Page 1

N

N

K

I

N

°°

EN

L PY

Katse

R

Kevät 2014

°

EN

N

Ä

K

°° ° °

JO

E

°

LL

A

V

EN

°° ° °

J

°

Ä

°° A U IL A K O U R

T IS

T

°° ° °R

T EE

EE

N

IK

ÄM

PI

LL

Ä

°E LI AS

LA

H

TI

N

EN

°E M

M

A

II

Ta m p e r e l a i n e n k u l t t u u r i l e h t i

VA

1_Kansi_versi2.indd 1

N

AI

N

EN

°M

IK

KO

TY

N

I

°

M

U

KA

N

A

TY

Ö

IV

ÄS

2.4.2014 15:44:40


Yleisö

Andy Warhol – An American Story -näyttelyn avajaiset Sara kuva: krista kierikka

2 Untitled-2 24

10.4.2014 9:43:34


Yleisö Yleisö

Hildénin taidemuseossa 7.3.2014.

3 Untitled-2 25

10.4.2014 9:43:35


6 KALENTERI

ÄÄNI

Sisällys

Mitä soi tamperelaisilla kesäfestareilla?

18 KOLME TREENIKÄMPPÄÄ

10 ATELJEE Emma Iivanainen tekee syötävän hyviä taideteoksia.

KEHO

Teurastamo, tilutemppeli ja toimisto.

12 VOIMAA SIRKUKSESTA Sirkuksesta voi löytää apua esimerkiksi syömishäiriöön.

24 VIISI KYSYMYSTÄ Dyykkaaja ja ravintoloitsija jakavat eettisen elämäntavan.

Sirkustaiteilija Jenni Pylkkänen taituroi korteilla. s.12

26 NELIKENTTÄ

kuva: juha valkeajoki, teppo moilanen ja katarina sällylä

Työvälineet esittelyssä.

KATSE KEVÄT 2014 Numero 1/2014, 11. vuosikerta ISSN 1795-3642 (painettu) ISSN 1798-8675 (verkkolehti)

kuvatoimittaja

kansi

yhteystiedot

Katarina Sällylä toimitussihteerit

Kuva: Kristiina Lehto Taitto: Emppu Siltaloppi

vastaava päätoimittaja

Krista Kierikka ja Petri Kangas

julkaisija

Anssi Männistö

kirjoittajat,

toimituspäällikkö

kuvaajat ja taittajat

TAY / Viestinnän, median ja teatterin yksikkö

Laura Vuoma

Kuvajournalismin II vsk: Petri Kangas, Krista Kierikka, Kristiina Lehto, Senni Luttinen, Teppo Moilanen, Emppu Siltaloppi, Katarina Sällylä ja Juha Valkeajoki

TAY / CMT / Katse, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, katse@uta.fi, 050 420 1492 www.katse.uta.fi, www.facebook.com/ kuva­journalismi

ulkoasupäällikkö

Reetta Tervakangas art director

Emppu Siltaloppi

4

painopaikka

TAY / Harjoitustoimitus 2014 sidonta ja leikkaus

Juvenes Print

kuvajournalismin opetus

www.uta.fi/cmt/kuvajournalismi www.kuvajournalismi.fi

KATSE Kevät 2014

Untitled-1.indd 2

10.4.2014 14:49:10


Sisällys

8 SYKE

SANA

Katse kevät 2014 Kakkutaiteilija Emma Iivanainen loihti maistuvan teoksen. s.10 kuva: teppo moilanen

Toimittajat ajautuivat sykähdyttäviin tilanteisiin Tampereella.

9 PIAN ON PUSSIKALJASÄÄ

7 IDEASTA PELIKSI

KUVA

Kaveri Specialin laulaja ja kitaristi Jonne Renvall odottaa kesää sikana.

Mikko Tyni kysyy, voiko olla hienompaa kuin kuvitteellisten liikkuvien maailmojen tekeminen.

27 KANDI Elias Lahtinen kuvasi äidinrakkauden ristiriitaisuutta kandityössään. s

ga

ri

et

p a:

v

ku

n ka

Dyykkaaja ja ravintoloitsija miettivät, mitä suuhunsa panevat. s. 24

Silmäys kevääseen Tampere on täynnä intohimoisia ihmisiä, jotka kehoillaan, sanoillaan, äänillään ja kuvillaan tuovat eloa kaupungin arkeen. Katseen tekijöinä tarjoilemme lukijoillemme näkymiä näiden lahjakkaiden henkilöiden työhön ja elämään. Samalla kartoitamme, mitä kaupunkimme kulttuuririntamalla tapahtuu keväällä 2014. Tässä numerossa tutustumme Jenni Pylkkäsen työhön sirkustaitelijana, käymme Tampereen treenikämpillä ja näemme, millaista jälkeä kakkutaiteilija Emma Iivanaisen käsien kautta syntyy. Luomme myös katsauk-

sen eettiseen ruokailuun dyykkaajan ja ravintoloitsijan näkökulmasta, ja katsomme, saivatko Andy Warholin näyttely tai muut Tampereen tapahtumat sykkeemme nousemaan. Kevään kunniaksi olemme myös uudistaneet osittain lehden ulkoasua, jossa painotamme selkeyttä ja helppoa luettavuutta. Katse toivottaa lämpenevää kevättä ja kiinnostavia lukuhetkiä! emppu siltaloppi Art director

KATSE Kevät 2014

Untitled-1.indd 3

5

10.4.2014 14:49:11


Kalenteri

Kesän äänet Tampereella Ensi kesä on täynnä musiikkia. Poimi kesän parhaat tamperelaiset kappaleet kuulokkeisiisi ja säädä itsesi kaupunkifestivaalien taajuksille. koonnut: senni luttinen taitto: senni luttinen ja katarina sällylä

aamuhämärissä laura moisio : aamu

valoisiin öihin

” vie

risto : turvaluola

” ruumis

mut hyökyaaltojen harjalle

hukkuis pelkoni pyörteisiin kanna tuuli takaisin rauhani rannalle

muuttuu hiukkanen hiukkaselta

niin olen kaivannut valkeuteen ”

enkä nyt puhu normaalista hiukkasten vaihdunnasta ”

nurmikolla lorvimiseen kaveri special : pussikaljasää

” no

mikä mua vaivaa

nosta perse ylös kato ulos siel on pussikaljasää ”

iltatunnelmointiin

kesäihastuksiin

iisa : puutarhajuhlat

jukka ässä : brad pittin silmät

” ja

” tyttö

kun puutarhaan pimeä tipahtaa

miettii miksi tyyppi istuu niin tosissaan

kaiken susta luulen

tuollainen suu

niin me kynttilöitä laitetaan viinipulloihin taas palaamaan ”

6

ei saa irti katsettaan

minä tiedän sen

31.5.–8.6.

6.–7.6.

Tampere Guitar Festival

South Park Festival

20.–21.6. Valtterifestivaali

ja brad pittin silmät ”

16.–19.7.

1.–2.8.

Tammerfest

Blockfest

KATSE Kevät 2014

6_7_kalenteri_instit.indd 6

10.4.2014 9:48:37


Henkilö

Pelialan moniosaaja Suomalainen tekeminen on taas kerran kuuma juttu, tällä kertaa pelialalla. kuva ja teksti: emppu siltaloppi taitto: senni luttinen

28-vuotiaan Mikko Tynin ajautuminen pelialalle alkoi 2000-luvun alussa. Kiinnostus pelien tekemiseen kuluttamisen sijaan alkoi kiehtoa. Kun koodausta harrastavat kaverit alkoivat tehdä omia pelejä, Tyni oli mukana. ”Voiko hienompaa olla kuin kuvitteellisten liikkuvien maailmojen luominen”, Tyni sanoo. tamperelaisen

laaditut peliprojektit johtivat vuonna 2004 oman pelifirman perustamiseen. Tämän jälkeen Tyni työskenteli useammassa kokoonpanossa ja lopulta vuonna 2011 hän oli mukana perustamassa Fragment Production -peliyhtiötä Tampereelle. kavereiden kanssa

taloudellisella pohjalla toimiva Fragment Production tekee pelejä PC- ja mobiilialustoille. Yhtiön merkittäviä julkaisuja on esimerkiksi palomiesteemainen strategiapeli Rescue 2013, jonka amerikkaversio Everyday Heroes julkaistiin Steamissa 2013. Tulevaisuudessa yhtiö suuntautuu entistä enemmän mobiilipelien suuntaan, alaan, joka kiinnostaa tällä hetkellä myös sijoittajia. vakaalla

on kasvanut yrityksen mukana. Alkuun hän vastasi tuottajana muun muassa pelisuunnittelusta, graafisen tiimin vetämisestä ja markkinoinnista. Kun yhtiö sai oikean tuottajan, hänestä tuli lead designer, jolloin hän siirtyi vetämään pelisuunnittelua ja teki sen ohessa grafiikkaa yhtiön projekteihin. Tällä hetkellä creative directorina Tyni sekä kehittää uusia konsepteja että ideoi tulevaa. Pelialan tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa. Alan yritykselle tärkeää on etenkin ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. ”Tiimi, kokemus ja porukan potentiaali on se, jolla myydään.” tynin rooli

Fragment Production Ltd. monen mutkan kautta vuonna 2011. PC- ja mobiilipelejä Tampereella. keskittyy erityisesti strategiapeleihin. työllistää 14 henkilöä. tavoittelee Tampereen parhaimpia osaajia riveihinsä. syntyi tekee

KATSE Kevät 2014

6_7_kalenteri_instit.indd 7

7

10.4.2014 9:48:38


Syke

Sykähdyttäviä kokemuksia Sykemittaria voi käyttää muuallakin kuin urheillessa. Mittasimme sykettä eri tapahtumissa. taitto: juha valkeajoki

Rap-keikka Kevätrundi 2014. Klubi, testaaja: Petri Kangas

108 Syke nousi kiireen ja kilometrin kävelyn takia. Suotta, sillä esiintyjät ovat puoli tuntia myöhässä. Paikalla on vain kaksi muuta kuuntelijaa pelaamassa pöytäfutista.

90 Ensimmäinen olut nurin. Esiintyjät ovat jo tunnin myöhässä. Bileet eivät osoita elonmerkkejä, paikalla on alle kymmenen ihmistä.

102

79 Yli tunnin odottelun jälkeen ensimmäiset räppärit kampeutuvat lavalle. Jeijjoa ja Nupia tympii yleisön vähäisyys. Vähän säälittää. Syke vain laskee.

MacBueno esittää tuoreen EP:nsä materiaalia. Taivuttelulla mies suostuu räppäämään toivekappaleita, vaikka DJ protestoikin. Tommishock päättää hiljaiseksi jääneen keikan.

Parranajo avoteräveitsellä. Hiusstudio Ismo, testaaja: Juha Valkeajoki

114 Istun operointituolissa. Yllättäen naamalleni alkaa tupruta höyryä.

94 Näen peilistä, kun veitsi desinfioidaan polttamalla. Partavaahtoa sivellään sudilla naamaani pitkään ja hartaasti, sangen mukavaa.

78 Ensimmäinen veto oikean korvani juuresta. Ihmettelen mikä on vialla, kun mitään ei tunnu. Niin pehmeästi veitsi lipuu ihollani.

111 Nousen tuolista. En muista, milloin viimeksi olen peilistä nähnyt tuon siloposken.

Kehollisen kirjoittamisen työpaja. Kisälli-näyttelytila, testaaja: Katarina Sällylä

153 87 Lattia on kylmä. Istumme ja rentoudumme. Taustalla soi kummallista kilinkolinmeditaatiomusiikkia. Ryhmä on täynnä.

Cancan-hyppyjä ja kirjoittamista. ”Elämän riemu”, lukee muistikirjassani, siitä saa juuri ja juuri selvää.

110 Kokeilemme sufilaista meditaatiota eli pyörimme ympyrää oman käden ympärillä. Huimaa todella paljon.

84 Alin lukema koko päivänä! Oloni on rentoutunut ja mielihyvä valtaa kehoni. Mitä kaikkea syntyikään, kun liikuin ulos päästäni!

Andy Warhol – An American Story. Sara Hildénin taidemuseo, testaaja: Krista Kierikka

70 Huone on täynnä Andy Warholin selfieitä. Altered Images -kuvasarjassa Warhol muuntautuu naiseksi. Tämäpä on androgyyniä.

8

63 Sarjallisuus on ominaista Warholin töille. Campbell’s Soup -säilykepurkit muistuttavat toisiaan ja räikeä lehmätapetti kilpailee huomiosta.

67 Kymmenen tyyliteltyä Marilyn Monroeta tuijottaa seinältä. Väriskaala on kerrassaan jysäyttävä.

65 Warhol suunnitteli Rolling Stonesin Sticky Fingers -levynkannen vuonna 1971. Kannessa on aito avattava vetoketju!

KATSE Kevät 2014

Untitled-6 8

9.4.2014 20.57


Tekijä kokee

Luurit päässä lähikauppaankin Jonne Renvall kulkee kesään musiikin tahdissa ja keikkailee Kaveri Specialin kanssa. kuva: senni luttinen teksti: krista kierikka taitto: juha valkeajoki

Rakastan: Musiikkia yli kaiken. En pysty olemaan ilman musiikkia. En mene mihinkään ilman kuulokkeita, en edes sadan metrin päähän lähikauppaan. Kotonani soi aina jokin levy. Rakastan myös valvomista. Valvon todella paljon.

Odotan: Kesää ihan sikana. Ja sellaisia päiviä, jolloin ei ole mitään erityistä. Silloin voin mennä kaverien kanssa hengaamaan nurmikolle. Mielialani muuttuu auringossa.

Viimeksi itkin: Vähän aikaa sitten huomasin Jesse-palmuni kuihtuneen. Olin kiintynyt siihen, mutta se ei elänyt edes vuotta. Sen runko oli muuttunut ontoksi. Annoin sille kai liikaa rakkautta ja vettä.

Viimeksi nauroin: Viime viikolla kaverini vinkkasi minulle Helsingin Sanomien jutun harvinaisista jyrsijöistä. Yhden nimi oli kusimanse.

Unelmoin: Haluaisin oman koiran. Vielä en voi ottaa koiraa, koska olen koko ajan menossa. Tällä hetkellä tyydyn vain katselemaan koiria kaupungilla.

Jonne Renvall 28.3.1986 Lahdessa ja kasvoi Tampereella. Tampereella Hämeenpuistossa. valmistui Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta keväällä 2012. työskentelee valokuvaajana Tampereen yliopiston viestinnässä. Kuvaa myös paljon teatteria. L aulaa ja soitaa kitaraa Kaveri Special -yhtyeessä. Debyyttialbumi julkaistiin maaliskuussa 2014. Solisti Radical Ninja -yhtyeessä. syntyi asuu

Pelkään: Perhosia. Ne ovat lentäviä toukkia ja tulevat koko ajan päin. Pelkään myös Vladimir Putinia. Ilmeisesti se tyyppi on lähtenyt ihan käsistä. Angela Merkel on sanonut, että Putin ei ole kiinni tässä maailmassa.

KATSE Kevät 2014

Untitled-6 9

9

9.4.2014 20.57


Ateljee

Päivä taiteilijan työhuoneessa Katso video katse.uta.fi

Emma Iivanainen, kakkutaiteilija kuvat: krista kierikka teksti: krista kierikka ja teppo moilanen taitto: teppo moilanen

keittiö on

tärkein paikka kodissani. Arvostan sitä, että kaikki tarvikkeet ovat lähellä ja saatavilla. Keittiössäni pitää olla hyvät säilytystilat. jos en olisi kakkutaiteilija, palkitsevaa on

kakun pitää

saada kakku valmiiksi jopa kymmenen tunnin työn jälkeen. Pidän jokaisesta työvaiheesta.

olla hyvänmakuinen ja ajatuksia herättävä. Teoksena kakku on menetetty silloin, kun se leikataan. Hyvä maku jää jäljelle. inspiroidun

taiteesta. Saan vaikutteita muodista, trendeistä ja ihan mistä tahansa.

päivän kaunein hetki oli aamulla,

10

olisin jokin muu taiteilija.

kun huomasin, että kokeilemani uusi riisipaperikoristelutekniikka oli onnistunut.

KATSE Kevät 2014

Untitled-7 10

9.4.2014 20.58


Ateljee

11.13

11.33

11.52

11.58

12.22

13.10

14.06

14.19

KATSE Kev채t 2014

Untitled-7 11

11

9.4.2014 20.58


Päähenkilö

Sirkustaiteilija Jenni Pylkkäselle sirkus ei ole vain teknistä täydellisyyttä. Häly hälvenee,kun keskittyy temppuiluun. kuvat: teppo moilanen, katarina sällylä ja juha valkeajoki teksti: teppo moilanen ja juha valkeajoki taitto: krista kierikka

on ollut armelias vanhan pienteollisuustalon sisäpihalle. Siellä on lämmintä ja rauhallista. Tyyntä. Tuuli ei pyörteile, mutta yritteliäisyyden linnoitusta kiertävän nelikaistaisen autotien humina peittää aikaisen kevään äänet. Lastauslaituri johtaa hämärään käytävään. Kengät on jätetty ovensuuhun. Sali on valkoinen. Lattialla on tummansininen tatami. Jykevät koivuraamiset peilit nojaavat tiiliseinään, joka on joskus kannatellut yritystoiminnan kiirettä ja materiaalisia pyrkimyksiä. Rytmikäs musiikki ja silmää nopeammat hulavanteet hämmentävät meitä. Istun salin nurkassa miellyttävässä nojatuolissa ja ihailen sirkustaiteilija Jenni Pylkkäsen taiturointia. talvi

12 12

KATSEKevät Kevät2014 2014 KATSE

Untitled-8 12

9.4.2014 21.00


Päähenkilö

KATSE Kevät 2014

Untitled-8 13

13

9.4.2014 21.00


Päähenkilö

”Jongleeraus on hemmetin koukuttavaa.”

Opetusputkesta tyhjän päälle Vuonna 2010 Jenni Pylkkänen irtisanoutui tamperelaisesta Sorin sirkuksesta ja päätti kokeilla omia siipiään taiteilijana. Hän oli työskennellyt päätoimisena sirkusopettajana viisi vuotta. Nyt hän jatkaa opettamista, mutta uudella tavalla esiintymisen ohella. Ylöjärvellä syntyneen Pylkkäsen tie vei yksivuotiaana Helsinkiin. Sirkusharrastus alkoi yhdeksänvuotiaana Linnanmäen sirkuskoulussa. Vierähti kymmenisen vuotta, ja taas vaihtui kaupunki. Vuonna 2002 Pylkkänen aloitti sirkustaiteen opiskelun Turun taideakatemiassa. Viimeisenä opiskelukeväänä hänelle tarjoutui sirkusopettajan työ Sorin sirkukselta. Sorin sirkusta oli alalla aina ylistetty, joten se kortti oli katsottava. Pylkkäsellä oli viikossa valtava määrä oppilaita ja tunteja, taiteen perusopetusta. Tällä kuitenkin oli oma varjopuolensa, sillä omiin projekteihin ei tuntunut riittävän aikaa. Hän uupui opettamiseen. Ei ollut enää annettavaa, eikä järkeä jatkaa. ”Hyppäsin siihen opettajaputkeen. Opetuksen lisäksi ei ollut enää energiaa tehdä muuta, treenata tai myydä esityksiä”, sanoo Pylkkänen. Pylkkänen kertoo löytäneensä opettamiseen uuden merkityksen: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Nyt siitä taas innostuu. Työ on kuin harrastamista. ”Hyvinvointi liittyy vahvasti omaan matkaani”, Pylkkänen sanoo ja jatkaa: ”Kun ihminen voi itse hyvin, niin hän on ympäristöllekin hyväksi.”

14

KATSE Kevät 2014

Untitled-8 14

9.4.2014 21.00


Päähenkilö

Oikeutena taide-elämys Tällä hetkellä Pylkkänen painottaa opetustyössään soveltavaa sirkusta. Sirkus on tarkoitettu kaikille, myös liikuntarajoitteisille ja mielenterveyspotilaille. Sosiaalisen ja soveltavan sirkuksen terminologia ei ole Suomessa vielä täysin vakiintunut. Viime syksynä Pylkkänen ohjasi syömishäiriöisille suunnattua työpajaa. Soveltava taide voi tarjota osallistujille nopeita onnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi jongleeraus on Pylkkäsen mukaan mainiota meditaatiota. ”Jongleeraus on hemmetin koukuttavaa.” Kun ihminen keskittyy tarkkuutta vaativaan tekemiseen, päässä vellovat pakkoajatukset hellittävät. Itsesyytökset rumuudesta tai lihavuudesta eivät vaivaa. Pylkkäsen mukaan tämä voi olla helpottavaa syömisen kanssa oireileville. Pylkkäsen vahvuudet esiintyjänä ovat vanteissa, mentalismissa ja taikuudessa. Sen lisäksi Pylkkänen pystyy opettamaan perusteet kaikista sirkuksen peruslajeista. Jos perinteinen sirkus painottaa tekniikkaa, on Pylkkäsen mukaan soveltavan sirkuksen paino kokemuksissa. ”Tärkeintä ei ole niinkään se, lentävätkö kolme tai neljä palloa nätisti, vaan onnistuminen ja itsetunnon kasvattaminen.” Pylkkäsen mukaan soveltava sirkustaide antaa eväät omien rajojensa rikkomiseen ja auttaa vahvuuksien löytämisessä.

Jenni Pylkkänen 1983 Ylöjärvellä. sirkusharrastuksen yhdeksänvuotiaana Linnanmäen sirkuskoulussa. valmistui sirkusalan ammattilaiseksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian sirkustaiteen linjalta vuonna 2006. tunnetaan Pikku Kakkosen Sirkustelua-sarjasta. työskentelee soveltavan sirkuksen tuntiopettajana Lifecircus Oy:ssä ja freelanceartistina. syntyi

aloitti

KATSE Kevät 2014

Untitled-8 15

15

9.4.2014 21.00


Päähenkilö

Klovneria on yksi sirkuksen perinteisistä osa-alueista. Pelleily soveltuu esimerkiksi työpaikan virkistyspäivään. ”Klovnerian kautta ihminen voi kokeilla erilaisia rooleja: mitä jos hiljainen sihteeri voikin olla ihan joku muu? Mitä jos voi olla ilman mitään titteliä, vain ihminen”, Pylkkänen pohtii.

Kuka oli Sirkus-Jenni? ”Tunsin aiemmin olevani vain Sirkus-Jenni, mutta halusin hypätä tyhjän päälle ja kokeilla, mihin innostukseni johtaa. Tahdoin kokeilla, josko intohimoni onkin tehdä jotain ihan muuta.” Pylkkäsen tie vei silti takaisin sirkuksen pariin. Löydettyään uuden kulman opetustyöhön Pylkkänen alkoi nauttia opettamisesta uudella tavalla. Sirkuksesta tuli soveltamisen kautta väline kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kutsumus ja intohimo yhdistetään usein esiintyvään taiteilijuuteen. Peilin edessä harjoitteleminen ei ole samaa kuin yleisön edessä esiintyminen. Jännittäminen ja epäonnistuminen on hyväksyttävä. Pylkkäsen mukaan epävarmuus nujertuu hyvällä valmistautumisella.

16

Kalenteri täyttyy Kevättalvella pikkujoulusesonki on jo pitkälle myyty ja Pylkkänen laatii esityksiinsä uutta materiaalia. Hän saa vaikutteita monesta paikasta. Kun hulavanne-esityksessä on parhaimmillaan neljä vannetta, vannetanssissa on käytössä yksi. ”Vannetanssin liikkeissä on enemmän leikkiä ja kikkailua vanteen kanssa.” Vannetanssilla on Tampereella aktiivinen yhteisö. Taikuutta hän kävi harjoittelemassa muun muassa Taikapäivillä Kouvolassa. Myös laulu on tärkeä osa ilmaisua, ja siksi Pylkkänen ottaakin laulutunteja. Karaoke on hyvä paikka mittauttaa kehittymistä. Vaikka Pylkkänen on viettänyt pitkiä aikoja Turussa ja Helsingissä, nostaa hän nykyään ehdottomaksi ykköseksi Tampereen. Pylkkäsen unelmana onkin perustaa Tampereen keskustaan joskus hyvinvointikeskus. ”Turku oli hieno kaupunki, mutta kouluaikana halusin vain valmistua nopeasti ja päästä töihin. Helsingissä on eniten töitä, mutta myös tekijöitä. Tampere on sopivan kokoinen. Tämä on kulttuurikaupunki.”

KATSE Kevät 2014

Untitled-8 16

9.4.2014 21.00


Päähenkilö

KATSE Kevät 2014

Untitled-8 17

17

9.4.2014 21.00


Reportaasi

18

KATSE Kev채t 2014

18_23_reppari.indd 18

16.4.2014 18:30:31


Reportaasi

kuvat: petri kangas ja kristiina lehto teksti: petri kangas taitto: teppo moilanen

Tamperelaisten musiikki-intoilijoiden treenikämpät täyttävät sekalaisia tarpeita. Hevimöröt harjoittelevat entisessä teurastamossa, jamittelijat lojuvat kaveriporukalla – ja yhden miehen yhtyeelle välttää yrityksen varastohuone.

KATSE Kevät 2014

18_23_reppari.indd 19

19

16.4.2014 18:30:43


Reportaasi

Pässintappoa teurastamon kellarissa

Wömit Angelin lavarekvisiitta on peräisin kasarmin varusvarastolta ja teurastamolta.

Wild Anarchy paukutti rumpuja purkkiin tänä vuonna julkaistavaa levyä varten.

Nekalan vanhan teurastamon kellarissa jytisee. Tamperelainen Wömit Angel nauhoittaa rumpuja myöhemmin tänä vuonna julkaistavalle albumilleen. Yhtye soittaa tummapaahdettua death metalia. Vuonna 2010 perustetun örinäpumpun vaikuttimia ovat suomalainen black metal -yhtye Impaled Nazarene ja maailman kovaäänisin bändi Motörhead. Treenis on tulvillaan musiikkigenrelle ominaista rekvisiittaa: kirjahyllyssä lojuu rottaniitein koristeltu kaasunaamari ja mikki-ständin toteemieläimenä komeilee naudan kallo panosvyö kravattinaan. Lattialla makaa ruosteinen piikkilankakieppi. Parikymmenneliöinen kellarisoppi haisee eltaantunelta. Naapurikämppään oli aikaisemmin keväällä lirahtanut sulamisvettä.

Sisustuselementtejä metallibändiläisittäin.

20

KATSE Kevät 2014

18_23_reppari.indd 20

16.4.2014 18:30:52


Kämppä kavereiden jamittelulle Tamperelaiset Anssi Karti ja Ville Ahvenjärvi jamittelevat tällä kertaa kahdestaan. Karti paukuttaa kannuja ja Ahvenjärvi soittaa sähkökitaraa Kaukajärven treenikämpällä. ”Nyt vain me olemme paikalla, mutta vakioporukkaan kuuluu pari muutakin kaveria”, Karti kertoo. Heput ovat sisustaneet treenikämppänsä omalaatuisesti. Vierailijaa tervehtii voitonmerkkiä näyttävä Abraham Lincoln -pahvinukke. Honest Aben kädestä roikkuu Pringles-verkkoperälippis. Seinällä on kuvia urheilusankareista, kuten Ville Peltosesta ja muista vuoden 1995 MM-lätkämestareista. Turkkilaisten isä Kemal Atatürk ja Crocodile Dundee tarkkailevat soittotilaa samalla seinällä. Kaveriporukka on selvästi inspiroitunut nettimeemeistä. Musiikillisesti veijarit ovat jumahtaneet Black Sabbatheihin, Metallicoihin ja Gunnareihin. Kukaan ei soita musiikkia työkseen. ”Bänditila on hauskanpitoa ja kavereiden kanssa oleilua varten. Soitamme muutaman keikan vuodessa esimerkiksi ystävien syntymäpäivillä”, Karti sanoo.

Turkkilaisten isä Kemal Atatürk valvoo Ville Ahvenjärven kitarajamittel ua.

Anssi Karti innostui rumpujen soitosta kymmenvuotiaana Ozzy Osbournea kuunneltuaan. Nyt 24-vuotiaan Kartin harrastus alkoi todenteolla kymmenen vuotta sitten, kun mies sai ensimmäiset omat rumpunsa.

KATSE Kevät 2014

18_23_reppari.indd 21

21

16.4.2014 18:31:05


Reportaasi

Nicolas Kivilinna menee Kaukajärven treenikämpälleen soittamaan eikä oleilemaan.

22

KATSE Kevät 2014

18_23_reppari.indd 22

16.4.2014 18:31:09


Reportaasi

Treenikämppä kuin toimisto Parrakas ja hymyileväinen nuorimies avaa Kaukajärvellä sijaitsevan toimistorakennuksen lasisen pääoven. Folk rockia soittava Nicolas Kivilinna aikoo nauhoittaa rumpuja. ”Ensimmäinen pitkäsoitto tulee loppukesästä”, Kivilinna kehaisee. Siviilissä kaksikielinen Kivilinna opiskelee toista äidinkieltään englantia Tampereen yliopistossa. Kivilinnan treenihuone sijaitsee rakennuksen yläkerrassa. Hän vuokrasi varastona toimineen 15-neliöisen tilan entiseltä kesätyönantajaltaan. Luukku on siisti ja juuri sopivan kokoinen yhden soittajan tarpeisiin. ”Täällä ei treenaa muita, eikä kukaan pyöri haitolla iltai-

sin. Turvajärjestelyt ovat tilan toinen hyvä puoli”, Kivilinna sanoo. Hän on kuullut kauhujuttuja Nekalan treeniksistä, joissa sekoillaan, ja joista soittopelit ovat saattaneet lähteä pitkäkyntisten mukaan. Kivilinnalle treenikämppä on toimiston vastine. Hän kertoo, ettei pienteollisuusalueelle huvita tulla rypemään tai juopottelemaan. Tila käy äkkiä ahtaaksi useamman soittajan jameissa, eikä seinästä pullisteleva sähkökaappi auta asiaa. Päivällä ei voi soittaa, jottei häiritse toimistotyöntekijöitä. Hyvästä treenikämpästä on Kivilinnan mielestä löydyttävä vessa ja jääkaappi. ”Niillä pääsee niin pitkälle kuin haluaa.”

KATSE Kevät 2014

18_23_reppari.indd 23

23

16.4.2014 18:31:12


5 kysymystä

Eettistä ruokaa

roskiksesta ja ravintolasta kuvat ja teksti: senni luttinen ja katarina sällylä taitto: petri kangas

Knuut Nissinen dyykkaa aina, kun on mahdollista. Christina Suominen työskentelee Ravintola-C:ssa Tampereella. Heitä yhdistävät ekologisuus ja eettisyys, vaikka dyykkaajan ja ravintoloitsijan maailmoissa onkin eroavaisuuksia.

1. Mitä ruoka merkitsee sinulle? Christina: Ruoka on keskeinen osa elämääni. Olen kasvanut ravintolassa ja ravintola-ala on minulla verissä. Kotona opetan lapsille yhdessä syömistä ja tekemistä. Haluan, että lapseni tietävät, mistä raaka-aineet tulevat. Knuut: Välttämättömyyttä, ravintoa ja terveyttä. Ruokaan liittyy myös yhdessäoloa. On järkevää käyttää pois heitetty ruoka hyväksi.

2. Lempi- ja inhokkiruoka? Onko jotain, mitä et söisi koskaan uudelleen? C: En pidä välinpitämättömästi tehdystä ruoasta. Rakastan kasviksia ja mereneläviä, mutta valkosipuli on minulle erityisen rakas. Valkosipulinhimo tuntuu ihan suussa, ja tunnen olevani terve sitä syötyäni. Tarkoitukseni oli maistaa heinäsirkkoja ja matoja Thaimaassa. Kun näin ne, en pystynytkään. K: Pidän kasvis- ja kalaruuista, esimerkiksi kasvislasagnesta ja falafeleista.Vaikka saisin dyykattua luomuporsasta, en söisi sitä. Se maistuu eläimeltä. En dyykkaisi purkitettua mannapuuroa.

Knuut Nissinen viulunsoittoa Tampereen konservatoriolla. aina, kun mahdollista.

opiskelee dyykkaa

24

KATSE Kevät 2014

Untitled-13 26

10.4.2014 20.48


5 kysymystä

3. Onko jokin maku lapsuudesta vaikuttanut sinuun ja suhtautumiseesi ruokaan? Kerro jokin makumuistosi. C: Lapsena oli taianomaista päästä käymään isäni työpaikalla ravintolassa. Opittuani kävelemään karkasin keittiöstä salin puolelle. Siellä oli hillitty tunnelma, pehmeät matot, kristallia ja ihmiset olivat pukeutuneet kauniisti. K: Join kaverini luona Twiningsin Lady Grey -teetä pari vuotta sitten. Minulle tuli omituinen olo. Muistin juoneeni samaa teetä pienenä. Mietin, mikä tämä makumuisto on. Ehkä join sitä ensimmäisen kerran Ahvenanmaan matkalla perheeni kanssa 3–4-vuotiaana. Nykyisin olen aika teeholisti, sillä saatan juoda päivässä kaksikin termospulloa teetä.

5. Mitä muuttaisit Suomen ruokakulttuurissa? C: Tahtoisin nähdä enemmän yhdessä syömistä. Suomalaiset voisivat leipoa, säilöä ja kuivata enemmän. Haluaisin enemmän kädentaitoja ruuanlaittoon. Ruokakulttuurimme kaipaa koko perheen mukaan ruuan hankintaan ja tekemiseen. K: Monet elintarvikkeet, joita pidetään Suomessa välttämättömyyksinä, joutaisivat pois. Varsinkin valkoiset viljat ja valkoinen sokeri ovat suuria tekijöitä suomalaisten terveys­ ongelmissa. Kaupoissa ruoka saisi mieluummin loppua kesken, kuin että sitä jäisi paljon yli. On absurdia, että ruoka ei saa loppua kaupoista väliaikaisesti.

4. Miten arvolisäveron korotus vaikuttaa sinun arkeesi ja työhösi? C: Asiakkaiden palaute korotetuista hinnoista on negatiivinen, ja se suunnataan suoraan minuun. K: Uskon, ettei se vaikuta arjessani ollenkaan. En jaksa kaupassa katsoa hintoja, vaikken olekaan rikas. Otan kai vain liikaa opintolainaa. Syksyllä kävin dyykkaamassa tamperelaisen kaupan alueella. Sieltä sai hyvin ruokaa. Vartijat kävivät usein poimimassa meidät pois, ilman seuraamuksia.

Christina Suominen Ravintola-C:ssa ravintoloitsijana. yhdessä ruokailua ja ruuan laittamista.

työskentelee arvostaa

KATSE Kevät 2014

Untitled-13 27

25

10.4.2014 20.48


4 esinettä

Mukana työpäivässä Työ ei ota onnistuakseen ilman oikeita tarvikkeita. Millaisia työvälineitä tamperelaiset ammattilaiset tarvitsevat aloillaan? kuvat: juha valkeajoki teksti: krista kierikka taitto: emppu siltaloppi

reijo eljaala , taksiautoilija jukka aronen , veturinkuljettaja

Sr2-veturi painaa 83 tonnia ja sen huippunopeus junaliikenteessä on 200 kilometriä tunnissa. Ensimmäiset Sr2:t tulivat käyttöön vuonna 1995. Sr2 on kaikin puolin teknisempi laite kuin edeltäjänsä Sr1, joka kulki vain 140 kilometriä tunnissa.

26

Tämä farmarimallin Volvo on tilava. Mukaan mahtuu runsaasti matkatavaroita ja myös pyörätuoli kokonaisena. Minulla on ollut kahdeksan Volvoa. Vuodessa ajan noin 90 000 kilometriä.

petri dahl , sähköasentaja

marianne nurminen ja niko majlund , ensihoitajat

Tarvitsen ruuvimeisseliä kaikkeen kiinnittämiseen ja avaamiseen. Teen kaapelointia ja kytkentätyötä. Nyt minulla on työkaluvyössäni mukana kolme perusmeisseliä.

Ajamme siirtokyytejä hoitolaitosten välillä Pirkanmaalla. Auton tärkein väline on paarit, ja toiseksi eniten käytämme happipulloja. Kalustoon sisältyvät myös perusmittausvälineet, joilla voi mitata esimerkiksi verenpaineen ja happisaturaation. Maksimino­ peus on noin 160 kilometriä tunnissa. Liikenteessä jotkut väistävät autoamme, toiset puolestaan jarruttavat eteen.

KATSE Kevät 2014

28_29_4esinetta_maisterit.indd 26

9.4.2014 20.50


Kandit

Elias Lahtinen halusi kandintyössään kertoa äidinrakkauden ristiriitaisuudesta.

Suojassa Kolmannen vuosikurssin kuvajournalisti Elias Lahtinen kuvasi kandityössään autistisen teinipojan ja hänen äitinsä arkea. Kuva: Kristiina lehto teksti: petri kangas taitto: emppu siltaloppi Autistisen Mikaelin huoneentauluna on sarjakuva, jossa on ohjeet pikaistuneelle pojalle: ”Kun kiukuttaa! Tee näin! Revi lehtiä, tee käsinseisontaa. Tulee iloiseksi, saa karkin.” Valoisan asunnon seinissä ja ovissa on potkujen ja lyöntien iskemiä. Äiti-Pia pukee ylleen jääkiekkomaalivahdin panssarit. ”Siellä jääkiekkokaupassa ajattelin, että voi kun tietäisivät, miksi mä näitä hankin, että kysymys ei ole harrastamisesta, vaan oman hengen suojaamisesta”, Pia sanoo. Elias Lahtinen halusi kuvajournalismin kandityössään kertoa äidin rakkauden ristiriitaisuudesta. Häntä innoittivat Louis Therouxin autismidokumentti ja omaishoitaja, jonka hän tapasi kesätöissään. ”Sairaan lapsen hoitaminen on rankkaa vanhemmille varsinkin silloin, jos lapsi on väkivaltainen. Äidin on joskus hankala ajatella itseään”, Lahtinen sanoo. Kuvaaja kertoo, että juttuun sopiva perhe löytyi lähipiiristä. Pia-äiti oli todella innostunut kuvasarjan teosta. Hän on ammatiltaan psykologi ja harrastaa valokuvausta. ”Pia ajatteli, että reportaasin tekemisestä voi olla hänelle hyötyä asian käsittelyssä”, kertoo Lahtinen. Multimediassa yhdistyvät tarinallinen kerronta ja elokuvan logiikka. Kuvateoksen tekeminen oli Lahtisesta työlästä, mutta hankaluuksista huolimatta hyvin innostavaa.

Elias Lahtinen Pirkkalassa 1990. Laukontorilla Tampereella. opiskelee Tampereen yliopistossa viestinnän, median ja teatterin yksikössä kuvajournalismia. ensi kesän asuu mökillä ja kalastelee, ohessa tekee töitä Etelä-Suomen Sanomissa. syntyi asuu

KATSE Kevät 2014

28_29_4esinetta_maisterit.indd 27

27

9.4.2014 20.51


Kandit

Kandikuvatyöt syksy 2013 Kuvajournalismin kandidaatin tutkielmaan kuuluvien audio-slideshow-esitysten teemana oli ”Sata sekuntia selviytymisestä”. Editointia opetti Tatu Blomqvist ja tuottajina toimivat Anssi Männistö ja Iikka Vehkalahti. Audio-slideshow’t löytyvät osoitteesta: http://katse.uta.fi/kategoria/kandityöt

taitto: emppu siltaloppi

Takakansi.indd 30

jonne räsänen : luopuminen

ella kiviniemi : vierekkäin

Teos kertoo luopumisesta.

Teos kertoo yhdessä vanhenemisesta.

riina rinne : ensi askel

pekka selonen : maalattu mies

Teos kertoo äitiydestä.

Teos kertoo itsensä auttamisesta.

saara sivonen : tarkoitus

ville koivisto : lähtö

Teos kertoo velkavankeudesta.

Teos kertoo vanhemmuudesta.

elias lahtinen : suojassa

laura hakalisto : kaukana kotoa

Teos kertoo äidin peloista, rakkaudesta ja luopumisesta.

Teos kertoo maahanmuutosta ja kaksikielisyydestä.

9.4.2014 20.53

Katse 1/2014  

Tampereen yliopiston kuvajournalismikoulutuksen kulttuurilehti

Katse 1/2014  

Tampereen yliopiston kuvajournalismikoulutuksen kulttuurilehti

Advertisement