__MAIN_TEXT__

Page 1

Pepe Forsberg Mikko Sorsa

KANSALLISPUISTOT TUTUIKSI

SUOMI RETKEILIJÄN OPAS

40 KANSALLISPUISTOA 5 RETKEILYALUETTA


ETELÄ-SUOMI


Kurjenrahka . . . . .12

Nuuksio . . . . . 45

Saaristomeri . . . . .18

Sipoonkorpi . . . . . 53

Teijo . . . . . 25

Valkmusa . . . . . 57

Tammisaaren saaristo . . . . . 31

Repovesi . . . . . 60

Torronsuo . . . . . 36

Itäinen Suomenlahti . . . . . 66

Liesjärvi . . . . . 41


ETELÄ-SUOMI

TORRONSUO OLEN ETELÄN SUURIN Suopursun tuoksu huumaa kulkijan Aamuhämärässä tuuli huokaa tasaisen sävelen Yöni vietin piilossa katseilta Kansallispuiston suurella näyttämöllä, on teerikukko vallannut soitimella tärkeän puun. –P–

Suoluonnosta

TORRONSUO

Torronsuo on etenkin itäosiltaan hyvin erämainen, ja kansallispuiston etelärajoilla on näyttäviä kalliojyrkänteitä ja hyvät näköalat. Alue on linnuston ja perhoslajiston osalta monipuolinen ja edustava. Keväisin Torronsuon aamuhämärän täyttää korvia huumaava pulputus. Teerien soidinta todistaneet retkeilijät tietävät miksi tämän näytelmän aikana ei nukuta. Muuttoaikoina vesilinnut pysähtyvät lepäämään Torronsuon suojaisilla osilla. Kansallispuiston alueella pesii huomattavan paljon kurkia, mutta alue on tärkeä myös monelle kahlaajalle, kuten kapustarinnalle ja lirolle. Kesäaikaan pitkospuureitillä kulkeva tapaa usein sisiliskoja ja sammakoita. Talpianjärven eteläpuolella, kivikautisen asuinpaikan tienoilla on upea Kälkän katajaniitty, jolla kasvaa muun muassa ketoneilikkaa, kevättaskuruohoa ja keltamataraa. Osassa Tor-

• Perustettu: 1990 • Pinta-ala: 30 km² • Tunnus: karpalo • Sijaintikunta: Tammela • Palvelut: Hämeen luontokeskus, esteetön tulentekopaikka, lintutorni • Reitit: merkittyjä pitkostettuja reittejä suolla, talvisin retkilatuja • Tarkempi kartta: Liesjärvi Torronsuo Hämeen Ilvesreitti 1:25 000 Torronsuo on Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suoalue. Tämä vuonna 1990 perustettu kansallispuisto sijaitsee lähellä Hämeen luontokeskusta Tammelan kunnan alueella, Kanta-Hämeessä. Puiston tunnuslajiksi on valikoitunut karpalo. Torronsuon kansallispuistosta pääsee Hämeen Ilvesreitistöä pitkin kätevästi myös noin kymmenen kilometrin päähän Liesjärven kansallispuistoon, joka eroaa luonteeltaan huomattavasti Torronsuon seudusta. Yhdessä ne muodostavat retkeilijän kannalta upean kokonaisuuden, johon tutustua antaumuksella useammankin päivän ajan. On hyvä kuitenkin muistaa, että Torronsuolla varsinainen leiriytyminen on kiellettyä.

ronsuon suosaarekkeista esiintyy melko yllättäen lehtojen kasvillisuutta ja metsälehmuksetkin kasvavat siellä innokkaasti. Puiston alue on silti lähes kokonaan suota. Paksuudeltaan paikoin jopa yli kymmenmetrisen suon turvekerroksesta pystytään selvittämään suon syntyhistoriaa ja sitä, kuinka ilmasto on muuttunut maassamme tuhansien vuosien saatossa. Torronsuon turvekerros on yksi Suomen soiden paksuimmista.

Näkymä sumuiselle Torronsuolle varhain aamulla.

36


TORRONSUO Tienpää

JOKIOINEN JOCKIS

2804

!

2821

Viksberg

Pikku-Muolaa

TAMMEL

Haudankorva

28 2

120

Kytö

28 2

Kuhala

2

Suopelto

Sillanpää

120

120

6

Peltosuo Sinipäänsuo

Kuusimäki

!

12 0

Pyhäjärv

120

Kaakkosuo

Similänkulma

2

Häiviä

Metsola

Isotalo

Mäkelä Mäkelä

Peltola

Sukula

Vaho

Knaapi

Anttila

Jaakkola Seppälä

Satuli

Katajaniitty

Vehkasuo

Torronsuon kansallispuisto

Lehtisaari

Riukka

Torro

Härksaaren louhos

28 2

Kiuassaari

Mustasaari

Välisuo

Ruostej Kolmikkaanjärvi

Laitiainen

Mäki

Huhtimo

Koivansuo

Mustalammi

Laurinmäki

120

Harjula Tourunjärvi

Vahlionkulma 120

Hakolammi

120

Harjula

120

Isomäki

Mäntylä

Yli-Penikoja

28

Mäntylä 120

Ajomäki

52

Okkeri

120

Ruunala

Haapasalo

lan aju

Vähämäki

SOMERO

Jaatila 2810

12 0

Kailassuo

!

Joensuu Kultela

02

Valajärvi

Lintula 120

Myllynkulma Myllyvuori

jok

i

Kapilo

Kalliola

Isolammi

Arola

Mäkilahti

Pöllönsuo

Tart

Mustikkamäki

P

Korvenkulma Savikonkulma

Valkeaviita Mustjärvi

Niemelä 120

120

Valkjärvi Poikkipuoliainen

Lehmijoki

Välilammi 12 0

Varpunniitty 120

120

Rintala

Tervoja

Pajula 120

Riistaniemi

Haukilammi 120

Leppämäki

Hiisilä

Vahaksenjärvi

120

Pikku Joensuu

2802

Letku

Patamo

24

Vahlio

Ahvenisto

Kiviniemi

Mäntylä

Torvi suo

12 0

120

Luukko

Muurainsuo

Niinimäki

Haiponjärvi

Nikula

120

Yli-Koljo

Torronsuon kansallispuisto

120

Myllykulma

120

2

Torronsuon reitti 9,2 km

Ali-Rekola

120

Tuomola

Uutela

Piippurinsuo

Torronsuo

0 12

Rajala

Nurmela

Hehko

Saarenperä

Savipelto

Ojalankulma

Palstakulma

Kolmannenmäki

120

Talpia

28 2

Kiljamo

Riihivalkama

Vähäsuo

Kallio

Kakarlammit

Mäenpää

Järventausta

Talpianjärvi

Syrjäharju

Kujala

Kotisalo

Kalliojärvi

28

10

Pispanmäki

 

ETELÄ-SUOMI

Ojaranta

Riitakytö

37

Rossinmäki

Siikjärvi

Mäkilä

120


ETELÄ-SUOMI

REPOVESI SAMOOJA TEKEE PALUUTA ESI-ISIEN MAILLE Raikuu Olhavalla kaakkurin huuto Kuorona vastaa, yhtyy järvet ja lammet On äänelle tuttuja purojen varret Kalliopaasien suojaan kantaneet Poluilla Repoveden suunnan antaneet. –P–

Metsät ja niiden asukkaat

Kuinka Repovedelle pääsee?

Repovedellä tallustaa ketun lisäksi muun muassa karhu ja ilves. Öiseen aikaan liikkeelle lähtevä, patalappua muistuttava lentävä olento osoittautuu liito-oravaksi. Vesistöissä lutraavan saukon lisäksi alueelle on asettunut amerikanmajava. Tuulen mukana kulkeutuvan erämaan henkäyksen ja tunnelman luo Repoveden metsälammilla viihtyvän kaakkurin kohtalokas huudahdus. Alueella voi tavata myös esimerkiksi kalasääsken, idänuunilinnun, pikkusiepon, huuhkajan ja korpin. Jopa puolet Repoveden metsien pinta-alasta on puhdasta männikköä, mutta siellä täällä näkee kuusia ja koivujakin. Haavanlehtien havinaa kuulee melko harvakseltaan kansallispuiston äänimaisemassa. Metsälehmusta esiintyy jonkin verran kallionaluslehdoissa. Rehevimmillä soilla voi nähdä maariankämmekkää. Repoveden kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla saattaa kohdata valkolehdokin. Alueella esiintyy myös lehtoneidonvaippaa ja kangasvuokkoa.

Kouvolan matkakeskukselta (Hallituskatu 3) pääsee kesällä ja alkusyksystä Lapinsalmelle. Orilammen suuntaan pääsee ympäri vuoden. Matkan suunnittelussa kannattaa käyttää esimerkiksi Matkahuollon aikatauluhakua. Pysäköintialueita Repovedellä on kolme, joista jokaisella on kuivakäymälä, opastaulut ja viitoitus reiteille. Lapinsalmella toimii kesäisin myös kioski. Lapinsalmen pysäköintialueelta pääsee kansallispuiston lounaispuolella sijaitsevan Kapiaveden retkeilyreiteille. Ketunlenkki tarjoaa Lapinsalmelle suuntaaville erinomaisen päiväretkikohteen. Kapiavettä myötäilee myös Kaakkurin kierros, joten oman pikku vaelluksensa voi aloittaa riippusillastaan tunnetulta salmelta. Saarijärven pysäköintialue sijaitsee puiston pohjoisosassa. Sieltä pääsee helposti läheistä Valkjärveä ympäröiville reiteille. Suositut Olhavanvuoren kalliot ovat helpoiten saavutettavissa Saarijärven pysäköintialueen kautta. Tätä kautta Olhavalla vierailijat voivat halutessaan suunnata myös Korpinkierrokselle. Lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille voi suositella esteetöntä 900 metrin mittaista soratiereittiä Saarijärveltä Sukeltajaniemen taukopaikalle. Repoveden eteläosiin on helpointa suunnata Tervajärven pysäköintialueelta. Kaakkurin kierros ja Kuutinkanava ovat tärkeimmät Tervajärveltä saavutettavat kohteet. Lapinsalmeen verrattuna Tervajärvi on rauhallisempi paikka aloittaa kansallispuistoon tutustuminen. Talaksen taukopaikalle on rakennettu pysäköintialueelta esteetön 800 metrinen soratiereitti. Mäntyharju-Repovesi vaellusreittiä pitkin matkaa kansallispuistoon kertyy rapiat 30 kilometriä. Hillosensalmen asemalta

60


REPOVESI Voikoski 1

Issula

Soijärvi

6

41

0 12

ETELÄ-SUOMI Juurikonlampi

Ahvenuslampi

Saarilampi

Hosusjärvi Kusjärvi

120

Pitkälampi

Kolmepetäjäinen

Kulilampi

Kuitinlahti

Vuorela 80

Kairalampi

Kaisavuori

3 68

Torviselkä

Kolsoppi

Pitkälampi

Nuollahti

120

Orilampi

Myllysaari

Repovesi

Hillosenselkä

120

PieniMatala

Matala

Ampuma-alueen suojavyöhyke

Myllylampi

Itä-Pyrstiö Korpisaari

Hillosensaari

Riuttanvuori

Lehtisaari

Hillosensalmi

Korpin kierros 4,5 km Karhulahti

Mäntysaari

Kintunsaari

Ristijärvi

Hermunen

Saarijärvi

Sukeltajaniemi

12

0

Särkijärvi

Olhavanlampi

Halmelampi

Peuranen

Saarijärvi

120

Pitkälampi

Kolulampi

Ka

Ampuma-alueen suojavyöhyke Ylä-Tervajärvi Kirnukangas

Valkjärvi

120

80

Kuisma

Koskijärvi

Majasaari

Pitkälampi

Ykspetäjäinen

Suurniemi

Omenamäki

Humalalampi

Lapinlahti

Mus Suolampi

Haimijärvi

Kauppila

Kinansaari

Kuorejärvi

Matinlampi

80

Huuh lamp

12 0

SuuriVarpanen

Kinansaarensalmi

Ylä-Turkki

120

Olhava Repoveden kansallispuisto MustanlamminMustanlamminLojulampi vuori vuori Lojukoski Kuutinlahti Pajusaari Kaakkurin Kaatio-Kuutinkanava kierros saari 27 km Katajavuori Katajajärvi

Karhusaari 80

Lapinniemi

Korkiasaari

80

Piutulaisenselkä

Kasperinkankaat

80

Jaalan Kuisaari

120

0

368

Iso Marjosaari

80

Niinil

120

12

Vuohijärvi

Kapiavesi

Lapinsalmi

80

Ketunlenkki Määkijä 3,5 km

Tornimäki

80

Nuijalahti Taipaleenselkä

Ampuma-alueen suojavyöhyke

Talas

Kapiavesi

Valkealan Kuisaari

Kymi

Tervajärvi

120

Tervajärvi

Ylä

Rasiamäki

Emäntälahti

Hevosniemi

Tihvetniemi

P

Luujärvi Kanavaniemi

80

Torpanniemi

Tihvetjärvi

Lehtisaaret

Lahnalahdensuo

Majasaari 80

Lampisaari

Hirvenpäänsuo

Selkäsuo 80

Siperia

Harakkasuo

PYSÄKÖINTIALUEET 80

Joutsensuo

Okanniemi55, Kouvola) aa Lapinsalmi (Riippusillantie

8

80 80

aa Tervajärvi (Kivisilmäntie 720, Kouvola) Okankylä

Joutsenlahti 36

80

aa Saarijärvi (Kuismantie 990, Kouvola)

61

Pahamäki

Vekaranjärvi 

Niemelä Onnosensuo


ETELÄ-SUOMI

ITÄINEN SUOMENLAHTI

68


ITÄINEN SUOMENLAHTI

ETELÄ-SUOMI

SAARISTOKYLÄT 1. Kaunissaari: 60° 20,674’, 26° 46,505’ 2. Haapasaari: 60° 17,371’, 27° 11,788’

LEIRIYTYMISSAARIA 3. Kilpisaari: 60° 16,866’, 27° 18,937’ 4. Koivuluoto (myös autiotupa): 60° 18,253’, 27° 24,056’ 5. Lanskeri: 60° 22,916’, 27° 30,263’ 6. Mustaviiri: 60° 16,670’, 26° 36,369’ 7. Ristisaari: 60° 18,899’, 26° 48,183’ 8. Suuri-Pisi: 60° 27,015’, 27° 37,902’ 9. Ulko-Tammio, länsilahti (myös autiotupa): 60° 21,016’, 27° 27,226’ 10. Ulko-Tammio, itälahti: 60° 20,883’, 27° 27,601’ Koordinaatit: WGS84. Leiriytymissaarissa on tärkeää huomioida, että avotulenteko on kielletty myös tulentekopaikoilla metsäpalovaroituksen aikaan. Kaikilta leiriytymiseen osoitetuilta saarilta löytää myös käymälän. Lanskerilla vierailevien kannattaa valita melko tuuleton päivä ilman aallokkoa, sillä saaresta ei löydy suojaisaa rantautumispaikkaa. Puiston autiotuvat löytyvät Koivuluodosta ja Ulko-Tammiosta.

69


LÄNSI-SUOMI

Helvetinjärven kansallispuisto.


Päijänne . . . . .74 Pyhä-Häkki . . . . .80 Isojärvi . . . . . 86 Salamajärvi . . . . . 93 Helvetinjärvi . . . . . 100 Seitseminen . . . . . 106 Kauhaneva-Pohjankangas . . . . . 114 Lauhanvuori . . . . . 119 Puurijärvi ja Isosuo . . . . . 126 Selkämeri . . . . . 132


LÄNSI-SUOMI

HELVETINJÄRVI HAUKANHIEDALLA PALJAIN VARPAIN Hetki paratiisisannalla, Haukkajärven rannalla Tähtipeiton alle, uneen untuvalle Tuulen kuiskaukselle, tarina iltasadulle. –P– Ruoveden kunnassa sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston ytimen muodostavat kaksi rotkolaaksoa. 150–200 miljoonaa vuotta sitten muokkautuneet taideteokset saivat alkunsa maankuoren siirroksista ja halkeamista. Valtavat voimat väänsivät maita ja mantuja Pirkanmaan ytimessä. Näin syntyi Helvetinjärven kuuluisa rotko, Helvetinkolu. Helvetinjärven kansallispuistoon muodostui kaakkois-luodesuunnassa syvä siirroslinja, joka on muovannut maisemaan rotkojärvien jonon. Tähän luonnonihmeeseen kuuluvat kansallispuiston alueella Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luoma ja Kovero. Näissä järvissä jyhkeät muodot nousevat paikoin jyrkkinä seinäminä useita kymmeniä metriä vesirajan yläpuolelle. Tuulen humina ja kaiut kumisevat jyhkeinä taajuuksina sulattaen luontoa aistivan retkeilijän sydämen. Kallioiden jyrkänteillä, hyllyillä ja onkaloissa asustaa oma kasvi- ja eliömaailmansa. Vaativan ympäristön jämäkät pinnanmuodot, ilmansuunnat, valon ja varjon leikki, kivilajit

sekä valumavesien väylät vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, että samat lajit eivät valtaa koko aluetta. Erilaisia kasvi- ja eläinyhdyskuntia elää vieri vieressä runsaina ja monipuolisina. Karun kalliomaiseman niukkaravinteisuus asettaa oman vaatimustasonsa paikalla kasvaville lajeille ja määrittää näköhavaintojen värit ja ulottuvuudet. Jyrkänteiden korkeuserot ovat innostaneet muinaisia metsästäjiä ja historiaan nousseita kansallistaiteilijoita vierailemaan Helvetinjärven maisemissa jo pitkään. Erikoiset paikannimet, kuten Helvetinkolu ja Helvetinjärvi, ovat todennäköisesti perua kunnioitusta herättävistä maanmuodoista. Entisaikojen eränkävijät ovat joutuneet miettimään, miksi joku on repinyt voimillaan kallion kahtia tai miten kallioiden päälle on kannettu suuria siirtolohkareita. Loogisen selityksen ovat saattaneet tällöin tarjota hiidet ja maahiset ennemmin kuin miljoonia vuosia sitten paikalla esitetty luonnonnäytelmä tai jääkauden jäljet.

100


HELVETINJÄRVI Isoaho

Lahnalahti

Sääs-

Keihäs Mertu-

järvi Juurakon-

LÄNSI-SUOMI Mäntyharju

Vittastenniemi lahti

Nälkäahonmäki

vuori

Myllyperä Lassila

Pourunperä

Pirttijärvi

Sahi

Peltoniemi

Myyrynkorpi

Kellovuoret

Ahola

Kalliojärvi Routtu-

vuori

Vähä-Ketven

Helvetinjärven kansallispuisto

Iso Ruokejärvi

Pirttilammi

Helvetinjärvi

Kankimäki

Yläsenjärvi

Luoma

Haukka-

Haukanhieta Salmijärvi

Perälammi

Kuppilamminvuori

Koivistonneva

Haukkajoki

Pikku Saarijärvi

Ylinen Teerineva

Roskalanvuori

Vähäniemi Kovero

Kaakkola

lammi

Kivioja

Kalaniemi

Luomanlahti

Hietaslammi

Köntäs-

Tanneraho

Rönninlahti

järvi

Heinälahti

Alainen Herajärvi

Pohtionjärvi

Luomajärvi

Myllyjärvi

Hiedan maja

Mutiperä

Länsiniemi

mäki

Isosaari

Iso Katkelma

Pohtio

Pitkä

Iso Ruokejärvi

Iso

Vierikko

Kalliojärvi

Kankijärvi

Helvetinkolu

Suksi-

Risujärvenperä

Valkoisetlammit

Niemijärvi

Kivelä

Koivisto

Helvetistä itään 4 km Helvetinkolu

järvi

1433 9

Kalalammi

Humula Ansajärvi

Vääräjärvi Kuusilammi

Iso Poikainlammi

Helvetinjärven kansallispuisto

Isomäki

Anttila

Iso Saarijärvi

Perkinmäki

Lehtimaa

Löyttyjärvi

Isoneva

Kaleton Rintaneva

Hau k

k ajok

i

Pirkan taival Kuruun

a o rh nh n to Ro

Lammikkokangas

Roijakanmäki

Valkoinen

Hemminki Temppeliharju

Nurkkajärvi

Kalliojärvi

Iso

Nevala

Lämpösen-

Peräkorpi

Myllylä

Mäenalanen

14

Isomäki Niiniharju

Toimela

Ahvenlammi

Mattila aSalmijärvi a Kankimäki » Helvetinkoluntie 770, Ruovesi

Korpijärvi Kivijärvi

Pikku

Haukkamaantie 1740, Ruovesi

101

Niinimäki

Räminki eli

Palomäki

Ojala

Paloviita

aa Haukkajoki » Opastus Haukkajoentieltä, Ruovesi Kivelä

Ilveskolu

0

Ylinen

Leppämäki

aa Haukanhieta Vuorela » Luoteeseen kohdasta

Viitasaari

Kotavuori

32

Kalliojärvi

PYSÄKÖINTIALUEET

mäki

Leppämäki

Kuusijärvi

Kuivajärvi

Ruokejärvet

Kivi-Kierinka

Leppäjärvi lammi

Haukilammi

Valkoinen

Myllylä

Taikina-

Pirkan taival Ruovedelle

Soppola

Ruokejärvet

Valkoinen Penkkijärvi

Vihola

Lehriö

8

Valkea-

Iso

Kivimäki

Marttila

27

Helvetinjärvi

Kulmalanperä

Kivimäki

Salo

Laakanperä

Pikku-Auninen

Iso-Auninen

Kattilakuopat

Lahkostenmäet

Ylänen

Ahvenjärvi

Vuorinen

14

Kaitajärvi

66

Ruuhijärvi

Huilahti

Raiski

Rajamaa

Takala

Keitunniemi

Hirsikangas


ITÄ-SUOMI

Leivonmäki . . . . .144

Patvinsuo . . . . . 192

Etelä-Konnevesi . . . . .152

Petkeljärvi . . . . . 200

Linnansaari . . . . . 162

Hiidenportti . . . . . 206

Kolovesi . . . . . 170

Tiilikkajärvi . . . . . 213

Koli . . . . . 178


ITÄ-SUOMI

KOLI KAIPUUSTA PERIMMÄISTEN TOTUUKSIEN ÄÄRELLE Syliin koivujen, rannoille Pielisen / Muistan eilisen Tyvenen ja illan hartauden / Käen. Kuikan. Kaiut menneisyyden Käyvät airot omaa, vanhaa aikaa / Avartuu maailmankaikkeus väreillen / Pisaroita pintaan tiputellen On usva noussut vaarametsien ylle / Ukko piirrellyt pilvensä taivaalle Pielinen harmaansineen värjäytynyt / Vanha mies kohden kotia kääntynyt. –M– Koli on vanhaa kaskiseutua. Siellä havumetsien tumma jylhyys saa vastapainokseen kaskikoivikkojen vaaleuden. Alueen geologinen historia kertoo Kolin sijainneen suurten voimien kohtauspisteessä. Lähes ikiaikainen kallioperä seisoo siellä kuitenkin luottavaisena paljastaen näkyviksi luonnonvoimien ja jääkausien koettelemat ja hiomat Kolin huiput. Ehkä ylimääräinen ylpeys on rapautunut pois ajan saatossa, mutta liialliseen vaatimattomuuteenkaan ei ole syytä. Ylös, lähes untuva- ja harsopilvien korkeuksiin kurottaneen muinaisen Karelidien vuoriston paikalla on yhä nämä laajat avokalliot, joilta avautuu vaikuttavat näköalat alas Pieliselle.

Näky on mykistävä, ja sitä on vaikea uskoa todeksi. Kuin elävä, ymmärrystä laajentava useampiulotteinen maalaus, taikavoimin taottu peili. Ylimpänä huipuista komeilee Ukko-Koli (347 m), ja lähes samoihin lukemiin yltävät myös läheiset Akka- ja Paha-Koli. Jyrkkänä alas kohti Pielistä laskeutuva, osin havuihin kätketty pudotus saa monen jalat tutisemaan kunnioituksesta. Kolin rooli on kokoava. Kansallispuiston alueella kohtaavat eteläinen, pohjoinen ja itäinen kasvilajisto. Talvisaikaan siellä voi nähdä myös Suomen eteläisimpiä tykkylumen peittämiä kuusikoita.

178


KOLI

ITÄ-SUOMI

Merilänranta Merilä

Korpela

Kattilaniemi

Uusitalo

Lahnalampi Sutkan-

Mantina

vaara

Hassila

Hiekkasaaret Hiekkasaaret

Markkula

Hupelinkangas

Reittulansaari

9

Rädynsaari

Purnuniemi

Läpikäytävänsalmi

50 4 0 504

Kolin kansallispuisto

Ylä-Koli

Ahovaara Huuhtivaara

Salmela

Laveanvaara

Luontokeskus Ukko

Purnuvaara

Koli

Purjeselkä

Paimenen- vaara

Paimenenvaara Verkko-

Kanasaari

Sikosaari

Hupeli

Mäkrä

Paimenen polku 2,6 km Ikolanaho

Pieni-

Sikoniemi

Mattila

Murtosaarenselkä Edussaari

Mäkrävaara

Mäkrä

Murtosaari

Louhiniemi

Purjesaari

Peiponpelto

2 83 15

Jero

Jero

Läpikäytävä

Laiskanniemi

Tarhapuro Kolin kansallispuisto

Paskovaara

lampi

Rääkkyy

Likolahti

5 73 15

Kolinuuron kierros 3,5 km

Vesilampi

Iso-Korppi Iso-Korppi

Ala-Kelvä

Rätylä

Korpilahti Nevalanlahti

Kasken kierros 2–5 km

1583 5

Kelvänsaari

Saunaniemi

Pieni-Korppi Pieni-Korppi

Kolin satama ja Alamaja

Ollila Turula Purnulampi

15 83 2

2 158

Kiviniemi

Iso-Tolvanen

Koli

IsoVeteläinen

Vattusaari

Lahtela

Vaarala

Verkkovaara Lehtiaho

Myllypuro

Ryläys

Kotaniemi

Pulloselkä

Laitosaari Laitosaari

Kaunisranta

Mörkövaara Ruohovaara

Lähdesuo

Havukankorpi Herajärven kierros 35 ja 61 km

Vastussaari

Mäkilä Kaakkuri

Riihilampi Kalmo

Ylä-

Haukilampi

73 1

Autio

Ala-Kalmo

Ryläys

Pirunkirkko

Ennallistajan polku 3,5 km Pitkälampi

Ryläys

Edussaari

Ylä-Murhi Valkealampi

Lumivaara

Herajärven kierros 35 ja 61 km

Halla Piili

Pitkälampi

Kolin kansallispuisto Pohjasaari

Ylä-Purnulampi

Pullosaari Vesivaara

Pankavaara

Ahvenlampi

Harju 5 73 15

15732

Pankavaara

Lakkala

Rykiniemi

Heraniemi Herajärvi

Kolinvaara

Lehtoniemi Pusonjärvi

Suuri Harijärvi

Harivaara

Herajärven kierros 35 km

Kekosaari

Särkkä Pieni Harijärvi

Rinteelä

Lehtonotko Isosuo

Mustalahti Mustalahti

Yläselkä Ahosaari

Kiviniemen tila

Mänty-

Jokela

179

Alaselkä

Apajalahti

selkä

Herajoki Vaaralahti Hirvi-

Herajärven kierros Riston30 ja 61 km vaara

vaara

Pieni- vaara Peltomäki

Rekilampi

Hirviniemi


POHJOIS-SUOMI


Rokua . . . . .222

Urho Kekkosen kansallispuisto . . . . .278

Hossa . . . . .229

Pallas-Yllästunturi . . . . .291

Perämeri . . . . .240

Lemmenjoki . . . . .302

Syöte . . . . .247 Riisitunturi . . . . .256 Oulanka . . . . .262 Pyhä-Luosto . . . . .271


POHJOIS-SUOMI

RIISITUNTURI JÄINEN IKKUNA TAIGAMETSÄÄN Hiljaisuus, erämaan henkäys… pysähtyä ja olla Kiireen hälvetessä löytyy tunne ajatusten takaa Pohjimmaiset totuudet hiovat mielen pohjukoita kauniiksi, puhdistaen aatosten polut luonnolliseen pisaramuotoon. –M– Etelä-Lapissa, Posion kunnassa sijaitsee vuonna 1982 viimein perustettu Riisitunturin kansallispuisto. Pentti Linkolan veli Martti Linkola ja Urpo Häyrinen olivat ehdottaneet puiston perustamista jo vuonna 1967. Kävijälleen Riisitunturi tarjoaa vaarakuusikoita, erämaista luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Puiston erikoisuutena on maamme kostein paikallisilmasto alaspäin viettävine rinnesoineen. Kosteutta saapuu alueelle sekä Vienanmeren että Pohjanlahden suunnalta. Märkyyden seurauksena jopa tunturien laet ovat paikoin soistuneita. Puistoa on ajateltu laajennettavaksi käsittämään myös Karitunturin soidensuojelualueen sekä lähistön muut suojellut ja suojeltavaksi varatut alueet.

Lumiseen aikaan Riisitunturin tunnelma on taianomainen. Tykkylumiset hahmot tunturin rinteellä sekä revontulten loimu kylmänä talviyönä on jotain mitä ei unohda. Tykky saa alkusysäyksensä, kun ilmaan sitoutunut kosteus joutuu kohoamaan rinnettä ylös. Sumua muodostuu, kun ilma ei pysty enää sitomaan kaikkea tuota vettä. Mikäli ilmassa ei ole hiukkasia, joiden ympärille jäätyä tai tiivistyä, kosteus tarraa eteen tulevien puiden oksiin ja tunkeutuu kaikkialle latvustoon. Lopulta se kietoo puut kauttaaltaan vaippaansa, jolloin syntyy kuvankaunis lumipuinen talvimaisema, tykkylumimetsä. Kerrostumista ehkä mielenkiintoisimmat kasaantuvat tapionpöytien päälle. Ne ovat tasalatvaisia matalia kuusia, jotka kasvavat leveyttä korkeuden sijaan.

256


RIISITUNTURI

Tunturien ja metsän lajistoa Riisitunturin kaksi lakea kohoavat yli 400 metriin. Tunturin juurella avautuu vaikuttava näky: Uusisuon suoniitty ikääntyneine latoineen. Entisaikojen luonnonniittykulttuuri on jättänyt muutenkin vahvan leiman maisemaan. Tätä taustaa vasten ei olisi kovinkaan kaukaa haettua kutsua paikkaa Heinä­tunturiksi. Pohjoissaamen sana ris’si tarkoittaa varpua ja risua, mutta muitakin varteenotettavia teorioita nimen alkuperästä on esitetty. Alueen edustavissa sammalmattoisissa vaarakuusikoissa on mukavasti lahopuuta eliöiden riemuksi. Järviä ja lampia on niukanlaisesti, joten pienet joet ja purot ottavat ensiaskeleensa rinteiden lähteistä ja soista. Purojen tuntumasta löytää myös hieman erilaista luontoa: korvet ja kosteat lehdot kasvavat kookkaita ruohoja ja saniaisia. Poron lisäksi alueen yleisiä isompia nisäkkäitä ovat hirvi, kettu ja jänis. Pienempien joukkueesta löytyy muun muassa metsämyyrä ja metsäpäästäinen, jotka ovat melko yleisiä etenkin Riisitunturin yläosissa. Myös karhun tiedetään samoilleen Riisitunturin rinteillä. Puiston suoniityillä kasvaa jonkin verran lettorikkoa, jota esiintyy tyypillisesti letoilla ja lähteikköjen tuntumassa. Sen esiintymispaikkoihin ovat vaikuttaneet haitallisesti muun muassa ojitukset ja turpeenotto. Alueen kasveista lettorikko ja lapinleinikki ovat lajeja, joiden säilyttämisestä Suomella on kansainvälinen vastuu. Yleisesti ottaen se tarkoittaa näiden lajien elinympäristöjen huomioimista kaavoituksessa ja maankäytössä. Suojelualueen käyttöä suunniteltaessa tällaisten kasvien esiintyminen saattaa vaikuttaa retkeilyrakenteiden sijoituspaikkoihin tai luontomatkailuun liittyvien

POHJOIS-SUOMI

toimintojen ohjaamiseen riittävän välimatkan päähän tunnetuista kasvupaikoista. Riisitunturin kansallispuistossa nämä lajit saavatkin kasvaa verrattain rauhassa. Muita mainittavia kasvikunnan edustajia ovat esimerkiksi sielikkö, riekonmarja, tunturivihvilä ja tunturilieko. Riisitunturin kansallispuiston lintulajisto on yllättävän runsas. Sen maisemissa tapaa muun muassa hiiripöllön, pohjantikan, kapustarinnan, pajulinnun, pyyn, suokukon, metson, järripeipon, laulujoutsenen ja palokärjen. Myös kuukkelit, hippiäiset ja urpiaiset tapaavat seurustella satunnaisten retkeilijöiden kanssa. Merkkinä muinaisten ihmisten toiminnasta on jäänyt jälkipolville ihmeteltäväksi puiston pohjoisosassa sijaitsevan Nuolivaaran länsirinteen kvartsinottopaikka. Voimakkaammin Riisitunturin kansallispuiston luonnonrikkauksia hyödynnettiin 1900-luvun alkupuolella. Lähes sata vuotta sitten tehtyjen avohakkuiden jälkiä näkyy paikoin vielä maastossa. Verrattain nuori puusto on tullut kuitenkin jo saumattomaksi ja harmoniseksi osaksi maisemaa.

257

RIISITUNTURI • Perustettu: 1982 • Pinta-ala: 77 km² • Tunnus: hiiripöllö ja tykkykuusikko • Sijaintikunta: Posio • Palvelut: laavuja, kaksi autiotupaa ja päivätupa • Reitit: useita merkittyjä rengasreittejä ja erämaalatu, yhteensä 42 km retkeilyreittejä • Tarkempi kartta: Kuusamo 1:100 000


RETKEILYALUEET

Pieni retkeilijä Oulujärven Manamansalossa.


Evo . . . . .310 Iso-Syöte . . . . .315 Oulujärvi . . . . . 318 Kylmäluoma . . . . . 322 Ruunaa . . . . . 327


RETKEILYALUEET

OULUJÄRVI SUOMEN KAUNEIMMAT HIEKKAMAAT Aalto vasten hiekkaista rantaa Auringon valossa väreilee Illaksi tyyntyy jälkinä santaan Kuun kajossa yö Oulujärven heräilee. –P–

Järvirosvoja ja jääkauden jälkiä ”Muuan osa kyläläisistämme koettaa itseänsä elättää varastamalla, joista on suurin haitta, ettei enää saa öissä maata ja vievät sitte monelta aivan käsistä viimeiset ruokapalat. Niitä varastuksia kuuluu toinen toisensa perästä, erinomattain Kivekseltä, jossa se on aivan vallan päällä ja ovat saaneet oppilaisiansa meidänki kyläämme kyntämään.” Näin kirjoitettiin Suomen historian ainoista tunnetuista järvirosvoista Oulun Wiikkosanomissa 6.6.1868. Nämä paikallisen Ruukin toiminnan lopettamisen jälkeen työttömiksi jääneet nuoret miehet eli Kiveksen rosvot kylvivät kyseenalaista mainetta Paltamon Kivesjärven ja Oulujärven ympäristössä. Eräänlaisia Robin Hoodeja heistä teki se, että he jakoivat osan saalistaan kyläläisten kesken. Yhdessä

tuumin kiveskyläläiset vastustivat kasakoita ja vallesmannia, kun Kainuun Nälkämaan laulun ensisäveliä ikuistettiin historian kirjoihin. Oulujärvellä 1800-luku oli tervansoudun aikaa. Musta kulta olikin järvirosvojen tavoittelemaa saalista. He piileskelivät Oulujärven saarissa ja purjehtivat kiinni tervansoutajia. Manamansalon saaressa on näistä ajoista muistona nähtävillä tervahauta. Oulunsalon retkeilyalueelle tullaankin usein juuri Manamansalon kautta. Ensimmäisenä verkkokalvoille piirtyvät maatalouden ja metsätalouden läsnäolosta kertovat näkymät. Retkeilyalueen rajalle saavuttaessa näkymä muuttuu: karut hiekkamaat mäntykankaineen ja suppineen kertovat retkeilijän saapuneet perille.

318


OULUJÄRVI

Kuostonsaaren polku 4 km

Makkaraniemen reitti 8 km

PYSÄKÖINTIALUEET aa Manamansalon leirintäalue »

Teeriniementie 156, Vaala aa Särkinen ja Teerilampi » Ajo

Teeriniementien varrelta

319

RETKEILYALUEET


SISÄLLYS Lemmenjoki

ALKUSANAT . . . . . . 4

RETKELLÄ . . . . . . . 6

ETELÄ-SUOMI . . . 10

POHJOIS-SUOMI . . . 220

KURJENRAHKA . . . . . . 12 SAARISTOMERI . . . . . . 18 TEIJO . . . . . . 25 TAMMISAAREN SAARISTO . . . . . . 31 TORRONSUO . . . . . . 36 LIESJÄRVI . . . . . . 41 NUUKSIO . . . . . . 45 SIPOONKORPI . . . . . . 53 VALKMUSA . . . . . . 57 REPOVESI . . . . . . 60 ITÄINEN SUOMENLAHTI . . . . . . 66

ROKUA . . . . . . 222 HOSSA . . . . . . 229 PERÄMERI . . . . . . 240 SYÖTE . . . . . . 247 RIISITUNTURI . . . . . . 256 OULANKA . . . . . . 262 PYHÄ-LUOSTO . . . . . . 271 URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO . . . . . . 278 PALLAS-YLLÄSTUNTURI . . . . . . 291 LEMMENJOKI . . . . . . 302

LÄNSI-SUOMI . . . 72

LEIVONMÄKI . . . . . . 144 ETELÄ-KONNEVESI . . . . . . 152 LINNANSAARI . . . . . . 162 KOLOVESI . . . . . . 170 KOLI . . . . . . 178 PATVINSUO . . . . . . 192 PETKELJÄRVI . . . . . . 200 HIIDENPORTTI . . . . . . 206 TIILIKKAJÄRVI . . . . . . 213

Pyhä–Luosto Oulanka Riisitunturi Syöte Perämeri

Iso-Syöte

Kylmäluoma

RETKEILYALUEET . . . 308

EVO . . . . . . 310 ISO-SYÖTE . . . . . . 315 PÄIJÄNNE . . . . . . 74 PYHÄ-HÄKKI . . . . . . 80 OULUJÄRVI . . . . . . 318 ISOJÄRVI . . . . . . 86 KYLMÄLUOMA . . . . . . 322 SALAMAJÄRVI . . . . . . 93 RUUNAA . . . . . . 327 HELVETINJÄRVI . . . . . . 100 SEITSEMINEN . . . . . . 106 KAUHANEVA-POHJANKANGAS . . . . . . 114 LAUHANVUORI . . . . . . 119 PUURIJÄRVI JA ISOSUO . . . . . . 126 SELKÄMERI . . . . . . 132

ITÄ-SUOMI . . . 142

Urho Kekkosen kansallispuisto

Pallas– Yllästunturi

Hossa

Oulujärvi

Rokua

Hiidenportti Ruunaa

Tiilikkajärvi

Salamajärvi

Koli

Pyhä-Häkki Etelä-Konnevesi

Kauhaneva– Pohjankangas

Lauhanvuori Seitseminen

Kolovesi Helvetinjärvi

Kurjenrahka Teijo

Päijänne

Linnansaari

Repovesi

Evo

Torronsuo Liesjärvi

Sipoonkorpi

Nuuksio Saaristomeri

Petkeljärvi

Isojärvi

Puurijärvi ja Isosuo

Selkämeri

Leivonmäki

Tammisaaren saaristo

Patvinsuo

Valkmusa Itäinen Suomenlahti

Profile for Karttakeskus

Kansallispuistot tutuiksi Suomi | Retkeilijän opas  

Tutustu tarkemmin ja osta: Karttakauppa.fi

Kansallispuistot tutuiksi Suomi | Retkeilijän opas  

Tutustu tarkemmin ja osta: Karttakauppa.fi

Advertisement