Auto Group Oy Toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen, Starkki Oy Ab Toimitusjohtaja Matti Pörhö, Pörhön Autoliike Oy Toimitusjohtaja Tuomo Rantalankila, Texmoda Fashion Group Konsernijohtaja Janne Timonen, Machinery Group Oy Toimitusjohtaja Jouko Vehmas, Osuuskauppa Ympäristö Toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Tokmanni-konserni Hallituksen puheenjohtaja Kaija Ward, Eurokangas Oy
Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto, Onninen Oy Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko Oyj Toimitusjohtaja Hellevi Kekäläinen, Rautakirja Oy Toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
Kaupan liitto Tapio Mäkeläinen Työmarkkinat ja jäsenpalvelu
Jaana Kurjenoja Kansantalous
Juhani Pekkala Toimitusjohtaja
Elinkeinopolitiikka
Valiokunnat
Pia Pere-Vanhanen (17.10.2011 alkaen) Viestintä
Kauppapolitiikka Koulutus Kuluttaja-asiat Laki Maksuväline Turvallisuus Tutkimus Työelämä Vero Viestintä Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristö
Kristina Metso Markkinointi
Jäsenliitot Apteekkitavaratukkukauppiaat ry, Autonvaraosakauppiaiden Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Elektroniikan Komponenttija Mittalaitetoimittajat, Elektroniikan Tukkukauppiaat ry, Erikoiskaupan Liitto ry, Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ry, Kirjakauppaliitto ry, K-kauppiasliitto ry, Konpap ry, Luontaistuotteiden Tukkukaupan Liitto ry, LVI-Teknisen kaupan liitto ry, Lääketeollisuus ry, Muotikaupan Liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, RaSi ry Rakennus- ja Sisustustarvikekauppa, SAI-LAB ry, Sisusta Kotia ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat ry, Suomen Apteekkariliitto ry, Suomen Leluyhdistys ry, Suomen Optikkoliikkeiden Liitto ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry, Tekstiili- ja Muotialat TMA ry, Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry
Kumppanuusyhdistykset Apteekkien Työnantajaliitto ry Autoalan Keskusliitto ry AKL
1 8 SVENSK SA MMANFATTNI NG
Handeln skapar tillväxt i Finland Som enskild bransch är handeln den största arbets givaren i Finland – handeln sysselsätter över 300 000 finländare – och den utgör den största delen av bruttonationalprodukten, tio procent. Handeln är också den bransch som sysselsätter flest ungdomar. Handeln är en heterogen bransch. I Finland verkar mer än 45 000 företag inom handeln, bland dem finns stora och små, sådana som verkar i flera bran scher och sådana som koncentrerar sig på ett enda produktområde, internationella och lokala, minut- och partiaffärer och de som betjänar konsumenter samt de som betjänar industrin. De nya arbetsplatserna uppstår främst inom servicebranscherna, något som förändrar det finländska näringslivets struktur. Eftersom handeln är en stor bransch är det politiska och offentliga intresset för den stort, av alla branscher står handeln faktiskt närmast vardagen för alla människor.
Stark intresseorganisation Förbundet för Finsk Handel är en riksomfattande intresseorganisation för handeln. Vår uppgift är att främja den finländska handeln och att förbättra dess verksamhetsförutsättningar. Vi sköter intressebevak ningen för våra medlemsföretag genom att arbeta för en bättre verksamhetsmiljö, förhandla om kollektiv avtal för handeln, påverka lagstiftningen i syfte att främja den fria konkurrensen samt genom att utveckla och stödja forskningen, utbildningen och kommunika tionen inom handeln. Förbundet har 2 300 medlemsföretag. Via våra medlemsförbund har vi en bred kontaktyta gentemot den finländska industrin, konsumtionen och konsu menterna. Vårt mål är att göra handelns röst ännu bättre hörd när det gäller beslutsfattandet i samhället och inom näringslivet. Av de undersökningar vi utförde under år 2011 kan man nämna konjunkturöversikterna som publiceras två gånger om året, utredningen av näthandeln, utred ningen av vad resenärerna importerar från Estland och kartläggningen av vad ryssarna vill köpa då de kommer
till Finland. Vi ordnade uppmärksammade utbildningar, till exempel den för näthandeln, vilken tagits väl emot. Storevenemanget Kauppa 2012 samlade besluts fattarna inom handeln. Vi ordnade också ett stort seminarium om handeln med Ryssland.
Handeln på den politiska scenen Under år 2011 gick diskussionens vågor höga då riks dagen behandlade den planering som berör handeln. Regeringen ville i sitt lagförslag väsentligt skärpa planeringen för handeln och begränsa den lokala rätten att besluta var affärerna är belägna. Riksdagen godkände regeringens proposition med liten röstmarginal. Tyvärr ökar beslutet inte konkurren sen inom handeln, utan höjer priset på handelsplatser na. Kunden gynnas åtminstone inte av den nya lagen. Ett annat betydande lagstiftningsinitiativ gällde tillåtandet av producentkarteller, det innebar att producenterna tillsammans kunde ha begränsat produktionen för att trygga prisnivån. Initiativet avancerade inte till regeringsbehandling. De här två fallen är beskrivande för vilka tryck handeln nu utsätts för. Liknande diskussioner förs även på en bredare front inom EU.
EN G L I SH SU MMARY 1 9
Finland growing through commerce Commerce as an industry is the most significant employer in Finland, with over 300,000 Finns work ing in the industry, and its share of the gross domestic product is the largest of any industry at ten per cent. The industry is also the most significant youth employer. Commerce is a multi-faceted industry. There are over 45,000 commercial companies in Finland, including small and large companies, multi-industry as well as single-product companies, international and local, retail and wholesale, and consumer and industry-oriented commercial companies. Currently, most new jobs are created in the service industry, which is altering Finland’s economic structure. As a large industry, commerce is under both political and public spotlight. Out of all industries, commerce is the industry most of us are in touch with on a daily basis.
Strong interest representative The Federation of Finnish Commerce is a nationwide lobbying organisation of commerce. Our task is to promote Finnish commerce and improve its operating conditions. We monitor the interests of our members by lobbying for a better operating environment, negoti ating collective bargaining agreements of the commer cial sector, influencing legislation in order to promote free competition, and by developing and supporting commerce research, education and communications. There are 2,300 companies in the federation. Through our member federations, we have a compre hensive connection with Finnish industries, consu merism and consumers. Our goal is to strengthen the position of commerce in political decision making and industrial development. In 2011, we carried out several surveys, including the biannual business reviews, e-commerce survey, Estonia tourism import survey and the mapping of investment plans of Russians in Finland. We organised training sessions that received significant publicity, such as the well-received e-commerce training. We brought the decision-makers of the industry together
with the Kauppa 2012 seminar. We also organised an extensive seminar on Russian commerce.
Commerce in the political forum In 2011, retail trade planning was the object of heated debate in the Finnish Parliament. The Government presented a proposal to the Parliament with the aim of laying significant restrictions on commerce planning while reducing the power of local decisionmakers over commercial locations. The Government proposal was passed in the Parlia ment by a tight margin. Unfortunately the decision does not increase competition; instead it increases commercial location prices. One thing is for certain: the customers do not benefit from the new legislation. Another significant legislative proposal related to the admission of producer cartels, meaning that producers would be able to agree upon production restrictions in order to maintain a certain price level. The initiative did not proceed to Parliament vote. These two instances are a clear indication of the type of pressure facing commerce. Similar discussion is taking place throughout the EU.
Vapaa kauppa ja kilpailu hyö dyttävät kuluttajaa > Kauppa huolissaan kuluttajien osto voiman säilymisestä > Kauppa edelleen halutuin työnantaja > Ostosmahdollisuudet vetävät venäläisturisteja Suomeen > Kaavoitusta rajoittava laki pettymys kaupalle > Verkko kauppa ylitti 10 miljardin rajan > Suomalaiskauppiaita rohkaistaan verkkoon
> kauppa.fi