KUVAT JA TEKSTI: EMILIA ANUNDI
Nilsiänkadulla Helsingin Vallilassa sijaitsee Orionin vanha lääketehdas. Sen alakerrassa muusikko Markus Antolainen on viettämässä studiollaan perjantai-iltapäivää taiteilija Jermu Lakan kanssa. Ennen illan rientoja juodaan naapurissa sijaitsevan Vallilan panimon oluet. Välillä kellarista noustaan maanpinnalle tupakkatauolle.
Katutasossa heti A-rapun oikealla puolella työhuoneessaan istuva kiinteistöpäällikkö Tuomas Lemola tietää kaikki vuokralaisensa, mutta oluelle ei ole kaikkien kanssa kerennyt. Siihen menisi yli neljä vuotta. Vuokralaisia on nykyään yli 1000.
Ensimmäisessä kerroksessa käytävän perällä on tatami ja sen päällä bamburima. Seinän vierustalla paksut köydet ovat siisteissä nipuissa. Niillä mies sitoo kumppaninsa katosta roikkumaan. Huone on Jounin BDSM-studio, missä hän harjoittaa muun muassa Shibaria.
Ylempänä noin neliömetrin kokoisesta huoneesta löytyy paranormaalin tekniikan museo, jonka seinää koristaa kehystetty kuva museon johtajasta. Museota hallinnoi kokeellisen elektroniikan seura Koelse, jonka studio on lattiasta kattoon täynnä tavaraa. Seuran jäsen Sara Milatzzo kadotti vuosia sitten tietokoneensa useaksi kuukaudeksi tavaroiden sekaan.
Myös-kollektiivin Tuuli Pohjola on järjestänyt DJ-työpajan rakennuksen yläkerrassa. Samassa tilassa Moriamo Ahmed harjoittelee tulevaa keikkaa varten. Parvekkeella hatuntekijä Anna-Stiina Mettävainio kovettaa huopaista hattua, joka on lähdössä uuden omistajansa päässä Venetsian Biennaaleen. Työvaihe on tehtävä ulkona myrkyllisten kaasujen takia, eikä se haittaa, koska sää enteilee jo kevättä.
KUVAT JA TEKSTI: VENLA TIRKKONEN
Suomessa on arviolta noin 3 500 luonnonmuistomerkkiä.
Luonnonsuojelulain 23 § mukaan:
”Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Viranomaisen tai laitoksen on huolehdittava luonnonmuistomerkin merkitsemisestä selvästi havaittavalla tavalla. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty.”
Kuka tahansa voi hakea rauhoituspäätöstä luonnonkohteelle.
Päätös tehdään maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Päätöksen rauhoittamisesta muulla kuin valtion maalla tekee kunta.
“Joskus kun noita puita halaa, ei tiedä mitä ne tunteet on. Se on voimaannuttavaa. Kyllä siinä on myös paljon tietynlaista kaipuuta siihen, kun joku ottaa syliin lapsena tai vaikka vähän vanhempanakin. Ja samoin antaa sitä syliä niille lapsille, jotka ovat jo kasvaneet aikuiseksi”, sanoo Timo Koskinen, puutarhuri ja Dendrologian seuran Hämeen kerhon Kynneppään puheenjohtaja.
Kuvatut muistomerkit ja rauhoitusvuosi
1 Raholan jättikataja, Tampere, 1941 Tampereen vanhin luonnonmuistomerkki. Entinen Suomen suurin kataja. Vuosikymmenten aikana useissa myrskyissä kärsinyt puu oli aikanaan 11,75 metriä korkea ja sen latvuksen ympärysmitta oli 18 metriä.
2 Keisarinmänty, Hämeenlinna, 1959 Rungon paksuudessa mitattuna Suomen suurin mänty. Puun ikä on arviolta yli 400 vuotta. Puun juurella ovat pysähtyneet hallitsijat Kustaa III vuonna 1783, Kustaa IV Aadolf vuonna 1802, Aleksanteri I 1819 ja Aleksanteri II 1863.
3 Arvolan mukuramänty, Hattula, 1964 Timo Koskinen kertoi puhelimessa nähneensä unta mukuramännyn kaatumisesta. Pian unen jälkeen, vuoden ensimmäisessä myrskyssä keloutunut puu kaatui tielle. Puu pilkottiin palasiksi.
4 Kuusikorvenpuiston kuuset, Tampere, 1968
Viisi kuusta on rauhoitettu juuristoineen.
5 Valkealan kuninkaankivi, Kouvola Kertoman mukaan Kustaa III seurasi Valkealan kirkonkylällä käytyä taistelua kiven äärellä vuonna 1790. Siirtolohkareet ovat jääkaudella mannerjään mukanaan kuljettamia kiviä. Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 500 kalenterivuotta sitten.
6 Siivikkalantien mänty, Tampere, 1993 Mänty on rauhoitettu juuristoineen.
7 Pereensaaren mänty, Pirkkala, 2019
8 Lorisevanpuiston kynäjalava, Tampere, 1983 Kynäjalava eli kynneppää on toinen Suomen rauhoitetuista puulajeista.
9 Anttilan Nekkakivi, Kouvola, 1964
10 Pirunkivi, Pirkkala, 2009 Pirkkalan suurin siirtolohkare. Noin 10 metriä korkea.
Salah Al-Farraji on 21-vuotias wolt-kuski ja asuu Myyrmäessä Vantaalla. Hän tuli Jemenistä Suomeen vuonna 2015 alaikäisenä turvapaikanhakijana.
Tullessaan Suomeen Salah kadotti perheensä ja päätyi asumaan Nihtisillan vastaanottokeskukseen yli kuudensadan muun turvapaikkaa hakevan aikuisen miehen kanssa. Vuoden odottamisen jälkeen hänelle järjestyi oleskelulupa ja oma asunto.
Sosiaalisen median avulla kontakti muuhun perheeseen löytyi. Äiti ja isä asuvat Saudi-Arabiassa ja pikkusisarukset Kreikassa. Isä on vakavasti sairas ja Salah yrittää elättää perhettään tienaamillaan wolt-rahoilla. Hän työskentelee 10-12 tuntia päivässä, mutta rahat eivät riitä pitämään huolta kaikista perheenjäsenistä.
Salah päätti lähteä autolla Kreikkaan hakemaan pikkusiskoaan Suomeen.
”Mä oon valmis tekeen melkein mitä vaan. For the family.”
KUVAT JA TEKSTI: MIRO JOHANSSON
“Kollaasien tekeminen toimii osana ajatusprosessia. Ajattelun muotona kollaasien tekeminen on sekä esteettistä että käsitteellistä. Kollaasien kautta intuitiiviset ja esteettiset valinnat, joita jokaiseen tutkimusprosessiin liittyy, tulevat näkyviksi. (…) Kollaasit voivat toimia osana kehämäistä analyysitapaa, jossa alustavan analyysin pohjalta nousee esiin teemoja, joita puolestaan kollaaseissa voi työstää visuaalisessa muodossa. Kollaasit voivat auttaa käsitteiden täsmentämisessä tai uusien käsitteiden ja teemojen avaamisessa. Tässä mielessä kollaasi on käsitteellinen ajattelun väline ja muoto. Esteettisinä esineinä ja eräänlaisina populaarikulttuurituotteina kollaasien on tarkoitus herättää katsojassa tunteita ja ajatuksia. Mitä nämä tunteet ja ajatukset ovat, sitä ei kollaasin tekijä voi ennalta määritellä.”
Särmä, Saara. 2015. Kollaasimetodologiaa Sukupuolittuneesta Maailmanpolitiikasta. Helsinki: Sukupuolentutkimuksen seura.
Olen kuvannut mielenosoituksia alkusyksystä 2021 kevääseen 2022. Samat kuvat näyttävät toistuvan kaikissa mielenosoituksissa aiheesta riippumatta.
Syyskapina 1–7.10.2021
KFC:n vastainen mielenosoitus Itäkeskuksessa 11.11.2021
Suomi herää 6.12.2021
Helsinki ilman natseja 6.12.2021
Convoy Finland 4.2.2022
Every Night for Ukraine @ Russian Embassy Finland 2.3.2022
Lunastetaan lupaukset 5.3.2021
Fridays for future 11.3.2022
Kansainvälinen ilmastolakko 25.3.2022
Support Ukraine 26.3.2022
Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta 27.3.2022
Ei Fennovoimalle! 28.3.2022
Hoitajien mielenosoitus Turussa 1.4.2022
Valtiomuoto ja väestö: TM on usean valtion liittouma. Valtioita johtaa demokraattisesti valittu eduskunta. Eduskuntaan kuuluu kaksi presidenttiä, puheenjohtaja, sotakenraali, rahaministeri ja rakennuspuheenjohtaja. Pääministeri valitaan puhelimen spinnerillä. Jos tulee ehdokkaan valitsema luku, pääsee ministeriksi. Presidentiksi pääsee samalla tavalla.
Yhteiskunta
Eri valtioissa asuu ihmisiä, eläimiä ja elintarvikkeita. Yhteiskunnan tärkeimmät tiedot on koottu TM:n Tärkeimpään Asiaan, eli T.T.A:han.
Talous
Kaikkien valtioiden rahayksikkö on Temppi. Jokaisella valtiolla on omat setelityypit. Seteleitä saa piirtää päivässä vain 20 kappaletta, jotta rahan arvo ei laske.
Laki
Kaikki säännöt on koottu lakikirjaan eli T.L.K:hon. Lakeja rikkonut voidaan tuomita saamaan läpsäys. Jos ei tuomittu suostu tuomioon, voi joutua vankilaan, saada lumipesun tai joutua maksamaan pankille sakot.
Työelämä
Työstä saa palkkaa. Jos ei ole työtä, voi järjestää huutokaupan. Pankki maksaa huutokaupasta. Jos huutokaupan järjestäjä on yrittäjä, hän saa 50 % rahasta. Pankki saa loput. Pankista voi myös lainata rahaa.
“Tämä leikki on kestänyt neljä vuotta. Tai ehkä kauemmin.”
”Burleski on vuorovaikutuksellinen riisumataiteen muoto. Se on ehkä jotain esittävän teatterin ja tanssitaiteen välillä. Siinä hyvin olennaisena osana on riisuminen ja itsensä paljastaminen. Burleskissa kaikki kehot ovat yhtä arvokkaita ja siistejä, ja kaikkia kehoja juhlitaan lavalla samanarvoisina. Siihen liittyy myös sellainen ihmisyyteen pureutuminen ja kaiken turhan riisuminen.
Akateeminen maailma on ihan kauhean jäykkä, ja siellä menestyäkseen pitää pärjätä tiukassa kilpailussa. Pysyviä työpaikkoja on vähän, ja kaikki tekee ihan hulluna töitä ja oman itsensä pönkitys on hyvin keskeistä. Ja sitten kun mä aloin harrastamaan burleskia, huomasin, kuinka vaikeaa oli aluksi heittäytyä ja ottaa itsensä vähemmän vakavasti. En meinannut pysyä mukana alkeisburleskitunneillakaan, kun en osannut ollenkaan relata. Kokoajan oli päällä sellainen hirveä kireys.
Mä koen, että burleski on myös pelastanut mut joltain sellaiselta syöveriltä, jonne olisin muuten kaatunut ihan täysin.”
yliopistossa,
”Burleski sanana tulee italian kielen sanasta burla, joka tarkoittaa nauramista tai naurunalaiseksi asettamista, ja se on mun mielestä hyvin olennainen osa tätä tekemistä. Pitää osata nauraa itselleen.
Silloin kun aloin tekemään ensimmäisiä omia numeroita, ajattelin, että en sitten ikinä tee mitään huumorijuttuja, vaan teen sellaisia vakavia taidenumeroita. Mutta kun robottihahmoni asu alkoi valmistua, tajusin, ettei se voi olla mikään vakava numero. Sen täytyy olla ihan överityperä. Ja sitten kun olin sen esityksen esittänyt pari kertaa, hoksasin, että se on ihan hirveän siistiä, jos pystyy tekemään jotain sellaista, mikä saa ihmiset nauramaan. Nykyään tyylini on siellä jossain ulkoreunalla, neo-burleskiksi sitä kutsutaan.
Idean yhteen hahmoista sain lukiessani tutkimuksesta, jonka mukaan yleisin painajaisaihe ihmisillä on se, että hampaat putoavat. Siitä syntyi esitys hammaskeijusta, joka käy keräämässä pois ihmisten painajaisissa pudonneet hampaat.”
”Moni kokeneemmista burleskiesiintyjistä on sanonut, että jos esiintyminen ei enää jännitä, on aika laittaa tasselit naulaan. Se on kuitenkin niin olennainen osa läsnäoloa ja merkki siitä, että se on sulle tärkeää.
Jännitys ja pelko lakkaa, kun kohtaa ystävällisen yleisön, mutta keho on kuitenkin täynnä adrenaliinia, kun se on pumpannut sitä pitkin päivää. Se tuntuu siltä, että voiko ihminen ollakaan näin elossa. Jokainen kehon solu on ihan superlatautunut.
Burleski karistaa ihmisestä sellaista vakavuutta, jota sen ei tarvi kantaa mukanaan oikeesti.”
KUVAT JA TEKSTI: MIKKO MALINEN
”Tampere on selvästi vaarallisin pyöräilijöille ja jalankulkijoille”, uutisoi Helsingin Sanomat helmikuussa 2020. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus kaikista tieliikennekuolemista oli tarkasteluaikavälillä 2017–2019 selvästi suurempi Tampereella kuin Suomen muissa suurissa kaupungeissa.
”Nainen jäi kuorma-auton alle Ilomäentie 2:n kohdalla ja raahautui kuorma-auton mukana jopa sata metriä Santalahdentielle saakka”
Aamulehti, 18.3.2019
”11-vuotias tyttö menetti henkensä, kun hän jäi rekan alle koulumatkalla Pirkankadun ja Mariankadun risteyksessä Tampereella”
Iltasanomat, 22.12.2015
”Tamperelaisnainen ajoi autollaan Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien risteyksessä sillä seurauksella, että suojatiellä ollut nainen jäi auton alle, paiskautui törmäyksen voimasta useita metrejä ajoradalle ja kuoli samana päivänä vammoihinsa”
Tamperelainen, 19.9.2019
”Tampere on kuitenkin kärkipäässä myös kevyen liikenteen loukkaantuneiden määrässä. Tampereen kaupungin mukaan vuonna 2018 loukkaantui 41
pyöräilijää, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 25.”
TOIMITUS
Emilia Anundi
Venla Tirkkonen
Outi Neuvonen
Miro Johansson
Elli Murtonen
Hanna Lepistö
Mikko Malinen
PÄÄTOIMITTAJA
Touko Hujanen
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Elias Lahtinen
Toteutettu osana Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriopintojen reportaasikurssia keväällä 2022.