Kirjanäyte: Saariston kätköissä

K a j - E r i K Lö fg r E n & Pa u L i S a Lo r a n ta

SaariSton kätköiSSä

50 1

n ä h tä v y y t tä S u o m e n l a h d e lta ahvenanmaalle

K AJ-ERIK LÖFGREN & PAULI SALOR ANTA

SA A R ISTON K ÄT KÖISSÄ

5 01

NÄHTÄV Y Y T TÄ SUOMENL A HDELTA AHVENANMAALLE

Sisällys Lukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Itäinen Suomenlahti . . . . . . 26 B Läntinen Suomenlahti. . . . . 64 D Saaristomeri. . . . . . . . . . . 128 C Ahvenanmaa. . . . . . . . . . . 178 A

Kohteisiin tutustuminen. . . . . . . . 5 Kirjan käyttöohjeita. . . . . . . . . . . 6 Yleiskartat. . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Kohdehakemisto. . . . . . . . . . . . 222 Kuvalähteet . . . . . . . . . . . . . . 224

Uusikaupunki

C Ahvenanmaa

Turku Salo

Maarianhamina

D

Saaristomeri

Kemiönsaari

Kotka Helsinki

B Läntinen Suomenlahti Hanko

A Itäinen Suomenlahti

It채inen Suomenlahti

26

Itäinen Suomenlahti

I TÄ I N EN SUOM EN L A H T I

27

Itäinen Suomenlahti

A78

Ölandet

A80

Klovharun

620 WGS84 N 60,2139°, E 25,8932°

620 WGS84 N 60,1655°, E 25,8020°

Kappelin lounaispuolella merkelialue, jossa sinisimpukan (Mytilus edulis) ja liejusimpukan (Macoma baltica) kuoria Litorina-kaudelta noin 7000 eaa.

Nimi perustuu ruotsin kielen sanaan klov merkityksessä halkonainen, joka viittaa saarta halkovaan syvään lahteen.

Pellinki mainitaan ensimmäisen kerran 1431.

Pellingin kotiseutumuseo, Hörbergsgården, Hörbergintie 10. Tupa, vajoja, paja sekä venevaja useine veneineen.

Pyhän Olavin saaristokappeli (Gunvor Ekholm 1959), hautausmaa (1934), kirkkolaivana jahti Alexandra.

Pellingin edustalla 1889 haaksirikkoutuneen Lea-prikin ankkuri merellä surmansa saaneiden muistoksi (1981).

A79

Kirjailija, kuvataiteilija Tove Janssonin (1914– 2001) ja hänen elämänkumppaninsa, professori Tuulikki Pietilän (1917–2009) kesämökki, rakennettu 1965. Jansson oli viettänyt lapsuutensa kesät Pellingin saaristossa ja haaveillut majakanvartijaksi ryhtymisestä. Ensimmäisen mökkinsä hän rakensi veljensä Larsin kanssa Bredskäriin.

Tove Janssonin kirjan Muumipappa ja meri ­ ajakkasaaren koordinaatit ovat N 60°7’12’’, m E 25°45’50’’, jossa todellisuudessa on 10–13-metrinen kari.

Glosholmen

620 WGS84 N 60,1886°, E 25,8370°

Suomen neljäs valomajakka rakennettiin tänne 1831–35 (Anders Fredrik Granstedt).

Jo 1850 majakka osoittautui väärin sijoitetuksi aiheuttaen haaksirikkoja. Se sammutettiin Söderskärin majakan valmistuessa 1862 (ks. kohde A96) ja muutettiin tunnusmajakaksi 1863. Majakan räjäyttämistä suunniteltiin talvisodassa, koska pelättiin sen toimivan maamerkkinä vihollisen lentokoneille. Räjäytettiin vasta rauhan tultua 14.3.1940. Glosholmenin tunnusmajakkaan ehti kuitenkin tutustua Tove Jansson, joka vietti lapsuutensa kesiä Pellingin saaristossa ja käytti myöhemmin Muumi-kirjoissaan pookia Muumitalon ­esikuvana.

Merivartioasema. Luotsivalvonta vuoteen 1935.

Tulenjohtotorni 1939, linnoitettu 1940-luvulla kahdella kevyellä patterilla, vuonna 1972 raskaalla patterilla. Sukellusvenetukikohta jatkosodan aikana.

Glosholmenin tunnusmajakka.

56

Itäinen Suomenlahti

A81

Äggskär

620 WGS84 N 60,2060°, E 25,7541°

Söderholmenin vanha luotsipaikka 1800-luvun lopusta. Porvoon saariston viimeinen säilynyt luotsitupa (1874).

A82

Rönnskär

621 WGS84 N 60,1881°, E 25,5714°

Merimerkki (1859).

Huippumerkkeineen 9,5 metriä korkea tornikummeli (1905).

Majakka (1911).

A83

Mjåviken

621 WGS84 N 60,2697°, E 25,7110°

Luonnonsuojelualue.

Skavarbölen ja Baggbölen kylien asukkaat harjoittivat lahdessa laajaa nuotanvetoa syksyisin vielä 1920-luvulla. Jo 1500-luvulla alue oli

nuottakalastajien tukipiste. Lahdenpohjukan melko laajan hiekkakentän ympärillä on työkalu- ja kalamajoja sekä metsän suojassa sauna.

Kalastus Mjåvikenissä oli melkein poikkeuksetta nuotanvetoa.

A84

Hommanäs

622

WGS84 N 60,3147°, E 25,7367°

Kruununtilalla vietti vanhuuden päivänsä ison- ja pikkuvihan tunnetuin sissi, majuri Tapani (Stefan) Löfving vuodesta 1735 alkaen kuolemaansa 1777 saakka. Hänen päivä­ kirjaansa säilytetään Porvoon lyseossa.

A85

Bjurböleviken

622 WGS84 N 60,3379°, E 25,7176°

Tallholmenin itäpuolelle putosi taivaalta noin 400 kg:n painoinen kivimeteoriitti 12.3.1899 kello 22.30. Tiettävästi suurimman Suomeen pudonneen meteoriitin kiviaines on nimeltään enstatiittikondriittia, joka on lähes puhdasta magnesiumsilikaattia. Pudotessaan meteoriitti valaisi koko Etelä-Suomen aina Iihin

57

Läntinen Suomenlahti

Kvarnvikeniin. Sen voi edelleenkin nähdä suomaan ympäröimänä ojana. Nykyinen 470-metrinen kanava rakennettiin 1938–39 ja 1948–51 suurimmaksi osaksi vankityövoimalla.

B88

Vitsand

634 WGS84 N 59,9358°, E 23,3676°

Vitsandsströmmen oli aikoinaan antoisa kalastus­paikka.

Vallitus Krimin sodan aikana 1850-luvulla.

Kapea salmi suljettiin kettingillä, jonka kiinnikkeet näkyvät vielä Vitsandin puoleisilla ja Odensön rantakallioilla.

Venäläisten raskas tykkipatteri saaren lounaisosassa 1910-luvulla, työt jäivät kesken. Suomalaisten moottoritorpedoveneiden tukikohta 1941.

Keskimmäisellä eteläisellä niemellä hauta.

Munckenin kivi eteläpuolella kaiverruksineen ”C M” ja kruunu, muistuttaa paroni Carl Munckin Jussarön hyväksi tekemästä työstä.

Katolisen merenkulkijakappelin muistomerkki 1936 (uusi kivi 1960-luvulla suomenkielisin tekstein).

Pieni F. Tuomikosken veistämä kivinen ukko Hangö Udds Segelföreningin rakennuksen ­vieressä.

B87

Jomalvikin kanava

634 WGS84 N 59,9362°, E 23,4800°

Aikaisemmin oli olemassa vesireitti G ­ ullön eteläpuolelta Nytorpista pohjoispuolelle

100

Krimin sodan ensimmäinen taistelu Suomen rannikolla 19.–20.5.1854, kun englantilaiset sotalaivat Hecla ja Arrogant yrittivät tunkeutua tästä Tammisaareen. Vihollinen räjäytti ketjun, hiljensi tykkipatterin tulituksellaan ja eteni sen jälkeen Kalvholmeniin saakka. Siellä sen pysäytti nyt Leksvallin kylän luo pystytetty patteri. Englantilaiset kaappasivat suolalastissa olleen kauppa-aluksen suojakseen, mutta luopuivat lopulta läpimurtoyrityksestä. Menetykset olivat kummallakin puolella vähäisiä.

Taistelu sai Sakari Topeliuksen kirjoittamaan runon Den första blodsdroppen. Kahden taistelussa kuolettavasti haavoittuneen sotilaan hauta on Tammisaaren vanhalla hautausmaalla (ks. kohde B90).

B89

Källviken

634 WGS84 N 59,9429°, E 23,3768°

Kauniilla paikalla lähde, nimetty keisari Aleksanteri III:n puolison Dagmarin mukaan.

Muotopuutarha ja saaristolaismuistomerkki paroni Mauritz von Hisingerin pystyttämät 1888.

Sortovuosina 1900-luvun alussa salakuljetettiin maahan venäläisten kieltämää kirjallisuutta muun muassa Källvikenin kautta.

Läntinen Suomenlahti

Häpeäpaalussa seisomista voi kokeilla Tammisaaren Raippatorilla. (Kuva: Kjell Svenskberg)

B90

Tammisaari

634 WGS84 N 59,9762°, E 23,4353°

Ekenäs oli seminaariniittyjen lähellä sijainneen vanhan tilan tai kylän nimi. Vanhalla ruotsinkielellä eke tarkoittaa tammimetsää ja näs niemeä.

Satamapaikka mainitaan 1515 kauppapaikkana. Slottsbackenilla linnanraunio 1520-luvulta (venäläisten hävittämä 1715). Kaupunki perustettiin noin 1530. Perustamisen muistomerkki, Skepparträdgården. Kaupunkioikeudet peruttiin 1550 kuten Raumalta, Ulvilalta ja Porvooltakin ja porvarien käskettiin muuttaa vasta perustettuun Helsinkiin, saivat kuitenkin palata 1555.

101

Saaristomeri

Röölän viikinkimarkkinat.

D34

Röölä

D36

Orhisaari

707 WGS84 N 60,3475°, E 21,9546°

707 WGS84 N 60,2750°, E 21,9960°

Suomen sillinkalastuslaivaston (Saukko-­ laivaston) kotisatama 1948 alkaen 1970-­luvulle. Laivasto on nyt lakkautettu. ­Säilyketehdas.

Sektoriloisto 1903. Alkuperäisen loiston graniittiperustan jäänteet näkyvät nykyisen loiston betonijalustan välissä.

Dikseli, silliperinteen keskus.

D35

Hanka, Kramppi

707 WGS84 N 60,2868°, E 21,9714°

Tulokseton ruotsalainen hyökkäys 30.6.1808 venäläistä ankkuroitunutta laivasto-osastoa vastaan Krampin eteläpuolella. Venäläiset ­purjehtivat yöllä pohjoisen kautta kohti Turkua ilman, että ruotsalaiset sitä huomasivat.

Muistolaatta 2008.

146

Ensimmäiset neuvostoliittolaisten lento­ koneista pudottamat miinat 29.1.1940 saaren ja Rajakarin luona.

D37

Stormälö

707 WGS84 N 60,2500°, E 22,1124°

Näköalapaikka.

Venäjän laivaston ankkuripaikka vanhoine lähteineen. ”Venäläinen kaivo” rakennettiin 1916.

Suomen laivasto käytti vielä 1940-­luvulla. Nykyisin lohilammikko, muistomerkki 1916, siirretty uuteen paikkaan.

Saaristomeri

Laivojen nimiä maalattu kallioon. Saaristo­ hotelli 1941.

Saksalaisten moottoritorpedoveneiden tukikohta jatkosodassa.

Historiallinen merenkulkumuisto Turun ja Korpoströmin museoväylällä: yhden tynnyrin riukukeilapooki alkuaan Lohmin Rimskärillä.

D38

Seili

708 WGS84 N 60,2386°, E 21,9614°

Nimi tulee mahdollisesti Nauvon murteen hyljettä merkitsevästä sanasta själ. Nämä lepäilivät rantakallioilla.

Saarella on toiminut Pyhän Yrjön spitaali­ sairaala 1619–1785 ja valtion mielisairaala 1775–1962. Kuningas Kustaa II Adolf määräsi sairaat siirrettäviksi Turusta. Viimeinen spitaa-

linen Malin Matsdotter oli 21-vuotias tullessaan Eurasta Seiliin, missä kuoli 52-vuotiaana 1785. Sairaat asuivat Sjukholmilla. Vanhaa sairaalarakennusta (Per Johan Gylich 1840) on laajennettu useaan otteeseen vuoteen 1905 asti.

Yksi huone on säilytetty hospitaalin muistona.

Kirkko (1733). Kellotapuli. Kaksi erillistä hautausmaata. Muistoristi 1982 spitaalisten hautaus­maalla.

Väylällä Seilin pohjoispuolella Vladimir Iljits Lenin nousi Tukholmaan purjehtivaan Stellalaivaan joulukuussa 1907. Lenin lähti Venäjän valtiollista poliisia pakoon Helsingistä Pietarinkatu 19:sta. Littoisten asemalla hän hyppäsi junasta juuri sen lähdettyä, koska aavisti olevansa takaa-ajettu, ja käveli Turkuun. Sieltä matka jatkui Paraisten (ks. kohde D14), Mattholmin ja Prostvikin kautta Seiliin. Lenin saapui 28.12. Tukholmaan, mistä hän matkusti Kööpenhaminan kautta Italiaan Caprille.

147

Ahvenanmaa

C72

Nyhamn

755 WGS84 N 59,9811°, E 19,9559°

Kaksi jatulintarhaa: Nyhamnslandet ja Västra Klubben.

Kaiverruksia 1500–1700-luvuilta, muiden ­muassa: – Johan Olofsson Berg, aateloitu Bergenstjerna, Falken-aluksen päällikkö, pystytti ­Ledsundin ja Lågskärin tunnusmajakat ja perusti Granhamnin merimieskrouvin, kuoli 1676, haudattu Lemlandin kirkkoon.

– Erik Klasson Bjelkenstjerna, Kaarle-­herttuan hovijunkkari, myöhemmin Savonlinnan ­käskynhaltija Kuningas Kustaa Vaasa oli heinäkuussa 1556 Nyhamnissa.

Merenkulkijakrouvi, vanha kalastajakylä. Vaivaistukki seudun köyhien hyväksi 1600-luvulla.

Venäjän lähettiläs Dolgoruki hukkui 1726, mahdollisesti Ryssklubbin luona.

Bomarsundin valloituksen jälkeen 1854 koti­ matkalla kuolleiden englantilaisten hautapaikka.

Rannikkotykistön pattereita talvi- ja jatko­ sodassa. Luutnantti Kalervo Malisen ja ruotsalaisen vapaaehtoisen kersantti Sten Åke ­Haraldssonin muistomerkki (1944). He syöksyivät Blackburn Ripon -koneellaan Nyhamnsfjärdeniin tiedustelulennolla 4.9.1942.

Neuvostoliittolainen sukellusvene SC 307 torpedoi Betty H -rahtilaivan 26.10.1942 lähellä Nyhamnia tämän ollessa matkalla Kotkasta Oskarshamniin rikkikiisulastissa. 12 pelastui ja 11 hukkui, muistomerkki Porin Reposaaressa (ks. kohde C48).

C73

Kobbaklintar

756 WGS84 N 60,0312°, E 19,8865°

Kalastajakylä ennen luotsiaikaa. Luotsiasema 1862–1972, luotsitupia (1862, 1910).

Kompassi­ruusu 1884.

Näillä saarilla tuotettiin 20 % Ahvenanmaan sähköstä vuonna 2013.

206

Ahvenanmaa

Nyhamnin tykkejä koeammutaan kesällä 1942.

Saksalainen sukellusvene UC 26 kaappasi ja upotti suomalaisen Fråck-höyrylaivan 22.4.1915 Kobbaklintarin ulkopuolella.

Sumumerkinantoasema 1919, edelleen toiminta­kunnossa. ”Ahvenanmaan vapaudenpatsas” viitaten siihen, että saari on ensimmäinen kosketus ­Ahvenanmaahan lännestä saavuttaessa.

Luotsiaseman toisen kerroksen parvekkeelta tähystää Ahvenanmerelle Juha Pykäläisen luotsia esittävä puuveistos seurassaan lokki.

C74

Marhällan

756 WGS84 N 60,0309°, E 19,8734°

Nautofoni siirrettiin tänne 1971 Isokarilta ­Uudenkaupungin edustalta ja sen toiminta lopetettiin Suomen viimeisenä nautofonina 1985.

Suomalainen sukellusvene Iku-Turso upotti neuvostoliittolaisen sukellusveneen SC 320 Marhällanin länsipuolella 27.10.1942.

Suomen viimeinen nautofoni hiljeni lähes 30 vuotta sitten.

207

Kohdehakemisto B118 5,5 metrin väylä

110

A B42 Abrahaminluoto 85 D33 Airisto 144 D118 Alskär 173 D86 Andreskär (Äskören) 164 B127 Angelniemi 113 D21 Arvidinsilmä 140 D70 Aspö 159 D11 Attu 134 B A67 Backstens strand 52 B78 Barösund 96 A95 Basören 61 A56 Begravningsholmen 48 B129 Bengtskär 114 D74 Berghamn Västerby 160 A85 Bjurböleviken 57 D109 Björkö [Houtskari] 170 D68 Björkö [Korppoo] 158 C68 Björkör 204 B120 Björnholmen 111 D116 Blåskärs kaset 172 C19 Bogskär 185 C53 Bomarsund 199 D87 Bonäs, Haga udd 164 D104 Borgholm 169 D58 Borstö 152 D72 Boskär 160 C49 Boxö 196 B114 Bromarv 109 C4 Brändö by, Finvik 181 A77 Burkholmsfjärden 55 D73 Bussö 160 B131 Busö, Krutgrund 116 B95 Byxholmen 103 B82 Bågaskär 97 D44 Bårnholm 148 C42 Bänö 194 A100 Bärgarholmen 63 C15 Bärö 184 B143 Bötskäret 119 B132 Bötsön 116 D C40 Degerby 192 C39 Degerby, Lotsudden 192 C102 Degersand 221 C93 Djupvik 215 B167 Dragsfjärd 127 B130 Dömmaskär 116 E D115 Elvsö 172 C96 Emskär 217 C14 Enklinge 183 B111 Ensten 109 C31 Estonian uppoaminen 190 F D75 Fagerholm 161 C57 Fjärdskär 200 D121 Flakaskär 173 D126 Flatu 175 C60 Flisö 201 B55 Fridhem 88 C89 Färjsund 212 C37 Föglön kirkko 191 C32 Fölskär 190

222

G C11 Gadden 182 D112 Galtby 171 A79 Glosholmen 56 C35 Gloskär [Föglö] 191 C21 Gloskär [Sottunga] 186 C90 Godby 213 C63 Granhamn 202 C62 Granhamnsholm 202 B110 Granskär 109 C13 Gravstensgrundet 182 A98 Gråskär 63 B153 Gräggnäs 122 D50 Grötö 150 D47 Gullkrona 150 C20 Gustaf Dalén 185 B106 Gustavsvärn 107 H A28 Haapasaari 35 A86 Haikko 58 D93 Hakkenpää 165 B48 Halliluoto 87 A4 Halssinselkä 29 A87 Hamari 58 A33 Hamina 39 A64 Hamnskär 52 C24 Hamnö 186 B105 Hangon linnoitus 107 B97 Hangon vuokra-alue 103 B113 Hangonkylä, Juvik 109 D35 Hanka, Kramppi 146 B83 Hankelöholm 97 B104 Hanko 106 B31 Harakka 81 B45 Harmaja 86 B108 Hauensuoli 108 A62 Haverören 51 B165 Helsingholm 127 B22 Helsinki 74 C23 Helsö 186 D103 Heponiemi 168 C65 Herröskatan 202 C75 Hertronklubb 208 B8 Herttoniemi 69 D17 Hessundet,

Häxbergsudden 136 B71 Hevossaari 94 B13 Hevossalmi 70 B35 Hietaniemi 83 B142 Hiittinen 119 B80 Hirdal 97 B148 Holma 121 B151 Holma Hamnholmen 122 A84 Hommanäs 57 C12 Hullberga Storlandet 182 B102 Hundhålet 105 C48 Hundklubben 196 C3 Hundskär 180 A3 Huovarinniemi 28 A5 Hurppu 29 D52 Husskär 151 B21 Hylkysaari 74 D2 Härön 131 A53 Hästholmen 47 B96 Hästö 103 D8 Högland 133 B146 Högsåra 121

I C33 Idö, Brunskär 190 D69 Ingolskär 159 B75 Inkoo 95 C77 Inre Korsö 209 D42 Insinööri Pettersson 148 B30 Iso Mustasaari 78 B52 Iso Vasikkasaari 88 B123 Isoholma (Teijonsaari) 112 D128 Isokari 175 D102 Isoluoto 168 J A50 Jomalsund 46 B87 Jomalvikin kanava 100 B162 Jungfruholm 127 C76 Jungfruskär [Lemland] 208 D66 Jurmo 157 B86 Jussarö 98 B67 Järvö 92 K D97 Kahiluoto 166 D30 Kailo 144 B125 Kaisaari 112 B32 Kaivopuisto 81 D41 Kaksoiskarit 148 A35 Kalaranta (Kantasatama) 39 A101 Kalbådagrund 63 B149 Kaldoholmen 122 B157 Kalholm 124 B159 Kalholmen 125 C58 Kalkhällen 201 A92 Kalkkiranta 60 B4 Kallahdenniemi 68 B73 Kallbådan 94 B3 Kalliosaari 68 D54 Kappalholmen 151 B112 Kappelisatama 109 B51 Karhusaari 88 C26 Karlby 188 B128 Karuna 113 B147 Kasnäs 121 C92 Kastelholma 213 B41 Katajaluoto 84 B23 Katajanokanluoto 74 B20 Katajanokka 73 D100 Katanpää 167 D90 Kattiluoto 164 A46 Kaunissaari 44 D23 Kauppakari 141 A6 Kavonselkä 29 C27 Kedjebådan 188 A60 Keipsalo 50 B145 Kejsarhamnen 120 A9 Kelviikki 30 D127 Keskikallio 175 D65 Kihti 156 B144 Killingholm 119 D77 Killingholm, Lohm 161 A90 Kilpilahti 60 A26 Kilpisaari 35 B14 Kipparlahti 70 D114 Kittuinen 172 D101 Kivimaa 168 D98 Kiviriutta 167 A10 Klamila 30 A80 Klovharun 56 C73 Kobbaklintar 206 B39 Koirasaari 83

Kohdehakemisto A20 Koivuluoto 34 B164 Kolmas Salpausselkä 127 D84 Konungsskär, Birsskär 163 B72 Kopparnäs 94 B60 Kopplo sund 89 B17 Korkeasaari 71 A2 Korpisaari 28 D81 Korpoström 163 D113 Korppoo, Verkan 171 A69 Korvören 53 A38 Kotka, Sapokanlahti 41 A57 Krutkällarholmen 48 D117 Kråkskär 172 B64 Kräklan 90 A89 Kuggsund 59 B44 Kuivasaari 85 A16 Kukio 33 D25 Kukkarokivi 141 A41 Kukouri 43 B16 Kulosaari 71 D56 Kummelskär 152 A51 Kungshamn 46 A58 Kungsten 48 B25 Kuninkaansaari 75 A11 Kuorsalo 31 D26 Kuparivuori 142 B47 Kustaa Aadolfin kari 87 B28 Kustaanmiekka 77 A37 Kuusinen (Luotsi-Kuusinen) 41 D18 Kuusisto 137 C91 Kvarnboviken 213 D45 Kyrkbacken 148 B139 Kyrkön, Kyrksund 118 B58 Kytö 88 C34 Källskär 191 B89 Källviken 100 A54 Käringstenen 47 C97 Käringsund 218 C30 Kökarsören 189 L B7 Laajasalon kanava 69 B154 Lammala 122 D40 Lammasluoto 148 A40 Langinkoski 43 A17 Lanskerin Suuriluoto 33 C2 Lappo, Finvik 180 B98 Lappohjanranta 104 A7 Lapurinsalmi 29 B37 Lauttasaaren Hatut 83 B34 Lauttasaari 82 C66 Ledskär 203 D39 Lehmäsaaret 148 B12 Lehmäsaari [Helsinki] 70 A42 Lehmäsaari [Kotka] 44 A27 Leiskeri 35 C81 Lemböte 211 C83 Lemströmin kanava 211 D16 Lenholm 136 D64 Lill Gråharu 156 C10 Lill Klyndan 182 C71 Lilla Båtskär 205 A99 Lilla Strömmingsholmen 63 D123 Ljusskär 174 B40 Louekari 84 B9 Louesaari 69 A59 Loviisa, Laivasilta 49 C86 Lumparn 212 D28 Luonnonmaa 142

B163 Långfuruholm 127 C59 Långnäs 201 B93 Långskärsklobben 103 C8 Långö 182 B101 Längden 105 B49 Länsiluoto 87 C47 Länsmansgrund 196 A74 Lökön 54 A45 Lökören 44 M C80 Maarianhamina 210 C79 Maarianhamina,

Västerhamn 209 A24 Majasaari 34 C74 Marhällan 207 C95 Marsund 216 B43 Matalahara 85 B122 Mathildedal 112 B11 Matosaari 70 A44 Merikari 44 D95 Merimasku 165 A83 Mjåviken 57 D107 Mossala fjärden 169 B46 Mustamatala 87 A52 Mustaviiri 47 D120 Myshamn 173 C99 Märket 219 N D29 Naantali 142 C9 Norra Härholmen 182 B57 Norra Kytökäringen 88 D105 Norrby, Iniö 169 C84 Norrby, Kyrkviken 212 C85 Norrviken, Nordanberg 212 B84 Nothamn 97 C52 Notviken 198 A25 Nuokot 34 B99 Nybergsten 105 C72 Nyhamn 206 D111 Näsby 170 D7 Näverholmen 132 D55 Nötö 152 C5 Nötö ören 181 O B70 Obbnäsudden 93 D43 Omenainen 148 A91 Onas 60 D36 Orhisaari 146 C50 Orrdalsklint 196 A61 Orrengrund 50 B160 Oxholmen 125 P D94 Palva 165 D61 Panssarilaiva Ilmarisen

uppoamispaikka 154 D14 Parainen 134 D10 Pensar 133 B61 Pentala 89 D106 Perkala 169 A31 Pieni Vuohisaari 38 A29 Pieni-Musta 37 B33 Pihlajasaari 81 A94 Pirttisaari 61 A21 Pitkä Kotka 34 A13 Pitkäniemi 32 A32 Pitäjänsaari 38 D99 Pleikongi 167

B91 Pohjanpitäjänlahti 102 B19 Pohjoissatama 73 B62 Porkkalan vuokra-alue 89 B65 Porkkalanniemi 90 A88 Porvoo 58 C54 Prästö 200 C55 Prästösund 200 B161 Purunpää, Krögarhålet 126 A49 Pyhtään kirkonkylä 46 D51 Påkmo 150 B81 Påvskär 97 D91 Pähkinäinen 165 D88 Pärnäinen 164 R D24 Rajakari 141 D22 Rautakari 140 D31 Riihiluoto 144 A23 Riisiö 34 D80 Ringgrundet 163 A68 Risholmen 53 A47 Ristisaari 45 B135 Rosala 117 B152 Rosala Hamnholmen 122 B137 Rosala, Nötholm 117 D20 Ruissalo 140 B53 Rulludden 88 D78 Rumar 162 A12 Ruonaa 32 A36 Ruotsinsalmi 40 B109 Russarö 108 D32 Rymättylä, Kirkkolahti 144 B115 Rysskorset 110 B38 Rysäkari 83 A93 Rågskär 61 C87 Röda kon 212 C67 Rödhamn 203 C61 Rödskär [Föglö] 201 D76 Rödskär [Korppoo] 161 B69 Rönnskär [Kirkkonummi] 93 A82 Rönnskär [Porvoo] 57 A66 Rönnäs 52 B59 Rövargrundet, Rövaren,

Kaparen 89 D34 Röölä 146 S A34 Salmenvirta 39 B126 Salo 112 C82 Saltholmen 211 C18 Salungarna 185 C36 Sanda 191 D13 Sandfall 134 C1 Sandskär 180 C25 Sandvik 188 B166 Sandön 127 C45 Sandösund 195 A43 Santalahti 44 D15 Sattmarkssundet 135 C17 Seglinge 184 D38 Seili 147 B36 Seurasaari 83 C100 Signilskär 220 C38 Sintingsudden 192 A97 Sipoon Kaunissaari 62 B116 Sjö-Björkskär 110 D59 Skadaharu 153 C88 Skarven 212 A70 Skepparholmen 53 C101 Skeppsvik 221

223

SaariSton kätköiSSä

50 1

n ä h tä v y y t tä S u o m e n l a h d e lta ahvenanmaalle

Saariston kätköissä on merellinen matkaopas, joka kattaa Suomenlahden, Saaristomeren sekä Ahvenanmaan, eli merikarttasarjojen A-D alueen. Kirja on veneilijän ja saaristossa retkeilevän oiva matkakumppani, jonka avulla löytää uusia näkökulmia meriympäristöön. Käyntikohteita riittää aivan sisimmistä lahdista aina uloimpaan saaristoon kaikkiaan 501 kohteen verran. Joukossa on paljon historiallisia nähtävyyksiä, kuten merenkulkijoiden kalliokaiverruksia, sotahistoriallisia tapahtumapaikkoja sekä vanhan saaristolaiskulttuurin merkkejä. Lisäksi mukana on upeita luontokohteita, kuten hiidenkirnuja, hiekkarantoja ja tammilehtoja. Tuttujen nähtävyyksien ohella kirjan sivuilta löytyy myös tuntemattomampia, vain harvojen tietämiä kohteita.

Kohdevalikoima

pohjautuu

Kaj-Erik

Löfgrenin

keräämään

aineistoon, joka on pääosin julkaistu 2000-luvulla Veneilyliiton Nähtävyyksiä saaristossa -vihkosarjassa.

9 789522 662743 iSBn 978-952-266-274-3 | 69.63