Tiedekunta – Fakultet – Faculty
Koulutusohjelma – Utbildingsprogram – Degree Programme
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiologia, alempi korkeakoulututkinto
Tekijä – Författare – Author Kasper Johannes Kotisaari Työn nimi – Arbetets titel – Title Toimijuuden ja rakenteen ongelmasta: kirjallisuuskatsaus mahdollisiin teoreettisiin ratkaisumalleihin Oppiaine/Opintosuunta – Läroämne/Studieinriktning – Subject/Study track Sosiologia, sosiaalitieteiden laitos Työn laji – Arbetets art – Level
Aika – Datum – Month and year
Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages
Kandidaatin tutkielma
10/2019
23
Tiivistelmä – Referat – Abstract Yhteiskuntaa ja sosiaalista elämää selitettäessä joudutaan ottamaan teoreettinen positio toimijuuden ja rakenteen vuorovaikutuksesta ja synnystä. Sosiologian klassisessa perinteessä on nähtävissä yhtäällä metodologisen individualismin piirissä toimijuutta korostavia teoreettisia malleja, ja toisaalta metodologista holismia edustavia rakennetta korostavia yhteiskuntateoreettisia malleja. Tieteenalan historiassa on havaittu, että kummassakin teoreettisessa kehyksessä residuaaliin jää keskeisiä piirteitä yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Näin ollen havaitaan, että edellä mainittujen teoreettisten kehysten kehittäminen voisi tuottaa selitysvoimaisempaa yhteiskuntateoriaa. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin esitellä pintapuolisesti ja laaja-alaisesti sosiologian historiassa esitettyjä teoreettisia kantoja toimijuuden ja rakenteen välisiin suhteisiin. Seuraavaksi tutkielman tavoitteena on esitellä sellaisia relevanteimmiksi arvioituja teoreettisia ratkaisumalleja, joissa erityisesti sosiologisen kuvauksen perspektiivin suunnasta johtuva teoreettisen mallin sivuun jäävä, heikommin selittyvä havaintoaineisto olisi tavalla tai toisella pyritty ratkaisemaan. Tutkielmassa päädytään tarkastelemaan tällaisina teoreettisina yrityksinä erityisesti pragmatistisia teorioita kartesiolaisen dualismin ylittämiseksi. Tällaisissa teorioissa toiminnan käsitettä laajennetaan merkittävästi perinteisempään toiminnan määrittelyyn nähden. Näitä pyrkimyksiä verrataan Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaan. Lopuksi edellä mainittujen positioiden yhdistelmästä syntyvää teoreettista kehikkoa peilataan vasten viimeaikaista empiiristä tutkimusta äänestysaktiivisuuden ja luokan ylisukupolvisesta periytymisestä. Esimerkin kautta pyritään tarkastelemaan syntyneen teoreettisen kehikon käytettävyyttä ja mahdollisia heikkouksia. Johtopäätöksissä havaitaan, että toimijuutta tai rakennetta korostavien lähestymistapojen selitysvoimaisuus vaikuttaisi riippuvan tiedon intressin kulloinkin määrittämästä tarkastelutasosta. Pyrkimys yhdistää toimijuuden ja rakenteen teoretisoinnit eräänlaiseksi sosiologiseksi kaiken teoriaksi ei välttämättä ole empiirisen tutkimuksen käytössä yhtä hyödyllistä kuin erilliset spesifit toimintateoriat ja rakenneteoriat. Latourilaisittain ajateltuna ei ole niin, että sosiaalitieteilijä valitsisi tulkita havaintoja joko rakenteesta selittäen tai toimijuudesta käsin selittäen, vaan hänen tehtävänsä on tutkia empiirisesti minkälaisia sosiaalisia ja eisosiaalisia assosiaatioita yhteiskunnasta, halutusta tarkastelutasosta, on löydettävissä, ja vasta tämän jälkeen muodostaa sellaisia aggregaatteja kuten toimijuus ja rakenne. Tällöin käsitteiden määrittelyn tapa parhaassa tapauksessa varmistaa, että ne ovat myös tiukasti kiinni yhteiskunnallisessa empiriassa – sen sijaan, että yhteiskunnasta päinvastoin etsittäisiin havaintoaineistoja, jotka luokiteltaisiin toimijuudesta tai rakenteesta käsin vahvemmin selittyviksi.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords Toimintateoria, toimijuus, toimijaverkkoteoria, rakenne, yhteiskuntarakenne, yhteiskuntateoriat, pragmatismi, rationaalisen valinnan teoria, valtarakenteet