Issuu on Google+

Toimintakertomus

2013

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtym채n yhteisen Kasvatusasiain keskuksen toimintakertomus

8 kasvatuksen kohokohtaa vuodelta 2013

Huomioita viime vuodesta ja tilastoista

Juhlavuosi 2013 n채kyi ja kuului kaikessa


Aleksi Rajamäki

16

Nenäpäiväketjussa pöljäiltiin.

22

Timo Jakonen

Sisällys

Juhlavuosi huipentui gaalaan. Hannu Hurme

24 Juhlamatka suuntautui Lontooseen. 8 kasvatuksen kohokohtaa viime vuodelta

4

Tutkimustoiminta

Kasvatustoimen johtajan katsaus vuoteen 2013

24

25

Koulutus, konferenssit ja työmatkat Yhteiset tapahtumat järjestetty koulutus

Hallinto ja henkilöstö Asiakaspalvelu ja

30 33 44

Verkostoituminen

45

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Huomioita tilastoista

av-materiaalilainaamo

Nuorisotyö Rippikoulutyö Leirikeskukset Oppilaitostyö Arviointi, tilastot ja liitteet Varhaiskasvatus

48 49 53 56 65 68 73 74 83

Kannen kuva Timo Jakonen Toimintakertomuksen ulkoasu s. 1-24 Jani Käsmä Paino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo 2014


”Tavoitteenamme oli juhlia ensi sijassa työmme keskeisimpien kohteiden, lasten, nuorten, opiskelijoiden ja heidän perheittensä kanssa.”

Unelmat eivät lopu koskaan

K

Kasvatusasiain keskus 1963-2013

asvatusasiainkeskuksen 50 -vuotisjuhlavuosi jää

näolollaan myös kasvatusasiainkeskuksen perustaja ja sitä

taakse monien hauskojen yhteisöllisten hetkien

35 vuotta johtanut Lasse Urho.

ketjuna. Tavoitteenamme oli juhlia ensi sijassa

työmme keskeisimpien kohteiden, lasten, nuorten, opiskeli-

Juhlavuosi oli unelma, joka toteutui. Vuosikymmenten

joiden ja heidän perheittensä kanssa. Toissijaisesti halusim-

aikana monet muut unelmat ovat toteutuneet, jotta alueem-

me muistaa kasviksen työntekijöitä, emerituksia ja nykyisiä –

me nuoriso, lapset, nuoret ja opiskelijat, jaksaisivat onnelli-

unelmien esittäjiä ja toteuttajia viidenkymmen vuoden ajalta.

sen lapsuuden tarjoamien eväiden voimin jatkaa onnelliseen aikuisuuteen. Unelmat päiväkerhosta, iltapäiväkerhosta,

Juhlavuosi aloitettiin juhlallisesti Rouskis-rotan

muskarista, kymppijuhlista, Saappaasta, oppilaitostyön eri

ja Naakan ollessa adventtiajan alkamisen merkiksi sytyt-

sektoreista, leirikeskusten kehittämisestä, verkostoista koto-

tämässä Tuomiokirkon kuusen valoja. Rouskiksen koti oli

na ja kaukana ovat toteutuneet. Osa jatkaa vauhdilla eteen-

Tuomiokirkossa nähtävillä. Laskiaissunnuntain toppahou-

päin, osan elämänkaari alkaa hiljalleen hiipua.

sukarnevaali kokosi perheet Hirvensalon laskettelukeskukseen. Nukketeatterimme Kas kummaa esitti juhlavuoden

Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana.

näytelmäänsä tuhansille lapsille ja vähän varttuneemmille-

Kristillisen kasvatuksen haasteeseen vastatessaan kirkko on

kin katsojille. Nuoriso haastoi kirkolliskokouksen Sinappiin

aina perässähiihtäjän asemassa. Tärkeää on pitää huolta sii-

pohtimaan kanssaan kirkkomme tulevaisuuden haasteita. Il-

tä, ettei se jää liian kauaksi pääjoukosta. Työ lasten, nuorten ja

tapäiväkerholaisille tarjottiin juhlavuoden yllätyksenä Jukka

opiskelijoiden parissa on tuomittu epäonnistumaan silloin kun

Salmisen konsertti. Perheet kutsuttiin helatorstaina koolle

puhutaan heistä ja onnistumaan silloin, kun puhutaan heidän

Seikkispäivän merkeissä. Äitien omat äitienpäiväetkot vie-

kanssaan, annetaan heille haasteita ja uskotaan nuoruuden

tettiin Linnateatterissa. Partiolaisten Tammileirillä kesäkuun

maailmaa muuttavaan voimaan. Nuorisotyö on ennen muuta

alussa oltiin esillä kappelin ja materiaalin voimin. Sinapin lei-

luottamusta nuorisoon. Nuorisossa on voimamme. Ja meidän

rikeskuksessa vietettiin sen 50-vuotisen historian merkeissä

tehtävänämme on toimia heidän voimanaan.

avointen ovien päivää. Kasvatuksen foorumissa urheilijanuorille tarjottiin mahdollisuus pohtia urheilun hintaa, mitä se

Kasviksen unelmatehdas on viidenkymmenen vuoden

antaa ja ottaa. Aurajoen ympärille, puhekuplan muotoiseen

ajan toiminut täysillä, jotta Turun ja Kaarinan lapset, nuoret

nenäpäivän ketjuun, kokoontui maailman lasten paremman

ja opiskelijat saisivat positiivisia eväitä elämälleen. Samalla,

tulevaisuuden eteen pöljäilemään lähemmäs 3.000 eri-

kun me juhlavuoden aikana olemme muistelleet menneitä

ikäistä ihmistä. Yhteistyökumppanit olivat koolla keskuksen

unelmia, me olemme myös luoneet katseemme tulevaisuu-

varsinaisena syntymäpäivänä, 1.11., Vimmassa järjestetyssä

teen, niihin uusiin unelmiin, jotka siivittävät työtämme seu-

gaalaillassa leirikeskusten loihtiman ruoan, valo- ja elokuva-

raavan 50 vuoden matkalle.

näyttelyn sekä hyvän ohjelman parissa. Unelmilla ei ole aikaa levätä, eivätkä ne lopu koskaan. Kiitos

Nykyinen työväkemme teki juhlamatkan Lon-

yhteisestä juhlasta!

tooseen kirkollisten, kuninkaallisten ja muuten vaan mielenkiintoisten kohteiden pariin. Emeritukset olivat koolla Sinapin

Huppe

leirikeskuksessa omassa iltajuhlassaan, jota kunnioitti läs-

hannu.hurme@evl.fi

3


4


1 Ystävämme Rouskis Rouskis-rotta syntyi kasvatusasiainkeskuksen varhaiskasvatuksen maskottihahmoksi Atte-pastorin kynästä ja sai nimensä nimikilpailun tuloksena. Alkuun Rouskis seikkaili vain kuvissa, paperilla, t-paidoissa, kasvatusasiain ja keskuksen eteiskäytävän seinillä. Sitten Rouskis heräsi henkiin.

A

da Paulig ryhtyi Rouskista näyttelemään ja Rouskiksen seik-

kailuja saatiin seurata internetissä julkaistun joulukalenterin myötä, jossa Rouskis seikkaili muun muassa Turun lin-

nassa ja tapasi arkkipiispa Kari Mäkisen. Kaverikseen Rouskis löysi tuomiokirkossa asuvan, Kari Kanalan esittämän, Naakan ja yhdessä kaverukset, toinen toistaan tukien, selvisivät kaikista tielleen osuneista ongelmista. Suosion kasvamisen myötä kaverusten julkiset esiintymiset lähtivät nousuun. Rouskis ja Naakka vastasivat lasten toiveisiin heidän tapaamisestaan olemalla muun muassa mukana sytyttämässä Turun tuomiokirkon joulukuusen valoja ja laulattamalla lapsia lasten kauneimmissa joululauluissa. Muutaman vuoden aikana ystävämme Rouskis on muuttunut hahmotelmasta paperilla koko maassa ja internetin välityksellä jopa koko maailmassa tunnetuksi, positiivisen elämänasenteen rakastetuksi hahmoksi.

Teksti Hannu Hurme Kuva Katri Saarela

Kuvassa Rouskis-rottaa esittää turkulainen lapsinäyttelijä Ada Paulig. Rouskiksen hyvänä ystävänä nähdään Kari Kanalan näyttelemä Naakka-lintu.

5


6


2 Pöllyävää lunta ja höyryävää soppaa Laskiaissunnuntaina kasvatusasiainkeskus kutsui perheet Hirvensalon laskettelukeskuksessa järjestettyyn koko perheen yhteiseen laskiaistapahtumaan. Jos olivat perheet yhdessä koolla, niin yhteisten ponnistelujen voimalla myös itse tilaisuus toteutui.

”T

oppahousukarnevaali”-tapahtumasta vastuussa ollut lapsityön ohjaaja Hanna Rajalin sai houkuteltua tapahtumaa toteuttamaan nuorisotyön

tiimimme jäsenten ja leirikeskushenkilökunnan lisäksi myös Turun kristillisen opiston opiskelijoita ja alueen partiolaisia. Ajatus siitä, että yhdessä me olemme enemmän, toimi hienos-

ti. Iloisessa tapahtumassa iloisia ilmeitä riitti niin osallistujille, järjestäjille kuin satunnaisille ohikulkijoillekin. Lumi pöllysi, soppa höyrysi, ohjelma nosti huulet hymyyn ja posket punertuivat reippaan ulkoilupäivän merkiksi. Joulunaika oli jäänyt taakse, kirkko suuntasi matkansa kohti pääsiäisajan tapahtumia.

Teksti Hannu Hurme Kuvat Hanna Rajalin Kuva Tarinateltassa kerrottiin kertomusta kahdesta ystävästä. Ylimmässä kuvassa Marko Mäenpää Henrikinseurakunnasta.

kirkonrotta.f i

7


8


3 Täl pual jokkee ja vähä toiselki pual jokkee

Nukketeatteri Kas Kummaa! koostuu lastenohjaajista Kirsi Koskinen, Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti ja Anneli Laukkanen. Kasvatusasiankeskuksen juhlavuoden kunniaksi ohjelmistossa ollut näytelmä kertoi Touko Mettinen-linnusta kavereineen.

O

pettavassa tarinassa liikuttiin sujuvasti kummallakin puolella jokea ja Förillä. Näytöksestä pääsi nauttimaan noin 7.500 pientä ja vähän suurempaakin katsojaa, ennen kuin Touko kavereineen lähti valmistautumaan joulunviettoon. Joulun aikaan Kas Kummaa! jatkaa esiintymisiään joulunäytelmällään. Aika lähelle 10.000 katsojan määrää taidetaan juhlavuoden aikana päästä. Se on paljon, kun normaalin lastenohjaajan työnsä ohella kaskummaalaisilla on periaatteessa varattuna vain yksi päivä viikossa teatterityöhön.

Muutama lainaus Kas Kummaan! fecebook-sivuilta välittää lisää vuoden tunnelmista: • Kas Kummaa! sai tänään yleisöstä tärkeää tietoa: Kevät alkaa kolmen päivän kuluttua! • Ja tänään meille opetettiin yleisön taholta, että lumesta voi saada matoja. Näytelmää kehuttiin höppänäksi. Hyvä päivä, parempi mieli! • Yleisön kanssa jaetaan tärkeitä kuulumisia: ”Mää osaan ajaa ilman apupyöriä, sit ku isä työntää mua niskast”, oli tämän päivän tärkeä kevätuutinen. • Me saatiin hälytys kakskymmentä oli yhdeksän, et päästäis teiän nukketeatteriin! • Touko kavereineen lähti jo nyt joulun viettoon täl ja tol pual jokkee.

Kas Kummaa! Lähtee koht joulukiertueelle… Joulua saa alkaa odottamaan. Teksti Hannu Hurme Kuvat Jussi Vierimaa

9


10


4 Kirkolliskokous puhui nuorten kanssa Kevään kirkolliskokouksen aikana Sinapin illassa kirkolliskokousedustajat harjoittelivat nuorista puhumisen sijaan puhumaan nuorten kanssa.

K

asvatusasiainkeskuksen yhdessä kansallisten yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä tapaaminen oli tärkeä nuorille ja kirkolliskokousedustajille. Marianna Kallio (16 v) totesi, että

me ollaan kirkon tulevaisuus, olis kiva jos mekin päästäisiin vaikuttamaan asioihin. Piispa Irja Askola sanoi, että minulle illan oivallus oli se, miten vähän me keskitymme kuuntelemaan sitä, mitä nuoret sanovat. Sinapissa puhuttiin ja kuunneltiin. Ennen muuta kuunneltiin. Illan kuluessa keskusteltiin nuorten esiin nostamista asioista, kirkon imagosta, uskonnonopetuksesta, diakoniatyöstä ja nuorten osallistumismahdollisuuksista. Nuortenbändi Hemuli piti osaltaan huolta illan nuorekkaasta tunnelmasta. Kirkolliskokousedustaja Tapio Seppälän toteamus illan päätteeksi tiivisti tapaamisen merkityksen. Hän sanoi: Olin vaikuttunut siitä, että nuori ihminen haastoi meitä terävästi keskusteluun. Nuorisoa aidosti kuunteleva vaikuttuu nuorisosta usein.

Lähde Villi 4/2013. Noora Wikman Teksti Hannu Hurme Kuvat Saga Boberg

11


12


5 50 vuotta leirimuistoja Pienten ja suurempien autojen letka suuntasi kauniina syyssunnuntaina matkansa Sinappiin.

K

asvatusasiain keskuksen tavoin myös Sinapin leirikeskus vietti 50-vuotisjuhliaan. Leirikeskuksen alkuperäinen majoitusrakennus oli kymmenen vuotta sitten saanut tehdä tilaa

uudelle, hienolle kiinteistölle, mutta tilan alkuperäinen rakennus, Erik Bryggmanin yksityishuvilaksi suunnittelema Villa Staffans, on edelleen hyvässä kunnossa. Iloinen puheensorina täytti maiseman. Jaettiin muistoja hetkistä, jotka olivat antaneet elämälle paljon. Nautittiin Sinapin makoisasta ruoasta ja päivän ohjelmasta, puheista, Turku Cathedral Youth Choirin käsikellomusiikista ja Kakskerran nuorisoseuran huikean hauskasta näytelmästä ”Käärme paratiisissa”. Kärmes sai sinkkuleirin käsikirjoituksen muuttumaan – mutta miten, se jääköön salaisuudeksi, jotta näytelmän myöhemmin näkevät voivat nauttia siitä yhtä paljon kuin Sinapin juhlaväki.

Teksti Hannu Hurme Kuva vasemmalla Timo Jakonen Kuva alla Uolevi Salonen

Sinapin juhlassa esiintyi Anu Åbergin johtama Turku Cathedral Youth Choir.

13


Juhlavuoden

kohokohdat

Kirkko ja Me -lehdessä ilmestyneen toimistokuvan kuvateksti:

Seurakuntien nuorisotoimiston opetusja havainnollistamisaineiston lainaustoiminta on huomattavan vilkasta. Erityisesti opettajat ja opiskelijat ovat ruvenneet käyttämään toimiston palveluksia. Lainaamo on alunperin tarkoitettu seurakuntien nuorisotyön käyttöön, mutta sitä on kehitelty niin, että materiaali suurelta osin sopii myös kouluissa käytettäväksi. Varastossa on äänilevyjä ja -nauhoja, kuultokuvasarjoja ja kirjoja. Elokuvia ei toistaiseksi ole kuin yksi, mutta elokuvien valinnassa ja tilaamisessa annetaan apua.

14


6

Emeritukset koolla Sinapissa Nuorisotyökeskuksen, sittemmin kasvatusasiainkeskuksen, alkuperäiseen henkilökuntaan kuului vain kolme henkilöä tänään keskuksessa työskentelee vakituisesti noin 80 henkilöä ja sen lisäksi vuosittain noin 50 nuorta kausityöntekijää.

V

iidenkymmenen vuoden aikana henkilöstöä on tasaiseen tahtiin siirtynyt emeritusten joukkoon. Pääosa eläkeläisistä on lastenohjaajia ja leirikeskusten henkilökuntaa, mutta löytyy

joukosta myös toimiston ja papiston väkeä. Juhlavuoden merkeissä oli tärkeää muistaa emerituksia, heitä, joiden työn ansiosta kasvatusasiainkeskus on nykyiseen muotoonsa kehittynyt. Kasvatusasiainkeskuksen eläkeläisten juhlaa vietettiin Sinapissa varsinaisen juhlapäivän aattona, 31.10. Noin kuudenkymmenen osallistujan joukko, keskuksen perustajan ja ensimmäisen johtajan, Lasse Urhon (1963-1998), kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan ja puheellaan, vietti lämminhenkisen illan seurustelun sakramentista, maukkaasta tarjoilusta, puheista, Turku Cathedral Youth Choirin musiikkiesityksistä ja Kakskerran nuorisoseuran näytelmästä nauttien. Runsaan kolmen tunnin yhdessäolo päättyi Sinapin kappelissa vietettyyn ehtoolliskirkkoon.

Teksti Hannu Hurme Kuvat Kasvatusasiain keskuksen arkisto

15


16


7 Nenäpäiväketjussa pöljäiltiin maailman lasten hyväksi Pönöttämiselle ei juhlavuonna haluttu tilaa antaa. Miten siis juhlia näyttävästi ja iloa mahdollisimman laajalle joukolle tuottaen.

N

enäpäivän ja kasviksen syntymäpäivän läheisyys nostivat ilmaan hullun ajatuksen ”maailman pisimmästä nenäpäiväketjusta”. Olisi komea näky, kun saataisiin

turkulaiset ja kaarinalaiset vauvasta vaariin muodostamaan yhteinen ketju Turun tuomiokirkolta Turun linnaan maailman lasten paremman huomisen tukemiseksi. Ovathan keräyksen tuottoa maailmalle kirkollisista toimijoista välittämässä Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Kun idea alkoi tuntua riittävän hyvältä kasviksen kahvipöydässä, uskallettiin sitä lähteä muillekin tarjoamaan. Kari Kanala sai YLE:n Joona Haaralan innostumaan ja HUMAKin opiskelijat projektia vetämään. Vähä vähältä into levisi kaupungille. Nuorten juttuun lähtivät ennen muuta mukaan koululaiset: Luostarivuori, Klassikon lukio ja Kristillinen opisto lupasivat suuret joukot, monet muut pienempiä. Oma väki lähti mukaan ja Turun kaupunki kaupunginjohtaja Minna Arven johdolla. Turku Cathedral Youth Choir oli mukana ja SUMU lähti kohottamaan tunnelmaa jammaamalla PInellan edustalla ”down by the riverside”. Marraskuun ensimmäisenä puoli kahdeltatoista sataa tihutti. Jokiranta näytti harmaalta ja ikävältä. Tuleekohan tästä mitään? Onnistuukohan jippo vai ei? Sitten alkoi väkeä kertyä! Ensin tuomiokirkon edustalle, sitten täl pual jokke ja vain vähän ennen h-hetkeä myös tois pual jokke. Punaiset peruukit ja nenät löysivät päänsä. Käsi liittyi käteen tohtori Martin Luther Kingin suuren unelman mukaan: Minulla on unelma… ...että kerran mustat pojat ja tytöt voivat ottaa kädestä valkoisia poikia ja tyttöjä niin kuin siskot ja veljet keskenään. SUMU innosti spontaaniin jammaamiseen. Turun tuomiokirkon kellon lyödessä kahdentoista lyönnit oli punainen ketju joen ympärillä kasassa. Lippaat kiersivät. Rahaa kertyi. Hyvää mieltä oli ilmassa pilvin pimein. Hyvän satuttama haluaa myös jatkaa hyvän mielen tiellä. Nenäpäiväketju oli pieni askel kohti parempaa maailmaa. Hyvän vuoksi kannatti pöljäillä.

Teksti Hannu Hurme Kuvat Timo Jakonen

17


”Tapahtumaa olivat järjestämässä muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Paasikivi-Opisto.”

18


19


20


21


8 Vimman gaala kokosi yhteistyöverkoston Meidän ajassamme verkostotyö on nuorisotyön elinehto. Viime vuosien aikana kasvatusasiain keskus työntekijöineen on rakentanut laajaa yhteistyö– verkostoa seurakunta- ja kirkkoyhteyksien lisäksi niin kunnallisiin kuin kolmannen sektorin toimijoihin.

J

uhlapäivän iltana kutsuimme verkostokumppanimme ohjelmalliselle iltapalalle Vimmaan, joka jo itsessään on merkittävä verkostotyön keskus. Vimman kiinteistöhän on seurakuntayhtymän omis-

tama, mutta Turun kaupungin nuorisotoimi on vuokralaisenamme sen valtaosin toiminnallaan täyttänyt. Yhdessä kaupungin kanssa toimitaan Vimmassa syrjäytymisvaarassa olevien perheiden Torin kulma – hankkeen puitteissa ja Vimman yökahvilaa pyöritetään yhdessä kaupungin kanssa. SUMU:n musiikki toivotti vieraat tervetulleiksi. Kasvatusasiain keskuksen menneisyyttä ja nykyisyyttä valotettiin monin eri tavoin. Lasten piirustukset peittivät seiniä. Laaja valokuvanäyttely kertoi menneiden vuosien tarinaa. Elokuvat veivät leirimuistojen pariin. Leirikeskusten keittiöhenkilökunta oli loihtinut tarjoilun, jossa jokainen suupala oli ulkonäyltään ja maultaan pieni taideteos. Illan juontajana Hanna Rajalin säteili lavakarismaa, Valtteri Roiha muistutti siitä, miten työmme kohteet maailmaan tulevat ja Jussu Pöyhönen (kuvassa oikealla) vastasi illan musiikkiannista. Illan päätteeksi oppilaitostyö Mia Pusan johdolla johdatti juhlaväen meditoivaan iltahartauteen.

Teksti Hannu Hurme Kuvat Timo Jakonen

22


23


TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KASVATUSASIAIN KESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

KASVATUSTOIMEN JOHTAJAN KATSAUS 2013 Kasvatusasiainkeskus vietti vuotta 2013 keskuksen 50-vuotisjuhlien merkeissä. Vuosi jäi taakse monien hauskojen yhteisöllisten hetkien ketjuna. Tavoitteenamme oli juhlia ensi sijassa työmme keskeisimpien kohteiden, lasten, nuorten, opiskelijoiden ja heidän perheittensä kanssa. Toissijaisesti halusimme muistaa kasvatusasiainkeskuksen työntekijöitä, emerituksia ja nykyisiä – unelmien esittäjiä ja toteuttajia viidenkymmen vuoden ajalta. *

*

*

Juhlavuosi aloitettiin juhlallisesti Rouskis-rotan ja Naakan ollessa adventtiajan alkamisen merkiksi sytyttämässä Tuomiokirkon kuusen valoja. Rouskis ja Naakka laulattivat lapsia lasten kauneimmissa joululauluissa ja Rouskiksen pikkiriikkinen koti oli Tuomiokirkossa nähtävillä. Nukketeatterimme Kas Kummaa! esitti juhlavuoden näytelmäänsä tuhansille lapsille ja vähän varttuneemmillekin katsojille. Laskiaissunnuntain toppahousukarnevaali kokosi perheet Hirvensalon laskettelukeskukseen. Iltapäiväkerholaisille tarjottiin juhlavuoden yllätyksenä Jukka Salmisen konsertti. Äitien omat äitienpäiväjatkot vietettiin Linnateatterissa. Perheet kutsuttiin helatorstaina koolle Seikkispäivän merkeissä. Partiolaisten Tammileirillä kesäkuun alussa oltiin esillä kappelin ja materiaalin voimin. Nuoriso haastoi kirkolliskokouksen Sinappiin pohtimaan kanssaan kirkkomme tulevaisuuden haasteita. Kasvatuksen foorumissa urheilijanuorille tarjottiin mahdollisuus pohtia urheilun hintaa, mitä se antaa ja ottaa. Sinapin leirikeskuksessa vietettiin sen 50-vuotisen historian merkeissä avointen ovien päivää. Keskuksen varsinaisena syntymäpäivänä, marraskuun ensimmäisenä, kokoontui Aurajoen ympärille, puhekuplan muotoiseen nenäpäivän ketjuun, maailman lasten paremman tulevaisuuden eteen pöljäilemään lähemmäs 3.000 eri-ikäistä ihmistä. Syntymäpäivän iltana olivat keskuksen laajan yhteistyöverkoston edustajat koolla Vimmassa järjestetyssä gaalaillassa leirikeskusten loihtiman ruoan, kasvatusasiainkeskuksen henkilökunnan kokoaman valo- ja elokuvanäyttelyn sekä hyvän ohjelman parissa. *

*

*

Nykyinen työväkemme teki juhlamatkan Lontooseen kirkollisten, kuninkaallisten ja muuten vaan mielenkiintoisten kohteiden pariin. Emeritukset olivat koolla Sinapin leirikeskuksessa omassa iltajuhlassaan, jota kunnioitti läsnäolollaan myös kasvatusasiainkeskuksen perustaja ja sitä 35 vuotta johtanut Lasse Urho. *

*

*

24


Juhlavuosi oli unelma, joka toteutui. Vuosikymmenten aikana monet muutkin unelmat ovat toteutuneet, jotta alueemme nuoriso, lapset, nuoret ja opiskelijat, jaksaisivat onnellisen lapsuuden tarjoamien eväiden voimin jatkaa onnelliseen aikuisuuteen. Unelmat päiväkerhosta, iltapäiväkerhosta, muskarista, kymppijuhlista, Saappaasta, oppilaitostyön eri sektoreista, leirikeskusten kehittämisestä, verkostoista kotona ja kaukana ovat toteutuneet. Osa jatkaa vauhdilla eteenpäin, osan elämänkaari alkaa hiljalleen hiipua. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Kristillisen kasvatuksen haasteeseen vastatessaan kirkko on aina perässähiihtäjän asemassa. Tärkeää on pitää huolta siitä, ettei se jää liian kauaksi pääjoukosta. Työ lasten, nuorten ja opiskelijoiden parissa on tuomittu epäonnistumaan silloin kun puhutaan heistä ja onnistumaan silloin, kun puhutaan heidän kanssaan, annetaan heille haasteita ja uskotaan nuoruuden maailmaa muuttavaan voimaan. Nuorisotyö on ennen muuta luottamusta nuorisoon. Nuorisossa on voimamme. Ja meidän tehtävänämme on toimia heidän voimanaan. Kasviksen unelmatehdas on viidenkymmenen vuoden ajan toiminut täysillä, jotta Turun ja Kaarinan lapset, nuoret ja opiskelijat saisivat positiivisia eväitä elämälleen. Samalla, kun me juhlavuoden aikana olemme muistelleet menneitä unelmia, me olemme myös luoneet katseemme tulevaisuuteen, niihin uusiin unelmiin, jotka siivittävät työtämme seuraavan 50 vuoden matkalle. Unelmilla ei ole aikaa levätä, eivätkä ne lopu koskaan.

ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuodelle 2013 asetettiin kolme tavoitetta ja ympäristötavoite. Tavoitteet toteutumisineen olivat seuraavat: 1. TAVOITE Kasvatusasiain keskuksen 50-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttaminen niin, että kristillinen kasvatus näyttäytyy monipuolisen positiivisesti Turun ja Kaarinan kaupunkien asukkaiden parissa. Pääjuhlaa vietetään ”Nenäpäivän” yhteydessä keskuksen syntymäpäivänä 1.11.2013.

Tavoite toteutui jopa ennakoitua paremmin, tarjoten eri ikäisille kaupunkilaisille monipuolista ohjelmaa. Rouskis ja Naakka olivat sytyttämässä Tuomiokirkon joulukuusta ja laulattamassa kauneimpia joululauluja. Perheet kutsuttiin laskiaissunnuntain ”Toppahousukarnevaaleihin” Hirvensalon laskettelukeskukseen. Lapset pääsivät nauttimaan ”Kas Kummaa!” – nukketeatterin juhlavuoden näytelmästä. Nuoret kutsuivat kirkolliskokousedustajat Sinapin leirikeskukseen. Äideille järjestettiin omat äitienpäiväjatkot Linnateatterissa. Partiolaisten ”Tammileirillä” ole kappeli. DBTL:n festarikansa pääsi mukaan oikeisiin häihin. Sinapin leirikeskuksen 50-vuotisjuhla kokosi varttuneempaa nuorisoa. Kasvatuksen foorumi pohti nuorten kanssa urheilun hintaa. Nenäpäiväketju kokosi Aurajoen ympärille lähes 3000 hyvän puolesta hulluttelijaa. 2. TAVOITE Kasvatusasiain keskuksen nykyisen ja eläkkeelle siirtyneen henkilöstön huomioiminen keskuksen 50-vuotisjuhlien merkeissä. Työntekijäkunnalle järjestetään juhlamatka Lontooseen. Eläkeläiset kutsutaan omaan juhlaansa Sinapin leirikeskukseen.

25


Tavoite toteutui. Työntekijöiden juhlamatkalle Lontooseen osallistui noin 70 työntekijää. Sinapissa järjestettyyn emeritusten juhlaan osallistui runsas joukko kasvatusasiainkeskuksen entisiä työntekijöitä keskuksen perustajan ja ensimmäisen pitkäaikaisen johtajan, pastori Lasse Urhon johdolla. 3. TAVOITE Kansainvälisen- ja oppilaitostyön papin viran muuttaminen sataprosenttiseksi oppilaitostyön viraksi.

Tavoite ei toteutunut. Oppilaitos- ja kansainvälisen työn papin työnkuvaa tarkentamalla mahdollistettiin kuitenkin papin osallistuminen entistä laajemmin myös oppilaitostyöhön. 4. TAVOITE (YMPÄRISTÖTAVOITE) Sähköisen asioinnin ja asiakirjahallinnon kehittäminen. Ympäristökasvatuksen ja ekologisten vaihtoehtojen korostaminen kasvatusasiain keskuksen 50-vuotisjuhlavuoden järjestelyissä ja ohjelmassa.

Tavoite on toteutunut. Kasvatusasiainkeskuksen jo ennestään laajan sähköisen viestinnän lisäksi myös keskuksen juhlavuoden lehti julkaistiin nettilehtenä. Tämä mahdollisti laajan digitaaliseen muotoon muutetun historiallisen oheismateriaalin liittämisen lehteen. Lukijat pääsivät katsomaan muun muassa elokuvia leirielämästä sellaisena, kuin se toteutui kasvatusasiainkeskuksen syntyaikoihin. Muun sähköisen viestinnän käyttö on jatkunut: johtokunnan esityslistat liitteineen ja pöytäkirjat toimitetaan jäsenille sähköisesti ja leirikeskusvarausten varmistuksissa on käytössä sähköinen varmistusohjelma. Kerho-, leiri- ja rippikouluilmoittautumiset otetaan myös sähköisesti. Mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan sähköisen rekrytointiohjelman välityksellä. Kasvatusasian keskuksen julkaisut ovat sähköisesti kaikkien luettavissa www:n välityksellä. Leirikeskuksissa siirryttiin keväällä käteisen rahan käytöstä maksupäätteiden käyttöön.

NOSTOJA VUODEN 2013 TAPAHTUMISTA KASVATUSASIAINKESKUS 1. Heikkenevä talous hallitsi vuoden työtä Heti vuodenvaihteen jälkeen ilmeni, että vuoden 2012 lopullisen verotilityksen perusteella vuoden 2013 tulopohja oli talousarviossa arvioitu noin 2m€ liian pieneksi. Tämä yhtymän talouden merkittävä heikkeneminen vaikutti kaikkien toimijoiden tavoin myös kasvatusasiainkeskuksen toimintaan. Voidaankin sanoa, että vuosi 2013 oli paitsi juhlavuosi myös jatkuvan taloussuunnittelun vuosi. Toimintavuoden aikana laadittiin kaksi budjettia, jo joulukuussa 2012 vuodelle 2013 hyväksytyn budjetin 10 %:n supistus ja vuoden 2014 budjetti, jossa jo säästetystä budjetista piti vielä saada kokoon, palkkakulujen nousu huomioiden, 4 %:n lisäsäästö. Kun taustalla näiden lisäksi oli vuoden 2013 alkuperäisen budjettiohjeen, palkkakulujen nousu huomioiden yhteensä 3,5 %:n säästö, oli supistusten etsiminen varsin haastava tehtävä. Vuosien 20132014 supistusten yhteinen, palkkakulujen nousun huomioiva prosentti, oli 17.5 %, euroina lähes 600.000 €. Tavoitteen saavuttaminen ilman merkittäviä henkilöstö- ja toimintasupistuksia osoittautui vaikeaksi yhtälöksi. Kasvatusasiain johtokunnan ratkaisumallissa käytettiin juustohöylää, avoimeksi tulevien virkojen/toimien jäädyttämistä, toimintojen uudel-

26


leenjärjestämistä sekä leiritoiminnan tulopuolen vahvistamista. Leiritoiminnan hintojen tarkistaminen oli tärkeää myös siksi, että toiminnan vuotuinen tappio on ollut noin 1.5 miljoonaa euroa. Teoreettisissa laskelmissa säästötavoitteet saavutettiin. Tulevien vuosien tilinpäätökset tulevat aikanaan paljastamaan, miten säästöissä todellisuudessa onnistuttiin. VARHAISKASVATUS 2. Varhaiskasvatus uudistui ja verkostoitui Varhaiskasvatus vastasi supistuvaan talouteen uudistamalla päiväkerhotyön rakenteita ja pyrkimällä entistä laajempaan verkostotoimintaan. Päiväkerhotyössä uudistettiin ryhmien rakenteita yhdistämällä 3 ja 4-5-vuotiatten kerhot 3-5-vuotiaitten kerhoiksi. Toimenpiteen ansiosta kerhojen määrää pystyttiin supistamaan ja kokoja järkeistämään ilman, että siitä olisi ollut haittaa itse toiminnalle. Samalla päiväkerhojen sisältöä on kehitetty entistäkin paremmin tukemaan perheiden kristillistä kasvatusta. Verkostotoimintaa on kehitetty sekä seurakuntien, että kuntapuolen toimijoiden kanssa. Kasvatusasiainkeskuksen aloitteesta ryhdyttiin toimenpiteisiin perheille suunnatun jumalanpalveluselämän säännöllistämiseen ja kehittämiseen. Ensimmäisenä konkreettisena tuloksena oli perheille suunnattujen jumalanpalvelusten kokoaminen yhteen kalenteriin. Hyvä koordinaatio koko kaupungin alueella mahdollistaa lapsiperheille säännöllisen jumalanpalveluselämän. Paakarlassa alkoi ensimmäinen kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen ja kasvatusasiainkeskuksen yhteinen päiväkerho. Henrikissä jatkuivat yhteiset perhekerhot kaupungin kanssa. 3. Torin kulma – toiminta vakiintui Kasvatusasiainkeskuksen aloitteesta käynnistynyt ja valtiorahoitteisesti yhdessä Turun kaupungin kanssa toteutettu Torin kulma – hanke erityistä tukea tarvitsevien lapsiperheiden kanssa osoittautui onnistuneeksi formaatiksi. Projektivuosien aikana toiminta osoittautui erittäin tulokselliseksi. Torin kulma – toiminnan varhaisen puuttumisen mallin ansiosta yksikään toimintaan osallistunut perhe ei joutunut raskaampien sosiaalisten tukitoimien kohteeksi. Verkostomalli, jossa kunta, seurakunta ja kolmannen sektorin toimijat räätälöivät perheelle juuri sen yksilöllisen tilanteen tarvitsemat tukitoimet, on herättänyt kiinnostusta sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Valtiorahoitteisen jakson päätyttyä toiminta päätettiin vakinaistaa ja sitä koskeva sopimus Turun kaupungin ja kasvatusasiainkeskuksen kanssa allekirjoitettiin 30.5.2013. Torin kulma toimii yhtymän tiloissa Vimmassa. Kaupunki osoittaa toimintaan sen vastuuhenkilön ja kasvatusasiainkeskus yhden lastenohjaajan. Toisen lastenohjaajan kustannukset jaetaan tasan kaupungin ja kasvatusasiainkeskuksen välillä.

27


NUORISOTYÖ 4. Saapas-toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa Useita vuosia pohdinnan alla ollut Saapas-toiminta päätettiin lopettaa vuoden 2013 lopussa. Viimeinen Saapas-päivystys toteutettiin vuodenvaihteessa 2013-2014. Saapas-toiminta käynnistyi innovatiivisena ja ajan hengellä olevana toimintana neljäkymmentä vuotta sitten, jolloin nuorison, vasta vapautuneen keskioluen ongelmakäyttäminen, aiheutti huolia lasten vanhemmille. Kuluneiden vuosien aikana Saapas, nuorisodiakonian eräänä toimintamuotona, tarjosi päihtyneille nuorille turvallisen selviämispaikan, juttuseuraa ja henkistä tukea. Nuorisokulttuurin muutos ajoi lopulta toiminnan ohi autettavien ja auttajien määrän hiljalleen vähetessä. Kertomusvuoden lopussa kasvatusasiainkeskus ja Saappaan toimijat totesivat yhdessä tilanteen ja päätyivät toiminnan päättämiseen. Saapastoiminnan päättymisestä huolimatta erityistä tukea tarvitsevia nuoria on edelleen. Tuen tarpeen muodot tosin ovat muuttuneet. Tällä hetkellä eniten puhuttaa nuorten syrjäytyminen, joka voi ilmetä esimerkiksi koulupinnaamisena tai työelämän ulkopuolelle joutumisena. Uusi aika vaatii uudet toimintamallit. Suppenevien resurssien aikana yhä tärkeämmäksi tulee eri toimijoiden verkostoituminen, jolloin kaikki käytössä olevat resurssit saadaan koottua yhteen. Tasavallan presidentti on kiinnittänyt huomioita ”ihan tavallisten asioiden” tärkeyteen ja valtiovalta on nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi haastanut yhteiskunnan toimijat yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Kirkon tukea nuorille tarvitaan myös Saapastoiminnan päättymisen jälkeen. OPPILAITOSTYÖ 5. Atte Airaksinen ammattitaidon MM-kisojen kisapappina Leipzigissa Oppilaitosteologi Atte Airaksinen osallistui kertomusvuotena neljännen kerran ammattitaidon MM-kisoihin Suomen joukkueen kisapappina. Kertomusvuoden kilpailut pidettiin Saksassa, Leipzigissa 2-7.7. Kahden vuoden välein pidettäviin kisoihin Airaksinen on osallistunut myös Helsingissä 2005, Japanin Shizuokassa 2007 ja Kanadan Calgaryssa vuonna 2009. Kisapappitoiminnasta vastaavat yhdessä Kirkkohallitus ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Perinteiseen tapaan tehtävä oli täynnä vauhtia ja yllättäviä tilanteita. Hotellihuoneet eivät olleet tilatun kaltaisia, tavaroita oli kadoksissa, ruokailuihin ei ollut aikaa, eivätkä aikataulut aina pitäneet. Silti kaikesta selvittiin. Avajaisissa juhlapuhujien joukossa olivat sekä Angela Merkel että opetusministeri. Kisat onnistuivat Suomen joukkueelta hyvin. Mitaleita Suomelle kertyi kuusi ja maiden välisessä vertailussa Suomi oli Pohjoismaista parhaimmin sijoittuneena, yhdeksäs. Omia tuntojaan Atte tiivistää: Maajoukkuetoiminnassa on kaikessa rankkuudessakin jotain ainutlaatuisen hienoa! On hienoa olla mukana toimimassa kaikkien niiden nuorien kilpailijoiden apuna, olla jakamassa heidän suurta panostaan valmennusjaksolla, olla mukana kulkemassa vierellä vaativan kisakoitoksen ajan huolehtien siitä, että heillä on mahdollisuus keskittyä vain tärkeimpään, omaan kilpailuunsa. Kisakoitos on papille kymmenen päivää töitä putkeen. Kisa ja joukkuepesti on heittäytymistä täysillä mukaan, mitenkään muuten sitä ei voi kunnolla hoitaa. Se on jouk-

28


kueen tukemista ihan kaikessa mitä se tarvitsee, oli kyse aineellisesta tai henkisestä tai hengellisestä. Se on sitä, että juostaan etsimässä lääkkeitä ja tarvikkeita (jopa keskellä yötä), seurataan kilpailusuoritteita ja puretaan suoritusta ruokatauoilla ja päivien päätteeksi. Toimitaan tulkkeina, puolustetaan kilpailijoita joukkuejohtajien kokouksessa ja kisaorganisaation suuntaan. Ollaan tukena tarvittaessa myös suomalaisille eksperteille ja kilpailijoiden perheväelle. Halukkuuttani jatkaa mukana toiminnassa kyseltiin joukkueen palauteleirin yhteydessä syyskuussa. Jouduin vastaamaan, etten tiedä. Jatko on luonnollisesti osittain kiinni Kirkkohallituksen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän halukkuudesta rahoittaa toimintaa. Se on kuitenkin myös kysymys jota joudun henkilökohtaisesti pohtimaan tovin. Seuraavat WorldSkills-kisat ovat Sao Paolossa Brasiliassa. Matka on pitkä. Aikaeron kanssa pitää toimia. Ilmasto on hyvin lämmin. Itse kisajärjestelyt ovat – ainakin puskaradion ennakkotietojen perusteella – aivan erilaisella tasolla Saksaan verrattuna. Haasteita siis tulevaisuutta ajatellen piisaa runsaasti. LEIRITOIMINTA 6. Maksupäätteet korvasivat käteisen rahan Leirikeskuksissa useiden vuosien ajan käytössä olleet kassakoneet osoittautuivat sekä käyttöprosessin että rahojen siirron suhteen varsin ongelmallisiksi. Asiaa taloustoimiston kanssa pohdittaessa osoittautui käteisen rahan korvaaminen maksupäätteillä toimivimmaksi vaihtoehdoksi. Kun käteisen myynnin vuotuinen tuotto on noin 10.000 €, aiheutuu maksupäätteistä yhteensä vain noin 600 €:n kokonaiskustannus. Maksupäätteet otettiin käyttöön toimintavuoden alkupuoliskolla. 7. Sinapin leirikeskus vietti 50-vuotisjuhliaan Sinapin leirikeskuksen 50-vuotisjuhlia vietettiin 22.9. avoimien ovien päivän merkeissä. Varsin runsaslukuinen osallistujajoukko sai upeassa syyssäässä nauttia leirikeskuksen tarjoiluista ja ohjelmasta, jota toteutettiin esitelmien, musiikin ja teatterin keinoin. Turku Cathedral Youth Choir Anu Åbergin johdolla ihastutti ja Kakskerran nuorisoseuran näytelmä ”Käärme paratiisissa” nosti hymyn huulille. Kotiin viemisiksi sai jokainen osallistuja mukaansa purkin kuuluisaa ”Sinapin sinappia”. 8. Leirikeskushinnastot uudistettiin 1.1.2014 käyttöön otettaviksi Vuosituhannen vaihtumisen aikoihin tehdyn suuren leirikeskushinnoittelu-uudistuksen mukainen hinnasto on indeksikorotuksia ja tekstitarkennuksia lukuun ottamatta pysynyt sellaisenaan voimassa runsaan vuosikymmenen. Vaikka hinnasto on ollut kohtuullisen toimiva, on siinä havaittu myös korjaamista edellyttäviä asioita. Aikanaan elintarvikekulujen perusteella laadittu hinnasto ei indeksikorotuksista huolimatta ollut kyennyt seuraamaan hintojen nousua – vuotuinen tappio leirikeskustoiminnasta on ollut noin 1.5 m€. Elintarvikkeiden pohjalle rakennettu hinnasto ei huomioinut lainkaan majojen kuluja. Hinnoitteluryhmiä oli liikaa ja määritelmät jossain määrin tulkinnanvaraisia. Yksittäisten tarpeiden mukaan korjatut tekstit eivät kaikilta osiltaan olleet loogisia. Uudistetussa hinnastossa vuorokausihintojen keskimääräinen nousu on runsaat 4 euroa, oman toiminnan osalta vajaat 3 ja yleisen hinnaston osalta vajaat 6 euroa. Ateriakustannukset on määritelty kurssikeskuksen hoitajien suorittaman kustannuslaskennan perusteella. Uutena elementtinä mukaan otetun majahinnan (hinta alkavalta vuorokaudelta) avulla tavoitellaan vaatimattomampien majojen käytön lisäämistä. Ikäkategoriat vähennettiin kolmesta kahteen, nuoriin ja aikuisiin. Hinnaston tekstejä

29


on yksinkertaistettu ja selkiytetty. Arvonlisästä vapaan toiminnan määritelmä on uusittu ja mahdollisten tulkintaristiriitojen tulkinta ohjattu kasvatustoimen- ja talousjohtajan yhdessä päätettäviksi. Teoreettisesti uusi hinnasto on kustannusvastaava, eli sellaisenaan toteutuessaan kattaisi kaikki leiritoiminnasta aiheutuvat kulut. Kun tilastojen mukaan teoreettisesta summasta kuitenkin realisoituu vain 54 %, pysyy toiminta edelleenkin tappiollisena. Pitämällä huolta siitä, että hinnaston pohjana olevat hinnat ovat markkinahintojen mukaiset, pystytään ylläpitämään teoreettisesti kustannusvastaavaa hinnastoa. Alennusprosenttien suuruutta säätelemällä, voidaan hinnaston kustannusvastaavuutta ja leiritoiminnan tulostavoitetta tulevaisuudessa säätää hallinnollisin päätöksin. Suurten muutosten tapaan leirihinnoittelun uudistuskin edellyttää sen toimivuuden seurantaa ja asiakaspalautteiden tarkkaa analyysiä. Palautteen edellyttämät tarkennukset tehdään vuoden 2015 hinnastoa laadittaessa. 9. Leiritoiminnan uudelleenorganisointia suunnitellaan Kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruohon erottua yhtymän palveluksesta, nähtiin mahdollisena ryhtyä pohtimaan mahdollisuuksia leirikeskustoiminnan uudelleenorganisointiin siten, että toiminta tulevaisuudessa olisi sekä joustavampaa, että taloudellisempaa. Kasvatusasiain johtokunta asetti asiaa pohtimaan työryhmän, johon valittiin kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme, leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu, johtokunnan varapuheenjohtaja Jaana Jaakola, johtokunnan jäsen Riitta Karjalainen ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Toimikunta valitsi puheenjohtajakseen Jaana Jaakolan ja päätti täydentää kokoonpanoaan kiinteistötoimiston edustaja Antti Lehtikankareella. Asiantuntijoita kuultuaan toimikunta jättää mietintönsä vuoden 2014 aikana. HUOMIOITA TILASTOISTA Menneinä vuosina kasvatusasiain keskus laati yhteenvedon kaikesta yhtymässä ja siihen kuuluvissa seurakunnissa tehdystä lapsi- ja nuoriso-, leiri- sekä partiotyöstä. Kirkkohallituksen siirryttyä sähköiseen tilastokoontiin ja seurakuntien ilmoittaessa tietonsa suoraan kirkkohallituksen tietokantaan, on aika ajanut tällaisen tilastoinnin ohitse. Tästä syystä tässä toimintakertomuksessa julkaistaan pääosin kasvatusasiainkeskuksen omasta toiminnasta kertovia tilastotietoja. Varhaiskasvatus Yhtymän alueella toteutettuihin kolmeentoista kolmivuotiaiden kerhoon osallistui yhteensä 130 lasta. Erilliset kolmivuotiaiden kerhot päättyivät keväällä ja syksyllä kolmivuotiaat liitettiin 3-5-vuotiaitten kerhoihin. Kolmivuotiaitten liittyminen varsinaisiin päiväkerhoihin lisäsi päiväkerhoihin osallistujien määrää noin 100 lapsella. Niinpä päiväkerhoon osallistui vuoden mittaan 983 lasta. Avoimiin perhekerhoihin osallistui 3.466 henkilöä, 1.336 aikuista ja 2.130 lasta. Tilastollisesti luku oli vain noin puolet vuoden 2012 luvuista: 7.722/ 3.285/ 4.437. Muskarien suosio on säilynyt vakaana. Merkittäviä tilastomuutoksia suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Kaikkiaan ryhmiä oli vuoden aikana toiminnassa 51 (2012:56) ja osallistujia 1.307 (2012:1.194). Kasvatusasiainkeskuksen juhlavuoden kunniaksi Kas Kummaa! – nukketeatteri esiintyi poikkeuksellisen laajasti. Esiintymisiä juhlavuoden näytelmälle kertyi 163

30


(2012:77) ja yleisöä 8.672 (2012:4.190). Kun joulun alla esitettiin vielä joulunäytelmää, ylitti kokonaisyleisömäärä 10.000 katsojaa. Mahtava luku, kun esimerkiksi Turun kaupunginteatterin Kirsikkapuisto joutui tyytymään vajaaseen 7.000 katsojaan. Iltapäiväkerhotoiminnan laajuus säilyi edellisten vuosien tasolla. Yhtymän järjestämiin 15 ryhmään (2012:15) osallistui 526 (2012:539) lasta. Kesätoiminta kokosi lapsia vaihtelevasti. Tilastojen perusteella ei mitään pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä kesätoiminnan tavoittavuudesta voida tehdä. Yleisesti on todettava, että yhtymän taloudellisten ongelmien edellyttämät säästöratkaisut eivät ole oleellisesti vaikuttaneet kasvatusasiainkeskuksen tuottaman varhaiskasvatuksen määrään. Selvää on kuitenkin, että supistuvien henkilöresurssien vuoksi toiminnan merkittävään kasvattamiseen ei ole olemassa realistisia mahdollisuuksia. Partioalukset Seurakuntataustaisten lippukuntien käytössä on kertomusvuonna ollut kuusi partioalusta: Henrika Kupittaan Henrikinpojat 22 / 74 / 241 / 11.0 Pranstaka Nuotiotytöt 45 / 62 / 374 / 8.3 Sandy3 Lätynkääntäjät 27 / 59 / 165 / 6.1 Santa Katarina Kuusiston Linnanyrjänät 16 / 32 / 183 / 11.4 Theia Turun Sinikotkat 45 / 97 / 556 / 12.4 TMX Turun Mikaelin Siniset 35 / 58 / 320 / 9.1 Tilaston luvut: purjehdusten määrä / purjehdusvuorokaudet / mukana yhteensä / mukana keskimäärin purjehdusta kohti. Ahkerimmin ovat merta kyntäneet Sinikotkien Theia ja Nuotiotyttöjen Pranstaka. Molemmilla purjehdusten määrä oli 45. Theian keskimääräisen osallistujamäärän paremmuus johtuu ennen muuta alusten kokoerosta. Santa Katarinan purjehdusten määrä jäi kertomusvuonna aluksista vaatimattomimmaksi. Paikallisseurakuntien ja yhtymän rippikoulutyö Vuoden 2013 osalta rippikoulun tilastointi on muuttunut siten, että tiedot ilmoitetaan suoraan kirkkohallitukseen, josta tiedot sitten pitää yrittää saada. Menettelytavan muutoksesta johtuu, että vertailukelpoista rippikoulutilastoa suhteessa menneisiin vuosiin ei enää kyetä laskemaan. Käytettävissä olevien lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että jo vuosia jatkunut rippikoulun suosion hiipuminen on jatkunut edelleen. Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin se, että samalla kun kirkkoon kuulumattomien määrän väheneminen automaattisesti vähentää rippikoulun kokonaisosanottajamäärää, näyttää kirkkoon kuuluvien osallistuminen pysyttelevän kutakuinkin vakiona. Vuoteen 2012 verrattuna kirkkoon kuuluvien joukossa näyttäisi olleen jopa pientä kasvua. Vuoden 2013 rippikouluikäluokan (vuonna 1998 syntyneet) suuruus oli 1.845 nuorta ja kirkkoon näistä kuului 1.452 eli 78,87 %. Vuonna 2005 kirkkoon ikäluokasta kuului 84,0 % ja vuonna 2010 80,84 %. Tiedossa olevien lukujen mukaan, joista puuttuu muualla kuin yhtymän kouluissa rippikoulunsa suorittaneet, kävi rippikoulun vuonna 2013 1.347 nuorta, joka on 73 % koko ikäluokasta (77 % vuonna 2012) ja 92,8 % kirkkoon kuuluvista (vuonna 2012 91,80 %).

31


Leiritoiminta Kirkon talouden heikkeneminen näyttää hieman, mutta ei oleellisesti vaikuttaneen leirikeskusten käyttöön. Vaikka kokonaiskävijämäärä on vuoden aikana laskenut 4.269 henkeä, voidaan tulosta pitää hyvänä. Eräs tulokseen vaikuttava seikka on rippikouluihin osallistuvien nuorten määrän tasainen lasku. Rippikoululeirien tilalle kesään on vaikea luoda korvaavaa toimintaa. Keskimäärin käyttöaste, käytettyjen vuodepaikkojen suhde teoreettisiin, oli 42,6 % (2012: 41.9 %). Suurin käyttöaste oli Sinapissa, 79,8 % (2012: 82,9 %) ja pienin Pyölinrannassa 18.17 % (2012: 16.34 %). Prosentuaalisesti Kunstenniemeä käytti 47 % (2012: 47 %), Heinänokkaa 28 % (2012: 29 %), Sinappia 23 % (2012: 20 %) ja Pyölinrantaa 2 % (2012: 4%) kaikista käyttäjistä. Kaikkiaan leirikeskuksissa kirjattiin leirivuorokausia 61.382 (2012: 65.651) ja aterioita tarjottiin vuoden aikana 193.337 (2012: 187.006). Kasvatusasiain keskuksen teologien suorittamat kirkolliset toimitukset vuonna 2013: Kasteita: 42. Rippikouluja: 4. Avioliittoon vihkimisiä: 19. Avioliiton vahvistamisen siunaamisia: -. Avioliiton vihkivalan vahvistaminen: -. Kodin siunaamisia: -. Hautauksia: 22. Maahan kätkemisiä: -. Kuolinviestiyhteistyö Kari Kanala on osallistunut kuolinviestipäivystykseen ja toiminut takapäivystäjänä kertomusvuoden aikana. Päivystysvuoroja: 16 kpl, jonka lisäksi viikon takapäivystäjänä . Hälytyksiä: 0 kpl.

32


1. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 1.1. KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Vuosille 2011 - 2014 valittuun johtokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Jäsenet Koponen, Antti, pääsihteeri, puheenjohtaja Jaakola, Jaana, aluepäällikkö, varapuheenjohtaja Karjalainen, Riitta, vanhuskeskuksen johtaja Kiesiläinen, Kari, kylänjohtaja Korhonen, Mari, varhaiskasvatuksen lehtori Langh-Lagerlöf, Laura, yrittäjä Välimäki, Jyrki, rehtori Varajäsenet Isolauri, Hannu, opetusneuvos Purho, Liisa, hiippakuntasihteeri Kirkkoneuvoston edustajana toimi Pekka Saarela. Johtokunta kokoontui vuoden 2013 aikana kaikkiaan 9 kertaa. Pykäliä kertyi 137. Johtokunnan kokoukset pidettiin pääosin kirkkoneuvoston kokoushuoneessa, Eerikinkatu 3 A, Turku. Joulukuun kokous pidettiin jouluaterian merkeissä Svenska Klubbenilla.

Kasvatusasiain johtokunnan keskeiset päätökset vuonna 2013 HENKILÖSTÖ § 9/13

Johtokunta myönsi eläkkeen perusteella lastenohjaaja Tuire Kuusikoskelle eron lastenohjaajan toimesta 1.7.2013 alkaen.

§ 12/13

Päätettiin tarkentaa oppilaitos- ja kansainvälisen työn pastori Mia Pusan tehtävänkuvaa siten, että pastorin tehtävänä on… 4) järjestää kansainvälisen seurakunnan jumalanpalvelukset, heinäkuuta lukuun ottamatta, kaksi kertaa kuukaudessa ja koordinoida ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kasuaalitoimituksia, sielunhoitoa ja kristillistä kasvatusta sekä diakoniaa yhteistyössä diakoniakeskuksen kanssa.

§ 40/13

Johtokunta myönsi eläkkeen perusteella lastenohjaaja Sirkka Selinille eron lastenohjaajan toimesta 1.9.2013 alkaen.

§ 43/13

Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että varhaiskasvatuksen yksikkö saa palkata seitsemän määräaikaista lastenohjaajaa toimintakaudelle 1.8.2013-31.5.2014 varhaiskasvatuksen hallitun sopeuttamisen ja rakennemuutoksen mahdollistamiseksi.

§ 44/13

Hyväksyttiin ja lähetettiin yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäviksi kasvatusasiain keskuksen vuosilomat varsinaisena loma-aikana 2.5. – 30.9.2013.

33


§ 45/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kallion sivutoimilupa-anomuksen hyväksymistä.

§ 67/13

Nimettiin lastenohjaaja-yhdyshenkilöt kaudelle 2013-2015: Henrikinseurakunta: Minna Reijo, Kaarinan seurakunta: Anneli Laukkanen, Katariinanseurakunta: Jaana Heinonen, Maarian seurakunta: Tiina Nieminen, Martinseurakunta: Kirsi Koskinen, Mikaelinseurakunta: Merja Forsman, Paattisten seurakunta: Pia Tuominen, Piikkiön seurakunta: Marjo Hyppänen, Tuomiokirkkoseurakunta: Merja Forsman ja Åbo svenska församling: Päivi Leinola.

§ 68/13

Määräaikaisiksi lastenohjaajiksi ajalle 1.8.2013 – 31.5.2014 valittiin: Elina Heino, Milla Järvinen, Sari Outinen, Maria Rosenlud-Laiho, Minna Seppänen (edellytyksenä lastenohjaajaksi valmistuminen ennen työn alkamista) ja Katja Rintamäki.

§ 73/13

Johtokunta merkitsi tietoonsa ne periaatteet, joita noudatetaan lastenohjaajien toimiessa paikallisseurakuntien seurakuntatyössä.

§ 82/13

Määräaikaisiksi lastenohjaajiksi ajalle 1.8.2013 – 31.5.2014 valituissa tapahtuneen muutoksen takia lapsityön johtaja oli viranhaltijapäätöksellä palkannut määräaikaisiksi osa-aikaisiksi lastenohjaajiksi Riina Kyynäräisen ja Susanna Ala-Kokon. Kasvatusasiain johtokunta vahvisti viranhaltijapäätöksen.

§ 83/13

Johtokunta myönsi lastenohjaaja Riikka Kempille eron lastenohjaajan toimesta 26.8.2013 alkaen.

§ 84/13

Johtokunta vahvisti lapsityön johtajan viranhaltijapäätöksen lastenohjaaja Johanna Wariksen palkkaamisesta Riikka Kempin irtisanoutumisen aiheuttamaa resurssivajausta täyttämään. Johanna Waris palkattiin ajalle 6.8.2013 – 1.6.2014 työajalla 34 tuntia viikossa.

§ 87/13

Todettiin, että lapsityönohjaaja Kristiina Suvannon jatkaessa virkavapaataan tammikuun 2015 loppuun, jatkaa hänen sijaisenaan sijaisuutta parhaillaan hoitava KM Jasmin Nisunen.

§ 88/13

Todettiin, että kirkkoneuvosto oli myöntänyt eron Sinapin kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruoholle 1.9.2013 alkaen. Samassa kokouksessa kirkkoneuvosto oli myöntänyt Heinänokan keittäjä Anna Päivärinnalle kahden vuoden mittaisen virkavapaan. Johtokunta merkitsi tietoonsa saatetuksi edellisen johdosta tehdyt työjärjestelyt: Sinapin kurssikeskuksen vt. hoitajana toimii keittäjä Heidi Heikonen helmikuun 2014 loppuun, Kunstenniemen keittäjä Janne Toivonen on siirretty Heinänokkaan Anna Päivärinnan virkavapaan sijaiseksi, keittäjä Lilli Eloluoto toimii Kunstenniemen keittäjänä helmikuun 2014 loppuun ja keittäjä Eeva Kärkkäinen toimii Heidi Heikosen sijaisena Sinapin keittäjänä helmikuun 2014 loppuun.

§ 92/13

Hyväksyttiin esitys kasvatusasiain keskuksen henkilöstön osallistumisesta työalakokoontumisiin ja neuvottelupäiville vuonna 2014.

34


§ 104/13

Päätettiin esittää yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön kehittämissuunnitelma vuodelle 2014.

§ 105/13

Päätettiin esittää koulutustyöryhmälle neljän yhteisen koulutuksen toteuttamista vuonna 2014: 1) Äänenkäyttö kasvatustilanteissa-koulutus 2) Metsämörri-koulutus 3) Vanhemmuuden palikat 4) Liikunta varhaiskasvatuksessa.

§ 129/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Sinapin kurssikeskuksen hoitajan viran viransijaiseksi, viran vakinaiseen täyttämiseen asti, nimitetään virkaan kuuluvin palkkaeduin (hinnoitteluryhmä 502/20 – 5%) viransijaisena nyt toimiva keittäjä Heidi Heikonen.

§ 130/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Sinapin keittäjä Heidi Heikosen sijaiseksi, Sinapin kurssikeskuksen hoitajan viran vakinaiseen täyttämiseen asti, palkataan suurtalouskokki Minna Grönroos. Työsuhde kuuluu hinnoitteluryhmään 401 (401/67).

§ 131/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että keittäjä Anna Päivärinnan opintovapaan sijaiseksi, 31.5.2015 saakka, palkataan ravintolakokki Lilli Eloluoto. Työsuhde kuuluu hinnoitteluryhmään 401 (401/67).

§ 132/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Heinänokan keittäjä Mira Reilimon työvapaan sijaiseksi, 31.5.2014 saakka, palkataan kokki Eeva Kärkkäinen ja että hänen työsuhteensa tämän jälkeen jatkuu leirikeskusten kesätyöntekijänä 30.9.2014 saakka. Työsuhde kuuluu hinnoitteluryhmään 401 (401/67).

TOIMINTA § 14/13

Todettiin, että kasvatusasiainkeskus on sopinut Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman kanssa projektista, jonka tavoitteena on syrjäytymistä estävien toimintatapojen/ toimintojen kartoitus ja vertailu.

§ 15/13

Päätettiin toimia Saapas-toiminnan uudelleen käynnistämisessä kirkkoherrainkokouksen kanssa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.

§ 16/13

Todettiin, että leirikeskuksissa luovutaan kevään 2013 aikana käteisen rahan käytöstä ja siirrytään laskutuksen ohella maksupäätteiden käyttöön.

§ 17/13

Todettiin, että seurakuntayhtymän taloudellisen tilanteen nopean heikkenemisen vuoksi kasvatusasiainkeskuksen tulee tehdä vuoden 2013 vahvistettuun budjettiin yhteensä 350.000 euron supistukset.

§ 18/13

Yhteistyötahojen kanssa ilmenneiden ongelmien vuoksi päätettiin keskeyttää yhteistyö Sinapissa järjestettävien joululeirien osalta vuosiksi 2013-2015. Päätöksestä seurasi, että kyseisiä leirejä ei kyseisinä vuosina voida Sinapin leirikeskuksessa järjestää.

35


§ 19/13

Hyväksyttiin kasvatusasiainkeskuksen vuoden 2012 toimintakertomus.

§ 27/13

Hyväksyttiin ja päätettiin esittää kirkkoneuvoston vahvistettavaksi varhaiskasvatuksen kesän 2013 hinnasto.

§ 30/13

Johtokunta päätti huomioida Meripartiolippukunta Lätynkääntäjät ry:n partioaluksen vaihdon vuoden 2014 budjettia laadittaessa.

§ 31/13

Annettiin kirkkoneuvoston pyytämä lausunto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintästrategiasta vuosille 2013-2015.

§ 32/13

Johtokunta keskusteli mahdollisuuksista talousarvioon tehtävän 10%:n suuruisen supistustarpeen, 350.000 euron, toteuttamiseksi. Todettiin, että nopeita keinoja ei ole olemassa, vaan säästöt pitää saada kokoon pitkäaikaisella ja hallitulla sopeuttamisohjelmalla. Tällöin käytössä olevia keinoja olisivat muun muassa avoimeksi tulevien virkojen jättäminen täyttämättä ja leirikeskustoiminnan uudelleen organisointi.

§ 56/13

Johtokunta merkitsi tietoonsa saatetuksi opinnäytetutkimuksen (kts § 14/13) seurakuntien syrjäytymistä ehkäisevästä nuorisotyöstä siihen liittyvine palvelupolkuineen.

§ 57/13

Annettiin kirkkoneuvoston pyytämä lausunto vuoden 2013 talousarviomuutosehdotuksesta.

§ 71/13

Päätettiin esittää kirkkoneuvoston vahvistettavaksi varhaiskasvatuksen toimintakauden 2013-2014 hinnasto.

§ 72/13

Johtokunta merkitsi tietoonsa saatetuksi Torin kulma-toiminnan vakinaistamisen ja Minna Bäcklundin työmuotoa koskevan opinnäytetyön: Perhekeskus Torin kulma haastavassa elämäntilanteessa olevien perheiden tueksi – Toimintamalli ehkäisevää perhetyötä ohjaamaan. Sopimus toiminnan vakinaistamisesta Turun kaupungin ja kasvatusasiainkeskuksen välillä allekirjoitettiin 30.5.2013.

§ 86/13

Johtokunta antoi lapsityön johtajan tehtäväksi kutsua koolle päivähoidon uskontokasvatusta tukeva kehittämisryhmä. Raporttiin tulee liittää myös selvitys uskontokasvatuksen asemasta kasvatusasiainkeskuksen Turun kaupungille tuottamassa iltapäiväkerhotoiminnassa. Johtokunta odottaa raporttia kevätkauden 2014 aikana.

§ 89/13

Asetettiin työryhmä valmistelemaan leirikeskusten organisaatiouudistusta. Työryhmään valittiin kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme, leirikeskuksista vastaava nuorisosihteeri Marja Ruusu, johtokunnan varapuheenjohtaja Jaana Jaakola, johtokunnan jäsen Riitta Karjalainen ja hallintojohtaja Hannu Kallio. Asiantuntijoina työryhmä tulee kuulemaan ainakin kurssikeskuksen hoitajia Samuli Kallio ja Hanna Arhi-Sahlsten, yhtymän palveluksesta vastikään pois siirtynyttä kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen-Ruohoa sekä Soile Lainetta (Kouvola) ja Kati Kankaretta (TYKS).

§ 90/13

Päätettiin esittää yhteisen kirkkoneuvoston vahvistettaviksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskushinnastot 1.1.2014 alkaen.

36


§ 91/13

Päätettiin hyväksyä ehdotus kasvatusasiain keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuodelle 2014 sekä avaintavoitteet vuosille 2015 ja 2016 ja toimittaa ne taloustoimiston kautta yhteisen kirkkoneuvoston ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyyn.

§ 93/13

Annettiin kirkkoneuvoston pyytämä lausunto Turun ja Kaarinan leiritoimintastrategiasta vuosille 2013-2020.

§ 94/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että seurakuntayhtymä myöntää Kupittaan Henrikinpoikien s/y Henrikan koneremonttiin 20.000 euron korottoman, 10 vuoden mittaisen lainan, jolloin laina-ajaksi lasketaan 2014-2023.

§ 103/13

Merkittiin tietoon saatetuksi oppilaitospastori Atte Airaksisen raportti Suomen ammattiosaamisen MM-papin toiminnasta Leipzigin maailmanmestaruuskisoissa 2013.

§ 107/13

Päätettiin hyväksyä Greta Steenvoordenin anomus leirin sakkomaksun kohtuullistamisesta puolittamalla kyseinen maksu.

§ 108/13

Leirikeskushinnastojen tekstien tarkentaminen Greta Steenvoordenin anomuksen perusteella. Tehtiin muutoksia, joiden tarkoituksena oli väärintulkintojen estäminen tulevaisuudessa.

§ 117/13

Päätettiin esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksen järjestämistä retki- ja leirikuljetuksista Kunstenniemen leirikeskukseen sekä yksittäisen ryhmien sopimushinnasta kuljetuksille Heinänokan, Sinapin, Pyölinrannan ja Houtskarin leirikeskuksiin solmitaan sopimus Jalobus Oy:n kanssa.

§ 118/13

Päätettiin, että Piikkiön miestenpiirin saunavuokra Pyölinrannassa määräytyy yhtymän sisäisen leirikeskushinnaston saunahinnan mukaan siten, että se on erikseen tilattavan saunan tuntihinta.

§ 133/13

Päätettiin, että Saapas-toiminta kasvatusasiainkeskuksen osalta päättyy 31.12.2013. Samalla merkittiin tiedoksi joukko uusia hankkeita erityistä tukea tarvitsevien nuorten tukemiseksi.

1.2. HENKILÖSTÖ Kasvatusasiain keskuksen työntekijät Kasvatustoimen johtaja Hurme, Hannu Toimisto

Toimistonhoitaja Hoppela, Johanna Toimistosihteeri Rautiainen, Tarja

37


Varhaiskasvatus Lapsityön johtaja Torppa, Mirkka Lapsityönohjaaja Kesälä, Kristiina  (virkavapaalla 31.1.2015 asti) vs. lapsityönohjaaja Nisunen, Jasmin  2.3.2012 – 31.1.2015 Lapsityönohjaaja Lempiäinen, Minna Lapsityönohjaaja Rajalin, Hanna Lastenohjaajat, vakinaiset Aalto, Marianne  työvapaa 9.9.2013 – 31.5.2014 Aava, Kirsi Cederkvist, Kirsi Fager, Naomi Forsman, Merja  1.3.-31.5.2013, 1.8.2013-31.5.2014 kasv.as.keskus 26,25 t/vk ja Tuomiokirkkoseurakunta 12 t/vk. Haapala, Salla  työvapaa 22.8.2013 asti Harjulahti, Katja Heinonen, Jaana Hirvonen, Saila Holmsten-Kaakkurivaara, Armi Hyppänen, Marjo Jalonen, Mirjami Kaarto, Tuulikki Kemppi, Riikka  työvapaa 3.6.2013 asti Kinnari, Leena Kolkkala, Terhi Koski, Katri Koskinen, Kirsi Kulmala, Maija Kurling-Suojanen, Maija Kuusikoski, Tuire  30.6.2013 asti Laaksonen, Heidi  työvapaa Laine, Anu  työvapaa Laukkanen, Anneli Lehtinen, Johanna Leppänen, Lotta Lindstedt, Tiina  kasv.as.keskus 15 t/vk ja Kaarinan srk 15 t/vk Läntinen, Laura Merilä-Koskinen, Tea

38


Metsämäki, Hanna Muhonen, Heidi Mäkitalo, Seija Nieminen, Tiina  31.5.2013 asti kasv.as.keskus 26,25 t/vk ja Maarian srk 12 t/vk, 5.7.2013-31.5.2014 kasv.as.keskus 31,25 t/vk ja Maarian srk 7 t/vk Palmu, Laura Pursiainen, Maija Rautjärvi-Joronen, Maija Reijo, Minna  1.9.2013 alkaen kasv.as.keskus 22,25 t/vk ja Henrikinseurakunta 16 t/vk Rinta-Jouppi, Tarja Salomaa, Johanna Selin, Sirkka  31.8.2013 asti Suojanen, Eveliina Suomalainen, Päivi  työvapaa 8.6.2013 – 19.4.2014 Suvanto, Eija Toivonen, Niina Tuominen, Pia Vainio, Jere Viljanen, Marjo Vähä-Vahe-Hirvilahti, Kaija Lastenohjaajat, määräaikaiset Ala-Kokko, Susanna  31.5.2013 asti, 6.8.2013-1.6.2014 Engström, Henri  31.5.2013 asti, 6.-12.6.2013 kutsuttu tarvittaessa Förbom, Kati  4.2.2013, 7.-20.5.2013 ja 5.-12.9.2013 kutsuttu tarvittaessa Haaki, Jenni  22.1.-4.2.2013, 11.-19.3.2013 ja 9.4.2013 kutsuttu tarvittaessa Heino, Elina Henttula, Maili  31.5.2013 asti, 5.-6.9.2013 kutsuttu tarvittaessa Hopearuoho-Saajala, Kristiina  8.-31.1.2013, 11.-14.2.2013, 6.-28.3.2013, 2.-30.4.2013, 2.23.5.2013, 17.9.2013, 30.10.2013 ja 12.-18.11.2013 kutsuttu tarvittaessa Johansson, Elina  12.2.2013, 14.-24.5.2013 ja 7.11.2013 kutsuttu tarvittaessa Järvinen, Milla Järvinen, Susanna  24.-31.1.2013, 27.2.2013, 7.-22.3.2013 ja 3.-12.4.2013 kutsuttu tarvittaessa Kankaanpää, Ida  26.9.2013 ja 16.10.2013 kutsuttu tarvittaessa

39


Kemppi, Riikka  4.-25.8.3013, 3.-27.9.2013, 10.-29.10.2013 ja 4.12.2013 kutsuttu tarvittaessa Koivisto, Sanni  4.-25.2.2013, 1.-19.3.2013, 4.-29.4.2013, 7.-24.5.2013, 8.24.9.2013 ja 29.11.2013 kutsuttu tarvittaessa Kuusisto, Laura  17.-28.1.2013, 13.2.-1.3.2013, 2.-14.3.2013 ja 30.10.2013 kutsuttu tarvittaessa Kyynäräinen, Riina-Mariia  2.-24.5.2013 ja 3.-4.6.2013 kutsuttu tarvittaessa, 6.8.20131.6.2014 Laaksonen, Marke  7.1.2013, 14.-19.3.2013, 2.-29.4.2013, 2.-21.5.2013, 3.6.2013, 24.-26.9.2013 ja 9.-12.12.2013 kutsuttu tarvittaessa Leinola, Päivi Maja, Sanna-Maarit  31.7.2013 asti Musakka, Milla  14.-30.1.2013, 4.-7.2.2013, 19.3.2013, 9.-30.4.2013 ja 2.22.5.2013 kutsuttu tarvittaessa Nieminen, Jonne  8.-31.1.2013, 1.-15.2.2013 ja 2.4.-24.5.2013 kutsuttu tarvittaessa Nordvall, Janne  15.-16.4.2013 kutsuttu tarvittaessa Nyman, Fredrika  22.-23.1.2013, 6.-27.2.2013, 4.3.-30.4.2013, 16.-20.9.2013, 13.25.11.2013 ja 12.-13.12.2013 kutsuttu tarvittaessa Oksanen Anne  15.-31.1.2013, 6.-26.2.2013, 19.3.2013, 9.4.2013, 23.30.8.2013, 11.9.2013 ja 16.-29.10.2013 Outinen Sari  31.5.2013 asti Pietilä, Johanna  työvapaa 30.7.2013 asti Rintala, Jukka  27.2.-8.3.2013 kutsuttu tarvittaessa Rintamäki, Katja-Hannele  31.5.2013 asti, 3.-4.6.2013 kutsuttu tarvittaessa, 6.8.20131.6.2014 Rosenlund-Laiho, Maria  31.5.2013 asti, 6.8.2013-1.6.2014 Saarialho, Suvi  12.-28.2.2013, 9.-19.4.2013 ja 7.-16.5.2013 kutsuttu tarvittaessa Salonen, Riina-Mariia  7.-31.1.2013, 4.-28.2.2013, 5.-27.3.2013 ja 2.-30.4.2013 kutsuttu tarvittaessa Seppänen, Minna  17.-28.1.2013, 25.2.2013, 18.3.2013, 5.-26.4.2013 ja 17.22.5.2013 kutsuttu tarvittaessa, 6.8.2013-1.6.2014 Sipilä, Kirsi  19.-27.9.2013 ja 1.11.2013 kutsuttu tarvittaessa

40


Siukola, Sirje Telenius, Maria  24.1.2013, 26.2.2013, 5.-28.3.2013, 2.-24.5.2013, 3.-4.6.2013, 29.8.2013, 2.-26.9.2013, 15.10.2013 ja 11.-29.11.2013 kutsuttu tarvittaessa Vähäkainu, Jenni  7.1.-30.5.2013 Waris, Johanna  6.8.-31.12.2013 Nuorisotyö Kasvatuksen teologi Kanala, Kari Nuorisosihteerit Käsmä, Jani, nuorisosihteeri Ruusu, Marja, nuorisosihteeri Lähde, Leena, nuorisosihteeri Karppinen, Tiina, nuorisosihteeri Oppilaitos- ja kansainvälinen työ Ammattioppilaitospastori Airaksinen, Atte Oppilaitospastori Gustavson, Peter Oppilaitos- ja kansainvälisen työn pastori. Pusa, Mia Leirikeskukset Kurssikeskuksen hoitajat: Arhi-Sahlsten, Hanna, Kunstenniemen leirikeskus Kallio, Samuli, Heinänokan leirikeskus Lahtonen-Ruoho, Elina, Sinapin leirikeskus  - 31.8. työsuhde päättynyt omasta pyynnöstä Heikonen, Heidi, vt. kurssikeskuksen hoitaja, Sinapin leirikeskus  1.9.Keittäjät: Eloluoto, Lilli  sijainen 4.2. Heikonen, Heidi  vt. Sinapin leirikeskuksen kurssikeskuksen hoitaja 1.9.Järvinen, Maija Koppinen, Erik Kosme-Rokka, Tanja Kärkkäinen, Eeva  sijainen 1.9.Lindholm, Tapio

41


Päivärinta, Anna  (opintovapaalla 1.9.2013-31.5.2015) Reilimo, Mira  (työvapaalla 1.10.2013-31.5.2014) Toivonen, Janne Vartiainen, Arja-Riitta Vuori, Satu

Kesätyöntekijät leirikeskuksissa: Keittiötyössä: Kunstenniemi: Keittäjänä Jokinen, Raili, suurtalouskokki  2.6.-11.8. Luukkonen, Anette, opiskelija  2.6.-11.8. Nevala, Anna-Maija, markkinointimerkonomi  1.5.-30.9. Ruusunen, Minna, suurtalousesimies  2.6.-21.7. Keittiöapulaisena Koskinen, Lauri, keittiöapulainen, opiskelija  1.7.-11.8. Virtanen, Anu, keittiöapulainen, opiskelija  2.6.-11.8. Keittiöapulaisena/siistijänä Kiviranta, Tessa, opiskelija  2.6.-11.8. Leipurina Taurikorpi, Natasia, leipuri, leipuri-kondiittori  2.6.-11.8.

Heinänokka: Keittäjänä Kärkkäinen, Eeva, kokki  1.5-31.8. Urpinen, Katja, suurtalouskokki  2.6-11.8. Penttilä, Mira, suurtalouskokki  2.6-11.8. Virta, Anna-Maria, suurtalouskokki  2.6-11.8.

42


Keittiöapulaisena Hautamäki, Lotta, opiskelija  2.6-11.8. Tolonen, Iiris, opiskelija  2.6-11.8. Siistijänä Hautamäki, Tuomas, opiskelija  2.6-11.8.

Sinappi: Keittäjänä Grönroos, Minna, keittäjä, hotelli ja ravintolaesimies  1.5.- 1.9. Ranta, Maaria, keittäjä, kokki  3.6- 1.9. Keittiöapulaisena Ilmanen, Laura, keittiöapulainen  10.6-21.7.

Pyölinranta: Leirityössä: Aho, Kiira, uskontotieteen opiskelija Hakorinta, Marianna, uskontotieteen opiskelija Heino, Saana, sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaaja opiskelija (AMK) Jokinen, Roni, permatieteen opiskelija Karjula, Anna, musiikkiteteen opiskelija Kemppainen, Matti, sosionomi-kirkon nuorisotyönohj. opiskelija (AMK) Kiira, Saana, kauppa –ja liiketalouden opiskelija Kolu, Marianne, teologian opiskelija Kristola, Milla, sosionomi-diakoni (AMK) Lahdelma, Jenna, sosionomi-diakoni (AMK) opiskelija Laine, Juhana, teologian opiskelija Laine, Kauri, opiskelija Lehti, Niko, lukiolainen Liimatainen, Aini, teologian kandidaatti Lindroos, Ville, insinööri (AMK) opiskelija Mikonaho, Miika, ylioppilas Nieminen, Maria, matematiikan opiskelija Pietala, Iida, teologian opiskelija Ranta, Riku Rauvola, Jussi, musiikkitieteen opiskelija Rumpunen, Tiina, teologian opiskelija Takala, Sara, teologian opiskelija Viherkallio, Paula, yhteisöpedagogi (AMK) Viitaharju, Jenna Vähävaara, Jannina, sosionomi-kirkon nuorisotyönohj. opiskelija (AMK) Öberg, Jarno, teologian maisteri

43


2 ASIAKASPALVELU JA AV-MATERIAALILAINAAMO Kasvatusasiain keskus on jakanut tietoutta seurakuntien varhaiskasvatus- ja nuorisotyöstä sekä julkaisemalla tiedotteita että henkilökohtaisessa asiakaspalvelussa. Kirri-kissa, lainaamon oma maskotti (piirros Atte Airaksisen käsialaa) on lähettänyt ViikkoNaakan välityksellä ”Uutuusluettelon ja ajankohtaiset vinkit” vuoden aikana kolme kertaa. Kirri on vieraillut suurimman lainauksia tekevän työntekijäryhmän, lastenohjaajien kokouksessa. Kirri palvelee pyynnöstä oman talon asiakkaita etukäteen materiaalin etsimisellä ja sisällön tutkimisella. Oman talon ulkopuolelle markkinointia on tiivistetty mm. Turun kristillisen opiston ja päiväkotien henkilökunnan kanssa (Uskontokasvatus aamut). Kirjastoon hankittiin uutta materiaalia 254 kpl (vuonna 2012: 230 kpl). Hankinnoissa on erityisesti otettu huomioon lasten uskonnollinen kasvatus ja liikuntaa koskevat ajankohtaiset kirjat. Lainauksia oli vuoden aikana 1215 (vuonna 2011/369, vuonna 2012/ 989), joka on koko sähköisen lainauksen aikana ennätysmäärä. Tämä nousu johtunee mainostuksesta. Nyt kiristyvä taloudellinen tilanne ohjaa myös paikallisseurakuntien työntekijöitä lainaamon palvelujen pariin. Lyytin käyttöönotto syksyllä 2012 on helpottanut välinelainaamista. Työntekijöiden on helppoa nähdä ja lainata kasvatusasiain keskuksen laitteistoa ja välineistöä Naakkanetin kautta. Vuonna 2013 oli ‘Kasviksen välinevaraston’ lainauksia 37 ja ’Välinevarasto Vimman’ lainauksia 49. Alla on listattuna lukuja Kasvatusasiain keskuksen kirjaston karttuneesta kokoelmasta 31.12.2013 tilanteen mukaan.

44


3 VERKOSTOITUMINEN KASVATUSASIAIN KESKUKSEN ULKOINEN YHTEISTYÖVERKOSTO Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sisäisten yhteyksien lisäksi kasvatusasiain keskuksella on oheisen taulukon mukaisesti laajaa ulkoista yhteistyötä eri tahojen kanssa. YHTEISTYÖTAHO

TYÖNTEKIJÄ

YHTEISTYÖMUOTO

AKAVA

Airaksinen, Atte Kanala, Kari Airaksinen, Atte

AKI:n viestintätoimikunnan jäsen AKI.n tulevaisuustyöryhmän jäsen Opiskelijahuolto

Anglikaaninen kirkko Suomessa

Pusa, Mia

Arkkihiippakunnan lapsityönohjaajat

Torppa, Mirkka Nisunen, Jasmin Lempiäinen, Minna Rajalin, Hanna Pusa, Mia Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset Yhteistyöpalaverit

Ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitosten oppilaanohjaajat, terveydenhoitajat, koulupsykologit...

Eettisen kaupan puolesta ry Evankeliset opiskelijat (EO)

Tiedon välitys Opiskelijatyö

Insinööritoimisto L&U Oy International Evangelical Church (Helsinki) ja muut kansainväliset seurakunnat

Ruusu, Marja Pusa, Mia

Leirikeskukset Kansainväliset kirkkopäivät

International School, Turun kansainvälinen koulu Kaarinan kaupunki

Pusa, Mia

Koulujumalanpalvelukset, uskonnonopetus

Hurme, Hannu Lempiäinen, Minna Torppa, Mirkka

Iltapäiväkerhotoiminnassa mukana olevien koulujen johtajat Kaupungin eri viranomaistahot Kaupungin nuorisotyön viranhaltijat Kaupunginhallituksen pöytäkunta Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Päivähoidon uskontokasvatusyhteistyö Varhaiskasvatusyhteistyö

Kansan Raamattuseuran opiskelijatyö (KRS)

Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia

Opiskelijatyö

Kansanlähetyksen opiskelijatyö (KL)

Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia Airaksinen, Atte Hurme, Hannu Kanala, Kari Karppinen, Tiina Pusa, Mia Rajalin, Hanna Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Opiskelijatyö

Kirkkohallitus

Kirkkopalvelut

Kanala, Kari Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Kirkon Paikat

Arhi-Sahlsten, Hanna Hurme, Hannu Kallio, Samuli Lahtonen-Ruoho, Elina Ruusu, Marja

45

Hallinnollinen yhteistyö Verkko ja teologia -työryhmän jäsen Kirkko Facebookissa -työryhmä Kirkon liikunta- ja urheilu neuvottelukunnan jäsen Kirnu yhteistyö Oppilaitostyön erityiskoulutuksen kehittämistyöryhmän neuvoa antava jäsen Varhaiskasvatus, koulutusasiat Yhteisöpalvelut -työryhmän jäsen Kirkkopäivät – ohjelmatoimikunnan jäsen Koulutusyhteistyö Hallinto Kirkon Paikkojen hallitus Leirikeskuksien markkinointi


KKP

Hurme, Hannu Kanala, Kari Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Erityisnuorisotyö Leiritoiminta Nuorisotyöntekijöiden koulutukset VAKE-yhteistyö, neuvottelupäiväyhteistyö

Konservatorio

Hurme, Hannu Koskinen, Kirsi Laukkanen, Anneli Nisunen, Jasmin Rajalin, Hanna Vähä-Vahe, Kaija Torppa, Mirkka

Lasten musiikkijuhlat yhteistyö Muskarikoulutus lastenohjaajille Muskariyhteistyö

Korkeakoulujen tiedekuntien opintosihteerit sekä opinto-ohjaajat

Tuutorikoulutus

KOTA ry Lasten Keskus Lastenkirkko.fi Lausteen perhekuntoutuskeskus Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiiKu)

Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia Airaksinen, Atte Torppa, Mirkka Torppa, Mirkka Hurme, Hannu Lempiäinen, Minna Torppa, Mirkka

Lounais-Suomen mielenterveysseura

Karppinen, Tiina

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Henriksson, Katja Karppinen, Tiina Rajalin, Hanna Torppa, Mirkka

Nuorten Keskus

Karppinen, Tiina Kanala, Kari Leena Lähde Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Oy MP-MasterPlanet AB Pappisliitto Pipliaseura

Ruusu, Marja Kanala, Kari Pusa, Mia

Plan Poliisi

Leena Lähde Kanala, Kari Karppinen, Tiina Lähde, Leena

PTK & PTK:n Varsinais-Suomen piiri

Puolalan koulu Radio Melodia Remontti-hanke/ Torin kulma

Kanala, Kari Leena Lähde Ruusu, Marja Pusa, Mia Hurme, Hannu Hurme, Hannu Katja Henrikson Marianne Aalto Rajalin, Hanna Torppa, Mirkka

Kirnuyhteistyö Näyn ja kuulun ohjaustyöryhmä Varhaisnuorisotyö Koulukirkot Toivo 2000 –ohjelma sunnuntaisin kello 10 Ohjausryhmän työskentely Torin Kulmassa työskentely

Sininauhaliitto Skills Finland ry SPR Åboland distrikt SPR:n Turun yksikön vapaaehtoiset SPR:n turvatalo

Kanala, Kari Airaksinen, Atte Karppinen, Tiina Karppinen, Tiina Karppinen, Tiina

Suomen Sininauhan ja V-S-piirin hallitus WorldSkills 2013 Yhteisvastuu nuoresta hanke yhteistyö Operaatio Turku –päivystys Operaatio Turku -päivystys Yhteisvastuu nuoresta hanke yhteistyö

46

Uusien opiskelijoiden ryhmäytyspäivät Toimituskuntayhteistyö Ohjausryhmän jäsen Laitoksen pappi Varsinais-Suomen iltapäivätoiminnan koordinaattorit Koulutusyhteistyö, projektit Yhteisvastuu nuoresta hanke yhteistyö Lastenoikeuksien päivän tiedotustilaisuus Perhekeskus Marakatti (ohjausryhmä ja työskentely perhekeskuksessa) Yhteisvastuu nuoresta hanke yhteistyö Ensimmäinen kerta (vaalit) Palveluoperaatio Saapas Yhteistyöneuvottelut Koulutusyhteistyö OpenSpark yhteydet/leirikeskukset Pappisliiton tulevaisuustyöryhmän jäsen Pipliaseuran juhlavuoden maahanmuuttajatoimikunnan jäsen Täyskymppi-leiri Huumetyö Jopo –seurantaryhmä Kuolinviestipäivystys Neuvottelut poliisijohdon kanssa Operaatio Turku -päivystys Saapas-päivystys


SPR:vastaanottokoti

Fager, Naomi Rajalin, Hanna Suvanto, Eija

Vastaanottokodin kerho ja yhteistyö

Suomen liikemiesten lähetysliitto Suomen Lähetysseura

Pusa, Mia Lähde, Leena Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Kristittyjen ykseyden rukousviikko Nuorisotyö Täyskymppioperaatio Koulutusyhteistyö

Suomen Palloliitto, Turun piiri TAI:n tukitiimi

Jani Käsmä Airaksinen, Atte

Turun Ammatti-instituutin opiskelijasihteeri

Airaksinen, Atte

Rippikoulujärjestelyt Turun ammatti-instituutin opiskelijan tukitoimi ja opiskelijahyvinvointi Tutor-koulutus, aloittavien leirit, koulutaloprojektit

Turun Ammatti-instituutin oppilaskunta Turun Ammattikorkeakoulu, Terveysala Turun Ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutus

Airaksinen, Atte Rajalin, Hanna Ruusu, Marja

Opiskelijahyvinvointi Perhevalmennuksen kehittämistyöryhmä Muutosfoorumikoulutus, leirikeskushenkilökunta

Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys TUO Turun Arkkihiippakunta

Airaksinen, Atte

Opiskelijahyvinvointiprojektit Tuutor-koulutus El Salvador-ystävyyskirkkotmk Hiippakuntakokous Kasvatusasiain toimikunta, varhaiskasvatus ja vaka-koulutustyöryhmä Nuorisotyö Opiskelijatyö

Hurme, Hannu Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Turun ev.lut. opiskelijalähetys (OPKO)

Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia

Turun Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta (TuKY) Turun kaupunki

Gustavson, Peter Pusa, Mia Hurme, Hannu Kanala, Kari Karppinen, Tiina Nisunen, Jasmin Lempiäinen, Minna Rajalin, Hanna Lähde, Leena Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Muu yhteistyö Tuutorkoulutukset Avoin varhaiskasvatus Down by the Laituri -päivystys Hyvinvointitoimiala Ip-kerhotoiminnan tuotantoryhmä Kaupungin eri viranomaistahot Kaupungin nuorisotyön viranhaltijat Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, perhevalmennus Kulttuuripolku Kulttuuritapahtuma La-nu hyvinvoinnin edistämisen ryhmä Lasten-, nuorten- ja perheidentalon kehittämisfoorumi Maahanmuuttajatyöryhmä Neuvolatyö Nuoret aikuiset verkosto Operaatio Turku –päivystys Opetuspalvelukeskus Perhepäivähoitajat Sivistystoimiala / johto Rehtorikokous Saapas päivystys Torin kulma Täyskymppioperaatio Varhaiskasvatus

Turun kaupunki, kulttuurilautakunta Turun kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö

Kanala, Kari Airaksinen, Atte

Turun kristillinen opisto

Hurme, Hannu Kanala, Kari Lempiäinen, Minna Nisunen, Jasmin Rajalin, Hanna Ruusu, Marja Torppa, Mirkka

Kulttuurilautakunnan jäsen Opiskelijaterveydenhuolto-kyselyn työryhmä Dysfasiarippikoululeiri Hallinnollinen yhteistyö Konsultointi Lastenohjaajaopiskelijoiden työelämäjaksojen suorittamiset, näyttökokeet, kansainvälisyyskasvatus ja muut yhteiset projektit sekä työryhmät

Turun Linnateatteri

Ruusu, Marja

Kokous yms. järjestelyt

47


Turun Metsänkävijät Turun NMKY

Hurme, Hannu Hurme, Hannu Kallio, Samuli Kanala, Kari Leena Lähde Ruusu, Marja

Partiokirkot Hallinnollinen yhteistyö Jäsen Leiritoiminnan järjestelyt Rippikoulutyö ja muu yhteistyö Turun NMKY:n urheilijat Yhteistyöprojektit

Turun Sanomat Turun Setlementti Turun Tyttöjen Talo

Kanala, Kari Kanala, Kari Karppinen, Tiina

Nettikolumnisti (Ristiveto - pappien blogi) Setlementin hallituksen jäsen Tyttötyö-verkosto Asiantuntija-ryhmän jäsen

Turun seudun ekumeeninen piiri Turun Yliopisto, opettajakoulutuslaitos

Pusa, Mia Torppa, Mirkka

Kristittyjen ykseyden rukousviikko Aine-, luokan- ja erityisopettajien tutustumiskäynnit kasvatusasiain kesk. Lastenohjaajien sijaisasiat

Turun Yliopiston Ylioppilaskunta (TYY)

Gustavson, Peter Pusa, Mia

Turun Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys (TYKY)

Airaksinen, Atte Gustavson, Peter Pusa, Mia

Kansainväliset musiikki-illat Opiskelijatyö

TYKS lastenklinikka

Jalonen, Mirjami Maja, Sanna Rajalin, Hanna Lempiäinen, Minna

Lastenohjaajien työ

V-S erityishuoltopiirin kuntayhtymä (KTO) V-S Partiopiiri

Kanala, Kari Hurme, Hannu Ruusu, Marja

Valtuuston varapj., hallituksen jäsen Hallinnollinen yhteistyö Leiritoiminta Nuorten akatemia Partion tukisäätiön jäsen Partioyhdyshenkilö Repolaisen kolumnisti Seppo (seurakuntien partiovastaavat)

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

Karppinen, Tiina Torppa, Mirkka

Lastenoikeuksien päivän tiedotustilaisuus Linkki-toiminnan työryhmä Murkkuneuvola hankkeen ohjausryhmä Verkostotyö

Wendy House – lastentarha YLE Turku

Pusa, Mia Kanala, Kari

Tarhakot Toriparkki-ohjelman vakiovieras Yhteistyö Nenäpäiväkeräyksessä

V-S apip-toiminnan ja koulujen kerhotoiminnan verkosto

Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiö (YTHS) Åbo Akademis Studentkår (Kåren) Åbo ev.lut. Studentmission

Gustavson, Peter Pusa, Mia Gustavson, Peter Atte Airaksinen Gustavson, Peter Pusa, Mia

Åbo svenska diakoniförening

Gustavson, Peter

Verkostokokoukset

Opiskelijatyö

4 TUTKIMUSTOIMINTA Turun Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden toteuttama Tukialusprojekti. Projektiin sisältyi kaksi osiota: 1) Haastattelututkimus ”Seurakuntien syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotyö” 2) Opas työntekijöille: ”Palvelupolku – Turun kaupungin palveluita nuorille”. Opinnnäyte: Bäcklund, Minna. 2013. Perhekeskus Torin kulma haastavassa elämäntilanteessa olevien perheiden tueksi – Toimintamalli ehkäisevää perhetyötä ohjaamaan. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveyden edistämisen koulutusohjelma.

48


5 KOULUTUS, KONFERENSSIT JA TYÖMATKAT TYÖNTEKIJÄ

TAPAHTUMA

Toimisto Hannu Hurme

Johanna Hoppela

Tarja Rautiainen

1201 Nuutinpäivänjuhla, musiikkitalo, Helsinki 1603-1704 Tutustuminen KIPAan, Oulu 2404 Tulokaskoulutus, virasto 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 1808 Asiakirjahallintoon tutustuminen, Espoo 2008-2108 Kajo, Vikom 0508-0908 Kasvatusasiainkeskus 50 vuotta, Lontoo 1209-1309 Rovastikunnan pappien risteily, Turku-Tukholma-Turku 1010 Yhtymän työyhteisöpäivä, Henrikinkirkko 1610 Leirityöseminaari. Piknik. Turku-Maarianhamina-Turku 2210 Valmiuskoulutus, Heikkilän kasarmi 2610 Turun NMKY 120v. juhla, Logomo, Turku 2910 Timo von Boehmin koulutus, virasto 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 1806 Sähköiseen arkistointiohjelmaan tutustuminen, Espoo 20-2108 Kajo, Vikom 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikinkirkko 1610 Leiritoimintaseminaari, piknikristeily, Viking Line 0312 Sähköisen arkistoinnin teemapäivä, Pasila 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön matka Lontooseen 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikinkirkko

Varhaiskasvatus Mirkka Torppa

Minna Lempiäinen

Jasmin Nisunen

2501 Lastenkirkko-koulutus, SLK Helsinki 0702 Varhaiskasvatus isoissa yhtymissä, SLK, Helsinki 1302 Lasten virret -koulutus, Turun kristillinen opisto 06-0803 Kirjo III, Kirkon koulutuskeskus, Järvenpää 1704 Varhaiskasvatuksessa siivilleen, M. Kalliala, Turun kristillinen op 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 2808-3008 Kirjo III, Kirkon koulutuskeskus, Järvenpää 2008-2108 Kajo, Vikom. 0508-0908 Kasvatusasiainkeskus 50 vuotta, Lontoo. 0210 Lasten virret-koulutus, Turun Kristillinen opisto 1010 Yhtymän työyhteisöpäivä, Henrikinkirkko. 2910 Timo von Boehmin koulutus, virasto. 611 Tietoturva-koulutus, Turku 13-1511 Kirjo III, Kirkon koulutuskeskus, Järvenpää 1601 Esimiesviestintä/ Esimiesvalmennus Agricola-opisto, Turku 2201-2301 Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen tukeminen vanhempien erotilanteessa, Nuortentalo, Turku 1202-1302 Uskonnolliset kysymykset koulun arjessa, Turku 1302 Lasten virret -koulutus, Turun kristillinen opisto 2702 Muutostilanteet/ Esimiesvalmennus, Agricola-opisto, Turku 0904-1004 Uskonnolliset juhlat ja kulttuurit, Turku 1004 Esimiesvalmennus; Agricola-opisto, Turku 1704 Voiko varhaiskasvatus auttaa lasta nousemaan siivilleen, Marjatta Kalliala, Turun Kristillinen opisto 2105 Kevätretki, Kunstenniemi kevät 2013 Kymmenen pistettä: sosiaalisen median perusteet verkkoopintoina, 2op 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön matka Lontooseen 0210 Lasten virret-koulutus, Turun Kristillinen opisto 1410 Lastensuojelu-koulutus, Vimma, Turku 28-2910 Kirkon apip-toiminnan neuvottelupäivät, Naantali 1311 Kuule Lasta oikein, Jukka Mäkelä/ THL, Turun kristillinen opisto 1601 Esimiesviestintä/ Esimiesvalmennus Agricola-opisto, Turku 22-2301 Ero+ surukoulutus, Kasvatus - ja perheneuvontaliitto, Turku 0602 Ekotukikoulutus, Henrikin kko 1302 Lasten virret -koulutus, Turun kristillinen opisto 2702 Muutostilanteet/ Esimiesvalmennus, Agricola-opisto, Turku

49


Hanna Rajalin

Lastenohjaajat kaikki

1303 Esimiesvalmennus; Agricola-opisto, Turku 10-1204 Lapsityönohjaajien ja –teologien neuvottelupäivät, Jyväskylä 1704 Voiko varhaiskasvatus auttaa lasta nousemaan siivilleen, Marjatta Kalliala, Turun Kristillinen opisto 2404 Tarhatossuista tennareihin, Avi:n koulutus, Petrea 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön matka Lontooseen 0210 Lasten virret-koulutus, Turun Kristillinen opisto 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikin kirkko 1410 Kasvatuksen Foorumi- Huipulle ihmisenä ja urheilijana, Turku 2910 Kirkon työmarkkinalaitoksen koulutus, Turku 611 Tietoturva-koulutus, Turku 1311 Kuule Lasta oikein, Jukka Mäkelä/ THL, Turun kristillinen opisto 1511 Varhaiskasvatuksen koulutus- ja neuvottelupäivät, Turun arkkihiippakunta, Turun Kristillinen opisto 2011 Lastensuojelun järjestömessut, Perhetalo- Heideken, Turku 2111 Työturvallisuuskoulutus, Turku 1601 Esimiesviestintä/ Esimiesvalmennus Agricola-opisto, Turku 22-2301 Ero+ surukoulutus, Kasvatus - ja perheneuvontaliitto, Turku 1302 Lasten virret -koulutus, Turun kristillinen opisto 2702 Muutostilanteet/ Esimiesvalmennus, Agricola-opisto, Turku 1303 Esimiesvalmennus; Agricola-opisto, Turku 10-1204 Lapsityönohjaajien ja –teologien neuvottelupäivät, Jyväskylä 1704 Voiko varhaiskasvatus auttaa lasta nousemaan siivilleen, Marjatta Kalliala, Turun Kristillinen opisto 2404 Tarhatossuista tennareihin, Avi:n koulutus, Petrea 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 22-2305 Miestyön Foorumi, Turun Kristillinen opisto 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön matka Lontooseen 0210 Lasten virret-koulutus, Turun Kristillinen opisto 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikin kirkko 1410 Kasvatuksen Foorumi- Huipulle ihmisenä ja urheilijana, Turku 2910 Kirkon työmarkkinalaitoksen koulutus, Turku 0611 Tietoturva-koulutus, Turku 1311 Kuule Lasta oikein, Jukka Mäkelä/ THL, Turun kristillinen opisto 1511 Varhaiskasvatuksen koulutus- ja neuvottelupäivät, Turun arkkihiippakunta, Turun Kristillinen opisto 0201 Erityiskasvatus varhaiskasvatuksessa, Turun kristillinen opisto 0401 Turvallisuus varhaiskasvatuksessa, Seurakuntien toimitalo 3001 Iltapäivätoiminnan aamu, aiheena kouluikäisten päivittäiset välipala- ja liikuntasuositukset, Yli-Maarian srk-talo 1302 Lasten Virret, Turun kristillinen opisto 1202-1302 Uskonnolliset kysymykset koulun arjessa, Seurakuntien toimitalo 0603 Pääsiäisaika lasten ja perheiden kanssa, Seurakuntien toimitalo 0304 Sosiaalinen media ja lastenohjaajan työ. Seurakuntien toimitalo. 0904-1004 Uskonnolliset juhlat ja kulttuurit, Seurakuntien toimitalo 1704 Voiko varhaiskasvatus auttaa lasta nousemaan siivilleen, Marjatta Kalliala, Turun Kristillinen opisto 0805 Kesätoiminta ja liikuntaleikit. Maarian pappila. 060 Työhyvinvointi. Sinapin leirikeskus. 0908 Päiväkerhotyön pedagogiikka, Turun kristillinen opisto 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen henkilöstön matka Lontooseen 1109 Tiimit ja tiimityö. Seurakuntien toimitalo 0210 Lasten virret- koulutus, Turun Kristillinen opisto 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikin kirkko 1410 Lastensuojelu-koulutus, Vimma, Turku 1710 Strategiatyö. Ympäristökasvatus varhaiskasvatuksessa. 611 Tietoturva-koulutus, Turku 1311 Kuule Lasta oikein, Jukka Mäkelä/ THL, Turun kristillinen opisto 2711 Työsuojelu ja -turvallisuus. Joulunaika kerhoissa. Seurakuntien juhlasali.

Lastenohjaajat

Juhlavuoden matkan vuoksi lastenohjaajilla ei ollut henkilökohtaisia koulutuksia.

50


Nuorisotyö Kari Kanala

Tiina Karppinen

Jani Käsmä

Leena Lähde

Marja Ruusu

0502 ”Nyt on henki päällä” – Kirkon syrjäytymiskiertue 0503 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 2409 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 0711 Mainostorstai, Kinopalatsi 2611 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 0901 Tukialus-projektin aloitusseminaari Turun AMK 0502 ”Nyt on henki päällä” – Kirkon syrjäytymiskiertue 0602 Operaatio Turku- yhteistyöseminaari 1202 Yhteisvastuu Nuoresta pilottikaupunkien tapaaminen, Helsinki 2602 Murkkufoorumi, Linkki-toiminta 0503 Nuorisotyön aamukahvi 2203 Remontti-hanke: ”Lastensuojelun trendit ja tarpeet” 2603 ”Lasten ja nuorten monialaiset työryhmät”, Ely-keskus 09-1104 Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät, Espoo 0209 Nuoret aikuiset verkoston keskustelutilaisuus 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 21-2209 ja 0911 Saapas-vapaaehtoisten koulutus; kouluttajana 2509 ”Omin Jaloin” toimintamenetelmä infotilaisuus 0810 ”Päihdeilmiö”, Ehyt ry: päihdekasvatuskoulutus 1510 ”Pelitaito-koulutus”, Ehyt ry. 2310 ”Nuorisotyön tulevaisuusfoorumi” Helsinki, Allianssi 24-2410 ”Nuoret netti ja nuorisotyö”; Nuorisotyön verkkotyön kehittämishanke 0611 Nuorten työllistäminen, Turun TE-keskus 2611 Nuorisotyön aamukahvi 2811 Kehittämisasiakirja – nuoret ja varttuneet 0312 Kehittämisasiakirja – tytöt ja pojat 0502 ”Nyt on henki päällä” – Kirkon syrjäytymiskiertue 0503 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 2409 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 0711 Mainostorstai, Kinopalatsi 2611 Nuorisotyön aamukahvi, Vimma 22-2301 Vetskari – lasten ja nuorten vertaistukiryhmän vetäjä - koulutus yhtymän nuorisotyöhön, järjestäjä Kasper ry. 2401 AHK: SEPPO – tapaaminen, Pori 0202 Kerhonohjaajapäivät, Naantali 0502 Nyt on henki päällä – seminaari, Turun kr.opisto 12-1302 Uskonnolliset kysymykset koulun arjessa, EK3 2603 Lasten ja nuorten monialaisten työryhmien koulutus, Vimma 1504 PTK- piirikokous, Säkylä 17-1809 Lions Quest – koulutus, Vimma 21-2209 Saapas vapaaehtoisten koulutus, kouluttajana, Vimma 28-2909 Kerhonohjaaja koulutus, kouluttaja, Vimma/Nuortentalo 29-3009 PTK:n Piirihallituksen kokousristeily 1410 Kasvatuksen foorumi, Vimma 2310 Allianssi, Helsinki 2910 Peliriippuvuus – koulutus, Ehyt ry, Vimma 12-1411 SEPPO – päivät, Hämeenlinna 2711 Piikki! – päivä, PTK ja AHP, Salo 0312 Kehittämisasiakirja – koulutus, Heinänokka 1701 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 06-0702 Kirkon Paikkojen vastaavien neuvottelupäivät ja Kirkon Paikkojen vuosikokous, Ilkko, Tampere 2802 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1403 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 0904 Yhteistyöpalaveri kiinteistöosaston kanssa/leirikeskukset, Turku 1104 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2205 Ryhmätyönohjaus, leirikeskustiimi (Kurssikeskuksen hoitajat ja Marja Ruusu), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 1209 Ryhmätyönohjaus, leirikeskustiimi (Kurssikeskuksen hoitajat ja Marja Ruusu), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1010 Ryhmätyönohjaus, leirikeskustiimi (Kurssikeskuksen hoitajat ja Marja Ruusu), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

51


1610 Leiritoimintaseminaari, piknikristeily, Viking Line, 2310 Nuorisotyön tulevaisuusfoorumi, Helsinki, Allianssi 2610 Turun NMKY 120v. juhla, Logomo, Turku 2910 Työmarkkinalaitoksen koulutustilaisuus esimiestehtävissä toimiville, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3110 Ryhmätyönohjaus, leirikeskustiimi (Kurssikeskuksen hoitajat ja Marja Ruusu), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2111 Ryhmätyönohjaus, leirikeskustiimi (Kurssikeskuksen hoitajat ja Marja Ruusu), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2111 Työturvallisuus koulutus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2711 Kirkon Paikkojen hallituksen kokous, Torpan leirikeskus, Siivikkala 2811 Kehittämisasiakirjakoulutus, nuoret, Turun arkkihiippakunta, PTK, kirkkohallitus ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, kasvatusasiain keskus 0312 Kehittämisasiakirjakoulutus, tytöt ja pojat, Turun arkkihiippakunta, PTK, Kirkkohallitus ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, kasvatusasiain keskus

Oppilaitostyö Atte Airaksinen

Peter Gustavson Mia Pusa

2901 Kv-työryhmä, Kirkkohallitus, Hki 15-1603 WorldSkills –maajoukkueleiri II 0502 Nyt on henki päällä – seminaari, Turun kr.opisto 2703 Amis-kummi, Ehyt Ry, Hotelli Paasitorni, Hki. 2304 Pelit ja Kirkko-työryhmä, Kirkkohallitus, Hki 14-1605 TAITAJA 2013, Joensuu 05-0606 WorldSkills –maajoukkueleiri III 2906-0807 WorldSkills 2013, Leipzig, Saksa 0609 WorldSkills-maajoukkueen palaute- ja palkitsemisleiri, Hki 24-2609 Kirkon oppilaitostyöntekijöiden Neuvottelupäivä, Rymättylä 0410 TAITAJA 2014-suunnittelu, Lahti 24-2609 Kirkon oppilaitostyön neuvottelupäivät, Rymättylä, Herrankukkaro 21-2203 Hengellinen elämä taskussa, Hvittorp 2404 Kirkon tulevaisuus ja Kirkko Suomessa ideapaja, Helsinki 03-0610 pistettä some-koulutus (etätyöskentelynä netissä) 2105 Kevätretki, Kunstenniemi 05-0809 Kasvatusasiain keskuksen henkilöstön matka Lontooseen 24-2609 Kirkon oppilaitostyöntekijöiden neuvottelupäivät, Rymättylä 0310 Kansainvälisen työn miniseminaari, Turku 1010 Työyhteisöpäivä, Henrikinkirkko 2510 Church in the Society of Social Media, Helsinki

Leirikeskukset Samuli Kallio

Erik Koppinen Anna Päivärinta

1601 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 06-0702 Johtavien virahaltijoiden neuvottelupäivät, Kirkonpaikat, Tampere 2702 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2802 Fastfood&cafe-messut, Helsinki 1103 Kiilto siivous-koulutus, Farmos, Turku 1303 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 0904 Kasvatusasiainkeskus-kiinteistöos-palaveri, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1004 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2105 Kasvatusasiainkeskuksen kevätretki, Kunstenniemi 05-0809 Kasvatusasiainkeskuksen työyhteisömatka, Lontoo 1209 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1010 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1610 Leiritoimintaseminaari, piknik-risteily, Viking-line 2910 Työmarkkinalaitoksen koulutus esimiehille, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3110 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 06-0711 Markkinointi ja myyntikoulutus, Kirkonpaikat, Sotkamo 2111 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2711 Hallituksen kokous, Kirkonpaikat, Tampere 1103 Kiilto siivous-koulutus, Farmos, Turku 1010 Henkilöstöpäivä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1103 Kiilto siivouskoulutus, Farmos, Turku

52


Mira Reilimo

Hanna Arhi-Sahlsten

Maija Järvinen Tanja Kosme-Rokka (työvapaalla) Janne Toivonen

Satu Vuori Elina Lahtonen-Ruoho Heidi Heikonen

Tapio Lindholm Arja-Riitta Vartiainen

1103 Kiilto siivouskoulutus, Farmos, Turku 02-0310 Henkilöstöpäivät, Kirkonpaikat, Imatra 1010 Henkilöstöpäivä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1601 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2702 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1103 Kiilto siivous-koulutus, Farmos, Turku 1303 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 0904 Kasvatusasiainkeskus-kiinteistöos-palaveri, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1004 Esimiesvalmennus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2105 Kasvatusasiainkeskuksen kevätretki, Kunstenniemi 1209 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1010 Ryhmätyönohjaus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1610Leiritoimintaseminaari piknikristeily Viking line 2910 Työmarkkinalaitoksen koulutustilaisuus esimiestehtävissä toimiville, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1103 Kiilto siivous-koulutus, Farmos, Turku 1103 Kiilto siivouskoulutus, Farmos, Turku 05-089 Kasvatusasiainkeskuksen työyhteisömatka, Lontoo 02-0310 Henkilöstöpäivät, Kirkonpaikat, Imatra 1010 Henkilöstöpäivä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 1103 Kiilto siivous-koulutus, Farmos, Turku 24-2501 Ensiapukoulutus 0602 Ekotukikoulutus Henrikin kirkolla 28-2901 Ensiapukoulutus toimitalolla 0602 Ekotukikoulutus Henrikin kirkolla 1610 Leiritoimintaseminaari piknikristeily Viking line 2910 Työmarkkinalaitoksen koulutustilaisuus esimiestehtävissä toimiville, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 02-0310 Kirkonpaikkojen henkilöstöpäivät Imatralla 24-2501 Ensiapukoulutus toimitalolla 0602 Ekotukikoulutus Henrikin kirkolla

YHTEISET TAPAHTUMAT PVM

TAPAHTUMA

0502

”Nyt on henki päällä” kirkon syrjäytymiskiertue yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Turun arkkihiippakunnan kanssa

1002

” Toppahousu karnevaalit” Hirvensalon laskettelukeskuksessa. Koko perheen ulkoilutapahtuma, ohjelmaa ja soppaa. Yhteistyössä mukana Turun kristillinen opisto ja NMKY.

0905

”Helatorstain Seikkispäivä” Seikkailupuistossa. Koko perheen tapahtuma, soppaa, tekemistä ja konsertti.

2105

Kevätretki Kunstenniemessä (toimiston)

05-0809

Lontoo. Kasvatusasiain keskuksen 50 v. juhlavuoden matka.

2209

Sinapin leirikeskuksen 50v. avoimien ovien päivä

1010

Työyhteisöpäivä Henrikin kirkko (koko yhtymä)

1410

Kasvatuksen foorumi

3110

Kasvatusasiain keskus 50v. Illanvietto eläkeläisille, Sinapin leirikeskus

53


JÄRJESTETTY KOULUTUS PVM

KOULUTUS

EA-koulutukset 2301, 24– 2501, 28– 2901, 04-0503

EA-kurssit: EA-päivitys, EA1 (2 kurssia) ja EA2

Varhaiskasvatus

0603

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijät, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät. Aihe: Uudet lasten Virret –koulutus. Mari Torri-Tuominen. PESUE (Perhetyön kehittämisfoorumi) koulutus. Aihe: Pääsiäisajan tapahtumat ja toteutus.

1303

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät: Perhekerhotyön kehittäminen ja uudet tavat.

2003

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijöille suunnattu uskontokasvatuskoulutus. Aiheena: Eettisten kysymysten käsittely päivähoidossa.

1704

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijät, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät. Aihe: Lapselle siivet varhaiskasvatuksessa – varhaispedagogiikan näkökulmia. Marjatta Kalliala

0210

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijät, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät. Aihe: Uudet lasten virret. Outi Lehtinen.

1311

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijät, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät. Aihe: Kuule lasta oikein. Hentojen viestien merkitys kasvatuksessa. Jukka Mäkelä.

2011

Turun ja Kaarinan kaupunkien päivähoidon työntekijöille suunnattu uskontokasvatuskoulutus. Aiheena: Adventin aika päivähoidossa

1302

Pesueen kokoukset 2702

Pesue, Naantali. Yhteinen työ ja työn suuntaviivoja.

0304

Pesue, varhainen tuki perheille. Torin Kulma

1505

Pesue, perhetyössä tapahtuu

2108

Pesue, perhejumalanpalvelusten kehittäminen ja lastenkirkkoviikko

1109

Pesue, perhevalmennuksen haasteet ja löytyneet käytännöt

2011

Pesue, perhevalmennus ja yhteiset tapahtumat

Nuorisotyö 0503

Compasito, lasten ihmisoikeuksista koulutus seurakuntien varhaisnuorisotyöntekijöille, kouluttaja nuorisosihteeri Marja Ruusu OSALL. Mia Piiparinen PK, Mari Vierula KAA, Timo-Ilkka Leikas MR, Jenni Haltia MA, Tanja Jylhävuori PT, Päivi Sillanpää TMK, Teemu Luoma-Aho MA

23-2402

Kesätyöntekijöiden perehdytys leirityöhön, heinänokan leirikeskus

21-2209 ja 0911

Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoisten koulutus: Tiina Karppinen ja Leena Lähde

0810

Päihdeilmiö-koulutus, yhteistyössä Ehyt ry.

1510

Pelitaito-koulutus, yhteistyössä Ehyt ry. Kehittämisasiakirjakoulutus, nuoret, yhteistyössä Turun arkkihiippakunta, PTK ja Kirkkohallitus Kehittämisasiakirjakoulutus, tytöt ja pojat, yhteistyössä Turun arkkihiippakunta, PTK ja Kirkkohallitus

2811 0312

Zoon kokoukset 1402

Zoo, nuorisotyöntekijöiden kokous Lasten ihmisoikeuskasvatusmateriaali, Compasito, kasvatusasiain keskuksen 50v. juhlavuoden ohjelma

2504

Zoo, Miten opetan rippikoulussa koulutuspäivä seurakuntien rippikoulujen opettajille. Kouluttajina rippikoulutyön työalasihteeri Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta kasvatus ja perheasiain keskuksesta sekä diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti Hakunilan seurakunnasta Vantaalta. Osallistujia 33 henkilöä

1209

Zoo, nuorisotyöntekijöiden kokous, työvälineitä arkeen lasten ja nuorten kohtaamiseen Zoo, nuorisotyöntekijöiden kokous, MLL:n kaveritoiminnasta ja Tukialus-projektin kuulumisia 12vuotiaiden toiminnan kehittämisen suhteen

0711

54


1212

Zoo, nuorisotyöntekijöiden kokous, pikkujoulujuhla ”pikkujoulukuusi” seurakuntien nuorisotyöntekijöille

Oppilaitostyö 24-2609

Kirkon oppilaitostyön neuvottelupäivät, Herrankukkaro, Rymättylä

55


6 VARHAISKASVATUS 6.1 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN TOIMINTA JA TYÖNTEKIJÄT Varhaiskasvatuksen yksikön painotuksena toimintavuoden 2013 aikana oli 3-5vuotiaille lapsille suunnatun toiminnan kehittäminen, perhetyön laajeneviin haasteisiin vastaaminen ja huomion kiinnittäminen toiminnan monipuoliseen sisältöön vahvistamalla erityisesti liikuntakasvatusta, ympäristökasvatusta ja musiikkikasvatusta. Pyrkimyksissä onnistuttiin, vaikkakin perhetyön jatkuvasti laajenevaan kysyntään vastaaminen oli haasteellista. Päiväkerhotyö muuttui syksyllä 2013 3-5-vuotiaille suunnatuksi toiminnaksi ja kolmevuotiaille suunnatut erilliskerhot lopetettiin. 3-5-vuotiaille suunnatuilla ryhmillä haluttiin seurata varhaiskasvatusajattelua, jossa 3-5-vuotiaat kasvavat ja oppivat yhdessä ottaen mallia toisiltaan ja huomioiden toisensa. Ryhmien yhdistäminen myös tuki perheiden toiveita tuoda sisarukset samaan 3-5-vuotiaiden päiväkerhoon ja lisäksi kerhojen yhdistäminen lisäsi kerhopaikkoja. Ratkaisu osin myös tuki lastenohjaajien tehokkaampia työjärjestelyjä taloudellisten säästöjen tilanteessa. Lastenohjaajat valmistautuivat syksyn 2013 muutostilanteeseen kiinnittämällä huomiota kasvatusajatteluunsa ja pohtimalla päiväkerhon arjen tilanteita ja järjestelyitä eri ikäisten lasten kanssa. Vuoden aikana järjestettiin useita pienten lasten pedagogiikan koulutuksia, päiväkerhotyötä tekevien tiimikokouksia ja lähiesimiestuella oli keskeinen merkitys onnistuneen muutoksen toteutuksessa. Ympäristökasvatukseen liittynyt painotus jatkui yksikössä vahvasti. Yksikkö laati toimintavuoden aikana ympäristökasvatussuunnitelman varhaiskasvatustoiminnan näkökulmasta ja jokaisessa kerhossa laadittiin kerhokohtainen ympäristökasvatussuunnitelma, jossa esiteltiin ympäristökasvatuksen käytännöt oman kerhon arjessa. Lisäksi lastenohjaajat jakoivat toisilleen vuoden aikana ympäristökasvatuksen ideoita ja yksikkö järjesti kerhopisteiden tavarankierrätyspäiviä, koulutustilaisuuksia lastenohjaajille sekä tempauksia (mm. ekokylttikilpailu, energiansäästöviikon tempaus, kirpputorit). Varhaiskasvatuksen piirissä käynnistettiin strategiatyö valtakunnallisen Lapset seurakuntalaisina asiakirjan ja Turun kaupungin päivittyneen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Arvioitaessa varhaiskasvatuksen nykytilaa havaittiin erityisesti perhetyön merkityksellisyys, kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen ja kokonaisvaltaisen ja monialaisen varhaispedagogiikan tarve varhaiskasvatuksessa. Strategiatyöhön liitettiin myös päivähoidon uskontokasvatuksen ja päivähoitoyhteistyön uudelleenpohdinnan käynnistäminen tilanteessa, jossa mentorointi työtapana on päättynyt ja seurakunnat haluavat tehdä laaja-alaisempaa yhteistyötä päivähoidon kanssa. Kasvatusasian keskuksen 50-vuotisjuhlavuoden aikana syntyi tapahtumia, jotka päätettiin vakiinnuttaa yksikön toiminnoiksi. Laskiaisrieha, helatorstain perhepäivä Seikkailupuistossa, äideille suunnattu tapahtuma, tuomiokirkon kuusen kynttilöiden sytytyksen jälkeinen tilaisuus adventtina ja ”varhaiskasvatuksen aamu” yhteiskoulutustilaisuus havaittiin toimiviksi ja kiinnostaviksi toimintamalleiksi. Varhaiskasvatuksen tehtävissä kasvatusasian keskuksen toimistolla työskenteli vuonna 2013 lapsityön johtaja, kolme lapsityönohjaajaa ja lastenohjaaja Merja Forsman, jonka työtehtäviin syksystä 2013 alkaen kuului sijaisjärjestelyiden hoitaminen sekä verkkotyö. Lapsityönohjaajien työtehtäviin kuului lähiesimiestyö sekä sisällöllinen vastuu jostain sisältöalueesta: Jasmin Nisunen vastasi päiväkerhotyöstä ja muskareista, Minna Lempiäinen iltapäivätoiminnasta sekä päivähoitoyhteistyöstä ja Han-

56


na Rajalin perhetyöstä ja verkostotoiminnasta. Vuoden aikana tuli myös aiempaa selkeämmin esiin tarve neljännelle lapsityönohjaajalle, kun työalan kehittämiseen, ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseen, tapahtumien järjestelyyn ja esim. päivähoitoyhteistyöhön ei ollut riittävästi aikaa. 6.2 PERHEKERHOTOIMINTA Syksyllä 2013 vastuu perheille suunnatusta avoimesta perhekerhotoiminnasta palautui seurakunnille syksyllä 2013, kuten alun perin perhekerhotoiminnasta on sovittu kasvatusasian keskuksen ja paikallisseurakuntien kanssa. Lastenohjaajat toimivat kerhoissa seurakuntien työntekijöiden pareina ja vastuu perhekerhoista oli paikallisseurakunnilla. Keskustelua työnjaosta ja vastuista käytiin vuoden aikana, mutta muutos onnistui ja kerhotyö jatkui laadukkaana. Kumppanuusperhekerhojen ohella seurakunnat järjestivät itsenäisesti muutaman kerhon ja vauvakahvilan, ja kasvatusasian keskus toteutti Leppäkertun perhekahvilan ja uuden vauvakerhon Nuortentalolla. Toteutukseen liittyvän muutoksen myötä ja kasvavan tarpeen vuoksi perhekerhotoiminnan kokonaismäärä kasvoi seurakuntien alueella. Vauvaperheiden omat ryhmät koettiin tärkeiksi ja seurakuntien toteuttamien vauvakahviloiden toteutusta tuettiin. Kotona olevien äitien tarve vertaistukeen ja keskusteluun näyttäytyi suurina kävijämäärinä kaikessa perhetyössä. Lastenohjaajat toimivat 28:ssa perhekerhossa ja vauvaperhekerhossa seurakunnan työntekijöiden kanssa. Muskarien yhteyteen kehitettiin edelleen yhdessä seurakuntien kanssa kahvilamuotoista toimintaa, joihin perheitä kutsuttiin yhteen. Mannerheimin lastensuojeluliiton Perhekeskus Marakatin kanssa jatkettiin toimivaa yhteistyötä ja lastenohjaaja työskenteli Marakatissa torstaisin toiminnan ohjaajana. Marakatin perhekerho on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jossa eri toimijoiden osaamista ja vahvuuksia hyödynnetään perheiden laaja-alaiseksi tukemiseksi. Marakatissa toimiva lastenohjaaja ohjasi perheitä seurakuntien kerhoihin ja muuhun toimintaan. Marakatin työntekijä toimi myös hyvänä siltana seurakuntien perhetyöhön ja Torin Kulman asiakkaille kutsuessaan perustoiminnan piiriin. 6.3 PERHETYÖ TURUN KAUPUNGIN KANSSA Varhaiskasvatuksen yksikkö jatkoi kumppanuutta Turun kaupungin kanssa avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille kevyempi kerhomainen vaihtoehto kokopäiväisen päivähoitomuodon tilalle. Lapset saavat toiminnassa kokemuksia ryhmätoiminnasta sekä virikkeitä kasvuunsa ja vanhemmille halutaan välittää tukea vanhemmuuteen ja luoda vuorovaikutusmahdollisuuksia ammattilaisten sekä muiden vanhempien kanssa. Yhteistyön taustalla on seurakuntien vahva osaaminen avoimessa varhaiskasvatuksessa ja Turun kaupungin kuormittunut päivähoidon paikkatilanne. Avoimen varhaiskasvatuksen toteutus jatkui Henrikin seurakunnan ja kaupungin eteläisen päivähoitoalueen yhteistyönä perhekerhotoiminnassa. Uutena toimintona alkoi päiväkerhotoiminta Pansio-Perno alueella. Molemmissa kerhomuodoissa työntekijöinä oli seurakunnan lastenohjaaja ja kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijä. Varhaiskasvatuksen yksikkö sekä seurakunnat olivat mukana Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin neuvoloiden perhevalmennuksien toteutuksessa. Valmennuksen sisältöjä ovat mm. vanhemmuuteen kasvu, kaste, elämänmuutos lapsen synnyttyä ja parisuhde.

57


6.4 PERHETYÖN TAPAHTUMIA Yhteisessä perhetyössä järjestettiin kaksi erityisesti pikkulapsiperheille suunnattua tapahtumaa. Laskiaisrieha ”Toppahousukarnevaalit” toteutui Hirvensalon laskettelukeskuksessa. Ohjelmassa oli mm. ulkoleikkejä, musiikkia, pulkkapujottelua ja soppaa. Tapahtuma keräsi satoja lapsia ja perheitä. Tapahtuma tehtiin yhteistyössä Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden, NMKY:n ja seurakuntien nuorisotyönohjaajien ja perhetyöntekijöiden kanssa. Helatorstaina järjestettiin ”Helatorstain perhepäivä Seikkiksessä”, jonka ohjelmaan kuului kirkkohetki, erilaisia toimintapisteitä, konsertti ja keittoruoka. Tapahtuma keräsi satoja lapsia ja vanhempia. Tapahtuma toteutettiin yhdessä seurakuntien perhetyöntekijöiden ja NMKY:n kanssa. Pesueen ideoima Lasten kirkkoviikko ei toteutunut ja tapahtuma jouduttiin peruttamaan. Perhetyö oli mukana järjestämässä moniammatillista Miestyön foorumia. Foorumi järjestettiin Turun Kristillisellä opistolla. Seurakuntien tekemä perhetyö tuli päivillä hyvin esille kahdessa kanavatyöskentelyssä ja yleisessä keskustelussa. Tuomiokirkon joulukuusen valojen sytyttämisen yhteyteen järjestetty tilaisuus siirtyi osin varhaiskasvatuksen yksikön vastuulle ja sen oheen järjestettiin perheille mahdollisuus vierailla kirkossa. Tapahtumaan osallistui noin 5000 ihmistä ja kirkkoon tuli satoja lapsiperheitä reitille, jonne oli piilotettu joulun päähenkilöitä. 6.5 MUSKARI Muskarit olivat edelleen vuonna 2013 kysytyin ja suosituin varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja ilman muskaripaikkkaa jäi noin 100 kyselijää. Muskarit ovat pienten lasten musiikkikasvatusta yhdessä vanhemman kanssa. Monelle perheelle muskari on myös ainoa kontakti seurakuntaan. Toimintavuonna 2013 seurakuntayhtymän muskariryhmät olivat: 0-1 –vuotiaat, 1-2 – vuotiaat sekä perheryhmä, joka oli tarkoitettu yli 2-vuotiaille lapsille ja niille perheille, joista ryhmään osallistui sisarruksia. Keväällä 2013 muskareita järjestettiin yhdeksässä toimipisteessä ja syksyllä 2013 muskareita järjestettiin kahdeksassa toimipisteessä, kun Halisten ryhmiä ei järjestetty enää syksyllä 2013. Ryhmiä oli keväällä yhteensä 27, joista Turussa ryhmiä oli 21, Kaarinassa 3 ja Piikkiössä 3. Syksyllä muskariryhmiä oli yhteensä 24, kun Halisten kolme ryhmää lakkautettiin. Keväällä 2013 muskaritoiminnassa oli mukana yhteensä lasta 374 ja 363 aikuista. Syksyllä 2013 muskaritoiminnassa oli mukana yhteensä 299 lasta ja 260 aikuista. Vähennykseen vaikutti Halisten ryhmän lopettaminen. Ryhmän lopettaminen oli osa varhaiskasvatuksen säästötoimia. Muskariryhmiä ohjasi toimintavuoden keväällä 11 lastenohjaajaa ja 2 konservatorion musiikkileikkikoulun ohjaajaa ja syksyllä 10 lastenohjaajaa ja 1 konservatorion musiikkileikkikoulun ohjaaja. Muskaritoimintaa ohjaavat lastenohjaajat kokoontuivat kausittain muskaritiimin tapaamiseen. Toimintavuoden aikana muskariohjaajille järjestettiin koulutusta yhteistyössä konservatorion kanssa, syksyllä painotuksena oli vauvaryhmien ohjaaminen ja vanhempien innostaminen aktiiviseen muskaritoimintaan. Lisäksi muskariohjaajat osallistuivat keväällä ja syksyllä järjestettyyn lasten virsikoulutukseen, jossa tutustuttiin ja laulettiin uudesta Lasten virsi-kirjasta. Kauden aikana kiinnitettiin lisäksi erityistä huomiota muskareiden soittimiin, pedagogisiin välineisiin ja materiaaleihin.

58


6.6 KOLMEVUOTIAIDEN KERHOT Kolmevuotiaiden kerhotoiminta toteutui kevätkaudella 2013. Kolmevuotiaat touhusukkakerholaiset osallistuivat kerran viikossa ilman aikuista kerhoon ja saivat ensimmäisiä kokemuksia ryhmätoiminnasta. Kerhotoiminta oli päiväkerhojen kaltaista kokoontuen kerran viikossa kahden tunnin ajan. Kerhojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin erityisesti lasten ikä sekä kehitystaso sekä kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman (Vake) mukainen kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys. Leikkiminen, ulkoileminen, liikkuminen, käsillä tekeminen, taide ja ilmaisu eri muodoissaan olivat kerhon arkea. Touhusukkakerhoryhmiä toimi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella keväällä 11. Keväällä lapsia osallistui kerhoihin 114. Kerhojen toimipisteet pyrittiin jakamaan jokaisen seurakunnan alueelle huomioiden kerhopaikkojen kysyntä. Syksyllä kerhoja oli Turussa seitsemän, Kaarinassa kolme ja Piikkiössä yksi. Jokaisessa lapsiryhmässä työskenteli kaksi lastenohjaajaa. Poikkeuksena tästä olivat keväällä 2013 Piikkiö ja Littoinen, jossa kolme ohjaajaa työskenteli 15 lapsen ryhmässä. Seurakuntayhtymän kolmevuotiaiden touhusukkakerhot kokoontuivat keväällä 2013 viimeistä kertaa tässä muodossa (kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan). Syksyllä 2013 touhusukkakerhot yhdistyivät päiväkerhoryhmiin, joihin osallistujat ovat 3-6vuotiaita. Muutoksen syynä oli lastenohjaajien työn tehostaminen säästötoiminen vuoksi. Muutos kuitenkin myös tuki 3-5-vuotiaiden pedagogisia näkökulmia joissa pienemmät voivat oppien ottaa mallia isommiltaan, tarve kaksi kertaa viikossa tapahtuvalle toiminnalle ja esim. sisarusten osallistuminen samaan 3-5vuotiaiden päiväkerhoryhmään.

6.7 PÄIVÄKERHOTYÖ Päiväkerho 3-5 -vuotiaiden lasten kasvupaikkana oli suosittu ja arvostettu varhaiskasvatuksen kerhomuoto. Toiminnan keskeinen muutos oli 3-vuotiaiden kerhojen ja päiväkerhojen yhdistyminen, jolloin päiväkerhoryhmiin osallistui 3-6-vuotiaita lapsia. Perheiltä tuli myönteistä palautetta kerhojen yhdistymisestä sisarusten yhteisen osallistumisen ja kaksi kertaa viikossa tapahtuvan toiminnan myötä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella toimi keväällä 23 päiväkerhoryhmää ja syksyllä 30 päiväkerhoryhmää (päiväkerhoryhmissä ovat nyt mukana myös entiset 3-vuotiaiden ryhmät). Keväällä kerhoihin osallistui 424 lasta ja syksyllä 505 lasta. Päiväkerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa ja kerhoaika oli kolme tuntia. Poikkeuksena tästä olivat Åbo Svenskan, Jaanin, Hennalan ja Mikaelin päiväkerhot, jotka kokoontuvat vain kerran viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Ruotsinkielinen päiväkerhoryhmä 3-6-vuotiaille oli edelleen hyvin suosittu. Jokaiselle päiväkerholle tehtiin oma toimintasuunnitelmansa, jossa huomioitiin lasten ikä ja kehitystaso sekä kyseisen lapsiryhmän tarpeet sekä kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys. Lisäksi lapsen vanhempien kanssa käytiin kasvatuskeskusteluita tai -vartteja, joissa tutustuttiin lapseen tai perheeseen sekä kohdistettiin toimintaa henkilökohtaisemmaksi. Syksyllä 2013 päiväkerhotyössä kiinnitettiin erityistä huomiota varhaispedagogiikan vahvistamiseen ja päivitetyn Vaken mukaisen kristillisen kasvatuksen vahvistamiseen. Kristillisen ympäristökasvatuksen ja liikuntakasvatuksen tavoitteet huomioitiin edelleen vahvasti toimintaa ohjaavina tavoitteina. Jokaiseen kerhokertaan sisällytettiin leikkimistä, liikkumista, käsillä tekemistä ja taiteen ilmaisemista eri muodoissa.

59


Päiväkerhoryhmässä toimi yleensä kaksi lastenohjaajaa. Poikkeuksia olivat Littoisten ja Yli-Maarian päiväkerhoryhmät, jossa kolme lastenohjaajaa työskenteli isommalla lapsimäärällä. Poikluoman seurakuntakodilla ja Maarian pappilan päiväkerhossa kokoontui kolmepäiväinen päiväkerho. Tavoitteena oli tukea lapsiperheitä tarjoamalla 3tuntinen kerho kolmesti viikossa ja näin antaa vaihtoehto päivähoidon puolipäiväseen virikehoitoon. Toteutustapa sai hyvän vastaanoton ja erityisesti keskiviikon iltapäivän ulkoilu- ja luontopainotus koettiin merkitykselliseksi. Päiväkerholaisia ilahdutti keväällä juhlavuoteen liittyen nukketeatteri Sadun aika, joka esitti kymmenessä kerhopisteessä näytelmää Alladin ja taikalamppu. 6.8 KOULULAISTEN AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Iltapäivätoiminnan tavoitteena oli tarjota lapselle turvallinen iltapäivä ja edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kauden aikana seurakuntien iltapäivätoiminnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota kerhojen terveyttä ja turvallisuutta edistäviin tekijöihin. Esimerkiksi kerhojen välipalat sekä säännöllinen liikkuminen olivat huomion kohteena. Kasvatuskumppanuutta perheiden ja työntekijöiden välillä tukivat kauden aikana päivittäisten keskustelujen lisäksi uudet käytännöt: äitien- ja isienillat, avoimet ovet, vanhempainvartit ja – illat sekä erilaiset tapahtumat perheille. Näistä vanhemmille ja perheille saaduista tilaisuuksista saatiin positiivista palautetta tuen, tiedon ja perheyhteyden kokemusten näkökulmasta. Kasvatusasiain keskus järjesti Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaista toimintaa toimintavuoden 2013 aikana 11 toimipisteessä. Iltapäivätoiminnan kerhoja oli kevätlukukaudella 13 ryhmää ja aamutoiminnassa toimi yksi ryhmä Haarlan koululla. Syyslukukaudella kerhoja oli 11. Kertomusvuonna kevätlukukaudella Haarlan koulun sekä Vähä-Heikkilän koulun iltapäivätoiminnan ryhmistä luovuttiin ja henkilöstöresurssi siirrettiin syyslukukauden alkaessa Yli-Maarian seurakuntatalon iltapäiväkerhoon, jossa ryhmäkokoa kasvatettiin ja ryhmästä vastasi kolme lastenohjaajaa. Lisäksi Hirvensalon seurakuntakeskukseen perustettiin toinen lapsiryhmä, jolla pystyttiin vastaamaan alueen iltapäivätoiminnan tarpeeseen. Kasvatusasiain keskuksen iltapäivätoiminnassa kohdattiin päivittäin noin kolme sataa 1. ja 2.luokan oppilasta. Kaikkiaan lapsia osallistui kerhoihin toimintavuoden aikana 526, joista 354 oli 1. luokkalaista, 170 2. luokkalaista. Iltapäivätoimintaa järjestettiin viitenä arkipäivänä viikossa kello 11.00 - 17.00 noudattaen perusopetuksen loma- ja työaikoja. Päivittäin iltapäivätoiminnassa tarjoiltiin välipala. Jokaisessa lapsiryhmässä työskenteli kaksi lastenohjaajaa, lukuun ottamatta Yli-Maarian iltapäivätoiminnan syyslukukautta, jolloin ison lapsiryhmään kanssa työskenteli kolme lastenohjaajaa. Toimintavuoden aikana iltapäiväkerhoille järjestettiin kaksi yhteistä tapahtumaa: konsertti ja liikuntatapahtuma, jotka linkittyvät myös osaksi Kasvatusasiain keskuksen 50-vuotisjuhlavuotta. Helmikuussa kerhoille järjestettiin mahdollisuus osallistua lastenmuusikko Jukka Salmisen konserttiin Hannunniitun seurakuntatalolla, VähäHeikkilän koululla tai Yli-Maarian seurakuntatalolla. Toisena iltapäiväkerhojen yhteisenä tapahtumana oli toukokuinen liikuntatapahtuma Kupittaan Seikkailupuistossa ja urheiluhallissa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Liikun ry:n kanssa, joka vastasi tapahtuman toiminnallisista liikuntarasteista. Tapahtuman tarkoituksena oli virkistyksen ja ilon ohella tutustuttaa uusiin liikuntamuotoihin. Tämän lisäksi kaikki iltapäivätoiminnan kolmetoista lapsiryhmää osallistuivat valtakunnallisiin Vanhemmuuden viikkoon huhtikuussa ja Liikuntaviikkoon lokakuussa järjestämällä kerhokohtaisia tapahtumia.

60


6.9 KESÄTOIMINTA Lasten kesäkerhotoimintaa supistettiin kesällä 2013 osana varhaiskasvatuksen säästötoimia. Toimintaperiaatteena oli, että toimintaa järjestetään vain siinä laajuudessa, joka on mahdollista kes��kuussa työssä olevien lastenohjaajien työpanoksella. Määräaikaisia lastenohjaajia ei siis enää otettu kesätoiminnan toteutukseen, josta syystä toiminta oli kesällä 2013 niukempaa kuin aiemmin. Kesätoiminnan markkinoinnissa auttoi keskeisesti seurakuntayhtymän mukanaolo kaupungin ja muiden toiminnan yhteisessä Kiva kesä- esitteessä, joka antoi kattavaa ja laajaa näkyvyyttä seurakuntien kesätoiminnalle. Lasten kesätoiminnan tarkoituksena oli antaa virkistysmahdollisuuksia lapsille ja perheille sekä tukea pienten koululaisten hoitojärjestelyjä kesäkuussa vanhempien työssäolon aikana. Kesäkerhotoiminta painottui kesällä 2013 kouluikäisille ja kouluun siirtyvien lasten toimintaan. Pienten, alle kouluikäisten lasten kesäkerhotoimintaa ei aikaisemmista vuosista poiketen enää järjestetty. Pieniä lapsia perheineen kutsuttiin kesäkuussa 2013 kesäkahviloihin. Koululaisten kesäkerhoja järjestettiin 9 ja perheille suunnattuja kesäkahviloita 7. Kesäkerhojen suosio oli hieman vaihtelevaa. Littoisten isosta kesäkerhoryhmästä hyvin pieneen Nuortentalon kerhoryhmään. Vaihteleva suosio liittyi myös kesäkahviloihin, joihin osallistui perheitä ja perhepäivähoitajia. Kävijöitä riitti aamun tunteina, mutta keskipäivällä oli hiljaista. Havaintona tehtiin, että teemallinen ”muskarikahvila” veti erityisesti niiden sisällä järjestettyjen muskarihetkien aikana. Raamattua ja taidetta teemahetket järjestettiin Martin kirkolla ja Kaksi Koota-nukketeatteriryhmä (Kirsi Koskinen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti) esitti Turun keskiaikapäivillä varjoteatteria. Kaksi Koota kiersi myös rippileirejä esittäen siellä Tuhlaaja poika -näytelmää. 6.10 PÄIVÄHOIDON USKONTOKASVATUKSEN TUKEMINEN Kevätlukukaudella 2013 lastenohjaajat tukivat päivähoidon henkilökuntaa konkreettisesti kohdaten päivähoidon henkilöstöä päiväkodeissa mentoroinnin työtavalla. Tuki liittyi uskontokasvatuksen sisältökysymyksiin rohkaisten ja auttaen uskontokasvatukseen liittyvässä suunnittelussa sekä antaen materiaalitukea. Yhdellätoista lastenohjaajalla oli viikoittaisista työtunneistaan noin neljä tuntia päiväkotien ja perhepäivähoitajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Päivähoidon kanssa tehtävä yhteistyö muuttui toimintavuoden keväällä 2013 aikana siten, etteivät lastenohjaajat enää syyslukukauden alkaessa enää toimineet päivähoidon uskontokasvatuksen mentoreina työtuntiensa puitteissa. Syynä tähän oli pitkään päivähoitoyhteistyötä tehneiden eläköityminen tai muuhun lastenohjaajan työhön siirtyminen, mutta myös tilanne, jossa Turun ja Kaarinan kaupunkien alueella tapahtuva päivähoitoyhteistyö edellyttää laajempia toimenpiteitä. Kasvatusasian johtokunta nimesi syksyllä 2013 työryhmän, joka pohtii päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön muotoja, toimijoita ja laajuutta. Työryhmässä olivat mukana kasvatusasian keskuksesta Mirkka Torppa, Minna Lempiäinen ja Tarja Rinta-Jouppi, Kaarinan seurakunnasta perhetyöntekijä Jaana Engström, Katariinan seurakunnasta vt. kirkkoherra Outi Toljamo, Turun Kristillisestä opistosta lastenohjaajakoulutuksen lehtori Mari Korhonen ja kirkkoneuvoston jäsen Maria Puhakka. Vuoden aikana järjestettiin kaksi uskontokasvatusaamua päivähoidon henkilökunnalle. Tilaisuuksissa on tarjottiin ideoita, materiaalitukea ja sisältöjä päivähoidossa tehtävään uskontokasvatustyöhön ja niihin osallistui noin 100 päivähoidon työntekijää Turusta ja Kaarinasta. Lisäksi päivähoidon työntekijöitä osallistui noin 200 kahteen kasvatusasian keskuksen järjestämään ”Uudet lasten virret-koulutuksiin”. Kahteen

61


kasvatusasian keskuksen ja Turun kristillisen opiston kumppanuudessa toteuttamaan varhaiskasvatuksen aamuun osallistui yhteensä noin 500 osallistujaa. 6.11 NUKKETEATTERI KAS KUMMAA Nukketeatteri Kas Kummaa! ryhmään kuuluivat lastenohjaajat Anneli Laukkanen, Kirsi Koskinen ja Kaija-Vähä-Vahe-Hirvilahti, jotka muun varhaiskasvatukseen liittyvän kerhotyönsä ohella toteuttavat nukketeatteria. Kas Kummaa-ryhmän vuoden keskeinen hanke oli kasvatusasian keskuksen juhlavuoteen liittyvän näytelmän ”Täl pual jokkee ja vähä toiselki puoal jokke” esittäminen. Esityksen näki vuoden aikana noin 9000 katsojaa ja se sai juhlavuoden tapahtumista suurimman yleisömäärän. Teatteriryhmä esitti näytelmän lähes kaikille kaupunkien päiväkodeille ja seurakuntayhtymän kerhojen lapsiryhmille, mutta näytelmää esitettiin myös muutamissa muissa tilaisuuksissa kuten yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. KasKummaa teki juhlavuoden näytelmän lisäksi uuden joulunäytelmän, jota esitettiin joulua edeltävällä viikolla Vimmassa ja Kaarinan kirkolla päiväkotien lapsiryhmille. Vuoden 2013 aikana Kas Kummaan yleisömäärä oli huikeat 10160 katsojaa. 6.12 LASTENOHJAAJIEN TYÖ TYKS:SSA Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenosastoilla työskenteli arkipäivisin kaksi lastenohjaajaa. Syksyllä uutena lastenohjaajana TYKS:issä aloitti Leena Kinnari toimien erityisesti lasten syöpäosastolla. Pitkäaikainen työntekijä Mirjami Jalonen jatkoi työssään lasten neurologisella osastolla. TYKS:n lastenosastoilla työskentelevien lastenohjaajien tehtävänä on tuoda iloa, virkistystä ja tukea lapsille sairaalajaksojen aikana. Lastenohjaajat pyrkivät tulemaan osastoilla olevia lapsia mm. leikin, ilmaisun, vuorovaikutuksen, musiikin ja kädentaitojen menetelmillä. Lisäksi lasten vanhempien jaksamiseen ja tukemiseen sairaalajaksoilla kiinnitettiin huomiota. Työ osastoilla paikoitellen hyvin raskasta ja kertomusvuonna kiinnitettiin huomiota työntekijöiden jaksamiseen, koulutukseen, työjärjestelyihin ja tukeen. Yhteistyötä sairaalapappien kanssa myös tiivistettiin työtä tukevin käytännöin. 6.13 TORIN KULMA-TOIMINTA Torin kulma-toiminta vakiintui varhaiskasvatuksen yksikön toimintamuodoksi. Toiminta on tukenut intensiivisesti ja laaja-alaisesti haastavassa elämäntilanteessa olevia pikkulapsiperheitä sekä tarpeen mukaan jo odottavaa äitiä tai perhettä. Tyypillisesti vanhempi ja pieni lapsi osallistuivat toimintaan muutamia kertoja viikossa kahden kuukauden ajan saaden ammattilaistukea tai vertaistukea muilta vanhemmilta. Perheet tulivat pääasiassa neuvolan työntekijöiden yhteydenoton kautta. Kertomusvuonna todettiin, ettei seurakuntien diakoniatyö kohtaa vauvaperheitä kovin laajasti, sitä vastoin perhekerhot ja vauvakahvilat ja -muskarit voivat olla paikkoja missä avun tarve huomataan ja perheitä voidaan ohjata avun piiriin. Torin kulmassa työskenteli kaksi seurakunnan lastenohjaajaa kaupungin työntekijän kanssa. 6.14 LASTEN OHJAAJIEN TYÖ SPR: N VASTAANOTTOKODISSA SPR:n Pansion vastaanottokeskuksen kerhotoiminta jatkui entisellään kerran viikossa kahden lastenohjaajan toteuttamana. Vastaanottokeskuksen kerhon tavoitteena oli tarjota lapsille virkistystä sekä vaihtelua vastaanottokeskuksen arkeen, tukea lasten kasvua ja kehitystä ja edistää kielellistä ja kulttuurista sopeutumista. Työn haasteita olivat yhteisen kielen puuttuminen, lasten suuri ikäjakauma sekä kulttuurinen ja uskonnollinen moninaisuus. SPR: n vastaanottokeskuksessa ei ole lapsille järjestettyä muuta toimintaa ja kerran viikossa tapahtuva kerho oli siksi merkittävä lapsille ja per-

62


heille. Keskuksen lapsiperheiden oman sosiaaliohjaajan ja lastenohjaajien yhteistyötä aloitettiin ja syvennettiin kertomusvuonna. 6.15 VERKKOTYÖ Kirkonrotta.fi verkkosivu on seurakuntien lapsille ja perheille suunnattu viestintäkanava, jonka kautta tapahtuu myös mm. kerhotoimintaan ilmoittautuminen. Toimintavuoden aikana aloitettiin verkkosivun sisällön kehittäminen ja ulkoasun muokkaaminen. Tavoitteena oli ajanmukaisemman ilmeen ja laajemman kohdejoukon, kuten päivähoidon työntekijät, saavuttaminen. Myös 1-4-vuotiaiden lasten onnittelukortteihin liittyvä perheiden tavoittaminen liittyi asiaan. Pienten lasten vanhempien kohtaaminen verkossa laajeni sosiaalisen median alueelle ja lastenohjaajia koulutettiin sosiaalisen median alueella yhteisesti sekä kannustettiin osallistumaan sosiaalisen median kymmenen pistettä koulutukseen. Keväällä 2013 kahden lastenohjaajan työtehtävään kuului verkkotyötä ja työ koostui erityisesti lastenkirkko.fi sivun virtuaalisten hartauksien toteutuksesta, toiminnasta sosiaalisessa mediassa mm. facebookissa ja kasvatusasian keskuksen kirkonrotta.fi sivujen sisällön tuottamisesta. Syksyllä 2013 verkkotyö siirtyi kasvatusasian keskuksessa toimivan lastenohjaajan vastuulle. Lisäksi lapsityön johtaja toimi valtakunnallisessa lastenkirkko.fi toiminnassa, jossa edistetään lapsille suunnatun monialaisen media- ja verkkotyöskentelyn kehittämistä kirkossa. 6.16 PAIKALLISSEURAKUNNAN YHTEYSHENKILÖINÄ TOIMIVAT LASTENOHJAAJAT Yhteyshenkilöt toimivat linkkeinä ja tiedonvälittäjinä kasvatusasian keskuksen ja seurakuntien välillä. Yhteyshenkilöiden toimintakausi päättyi keväällä 2013 ja sen myötä tehtiin muutamia uudelleenjärjestelyjä. Yhteyshenkilöinä toimivat syksystä 2013 alkaen Minna Reijo: Henrik, Anneli Laukkanen: Kaarina, Jaana Heinonen: Katariina, Tiina Nieminen: Maaria, Merja Forsman: Tuomiokirkko ja Mikael, Piia Tuominen: Paattinen, Marjo Hyppönen: Piikkiö, Päivi Leinola: Åbo Svenska Församlig. Yhteyshenkilöiden suuren kokousmäärän vuoksi kerran kuussa olevista yhteyshenkilöiden kokouksista luovuttiin. Työalasta vastaava lapsityönohjaaja kiersi seurakunnissa tapaamassa yhteyshenkilöä ja seurakunnan kasvatustyön tiimien kokouksissa. Tämä käytäntö koettiin hyväksi ja osa seurakunnista otti tavan nopeasti omakseen. Viisi yhteyshenkilölastenohjaajaa teki osan viikkotyön tunneistaan paikallisseurakuntaan, joka osti kasvatusasian keskukselta työpanosta seurakunnan perhetyöhön. Tämä järjestely on koettu toimivaksi laadukkaan perhetyön näkökulmasta hyödyttäen myös paikallisseurakuntaa ja varhaiskasvatuksen yksikköä niukkenevien resurssien näkökulmasta. 6.17 PESUE-FOORUMIN TOIMINTA Yhteistyö seurakuntien perhetyötä tekevien työntekijöiden kanssa jatkui Pesueessa (Perhetyön suunnittelu- ja edistämisfoorumi). Vuoden painopisteitä olivat laajennetun perhevalmennuksen kehittäminen, perhejumalanpalvelukset ja yhteiset tapahtumat. Perhetyöntekijät kokivat Pesueen merkittävänä ammatillisen tuen paikkana, sillä lapsi ja perhetyötä tehdään seurakunnissa usein hyvin itsenäisesti ilman muun työyhteisön tukea ja resurssien pieneneminen vaati työn uudelleen miettimistä. Pesue kokoontui seitsemän kertaa ja perhetyöntekijöitä osallistui lastenohjaajien yhteiseen koulutukseen.

63


6.18 LAPSIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN SEURAAMINEN Yhteisen kirkkoneuvoston nimeämä Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten seuraamista toteuttava työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kyseessä on alle 18-vuotiaiden seurakuntalaisten näkökulmien ja oikeuksien huomioiminen seurakuntatyössä. Toiminnan painopisteenä oli lapsiasiainhenkilöiden valinnan edistäminen paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen toimesta. Vuoden aikana seitsemään paikallisseurakuntaan nimettiin lapsiasiahenkilö ja näille henkilöille järjestettiin kaksi kokoontumista tehtävän selkiyttämisen ja työn tuen näkökulmasta. Lisäksi työryhmä jatkoi tiedonjakamista ”Lasten ja nuorten oikeudet kirkossa” esitteen kautta sekä aiheen esittelytilaisuuksissa (esim. seurakuntaneuvostojen kokoukset, työntekijäkokoukset). Tärkeä aiheeseen liittyvä näkökulma oli myös nuorten heimokäräjien toimintamahdollisuuksien edistäminen. 6.19 ONNITTELUKORTIT 1-5 VUOTIAILLE Varhaiskasvatuksen yksikkö uudisti kasvatusasian keskuksen juhlavuoteen liittyen 15-vuotiaiden lasten onnittelukorttien sarjan, joita paikallisseurakunnat lähettävät lapsille syntymäpäivänsä aikaan. Korttien uudistaminen tapahtui seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksen ja viestinnän yhteistyönä. Onnittelukorttien kuvat teki kuvittaja Kirsi Tapani ja ne taittoi nuorisosihteeri Jani Käsmä. Uusi korttisarja otettiin käyttöön adventtina 2013. Uusissa korteissa painottuvat lapsen kehityksen huomioiminen, iloiset värit sekä aikuiselle suunnattu kristilliseen kasvatukseen liittyvä viesti. Yksivuotiaan kortissa on lämmin iltahetki, joka muistuttaa perhettä iltarukouksen merkityksestä. Kaksivuotiaan kortissa näkyy elämänilo ja perhettä pyydetään muistelemaan lapsen kastetta sytyttämällä kastekynttilä ja katselemalla yhdessä valokuvia. Kolmevuotiskortissa ollaan kirkonmäellä ja lapsi saa tehtäväkseen tutustua omaan kotikirkkoonsa. Neljävuotias saa askarrella kortista itselleen Nooan Arkki muistipelin. Korttien tekstejä tukee kirkonrotta.fi sivulla olevat iltarukoukset, kertomukset ja seurakuntien lapsille ja perheille suunnatun toiminnan tiedot. Myös seurakunnat lähettävät onnittelukorttien liitteenä perheille tietoa perhekerhojen ja päiväkerhojen kokoontumisajoista ja muista tapahtumista. 6.20 JUHLAVUODEN MUITA TAPAHTUMIA JA LAHJOJA VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatusasian keskuksen juhlavuoden lahjoina toteutettiin tilaisuuksia ja annettiin pieniä hankintoja varhaiskasvatuksen kerhoille sekä lapsille, perheille ja työntekijöille. Kaikkiin kerhopisteisiin hankittiin Salvador-aiheiset värikkäät ristit ja kerhopisteet varustettiin lisäksi uusilla Lasten Virsi-kirjoilla ja siihen kuuluvalla cd-levyllä. Iltapäivätoiminnassa toteutui konserttikiertue ja liikuntatapahtuma. Perheille suunnattiin laskiaisrieha ja toimintapäivä Seikkailupuistossa. Äidit kutsuttiin tanssiteatteriesitykseen Linnateatteriin. KasKummaa! nukketeatterin kiertueella tavoitettiin suuri osa turkulaisista lapsista päiväkodeissa ja seurakunnan kerhoissa. Adventti- ja jouluaikaan lapsia ilahdutti tuomiokirkossa sijainnut kirkonrotta Rouskiksen pesä. Työntekijöille suunnattiin Varhaiskasvatuksen aamu-tilaisuudet, joihin kokoontui satoja varhaiskasvattajia päivähoidosta ja seurakunnista. Lisäksi jokaisessa kerhossa järjestettiin lasten itsensä suunnittelemat juhlat 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

64


7 NUORISOTYÖ NUORISOTYÖN TIIMI JA JOHTAMINEN Nuorisotiimiin kuuluvat nuorisosihteerit Tiina Karppinen, Jani Käsmä, Leena Lähde, Marja Ruusu sekä kasvatuksen teologi Kari Kanala. Nuorisotiimin jäsenten työnkuvia on tarkennettu edelleen sekä pidetty ryhmäyttäviä suunnittelupäiviä. Kehityskeskusteluja on pidetty kunkin tiimiläisen kanssa n. 8 kuukauden välein.

7.1 ERITYISNUORISOTYÖ Vuoden 2013 aikana erityisnuorisotyö ja siihen liittyvät aiheet olivat yhteiskunnallisesti paljon esillä. Laman ja erityisesti nuorisotyöttömyyden haasteet näkyivät nuorten elämässä ja monet tahot etsivät ratkaisuja nuorten auttamiseksi. Presidentti Sauli Niinistö aloitti ”Tavallisia asioita” kampanjan, jonka tarkoituksena oli tuoda näkyville kaikki se, mitä kukin aikuinen voi arjessa tehdä nuorten aseman, koulutuksen ja työllisyyden parantamiseksi. Kirkko tarttui myös haasteeseen ja Kirkkohallitus järjesti valtakunnallisen tapahtumakiertueen otsikolla ”Nyt on henki päällä”. Kiertue vieraili Suomen isoissa kaupungeissa ja tapahtuma järjestettiin aina hiippakunnallisin voimin. Kasvatusasiain keskus oli mukana järjestämässä tapahtumaa Turkuun 5.2.2013. Tapahtumassa puhui mm. Piispa Kaarlo Kalliala ja Turun AMK:n Tukialus projektin nuoret opiskelijat kertoivat Turun syrjäytymistä estävistä palveluista. Yhteistyö Turun AMK:n Tukialus projektin kanssa sai alkunsa, kun erityisnuorisotyön osalta seurakuntien nuorisotyönohjaajat kaipasivat jotain ”kättä pidempää”, minkä avulla nuoria voisi ohjata heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Usein työntekijät törmäsivät siihen, että palveluista saatava tieto oli hajanaista ja pirstaleista. Oppilaitospappi Atte Airaksinen kertoi AMK:n Tukialus-projektista, jossa opiskelijat tekivät työryhminä konkreettisia toimeksiantoja työelämän tarpeisiin. Turun AMK:n sosionomi-opiskelijat tekivät projektityönään kasvatusasiain keskuksen toimeksiantona ”Turun Palvelupolun”, johon kerättiin kaupungissa olevat nuorten asioihin liittyvät palvelut ja jonka avulla työntekijä voi yhdessä nuoren kanssa etsiä sopivaa avuntarjoajaa. Yksi projektin opiskelijoista jäi tekemään kasvatusasiain keskukseen myös harjoitteluaan ja teki harjoitteluaikanaan samanlaisen palvelupolun Kaarinan kaupungin palveluista. Turun kaupungin Nuorten aikuisten verkosto jatkoi toimintaansa aktiivisesti ja verkoston tapaamisia oli neljä. Verkoston voimin järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa tuotiin esille Turun kaupungissa ilmeneviä nuorten aikuisten palvelupuutteita. Tilaisuudessa oli paikalla verkoston jäsenien lisäksi Turun kaupungin virkamiehiä. Yhteisvastuu Nuorista hanke jatkui MLL:n , SPR:n Nuorten Turvatalon ja SPR:n Turunmaan piirin ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa. MLL:n Kaikille kaveri-hankkeen kehittämän materiaalin pohjalta nuorisosihteeri piti kesän rippikoululeireillä Kaikille kaveri-oppitunteja.

65


V-S lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan kehittäminen jatkui niin Linkin työryhmässä, kuin hankkeen ohjausryhmässä. Seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön työryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa. Yksi näistä tapaamisista oli tutustuminen A.-klinikka säätiön Nuorisoasemaan. Koulutuksia järjestettiin yhteistyössä Ehyt Ry:n kanssa; päihdeasioista ”Päihdeilmiö”koulutus ja nuorten pelaamisesta ”Peliakatemia”-koulutus. Palveluoperaatio Saappaan vuosi oli monivaiheinen ja – vivahteinen. Saappaan toimintaa lähti toteuttamaan kuusi seurakuntaa yhteistyössä kasvatusasiain keskuksen kanssa. Seurakunnat olivat Kaarina, Piikkiö, Maaria, Paattinen, Tuomiokirkko ja Mikael. Toiminnan jatkuminen varmistui vasta helmikuussa, joten koulutuksen aloittaminen siirtyi keväästä syksyyn. Päivystyksiä kuitenkin pidettiin vanhojen saapaslaisten kanssa keväällä yhteensä kolme. Koulutus järjestettiin syyskuussa ja koulutukseen osallistui neljä uutta vapaaehtoista. Syksyllä päivystyksiä pidettiin yhteensä neljä. Keväällä seurakunnille ja seurakuntayhtymälle kerrottiin tiukentuvasta taloustilanteesta ja se loi kaikelle toiminnalle valtavat säästöpaineet. Samalla uusien Saapasvapaaehtoisten rekrytointi takkusi ja marraskuussa tuli ilmi, että jatkosopimuksia seuraavalle vuodelle olisi allekirjoittamassa vain viisi seurakuntaa: Piikkiö, Kaarina, Tuomiokirkko, Paattinen ja Mikael. Johtopäätösten tekeminen oli vaikea ja raskas prosessi, mutta päätöksiä oli myös tehtävä. Sopimusten tehneiden seurakuntien Saapas-työstä vastaavat nuorisotyönohjaajat totesivat, ettei Saapas-toiminnalla ollut enää edellytyksiä jatkaa. Resurssit päivystyksiin ja koulutuksiin eivät tulisi riittämään. Palveluoperaatio Saapas päätettiin lakkauttaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Lopullinen päätös tehtiin kasvatusasiain keskuksen johtokunnan kokouksessa 11.12.2013 ja asia kerrottiin ensin vapaaehtoisille ja sen jälkeen asiasta tiedotettiin laajemmin. Viimeinen Saapaspäivystys pidettiin uuden vuoden aattona 31.12.2013. Yhteiskunta muuttuu ja työ erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden parissa on tänä päivänä erityisesti monipuolista, uudella tavalla ajateltua verkostoyhteistyötä. Seurakuntayhtymä onkin tällä hetkellä mukana useissa yhteistyöhankkeissa ja hakee aktiivisesti kumppaneita yhteistyöhön.

7.2 PARTIO Partioyhteistyö sekä SEPPO-työ Lippukuntien johtajisto, Lounais-Suomen Partiopiiri, kasvatusasiain keskus (Marja Ruusu ja Leena Lähde), Kiinteistöosasto (Antti Lehtikankare) sekä paikallisseurakuntien SEPPO työntekijät kokoontuivat vuoden aikana kahteen kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin mm. päivitettyjä asioita leirikeskuksista sekä seurakuntien ja lippukuntien yhteistyötä. Syksyn kokouksessa kutsuttuna oli Kaisa Rantala (PTK). Ensimmäistä kertaa järjestettiin Hautakynttilöiden siivoustalkoot joulun jälkeen ennen uutta vuotta. Talkoisiin osallistui 10 lippukuntaa ja noin 150 vapaaehtoista. Huoltokeskus (Heidi Grannas) toimi tässä päävastuun kantajana. Kasvatusasiain keskuksen

66


nuorisosihteerit Marja Ruusu ja Leena Lähde sekä kahden lippukunnan edustajat olivat mukana suunnittelussa. Yhtymän SEPPO-työntekijät kokoontuivat kolme kertaa. Seppotyöryhmän aloitteesta tehty ja alkuvuodesta julkaistu ’Lippukuntajohtajien perehdyttämisopas’ sai suuren suosion ihan valtakunnallisesti. Oppaan tarkoituksena on selkeyttää Lippukuntajohtajien sekä paikallisseurakuntien yhteistyötä. SEPPOt kokevat palaverit tärkeiksi ja osallistuvat kokouksiin aktiivisesti. Partioalukset Seurakunnallisten lippukuntien käytössä on ollut kuusi partioalusta: TMX Turun Mikaelin Siniset Henrika Kupittaan Henrikinpojat Pranstaka Nuotiotytöt Sandy Lätynkääntäjät Santa Katarina Kuusiston Linnanyrjänät s/y Theia Turun Sinikotkien

7.3 PROJEKTIT Kasvatus on koko perhettä varten Kymppisynttäreitä ja -leirejä on vietetty vuodesta 1985. Toiminta on yhä voimissaan ja kertomusvuonna kymppisynttäreille kutsuttiin toista vuotta peräkkäin myös vanhempia oman ohjelmansa pariin, vieraana olivat teatterinjohtaja, näyttelijä Mikko Kouki aiheena isyys sekä improvisaatioteatteri Jorma-ryhmä Kaarinasta. LeafAreenalla järjestettyyn tapahtumaan osallistui vajaa 600 lasta ja 120 aikuista. Rouskis-rotta, ystävänsä Naakka sekä nuoriso haastoivat kirkolliskokouksen Sinappiin pohtimaan kanssaan kirkkomme tulevaisuuden haasteita. Tapahtuma toteutettiin yhdessä kirkkohallituksen, järjestöjen (SLK, PTK, NK) ja kasvatusasiainkeskuksen yhteistyönä kaksikielisenä. Kasvatuksen foorumissa urheilijanuorille, valmentajille ja kasvattajille tarjottiin mahdollisuus pohtia urheilun hintaa, mitä se antaa ja ottaa. Kasvatuksen foorumi toteutettiin yhdessä kirkkohallituksen liikuntapapin Eeva-Liisa Helteen ja Turun huippuurheiluakatemian ja kasvatusasiainkeskuksen yhteistyönä. Nuoria oli paikalla 300 kuulemassa emeritus arkkipiispa John Vikströmin, TPS:n toimitusjohtaja Juha Reinin, urheilupsykologi Tuomas Grönmanin, kuntovalmentaja Tommi Pärmäkosken ja seikkailija, liikunnanopettaja Timo Polarin ajatuksia. Keskuksen varsinaisena syntymäpäivänä, marraskuun ensimmäisenä, kokoontui Aurajoen ympärille, puhekuplan muotoiseen nenäpäivän ketjuun, maailman lasten paremman tulevaisuuden eteen pöljäilemään lähemmäs 3.000 eri-ikäistä ihmistä. Nenäpäivä-ketjua organisoivat HUMAKin opiskelijat, YLE ja kasvatusasiainkeskus. Turun ja Kaarinan seurakuntanuorten nenäpäiväkeräys laajeni myös Raisioon ja Naantaliin. Koko seurakuntien keräämä tuotto oli yli 13.000€ (yhteissumma Turun YLE:llä 34.000€). Messut ja toimitukset etsivät yhteyttä nuoriin aikuisiin Kasvatusasiain keskus on kertomusvuoden aikana etsinyt edelleen uusia tapoja vastata nuorten aikuisten uskonnolliseen etsintään. Perinteistä messua vierastaville jär-

67


jestettiin edellisvuoden tapaan tammikuussa Dance&Pray –messu. Nuorten Heimokäräjien 45-henkinen Dance-messuryhmä vieraili maaliskuussa myös Helsingin Pikkukirkkopäivillä Agricolan kirkossa toteuttamassa laajan mediahuomion (mm. HS, YLE:n Strada-ohjelma) saaneen Dance-messun. Yhteistyö DBTL –festivaalin kanssa tuotti ensimmäiset festivaalialueella järjestetyt DBTL-häät, jossa rakkauden festivaaleilla pareja vihittiin lavalla. Tahdon by the Laituri veti paikalle n. 700 seuraajaa. Häät saivat mediahuomiota iltapäivälehdissä ja papit (Heikki Arikka ja Kari Kanala) vierailivat suorassa Radio Novan lähetyksessä. Seurakuntien artistivieraina DBTL:ssa olivat Isac Elliot, Paleface, Jippu ja Viitasen Piia. Kasvatuksen teologi Kari Kanala jatkoi Bar Kukassa Poppipipliaa eli DJ pastori Kanalan pyhäkoulua. Lähinnä nuorille aikuisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa soitettiin kerran kuussa teemoiltaan kirkollista poppia. Pyhäkoulu toteutettiin myös Kuopion Kirkkopäivillä. Tiedottamisesta markkinointiin Kasvatusasiain keskuksen toimialaan kuuluvien toimintojen mainostamista on kehitetty edelleen. Tiedottamisesta on siirrytty markkinointiin. Yhtymän toimitalon päädyssä on mainostettu rippikoulun aloitusta ja juhlavuotta suurilla seinämainoksilla. Nuorisosihteeri Jani Käsmän graafinen suunnittelujälki on erinomainen mauste kasvatusasiain keskuksen tuottamaan materiaalin. Yhteistyö näytti voimansa Nuorisotyön ammattilaisille tarkoitetut aamukahvit jatkuivat Vimmassa myös kertomusvuoden aikana. Aiheina: Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen (Allianssin osallisuusteemaryhmän pj ja osallisuuskouluttaja Essi Helin ja Aloitekanavan Mirja Teräs), Kaveria ei jätetä (MLL:n kaveritoiminta Henna Pirhonen ja Löydä oma tarinasi – hanke Milla Mäkitalo) ja Syömään! (Arkea:n ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola ”Suomalaisten lasten ja nuorten ruokatottumukset tänään. Ravitsemussuositukset käytännön valossa” ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n koordinaattori Kirsi Broström ”Nuorten syömishäiriöt - ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta”). Matalan kynnyksen iMove- katukoris ja iMove–futistapahtumat toteutettiin Varissuolla ja kauppakeskus Skanssin pihalla keväällä ja syksyllä yhteistyössä Turun kaupungin liikuntatoimen ja kolmannen sektorin hyvien yhteistyökumppaneitten, Turun NMKY:n, Tyttöjen talon ja FlowParkin kanssa.

7.4 RIPPIKOULUTYÖ Erityisten oppijoiden rippikouluja pidettiin kaksi. Ensimmäinen aloitettiin leirijaksolla 9.-11.8.2012. Muutaman viikon välein kokoontumisia pidettiin Vimmassa. Keväällä jäljellä ollut leirijakso järjestettiin 25.-26.1. Konfirmaatio pidettiin 11.2. Maarian kirkossa. Rippikoulussa oli mukana 7 oppilasta. Toinen rippikoulu oli leirimuotoinen (3.-8.6. Sinapissa), jonka lisäksi oppilaille pidettiin myös iltarippikoulua Vimmassa. Oppilaita oli 17. Konfirmaatio järjestettiin Henrikin kirkossa 8.6.

68


Rippikoulussa opettajina toimivat Pertti Arola Peimarista, Taru Sahla diakoniakeskuksesta ja Kari Kanala. Avustajia leirijaksolla oli 7 ja illoissa 1-2 nuorta aikuista.

7.5 SEURAKUNTAYHTEISTYÖ Nuorisosihteerit ovat olleet mukana omaan alaansa liittyvissä yhteisissä kokoontumisissa. Kasvatuksen teologi ja Tiina Karppinen (sihteeri) ovat olleet mukana NuJon kokouksissa. NuJon toiveen myötä muutkin nuorisosihteerit ovat kutsuttuina kokoukseen. Yhteistyön ja tiedonkulun kannalta tämä on merkittävää. Seurakuntayhteistyön kannalta olennaisimpia ovat suhteet kirkkoherroihin ja johtaviin nuorisotyöntekijöihin. Palveluasenteen ja yhteistyön merkityksen korostaminen ovat entistä tärkeämpiä, kun määrärahat vähenevät. Vierailut paikallisseurakuntien varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä ovat myös tärkeitä tiedon ja sitouttamisen lähteitä. Nuorisotyönohjaaja Mika Tunturin ideoima Heimokäräjät jatkui toista vuottaan. Nuorten seurakuntarajat ylittävän toiminnan käräjähallituksen puheenjohtajaksi valittiin Niko Johanssonin (Henrikinsrk) jälkeen Tessi Rantanen (Katariinansrk). Heimokäräjien ideana on kuulla nuoria ja saada aikaiseksi ’nuorilta nuorille’ toimintaa. Rippikoulu on nuorisotyön toiminnan keskiössä. Rippikoulun mainontanäkyvyyden myötä valtakunnallinen rippikouluvastaavien kokous pidettiin keväällä 2013 Turussa.

7.6 VARHAISNUORISOTYÖ VaNu Varhaisnuorisotyön (VaNu) kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Kokouksiin osallistuu paikallisseurakuntien varhaisnuorisotyöstä vastaavat sekä varhaisnuorisotyössä mukana olevat henkilöt. Puheenjohtajana sekä sihteerinä toimi kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri Leena Lähde. Kokouksissa päätettiin kauden 2013 - 2014 yhteiset tapahtumat ja niiden toteutus. Kokouksissa oli myös kutsuttuja vierailijoita. Lisäksi VaNu:lla on ollut Teema-VaNu -päivä keskittyen kädentaitojen oppimiseen. Tammikuussa järjestettiin Kasper ry:n Vetskari – ohjaajan koulutus. (Vetskari = vertaistukiryhmä lapsille ja nuorille vanhempien erotilanteessa). Koulutukseen osallistui kolme lastenohjaajaa, kolme lapsityönohjaajaa, kymmenen nuorisotyönnojaajaa, yksi diakoni sekä edustaja Turun Ensi- ja turvakodista. Vetskari ryhmiä oli tarkoitus aloittaa 1 - 3 vuoden aikana, mutta ilmoittautumisten vähäisyyden sekä suuren ikäeron vuoksi ei ryhmää saatu koolle. Tarve ryhmille on suuri. Mainontaa lisäämällä ja yhteistyötahoja (Turun seudun yksinhuoltajat ym.) infoamalla ryhmiä toivottavasti saadaan kokoon vuoden 2014 aikana. Täyskymppisynttärit Vuoden 2013 Täyskymppisynttärit vietettiin Leaf-Areenalla viikon 12 sunnuntaina (24.3.) Kaikille 2003 syntyneille, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella asuville lähti kotiin henkilökohtainen kutsu Kymppisynttäreille. Lisäksi paikallisseurakuntien työntekijät ovat kiertäneet kouluja pitämässä Täyskymppi - oppitunteja kolmasluokkalaisille ja mainostaneet myös sitä kautta tapahtumaa.

69


Tapahtumassa oli 520 täyskymppiä. Ohjelmassa oli mm. Turun alueen suurin dominopalikkajonon kaato, temppuilua ja Lastenmaailma. Adult’s only, iltapäivä täyskympin vanhemmille Viime vuonna uudelleen herätetty tapahtuma Täyskymppien vanhemmille sai jatkoa tänä vuonna. Kymppisynttärien rinnalle järjestettiin (Kari Kanala) samaan aikaan Kymppien vanhemmille suunnattu tilaisuus Leaf-areenalla. Tilaisuuden nimi oli ”Adult’s only, iltapäivä täyskympin vanhemmille”. Kutsu tilaisuuteen lähti samassa kirjeessä Täyskymppien kutsun kanssa. Tilaisuudessa vanhemmuudesta keskustelijana oli näyttelijä-ohjaaja Mikko Kouki. Kaarinalainen improvisaatioteatteri Jorma-ryhmä esiintyi Adult’s only – tapahtumassa. Tilaisuuteen osallistui 120 vanhempaa. Täyskymppileirit Täyskymppileirit järjestettiin 9. - 11.6. sekä 12. - 14.6. Kunstenniemen leirikeskuksessa. Leirit olivat peräkkäin ja ohjelmaltaan identtiset. Osallistujia ensimmäisellä leirillä oli 81 kymmenvuotiasta sekä 8 viranhaltijaa, 6 kesätyöntekijää ja 30 isosta tai ohjelmansuorittajaa. Osallistujia toisella leirillä oli 91 kymmenvuotiasta ja 8 työntekijää, 6 kesätyöntekijää, ja 29 isosta tai ohjelman suorittajaa. Yhteensä kymenvuotiaita leireillä oli 172. Syy osallistujien reiluun vähenemiseen viimevuodesta (n. 50 lasta) on suurelta osin selitettävissä samaan aikaan olleeseen Tammileiriin. Vierailevana ohjelmansuorittajana leireillä oli Plan ry ja vierailevana solistina Jouko Mäki-Lohiluoma. Villitusina Villitusina järjestettiin oppituntivierailuina ja yhden päivän tapahtumana. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Henrikin kirkossa. Syksyn 2013 kuudesluokkalaiset kutsuttiin Villitusina tapahtumaan Villitusina oppituntivierailujen yhteydessä sekä vuonna 2001 syntyneille, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella asuville, postitetulla kutsulla. Osallistujia tapahtumassa oli 64. Tapahtuma oli 26.10.2013. Yhteistyökumppanina tapahtumassa mukana oli Henrikin srk yhteistyö lippukunnat sekä Martin srk:n Roistot ja Sankarit – kerho, joka toteutti Gospel Junior messun. Jo vuosia huolena ollut Villitusinan osallistujamäärä koki tänä vuonna suuren laskun. Tapahtumassa oli vain 36 ilmoittautunutta ja vain 25 osallistujaa. Tukialus Turun Ammatti-instituutin Tukialus toiminta teki selvityksen villitusina – ikäisten lasten, heidän vanhempien ja koulujen (4kpl) parissa. Selvityksessä pyrittiin saamaan selville mitä toimintoja n. 12 vuotiaat seurakunnilta käyttävät, mitä he odottavat. VaNu lähtee tämän selvityksen ja Villitusinan tulevaisuuden suhteen suuntaviivoja 11-13 vuotiaiden kohtaamiseksi tulevaisuudessa.

70


TekstariTupu Yhden viestin vaihdosta jopa puolen vuoden pitkään ja suuria kysymyksiä sisältävään sielunhoidolliseen keskusteluun. TekstariTupu on koululaisille suunnattu tekstiviesti palvelu. Puhelimeen vastaavat seurakuntien Tupupäivystäjiksi koulutetut työntekijät. Koulutettuja TekstariTupu päivystäjiä oli toimintavuoden päättyessä yhtymässä 13. Tupu-kokouksia pidettiin vuoden aikana kolme. Kokouksissa jaettiin päivystysvuorot ja käytiin mahdollisia haasteellisia tilanteita viestien pohjalta, puhelimen tekniset asiat ja ajankohtaisia tärkeitä tietoja koskien päivystystä/päivystystaitojen tukemista. Kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteeri toimii yhtymän Tupu-koordinaattorina. Koordinaattori vastaa toiminnan sujuvuudesta, tilastoinnista ja uusien päivystäjien koulutuksesta sekä kuuluu valtakunnalliseen Tupu-koordinaattorien ryhmään. Viestejä TekstariTupu puhelimeen tuli vuoden aikana 1003. Merkille pantavaa on, että viestit kertovat vahvasta tämän ajan nuorten todellista elämää. Kiusaaminen (oma tai kaverin kokema) muodostaa huolestuttavan ison osan kysymyksistä sekä tyttöjen kysymykset ruokavaliosta, kuukautisista sekä ulkonäöstä (merkattu Kasvu-osioon). TekstariTupun kysymykset aihealueittain Turun ja Kaarinan srk-yhtymä Koonti Ihastuminen Harrastukset Kasvu Kiusaaminen Kaverit Koti Koulu Mieli Muut aiheet Seks. Suuntau. Seksi Seurustelu Sähköpostit tms Tekstaritupu Häiriö Usko Yhteensä

Yhteensä 39 59 97 69 40 48 24 13 372 9 113 18 6 56 26 11 1000

Tärkeää on tiedostaa, että TekstariTupu auttaa monella tavalla ja tasolla. Kysyjä voi saada yhdellä viestillä asiansa selvitettyä, mutta myös yli puolen vuoden kestänyt, nuorelle kirjoittamisen kautta luontainen asiakkuus-suhde on myös mahdollinen.

71


7.7 VERKOSTOITUMINEN Kasvatuksen teologin työn kannalta erityisen merkittävää on laaja verkostoituminen. Kasvatuksen teologin tärkeä tehtävä on ennen kaikkea verkostoituminen ’ulkomaailmaan’. Olemassa oleva yhteistyö kaupungin toimijoiden kanssa (esim. Vimma, erityisnuorisotyö) on hyvää ja tarpeellista. Yhteydet kirkkohallituksen (KKP, KT), järjestöjen (NMKY, NK, PTK, SLK, LK) ja muiden toimijoiden (esim. puoluetoiminta, Allianssi, EHYT ry, Sininauhaliitto, Setlementti, media) suuntaan on pidettävä kunnossa.

7.8 YÖKAHVILA Toista vuotta toiminnassa ollut yökahvila (Turun kaupungin nuorisotoimen sekä kasvatusasiain keskuksen yhteistyötä) jatkoi toimintaansa. Yökahvila on suunnattu12 – 18 -vuotiaille nuorille perjantai-iltaisin kouluvuoden aikana Turun keskustassa, Vimmassa. Käytännössä yksi nuorisosihteereistä (Tiina Karppinen) on mukana ohjausryhmässä ja toinen nuorisosihteeri (Leena Lähde) on mukana toiminnassa perjantaiiltaisin. Yökahvila oli auki keväällä 12 kertaa ja syyskaudella 13 kertaa. Yhteensä kävijöitä toimintakauden aikana oli 375. Ilahduttavaa toiminnassa on ollut nuorten oma aktiivisuus ohjelman suunnittelussa ja järjestämisessä. tämä näkyy myös suoraan kävijämäärän nousussa.

72


8 LEIRIKESKUKSET Leirikeskuksissa hyvää arkea Leirikeskuksissa pyöritetään ympäri vuoden hyvää arkea. Palveluita pyritään parantamaan koko ajan kehittämällä mm. markkinointia, jonka kautta tehdään leirikeskuksia tutuiksi laajemmalle joukolle. Leirikeskuksien jatkuvana kehittämistavoitteena pidetään palvelujen kehittämistä tuottaa enemmänkuin pelkät minimipalvelut käyttäjäryhmille. Leiripalvelut leirikeskuksissa yleensä ovat minimissään majoitus- ja ruokapalvelut. Kohderyhmien tarpeista/toiveista käsin on lähdetty vastaamaan haasteisiin, jotta leirialueemme olisivat muutakin kuin majoitus- ja ravitsemuspalveluja tuottava leirikeskus. Alueitamme kehitetäänkin olemassa olevilla resursseilla jatkuvasti virikkeellisemmiksi alueiksi. Leirikeskuksissa useiden vuosien ajan käytössä olleet kassakoneet osoittautuivat sekä käyttöprosessin että rahojen siirron suhteen varsin ongelmallisiksi. Maksupäätteet otettiin käyttöön toimintavuoden alkupuoliskolla. Leirikeskuksissa voi maksaa ainoastaan pankkikorteilla, käteisen rahan käytöstä luovuttiin kokonaan. Leirikeskushinnastot uudistettiin 1.1.2014 käyttöön otettaviksi. Vuosituhannen vaihtumisen aikoihin tehdyn suuren leirikeskushinnoittelun mukainen hinnasto on indeksikorotuksia ja tekstitarkennuksia lukuun ottamatta pysynyt sellaisenaan voimassa runsaan vuosikymmenen. Vaikka hinnasto on ollut kohtuullisen toimiva, on siinä havaittu myös korjaamista edellyttäviä asioita. Aikanaan elintarvikekulujen perusteella laadittu hinnasto ei indeksikorotuksista huolimatta ollut kyennyt seuraamaan hintojen nousua – vuotuinen tappio leirikeskustoiminnasta on ollut noin 1.5 m€. Elintarvikkeiden pohjalle rakennettu hinnasto ei huomioinut lainkaan majojen kuluja. Hinnoitteluryhmiä oli liikaa ja määritelmät jossain määrin tulkinnanvaraisia. Arvonlisästä vapaan toiminnan määritelmä on uusittu ja mahdollisten tulkintaristiriitojen tulkinta ohjattu kasvatustoimen- ja talousjohtajan yhdessä päätettäviksi. Palautteen edellyttämät tarkennukset tehdään vuoden 2015 hinnastoa laadittaessa. Sinapin leirikeskus vietti 50-vuotisjuhliaan Sinapin leirikeskuksen 50-vuotisjuhlia vietettiin 22.9. avoimien ovien päivän merkeissä. Liki 300 seurakuntalaista vietti syksyisen sunnuntain leirikeskuksen vieraana. Leirikeskuksien työntekijöiden työpanoksen lisäksi ohjelmaa oli toteuttamassa Turku Cathedral Youth Choir sekä maineikkaat Hups-Kellotytöt Anu Åbergin johdolla, Kakskerran nuorisoseura valmisti päivään tilaustyönä, Virve Myllymäen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän ”Käärme paratiisissa”. Erik Bryggmanin arkkitehtuuriin seurakuntalaisia tutustutti Bryggman säätiön asiamies Mikko Laaksonen. Kotiin viemisiksi Sinapin leirikeskuksen keittiöhenkilökunta valmisti ’Sinapin sinappia’ Leirikeskuksien henkilökunta mukana valmistelemassa kasvatusasiain keskuksen 50v. juhlia Leirikeskuksien keittiöhenkilökunta valmisti kasvatusasiain keskuksen 50 v. juhlallisuuksiin tarjoiluja laidasta laitaan; toppahousukarnevaalin soppatykkikeittotarjoilusta aina gaalaillan juhlallisuuksiin, osoittaen näin laaja-alaisen osaamisensa ruuanvalmistuksessa ja catering palveluissa.

73


9 OPPILAITOSTYÖ 9.1 AMMATTIOPPILAITOSTYÖ Ammattioppilaitospappi toimii Turun ja Kaarinan seurakuntien alueilla olevissa toisen asteen ammattikouluissa sekä ammattikorkeakouluissa. Oppilaitoksia, joissa toimitaan, on kahdeksan ja niillä erillisiä toimipisteitä yhteensä 28. Oppilaitosväkeä on yli 14000 nuorisoasteen opiskelijaa, n. 7000 aikuisopiskelijaa sekä reilu 1800 henkilökunnan edustajaa. Kevät Herran vuosi 2013 starttasi totuttuun tapaan heti loppiaisen jälkeen uusien opiskelijoiden infoilla sekä eri oppilaitosten uusien opiskelijoiden ryhmäytyksellä seurakuntayhtymän leirikeskuksissa. Tiukentunut taloustilanne laittoi kuitenkin myös oppilaitospapit pohtimaan työmenetelmiään, ja vaikutti kevätpuolella jonkin verran ammattioppilaitostyön mahdollisuuksiin sponsoroida ryhmäytysleirejä opiskelijoille. Onneksi aiempien vuosien hyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa näiden leirien järjestämisessä mahdollisti sen, että oppilaitokset ottivat tänä vuonna kustannukset leireistä itselleen. Näin itse leirien määrä kevätkaudella pysyi jokseenkin samana. Vastaanotot oppilaitoksissa jatkuivat vanhaan malliin Turun ammattikorkeakoulun kolmessa toimipisteessä, Livian ammattikoulun kahdessa toimipisteessä, Turun ammattiopistosäätiöllä sekä Diakonia-ammattikorkeakoululla. Kevätkaudelle kuului aiempien vuosien tapaan myös Turun ammatti-instituutin ja Turun ammattikorkeakoulun tuutori-koulutusta (yhteensä kymmenen päivää ja noin 280 osallistujaa), uutena pakkaan tuli oppilaitospapin osallistuminen myös Diakoniaammattikorkeakoulun tuutori-koulutukseen. Vuosittainen Taitaja (ammattiosaamisen SM-kisat) -valmennus Turun ammatti-instituutin kilpailijoille kuului kevätkauden vakiintuneisiin tehtäviin, samoin itse Taitaja 2013-kilpailut Joensuussa turkulaisia ja kaarinalaisia kilpailijoita tukien. Keväällä oli muutama jumalanpalveluskin: Dance + Pray -messu Mikaelinkirkossa, sekä yhdessä yliopistopappien kanssa Pyhän Katariinan kirkossa oppilaitosväelle toteutetut Kristuksen kuolinhetken hartaus sekä pääsiäisyön messu. Pääsiäismessun jälkeisen juhla-ateriasta luovuttiin tänä vuonna säästösyistä. Samoin kalenteri-ilmoitusten määrää opiskelijakalenterissa vähennettiin. Atte oli muutaman kollegansa kanssa mukana Nuorkauppakamarin peruskoululaisille järjestämillä uramessuilla edustamassa kirkkoa. Korkeakoulujen amerikkalaisen jalkapallon sarjassa pelaavaa ammattikorkeakoulun TUAS Tornadoes -joukkuetta Atte oli tukemassa painattamalla otteluiden käsiohjelmia yhtymän monistamossa, sekä tietenkin kannustamassa joukkuetta katsomossa aina kun työtehtävät mahdollistivat otteluissa käymisen. Atte osallistui myös Amissoutu-tapahtumaan jokivarressa. Tänä vuonna hän ei ollut paikalla pelkästään katsojana, vaan mukana soutamassa Turun ammatti-instituutin tukitiimin (opinkelapsykologit, kuraattorit jne.) joukkueessa. Parin välierän jälkeen joukkue karsiutui jatkosta ja kisojen voitto meni opiskelijoille. Atte toimi vuoden 2013 WorldSkills-kisoihin tähtäävän MM-joukkueen pappina. Kevätkaudelle ajoittui yksi maajoukkueleiri, missä Atte vastasi tutustuttavista ja ryhmäyttävistä harjoitteista joukkueelle. Joukkueesta iso osa oli myös läsnä Taitaja-

74


kilpailuissa, vaikkei virallista maajoukkueleiriä tällä kertaa järjestettykään kisojen yhteyteen. Kevään päätti kevät ja -valmistujaisjuhlat, joissa Atte niin vieraili kuin piti muutaman juhlapuheenkin valmistuville. Kesä Ammattioppilaitosväen jäätyä lomailemaan Atte jatkoi sielunhoitovastaanottojaan sekä kirkollisten toimitusten toimittamista. Hän valmisteli vielä alkusyksyn työt ennen kisakoitosta, sillä suoraan kesäloman jälkeen alkaisi tänä vuonna oppilaitosten alkuhulina. Kesälle ajoittuivat tänä vuonna WorldSkills-joukkueen maajoukkueleiri ja julkistamistilaisuus Hämeenlinnassa, sekä itse WorldSkills-kilpailut Leipzigissä. Kisakoitos merkitsi papille kymmenen päivää töitä putkeen, herätys aikaisin aamulla, pitkä päivä tehden niitä näitä, nukkumaan puolen yön toisella puolen. Seuraavana päivänä taas lisää samaa. Kisa ja joukkuepesti ovat siten heittäytymistä täysillä mukaan. Se on joukkueen tukemista kaikessa mitä se tarvitsee, oli kyse aineellisesta tai henkisestä tai hengellisestä. Se on sitä, että juostaan etsimässä lääkkeitä ja tarvikkeita, seurataan kilpailusuoritteita ja puretaan suoritusta ruokatauoilla ja päivien päätteeksi. Toimitaan tulkkeina, puolustetaan kilpailijoita joukkuejohtajien kokouksessa. Ja tässä kaikessa edustetaan kirkkoa ja kirkon ammattioppilaitostyötä ammatillisen koulutuksen päättäjille ja toimijoille ympäri maailmaa. Nämä olivat olleet tähänastisista kisoista isoimmat: osallistujia oli 1004 kilpailijaa 53 eri maasta. Kilpailulajeja oli 46. Katsojia kisoissa oli neljän päivän aikana arviolta 205 000. Rekisteröitynyttä mediaa tapahtumassa oli 1000 toimittajan verran. Mitaleita Suomelle kertyi kuusi: kultaa muoti ja vaatetus –lajissa, hopeaa huonekalupuuseppä-lajissa sekä lähihoitaja-lajissa. Pronssimitalit tulivat lentokonehuollossa, floristiikassa sekä teräsrakennetyössä. Lisäksi 19 suomalaiskilpailijaa saavutti viidensadan pisteen rajan ylittäneiden Medallion of Excellence-diplomisijan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että reilusti yli puolet joukkueesta oli keskiarvon paremmalla puolella! Maiden välisessä vertailussa Suomi oli yhdeksäs, parhaiten sijoittunut Pohjoismaa. Syksy Syksy starttasi tuttuun tapaan uusille opiskelijoille esittäytymisillä sekä Bovalliusammattiopiston, Turun ammatti-instituutin ja Turun ammattikorkeakoulun uusien opiskelijaryhmien ryhmäyttämisillä. Pääosin ryhmäyttymispäivät järjestettiin edellisvuosien tapaan seurakuntayhtymän leirikeskuksissa, siitäkin huolimatta että taloustilanteesta johtuen Atella ei ollut enää mahdollisuutta tukea taloudellisesti leirien järjestämistä. Oppilaitokset halusivat järjestää ryhmäyttämisen leirimuotoisena ja Aten työpanos päiviin oli yhä tervetullutta. Leirikeskusten lisäksi päiviä pidettiin jonkin verran Vimmassa, Maarian pappilan tallissa sekä Hennalan seurakuntakodilla. Syksyn kiireisimmän viikon aikana Atte ennätti tapaamaan ja ryhmäyttämään yli 400 opiskelijaa. Oppilaitosten määrästä johtuen ensimmäisen vuoden ryhmien kohtaamiset jatkuivat marraskuun alulle saakka. Ready, Study, Go Turku –tapahtumassa oppilaitostyö näyttäytyi aiempien vuosien tapaan, tänä vuonna tosin seurakuntayhtymä oli peräti yhtenä tapahtuman sponsoreista! Samoin tänäkin vuonna Atte vieraili ammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden Keltanokkatapahtumassa. Tuutori-koulutuksia syksyllä oli yksi leiri Turun ammattikorkeakoululta (keväällä aloittaneet opiskelijat) sekä yksi koulutuspäivä Bovallius-

75


ammattioppilaitoksen tuutoreille. Vastaanotot oppilaitoksissa jatkuivat syyskaudella ja keräsivät kevättä enemmän käyntejä. Atte otti osaa maajoukkueen palkitsemistilaisuuteen Opetus- ja kulttuuriministeriöllä, sekä tilaisuuden jälkeiseen joukkueen palauteleiriin Helsingissä. Turun oppilaitospapit olivat yhdessä kirkkohallituksen kanssa järjestämässä valtakunnallisia Kirkon oppilaitostyön neuvottelupäiviä Herrankukkarossa Rymättylässä. Ammattioppilaitospappi oli läsnä ilman koulutuspaikkaa oleville nuorille järjestetyllä ammatinvalintatorilla kauppakeskus Hansassa, sekä toisen asteen oppilaitoshenkilöstölle järjestetyillä Nuorten tukimuodot -messuilla. Tänäkin vuonna Atella oli luottamustehtävä Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työryhmässä, joka pohtii opiskelijoiden terveyskyselyn jalkauttamista ammatillisiin oppilaitoksiin. Tämän lisäksi hän oli mukana Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n ”Kaikki osaavat auttaa” -hankkeen suunnittelutyöryhmässä sekä Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n Ammattilainen-hankkeen valtakunnallisena Amiskummina. Uutena tehtävänä Atelle tuli liittyminen kirkkohallituksen verkkotyön työryhmään, jossa pohditaan (verkko)pelien soveltamista kirkon työhön. Kaiken tämän ohessa oppilaitospastori jatkoi myös toimimista omien oppilaitostensa hyvinvointi- ja kriisitoimintatyöryhmissä. Turun ammatti-instituutin TAITAJA-joukkueen esitteeseen Atte kirjoitti artikkelin henkisestä valmennuksesta. Lisäksi Atte vieraili AMK:n Radio Tutkan ohjelmassa haastateltavana oppilaitospapin työstä sekä Radio Melodialla Toivo2000-ohjelmassa puhumassa WorldSkills-toiminnasta ja nuorten jaksamisesta. Turun ammatti-instituutin joulukirkot pidettiin aiempien vuosien tapaan, ja pastori oli mukana niin niissä kuin oppilaitosten joulujuhlissakin. Korkeakoulujen Kauneimmat Joululaulut – tapahtuma keräsi tänä vuonna Pyhän Katariinan kirkkoon oppilaitosväkeä n. 100 henkeä. Saman verran väkeä oli paikalla myös Ammattiopisto Livian Sosiaali- ja Terveysopiston Kauneimmissa joululauluissa. Muutoin, niin keväällä kuin syksylläkin pastori teki kaiken tämän ohessa arkirutiineitaan: oli läsnä kouluilla, vastaanotoilla ja oppilaitosten kahviloissa, työsaleissa, käytävillä ja opettajanhuoneissa. Piti päivänavauksen ja oppitunteja. Sielunhoitokeskusteluja pastori kävi vuoden aikana 96 kappaletta, suurin piirtein saman verran kuin edellisvuona. Vuoden aikana hän vihki kolme paria, kastoi kaksi lasta ja kaksi aikuista, hautasi yhden ihmisen ja konfirmoi kaksi yksityisrippikoululaista. Tänä vuonna oppilaitosväen parissa tapahtui kolme kuolemantapausta. Atte oli mukana tekemässä kriisityötä mm. niiden yhteydessä. Uusien opiskelijoiden ja tutor-koulutuksen leireillä oli vuoden aikana yhteensä 1100 opiskelijaa.

9.2 KORKEAKOULUTYÖ Vuosi 2013, joka samalla oli Kasvatusasiainkeskuksen 50-vuotisjulavuosi, oli korkeakoulutyössä kuten edellisetkin vuodet, työntäyteinen. Tässä ei voi kuin kerrata edellisen vuoden kertomusta: ”Työtä on edelleen enemmän kuin jaksetaan tehdä, joten sekin tosiasia on heijastunut uupumisena ja yleisenä väsymisenä. Uusien virkojen tai edes yhden uuden viran saaminen näyttää hupenevien rahavarojen takia olevan yhä edelleen vain utopiaa. Kansainvälisen ja oppilaitostyön papin viran muuttaminen kokopäiväiseksi oppilaitostyön viraksi näyttää sekin olevan mahdotonta.”

76


Viranhaltijoina ovat olleet kansainvälisen ja oppilaitostyön pastori Mia Pusa. Kokopäiväisenä kaksikielisenä yliopistopappina toimii rovasti Peter Gustavson. Gustavson sai rovastin arvonimen Porvoon piispa Björn Vikströmiltä joulukuussa 2012. Läsnäolo kampusalueella olisi tärkeää, jos sinne asti pääsisi. Ylioppilastalo B:n peruskunnostus valmistui myöhästyneenä vasta syksyllä, ja sinne takaisin muutto on jäänyt kiireiden takia tekemättä. Molemmat yliopistopapit ovatkin työskennelleet pääasiallisesti seurakuntien toimitalossa Kasvatusasiainkeskuksen tiloissa omissa työhuoneissansa. Jumalanpalvelukset ja hartaudet Turun yliopiston lukuvuoden avajaisjumalanpalveluksen liturgina ja saarnajana toimi syyskuun alussa Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Jani Kairavuo. Yliopistopapit toimivat kuten aikaisempina vuosina suunnittelijoina, mutta eivät pystyneet itse osallistumaan jumalanpalvelukseen Kasvatusasiainkeskuksen juhlamatkan Lontooseen sattuessa juuri samalle päivälle. Yliopistopapit ovat myös osallistuneet Åbo Akademin lukuvuoden avajaisiin. Jostain syystä tänä vuonna ei esiintynyt mitään keskustelua luterilaisen jumalanpalveluksen oikeutuksesta yliopistojen avajaisten yhteydessä, kuten edellisenä kertomusvuonna oli. Pyhän Katariinan kirkossa keskellä Ylioppilaskylää toimitettiin tänäkin vuonna Kristuksen kuolinhetken hartaus pitkänäperjantaina sekä Pääsiäisyön messu. Messu alkaa tasan klo 24 Katariinan hautauskappelissa, josta siirrytään laulavana kulkueena Kristus-kynttilän johdolla kirkkoon. Säästösyistä oli tänä vuonna luovuttu messun jälkeen nautitusta pääsiäisateriasta. Päivystykset, sielunhoidolliset keskustelut ja kirkolliset toimitukset Gustavsonin päivystysajat ja -paikat ovat edelleen olleet tiistaisin klo 12 - 14 Kårenin kansliassa sekä torstaisin klo 13 - 15 Kasvatusasiainkeskuksessa, Eerikinkatu 3 A. Pusa on päivystänyt Eerikinkatu 3 A:ssa keskiviikkoisin klo 11 - 12.30. Lainaus vuoden 2012 toimintakertomuksesta pitää paikkansa: ”Sielunhoidollisten keskustelujen ja varsinkin pitkäaikaisen sielunhoidon tarve ei ole miksikään muuttunut, se on yhä edelleen suuri, joten kalenterilla on taipumus täyttyä nopeaa tahtia pelkästään sielunhoidollisista keskusteluista. Hengellisen ohjauksen ja työnohjauksen kysyntä korkeakoulujen henkilökunnan keskuudessa on jatkunut.” Toimintatilastoon Gustavson kirjasi ennalta sovittuja keskusteluja 593, mukaan lukien kaikki keskustelut paitsi kirkollisiin toimituksiin liittyvät. Tunneissa tämä merkitsee n. 1100. Kirkollisten toimitusten määrä näyttäisi Gustavsonin kohdalla edelleen vähenevän, johtuneekohan hänen korkeahkosta iästään. Hän toimitti kertomusvuoden aikana 2 vihkimistä, 8 kastetta sekä 1 hautauksen. Kasteita ja vihkimisiä on ollut kertomusvuonna eri kielillä. Aikuisrippikouluja ei tänäkään vuonna ollut.

77


Yhteistyö eri tahojen kanssa Kristilliset opiskelijajärjestöt Yhteistyö kristillisten opiskelijajärjestöjen kanssa oli kertomusvuonna hyvinkin sporadista. Järjestöpalavereita ei kertomusvuonna pidetty. Elokuun lopussa järjestettiin Ready, Study, Go, Turku-tapahtuma, tällä kertaa ei ICTtalossa vaan Turun Kauppakorkeakoulussa. Tapahtuma on oppilaitostyölle hyvä paikka näyttäytyä uusille opiskelijoille. Kristilliset opiskelijajärjestöt olivat kuluvanakin vuonna omilla pöydillä. Tapahtumassa kävi suurin piirtein kaikki uudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Ylioppilaskunnat Åbo akademin ylioppilaskunta järjesti syyskuussa syyshyvinvointimessut, tällä kertaa Gadolinian aulassa. Yliopistopapitkin kutsuttiin mukaan. Tapahtuma oli sinänsä ihan hyvä, väkeä vain ei kovin paljoa käynyt. Monet opiskelijat kulkivat ohi, ja nimenomaan ohi, ehkä hyvinvointi ei kiinnosta kaikessa kiireessä. Ylioppilaskunnan kanssa yhteydet ovat olleet kiinteät, päivystäähän Gustavson Kårenin kansliassa. Korkeakoulut ja yliopistot Yhteistyö Turun kolmen korkeakoulun kanssa on ollut hajanaista mutta tiivistä, puolentoista ihmisen kapasiteetti kun on hyvin rajallinen yhteisössä, johon kuuluu liki 30 000 henkeä, pois lukien 17 500 aikuisopiskelijaa. Turun yliopisto Turun yliopiston tuutorikoulutustoimintaaan osallistuttiin eri tavoin. Lääketieteellinen tiedekunta järjesti oman tuutorikoulutuksensa kertomusvuonna Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa, koska Sinapin kurssikeskus oli käynyt pieneksi. Yliopistopapit oli kutsuttu mukaan kertomaan itsestään ja toiminnastaan. Matemaattisluonnontieteelliselle tiedekunnalle järjestettiin runsaan vuorokauden mittainen tuutorikoulutusleiri Heinänokassa ja oikeustieteelliselle ja kasvatustieteen tiedekunnille järjestettiin samanpituinen leiri Sinapissa. Tutorkoulutuksissa yliopistopapit ovat toimineet lähinnä isäntinä ja kertoneet omasta toiminnastaan. Turun yliopiston ylioppilaskuntaan yhteydet ovat olleet hajanaiset mutta hyvät. Turun yliopiston opintoasiainneuvoston alainen hyvinvointijaosto, jossa Gustavson on jäsenenä, kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Puheenjohtajana toimii Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jukka Vornanen. Jaoston toimikausi kestää 31.7.2015 asti ja sen tehtävät ovat: opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun sujumisen edistäminen opiskeluympäristöä laaja-alaisesti kehittämällä. Lisäksi laajennetussa kokoonpanossa ja yhteistyössä YTHS:n (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) kanssa myös ne tehtävät, jotka liittyvät YTHS:n lakisääteiseen opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus -työhön.

78


Åbo Akademi Yhteistyö teologisen tiedekunnan kanssa on jatkunut tiiviinä informaatiotilaisuuksien ja konsultoinnin muodossa. Gustavson pitää tiedekunnassa myös kirkollisten toimitusten sekä sielunhoitoharjoituksia sisältäviä kursseja. Teologisen tiedekunnan tiedekuntakappalaisena toimi Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Nalle Öhman. Yhteistyö hänen kanssaan on ollut tiivistä ja hyvää. Muihin tiedekuntiin ja laitoksiin yhteyttä on pidetty hajanaisesti. Gustavson on ollut jäsenenä opiskelijoiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävässä Åbo Akademin Studiesociala arbetsgruppen – jaostossa (STUDS-gruppen). STUDS kokoontui kertomusvuoden aikana 5 kertaa. Yrkeshögskolan Novia Tarvetta säännölliseen päivystykseen Noviassa olisi, mutta aika ei toistaiseksi riitä. Tässä koulussa on Turun ruotsalaisen seurakunnan seurakuntapastorin Mia Bäckin panos ollut suurta, suorittavathan sekä diakoni- että nuorisotyönohjaajaopiskelijat harjoittelunsa Turun ruotsalaisessa seurakunnassa. Gustavson on ollut jo muutaman vuoden koulun kriisiryhmän jäsenenä. Gustavsonilla on vuoden aikana ollut useita sielunhoitoasiakkaita Noviasta. Muut yhteistyötahot YTHS :n neuvontapsykologeihin on pidetty epäsäännöllisesti yhteyttä. Korkeakoulutyö tiedottaa palveluistaan seurakuntayhtymän ja omilla kotisivuillaan sekä Facebookissa ja Twitterissä. Papeilla on sähköpostiosoitteet. Suuri osa yhteydenotoista tuleekin nykyisin sähköpostitse. Konferenssit ja neuvottelupäivät Kasvatusasiainkeskuksen juhlavuoden takia kirkon koulutuksiin ei suuremmin ole osallistuttu, oli sovittu että säästetään näistä, että saadaan säästöjä yhteiselle Lontoon matkalle. Turun oppilaitospapit järjestivät juhlavuodesta huolimatta yhdessä Kirkkohallituksen kanssa Kirkon oppilaitostyön neuvottelupäivät Rymättylän Herrankukkarossa 24. 26.09. Ne teettivät paljon ylimääräistä työtä, mutta lopputulos oli todella hyvä. Ensimmäinen päivä aloitettiin Turussa vierailulla arkkipiispa Mäkisen luona, vietettiin messua Tuomiokirkon pääkuorissa Mia Pusan toimiessa liturgina, syötiin lounasta seurakuntayhtymän ruokalassa, saatiin infoa ensi vuoden seurakuntavaaleista ja lähdettiin sitten pikkuautoilla Rymättylään, jossa kului sitten loppuaika. Ohjelmassa oli vierailijoina mm. Turun piispa Kaarlo Kalliala ja YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu. Turun oppilaitostyö sai paljon kiitoksia hyvistä järjestelyistä.

79


9.3 KANSAINVÄLINEN TYÖ JA YLIOPISTOTYÖ Uusi vuosi alkoi Loppiaisen messulla Tarkk’ampujan kappelissa. Tammikuuta väritti viranhaltijan pariviikkoinen sairausloma, jonka kuluessa tehtiin päätös, että kansainvälisiä messuja tultaisiin tästä eteenpäin järjestämään kaksi kertaa kuukaudessa ja heinäkuussa messut olisivat kesätauolla. Uuteen järjestelmään siirryttiin 3.2. kynttilänpäivänä. Ensimmäisenä paastonajan sunnuntaina kokeiltiin jotain uutta eli messua, jossa ei ollut lainkaan musiikkia. Ajatus oli ja on kiehtova, mutta ainakaan tässä muodossa se ei toiminut. Lohduttauduimme sillä, että jos ei ole koskaan epäonnistunut ei ole koskaan mennyt myöskään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle uutta oppiakseen. Uuden oppiminen olikin monessa suhteessa tärkeä osa kevättä. Uusi työrytmi muokkasi työviikot uudenlaisiksi ja maaliskuisen Hengellinen elämä taskussa –koulutuksen myötä Facebookin rinnalle tuli tasa-arvoisena mikroblogi Twitter. Oppilaitostyölle oli avattu tili Twitteriin oppilaitostyön sivuja tehtäessä, mutta vasta nyt sen merkitys tiedon välittäjänä ja toisaalta kontaktien luojana alkoi avautua. Vuoden loppuun mennessä oppilaitospapeilla oli 131 seuraajaa ja tweettejä oli kertynyt n. 350. Muun muassa niin Åbo Akademin Kemistklubbenille kuin Turun yliopiston uskontotieteilijöille lähti Twitterin kautta onnittelut ensimmäisen täyttäessä 90 vuotta ja toisen 50 vuotta. Viranhaltija aktivoitui itsekin oman miapappi-tilin käyttämisessä, mikä näkyy siinä, että seuraajia on nykyisin 81. Facebookissa oppilaitospappien sivuja on peukuttanut 60 seuraajaa. Kansainvälisen seurakunnan ryhmässä taas oli vuoden lopussa 80 jäsentä. Välillä viranhaltija tekee hartauksia myös Kirkko Suomessa Facebook-sivuille, joista vuoden 2013 suosituimmalla oli 817 tykkääjää ja sen näki yli 18 000 ihmistä. Kaiken tämän some-toiminnan takana on useampikin tarkoitus: Oppilaitostyössä tärkeää on näkyvyys, jotta niin opiskelijat kuin henkilökuntakin saa riittävästi tietoa niin oppilaitospappien työn monimuotoisuudesta kuin itse papeistakin silloin kun mietitään esimerkiksi keskustelemaan tulemista. Some-läsnäolo laskee kynnystä matalammaksi. Hyvä esimerkki oli puhelu, jossa iloinen morsian hehkutti sitä, että oli löytänyt LinkedIn:stä, viranhaltija profiilin ja tiedot. Jo pelkkä profiili on tärkeä. Ennen muuta on kyse siitä, että kirkko on siellä, missä ihmiset ovat, ja koska kirkko on pappien työpaikka on pappien syytä olla missä sen jäsenetkin ovat. Kansainvälisen seurakunnan kannalta Facebook on loistava työkalu. Tieto kulkee nykyisten älypuhelinten avulla nopeasti ja välillä tulee hienoja hetkiä, kuten kun eräs eteläamerikkalainen Turkuun opiskelemaan tulossa ollut nuori kysyi seurakunnasta ja sai ensimmäisenä vastauksen saman aikavyöhykkeen myötä Yhdysvaltoihin palanneelta opiskelijavaihdossa olleelta nuorelta naiselta, joka kertoi seurakunnasta ja kehui kovasti. Kansainvälisellä seurakunnalla on siis oma Facebook –ryhmä, jossa tiedotetaan jumalanpalveluksista samoin kuin Kirkko ja me –lehdessä ja yhtymän sivuilla. Lisäksi viranhaltija kirjoittaa Kirkko ja me –lehteen englanninkielistä Grace & Peace from the International Congregation –kolumnia. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa.

80


Englanninkieliseen Kaikesta huolimatta / No matter what –blogiin (miapappi.blogspot.com) tulee suurin osa saarnoista sekä kirkkovuoteen sopivaa materiaalia ja muuta pohdiskelua. Blogia on sen olemassaolon aikana käyty katsomassa noin 20 000 kertaa. Vuoden suosituin teksti oli lokakuinen yksinkertainen kuvahartaus I watch for your light, O God, jossa oli ruskakuvia ja kelttiläinen John Philip Newellin rukous. Maaliskuun lopulla pääsiäiseen valmistauduttiin ensin Kiirastorstain messussa Tuomiokirkon sakastin yläpuolella olevassa tilassa Salon kansainvälisen työn papin johdolla ja sitten oppilaitospappien pitkäperjantain hartaudessa Pyhän Katariinan kirkossa. Pääsiäisyönä oppilaitostyö järjesti jälleen keskiyön messun Katariinan kirkossa, mutta tällä kertaa tiukan talouden myötä emme järjestäneet yhteistä yöpalaa. Kevään edetessä viranhaltija osallistui Kirkon tulevaisuus ja Kirkko Suomessa ideapajaan Helsingissä, missä pohdittiin Facebookissa olevan Kirkko Suomessa sivun käyttömahdollisuuksia Kirkon tulevaisuusselontekoa tehtäessä. Toukokuussa Länsirannikon oppilaitostyöntekijät kokoontuivat Turun tuomiokapitulissa yhdessä kirkkohallituksen edustajien kanssa. Lääketieteen tutorkoulutus järjestettiin jo tässä vaiheessa joten yliopistopapit ajoivat Viherlahteen kertomaan työstämme tuleville tutoreille. Kevään päätti yliopiston promootio-jumalanpalvelus, jossa viranhaltija oli ensimmäistä kertaa liturgina suomeksi ja osin englanniksikin. Kesäkuun alkupuolta värittivät totuttuun tapaan kesän vihkiparien kanssa käydyt vihkikeskustelut ja kesälomalta paluun jälkeen ensimmäisiä työtehtäviä olivatkin vihkiharjoitus Mikaelin kirkossa ja toisen parin vihkiminen rantalaiturilla seuraavana päivänä. Luomakunnan sunnuntaina messua viettäen kansainvälinen seurakunta palaili kesälomilta ja sen jälkeen organisoitiin 18.8. Back to School -messu. Oppilaitoksetkin alkoivat työnteon ja yliopistopapit pääsivät kertomaan työstään kasvatustieteilijöille ja matemaattisluonnontieteellisen tutoreille niin suomeksi kuin kansainvälisille tutoreille englanniksi. Elokuun viimeisenä viikonloppuna kansainvälinen seurakunta suuntasi Ruissaloon piknikille. Ja seuraavalla viikolla oppilaitospapit Ready Study Go – messuille, joissa seurakuntayhtymä oli ensimmäistä kertaa oppilaitostyön ja tiedotuksen yhteistyön myötä yksi pääsponsoreista. Syyskuun alussa RadioCity kyseli haastattelussa miten opiskelijat voivat ja yliopisto avasi kautensa avajaisjumalanpalveluksella, johon oltiin saatu pastori Sini-Maria Kauppi paikkaamaan Lontoon matkasta aiheutunutta poissaoloa. Mainittakoon, että yliopisto tiedottaa avajaisjumalanpalveluksen päivämäärästä aina vasta loppukesästä. Syksy lähti käyntiin täydellä teholla matkalta palattua. Åbo Akademi järjesti hyvinvointitapahtuman Gadoliniassa ja viikkoa myöhemmin olivat Oppilaitospappien neuvottelupäivät Herrankukkarossa Rymättylässä. Järjestäjin olivat Turun oppilaitospapit yhdessä kirkkohallituksen kanssa. Kansainvälisiä kysymyksiä kirkosta turvapaikkana ja siihen liittyvää paperittomien klinikkaa käsiteltiin lokakuun alussa Mikaelin seurakunnan järjestämässä kansainvälisen työn miniseminaarissa. Lokakuulle osui toinenkin koulutus, joka sijoittui komeasti Englannin suurlähetystöön Helsinkiin. Aiheena oli jälleen sosiaalinen media ja sen käyttö kirkollisessa työssä Britanniassa. Työyhteisöpäivän keskusteluista taas poiki kutsu 1835-projektin ohjaustyöryhmään.

81


Lokakuun alussa seurakunta palasi monien kaipaamaan rytmiin siinä, että jumalanpalveluksia alettiin jälleen järjestää joka viikko. Messuja järjestettiin kaksi kuukaudessa vuoden alun päätöksen mukaisesti, mutta muina sunnuntaina järjestettiin sanajumalanpalvelus. Näiden jumalanpalvelusten vetäjäksi tuli Suomeen palannut Keith Battarbee, joka toimi anglikaanisen kirkon valtuuttamana. Marraskuun alkaessa nenäpäiväketju ja Kasvatusasiain keskuksen pitkään ja hartaasti suunnitellut 50-vuotisjuhlat valaisivat kuun alkua Pyhäinpäivän tuodessa oman vakavuutensa viikonloppuun. Ylioppilastalo B:n remontti valmistui ja toinen työtiloista palautui taas käyttöömme bonuksena keittiötila käytävän päässä, jonka yhteydessä on myös vessa. Iloksemme kuun puolessa välissä Åbo Akademin vastavalittu edustajisto pyysi meidät korkeakoulupapit kertomaan työstämme Heinänokan leirikeskukseen, jossa edustajisto itse tutustui uuteen työhönsä. Joulukuu alkoi kuten suomenkielisissäkin jumalanpalveluksissa Hoosianna-virren kaikuessa Tarkk’ampujan kappelissa ensimmäisen adventin kunniaksi. Joululauluja laulettiin jo 4.12. englanniksi Henrikin kirkolla ja 11.12. suomeksi Opena kuoron johdolla Katariinan kirkolla. Joulumessu näyttää nyt siirtyneen pysyvästi pois joulupäivästä julkisten liikennevälineiden kulkiessa niin huonosti joten joulumessua vietettiin 26.12. ilahduttavan isolla porukalla. Joulukuun viimeisenä sunnuntaina joululauluja laulettiin sanajumalanpalveluksen sijaan vielä kerran jälleen ilahduttavan monen äänen yhtyessä lauluun.

82


KASVATUSASIAINKESKUS VUODEN 2013 TOIMINNAN ARVIOINTI

Toiminta-ajatus

Kasvatusasiainkeskus tuottaa yhtymän yhteisen varhaiskasvatuksen, nuoriso-, erityisrippikoulu-, opiskelija- ja kansainvälisen työn työmuodot sekä tukee paikallisseurakuntien varhaiskasvatus-, nuoriso- ja rippikoulutyötä. Kristillisen kasvatuksen asiantuntijana keskus tukee paikallisseurakuntia kirkon perustehtävän toteuttamisessa ja pitää varhaiskasvatus- ja nuorisotyössä toimivat mukana kirkossa ja yhteiskunnassa käytävässä alan keskustelussa sekä suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa yhdessä paikallisseurakuntien työntekijöiden kanssa yhteisiä tapahtumia. Uskontokasvatuksen tukemiseksi kasvatusasiainkeskus pitää yhteyttä kouluviranomaisiin, opettajiin ja muihin kasvattajiin.

Vastuuhenkilöt

Johtavina viranhaltijoina toimivat kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme, työaloista vastaavat lapsityön johtaja Mirkka Torppa, kasvatuksen teologi Kari Kanala ja nuorisosihteeri Marja Ruusu sekä kurssikeskusten hoitajat Samuli Kallio, Elina LahtonenRuoho (31.8.2013 asti) ja Hanna Arhi-Sahlsten.

VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMASSA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Tavoite 1:

Kasvatusasiain keskuksen 50-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttaminen niin, että kristillinen kasvatus näyttäytyy monipuolisen positiivisesti Turun ja Kaarinan kaupunkien asukkaiden parissa. Pääjuhlaa vietetään ”Nenäpäivän” yhteydessä keskuksen syntymäpäivänä 1.11.2013. Tavoite toteutui. Eri ikäisille kaupunkilaisille tarjottiin monipuolista juhlaohjelmaa. Rouskis ja Naakka olivat sytyttämässä Tuomiokirkon joulukuusta ja laulattamassa kauneimpia joululauluja. Perheet kutsuttiin laskiaissunnuntain ”Toppahousukarnevaaleihin” Hirvensalon laskettelukeskukseen. Lapset pääsivät nauttimaan ”Kas Kummaa!” – nukketeatterin juhlavuoden näytelmästä. Nuoret kutsuivat kirkolliskokousedustajat Sinapin leirikeskukseen. Äideille järjestettiin omat äitienpäiväjatkot Linnateatterissa. Partiolaisten ”Tammileirillä” ole kappeli. DBTL:n festarikansa pääsi mukaan oikeisiin häihin. Sinapin leirikeskuksen 50-vuotisjuhla kokosi varttuneempaa nuorisoa. Kasvatuksen foorumi pohti nuorten kanssa urheilun hintaa. Nenäpäiväketju kokosi Aurajoen ympärille lähes 3000 hyvän puolesta hulluttelijaa.

Tavoite 2:

Kasvatusasiain keskuksen nykyisen ja eläkkeelle siirtyneen henkilöstön huomioiminen keskuksen 50-vuotisjuhlien merkeissä. Työntekijäkunnalle järjestetään juhlamatka Lontooseen. Eläkeläiset kutsutaan omaan juhlaansa Sinapin leirikeskukseen. Tavoite toteutui. Työntekijöiden juhlamatkalle Lontooseen osallistui noin 80 työntekijää. Sinapissa järjestettyyn emeritusten juhlaan osallistui runsas joukko kasvatusasiainkeskuksen entisiä työntekijöitä keskuksen perustajan ja ensimmäisen pitkäaikaisen johtajan, pastori Lasse Urhon johdolla.

Tavoite 3:

Kansainvälisen- ja oppilaitostyön papin viran muuttaminen sataprosenttiseksi oppilaitostyön viraksi. Tavoite ei toteutunut. Oppilaitos- ja kansainvälisen työn papin työnkuvaa tarkentamalla mahdollistettiin kuitenkin papin osallistuminen entistä laajemmin myös oppilaitostyöhön.

Ympäristötavoite:

Sähköisen asioinnin ja asiakirjahallinnon kehittäminen. Ympäristökasvatuksen ja ekologisten vaihtoehtojen korostaminen kasvatusasiain keskuksen 50vuotisjuhlavuoden järjestelyissä ja ohjelmassa. Tavoite on toteutunut. Kasvatusasiainkeskuksen jo ennestään laajan sähköisen viestinnän lisäksi myös keskuksen juhlavuoden lehti julkaistiin nettilehtenä. Muun sähköisen viestinnän käyttö on jatkunut: johtokunnan esityslistat liitteineen ja pöytäkirjat toimitetaan jäsenille sähköisesti ja leirikeskusilmoittautumisissa on käytössä sähköinen ilmoittautumisen varmistusohjelma. Mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan sähköisen rekrytointiohjelman välityksellä. Kasvatusasian keskuksen julkaisut ovat sähköisesti kaikkien luettavissa www:n välityksellä. Leirikeskuksissa siirryttiin keväällä käteisen rahan käytöstä maksupäätteiden käyttöön.


TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN 3-VUOTIAIDEN KERHOISTA TYÖPISTEITTÄIN 2013 Työpiste lastenohj. tytöt pojat yht. vanh.illat osall. vanh.vartit juhlat ja kirkot osall. 6 Hirvensalo 2 4 10 0 0 0 1 32 3 Härkämäki 2 7 10 0 0 0 3 155 3 Jaani 2 5 8 0 0 0 1 18 6 Kaarinan kko 2 4 10 0 0 0 1 28 6 Koivula 2 4 10 0 0 0 1 40 4 Kotimäki 2 3 7 1 15 0 1 30 6 Littoinen 3 10 16 0 0 0 1 36 4 Maaria 2 5 9 0 0 0 2 58 6 Martti 2 4 10 0 0 0 2 42 4 Paattinen 1 2 6 0 0 0 0 0 9 Piikkiö 3 7 16 1 8 9 1 40 6 Poikluoma 2 2 8 0 0 0 1 30 6 Runosmäki 2 4 10 0 0 4 1 19 Yhteensä 2013 27 69 61 130 2 23 13 16 528 2012 27 147 121 268 4 67 5 35 1165 2011 34 144 116 260 6 59 10 28 1014 2010 35 130 140 262 5 134 13 26 1033 2009 36 123 147 270 6 125 24 840 Huomiot vuonna 2013: 1) Suurimmassa osassa kerhoja 2 ohjaajaa. Poikkeuksena Littoinen ja Piikkiö, joissa 3 ohjaajaa sekä Paattinen, jossa 1 ohjaaja. 2) Lapsilukuihin laskettu vain kevään lapset, koska 3-vuotiaden touhusukkakerhoja järjestettiin viimeistä kertaa keväällä 2013.

avoimet ovet 0 1 0 0 0 2 0 1 1 0 0 1 0 6 5 3 4 6

osall. 0 27 0 0 0 320 0 18 9 0 0 18 0 392 118 62 84 -

TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIVÄKERHOISTA TYÖPISTEITTÄIN 2013 Työpiste lastenohj. tytöt pojat yht. vanh.illat osall. vanh.vartit juhlat ja kirkot osall. avoimet ovet osall. 20 Halinen 2 15 35 0 0 20 3 163 1 7 27 Hannunniittu 2 11 38 0 0 2 2 64 1 47 8 Hennala 2 16 24 0 0 0 2 328 0 0 5 Henrikin kko 2 6 11 1 32 0 1 87 1 15 25 Hepokulta 2 15 40 1 14 0 3 165 2 76 27 Hirvensalo 3 22 49 0 0 0 2 389 1 16 5 Hurttivuori 2 5 10 0 0 7 1 29 0 0 26 Härkämäki 2 17 43 1 12 20 4 232 1 27 4 Jaani 2 7 11 0 0 0 2 40 0 0 28 Kaarinan kko 2 44 72 1 47 6 3 202 0 0 13 Koivula 2 18 31 1 35 10 2 207 1 30 21 Kotimäki 2 12 33 2 33 0 3 174 2 330 16 Lauste 2 14 30 1 39 15 2 195 1 20 36 Littoinen 3 35 71 1 59 18 3 574 0 0 20 Maaria 2 20 40 1 20 4 4 256 2 81 20 Martti 2 20 40 1 14 0 4 212 0 0 13 Mikael 2 11 24 0 0 10 1 20 1 20 6 Nuortentalo 2 3 9 1 7 0 2 76 1 21 14 Paakarla 1 13 27 0 0 0 2 98 1 21 19 Paattinen 2 10 29 0 0 0 2 122 1 8 54 Piikkiö 2 41 95 2 23 9 3 230 0 0 23 Poikluoma 2 17 40 0 0 10 5 278 1 61 22 Runosmäki 2 17 39 1 14 7 3 170 1 25 19 Uittamo 2 20 39 0 0 4 3 159 2 69 19 Varissuo 2 7 26 1 12 0 4 99 1 28 17 Yli-Maaria 3 34 51 0 0 0 3 236 0 0 13 Dagklubb, Åbo sv. 2 13 26 2 26 0 3 100 0 0 Yhteensä 2013 56 520 463 983 18 387 142 72 4905 22 902 2012 49 418 398 816 11 238 83 64 3586 3 106 49 420 411 831 12 170 153 53 3295 13 478 2011 2010 60 490 460 940 7 198 72 55 3903 15 447 2009 45 489 485 974 7 152 102 70 4334 7 286 2008 67 491 433 914 6 107 51 37 2652 6 257 2007 136 962 866 1828 12 214 128 72 5304 12 514 2006 43 619 572 1191 25 1024 89 51 3971 297 Huomiot vuonna 2013: 1) Hurttivuoren kerho oli vain keväällä 2013. 2) Piikkiössä 3 ryhmää, Littoisissa ja Hirvensalossa 2 ryhmää. 3) Suurimmassa osassa kerhoja 2 ohjaajaa. Poikkeuksina Hirvensalossa, Littoisissa ja Yli-Maariassa 3 ohjaajaa. 4) Lapsilukuihin laskettu kevään lapset + syksyn lapset, paitsi ei Henrikin kko:n, Jaanin ja Nuortentalon päiväkerhoissa, joissa kerhot alkoivat syksyllä 2013. 5) Paakarlan kerho toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa ja kerhon toinen työntekijä on kaupungin työntekijä. 6) Päiväkerhot kävijämäärä n. 100 lasta suurempi, koska syksystä 2013 päiväkerhoon ovat voineet osallistua myös 3-vuotiaat. TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIVÄKERHOISTA SEURAKUNNITTAIN 2013 Seurakunta lastenohj. lapsiryhmiä tytöt Tuom.kko 2 1 6 Mikael 5 6 53 Martti 9 8 74 Katariina 8 7 55 Maaria 13 12 125 Henrik 2 5 34 Paattinen 2 2 19 Piikkiö 3 2 54 Kaarina 8 6 87 Åbo Svenska 2 2 13 Yhteensä 2013 54 51 520 2012 49 47 418 2011 46 45 420 2010 48 47 480 2009 45 47 489 2008 67 45 491 2007 136 85 962 2006 43 29 619 Lapsilukuihin laskettu kevään lapset + syksyn lapset. Kevään ja syksyn ryhmät on laskettu erikseen.

pojat 3 41 78 30 113 38 10 41 96 13 463 398 411 460 485 433 866 572

yht. 9 94 152 85 238 72 29 95 183 26 983 816 831 940 974 914 1828 1191

vanh.illat 1 1 1 1 5 3 0 2 2 2 18 11 12 7 7 6 12 25

osall. 7 12 14 12 81 106 0 23 106 26 387 238 170 198 152 107 214 1024

vanh.vartit 0 30 4 9 31 25 0 9 34 0 142 83 153 72 102 51 128 89

juhlat ja kirkot 2 7 11 9 19 5 2 3 11 3 72 64 53 55 70 37 72 51

osall. 76 350 1089 232 1164 489 122 230 1054 100 4906 3634 3295 3818 4334 2652 5304 3971

avoimetovet 1 3 3 2 8 3 1 0 1 0 22 3 13 15 7 6 12 -

osall. 21 68 85 75 519 65 8 0 61 0 902 106 478 447 286 257 514 297


TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄKERHOISTA TYÖPISTEITTÄIN 201 vanh. Illat Iltapäiväkerhot lastenohj. lapsiryhmiä tytöt pojat yht. vanh.vartit osall. osall. avoim.ovet Eftis 2 1 11 22 33 1 3 0 0 117 Haarla 2 1 5 14 19 0 0 0 0 36 Haarla aamukerho 1 1 0 7 7 0 0 0 0 0 Halinen 2 1 29 19 48 31 0 0 0 130 Hannunniittu 5 2 38 50 88 3 5 1 80 141 Hirvensalo 4 2 49 21 70 1 2 1 44 116 Jaani 4 1 16 31 47 0 0 1 42 44 Paattinen 2 1 18 21 39 0 0 0 0 44 Suikkila 2 1 15 26 41 0 0 1 39 57 Uittamo 2 1 13 34 47 4 6 1 41 146 Vähä-Heikkilä 5 2 29 19 48 0 0 0 0 0 Yli-Maaria 3 1 17 22 39 0 0 0 0 163 YHTEENSÄ 34 15 240 286 526 40 16 5 246 994 2012 29 15 233 306 539 20 31 1 13 1068 2011 27 14 239 293 532 38 56 3 50 929 2010 27 15 230 263 494 62 73 9 261 2009 27 16 284 296 598 0 0 9 278 2008 28 16 313 327 640 64 74 19 367 2007 26 15 304 306 610 39 43 26 459 2006 31 16 264 251 515 4 13/407 13/407 2005 31 16 323 340 663 65 11/302 11/302

"eka" luokk. 14 19 7 32 78 63 7 22 26 35 34 17

"toka" luokk. 19 0 0 16 10 7 40 17 15 12 12 22

muu luokk. 0 0 0 0 2 2 0 0 0 0 0 0

354 364 361 374 418 449 412 344 470

170 143 145 112 153 181 173 145 190

4 7 9 2 14 10 4 8 3

Lapsilukuihin laskettu kevään lapset + syksyn lapset. Keväällä 2013 yksi lapsiryhmä Haarlassa. Syksyllä 2013 Haarlan kerhosta luovuttiin Syksyllä 2013 Hirvensalon seurakuntakeskukseen perustettiin toinen ip-ryhmä Keväällä 2013 Vähä-Heikkilän koululla kaksi iltapäiväkerhoryhmää, syksyllä 2013 Vähä-Heikkilän kerhoista luovuttiin Avoimet ovet: kaikki kyseisen kerhon ohjaajien järjestämät tilaisuudet ippeläisten perheille mm. tutustumisilta, jouluglögit, teemaillat. TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN AVOIMISTA PERHEKERHOISTA 2013 tilaisuuksia yht. Avoin perhekerho aikuisia lapsia yhteensä Paattinen 35 280 354 634 Piikkiö 34 352 502 854 Leppäkerttu 33 342 512 854 Leppäkertun vauvat 35 362 543 905 SPR-kerho,Pansio 34 219 219 YHTEENSÄ 171 1336 2130 3466 2012 322 3285 4437 7722 2011 291 3279 4747 8026 2010 274 3106 4616 7695 2009 230 2312 3808 6120 2008 166 1911 2473 4384 2007 136 1981 2927 4908 2006 121 1653 2675 4328 2005 438 4499 5294 9793 2004 201 2465 2999 5464 2003 247 2282 2985 5267 TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN MUSKAREISTA 2013 Paikka Ohj. ryhmät juhlat alle 1-v. 1-2 -v. perhe lapset aikuiset lapset aikuiset lapset aikuiset Nuortentalo 1 12 27 27 51 51 74 74 3 Mikael 2 4 22 22 0 0 27 21 3 Henrikin kirkko 2 4 10 10 0 0 25 60 1 Martti 2 6 24 24 27 23 32 17 4 Hepokulta 2 6 20 20 23 23 28 22 3 Kaarinan kirkko 2 6 31 22 25 24 36 18 1 Paattinen 2 4 0 0 0 0 46 58 4 Halinen 1 3 14 14 13 13 16 10 0 Piikkiö 2 6 26 26 0 0 66 65 1 YHTEENSÄ 16 51 174 165 139 134 350 345 20 2012 15 53 153 141 150 141 346 263 20 2011 23 56 164 142 136 129 404 300 23 2010 15 46 182 174 184 162 322 237 28 2009 18 53 164 170 107 103 408 308 30 2008 14 43 139 139 107 108 306 194 19 Huomiot vuonna 2013: 1) Ohjaajien määrät muskarissa: keväällä ja syksyllä työskennellyt sama ohjaaja on laskettu vain kerran. 2) Ryhmät: kevään ja syksyn ryhmät on laskettu erikseen. 3) Halisissa muskariryhmät olivat vain keväällä 2013, siksi ryhmien määrä on kolme. 4) Henrikin kirkolla työskenteli keväällä konservatorion opettaja yksin ja syksyllä siellä työskenteli 2 lastenohjaajaa. TILASTOT KAS KUMMAA! -NUKKETEATTERI 2013 Keikkoja Esityksiä Yleisöä Kevät 32 115 6325 Syksy 20 48 2347 YHTEENSÄ 52 163 8672 2012 38 77 4190 2011 54 89 4829 2010 52 96 4789 2009 82 5623

osall. 150 191 50 119 221 61 178 0 50 1020 894 837 890 1628 1099


VARHAISKASVATUKSEN KESÄTOIMINTA 2013 Kesäkerhot 6-10v. Hannunniittu Halinen Koivula Jaani Littoinen Yli-Maaria Nuortentalo Hirvensalo Paattinen Piikkiö Poikluoma Suikkila 2013, toimipist. 12 2012, toimipist. 14 2011, toimipist. 13 2010, toimipist. 13 2009

Tyttöjä

Poikia

Yhteensä

10 8 6 9 4 9 4 10 9 4 12 8 93 176 83 95 69

9 8 9 6 12 10 5 11 10 4 13 6 107 201 93 85 77

19 18 15 15 28 19 9 21 19 8 25 14 202 196 176 180 146

Raamattua ja taidetta Mikaelin ja Martin kirkossa Yhteensä Martti 75 6 toimintakertaa Mikael 0 2013 75 2011 130 2010 72 2009 201 Nukketteatteri 2 x Koo Rippileiriläiset Esityksiä 2013 10 2012 19 2011 19

Yleisöä 315 516 538

Kesäkahvilat Henrikin kko Nuortentalo Hannunniitun srk-talo Hirvensalon srk-talo Kaarinan kko Piikkiön srk-talo Paattisten srk-talo 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Lapsia 177 198 156 93 84 82 77 867 1557 511 365 567 565

Keskiaikapäivät Esityksiä Yleisöä 12 139

Aikuisia 130 214 129 82 72 65 39 731 1332 371 336 443 359

Yhteensä 307 412 285 175 156 147 116 1598 2889 882 701 1010 924


TILASTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN RIPPIKOULUISTA VUODELTA 2013 Järjestetyt rippikoulut

Srk

leirejä

oppilaita

Tuomiokko

5

144

Mikael

5

110

Martti

8

175

Ilta- ja päiväkouluja

1

Oman srk:n rippikoulun käyneet muiden srk:ien oman rippiyksityisrip srk:n rippioppilaita kouluissa kouluissa pikoulu yhteensä

11

14-15 vuotiaat

34

21

6

61

52

95

39

11

145

129

130

70

5

205

199

Katariina

5

129

1

40

147

28

8

183

171

Maaria Åbo sv.

11

218

2

21

206

61

9

276

263

käynnissä

olevat rk

4

80

64

15

1

80

79

Henrik

7

161

112

44

4

160

155

Piikkiö

3

68

64

30

94

93

Paattinen

1

17

14

10

1

25

24

Kaarina

11

228

1

14

202

37

7

246

241

Yhteensä

60

1330

5

86

1068

355

52

1475

1406

2012

64

1389

6

85

1059

422

60

1541

2011

65

1392

6

72

1146

364

63

1573

2010

68

1477

7

82

1200

377

62

1639

2009

69

1640

6

79

1447

272

65

1784

2008

70

1490

8

79

1231

318

91

1640

2007

68

1509

5

70

1235

381

72

1706

2006

64

1490

8

118

1284

331

57

1672

2005

66

1487

5

69

1216

378

73

1667

*) Kirjuri merkannut Yhteisen kaupunkirippikoulun (Katarina) käyneet virheellisesti kaikki katariinalaisiksi?

Ikäluokka (synt. v. 1998)

Kirkkoon kuuluvia (s. 1998)

Ikäluokasta rippikouluun osallistuneita

Ikäluokan kirkkoon kuuluvista rippikouluun osallistuneita

2013

1845

100 %

1452

78,87 %

1406

76,21 %

1371

94,42 %

2012

1924

100 %

1580

82,12 %

1481

77,00 %

1451

91,80 %

2011

1899

100 %

1569

82,62 %

1510

79,52 %

1465

93,37 %

2010

1947

100 %

1574

80,84 %

1577

81,00 %

1515

96,25 %

2009

2038

100 %

1669

81,89 %

1719

84,35 %

1637

98,01 %

2008

1889

100 %

1570

83,10 %

1549

82,00 %

1521

96,87 %

2007

2000

100 %

1610

80,5 %

1634

81,7 %

1568

97,4 %

2006

1967

100 %

1632

83,0 %

1615

82,1 %

1562

95,7 %

2005

1896

100 %

1593

84,0 %

1594

84,1 %

1538

96,5 %

Åbo sv käynnissä olevat ovat rippikouluja, jotka ovat tämän ikäluokan rk, mutta konf. on vasta v. 2014 puolella. Nämä on laskettu mukaan tähän, jotta tilastot saadaan vertailukelpoisiksi edellisten vuosien kanssa.

*)


PARTIOALUKSIEN PURJEHDUSKERTOMUKSET 2013

Purjehduskausi Theia Santa Katarina TMX Pranstaka Henrika Sandy3 YHTEENSÄ

15.5. - 12.10. 11.5. - 12.10. 11.5. - 31.5., 21.6. - 12.10. 10.5. - 7.10. 8.5. - 25.9. 4.5. - 12.10.

Purjehduksien määrä 45 16 35 45 22 27 190

Purjehduksien vuorokausia 97 32 58 62 74 59 382

Purjehduksilla mukana ollut hlömäärä yht. 556 183 320 374 241 165 1839

Keskimäärin henkilöitä purjehduksella 12,4 11,4 9,1 8,3 11,0 6,1 9,7


2334

1329 1496 959 987 1211 5982

ATERIAT Aamupala Lounas Päiväjuoma Päivällinen Iltapala Yhteensä

532 26 24 582

SINAPPI Päärakennus Bryggman Muut päiväryhmät Yhteensä

KAIKKI YHT.

0 90 90

199 208 75 0 0 0 482

HEINÄNOKKA Mänty Kallio Eriksgården Ruokasali Harrastetalo/muu Maasto Yhteensä

PYÖLINRANTA Pyölinranta Pyölinrannan sauna Yhteensä

357 339 53 183 0 166 82 1180

Tammi

KUNSTENNIEMI Kunstenkari Kunstenpää Kunstenmaja Eräkämppä Ristniemi Tuominiemi Maasto Yhteensä

2535 3265 2100 1878 2249 12027

3600

679 38 60 777

0 88 88

423 616 525 0 0 0 1564

307 460 80 165 159 0 0 1171

Helmi

1936 2079 1467 1103 1568 8153

3187

622 100 22 744

0 145 145

254 250 226 0 0 0 730

414 313 342 183 169 147 0 1568

Maalis

4145

1029 324 45 1398

25 128 153

278 270 285 0 0 59 892

508 481 99 330 171 113 0 1702

2477 2760 1969 1516 1996 10718

Huhti

3500 5432 3090 2770 3001 17793

7120

1489 522 25 2036

108 83 191

558 585 644 0 0 0 1787

748 708 259 604 243 256 288 3106

Touko

7805

876 277 50 1203

550 18 568

643 842 943 24 0 13 2465

865 819 704 575 383 223 0 3569

6453 7287 6343 6576 6620 33279

Kesä

6936 7667 6661 7075 6974 35313

8492

1086 51 0 1137

238 12 250

733 801 927 0 0 30 2491

1102 1229 978 715 174 240 176 4614

Heinä

Elo

5423 6325 4798 4295 4820 25661

7959

774 395 0 1169

538 22 560

1021 995 946 0 0 176 3138

910 873 223 312 436 266 72 3092

LEIRIKESKUSTEN KÄYTTÖ: YHTEENVETO TAMMIKUU - JOULUKUU 2013

5754

1093 365 0 1458

314 53 367

473 416 396 13 10 164 1472

813 625 256 560 72 111 20 2457

3289 4175 3202 2198 2775 15639

Syys

4528

849 183 0 1032

110 121 231

508 517 504 0 0 125 1654

433 458 317 145 110 148 0 1611

2660 3447 2315 2040 2354 12816

Loka

2537 2352 1669 1442 2418 10418

4386

804 62 0 866

120 116 236

329 332 653 0 17 0 1331

424 453 343 268 206 259 0 1953

Marras

Joulu

yht. yht. yht. yht. yht. yht. yht.

yht. yht. yht. yht. yht. yht. yht. yht.

yht. yht. yht. yht.

1407 1395 798 810 1128 5538

yht. yht. yht. yht. yht.

2072 yht.

323 22 0 345

0 yht. 105 yht. 105 yht.

223 198 93 0 0 40 554

432 279 156 74 117 10 0 1068

40482 47680 35371 32690 37114 193337

61382

10156 2365 226 12747

2003 981 2984

5642 6030 6217 37 27 607 18560

Käyttöpv(henk x pv) 7313 7037 3810 4114 2240 1939 638 27091


Vuosi 2002

Vuosi 2004

143336

Vuosi 2003

137112

Vuosi 2005

159879

Vuosi 2006

Vuosi 2007

166365 172769

Vuosi 2009

184771

Vuosi 2008

179871

Vuosi 2010

Vuosi 2011

188603 190684

ATERIAT YHTEENSÄ KAIKKI LEIRIKESKUKSET VUOSINA 2002-2012

Vuosi 2012

Vuosi 2013

177625

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

193337 200000


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

Tammi

5982

Helmi

12027

Maalis

8153

Huhti

10718

Touko

17793

Kesä

33279

Heinä

35313

Elo

25661

Syys

15639

ATERIAT YHTEENSÄ KAIKKI LEIRIKESKUKSET KUUKAUSITTAIN VUONNA 2013

Loka

10418

Marras

12816

Joulu

5538


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Tammi Helmi

Huhti

Kunstenniemi

Maalis

Kesä

Heinänokka

Touko

Elo

Pyölinranta

Heinä

Loka

Sinappi

Syys

LEIRIKESKUKSIEN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT LEIRIKESKUKSITTAIN VUONNA 2013

Marras

Joulu


0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

Tammi

2334

Helmi

3600

Maalis

3187

Huhti

4145

Touko

7120

Kesä

7805

Heinä

8492

Elo

7959

Syys

5754

4528

Loka

LEIRIKESKUKSIEN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT YHTEENSÄ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2013

Marras

4386

Joulu

2072


Vuosi 2003

Vuosi 2005

Kunstenniemi

Vuosi 2004

Vuosi 2006

Vuosi 2008

Heinänokka

Vuosi 2007

Vuosi 2010

Sinappi

Vuosi 2009

Vuosi 2011

KÄYTTÖASTEET LEIRIKESKUKSITTAIN VUODET 2003-2013

Vuosi 2013

Pyölinranta

Vuosi 2012

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

100,00


Vuosi 2002

35,7

Vuosi 2003

38,3

Vuosi 2004

42,2

Vuosi 2005

40,8

Vuosi 2006

41,5

Vuosi 2007

43,4

Vuosi 2008

47,0

Vuosi 2009

40,1

Vuosi 2010

Vuosi 2011

42,3

KAIKKI LEIRIKESKUKSET YHTEENSÄ KÄYTTÖASTEET VUOSINA 2002-2013

Vuosi 2012

41,9

Vuosi 2013

42,6

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0


Heinänokka 28 %

Sinappi 23 %

Kunstenniemi 47 %

Pyölinranta 2%

LEIRIKESKUSKÄVIJÖIDEN JAKAANTUMINEN ERI LEIRIKESKUKSIIN VUONNA 2013


”Juhlavuoden valokuvanäyttelyssä esiteltiin kasvatuksen parhaita paloja viideltä eri vuosikymmeneltä.”

Arjen halleluja ja palveluja. seurakuntalaisille ja seurakunnille.

Kasvatusasiain keskus


Toimintakertomus2013issuu