Karis Telefons hundraårshistorik | Karjaan Puhelimen satavuotishistoriikki

Christoffer Holm

1

FRÅN TELEFONSTOLPAR TILL FIBERKABLAR KARIS TELEFON 100 ÅR

PUHELINTOLPISTA KUITUKAAPELEIHIN Karjaan Puhelin 100 vuotta

Raseborg 2020 Raasepori

2

Skribent/Kirjailija: Christoffer Holm Översättning/Suomennos: Merja Laaksonen Layout, ombrytning/Layout, taitto: Annette Ström Omslag, pärmgrafik/Kansi, kannen grafiikka: JCO Digital Bilder/Kuvat: Se bildkällor/Katso kuvalähteet, s. 237 Bildredaktör/Kuvatoimittaja: Christoffer Holm Bildassistans/Kuva-avustajat: Janina Kronlund, Jonna Kankaanpää & Edward Falenius Bildredigering/Kuvankäsittely: Annette Ström Karis Telefon/Karjaan Puhelin 2020 Tryckmäklare/Painomeklari: ADD, Karis - Karjaa ISBN 978-952-94-3834-1 (inb/sid) ISBN 978-952-94-3835-8 (PDF)

FRÃ…N TELEFONSTOLPAR TILL FIBERKABLAR PUHELINTOLPISTA KUITUKAAPELEIHIN

3

Innehåll Verkställande direktörens inledning................... 6 Skribentens förord ............................................. 8

4

1. 1920–1938: Ett företag för regionens bästa ..........................................10 Telefonen når Finland, och Västnyland..............11 Karis Telefon inleder sitt värv för det lokala...... 16 De första utmaningarna och satsningarna.........21 Stabilitet och stora investeringar..................... 28 Nya kablar och en första automatisering...........31 2. 1939–1954: Krigsåren och återuppbyggnaden.......................................36 Fortsatt verksamhet trots oro och krig ............. 37 Återuppbyggnad och ett enat Västnyland........ 47 3. 1955–1979: Självständighet och expansion..............................................52 Nätet automatiseras........................................ 53 Regional expansion.......................................... 57 Ny vd medför nya vindar................................... 65 Lågkonjunktur och bromsad utveckling............ 69 4. 1980–1989: Nya förutsättningar – fortsatt frammarsch..................................76 Tekniska investeringar och begynnande datatrafik......................................................... 77 Framtida multitjänster och satsning på tv........ 84 Digitalisering och ny lag ger nya möjligheter.... 89 Mot 90-talet med lokal tv och GSM-teknik...... 98 Smått och stort i rasande takt........................ 101 5. 1990–1999: Nya lagar och växande mobiltelefoni............................................. 110 Ekonomisk recession och fortsatt avreglering...................................................... 111

Informationssamhället förändrar branschen...118 Omfattande expansion och konkurrens...........122 Teknisk frammarsch och en ny tid....................127 Mobiltelefonin växer.......................................131 Internet slår igenom.......................................141 6. 2000–2009: Från telefon till fiber..........150 Omfördelning hos Finnet-bolagen...................151 Tuff kamp om mobiltelefonin ..........................157 Nya samarbeten med lokala aktörer............... 164 Ytterligare uppdatering skyddar det lokala..... 168 Historisk investering för regionen....................173 7. 2010–2019: Västnyland länkas till världen.....................................................184 Fibern prioriteras........................................... 185 Alla tjänster via nät och fiber.......................... 189 Lokal lobbning ger internationell förbindelse. 195 Mobiltelefonin säljs ut.................................... 201 Fibern är Finlands framtid.............................. 205 8. 2020 och framåt: Fortsatt arbete för det lokala............................................. 212 Varifrån har KTAB kommit?..............................213 Jubileumsåret 2020........................................217 Vart är KTAB på väg?.......................................221 Efterord.......................................................... 224 Koncernens personal år 2020 ........................ 226 Karis Telefon Ab:s styrelsemedlemmar........... 227 Förvaltningsråd fr.o.m. 30.5.2014.................. 235 Material och källor......................................... 237 Bildkällor ....................................................... 238

Sisältö Toimitusjohtajan alkusanat................................ 6 Kirjailijan esipuhe............................................... 8 1. 1920–1938: Puhelinyhtiö seudun parhaaksi....................................................10 Puhelin saapuu Suomeen ja Länsi-Uudellemaalle ........................................11 Karjaan Puhelin aloittaa työnsä paikkakunnan parhaaksi ...................................17 Ensimmäiset haasteet ja panostukset.............. 23 Vakautta ja suuria investointeja ...................... 28 Uusia kaapeleita ja ensimmäinen automatisointi ..................................................31 2. 1939–1954: Sotavuodet ja jälleenrakennuksen aika...............................36 Toiminta jatkui levottomuuksista ja sodasta huolimatta ...................................................... 37 Jälleenrakennuksen aika ja yhtenäinen Länsi-Uusimaa ................................................ 45 3. 1955–1979: Itsenäisyyden ja kasvun vuosikymmenet ..........................................52 Verkko automatisoidaan .................................. 53 Alueellista kasvua............................................ 57 Uusi toimitusjohtaja tuo uusia tuulia ............... 65 Lamakausi ja hitaampaa kehitystä................... 68 4. 1980–1989: Uusia edellytyksiä – kehitys jatkuu...........................................76 Investointeja tekniikkaan ja dataliikenteen ensiaskeleet .................................................... 77 Tulevia multipalveluja ja tv-panostuksia.......... 83 Digitalisointi ja uusi laki avaavat uusia mahdollisuuksia ..............................................88 Kohti 1990-lukua, paikallistelevisiota ja GSM-tekniikkaa .............................................. 98 Suuria ja pieniä asioita valtavalla nopeudella.102

5. 1990–1999: Uusia lakeja ja lisääntyvää matkapuhelinliikennettä ........................... 110 Taloudellinen taantuma ja vapautuva kilpailu. 111 Tietoyhteiskunta muuttaa telealaa ................ 117 Merkittävää kasvua ja kilpailua ..................... 120 Teknistä kehitystä ja uusi aika ........................126 Matkapuhelinala kasvaa.................................131 Internet lyö itsensä läpi ................................. 138 6. 2000–2009: Puhelimesta valokuituun ...150 Uudelleenjako Finnet-yhtiöissä ......................151 Kova kamppailu matkapuhelintoiminnasta.... 156 Uutta yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä ............................................................ 163 Lisäpäivitykset turvaavat paikallisuutta ................................................ 168 Historiallinen investointi seudun parhaaksi ....172 7. 2010–2019: Länsi-Uusimaa yhdistetään maailmaan .............................184 Priorisointeja valokuituun .............................. 185 Kaikki palvelut verkon ja valokuidun välityksellä .................................................... 189 Paikallinen lobbaus synnyttää kansainvälisiä yhteyksiä ....................................................... 196 Matkapuhelinliiketoiminta myydään .............. 202 Suomen tulevaisuus on valokuidussa.............204 8. Vuosi 2020 ja eteenpäin: Työ jatkuu seudun parhaaksi ..................... 212 Mistä Karjaan Puhelin Oy on tullut?................213 Juhlavuosi 2020..............................................216 Minne Karjaan Puhelin Oy on matkalla?......... 220 Päätössanat................................................... 224 Konsernin henkilökunta vuonna 2020............ 226 Karjaan Puhelin Oy:n hallituksen jäsenet....... 227 Hallintoneuvosto 30.5.2014 lähtien.............. 235 Aineisto ja lähteet.......................................... 237 Kuvalähteet................................................... 238

5

6

Verkställande direktörens inledning

Toimitusjohtajan alkusanat

Att känna till sin historia, sina styrkor, svagheter och värderingar, är en förutsättning för att ha visdomen att kunna se in i framtiden. Min yrkesbana började på 80-talet som ung nyutexaminerad elektronikingenjör på Imatran Voimas kolkraftverk i Ingå. Kolkraftverket var som ett litet isolerat samhälle med en personal på cirka 400 personer. Kraftverket liknade egentligen en strandad oceanångare med sina kolpannor och ångturbiner. Här fanns möjligheter att utveckla såväl tekniska, ekonomiska som juridiska och sociala färdigheter.

Oman historiansa, vahvuuksiensa, heikkouksiensa ja arvojensa tunteminen on edellytys kyvylle nähdä tulevaisuuteen. Työurani alkoi 1980-luvulla nuorena vastavalmistuneena elektroniikkainsinöörinä Imatran Voiman hiilivoimalassa Inkoossa. Voimala oli oma pieni noin 400 henkilön eristäytynyt yhdyskuntansa. Hiilipannuineen ja höyryturbiineineen se oikeastaan muistutti rantautunutta valtamerilaivaa.

Voimala tarjosi minulle hyvät puitteet sekä teknisten, taloudellisten että juridisten ja sosiaalisten valmiuksien kehittämiseen.

När jag år 1996 fick anställning som VD för Karis Telefon var det som att flytta från den koldrivna oceanångaren till en snabbrörlig patrullbåt. Patrullbåtens besättning bestod av ett litet sammansvetsat, kunnigt och motiverat gäng där varje besättningsmedlem visste sina uppgifter. Patrullbåtens uppdragsgivare och ägare var och är fortfarande Karis Telefons tusentals lokala aktieabonnenter. Att komma till Karis Telefon och telebranschen var som att stiga in i en ny värld, en värld där utvecklingen består av tekniska innovationer och nya landvinningar som först är science fiction men helt plötsligt i nästa stund blir verklighet. Där man långt i förväg måste välja och ana sig till rätt väg och strategi för att inte i nästa stund behöva konfronteras med bolages undergång.

Kun vuonna 1996 siirryin Karjaan Puhelimen toimitusjohtajaksi, tuntui, että siirryin hiilivoimalla kulkevalta valtamerialukselta nopealiikkeiseen partioveneeseen. Partioveneen miehistö koostui pienestä yhteenhitsautuneesta, osaavasta ja motivoituneesta porukasta, jossa jokainen tiesi tehtävänsä. Partioveneen toimeksiantajat ja omistajat olivat, ja ovat edelleen, Karjaan Puhelimen tuhannet paikalliset osakeliittymän omistajat. Karjaan Puhelimeen ja telealalle siirtyminen oli kuin olisi astunut uuteen maailmaan. Maailmaan, jossa kehitystä edustavat tekniset innovaatiot ja uudet aluevaltaukset, jotka ensin tuntuvat täydelliseltä fiktiolta, mutta hetken kuluttua ovat täyttä arjen faktaa. Oikeat reittivalinnat ja strategiat on osattava tehdä ja aavistaa jo pitkään ennakolta, jotta seuraavassa hetkessä ei tarvitse taistella yhtiön olemassaolosta.

En egen utmaning har varit de aktieplacerare utan lokal förankring vars enda intresse är att göra maximal vinst på att spekulativt köpa upp de lokala telefonbolagens aktier. Dessa aktörer har inte heller dåligt samvete för sin avsaknad av intresse för telefonbolagens lokala mission och tilläggsvärde för regionen de verkar i. Att på detta sätt bli kapade

Oman haasteensa ovat muodostaneet myös paikallista ankkurointia vailla olevat osakesijoittajat, joiden ainoa tavoite on tehdä mahdollisimman suurta voittoa ostamalla keinottelumielessä paikallisten puhelinyhtiöiden osakkeita. Nämä toimijat eivät myöskään tunne minkäänlaisia pistoksia omassa-

och i slutändan oftast införlivade i ett större telebolag, har varit månget lokalt finländskt telefonbolags öde. Trots uppdragets komplexitet har vi på Karis Telefon lyckats behålla bolagets lokala suveränitet. Vi har målmedvetet och planenligt kunnat fortsätta vårt arbete och kan idag erbjuda bolagets aktieabonnenter stabila, framtidssäkra och hållbara tjänster med lokal betjäning, såväl i tätort som på landsbygden och i skärgården. Efter att det 100-åriga kopparnätet blivit skrotat är det idag den optiska fibern som utgör grunden för vår verksamhet och framtidsstrategi.

Denna 100-årshistorik sammanfattar bolagets historia, vad bolaget och dess personal kämpat för i många generationer. Historikern Christoffer Holm har framgångsrikt tillsammans med ett team av medarbetare sammanställt historiken. Jag vill härmed rikta ett varmt tack till alla involverade för ett grundligt och väl utfört arbete. Ett stort tack även till bolagets lokala aktieägare och abonnenter, hela koncernens personal och tidigare anställda, styrelsen, förvaltningsrådet och många samarbetspartners som alla tillsammans medverkat till att bolaget kan fylla hundra år.

När jag nu går i pension vill jag samtidigt önska bolagets nya VD Patrik Gustafsson hjärtligt välkommen att lotsa bolaget vidare på dess färd in i nästa århundrade av verksamhet, innovationer, skratt och tårar.

Henrik Ekblom, verkställande direktör Karis, september 2020

tunnossaan siitä, ettei heillä ole pienintäkään kiinnostusta paikallisten puhelinyhtiöiden asettamille tavoitteille tarjota seudullista lisäarvoa toimialueellaan. Tällaiset yrityskaappaukset ja loppupäässä sulauttaminen suurempaan puhelinyhtiöön ovat koituneet monien seudullisten puhelinyhtiöiden kohtaloksi Suomessa. Vaikka tehtävä on ollut monimutkainen, olemme onnistuneet säilyttämään Karjaan Puhelimen itsenäisenä paikallisena yhtiönä. Olemme onnistuneet jatkamaan työtämme määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, ja pystymme tänään tarjoamaan yhtiön osakkeenomistajille paikallista palvelua sekä vakaita, kestäviä ja tulevaisuudessakin toimivia tietoliikennepalveluita niin taajamissa kuin maaseudulla ja saaristossakin. Nyt kun 100 vuotta palvellut kupariverkko on tullut elinkaarensa päähän, muodostaa valokuitu toimintamme ja tulevaisuutemme perustan.

Tämä satavuotishistoriikki tiivistää yhtiön historian, sen minkä puolesta yhtiö ja sen henkilöstö on työskennellyt jo sukupolvien ajan. Historioitsija Christoffer Holm on menestykkäästi koonnut kuvaukset eheäksi kokonaisuudeksi yhteistyössä historiikkitiimin kanssa. Haluan nyt lämpimästi kiittää kaikkia mukana olleita perusteellisesta ja hyvin tehdystä työstä. Suuret kiitokset myös yhtiön paikallisille osakkeenomistajille ja asiakkaille, koko konsernin nykyiselle ja aikaisemmalle henkilöstölle, hallitukselle, hallintoneuvostolle ja lukuisille yhteistyökumppaneille, joiden ansiosta yhtiö nyt voi viettää satavuotisjuhlavuottaan.

Haluan nyt eläkkeelle siirtyessäni myös toivottaa yhtiön uuden toimitusjohtajan Patrik Gustafssonin sydämellisesti tervetulleeksi luotsaamaan yhtiötä sen matkalla seuraavalle vuosisadalle. Olkoon se täynnä toimintaa, innovaatioita, naurua ja kyyneliä.

Henrik Ekblom, toimitusjohtaja Karjaa, syyskuu 2020

7

8

Skribentens förord

Kirjailijan esipuhe

Västnyland har alltid varit en händelserik region.

Området har med sin närhet till både huvudstadsregionen och Åbo, liksom Östersjön och kontinenten, alltid funnits nära där det händer. Det har inneburit ett förhållande där man inspireras av sin omgivning, men också en konkurrens om invånare och företag.

På motsvarande sätt har omgivningen sett Västnyland som ett område för expansion.

Länsi-Uusimaa on aina ollut tapahtumarikasta aluetta. Pääkaupunkiseudun ja Turun sekä Itämeren ja Manner-Euroopan läheisyys on merkinnyt läheisyyttä myös kehityksen ytimeen. Se on merkinnyt innostavaa suhdetta toimintaympäristöön, mutta myös kilpailua asukkaista ja yrityksistä, koska myös ympäröivät alueet ovat pitäneet läntistä Uuttamaata kiinnostavana kasvualueena.

För våra regionala företag har det här skapat en arena där man kämpar med de stora, om kunder, om att bevara sin konkurrenskraft, och till och med om sin självständighet. Den vägen har även Karis Telefon gått, nästan ända från starten år 1920. För ett bolag som Karis Telefon har denna verklighet också inneburit att man måste förutspå framtiden. Något skämtsamt kan man säga att Karis Telefon alltid arbetat för att veta vad folk kommer att behöva eller vilja ha innan de vill ha det. Enbart genom ett proaktivt arbete och modiga satsningar kan man stå sig i konkurrensen.

Paikalliset yrityksemme ovat siksi aina joutuneet kilpailemaan suuryritysten kanssa asiakkaista, kilpailukyvyn säilyttämisestä, jopa itsenäisyydestään.

Tämä on edellyttänyt myös Karjaan Puhelimelta kykyä ennakoida tulevaa. Hieman leikkisästi voidaankin todeta yrityksen aina tehneen töitä tietääkseen ihmisten tulevat tarpeet ja halut jo ennen kuin he itse ovat tietoisia niistä. Kilpailumenestys edellyttää ennakoivaa työtä ja rohkeita panostuksia.

Denna historik följer Karis Telefon från grundandet år 1920 till dagens välmående moderna företag.

Berättelsen omfattar en rasande snabb branschutveckling och ett lokalt företags inspirerande utveckling. 100-årshistoriken bygger på bolagets 90-årshistorik av Leena Venho och Maria Ollikainen, men har byggts ut, och strävar efter att ge både nya perspektiv på de första 90 åren och en inblick i vad som hänt de senaste 10, samt vart dagens Karis Telefon är på väg. Historiken strävar efter att vara en så neutral skildring som möjligt. Skildringen omfattar företagets med- och motgångar, stora beslut och små anekdoter, samt branschens utveckling i stora drag.

Resultatet ska förhoppningsvis kunna tilltala både

Tämä historia seuraa Karjaan Puhelimen kehitystä perustamisesta vuonna 1920 tämän päivän menestyksekkääksi ja nykyaikaiseksi yritykseksi. Se kuvaa alan huimia muutoksia ja paikallisen yrityksen innostavaa kehitystä. Satavuotishistoria rakentuu Leena Venhon ja Maria Ollikaisen kirjoittamalle 90-vuotishistorialle. Yhdeksän ensimmäisen vuosikymmenen vaiheita on kuitenkin tässä laajemmassa teoksessa lähestytty myös hieman uusista näkökulmista viimeisen kymmenen vuoden tapahtumien ja Karjaan Puhelimen tulevaisuuden linjausten kuvaamisen lisäksi. Lähestymistapa on ollut mahdollisimman puolueeton. Historia kertoo yrityksen myötä- ja vastoinkäymisistä, suurista päätöksistä ja pienistä tarinoista sekä alan kehityksestä yleensä. Tavoite on, että kirja puhuttelisi sekä alasta hyvin perillä olevia että sen vaikutuspiiriin kuuluvia - meitä kaikkia.

de som är insatta i branschen och de som påverkas av den, vilket är så gott som varenda människa i dagens samhälle. Många personer både i och utanför Karis Telefon har bidragit till att denna historik blivit verklighet. Både nuvarande och pensionerad personal liksom samarbetsparter har svarat på både svåra och banala frågor, alltid med en lika stor glädje då de får berätta vad som hänt hos Karis Telefon genom åren. Tack till er alla! Det här är er, Västnylands och Finlands historia.

Mitt eget intresse för Karis Telefons förflutna har varit stort ända från början. Intresset tog sig faktiskt ett avgörande första steg redan då jag arbetade som journalist på regionaltidningen Västra Nyland. I februari 2015 råkade jag på en nyhet med stor potential för framtiden. En datakabel mellan Finland och Tyskland hade börjat planeras, och Västnyland hade chans att få en avgörande roll i projektet. I Västnyland lobbade Karis Telefon starkt för kabeln, och jag hade som journalist ett flertal gånger glädjen att få skriva om hur projektet framskred, ända tills det en dag drygt två år senare var verklighet.

Karis Telefon är givetvis mycket mer än det, men arbetet för datakabeln C-Lion är ett tydligt exempel på bolagets imponerande engagemang för regionen. Samhällsengagemanget fanns där, precis som det hade funnits i utbyggnaden av telefonnätet redan på 1920-talet, och i det stora arbetet för att ge regionen snabba fiberuppkopplingar de senaste decennierna. Karis Telefon arbetar i och för Västnyland. Som västnylänning, historiker och samhällsintresserad är det otroligt fascinerande att ha fått dyka ner i 100 år av ett sådant arbete.

Christoffer Holm Hangö, september 2020

Tämän historiateoksen toteutumiseen ovat myötävaikuttaneet monet henkilöt niin Karjaan Puhelimen sisällä kuin sen ulkopuolella. Yrityksen nykyiset sekä eläkkeellä olevat työntekijät ovat vastanneet aina yhtä suurella antaumuksella niin kiperiin kuin latteisiin kysymyksiin erilaisista tapahtumista vuosien varrella. Kiitos teille kaikille! Tämä on teidän, LänsiUudenmaan ja Suomen historiaa.

Oma kiinnostukseni syventyä Karjaan Puhelimen menneisyyteen on ollut suurta alusta alkaen. Ratkaisevan kimmokkeen se kuitenkin sai helmikuussa 2015, kun Västra Nyland –lehden toimittajana törmäsin erittäin suurta tulevaisuuden potentiaalia edustavaan uutiseen. Suomen ja Saksan välille oli suunnitteilla datakaapeli ja Länsi-Uudellamaalla oli mahdollisuus nousta hankkeessa ratkaisevaan osaan. Karjaan Puhelin lobbasi kaapelia vahvasti alueelle ja minä sain ilokseni kirjoittaa useita uutisia hankkeen edistymisestä sen alkumetreiltä aina kahden vuoden takaiseen toteutumiseen saakka.

Karjaan Puhelin on tietysti paljon muutakin, mutta työ C-Lion-datakaapelin hyväksi on hyvä esimerkki yrityksen ihailtavasta sitoutumisesta seutuun ja panostuksista sen hyväksi. Yhteiskunnallinen sitoutuminen oli keskeinen vaikutin, kuten siitä lähtien, kun puhelinverkon rakentaminen alkoi 1920-luvulla.

Karjaan Puhelimen viime vuosikymmeninä tekemät suuret panostukset ovat mahdollistaneet nopeat valokuituyhteydet koko seudulla. Karjaan Puhelin tekee töitä Länsi-Uudellamaalla ja sen parhaaksi.

Olen länsiuusmaalaisena, historioitsijana ja yhteiskunnallisesta kehityksestä kiinnostuneena henkilönä pitänyt erittäin kiehtovana saamaani mahdollisuutta syventyä tämän työn 100 vuoden aikaisiin vaiheisiin.

Christoffer Holm Hanko, syyskuu 2020

9

1.

10

1920-1938 Ett företag för regionens Bästa Puhelinyhtiö seudun Parhaaksi

R

edan år 1883 hade Västnyland fått sin första telefonledning, och åren därpå hade ledningarna och centralerna blivit alltfler. Utvecklingen var snabb, men telefonnätet blev ändå inte direkt tillräckligt bra för att klara av det stora nya intresset för telefoni som uppkom i början av 1900-talet. I dåvarande Karis socken ledde missnöjet snart till förslaget att grunda en ny telefonförening som skulle arbeta för bättre linjer. ”Telefonfrågan” som man kal�lade den började dryftas. Den 26 oktober grundades Karis Telefonaktiebolag. Bygden hade fått sitt eget telefonbolag.

L

äntiselle Uudellemaalle oli jo vuonna 1883 vedetty ensimmäinen puhelinlinja, ja puhelinlinjoja ja keskuksia saatiin tulevina vuosina yhä enemmän. Kehitys oli nopeaa, mutta puhelinverkko ei siitä huolimatta ollut riittävän hyvä selviytyäkseen 1900-luvun alussa heränneestä suuresta kiinnostuksesta uutuutta kohtaan. Tyytymättömyys johti pian silloisessa Karjaan pitäjässä ehdotukseen perustaa uusi puhelinyhdistys, joka tekisi töitä parempien puhelinlinjojen saamiseksi. ”Puhelinkysymystä”, joksi asiaa aluksi kutsuttiin, alettiin pohtia, ja 26. lokakuuta 1920 perustettiin Karjaan Puhelinosakeyhtiö. Seutu oli saanut oman puhelinosakeyhtiön.

Telefonen når Finland, och Västnyland

Puhelin saapuu Suomeen ja Länsi-Uudellemaalle

Den 10 mars 1876 ringdes världens första telefonsamtal mellan uppfinnaren Alexander Graham Bell och hans medhjälpare Watson. Händelsen blev historisk och skulle komma att få oanade följder för både kommunikationen bekanta emellan liksom för världsekonomi, politik och nyhetsförmedling. Även om antalet telefoner redan under följande år, enbart i USA, hade nått 18 000, befann sig telefonin enbart i startgroparna. Telefonin hade en otrolig utveckling framför sig, globalt men också lokalt.

Maailman ensimmäisen puhelinkeskustelun kävivät 10. maaliskuuta 1876 puhelimen keksijä Alexander Graham Bell ja hänen avustajansa Watson. Tapahtumasta tuli historiallinen ja se tulisi saamaan arvaamattomia seurauksia sekä ystävien välisen viestinnän että maailmantalouden, politiikan ja uutistenvälityksen kannalta. Vaikka puhelinten määrä pelkästään Yhdysvalloissa oli jo seuraavana vuonna noussut 18 000:aan, oli puhelinliikenne vasta lähtökuopissa. Puhelimella tulisi olemaan edessään uskomaton kehitys maailmanlaajuisesti, mutta myös paikallisesti.

Redan året efter uppfinningen i USA hade telefonen hittat till Finland och Helsingfors där fabrikören Johan Nissinen upprättade landets första telefonförbindelse mellan sina kontors- och försäljningsutrymmen vid hörnet av Annegatan och Eriksgatan.

Samtidigt inledde han försäljningen av Graham Bells telefoner i Finland. I början försvårades användningen av de nya telefonerna av tekniska problem, men då mikrofonen uppfanns år 1878 ökade användningen. Nu kunde man ringa samtal över

Puhelin oli saapunut jo keksimistään seuraavana vuonna Yhdysvalloista Suomeen ja Helsinkiin, jossa tehtailija Johan Nissinen veti maamme ensimmäisen puhelinlinjan Annenkadun ja Eerikinkadun kulmauksessa sijaitsevien konttori- ja myymälätilojensa välille. Hän aloitti samanaikaisesti myös Graham Bellin puhelinten myynnin Suomessa. Tekniset ongelmat vaikeuttivat alussa puhelinten käyttöä,

11

längre avstånd. Samma år inrättades Finlands troligtvis första allmänna telefonlinje mellan rådhuset och Yxpila hamn i Karleby.

12

I Finland möttes inrättandet av privata telefoncentraler ändå med motstånd av den ryska generalguvernören. Telefonerna ansågs nämligen konkurrera med den statliga telegrafen. Så småningom började lov ändå beviljas till privata bolag, men för att fortsättningsvis behålla en strikt statlig kontroll skapades ett telefonmanifest. Det stipulerade villkoren för inrättandet och underhållandet av telefonverksamhet och skulle komma att gälla så gott som oförändrat i nästan 100 år.

Genom ett eget manifest kunde den finländska senaten samtidigt hålla en viss kontroll i finländska händer, i stället för i ryska. Att den finländska statsmakten inte började bygga ett eget telefonnät, utan i stället stödde privata byggen, ledde också till att Ryssland hade svårare att kontrollera det finländska nätet. Köpmän, fabrikörer och andra företagare blev därför den överlägset största gruppen telefonägare och var också den grupp som utvecklade telefonväsendet i Finland. Först byggdes en privatlinje, sedan en annan, och så småningom började man fundera på att organisera det hela tillsammans. På vissa håll började telefonföretag bygga centraler och ansökte om tillstånd av statsmakten. På andra håll bildade flera användare ett gemensamt bolag som senare byggde en central. Landets första telefoncentral inrättades i Åbo 1881. I grannlandet Sverige spreds telefonen blixtsnabbt och år 1885 hade Stockholm flest telefoner i Europa. Norden intog alltså direkt en framskjuten ställning i utvecklingen.

Det var föga överraskande i städerna som man inledningsvis såg den största nyttan i telefonerna, och dessutom var det i städerna man hade kapital att investera i telefonlinjer. På landsbygden, såsom

mutta käyttö lisääntyi sen jälkeen, kun mikrofoni keksittiin vuonna 1878. Nyt soittaminen mahdollistui myös kauempana sijaitseviin kohteisiin. Suomen todennäköisesti ensimmäinen yleinen puhelinlinja vedettiin samana vuonna Kokkolan raatihuoneen ja Ykspihlajan sataman välille.

Yksityisten puhelinkeskusten perustaminen kohtasi Suomessa kuitenkin vastustusta Venäjän kenraalikuvernöörin taholta. Puhelimien katsottiin nimittäin kilpailevan valtiollisen lennättimen kanssa. Vähitellen lupia alettiin silti myöntää yksityisille osakeyhtiöille, mutta tiukan valtiollisen valvonnan säilyttämiseksi laadittiin puhelinmanifesti. Siinä vahvistettiin ehdot puhelintoiminnan aloittamista ja ylläpitoa varten, ja se tulisi olemaan voimassa lähes muuttumattomana miltei 100 vuoden ajan.

Suomen senaatti saattoi oman manifestin ansiosta samalla pitää tietyn valvonnan suomalaisten käsissä sen sijaan, että se olisi ollut venäläisillä. Suomen valtiovallan päätös tukea yksityisiä verkkoja oman puhelinverkoston rakentamisen sijaan takasi myös, että Venäjän oli vaikeampi valvoa suomalaista puhelinverkkoa. Kauppiaat, tehtailijat ja muut yrittäjät muodostivatkin siksi ylivoimaisesti suurimman puhelimien omistajaryhmän ja ryhmän, joka kehitti Suomen puhelinliikennettä. Ensin rakennettiin yksi yksityinen puhelinlinja, sen jälkeen toinen ja vähitellen alettiin miettiä koko puhelinliikenteen järjestämistä yhdessä. Puhelinyritykset alkoivat joillakin tahoilla rakentaa keskuksia ja hakivat lupaa valtionhallinnolta. Toisaalla taas useammat käyttäjät muodostivat yhteisen osakeyhtiön, joka rakensi myöhemmin keskuksen. Maan ensimmäinen puhelinkeskus perustettiin Turussa 1881. Naapurimaassa Ruotsissa puhelin yleistyi salamannopeasti ja vuonna 1885 Tukholmassa oli eniten puhelimia koko Euroopassa. Pohjoismaat olivat siis jo alkuvaiheessa eturintamassa kehittämässä puhelinliikennettä.

i västra Nyland, tog det längre tid, men trots det fick även Västnyland sin första telefonlinje enbart sju år efter att telefonen uppfunnits i USA, och sex år efter att telefonen kommit till Finland. Snart bredde fenomenet ut sig i snabb takt.

Den första ledningen i Västnyland drogs mellan Fiskars bruks kontor och disponentens bostad, mekaniska verkstaden och Skuru hamn år 1883. Precis som på annat håll i Finland var det därmed industrin som drog den första ledningen i Västnyland.

De kommande åren drogs och planerades flera ledningar mellan bruk och byar i regionen.

Tidigare under 1883 hade Ekenäs notisblad berättat om den snabba utvecklingen i Helsingfors. Artikeln om hur det i huvudstaden redan fanns 240 abonnenter, och att fröknarna som arbetade vid telefoncentralen kunde förmedla närmare 3 000 samtal per dag, förberedde möjligtvis västnylänningarna på vad som snart skulle komma även till Västnyland.

En månad senare berättade samma tidning ändå om hur ”...invånarna äro måhända rädda för det nät av telefontrådar, som smyger sig öfwer deras hufvuden...”. Den ännu ganska nya uppfinningen möttes inte enbart med iver, och få västnylänningar hade ju knappast en aning om vad denna telefon egentligen handlade om.

I mars 1884 kom i alla fall följande telefonledning till Västnyland. Även den drogs av och för den lokala industrin, den här gången mellan Koskis bruk i Bjärnå socken och Fiskars bruk i Pojo. Fiskars hade alltså nu telefonkontakt åt flera håll. Den nya linjen var hela 18 kilometer lång.

Senare samma månad annonserade bröderna Haglind från Stockholm om möjligheten att bygga flera telefonledningar i Västnyland. Bröderna Haglind

13

Till Finland och Västnyland kom de nya telefonerna främst från Sverige och bolaget L M Ericsson.

Uudet puhelimet tulivat Suomeen ja Länsi-Uudellemaalle pääasiassa Ruotsista ja L M Ericssonilta.

Odotetusti suurin hyöty puhelimista nähtiin aluksi kaupungeissa. Lisäksi kaupungeissa oli puhelinlinjojen investointeihin tarvittavaa pääomaa. Kehitys oli hieman hitaampaa maaseudulla, kuten LänsiUudellamaalla. Siitä huolimatta puhelimen keksimisestä Yhdysvalloissa ennätti kulua vain seitsemän vuotta, ja puhelimen saapumisesta Suomeen kuusi vuotta, kun myös läntinen Uusimaa sai ensimmäisen puhelinlinjansa. Uutuus levisi pian huimalla vauhdilla.

14

År 1884 installerade bröderna Haglind från Stockholm nya telefonledningar i trakten.

Tukholmalaisveljekset Haglind asensivat vuonna 1884 uusia puhelinlinjoja seudulle.

hade anlänt till Västnyland med en ”werkmästare från sin elektromekaniska werkstad” och erbjöd att ”till ganska moderat pris utföra en telefonledning härstädes”. Man visade också upp sitt kunnande genom att ställa upp en ”profledning ... emellan fröken Törnbloms och enkefru Lilljas restaurationer, der enhwar är i tillfälle att öfwertyga sig om apparatens utmärkthet”, såsom Ekenäs Notisblad skrev 22 mars.

Ensimmäinen puhelinlinja vedettiin Länsi-Uudellamaalla Fiskarsin ruukin konttorin, isännöitsijän asunnon, mekaanisen verstaan sekä Pohjankurun sataman välille vuonna 1883. Teollisuus siis veti ensimmäiset puhelinlinjat läntisellä Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa. Tulevina vuosina vedettiin ja suunniteltiin lisää ruukkien ja seudun kylien välisiä linjoja.

År 1884 drogs de första telefonlinjerna mellan två orter i Finland, mellan Helsingfors och Borgå samt mellan Åbo och Nådendal. Redan 1885 upprättades också linjen Hangö – Ekenäs av Bröderna Haglind, som tidigare samma år byggt centralstationerna i Ekenäs och Hangö. Samma år tillkom även linjen mellan Billnäs fabrik och Karis järnvägsstation och linjen mellan M. Hisingers gård i Pojo och hans fabrik i Tenala.

Följande år bildade friherrarna Fridolf Leopold och Edvard Hisinger samt bruksdirektör Albert von Julin också en telefonförening med centralstationen i Billnäs. Linjer drogs dessutom från Billnäs till Skuru hamn och vidare till Fiskars. Via Brödtorp förenades linjen till Koskislinjen. Åminnefors kopplades till systemet 1890 och Antskog något senare. Bröderna Haglind utförde arbetet. Haglind underhöll även telefonlinjerna mellan Billnäs och Ekenäs. År 1889 byggdes centralstationen i Lojo och därifrån drogs flera sidolinjer till olika gårdar och industrier.

Västnyland hade plötsligt fått ett flertal linjer och helt nya möjligheter till snabb kommunikation mellan både orter och fabriker. Detsamma gällde hela södra Finland. Bakom ledningarna och centralerna stod förutom föreningar, bolag och andelslag en mängd andra företagare av olika art. År 1910 fanns det 96 telefoncentraler i Nyland, 26 telefoner per 100 000 invånare, och i genomsnitt 133 apparater per central.

Den 20 januari 1894 godkändes koncessionen för Södra-Finlands Interurbana Telefon Aktiebolag. Bolaget var ett första försök att binda samman nätet i regionen, och grundades för att sköta förbindelserna mellan städerna i södra Finland. Förbindelserna var ändå rätt dåliga. Bolaget började i snabb takt bygga dubbelledningsnät och köpa fjärrtelefonlinjer av olika telefonbolag i södra Finland, och blev snart

Uutislehti Ekenäs Notisblad oli aiemmin vuonna 1883 kuvaillut nopeata kehitystä Helsingissä. Artikkeli, jossa kerrottiin, että pääkaupungissa oli 240 liittymää ja että puhelinkeskuksissa työskentelevät keskusneidit saattoivat välittää lähemmäs 3 000 puhelua päivässä, antoi ehkä länsiuusmaalaisille aavistuksen siitä, mitä myös heidän kotiseudulleen pian piti tuleman. Kuukautta myöhemmin samassa lehdessä kerrottiin kuitenkin, miten ”...asujamistoa kukaties kauhistaakin tuo telefonijohtojen verkko, joka kurkottaa heidän päittensä ylle…” Vielä melko uusi keksintö ei herättänyt ainoastaan innostusta, ja vain harvoilla länsiuusmaalaisilla lienee ollut aavistustakaan siitä, mistä tässä telefoonissa oikeastaan oli kyse.

Seuraava puhelinlinja vedettiin Länsi-Uudellamaalla kaikesta huolimatta jo maaliskuussa 1884. Myös sen rakensi paikallinen teollisuus Perniön pitäjässä sijaitsevan Kosken ruukin ja Pohjassa sijaitsevan Fiskarsin ruukin välille. Fiskarsista oli siis nyt puhelinyhteys moniin eri suuntiin. Uusi linja oli peräti 18 kilometrin pituinen.

Myöhemmin samana vuonna tukholmalaisveljekset kuuluttivat lehti-ilmoituksella mahdollisuudesta rakentaa useampia puhelinlinjoja läntiselle Uudellemaalle. ”Tukholmalaisen Weljekset Haglindin elektromekaanisen konepajan konemestari on saapunut kaupunkiin ja tarjoutuu kaikenpuolisen kohtuullista korvausta vastaan suorittamaan telefoni-linjojen vetämistä kaupungissa”. Ekenäs Notisbladissa kerrottiin 22. maaliskuuta 1884 heidän myös esittelevän osaamistaan asentamalla ”pruuvilinjan” neiti Törnblomin ja leskirouva Lilljan ravintoloiden välille, ”jolloin kukin tykönään saa tilaisuuden vakuuttua näiden kojeiden erinomaisuudesta”.

Vuonna 1884 Suomessa vedettiin myös ensimmäiset Helsingin ja Porvoon sekä Turun ja Naantalin kaupunkien väliset puhelinlinjat. Haglindin veljekset

15

vetivät myös puhelinlinjan Hangon ja Tammisaaren välille jo vuonna 1885 rakennettuaan ensin samana vuonna keskusasemat Tammisaareen ja Hankoon.

Samana vuonna vedettiin puhelinlinjat myös Pinjaisissa sijaitsevan Billnäsin tehtaan ja Karjaan rautatieaseman sekä M. Hisingerin Pohjassa sijainneen kartanon ja Tenholan tehtaan välille.

16 Fiskars bruk hade en synlig roll i grundandet av Karis Telefonaktiebolag.

Fiskarsin ruukilla oli merkittävä rooli Karjaan Puhelinosakeyhtiötä perustettaessa.

det viktigaste företaget i denna bransch. Samtalsavgiften från exempelvis Helsingfors till Ekenäs var 25 penni och till Hangö 30 penni. Samtalets maximilängd bestämdes år 1895 till fyra minuter.

I Västnyland tog ändå telefonmekaniker Viktor Claesson över verksamhetslovet för telefonledningarna i Ekenäs efter bröderna Haglind. Claesson fick dessutom ett kontrakt med Billnäs telefonförening om underhållet av föreningens hela telefonsystem år 1901. År 1910 köpte Claesson hela systemet och centralbordet flyttades till Karis. Efter det skötte Claesson all telefonverksamhet i Karistrakten.

Karis Telefon inleder sitt värv för det lokala Trots de snabba och stora satsningarna på nya telefonledningar från och med det sena 1800-talet,

Seuraavana vuonna vapaaherrat Fridolf Leopold ja Edvard Hisinger sekä tehtailija Albert von Julin perustivat puhelinyhdistyksen, jonka keskusasema oli Pinjaisissa. Pinjaisista vedettiin nyt Pohjankurun satamaan ja edelleen Fiskarsiin linja, joka Brödtorpin kautta yhdistettiin myös Koskelle johtavaan linjaan. Åminnefors liitettiin järjestelmään 1890 ja Ansku vähän myöhemmin. Veljekset Haglind suorittivat työt. Haglindit ylläpitivät myös Pinjaisten ja Tammisaaren välisiä puhelinlinjoja. Lohjalle rakennettiin vuonna 1889 keskusasema, josta vedettiin useita sivuhaaroja eri maatiloille ja tehtaille.

Länsi-Uusimaa oli saanut ripeässä tahdissa useita puhelinlinjoja ja täysin uusia mahdollisuuksia nopeaan kaupunkien ja tehtaiden väliseen yhteydenpitoon. Kehitys oli vastaavanlaista kaikkialla EteläSuomessa. Puhelinlinjoja ja -keskuksia rakensivat yhdistysten, osakeyhtiöiden ja osuuskuntien lisäksi monet muut erilaiset yrittäjät. Vuonna 1910 Uudellamaalla oli 96 puhelinkeskusta, 26 puhelinta 100 000 asukasta kohden ja keskimäärin 133 puhelinta kunkin keskuksen piirissä.

Södra-Finlands Interurbana Telefon Aktiebolag Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiön toimilupa hyväksyttiin 20. tammikuuta 1894. Osakeyhtiö oli ensimmäinen pyrkimys yhdistää seudullinen puhelinverkko ja se perustettiin hoitamaan Etelä-Suomen kaupunkien välisiä puhelinyhteyksiä. Yhteydet olivat kuitenkin melko huonot. Osakeyhtiö alkoi

var nätet av mycket dålig kvalitet ännu långt in på det tidiga 1900-talet. I Karistrakten hade telefonverksamheten ända sedan 1910 skötts av Viktor Claesson. Han ägde ledningsnätet i Karis socken samt telefoncentralerna i Karis, Snappertuna, Mjölbolsta, Grundsjö och Joddböle. Den misskötta och dåligt utvecklade telefonverksamheten började väcka alltmer missnöje. Speciellt i Karis och Snappertuna, samt hos representanter för industrierna i Billnäs och Fiskars, började krav på förbättring höras. Då telefonen dessutom hela tiden blev vanligare och populärare började man diskutera både hur och vem som skulle kunna utveckla telefonverksamheten i regionen.

Missnöjet resulterade i att man den 22 maj 1920 skickade ut en förfrågan om intresse för bildandet av en ny och förenande telefonförening i trakten. Den första idén var att intresserade skulle kunna teckna aktier för 100 finska mark per styck i det tilltänkta telefonbolaget. Förfrågan var undertecknad av G.U. Fagerström, Victor Blomqvist, Karl Wegelius och Oscar Forsström. Forsström stod som ordförande för sammanslutningen.

Förfrågan väckte snabbt intresse, med totalt 47 intresserade aktieägare och 253 aktier. På hösten beslöt man sig för att samlas för ett möte. Den 10 oktober ordnades mötet för intresserade från Karis och Snappertuna samt representanter från Fiskars och Billnäs bruk i Kommunalhuset i Karis. Oscar Forsström öppnade mötet i egenskap av interimskommitténs ordförande. Karl Wegelius blev mötets sekreterare. Målet var att ordna telefonnätet på ett ”tidsenligt och för abonnenterna mera tillfredsställande sätt”.

Det första mötet blev ändå inte så enkelt som man hade hoppats. Representanterna för industrierna i

siksi viipymättä rakentaa kaksoisjohtoverkostoa ja osti kaukolinjoja eri puhelinyhtiöiltä Etelä-Suomessa. Siitä tuli pian alan johtava yritys. Puhelu esimerkiksi Helsingistä Tammisaareen maksoi 25 penniä ja Hankoon 30 penniä. Puhelujen enimmäispituudeksi määrättiin vuonna 1895 neljä minuuttia.

Länsi-Uudellamaalla puhelinmekaanikko Viktor Claesson hankki kuitenkin itselleen Tammisaaren puhelinlinjat Haglindin veljeksiltä. Claesson sai myös Billnäsin puhelinyhdistyksen koko puhelinjärjestelmän ylläpitosopimuksen itselleen vuonna 1901.

Vuonna 1910 Claesson osti koko järjestelmän ja puhelinkeskus siirrettiin Karjaalle. Claesson vastasi siitä alkaen kaikesta puhelinliikenteestä Karjaan seudulla.

Karjaan Puhelin aloittaa työnsä paikkakunnan parhaaksi Vaikka uusiin puhelinlinjoihin tehtiin ripeitä, ja suuria panostuksia 1800-luvun lopulta lähtien, puhelinverkko oli erittäin huonolaatuinen vielä pitkään 1900-luvun alkupuolella. Viktor Claesson oli vastannut vuodesta 1910 alkaen puhelintoiminnasta Karjaan alueella. Hän omisti puhelinverkon Karjaan pitäjässä sekä Karjaan, Snappertunan, Meltolan, Kaunislahden ja Joddbölen puhelinkeskukset. Huonosti hoidettu ja kehitetty puhelintoiminta alkoi kuitenkin herättää yhä suurempaa tyytymättömyyttä.

Etenkin Karjaalla ja Snappertunassa, sekä Pinjaisten ja Fiskarsin teollisuuslaitosten taholta alkoi kuulua vaatimuksia parannuksista. Lisäksi puhelinten yleistyminen ja yhä suurempi suosio viritti keskustelun siitä miten, ja kuka voisi kehittää puhelintoimintaa seudulla.

17

18

Södra Finlands Interurbana Telefonaktiebolag skötte fjärrtrafiken i en stor del av Finland i början av 1900-talet. År 1913 sträckte sig nätet ända från Hangö till Joensuu.

Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiö vastasi valtaosin Suomen kaukopuheluliikenteestä 1900-luvun alussa. Verkko ulottui vuonna 1913 Hangosta aina Joensuuhun.

Billnäs och Fiskars, herrarna I. A. von Julin och Emil Johannes Collan, förde nämligen fram ett krav om att de ville ha 55 procent av aktierna i det blivande bolaget. Innan det hade klubbats igenom var det enligt dem onödigt att diskutera några detaljer. Föga överraskande kunde de övriga mötesdeltagarna inte omfatta att industrierna direkt skulle få aktiemajoritet i bolaget. Kravet kunde ingalunda accepteras och von Julin och Collan marscherade ut. Det första för-

Tyytymättömyys johti siihen, että 22. toukokuuta 1920 lähetettiin kysely kiinnostuksesta perustaa yhtenäinen alueellinen puhelinyhdistys. Perusajatus oli, että kiinnostuneet voisivat ostaa itselleen 100 Suomen markkaa kappale maksavia osakkeita suunnitellusta puhelinosakeyhtiöstä. Kyselyn olivat allekirjoittaneet G. U. Fagerström, Victor Blomqvist, Karl Wegelius ja Oscar Forsström. Forsström toimi yhteenliittymän puheenjohtajana.

söket att bilda ett bolag gick därmed om intet och de övriga deltagarna valde att bilda en kommitté som skulle arbeta fram ett nytt förslag. Till kommittén valdes Oscar Forsström, Aarne Leikkola, F. F. From, Victor Blomqvist och Albert Bussman. Kommittén fick i uppgift att inom en månad lösa intressekonflikten och komma med ett nytt förslag till ett nytt möte. Det mötet ordnades redan drygt två veckor senare, den 26 oktober.

Inte heller detta möte skulle ändå leda till klara och enkla beslut. På mötet framgick det nämligen att Fiskars aktiebolag sedan senaste möte hade köpt upp telefonnätet i Karis socken av Victor Claesson.

Nu hade Fiskarsbolaget alltså ännu en hållhake för att få igenom sin önskan om aktiemajoriteten i det nya telefonbolaget. Fiskars erbjöd nu samarbete med det nya bolaget på det villkoret att Fiskars fick teckna 55 procent av aktierna och dessutom erhålla absolut bestämmanderätt i det. Fiskars skulle givetvis bli en stor aktieägare i det nya bolaget, men man kunde under inga omständigheter ge bort bestämmanderätten till bolaget.

Debatten blev omfattande och tre förslag för att lösa tvisten lades fram. Utredningskommitténs medlem A. Leikkola föreslog att man såsom tänkt skulle bilda det nya telefonbolaget, men fortsätta förhandlingarna med Fiskarsbolaget. Målet med förhandlingarna skulle vara att Fiskars skulle få teckna aktier enligt sin önskan, men inte få ensam bestämmanderätt. Det nuvarande förslaget från Fiskars måste omförhandlas. Leikkolas förslag segrade vid omröstningen med 11 röster mot ett förslag att skjuta upp bildandet av bolaget (7 röster) och att bilda bolaget med en interimsstyrelse som skulle fortsätta förhandla med Fiskars (5 röster). Förhandlingarna med Fiskars inleddes och Karis Telefonaktiebolag bildades på beslut av mötet den 26 oktober.

19

Förslaget att grunda ett lokalt telefonbolag i Karis väckte intresse i media.

Ehdotus paikallisen puhelinyhtiön perustamisesta Karjaalle kiinnosti mediaa.

Kysely herätti nopeasti kiinnostusta ja yhteensä 47 halukasta ilmoittautui merkitsijäksi 253 osakkeelle.

Syksyllä päätettiin kokoontua asian merkeissä. Asiasta kiinnostuneet karjaalaiset ja snappertunalaiset sekä Fiskarsin ja Billnäsin ruukkien edustajat kutsuttiin kokoukseen 10. lokakuuta 1920 Karjaan kunnantalolle. Oscar Forsström avasi kokouksen väliaikaisen toimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Karl Wegelius valittiin kokouksen sihteeriksi.

Tavoite oli järjestää puhelinverkko ”ajanmukaisella ja tilaajia tyydyttävämmällä tavalla”.

Ensimmäinen kokous ei kuitenkaan ollut aivan niin helppo kuin oli toivottu. Pinjaisten ja Fiskarsin teollisuuslaitoksia edustaneet herrat I. A. von Julin

Telefonen

20

Telefonens historia handlar inte enbart om teknik och kommunikation. För många har telefonen även varit ett designföremål, som under runt 150 år av historia utvecklats ett flertal gånger. År 1908 kom den första bordstelefonen i plåt, tidigare hade den tillverkats i trä. Runt år 1920 kom däremot en helt ny sorts telefon till Norden, då bakeliten introducerades och snabbt blev ett mycket viktigt material för tillverkningsindustrin. På 50-talet började flera sorters plaster användas, vilket gjorde att apparaterna kunde tillverkas i mängder av olika former och färger. Mobiltelefonens intåg några decennier senare skulle ge telefonen otaliga nya former, färger och stilar.

Puhelin Puhelimen historiassa ei ole ainoastaan kyse tekniikasta ja yhteydenpidosta. Puhelin on ollut monille myös design-esine, joka on reilun 150-vuotisen historiansa aikana kehittynyt useaan otteeseen. Vuonna 1908 ilmestyi ensimmäinen pellistä valmistettu pöytäpuhelin entisten puisten rinnalle. Vuoden 1920 tietämillä Pohjoismaissa tuli markkinoille täysin uudenlainen puhelin bakeliitin lanseerauksen myötä. Bakeliitista kehittyi nopeasti erittäin tärkeä valmistusteollisuuden raaka-aine. 1950-luvulla alettiin käyttää monia erilaisia muoveja, jotka mahdollistivat erimuotoisten ja eriväristen puhelinlaitteiden tuotannon. Matkapuhelimen maailmanvaltaus joitakin vuosikymmeniä myöhemmin antoi puhelimelle lukuisia uusia muotoja, värejä ja tyylejä.

Fram till att det nya bolaget lagligen konstituerats ålades en interimsstyrelse sköta det blivande bolagets angelägenheter. Till den valdes Wegelius, Leikkola, Volmar Svaetichin, From och Bussman.

Det främsta uppdraget för styrelsen var givetvis att förhandla med Fiskarsbolaget. Redan i slutet av november kom man till ett avgörande. Karis Telefonaktiebolag beslöt att köpa telefonnätet av Fiskars, och Fiskars godkände förslaget. Viktor Claessons tidigare telefonnät, centraler och övriga inventarier övergick till det nya telefonbolaget.

Det slutliga priset blev drygt 75 000 mark. Fiskars Aktiebolag tecknade å sin sida 500 aktier till ett värde av 50 000 mark i det nya bolaget och Collan valdes in i interimsstyrelsen som Fiskars representant. Därmed fick Fiskars ändå ett inflytande. Samtidigt höjdes aktiekapitalet från det ursprungliga 100 000 mark till 150 000 mark. Fiskars hade därmed en tredjedel av aktierna i det nya telefonbolaget och parterna hade enats. Ordförande Oscar Forsström konstaterade att stridigheterna mellan de två bolagen hade upphört och hälsade ”nämnda bolag och dess meningsfränder välkomna till enigt och välsignelsebringande samarbete till ortens fromma.”

De första utmaningarna och satsningarna Kampen om bestämmanderätten i det nya telefonbolaget var alltså redan i dess vagga en utmaning.

Efter att tvisten hade lösts stod nu mer praktiska och vardagliga utmaningar för dörren. Dessutom väntade bolaget ännu på sitt slutgiltiga konstituerande.

Ett av de första besluten som fattades av interimsstyrelsen omfattade en höjning av telefonisternas lön från 300 till 400 mark i månaden. Man slog

ja Emil Johannes Collan esittivät nimittäin vaatimuksen, että he halusivat 55 prosenttia tulevan osakeyhtiön osakkeista. Yksityiskohdista oli heidän mielestään turha keskustella ennen vaatimuksen hyväksymistä. Odotetusti muut kokouksen osanottajat eivät voineet hyväksyä, että teollisuusyritykset saisivat suoralta kädeltä osake-enemmistön yhtiössä. Vaatimusta ei mitenkään voitu hyväksyä ja von Julin ja Collan marssivat ulos. Ensimmäinen osakeyhtiön perustamispyrkimys kaatui näin ja muut osanottajat päättivät muodostaa toimikunnan, joka laatisi uuden ehdotuksen. Toimikuntaan valittiin Oscar Forsström, Aarne Leikkola, F. F. From, Victor Blomqvist ja Albert Bussman. Se sai tehtäväkseen ratkaista eturistiriita kuukauden sisällä ja laatia uusi esitys uutta kokousta varten. Seuraava kokous järjestettiin jo reilun kahden viikon kuluttua, 26. lokakuuta 1920.

Myöskään tässä kokouksessa ei kuitenkaan saatu aikaan selkeitä ja yksinkertaisia päätöksiä. Kokouksessa ilmeni nimittäin, että Fiskars osakeyhtiö viime kokouksen jälkeen oli ostanut Karjaan pitäjän puhelinverkon Victor Claessonilta. Fiskarsilla oli siis yksi neuvotteluvaltti lisää, jolla saada läpi vaatimus uuden puhelinosakeyhtiön osake-enemmistöstä. Fiskars tarjosi nyt yhteistyötä uuden yhtiön kanssa ehdolla, että Fiskars saisi merkitä itselleen 55 prosenttia osakkeista ja lisäksi ehdottoman määräysvallan yhtiössä. Fiskarsista tulisi luonnollisesti suuri osakkeenomistaja osakeyhtiössä, mutta määräysvaltaa sille ei voitaisi missään tapauksessa luovuttaa.

Keskustelu paisui paisumistaan ja kiistan ratkaisemiseksi esitettiin lopulta kolme vaihtoehtoa. Valmistelutoimikunnan jäsen A. Leikkola ehdotti, että suunnitelmien mukainen uusi puhelinyhtiö perustettaisiin, mutta samalla jatkettaisiin neuvotteluja Fiskarsin kanssa. Neuvottelutavoite olisi, että

21

Fiskars saisi merkitä itselleen haluamansa määrän osakkeita, mutta ei siitä huolimatta saisi yksin päätösvaltaa osakeyhtiössä. Fiskarsin senhetkisestä ehdotuksesta olisi sovittava toisella tavalla.

Leikkolan ehdotus voitti äänestyksessä 11 äänellä.

Vastaehdotus, että yhtiö perustettaisiin tuonnempana, sai 7 ääntä, ja esitys yhtiön perustamisesta väliaikaisella hallituksella, joka jatkaisi neuvotteluja Fiskarsin kanssa, 5 ääntä. Neuvottelut Fiskarsin kanssa käynnistettiin ja Karjaan Puhelinosakeyhtiö perustettiin 26. lokakuuta 1920 pidetyssä kokouksessa tehdyllä päätöksellä.

22

Väliaikaiseen hallitukseen, joka hoitaisi perustettavan yhtiön asioita ennen sen virallista perustamista, valittiin Wegelius, Leikkola, Volmar Svaetichin, From ja Bussman. Hallituksen pääasiallinen tehtävä oli luonnollisesti neuvotella Fiskars Osakeyhtiön kanssa. Sopimukseen päästiin jo marraskuun lopulla. Karjaan Puhelinosakeyhtiö päätti ostaa puhelinverkon Fiskarsilta, ja Fiskars hyväksyi ehdotuksen.

Viktor Claessonin omistuksessa aiemmin ollut puhelinverkko, keskukset ja muu irtaimisto siirtyivät uudelle puhelinosakeyhtiölle.

Telefoncentralen i Snappertuna är en av Karis Telefons äldsta centraler.

Snappertunan puhelinkeskus on yksi Karjaan Puhelimen vanhimmista keskuksista.

också fast en avgift på 1 mark för samtal nattetid mellan klockan 22 och 07. Den avgiften tillföll telefonisten. Avgiften för samtal från Karistrakten till Ekenäs bestämdes till 25 penni per samtal. Dessutom anställde man en telefonmontör. Lönen fastslogs till 1 000 mark i månaden plus fri bostad, värme och

Verkon lopullinen hinta oli reilut 75 000 markkaa.

Fiskars Osakeyhtiö puolestaan merkitsi uudesta yhtiöstä 500 osaketta, joiden arvo oli 50 000 markkaa ja Collan valittiin väliaikaiseen hallitukseen Fiskarsin edustajana. Fiskars sai siten sentään vaikutusvaltaa. Osakepääomaa korotettiin samalla alkuperäisestä 100 000 markasta 150 000 markkaan.

Fiskarsilla oli siten omistuksessaan kolmannes uuden puhelinosakeyhtiön osakkeista, ja osapuolet olivat päässeet sopimukseen. Puheenjohtaja Oscar Forsström totesi yhtiöiden välisten erimielisyyksien päättyneen ja toivotti ”kyseisen yhtiön ja samoin ajattelevat tervetulleiksi yhtenäiseen ja siunaukselliseen yhteistyöhön paikkakunnan parhaaksi”.

lyse. Till centralen i Karis investerade man också i ett nytt centralbord med 30 linjer från tillverkaren L M Ericsson för 7 500 mark. Telefonlinjerna förbättrades med en investering i 100 nya telefonstolpar för 35 mark styck. De ”släpades till platsen invid Ekenäs Karis landsväg”. Därtill köptes ett centralväxelbord för 10 000 mark, samt en åskledare. Man hyrde också in sig hos handlanden Albert Enberg för en telefoncentral i Grundsjö.

Den 18 mars 1921 var det dags för konstituerande bolagsstämma. Totalt 26 aktionärer närvarade medan ytterligare 50 representerades genom fullmakt.

Totalt uppgick deras innehav till 997 aktier. Interimsstyrelsens ordförande kunde öppna mötet med att meddela att statsrådet en knapp månad tidigare hade fastställt det blivande aktiebolagets stadgar.

Till näst skulle en styrelse väljas.

Till styrelsemedlemmar valdes bankdirektör Oscar Forsström, bruksdisponent Emil Johannes Collan, godsägare Albert Bussman, lantmäteriingenjör Volmar Svaetichin och häradsskrivare Aarne Leikkola.

Suppleanter blev forstmästaren I.A. von Julin, kontorschefen Erik Andersson och telegrafrevisorn Karl Wegelius. Forsström valdes till ordförande och E.J. Collan till viceordförande.

Aktiebolaget måste också få en ledning och som både teknisk ledare och verkställande direktör till slutet av år 1921 utsågs Karl Wegelius, med ett arvode om 300 mark i månaden. Man slog också fast medlemsavgifterna enligt fyra kategorier beroende på om man var aktieägare och hade en egen eller hyrd apparat, samt anslutningsavgiften enligt hur många aktier man hade. Medlemsavgifterna landade på mellan 300 och 450 mark per år medan anslutningsavgifterna blev mellan 20 mark om man hade fem eller flera aktier, och 100 mark om man hade enbart en.

Ensimmäiset haasteet ja panostukset Kamppailu määräysvallasta Karjaan Puhelinosakeyhtiössä oli siis jo uuden puhelinyhtiön alkumetreillä haaste. Kun kiistakysymykset nyt oli saatu ratkaistua, edessä olivat käytännönläheisemmät ja arkisemmat haasteet. Perustava yhtiökokous oli lisäksi vielä pitämättä.

Yksi väliaikaisen hallituksen ensimmäisistä päätöksistä oli puhelunvälittäjien palkkojen korottaminen 300 markasta 400 markkaan kuukaudessa. Puhelun kiinteä hinta vahvistettiin 1 markaksi öisin kello 22 ja 07 välillä. Maksun yöpuheluista sai puhelunvälittäjä. Karjaan ja Tammisaaren välisen puhelun kertamaksuksi määrättiin 25 penniä. Yhtiöön palkattiin myös puhelinasentaja. Hänen kuukausipalkkansa vahvistettiin 1 000 markaksi. Sen lisäksi hänellä oli vapaa asunto, lämmitys ja valaistus. Karjaan puhelinkeskus uusittiin hankkimalla uusi 7 500 markkaa maksava L M Ericssonin valmistama 30-linjainen keskuspöytä. Puhelinlinjoja parannettiin investoinnilla 100 uuteen 35 markkaa kappale maksaneeseen puhelintolppaan, jotka ”raahattiin paikalleen Tammisaaren ja Karjaan välisen maantien varteen”.

Lisäksi puhelinyhtiö osti 10 000 markan hintaisen keskusvaihdepöydän sekä ukkosenjohdattimen, ja Kaunislahden alueelta vuokrattiin puhelinkeskustila kauppias Albert Enbergiltä.

Perustava yhtiökokous kävi ajankohtaiseksi 18. maaliskuuta 1921. Kokoukseen osallistui yhteensä 26 osakkeenomistajaa. Lisäksi edustettuina oli 50 osakasta valtakirjalla. Läsnäolijoilla oli käytössään yhteensä 997 osakkeen äänivalta. Väliaikaisen hallituksen puheenjohtaja saattoi avata kokouksen ilmoittamalla valtioneuvoston vajaa kuukausi sitten

23

24

Karis Telefonaktiebolag bytte vd ett flertal gånger efter grundandet 1920. Erik Andersson blev den första långvariga vd:n.

Karjaan Puhelinosakeyhtiön toimitusjohtaja vaihtui usein toiminnan alkuvuosina. Erik Anderssonista tuli ensimmäinen pitkäaikainen toimitusjohtaja.

vahvistaneen perustettavan osakeyhtiön säännöt.

Seuraava asia esityslistalla oli hallituksen valinta.

Hallituksen jäseniksi valittiin pankinjohtaja Oscar Forsström, isännöitsijä Emil Johannes Collan, tilallinen Albert Bussman, maanmittausinsinööri Volmar Svaetichin ja henkikirjoittaja Aarne Leikkola. Varajäseniksi valittiin metsänhoitaja I. A. von Julin, konttoripäällikkö Erik Andersson ja lennätintarkastaja Karl Wegelius. Forsström valittiin puheenjohtajaksi ja E. J. Collan varapuheenjohtajaksi.

Det nya bolaget fick också en så kallad röstsax, vilket innebar att ingen enskild aktieägare fick mer än en femtedel av rösterna på bolagsstämman, oberoende av hur stort aktieinnehav man hade. Denna begränsning skulle se till att ingen aktieägare fick en för mäktig roll. Röstsaxen finns kvar än i dag, men infördes alltså ända från bolagets start år 1920.

Tre veckor senare höll den nya styrelsen sitt första möte. Det första konkreta arbetet var givetvis att förbättra telefonförbindelserna i trakten. Ansvaret att granska de existerande linjerna, Karis–Ekenäs, Karis–Grundsjö och övriga linjer, föll på bolagets montör tillsammans med endera verkställande direktören eller ett par styrelsemedlemmar. Därtill fattade man beslut om att köpa in verktyg och stolpar samt en velociped, uniformsrock och mössa till montören. Ett reglemente för personalen utarbetades också. För allt detta och övriga startkostnader krävdes investeringar och dessutom behövde existerande ledningar underhåll. Kostnaderna ökade, och på en extraordinarie bolagsstämma den 22 juli 1921 bemyndigades styrelsen att uppta ett lån på 50 000 mark samt en växelkredit på högst 30 000 mark för att kunna betala förfallna skulder med mera.

Verksamheten kom i alla fall i gång med besked. Vid slutet av året uppgick abonnenterna till 195 stycken.

Det nya bolaget fick också en anhållan från Ingå om bygget av en telefonlinje mellan Grundsjö och Ingå, men bolaget svarade artigt att man inte har något intresse av att äga en telefonlinje i Ingå, även om idén var god. År 1923 drog Ingå Telefonaktiebolag i stället ledningen, med en tvist som påföljd. Karis Telefonaktiebolag ville nämligen ha en avgift för trafiken genom bolagets central i Grundsjö, men Ingåborna vägrade betala. Två år senare skulle tvisten bli så inflammerad att Karis Telefonaktiebolag hotade att kapa linjen, och så blev det. Efter statlig hjälp

Osakeyhtiölle tarvittiin myös toimiva johto. Karl Wegelius valittiin hoitamaan teknisen johtajan ja toimitusjohtajan tehtävää 300 markan kuukausikorvausta vastaan vuoden 1921 lopulle saakka. Jäsenmaksut jaettiin neljään kategoriaan riippuen siitä, oliko osakkeenomistaja, ja käyttikö liittymää omalla vai vuokralaitteella. Liittymismaksu puolestaan määräytyi osakemäärien perusteella. Vuosittaiset jäsenmaksut vaihtelivat 300 ja 450 markan välillä.

Liittymismaksu oli 20 markkaa, jos omisti viisi tai useampia osakkeita ja vastaavasti 100 markkaa, jos omisti vain yhden osakkeen.

Uudessa yhtiössä otettiin käyttöön myös niin kutsuttu äänileikkuri, mikä merkitsi, ettei yksittäinen osakkeenomistaja omistamastaan osakemäärästä riippumatta saanut käyttää yhtiökokouksessa enempää kuin 1/5 äänistä. Tämä rajoitus takaisi, ettei yksikään osakkeenomistaja saisi liian suurta vaikutusvaltaa yhtiössä. Edelleen käytössä oleva äänileikkuri on siis otettu käyttöön jo yhtiön toiminnan alkaessa vuonna 1920.

Hallitus piti ensimmäisen kokouksensa kolme viikkoa myöhemmin. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide oli luonnollisesti puhelinyhteyksien parantaminen seudulla. Vastuu olemassa olevien, muun muassa Karjaan ja Tammisaaren sekä Karjaan ja Kaunislahden välisten linjojen tarkastamisesta lankesi yrityksen asentajan harteille joko yhdessä toimitusjohtajan tai kahden hallituksen jäsenen kanssa. Lisäksi tehtiin päätös työkalujen ja puhelintolppien hankinnasta sekä polkupyörän, univormun ja virkapäähineen ostamisesta asentajalle.

Henkilökunnalle laadittiin myös ohjesääntö. Kaikki tämä sekä muut käynnistyskustannukset edellyttivät investointeja. Lisäksi olemassa olevia johtoja oli huollettava. Kustannukset kasvoivat ja hallitus valtuutettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 22. hei-

25

26

Telefon- och datakablarna har genomgått en stor utveckling under 100 år. Idag är de flesta optiska fiberjordkablar.

Puhelin- ja datakaapelit ovat läpikäyneet suuren muutoksen 100 vuodessa. Tänään useimmat niistä ovat optisia maahan kaivettavia valokuitukaapeleita.

näkuuta 1921 ottamaan 50 000 markan laina sekä enintään 30 000 markkaa vekseliluottoa erääntyneiden laskujen ja muiden kulujen maksamiseen.

Toiminta käynnistyi joka tapauksessa vakuuttavasti. Liittymän haltijoita oli vuoden lopulla 195. Uusi yritys sai myös Inkoosta hakemuksen Kaunislahden ja Inkoon välisen puhelinlinjan rakentamisesta.

Hakemukseen vastattiin kuitenkin kohteliaasti, ettei yrityksellä ole kiinnostusta Inkoossa sijaitsevan puhelinlinjan omistamisesta, vaikka ajatus oli hyvä.

Sen sijaan Inkoon puhelinosakeyhtiö veti puhelinlinjan vuonna 1923 sillä seurauksella, että asiasta kehkeytyi riita. Karjaan Puhelinosakeyhtiö halusi ni-

löstes tvisten först 1926. Ingåborna betalade och ”telefonkriget” var slut.

I början av år 1922 fortsatte tillväxten. Aktiekapitalet höjdes från 150 000 till 225 000 mark. Bolaget köpte också telefonledningarna mellan Snappertuna och Karis av telefonabonnenterna i Snappertuna.

Vid årsskiftet fick Karis Telefonaktiebolag en ny vd i kontorschefen hos Billnäs Ab, Erik Andersson. I maj befriades O. Forsström på anhållan från ordförandeskapet och disponent E.J.Collan tog över ordförandeklubban medan ingenjör Volmar Svaetichin blev viceordförande. Även på ett nationellt plan hände det saker i branschen under tidigt 20-tal. Telefonbolagen blev alltfler och en sammanhållande och stödande organisation började efterfrågas. År 1921 grundades därför Telefoninrättningarnas Förbund, dit även Karis Telefonaktiebolag skulle ingå. Genom åren skulle Karis Telefonaktiebolag ha stor hjälp av förbundet, men till en början tog Karis Telefonaktiebolag ändå de första stapplande stegen ensam, utan en stödande organisation bakom. Förutom den fastanställda montören tog man in tillfällig hjälp för körslor samt montörhjälp från januari till september 1923. Invid Karis central byggdes en ny centralställning och gamla stolpar och barrar med mera förnyades. Den 1 januari 1923 beviljade kommunikationsministeriet koncession för att bedriva telefonrörelse i Karis jämte omnejd under en tid av 10 år. Enligt järnvägsstyrelsens beslut valde bolaget att investera i en jordkabel under bangården i Karis, istället för den gamla luftledningen. Röken från tågen skadade ledningarna och stolparna var redan i dåligt skick. En ny ledning behövdes och Karis Telefonaktiebolags första jordkabel skulle nu läggas. Även förbättringsarbeten på andra ledningar fortsatte, speciellt på ledningarna till Ekenäs, vilka meddelades ”nu befinna sig i fullgott skick”.

mittäin maksun Kaunislahden keskuksensa kautta välitetystä puhelinliikenteestä, mutta inkoolaiset kieltäytyivät maksamasta. Kiista äityi kaksi vuotta myöhemmin niin pahaksi, että Karjaan Puhelinosakeyhtiö uhkasi katkaista puhelinlinjan, ja myös toteutti uhkauksensa. Riita ratkaistiin vasta vuonna 1926 valtioavusteisesti. Inkoolaiset maksoivat, ja “puhelinsota” päättyi.

Kasvu jatkui vuoden 1922 alussa. Osakepääomaa korotettiin 150 000 markasta 225 000 markkaan, ja yhtiö osti Snappertunan ja Karjaan väliset puhelinlinjat snappertunalaisilta tilaajilta. Karjaan Puhelinosakeyhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti vuodenvaihteessa Oy Billnäs Ab:n konttoripäällikkö Erik Andersson. O. Forsström vapautettiin omasta pyynnöstään toukokuussa hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Puheenjohtajan nuija siirtyi isännöitsijä E. J. Collanille ja varapuheenjohtajaksi valittiin insinööri Volmar Svaetichin.

Alalla tapahtui myös kansallisella tasolla paljon 1920-luvun alkupuolella. Yhä useampia puhelinosakeyhtiöitä perustettiin ja toimintaa yhtenäistävälle ja tukevalle organisaatiolle alkoi esiintyä kysyntää.

Siksi vuonna 1921 perustettiin Suomen Puhelinlaitosten Liitto, johon myös Karjaan Puhelinosakeyhtiö tulisi liittymään. Karjaan Puhelinosakeyhtiö tulisi vuosien saatossa saamaan paljon apua liitolta, mutta alussa yhtiö kuitenkin otti haparoivat ensiaskeleet yksin ilman toimintaa tukevaa järjestöä. Vakituisen asentajan ja vuoden 1923 tammikuun ja syyskuun väliseksi ajaksi palkatun apuasentajan lisäksi käytettiin satunnaista kuljetusapua. Karjaan keskuksen viereen rakennettiin uusi keskustelineistö ja muun muassa vanhaa tolppakantaa ja ristipalkistoja uusittiin. Yhtiö sai 1. tammikuuta 1923 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kymmeneksi vuodeksi myöntämän toimiluvan puhelintoiminnan

27

Stabilitet och stora investeringar

28

Uppstarten av det nya aktiebolaget var givetvis inget enkelt projekt. På vd-posten blåste det rejält.

Kantor K.E. Antin tog över 1924, men avskedades och efterträddes av August Wikgren redan samma år. Även Wikgren var nära att bli kortvarig då han på grund av en tvist med en styrelsemedlem önskade avgå 1926, men sedan ändå fortsatte på direktörsposten. Till och med bland aktieägarna stormade det. Här pågick en maktkamp, styrelsen valdes med slutna sedlar och styrelsernas sammansättning växlade kraftigt från år till år. Vissa år var samtliga medlemmar nyvalda. Fiskars-industrierna befattade sig inte alls med det nya aktiebolagets verksamhet.

Först i slutet av decenniet nådde man stabilitet då Erik Andersson, som hade varit styrelseordförande åren 1927-29 och vd i början av 20-talet, igen axlade ansvaret som vd. Han tillträdde 1929 och skulle förbli vd ända till hösten 1965. Det skulle äntligen ge bolaget möjlighet till ett mer långsiktigt arbete.

Andersson lär ha varit en säregen person som höll hårt fast vid pengarna i bolaget. En lönediskussion kunde vara en tuff tillställning som Andersson helst undvek.

Förbättrings- och saneringsarbetet av ledningsnätet fortsatte under hela 20-talet, i mån av resurser och behov. Vissa år krävdes också extra mycket underhåll då väder och vind pinade nätet. Bland annat vintern 1924 orsakade så kallad isbarkbildning stora problem och krävde både arbetstid och resurser.

Sommartid var det å sin sida åskan som vållade problem. Sommaren 1925 drabbades regionen av kraftiga åskoväder, men ledningarna klarade sig utan skada. Trots det insåg man riskerna och inrättade

harjoittamiseen Karjaan seudulla. Rautatiehallituksen päätöksen mukaisesti yhtiö päätti investoinnista Karjaan ratapihan alittavaan maakaapeliin entisen ilmajohdon sijaan. Junien tupruttama savu vahingoitti johtoja ja puhelintolpat olivat jo tuolloin huonossa kunnossa. Tarvittiin uusi johto ja nyt asennettaisiin Karjaan Puhelinosakeyhtiön ensimmäinen maakaapeli. Perusparannustyöt jatkuivat myös muilla linjoilla etenkin Tammisaaressa, jossa linjojen tiedotettiin ”nyt olevan täysin tyydyttävällä tolalla”.

Vakautta ja suuria investointeja Uuden osakeyhtiön toiminnan käynnistysvaihe ei tietenkään ollut mikään yksinkertainen hanke. Toimitusjohtajan paikka oli varsin tuulinen. Vuonna 1924 tehtävä siirtyi kanttori K. E. Antinille, mutta hänet erotettiin jo samana vuonna ja hänen seuraajakseen valittiin August Wikgren. Myös Wikgrenin ura oli päättyä lyhyeen, koska hän erään hallituksen jäsenen kanssa syntyneen kiistan johdosta halusi erota tehtävästä 1926. Loppujen lopuksi hän kuitenkin jatkoi toimitusjohtajana. Jopa osakkaiden keskuudessa käytiin myrskyisää valtataistelua. Hallituksen vaali toimitettiin suljetuin lipuin ja hallituksen kokoonpano vaihteli rajusti vuodesta toiseen.

Joinakin vuosina kaikki hallituksen jäsenet vaihtuivat. Fiskars-yhtiöt ei sekaantunut mitenkään uuden osakeyhtiön toimintaan.

Tilanne vakaantui vasta vuosikymmenen lopulla, jolloin hallituksen puheenjohtajana vuosina 19271929 ja yrityksen toimitusjohtajana 1920-luvun alussa toiminut Erik Andersson jälleen otti kantaakseen toimitusjohtajan vastuun. Hän astui tehtävään, jossa hän tulisi jatkamaan aina syksyyn 1965. Yhtiön toimintaan saatiin vihdoin pitkäjännitteisyyttä. Anderssonin kerrotaan olleen persoonalli-

Telefonanslutningar Redan från början byggde verksamheten hos Karis Telefonaktiebolag på delägarskap. Då man skaffade en telefonanslutning blev man abonnent och delägare.

Att skaffa en anslutning krävde en skriftlig ansökan, som sedan beviljades av Karis Telefonaktiebolag. Kunden anslöts till närmaste central i sitt bostadsområde.

Vid anslutningen kunde särskilt företag förhandla om de själva stod för uppsättningen av telefonkablar och dylikt, om de stod för en del av materialet, eller om Karis Telefonaktiebolag skulle ge en offert på helheten. Även storleken på anslutnings- och årsavgifter kunde förhandlas.

Puhelinliittymät Karjaan Puhelinosakeyhtiön toiminta perustui alusta alkaen yhteisomistajuuteen. Puhelinliittymän hankkijasta tuli tilaaja ja osakas. Liittymän hankinta edellytti kirjallista hakemusta, jonka Karjaan Puhelinosakeyhtiö sitten hyväksyi. Asiakas liitettiin asuinaluettaan lähimpänä olevaan keskukseen. Etenkin yritykset saattoivat liittymää hankkiessaan neuvotella siitä, vastasivatko ne itse puhelinkaapeleiden ym. vetämisestä ja osasta tarvittavasta materiaalista vai antaisiko Karjaan Puhelinosakeyhtiö kokonaisvaltaisen tarjouksen.

Myös liittymä- ja vuosimaksun suuruus olivat neuvoteltavissa.

29

skyddsanordningar redan samma år. Även bolagets första jordkabel, den 200-pariga kabel som lagts under bangården i Karis 1925, fick blixtskyddsanordningar.

30

Antalet abonnenter ökade också stadigt. Vid årsslutet 1926 insåg man behovet av en investering i ett nytt växelbord i stället för det gamla 200-nummersbordet. Den kraftiga ökningen på 30 abonnenter året därpå möjliggjordes endast genom ”en provisorisk annexanläggning till centralbordet, vilken av bolagets montör gjorts med en ringa kostnad.” År 1928 var abonnentantalet i Karis central 240, i Snappertuna 56, i Joddböle 32, i Mjölbolsta 13 och i Grundsjö 15, totalt 356. Södra-Finlands Interurbana Telefon Aktiebolag betjänades med fyra ledningar, från Karis till Ekenäs gick tre, till Rikscentralen fyra, till Ingå och Box en var och till Pojo tre ledningar. År 1929 tillkom 19 nya abonnenter, men även antalet avgående abonnenter var större än vanligt. 11 abonnenter lämnade bolaget, vilket delvis berodde på att rikstelefonen uppsatt en egen central i Barösund, dit ett antal abonnenter övergått.

Att allmännyttigheten genomsyrade Karis Telefonaktiebolags verksamhet blev konkret synligt år 1929 då man beviljade Frälsningsarmén befrielse för anslutnings- och årsavgiften för telefonanslutningen.

Bolaget försäkrade sig om att telefonen inte skulle användas av utomstående men såg gärna att Frälsningsarméns verksamhets understöddes genom att befria organisationen från avgifterna.

Slutet av 20-talet var överlag en tid av stora investeringar. Särskilt 1928 hände det mycket. Bolaget köpte ett nytt centralbord och en tomt med hus vid Dalgatan, dit centralen flyttades från stationsbacken. Dessutom lades flera jordkablar. Det gamla ledningsnätet hade nämligen sina brister, det var så-

suus, joka vartioi tiukasti yhtiön rahoja. Palkkakeskustelut saattoivat olla varsin tiukkoja tilaisuuksia, joita Andersson mieluiten vältteli.

Johtoverkoston parannus- ja korjaustyöt jatkuivat koko 1920-luvun resurssien sallimissa puitteissa ja tarpeiden mukaan. Joinakin vuosina jouduttiin myös tekemään erityisen paljon huoltotöitä, koska sääolosuhteet ja myrskyt vaurioittivat puhelinjohtoja. Muun muassa talvella 1924 jäänmuodostus puhelinjohdoilla aiheutti suuria ongelmia ja edellytti paljon ylitöitä ja resursseja. Kesäisin riesana olivat ukonilmat. Kesällä 1925 seudulla oli rajuja ukkosmyrskyjä, mutta puhelinlinjat säästyivät vaurioilta.

Riskit kuitenkin tunnistettiin ja jo samana vuonna alettiin asentaa suojajärjestelmiä. Myös yhtiön ensimmäinen, Karjaan ratapihan alle 1925 laskettu 200-parinen maakaapeli varustettiin ukkosenjohdattimilla.

Puhelinliittymien määrä kasvoi vakaasti. Vuoden 1926 lopulla oli ilmeistä, että vanha 200-numeroinen keskuspöytä olisi korvattava uudella. Liittymien määrän lisäys seuraavana vuonna peräti 30 uudella liittymällä, olisi mahdollinen ainoastaan ”tilapäisen anneksilaitteiston avulla, jonka yhtiön monttööri asensi keskuspöytään vähäpätöisin kustannuksin”.

Liittymiä oli vuonna 1928 Karjaan keskuksessa 240, Snappertunassa 56, Joddbölessä 32, Meltolassa 13 ja Kaunislahdessa 15 eli yhteensä 356. Karjaan keskus palveli myös Etelä-Suomen Kaukopuhelin Oy:tä neljällä linjalla, Tammisaarta kolmella ja Valtion keskusta neljällä linjalla sekä Inkoota ja Boxin kylää kumpaakin yhdellä ja Pohjaa kolmella linjalla.

Liittymien määrä kasvoi 19 uudella tilaajalla 1929, mutta myös poistuvien tilaajien määrä oli tavallista suurempi, 11. Poistuma selittyi pääosin sillä, että valtio oli perustanut Barönsalmeen oman keskuksen, johon osa vanhoista tilaajista oli siirtynyt.

som man uttryckte det ”synnerligast vid Köpmansgatan så stort att det var t.o.m. hindrande för trafiken och en ständig felkälla”. År 1929 lades en 488 meter lång 75-parig jordkabel som skulle ta emot alla ledningar som inkom från öster. Därtill gjorde man en stor omflyttning av växelborden hos bolaget. Det gamla 200-linjersbordet från Karis reparerades och flyttades till Snappertuna. Bordet med 60 linjer i Snappertuna flyttades i sin tur över till Joddböle central. Joddböles 30-linjersbord överfördes till Mjölbolsta, vars tidigare bord var så föråldrat att det nu inte kunde användas efter att dubbelledningen till Mjölbolsta blivit uppsatt. Genom de nya investeringarna utgick man från att framtiden var tryggad minst ett tiotal år framåt. I och med den snabba utvecklingen i branschen skulle investeringsbehoven bli aktuella mycket snabbare än så.

Nya kablar och en första automatisering Med knappa tio år av verksamhet bakom sig kunde Karis Telefonaktiebolag i början av 30-talet se tillbaka på sina första framgångar. Antalet anslutna apparater hade ökat från 195 till 353 och man hade lagt drygt 2 000 meter jordkabel i de centrala delarna av tidigare Karis socken, nyblivna Karis köping.

Ledningarna mellan centralerna hade delvis omändrats till dubbla ledningar och de flesta abonnenterna inom köpingsområdet hade låtit fördubbla sina enkla ledningar. Nya ledningar hade också anslutits till omgivande telefonbolag i regionen. För varje fall gjorde bolagets styrelse upp tydliga regler för vad de andra telefonbolagen hade rätt till och vilka ersättningar som skulle betalas. Bolagets ekonomiska situation var nu dessutom god.

Under det tidiga 30-talet kunde arbetet med att byta ut överbelastade luftledningar till jordkablar

Konkreettinen todiste yleishyödyllisyyden leimallisuudesta Karjaan Puhelinosakeyhtiön koko toiminnalle saatiin vuonna 1929, kun yhtiö myönsi Pelastusarmeijalle vapautuksen sen puhelinliittymän liittymis- ja vuosimaksusta. Yhtiö tuki mielellään Pelastusarmeijan toimintaa vapauttamalla järjestön maksuista, mutta halusi kuitenkin varmistuksen, etteivät ulkopuoliset käyttäisi puhelinta.

1920-luvun loppupuoli oli kaiken kaikkiaan suurten investointien aikaa. Etenkin vuonna 1928 tapahtui paljon. Puhelinyhtiö osti uuden keskuspöydän ja kiinteistön Laaksokadulta, jonne keskus siirrettiin asemanmäeltä. Lisäksi vedettiin useita maakaapeleita, sillä vanhassa ilmajohtoverkostossa oli puutteita. Tilannetta kuvattiin toteamalla, että ”verkosto oli paitsi tihentynyt varsinkin Kauppiaankadulla aina liikenteen haitaksi asti, myös jatkuvien korjausten tarpeessa”. Vuonna 1929 laskettiin 488 metrin pituinen 75-parinen maakaapeli, joka ottaisi vastaan kaikki linjat itäsuunnasta. Lisäksi yhtiön puhelinkeskuksien sijoittelua muutettiin merkittävästi.

Karjaan vanha 200-linjainen keskuspöytä kunnostettiin ja siirrettiin Snappertunaan, jonka 60-linjainen keskuspöytä puolestaan siirrettiin Joddböleen.

Joddbölen 30-linjainen keskuspöytä korvasi vuorostaan Meltolan vanhan keskuspöydän, jota ei enää voitu käyttää Meltolan saatua kaksoisjohdotuksen.

Investointien uskottiin kattavan tarpeet vähintään kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Puhelinalan nopean kehityksen johdosta uudet investoinnit kävisivät kuitenkin ajankohtaisiksi paljon varhemmin.

Uusia kaapeleita ja ensimmäinen automatisointi Karjaan Puhelinosakeyhtiön oltua vajaat kymmenen vuotta toiminnassa, yhtiö saattoi 1930-luvulle tultaessa muistella juhlapuheissa ensimmäisiä on-

31

32

En bil rullar förbi tomten som Karis Telefonaktiebolag köpte på Dalgatan år 1928.

Auto rullaa Karjaan Puhelinosakeyhtiön Laaksokadulta vuonna 1928 ostaman tontin editse.

därmed slutföras. I samarbete med Lojo Telefon Ab byggdes en direkt dubbelledning mellan centralerna i Karis och Svartå. Antalet anställda var i början av 30-talet runt tio stycken, majoriteten av dem telefonister, resten centralföreståndare och montörer samt verkställande direktören. Den internationella ekonomiska krisen gjorde sig dock tillkänna även lokalt genom en liten minskning i antalet abonnenter år 1931.

nistumisiaan. Liittymien määrä oli kasvanut 195:stä 353:een ja Karjaan entisen pitäjän, vastaperustetun Karjaan kauppalan keskeisiin osiin oli laskettu reilut 2 000 metriä maakaapelia. Keskusten väliset johdot oli osittain korvattu kaksoisjohdoilla ja myös useimmat tilaajat olivat keskustan alueella asennuttaneet itselleen kaksoisjohdot. Uusia johtoja oli myös liitetty muiden seudulla toimivien puhelinosakeyhtiöiden linjoihin. Yhtiön hallitus laati jokaiselle tällaiselle

1930-talet fortsatte också med en stark utveckling inom branschen. Nu var det en första grundläggande automatisering av växelcentralerna som slog igenom även på landsbygden. Den första automatiseringen av telefoncentraler i Finland hade inletts i Helsingfors redan 1922, men nu var det Västnylands tur. Karis skulle bli en av de första landsorterna där automatisering inleddes. År 1932 ersattes de gamla väggcentralerna i Mjölbolsta och Grundsjö med Siemens helautomatcentraler avsedda för 23 anslutningar. Mellan Snappertuna och Ekenäs upprättades därtill en direkt ledning. Till Snappertuna anskaffades ett nytt växelbord av L M Ericsson med kapacitet för 80 anslutningar.

Alla enkla ledningar i Karis köping blev också bytta till dubbla år 1936, och 460 meter 50-parig jordkabel lades år 1938 på sträckan Karis stationsbacke – Kila plan. Tolv ledningskorsningar över järnvägen byggdes om samtidigt som mindre arbeten på söndriga isolatorer och rostiga ledningar samt förnyandet av stolpar sysselsatte personalen regelbundet.

De många satsningarna var möjliga då man länge klarat sig undan storm- och andra väderskador. År 1935 hade kraftiga regn däremot lett till att banvallen rasat och jordkabeln vid Billnäs bruk hade skadats. Samma vinter skadades därtill flera ledningar av vattenblandad snö som på vissa håll orsakade ett tio centimeter tjockt hölje runt kablarna. År 1934 investerade bolaget också i sin första bil, en begagnad skåpbil av märket Chevrolet. Centralhuset i Karis byggdes också om år 1936 och fick därtill en ny kontors- och bostadsbyggnad av trä på drygt 600 kvadratmeter. År 1933 hade Ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbeten kommit med en yrkan om att Karis Telefonaktiebolag måste begränsa samtalstiden till 6 minuter vid Grundsjö central. Trafiken

linjalle selkeät säännöt muiden puhelinosakeyhtiöiden oikeuksista ja maksettavista korvauksista.

Osakeyhtiön taloudellinen tilanne oli hyvä.

Työt ylikuormitettujen pylväslinjojen korvaamiseksi maakaapeleilla saatiin siten myös päätökseen 1930-luvun alkuvuosina. Karjaan ja Mustion keskusten välille asennettiin yhteistyössä Lohjan Puhelin Oy:n kanssa suora kaksoisjohto. Puhelinosakeyhtiön palveluksessa oli 1930-luvun alussa kymmenkunta henkeä. Henkilökunnasta suurimman ryhmän muodostivat puhelunvälittäjät ja heidän esimiehensä. Muut olivat asentajia sekä toimitusjohtaja. Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset alkoivat kuitenkin tuntua myös paikallisesti pienenä tilaajamäärän notkahduksena vuonna 1931.

Puhelinalan vahva kehitys jatkui myös 1930-luvulla. Nyt maaseudullakin toteutettiin ensimmäinen välityskeskusten perusautomatisointi. Puhelinkeskusten automatisointi oli Suomessa alkanut Helsingissä jo 1922. Nyt vuorossa oli läntinen Uusimaa, ja Karjaa tulisi olemaan yksi ensimmäisistä automatisoitavista maalaispaikkakunnista. Meltolan ja Kaunislahden vanhat seinäkeskukset korvattiin 1932 Siemensin 23-paikkaisella täysautomaattikeskuksella. Lisäksi Snappertunan ja Tammisaaren välille vedettiin suora linja ja Snappertunaan hankittiin L M Ericssonin uusi keskuspöytä, jossa oli tilaa 80 liittymälle.

Kaikki Karjaan kauppalan yksinkertaiset linjat vaihdettiin kaksijohtoisiin vuonna 1936, ja Karjaan asemanmäen ja Kiilan kentän välille vedettiin 460 metrin pituinen 50-parinen maakaapeli vuonna 1938.

Rautatien ylittäviä johtoristeyksiä rakennettiin kaksitoista samalla kun jatkuvat pienemmät työt rikkinäisten eristimien ja ruosteisten johtojen korjaamiseksi ja puhelinpylväiden uusimiseksi työllistivät

33

34

Då telefonin uppkom i Finland bildades aldrig ett statligt monopol såsom på annat håll i Europa. Istället beviljades koncession till ett flertal andelslag.

Suomeen ei missään vaiheessa puhelimen historiassa muodostunut samanlaista valtion monopolia kuin muualla Euroopassa. Sen sijaan myönnettiin toimilupia useille osuuskunnille.

genom Grundsjö var i synnerhet på grund av linjen till Ingå så livlig att begränsningen måste införas.

Samtasbrytare installerades därmed på huvudledningarna. Staten påverkade telefonverksamheten i regionen även på andra sätt då Ekenäs telefoninrättning, vars alla aktier då ägdes av L M Ericsson, inlöstes till staten år 1935.

Trots stora investeringar var tillväxten relativt liten under 30-talet. Antalet abonnenter ökade med enbart drygt 50. Bolaget mådde ändå bra, vilket går att läsa i årsberättelsen för 1938: ”I slutet av året besöktes bolaget av tvänne tekniska experter från Telefoninrättningarnas Förbund, vilka efter gransk-

henkilökuntaa. Monet panostukset olivat mahdollisia, koska myrskytuhoilta ja muilta säävahingoilta oli säästytty pidemmän aikaa. Vuonna 1935 jatkuvat sateet olivat sitä vastoin johtaneet ratapenkereen sortumiseen ja vaurioittaneet Billnäsin ruukkia sivuavaa maakaapelia. Lisäksi nuoskalumi vaurioitti samana talvena joillakin alueilla johtoja ympäröiden kaapelit kymmenen sentin paksuisella lumivaipalla.

Puhelinosakeyhtiö hankki vuonna 1934 ensimmäisen autonsa, käytetyn Chevrolet-pakettiauton. Karjaan keskusrakennusta kunnostettiin ja laajennettiin vuonna 1936 yhteensä reilut 600 neliömetriä käsittävällä uudella konttori- ja asuinrakennuksella.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vaati vuonna 1933, että Karjaan Puhelinosakeyhtiön olisi rajoitettava puhelujen kesto enintään 6 minuuttiin Kaunislahden keskuksen alueella. Keskuksen kautta kulkeva puhelinliikenne oli etenkin Inkoon liittymän johdosta niin vilkasta, että sitä oli rajoitettava. Keskuksen päälinjoille asennettiin siksi puhelunkatkaisija. Valtio vaikutti puhelinliikenteeseen seudulla myös muilla tavoin lunastamalla vuonna 1935 Tammisaaren puhelinlaitoksen koko osakekannan L M Ericssonilta, jonka omistuksessa se oli ollut.

Kasvu oli 1930-luvulla suurista investoinneista huolimatta suhteellisen pientä. Tilaajien määrä lisääntyi ainoastaan reilulla 50:llä. Vuoden 1938 vuosikertomuksesta on kuitenkin luettavissa, että osakeyhtiö voi hyvin. Siinä todettiin kahden Puhelinlaitosten liiton teknisen asiantuntijan vierailleen yhtiössä. Tarkastettuaan yhtiön laitteistot he olivat lausunnossaan todenneet ne hyvin hoidetuiksi ja hyväkuntoisiksi sekä vallitsevat normit ja vaatimukset täyttäviksi. Vuoden 1939 lopulla alettiin keskustella yleisistä puhelinkioskeista, joiden hankinnassa Karjaan Puhelinosakeyhtiö tulisi myöhemmin olemaan yksi edelläkävijöistä. Karjaan keskuksessa oli tuolloin yksi yleisessä käytössä oleva puhelin, jos-

ning av bolagets anläggningar i avgivet utlåtande konstaterade att dessa voro väl underhållna och i gott skick, uppfyllande gällande normer och fordringar”. I slutet av 1939 började allmänna telefonkiosker diskuteras, något som Karis Telefonaktiebolag senare skulle bli en föregångare inom. I Karis central fanns då en allmän telefon varifrån allmänheten kunde ringa samtal för en 50 pennis grundavgift. På nationell nivå diskuterades omorganiseringar av telefonväsendet i landet och inrättandet av ett statligt aktiebolag för de telefoninrättningar staten ägde, men några större förändringar blev inte av. För telefonbolagen, bland dem Karis Telefonaktiebolag, innebar detta svårigheter att få kredit då bankerna var oroliga för ”det oklara läge i vilket landets telefonfråga befinner sig”.

ta saattoi soittaa 50 pennin kertamaksua vastaan.

Kansallisella tasolla keskusteltiin maan puhelintoimen uudelleenorganisoinnista ja valtion omistamien puhelinlaitosten yhdistämisestä yhdeksi valtiolliseksi puhelinosakeyhtiöksi. Mihinkään suurempiin muutoksiin ei kuitenkaan ryhdytty. Puhelinosakeyhtiöille, myös Karjaan Puhelinosakeyhtiölle, tämä merkitsi luotonsaantivaikeuksia, koska pankit olivat huolissaan ”maan puhelinasian epäselvästä tilanteesta”.

35

2.

36

1939-1954 Krigsåren och återuppbyggnaden Sotavuodet ja jälleenrakennuksen aika

E

fter en något turbulent start hade verksamheten hos unga Karis Telefonaktiebolag kommit igång på allvar under 1930-talet. I slutet av 30-talet hade man dessutom inlett en modernisering, men snart kom nya bekymmer. Andra världskriget berörde även Västnyland. Oro, bombningar och förlusten av Hangö som flottbas till Sovjetunionen påverkade regionen. Karis Telefonaktiebolag kämpade ändå vidare och trots att utvecklingen avtog kunde man fortsätta den vardagliga verksamheten. Efter freden återhämtade sig regionen med en stark vilja att komma vidare från krig och osäkerhet. Även hos Karis Telefonaktiebolag gick man ivrigt framåt och snart stod nästa stora modernisering för dörren.

Fortsatt verksamhet trots oro och krig För Karis Telefonaktiebolag inleddes år 1939 under gynnsamma förhållanden, men i november förändrades plötsligt allt. Vinterkriget mot Sovjetunionen bröt ut och även Västnyland drabbades snabbt. Hos Karis Telefonaktiebolag dokumenterade man hur ”det rådsryska angreppet på landet medförde störningar i verksamheten, i det de ryska luftmarodörerna genom sina flygangrepp förorsakade ledningsbrott och tyåtföljande avbrott i telefontrafikerna”.

Verksamheten påverkades på flera sätt. Budgeten för år 1940 blev försenad ”på grund av rådande exceptionella förhållanden” och centralhusets källare skulle förstärkas mot ”luftfara”. Staten hjälpte till ekonomiskt genom Post- och telegrafverket, då telefonförbindelserna var viktiga även militärt. Behovet av att sätta centralerna i sådant skick att de säkert fungerade, och möjligheten att militärmyndigheterna kunde hjälpa till, diskuterades också i bolaget.

N

uoren Karjaan Puhelinosakeyhtiön toiminta oli hieman myrskyisän alun jälkeen käynnistynyt toden teolla 1930-luvulla. Lisäksi 1930-luvun lopulla oli aloitettu nykyaikaistaminen, mutta pian saatiin uusia huolia. Toinen maailmansota ravisteli myös läntistä Uuttamaata. Levottomuudet, pommitukset ja Hangon menettäminen Neuvostoliiton tukikohdaksi vaikuttivat koko seutuun. Karjaan Puhelinosakeyhtiö jatkoi kuitenkin kamppailuaan ja tavanomaista toimintaa kyettiin jatkamaan, vaikka kehitys taantui. Rauhan solmimisen jälkeen seutu elpyi ja tahto jättää sota ja levottomuudet taakse oli vahva. Myös Karjaan Puhelinosakeyhtiö jatkoi innolla eteenpäin ja edessä oli pian seuraava suuri uudistushanke.

Toiminta jatkui levottomuuksista ja sodasta huolimatta Vuosi 1939 alkoi Karjaan Puhelinosakeyhtiössä suotuisissa olosuhteissa, mutta marraskuussa kaikki muuttui hetkessä. Talvisota Neuvostoliittoa vastaan alkoi ja myös Länsi-Uusimaa oli pian osallisena tapahtumissa. Karjaan Puhelinosakeyhtiössä dokumentoitiin, miten ”neuvostovenäläisten hyökkäys maahamme aiheutti häiriöitä toiminnassa. Venäläiset ilmarosvot aiheuttivat hyökkäyksillään johtojen katkeilemisia ja siitä seurasi katkoksia puhelinliikenteessä”.

Monet asiat vaikuttivat toimintaan. Vuoden 1940 talousarvio valmistui myöhässä ”vallitsevien poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta” ja keskusaseman kellaria oli vahvistettava ”ilmavaaraa” vastaan. Valtio auttoi taloudellisesti Posti- ja lennätinlaitoksen välityksellä, koska puhelinyhteydet olivat

37

38

För Karis Telefon ledde krigsåren till brist på arbetskraft. Trots det fortsatte vardagen. Till vänster telefonister på trappan till Rikstelefon år 1942. Till höger sätts telefonledningar upp på Hangö udd.

Karjaan Puhelin kärsi sotavuosina työvoimapulasta. Arki jatkui siitä huolimatta. Vasemmalla puhelunvälittäjiä Valtion puhelimen/ Rikstelefonin portailla vuonna 1942. Oikealla puhelinjohtojen asennusta Hankoniemellä.

Årsberättelserna för åren 1939 och 1940 sammanfattade läget på flera sätt. Risken för skador på infrastrukturen var ständigt överhängande: ”Året (1940) började under förhållanden, som icke bådade gott för verksamheten. Under det pågående kriget med Ryssland skadades ledningsnätet dagligen av de ryska flygmaskinernas kulsprutseld och bombardemang, men lyckligtvis skonades både centralanläggningarna och ledningsnätet från större skadegörelse. För det mesta blevo endast luftledningarna avskjutna. Källarvåningen i Karis centralhus förstärktes för att vid hotande fara kunna erbjuda splitterskydd åt centralpersonalen.”

I och med att även telefonmontörerna behövdes i kriget led Karis Telefonaktiebolag emellanåt brist på personal. Exempelvis i november 1941 anhöll bolaget därför av bataljonskommendör Åström om att en av företagets montörer skulle beviljas en extra månad permission för att kunna utföra reparationsarbeten och installera ett centralbord. Då hade bolaget bara en linjemontör till förfogande, och han hade inte rätt kunskap för det arbete som nu brådskade. Samma önskan skulle skickas till militären även under det kommande fortsättningskriget. Karis Telefonaktiebolag kämpade också om att få behålla montörer som staten kommenderade för arbetspliktsuppbåd, då man ”nödvändigt” behövde dem för bolagets underhållsarbete. För att få arbetskraft hörde man sig också för till Karis köping och begärde personal därifrån. Annars skulle vintern med säkerhet föra med sig störningar. En montör stupade också i kriget redan i februari 1940 och bolaget hedrade honom vid begravningen.

Krigets tydligaste påverkan på telefonverksamheten i regionen var statens beslut att efter befrielsen av Hangö från Sovjet, år 1943, säga upp Hangö Telefonandelslagets koncession på grund av ”militära

39

Telefonbranschen måste följa särskilda direktiv i krigstid för att se till att kommunikationerna fungerade.

Puhelinalan oli sota-aikana noudatettava erityisohjeita yhteyksien toimivuuden turvaamiseksi.

tärkeitä myös sotilaallisesti. Puhelinosakeyhtiössä keskusteltiin tarpeesta saattaa puhelinkeskukset sellaiseen kuntoon, että ne toimisivat varmasti sekä mahdollisuuksista saada apua sotilasviranomaisilta.

Tilannetta kuvattiin vuosien 1939 ja 1940 toimintakertomuksissa monin eri tavoin. Infrastruktuurin vaurioitumisvaara oli jatkuva: ”Vuosi (1940) alkoi olosuhteissa, jotka eivät luvanneet hyvää toi-

40

Också på Köpmansgatan i Karis fortsatte vardagen under kriget.

Arki jatkui sodan aikana myös Kauppiaankadulla Karjaalla.

och försvarsanledningar”. Hos Telefoninrättningarnas förbund reagerade man negativt på kommunikationsministerns åsikt om att det skulle vara onödigt att göra telefonverksamheten i kommuner som Hangö privat igen efter kriget, eftersom staten borde ta över all telefonverksamhet i landet på sikt. Även om riksdagen ansåg att det inte skulle löna sig - telefonin skulle hållas förmånligare i privat regi – var förbundet oroligt för dylika tankegångar. Hos Karis Telefonaktiebolag lät man ändå varken kriget eller sådana idéer påverka verksamheten mer än vad som var nödvändigt. Trots både oron och riskerna

minnalle. Raivoavassa sodassa Neuvostovenäjää kohtaan vahingoittivat heikäläisten lentokoneiden konekiväärituli ja pommitukset johtoverkkoa päivittäin. Onneksi sekä keskusasemat että johtoverkosto säästyivät suuremmilta tuhoilta. Pääosin vain ilmajohdot joutuivat tulituksen kohteeksi. Karjaan keskusaseman kellarikerrosta vahvistettiin, jotta se voisi tarjota sirpalesuojan henkilökunnalle”.

Koska myös puhelinasentajia tarvittiin sodassa, Karjaan Puhelinosakeyhtö kärsi ajoittain henkilöstövajeesta. Esimerkiksi marraskuussa 1941 yhtiö anoi

fortsatte bolaget investera. Till exempel fick Mjölbolsta en ny automatcentral. År 1943 uppgick budgeten till 440 000 mark.

Karis Telefonaktiebolag deltog också i projekt direkt kopplade till kriget och försvaret. På Post- och telegrafstyrelsens samt försvarsväsendets förslag beslöt man att gemensamt lägga jordkablar från centralen i Karis till Berghäll i Billnäs, där staten inrättade en riksreservcentral i Billnäs Ab:s skyddsrum.

Arbetet slutfördes sommaren 1941. Samma år var kapaciteten i Karis centralbord igen fullt utnyttjad, och man beställde ett annexbord med 18 samtida förbindelsemöjligheter. På grund av kriget sköts leveransen dock upp till juli 1942.

Kriget förde också med sig höjda priser på el, exempelvis då Lojo Elektricitets Ab förlorade tillgången till elverket i Imatra genom landavträdelser. Dessutom blev kvaliteten på telefonutrustning sämre, då tillverkarna tvingades spara råvaror såsom tenn.

Karis Telefonaktiebolag tog också till försiktighetsåtgärder och skaffade en krigsskadeförsäkring för eventuella bränder.

Såsom årsberättelserna antydde orsakade kriget slutligen inga större skador på bolagets anläggningar. Brist på arbetskraft och material vållade de främsta problemen och försvårade underhållet.

Flera stränga vintrar orsakade också störningar och trafikavbrott. Personalen uppgick år 1942 till 10 personer (en föreståndarinna, fem telefonister, två extra assistenter och två montörer) och utökades med två deltidsanställda de närmaste åren. Under de värsta krigsåren, 1939-1943, ökade dessutom antalet abonnenter med 118, en stor ökning jämfört med hela 30-talet.

pataljoonankomentaja Åströmiltä, että yrityksen asentajille myönnettäisiin ylimääräinen kuukauden loma korjaustöiden suorittamiseksi ja keskuspöydän asentamiseksi. Puhelinyhtiöllä oli tuolloin käytössään vain yksi linja-asentaja, eikä hänellä ollut nyt kiireisten töiden suorittamiseksi tarvittavaa osaamista. Sama toivomus tultaisiin lähettämään puolustusvoimille myös tulevan jatkosodan aikana. Karjaan Puhelinosakeyhtiö teki kaikkensa saadakseen pitää asentajat, jotka valtio komensi työvelvoitekutsuntoihin, koska heitä tarvittiin ”välttämättömissä” ylläpitotöissä puhelinliikenteen turvaamiseksi. Työvoimaa pyydettiin myös Karjaan kauppalalta. Muuten talvella varmuudella syntyisi häiriöitä. Yksi yhtiön palveluksessa olleista asentajista myös kaatui jo helmikuussa 1940. Yhtiö kunnioitti hänen muistoaan hänen hautajaisissaan.

Eniten sota kuitenkin vaikutti seudun puhelinliikenteeseen valtion irtisanottua Hangon Puhelinosuuskunnan toimiluvan ”sotilaallisista ja puolustuksellisista syistä” Hangon vapauduttua vuonna 1943 Neuvostoliiton miehityksestä. Suomen Puhelinlaitosten Liitto vastusti Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kantaa, että Hangon kaltaisten kuntien puhelintoiminnan yksityistäminen sodan jälkeen olisi turhaa, koska valtion olisi pidemmällä aikavälillä otettava hallintaansa maan koko puhelinliikenne. Vaikka eduskunta ei pitänyt tätä kannatettavana – puhelinliikenne pysyisi yksityisesti hoidettuna edullisempana – liitto oli huolissaan tällaisista ajatuksista. Karjaan Puhelinosakeyhtiö ei kuitenkaan antanut sodan eikä tämänkaltaisten ajatusten vaikuttaa toimintaansa enempää kuin oli välttämätöntä. Yhtiö jatkoi epävarmuudesta ja riskeistä huolimatta investointejaan. Esimerkiksi Meltolaan asennettiin uusi automaattikeskus. Talousarvio vuodelle 1943 oli 440 000 markkaa.

41

42

Telefonkatalogen

Puhelinluettelo

Den äldsta telefonkatalogen i Karis Telefons arkiv härstammar från år 1947. Katalogen är numrerad som den tredje som utkommit i regionen. Förutom annonser och telefonnummer innehåller den utförliga anvisningar samt blanketter för hur man skaffar sig en telefonanslutning samt bestämmelser för hur man använder en automattelefon. Den mest intressanta texten omfattar ändå anvisningar om hur man ska bete sig då man ringer en telefonväxel. Man ska exempelvis inte ”uppehålla telefonisten”. Samtidigt påpekas det vilket tungt arbete telefonisten har, och att ”det ingår i hennes instruktioner att betjäna allmänheten på ett vänligt sätt även om abonnenten uppenbarligen har orätt eller är upphetsad”. Det påpekas också att man inte främjar sin sak med ”butterhet och omotiverat klander”, men ”med vänlighet kan mycket åstadkommas”.

Om man ”enerverar telefonisten” så ”nedsätter” man enbart ”hennes arbetsförmåga”. Texten avslutas med att ”telefonisterna är Edra vänner”. Telefonkatalogerna var därmed både en manual för telefoni och ett sätt att nå rätt då man ringde. De första västnyländska telefonkatalogerna, som omfattade Ekenäs, Hangö och Karis med omnejd, var relativt tunna, men under 1960-talet skulle katalogerna bli rejält tjockare.

Från att den första telefonkatalogen utgavs i USA år 1878 har mycket hänt. I Norden uppkom de första katalogerna på 1880-talet. De senaste decennierna har de förlorat sin betydelse, och katalogerna har krympt i storlek då telefonnumren finns att hämta på andra platser. År 2016 utkom de sista tryckta telefonkatalogerna i Finland.

Karjaan Puhelimen arkistosta löytyvä vanhin puhelinluettelo on vuodelta 1947. Se on erittäin mielenkiintoista luettavaa. Numeroinnista voi päätellä, että kyseessä oli kolmas seudulla ilmestynyt luettelo. Ilmoitusten ja puhelinnumerojen lisäksi siinä on tarkat ohjeet ja lomakkeet puhelinliittymän hankintaa varten sekä säännöt, miten automaattipuhelinta käytetään.

Mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin ohjeet, miten on käyttäydyttävä puhelinkeskukseen soitettaessa. Puhelunvälittäjää ei esimerkiksi ”saa viivyttää”. Samalla korostetaan myös puhelunvälittäjän raskasta työtä ja että ”hänen ohjeisiinsa kuuluu palvella yleisöä ystävällisesti, vaikka tilaaja ilmiselvästi on väärässä tai kiihtyneessä mielentilassa”. Ohjeissa tähdennetään myös, ettei omaa asiaansa edistä ”olemalla äreä ja perusteettomilla moitteilla”, mutta ”ystävällisyydellä voi saada paljon aikaan”. ”Puhelunvälittäjän ärsyttäminen” ainoastaan heikentää ”hänen työkykyään”.

Teksti päättyy lauseeseen, että ”puhelunvälittäjät ovat Teidän ystäviänne”. Puhelinluettelot olivat siis sekä puhelinten käytön käsikirja että tapa viestittää, miten soittaessaan tavoittaa oikean kohteen. Ensimmäiset länsiuusmaalaiset puhelinluettelot, joissa olivat mukana Tammisaari, Hanko ja Karjaa ympäristöineen, olivat melko ohuita, mutta 1960-luvulla ne tulisivat paksuuntumaan huomattavasti. Yhdysvalloissa vuonna 1878 julkaistun ensimmäisen puhelinluettelon ajoista on tapahtunut paljon. Ensimmäiset puhelinluettelot julkaistiin Pohjoismaissa 1880-luvulla. Puhelinluettelot ovat viime vuosikymmeninä menettäneet merkitystään ja kutistuneet, koska puhelinnumerot ovat saatavissa muualta. Viimeiset painetut puhelinluettelot julkaistiin Suomessa vuonna 2016.

43

44

Arbetsförhållandena för telefonmontörer har ändrat mycket genom åren. Kollektivavtal har tryggat deras rättigheter.

Puhelinasentajien työolosuhteet ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Työehtosopimukset ovat turvanneet heidän oikeutensa.

Verksamheten rullade alltså på, om än begränsad av Post- och telegrafstyrelsen i och med att resurserna skulle koncentreras till krigsansträngningarna. År 1943 beslöt Karis Telefonaktiebolag även grunda Fastighetsaktiebolaget Centralgatan 67 för att köpa in Karis Telefonaktiebolags fastighet, och därefter ändamålsenligare utnyttja fastighetens stora tomtutrymme vid hörnet av Centralgatan och Dalgatan. År 1944 upphörde kriget mot Sovjet, men år 1945 befann sig bolaget trots det i en pressad situation.

Såsom bolaget själv uttryckte det präglades året ”av de mest labila förhållanden under bolagets existens”. Alla nummeranslutningarna i Karis centralbord var nu utnyttjade, och tillväxten stannade därmed av. Samtidigt påverkades hela Finland och därmed även Karis Telefonaktiebolag av en kraftig inflation som tvingade bolaget att höja avgifterna med sammanlagt runt 120 procent. I samband med detta började man diskutera automatiseringen av Karis huvudcentral. Redan 1944 hade man begärt

Karjaan Puhelinosakeyhtiö osallistui myös suoranaisesti sotaan ja maanpuolustukseen liittyviin hankkeisiin. Posti- ja lennätinhallituksen sekä puolustuslaitoksen esityksestä Karjaan puhelinkeskuksesta päätettiin vetää yhteistyössä maakaapelit Pinjaisten Berghälliin, johon perustettiin valtion varakeskus Oy Billnäs Ab:n väestönsuojaan. Työt saatettiin päätökseen kesällä 1941. Karjaan puhelinkeskuksen kapasiteetti oli samana vuonna jälleen käynyt liian pieneksi. Tilanteen korjaamiseksi tilattiin 18 samanaikaisella yhteysmahdollisuudella varustettu anneksipöytä, jonka toimitus kuitenkin sodan johdosta lykkääntyi heinäkuulle 1942.

Sota nosti myös sähkön hintaa muun muassa koska Imatran sähkölaitos ei enää ollut Lojo Elektricitets Ab:n käytettävissä maa-alueiden luovutusten takia. Lisäksi puhelinlaitteistojen laatu kärsi, koska valmistajat joutuivat säästämään raaka-aineita, kuten tinaa. Karjaan Puhelinosakeyhtiö ryhtyi myös varotoimenpiteisiin ja otti sotavahinkovakuutuksen mahdollisten tulipalojen varalta.

Vuosikertomuksista voi päätellä, ettei sota loppujen lopuksi aiheuttanut suurempia vahinkoja yhtiön laitteistoille. Suurin ongelma oli verkoston ylläpitoa vaikeuttanut työvoima- ja materiaalipula. Myös ankarat talvet aiheuttivat häiriöitä ja katkoksia puhelinliikenteeseen. Henkilökuntaan kuului 1942 kymmenen henkeä: esimies, viisi puhelunvälittäjää, kaksi tilapäistä apulaista ja kaksi asentajaa. Lähivuosina vahvistukseksi saatiin kaksi osa-aikaista työntekijää. Ankarimpina sotavuosina, 1939–1943, tilaajien määrä kasvoi 118:lla, mikä oli paljon koko 1930-lukuun verrattuna.

Toiminta siis jatkui. Posti- ja lennätinhallituksen rajoituksin tosin, koska resurssit oli keskitettävä sotaponnisteluihin. Vuonna 1943 päätettiin myös

ett utlåtande från Telefoninrättningarnas förbund om vad som skulle löna sig att göra med huvudcentralen som då var 16 år gammal och inte längre fungerade tillfredsställande.

perustaa Kiinteistöosakeyhtiö Keskuskatu 67, joka lunastaisi Karjaan Puhelinosakeyhtiön kiinteistön, jotta sen suuri tonttialue Keskuskadun ja Laaksokadun kulmassa voitaisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisemmin.

Sota Neuvostoliittoa vastaan päättyi 1944, mutta osakeyhtiö oli siitä huolimatta vuonna 1945 tiukilla. Kuten yhtiö itse muotoili asian ”1945 vallitsivat epävakaisimmat olot, mitä yhtiön olemassaolon aikana oli koettu”. Karjaan keskuspöydän kaikki numeropaikat olivat käytössä ja kasvu pysähtyi tästä syystä. Samanaikaisesti inflaation nousu oli voimakasta Suomessa ja sen myötä myös Karjaan Puhelinosakeyhtiö joutui korottamaan hintojaan yhteensä noin 120 prosenttia. Karjaan pääkeskuksen automatisointi nousi tässä yhteydessä keskustelun aiheeksi. Puhelinlaitosten Liitolta oli jo vuonna 1944 tiedusteltu, mitä tuolloin 16 vuoden ikäiselle, toiminnoiltaan epätyydyttäväksi käyneelle pääkeskukselle kannattaisi tehdä.

Jälleenrakennuksen aika ja yhtenäinen LänsiUusimaa Työvoiman saatavuus koheni sodan päätyttyä ja resursseja oli taas saatavissa korjaustöihin. Karjaan keskuspöydän kapasiteettia voitiin nyt lisätä parillakymmenellä uudella numerolla, ja lisäksi tilattiin anneksipöytä.

År 1949 marknadsförde L M Ericsson nya växelbord för Karis Telefonaktiebolag.

L M Ericsson markkinoi vuonna 1949 uusia vaihdepöytiä Karjaan Puhelinosakeyhtiölle.

Valtion keskukseen otettavien yhteyksien ja muista keskuksista tulevien puhelujen lisäksi Karjaan keskus����������������������������������������������� välitti 716 �������������������������������������� 664 paikallispuhelua ja 94 276 puhelua muihin suorassa yhteydessä Karjaalle oleviin keskuksiin vuonna 1946. Karjaalta oli ulkopuheluja varten kolme linjaa Helsinkiin, mikä ilmeisesti oli

45

Automatisering

46

Redan under 1920-talet påbörjades automatiseringen av telefonnäten i både Finland och Sverige. Även om fortsättningen skulle dröja hade också Karis Telefon år 1932 utfört automatiseringar av centralerna i Mjölbolsta och Grundsjö. En fullständig automatisering möjliggjorde att abonnenterna själva kunde slå sina nummer med hjälp av fingerskivan på telefonen och inte behövde en telefonväxel. Automatiseringen möjliggjorde också nästa steg där siffertagningen kunde ske på digital väg, med knappsats i stället för fingerskiva. De första telefonerna med den möjligheten kom på 1960-talet, och därefter skulle en digitalisering inledas.

Automatisointi Puhelinverkon automatisointi alkoi jo 1920-luvulla sekä Suomessa että Ruotsissa. Vaikka jatkotoimenpiteitä vielä saataisiin odottaa, myös Karjaan Puhelinosakeyhtiö oli automatisoinut vuonna 1932 Meltolan ja Kaunislahden keskukset. Täydellinen automatisointi mahdollisti sen, että tilaajat saattoivat itse puhelimen numerolevystä valita numeron, johon soittaa tarvitsematta puhelinvaihdetta. Automatisointi mahdollisti myös seuraavan vaiheen, jossa numerovalinta pyöräytettävän numerolevyn sijasta tapahtui digitaalisesti näppäimistöllä. Ensimmäiset tämän mahdollisuuden tarjoavat puhelimet saatiin 1960-luvulla. Sen jälkeen alkaisi digitalisaatio.

Återuppbyggnad och ett enat Västnyland Krigsslutet förbättrade igen tillgången på arbetskraft, och resurser fanns återigen för reparationsarbeten. Centralbordet i Karis kunde nu utökas med ett tjugotal nya nummer. Dessutom beställdes ett annexbord.

Förutom alla förbindelser till rikscentralen och alla från andra centraler inkommande samtal, expedierades år 1946 från Karis central 716 664 lokala och 94 276 samtal till övriga centraler med direkt förbindelse från Karis. För expediering av interurbana samtal till Helsingfors hade Karis tre linjer, som tydligen inte räckte till, vilket framkommer i en artikel i tidningen Västra Nyland i augusti 1946: ”Det är för bedrövligt med ”riksen”, det vet envar som vill telefonera till Helsingfors eller ännu längre bort. En statstjänsteman i Ekenäs väntade tre dagar på ett tjänstesamtal till sitt ämbetsverk... Det är verkligen sant, säger ingenjör Helenius, att man får vänta länge på samtalen från Ekenäs, och kanske ännu mera från Karis, efter vad det sägs därifrån, till Helsingfors.”

Det mesta normaliserades i alla fall ganska snabbt efter krigsslutet. Lönenivåer justerades samtidigt som ekonomin visade ett litet överskott. År 1947 lades runt 2 500 meter jordkabel, och år 1949 var tillgången på både arbetskraft och material jämförbar med situationen före världskriget. Även nya abonnenter strömmade till, bland dem Karis poliskammare som beställde offert på telefonledning och -apparat till stationen samt de fyra poliskonstaplarnas hemadresser. Även det nya centralbordet i Karis togs i bruk 1949, så att abonnenterna dagtid betjänades av fyra tele-

47

Tekniken i en telefoncentral kräver otaliga kopplingar. Här ett principschema från centralen i Mjölbollsta år 1951.

Puhelinkeskustekniikka edellyttää lukemattomia kytkentöjä. Tässä Meltolan keskuksen kytkentäkaavio vuodelta 1951.

liian vähän, kuten ilmenee Västra Nylandin artikkelista elokuussa 1946: ”Huonosti ovat asiat valtionkeskuksen kanssa, sen tietää jokainen, joka haluaa soittaa Helsinkiin tai vieläkin kauemmaksi. Tammissaaressa joutui valtion virkamies odottamaan kolme päivää saadakseen virkapuhelun Helsinkiin... Näin todellakin on, Tammisaaressa joutuu odottamaan kauan saadakseen yhteyden Helsinkiin, ja Karjaalla vieläkin kauemmin, ainakin niin siellä sanovat, toteaa insinööri Helenius”.

fonister samtidigt. I samband med det sammanfattades också noggranna tjänsteföreskrifter för telefonisterna. Med anvisningarna eftersträvade man både professionalitet och effektivitet i arbetet, men även att ”telefonhemligheten” skulle bevaras, alltså att telefonisterna inte fick avlyssna samtal och kränka integritet.

Valtaosin tilanne joka tapauksessa normalisoitui melko nopeasti sodan loputtua. Henkilökunnan palkkoja korotettiin, mutta yhtiön talous osoitti siitä huolimatta pientä ylijäämää. Vuonna 1947 asennettiin noin 2 500 metriä maakaapelia ja vuonna 1949 työvoiman ja materiaalin saatavuus alkoivat vastata toista maailmansotaa edeltänyttä tilannetta. Myös tilaajavirta kasvoi kasvamistaan. Yksi liittyjistä oli Karjaan poliisikamari, joka halusi tarjouksen puhelinlinjasta ja puhelimista poliisiasemalle sekä neljän poliisikonstaapelinsa kotiosoitteisiin.

Karjaan uusi keskuspöytä otettiin käyttöön 1949 ja tilaajia palveli päivisin samanaikaisesti neljä puhelunvälittäjää. Puhelunvälittäjille laadittiin tässä yhteydessä tarkat henkilöstösäännöt. Sääntöjen avulla pyrittiin lisäämään sekä ammattimaisuutta että työn tehokkuutta. Myös ”puhelinsalaisuuden” oli säilyttävä eli puhelunvälittäjät eivät saaneet kuunnella puheluja ja loukata tilaajien yksityisyyttä.

48

Kehitys oli 1940-luvun lopulla nopeata koko maassa. Edeltävinä vuosikymmeninä oli syntynyt useita pieniä puhelinyrityksiä ja toiminta lisääntyi jatkuvasti. Tilanne alkoi olla 1940-luvun lopulla haasteellinen Suomen Puhelinlaitosten Liitolle. Koettiin, että sen toimintaa olisi tehostettava. Puhelinosakeyhtiöiden suuresta määrästä oli tullut rasite, joka tosin samalla koettiin liitossa myös vahvuudeksi.

Toimintaa ja jäsenneuvontaa päätettiin siksi laajentaa ja liitto kasvoi.

Telefonkatalogerna var redan på 40-talet viktiga för att hitta rätt bland alltfler telefonnummer.

Puhelinluettelot olivat jo 1940-luvulla tärkeitä, jotta oikea numero löytyisi yhä useamman puhelinnumeron joukosta.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö lähestyi nyt jo 30. toimintavuottaan. Nopea ja kautta linjan myönteinen kehitys näyttää kuitenkin alati tulleen yritykselle yllätyksenä. Keskusten numeropula oli toistuva ongelma, joka edellytti säännöllisiä investointeja lisäkapasiteettiin. Tilaajien määrä oli 30 vuoden aikana enemmän kuin kolminkertaistunut. Liittymiä oli

I slutet av 40-talet var utvecklingen snabb i hela landet. Ett stort antal små telefonföretag hade uppkommit de senaste decennierna och verksamheten ökade ständigt. Under slutet av 40-talet började detta anstränga Telefonföreningarnas Förbund, och man ansåg att en effektivering av verksamheten krävdes. Att telefonbolagen var så många hade blivit betungande, men samtidigt utgjorde det enligt förbundet en styrka. Därför föreslogs utökad verksamhet och rådgivning till medlemmarna, och förbundet växte.

Karis Telefonaktiebolag närmade sig nu sitt 30:e verksamhetsår, och den snabba och överlag positiva utvecklingen verkar ständigt ha överraskat företaget. Nummerbrist i centralerna hade varit ett återkommande problem som krävde regelbundna investeringar i tilläggskapacitet. Antalet abonnenter hade under 30 år mer än tredubblats, från 195 år 1921 till 664 år 1950. Årsavgifterna hade ökat från 71 000 mark till 4,7 miljoner mark. Under årens lopp hade också 10 538 meter jordkabel lagts och 1 020 meter luftkabel satts upp. Mellan Karis och Snappertuna centraler installerades en tredje dubbelledning. Karis central expedierade år 1950 nästan 1,2 miljoner lokala samtal och 131 300 samtal till bolagets övriga centraler.

Kapacitetsbrist i centralbordet hindrade år 1951 återigen ökningen av abonnentantalet och arbetet med utvidgningen av centralbordet med 100 nummer påbörjades 1952. Frågan om automatiseringen blev återigen aktuell, eftersom man nu realistiskt räknade att dessa 100 nummer skulle räcka högst tre år. Man investerade också i kabel för drygt 2 miljoner mark och en betydande utbyggnad inleddes.

Automatiseringsplanerna tog nu nya steg då man påpekade att Karis ”håller på att bli omgivet av automatiserade telefonanläggningar”. Bolaget riktade

195 vuonna 1921 ja 665 vuonna 1950. Vuosimaksut olivat nousseet 71 000 markasta 4,7 miljoonaan markkaan ja vuosien saatossa oli vedetty 10 538 metriä maakaapelia ja 1 020 metriä ilmakaapelia.

Karjaan ja Snappertunan keskusten välille asennettiin kolmas kaksoisjohto. Karjaan keskus välitti vuonna 1950 lähes 1,2 miljoonaa paikallispuhelua ja 131 300 puhelua yhtiön muihin keskuksiin.

Keskuspöydän kapasiteettipula esti jälleen vuonna 1951 tilaajamäärän kasvun. Siksi vuonna 1952 aloitettiin sen laajentaminen 100 numerolla. Automatisointi kävi taas ajankohtaiseksi, koska uusien numeroiden nyt täysin realistisesti arvioitiin riittävän korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Kaapeleihin investoitiin samaan aikaan reilut 2 miljoonaa markkaa ja kaapeliverkostoa alettiin laajentaa merkittävästi.

Automatisointisuunnitelmat ottivat nyt uusia edistysaskeleita, koska Karjaan todettiin ”olevan jäämässä automatisoitujen puhelinlaitosten ympäröimäksi”. Osakeyhtiö kääntyi neuvoja saadakseen sekä automatisoinnit jo käynnistäneen Lohjan Puhelinosakeyhtiön että Puhelinlaitosten Liiton puoleen. Hankkeesta keskusteltiin myös Posti- ja lennätinlaitoksen (entinen Posti- ja lennätinhallitus) kanssa, joka suhtautui myönteisesti asiaan painottaen kuitenkin samalla, että valtio oli kiinnostunut Karjaan Puhelinosakeyhtiöstä. Laitos oli halukas tekemään tarjouksen yhtiön laitteistojen lunastamisesta valtiolle. Yhä useammat puhelinalan yritykset olivat näihin aikoihin samassa tilanteessa, ja esimerkiksi Pohjan Puhelinosuuskunta siirtyi vuonna 1953 valtion omistukseen.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö päätti jatkaa ainakin aluksi omin voimin. Hallitus keskusteli asiasta 1954 ja pyysi pian tarjouksen automatisoinnista kahdeksalta eri toimittajalta, joista valtaosa oli saksalaisia.

49

50

Ännu i början av 50-talet sköttes telefonväxeln manuellt. Samtidigt skissade Karis Telefonaktiebolag på en automatisering.

På bilden växelpersonalen Margit Wasström, Astrid Nylund, Margit Ahlfors och Signe Nikander.

Puhelinkeskukset olivat vielä 1950-luvun alussa käsikäyttöisiä. Karjaan Puhelinosakeyhtiö suunnitteli kuitenkin jo tuolloin automatisointia. Kuvassa vasemmalta lukien puhelunvälittäjät Margit Wasström, Astrid Nylund, Margit Ahlfors ja Signe Nikander.

sig till både Lojo Telefonaktiebolag, där en automatisering pågick, och Telefoninrättningarnas Förbund, för råd. Projektet diskuterades även med Post- och telegrafverket (tidigare Post- och telegrafstyrelsen), där man ställde sig välvilligt till saken, men också lyfte fram att statsverket var intresserat av Karis Telefonaktiebolag och kunde tänka sig att göra ett anbud på att lösa in bolagets telefonanläggningar till staten. Alltfler lokala bolag gick samma väg under den här tiden. År 1953 övergick exempelvis Telefonandelslaget i Pojo i statens ägo.

Kun 15–20 miljoonan suuruiset tarjoukset oli saatu, niistä pyydettiin lausunto Suomen Puhelinlaitosten Liitolta. Liitto antoi 16-sivuisessa lausunnossaan neuvoja sekä tekniikasta että tarjouksen jättäneistä valmistajista. Lisäksi professori Jaarli Jauhiainen antoi yleisen asiantuntijalausunnon asiasta. Karjaan Puhelinosakeyhtiö halusi varmistuksen, että automatisointi ja toiminnan jatkaminen yksityisen osakeyhtiön puitteissa olisi paras vaihtoehto tilaajille.

Till en början gick Karis Telefonaktiebolag i alla fall vidare på egen hand. Styrelsen diskuterade ärendet 1954 och begärde snart in anbud på automatisering från åtta olika leverantörer, majoriteten av dem i Tyskland. Då anbuden på mellan 15 och 20 miljoner mark kommit in anlitade man Telefoninrättningarnas Förbund för ett utlåtande. På 16 sidor gav förbundet råd om både tekniken och de olika tillverkarna som offererat. Dessutom gav professor Jaarli Jauhiainen ett allmänt expertutlåtande i frågan. Hos Karis Telefonaktiebolag ville man försäkra sig om automatiseringen och en fortsatt verksamhet i privat regi skulle vara det bästa alternativet för abonnenterna.

Som ett alternativ till automatisering i egen regi diskuterades ändå en överlåtelse av hela anläggningen till staten. Samtalstrafiken från Snappertuna till Ekenäs övergick helt till staten år 1954. Koncentrering och uppköp verkade ligga i tiden. Ett slutgiltigt avgörande närmade sig och man önskade nu få in alla utredningar så snabbt som möjligt för att kunna fatta beslut om en eventuell investering eller i annat fall en försäljning av hela verksamheten. Samtidigt nådde Karis Telefonaktiebolag ett nytt rekord med nya anslutningar, 55 nya abonnenter på ett år.

Vaihtoehtona itse tehtävälle automatisoinnille keskusteltiin kuitenkin myös koko toiminnan luovuttamisesta valtiolle. Snappertunan ja Tammisaaren välinen puhelinliikenne siirtyi kokonaisuudessaan valtiolle vuonna 1954. Keskittäminen ja yrityskaupat näyttivät olevan ajanjaksolle ominaisia. Lopullinen ratkaisu lähestyi. Kaikki selvitykset haluttiin nyt mahdollisimman nopeasti, jotta yritys voisi tehdä päätöksensä mahdollisesta investoinnista tai vaihtoehtoisesti koko toiminnan myymisestä. Samanaikaisesti Karjaan Puhelinosakeyhtiö teki uuden ennätyksen saamalla vuodessa 55 uutta tilaajaa.

51

3.

52

1955-1979 Självständighet och expansion Itsenäisyyden ja kasvun vuosikymmenet

E

fter både krig och ekonomisk oro hade Karis Telefonaktiebolag återhämtat sig väl under sent 40-tal. Snart väntade ändå följande utmaning. Bolaget stod inför en stor förnyelse både tekniskt och ekonomiskt, eller så skulle man sälja hela bolaget till staten. Den lokala telefonins framtid låg i vågskålen. Beslutet dröjde in på 50-talet, och visade sig till och med bli större än man trott. Resultatet blev lyckat och en ny tid av tillväxt väntade.

K

arjaan Puhelinosakeyhtiö oli 1940-luvun loppupuolella palautunut hyvin sodasta ja taloudellisesti levottomista ajoista.

Pian edessä oli kuitenkin seuraava haaste. Puhelinyhtiön olisi joko tehtävä suuria teknisiä uudistuksia ja taloudellisia panostuksia tai myytävä koko yritys valtiolle. Paikallisen puhelinliikenteen tulevaisuus oli vaakalaudalla. Päätös siirtyi 1950-luvulle ja osoittautui jopa odotettua suuremmaksi. Valittu ratkaisu oli oikea ja edessä oli uusi kasvun aika.

Nätet automatiseras

Verkko automatisoidaan

Dilemmat om att gå vidare med en automatisering i egen regi eller sälja bolaget till staten skulle komma att avgöras på bolagsstämman i mars 1955.

Beslutet var stort, och givetvis avgörande både för verksamheten just då, och för bolagets hela framtid.

Bolagsstämman valde att fortsätta som ett självständigt bolag, mycket tack vare utlåtandet av professor Jauhiainen, i vilket både automatisering och en fortsättning som självständigt bolag förordades som både genomförbart och den bästa lösningen. Så skulle man garantera en snabbare automatisering, en lätt övergång till automatdrift och förmånliga avgifter för abonnenterna. Abonnentavgifterna hos statens telefonbolag låg nämligen på samma nivå som Karis Telefonaktiebolags. Dessutom var statens erbjudande för ett övertagande inte fördelaktigt. Att Karis Telefonaktiebolag året innan gjort en vinst på 450 000 mark gav extra framtidstro. År 1945, då automatiseringen första gången dryftats och beräknats kosta 15 miljoner mark, hade man inte vågat och även avråtts från investeringen. Nu inleddes projektet.

Kysymys automatisoinnin jatkamisesta itsenäisen yrityksen puitteissa tai yrityksen myymisestä valtiolle ratkaistaisiin yhtiökokouksessa maaliskuussa 1955. Päätös oli tärkeä ja luonnollisesti myös ratkaiseva sekä senhetkisen toiminnan että yrityksen koko tulevaisuuden kannalta. Yhtiökokous päätti jatkosta itsenäisenä yrityksenä pitkälti professori Jauhiaisen lausunnon johdosta. Hän puolsi lausunnossaan automatisointia ja toiminnan jatkamista itsenäisenä osakeyhtiönä sekä toteutettavissa olevana että parhaana ratkaisuna. Siten taattaisiin nopeampi automatisointi, joustava siirtyminen automaattiseen puhelinliikenteeseen ja edullisemmat puhelumaksut. Valtiollisten puhelinyhtiöiden käyttömaksut olivat nimittäin samalla tasolla kuin Karjaan Puhelinosakeyhtiön maksut. Lisäksi valtion lunastustarjous oli epäedullinen. Myös Karjaan Puhelinosakeyhtiön edellisenä vuonna tekemä 450 000 markan voitto vahvisti uskoa tulevaisuuteen. Kun automatisointia vuonna 1945 mietittiin ensimmäistä kertaa, sen hinnaksi arvioitiin 15 miljoonaa markkaa, ja siitä oli myös neuvottu luopumaan. Investointiin ei siksi uskallettu ryhtyä, mutta nyt hanke lähti liikkeelle.

53

54

Huvudleverantören för största delen av den utrustning som Karis Telefonaktiebolag köpte in under den här tiden, L M Ericsson, valdes igen som leverantör.

L M Ericsson skulle leverera och montera automatcentraler till Karis och Joddböle, samt förnyade automatcentraler till Mjölbolsta och Grundsjö, till ett pris av totalt 32 miljoner mark. Satsningen var ofantlig, och finansierades med lån på 20 miljoner mark, som senare växte till 30 miljoner. Lånet möjliggjordes med bolagets egendom som inteckning och med borgen från Karis landskommun och Karis köping, samt genom att aktiekapitalet höjdes från 250 000 till 5 000 000 mark. Leveransen beräknades ske sommaren 1957, och det var återigen tydligt att behovet av investeringen var stort. Efter att 50 nya abonnenter anslutit sig var det nu igen brist på lediga nummer. Samtidigt förnyades bolagsordningen på ett flertal paragrafer, då verksamheten nu ändrade karaktär.

Karjaan Puhelinosakeyhtiön näinä aikoina ostamien laitteistojen päätoimittajaksi valittiin jälleen L M Ericsson. L M Ericsson toimittaisi ja asentaisi Karjaan ja Joddbölen automaattiset keskukset sekä uudistetut automaattikeskukset Meltolaan ja Kaunislahteen. Hankinnoille kertyi hintaa yhteensä 32 miljoonaa markkaa. Panostus oli valtava ja se rahoitettiin 20 miljoonan markan lainalla, joka sittemmin nousi 30 miljoonaan. Lainan mahdollisti yhtiön omaisuuden kiinnittäminen sekä Karjaan maalaiskunnalta ja Karjaan kauppalalta saatu takaus ja osakepääoman korottaminen 250 000 markasta 5 000 000 markkaan. Toimitusajankohdaksi arvioitiin kesä 1957 ja tälläkin kerralla oli ilmiselvää, että investointitarve oli huutava. 50 uuden tilaajan liittyminen johti siihen, että yrityksellä oli jälleen kerran liian vähän vapaita numeroita. Yhtiöjärjestystä uusittiin samalla monilta osin toiminnan luonteen nyt muuttuessa.

Automatiseringen krävde även andra förberedelser hos bolaget. År 1956 kom bolagets styrelse överens med Fastighetsaktiebolaget Centralgatan 67 om byggandet av ett centralhus på tomten. Ett nytt centralhus i sten på drygt 1 800 kvadratmeter uppfördes. Bygget kom igång i november och gjordes enligt ritningar av arkitekt Lars Rejström, som skulle planera ett flertal byggnader för bolaget genom åren. Även ombyggnaden av ledningsnätet påbörjades, och kapaciteten på flera ledningar måste ökas.

Professor Jauhiainen fortsatte fungera som konsult under automatiseringen.

Automatisointi edellytti myös muita valmisteluja yrityksessä. Osakeyhtiön hallitus sopi vuonna 1956 Kiinteistöosakeyhtiö Keskuskatu 67:n kanssa uuden keskusrakennuksen rakentamisesta sen tontille.

Reilut 1 800 neliömetriä käsittävän uuden kivirakenteisen keskusrakennuksen rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa. Rakennuksen oli suunnitellut Lars Rejström, joka tulisi vuosien varrella suunnittelemaan useita rakennuksia yhtiölle. Myös johtoverkoston uusiminen aloitettiin ja monien johtojen kapasiteettia oli lisättävä. Professori Jauhiainen jatkoi yrityksen konsulttina automatisoinnin ajan.

På grund av förseningar kunde monteringsarbetet på automatanläggningen i huvudcentralen i Karis ändå påbörjas först i september 1957. Också i Joddböle, Mjölbolsta och Grundsjö uppfördes nya centralhus för automatanläggningarna. Samtliga centrallinjer mellan Karis och dessa centraler byggdes

Karjaan pääkeskuksen automaatiojärjestelmän asennustyöt saatettiin kuitenkin viivästyksien johdosta aloittaa vasta syyskuussa 1957. Myös Joddböleen, Meltolaan ja Kaunislahteen rakennettiin uudet keskusrakennukset automaatiojärjestelmiä varten.

Kaikki Karjaan pääkeskuksen ja näiden keskusten

om fullständigt. Snappertuna fick ännu vänta på sin tur. I och med den ökade populariteten för nyanslutningar ökades aktiekapitalet nu ytterligare, till hela 25 miljoner mark. År 1956 hade det höjts till 15 miljoner. Brandalarmet som tidigare skötts av telefonisterna omorganiserades i och med automatiseringen och alarmutrustning anskaffades till Karis köping samt Joddböle och Mjölbolsta på kommunernas bekostnad. År 1957 köpte bolaget också en ny bil, en Willys ”farmarvagn” som man kallade den.

I september 1958 var det äntligen dags för invigning då monteringen av automatcentralen i Karis var klar. Den 7 september upphörde den manuella samtalsförmedlingen i Karis, Joddböle, Mjölbolsta och Grundsjö. Som första ort inom Ekenäs nätgrupp, som bestod av Ekenäs, Hangö och Karis med omnejder, fick Karis genast vid automatiseringen abonnentstyrd trafik till Helsingfors. I tidningen Västra Nyland skrev man om hur det nu är ”dags för telefonabonnenterna i Karis att börja läsa katalogen”.

Nu måste man veta numret själv, då man inte längre kunde begära ”får jag till Anders Andersson”. Automatiseringen kostade slutligen runt 45 miljoner mark. År 1959 fortsatte arbetet i Snappertuna. Ledningsnätet byggdes om och ett centralhus uppfördes.

Också i Åminnefors togs en automatcentral för 60 abonnenter i drift. Automatiseringen fullbordades i och med att arbetet i Snappertuna blev klart i mars 1960. Med Helsingfors Telefonförening, som ägde Ingå telefonnät, ingick bolaget en överenskommelse om gemensam tvärtrafik även mellan Ingå och Karis. Detta sänkte samtalsavgifterna mellan dessa centraler väsentligt, då samtalen inte längre behövde expedieras av rikstelefonen via Helsingfors. Till Ekenäs och Virkby blev det däremot dyrare då de nu gick via rikstelefonen.

Under 60- och 70-talet hade Karis Telefonaktiebolag sin huvudsakliga verksamhet i den nya stenbyggnaden och ett gammalt trähus.

Uusi kivirakennus ja vanha puurakennus Karjaalla toimivat Karjaan Puhelinosakeyhtiön päätoimipaikkana 1960- ja 1970-luvulla.

väliset linjat uusittiin kokonaan. Snappertuna sai vielä odottaa vuoroaan. Uusien liittymien yhä kasvaneen suosion ansiosta osakepääomaa korotettiin jälleen, nyt peräti 25 miljoonaan markkaan. Osakepääoma oli viimeksi nostettu 15 miljoonaan vuonna 1956. Puhelunvälittäjien aiemmin hoitama palohälytysjärjestelmä uusittiin automatisoinnin yhteydessä ja Karjaan kauppalaan sekä Joddböleen ja Meltolaan hankittiin kauppalan ja maalaiskunnan kustannuksella hälytyslaitteet. Vuonna 1957 puhelinosakeyhtiö osti myös Willyn ”farmariautoksi” kutsutun uuden auton.

Karjaan automaattisen puhelinkeskuksen asennustyöt valmistuivat syyskuussa 1958 ja uusi keskus saatettiin vihdoin vihkiä käyttöön. Käsivälitteinen puhelinliikenne päättyi 7. syyskuuta Karjaalla, Joddbölessä, Meltolassa ja Kaunislahdessa. Tammisaaren verkkoryhmään kuuluvista paikkakunnista, jotka olivat Tammisaari, Hanko ja Karjaa ympäristöineen,

55

56

I slutet av 50-talet behövdes en utvidgning av automatväxeln och offerter begärdes in.

Automaattikeskuksen laajennuksesta pyydettiin tarjouksia sen ajankohtaistuessa 1950-luvun lopulla.

Samtidigt som automatiseringen innebar en modernisering, nya möjligheter till tillväxt och säkrare och bättre service, innebar utvecklingen även att de tidigare telefonisterna blev sysslolösa. Hos Karis Telefonaktiebolag blev elva telefonister entledigade, av dem fem pensionerade i och med ålder och antal tjänsteår, som varierade mellan 30 och 44. Även om den yngsta av dem inte nått den lagstadgade pensionsåldern på 60 år beslöt bolaget bevilja henne

Karjaa siirtyi nyt automatisoinnin myötä ensimmäisenä tilaajaohjattuun puhelinliikenteeseen Helsinkiin. Västra Nyland lehdessä kerrottiin, miten ”tilaajat Karjaalla nyt saavat alkaa lukea puhelinluetteloa”. Numero oli tiedettävä itse, koska ei enää voinut vain pyytää ”saanko Anders Anderssonille”.

Automatisointi maksoi lopulta noin 45 miljoonaa markkaa.

pension ”på grund av hennes 30-åriga nervpåfrestande arbete”. Flera av telefonisterna hade varit med ändå från bolagets start eller tidiga år.

Regional expansion Det långa automatiseringsprojektet hade tagit mycket tid under hela 50-talet, men Karis Telefonaktiebolag hade samtidigt arbetat vidare med full fart inom den ordinarie verksamheten. På styrelsens bord låg många förfrågningar från abonnenter, andra bolag och olika organisationer. År 1959 fick styrelsen ta emot ett ärende om en abonnent som utsattes för telefonterror. Då ofoget fortsatte beslöt styrelsen att ta tag i saken och man begärde en offert från L M Ericsson på utrustning ”för fångande av okynnesanrop”.

Efter den färdigställda automatiseringen kunde Karis Telefonaktiebolag börja blicka på tillväxt. Redan år 1962 anslöts Barösund och Fagervik telefoncentraler, vilka tillhörde Post- och telegrafverket, till Karis Telefonaktiebolags central i Karis köping. Året därpå övertog bolaget även koncessionen för Fiskars centralområde av Oy Fiskars Ab. Detta krävde givetvis att Fiskarsområdet skulle automatiseras. En automatcentral för 180 abonnenter beställdes, och två år senare var ledningsnätet förnyat. Detta möttes av glädje i Fiskars, medan man i Pojo vars telefonbolag sålts till staten 10 år innan, bara kunde se på när Karis Telefonaktiebolag automatiserade, och man själv stod utanför.

Automatiseringen fortsatte då automatisk tvärtrafik inrättades på linjerna Ingå–Karis och Karis– Virkby år 1961, och följande år mellan Karis och Ekenäs knutgrupper. Automatiseringen förde också med sig ett nytt sätt att föra statistik. Tidigare hade man räknat förmedlade samtal, nu räknade man debiteringsimpulser. En timer startade och räknade hur

Automatisointityöt jatkuivat vuonna 1959 Snappertunassa johtoverkon uusimisella ja keskusrakennuksen rakentamisella. Myös Åminneforsissa otettiin käyttöön 60 tilaajan automaattinen keskus. Automatisointi saatiin päätökseen Snappertunan keskuksen muutostöiden valmistuttua maaliskuussa 1960. Inkoon puhelinverkon omistaneen Helsingin Puhelinyhdistyksen kanssa puhelinyhtiö teki sopimuksen myös Inkoon ja Karjaan keskusten välisestä yhteisestä oikopuheluliikenteestä. Tämä alensi tuntuvasti keskusten välisten puhelujen hintaa, koska puheluja ei enää tarvinnut välittää kaukoverkossa Helsingin kautta. Puhelut Tammisaareen ja Virkkalaan sitä vastoin kallistuivat, koska ne nyt välittyivät kaukoverkossa.

Automatisointi nykyaikaisti puhelinliikennettä, loi uusia kasvumahdollisuuksia ja mahdollisti turvallisemmat ja paremmat palvelut. Kehitys merkitsi kuitenkin samalla, että entiset puhelunvälittäjät kävivät tarpeettomiksi. Karjaan Puhelinosakeyhtiössä yksitoista puhelunvälittäjää vapautettiin tehtävistään. Heistä viisi jäi ikänsä ja 30–44 vuoden virkauransa perusteella eläkkeelle. Vaikka nuorin heistä ei ollut vielä saavuttanut virallista 60 vuoden eläkeikää, yhtiö myönsi hänellekin eläkkeen ”hänen 30-vuotisen hermoja raastaneen työnsä johdosta”.

Monet puhelunvälittäjistä olivat olleet yhtiön palveluksessa sen perustamisesta tai alkuvuosista lähtien.

Alueellista kasvua Automatisointihanke oli kestänyt koko 1950-luvun ajan, mutta Karjaan Puhelinosakeyhtiö oli samanaikaisesti tehnyt täysillä töitä myös varsinaisen toimintansa kehittämiseksi. Hallituksen pöydällä oli monia kyselyjä tilaajilta, muilta yrityksiltä ja eri järjestöiltä. Vuonna 1959 hallitus otti kantaa myös valitukseen erääseen tilaajaan kohdistuneesta pu-

57

många impulser ett samtal varade, men då längden varierade något från år till år med förändrade taxor blev det svårare att jämföra utvecklingen, även om det givetvis var riktgivande om antalet ökade eller minskade över tid.

58

Liksom Karis Telefonaktiebolag hade varit tidigt ute med den inledande automatiseringen på landsbygden, kom man i början av 60-talet att bli en föregångare i att installera telefonkiosker i köpingen.

Som bland de första i landet fick Karis köping år 1961 tre telefonkiosker, från vilka allmänheten hade möjlighet att dygnet runt ringa automatiskt såväl lokal- som fjärrsamtal. Beställningen hade gjorts redan 1958 efter ett anbud av Telefoninrättningarnas Förbund, men det visade sig först vara svårt att hitta bra platser och få lov att resa kioskerna. Till slut placerades de vid Kila plan, Kanaltorget och på Centralgatan vid Nordiska föreningsbanken. Billnäs och Åminnefors fick telefonkiosker med automattelefoner några år senare. År 1963 valde bolaget igen att skaffa en ny bil, den här gången en Land Rover, då den tidigare blivit så uttjänt att stora reparationer krävdes för att den skulle klara besiktningen. År 1966 investerade man igen i en ny Audi då motorn i en annan var uttjänt.

Ett år senare var det ännu dags för en ny Volvo då de dåvarande bilarna inte räckte till för bolagets transporter. Nu satsade man också på kabelarbeten. Bolagets första pupiniserade kabel lades mellan Fiskars och Åminnefors år 1964. Kabeln var en gammal uppfinning, men viktig för att minska störningarna på långdistans. Under 1966 blev jämförelsevis stora utvidgningar av jordkabelnätet i Karis nödvändiga, eftersom kapaciteten i flera huvudriktningar var så gott som helt utnyttjad. Bland annat lades en 200-parig kabel mellan centralen och järnvägsstationen. Totalt anslöts 460 nya kabelpar till Karis

helinterrorista. Häirinnän jatkuessa hallitus päätti puuttua asiaan ja pyysi L M Ericssonilta tarjouksen laitteistosta ”häiriösoittojen pyydystämiseksi”.

Automatisoinnin valmistuttua Karjaan Puhelinosakeyhtiö saattoi suunnata katseensa kasvuun. Postija lennätinlaitokselle kuuluneet Barönsalmen ja Fagervikin puhelinkeskukset liitettiin jo vuonna 1962 Karjaan Puhelinosakeyhtiön Karjaan kauppalassa toimivaan puhelinkeskukseen. Vuotta myöhemmin Fiskarsin keskusalueen toimilupa siirtyi Oy Fiskars Ab:ltä yhtiölle. Tämä edellytti luonnollisesti Fiskarsin alueen automatisointia. Fiskarsiin tilattiin 180 tilaajan automaattinen puhelinkeskus, ja kahden vuoden kuluttua alueen johtoverkosto oli uusittu.

Uudistus otettiin Fiskarsissa ilolla vastaan. Pohjassa, jonka puhelinosuuskunta oli myyty 10 vuotta aiemmin valtiolle, Karjaan Puhelinosakeyhtiön automatisointia jouduttiin sitä vastoin seuraamaan kateudella sivusta.

Automatisointi jatkui vuonna 1961, jolloin Inkoon ja Karjaan sekä Karjaan ja Virkkalan välille saatiin automaattinen oikopuheluliikenne. Seuraavana vuonna automaattinen oikopuheluliikenne saatiin Karjaan ja Tammisaaren solmuryhmien välille. Automatisointi mahdollisti myös uuden tilastointitavan.

Aiemmin laskettujen puhelujen sijaan nyt laskettiin laskutussykäyksiä. Laskuri käynnistyi puhelun alkaessa ja laski puhelun aikana kertyvät sykäykset.

Koska puhelujen pituudet vuositasolla kuitenkin vaihtelivat, taksojen vertaaminen puhelinliikenteen kehitykseen vaikeutui, vaikka luvut luonnollisesti antoivat viitteitä puhelujen määrän lisääntymisestä tai vähenemisestä eri aikoina.

Aivan kuten Karjaan Puhelinosakeyhtiö oli ollut varhain liikkeellä maaseudun automatisoinnin suhteen, yritys tulisi nyt 1960-luvun alussa olemaan edellä-

Telefonkiosken Den första telefonkiosken hade satts upp i Connecticut, USA, redan 1878, men det skulle dröja till början av 1900-talet innan de första kom till Norden. I Finland öppnades den första telefonkiosken 1912. Telefonen blev nu tillgänglig för dem som inte hade råd eller möjlighet att ha en telefon hemma. Innan telefonkiosken hade man kunnat låna telefon mot betalning i exempelvis butiker eller telegrafstationer. Detsamma gällde länge i Karis, där Karis Telefonaktiebolag hade samma tjänst i sin huvudbyggnad. Genombrottet var ändå offentliga telefonkiosker. Efter mobiltelefonernas genomslag har telefonkiosker blivit överflödiga, och de sista i Finland revs kring 2010.

Puhelinkioski Ensimmäinen puhelinkioski pystytettiin Yhdysvaltain Connecticutissa jo vuonna 1878, mutta Pohjoismaihin ensimmäiset puhelinkioskit saatiin vasta 1900-luvun alussa. Suomessa ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön 1912. Puhelinta saattoivat näin käyttää myös kaikki, joilla ei ollut varaa tai mahdollisuutta hankkia puhelinta kotiin. Ennen puhelinkioskien aikaa puhelinta saattoi maksusta käyttää esimerkiksi kaupoissa tai lennätintoimistoissa. Sama koski pitkään myös Karjaata, jossa Karjaan Puhelinosakeyhtiöllä oli tämä palvelu päärakennuksessaan. Julkiset puhelinkioskit olivat kuitenkin varsinainen läpimurto.

Matkapuhelinten yleistyttyä puhelinkioskit ovat käyneet tarpeettomiksi ja viimeisetkin purettiin Suomessa 2010-luvulle tultaessa.

59

kävijä sijoittaessaan puhelinkioskeja kauppalaan.

Karjaan kauppala sai ensimmäisten joukossa maassamme vuonna 1961 kolme automaattista puhelinkioskia, joista oli mahdollista soittaa niin paikalliskuin kaukopuheluja kaikkina vuorokaudenaikoina.

Kioskit oli tilattu jo vuonna 1958 Puhelinlaitosten Liiton tarjouksesta, mutta ilmeni, että hyvien sijoituspaikkojen löytäminen ja lupien saaminen kioskien pystyttämiseen oli vaikeata. Ne sijoitettiin lopulta Kilan kentälle, Kanavatorille ja Keskuskadulle Pohjoismaiden Yhdyspankin kupeeseen. Pinjainen ja Åminnefors joutuivat vielä odottamaan muutaman vuoden automaattisia puhelinkioskejaan.

60

Till 40-årsjubileet önskades Karis Telefonaktiebolag fortsatt framgång som en av ”förposterna för den privata telefonsektorn i Nyland”.

Karjaan Puhelinosakeyhtiölle toivotettiin 40-vuotisjuhlassa menestyksellistä jatkoa yhtenä ”Uudenmaan yksityisen puhelinsektorin etuvartiona”.

central. För första gången under bolagets historia lades år 1968 också färdiga kabelkanaler på vissa sträckor i köpingens centrum, för att man vid framtida utökningar skulle kunna undvika att gräva upp gator och trottoarer. Sammanlagt lades 1 500 meter kanalrör av plast. Under 60-talet hade man blivit tillräckligt förutseende för att nummerkapaciteten

Karjaan Puhelinosakeyhtiö päätti vuonna 1963 uuden auton hankinnasta. Tällä kertaa hankittiin Land Rover. Sen edeltäjä oli ajettu niin loppuun, että olisi vaadittu suuria korjauksia, jotta se läpäisisi katsastuksen. Autoinvestointi kävi ajankohtaiseksi taas vuonna 1966, jolloin hankittiin uusi Audi erään toisen auton moottorin tultua tiensä päähän. Vuotta myöhemmin vuorossa oli uuden Volvon hankinta, koska entinen autokanta ei kattanut yhtiön kuljetustarpeita. Nyt panostettiin myös kaapelointeihin.

Yhtiön ensimmäinen pupinoitu kaapeli vedettiin vuonna 1964 Fiskarsin ja Åminneforsin välille. Kaapeli oli vanha keksintö, mutta tärkeä kaukopuhelujen häiriöiden vähentämiseksi. Melko mittavat maakaapeliverkon laajennukset olivat välttämättömiä Karjaalla vuonna 1966, koska verkon kapasiteetti oli monilla päälinjoilla lähes kokonaan käytössä. Muun muassa keskuksen ja rautatieaseman välille vedettiin 200-parinen kaapeli. Karjaan keskukseen liitettiin kaikkiaan 460 uutta kaapeliparia. Vuonna 1968 kauppalan keskustassa kaivettiin joillakin osuuksilla maahan myös yhtiön ensimmäiset kaapelikanavaputket, jotta tulevien laajennustöiden yhteydessä vältyttäisiin katujen ja jalkakäytävien aukomisilta.

Maahan kaivettiin yhteensä 1 500 metriä muovista

61

Noggranna ritningar har alltid krävts för alltifrån telefonstolpar till jordkablar, här i Karis centrum och under bangården.

Sekä puhelintolppia että maakaapeleita varten on aina tarvittu tarkkoja piirustuksia. Tässä Karjaan keskusta-alueen ja ratapihan alittavan alueen piirustukset.

vid centralerna inte skulle ta slut. Då leveranstiden vanligtvis var runt två år måste man förutse och beställa två år innan numren förväntades ta slut.

Slutet av 60-talet innebar också några svåra år med stora skador på nätet av snö och is. Stolpar knäcktes och ledningar skadades. Särskilt Snappertuna var hårt belastat. I Billnäs fällde snön en hel linje över en åker, och medan reparationer utfördes måste till-

kanavaputkea. Yhtiössä osattiin 1960-luvulla ennakoida keskusten numerokapasiteetti, jotta se ei loppuisi kesken. Tilaukset oli tehtävä kaksi vuotta ennen numeroiden ennakoitua loppumista, koska niiden toimitusaika oli yleensä parisen vuotta.

Muutamat vuodet 1960-luvun lopulla olivat haasteellisia myös puhelinverkon suurten lumi- ja jäävaurioiden johdosta. Puhelintolppia katkesi ja joh-

fälliga kablar dras längs marken. Snabba reaktioner krävdes av montörerna för att se till att kunderna speciellt på landsbygden hade telefonförbindelse till omvärlden. Ibland måste montörerna rycka ut nattetid. Bilolyckor var ett annat gissel. Avkörningar längs landsvägarna knäckte så gott som alltid någon telefonstolpe, och då huvudlinjerna gick av längs landsvägarna kunde många kunder drabbas av avbrotten.

62

Trots ett svårt år i samhällsekonomin år 1967 utvecklades bolagets verksamhet på ett rätt tillfredsställande sätt under sent 60-tal. Jämfört med föregående år kunde en tydlig nedgång konstateras i trafiken från de egentliga affärstelefonerna. Trafiken från de privata telefonerna ökade däremot i stort sett lika mycket som under föregående år. År 1967 hade man också nått en nummerkapacitet på nästan 2 000 nummer vilket betydde att man med 1 505 abonnenter hade utrymme för tillväxt.

En nyhet i bolagets serviceutbud blev år 1966 den nya tidgivningsanläggningen. Karis Telefonaktiebolag var först med tjänsten på svenska i Västnyland, men inledningsvis enbart på svenska. Man kunde helt enkelt ringa ett nummer för att få veta vad klockan var. Rösten som läste upp tiden var radioprofilen Sirkka Osmala. Tjänsten anlitades redan under 1967 cirka 39 000 gånger, och 1968 hela 46 100 gånger. Först år 1975 kom den finskspråkiga tidgivningstjänsten. Den övriga telefontrafiken omfattade i slutet av 60-talet runt 8 miljoner minuter på årsnivå. Nätgrupps- och lokaltrafiken stod för cirka 6 miljoner minuter, fjärrtrafiken för runt 2. Av de samtalsavgifter som debiterades via Karis Telefonaktiebolag gick hela 64 procent till Post- och telegrafverket.

dot vaurioituivat etenkin Snappertunassa. Pinjaisissa lumi kaatoi kokonaisen linjan pellolle ja sen kunnostustöiden ajaksi oli vedettävä tilapäisiä kaapeleita maata pitkin. Asentajilta edellytettiin nopeita reaktioita etenkin, jotta maaseudulla asuvien asiakkaiden puhelinyhteydet ympäröivään maailmaan saatiin turvattua. Asentajat joutuivat toisinaan töihin myös öisin. Auto-onnettomuudet olivat toinen vitsaus. Ojaanajot maanteiltä johtivat lähes aina jonkun puhelintolpan katkeamiseen, ja koska pääverkot kulkivat maanteiden varsilla, katkokset saattoivat koskea monia asiakkaita.

Puhelinosakeyhtiön toiminta kehittyi 1960-luvun jälkipuoliskolla melko tyydyttävästi kansantaloudellisesti vaikeasta vuodesta 1967 huolimatta. Yrityspuhelujen saatettiin tuolloin todeta vähentyneen selkeästi aiempiin vuosiin verrattuna. Yksityinen puhelinliikenne sen sijaan kasvoi lähes saman verran kuin aiempina vuosina. Vuonna 1967 oli myös saavutettu lähes 2 000 numeron numerokapasiteetti, mikä tarkoitti, että kasvutilaa löytyi, koska tilaajia oli tuolloin 1 505.

Uutuutena palvelutarjontaan saatiin vuonna 1966 aikatiedotusjärjestelmä. Karjaan Puhelinosakeyhtiö otti ensimmäisenä käyttöön Länsi-Uudellamaalla ruotsinkielisen aikatiedotuspalvelun, mutta aluksi todellakin vain ruotsiksi. Palvelussa saattoi yksinkertaisesti vain soittaa tiettyyn numeroon tarkistaakseen, mitä kello oli. Neiti Ajan ääni kuului tunnetulle radiohenkilölle, Sirkka Osmalalle. Palvelua käytettiin jo 1967 noin 39 000 kertaa ja vuonna 1968 peräti 46 100 kertaa. Suomenkielinen aikatiedotuspalvelu otettiin käyttöön vasta vuonna 1975. Muu puhelinliikenne oli 1960-luvun lopulla vuositasolla noin 8 miljoonaa minuuttia. Tästä luvusta noin 6 miljoonaa minuuttia kertyi verkon sisäisestä puhelinliikenteestä sekä paikallispuheluista ja noin 2 miljoonaa minuut-

63

Att föra statistik manuellt var ett krävande arbete. Tiotals hyllmeter statistik från bland annat 60-talet finns ännu kvar i Karis Telefons arkiv.

Tilastojen ylläpitäminen käsin oli vaativaa työtä. Karjaan Puhelimen arkistossa on edelleen tallessa kymmeniä hyllymetrejä tilastoja muun muassa 1960-luvulta.

64

Vad är klockan?

Mitä kello on?

I grannlandet Sverige uppkom redan 1916 möjligheten att ringa ett telefonnummer för att få reda på vad klockan var. Då var det växeltelefonisterna som läste upp tiden från ett väggur. År 1934 installerades en maskin för tidgivning över telefon. Tjänsten började snart kallas Fröken Ur och till den kunde man ringa för att få höra tiden närsomhelst på dygnet. År 1966 introducerades Fröken Ur även för Karis Telefonaktiebolags kunder. År 1967 anlitades tjänsten runt 39 000 gånger. Ännu på 80-talet fick man tiotusentals samtal per år. Användningen minskade dock rejält för så gott som varje år, ibland med så mycket som 10 procent. År 1989 skedde en plötslig, men tillfällig, ökning. År 1990 slutade man rapportera utvecklingen då de totala debiteringsimpulserna sjunkit till 69 per dag. I Sverige finns tjänsten ännu kvar och även Karis Telefon har tekniken som behövs, men då användningen helt upphört har Fröken Urs tjänster gått ur tiden.

Naapurimaassamme Ruotsissa mahdollisuus soittaa tiettyyn numeroon kellonajan tarkistamiseksi saatiin käyttöön jo vuonna 1916. Tuolloin puhelunvälittäjät lukivat ajan seinäkellosta. Vuonna 1934 puhelimitse annettavaa aikatiedotusta varten asennettiin kone.

Palvelua alettiin pian kutsua Neiti Ajaksi, jolle saattoi soittaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa kuullakseen, mitä kello on. Vuonna 1966 ruotsinkielinen Fröken Ur alkoi palvella myös Karjaan Puhelinosakeyhtiön asiakkaita. Palveluun soitettiin vuonna 1967 noin 39 000 kertaa. Vielä 1980-luvulla palveluun saatiin kymmeniä tuhansia puheluja. Sen käyttö väheni kuitenkin tuntuvasti lähes vuosittain, toisinaan jopa 10 prosentilla. Vuonna 1989 tapahtui yllättävä, tosin tilapäinen, kasvupyrähdys. Vuonna 1990 kehityksestä raportoiminen lopetettiin laskutussykäysten määrän ollessa kokonaisuudessaan enää vain 69 päivässä.

Ruotsissa palvelu on edelleen käytössä ja myös Karjaan Puhelimella on tarvittava tekniikka. Neiti Ajan palvelut ovat kuitenkin siirtyneet historiaan palvelun käytön hiivuttua täysin.

År 1968 valde bolaget också att förenkla verksamheten då man fusionerade Fastighetsaktiebolaget Centralgatan 67 med Karis Telefonaktiebolag. All fast egendom i form av central- och bostadsbyggnaden i sten från 1957, kontors- och bostadsbyggnaden i trä från 1936 och en uthusbyggnad i trä övergick till Karis Telefonaktiebolags ägo. Sedan tidigare ägde bolaget åtta centralbyggnader av trä på sammanlagt närmare 300 kvadratmeter. År 1968 gick bolaget också med i Västra Nylands handelskammare trots att man tidigare ansett det vara onödigt. Nu såg man potential i sammanslutningen. En ökning av nummerkapaciteten i Höstnäsområdet i Snappertuna blev också aktuell då fritidsboendet i området vuxit kraftigt de senaste åren.

Samma år offererade bolaget också brandalarmsutrustning till brandkårerna i Pojo kyrkby, Fiskars, Billnäs och Åminnefors. Det nya alarmsystemet, som även omfattade möjligheten till ett tyst alarm till de enskilda brandmännen, förutom alarmsirenerna på stationerna, hade automatiserats under 50-talet. År 1959 och 1960 hade kårerna i Karis, Backgränd, Mjölbolsta och Snappertuna anlitat systemet.

Ny vd medför nya vindar År 1965 meddelade den mångåriga vd:n Erik Andersson att han önskar avgå i och med hög ålder.

Andersson hade då drivit igenom den länge planerade automatiseringen, och varit vd i över 35 år.

Som en för telefonbranschen symbolisk extra pension, som tack för långvarig tjänst, fick Andersson en gratis telefonanslutning. Till ny vd valdes snart Ilmari Wasama. Han hade anställts i företaget som teknisk ledare 1956 och därmed varit med redan under automatiseringsprocessen. Även Wasama skulle bli en mångårig vd i bolaget, och fortsatte dessutom som teknisk ledare vid sidan av vd-rollen.

tia kaukopuheluista. Karjaan Puhelinosakeyhtiön perimistä puhelumaksuista peräti 64 prosenttia meni valtion Posti- ja lennätinlaitokselle.

Vuonna 1968 puhelinyhtiö päätti myös yksinkertaistaa toimintaansa sulauttamalla Kiinteistöosakeyhtiö Keskuskatu 67:n Karjaan Puhelinosakeyhtiöön.

Kaikki kiinteä omaisuus eli kivirakenteinen keskus- ja asuinrakennus vuodelta 1957, puurakenteinen toimisto- ja asuinrakennus vuodelta 1936 sekä puurakenteinen ulkorakennus siirtyivät Karjaan Puhelinosakeyhtiön omistukseen. Yhtiö omisti jo ennestään kahdeksan puurakenteista keskusrakennusta, joiden pinta-ala oli yhteensä lähemmäs 300 neliömetriä. Vuonna 1968 yhtiö liittyi myös LänsiUudenmaan kauppakamariin, vaikka jäsenyyttä oli aiemmin pidetty turhana. Nyt järjestöllä koettiin olevan potentiaalia. Lisäksi Snappertunassa sijaitsevan Höstnäsin alueen numerokapasiteetin lisäys kävi ajankohtaiseksi vapaa-ajanasumisen lisäännyttyä viime vuosina merkittävästi alueella.

Yhtiö tarjosi samana vuonna palohälytyslaitteitaan Pohjan kirkonkylän, Fiskarsin, Pinjaisten ja Åminneforsin palokunnille. Uusi hälytysjärjestelmä, joka käsitti asemien hälytinten lisäksi myös mahdollisuuden hiljaiseen hälytykseen yksittäisille palomiehille, oli automatisoitu 1950-luvulla. Karjaan, Backgrändin, Meltolan ja Snappertunan palokunnat olivat käyttäneet järjestelmää vuosina 1959 ja 1960.

Uusi toimitusjohtaja tuo uusia tuulia Monivuotinen toimitusjohtaja Erik Andersson ilmoitti korkeaan ikäänsä vedoten vuonna 1965 haluavansa erota tehtävästä. Andersson oli toteuttanut pitkään suunnitellun automatisoinnin ja työskennellyt toimitusjohtajana yli 35 vuotta. Kiitoksena

65

monivuotisesta palveluksesta hänelle lahjoitettiin puhelinalalla symbolisena ylimääräisenä eläkkeenä ilmainen puhelin. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin pian Ilmari Wasama. Hänet oli palkattu vuonna 1956 yrityksen tekniseksi johtajaksi, joten hän oli ollut mukana toiminnassa jo automatisointiprosessin aikana. Myös Wasamasta tulisi monivuotinen toimitusjohtaja. Lisäksi hän jatkoi teknisenä johtajana toimitusjohtajan tehtävän ohessa.

Varsin suomalaiselta kalskahtavan nimen johdosta monille tuli yllätyksenä, että Wasama oli täysin ruotsinkielinen. Wasama oli kotoisin Ahvenanmaalta ja oppi suomen kielen vasta Länsi-Uudellemaalle tultuaan. Hän oli persoonallisuus, jonka tekemisistä on monia muistoja. Henkilökunta muistaa muun muassa Laaksokadulla vihreässä puutalossa sijainneen vanhan konttorin ajoilta kerran, kun Ilmari tuli täysin repaleinen solmio kaulassaan takahuoneesta. Solmio oli juuttunut paperisilppuriin. Hän itse otti tilanteen rauhallisesti naureskellen tapahtumalle.

66

Karispolisens obetalda telefonräkning år 1977 ledde till att räkningen fick föras med polisbil till Helsingfors.

Karjaan poliisin maksamaton puhelinlasku vuodelta 1977 johti siihen, että lasku oli vietävä poliisiautolla Helsinkiin.

I och med det finskklingande namnet kom det som en överraskning för många att Wasama var helt svenskspråkig. Wasama var född på Åland och lärde sig finska först då han kom till Västnyland. Han bjöd ofta på egenheter på kontoret. Personalen minns bland annat då Ilmari kom in i det gamla kontoret, som då fanns i det gröna trähuset på Dalgatan från bakrummet med slipsen i slarvor. Då hade han fastnat i papperstrimlaren. Själv tog han det med ro, och skrattade bort det hela.

Wasama oli oikeudenmukainen, mutta myös tarkka toimitusjohtaja. Jakaessaan aamuisin päivän työtehtäviä henkilökunnalle kellarin kahvitilassa, hän seurasi tarkkaan, milloin ihmiset tulivat paikalle ja myöhästyikö joku. Jos joku tuli myöhässä, Wasama piti tauon ja tarkisti nopeasti kellonajan ennen kuin hän jatkoi työtehtävien jakamista.

Wasama oli arvostettu toimitusjohtaja, josta henkilökunnalla on monia sekä myönteisiä että erikoislaatuisia muistoja. Wasama oli luonteeltaan ujo, mutta johtajana hyväsydäminen ja tunnollinen.

Mitä hän lupasi, hän myös piti. Hänen tunnollisuutensa ja oikeudenmukaisuutensa näkyi sekä Karjaan Puhelinosakeyhtiössä että yksityisesti. Henkilökunta muistaa muun muassa, kuinka Wasama sai

67

Ilmari Wasama var en omtyckt vd för Karis Telefonaktiebolag i närmare 30 år.

Lähes 30 vuotta Karjaan Puhelinta johtanut Ilmari Wasama oli pidetty toimitusjohtaja.

Wasama var en rättvis, men också noggrann vd. På morgonen då personalen väntade nere i kafferummet i källaren, och Wasama kom för att dela ut dagens arbetsuppgifter, granskade han noggrant vem som kom in när, ifall någon var försenad. Då någon kom in sent

sakkoja ylinopeudesta, vaikka hän oli varovainen ja rauhallinen niin töissä kuin liikenteessäkin. Ilmeni, että nopeusvalvontakamera oli näyttänyt väärin.

Wasama todisti asian oikeudessa sähköasentajan avulla. Oikeus voittaa, oli Ilmari Wasama pähkinänkuoressa. Ominaisuus, jota myös henkilökunta arvosti.

Henkilökunta sai apua ja neuvoja joka tilanteessa.

Wasamalle saattoi esittää kysymyksiä lähes milloin

tog Wasama en paus och kollade snabbt på klockan, innan han fortsatte dela ut arbetsuppgifter.

68

Wasama var en uppskattad vd som personalen har många både positiva och kuriosa minnen av. Wasama var en blyg person, men godhjärtad och samvetsgrann som chef. Det han lovade skötte han alltid. Hans samvetsgrannhet och rättvisa syntes både på Karis Telefonaktiebolag och i det privata. Personalen minns bland annat en episod då Wasama fick böter för överhastighet, trots att han i trafiken såsom på arbetet var en försiktig och lugn person. Det visade sig att hastighetskameran hade visat fel, och Wasama bevisade det i rätten med hjälp av en elektriker. Rätt skulle vara rätt, det var Ilmari i ett nötskal, och något som även personalen uppskattade.

Hjälp och råd fick personalen också i alla väder. Man kunde fråga honom om något nästan närsomhelst, men man fick oftast vänta på ett svar till nästa dag.

Han ville nämligen först fundera i fred. Ett typiskt svar på en fråga kunde vara: ”Ser ni det är ingen skillnad vad man gör bara man vet vad man gör”.

Svaren dröjde, men stöd fick man. Enligt personalen kunde han vara nervös inför besök och möten, det var helt enkelt utanför hans bekvämlighetszon.

Däremot besökte han gärna fältet och kunde även själv delta i det praktiska arbetet. Inför styrelsemötena beredde han alltid ärendena mycket omsorgsfullt, vilket ledde till att styrelsen mycket sällan ens röstade om beslut. Nya förslag gick igenom och företaget gick framåt.

Wasama hade humor, och anekdoterna är många.

En varm sommardag var Wasama och en montör ute på fältet. Wasama klagade på värmen och klagade skämtsamt på att den långa men smala montören Nyman ”nu ändå får skugga bakom stolpen”. Wasama var samtidigt ganska traditionell av sig, han

tahansa, mutta vastausta sai useimmiten odottaa seuraavaan päivään. Hän halusi ensin miettiä asiat rauhassa. Tyypillinen vastaus kysymykseen saattoi olla: ”Katsokaas, sillä ei ole mitään väliä, mitä tekee, kunhan tietää, mitä tekee.” Vastaukset viipyivät, mutta tukea sai aina. Henkilökunnan mukaan hän saattoi hermoilla ennen vierailuja ja kokouksia.

Ne vain olivat kerta kaikkiaan kaukana hänen mukavuusalueeltaan. Sitä vastoin hän kävi mielellään kentällä ja saattoi itsekin osallistua käytännön töihin. Hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat hän valmisteli aina erityisellä huolella, mikä johti siihen, että hallitus erittäin harvoin edes äänesti päätöksistä. Toimitusjohtajan ehdotukset hyväksyttiin, ja yritys kehittyi.

Wasamalla oli huumorintajua ja hänestä kertovia tarinoita on paljon. Wasama ja eräs asentaja olivat eräänä kesäpäivänä yhdessä kentällä. Wasama valitteli kuumuutta ja vitsaili kademielisesti, että pitkä ja hoikkarakenteinen asentaja Nyman ”sentään saa olla varjossa tolpan takana”. Wasama seurasi perinteitä, käytti mielellään titteleitä ja halusi mieluiten tulla teititellyksi. Hän kuului myös sukupolveen, joka otti hatun päästään tervehtiessään ihmisiä kadulla. Wasama tulisi vastaamaan monista Karjaan Puhelinosakeyhtiön kehityshankkeista, tuloksellisesta uudisajattelusta ja suurista visioista.

Lamakausi ja hitaampaa kehitystä Kasvu jatkui 1970-luvun alussa ja Karjaan Puhelinosakeyhtiö kunnioitti 50-vuotista toimintaansa juhlan, illallisen ja yhtiön toimialueella tehdyn kiertoajelun merkeissä. Liittymiä oli nyt lähes 2 000.

Liittymien määrä oli automatisoinnin jälkeen kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ennen sitä määrä kaksinkertaistui joka kahdeskymmenes vuo-

använde sig gärna av titlar och blev helst niad. Han hörde också till den generation som tog av hatten då man hälsade på gatan. Wasama skulle komma att stå för många utvecklingsprojekt hos Karis Telefonaktiebolag, ett givande nytänkande och stora visioner.

Lågkonjunktur och bromsad utveckling Början av 70-talet fortsatte i tillväxtens tecken och Karis Telefonaktiebolag fick även fira 50 år av verksamhet, med fest, middag och en rundtur på bolagets koncessionsområde. Abonnentantalet var nu nära 2 000. Efter automatiseringen hade antalet fördubblats på tio år. Innan automatiseringen fördubblades antalet vart tjugonde år. Dessutom hade man introducerat Fröken Ur och byggt åtta allmänna telefonkiosker. Automatisk fjärrtrafik, automatiskt alarmsystem för brandkårerna och den automatiska tidgivningen var projekt som stolt lyftes upp vid jubileet. Bland framtidsvisionerna fanns telefonkonferenser som en specialservice till abonnenterna. Under festligheterna lyfte man upp hur väl bolaget lyckats, men även hur betydelsefull telefonen blivit, samt hur den skämtsamt alltid är ”värd sitt pris”, precis ”som man säger om brännvinet”.

Branschen utvecklades också. På femtio år hade antalet ”konkurrenter”, eller närmare bestämt angränsande telefonbolag, minskat rejält. Nu gränsade man till Post- och telegrafverkets, Lojo Telefons och Helsingfors Telefonförenings verksamhetsområden, och hade samtrafik med samtliga. Med Postoch telegrafverket samarbetade man också genom varandras centraler, ett samarbete som inte alltid var smärtfritt men som i slutändan gagnade alla.

På nationell nivå hände också mycket. Bland annat firade branschen 100 år sedan telefonens ankomst

L M Ericsson har varit Karis Telefons främsta underleverantör av telefoniutrustning genom hela verksamhetstiden.

L M Ericsson on kaikkina aikoina ollut Karjaan Puhelimen puhelinlaitteistojen ja -järjestelmien ensisijainen alihankkija.

si. Lisäksi käyttäjille oli esitelty Fröken Ur ja rakennettu kahdeksan yleistä puhelinkioskia. Automaattinen kaukoliikenne, palokuntien automaattinen hälytysjärjestelmä ja automaattinen aikatiedotus olivat niiden lisäksi 50-vuotisjuhlassa ylpeydellä esiin nostettuja hankkeita. Tulevaisuuden visioissa tilaajille tarjottavana erikoispalveluna olivat puhelinneuvottelut. Juhlan aikana kiinnitettiin huomiota yhtiön onnistumisiin, puhelimen saavuttamaan merkittävään asemaan ja leikkisästi myös siihen, miten se aina ”on hintansa väärti, kuten viinasta on tapana sanoa”.

Ala myös kehittyi. ”Kilpailijoiden” eli tarkemmin sanottuna naapuriyhtiöiden määrä oli viidessäkymmenessä vuodessa vähentynyt merkittävästi. Toimialue rajoittui nyt Posti- ja lennätinlaitoksen, Lohjan Puhelimen ja Helsingin Puhelinyhdistyksen toimialueisiin. Niiden kanssa oli myös yhteistä puhelinliikennettä ja Posti- ja lennätinlaitoksen kanssa tehtiin lisäksi yhteistyötä keskusten välityksellä. Yhteistyö

69

ei ollut aina täysin kitkatonta, mutta loppujen lopuksi siitä hyötyivät kaikki. Myös kansallisella tasolla tapahtui paljon. Alalla vietettiin muun muassa puhelimen Suomeen saapumisen 100-vuotisjuhlaa.

Juhlavuosi huomioitiin myös Karjaan Puhelinosakeyhtiössä vuonna 1977 juhlalla ja näyttelyllä.

70

Det interna radiosystem som Karis Telefonaktiebolag installerade i sina bilar 1978 underlättade arbetet.

Karjaan Puhelinosakeyhtiön vuonna 1978 autoihinsa asentama sisäinen radiojärjestelmä helpotti työtä.

till Finland. Även hos Karis uppmärksammade man jubileumsåret 1977, med fest och utställning.

Under tidigt 70-tal investerade Karis Telefonaktiebolag i en tillbyggnad av centralen i Karis. Det goda förhållandet till den långvariga leverantören L M Ericsson blev tydligt då bolaget gick i borgen för lånet.

Västra Nylands taxibilister hörde i sin tur av sig med en förfrågan om Karis Telefonaktiebolag skulle kunna sköta den basstation som behövdes för taxibilisternas planerade bilradioanläggning. Man hörde av sig till köpingsmyndigheterna eftersom man såg potential i att förlägga alarm- och servicefunktioner till en sådan plats, som oberoende skulle kräva bemanning dygnet runt. Senare stötte projektet ändå på patrull då systemen inte kunde sammanföras. År 1978 landande ett internt radiotelefonsystem i alla fall i Karis Telefonaktiebolags egna bilar. I systemet ingick förutom radiotelefoner i bilarna även bärbara radiotelefoner och personsökare bland annat för alarmering av dejourer. Ett flertal nya bilar köptes också till företaget under 70-talet.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö investoi 1970-luvun alussa Karjaan keskuksen laajennukseen. Todiste hyvistä suhteista pitkäaikaisen toimittajan, L M Ericssonin, kanssa saatiin sen suostuessa takaamaan yhtiön lainan. Länsi-Uudenmaan taksiautoilijat puolestaan kääntyivät puhelinosakeyhtiön puoleen tiedustellen, voisiko se vastata taksiautoilijoiden suunnitteleman autoradiojärjestelmän keskusasemasta. Asiassa oltiin yhteydessä kauppalan viranomaisiin, koska hälytys- ja palvelutoimintojen sijoittamisessa tällaiseen paikkaan nähtiin mahdollisuuksia. Asemahan vaatisi joka tapauksessa ympärivuorokautista miehitystä. Myöhemmin hanke kuitenkin kaatui, koska järjestelmiä ei voitu yhdistää. Karjaan Puhelinosakeyhtiön omiin autoihin saatiin kuitenkin vuonna 1978 sisäinen radiopuhelinjärjestelmä. Järjestelmään kuului autojen radiopuhelinten lisäksi myös kannettavia radiopuhelimia ja henkilöhakulaitteita muun muassa päivystäjien hälyttämistä varten. Yritys osti 1970-luvulla myös useita uusia autoja.

Joulukuussa 1971 riehunut myrsky ja jäänmuodostus aiheuttivat isoja vaurioita verkossa. Niitä korjattiin reilut kolme kuukautta. Lisäksi salamanisku oli elokuussa aiheuttanut tulipalon ja laajat savu- ja nokivauriot Höstnäsin keskuksessa.

Valtion vuodesta 1968 voimassa ollutta hintasäännöstelyä lievennettiin vuonna 1973, mikä mahdollisti joidenkin välttämättömien hinnankorotusten toimeenpanon puhelinyhtiöissä. Voimakas inflaatio

71

Telefonkiosken på Kanaltorget hörde till Karis Telefonaktiebolags första, och sattes upp redan 1961.

Kanavatorin puhelinkioski oli yksi Karjaan Puhelinosakeyhtiön ensimmäisistä puhelinkioskeista. Se asennettiin paikalleen jo vuonna 1961.

I december 1971 orsakade en storm och nedisning stora skador på ledningsnätet. Reparationerna tog drygt tre månader. I augusti hade dessutom ett blixtnedslag orsakat en brand i centralen i Höstnäs, med omfattande både rök- och sotskador som följd.

En statlig prisreglering som varit i kraft ända sedan 1968 mildrades under 1973, vilket gjorde det möjligt för telefonbolagen att genomföra vissa nödvändiga höjningar av avgifterna. Utgifterna hade nämligen ökat rejält i och med den kraftiga inflationen och de kraftigt stigande priserna på råvaror. För telefonbranschens del steg materialpriserna med i genomsnitt 40 procent under året 1974. Även om en lågkonjunktur började göra sig tillkänna fortsatte anslutningarna att öka i antal, nya hus byggdes och

ja tuntuvat raaka-aineiden hinnankorotukset olivat nimittäin lisänneet kustannuksia merkittävästi. Materiaalikustannukset nousivat puhelinalalla keskimäärin 40 prosenttia vuonna 1974. Liittymien määrä kasvoi laskusuhdanteesta saaduista viitteistä huolimatta, koska alueelle rakennettiin uusia taloja ja muuttoliike Karjaan kauppalaan oli melko suurta. Myös puhelinliikenne vilkastui merkittävästi 1970-luvun puoliväliin saakka. Korkeasuhdanteen viimeisinä vuosina kärsittiin lisäksi työvoimapulasta, mikä pidensi toimitusaikoja. Vuonna 1975 alkoi kuitenkin selkeä taantuma. Karjaan Puhelinosakeyhtiössä lama tulisi näkymään etenkin kaupan ja teollisuuden puhelinliittymien vähäisenä kysyntänä.

Voimakkaana jatkunut inflaatio pakotti kaikki puhelinyhtiöt maassamme tekemään lisää hinnankorotuksia, mikä oli erityisen vaikeata matalasuhdanteen vallitessa. Elinkeinohallitus sovelsi vuonna 1976 voimassa olleen viiden kuukauden hintasulun jälkeen erittäin tiukkaa hintasäännöstelylinjaa, mikä johti siihen, että puhelinmaksut jäivät entistä enemmän jälkeen yleisestä kustannustasosta.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö joutui erittäin tiukan rahamarkkinatilanteen johdosta lykkäämään joitakin rakennusinvestointejaan.

72

Genom åren har Karis Telefon samlat in en hel del uppfinningsrika förfalskningar av mynt från sina telefonautomater.

Karjaan Puhelin on vuosien varrella kerännyt kunnioitettavan määrän kekseliäitä kolikkoväärennöksiä puhelinautomaateistaan.

inflyttningen till Karis köping var relativt hög. Även telefontrafiken ökade betydligt fram till mitten av 70-talet. Högkonjunkturens sista år omfattade även en brist på arbetskraft, vilket betydde förlängningar i leveranstider. År 1975 inleddes ändå en tydlig avmattning, och lågkonjunkturen skulle för Karis Telefonaktiebolags del återspeglas i en svag efterfrågan på nya telefonanslutningar till handeln och industrin.

Puhelinliikenne alkoi lisääntyä jälleen 1979, mutta uusien puhelinliittymien kysyntä oli edelleen vähäistä. Tilanteen toivottiin kohenevan 1980-luvulle tultaessa. Yleisesti ottaen liittymien määrä kuitenkin lisääntyi 1970-luvulla merkittävästi vuosikymmenen jälkipuoliskon taantumasta huolimatta. Liittymiä oli vuonna 1970 vajaat 2 000. Niiden määrä oli noussut vuoteen 1975 mennessä 3 222:een ja 1979 liittymiä oli 3 876. Myös maksusykäysten määrä oli lisääntynyt merkittävästi. 20 pennin sykäyksiä oli vuonna 1979 yhteensä 19,4 miljoonaa. Aikatiedotus oli edelleen suosittu. Vuonna 1976 uuteen suomenkieliseen palvelunumeroon soitettiin 21 300 kertaa ja ruotsinkieliseen peräti 84 100 puhelua. Liittymien määrä oli Karjaalla kasvanut vuodesta 1958 niin paljon, ettei itse keskusrakennuksessa enää ollut laajentamismahdollisuuksia. Vuoden 1971 lopulla aloitettiin siksi piha-alueen alaisen laajennusosan rakennustyöt. Keskuksen suurempi laajennus otettiin käyttöön vuonna 1974.

Puhelinyhtiö onnistui toteuttamaan myös monia muita hankkeita 1970-luvulla. Huhtikuussa 1970 siirryttiin tietokoneistettuun puhelinmaksujen laskutukseen ja vuodesta 1975 alkaen yhtiön osakkaat saattoivat soittaa automaattisia ulkomaanpuheluja.

Yrityksen ensimmäinen datamodeemi otettiin käyt-

Den fortgående kraftiga inflationen krävde ytterligare prishöjningar för telefonbolagen i hela landet, en svår sits i den rådande lågkonjunkturen. Efter ett prisstopp, som var i kraft under fem månader år 1976 följde Näringsstyrelsen en mycket restriktiv linje vid beviljandet av prisförhöjningar, vilket resulterade i att telefonavgifterna ytterligare började släpa efter den allmänna kostnadsnivån. På grund av det ytterst strama läget på penningmarknaden var Karis Telefonaktiebolag tvunget att skjuta upp vissa byggnadsinvesteringar.

Telefontrafiken började öka igen 1979, medan efterfrågan på nya telefonanslutningar fortfarande var låg. 80-talet skulle förhoppningsvis medföra en bättre situation. Trots avmattningen under andra hälften av 70-talet var ökningen av antalet anslutningar på det stora hela kraftig. Från knappt 2 000 anslutningar år 1970 hade de ökat till 3 222 år 1975, och till 3 876 år 1979. Debiteringsimpulserna hade också ökat rejält. År 1979 var impulserna på 20 penni sammanlagt 19,4 miljoner till antalet. Tidgivningsanläggningen fortsatte vara eftertraktad. År 1976 anlitades den nya finskspråkiga servicen 21 300 gånger medan den svenskspråkiga hade så många som 84 100 samtal. Abonnentantalet i Karis hade sedan 1958 ökat så mycket att utrymme för större utökningar inte längre fanns i själva centralbyggnaden. I slutet av år 1971 påbörjades därför arbetena på en tillbyggnad under gårdsplanen. År 1974 togs en större utökning av centralen i drift.

Bolaget lyckades också med flera andra projekt under 70-talet. I april 1970 övergick man till datoriserad fakturering av telefonavgifterna, och 1975 blev det möjligt för bolagets abonnenter att ringa automatiska utlandssamtal. Det första datamodemet på bolagets område togs i drift hos Ovako i Åminnefors samma år och fem år senare var an-

73

I slutet av 70-talet började Karis Telefonaktiebolag bygga sin nya lagerbyggnad i Bäljars.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö aloitti Bäljarsin uuden varastorakennuksen rakennustyöt 1970-luvun lopulla.

töön samana vuonna Ovakossa Åminneforsissa. Viisi vuotta myöhemmin niitä oli kaksitoista. Bäljarsiin valmistui uusi varasto- ja huoltorakennus vuonna 1978. Seuraavana vuonna yhtiö osti Karjaan kaupungilta myös viereisen tontin, jonka jälkeen varastorakennustontin kokonaispinta-ala oli 9 600 neliömetriä. Rakennevirhe johti lastauslaiturin katon romahtamiseen, mutta pian varasto toimi jälleen normaalisti. Rakennuksesta ja alueesta tuli yhtiön päävarasto sekä asentajien tukikohta. Kunnollinen tolppavarasto, asentajien ja teknikoiden keskustan tiloja suuremmat tilat sekä yrityksen autojen pysä-

Digitalisering

74

Automatiseringen av telefonväxlarna hade varit ett första steg, men då telefonnäten började bli digitala på 1960-talet gick man in i nästa utvecklingsfas i telefonbranschen. Telefonljudet började då konverteras till nollor och ettor genom sampling till elektriska pulser (PCM, eller pulskodsmodulering). Det analoga blev digitalt för att hos mottagaren igen bli analogt.

PCM-tekniken hade diskuterats redan på 1920-talet men slog igenom långt senare. Med tekniken blev fler samtal på samma kabel möjliga och samtidigt eliminerades brus och andra störningar. Senare skulle telefonnäten även datoriseras. Gamla elektromekaniska telefonväxlar ersattes av datorstyrda digitala växlar, såsom AXE-växlarna i slutet av 70-talet. Till Karis Telefonaktiebolag skulle de komma i början av 80-talet.

Digitalisointi Puhelinvaihteiden automatisointi oli ollut ensimmäinen kehitysaskel. Seuraavaan kehitysvaiheeseen puhelinalalla siirryttiin puhelinverkkojen digitalisoinnin alkaessa 1960-luvulla. Tuolloin aloitettiin analogisen äänisignaalin muuntaminen digitaaliseksi ottamalla äänestä näytteitä tietyn vakioajan välein ja tallentamalla näytteet numeerisesti omina arvoinaan (PCM eli pulssikoodimodulaatio). Analoginen muuttui digitaaliseksi muuttuakseen jälleen vastaanottajalla analogiseksi. PCM-tekniikasta oli keskusteltu jo 1920-luvulla, mutta se löi läpi vasta paljon myöhemmin. Samassa kaapelissa saattoi välittyä monia puheluja samanaikaisesti, kohina ja muut häiriöt eliminoitiin. Puhelinverkot tultaisiin myöhemmin vielä tietokoneistamaan. Vanhat elektromekaaniset puhelinvaihteet korvattiin tietokoneohjatuilla digitaalivaihteilla, kuten AXE-vaihteilla 1970-luvun lopulla. Karjaan Puhelinosakeyhtiön käyttöön ne tulivat 1980-luvun alussa.

talet datamodem tolv. Den nya lager- och servicebyggnaden i Bäljars blev färdig 1978, och följande år köpte bolaget av Karis stad en bredvidliggande tomt. Efter sammanslagningen omfattade lagertomten 9 600 kvadratmeter. Ett konstruktionsfel ledde till ett takras vid lastningsbryggan, men kort därefter rullade verksamheten vid lagret på. Området blev bolagets huvudsakliga lagerutrymme och även bas för montörerna. Ett ordentligt stolplager, större utrymmen för montörerna och teknikerna än i centrum, samt parkering för företagets bilar, togs emot med glädje. Vid lagret ordnades bland annat julfest några år och vd Ilmari Wasama kokade glögg åt personalen. Frun Britta som också var anställd av bolaget skötte ofta catering.

Många av Karis Telefonaktiebolags satsningar under den här tiden föregicks av noggranna utredningar och studieresor till telefonbolag utomlands. Under en resa till Danmark och telefonbolaget Jydsk Telefon fastnade man för det mer störningståliga kodformatet tonval, och tog hem idén för att uppgradera det gamla koordinatväljarsystemet. Styrelsen reste också på utställningar och studieresor till både Schweiz och USA, liksom till Frankrike där man kommit långt inom digitalisering och nya teletjänster.

Resorna var ofta ordnade av Telefoninrättningarnas förbund, men ibland även på eget bevåg. Vd Ilmari Wasama ansåg det vara mycket viktigt att hämta nya idéer även till Karis och Västnyland.

köintialue otettiin ilolla vastaan. Varaston tiloissa järjestettiin joitakin vuosia myös muun muassa puhelinosakeyhtiön joulujuhlat, joissa toimitusjohtaja Ilmari Wasama keitti glögiä henkilökunnalle. Hänen yrityksessä niin ikään työskentelevä vaimonsa, Britta, huolehti usein tarjoiluista.

Monia Karjaan Puhelinosakeyhtiön näinä aikoina tekemiä panostuksia edelsivät tarkat selvitykset ja opintomatkat ulkomaisiin puhelinyhtiöihin. Eräällä Tanskaan puhelinosakeyhtiö Jydsk Telefoniin suuntautuneella matkalla päädyttiin myös vanhan koordinaattijärjestelmän päivittämiseen paremmin häiriöitä kestävällä koodatulla äänitaajuusvalinnalla.

Myös hallitus kävi erilaisissa näyttelyissä ja opintomatkoilla Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa oli edetty pitkälle digitalisoinnissa ja uusissa telepalveluissa. Puhelinlaitosten liitto huolehti usein matkajärjestelyistä, mutta toisinaan niitä tehtiin myös omatoimisesti. Toimitusjohtaja Ilmari Wasama piti erittäin tärkeänä uusien ajatusten tuontia myös Karjaalle ja Länsi-Uudellemaalle.

75

4.

76

1980-1989 Nya förutsättningar – fortsatt frammarsch Uusia edellytyksiä – kehitys jatkuu

U

nder 1980-talet stod Karis Telefonaktiebolag flera gånger inför både toppar och dalar i tillväxten, men årtiondet blev också ett av de dittills mest händelserika i bolagets historia. Förutom en ny kontorsbyggnad i Karis gjordes flera tekniska investeringar i början av 80-talet. Det mest unika skedde ändå under andra halvan av decenniet, då bolaget började satsa på ”framtidens multitjänster”, som man kallade dem. Dessutom fattades stora beslut inom en helt ny form av telefoni, som skulle ha en stor inverkan på verksamheten under 90-talet och koppla ihop Västnyland och Karis Telefonaktiebolag med resten av Europa.

K

arjaan Puhelinosakeyhtiö koki 1980-luvulla kasvu-urallaan sekä nousuja että laskuja. Yrityksen tähänastisen historian tapahtumarikkain vuosikymmen se oli joka tapauksessa. Karjaan uuden toimistorakennuksen lisäksi 1980-luvun alussa tehtiin monia teknisiä investointeja. Ainutlaatuisin uudistus tehtiin kuitenkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla, jolloin yritys käynnisti investointinsa ”tulevaisuuden multipalveluiksi” kutsuttuihin palveluihin. Lisäksi tehtiin suuria päätöksiä täysin uudesta puhelinliikennemuodosta, jolla tulisi olemaan suuria vaikutuksia toimintaan 1990-luvulla ja joka tulisi yhdistämään Länsi-Uudenmaan ja Karjaan Puhelinosakeyhtiön muuhun Eurooppaan.

Tekniska investeringar och begynnande datatrafik

Investointeja tekniikkaan ja dataliikenteen ensiaskeleet

Den synligaste förnyelsen under tidigt 80-tal var den nya kontorsbyggnaden i Karis. Bygget hade inletts 1980 och allt stod klart i november 1981. Det gamla kontoret hade varit för litet, nu fick man ändamålsenliga utrymmen. Förutom bolagets kontor omfattade det nya huset fyra bostäder, två affärslokaler, ett centralutrymme, garage och sociala utrymmen. Huset byggdes med ett befolkningsskydd av klass c, vilket krävde tjocka väggar och gjorde bygget ännu större. Komplexet ritades av Lars Rejström. Den totala byggnadsvolymen blev drygt 6 000 kubikmeter. Vd Ilmari Wasama, som tidigare hade bott i ett annat hus på samma tomt, flyttade in i en av lokalerna. Även Karis museum hyrde in sig tillfälligt i byggnaden i väntan på nya utrymmen i staden. I Bäljars byggdes också ett garage för tio bilar. Företaget hade nu närmare 30 anställda.

Näkyvin uudistus 1980-luvun alussa oli Karjaan uusi toimitalo. Rakennustyöt oli aloitettu 1980 ja saatiin päätökseen marraskuussa 1981. Liian pieneksi käyneen vanhan konttorirakennuksen tilalle saatiin nyt tarkoituksenmukaiset tilat. Uudessa rakennuksessa oli puhelinyhtiön toimistotilojen lisäksi neljä asuntoa, kaksi liikehuoneistoa, keskustila, autotalli ja sosiaalitiloja. Rakennus oli varustettu myös c-luokan väestösuojalla, mikä edellytti paksuja seiniä ja suurensi rakennusta entisestään.

Rakennuskokonaisuuden suunnitteli arkkitehti Lars Rejström ja sen kokonaispinta-ala oli reilut 6 000 neliömetriä. Samalla tontilla sijainneessa toisessa rakennuksessa aiemmin asunut toimitusjohtaja Ilmari Wasama muutti nyt uusiin asuintiloihin. Myös Karjaan museo vuokrasi tilapäisesti itselleen tilat rakennuksesta kaupungin uusia tiloja odottaessaan.

77

Bäljarsiin rakennettiin autotalli kymmenelle autolle.

Yrityksen palveluksessa oli nyt lähes 30 henkeä.

Myös tekninen kehitys edellytti joukon suurempia investointeja 1980-luvun alkuvuosina. Karjaan Puhelinosakeyhtiö teki 1981 sopimuksen L M Ericssonin kanssa digitaalisten keskus- ja datasiirtojärjestelmien hankinnasta. Sopimus koski digitaalista ryhmävalitsijaporrasta ja 1024 tilaajan tilaajaporrasta Karjaalla sekä 400 tilaajan tilaajaporrasta Fiskarsissa, Åminneforsissa ja Snappertunassa kussakin. Pitkä toimitusaika kielii investoinnin laajuudesta, mutta myös alan kasvuvauhdista näihin aikoihin. Uudet keskusjärjestelmät toimitettaisiin vasta 1984. Vuonna 1982 ei tehty mitään suurempia investointeja, mutta Karjaan keskukseen tilattiin 200 numeron laajennus toimituksella seuraavana vuonna. Vuonna 1980 asennettiin myös impulssivalintaisten näppäinpuhelinten käyttöönoton mahdollistava laitteisto, josta yrityksessä oli kiinnostuttu vuotta aiemmin Tanskaan tehdyllä opintomatkalla.

78

Karis Telefonaktiebolags nybygge fick mycket synlighet även i pressen.

Karjaan Puhelinosakeyhtiön uudisrakennus sai paljon näkyvyyttä lehdistössä.

Yritys laajensi samanaikaisesti myös maakaapeliverkkoaan vuonna 1981 etenkin Karjaan uusilla asuntoalueilla sekä Åminneforsissa. Maaseudulla jatkettiin myös avojohdinverkon korvaamista kaapeliverkolla. Koko johtoverkosta 95 prosenttia oli nyt kaapeliverkkoa. Parikaapelinen johtoverkko käsitti vuoden lopulla 15 924 kilometriä. Koska kuparikaapelit koostuivat kahdesta rinnakkaisesta kaapelista, verkon kokonaispituus oli oikeastaan kaksinkertainen. Parikaapelia oli vuoden aikana vedetty lähes 1 000 kilometriä. Seuraavana vuonna Karjaan Puhelinosakeyhtiö keskittyi Snappertunaan, mutta tahti hidastui, koska osa puhelinlinjoista oli siirrettävä tietöiden johdosta. Myös vuonna 1983 kului paljon työaikaa tie- ja rakennustöistä johtuviin johtojen siirtoihin.

79

På invigningen av den nya huvudbyggnaden närvarade en stor del av personalen liksom representanter från staden.

Uuden päärakennuksen avajaisiin osallistui pääosa henkilökunnasta sekä kaupungin edustajia.

80

”Reparationsverkstaden”, kopplingsarbeten i centralen, och den nya kundexpeditionen 1981. ”Korjausverstas”, asennustöitä keskuksessa ja uudet asiakaspalvelutilat vuonna 1981.

Även på den tekniska sidan innebar det tidiga 80-talet ett antal större investeringar. År 1981 ingick Karis Telefonaktiebolag ett avtal med L M Ericsson om leverans av digitala telefoncentraler och transmissionssystem. Avtalet omfattade digitalt gruppväljarsteg i Karis och ett abonnentsteg för 1024 abonnenter samt koncentratorer till Fiskars, Åminnefors och Snappertuna för knappt 400 abonnenter var.

Leveranstiden var lång, vilket ger en vink om investeringens omfattning, men även om branschens tillväxt under denna tid. Den nya utrustningen skulle levereras först 1984. Under 1982 gjordes inga större investeringar, men till Karis central beställdes en utökning på 200 nummer med leverans året därpå. År 1980 installerade man också utrustning för knappsatstelefoner med tonval, vilket bolaget intresserat sig för på en studieresa till Danmark året innan, och beslutat införa.

Samtidigt fortsatte bolaget bygga ut jordkabelnätet, under 1981 främst i Karis nya bostadsområden samt i Åminnefors. På landsbygden fortsatte också förnyelsen av blankledningsnätet till kabelnät, som nu utgjorde 95 procent av hela ledningsnätet. Vid årets slut omfattade hela ledningsnätet 15 924 parkilometer. Eftersom kopparkablarna bestod av två parallella kablar var den totala längden egentligen det dubbla. Nästan 1 000 parkilometer hade tillkommit under året. Åren därpå fokuserade Karis Telefonaktiebolag på Snappertuna, men takten avtog då en del telefonlinjer måste flyttas på grund av vägarbeten. Även 1983 upptog ledningsflyttningar på grund av väg- och byggnadsarbeten en stor del av arbetstiden. År 1983 byggdes infrastrukturen ut med ett 30-kanalers PCM-system mellan Karis och Ingå. PCM-systemet, eller pulskodsmoduleringssystemet, kunde nyttja kopparkablarna effektivare, förbättrade den

81

Raimo Hiltunen och Bengt Sandås planerar.

Raimo Hiltunen ja Bengt Sandås suunnittelutehtävissä.

Vuonna 1983 Karjaan ja Inkoon välille rakennettiin 30-kanavainen PCM-järjestelmä. PCM- eli pulssikoodimodulaatiojärjestelmä pystyi hyödyntämään kuparikaapeleita tehokkaammin ja paransi kuntien välisiä digitaalisia puhelinyhteyksiä. Järjestelmä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, kun se otettiin käyttöön vuonna 1984. Transmissiojärjestelmä laajennettiin käsittämään myös Fiskarsin, Åminneforsin ja Snappertunan digitaaliset keskukset. Karjaan ja kaikkien muiden keskusten välille rakennettiin kaksi 30-kanavaista PCM-järjestelmää. Vuodessa vedettiin yhteensä 1 920 kanavakilometriä.

Sähköinen tiedonsiirto, josta oli tullut osa Karjaan Puhelinosakeyhtiön toimintaa 1970-luvun puolivälissä, aloitti nyt esiinmarssinsa. Kehitys oli merkittävää varhaisella 1980-luvulla. Vielä 1981 yhtiön verkkoon oli liitetty vain 13 modeemia, mutta lisäys oli jo vuotta myöhemmin peräti 19 modeemia. Määrä oli tietysti vielä pieni ja asiakkaat olivat päänsääntöisesti yrityksiä, mutta lisäys oli selvä osoitus tulevasta kehityksestä. Modeemien määrä kasvoi 40:ään vuonna 1983. Kehitys laantui hieman vuonna 1984 lähteäkseen sen jälkeen taas kasvu-uralle.

Kiinnostus modeemeja ja tiedonsiirtoa kohtaan kasvoi hitaasti, sillä tiedonsiirto oli vanhoissa kuparikaapeleissa tehotonta.

82 Stefan Holmberg och Ulf Sandholm på bakgården med Karis Telefons fordon.

Stefan Holmberg ja Ulf Sandholm sekä Karjaan Puhelimen ajoneuvoja takapihalla.

digitala telefonin mellan kommunerna, och var det första i sitt slag i Finland då det togs i bruk 1984. Då byggdes systemet också ut med transmissionssystem för de digitala centralerna i Fiskars, Åminnefors och Snappertuna. Mellan Karis och samtliga centraler byggdes två stycken 30-kanalers PCM-system.

Totalt 1 920 kanalkilometer PCM-system byggdes under året.

Dataöverföring, som för Karis Telefonaktiebolags del kommit med i verksamheten i mitten av 70-talet, började nu göra sig tillkänna. Under tidigt 80tal skedde en tydlig utveckling. Ännu under 1981 var antalet modem kopplade till bolagets nät enbart 13 stycken, men året därpå skedde en stor ökning då hela 19 modem tillkom. Antalet var givetvis fortsättningsvis litet och kunderna var främst företag, men ökningen var ett tydligt tecken på en framtida utveckling. Under 1983 ökade antalet modem till

Yleisesti ottaenkin 1980-luvun alku oli hieman aiempaa vähäisemmän kasvun aikaa. Puhelinverkon ja -keskusten laajentamisesta ja useista investoinneista huolimatta puhelinliittymien määrän kasvu laantui 1980-luvun alkuvuosina. Laskevaan suuntaukseen kiinnitettiin huomiota toimintakertomuksissa. Hiipumista selitettiin myös seudun teollisuuden piirissä tehdyillä henkilöstövähennyksillä. Puhelinliikenne oli kuitenkin lisääntynyt tyydyttävästi.

Puhelinliittymien määrä oli vuonna 1981 lisääntynyt 3,4 prosentilla verrattuna edellisen vuoden 4,1 prosenttiin. Liittymien määrä ylitti vuonna 1980 ensimmäistä kertaa 4 000 kappaletta. Liitettyjä puhelinkojeita oli peräti 5 576 ja niiden määrä oli lisääntynyt reilulla 4 prosentilla kahtena peräkkäisenä vuonna. Yhtiö teki vuosittain talousarvionsa linjausten mukaista vähäistä voittoa.

Yrityksen näiden vuosien aikaista taloudellista ja rakenteellista kehitystä on suhteellisen helppo seurata. Karjaan Puhelinosakeyhtiö piti tarkkoja tilastoja ja esitteli lukuja ja kasvutietoja vuosikertomuksissaan. Yritys tilastoi jopa puhelinpylväiden määrän tarkkaan. Esimerkiksi vuonna 1981 niitä oli 6 536

40, för att sedan stanna av något 1984, men därefter igen öka. Att intresset för modem och data ännu inte tagit fart berodde på att dataöverföringen än så länge var ineffektiv på grund av de gamla kopparkablarna.

kappaletta. Vuoden aikana oli pystytetty 93 lisää.

Puhelinpylväistä 5 288 oli kokonaan yrityksen omistuksessa. Loput pylväät olivat yhteisomistuksessa sähkölaitoksen kanssa. Uusia pylväitä pystytettiin vuosittain.

Överlag medförde 80-talet till en början en något svagare tillväxt än tidigare. Trots att både telefonnät och centraler byggdes ut, och flera investeringar gjordes, avtog ökningen av antalet telefonanslutningar under de första åren på 80-talet. I verksamhetsberättelserna fördes detta fram som en nedåtgående trend, men man förklarade också inbromsningen med de personalminskningar som gjorts hos industrin i regionen. Telefontrafiken hade ändå ökat tillfredsställande. Telefonanslutningarna hade år 1981 ökat med 3,4 procent jämfört med 4,1 procent året innan, då antalet anslutningar för första gången också överstigit 4 000. De anslutna telefonapparaterna var hela 5 576 stycken och hade ökat med drygt 4 procent två år i rad. En liten vinst nådde bolaget, helt enligt budget, varje år.

Kasvu ja investoinnit jatkuivat tietystä epävakaudesta huolimatta. Vuonna 1983 Karjaan Puhelinosakeyhtiö investoi uuteen automaattisten palo-, murto- ja toimintahäiriöhälytysten siirtojärjestelmään. Tammisaaressa oli juuri ennen vuodenvaihdetta otettu käyttöön uusi aluehälytyskeskus, ja Karjaan Puhelinosakeyhtiön järjestelmä piti liittää uuteen keskukseen. Myös Inkoo ja Mustio liitettiin uuteen hälytyskeskukseen Karjaan keskuksen kautta ja käyttöön otettiin yleinen hätänumero 000.

Karjaan Puhelinosakeyhtiö mahdollisti siis uuden keskuksensa ansiosta asiakkailleen uuden palvelun.

Asiakkaat saattoivat kytkeä hälytysjärjestelmänsä keskukseen yhtiöltä hankkimiensa puhelinliittymien välityksellä. Liitettyjen hälytyskohteiden määrä lisääntyi jatkuvasti 1980-luvulla. Lisäys oli merkittävä etenkin vuonna 1988, jolloin hälytyskohteiden määrä nousi 34:ään.

Både den ekonomiska och strukturella utvecklingen hos bolaget är under den här tiden relativt enkel att följa. Karis Telefonaktiebolag förde noggrann statistik och presenterade både siffror och ökningar i årsberättelserna. Bolaget statistikförde till och med antalet telefonstolpar mycket noggrant. Exempelvis år 1981 var de 6 536 stycken, 93 stolpar hade tillkommit under året. Av dem var 5 288 helt egna stolpar, resten var samägda med elverk. Varje år tillkom nya stolpar.

Trots en viss turbulens fortsatte tillväxten och investeringarna. Under 1983 satsade Karis Telefonaktiebolag på ett nytt alarmöverföringssystem för automatiska brand-, inbrotts- och driftsalarm. Strax innan årsskiftet hade en ny kretsalarmcentral tagits

Puhelinliikenteen kasvu ja nopea kehitys aiheuttivat myös joitakin ongelmia. Tekniikka kävi yhä vaativammaksi ja asiakkaat tarvitsivat usein apua.

Uutta osaamista edellytettiin jatkuvasti. Puhelinyhtiö joutui usein selvittämään myös häirintäsoittoja asiakkaittensa puolesta tai poliisia avustaakseen.

Tulevia multipalveluja ja tv-panostuksia Vuonna 1983 saatiin ehdotus yhtiön vanhan nimen, Karjaan Puhelinosakeyhtiö, yksinkertaistamisesta.

Yhtiöjärjestystä muutettiin yhtiökokouksessa sekä nimen että toimintojen osalta paremmin uusia siir-

83

i bruk i Ekenäs, och Karis Telefonaktiebolags system skulle anslutas till den nya centralen. Till den nya alarmcentralen anslöts även Ingå och Svartå via Karis central och det allmänna nödnumret 000 togs i bruk. I och med den nya centralen inrättade Karis Telefonaktiebolag alltså en ny tjänst för sina kunder.

Kunderna kunde få alarmsystem kopplade till centralen via sina telefonanslutningar hos bolaget. Under 80-talet utökades de anslutna alarmpunkterna ständigt. Särskilt 1988 skedde en kraftig ökning till 34 alarmpunkter.

84

Med den fortsatt ökande telefontrafiken och snabba utvecklingen kom också vissa bekymmer. Tekniken blev alltmer krävande och kunderna behövde ofta assistans. Nytt kunnande krävdes ständigt. Karis Telefonaktiebolag fick också på egen hand ofta utreda eller hjälpa polisen att undersöka flera ofogssamtal.

Framtida multitjänster och satsning på tv År 1983 kom förslaget om att förenkla det gamla bolagsnamnet Karis Telefonaktiebolag. Under bolagsstämman ändrades bolagsordningen angående både namn och verksamhet för att bättre omfatta nya överföringsmetoder. Namnet blev förenklat till Karis Telefon Ab på svenska och Karjaan Puhelin Oy på finska. Verksamheten fastslogs till att omfatta ”telefontrafik medelst telenät eller annan överföring av information med utnyttjande av elektromagnetiska vågor”.

Förutom förenklingen av namnet och investeringar i ledningsnät och centraler fattade bolaget år 1983 beslut om att satsa på att utvidga verksamheten mot vad man kallade ”framtidens multitjänstnät”.

För det behövdes en ny satsning i ett storcentral-

tomenetelmiä vastaavaksi. Nimi yksinkertaistettiin muotoon Karjaan Puhelin Oy suomeksi ja Karis Telefon Ab ruotsiksi. Yhtiöjärjestykseen kirjattiin, että toiminta käsittää ”kaiken puhelinliikenteen televerkossa tai muun tiedonsiirron elektromagneettisia aaltoja hyödyntäen”.

Nimen yksinkertaistamisen ja johtoverkkoon ja keskuksiin tehtyjen investointien lisäksi osakeyhtiö päätti vuonna 1983 panostaa toiminnan laajentamiseen ”tulevaisuuden multipalveluverkoksi” nimitettyyn suuntaan. Se edellytti uutta panostusta suurkeskusantennijärjestelmään. Tulevaisuuden multipalveluverkon odotettiin voivan välittää kaikkia silloisia ja tulevia sähköisen viestinnän muotoja.

Verkko mahdollistaisi etenkin kaapeli-tv:n ja uusia kanavia. Karjaan Puhelin suunnitteli aloittavansa uuden antennitoiminnan uusilla asuntoalueilla siten, että se tulevaisuudessa laajenisi käsittämään kaupungin koko asemakaava-alueen ja pidemmällä tähtäimellä myös maaseudun. Jo 1983 järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja Pappilan uuden asuntoalueen verkkosuunnitelma saatiin valmiiksi. Myös kaupungin asemakaava-alueen runkoverkon suunnittelu käynnistyi.

Seuraavana vuonna Pappilan alueen kaapelointia jatkettiin katuverkon rakentamisen mahdollistamassa laajuudessa. Vuonna 1984 kaivettiin maahan 2,8 kilometriä koaksiaalikaapelia ja vuonna 1985 yksi kilometri. Puhelinverkon laajentamisen yhteydessä maahan kaivettiin myös 8 kilometriä antennikaapeleiden kanavaputkia. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin jälleen useita ja suunnittelutyö jatkui.

Pappilan alueen töiden ohella yhtiö teki vuoden 1983 alussa aloitteen uuden yrityksen, Karjaan TV Oy:n perustamisesta. Uusi kaapeli-tv-toimintaan ja tv-ohjelmiin panostava osakeyhtiö perustettiin

85

Lager- och servicebyggnaden i Bäljars hade blivit klar 1978 och byggdes ut på 80-talet.

Bäljarsin varasto- ja huoltorakennus valmistui 1978 ja 1980-luvulla sitä laajennettiin.

antennsystem. Det framtida multitjänstnätet förväntades kunna förmedla alla dåvarande och framtida former av elektrisk kommunikation. Framförallt skulle nätet möjliggöra kabel-tv och nya tv-kanaler.

Till en början planerade Karis Telefon att inleda den nya antennverksamheten på nya bostadsområden, men på sikt utvidga för att täcka hela stadsplaneområdet och på längre sikt även landsbygden. Redan under 1983 ordnades ett antal informationsmöten, och planen för ett nät i det nya bostadsområdet Prästgården blev klar. Planeringen för stamnätet i stadsplaneområdet inleddes också. Året därpå inleddes bygget i Prästgården i den utsträckning som utbyggnaden av gatunätet möjliggjorde. Totalt grävdes 2,8 kilometer koaxialkabel ner år 1984, och ytterligare 1 kilometer år 1985. I samband med utbyggnaden av telefonnätet lades också 8 kilometer kanalrör för antennkablar. Ett

syyskuussa. Karjaan Puhelimen lisäksi myös Karjaan kaupunki, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Oy Karjaan Seutu ja Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy kuuluivat Karjaan TV:n perustajiin. Panostukset kaapelitelevisioon jatkuivat vuonna 1985 yrityksellä vastaanottaa Ruotsin TV:n eli Sveriges TV (SVT) lähetyksiä. Riikinruotsalaisten tv-ohjelmien tarjoaminen länsiuusmaalaisille oli sydämen asia toimitusjohtaja Ilmari Wasamalle. Wasama oli itse paikalla niin kutsutulla Teleberget-kalliolla, kun signaaleja yritettiin saada läpi Sundissa Ahvenanmaalla sijaitsevalta lähettimeltä. Paikalla oli sekä omaa henkilökuntaa että Ruotsista tullut konsultti ja muita asiantuntijoita.

Hanke oli erittäin tärkeä Wasamalle ja tulisi myös kantamaan hedelmää, vaikka alku olikin hankala.

Ennen hankkeen käynnistymistä yhtiöstä oli matkustettu Pohjanmaalle ottamaan oppia siitä, miten siellä oli onnistuttu saamaan riikinruotsalaisia ka-

86

navia näkyviin. Kanavat otettiin siellä suoraan Ruotsista ja välitettiin sitten omassa verkossa. Länsi-Uudellamaalla toivottiin nyt päästävän samaan Sundin kautta. Neuvoja haettiin myös Norjan suurlähetystöstä Helsingistä, jossa selviteltiin, miten norjalaiset saivat Ruotsin TV:n kanavia nähtäville. Wasama teki lisäksi useita tutustumismatkoja Ruotsiin. Karjaan Puhelin teki kokeiluja ylhäällä Karjaan vesitornissa, mutta koska ”maapallo on niin pyöreä kuin se on”, päädyttiin lopulta siihen, että tarvittaisiin 700 metrin korkuinen masto, jolla signaalit voitaisiin vastaanottaa suoraan. Ei liene mikään yllätys, ettei sellainen tullut kyseeseen Karjaalla.

Styrelseordförande Ralf Lytz och viceordförande Gösta Svahnström undertecknar avtalet om det digitala centralsystemet AXE år 1981.

Hallituksen puheenjohtaja Ralf Lytz ja varapuheenjohtaja Gösta Svahnström allekirjoittavat digitaalisen AXE-keskusjärjestelmän hankintasopimuksen vuonna 1981.

flertal informationsmöten ordnades igen och planeringsarbetet fortsatte.

Vid sidan av arbetena i Prästgården hade bolaget vid starten 1983 också tagit initiativ till grundandet av ett nytt bolag, Karis TV Ab. Det nya bolaget skulle satsa på tv-program för kabel-tv och bildades i september. Förutom Karis Telefon fungerade även Karis stad, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Oy Karjaan Seutu och Lohja Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy som grundare. Satsningen på kabel-tv fortsatte 1985 med försök att motta Sveriges TV (SVT) via en sändare på Åland. Att börja erbjuda västnylänningarna rikssvenska tv-kanaler hade varit vd Ilmari Wasamas hjärtesak. Wasama var själv med då man försökte få in signalerna från sändaren i Sund på Åland, uppe på det så kallade Teleberget i Karis. På plats fanns både den egna personalen, en konsult från Sverige och andra experter.

Ongelmia tuotti myös se, että yksi suomalainen tv-lähetin esti signaalien välittymisen Hangossa.

Tämä ongelma ratkaistiin pian kääntämällä Hangon signaalia 180 astetta siten, ettei se häirinnyt Ahvenanmaalta tulevaa signaalia. Tv-aallot kulkivat nyt toistensa päällä, ja riikinruotsalaisten kanavien välittäminen onnistui. Lähetysten laatu oli valitettavasti kuitenkin niin huono, ettei se kelvannut pitkään. Lopulta ruotsalaiskanavat jouduttiin vastaanottamaan Ylen verkon välityksellä. Oma hanke epäonnistui, mutta lopputulos vastasi silti loppujen lopuksi toiveita. Vuoden lopulla yhtiö hankki myös satelliittilähetykset mahdollistavat laitteistot, joilla ohjelmatarvontaa voitiin laajentaa entisestään.

Yritys oli samanaikaisesti suurten investointien kanssa haasteellisessa tilanteessa. Vuonna 1984 puhelinliittymien kysyntä väheni merkittävästi.

Liittymien määrä kasvoi edelleen, mutta prosentuaalinen lisäys oli vähäisin sitten keskusten automatisoinnin vuonna 1958. Verkko- ja paikallisliikenne kehittyi tyydyttävästi, mutta vuosia jatkuvasti lisääntynyt automaattinen kaukoliikenne väheni.

Kasvuedellytyksiä rajoitti vuoden alussa puhelinpalveluille langetettu liikevaihtovero, joka lisäsi liitty-

Projektet var mycket viktigt för Wasama och skulle också bära frukt, men kantades först av bekymmer. Innan projektet kom igång hade bolaget rest till Österbotten för att lära sig av hur man där tagit in rikssvenska kanaler. Där tog man kanalerna direkt från Sverige och förmedlade sedan i eget nät.

Nu hoppades man på samma i Västnyland via Sund.

Man besökte även Norges ambassad i Helsingfors för att ta reda på hur norrmännen tar in svenska kanaler, och Wasama gjorde ett flertal studiebesök i Sverige. Karis Telefon gjorde tester uppe i vattentornet i Karis, men eftersom ”jorden är så pass rund som den är” kom man fram till att man skulle behöva en 700 meter hög mast för att ta in signalen direkt. Föga överraskande var det inte aktuellt i Karis.

Dessutom uppstod bekymmer då en sändare för finsk tv stod i vägen för signalen i Hangö. Snart löste man det genom att vända Hangösignalen 180 grader, så att den inte störde signalen från Åland. Nu gick vågrörelserna på varandra, och man kunde ta in de rikssvenska kanalerna. Tyvärr blev kvaliteten så dålig att den inte skulle duga i längden. Till slut fick man ta in de svenska kanalerna via Yles nät. Det egna projektet misslyckades, men resultatet blev i alla fall till slut det man önskat. För att kunna bredda programutbudet ytterligare skaffade bolaget i slutet av året också utrustning för satellitmottagning.

Samtidigt som stora investeringar genomfördes stod företaget inför utmaningar. År 1984 minskade bland annat efterfrågan på telefonanslutningar kraftigt. Anslutningarna fortsatte att öka, men den procentuella ökningen var den lägsta sedan automatiseringen av centralerna år 1958. Nätgrupps- och lokaltrafiken ökade däremot tillfredsställande, men samtidigt minskade den automatiska fjärrtrafiken, som tidigare år ökat konstant. Förutsättningarna

87

Innan mobiltelefonernas tid innebar ett serviceavbrott i telefonnätet att man helt förlorade kommunikationsmöjligheterna, exempelvis till räddningsverket.

Puhelinverkon huoltokatkos merkitsi ennen matkapuhelinten aikaa täydellistä viestintäyhteyksien katkeamista esimerkiksi pelastuslaitokselle.

jien puhelinkustannuksia reilulla 19 prosentilla. Pitkäaikaisia kasvua hillitseviä vaikutuksia muutos ei kuitenkaan aiheuttanut. Jo vuonna 1985 puhelinliittymien määrä lähti jälleen kasvuun. Puheluliikenne lisääntyi jopa merkittävästi eli verkkoryhmän sisäinen ja paikallisliikenne 9 prosenttia ja automaattinen kaukoliikenne vastaavasti 10 prosenttia.

Vuonna 1981 tilattu uusi digitaalinen keskusjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 1984. AXE-

för tillväxt hade också skadats av att telefontjänster vid årets början belades med omsättningsskatt, vilket ökade abonnenternas telefonkostnader med drygt 19 procent. Förändringen visade sig ändå inte påverka tillväxten under en längre tid. Redan 1985 ökade telefonanslutningarna igen, telefontrafiken till och med betydligt, med 9 respektive 10 procent för nätgrupps- och lokaltrafiken samt den automatiska fjärrtrafiken.

88

I december 1984 togs det nya digitala centralsystem som beställts 1981 i bruk. Systemet av typ AXE innebar att Karis Telefon tog steget in i den digitala telefonin. Av tillverkarna Ericsson och svenska Televerket kallades AXE ”världens mäktigaste maskin”.

Systemet fungerade bra och driftssäkerheten konstaterades snabbt vara god. Abonnentväxlarna fortsatte öka år för år. År 1985 skedde en modernisering även av dem då den första digitala abonnentväxeln och den första genomvalsväxeln inom bolagets verksamhetsområde togs i bruk. Till växeln kopplades direkt ett antal digitala telefonapparater.

I ledningsnätet genomfördes en större investering än vanligt då hela nätet växte med 1 755 parkilometer, eller drygt 10 procent, under året. Nätet närmade sig nu 20 000 kilometer. De största arbetena under 1985 riktades till Billnäs och Lövkulla där jordkabelnätet utökades. Samtidigt lades kanalrör ner för framtida utökningar. Vid centralbyggnaden i Karis genomfördes 1984 både isolerings- och dräneringsarbeten samt en förnyelse av luftkonditioneringen. Modemen fortsatte också att öka i antal, och uppgick 1985 till 60 stycken. År 1985 hade bolaget nått en omsättning på drygt 6,3 miljoner mark. En ny tjänst som teknisk ledare infördes också, tidigare hade den uppgiften skötts av vd:n på deltid.

järjestelmän käyttöönotto merkitsi Karjaan Puhelimellle askelta digitaaliseen puhelinliikenteeseen.

Järjestelmän valmistajat L M Ericsson ja Ruotsin Televerket kutsuivat AXE-järjestelmää ”maailman mahtavimmaksi koneistoksi”. Järjestelmä toimi hyvin ja toimintavarmuus todettiin nopeasti suureksi.

Tilaajavaihteistojen määrä lisääntyi vuosi vuodelta. Vuonna 1985 myös niissä tehtiin ensimmäinen uudistus, kun puhelinosakeyhtiön alueella otettiin käyttöön ensimmäinen digitaalinen tilaajavaihteisto ja ensimmäinen ohivalintavaihde. Vaihteeseen liitettiin välittömästi suuri määrä digitaalisia puhelimia.

Johtoverkossa toteutettiin tavanomaista suurempi investointi, kun koko verkko kasvoi 1 755 parikaapelikilometrillä eli reilulla 10 prosentilla vuoden aikana. Verkon pituus oli nyt lähes 20 000 kilometriä. Suurimmat työt tehtiin vuonna 1985 Pinjaisten ja Lövkullan alueilla maakaapeliverkon laajennuksena. Maahan kaivettiin samalla kanavaputkia tulevan kasvun varalle. Karjaan keskusrakennuksessa tehtiin vuonna 1984 eristys- ja viemäröintitöitä sekä uudistettiin ilmanvaihto. Modeemien määrä lisääntyi edelleen. Niitä oli 60 kappaletta vuonna 1985. Osakeyhtiön liikevaihto oli vuonna 1985 reilut 6,3 miljoonaa markkaa. Nyt perustettiin myös uusi teknisen johtajan virka. Toimitusjohtaja oli aiemmin hoitanut osa-aikaisesti teknisen johtajan töitä.

Digitalisointi ja uusi laki avaavat uusia mahdollisuuksia Karjaan Puhelimen kehitys jatkui kaikin tavoin myönteisissä merkeissä 1980-luvun puolivälistä alkaen. Puhelinliikenteen ja puhelinliittymien lisäys taittui jälleen vuonna 1986, mutta luvut olivat

Digitalisering och ny lag ger nya möjligheter Från och med mitten av 80-talet fortsatte en överlag gynnsam utveckling för Karis Telefon. År 1986 minskade ökningen av telefontrafiken och telefonanslutningarna igen, men siffrorna var fortsättningsvis tillfredsställande. År 1986 översteg antalet telefonanslutningar dessutom för första gången 5 000, enbart sex år efter att de nått över 4 000.

Samtidigt stod Karis Telefon nu inför en ny konkurrenssituation då telefoner och annan abonnentutrustning fick börja säljas fritt. Tidigare hade telefonbolagen fått avgöra vilka apparater som skulle anslutas och kunde då till exempel hyra ut sina egna.

Nu blev konkurrensen fri och Karis Telefon började sälja apparater.

Satsningen på digital centralutrustning fortsatte också, och bolaget fortsatte sina studieresor, nu bland annat till Danmark och Norge för att bekanta sig med den nyaste tekniken. År 1986 beställde bolaget utrustning till Karis för 2048 abonnenter, till Joddböle och Mjölbolsta för 256 och till Grundsjö för 128. Leveransen av utrustningen skulle ske hösten 1987. Utvidgningen av jordkabelnätet fortsatte också, nu till Prästgården, Landsbro och Malmkulla.

Ledningsnätet översteg nu 20 000 kilometer efter att nätet återigen utökats med 10 procent under året. Nya ledningar krävde ofta förhandlingar med markägare, och grundlig planering. Problematiska förhandlingar uppkom ändå sällan och byggena gick smärtfritt.

Satsningen på det nya storcentralantennsystemet gick därtill in i nästa fas då stamnätet från Karis central byggdes ut till Prästgården och Lövkulla samt ett bostadsområde i centrum. Totalt 4,3 kilometer

Under 80-talet skötte Karis Telefon ett alarmöverföringssystem med vidarekoppling till kretsalarmcentralen i Ekenäs.

Systemet fanns kvar ända till 2018.

Karjaan Puhelin vastasi 1980-luvulla hälytysten siirtojärjestelmästä, jossa oli edelleenkytkentä Tammisaaren aluehälytyskeskukseen. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 2018 saakka.

edelleen tyydyttäviä. Puhelinliittymien määrä ylitti tuolloin ensimmäistä kertaa 5 000, ainoastaan kuusi vuotta sen jälkeen kun 4 000 liittymän raja oli saavutettu. Samanaikaisesti Karjaan Puhelin oli nyt uudessa kilpailutilanteessa puhelinten ja muiden tilaajalaitteiden myynnin vapautuessa. Puhelinyhtiöt olivat aiemmin saaneet päättää, mitä laitteita niiden verkkoihin liitettäisiin, jolloin ne saattoivat esimerkiksi vuokrata omia laitteitaan asiakkailleen.

Nyt kilpailu vapautui ja Karjaan Puhelin alkoi myydä puhelinlaitteita.

Panostukset digitaaliseen keskusjärjestelmään jatkuivat samoin kuin yrityksen opintomatkat. Uusimpaan tekniikkaan käytiin tutustumassa muun muassa Tanskassa ja Norjassa. Vuonna 1986 yhtiö tilasi digitaaliset laitteistot Karjaalle 2048:lle ja Joddböleen sekä Meltolaan 256:lle ja Kaunislahteen 128:lle tilaajalla. Laitteistojen toimitus tulisi tapahtumaan

89

90

Genom ĂĽren har Karis Telefon breddat sin verksamhet alltmer. I slutet av 60-talet hade telefonkioskerna kommit, under 80-talet kom kabel-tv.

Karjaan Puhelin on vuosien varrella laajentanut toimintaansa yhä enemmän. 1960-luvulla tulivat puhelinkioskit ja 1980-luvulla kaapeli-tv.

stamnät byggdes samtidigt som fördelningsnätet i bostadsområdena stegvis byggdes ut. Totalt lades 10,6 kilometer koaxialkabel. I slutet av året var det äntligen dags för lansering av kabel-tv-tjänsterna, då huvudcentralen togs i bruk och de första bostäderna i Prästgården och Lövkulla anslöts. Det första utbudet omfattade åtta tv-kanaler.

Men det var inte enbart inom bolaget som det rörde på sig i mitten av 80-talet. Efter en omfattande diskussion och beredning trädde år 1987 en ny telelag i kraft. Grunden hade lagts redan i slutet av 70-talet då intressekonflikter kring nya teletjänster hade blossat upp mellan den privata och offentliga telesektorn. Post- och telegrafverket (som 1981 bytt namn till Post- och televerket) hade exempelvis ansett att telefaxen borde höra under telegrafordningen, och att de privata bolagen därmed borde söka tillstånd för telefaxapparater hos staten. Hos de privata bolagen ansåg man att staten försökte hindra utvecklingen och den fria konkurrensen. Hos mindre och speciellt tvåspråkiga telefonbolag såsom Karis Telefon, var man mest orolig för att det lokala hotades. Konflikten visade att behovet av att ersätta det nästan 100 år gamla telefonmanifestet från 1886 med en ny lagstiftning var mer än stort.

Lagstiftningsreformen trädde ikraft i maj 1987 och kompletterades med flera beslut av trafikministeriet under sommarens lopp. Även under beredningsskedet hade lagen varit föremål för svåra meningsskiljaktigheter. Främst var det arbetsfördelningen som debatterades, och detta påverkade såväl post- och televerket som de regionala telefoninrättningarnas samarbete. Före dess tillkomst hade lagen allmänt setts som nödvändig för att klargöra arbetsfördelningen och stabilisera förhållandena i branschen.

Förhoppningarna uppfylldes tyvärr inte helt, åtminstone inte inledningsvis, och på Karis Telefon

syksyllä 1987. Maakaapeliverkon laajennusta jatkettiin myös, nyt Pappilan, Maasillan ja Malmkullan alueille. Johtoverkon pituus ylitti nyt 20 000 kilometriä, kun sitä oli vuoden aikana laajennettu jälleen 10 prosentilla. Uudet johdot edellyttivät usein myös neuvotteluja maanomistajien kanssa sekä perusteellista suunnittelua. Neuvottelut olivat kuitenkin vain harvoin eripuraisia ja rakennustyöt saatiin tehtyä ongelmitta.

Panostuksella uuteen suuryhteisantennijärjestelmään siirryttiin nyt myös seuraavaan vaiheeseen, kun runkoverkko rakennettiin Karjaan keskuksesta Pappilan ja Lövkullan alueille sekä eräälle asuinalueelle kaupunkikeskuksessa. Runkoverkkoa rakennettiin yhteensä 4,3 kilometriä samanaikaisesti asuinalueiden jakeluverkon asteittaisen laajentamisen kanssa. Koaksiaalikaapelia asennettiin yhteensä 10,6 kilometriä. Kaapeli-tv-palvelun lanseeraus tapahtui vihdoin vuoden lopulla pääkeskuksen käyttöönoton myötä. Ensimmäiset Pappilan ja Lövkullan alueiden asunnot saatettiin liittää kaapeli-tv-verkkoon, jonka tarjonta käsitti kahdeksan kanavaa.

Kehitystä tapahtui kuitenkin 1980-luvun puolivälissä muuallakin kuin puhelinyhtiössä. Uusi telelaki astui vuonna 1987 voimaan sitkeiden neuvottelujen ja pitkän valmistelun jälkeen. Perusta oli luotu jo 1970-luvun lopulla uusia telepalveluja koskeneiden telealan yksityisen ja julkisen sektorin välisten eturistiriitojen noustua kiistan kohteeksi. Esimerkiksi Posti- ja lennätinlaitos (jonka nimi muuttui 1981 Posti- ja telelaitokseksi) oli katsonut, että telefaksien pitäisi kuulua lennätinlain piiriin ja että yksityisten puhelinlaitosten siksi olisi haettava valtiolta lupa telefaksilaitteille. Yksityiset puhelinlaitokset puolestaan kokivat valtion pyrkivän estämään kehitystä ja vapaata kilpailua. Pienemmissä, ja etenkin Karjaan Puhelimen kaltaisissa kaksikielissä pu-

91

helinyhtiöissä huoli oli suurin paikallisiin palveluihin kohdistuvista uhista. Ristiriita osoitti, että tarve korvata lähes 100 vuotta vanha puhelinjulistus vuodelta 1886 uudella lainsäädännöllä oli enemmän kuin suuri.

92

Under 80-talet växte Karis Telefons satsning på tv år för år.

Karjaan Puhelimen tv-panostukset kasvoivat 1980-luvulla vuosi vuodelta.

påpekade man att lagtexten delvis fått en sådan utformning att den på sina håll redan lett till skärpta motsättningar mellan aktörerna. Delvis var lagen också föråldrad redan då den trädde i kraft, men förbättringen jämfört med det nästan 100 år gamla telefonmanifestet var givetvis stor. I och med lagen och den snabba utveckling som skedde även på den tekniska sidan runt denna tid betecknade Karis Telefon år 1987 som ett ”synnerligen betydelsefullt” år.

Man ansåg också att lagförändringarna och utvecklingen skulle ”återspeglas långt in i framtiden”, då dessa skapade förutsättningar för ”helt nya former av telekommunikation”.

Lakiuudistus astui voimaan toukokuussa 1987 ja sitä täydennettiin monilla liikenneministeriön kesän aikana tekemillä päätöksillä. Laki oli jo valmisteluvaiheessa aiheuttanut suuria mielipide-eroja. Etenkin työnjako puhutti ja vaikutti sekä Posti- ja telelaitoksen että alueellisten puhelinlaitosten väliseen yhteistyöhön. Ennen lain saamista sitä oli yleisesti pidetty välttämättömänä työjaon selkiyttämiseksi ja alan olosuhteiden vakauttamiseksi. Toiveet eivät valitettavasti täysin täyttyneet, ainakaan alkuvaiheessa. Muun muassa Karjaan Puhelin korosti, että lakiteksti oli osittain muotoiltu siten, että se oli joillakin tahoilla jo nyt lisännyt toimijoiden välistä vastakkainasettelua. Laki oli lisäksi osittain vanhentunut jo voimaan astuessaan. Siitä huolimatta parannukset olivat merkittäviä verrattuna lähes 100 vuoden ikäiseen puhelinjulistukseen. Uuden telelain ja näinä aikoina tapahtuneen nopean teknisen kehityksen johdosta Karjaan Puhelin kuvaili vuotta 1987 ”erittäin merkitykselliseksi”. Yrityksessä koettiin, että lakimuutokset ja kehitys ”heijastuisivat pitkälle tulevaisuuteen”, koska ne loivat edellytykset ”täysin uusille televiestinnän muodoille”.

Lisäksi kaksi vuotta aiemmin oli tapahtunut toinen vähintään yhtä merkittävä uudistus, vaikkei se vielä ollut käytännössä lyönyt läpi. Yksityiset puhelinyhtiöt saivat uuden telelain myötä oikeuden harjoittaa matkapuhelinliikennettä ja alalla lyhyesti Teleksi kutsutun Posti- ja telelaitoksen monopoliasema murtui. Tele oli ennättänyt NMT 450- ja myöhemmin NMT 900-verkkonsa avulla luoda matkapuhelinliikenteen perustan 1980-luvun alkuvuosista al-

En annan minst lika betydelsefull reform inom telebranschen hade dessutom skett två år tidigare, även om den ännu inte fått genomslag i praktiken.

Genom en ny telelag fick privata telefonbolag rätt att driva mobiltelefoni, och monopolen för Post- och televerket, så kallade Tele, bröts. Genom NMT 450och senare NMT 900-nätet hade Tele hunnit lägga grunden för mobiltelefonin sedan tidigt 80-tal. Mobiltelefoninät hade introducerats för första gången i Japan 1979 och kom två år senare till Finland, men med Teles monopol som klart begränsade marknaden. Nu kunde flera aktörer komma in på den nya marknaden, även om det skulle dröja några år tills bolaget Radiolinja grundades som den första konkurrenten.

Att Teles monopol bröts hade sin grund i en politisk utveckling som hade börjat ske under tidigt 1980tal. Inspirationen hade kommit från bland annat Storbritannien och USA där statsledarna Margaret Thatcher och Ronald Reagan var uttalade motståndare mot statlig styrning av ekonomin. Den dåvarande finländska regeringen tog efter, och gav trots hårt motstånd först verksamhetslov åt kommersiella radiokanaler. Något senare bröts även tv-monopolen då MTV fick en egen kanalplats och sändningslov. På telefonisidan bröts monopolen på mobiltelefonimarknaden först då Radiolinja (nuvarande Elisa) blev Teles första konkurrent. Radiolinja skulle grundas av Finnet-bolagen dit även Karis Telefon hörde, och blev en global föregångare inom GSM-teknologi.

Innan monopolen bröts hade lokala bolag, såsom Karis Telefon, enbart fått driva lokal telefontrafik, och då enbart med lov av Post- och televerket. Nu vidgades vyerna, men långdistanstelefonin skulle ändå bli fri först långt senare. Effekterna av att monopolet bröts var mycket gynnsamma. Den fria kon-

kaen. Matkapuhelinverkko oli esitelty ensimmäistä kertaa Japanissa 1979, ja saatiin kaksi vuotta myöhemmin Suomeen, mutta Telen monopolina, mikä selvästi rajoitti markkinoita. Nyt uusille markkinoille pääsi useampia toimijoita. Ensimmäisen kilpailijan, Oy Radiolinja Ab:n, perustamista jouduttiin tosin odottamaan vielä muutama vuosi.

Telen monopolin murtuminen johtui varhaisella 1980-luvulla alkaneesta poliittisesta kehityksestä. Innostusta siihen saatiin Iso-Britanniasta ja USA:sta, joissa valtionpäämiehet Margaret Thatcher ja Ronald Reagan olivat julkisia valtiojohtoisen talouden vastustajia. Suomen silloinen hallitus seurasi suurvaltioiden esimerkkiä, ja myönsi kovasta vastustuksesta huolimatta toimiluvat ensi alkuun kaupallisille radiokanaville. Hieman myöhemmin myös tv-monopoli murtui MTV:n saadessa oma kanavapaikan ja lähetysluvat. Puhelinalalla matkapuhelinmarkkinoiden monopoli murtui vasta Telen saatua Radiolinjasta (nykyinen Elisa) ensimmäisen kilpailijan. Finnet-yhtiöden, joihin myös Karjaan Puhelin kuului, perustamasta Radiolinjasta tuli globaali GSM-teknologian edelläkävijä.

Ennen monopolin murtumista paikalliset puhelinyhtiöt, kuten Karjaan Puhelin, olivat saaneet harjoittaa ainoastaan paikallispuheluliikennettä ja sitäkin vain Posti- ja telelaitoksen luvalla. Nyt näköalat laajenivat, mutta kaukopuhelinliikenne vapautettaisiin kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Monopolin murtamisen vaikutukset olivat erittäin suotuisia.

Vapaa kilpailu pohjusti tien kehitykselle, joka antoi Suomelle roolin yhtenä matkapuhelinliikenteen johtavista maista maailmassa. Kilpailun ollessa kovaa yksityiset yhtiöt myös panostivat jatkuvasti parannuksiin. Tämä koski myös Karjaan Puhelinta.

93

94

NMT och GSM

NMT ja GSM

Under 80-talet uppkom plötsligt helt nya möjligheter inom telekommunikationen då först NMT och snart även GSM introducerades som nya system för mobil telefonkommunikation. NMT, eller Nordiskt mobiltelefonisystem, är en analog och trådlös mobiltelefoniteknik som utvecklades av Nordiska mobiltelefonigruppen, och infördes 1981. NMT har kallats ”första generationens mobiltelefoni”, men fick snart konkurrens av GSM-teknologin. GSM (Groupe Speciale Mobile) hade börjat diskuteras som en paneuropeisk mobilteknologi av samarbetsorganisationen för europeiska post- och teleoperatörerna (CEPT, Conférence européenne des administrations des postes et télécommunications), redan 1982. Totalt 11 länder i EU inspirerades av NMT och lyckades arbeta fram GSM-teknologin, som i efterhand kallats ”EU:s största industriella framgång någonsin”. Innan det hade de flesta varit skeptiska till teknikens betydelse. Innan 1980-talet hade mobila kommunikationer skett enbart via mobil radio och användes främst av ambulans, polis och brandkår.

Med mobil telefoni kunde privatpersoner koppla upp sig till det vanliga telefonnätet och samtidigt befinna sig i rörelse. I början fanns mobiltelefonen installerad i fordon (föregångaren ARP, Autoradiopuhelin, hade kommit redan 1971), men det systemet krävde manuell förmedling och först gick det bara att prata i en riktning åt gången. Då batterierna blev mindre blev mobiltelefonen snart något man kunde ha med sig i handen eller fickan.

Televiestintäalalla avautui 1980-luvun alussa yllättäviä, täysin uusia mahdollisuuksia, kun ensin NMT ja pian sen jälkeen myös GSM esiteltiin uusina matkapuhelinjärjestelminä. Pohjoismainen matkapuhelinjärjestelmä NMT (lyhenne sanoista Nordiskt mobiltelefonisystem) oli vuonna 1981 käyttöön otettua pohjoismaisen matkapuhelinliikenneryhmän kehittämää analogista langatonta matkapuhelinliikennettä.

NMT:tä on kutsuttu ”ensimmäisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmäksi”, joka kuitenkin pian sai GSMteknologiasta kilpailijan. GSM:stä (Groupe Speciale Mobile) oli alettu puhua yleiseurooppalaisena matkapuhelinteknologiana Euroopan posti- ja telehallintojen yhteistyöelimen (CEPT, Conférence européenne des administrations des postes et télécommunications) puitteissa jo 1982. Yhteensä 11 EU-maata kiinnostui NMT:stä ja onnistui kehittämään GSM-teknologian, jota jälkikäteen on kutsuttu ”EU:n kautta aikojen suurimmaksi teolliseksi menestystarinaksi”. Ennen sitä useimmat olivat kyseenalaistaneet tekniikan merkityksen. Matkapuhelinyhteydet olivat ennen 1980-lukua toimineet ainoastaan radiopuhelinten välityksellä ja niitä käytettiin lähinnä vain sairaankuljetuksen, poliisin ja palokuntien toimesta. Matkapuhelinten ansiosta myös yksityishenkilöt saattoivat käyttää tavallista puhelinverkkoa ja olla samanaikaisesti liikkeellä. Aluksi matkapuhelimet asennettiin ajoneuvoihin (edeltäjä ART eli Autoradiopuhelin oli lanseerattu jo vuonna 1971), mutta järjestelmä edellytti manuaalista puhelujen välittämistä ja puhuminen oli aluksi mahdollista vain yhteen suuntaan kerrallaan. Akkujen pienentyessä matkapuhelinta saattoi pian kantaa mukanaan kädessä tai taskussa.

95

kurrensen banade väg för en utveckling som gav Finland rollen som ett av världens ledande länder inom teleteknologi. Då konkurrensen var hård satsade de privata bolagen även konstant på förbättring. Det gällde även Karis Telefon.

96

Slutet av 80-talet var överlag gynnsamt för Karis Telefon. Exempelvis år 1987 var ökningen av anslutningar och trafik inte så stor som man hoppades på, men samtidigt gav en ökad försäljning av teleterminalutrustning en rejäl ökning av omsättningen.

Omsättningen ökade från 6,7 miljoner mark året innan till 7,6 miljoner. Digitala koncentratorer togs i bruk i Joddböle och Mjölbolsta och ledningsnätet byggdes återigen ut med 7,7 procent. Bolagets första optiska kabelförbindelse byggdes och togs i bruk mellan Karis och Mjölbolsta centraler samtidigt som en PCM-förbindelse byggdes mellan Karis och Joddböle. Jordkabelnätet i centrum och Snappertuna fortsatte också växa. Ledningsnätet omfattade nu 22 425 kilometer. Därtill kom nya optiska kablar på 94 kilometer.

I slutet av 80-talet tog också ökningen av modemen, som var kopplade till bolagets nät, fart. Nu började man räkna utvecklingen i procent, och redan under 1987 nådde man en ökning på drygt 27 procent. Nästa år översteg antalet 100 modem för första gången. År 1989 slog man samtliga rekord då antalet modem ökade med 65 procent och uppgick till 168 stycken. Datasidan växte så mycket att bolaget nu startade en egen avdelning för detta.

Satsningen på kabel-tv fortsatte också. Nätet byggdes återigen ut i centrum och de närmaste åren utökades stamnätet till Bäljars och Billnäs. I enlighet med den nya kabelsändningslagen från juni 1987 ansökte Karis Telefon om koncession för verksamheten. För att kunna fortsätta utvecklingen köpte bo-

Yleensäkin 1980-luvun loppupuoli oli suotuisaa aikaa Karjaan Puhelimelle. Esimerkiksi vuonna 1987 liittymämäärän ja puhelinliikenteen lisäys ei vastannut odotuksia, mutta televiestintälaitteiden lisämyynti kasvatti samanaikaisesti merkittävästi liikevaihtoa. Liikevaihto nousi nyt edellisen vuoden 6,7 miljoonasta markasta 7,6 miljoonaan markkaan.

Joddbölessä ja Meltolassa otettiin käyttöön digitaaliset keskittimet ja johtoverkkoa laajennettiin jälleen 7,7 prosenttia. Yhtiön ensimmäinen optinen kaapeliyhteys rakennettiin ja otettiin käyttöön Karjaan ja Meltolan keskusten välillä samanaikaisesti, kun Karjaan ja Joddbölen välille rakennettiin PCMyhteys. Myös keskusta-alueen ja Snappertunan maakaapeliverkko laajeni edelleen. Johtoverkko oli nyt 22 425 kilometrin pituinen. Lisäksi uusia optisia kaapeleita vedettiin 94 kilometriä.

Myös yhtiön verkkoon kytkettyjen modeemien myynti vauhdittui 1980-luvun lopulla. Kehitystä alettiin nyt laskea prosenteissa ja lisäys oli reilut 27 prosenttia jo vuonna 1987. Seuraavana vuonna modeemien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 100.

Vuonna 1989 lyötiin kaikki aiemmat ennätykset.

Modeemien määrä lisääntyi peräti 65 prosentilla, ja nousi 168 kappaleeseen. Tiedonsiirtotoiminta kasvoi niin paljon, että sitä varten perustettiin oma osasto.

Myös kaapeli-tv-panostukset jatkuivat. Keskustaalueen verkkoa laajennettiin edelleen ja runkoverkko tuli lähivuosina laajenemaan myös Bäljarsiin ja Pinjaisiin. Karjaan Puhelin haki kesäkuussa 1987 voimaan astuneen uuden kaapelilähetyslain mukaista toimilupaa toiminnalle. Voidakseen kehittyä edelleen yhtiö osti vuonna 1987 Karjaan kaupungilta Lepin alueelta 1,75 hehtaarin suuruisen tontin.

Toiminta lisääntyi ja pian Telebergetiksi kutsutulle alueelle tarvittiin uusia tele- ja kaapeli-tv-laitteisto-

laget under 1987 en tomt på runt 1,75 hektar i Läpp av Karis stad. Verksamheten växte, och på tomten som snart började kallas Teleberget behövdes därför nya tele- och kabeltelevisionsanläggningar. Under 1988 skedde den största ökningen av anslutna hushåll dittills. Under året tillkom hela 391 anslutningar och det totala antalet översteg nu 500. Karis stad beställde också kabel-tv-anslutningar till så gott som alla sina fastigheter.

På tomten på Teleberget i Läpp hyrde Post- och televerket kort därefter in sig för att bygga en antennmast och en servicebyggnad. Karis Telefons egen verksamhet på området kom inte igång direkt, men 1992 skulle även Karis Telefon bygga en mast där för Radiolinjas GSM-nät, och därmed stod två indirekta konkurrenters master intill varandra. År 1988 blev ett mycket bättre år då telefontrafiken stod inför en betydande ökning på nästan 7 procent. Samtidigt förde dock sommaren med sig flera kraftiga åskoväder som förorsakade stora skador på bolagets anläggningar och ledde till förseningar i arbetsprogrammet. Något försenat kunde ändå den nya digitala centralutrustningen för 2048 abonnenter tas i bruk i Karis. Dessutom installerades koncentratorer i Höstnäs och Grundsjö vilket innebar att samtliga ändcentraler i bolaget nu var digitaliserade. Kabelnätet byggdes också ut. En optisk kabelförbindelse lades mellan Ekenäs och Karis i samarbete med Post- och televerket, medan det egna jordkabelnätet fortsatte expandera. De optiska kabelförbindelserna fördubblades till 203 kilometer fiber. Detta skulle möjliggöra en större tillväxt på datasidan. Satsningarna på fiber handlade om att bygga upp ett tillförlitligt stamnät och snart om dataöverföring för mobiltelefonin. Från att ledningarna tidigare hade krävt förstärkare på vägen krävdes nu dämpning för den starka signalen från

97

”Telefonmodet” har ändrat mycket genom åren. Telefonen har länge varit mer än bara en telefon. ”Puhelinmuoti” on muuttunut paljon vuosien saatossa. Puhelin on pitkään ollut paljon enemmän kuin pelkkä puhelin.

ja. Kaapeli-tv:n piiriin liittyneiden talouksien määrässä tehtiin siihenastinen ennätys 1988. Vuoden aikana saatiin peräti 391 uutta liittymää ja niiden kokonaismäärä ylitti nyt 500. Myös Karjaan kaupunki tilasi kaapeli-tv-liittymän miltei kaikkiin kiinteistöihinsä.

Posti- ja telelaitos tuli pian Lepin Teleberget-tontille vuokralaiseksi ja rakensi alueelle antennimaston ja huoltorakennuksen. Karjaan Puhelimen oma toiminta ei käynnistynyt heti alueella, mutta 1992 myös Karjaan Puhelin tulisi rakentamaan tontille maston Radiolinjan GSM-verkkoa varten. Telebergetillä seisoi sen jälkeen lähekkäin kaksi epäsuoran kilpailijan mastoa.

fiberkablarna. Omsättningen ökade igen kraftigt, med över 1 miljon mark till 8,7 miljoner. Telefontrafiken var den klart största inkomstposten på 8,3 miljoner mark.

Mot 90-talet med lokal tv och GSM-teknik

98

Grundandet av Radiolinja var kanske det sena 80-talets enskilt största nyhet, och skulle få stora positiva konsekvenser för både Karis Telefon och hela telebranschen i Finland under 90-talet. Syftet med Oy Radiolinja Ab, som bildades år 1988 av de privata telefonbolagen inom Finnet-förbundet, var att bryta Post- och televerkets mobiltelefonmonopol. Koncessionen beviljades år 1990 och verksamheten skulle komma igång med det första mobiltelefonsamtalet med GSM-teknologi år 1991. I spetsen för Radiolinja stod stora och starka Helsingfors Telefonförening, med vd Kurt Nordman som en ivrig pådrivare för den nya satsningen.

Principbeslutet att gå med i Radiolinjas GSM-projekt fattade Karis Telefon i maj 1989. Innan man skulle skriva på avtal ville man ändå se en ekonomisk utredning. Planen var att Karis Telefon via Radiolinja skulle börja erbjuda GSM-tjänster i Karis, Ekenäs och Hangö, och därmed koppla regionen till det kommande GSM-nätet i Finland och Europa. Man skulle börja med två basstationer och räknade med att dessa skulle kosta en dryg miljon mark. Även om Radiolinja föreslagit juni 1993 som tidpunkt för idriftagning, siktade man hos Karis Telefon på att starta ett år tidigare. I december 1989 ingicks det första avtalet. Karis Telefon skulle såsom flera andra bolag bygga egna nät, men förbinda sig till att ge Radiolinja ensamrätt att nyttja nätet. Avtalet skulle gynna båda parterna ekonomiskt, men också erbjuda kon-

Vuodesta 1988 tuli parempi vuosi, koska puhelinliikenne lisääntyi merkittävästi lähes 7 prosentilla.

Kesällä riehuneet rajut ukonilmat vaurioittivat kuitenkin pahasti yrityksen laitteistoja ja viivyttivät työohjelman toteuttamista. Uusi digitaalinen 2048 tilaajan keskuslaitteisto voitiin siitä huolimatta ottaa käyttöön, hieman myöhässä tosin. Nyt myös Höstnäsiin ja Kaunislahteen asennettiin keskittimet, mikä merkitsi, että kaikki yhtiön päätekeskukset olivat nyt digitalisoituja. Myös kaapeliverkkoa laajennettiin. Tammisaaren ja Karjaan välille vedettiin optinen kaapeliyhteys yhteistyössä Posti- ja telelaitoksen kanssa ja omaa maakaapeliverkkoa laajennettiin edelleen. Optisten kaapelikilometrien määrä kaksinkertaistui 203:een. Niiden kapasiteetti mahdollistaisi suuremman kasvun datapuolella. Panostuksissa valokuituun oli kyse luotettavan runkoverkon rakentamisesta ja pian myös matkapuhelinliikenteen tiedonsiirrosta. Aiemmin tarvittujen vahvistimien sijaan nyt tarvittiin kuitukaapeleissa kulkevien vahvojen signaalien vaimentamista. Liikevaihto kasvoi voimakkaasti yli 1 miljoonalla markalla 8,7 miljoonaan. Puhelinliikenne oli selkeästi suurin tulolähde. Sen osuus oli 8,3 miljoonaa markkaa.

Kohti 1990-lukua, paikallistelevisiota ja GSM-tekniikkaa 1980-luvun loppupuolen suurin uutinen alalla oli Radiolinjan perustaminen, joka tulisi 90-luvulla vaikuttamaan myönteisesti Karjaan Puhelimeen ja koko telealaan Suomessa. Finnet-liittoon kuuluvat puhelinyhtiöt pyrkivät vuonna 1988 perustamansa Oy Radiolinja Ab:n avulla murtamaan Posti- ja telelaitoksen matkapuhelinmonopolin. Toimilupa myönnettiin vuonna 1990 ja toiminta käynnistyi vuonna 1991 ensimmäisen GSM-tekniikalla soite-

Fiber

Valokuitu

I dag är fiber något som är nästan synonymt med bolaget Karis Telefon. Många ser det som det senaste moderna, men faktum är att fiber funnits redan länge.

Principen om fiberoptik uppkom så tidigt som 1842, men den första optiska fibern tillverkades först 1952.

Hos Karis Telefon lades de första kablarna år 1988.

Kablarna var ändå inte desamma som de som läggs ner i dag. Kablarna var maximalt tre kilometer långa i ett sträck, vilket krävde svetsning med jämna mellanrum. Svetsningen var dessutom manuell och därmed mycket mer arbetsam än i dag. Den slutliga kvaliteten var också fjärran dagens hypersnabba kablar. Modern fiberoptik innebär att signalerna skickas som ljus i hårfina glasfiberledningar. En optokabel, tjock som ett lillfinger, kan samtidigt överföra runt 300 miljoner telefonsamtal.

Valokuitu on tänään lähes yhtä kuin Karjaan Puhelin Oy. Monet pitävät sitä viime aikojen uutuutena, mutta tosiasia on, että valokuitu on ollut olemassa jo pitkään. Valokuidun periaate syntyi jo niinkin varhain kuin vuonna 1842, mutta ensimmäinen optinen valokuitu valmistettiin vasta 1952. Karjaan Puhelin asensi ensimmäiset valokuitukaapelinsa vuonna 1988. Kaapelit eivät kuitenkaan olleet samoja kuin tänään asennettavat. Yhtenäisten kaapeleiden pituus oli tuolloin enintään kolme kilometriä, mikä edellytti hitsauksia säännöllisin etäisyyksin. Hitsaukset tehtiin manuaalisesti ja edellyttivät siten paljon enemmän työtä kuin nykyisin. Niiden laatu oli myös kaukana tämänpäiväisistä huippunopeista kaapeleista. Nykyaikainen kuituoptiikka merkitsee signaalien lähettämistä valona hiuksenhienoissa lasikuitujohtimissa. Pikkusormen paksuinen aaltojohdin voi välittää noin 300 miljoonaa puhelua samanaikaisesti.

99

tun puhelun myötä. Radiolinjan pääveturina toimi suuri ja vahva Helsingin Puhelinyhdistys, jonka toimitusjohtaja Kurt Nordman ajoi ponnekkaasti uutta hanketta.

100

Abonnentkorten, med fyra telefonanslutningar per kort, finns kvar än idag.

Liittymäkortit, joissa on neljä puhelinliittymää korttia kohden, ovat edelleen jäljellä.

sumenterna så konkurrenskraftiga priser som möjligt i enlighet med en europeisk standard.

För Karis Telefon var de nya satsningarna inspirerande. Dessutom innebar slutet av 80-talet en period av tillväxt. Antalet anställda utökades från 25 år 1981, och 27 ännu år 1986, till 33 år 1988. Innan 80-talet hade personalantalet hela tiden hållits kring 25. Löneutvecklingen var ännu brantare, från 1,4 miljoner mark 1981 till 3,3 miljoner 1988. Ökningen reflekterar den allmänna rejäla löneutvecklingen i Finland under denna tid, men påverkas för Karis Telefons del också av att man bland annat införde nya ledande tjänster. Även 1989 blev på de flesta områden framgångsrikt.

Undantaget var nätgrupps- och lokaltrafiken som minskade kraftigt under året, med drygt 9 procent.

De mest framträdande projekten var nya optiska kablar mellan Karis, Åminnefors och Fiskars samt mellan Mjölbolsta sjukhus och Svartå. Den senare lades i samarbete med Lojo Telefon och gav därmed

Karjaan Puhelin teki toukokuussa 1989 periaatepäätöksen osallistumisesta Radiolinjan GSM-hankkeeseen. Ennen sopimuksen allekirjoittamista haluttiin kuitenkin saada taloudellinen selvitys. Suunnitelma oli, että Karjaan Puhelin alkaisi Radiolinjan välityksellä tarjota GSM-palveluja Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa, ja yhdistäisi näin seudun Suomen ja Euroopan tulevaan GSM-verkkoon. Toiminta käynnistyisi kahdella tukiasemalla, joiden arvioitiin maksavan reilut miljoona markkaa. Vaikka Radiolinja oli ehdottanut kesäkuuta 1993 käyttöönoton ajankohdaksi, Karjaan Puhelimessa tavoiteltiin toiminnan aloittamista jo vuotta aiemmin. Ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1989. Karjaan Puhelin, kuten useat muut yhtiöt, rakentaisi itse omat verkkonsa, mutta sitoutuisi antamaan Radiolinjalle yksinoikeuden verkon käyttämiseen. Sopimus hyödyttäisi kumpaakin osapuolta, mutta tarjoaisi myös kuluttajille Euroopan standardin mukaisia mahdollisimman kilpailukykyisiä hintoja.

Uudet panostukset olivat Karjaan Puhelimelle innostavia. Lisäksi 1980-luvun loppupuoli oli kasvun aikaa. Henkilökunnan määrä nousi vuoden 1981 25:stä 27:ään jo vuonna 1986 ja 33:een vuonna 1988. Ennen 1980-lukua henkilökunnan määrä oli ollut vakaasti noin 25. Palkkakehitys oli vielä jyrkempää. Vuonna 1981 palkkakulut olivat 1,4 miljoonaa markkaa ja vuonna 1988 jo 3,3 miljoonaa markkaa. Nousu heijasteli ajankohdalle ominaista yleistä ripeätä palkkakehitystä Suomessa, mutta Karjaan Puhelimella siihen vaikuttivat myös tuolloin perustetut uudet johtotason tehtävät.

för första gången en optisk kabelförbindelse hela vägen mellan Karis och Lojo. Bolaget fick också i uppdrag att bygga kabel-tv-nät på Mjölbolsta sjukhus område. Karis stad beställde å sin sida en egen digital abonnentväxel av Karis Telefon, och önskade att den skulle placeras i Karis telefons centralbyggnad i stället för i stadshuset. Årets mest kuriosa utveckling var ändå starten på egna lokala tv-sändningar via det nya kabelnätet.

De första sändningarna inleddes i maj och de följande veckorna genomfördes ytterligare två sändningar. Efter en paus under sommaren fortsatte verksamheten med regelbundna sändningar en gång per vecka under hösten. Därtill direktsändes både stadsfullmäktiges möten och evenemang från Karis kyrka. Antalet anslutna hushåll så gott som fördubblades under året, och uppgick nu till 1 100 stycken. Nätet byggdes det här året till i Lövkulla.

Från och med mitten av 1989 upphörde telefonapparaterna, som ett resultat av de nya statliga reglerna från 1986, att ingå i bolagets anslutningar. Nu skulle man endera köpa sin egen, eller hyra en av Karis Telefon och därmed även få underhåll till den.

Abonnenten fick välja mellan ett flertal telefoner, med endera eller både impuls och tonval. Dessutom fanns flera olika modeller, storlekar och färger att tillgå. De billigaste kostade 5,50 mark i månaden, den dyraste med stort minne 61,50.

Smått och stort i rasande takt Under hela 80-talet lotsades Karis Telefon av vd Ilmari Wasama. Han anses än i dag ha drivit ett flertal av de viktigaste både små och stora utvecklingsprojekt som visade vägen för branschen och som har gjort Karis Telefon till det bolag det var då bolaget

101

Avgifterna för att ringa utrikes har ändrat rejält genom decennierna. Priserna har också förenhetligats från de system som fanns på 80-talet.

Ulkomaanpuhelujen hinnat ovat muuttuneet merkittävästi vuosikymmenten aikana. Hinnat on myös yhtenäistetty 1980-luvun järjestelmiin verrattuna.

Myös vuosi 1989 oli useimmilta osin menestyksekäs. Poikkeuksen muodosti verkkoryhmän sisäisen ja paikallisen puhelinliikenteen merkittävä väheneminen lähes 9 prosentilla vuoden aikana. Merkittävimmät hankkeet olivat uudet Karjaan, Åminneforsin ja Fiskarsin sekä Meltolan sairaalan ja Mustion väliset valokuitukaapelit. Näistä viimeksi mainitut vedettiin yhteistyössä Lohjan Puhelimen kanssa ja

muodostivat ensimmäisen yhtenäisen Karjaan ja Lohjan välisen valokuituyhteyden. Yhtiö sai myös tehtäväksi kaapeli-tv-verkon rakentamisen Meltolan sairaalan alueelle. Karjaan kaupunki puolestaan tilasi oman digitaalisen puhelinvaihteen Karjaan Puhelimelta toivoen, että se kaupungintalon sijasta sijoitettaisiin Karjaan Puhelimen keskusrakennukseen.

Vuoden erikoisin tapahtuma oli kuitenkin paikallisten tv-lähetysten käynnistäminen kaapeliverkon välityksellä. Ensimmäinen lähetys tapahtui toukokuussa ja seuraavien viikkojen aikana toteutettiin kaksi lähetystä lisää. Kesätauon jälkeen toiminta jatkui syksyllä säännöllisillä lähetyksillä kerran viikossa. Lisäksi sekä kaupunginvaltuuston kokoukset että tapahtumat Karjaan kirkossa näytettiin suorina lähetyksinä. Kaapeli-tv-liittymän hankkineiden kotitalouksien määrä lähes kaksinkertaistui vuoden aikana ja nousi 1 100:aan. Verkkoa laajennettiin tänä vuonna Lövkullan alueelle.

102

Valtio uudisti vuonna 1986 sääntöjään siten, etteivät puhelinlaitteet enää vuoden 1989 puolivälistä alkaen kuuluneet osana yhtiön liittymiin. Nyt puhelimen saattoi joko ostaa omaksi tai vuokrata Karjaan Puhelimelta, jolloin yhtiö myös vastasi sen huollosta. Tilaaja sai valita itselleen joko jommankumman tai sekä pulssi- että äänitaajuusvalintaisen puhelimen. Puhelinten malli-, koko- ja värivalikoima oli suuri. Halvimman mallin kuukausivuokra oli 5,50 markkaa ja isomuistisen kalleimman mallin 61,50 markkaa.

Teleberget har blivit en av Karis Telefons mest symboliska verksamhetsställen, och kallas så även på utrustningen i centralen.

Teleberget on yksi Karjaan Puhelimen tunnusomaisimmista toimipaikoista ja Teleberget-nimellä on vakiintunut asema myös muun muassa keskuksen laitteistosta puhuttaessa.

Suuria ja pieniä asioita valtavalla nopeudella Karjaan Puhelinta johti koko 1980-luvun toimitusjohtaja Ilmari Wasama. Yleinen mielipide on edel-

tog nästa steg mot fiber på 2000-talet. Wasama och Karis Telefon deltog under den här tiden i ett flertal konferenser kring telefoni och kommunikation i Sverige, Norge och till och med Island. Från teknikleverantörerna kom också ständigt nya anvisningar för ny teknik och kurser ordnades för att branschen skulle hålla jämna steg med utvecklingen. Att hänga med i utvecklingen krävde en hel del, men var också ett måste. Wasama och Karis Telefon gjorde sitt yttersta.

Personalen som jobbade redan under Wasamas tid, och som har fortsatt jobba hos Karis Telefon in på 2000-talet, har en stor respekt för honom, samtidigt som de ser tillbaka på tiden under hans ledning med fascination. Mycket hände på kort tid, särskilt 80-talet och 90-talet var mycket hektiska. Wasama anses på många sätt ha byggt upp företaget under en avgörande tid i branschen. Under hans tid byggdes det nya kontorshuset och Bäljars, samtidigt som kabel-tv infördes och mobiltelefonin inleddes. Inom mobiltelefonin skulle utvecklingen ta fart under 90-talet. Wasama var i grunden ingenjör och enligt personalen insatt i det mesta i branschen. Själv lär han ha sagt att han ofta kunde höra vad som var fel i centralen då han steg in i rummet och hörde reläteknikens smattrande.

Branschen var en helt annan än i dag, med över 50 lokala telefonbolag och Helsingfors Telefonförening som ett flaggskepp därifrån både idéer och teknik strömmade vidare till de mindre bolagen, ofta via det gemensamma Finnet-förbundet. Trots att Karis Telefon inte hörde till de stora aktörerna inom förbundet stod man i bräschen för exempelvis digitala sändningar.

En digitalisering hade nyligen slutförts, kabelnätet uppgraderades konstant och samtidigt äntrade

leen, että hän edisti lukuisia alalle suuntaa antaneista tärkeimmistä sekä pienistä että suurista kehityshankkeista, joiden ansiosta myös Karjaan Puhelin kehittyi yritykseksi, joka se oli ottaessaan seuraavan askeleen kuitukaapelimaailmaan 2000-luvulla. Wasama ja Karjaan Puhelin osallistuivat näihin aikoihin lukuisiin puhelin- ja viestintäalan konferensseihin Ruotsissa ja Norjassa, jopa Islannissa. Teknologian toimittajilta tuli myös jatkuvasti uusia ohjeistuksia ja alan toimijoille järjestettiin koulutusta, jotta he pysyivät tahdissa mukana. Kehityksessä mukana pysyminen vaati paljon, mutta oli myös toiminnan perusedellytys. Wasama ja Karjaan Puhelin tekivät kaikkensa.

Wasaman entiset alaiset ja Karjaan Puhelimen palveluksessa 2000-luvulle tultaessa työskennelleet asennoituvat häneen suurella kunnioituksella ja muistelevat hänen aikaansa mielihyvällä. Lyhyessä ajassa tapahtui paljon. Etenkin 1980- ja 1990luku olivat erittäin hektistä aikaa alalla. Wasaman koetaan monin tavoin kehittäneen yritystä koko alan kehityksen kannalta ratkaisevana aikana. Uusi toimitalo ja Bäljarsin alueen rakennukset rakennettiin hänen aikanaan, kaapeli-tv otettiin käyttöön ja matkapuhelinliikenne käynnistyi. Matkapuhelinliikenteen kehitys pääsi vauhtiin 1990-luvulla. Wasama oli sisimmältään insinööri ja henkilökunnan mukaan perillä lähes kaikesta alalla. Hänen itsensä kerrotaan sanoneen, että hän usein huoneeseen astuessaan ja releiden raksutusta kuunnellessaan pystyi kuulemansa perusteella sanomaan, mikä keskuksessa oli vikana.

Ala oli täysin erilainen kuin tänään. Paikallisia puhelinyhtiöitä oli yli 50 lippulaivanaan Helsingin puhelinyhdistys, josta sekä kehitysajatukset että tekniikka levisivät edelleen pieniin yrityksiin, useimmiten yhteisen Finnet-liiton välityksellä. Vaikka Karjaan

103

Finnet-bolagen

104

Finnet-förbundet fungerar som en centralorganisation och ett samarbetsorgan för regionala ICT-bolag.

Finnet-förbundet rf är grundat år 1921 och har i dag 20 medlemsbolag, varav Karis Telefon är ett. Övriga medlemmar, inklusive dotter- och intressebolag har en årlig omsättning på runt 250 miljoner euro. Förbundets huvudroll är att sköta medlemsbolagens intressebevakning, men även stöda utveckling och samarbete. Utbyggnad av fibernät i landet är en prioritet.

Medlemsbolagen sysselsätter tillsammans runt 1 500 personer.

Finnet-yhtiöt Finnet-liitto on alueellisten tietoliikenneyhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin. Liitto on perustettu vuonna 1921 ja siihen kuuluu nykyisin 20 jäsenyhtiötä, joista Karjaan Puhelin on yksi. Jäsenyritysten sekä niiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden liikevaihto on vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa. Liiton päätehtävä on toimia jäsenyhtiöidensä edunvalvontajana sekä tukea niiden kehitystä ja yhteistyötä. Valokuituverkon rakentaminen Suomeen on yksi liiton päätavoitteista.

Jäsenyritykset työllistävät yhteensä noin 1 500 henkeä.

kabel-tv serviceutbudet. På mobiltelefonisidan kom ny teknik med tio års mellanrum då NMT blev GSM, och även Karis Telefon, först via delägandet i Radiolinja och senare via att själv börja investera i basstationer för den nya teknologin, gav sig in i branschen.

Bara ett decennium tidigare hade trådtelefonen varit den enda kommunikationsformen för ett telefonbolag, och för kunderna hade det största bekymret något skämtsamt sagt varit vilken färg man skulle ha på telefonen. I slutet av 70-talet hade det funnits fyra färger att välja mellan.

Hos Karis Telefon krävde den snabba utvecklingen ett digert kunnande och utbildning inom både teknik och kundtjänst. Dessutom utvecklades även arbetsrutiner, verktyg och tekniken i kontorsarbetet snabbt. På kontoret hade allt länge gjorts på papper och skrivmaskin, plötsligt kom datorer och olika tekniska hjälpmedel. Dessutom var bolaget tidigt ute med många tekniska förbättringar, särskilt för att vara ett mindre regionalt bolag. Ett exempel var hur tidigt mobila telefoner kom till företagets bilar. Ett annat exempel var ett testnummer, 236 400, som infördes så att man kunde testa en ny telefonlinje genom att ringa en maskin, i stället för att någon måste ta emot samtalet i andra änden. Om apparaten ringde tillbaka fungerade linjen. Snart kunde man också börja följa upp vart kunden ringt och när, något som var av stor betydelse när kunder ringde om eventuellt felaktiga räkningar, eller om att de inte ringt till vissa nummer.

På kontoret och ute på fältet var kundservicen ändå mycket arbetsdryg ännu in på 80-talet. Då man ännu inte hade några datorer krävde exempelvis nummerupplysningen att man bläddrade manuellt i telefonkataloger eller i kataloger som fanns på mikrofilm. För att granska telefontrafik och debitera kunderna för användningen fotograferades mätar-

Puhelin ei kuulunut liiton suuriin toimijoihin, se oli mukana esimerkiksi digitaalisten lähetysten eturintamassa.

Digitalisointi oli äskettäin saatu valmiiksi ja kaapeliverkkoa päivitettiin jatkuvasti samanaikaisesti, kun yritys kehitti kaapeli-tv-tarjontaa. Matkapuhelintekniikka uusiutui kymmenessä vuodessa. NMTtekniikasta siirryttiin GSM:ään ja myös Karjaan Puhelin siirtyi alan uuteen tekniikkaan. Aluksi Radiolinjan osakkaana ja myöhemmin omien keskusasemainvestointien myötä. Lankapuhelimet olivat vain vuosikymmentä aiemmin olleet puhelinyhtiön ainoa viestintämuoto, ja asiakkaista on hieman leikkisästi todettu, että heidän suurin huolenaiheensa oli, minkä värisen puhelimen he valitsisivat. 1970-luvun lopulla valinta piti tehdä neljän eri värin välillä.

Nopea kehitys edellytti Karjaan Puhelimelta laajaalaista teknistä ja asiakaspalveluosaamista sekä koulutusta. Lisäksi toimintatavat, työvälineet ja toimistotöissä käytetty tekniikka kehittyivät nopeasti. Kaikki toimistotyöt oli pitkään tehty paperilla ja kirjoituskoneella, kun nyt yhtäkkiä käyttöön saatiin tietokoneet ja erilaisia teknisiä apuvälineitä. Lisäksi yhtiö, vaikka se oli pieni ja alueellinen yritys, lanseerasi jo varhain monia teknisiä parannuksia.Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita yrityksen autoihin jo varhain asennetut matkapuhelimet. Toinen esimerkki oli käyttöön otettu testinumero, 236 400, josta laitteeseen soittamalla saatettiin testata uuden puhelinlinjan toimivuus sen sijaan, että jonkun olisi pitänyt ottaa puhelu vastaan toisessa päässä.

Jos laite soitti takaisin, linja toimi. Pian voitiin myös alkaa seurata, minne asiakas oli soittanut, ja milloin. Toiminto oli erittäin merkityksellinen asiakkaiden valittaessa mahdollisista virheistä puhelinlaskussaan tai väittäessä, etteivät he olleet soittaneet tiettyihin numeroihin.

105

106

Den nya kontorsbyggnaden blev utan tvekan 80-talets stora bedrift i Karis Telefon.

Uusi toimitalo oli Karjaan Puhelimen ehdottomasti suurin voimanäyte 1980-luvulla.

ställningar i centralerna, sedan skrevs de manuellt in så att kunderna fick veta. Telefonräkningar skrevs mer eller mindre för hand, kom delvis färdigt tryckta i stora högar, stämplades för hand, stansades och kompletterades med eventuella kundmeddelanden som lades in i försändelsen manuellt. Arbetsordrar, räkningar och felanmälningar skrevs också in manuellt i olika häften. Telefonräkningarna innebar alltid ett stort projekt, särskilt på förfallodagen då många kunder kom in på kontoret för att betala kontant, och personalen måste gå till banken med stora summor pengar. Summorna kunde vara så stora att personalen av säkerhetsskäl såg till att olika människor gick med pengarna olika dagar och inte enligt samma rutiner.

På kontoret lärde sig personalen med tiden gatunamn och telefonnummer utantill då kunder ringde nummerupplysningen. I Karis gav personalen taxinumren till kunden, och såg samtidig ut genom fönstret till taxistolpen på andra sida gatan, och kunde meddela om det fanns en bil på stationen eller inte. Telefonkioskerna skulle tömmas på mynt varje fredag och mynten skulle räknas. Stora säckar

Asiakaspalvelu toimistossa ja kentällä oli kuitenkin edelleen erittäin työlästä 1980-luvulle tultaessa.

Koska tietokoneita ei vielä ollut, selattiin esimerkiksi numerotiedustelussa käsin luetteloita tai mikrofilmillä olevia puhelinluetteloita. Puhelinliikennetarkastukset ja asiakaslaskutus edellyttivät keskusten mittarilukemien valokuvaamista. Sen jälkeen luvut kirjoitettiin käsin, jotta tieto saatiin asiakkaalle. Puhelinlaskut tulivat isoissa kasoissa osittain valmiiksi painettuina, kirjoitettiin enemmän tai vähemmän käsin, leimattiin käsin, stanssattiin ja täydennettiin mahdollisilla asiakastiedotteilla, jotka liitettiin lähetykseen käsin. Työmääräykset, laskut ja vikailmoitukset kirjattiin myös käsin eri vihkoihin. Puhelinlaskut olivat aina iso projekti, etenkin eräpäivänä, koska monet asiakkaat tulivat toimistolle maksamaan käteisellä ja henkilökunnan oli vietävä suuria rahasummia pankkiin. Rahasummat saattoivat olla niin isoja, että henkilökunta huolehti tarkoin, ettei rahaa vienyt pankkiin liian usein sama henkilö, etenkään samaan aikaan.

Toimistohenkilökunta oppi ajan myötä numerotiedustelulta kysyttyjen katujen nimet ja puhelinnumerot ulkoa. He antoivat Karjaalla taksin puhelinnumeron asiakkaalle ja tarkkailivat samalla ikkunasta tilannetta kadun toisella puolella sijaitsevalla taksitolpalla. Näin he pystyivät kertomaan, onko asemalla autoja vai ei. Puhelinkioskien kolikkolippaat piti tyhjentää joka perjantai, kolikot laskea ja väärennetyt kolikot poistaa. Rahat tuotiin isoissa säkeissä toimistolle. Puhelinluetteloiden jakaminen oli myös iso hanke. Kaikki, joilla oli liittymä, saivat luettelon ja tieto sen saamisesta merkittiin listaan. Kun luettelot oli saatu jaettua, henkilökunta aina juhli asiaa.

Puhelinkioskien luettelot piti vaihtaa säännöllisin väliajoin, koska ihmiset repivät ne rikki saadakseen niissä olevat kartat itselleen. Puhelimistahan ei saanut näppärästi esiin karttoja, kuten nykyisin. Kaikki tämä on tänään vain historiaa.

fördes till kontoret och falska mynt plockades bort.

Att dela ut telefonkataloger var också ett stort projekt, alla med en anslutning skulle få en katalog och namnen bockades av på en lista. Efter att de delats ut firade personalen alltid att arbetet var över. I telefonkioskerna måste katalogerna bytas ut med jämna mellanrum då människor rev sönder dem för att få kartorna från dem, några kartor fanns ju inte lättillgängliga på telefonen såsom i dag. I dag är allt det ett minne blott. Även i och med utvecklingen av datorerna hände det mycket på kort tid. År 1986 började man diskutera en dator till kontoret, och att införa databehandling i etapper. Modem fördes ut till kunderna, de första på 300 bit per sekund vilket motsvarar dagens 0,0003 megabit. Modemen hade funnits en längre tid, men var fortfarande mycket ovanliga. Under 80-talet började det röra på sig, och i slutet decenniet kom modemen på 2 400 b/s, motsvarande ungefär 2,3 kb/s eller 0,002 mb/s. De stora modemen fanns i stora lådor som montörerna bar ut till kunderna, vilka i början främst utgjordes av företag såsom försäkringsbolag.

Trots att Karis Telefon var tidigt ute med många nya tekniker var Wasama ändå inte en vd som direkt hoppade på nymodigheter. Han var också mån om att hålla kvar den gamla tekniken vid sidan av.

Abonnentkort, kort som fanns för varje anslutning i koncentratorn, har exempelvis funnits kvar ända till i dag, och trådtelefonen har ännu in på 2010-talet varit betydelsefull för en del kunder.

Samtidigt med utvecklingen har bolaget med jämna mellanrum fått erbjudanden från de större bolagen, särskilt från Helsingfors telefonförening. Precis som på 50-talet har de större bolagen varit intresserade av att köpa upp Karis Telefon. I och med att mycket telefontrafik gått vidare till Helsingfors träffade

Myös tietokoneiden kehittymisen myötä tapahtui paljon lyhyessä ajassa. Vuonna 1986 alettiin keskustella tietokoneen hankkimisesta ja vaiheittaisesta siirtymisestä tietokoneen käyttöön puhelinyhtiön toimistossa. Asiakkaille toimitettiin modeemeja.

Ensimmäisten nopeus oli 300 bittiä sekunnissa, joka vastaa nykypäivän 0,0003 megabittiä. Modeemeja oli ollut jo pidemmän aikaa, mutta ne olivat edelleen erittäin harvinaisia. Muutoksen tuulet alkoivat tällä taholla 1980-luvulla ja vuosikymmenen lopulla käyttöön saatiin 2 400 b/s modeemeja, joiden nopeus oli noin 2,3 kb/s eli 0,002 mb/s. Isot modeemit olivat suurissa laatikoissa, jotka asentajat kantoivat asiakkaille, joita olivat ensi sijassa vakuutusyhtiöiden kaltaiset yritykset.

Vaikka Karjaan Puhelin oli varhain liikkeellä monien uusien tekniikoiden suhteen, Wasama ei ollut nykyaikaisuuksiin suin päin mukaan ryntäävä toimitusjohtaja. Hänestä oli lisäksi tärkeätä pitää vanha tekniikka rinnalla toimintakelpoisena. Esimerkiksi tilaajakortit eli jokaisen liittymän keskitintä varten oleva kortti, ovat olleet tallessa tähän päivään saakka ja lankapuhelin on ollut tärkeä osalle asiakkaista vielä 2010-luvulla.

Alan kehittyessä yhtiö on tasaisin väliajoin saanut tarjouksia suuremmilta yhtiöiltä, etenkin Helsingin puhelinyhdistykseltä. Suuremmat yhtiöt ovat samaan tapaan kuin 1950-luvulla olleet kiinnostuneita Karjaan Puhelimen ostamisesta. Koska paljon puhelinliikenteestä on ohjautunut edelleen Helsinkiin, esimerkiksi Karjaan Puhelimen hallituksen puheenjohtaja Ralf Lytzillä oli useita tapaamisia Helsingin puhelinyhdistyksen toimitusjohtaja Kurt Nordmanin kanssa. Nordman ehdotti lukuisia kertoja, että Karjaan Puhelin myisi osakkeensa, mutta Karjaan Puhelin vastasi kosiskeluihin kielteisesti.

107

108

År 1989 hade Karis TV:s projekt redan kommit långt. Programutbudet ökade år för år.

Hanke Karjaan TV oli edennyt jo pitkälle vuonna 1989. Ohjelmatarjonta lisääntyi vuosi vuodelta.

exempelvis styrelseordförande Ralf Lytz från Karis Telefon ofta vd Kurt Nordman på Helsingfors Telefonförening. Nordman föreslog ofta att Karis Telefon skulle sälja sina aktier, men Karis Telefon sade nej.

Karis Telefon fortsatte självständigt och satsade på utveckling. Hos bolaget krävde den snabba utvecklingstakten inte bara ett kunnande, utan även en öppen inställning och stor anpassningsförmåga.

Då trådtelefonen länge varit dominerande tänkte branschen länge enbart på trådtelefonin, men då utvecklingen började accelerera insåg exempelvis Karis Telefon snabbt att någon ny teknik eller uppfinning säkert var bara ett steg på vägen mot något

Karjaan Puhelin jatkoi itsenäisenä ja panosti kehitykseen. Nopea kehitysvauhti edellytti yhtiöltä osaamisen lisäksi myös avointa asennetta ja suurta sopeutumiskykyä. Koska lankapuhelimet olivat olleet hallitsevassa asemassa, alalla ajateltiin pitkään vain lankapuhelinliikennettä. Kehityksen kiihtyessä esimerkiksi Karjaan Puhelimella kuitenkin oivallettiin nopeasti, että uudet tekniikat ja keksinnöt itse asiassa olivat vain yksittäisiä askelia tiellä kohti jotakin muuta. Pian oli itsestään selvää, että kehitys jatkuu ja ettei mikään ole kovinkaan pitkään pysyvää. Osaa vanhasta tekniikasta pystyttiin aluksi toki käyttämään myös ”uutuuksiin”. Maahan 1930-luvulla kaivettuja kuparikaapeleita käytettiin

annat. Snart var det en självklarhet att utvecklingen fortsätter och att inget är bestående för en alltför lång tid. I början fungerade en del av den gamla tekniken också för ”nymodigheterna”. Kopparkablarna som grävts ner på 30-talet kunde också användas för dataöverföring, men snart insåg Karis Telefon att kapaciteten för allt som inte var helt nytt knappast skulle räcka så länge till.

I början blev branschen både överraskad och imponerad av ny teknik, snart var ständigt ny teknik en självklarhet och förväntat. Hos personalen är höjdpunkterna genom åren givetvis olika beroende på arbetsuppgifterna de hade. Datavärldens utveckling, GSM-nätets uppbyggnad och hur administrationssystemen och den digitala uppföljningen av trafiken utvecklades, är några av processerna som nämns. 1980-talet med sina stora investeringar och steg framåt sticker i alla fall ut. Inom branschen överlag och hela Finland hade investeringarna möjliggjorts av en högkonjunktur som bland annat innebar att det var enkelt att beviljas lån. Inom telebranschen gick utvecklingen ibland så snabbt att man inte hann sätta sig in i vad någon teknik egentligen innebar innan den var utbytt mot något annat. Telefaxen och telexen blev inte långlivade, NMT-tekniken hann aldrig ens införas hos Karis Telefon, och olika system för dataöverföring avlöste varandra med snabb takt. På 90-talet skulle takten snabbas upp ytterligare.

tiedonsiirtoon. Karjaan Puhelimella ymmärrettiin kuitenkin pian, ettei kapasiteetti riittäisi kovinkaan pitkään.

Alalla sekä hämmästyttiin että ihailtiin uutta tekniikkaa ja pian jatkuvasti uudistuva tekniikka oli itsestäänselvyys ja odotettua. Henkilöstön tähtihetket ovat vuosien varrella luonnollisesti vaihdelleet heidän työtehtävistään riippuen. Tietoyhteiskunnan kehitys, GSM-verkon rakentaminen, tietoliikenteen hallinnointijärjestelmien ja digitaalisen seurannan kehitys ovat joitakin mainituista prosesseista. Kehityksessä esiin nousee kuitenkin erityisesti 1980luku, jolloin tehtiin suuria investointeja ja otettiin merkittäviä edistysaskeleita. Investoinnit mahdollistuivat alalla ja koko Suomessa kautta linjan, koska vallitseva korkeasuhdanne oli tehnyt muun muassa lainarahoituksen saannin helpoksi. Kehitys oli telealalla ajoittain niin nopeata, ettei jonkun tekniikan todelliseen merkitykseen toisinaan edes ehditty paneutua ennen kuin se jo oli vaihdettu johonkin muuhun. Telefaksit ja teleksit eivät olleet pitkäikäisiä, NMT-tekniikkaa ei edes ehditty ottaa Karjaan Puhelimessa käyttöön ja erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät seurasivat toistaan ripeässä tahdissa. Ja vauhti tulisi kiihtymään entisestään 1990-luvulla.

109

5.

110

1990-1999 Nya lagar och växande mobiltelefoni Uusia lakeja ja lisääntyvää matkapuhelinliikennettä

M

ed grunden lagd för både GSM-teknik och framtida internetanslutningar till konsumenter, samt otaliga tekniska förbättringar på kablar, centraler och annan utrustning, gick Karis Telefon in i 1990-talet. Nu skulle det gälla att ta i bruk och utveckla allt som branschen skapat förutsättningar för. Då olika monopol dessutom fortsatte avregleras uppstod helt nya möjligheter.

Ekonomisk recession och fortsatt avreglering Trots den fortsatta utvecklingen skulle 1990-talet bli en svår tid för så gott som alla finländska företag, så även för Karis Telefon. Den ekonomiska krisen var internationell, men Finland hade gått hårdare in i väggen än de flesta. Bankerna hade inte varit mogna den nya avregleringen som skett i företags- och bankvärlden, och de första tecknen på en lågkonjunktur hade ignorerats. Hos Karis Telefon märktes en kommande lågkonjunktur först av hos företagskunderna, men år 1990 slutade ändå positivt. Omsättningen ökade med hela 1,6 miljoner mark och översteg för första gången 10 miljoner. Ett nytt förbindelsesystem med gemensam kanalsignalering togs i drift mellan Karis och Ekenäs digitala centraler, men i övrigt var årets investeringar små.

Största delen av nätgruppstrafiken mellan Karis och Ekenäs, samt fjärrtrafiken från och till centralsystemet i Karis, gick nu via den nya förbindelsen. Under året flyttades också ett tusental anslutningar till det digitala centralsystemet från det gamla systemet som byggde på reläer. Bolagets digitaliseringsgrad beräknades nu uppgå till 70 procent. År 1990 var också jubileumsår för Karis Telefon. 70 år av verksamhet firades bland annat med mottag-

K

arjaan Puhelimella oli 1990-luvulle tultaessa hyvät valmiudet niin GSM-tekniikkaa kuin kuluttajien tulevia internetliittymiä varten. Edellisellä vuosikymmenellä oli tehty lukuisia kaapeli-, keskus- ja muita laitteistoja koskevia teknisiä parannuksia.

Nyt otettaisiin käyttöön ja kehitettäisiin kaikkea, jota varten alalla oli luotu edellytykset. Lisäksi monopolien purkaminen avasi täysin uusia mahdollisuuksia.

Taloudellinen taantuma ja vapautuva kilpailu Kehityksestä huolimatta 1990-luku tulisi olemaan vaikeata aikaa lähes kaikille yrityksille Suomessa.

Niin myös Karjaan Puhelimelle. Taloudellinen kriisi oli kansainvälinen, mutta sen vaikutukset olivat Suomessa useimpia muita maita pahemmat. Pankit eivät olleet valmistautuneet yritys- ja pankkimaailman sääntelyn purkamiseen, ja ensimmäiset matalasuhdanteen merkit oli jätetty huomioimatta. Tulevan matalasuhdanteen vaikutukset alkoivat aluksi näkyä Karjaan Puhelimessa yritysasiakkaiden välityksellä. Vuosi 1990 päättyi kuitenkin myönteisissä merkeissä. Liikevaihto nousi peräti 1,6 miljoonalla markalla ja ylitti ensimmäisen kerran 10 miljoonaa.

Karjaan ja Tammisaaren digitaalisten keskusten välillä otettiin käyttöön uusi siirtoyhteys yhteiskanavamerkinannolla, mutta muuten sen vuoden investoinnit olivat pieniä. Suurin osa Karjaan ja Tammisaaren välisestä verkkoryhmän sisäisestä puhelinliikenteestä sekä Karjaan keskusjärjestelmän kaukopuhelinliikenteestä sujui nyt uuden siirtoyhteyden välityksellä. Lisäksi tuhatkunta liittymää siirrettiin vuoden aikana vanhasta relejärjestelmästä digitaaliseen keskusjärjestelmään. Yhtiön digitalisointiasteen arvioitiin nyt olevan 70 prosenttia.

111

ning för media, myndighetsrepresentanter, kunder och andra samarbetsparter. Dessutom avtäcktes porträtt av tidigare styrelseordföranden. I bolagets skyltfönster ställdes gamla fotografier och apparater ut, och en utlottning av 20 årsavgifter arrangerades för abonnenterna. Året omfattade även en diger skolningsverksamhet för personalen, och en

112

Vuosi 1990 oli myös juhlavuosi Karjaan Puhelimessa. Yhtiön 70-vuotista toimintaa juhlittiin muun muassa lehdistölle, viranomaisten edustajille, asiakkaille ja muille yhteistyökumppaneille järjestetyllä vastaanotolla. Lisäksi paljastettiin hallituksen entisten puheenjohtajien muotokuvat. Yhtiön näyteikkunaan asetettiin näytteille vanhoja valokuvia ja laitteita ja tilaajien kesken järjestettiin 20 vuosimaksun arvonta. Vuoden aikana järjestettiin myös kattavaa koulutustoimintaa henkilökunnalle sekä opintomatka Tukholmaan markkinointiseminaariin ja vierailulle L M Ericssonin päätehtaalle.

Juhlavuoden jälkeen huomattiin, että matalasuhdanteesta saattaisi muodostua ennakoitua syvempi. 1980-luvun pitkää korkeasuhdannetta seuranneet monet konkurssit, yrityskuolemat ja henkilöstövähennykset alkoivat nyt vaikuttaa. Lähinnä näistä syistä myös Karjaan Puhelimen puhelinliittymien määrän kasvu oli vuonna 1991 pienin sitten 1930-luvun alun lamavuosien sekä joidenkin toisen maailmansodan aikaisten ja heti sen jälkeisten vaikeiden vuosien. Liittymien määrä lisääntyi vain 0,6 prosentilla. Puhelinliikenteen vilkastumisen johdosta vuosi kuitenkin päättyi myönteisesti. Liikevaihto kasvoi puoli miljoonaa markkaa ja myös tänä vuonna tehtiin vähän voittoa.

Ännu på 90-talet fanns en mängd luftledningar kvar i regionen. Stolparna var ofta fulla av ledningar.

Seudulla oli vielä 1990-luvulla paljon ilmajohtoja. Pylväät olivat usein täynnä johtoja.

Digitalisointi ja maakaapeleihin siirtyminen myös haja-asutusalueilla jatkui vuonna 1991 pääasiassa Joddbölessä. Samanaikaisesti Karjaan ja Tammisaaren väliset viimeiset analogiset yhteydet siirrettiin digitaaliseen järjestelmään. Ainoastaan muutamat erityispalvelut jatkuivat analogisessa järjestelmässä. Johtoverkko laajeni vuoden aikana lähes 26 000 parikaapelikilometrin pituiseksi, ja optinen kuituverkko oli nyt 293 kilometrin pituinen. Myös kaapeli-tv- eli koaksikaapeliverkko laajeni jonkin verran ja verkkoon liittyneiden talouksien määrä ylitti

studieresa till Stockholm med ett marknadsföringsseminarium och ett besök hos L M Ericssons huvudfabrik ordnades.

Efter jubileumsåret märkte man att lågkonjunkturen kunde bli värre än befarat. Efter den långa högkonjunkturen på 1980-talet började de många konkurserna, nedläggningarna och personalminskningarna nu kännas av. Främst av denna orsak blev ökningen av Karis Telefons telefonanslutningar år 1991 den minsta sedan depressionen i början av 1930-talet, med undantag av några svåra år under och kort efter andra världskriget. Anslutningarna ökade med enbart 0,6 procent, men tack vare en något starkare telefontrafik slutade året ändå positivt. Omsättningen ökade med en halv miljon mark och man nådde även detta år en liten vinst.

Både digitaliseringen och bytet till jordkablar på landsbygden fortsatte också, under 1991 främst i Joddböle. Samtidigt flyttades de sista analoga förbindelserna mellan Karis och Ekenäs över till det digitala systemet. Enbart några specialtjänster fortsatte i det analoga systemet. Ledningsnätet växte under året till närmare 26 000 parkilometer, och det optiska fibernätet utgjorde nu 293 kilometer. Kabeltv-nätet, alltså koaxialkabelnätet, växte också något, och de anslutna hushållen översteg nu 1 500 stycken. De regelbundna veckosändningarna fortsatte, och programutbudet växte med sammandrag från handbollsmatcher. Under hösten inleddes även sändning av textreklam. År 1992 fortsatte ur ekonomisk synpunkt mycket likt året innan. Investeringarna var så gott som obefintliga och även de privata hushållen berördes nu av konjunkturen. I branschen blev ändå nästa steg i avregleringen av Post- och televerkets monopol den största händelsen. Hos Karis Telefon förvän-

nyt 1 500 kappaletta. Säännölliset viikkolähetykset jatkuivat ja ohjelmatarjonta täydentyi koosteilla käsipallo-otteluista. Syksyn aikana aloitettiin myös tekstimainosten lähetykset.

Vuosi 1992 jatkui taloudelliselta kannalta pitkälti edellisen vuoden kaltaisena. Investoinnit olivat lähes olemattomia ja lama alkoi nyt vaikuttaa myös yksityistalouksiin. Alalle merkityksellisin tapahtuma oli kuitenkin Posti- ja telelaitoksen monopoliaseman murtumiseen johtanut sääntelyjen purkamisen seuraava askel. Karjaan Puhelimessa odotettiin valtioneuvoston ja liikenneministeriön päätöksen ”historiallisia seurauksia”. Tehdyt päätökset mahdollistivat yleisen teletoiminnan eli sekä kauko- että paikallispuheluliikenteen harjoittamisen ministeriön määrittelemillä alueilla yksityisten puhelinosakeyhtiöiden ja niiden perustamien osakkuusyhtiöiden toimesta. Karjaan Puhelin sai Finnet-ryhmän yhteisomistuksessa olevan Kaukoverkko Ysi Oy:n puitteissa toimiluvan teleliikennealueiden väliseen kaukopuheluliikenteeseen tammikuusta 1994 alkaen. Lakimuutos merkitsi, että Posti- ja telelaitoksen monopoli nyt käsitti ainoastaan ulkomaanpuheluliikenteen, mutta sekin tulisi pian murenemaan.

Yksityisille puhelinyhtiöille avautui nyt täysin uusia mahdollisuuksia. Selviytymiseen vapailla markkinoilla tarvittiin kuitenkin sekä yhteistyötä että uutta ajattelua. Uusi kilpailutilanne johti seudulla toimivien naapuriyritysten ja Finnet-ryhmään kuuluvien yksityisten puhelinyritysten väliseen intensiiviseen yhteistyöhön. Tehokas yhteisten teknisten resurssien käyttö ja yhteinen osaaminen olivat välttämättömyys kilpailussa Posti- ja telelaitoksen kanssa.

Suomessa oli näihin aikoihin yhteensä 50 yksityistä puhelinyhtiötä, mutta uudenlaista yhteistyötä syntyi lähinnä seudullisesti. Uudenmaan telealueella Karjaan Puhelin, Helsingin puhelinyhdistys, Lohjan

113

tade man sig ”historiska följder” av statsrådets och trafikministeriets beslut. De nya besluten gjorde det möjligt för privata telefonbolag och av dem grundade intressebolag att bedriva allmän televerksamhet, alltså både fjärr- och lokaltrafik inom av ministeriet bestämda områden. För Karis Telefons del fick det inom Finnet-gruppen samägda Fjärrnätet Nian Ab koncession för fjärrtrafik mellan teletrafikområdena från och med januari 1994. Lagändringen innebar att Post- och televerkets monopol nu omfattade enbart utlandstrafik, men även detta skulle snart smulas sönder.

114

Puhelin, Loviisan Puhelinosuuskunta ja Riihimäen Puhelin allekirjoittivat joulukuussa 1992 osakkuussopimuksen ja ostivat osakkeita Etelälinkki Oy:stä.

Etelälinkki oli tuolloin saanut toimiluvan kauko- ja paikallisliikenteen harjoittamiseen Uudellamaalla alueilla, joilla osakkailla ei ollut ennestään toimintaa. Yhtiöt saattoivat nyt uuden yhteisomistuksessa olevan yhtiönsä puitteissa kilpailla Posti- ja telelaitoksen kanssa kaikkialla Uudellamaalla. Karjaan Puhelin otti tehtäväkseen huolehtia Tammisaaren verkkoryhmästä. Hallituksen kokouksessaan lokakuussa 1992 tekemän pöytäkirjamerkinnän mukaan tilanne näyttää olleen sellainen, että yhtiön oli joko panostettava rohkeasti ja kehitettävä toimintaansa

Under 90-talet spred sig mobiltelefonin över Europa. Såhär såg den planerade täckningen ut år 1992.

Matkapuhelinten Euroopan valloitus alkoi 1990-lvulla. Suunnitellut peittoalueet näyttivät tältä vuonna 1992.

115

Mobilreklam blev en både synlig och rolig företeelse under 90-talet. Särskilt utrikesnumret 999 marknadsfördes stort.

Matkapuhelinmainoksista tuli sekä näkyvä että hauska ilmiö 1990-luvulla. Etenkin ulkomaanpuhelujen valintanumeroa 999 markkinoitiin näyttävästi.

För de privata telefonföretagen öppnade helt nya möjligheter upp sig, men för att klara sig på den fria marknaden skulle både samarbete och ett nytt tänkande behövas. Den nya konkurrenssituationen medförde ett intensivt samarbete mellan grannföretagen i regionen och de privata telefonföretagen inom Finnet-gruppen. En effektiv användning av gemensamma tekniska resurser och gemensamt kunnande blev ett måste för att konkurrera med Postoch televerket. Totalt fanns det vid denna tid 50 privata telefonbolag i Finland, men det var främst inom regionen som samarbetet tog nya former i och med lagändringen. Inom Nylands trafikområde valde Ka-

tai ”sulauduttava lyhyen ajan sisällä toiseen teleyritykseen”. Hallitus päätti lisätä panostuksia hankkeeseen ja investointien kokonaissumma nousi lähes 6 miljoonaan markkaan.

Karjaan Puhelin investoi vuoden aikana tulevan kaukoliikenteen uusiin yhteyksiin ja GSM-liikenteen optisia yhteyksiä parannettiin yhteystarpeiden kattamiseksi Hankoa myöten. Etenkin Hanko oli Karjaan Puhelimelle mielenkiintoinen alue, ja uusien asiakassuhteiden luomiseksi tehtiin useita pitkän tähtäimen panostuksia. Tulevaa GSM-liikennettä

116

Telefonbolag i Finland

Suomen puhelinyhtiöt

Det första telefonbolaget i Finland hade grundats år 1882 i Helsingfors. Efter det spred sig telefonin snart till andra städer och ut i bygderna. Fram till andra världskriget hade totalt 815 lokala telefonbolag grundats i landet. Till skillnad från många andra länder, där telefonen ansågs vara telegrafens efterföljare, tog staten inte monopol på telefonverksamheten i Finland.

Många små bolag hade i stället sitt eget verksamhetsområde. Redan år 1932 hade de privata bolagen haft 1 998 centraler och 133 456 anslutna apparater, medan staten hade 227 centraler och 1 763 apparater. Då både statens telefonbolag och andra privata telefonbolag började intressera sig för tillväxt övertogs ändå alltfler mindre bolag, och antalet blev snart färre. Monopol existerade inom utvalda delar av telefonin, men då dessa begränsningar började avreglerades inom flera områden under 80- och 90-talet ökade konkurrensen, med följden att antalet bolag blev ännu färre.

Redan i början av 90-talet hade de minskat rejält, och i privat regi fanns enbart runt 50 kvar.

Suomen ensimmäinen puhelinyhtiö perustettiin 1882 Helsingissä. Puhelintoiminta laajeni sen jälkeen nopeasti muihin kaupunkeihin ja maakuntiin. Suomeen oli toiseen maailmansotaan mennessä perustettu yhteensä 815 paikallista puhelinyhtiötä. Valtio ei monopolisoinut puhelintoimintaa Suomessa, kuten tehtiin monissa muissa maissa, joissa puhelinta pidettiin lennättimen seuraajana. Monilla pienillä yrityksillä oli sen sijaan oma toimilupa-alueensa. Jo vuonna 1932 yksityisillä yhtiöillä oli 1 998 keskusta ja 133 456 puhelinta. Valtiolla oli tuolloin 227 keskusta ja 1 763 puhelinkojetta. Valtion ja muiden yksityisten puhelinyhtiöiden alkaessa kiinnostua kasvusta yhä useammat pienemmät puhelinyhtiöt kuitenkin sulautuivat suurempiin ja yritysten määrä väheni nopeasti. Tietyillä teleliikenteen osa-alueilla vallitsi monopoli. Kun eri toimintoja koskevia rajoituksia alettiin purkaa 1980ja 1990-luvulla, kilpailu lisääntyi sillä seurauksella, että alan yritysten määrä väheni entisestään. Yksityisten puhelinyhtiöiden määrä oli vähentynyt merkittävästi jo 1990-luvun alkupuolella. Niitä oli jäljellä enää viitisenkymmentä.

ris Telefon, Helsingfors Telefonförening, Lojo Telefon, Lovisa Telefonandelslag och Riihimäen Puhelin att i december 1992 underteckna ett delägaravtal och köpa aktier i Sydlänken Ab. Sydlänken hade då erhållit koncession för fjärr- och lokaltrafik i de områden inom Nyland som delägarna inte hade verksamhet i sedan tidigare. Nu kunde bolagen genom sitt nya samägda bolag konkurrera med Post- och televerket över hela Nyland. Karis Telefon åtog sig att ta hand om Ekenäs nätgrupp. Såsom styrelsen protokollförde ärendet i oktober 1992 verkade det handla om att satsa stort och utvidga sin intressesfär eller att ”inom nära framtid uppgå i ett annat teleföretag”. Genom beslutet att satsa mer ökades projektets totala investeringssumma till drygt 6 miljoner mark.

Under året investerade Karis Telefon därför i nya förbindelser för den kommande fjärrtrafiken, och de optiska förbindelserna för GSM-trafik förbättrades för att täcka behovet ända till Hangö. Speciellt Hangö var ett intressant område för Karis Telefon.

För att få nya kundkontakter gjordes flera långsiktiga satsningar. Tidigare hade man funderat på att sköta den kommande GSM-trafiken med radiolänkar, men valde istället optisk kabel vilket skulle visa sig vara ett bra och förutseende val då verksamheten senare expanderade till annat än GSM. Den nya konkurrenssituationen kombinerat med den svaga nationalekonomin började också ställa krav på prissänkningar, vilket för Karis Telefon krävde ökad kostnadseffektivitet. Framtiden blev mer oviss än på länge, men samtidigt fanns stor potential och många nya möjligheter. De nya tekniska möjligheterna började vid samma tid också öka intresset för distansarbete, även i Västnyland. Dataöverföring hade stor potential. Exempelvis företaget Datatie, där Karis Telefon gått in som delägare på

oli aiemmin ajateltu hoidettavan radiolinkeillä. Nyt päädyttiin sen sijaan valokuitukaapeliin. Valinta tulisi osoittautumaan hyväksi ja ennakoivaksi toiminnan laajentuessa myöhemmin muuhunkin kuin GSM:ään.

Uusi kilpailutilanne yhdistettynä heikkoon kansantalouteen alkoi asettaa vaatimuksia myös hintojen alentamiseen. Tämä edellytti Karjaan Puhelimelta suurempaa kustannustehokkuutta. Tulevaisuus näytti epävarmemmalta kuin pitkiin aikoihin, vaikka toisaalta samanaikaisesti avautui paljon uusia mahdollisuuksia. Lisäksi uudet tekniset mahdollisuudet alkoivat samoihin aikoihin lisätä kiinnostusta etätyötä kohtaan myös Länsi-Uudellamaalla. Tiedonsiirrossa oli suurta potentiaalia. Esimerkiksi Datatie Oy, jonka osakkaaksi Karjaan Puhelin oli liittynyt 1980-luvulla, osoittautui nyt yhä suurempaa potentiaalia omaavaksi yritykseksi. Datatie alkoi vuonna 1991 kilpailla Posti- ja telelaitoksen kanssa kaukoliikenteen tiedonsiirrosta. Uudet edellytykset asettivat lisävaatimuksia myös huolto- ja asiakaspalveluhenkilöstön osaamiselle. Karjaan Puhelin panosti siksi voimakkaasti koulutustoimintaan varhaisella 1990-luvulla.

Tietoyhteiskunta muuttaa telealaa Vuosi 1992 toi mukanaan suuren muutoksen Ilmari Wasaman jäädessä eläkkeelle toimittuaan 27 vuotta yrityksen toimitusjohtajana. Wasama oli tullut Karjaan Puhelimen palvelukseen tekniseksi johtajaksi jo vuonna 1956. Vuonna 1965 hänestä tuli toimitusjohtaja, mutta hän hoiti molempia tehtäviä vuoteen 1986. Nämä 36 vuotta, jotka Wasama työskenteli yrityksessä, olivat Karjaan Puhelimelle merkittäviä kehityksen vuosia. Käsivälitteiset puhelinkeskukset, joilla oli noin 800 tilaajaa, olivat automatisoidun re-

117

80-talet, visade sig nu ha allt större potential. År 1991 började Datatie konkurrera med Post- och televerket inom dataöverföring i fjärrtrafiken. De nya förutsättningarna ställde ökade krav även på personalens kunnande, inom både underhåll och kundtjänst. Därför satsade Karis Telefon starkt på utbildningsverksamheten under det tidiga 90-talet.

Informationssamhället förändrar branschen 118

År 1992 förde med sig en stor förändring då Ilmari Wasama avgick med pension efter 27 år som vd för bolaget. Wasama hade kommit till bolaget som teknisk ledare redan 1956, blev vd 1965, och skötte båda uppgifterna ända till 1986. Under de 36 år som Wasama arbetat för bolaget kunde Karis Telefon summera en omfattande utveckling. De manuella telefoncentralerna för runt 800 abonnenter hade via automatiserad reläteknik utvecklats till huvudsakligen digitala centraler och bolaget hade nu nästan 6 000 abonnenter. I maj pensionerades Wasama, men fortsatte som styrelsemedlem, konsult och övervakare av kabel-tv-systemet. I juni tillträdde den nya vd:n, ingenjör Ralf Lytz. Lytz hade ett förflutet som chef för elavdelningen inom Fiskars-koncernen under mer än tre decennier, men hade också varit styrelsemedlem i Karis Telefon sedan 1969, först som vice ordförande och därefter som ordförande från och med 1970. Lytz och Wasama hade därmed samarbetat och känt varandra en längre tid, samtidigt som Lytz redan kände till bolaget. Även Lytz kom in i Karis Telefons utveckling i ett intressant skede. Bolaget stod mitt i en kraftig modernisering och helt nya verksamhetsmöjligheter hade öppnat upp sig. Samtidigt var samhällsekonomin ett stort orosmoment. Även 1992 uppvisade svaga siffror och ökningen av nya anslutningar blev

letekniikan ansiosta kehittyneet pääasiassa digitaalisiksi keskuksiksi, ja yrityksellä oli nyt lähes 6 000 tilaajaa. Wasama jäi eläkkeelle toukokuussa, mutta jatkoi sen jälkeen hallituksen jäsenenä, konsulttina ja kaapeli-tv-järjestelmän valvojana. Uutena toimitusjohtajana kesäkuussa aloittanut insinööri Ralf Lytz oli aiemmin toiminut Fiskars-konsernin sähköosaston johtajana yli kolme vuosikymmentä. Lisäksi hän oli toiminut Karjaan Puhelimen hallituksen jäsenenä vuodesta 1969, ensin varapuheenjohtajana ja sen jälkeen puheenjohtajana vuodesta 1970. Lytz ja Wasama olivat siis tehneet yhteistyötä ja tunteneet toisensa jo pidemmän aikaa, ja Lytz tunsi yrityksen hyvin jo ennestään.

Karjaan Puhelin oli mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa myös Lytzin aloittaessa toimitusjohtajana.

Yrityksessä oli meneillään vahva nykyaikaistamisvaihe, ja sille oli avautunut täysin uusia toimintamahdollisuuksia. Kansantalous oli kuitenkin näinä vuosina suuressa myllerryksessä. Myös vuoden 1992 tulos oli heikko ja liittymien määrän lisäys vielä vähäisempää kuin vuotta aiemmin. Lisäksi Neuvostoliiton romahtamisesta aiheutuneet kansalliset devalvaatiot vaikeuttivat Karjaan Puhelimen toimintaa. Yhtiö oli viime vuosina ottanut suuria lainoja mittavien investointiensa rahoittamiseksi. Kyse oli usein valuuttalainoista, kuten jeni- ja frangilainoista, joita välittäjät tarjosivat aktiivisesti suomalaisyrityksille. Lainojen korkotaso oli aluksi alhainen ja lainat edullisia Suomen korkeakorkoisiin lainoihin verrattuna. Suomen markan devalvoinnin johdosta korot kuitenkin nousivat merkittävästi ja lainoista tuli raskas taakka Karjaan Puhelimelle.

Lisäksi yritysasiakkaiden tilaajavaihdekysyntä heikkeni. Samanaikaisesti Posti sulki konttoreitaan haja-asutusalueilla, mikä puolestaan vähensi hälytyssiirtojärjestelmäasiakkaiden määrää. Puhelinlii-

ännu lägre än året innan. För Karis Telefon blev de nationella devalveringarna svåra. Devalveringarna av valutan följde på den pågående recessionen efter Sovjetunionens fall. I och med de stora investeringarna under de senaste åren hade Karis Telefon tagit stora lån, flera av dem utomlands i valutor som Yen och Franc. De utländska lånen erbjöds aktivt till finländska företag via förmedlare. Till en början hade de varit fördelaktiga med låga räntor jämfört med de höga räntorna i Finland. I och med devalveringen i Finland ökade plötsligt de lånade summorna rejält och lånen blev en börda för Karis Telefon.

Antalet abonnnentväxlar hos företagskunderna minskade också, samtidigt som Postens stängning av kontor i glesbygden innebar att man förlorade kunder som hade alarmöverföringssystem. Telefontrafiken och omsättningen fortsatte ändå öka.

Digitaliseringen fortsatte också som planerat. Utrustning för 1 280 nya nummer anskaffades till den digitala AXE-centralen och flera förbindelser kopplades över till den digitala centralen. Dessutom investerade man i datorprogram för att kunna följa upp telefontrafiken.

Det optiska kabelnätet växte med hela 121 procent under året, medan gamla kopparledningar avlägsnades. Nya ledningar drogs på många håll på landsbygden, bland annat i Fiskars och Mjölbolsta, samt i centrum. I Läpp, Bäljars och Kroggård utfördes saneringsarbeten. Optiska förbindelser drogs också mellan Grundsjö central och Ingå, från Krogarbacken till Ekenäs, och från Fiskars till Rundradions mast i Flacksjö. Kabel-tv-nätet byggdes ut enbart marginellt, men i stället flyttade man sändningsstudion från Lärkkulla-stiftelsens utrymmen till ett nytt kontrollrum och en ny studio i Karis Telefons kontorsbyggnad i centrum.

Med den här luren kunde man testringa en telefonlinje till en abonnent utan att kunden fick ett samtal.

Tilaajan puhelinlinjalle saattoi tällä luurilla tehdä koesoiton ilman puhelua asiakkaalle.

kenne ja liikevaihto kasvoivat kuitenkin edelleen.

Uuteen digitaaliseen AXE-keskukseen hankittiin 1 280 uuden numeron käyttöönoton mahdollistavat laitteistot ja monet liittymät siirrettiin digitaaliseen keskukseen. Lisäksi yritys investoi tietokoneohjelmaan voidakseen seurata puhelinliikennettä.

Optinen kaapeliverkko laajeni vuoden aikana peräti 121 prosentilla vanhojen kuparijohtojen poistamisen myötä. Uusia johtoja vedettiin keskustan alueella sekä moniin paikkoihin maaseudulla muun muassa Fiskarsissa ja Meltolassa. Lepin, Bäljarsin ja Kroggårdin alueilla tehtiin peruskorjauksia. Myös Kaunislahden ja Inkoon keskusten välille, Krogarbackenilta Tammisaareen ja Fiskarsista Yleisradion Flacksjön tv-mastolle vedettiin optiset yhteydet.

Kaapeli-tv-verkkoa laajennettiin vain nimellisesti, mutta lähetysstudio siirrettiin Lärkkulla-säätiön tiloista Karjaan Puhelimen Karjaan keskustassa sijaitsevaan toimitaloon rakennettuihin uusiin valvomoja studiotiloihin.

119

120

På 80- och 90-talet fick personalen hänga med i en otrolig branschutveckling. På bilden tackas Henrik Malm, Berndt Lindström, Magnus Sundström, Kenneth Julin och Carl-Johan Ehrstedt.

Henkilökunta oli 1980- ja 1990-luvulla osallisena uskomattomassa alan kehityksessä. Kuvassa kiitettävinä vasemmalta lukien Henrik Malm, Berndt Lindström, Magnus Sundström, Kenneth Julin ja Carl-Johan Ehrstedt.

På Teleberget, som hade anskaffats i slutet av 80-talet, byggde Karis Telefon en 70 meter hög mast och en byggnad för en GSM-basstation. GSMbasstationen togs i kommersiell drift i augusti 1992, precis som planerat tidigare än Radiolinja föreslagit.

Karis Telefon gick ut med ett pressmeddelande om att man nu byggde framtidens ”eurotelefonnät”. Arbetet för utvecklingen av GSM-nätet i regionen hade inletts med besked. I Ekenäs arrenderade man också en tomt på åsen invid vattentornet för en framtida basstation och mast. Ekenäs stadsfullmäktige var rädda för att konkurrensen skulle innebära att Tele förlorar arbetsplatser i Ekenäs, men godkände till slut bygget efter omröstning. Diskussionen präglades av en allmän oro och osäkerhet kring vad de nya masterna förde med sig för både ekonomi och miljö.

Karjaan Puhelin rakensi 1980-luvun lopulla ostamalleen Telebergetille 70 metrin korkuisen maston sekä rakennuksen GSM-tukiasemaa varten. Tukiasema otettiin kaupalliseen käyttöön elokuussa 1992 eli suunnitelmien mukaisesti ja aikaisemmin kuin Radiolinja oli ehdottanut. Karjaan Puhelin julkaisi lehdistötiedotteen, jossa yhtiön kerrottiin nyt rakentavan ”europuhelinverkkoa”. Työt GSM-verkon kehittämiseksi oli käynnistetty seudulla toden teolla. Lisäksi yhtiö vuokrasi tulevaa tukiasemaa ja mastoa varten Tammisaaresta harjutontin kaupungin vesitornin vierestä. Tammisaaren kaupunginvaltuustossa pelättiin, että kilpailu merkitsisi Telen työpaikkojen vähenemistä alueella. Hanke hyväksyttiin kuitenkin lopulta äänestyksen jälkeen. Valtuustossa käytyä keskustelua leimasi yleinen huoli ja epävarmuus uusien mastojen taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista.

Taloudellisen laskusuhdanteen lisäksi telealaan vaikuttivat vahvasti 1990-luvun alun monet lakimuutokset. Informaatioyhteiskunta, joksi sitä alettiin myöhemmin kutsua, otti nyt digitalisaation ja teknisen nykyaikaistamisen myötä ensimmäiset todella merkittävät askeleet tulevaisuutta kohti. Kehitys jatkui vuonna 1993. Kansallisella tasolla tehtiin vuoden aikana päätös Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi sekä vuoden 1994 alusta voimaan astuvan televeron käyttöönotosta.

Merkittävää kasvua ja kilpailua Merkittävin muutos Karjaan Puhelimelle oli kuitenkin valtioneuvoston joulukuussa 1993 tekemä päätös Karjaan Puhelimen toimilupa-alueen laajentamisesta Karjaan, Pohjan, Tammisaaren ja Hangon kattavaksi. Toimilupa-alueesta tulisi nyt pinta-alaltaan, asukasmäärältään ja alueella toimivien yritys-

121

Kenneth Julin i mastarbeten på Teleberget år 1995.

Kenneth Julin mastotöissä Telebergetillä vuonna 1995.

Förutom av den ekonomiska svackan präglades telekommunikationsbranschen starkt av de många lagändringarna i början av 90-talet. Tillsammans med digitaliseringen och den tekniska moderniseringen tog det som efteråt har kallats informationssamhället, sina första riktigt stora steg mot framtiden. År 1993 fortsatte utvecklingen. Under året fattades på nationell nivå beslöt om att göra Post- och televerket till ett aktiebolag, och samtidigt infördes en teleskatt som skulle träda i kraft i början av 1994.

Omfattande expansion och konkurrens

122

För Karis Telefons del var statsrådets beslut från december 1993 om att utvidga Karis Telefons koncessionsområde till att omfatta Karis, Pojo, Ekenäs och Hangö ändå av störst betydelse. Koncessionsområdet skulle nu bli runt fyra gånger större: i areal, invånarantal och antal företag som verkade på området.

Utökningen möjliggjordes av en lagändring som förenklade vilka områden de privata bolagen fick verka i. Nu räknades all trafik inom samma trafikområde som lokaltrafik. För Karis Telefon var detta område hela Nyland, och den koncession som Sydlänken hade fått blev därmed överflödig och drogs in. Sydlänken blev nu närmast en koordinator i samarbetet mellan de nyländska telefonbolagen.

Under 90-talet fick kundtjänsten även sköta ärenden kring mobiltelefoni vid sidan av fasta telefonlinjer och kabel-tv.

På bilden Maarit Heikkilä och Hagar Grönholm i kundbetjäningen.

Asiakasneuvonta sai 1990-luvulla hoidettavakseen kiinteiden puhelinlinjojen ja kaapeli-tv:n rinnalle myös matkapuhelinasiat. Kuvassa asiakasneuvojat Maarit Heikkilä ja Hagar Grönholm.

ten määrän suhteen lähes neljä kertaa entistä suurempi. Laajennuksen mahdollisti lakimuutos, joka yksinkertaisti määräyksiä alueista, joilla yksityiset puhelinyhtiöt saivat toimia. Nyt kaikki saman liikennealueen teleliikenne laskettiin paikallisliikenteeksi. Karjaan Puhelimella tämä alue oli koko Uusimaa.

Etelälinkin saama toimilupa oli näin ollen turha ja peruttiin. Etelälinkistä tuli nyt lähinnä uusmaalaisten puhelinyhtiöiden yhteistyön koordinaattori.

Asentajille muutos oli merkittävä, koska he saivat nyt alkaa liikkua eri tehtävissä muissakin kunnissa.

Koska yritys oli vuosikymmeniä toiminut ainoastaan Karjaalla ja sen lähialueilla, tuntui yhtäkkiä siltä kuin se olisi toiminut oman alueensa ulkopuolella.

Omien toimilupa-alueiden rajojen sisäpuolella pysyminen oli nimittäin lähes pyhä asia ennen markkinoiden avautumista. Kerrotaanpa edellisen toimitusjohtajan, Ilmari Wasaman, joskus tyrmistyksellä hämmästelleen, mitä Posti- ja telelaitoksen auto oli tehnyt Karjaan Puhelimen alueella. Toisten toimialueille ei yksinkertaisesti vain menty.

Yksi lisämahdollisuus avautui myös vastaperustetun, yhteisomistuksessa olevan puhelinyhtiö Finnet Internationalin saadessa toimiluvan ulkomaan teleliikennettä varten heinäkuusta 1994 alkaen. Toimilupaa olikin jo ehditty odottaa monien muiden monopolien tultua puretuiksi. Helsingin Puhelinyhdistys ja toimitusjohtaja Kurt Nordman olivat tavanomaiseen tapaan olleet kantavia voimia Finnet-yhtiöiden taistelussa sääntelyjen poistamiseksi ja uusien yhtiöiden perustamiseksi. Suomen puhelinmonopoli oli nyt murtunut täysin ja Karjaan Puhelin oli Finnetin välityksellä osallisena ulkomaanliikenteessä. Karjaan Puhelin oli siksi vuonna 1993 jatkanut kaukopuheluliikenteen kapasiteetin parantamista, koska sen kasvulle nyt oli kaikki edellytykset. Valokuituverkkoa jatkettiin Tammisaaresta Hankoon,

Giganternas mobilkamp Efter bilradiotelefonernas införande 1971 och NMTteknikens lansering 1981 skulle GSM bli nästa utveckling inom mobiltelefonin, och också det stora genombrottet. Utvecklingen skedde globalt, men det var i Norden som det rörde på sig mest. Slutligen var det hos Radiolinja i Finland som världens första GSM-samtal ringdes i mars 1991. Samtidigt öppnade Radiolinja upp för den första konkurrensen på mobilmarknaden i Europa, då man tog upp kampen med Telecom Finland (tidigare Post- och televerket) och deras NMTnät. Under 90-talet fortsatte Radiolinja vara en global föregångare inom GSM-teknologin, med bland annat världens första SMS som skickades mellan två personer (1993), och världens första betalda nedladdningsbara mobilinnehåll, en ringsignal (1998). Sedan starten i Finland har otaliga bolag grundats, fusionerats, köpts upp och gått under på mobiltelefonimarknaden både nationellt och globalt. Konkurrensen har varit, och är fortsättningsvis, stenhård.

Jättiläisten taistelu mobiilialalla Vuonna 1971 lanseerattujen autoradiopuhelinten ja 1981 lanseeratun NMT-tekniikan jälkeen GSM tulisi olemaan seuraava matkapuhelinliikenteen kehitysaskel ja samalla myös sen varsinainen läpimurto. Kehitys oli maailmanlaajuista, mutta Pohjoismaissa kaikkein ripeintä. Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin suomalaisen Radiolinjan verkossa maaliskuussa 1991. Tämän myötä aukesi myös matkaviestintäsektorin kilpailu Euroopassa. Radiolinjan GSM-tekniikka haastoi Telecom Finlandin (entinen Posti- ja telelaitos) ja sen NMT-verkon. Radiolinja jatkoi 1990-luvulla voittokulkuaan globaalina GSM-tekniikan edelläkävijänä. Sen johdolla lähetettiin muun muassa maailman ensimmäinen kahden henkilön välinen SMS-tekstiviesti (1993) ja ladattiin maailman ensimmäinen maksullinen soittoääni (1998). Suomen avauksen jälkeen alalla perustettujen yritysten, fuusioiden, yrityskauppojen ja konkurssien määrä on ollut suuri sekä kansallisella että maailmanlaajuisella tasolla. Kilpailu on ollut, ja on edelleen, piinkovaa.

123

124

I december 1993 utvidgades Karis Telefons geografiska koncessionsområde fyrfalt.

Karjaan Puhelimen toimilupa-alue nelinkertaistui joulukuussa 1993.

För montörerna var det en stor händelse då de fick börja åka till andra kommuner på olika uppdrag. Efter att så länge verkat enbart i Karis med omnejd kändes det plötsligt som företaget verkade utanför sitt område. Innan marknaden öppnades upp hade det nämligen varit nästan heligt att man höll sig inom sina egna verksamhetsgränser. Tidigare vd:n Ilmari Wasama hade någon gång chockat utbrustit vad Post- och televerkets bil hade gjort på Karis Te-

johon rakennettiin myös GSM-tukiasema. Lisäksi yhteyksiä itään, Helsingin suuntaan, parannettiin Inkoon ja Lohjan kautta. Karjaan AXE-keskusta laajennettiin siten, että yhtiöllä oli nyt yhteensä 7 444 liittymäpistettä. Peräti 87 prosenttia keskuksista oli digitalisoitu. Erityistä huomiota kiinnitettiin Tammisaaren, Inkoon ja Lohjan suuntaisiin liittymäpisteisiin, jotta lisääntyvästä kaukoliikenteestä selviydyttäisiin. Kuitukaapeliverkkoa laajen-

lefons område. Man gick helt enkelt inte in på varandras områden. Ännu en möjlighet öppnade upp sig då det nygrundade samägda telefonbolaget Finnet International fick koncession för utlandstrafik från och med juli 1994. Koncessionen var något man hade hoppats på efter att flera andra monopol redan brutits. Som vanligt hade Helsingfors Telefonförening och vd Kurt Nordman stått i spetsen för Finnet-bolagens kamp för avreglering och grundandet av nya bolag.

Nu var telefonmonopolen i Finland helt bruten, och Karis Telefon fanns via Finnet med på ett hörn i utlandstrafiken. Under 1993 hade Karis Telefon därför fortsatt förbättra kapaciteten för fjärrtrafiken som nu hade alla förutsättningar att växa. Optofiber drogs vidare från Ekenäs till Hangö där en basstation för GSM också byggdes. Därtill förbättrades förbindelserna österut mot Helsingfors via Ingå och Lojo. AXE-centralen i Karis utökades så att bolaget nu hade totalt 7 444 anslutningspunkter. Hela 87 procent av centralerna var nu digitaliserade. Speciellt fokus riktades på anslutningspunkterna mot Ekenäs, Ingå och Lojo för att klara den ökande fjärrtrafiken. Fiberledningarna ökade igen med drygt 83 procent och uppgick nu till 1 200 kilometer. Fibern till Hangö drogs i banvallen längs järnvägen, och ett stamnät som skulle behövas främst för industriernas telefonväxlar började ta form. Antalet telefonanslutningar ökade med minimala 0,5 procent, återigen en låg siffra främst på grund av lågkonjunkturen. Detsamma gällde både utbyggnaden och antalet anslutna hushåll till kabel-tv-nätet. Där syntes också en mättnad, och för kabel-tv diskuterade man under året hur man skulle kunna öka intresset. Även om den nya mycket friare konkurrensen gynnade de små telefonbolagen var man från Karis Telefons sida inte helt nöjda. Statens nya telefonbolag,

nettiin reilulla 83 prosentilla ja sen pituus oli nyt 1 200 kilometriä. Kuitukaapelit vedettiin Hankoon junaradan ratapenkereitä pitkin ja pääasiassa teollisuuslaitosten puhelinvaihteita varten tarvittava runkoverkko alkoi nyt saada muotonsa. Puhelinliittymien määrä kasvoi vallitsevan matalasuhdanteen johdosta nytkin vain vähäiset 0,5 prosenttia. Tilanne oli sama kaapeli-tv-verkon laajennuksen ja siihen liittyneiden talouksien määrän suhteen. Nähtävissä oli markkinoiden kylläisyyttä. Kaapeli-tv:n suhteen käytiin myös keskustelua mahdollisuuksista lisätä kiinnostusta sitä kohtaan.

Vaikka uusi, entistä vapaampi kilpailu suosi pieniä puhelinyhtiöitä, Karjaan Puhelimen taholla ei oltu täysin tyytyväisiä. Valtion uudella teleyhtiöllä, Telecom Finlandilla, oli edelleen muita yhtiöitä paremmat toimintaedellytykset. Yhtiö perustettiin, kun Posti- ja telelaitoksen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen: Telecom Finland Oy ja Suomen Posti Oy. Telecom Finland oli menettänyt suuren osan monopolistaan, mutta vapaan kilpailun lähtöasetelma oli silti vinoutunut, sillä yhtiö sai ilmaiseksi kaikki vanhan Posti- ja telelaitoksen kiinteistöt ja laitteistot.

Paikalliset puhelinyhtiöt joutuivat investoimaan uusiin laitteisiin, mikä väistämättä näkyi myös liikennöintihinnoissa. Karjaan Puhelin kiinnitti valtion huomion siihen, että kiinteistöt olisi pitänyt luovuttaa Telecomille korvausta vastaan, jolloin valtiokin olisi samalla kohentanut talouttaan. Näin ei käynyt.

Lisäksi Telecom Finlandilla oli edelleen monopoliasema GSM-liikenteen edeltäjään eli NMT-liikenteeseen. Myös hinnoittelu oli ongelma. Joka kerta, kun jokin liikenteen osa avautui vapaalle kilpailulle, Telecom Finland alensi sen hintoja, mutta nosti samalla hintoja palveluissa, joiden tuottamiseen ainoastaan sillä oli oikeudet. Karjaan Puhelimessa ihmeteltiin, oliko tämä tietoinen veto valtion taholta.

125

126

Karis Telefon har ofta donerat undervisningsmaterial om telefoni, och exempelvis ryggsäckar, till skolor i regionen. Här en teckning som bolaget fick som tack på 90-talet.

Karjaan Puhelin on monesti lahjoittanut alueen oppilaitoksille puhelinalan opetusaineistoa ja esimerkiksi selkäreppuja. Tässä on yhtiön 1990-luvulla lahjoituksestaan kiitoksena saama piirros.

Telecom Finland, som hade brutits ut då Post- och televerket delades i Telecom Finland och Posten, hade fortsättningsvis bättre förutsättningar än andra bolag. Bolaget hade visserligen förlorat största delen av sitt monopol, men i och med att bolaget erhöll både fastigheter och anläggningar gratis av det gamla Post- och televerket var utgångsläget för den fria konkurrensen ändå snedvriden. De lokala telefonbolagen tvingades investera i nya anläggningar vilket oundvikligen syntes i trafikpriserna.

Karis Telefon påpekade att staten borde ha överlåtit fastigheter mot vederlag. Samtidigt skulle staten till och med ha förbättrat sina finanser. Så blev det inte.

Dessutom hade Telecom Finland fortfarande monopol på GSM-trafikens föregångare, NMT-trafiken. Även prissättningen var ett problem. Varje gång som någon del av trafiken blev öppen för fri konkurrens sänkte Telecom Finland priserna där, men höjde samtidigt priserna på de tjänster bolaget fortfaran-

GSM-liikenne oli joka tapauksessa se uusi tekniikka, johon myös Karjaan Puhelin panosti voimallisesti. Vuonna 1993 otettiin käyttöön Tammisaaren, Lappohjan ja Hangon tukiasemat. Yritys vuokrasi itselleen korkealla sijaitsevia tontteja, rakensi teitä ja tukiasemia. Hangossa sijoituspaikaksi valikoitui Cebal Printalin teollisuusalue ja antennit sijoitettiin tehtaan savupiippuun, mikä säästi rahaa, koska niitä varten ei tarvittu omaa rakennusta. Hangossa toimivien potentiaalisten yritysasiakkaiden kanssa solmittiin nopeasti vakaita suhteita ja Koverharin terästehdastoimintaa pyörittänyt Oy Fundia Ab tilasi vaihdeverkon toimipisteisiinsä Koverharissa, Taalintehtaalla ja Tammisaaressa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kemiön Puhelimen ja Salon Seudun Puhelimen kanssa.

Lisäksi Snappertunaan rakennettiin yhteistyössä Helsingin puhelinyhdistyksen kanssa Höstnäsin tukiasema. Vuoden aikana tehdyistä 5,7 miljoonan markan kokonaisinvestoinneista 3,3 miljoonaa markkaa käytettiin GSM-tekniikkaan ja muuhun uuden toimilupa-alueen infrastruktuuriin. Investointivauhti oli siis edelleen huima, mutta tarpeellinen, koska Radiolinjan ja Telecom Finlandin välinen kilpailu oli kouriintuntuvaa. Karjaan Puhelimessa arvosteltiin Radiolinjan palvelujen markkinointia ja pelättiin, että Telecom Finland pian siirtyy kilpailussa johtoasemaan. Karjaan Puhelin toivoi tilanteen parantamiseksi lupaa alkaa myydä puhelimia ja liittymiä myös paikallisesti.

Teknistä kehitystä ja uusi aika Vuodesta 1994 tuli vuosi, jona miltei kaikki viime vuosina tehdyt lakimuutokset astuivat voimaan. Karjaan Puhelimessa vuotta kuvattiin ”telealan suurten muutosten vuodeksi Suomessa”. Samoin oli tosin tavalla

de styrde ensamt. Hos Karis Telefon undrade man om detta var ett medvetet drag från statens sida.

tai toisella sanottu monista vuosista viime vuosikymmeninä, mutta jälleen kerran kuvaus oli varsin osuva.

GSM-trafiken var i alla fall det nya system som även Karis Telefon satsade stort på. Under 1993 togs basstationerna i Ekenäs, Lappvik och Hangö i drift. Nya högt belägna tomter arrenderades, vägar anlades och stationer byggdes. I Hangö etablerade man sig på Cebal Printals industriområde och antennerna placerades i fabrikens skorsten, vilket sparade pengar då man inte behövde en egen byggnad. Kontakter till potentiella företagskunder i Hangö etablerades snabbt, och Oy Fundia Ab som drev stålverket i Koverhar beställde ett växelnät för sina verksamhetspunkter i Koverhar, Dalsbruk och Ekenäs. I projektet samarbetade man med både Kimito Telefon och Salon Seudun Puhelin. Därtill byggdes Höstnäs basstation i samarbete med Helsingfors telefonförening. Av de totala investeringarna på 5,7 miljoner mark under året sattes 3,3 miljoner mark på GSM och annan infrastruktur på det nya koncessionsområdet. Investeringstakten var alltså fortsatt hög, men konkurrensen mellan Radiolinja och Telecom Finland var också påtaglig. Hos Karis Telefon kritiserade man marknadsföringen av Radiolinjas tjänster, och visade sin oro för att Telecom Finland snart tar ledningen i kampen. Som en förbättring hoppades Karis Telefon kunna börja sälja telefoner och anslutningar även lokalt.

Valitettavasti uusi kilpailutilanne johti eräiltä osin myös vilpillisiin menetelmiin puhelinyhtiöissä. Hintoja painettiin alas ja asiakkaiden houkuttelemiseksi toimittajavaihtoihin käytettiin erilaisia kikkailuja. Valtion oli reagoitava ja Liikenneministeriö otti käyttöön säännön, että kaikki uudet maksut oli rekisteröitävä ministeriössä kolme päivää ennen kuin niiden käyttö oli sallittua edes asiakastarjouksissa.

Uutta vapaata kilpailua oli säännösteltävä myös maksurajoituksilla. Karjaan Puhelimelle lakimuutokset joka tapauksessa merkitsivät suurta etua.

Puhelinyhtiö onnistui tehokkaan markkinoinnin ansiosta pääsemään jo vuonna 1994 hyviin tuloksiin.

Peräti 67 prosenttia Karjaan Puhelimen liittymän omistavista asiakkaista oli tehnyt sopimuksen kaukopuhelujen ohjaamisesta yksityisen 109-verkon välityksellä. Yhtiön markkinaosuus kaukopuheluliikenteestä oli sen omalla toimilupa-alueella vuoden lopussa 81 prosenttia, kun muiden yksityisten suomalaisten puhelinyhtiöiden vastaava osuus oli näinä aikoina vain 57 prosenttia. Saavutuksia Kaukoverkko Ysissä juhlittiin Karjaan Puhelimessa kuplajuomalla. Yritys pääsi kaikilla rintamilla hyviin tuloksiin muiden uusmaalaisten puhelinyhtiöiden kanssa tekemänsä yhteistyön ansiosta. Myös yhteisomistuksessa oleva Finnet International onnistui saavuttamaan 37 prosentin markkinaosuuden Karjaan Puhelimen asiakkaiden ulkomaanpuheluista siitä huolimatta, että Telecom Finland oli saanut pitää vanhan, tutun kansainvälisen suuntanumeron 990 ja Finnet oli saanut uuden 999-suuntanumeron. Finnetin numeron käyttöaste oli vain 15 prosenttia kansallisella tasolla, mikä osoittaa, että Karjaan Puhelin oli selviytynyt hyvin omalla toimilupa-alueellaan.

Teknisk frammarsch och en ny tid År 1994 blev året då så gott som alla lagändringar från de senaste åren trädde i kraft. Hos Karis Telefon betecknade man året som ”de stora förändringarnas år inom telebranschen i Finland”, något som visserligen sagts i något olika form om flera år under de senaste decennierna, men som återigen var mycket rimligt.

127

128

Tyvärr ledde den nya konkurrenssituationen till delvis ojusta metoder hos telefonbolagen. Priser pressades och olika knep användes för att locka över kunder från andra bolag. Staten måste reagera, och som lösning införde Trafikministeriet en regel om att alla nya tariffer måste registreras hos ministeriet tre dagar innan de kan användas ens i offerter till kunderna. Den nya fria konkurrensen måste också regleras med ramar för tarifferna. För Karis Telefon blev lagändringarna i alla fall en stor framgång. Genom effektiv marknadsföring lyckades man redan under 1994 nå goda siffror. För så mycket som 67 procent av Karis Telefons anslutningar hade kunderna ingått avtal om att fjärrsamtalen styrs via det privata 109-nätet. Marknadsandelen av fjärrtrafiken på det egna koncessionsområdet var vid årets slut 81 procent, vilket kan jämföras med att de privata finländska telefonbolagens motsvarande andel vid dessa tider låg på 57 procent. Karis Telefon firades med mousserande vin för sin bedrift av bolaget Fjärrnätet Nian. Tack vare samarbetet med de andra nyländska telefonbolagen nåddes goda resultat på samtliga fronter. Det samägda Finnet International lyckades också nå en marknadsandel på 37 procent av utlandssamtalen som Karis Telefons kunder gjorde, trots att Telecom Finland hade fått behålla det gamla invanda utlandsprefixet 990, och Finnet hade fått det nya 999. Finnets siffra var bara 15 procent på nationell nivå, vilket bevisar att Karis Telefon hade gjort väl ifrån sig på sitt eget område.

Trots framgångarna förde de nya reglerna ändå med sig många komplikationer. Trafik som gick utanför det egna nätet skulle både processas och faktureras genom komplicerade system. Samtalen hade också komplicerade uppkopplingsregler vilket ställde krav på den tekniska personalen. För personalen blev mitten av 90-talet mycket arbetsam. Karis Telefon fick också i uppgift att bygga upp bankernas data-

Uudet säännöt aiheuttivat hyvistä saavutuksista huolimatta myös monia ongelmia. Oman verkon ulkopuolelle suuntautuva teleliikenne oli sekä prosessoitava että laskutettava monimutkaisia järjestelmiä käyttäen. Puheluja varten oli myös monimutkaisia kytkentäsääntöjä, mikä asetti suuria vaatimuksia tekniselle henkilökunnalle. 1990-luvun puoliväli olikin henkilöstölle varsin työntäyteistä aikaa. Lisäksi Karjaan Puhelin sai tehtäväksi koko toimilupa-alueensa pankkien tietojärjestelmän rakentamisen. Tehtävä oli luonnollisesti erittäin tärkeä, mutta ajoi ajoittain henkilökunnan äärirajoille.

Myös uusien palvelujen markkinointi ja asiakaspalvelu edellyttivät paljon työtä. Sopeutuminen alan uuteen kilpailutilanteeseen oli haasteellista. Lisäksi tekniikkaan, valokuituun ja GSM-järjestelmään tehtiin jatkuvia panostuksia. Karjaan Puhelimessa todettiinkin, että yritys oli panostanut GSM-verkon rakentamiseen suhteellisesti ottaen paljon enemmän kuin muut puhelinyhtiöt maassamme. Yhtiö oli rakentanut lyhyessä ajassa peräti kuusi mastoa ja tukiasemaa.

Muutokset olivat asiakkaille erittäin suotuisia. Kaikki hinnat laskivat uudesta 9 prosentin televerosta huolimatta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä. Tutkimuksen mukaan neljä viidestä piti Karjaan Puhelinta korkealaatuisia palveluja tarjoavana luotettavana yrityksenä. Samanaikaisesti he kuitenkin pitivät tiedotusta kaikista nykyisin tarjolla olevista palveluista puutteellisena, mikä oli jälleen yksi osoitus kehitysvauhdista.

Tilanne oli myönteinen matalasuhdanteen jatkumisesta huolimatta. Kaikki puhelinliikenne lisääntyi Suomessa ja sen odotettiin kasvavan jatkossa vieläkin enemmän. Ennusteen mukaan lankaliittymät lisääntyisivät vain vähän, mutta langattomien liittymien määrä kasvaisi 0,6 miljoonasta 1,6 miljoo-

system på hela koncessionsområdet, vilket tidvis belastade personalen till det yttersta, men givetvis också innebar ett viktigt uppdrag. Utöver det krävde marknadsföringen och kundservicen kring de nya tjänsterna mycket arbete, att anpassa sig till den nya konkurrenssituationen branschen nu befann sig i var krävande. Fortsatta satsningar på teknik, fiber och GSM gjordes också, och Karis Telefon konstaterade att man satsat proportionellt mycket mer på utbyggnaden av GSM-nätet än andra telefonbolag i landet. På kort tid hade hela sex master och basstationer byggts.

129

För kunderna var förändringarna mycket gynnsamma. Priserna sjönk, trots den nya teleskatten på 9 procent. Kunderna var nöjda. Enligt en undersökning ansåg fyra av fem att Karis Telefon var ett tillförlitligt företag som erbjöd produkter med hög kvalitet. Samtidigt ansåg de att informationen om alla de tjänster som nuförtiden fanns var bristfällig, ännu ett tecken på den snabba utvecklingen.

Trots den fortsatta lågkonjunkturen var läget positivt. Samtlig telefontrafik i Finland ökade, och förväntades öka ännu mer. Enligt prognosen skulle trådanslutningarna öka minimalt medan de trådlösa skulle öka från 0,6 till 1,6 miljoner fram till år 2000. Finland hade redan blivit världsledande på mobiltäthet. Tio procent av befolkningen hade redan år 1994 mobiltelefon och 95 procent bodde inom täckningsområdet för GSM. Ännu år 1993 hade fler NMT- än GSM-anslutningar sålts, men år 1994 skulle trenden svänga.

Att GSM till skillnad från NMT fungerade över hela Europa lockade. Med mobiltelefonens genombrott minskade efterfrågan på trådanslutningar helt naturligt. Men då hemdatorer med Internet-förbindelse samtidigt blev vanligare, och dessa förbindelser behövde det traditionella trådnätet, höll många abonnenter ändå kvar det gamla trådnätet vid sidan av det

Ulf Sandholm och Stefan Holmberg utför underhåll av telefonledningar i Hangö år 1995.

Ulf Sandholm ja Stefan Holmberg huoltavat puhelinjohtoja Hangossa vuonna 1995.

naan vuonna 2000. Matkapuhelinliittymien tiheys oli jo nyt Suomessa suurempi kuin missään muualla maailmassa. Yhdeksällä prosentilla väestöstä oli jo vuonna 1994 matkapuhelin ja 95 prosenttia asui GSM-verkon peittoalueella. NTM-liittymiä myytiin vielä vuonna 1993 enemmän kuin GSM-liittymiä, mutta vuonna 1994 suuntaus tulisi kääntymään.

GSM:n toimivuus kaikkialla Euroopassa houkutteli.

Oli täysin luonnollista, että matkapuhelimen läpimurto vähensi lankaliittymien kysyntää. Perinteistä

lankaverkkoa tarvitsevien internetyhteydellä toimivien kotitietokoneiden samanaikainen yleistyminen sai kuitenkin monet liittyjät pysymään vanhassa lankaverkossa uuden mobiiliverkon rinnalla. Muussa tapauksessa lankaverkko olisi varmasti käynyt tarpeettomaksi paljon nopeammin.

Johtoverkkoon tehtiin vuonna 1995 investointeja Turunmaan suuntaan. Kaunislahdesta vedettiin valokuitukaapeli Karjaan kautta Pohjaan ja Tenholaan aina Turunmaan suuntaiselle lääninrajalle. Tätä linjaa kutsuttiin yhdessä Datatien johdolla rakennettujen muiden yhteyksien kanssa ”Tietoliikenteen moottoritieksi”. Keskusten laitteistojen digitalisointia jouduttiin sitä vastoin muiden hankkeiden takia lykkäämään. Puhelinliittymien määrä kasvoi jälleen 0,5 prosentilla toimilupa-alueen laajentumisen ansiosta. Vanhalla toimilupa-alueella ne sitä vastoin vähenivät. Liikenne kasvoi edelleen. Puhelujen kesto oli vuoden lopulla 22,5 miljoonaa minuuttia. Lähes 80 prosenttia puhelinliikenteestä oli paikallista.

130

Karis vattentorn var en perfekt plats för GSM-antenner, här en skiss från 1996.

Karjaan vesitorni oli täydellinen GSM-antennien sijoituspaikka. Tässä luonnos vuodelta 1996.

nya mobilnätet. I annat fall skulle trådnätet säkert ha blivit överflödigt mycket snabbare.

För ledningsnätet gjordes under 1995 investeringar mot Åboland, då optisk fiber drogs från Grundsjö via Karis, Pojo och Tenala till länsgränsen mot Åboland. Tillsammans med de andra förbindelser

GSM-rintamalla tehtiin jälleen uusia aluevaltauksia.

Tenholaan ja Bromarviin rakennettiin vuoden aikana uudet tukiasemat ja muiden asemien kapasiteettia lisättiin. Karjaan Puhelin alkoi nyt myös myydä ”GSM-laitteiksi” kutsuttuja matkapuhelimia tehostaakseen yhteisomistuksessa olevan Radiolinjayhtiön liittymämyyntiä. GSM-järjestelmää pidettiin edelleen suurena tulevaisuuden mahdollisuutena lankapuhelinten muodostaessa yhtiön ydintoiminnan selkärangan. Liikevaihto kasvoi reilulla 12 prosentilla ja 4,5 miljoonan markan investoinnit käytettiin tänäkin vuonna lähinnä GSM-tekniikkaan. Yhtiö saattoi iloita myös siitä, että GSM-panostuksissa oli toistaiseksi pysytty laskelmissa. Nyt edellytettiin kuitenkin 7–8 miljoonan markan investointeja, ja Karjaan Puhelin koki, että Radiolinjan olisi tuettava sitä rahoituksessa. Suuret investoinnit olivat joka

man byggt i Dataties regi kallades denna sträcka för ”Informationens motorväg”. Digitaliseringen av den sista utrustningen i centralerna fick däremot vänta på grund av andra projekt. Tack vare det utökade verksamhetsområdet ökade telefonanslutningarna under året igen med 0,5 procent. På det gamla området minskade de däremot. Trafiken ökade fortsättningsvis och vid slutet av året hade samtal ringts i 22,5 miljoner minuter. Lokaltrafiken stod för nästan 80 procent av trafiken.

På GSM-sidan skedde återigen nya landvinningar.

Nya basstationer byggdes detta år i Tenala och Bromarv, och kapaciteten på andra stationer utökades.

För att nå effektiverad försäljning av anslutningar via det gemensamma bolaget Radiolinja började Karis Telefon sälja ”GSM-apparater”, som mobiltelefonerna kallades. GSM-systemet ansågs fortsättningsvis vara en stor framtida möjlighet, även om trådtelefonerna ännu utgjorde bolagets ryggrad. Omsättningen ökade med drygt 12 procent och investeringar på 4,5 miljoner mark sattes återigen främst på GSM. Bolaget kunde också glädjas över att man hittills följt kalkylerna för GSM-satsningen. Nu väntade dock investeringar på 7–8 miljoner mark, och därför ansåg Karis telefon att Radiolinja måste hjälpa till med finansieringen. Stora investeringar var ändå oundvikliga om man ville hålla konkurrenterna borta från Västnyland.

Mobiltelefonin växer Efter två år av historiska förändringar inom telekommunikationsbranschen skulle 1995 bli ett år då läget stabiliserades och nya samarbetsformer utkristalliserades. Genom de stora teknologiska landvinningarna de senaste åren och det brutna telemonopolet hade Finlands roll som ett föregångsland inom telekommunikation befästs. Inträdet i EU år 1995 förstärkte rollen ytterligare.

tapauksessa välttämättömiä, jos kilpailijat haluttiin pitää poissa Länsi-Uudeltamaalta.

Matkapuhelinala kasvaa Vuosi 1995 tulisi kahden matkaviestintäalan historiallisen muutosvuoden jälkeen olemaan tilanteen vakautumisen ja yhteistyömuotojen kristallisoitumisen vuosi. Suomen asema televiestinnän edelläkävijämaana oli ankkuroitu viime vuosien suurten teknologisten saavutusten ja puhelinmonopolin purkautumisen ansiosta. Liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 vahvisti tätä asemaa entisestään.

Karjaan Puhelin oli onnistunut kansallisella tasolla pysymään hyvin kehityksessä mukana. Yhtiö jatkoi GSM-verkon laajentamista Radiolinjan puitteissa ja langattoman puhelinliikenteen räjähdysmäinen kehitys oli nyt tosiasia. Kehitys näkyi myös taloudellisesti siitä huolimatta, että asiakkaat olivat käynnistysvaiheessa saaneet tuntuvia alennuksia ja kansantalouden matalasuhdanne edelleen hidasti uusien liittymien määrän lisääntymistä. Alalle ennakoitiin lähivuosina 25–30 prosentin kasvua. Karjaan Puhelimen tulkinnan mukaan tämä oli mahdollista uuden, vapaamman kilpailun ansiosta.

Monopoli oli purettu nopeasti, mutta kilpailun vapauttamiseksi tehdyt esityöt olivat olleet pitkäaikaisia. Sillä rintamalla Finnet-ryhmän yksityiset puhelinyhtiöt olivat lobbanneet intensiivisesti muun muassa kymmenen vuotta aikaisemmin perustetun Datatie Oy:n välityksellä. Yhteistyö ja kilpailu olivat nyt korvanneet monopolin alalla. Yhteistyö muuttui entistä intensiivisemmäksi 1995, kun Finnet-yhteisyrityksen nimi annettiin ”perhenimeksi” kaikille yhteistyötä sen puitteissa tekeville puhelinyhtiöille. Finnet-yhtiöt muodostivat nyt myös asiakkaiden suuntaan yhteisrintamassa esittäytyvän Finnet-liiton. Palvelut paranisivat entisestään. Kaikki yhtiöt

131

132

På nationell nivå hade Karis Telefon lyckats hålla sig väl framme i denna utveckling. Bolaget fortsatte bygga ut GSM-nätet åt Radiolinja och en explosionsartad utveckling inom den trådlösa telefonin var nu ett faktum. Även ekonomiskt märktes utvecklingen på ett positivt sätt, trots att kunderna i uppstartskedet hade fått kännbara rabatter och samhällsekonomin ännu bromsade ökningen av nya anslutningar.

De närmaste åren förväntades branschen uppvisa en tillväxt på 25–30 procent, vilket enligt Karis Telefon hade möjliggjorts av den nya friare konkurrensen.

olivat itsenäisiä, mutta tekivät yhteistyötä keskinäisillä sopimuksilla sekä yhteisillä strategiaa, tuotekehitystä, tuotteita, palveluja ja markkinointia koskevilla päätöksillä. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä oli lobbaus televeron poistamiseksi EU-direktiiviin vedoten. Veroviranomaiset olivat veron käyttöönoton jälkeen esittäneet, että kaikille tele- ja tiedonsiirtopalveluille määrättäisiin arvonlisävero. Alaan kohdistuva uhka oli suuri, mutta lobbaus onnistui.

Valtiovarainministeriö päätti luopua televerosta talousarviossa vuodelle 1996.

Monopolet hade luckrats upp på kort tid, men förarbetet för friare konkurrens hade varit långsiktigt.

Där hade de privata telefonbolagen inom Finnetgruppen, bland annat via företaget Datatie som grundats tio år tidigare, arbetat och lobbat intensivt. Nu gällde samarbete och konkurrens i stället för monopol i branschen. Under 1995 intensifierades samarbetet då det gemensamma bolaget Finnets namn nu gavs som ”familjenamn” åt samtliga samarbetande bolag. Finnet-bolagen utgjorde nu ett konsortium som visade upp sin enade front även mot kunderna. Servicen skulle förbättras ytterligare.

Samtliga bolag var självständiga men samarbetade genom ömsesidiga avtal och gemensamma beslut gällande strategi, produktutveckling, produkter, tjänster och marknadsföring. En av de första åtgärderna var lobbandet om avskaffandet av teleskatten hänvisande till EU-direktiv. Efter införandet av skatten hade skattemyndigheterna diskuterat att alla tele- och datatjänster skulle bli mervärdesskattebelagda. Hotet mot branschen var stort, men lobbandet blev framgångsrikt. Finansministeriet beslöt avstå från skatten i budgeten för 1996.

Karjaan Puhelimelle Finnet-liittoon kuuluvien yritysten vahvistunut yhteistyö merkitsi lisäresursseja. Puhelinyhtiö kuului nyt yritysliittoon, jonka liikevaihto oli 5,3 miljardia markkaa, mikä laitemyynti mukaan lukien vastasi 43 prosenttia telealan kokonaisliikevaihdosta Suomessa vuonna 1995. Tulevaisuus näytti erittäin valoisalta, mutta johtoverkon laajentamistyöt etenivät hitaasti. Yksi osasyy siihen oli tammikuinen talvimyrsky, joka aiheutti suuria tuhoja monilla pylväslinjoilla. Linjoja jouduttiin uusimaan kilometrien matkalta Snappertunassa, Vallarsvedjassa ja Fiskarsissa. GSM-verkkoa täydennettiin Täktomin ja Harparskogin uusilla mastoilla ja monien muiden tukiasemien kapasiteettia lisättiin. Puheluliikenne lisääntyi reilulla 10 prosentilla, mutta leimallista vuoden menestykselle oli ennätyksellisen suuri liikevaihdon lisäys. Liikevaihdon kasvu 39,6 prosentilla merkitsi harppausta 13 miljoonasta reiluun 18 miljoonaan markkaan. Sekä oma myynti että erilaiset aliurakointityöt olivat lisääntyneet uudella toimilupa-alueella. Liikevaihto nousi uusiin korkeuksiin pääasiassa kuitenkin Radiolinjalle rakennettujen GSM-tukiasemien ansiosta. Myös vuonna 1996 edessä oli Radiolinjan ja Karjaan Puhelimen välinen noin 12 miljoonan euron investointi puhtaasti GSM-tekniikkaan. Karjaan Puhelin alkoi nyt määrätietoisesti vähentää velkataakkaansa

För Karis Telefon innebar det förstärkta samarbetet inom Finnet-gruppen att resurserna ökade.

Karis Telefon ingick nu i en företagsgrupp med en

Internet

Internet

Internet, världens största datornät, är egentligen ett nät av datornät för delning av information och kommunikation. Internet fick sin start som ett militärt forskningsprojekt i USA på 1960-talet. Till skillnad från telefonnätet kunde det nya Arpanet dela upp meddelanden och filer i mindre datapaket utan att vänta på uppkoppling. År 1971 skickades det första e-postmeddelandet och grunden för modern e-post lades. Under 80- och 90-talen utvecklades applikationer för både diskussionsforum och fildelning, men det stora genombrottet blev standarderna HTML och HTTP som möjliggjorde uppkomsten av hemsidor år 1991. Internets öppna källkod samt att nätet fick allt större kapacitet och öppnades upp för privatpersoner möjliggjorde den tillväxt som skedde på 90-talet. Genom webbläsare kunde man nu ”surfa” på det globala nätet. Anslutningen till internet skedde i början genom så kallad ”dial-up” och ISDN. Dial-up innebar att man genom ett modem ”ringde” upp internetleverantören, och därmed blockerade telefonen. Man kunde alltså inte använda internet och ringa telefonsamtal samtidigt. Kostnaden var relativ till användningstiden, precis som med telefonsamtal. ISDN, eller Integrated Services Digital Network, blev standarden för digital telefoni då det kunde byggas på samma koppartrådar som telefonnätet använde, men begränsade inte användningen av telefonlinjen och var mycket snabbare.

I Norden blev tekniken vanlig i mitten av 90-talet.

Internet, maailman suurin tietoverkko on oikeastaan tietoverkkojen verkosto tiedon- ja yhteyksien jakamiseen. Internet sai alkunsa sotilaallisesta tutkimushankkeesta Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Uusi Arpanet saattoi puhelinverkosta poiketen jakaa ilmoituksia ja tiedostoja pienempiin tiedostopaketteihin joutumatta odottamaan kytkentää. Vuonna 1971 lähetettiin ensimmäinen sähköpostiviesti ja luotiin nykyaikaisen sähköpostin perusta. 1980- ja 1990-luvuilla kehitettiin keskustelu- ja tiedostonjakosovelluksia, mutta varsinainen läpimurto olivat HTML- ja HTTP-standardit, jotka mahdollistivat kotisivujen rakentamisen vuonna 1991. Internetin avoin lähdekoodi sekä verkon yhä suurempi kapasiteetti ja avaaminen yksityishenkilöille mahdollistivat sen kasvun 1990-luvulla. Verkkoselainten välityksellä saattoi nyt ”surffata” maailmanlaajuisessa verkossa. Liittyminen verkkoon tapahtui aluksi niin kutsutun ”dial-up” -toiminnon ja ISDN:n välityksellä. Dial-up edellytti modeemin välityksellä tehtävää puhelinlinjan varaavaa ”soittoa” internet-toimittajalle. Puhelinta ja internetiä ei siis voinut käyttää samanaikaisesti. Kustannukset riippuivat käyttöajasta aivan kuten puheluissa. ISDN:stä eli Integrated Services Digital Networkistä tuli digitaalisen tiedonvälityksen standardi, koska se voitiin rakentaa puhelinverkkojen käyttämien kuparilankojen varaan, mutta ei rajoittanut puhelinlinjan käyttöä ja oli paljon nopeampi. Tekniikka yleistyi Pohjoismaissa 1990-luvun puolivälissä.

133

tehtyään useita vuosia suuria investointeja lainarahoituksella.

134

År 1999 fick Karis Telefon i uppdrag att granska regionens IT-system inför millennieskiftet. Här granskar kommundirektörerna från Pojo: Gretel Johansson, Hangö: Tom Axberg, och längst till höger Karis: Kaj Lindholm, arbetet. Karis ITchef Samuel Nissfolk vid datorn och Karis Telefons vd Henrik Ekblom bakom.

Karjaan Puhelin sai vuonna 1999 tehtäväksi seudun IT-järjestelmien tarkastamisen vuosituhannen vaihdetta ajatellen.

Tässä työn touhussa kuntajohtajat Gretel Johansson Pohjasta, Tom Axberg Hangosta ja kauimpana oikealla Kaj Lindholm Karjaalta. Tietokoneen äärellä istuu Karjaan kaupungin IT-päällikkö Samuel Nissfolk ja hänen takanaan seisoo Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja Henrik Ekblom.

omsättning på 5,3 miljarder mark, vilket år 1995 utgjorde 43 procent av den totala omsättningen inom telekommunikationsverksamheten i Finland, inkluderande försäljningen av apparater. Framtiden var mycket ljus, men i utbyggnaden av ledningsnätet gick man ändå sakta framåt. En delorsak var en storm i januari som orsakade stora skador på flera stolplinjer. Flera kilometer måste byggas om i Snappertuna, Vallarsvedja och Fiskars. GSM-nätet fick ändå nya master i Täktom och Harparskog, och kapaciteten i flera andra stationer utökades.

Samtalstrafiken ökade med drygt 10 procent, men främst var det den rekordstora ökningen av omsättningen som präglade framgångarna under året. Ök-

Karjaan Puhelin valmistautui viime vuosien suurista lakimuutoksista huolimatta vielä yhteen muutokseen perustamalla Rastel Oy:n (lyhenne nimestä Raseborgs Telefon) vuonna 1995. Karjaan Puhelin varautui uuden yhtiön perustamisella mahdolliseen puhelinverkon eriyttämiseen palveluoperaattorin toiminnasta. Myös taloudellinen kehitys jatkui vaihtelevana. Alan kasvuennusteista huolimatta yleinen matalasuhdanne jarrutti edelleen kehitystä etenkin teollisuudessa, ja Karjaan Puhelin aloitti vuoden 1996 varovaisesti.

Vuosi oli kuitenkin menestyksellinen. Viime vuosien suuret investoinnit alkoivat tuottaa tulosta, mikä näkyi hyvänä tuloskehityksenä liittymien määrän hienoisesta vähenemisestä huolimatta. Lisäksi yrityksen vakavaraisuusaste ylitti 50 prosenttia ja nousi 56 prosenttiin. Vuodesta tuli myös symbolisesti tärkeä, koska viimeinenkin tilaajaryhmä siirrettiin analogisesta keskuksesta digitaaliseen. Karjaan Puhelimessa koettiin, että yhtiö oli sen myötä siirtynyt uuteen aikakauteen, jota voitiin kuvata yhdellä sanalla, ”multimedia”. Multimedia ilmensi uusia mahdollisuuksia ”välittää interaktiivisesti puheen lisäksi myös liikkuvia kuvia ja tietoja” tavallisessa puhelinverkossa. Tämä avasi suuria mahdollisuuksia ja panostuksia oman valokuiturunkoverkon rakentamiseen jatkettiin. Kiinnittääkseen myös yleisön huomion uuteen ja kiehtovaan kehitykseen Karjaan Puhelin järjesti digitalisointitempauksen toimitalossaan Karjaalla. Kävijät saivat tutustua sekä matkapuhelimiin että ISDN-liitännäisiin internetyhteyksiin ja uuteen täysin digitalisoituun keskukseen.

Tempaus houkutteli paikalle yli 600 osanottajaa, ja etenkin lapset viihtyivät erinomaisesti voidessaan kommunikoida Karjaan kirjaston kanssa uuden ku-

ningen på 39,6 procent innebar att man gick från 13 till drygt 18 miljoner mark. Både den egna försäljningen och olika entreprenadarbeten hade ökat på det nya koncessionsområdet, men främst var det bygget av GSM-basstationer för Radiolinja som höjde omsättningen till nya höjder. Även år 1996 väntade en investering på runt 12 miljoner mark, enbart i GSM, fördelat på Radiolinja och Karis Telefon. Samtidigt började Karis Telefon målmedvetet minska sin skuldbörda, efter flera år av stora investeringar och nya lån.

Trots de många lagändringarna de senaste åren förberedde sig Karis Telefon för ännu en ändring genom att grunda bolaget Rastel (Raseborgs Telefon) år 1995. Bolaget grundades i beredskap för en eventuell separering av telenäten från tjänsteoperatörsverksamheten. Ekonomin fortsatte också fluktuera.

Trots tillväxtprognoserna för branschen inverkade den allmänna lågkonjunkturen ännu bromsande, särskilt hos industrin, och Karis Telefon gick försiktigt in i 1996. Året blev ändå en framgång. De stora investeringarna de senaste åren hade börjat bära frukt, vilket syntes i ett gott resultat trots att antalet anslutningar minskade något, samt i att soliditeten översteg 50 procent och landade på 56 procent. Året blev också symboliskt viktigt då den sista abonnentgruppen flyttades över från den analoga till digitala centralen. Genom det ansåg Karis Telefon att bolaget hade gått in i en ny era som kunde beskrivas med ett ord, ”multimedia”. Multimedia beskrev de nya möjligheterna att genom det vanliga telefonnätet ”interaktivt överföra förutom tal även rörlig bild och data”. Möjligheterna var stora och man fortsatte satsa på det egna stamnätet för fiber. För att uppmärksamma även allmänheten på den nya och fascinerande utvecklingen bjöd Karis Telefon in till ett

vapuhelinyhteyden välityksellä. Vuonna 1984 aloitettu digitalisointi oli nyt saatu maaliin. Tulevaisuuden visioissa olivat etätyö ja yhä tiiviimmin yhteen linkitetty maailma.

Vaikka digitalisaatio oli toteutettu, Karjaan Puhelimessa keskusteltiin uuden päivitetyn keskuksen tarpeesta. Vaihtoehtoja oli useita. Yksi mahdollisuus oli ostaa palveluja Helsingin Puhelinyhdistyksen Kirkkonummen vaihteesta, mikä olisi edellyttänyt 1,5 miljoonan markan investointeja. Oman keskuksen täydellinen uusiminen maksaisi 3,5 miljoonaa markkaa. Myös yhteistyöstä Lohjan Puhelimen kanssa keskusteltiin, mutta molemmat yhteistyövaihtoehdot osoittautuivat epäedullisiksi oman vaihteen päivittämiseen verrattuna. Yhtiö päätti siksi päivittää oman vaihteensa, vaikka samalla korostettiin, että Finnet-yhtiöiden välisen keskusyhteistyön lisääminen olisi tulevaisuudessa edullinen vaihtoehto.

Puhelinliikenteessä tapahtui vuonna 1996 suuria muutoksia sekä puhelinyhtiöiden että kuluttajien kannalta. Kaukoliikenteen suuntanumeroiden määrä väheni suuren suuntanumerouudistuksen johdosta 74:stä 13:een. Karjaalta saattoi nyt soittaa Lohjalle ilman suuntanumeroa, mikä oli monille suuri muutos. Lisäksi yleinen hälytysnumero muuttui 112:ksi. Pitkästä siirtymäkaudesta huolimatta kyse oli suuresta muutoksesta. Monet yllättyivät, kun he eivät päässeet perille vanhoilla numeroilla, ja pyysivät apua Karjaan Puhelimelta. Loppujen lopuksi kaikki sujui kuitenkin melko joustavasti. Sanomalehti Västra Nyland otsikoi siirtymää ”numerosirkukseksi”. Koska Inkoo oli ennen muutosta jakaantunut Telen ja Helsingin puhelinyhdistyksen välillä, jaettiin se nytkin 09- ja 019-alueisiin, vaikka tavoite oli, että koko läänissä olisi käytössä sama suuntanumero. Aiemmat suuntanumerot olivat olleet voi-

135

massa 1950-luvun puolivälin automatisoinnista lähtien. Monet muutokset olivat vaikuttaneet puhelinnumeroihin Karjaan Puhelimen perustamisen jälkeen. Numerot olivat esimerkiksi pidentyneet tilaajien ja numeroiden määrän lisäännyttyä. Vuoden 1996 kaltaista suurta muutosta ei ollut kuitenkaan koskaan ennen toteutettu.

136

Tidigare vd:ar och styrelseordförande har genom åren avbildats på porträtt i huvudkontoret.

Entiset toimitusjohtajat ja hallituksen puheenjohtajat on vuosien varrella ikuistettu pääkonttorin muotokuvagalleriaan.

digitaliseringsjippo vid kontoret i Karis. Besökarna fick bekanta sig med både bildtelefoner och ISDNanslutna internet-förbindelser, och den nya fullständigt digitaliserade centralen visades upp. Över 600 intresserade besökte jippot. Speciellt barnen trivdes då de via en bildtelefonförbindelse kunde kommunicera med Karis stads bibliotek. Digitaliseringen som hade inletts 1984 var nu i mål. Distansarbete och en alltmer ihopkopplad värld var framtidsutsikten. Även om digitaliseringen hade genomförts diskuterades behovet av en ny uppdaterad central. Alternativen var flera. En möjlighet var att köpa tjänster från Helsingfors Telefonförenings central i Kyrkslätt, vilket krävde investeringar på 1,5 miljoner mark. En fullständig uppdatering av den egna centralen skulle kosta 3,5 miljoner mark. Ett samarbete med Lojo Telefon diskuterades också, men båda samarbetena visade sig snart vara ofördelaktiga jämfört med att uppdatera den egna centralen. Bolaget beslöt därför

Karjaan Puhelin tulisi vuonna 1996 myös saamaan uuden toimitusjohtajan Ralf Lytzin jäädessä eläkkeelle. Lytz oli toiminut toimitusjohtajana vuodesta 1992 oltuaan ennen sitä vuodesta 1970 alkaen puhelinyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Yhtiössä siirryttiin Lytzin toimitusjohtajakaudella automaattiseen tietojenkäsittelyyn ja otettiin käyttöön erilaisia perinteisiä työtehtäviä helpottavia laskutusjärjestelmiä. Lisäksi hän lanseerasi vuosittaiset henkilöstöretket lähialueille, koska hänestä oli tärkeätä, että henkilökunta tunsi yrityksen toiminta-alueen.

Kaikki puhelinyhtiöt loivat uuden kilpailutilanteen johdosta uusia hinnoittelujärjestelmiä ja keksivät ”yön aikana” uusia tarjouksia ja hintoja pysyäkseen kilpailussa mukana. Tämä asetti yhtiöille suuria vaatimuksia, jotta ne saivat muutokset päivitettyä tietojärjestelmiin ja pystyivät huolehtimaan, että palapeli pysyi koossa. Ne tehtävät olivat langenneet lukuisina pitkinä iltoina pitkälti Lytzin harteille hänen toimitusjohtajakaudellaan. Lytz oli siis toimitusjohtajakautensa lyhyydestä huolimatta mukana monissa nopeissa käänteissä. Nyt hän jatkoi hallituksessa, jossa hän seurasi erovuorossa ollutta entistä toimitusjohtajaa, Ilmari Wasamaa. Karjaan Puhelin oli Lytzin aikana laajentanut sekä toimilupaaluettaan että palvelujaan.

Lytzin seuraajaksi toimitusjohtajana valittiin elektroniikkainsinööri Henrik Ekblom. Hän oli ennen sitä työskennellyt IVO:n (nykyinen Fortum) Inkoon

uppdatera den egna centralen, trots att man påpekade att det i framtiden skulle vara fördelaktigt med mer centralsamarbete mellan Finnet-bolagen.

Under 1996 skedde en stor förändring i telefontrafiken för både telefonbolag och konsumenter. Genom en stor riktnummerändring minskade antalet riktnummer för fjärrtrafiken till 13, från tidigare 74.

Nu kunde man ringa från Karis till Lojo utan riktnummer, en stor förändring för många. Dessutom ändrade det allmänna alarmnumret till 112. Trots en övergångstid var det en stor omställning. Många överraskades av att de inte kom fram med de gamla numren och begärde hjälp av Karis Telefon. Till slut gick allt ganska smidigt. Tidningen Västra Nyland rubriksatte i alla fall händelsen som ”nummercirkusen”. I och med att Ingå innan förändringen var uppdelat mellan Tele och Helsingfors Telefonförening blev Ingå nu delat mellan 09 och 019, trots målet att ett län skulle motsvara ett nummer. De tidigare riktnumren hade existerat sedan automatiseringens tid i mitten av 50-talet, men sedan Karis Telefons grundande hade telefonnumren ändå påverkats av många förändringar. Numren hade exempelvis blivit längre då flera abonnenter och nummer tillkommit. En lika stor förändring som den 1996 hade ändå aldrig inträffat.

Under 1996 skulle Karis Telefon också få en ny vd då Ralf Lytz avgick med pension. Lytz hade varit vd sedan 1992 och innan det styrelseordförande sedan 1970. Som vd införde Lytz databehandling och olika faktureringssystem som underlättade det vardagliga arbetet vid bolaget. Dessutom hade han infört årliga personalutflykter i närregionen, eftersom han tyckte det var viktigt att personalen kände till regionen som bolaget verkade i.

137

Storbildsuppkopplingen till Stockmann i Helsingfors, eller det ”virtuella hålet” som man kallade det, blev populär under jippot 1997.

Stockmannille Helsinkiin avattu laajakuvayhteys tai ”virtuaalinen reikä”, joksi sitä kutsuttiin, herätti suurta ihastusta vuoden 1997 tempauksessa.

voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitopäällikkönä.

Myös Ekblomilla oli tekninen peruskoulutus. Lisäksi hän oli työskennellyt L M Ericssonin palveluksessa sekä puhelinasentajana eri paikkakunnilla Norjassa. Nyt hän tulisi luotsaamaan Karjaan Puhelimen seuraavan nykyisaikaistamisaallon halki. Ekblom osoittautui nopeasti avoimeksi, uudisajattelua ja kaukonäköisyyttä edustavaksi johtajaksi. Yksi uu-

138

I och med den nya konkurrenssituationen skapade samtliga telefonbolag nya tariffsystem och hittade även på erbjudanden och priser över en natt, allt för att stå sig i konkurrensen. Det satte krav på bolagen för att få dem implementerade i datasystemen och se till att allt hängde ihop. De uppgifterna hade i stor utsträckning fallit på Lytz många sena kvällar under hans år på vd-posten. Trots sin korta tid som vd hade Lytz därmed varit med om snabba svängar.

Nu fortsatte han i styrelsen och tog där vid efter tidigare vd Ilmari Wasama som var i tur att avgå från styrelsen. Under Lytz tid hade Karis Telefon utökat både sitt koncessionsområde och sina tjänster.

Till Lytz efterträdare valdes elektronikingenjör Henrik Ekblom som tidigare jobbat som drift- och underhållschef vid IVO (dagens Fortum) vid Ingå kraftverk. Även Ekblom kom in i företaget med en teknisk utbildning i grunden, hade praktiserat på L M Ericsson, och jobbat som telefonmontör i Norge på olika orter. Nu skulle han leda Karis Telefon genom nästa våg av modernisering. Ekblom visade sig snabbt vara en öppen, nytänkande och visionär ledare. Ett av de första ärendena som togs upp av den nya vd:n var huruvida Karis Telefons namn ur marknadsföringssyfte borde återspegla att man nu verkar förutom i Karis på hela Hangö udd.

Ekblom tänkte framåt och visionerade stort om utbyggnaden av fiber i Västnyland. Fibern var bekant sedan länge eftersom han fått en liten kabelstump av sin far på 70-talet. Stumpen hade han bevarat i sin plånbok och stolt visat upp åt kompisarna. Inspirerad av science fiction hade Ekblom också intresserat sig för vad annat framtiden kunde föra med sig, såsom artificiell intelligens. Med pengarna från GSM-satsningarna började möjligheterna öppna upp sig, men Ekblom ville också ha noggranna utredningar innan beslut fattades. Samtidigt väntade

den toimitusjohtajan alkumetreillä esiin nostamista asioista oli, pitäisikö Karjaan Puhelimen nimen markkinointisyistä heijastaa sitä, että yritys nyt Karjaan lisäksi toimi myös koko Hankoniemen alueella.

Ekblom ajatteli eteenpäin ja visioi kuituverkon laajentumista kaikkialle läntisellä Uudellamaalla. Hän oli tutustunut valokuituun jo paljon aiemmin saatuaan isältään pienen valokuitupätkän 1970-luvulla. Hän oli säilyttänyt valokuitua lompakossaan ja näyttänyt sitä ylpeänä kavereilleen. Science fictionista inspiroituneena Ekblom oli kiinnostunut myös siitä, mitä tulevaisuus voisi tuoda matkassaan esimerkiksi tekoälyn muodossa. GSM-panostuksista saadut rahat alkoivat avata mahdollisuuksia, mutta Ekblom halusi myös tarkkoja selvityksiä ennen päätösten tekemistä. Samanaikaisesti hän odotti valokuidulle oikeata ajankohtaa, kun modeemien hinnat tulisivat niin edullisiksi, että yksityishenkilöillä alkaisi olla varaa niiden hankkimiseen kotikäyttöön.

Modeemit maksoivat nimittäin alussa ”saman verran kuin henkilöauto”, kuten Ekblom asian ilmaisi.

Ekblom tulisi Wasaman lailla hakemaan ajatuksia ja inspiraatiota Ruotsista sekä Norjasta. Ekblomin kauaskatseisuus näkyi myös siitä, että hän varhain osti Karjaan Puhelimelle verkkotunnukset fiberhem. fi ja omakuitu.fi sekä myöhemmin myös kuitukotiin. fi:n.

Internet lyö itsensä läpi Tiedonsiirron uudet mahdollisuudet ja vallitseva GSM-into tulisivat tekemään 1990-luvun jälkipuoliskon myllerrysten täyteiseksi ajaksi. Vuosi 1996 toi mukanaan myös ulkopuolisen panostuksen, josta tuli ensimmäinen laatuaan Länsi-Uudellamaalla.

Lisäksi se tulisi pidemmällä aikavälillä olemaan ensimmäinen askel seudulle ratkaisevassa kehityksessä ja profiloinnissa. Pitkällisen suunnittelun jälkeen

IT Informationsteknik blev ett nytt modeord i och med internets expansion på 90-talet. Begreppet etablerades i branschen mellan 1992 och 1994, och samlade bland annat internet, e-post, telefoni, radio och tv.

Tidigare hade begreppet ADB (automatisk databehandling) använts. Då kommunikationsmöjligheterna ökade föddes också begreppet IKT, informations- och kommunikationsteknik, eller ICT på engelska. Samtliga förkortningar har länge använts för att hänvisa till den nya tekniken.

IT IT:stä (lyhenne Information Technologystä) tuli tietotekniikan alalla uusi muotisana 1990-luvulla internetin maailmanvalloituksen myötä. Käsite juurtui alalle vuosina 1992 - 1994, ja siitä tuli muun muassa internetin, sähköpostin, matkapuhelinliikenteen, radion ja tv:n yhteisnimike. Aiempi nimike oli ATK (automaattinen tietojenkäsittely). Tiedonvälitysmahdollisuuksien lisääntyessä syntyi myös käsite TVT tieto- ja viestintätekniikka, englanniksi ICT, Information and Communication Technology. Uudesta tekniikasta puhuttaessa on jo pitkään käytetty lyhenteitä.

139

140

År 1997 lades sjökabeln Baltic North mellan Hangö och Stockholm. Karis Telefon hade en central roll och nya vd:n Henrik Ekblom deltog. Till höger arbetar Ralf Sandström och Rolf Wikström.

Hangon ja Tukholman välille laskettiin vuonna 1997 Baltic North -merikaapeli. Karjaan Puhelimella oli hankkeessa keskeinen rooli ja uusi toimitusjohtaja Henrik Ekblom edusti yhtiötä kaapelia laskettaessa. Oikealla työn touhussa Ralf Sandström ja Rolf Wikström.

han på rätt tillfälle för fibern, när modemen skulle bli så förmånliga att privatpersoner började ha råd med dem i sina hem. I början hade de nämligen kostat ”som en personbil”, såsom Ekblom uttryckte det.

Precis som Wasama skulle Ekblom hämta idéer och inspiration från Sverige, men även Norge. Ekbloms visionära sida syntes även i att han tidigt köpte domännamnet fiberhem.fi och omakuitu.fi, samt senare kuitukotiin.fi, till Karis Telefon.

Internet slår igenom Med nya möjligheter inom dataöverföring och pågående GSM-iver skulle det sena 90-talet bli en omtumlande period. År 1996 förde också med sig en extern satsning som skulle bli den första i sitt slag för Västnyland, och som på sikt skulle bli det första initiativet i en avgörande utveckling och profileringen för regionen. Efter en längre tid av planering fattades nämligen de sista avgörande besluten för en internationell kabelförbindelse mellan Helsingfors och Stockholm, med en sjökabel mellan Stockholm och Hangö. Byggstarten för den så kallade Baltic North-kabeln i Finnet Internationals regi skulle bli 1997. Hos Karis Telefon såg man ett högklassigt transmissionsnät som ett måste för framtidens konkurrenskraft. De stora satsningarna på egna fiberkablar var en förberedelse för detta.

Under året började man också på allvar diskutera ett gemensamt Finnet-bolag som skulle sköta nationella ärenden. Följande år skulle diskussionerna ändå avbrytas och samarbetet mellan de regionala bolagen fortsatte som förr med Finnet-förbundet som gemensam intressebevakare. Lagändringarna för en öppnare konkurrens fortsatte också. I början av 1997 ändrades den gamla telelagen till en telemarknadslag. Trots den skärpta konkurrensen fortsatte Finnet-bolagens marknadsandel för både fjärr- och utlandssamtalen att öka, och via Karis Te-

tehtiin viimeiset ja ratkaisevat päätökset Helsingin ja Tukholman välisestä kansainvälisestä kaapeliyhteydestä. Hankoon vedettäisiin Tukholmasta merikaapeli. Baltic North -nimeä kantavan kaapelin vetäminen käynnistyi Finnet Internationalin johdolla 1997. Korkealuokkaista siirtoverkkoa pidettiin Karjaan Puhelimessa tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä. Suuret panostukset omiin valokuitukaapeleihin olivat valmistautumista tähän.

Vuoden aikana alettiin vakavasti keskustella myös yhteisestä Finnet-yhtiöstä, joka hoitaisi kaikki kansalliset asiat. Keskustelut keskeytettiin kuitenkin seuraavana vuonna ja alueellisten yhtiöiden yhteistyö jatkui entiseen tapaan Finnet-liiton toimiessa yhteisenä edunvalvojana. Kilpailua avaavia lakimuutoksia tehtiin lisää, ja vanha telelaki muuttui vuoden 1997 alussa telemarkkinalaiksi. Finnet-yhtiöiden markkinaosuus jatkoi tiukentuvasta kilpailusta huolimatta kasvuaan sekä kauko- että ulkomaanpuheluissa ja Karjaan Puhelimen osakkuuden ansiosta rahat myös pysyivät seudulla, kuten Henrik Ekblom ilmaisi asian vuosikatsauksessaan. Tämä oli erittäin tärkeätä yhtiölle, joka koko olemassaolonsa ajan oli tehnyt työtä paikallisuuden säilyttämiseksi.

Kehitys jatkui myös GSM-puolella. Radiolinjalle rakennettiin uudet tukiasemat Tammisaaren vanhaan palotorniin ja vanhaan vesitorniin. Karjaan Puhelin vuokrasi myös Karjaan vesitornista paikat tukiasemalle ja antenneille. Muualle alueella saatiin vuoden aikana yhteensä kuusi uutta tukiasemaa.

GSM-matkapuhelinliittymien läpimurto oli ilmeinen monella taholla. Yhä useammat asiakkaat alkoivat siirtyä kiinteistä puhelinliittymistä GSM:ään tai halusivat molemmat. Vaikka liikennöintimaksut lisääntyivät, liikevaihto väheni jonkin verran. Investointeja tehtiin yli 6 miljoonan markan edestä.

141

142

Personalen år 1998. Redan då hade många arbetat i bolaget i tiotals år.

Henkilökunta vuonna 1998. Monet olivat jo tuolloin olleet yhtiön palveluksessa kymmeniä vuosia.

lefons delägarskap hölls pengarna i regionen, såsom Henrik Ekblom uttryckte det i sin årsöversikt. Detta var mycket viktigt för bolaget som genom hela sin existens arbetat för att hålla det regionala regionalt.

På GSM-sidan fortsatte utvecklingen. Nya basstationer för Radiolinja byggdes i gamla brandtornet och gamla vattentornet i Ekenäs. Även i Karis hyrde Karis Telefon in sig i vattentornet med en basstation och antenner. I den övriga regionen tillkom totalt sex stationer under året. De mobila GSM-anslut-

Vuodelle 1997 ei odotettu mitään suurempaa kehitystä kiinteään puhelinliikenteeseen. Kehityksen painopiste oli GSM:ssä. Myös uudet internetyhteydet mainittiin nyt ensimmäistä kertaa tulevaisuuden kasvumahdollisuuksina. Valokuidun ja GSM-asemien lisäksi panostuksia tehtiin nyt myös verkkoliikenteen ISDN-keskittimiin. Karjaalla oli huomattavissa suurta kiinnostusta internetyhteyksiä kohtaan. ISDN-lisäliittymien määrä nousi 3:sta 49:ään.

Muutoin eniten uusia asiakkaita saatiin Hangossa ja Tammisaaressa. Liikevaihto kasvoi jälleen, eikä yh-

ningarnas genombrott var tydligt på flera håll. Allt fler kunder började nu övergå från fasta telefonanslutningar till GSM eller ha både och. Även om trafikavgifterna ökade minskade omsättningen något.

Investeringarna översteg 6 miljoner mark.

Inför 1997 förväntade man sig ingen större utveckling inom den fasta telefontrafiken. Det var inom GSM det rörde på sig. För första gången nämndes nu också de nya internet-förbindelserna som en framtida tillväxtmöjlighet. Förutom fibern och GSM-stationerna satsade man nu även på nya ISDN-koncentratorer för internettrafiken. Det tydligaste intresset för internet-förbindelser märktes i Karis, då antalet ISDN-tilläggsanslutningar ökade från 3 till 49. I övrigt tillkom flest nya kunder i Hangö och Ekenäs.

Omsättningen ökade igen samtidigt som bolaget inte behövde nya lån och soliditeten förbättrades ytterligare. Det var viktigt eftersom styrelsen året innan börjat oroa sig för att lånebördan hade ökat med alla investeringar, samtidigt som budgeterna inte möjliggjorde en minskning. Omsättningen uppgick nu till hela 19,8 miljoner mark, nära en ny milstolpe.

Medvetenheten om internet-förbindelsernas betydelse för den regionala konkurrenskraften ledde under året till ett nytt samarbete mellan Karis Telefon och städerna Karis, Ekenäs och Hangö samt Pojo kommun. De minskande statsandelarna till kommunerna krävde en ny strategi för att regionen skulle hålla sig framme i informationsteknologins snabba utveckling. En regional IT-strategi behövdes och arbetsgruppen ”Sydspetsens IT-utvecklingsprojekt” grundades som svar. I Karis togs snabbt ett praktiskt steg för att gynna detta. Genom ett modernt optokabelnät bands nu de finska och svenska skolorna, biblioteket och stadens övriga fastigheter samman. Målet med projektet var att sköta kommunernas ADB-stöd, men ett beslut sköts upp.

tiö tarvinnut uusia lainoja, joten vakavaraisuusaste parani entisestään. Se oli tärkeätä, koska hallitus oli vuotta aiemmin alkanut huolestua kaikkien investointien myötä kasvaneesta lainataakasta. Samanaikaisesti talousarvio ei kuitenkaan mahdollistanut lyhennyksiä. Liikevaihto oli nyt peräti 19,8 miljoonaa markkaa. Lähestyttiin uutta virstanpylvästä.

Tietoisuus internetyhteyksien merkityksestä alueelliselle kilpailukyvylle johti vuoden aikana uuteen Karjaan Puhelimen ja Karjaan, Tammisaaren ja Hangon kaupunkien sekä Pohjan kunnan väliseen yhteistyöhön. Kuntien valtionosuuksien pieneneminen edellytti uutta strategiaa, jotta seutu pysyisi mukana tietoteknologian nopeassa kehityksessä. Tarvittiin alueellinen IT-strategia. Haasteeseen vastattiin perustamalla oma ”Eteläkärjen IT-kehittämishanke” -työryhmä. Karjaalla otettiin ripeästi käytännön askelia asian edistämiseksi. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut, kirjasto ja kaupungin kaikki kiinteistöt kytkettiin nykyaikaiseen valokaapeliverkkoon. Hankkeen tavoite oli huolehtia kuntien ATKtuesta, mutta päätöstä lykättiin.

Marraskuussa 1997 suuren markkinointikampanjan yhteydessä avattiin Karjaan Puhelimen ja Stockmannin Helsingin tavaratalon välille laajakuvayhteys. Kampanjan takana olivat Karjaan kaupunki ja Karjaan Puhelin. Karjaalle haluttiin houkutella uusia asukkaita edullisilla tonteilla, pendelöintiliikenteellä ja hyvillä verkkoyhteyksillä. Karjaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veikko Wigren sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ralf Backman pitivät Karjaan Puhelimen ja Stockmannin kosmetiikkaosaston välisellä ”virtuaaliaukolla” yhteyttä Stockmannilla olevaan näyttelijä Göran Wadenströmiin. Tapahtumaan osallistui reilut 800 kävijää. Samanaikaisesti Karjaan Puhelin markkinoi uutta Baltic North -merikaapelia Ruotsiin. Laajaku-

143

144

I samband med en stor marknadsföringskampanj etablerades i november 1997 en storbildsförbindelse mellan Karis Telefon och varuhuset Stockmann i Helsingfors. Bakom kampanjen låg Karis stad och Karis Telefon. Med billiga tomter och pendlingsresor samt god nätförbindelse ville man locka nya invånare till Karis. Genom det ”virtuella hålet” till Stockmanns kosmetikavdelning höll stadsfullmäktiges ordförande Veikko Wigren samt stadsstyrelsens ordförande Ralf Backman kontakt med skådespelaren Göran Wadenström på Stockmann. Drygt 800 besökte evenemanget. Samtidigt marknadsförde Karis Telefon den nya sjökabeln Baltic North till Sverige. Tanken med storbilden vara att visa hur distansarbete utgjorde en ny arbetsmöjlighet och hur videolänkar kan koppla ihop kontor på olika orter, genom exempelvis en väggskärm.

Trots den hårda konkurrensen efter de senaste årens avreglering enades Karis Telefon och Telecom Finland under 1997 om ett samarbete. Tidigare hade man ibland byggt master och samma utrustning bredvid varandra. Nu började de två bolagen hyra antennplatser av varandra. Karis Telefon uppskattade samarbetet särskilt för miljöns del. Det var helt onödigt att bygga två master bara för att man inte kunde samarbeta. Fyra nya basstationer byggdes även detta år, bland annat på Tulludden i Hangö, den sydligaste masten på området. Karis Telefon fortsatte också vara synligt i samhället och gav en lärobok samt multimedia-cd med en spännande äventyrsberättelse om hjälten Wilhem U och byn Tassbacka, till lågstadierna i Karis, Pojo och Snappertuna. Läromaterialet var en del av Finnet-bolagens skolningsprojekt kring telefoni. I den ordinarie verksamheten delade Karis Telefon också ut bland annat ryggsäckar och stipendier.

Under de sista åren av milleniet fortsatte antalet abonnemang öka, soliditeten förbättrades och

valla oli tarkoitus esitellä etätyötä uutena työskentelymahdollisuutena ja havainnollistaa, miten eri paikkakunnilla sijaitsevat toimistot voidaan yhdistää videolinkeillä ja näyttää kuvaa esimerkiksi seinänäytöillä.

Karjaan Puhelin ja Telecom Finland solmivat viime vuosina poistettujen rajoitusten jälkeisestä kovasta kilpailutilanteesta huolimatta yhteistyösopimuksen vuonna 1997. Mastoja ja samoja laitteistoja oli aiemmin toisinaan rakennettu vierekkäin. Nyt yhtiöt alkoivat vuokrata antennipaikkoja toisiltaan. Karjaan Puhelin arvosti yhteistyötä etenkin ympäristön kannalta. Oli täysin turhaa rakentaa kaksi mastoa vain, koska ei voitu tehdä yhteistyötä. Myös tänä vuonna rakennettiin neljä uutta tukiasemaa, muun muassa toimilupa-alueen eteläisin asema Tulliniemelle Hankoon.

Karjaan Puhelin jatkoi myös esilläoloaan yhteiskunnassa ja lahjoitti Karjaan, Pohjan ja Snappertunan ala-asteille oppikirjan sekä multimedia-cd:n, jossa oli jännittävä seikkailukertomus sankari Wilhelm U:sta ja kylästä nimeltä Tassbacka. Oppiaineisto oli osa Finnet-yhtiöiden puhelinaiheista valistushanketta. Karjaan Puhelin jakoi vuosittain myös muun muassa reppuja ja stipendejä.

Liittymien määrä jatkoi kasvuaan, vakavaraisuusaste parani ja markkinaosuudet kasvoivat kaikilla toimintalohkoilla vuosituhannen viimeisinä vuosina. Verkkoliikenne lisääntyi vuonna 1998 yhtiön kiinteässä verkossa 300 prosentilla. Jos 1990-luku oli ollut matkapuhelinten vuosikymmen, nyt lähdettiin siitä, että 2000-luvusta tulisi verkkosovellusten vuosikymmen. Karjaan Puhelin suunnitteli perustavansa yhteisen IT-yhtiön länsiuusmaalaisten kuntien kanssa, mutta suunnitelmat raukesivat, koska puhelinyhtiön vahvaa roolia yksityisenä yrityksenä

markandandelarna på samtliga fronter förstärktes. År 1998 ökade internettrafiken i bolagets fasta nät med 300 procent. Om 90-talet hade varit mobiltelefonernas decennium utgick man nu från att 2000-talet skulle bli ”internet-tillämpningarnas”.

Trots det förföll planerna på ett gemensamt IT-bolag med de västnyländska kommunerna, även om Karis Telefon ansåg att det kunde bli ”en vitaminspruta” för regionen. Karis Telefons starka roll som ett privat bolag tillsammans med kommunerna hade kritiserats. Opinionen kallade projektet ”en monopolisering av IT-sektorn” och en ”västnyländsk itkatastrof”. Andra ansåg att det var precis vad som behövdes, och planerna fick mycket synlighet i medierna. Till slut backade kommunerna ur.

145

Ett viktigt samarbetsavtal om teletjänster med regionens företagarföreningar kunde i alla fall ingås, och 1999 ledde Karis Telefon också ett samarbete för att gå igenom kommunernas IT-system inför det nya årtusendet. Den i efterhand något vidskepliga rädslan för att millennieskiftet skulle innebära stora problem inom IT-världen verkar ha smittat av sig även på kommunerna i Västnyland.

Några steg i den tekniska utvecklingen skulle ännu hinna genomföras innan millenniet. Koncessionen för så kallad DCS-mobiltelefoni år 1998 var ett viktigt steg i utvecklingen mot tredje generationens mobiltelefonnät, eller 3G. Under de två sista åren på 90-talet togs också ny transmissionsutrustning med SDH-teknik (Synkron digital hierarki) i bruk. Tekniken gav större överföringskapacitet och funktionssäkerhet. Karis Telefon hade sett potential i detta redan 1996, och börjat uppgradera utrustningen på det egna området, men hoppades att även andra bolag skulle göra detta på sina områden, för att exempelvis skapa en SDH-förbindelse ända till Helsingfors. Karis Telefon såg extra stor poten-

År 1997 ordnade Karis Telefon ett stort marknadsföringsjippo för att visa vilka möjligheter till distansarbete den senaste tekniken gav.

Karjaan Puhelin järjesti vuonna 1997 suuren markkinointitapahtuman näyttääkseen, mitä mahdollisuuksia etätyöhön uusin tekniikka avasi.

tällaisessa yhteistyössä arvosteltiin. Karjaan Puhelimella koettiin, että yhteistyö toisi ”piristysruiskeen” seudulle. Hanketta vastustaneet kutsuivat sitä julkisissa keskusteluissa ”IT-sektorin monopolisoinniksi” ja ”länsiuusmaalaiseksi IT-katastrofiksi”.

Puolustajat puolestaan katsoivat, että se oli juuri

tial i detta då Baltic North-förbindelsen tog i land i Hangö 1997.

146

Karis Telefon hann också med egna stora investeringar. Särskilt 1998 investerade man stort, nästan 12 miljoner mark, då centraluppdateringar samt satsningar på SDH och internet-förbindelser sammanföll. Ett nytt gemensamt dataadministrationsbolag med Finnet-bolagen gav också ett nytt administrationssystem. Nya GSM-basstationer och master byggdes också, bland annat en på Jussarö samt två i Bromarv. År 1999 hade Karis Telefon igen möjlighet att investera en större egen andel i GSMutrustning och kom överens med Radiolinja om en ökning.

Samtidigt fördes en diskussion om en framtid där anslutningar och aktier troligtvis inte längre skulle vara kopplade till varandra, såsom Karis Telefon hittills tryggat att abonnenterna var ägare till bolaget och ägandet hölls lokalt. Bland annat det minskande antalet telefonabonnenter utgjorde en risk. Man tillsatte en arbetsgrupp för att utreda alternativ. Oron för att aktiespekulanter skulle köpa upp fria aktier med målet att göra vinst var reell. Olika möjligheter, såsom en delning av bolaget för att skydda aktierna, diskuterades. Även lösningen att en pålitlig lokal aktör skulle köpa upp aktier presenterades. En slutlig lösning skulle ändå vänta på sig.

Slutet på 1900-talet innebar sammantaget många förändringar. I december 1998 grundade Karis Telefon en arbetsgrupp för det så kallade ”år 2000-problemet”, eller Y2K som det kallades globalt. I bakgrunden låg ändå inte den paranoia som syntes och hördes nästan överallt globalt inför millennieskiftet, och som förstärktes av otaliga konsulter som försökte sälja tjänster till oroliga företag och privatpersoner. Problemet Karis Telefon ville lösa var tekniskt

sitä, mitä tarvittaisiin, ja suunnitelmat saivat paljon huomiota medioissa. Lopulta kunnat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta.

Yksi tärkeä yhteistyösopimus telepalveluista saatettiin sentään solmia alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Lisäksi Karjaan Puhelin käynnisti vuonna 1999 yhteistyön kuntien kanssa käydäkseen läpi niiden IT-järjestelmät ennen uudelle vuosituhannelle siirtymistä. Näin jälkikäteen tarkasteltuna lähes taikauskoinen pelko vuosituhannen vaihteen aiheuttamista suurista IT-maailman ongelmista näyttää tarttuneen myös Länsi-Uudenmaan kuntiin.

Ennen vuosituhannen vaihtumista ehdittiin vielä ottaa joitakin teknisiä edistysaskeleita. Vuonna 1998 saatu toimilupa niin kutsutulle DCS-matkapuhelinliikenteelle oli tärkeä askel kolmannen sukupolven matkapuhelinverkolle eli 3G:lle. 1990-luvun kahden viimeisen vuoden aikana otettiin käyttöön myös uusi SDH-tekniikkaan (Synchronous Digital Hierarchy) perustuva siirtolaitteisto. Tekniikka mahdollisti suuremman siirtokapasiteetin ja paremman toimintavarmuuden. Karjaan Puhelin oli tunnistanut järjestelmän potentiaalin jo vuonna 1996, ja alkanut päivittää laitteistojaan tälle tasolle omalla toimilupa-alueellaan. Yhtiössä toivottiin, että myös muut yhtiöt tekisivät samoin, jotta SDH-yhteys saataisiin esimerkiksi Helsinkiin saakka. Karjaan Puhelin näki tässä suuria mahdollisuuksia, koska Baltic North -kaapeli rantautui Hankoon vuonna 1997.

Karjaan Puhelin toteutti samanaikaisesti myös omia mittavia investointejaan. Etenkin vuonna 1998 yhtiön investoinnit olivat suuria, miltei 12 miljoonaa markkaa, koska keskuspäivitykset sekä panostukset SDH-tekniikkaan ja internetyhteyksiin osuivat samalle vuodelle. Finnet-yhtiöiden yhteinen uusi tietohallintoyhtiö johti myös uuteen toiminnanoh-

och konkret. Apparater med gamla mikroprocessorer skulle nämligen få problem att hantera årtalet 2000. År 00 skulle av dem istället tolkas som 1900.

I Karis var man in i det sista mest orolig för att något skulle gå fel i centralen, men tack vare att samma teknik av L M Ericsson fanns även på Nya Zeeland fick man lugnande besked därifrån, där tolvslaget kom innan det skedde i Finland. Till slut kunde man konstatera att ”millennieskiftet förlöpte utan problem”, både hos Karis Telefon och ute i världen.

Däremot hade en symbolisk gräns kommit emot för telefonkioskernas livstid. Många var redan förlustbringande, och utvecklingen förväntades fortsätta.

Bolaget gav lov att lägga ner dem vartefter de inte var lönsamma längre. Därtill fattade man beslut om att anställa en IT-utvecklingschef, och något senare att grunda ett eget IT-dotterbolag som skulle verka för att utveckla bolagets och därmed hela regionens IT- och datasektor. 2000-talet skulle handla om nya verksamhetsformer. Dessutom var en ny valuta på kommande. I företagsvärlden hade euron redan introducerats, och företag önskade nu fakturering i euro. År 1999 fick Karis Telefon möjlighet att fakturera i euro vid sidan av mark. ”Mobiläventyren” med Radiolinja, såsom vd Henrik Ekblom kallat dem, skulle även ge Karis Telefon extra kapital innan millennieskiftet. År 1998 hade Helsingfors Telefon lyckats samla en majoritet av aktierna i Radiolinja och erbjöd därefter övriga ägare att sälja resten av aktierna. Karis Telefon nappade och sålde under 1999 totalt 31 av bolagets 32 aktier i Radiolinja. Försäljningen inbringade hela 7,75 miljoner mark. Därtill såldes även Datatie-aktierna till Helsingfors Telefon för ytterligare runt 2 miljoner.

Med en omsättning på nästan 24 miljoner mark och en soliditet på 72 procent tack vare aktieförsäljningen gick Karis Telefon mot det nya millenniet. För-

jausjärjestelmään. Uusia GSM-tukiasemia ja mastoja rakennettiin, muun muassa yksi Jussarön saarelle sekä kaksi Bromarviin. Vuonna 1999 Karjaan Puhelimella oli jälleen mahdollisuus investoida suurempaan osuuteen GSM-laitteistoista ja yhtiö sopi Radiolinjan kanssa lisäyksestä.

Samanaikaisesti keskusteltiin tulevaisuudesta, jossa puhelinliittymät ja osakkeet eivät todennäköisesti enää olisi kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi Karjaan Puhelin oli tähän saakka turvannut kytköksen avulla sen, että tilaajat omistivat yhtiön ja omistajuus säilyi paikallisena. Muun muassa vähenevä puhelinliittymien määrä loi uhkakuvia. Eri vaihtoehtoja selvittämään asetettiin työryhmä. Huoli, että voittoa havittelevat osakekeinottelijat ostaisivat itselleen vapaita osakkeita, oli todellinen. Eri mahdollisuuksista, kuten yhtiön jakamisesta osakkeiden suojelemiseksi, käytiin keskustelua. Tarkasteluun nostettiin myös vaihtoehto, että joku luotettava paikallinen toimija ostaisi osakkeet. Lopullinen päätös odotutti kuitenkin itseään.

1900-luvun loppu merkitsi kaiken kaikkiaan lukuisia muutoksia. Karjaan Puhelin asetti joulukuussa 1998 työryhmän selvittämään niin kutsuttua ”vuoden 2000 ongelmaa” eli Y2K:ta, joksi sitä kutsuttiin maailmanlaajuisesti. Syy tähän ei kuitenkaan ollut vuosituhannen vaihtumiseen maailmanlaajuisesti kohdistuva näkyvä ja kuuluva vainoharhaisuus, jota lukemattomat konsultit ruokkivat pyrkimyksissään myydä palvelujaan huolestuneille yrityksille ja yksityishenkilöille. Ongelma, jonka Karjaan Puhelin halusi ratkaista, oli tekninen ja konkreettinen. Vuosiluvun 2000 käsittely aiheuttaisi nimittäin ongelmia vanhoilla mikroprosessoreilla varustetuille laitteille. Vuosi 00 tulkittaisiin niissä väärin vuosiluvuksi 1900. Huoli oli Karjaalla loppuun saakka suurin siitä, että jokin menisi vikaan keskuksessa. Uudesta

147

148

Seelannista saatiin onneksi rauhoittavia tietoja vuosituhannen vaihtuessa siellä aiemmin kuin Suomessa. Heillä oli käytössä samaa L M Ericssonin tekniikkaa, eikä ongelmia tullut. Lopulta saatettiin todeta, että ”vuosituhannen vaihde sujui ongelmitta” sekä Karjaan Puhelimessa että kaikkialla maailmassa.

Styrelsen på utflykt år 1997. Styrelsemedlemmen Olof Lönngren och blivande styrelsemedlemmen Sven Holmberg på bild.

Hallitus retkellä vuonna 1997. Kuvassa hallituksen jäsen Olof Lönngren ja hallituksen tuleva jäsen Sven Holmberg.

Puhelinkioskit olivat sitä vastoin tulleet elinkaarensa päähän. Monet niistä tuottivat jo tappiota ja kehityksen odotettiin jatkuvan samanlaisena. Yhtiö antoi luvan puhelinkioskien sulkemiseen sitä mukaa, kun ne kävivät kannattamattomiksi. Lisäksi tehtiin päätös IT-kehityspäällikön palkkaamisesta ja vähän myöhemmin perustettiin myös oma IT-ty-

säljningen möjliggjorde att bolaget kunde avkorta alla sina långfristiga lån, och i juli 1999 var bolaget skuldfritt. Dessutom uteblev investeringar i GSMutrustning, och investeringsbudgeten underskreds kraftigt. Bokslutet visade slutligen ett överskott på nästan 9 miljoner mark.

täryhtiö, jonka tehtävänä oli kehittää yhtiön ja sen myötä koko seudun IT- ja datasektoria. 2000-luvulla siirryttäisiin uusiin toimintamuotoihin. Tulossa oli myös uusi valuutta. Yritysmaailmassa euro oli jo otettu käyttöön ja yritykset halusivat nyt laskunsa euroissa. Karjaan Puhelin sai vuonna 1999 mahdollisuuden laskuttaa euroissa rinnakkain markan kanssa. ”Matkapuhelinseikkailut” Radiolinjan kanssa, kuten toimitusjohtaja Henrik Ekblom niitä kutsui, tulisivat myös tuottamaan Karjaan Puhelimelle lisäpääomaa ennen vuosituhannen vaihdetta. Helsingin Puhelin oli vuonna 1998 onnistunut hankkimaan itselleen Radiolinjan osake-enemmistön ja tarjoutui nyt ostamaan loput osakkeet muilta omistajilta. Karjaan Puhelin tarttui tarjoukseen ja myi omistamistaan yhteensä 32 Radiolinjan osakkeestaan 31 vuonna 1999. Myyntitulo oli peräti 7,75 miljoonaa markkaa.

Lisäksi yhtiö myi Datatie-osakkeensa noin 2 miljoonalla markalla Helsingin Puhelimelle. Karjaan Puhelin siirtyi uudelle vuosituhannelle yrityksenä, jonka liikevaihto oli miltei 24 miljoonaa markkaa ja vakavaraisuusaste osakekauppojen ansiosta 72 prosenttia. Myynti mahdollisti yhtiön kaikkien pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksun ja heinäkuussa 1999 yhtiö oli velaton. Lisäksi osa GSM-investoinneista jäi toteutumatta ja investointibudjetti alittui merkittävästi. Tilinpäätös osoitti lopulta miltei 9 miljoonan markan ylijäämää.

149

6.

150

2000-2009 FrĂĽn telefon till fiber Puhelimesta valokuituun

T

V

Omfördelning hos Finnet-bolagen

Uudelleenjako Finnetyhtiöissä

Det nya milleniet inleddes med en diskussion som bottnade i de nya verksamhetsförutsättningarna efter Finlands anslutning till Europeiska unionen fem år tidigare. Genom åren hade bolagen inom Finnetgruppen då och då ganska hektiskt diskuterat bolagsaktiens koppling till en telefonanslutning. En del bolag hade utgått från att en separering av aktien från telefonanslutningen skulle gynna konkurrensen, andra hade utgått från motsatsen. Mycket handlade om balansen mellan Helsingfors Telefon och telefonbolagen på landsorterna, men även om de olika åsikterna om börsnotering gentemot att förbli abonnentägda. Hos Karis Telefon ville man fortsatta sina goda relationer med både Helsingfors Telefon och de övriga Finnet-bolagen och försökte därför motverka turbulensen genom att stöda enbart sådana beslut som alla kunde vara överens om.

Oberoende av vilken väg Karis Telefon valde stod bolaget ändå inför en brytning. Kontakten till alla parter skulle bli omöjlig att upprätthålla på samma nivå som förut.

Uusi vuosituhat käynnistyi keskustelulla uusista toimintaedellytyksistä Suomen liityttyä Euroopan unioniin viisi vuotta aiemmin. Finnet-ryhmään kuuluvat puhelinyhtiöt kävivät ajoittain kiivasta keskustelua osakkeen ja puhelinliittymän välisestä kytköksestä. Osa yhtiöistä oli lähtenyt siitä, että osakkeen erottaminen puhelinliittymästä edistäisi kilpailua.

Toiset kokivat vaikutuksen päinvastaiseksi. Pitkälti kyse oli Helsingin Puhelimen ja maaseutukuntien puhelinyhtiöiden välisestä tasapainosta, mutta myös erilaisista mielipiteistä pörssinoteerauksesta tai liittymäomisteisena pysymisestä. Karjaan Puhelin halusi hyvien suhteiden jatkuvan sekä Helsingin Puhelimen että muiden Finnet-yhtiöiden kanssa ja pyrki siksi estämään kuohuntaa kannattamalla ainoastaan päätöksiä, joista kaikki saattoivat olla yksimielisiä. Karjaan Puhelin oli valittavasta tiestä riippumatta murroksen edessä. Yhteyksiä kaikkiin osapuoliin olisi mahdotonta jatkaa entisen tasoisina.

rots uppståndelsen kring det nya millenniet upplevde varken tele- och IT-branschen eller det övriga samhället någon större förändring. Den mångsidiga tekniska utvecklingen fortsatte, fortsättningsvis med stormsteg. För Karis Telefon väntade dessutom ett stort investeringsbeslut som skulle förändra verksamheten i grunden. Med en stark ekonomi möjliggjordes nya investeringar. Samarbetet inom Finnet-gruppen fortsatte däremot knaka i fogarna, och debatten skulle nu få en urladdning.

uosituhannen vaihtuminen ei siihen liittyneestä kuohunnasta huolimatta vaikuttanut suuremmin tele- ja IT-alaan, eikä muuhunkaan yhteiskuntaan. Monipuolinen teknologian kehitys jatkui edelleen huimaa vauhtia. Karjaan Puhelimessa oli lisäksi edessä suuri investointipäätös, joka muuttaisi toimintaa olennaisesti. Vahva talous mahdollisti uudet investoinnit. Finnet-ryhmässä yhteistyö sitä vastoin natisi edelleen liitoksissaan ja kiistely tulisi nyt kulminoitumaan.

Vaikka kiistat olivat sisäisiä, kyse oli pitkälti Finnetyhtiöiden asemasta suhteessa muihin alan yrityksiin. Finnet-yhtiöitä oli pitkään yhdistänyt niiden ak-

151

tiivinen rooli taistelussa Teleä vastaan. Yhtiöt olivat yhdessä vuosien saatossa tulleet suureksi, merkittäväksi tekijäksi, samalla kun yksi yhteenliittymän yrityksistä kehittyi kaikkia muita suuremmaksi. Suuri Helsingin Puhelin oli vuosituhannen vaihteessa tullut entistä suuremmaksi ostettuaan Radiolinjan.

Helsingin Puhelin jatkoi Radiolinjan osakkeiden ostamista senkin jälkeen, kun siitä oli tullut yrityksen enemmistöosakas juuri ennen vuosituhannen vaihdetta, ja kesällä 2000 yritys otti uuden nimen, Elisa.

Finnetin hajoaminen oli vähän sen jälkeen tosiasia ja Helsingin Puhelin jätti liiton. Myös sen tytäryhtiö Radiolinja, Tampereen Puhelin, Keski-Suomen Puhelin sekä muutamat pienemmät Finnet-yhtiöt päättivät erota liitosta. Syy suuriin lähtöhaluihin oli liitosta eronneiden yhtiöiden mielipide, että osakkeiden ja liittymien kytkemisestä toisiinsa pitäisi luopua.

152

På 80-årsjubileet år 2000 visade Karis Telefon upp de nya snabba ADSL-internethastigheterna på 2 Mbit/s. Henrik Malm testar en körsimulator.

Karjaan Puhelin esitteli 80-vuotisjuhlassaan vuonna 2000 ASDL-liittymän uusia huimia 2 Mbit/s nopeuksia. Henrik Malm testaa ajosimulaattoria.

Karjaan Puhelimelle oli jo vuonna 1999 epäselvää, miten Radiolinjan ja uuden Soneran (entinen Telecom Finland ja Posti- ja lennätinlaitos) investoinnit GSM-laitteistoihin jatkuisivat. Radiolinjan osakkeiden myynti johti myös Finnet-yhtiöiden ja Radiolinjan välisten mastojen rakentamista ja vuokraamista koskevien liikesopimusten päättymiseen. Yhteistyö Radiolinjan kanssa piti nyt hoitaa puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Radiolinja oli vanhojen sopimusten purkautumisen yhteydessä erittäin halukas ostamaan Karjaan Puhelimen ja muiden maaseutukuntien puhelinyhtiöiden sille rakentamat GSM-laitteistot. Karjaan Puhelin päätti kieltäytyä 14,8 miljoonan markan tarjouksesta ja sen sijaan jatkaa laitteistojen vuokraamista Radiolinjalle.

Karjaan Puhelin oli nyt keskellä Finnet-liiton historian suurinta muutosprosessia, mutta Finnet-ryhmällä oli vastaus tilanteeseen. Finnet-yhtiöt olivat jo vuonna 1999 perustaneet yritykset Suomen 3P ja Suomen 2G. Lisäksi Finnet-yhtiöt perustivat yhdes-

153

Under 2000-talet säkerställde ett flertal uppdateringar av bolagsordningen att de lokala aktieägarna har makten i Karis Telefon.

Paikallisten osakkeenomistajien valta Karjaan Puhelimessa varmistettiin monilla 2000-luvulla yhtiöjärjestykseen tehdyillä päivityksillä.

Även om kontroverserna var interna handlade mycket om Finnet-bolagens ställning gentemot den övriga branschen. Under lång tid hade Finnet-bolagen förenats genom rollen som en uppstickare i kampen mot Tele. Med tiden hade man tillsammans blivit stora, samtidigt som en i konsortiet blev större än alla andra. Vid millennieskiftet hade stora Helsingfors Telefon dessutom blivit ännu större i och med köpet av Radiolinja. Efter att ha blivit majoritetsägare i och fortsatt köpa upp Radiolinja-aktier strax innan millennieskiftet bytte Helsingfors Telefon namn till Elisa sommaren 2000. Kort därefter var brytningen inom Finnet ett faktum, och Helsingfors Telefon lämnade förbundet. Även dotterbolaget Radiolinja, Tammerfors Telefon, Keski-Suomen Puhelin samt några mindre Finnet-bolag beslöt sig för att

sä ruotsalaisen Tele2:n kanssa uuden matkapuhelinyhtiön, Suomen 3G Oy:n. Yhtiö sai keväällä 1999 yhdessä Radiolinjan, Soneran ja ruotsalaisen Telia Mobilen kanssa toimiluvan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon rakentamiseen Suomeen.

Tämä oli lähtölaukaus 3G-verkolle, ja Karjaan Puhelin oli jälleen osallisena uuden kehittämisessä.

Karjaan Puhelin aloitti Radiolinjan myynnistä saamillaan varoilla panostukset uuteen GSM-verkkoon Suomen 2G:tä varten. Vuonna 2000 olivat edessä reilun 10 miljoonan markan investoinnit, ja pian niiden summa nostettiin lähemmäs 15 miljoonaa.

Lisäksi Sonera ja Radiolinja halusivat vuokrata enemmän GSM-laitteistoja Karjaan Puhelimelta, joka osallistui myös valokuituverkon rakentami-

154

Under 2000-talet har så gott som alla kablar lagts i jorden. Stolplinjerna har sakta försvunnit.

Lähes kaikki kaapelit on 2000-luvulla sijoitettu maahan. Pylväslinjat ovat hävinneet vähitellen.

lämna förbundet. Orsaken till det stora utträdet var att de alla ansåg att aktien borde separeras från anslutningarna.

För Karis Telefon var det redan 1999 oklart hur investeringarna i GSM-utrustning för både Radiolinja och nya Sonera (tidigare Telecom Finland och Postoch telegrafverket) skulle fortsätta. Försäljningen av Radiolinja-aktierna förde också med sig att de affärsverksamhetsavtal som Finnet-bolagen haft med Radiolinja om bygget av master och uthyrningen av dem, nu måste avslutas. Nu skulle samarbetet med Radiolinja skötas på helt affärsmässiga grunder. I samband med att de gamla avtalen bröts ville Radiolinja gärna köpa den GSM-utrustning Karis Telefon och andra landsortbolag byggt för dem. Karis Telefon valde att tacka nej till anbudet på 14,8 miljoner mark, och fortsatte i stället hyra ut utrustningen.

Karis Telefon stod nu mitt i den största omvälvningen i Finnet-förbundets historia, men Finnet-gruppen

seen Helsingin ja Turun välille Suomen 2G:tä varten. Yhtiö sai myös Folkhälsanin kanssa tekemänsä suuren sopimuksen ansiosta asiakkaan Helsingistä.

Tämä edellytti, että Karjaan Puhelin haki toimilupaa 09-alueelle saadakseen operoida myös Helsingissä.

Edessä oli lisäksi kaapeli-tv-verkon digitalisointi.

Suurimmassa muutoksessa oli kuitenkin kyse Suomen 3P:stä. Yhtiön tehtävä oli oikeastaan ollut kehittää tulevan 3G-liikenteen operaattoripalveluja, mutta nyt myös 2G-palveluja päätettiin kehittää saman yhtiön puitteissa. Uusi matkapuhelinoperaattori teki tuloaan. Suomen 3P sai toimiluvat sekä perinteiselle GSM-matkapuhelintoiminnalle että tulevalle, myös tiedonsiirtoon soveltuvalle, UMTSmatkapuhelinliikenteelle ja otti lokakuussa itselleen nimen DNA Finland. Perustaminen rahoitettiin Finnet-yhtiöiden Radiolinjan myynnin yhteydessä saamilla suurilla voitoilla. DNA Finland esiteltiin helmikuussa 2001 Suomen markkinoilla. Karjaan Puhelin oli nyt osakkaana uudessa, suuria panos-

hade svar på tal. Redan 1999 hade Finnet-bolagen grundat Finska 3P och Finska 2G. Dessutom grundade Finnet-bolagen tillsammans med rikssvenska Tele2 ett nytt mobiltelefonbolag, Finska 3G. Under våren 1999 fick bolaget tillsammans med Radiolinja, Sonera och svenska Telia Mobile koncession för byggandet av tredje generationens mobilnät i Finland.

Starten på ett 3G-nät hade nåtts, och Karis Telefon befann sig igen med på ett hörn i en ny utveckling.

Med pengarna Karis Telefon fått från försäljningen av Radiolinja började bolaget satsa på ett nytt GSMnät för Finska 2G. Totalt väntade investeringar på drygt 10 miljoner mark år 2000, och snart skrev man upp dem till uppemot 15 miljoner. Förutom bygget för Finska 2G önskade Sonera och Radiolinja hyra mer utrustning av Karis Telefon. Dessutom deltog Karis Telefon i bygget av en optofiberlinje mellan Helsingfors och Åbo för Finska 2G. Genom ett stort avtal med Folkhälsan fick man dessutom en kund i Helsingfors, vilket krävde att Karis Telefon ansökte om koncession för 09-området för att få bygga utrustning även i Helsingfors. En digitalisering av kabel-tv-nätet väntade också.

Den största förändringen handlade ändå om Finska 3P. Bolagets uppgift hade egentligen varit att utveckla operatörstjänsterna för den kommande 3G-trafiken, men nu valde man att utveckla även 2G-tjänsterna inom samma bolag. En ny mobiltelefonoperatör började resa sig. I oktober bytte Finska 3P namn till DNA Finland efter att ha fått koncession för såväl traditionell GSM-mobiltelefoni som för kommande bredbandsmobiltelefoni, UMTS. Grundandet finansierades med de stora vinster Finnet-bolagen erhöll vid försäljningen av Radiolinja. I februari 2001 introducerades DNA Finland på den finländska marknaden. Karis telefon var nu delägare i ett nytt storsatsande mobiltelefonbolag, och förutsättningarna på marknaden var igen helt förändrade.

tuksia tekevässä matkapuhelinyhtiössä ja markkinat olivat jälleen kerran muuttuneet täydellisesti.

Karjaan Puhelin koki myllerryksen takia myös, että tiiviimmälle seudulliselle yhteistyölle löytyi tarvetta. Yritys kääntyi ensi sijassa kaksikielisten, samaa kokoluokkaa edustavien naapuriyritysten eli Kemiön Puhelimen ja Paraisten Puhelimen puoleen. Uuden vuosituhannen alku toi kuitenkin mukanaan myös kiistoja lähinaapurin eli Lohjan Puhelimen kanssa.

Karjaan alettua Suomen 2G:n puitteissa panostukset runkolinjaan Helsinkiin, nämä kaksi yhtiötä olivat nyt kilpailijoita. Lohjan Puhelimen päätettyä investoinnista joihinkin Karjaan Puhelimen vapaisiin osakkeisiin, Karjaan Puhelimella kyseltiin, oliko osakehankinnalla jokin taka-ajatus. Lohjan Puhelimesta vakuutettiin kuitenkin, että seudullisten puhelinyhtiöiden osakkeiden osto kuului yrityksen strategiaan, ja ettei yrityksellä ollut mitään uhkaavia takaajatuksia. Karjaan Puhelin sai kuitenkin tästä vielä yhden lisäsyyn selvittää, miten yhtiön itsenäisyys voitaisiin turvata vastaavissa tilanteissa.

Yhtiö päätti jo 2001 uudesta yhtiöjärjestyksestä, joka turvasi paikallisten osakkeenomistajien päätösvallan. Kaikki osakkeenomistajat saivat jokaista vanhaa A-osaketta vastaan B-osakkeen, jonka äänimäärä oli kaksikymmenkertainen. Osakekirja käsitti muutoksen jälkeen 15 A-osaketta, joiden äänioikeus oli yhteensä 15 ääntä ja 15 B-osaketta, joiden äänioikeus oli yhteensä 300 ääntä. Uuden osakekirjan äänioikeus oli siis yhteensä 315 ääntä. Uuteen yhtiöjärjestykseen kirjattiin lisäksi, että mahdollisilla tulevilla ostajilla oli oltava puhelinliittymä, jotta he saivat pitää B-osakkeensa. Muussa tapauksessa Bosakkeet muunnettaisiin A-osakkeiksi, joiden äänioikeus olisi paljon pienempi. Näin varmistettiin, että aktiivisen puhelinosakeliittymän omistajilla oli eniten valtaa yhtiössä, eikä henkilöillä ja yrityksillä,

155

156

I och med turbulensen såg Karis Telefon också ett behov av att skapa tätare samarbeten regionalt.

Man riktade sig i första hand till de tvåspråkiga jämnstora grannarna Kimito Telefon och Pargas Telefon, men början av 2000-talet förde också med sig en kontrovers med grannen Lojo Telefon. I och med att Karis Telefon via Finska 2G börjat satsa på stamlinjer till Helsingfors konkurrerade de två bolagen nu. Då Lojo Telefon valde att investera i ett antal fria aktier i Karis Telefon undrade man om det fanns någon baktanke med köpet. Lojo Telefon intygade dock att det var en del av bolagsstrategin att köpa aktier i regionens telefonbolag, och att man inte hade några negativa avsikter. För Karis Telefon gav detta ändå ännu en orsak att utreda hur man i liknande situationer skulle kunna trygga bolagets självständighet.

Redan 2001 enades bolaget om en ny bolagsordning som tryggade de lokala aktieabonnenternas bestämmanderätt. För varje gammal A-aktie fick alla aktieägare en B-aktie med tjugofaldig rösträtt. Aktiebrevet bestod efter ändringen av 15 A-aktier med totalt 15 röster och 15 B-aktier med totalt 300 röster. Totalt fick alltså det nya aktiebrevet en rösträtt på 315 röster. I den nya bolagsordningen skrev man vidare att eventuella framtida köpare måste inneha en telefonanslutning för att få behålla B-aktierna.

Annars skulle B-aktierna konverteras till A-aktier med mycket färre röster. Därmed hade personer med en aktiv aktietelefonanslutning den största makten i företaget, inte eventuella personer och bolag som köpte upp fria aktier utan att ta en telefonanslutning i bruk. Beslutet var viktigt för att trygga självständigheten och det lokala ägandet i bolaget, samtidigt som beslutet var ett tydligt avgörande i den eviga frågan och påtryckningarna om att sälja hela bolaget till någon större aktör i branschen. Med i arbetet fanns ett flertal personer och arbetsgrupper.

Karis Telefons lösning blev en modell även för andra

jotka ostivat vapaita osakkeita ottamatta puhelinliittymää käyttöön. Päätös oli tärkeä yhtiön itsenäisyyden ja paikallisen omistuksen turvaamiseksi.

Samanaikaisesti se oli selkeä ratkaisu ikuisuuskysymykseen myydä koko yhtiö jollekin suuremmalle alan toimijalle. Painostusta tähän suuntaan esiintyi usein. Ratkaisun löytämiseen osallistui useita henkilöitä ja työryhmiä. Karjaan Puhelimen ratkaisua käytettiin mallina myös muissa vastaavissa puhelinyhtiöissä. Yhä useammat yhtiöt kuitenkin fuusioituivat tai myytiin, mutta Karjaan Puhelin jatkoi itsenäisenä.

Kova kamppailu matkapuhelintoiminnasta Finnet-ryhmän suuret muutokset vaikuttivat Suomen matkapuhelinmarkkinoihin monella tavalla.

DNA Finland esiteltiin markkinoille Suomen kolmantena matkapuhelinoperaattorina Soneran ja Elisan rinnalla. Kilpailu kiristyi jälleen ja myllerrykset tulisivat jatkumaan. Samanaikaisesti liikehdintää tapahtui myös monella muulla taholla.

Karjaan Puhelin sai joulukuussa 2000 ensimmäisen laajakaista-asiakkaansa, kun yhtiö otti ADSLlaitteiston käyttöön kaupallisessa tarkoituksessa.

Pian Karjaan Puhelin investoi laajakaistaverkon rakentamiseen aloittaen Karjaalta. Tulevaisuudessa katseet suuntautuivat myös Pohjan, Tammisaaren ja Hangon suutaan. Asiakkaista 85 prosenttia sai lyhyessä ajassa käyttöönsä laajakaistan. Uusi laajakaista ”joka mahdollistaa jatkuvan internetyhteyden” osoittautui pian suosituksiksi etenkin etätöitä tekevien keskuudessa sekä pienemmissä mainosja media-alan yrityksissä. Kilpailu kiristyi kuitenkin myös laajakaistaliittymistä ensisijaisen kilpailijan Soneran kanssa ja hintoja poljettiin. Panostus laajakaistaverkkoon oli yksi Karjaan Puhelimen suu-

liknande bolag. Alltfler bolag fusionerades och köptes upp, Karis Telefon fortsatte vara självständigt.

Tuff kamp om mobiltelefonin De stora förändringarna inom Finnet-gruppen påverkade mobiltelefonin i landet på många sätt. DNA Finland introducerades på marknaden som Finlands tredje mobiloperatör vid sidan av Sonera och Elisa.

Konkurrensen blev igen tuffare, och omvälvningarna skulle fortsätta. Samtidigt rörde det på sig på många andra håll.

157

I december 2000 fick Karis Telefon sin första bredbandskund, då bolaget tog i bruk ADSL-utrustning för kommersiellt bruk. Snart satsade Karis Telefon på att bygga ut sitt bredbandsnät, först i Karis. I framtiden blickade man även mot Pojo, Ekenäs och Hangö, och på kort tid fick 85 procent av kunderna tillgång till bredband. Det nya bredbandet ”med möjlighet till ständig uppkoppling på internet” visade sig snabbt populärt, särskilt för distansarbete samt mindre företag inom reklam- och mediebranschen. Även för bredband hårdnade ändå konkurrensen med Sonera, som var den främsta konkurrenten på området, och priserna pressades. Satsningen på bredbandsnätet blev ett av Karis Telefons största projekt i början av 2000-talet. Både omsättningen och antalet kunder ökade.

Under 2001 fick Karis Telefon också två nya dotterbolag i Ekenäs: telefonbutiken Happyphone och bolaget Sitcom som marknadsförde data- och teletjänster. Ekonomin i bolaget var överlag god. Soliditeten nådde nu hela 80 procent, samtidigt som bolaget symboliskt nog fyllde 80. Jubileet firades med en utställning om såväl mobil som trådbunden telekommunikation och besöktes av runt 500 personer.

Under det tidiga 2000-talet satsade Karis Telefon stort på egna telefonbutiker, både via delägarskapet i DNA och genom köpet av lokala Happyphone. Här står Carola Grandell och Staffan Lindholm vid butiken i Karis.

Karjaan Puhelin teki varhaisella 2000-luvulla mittavia panostuksia omiin telemyymälöihin sekä DNA:n osakkaana että ostamalla paikallisen Happyphone Oy:n. Tässä Carola Grandell ja Staffan Lindholm Karjaan myymälän edustalla.

ADSL

158

I början av 2000-talet började bredbandsuppkopplingar bli vanligare utanför universitet och stora företag, där internet först slagit igenom. Högre hastigheter och fast uppkoppling istället för uppringda förbindelser gav helt nya möjligheter. Internet hade nu potential att bli en tjänst för allmänheten. De gamla kopparkablarna användes fortsättningsvis för överföringen, men tack vare det nya ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) kunde information skickas snabbare till abonnenten. Kapaciteten sattes på den riktningen eftersom behovet av att skicka information i den andra riktningen ännu inte var så stort (därav begreppet asymmetrisk).

ADSL Laajakaistaliittymät yleistyivät 2000-luvun alussa myös internetin käyttöönoton edelläkävijöiden eli yliopistojen ja suuryritysten ulkopuolella. Nopeammat yhteydet ja kiinteät yhteydet soittoyhteyksien sijaan avasivat täysin uusia mahdollisuuksia. Internetistä saattoi nyt kehittyä yleiseen käyttöön soveltuva palvelu. Vanhoja kuparikaapeleita käytettiin edelleen tiedonsiirtoon, mutta uuden ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) -tekniikan ansiosta tietoja saatettiin nyt lähettää nopeammin tilaajalle. Kapasiteetti valjastettiin tähän suuntaan (download), koska tiedon lähettämisen tarve toiseen suuntaan (upload) ei ollut vielä niin suurta (tästä käsite epäsymmetrinen).

Dessutom deltog L M Ericsson med en simulator för framtidens bredbandsmobiltelefoni med bildtelefonegenskaper. År 2001 innebar också stora investeringar för Finska 2G. Karis Telefons investeringar i ny GSM-utrustning berodde helt på Finska 2G:s ekonomi, vilken i sin tur påverkades av hur DNA Finland skulle mottas. Investeringstakten var enorm, och både DNA Finland och Finska 2G sökte finansiering av sina delägare för att kunna investera. Karis Telefon valde först att inte gå med i detta, eftersom det skulle ha krävt att man tar egna lån, vilket man nu klarade sig utan. Till slut valde Finska 2G att ansöka om lån från Europeiska investeringsbanken. Karis Telefon skulle som delägare gå in som borgenär, och gav även mindre lån till bolaget. För Karis Telefon fortsatte omsättningen att öka tack vare uthyrningen av utrustning till 2G, men utvecklingen krävde att DNA Finland fortsatte erövra marknadsandelar. Kampen var hård. Den första ruschen bromsade också in då 2G:s ekonomi blev stramare. Även Karis telefon skulle de närmaste åren investera något måttligare.

På lokalplanet var 2001 året då digital-tv introducerades i Karis, först försiktigt. En annan stor förändring var introduktionen av euron som valuta i Finland. Karis Telefons omsättning mättes nu i euro, ökade rejält och landade på 5,4 miljoner, jämfört med motsvarande 4,4 miljoner året innan.

Införandet av euron hade många praktiska konsekvenser. De flesta var positiva, medan andra innebar bekymmer. En av dem var problemet att bygga om myntapparaterna i telefonkioskerna. Trots det tidigare beslutet att lägga ner telefonkiosker hade man hållit kvar flera av dem. Nu önskade man slutligen lägga ner alla, men för att bevara service och den image kioskerna gav beslöt man tillsvidare att hålla

rimmista hankkeista 2000-luvun alussa. Sekä liikevaihto että asiakasmäärä kasvoivat.

Vuonna 2001 Karjaan Puhelin sai kaksi uutta tytäryhtiötä Tammisaaresta: puhelinmyymälä HappyPhonen sekä data- ja telepalveluja markkinoivan Sitcomin. Yhtiön talous oli kautta linjan hyvä. Vakavaraisuusaste oli nyt peräti 80 prosenttia sopivasti yrityksen 80-vuotisjuhlavuonna. Juhlavuotta juhlistettiin näyttelyllä langattomasta ja perinteisestä teleliikenteestä. Myös L M Ericsson osallistui näyttelyyn mallintamalla tulevaisuuden laajakaistapuhelinliikennettä kuvapuhelinominaisuuksin. Näyttelyyn tutustui noin 500 henkeä.

Vuosi 2001 merkitsi myös suuria investointeja Suomen 2G:hen. Karjaan Puhelimen investoinnit uuteen GSM-teknologiaan riippuivat täysin Suomen 2G:n taloudesta, johon puolestaan vaikutti DNA Finlandin vastaanotto markkinoilla. Investointitahti oli valtava ja sekä DNA Finland että Suomen 2G hakivat rahoitusta osakkailtaan voidakseen jatkaa investointejaan. Karjaan Puhelin päätti ensin olla menemättä tähän mukaan, koska se olisi vaatinut omaa lainanottoa. Lopulta Suomen 2G päätti hakea lainaa Euroopan investointipankilta. Karjaan Puhelin oli mukana hankkeessa takaajana, ja antoi myös itse pienemmän lainan yhtiölle. Karjaan Puhelimen liikevaihto kasvoi edelleen yhtiön 2G:lle vuokraamien laitteistojen ansiosta, mutta kehitys edellytti, että DNA Finland jatkaisi markkinaosuuksien kasvattamista. Kilpailu oli kovaa. Lisäksi ensimmäinen ryntäys alkoi laantua 2G:n taloudellisen tilanteen kiristyessä. Myös Karjaan Puhelin tulisi lähivuodet investoimaan hieman maltillisemmin.

Paikallisella tasolla vuosi 2001 oli vuosi, jona digitaalitelevisio lanseerattiin Karjaalla, aluksi varoen.

Toinen suuri muutos oli euron käyttöönotto Suo-

159

messa. Karjaan Puhelimen nyt euroissa laskettava liikevaihto kasvoi merkittävästi; vuonna 2000 liikevaihto oli 4,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2001 miljoonan enemmän.

Euroon siirtymisellä oli monia käytännön seurauksia. Useimmat niistä olivat myönteisiä, mutta joistakin aiheutui myös huolia. Yhden ongelman muodostivat puhelinkioskien kolikkolaitteet, joita oli edelleen käytössä paljon, vaikka niiden lakkauttamisesta olikin jo aiemmin päätetty. Nyt ne kaikki olisi lopulta haluttu sulkea. Palvelujen säilyttämiseksi ja yrityskuvaa ajatellen yksi tai kaksi niistä päätettiin kuitenkin jättää Karjaan keskustaan ja muuttaa eurokolikoilla toimiviksi.

160

Det nya dotterbolaget Sitcoms personal år 2002. På bilden Tomas Lindqvist, Henrik Malm, Patrik Gustafsson och Kenneth Johansson.

Uuden tytäryhtiön, Sitcomin henkilöstö vuonna 2002.

Kuvassa vasemmalta lukien Tomas Lindqvist, Henrik Malm, Patrik Gustafsson ja Kenneth Johansson.

kvar en eller två i Karis centrum och bygga om dem för euromynt. Även andra förändringar väntade. Bredbandsnätet förbättrades med ett nytt multibredbandsstamnät och transmissionsutrustning med en överföringskapacitet på 2,5 Gbit/s. År 2002 fick Karis Telefon som första operatör i Västnyland också bredband till samtliga telefoncentraler. Sitcom öppnade nytt kontor i Karis, och tillsammans med dotterbolagen nådde Karis Telefon en omsättning på 7,1 miljoner euro. Dotterbolagen stod för 1,3 miljoner av omsättningen. Sitcom var visserligen förlustbringan-

Myös muita muutoksia oli tulossa. Laajakaistaverkkoa parannettiin uudella multilaajakaistarunkoverkolla ja siirtolaitteistolla, jonka siirtokapasiteetti oli 2,5 Gbit/s. Karjaan Puhelin sai vuonna 2002 ensimmäisenä länsiuusmaalaisena operaattorina myös laajakaistan kaikkiin puhelinkeskuksiin. Sitcom avasi uuden konttorin Karjaalla, ja Karjaan Puhelimen ja sen tytäryhtiöiden liikevaihto nousi 7,1 miljoonaan euroon. Tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta oli 1,3 miljoonaa euroa. Sitcom tosin tuotti tappiota, mutta sitä pidettiin tärkeänä emoyhtiön IT-osaamisen kannalta. Myös HappyPhone tuotti vähäistä tappiota, mutta silläkin katsottiin olevan tulevaisuuden potentiaalia. Karjaan Puhelin onnistui sitä vastoin tuottamaan yli miljoona euroa voittoa monena vuotena peräkkäin.

HappyPhone avasi jo vuonna 2001 myymälän Karjaan päärakennuksessa ja Karjaan Puhelin siirsi oman asiakaspalvelunsa sinne. Asiakaspalvelun vahvistamisesta omalla myymälällä oli keskusteltu jo pitkään ja eri vaihtoehtoja selvitetty. Lisäksi Finnet osti Telia Mobilelta vuonna 2003 Finnet-ryh-

de, men ansågs vara viktigt för moderbolagets ITkunnande. Även Happyphone gjorde en liten förlust, men ansågs också ha potential för framtiden. Karis Telefon lyckades däremot göra en vinst på över en miljon euro flera år i rad.

Redan 2001 öppnade Happyphone en butik vid huvudbyggnaden i Karis, och Karis Telefons egen kundbetjäning flyttade dit. Att förstärka kundbetjäningen med en butik hade då diskuterats länge, och olika alternativ hade utretts. Dessutom gav Finnets köp av Telia Mobile år 2003 Finnet-gruppen och DNA Finland ett antal nya telefonbutiker, som erbjöds till de lokala telefonbolagen. En av butikerna fanns i Kyrkslätt och erbjöds Karis Telefon. Även Lojo Telefon visade intresse, men då Karis Telefon var först ut fick man snart en ny telefonbutik i Västnyland. För Karis Telefon var det återigen en möjlighet att bredda servicen i regionen, men även göra en strategisk markering inom Finnet. Dessutom gjordes en första utredning om att utvidga bredbandsnätet från Karis mot Pojo, Ekenäs och Hangö. Snart valde man att prioritera Hangö och Pojo där kostnaderna var avsevärt lägre än i Ekenäs. I slutet av året öppnade Karis Telefon en butik även i Hangö, enligt samma modell som DNA-butiken i Kyrkslätt. Även hos Finnet-förbundet rörde det på sig igen.

Efter det stora bortfallet år 2000 intensifierade de kvarvarande Finnet-bolagen sitt samarbete och valde under 2003 att grunda den länge planerade Finnet-koncernen, Finnet Ab. I den nya koncernen fusionerades Fjärrnätet Nian Ab, Finska 2G, Finska 3G, DNA Finland samt några andra bolag. Samtliga delägare i nya Finnet Ab var tidigare Finnet-bolag.

Den nya gruppen blev en fortsatt stark aktör inom trådtelefonin, med drygt 30 procent av alla trådtelefonanslutningar i Finland, men den främsta produkten blev nu givetvis nya DNA Finlands mobil-

mälle ja DNA Finlandille joukon uusia telemyymälöitä, joita nyt tarjottiin paikallisille puhelinyhtiöille. Yksi myymälöistä sijaitsi Kirkkonummella ja sitä tarjottiin Karjaan Puhelimelle. Myös Lohjan Puhelin osoitti kiinnostusta, mutta koska Karjaan Puhelin oli ensimmäisenä liikkeellä, Länsi-Uudellemaalle saatiin pian uusi puhelinmyymälä. Karjaan Puhelimelle tämä merkitsi jälleen kerran mahdollisuutta laajentaa palvelujaan seudulla sekä viestittää samalla strategiastaan Finnetissä. Lisäksi tehtiin ensimmäinen selvitys laajakaistaverkon laajentamisesta Karjaalta Pohjan, Tammisaaren ja Hangon suuntaan. Yhtiössä päädyttiin pian Hangon ja Pohjan priorisointiin, koska kustannukset olivat siellä huomattavasti alhaisemmat kuin Tammisaaressa.

Vuoden lopulla Karjaan Puhelin osti myymälän myös Hangosta saman kaavan mukaisesti kuin DNA-myymälän Kirkkonummelta.

Myös Finnet-liitossa oli jälleen liikehdintää. Vuoden 2000 suuren yrityskadon jälkeen jäljelle jääneet Finnet-yhtiöt nyt tiivistivät yhteistyötään ja päättivät vuonna 2003 perustaa pitkään suunnitteilla olleen Finnet-konsernin, Finnet Oy:n. Uuteen konserniin fuusioitiin yritykset Kaukoverkko Ysi Oy, Suomen 2G Oy, Suomen 3G Oy, DNA Finland Oy sekä joitakin muita yhtiöitä. Kaikki uuden Finnet Oy:n osakkaat olivat entisiä Finnet-yhtiöitä. Uusi ryhmä oli edelleen vahva toimija lankapuhelinpalveluissa reilun 30 prosentin osuudellaan kaikista Suomen lankapuhelinliittymistä. Konsernin päätuotteeksi nousivat kuitenkin nyt luonnollisesti DNA Finlandin uudet matkapuhelinpalvelut. Finnet osti samana vuonna myös kansainvälisten kilpailijoidensa RSLCom Finlandin ja Telia Mobilen Suomen liiketoiminnat, mikä lisäsi matkapuhelinasiakkaiden määrää.

Finnet-konsernin markkinaosuus oli nyt noin 15 prosenttia, mutta kaupan myötä Finnet joutui myymään Suomen 3G Oy:n, koska molemmilla yhtiöillä

161

oli UMTS-lisenssi. Ajat merkitsivät myös Karjaan Puhelimen kaltaiselle osakkuusyritykselle melkoista sopimusbyrokratiaa ja suurta eri yhtiöiden osakkeiden vaihtuvuutta.

162

Personalen vid Happyphone år 2005. På bilden Staffan Lindholm, Thomas Lindholm, Jeanette Ruuskanen och Leif Wadenström.

Happyphonen henkilökunta vuonna 2005. Kuvassa vasemmalta lukien Staffan Lindholm, Thomas Lindholm, Jeanette Ruuskanen ja Leif Wadenström.

telefonitjänster. Samma år köpte Finnet också upp internationella konkurrenterna RSLCom Finland och Telia Mobile i Finland, vilket ökade mobiltelefonkundernas antal. Marknadsandelen blev runt 15 procent, men i och med köpet tvingades Finnet sälja Finska 3G eftersom båda bolagen hade en UMTSlicens. Även för ett delägarbolag som Karis Telefon betydde dessa tider en omfattande avtalsbyråkrati och en stor omsättning på aktier i olika bolag.

Sakta men säkert började Karis Telefon i samband med detta sälja en del av sin gamla Radiolinja-utrustning till Elisa. Det stärkte återigen kassan, och gav exempelvis år 2004 nästan en miljon euro. Även Finnet International såldes samma år till Elisa, och gav för Karis Telefons del knappt 50 000 euro. Satsningarna inom det övriga Finnet fortsatte och Karis Telefon gick med drygt 180 000 euro i borgen för Finnets stora lån från Europeiska investeringsbanken. Totalt krävdes en borgen på 30 miljoner euro från de olika Finnet-bolagen.

Karjaan Puhelin alkoi tässä yhteydessä hitaasti mutta varmasti myydä Elisalle osia vanhoista Radiolinjan laitteistoistaan. Kaupat vahvistivat jälleen kassaa, ja kerryttivät tuloja esimerkiksi vuonna 2004 miljoonan euron edestä. Myös Finnet International myytiin samana vuonna Elisalle. Karjaan Puhelimen osuus kaupasta oli vajaat 50 000 euroa. Muut Finnet-panostukset jatkuivat ja Karjaan Puhelin takasi reilun 180 000 euron osalta Finnetin Euroopan investointipankilta ottamia suuria lainoja. Yhteensä Finnet-yhtiöiltä edellytettiin takauksia 30 miljoonan euron lainoille.

Karjaan Puhelimelle nämä monet käänteet merkitsivät jatkuvaa epävarmuutta siitä, miten suuria vuokratuloja yritys saisi GSM-laitteistoistaan DNA Finlandilta ja Elisalta. Yhtiössä laskettiin, että Elisalta saatavat tulot vähenisivät vuonna 2003, jolloin piti neuvotella uusista sopimuksista. Karjaan Puhelimen investoinnit sopeutettiin siksi uutta tilannetta vastaavalle tasolle. Lisäksi kiristyvä kilpailu laski myös matkapuhelinpalvelujen hintoja, mikä näkyi myös DNA Finlandissa. Markkinaosuudet vaihtelivat ja kannattavuus heikkeni. Etenkin vuonna 2004 läpi ajettu mahdollisuus pitää entinen matkapuhelinnumero operaattoriin vaihdon yhteydessä toi markkinoille paljon uusia operaattoreita. Hintoja poljettiin ja Karjaan Puhelimella todettiin operaattoreiden kannattavuuden ”heikentyneen radikaalisti”. Yrityksessä kannettiin huolta tilanteen huononemisesta myös jatkossa, koska yhä suuremman osan toiminnasta ennakoitiin lähimmän parin vuoden aikana siirtyvän toisten toimijoiden operoimille paikallisille radioverkoille. Vuodesta 2004 muodostui alalla

För Karis Telefon innebar de många vändningarna en fortsatt osäkerhet i hur stora hyresinkomster man skulle få för GSM-utrustning från både DNA Finland och Elisa. År 2003 förväntade bolaget sig att inkomsterna från Elisa skulle minska då nya avtal skulle förhandlas, och Karis Telefons investeringar anpassades till den nya situationen. Den tilltagande konkurrensen sänkte även priserna på mobiltelefonitjänster, vilket märktes även hos DNA Finland. Marknadsandelarna fluktuerade och lönsamheten försämrades. Särskilt möjligheten att behålla sitt mobiltelefonnummer vid byte av operatör, vilket klubbades igenom 2004, skapade ett stort antal nya operatörer. Priserna dumpades, och Karis telefon talade om en ”radikal försämring” av lönsamheten för operatörerna. Man var också orolig för en fortsatt nedgång då alltmer verksamhet inom ett par år förväntades flytta till lokala radionät som drevs av andra operatörer. År 2004 blev en vändpunkt i branschen då stora operatörer började slås ut. Amerikanska ANC var det första exemplet. Bolaget hade landstigit i Finland året innan, men klarade inte konkurrensen. Även om Karis Telefon inte hade egen mobiltelefoni var verksamheten starkt förankrad i delägarskapet i DNA Finland. Flera svängar skulle också komma. Exempelvis 2006 såg Karis Telefon sig tvunget att nedskriva värdet på sina aktier i Finnet Ab då värdet på mobiltelefonverksamheten sjunkit kraftigt.

Karis Telefon lyckades ändå hålla ekonomin i skick, även om rörelsevinsten sjönk något 2003–2005.

Orsakerna kunde spåras till konkurrenssituationen inom branschen samt till att hyresintäkterna från Elisa-koncernen minskade. En del kunde också skyllas på den globala nedgången som inleddes redan 2001, då den så kallade IT-bubblan definitivt sprack. Framgångsrika IT-bolag stod plötsligt utan pengar och investerare började satsa på mer tradi-

käännekohta suurten operaattoreiden alkaessa tulla syrjäytetyiksi. Amerikkalainen ANC oli ensimmäinen esimerkki tästä. Yritys oli tullut Suomen markkinoille vuotta aiemmin, mutta ei selviytynyt kilpailussa. Vaikka Karjaan Puhelimella ei ollut omaa matkapuhelinliiketoimintaa, DNA Finlandin osakkuus ankkuroi toiminnan vahvasti. Ja lisää käänteitä oli edessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Karjaan Puhelin katsoi välttämättömäksi Finnet Oy:n osakkeittensa alakirjauksen matkapuhelintoiminnan arvon vähennyttyä merkittävästi.

Karjaan Puhelin onnistui kuitenkin pitämään taloutensa vakaana, vaikka liikevoitto laskikin jonkin verran vuosina 2003 - 2005. Syitä tähän olivat alan kilpailutilanne sekä Elisa-konsernin maksamien vuokrien vähentyminen. Osasyy oli myös maailmanlaajuinen taantuma, joka alkoi vuonna 2001 niin kutsutun IT-kuplan puhjetessa lopullisesti.

Menestyksekkäät IT-yritykset olivat yhtäkkiä rahattomia ja investoijat alkoivat panostaa perinteisempiin aloihin. Pohjoismaisilla markkinoilla suomalaisen Soneran ja ruotsalaisen Telian yhdistyminen oli osoitus, että ainoa tie oli yhteistyö ja vähäisempi toimijamäärä. Yhä useampi puhelinyhtiö päätyi Suomessa alan jättiyritysten omistukseen.

Uutta yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä Karjaan Puhelin oli 2000-luvulla käynnistänyt monenlaista yhteistyötä lähikuntien sekä paikallisten yritysten ja koulutusyksiköiden kanssa. Yhteistyöpanostuksia ja -hankkeita on tehty uudella vuosituhannella laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmin yrityksen historiassa. Yksi 2000-luvun suurimmista yhteistyöhankkeista käynnistyi

163

tionella branscher. På den nordiska marknaden var samgången mellan finländska Sonera och svenska Telia ett tecken på att samarbete och färre aktörer var den enda vägen. I Finland köptes alltfler telefonbolag upp av de stora jättarna.

Nya samarbeten med lokala aktörer 164

Under 2000-talet har Karis Telefon inlett många samarbeten med de närliggande kommunerna liksom med lokala företag och utbildningsenheter.

Satsningen på samarbeten och projekt har skett i större utsträckning än någonsin tidigare under bolagets verksamma år. Redan år 2003 var det dags för ett av de mer omfattande samarbetsprojekten under 2000-talet. Projektet började med ett samarbetsavtal med yrkeshögskolan Sydväst om IT-utbildningar.

Målet var att skapa ett kunskapscentrum i regionen och utbilda IT-ingenjörer för både regionens och Karis Telefons behov. Kort därefter installerades en 3Goch UMTS-basstation på yrkeshögskolans område, den första i Västnyland. Den nya tekniken kunde förmedla mobila videotelefonsamtal, och tanken var att nyttja dessa i undervisningen. År 2004 bildades även ett gemensamt bolag som först fick namnet E-bolag Ab. Bolaget inledde verksamheten med att sälja internetbaserade innehållstjänster till yrkeshögskolan, Karis Telefon, samt andra samarbetspartners och kunder. I samband med detta anställdes även en ny marknadsföringsdirektör till koncernen Karis Telefon, som nu hade flera dotterbolag. År 2004 tog projektet ny fart genom grundandet av internetinnehållsbolaget Sydweb. Ägarna blev Ab Utbildning Sydväst och Karis Telefon. Även om Karis Telefons tidigare planer på ett gemensamt it-bolag med kommunerna gått i stöpet, fick man nu en ny chans att bygga upp regionens nättjänster. Målet

vuonna 2003. Hanke alkoi yhteistyösopimuksella IT-koulutuksista ammattikorkeakoulu Sydvästin kanssa. Tavoite oli kehittää seudullinen osaamiskeskus tietotekniikkainsinöörien kouluttamiseksi sekä alueellisia että Karjaan Puhelimen tarpeita varten. Ammattikorkeakoulun alueelle asennettiin pian tämän jälkeen Länsi-Uudenmaan ensimmäinen 3G- ja UMTS-tukiasema. Uusi tekniikka mahdollisti videopuhelut matkapuhelinverkossa ja ajatus oli hyödyntää tätä opetustoiminnassa. Vuonna 2004 perustettiin myös yhteinen yritys, joka aluksi kantoi nimeä E-bolag Ab. Yritys aloitti toimintansa myymällä internetpohjaisia sisältöpalveluja ammattikorkeakoululle, Karjaan Puhelimelle sekä muille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Useita tytäryhtiöitä omistavalle Karjaan Puhelin konsernille palkattiin tässä yhteydessä myös uusi markkinointijohtaja.

Hanke sai uutta vauhtia vuonna 2004 sisältöyhtiö SydWeb Oy:n perustamisen myötä. Yhtiön omistivat Ab Utbildning Sydväst ja Karjaan Puhelin. Vaikka Karjaan Puhelimen aiemmat suunnitelmat kuntien kanssa yhteisestä IT-yrityksestä olivat romuttuneet, nyt saatiin uusi mahdollisuus seudullisten verkkopalvelujen rakentamiseen. Tavoitteena oli Raasepori.fi-niminen alueverkko ja alueportaali. Pilottihanke sai nimensä vanhalta Raaseporin lääniltä ja Raaseporin linnalta. Hankkeessa keskityttiin aluksi Karjaan alueeseen ja ryhmittymä, jonka muodostivat Karjaan Puhelin, Ab Utbildning Sydväst, Karjaan Kurssikeskus ja Karjaan kaupunki haki Uudenmaan liitolta 50 prosentin rahoitusta hankkeen 200 000 euron perustamiskustannuksiin. Hakemus hyväksyttiin ja pian myös Hanko, Tammisaari ja Pohja liittyivät ryhmään. Itse hanke käynnistyi vuonna 2005.

Taustalla olivat aavistukset tulevasta kuntaliitoksesta ja sen myötä entistä suuremmasta tarpeesta

var ett regionnät och en regionportal vid namn Raseborg.fi. Pilotprojektet hämtade sitt namn från det gamla Raseborgs län och Raseborgs slott. Projektet fokuserade först på Karis, och en grupp med Karis Telefon, Ab Utbildning Sydväst, Karis Kurscenter och Karis stad ansökte om medel på 50 procent av de budgeterade uppstartskostnaderna på 200 000 euro av Nylands förbund. Ansökan beviljades och snart anslöt sig Hangö, Ekenäs och Pojo till gruppen. Själva projektet inleddes år 2005.

I bakgrunden låg aningar om en kommande kommunsammanslagning, och i och med det ett ännu större behov av att förena regionens kommunikationer och nät. Karis Telefon var redo att sköta de årliga driftskostnaderna för projektet, eftersom man ansåg att projektet upprätthöll bolagets image som lokal IT-operatör. Karis Telefon arbetade återigen med kommunerna, och fick därmed en del kritik, men till slut visade det sig att projektet hade varit viktigt för regionen. År 2006 blev det klart att en kommunsammanslagning är på kommande. Ett avtal om att sälja portalen till regionens kommuner slöts, men sköts upp i väntan på kommunsammanslagningen. År 2008 skulle regionportalen och domännamnet Raseborg.fi övergå i den blivande staden Raseborgs ägo.

Efter köpet av Happyphone fortsatte Karis Telefon också sin tillväxt på mobilmarknaden. Under 2005 blev Karis Telefon delägare i KP Data. Diskussioner hade förts länge, målet var att fusionera de två bolagens butiker i Karis. Snart flyttade KP-Data in i Karis Telefons butiksutrymmen som då drevs via Happyphone, och började sköta all kundbetjäning och försäljning för de tre bolagen i Karis. Samma år beslöt Karis Telefon också att sälja sina andelar i den telefonkatalogverksamhet och nummerupplysning bolaget ägde, till Fonecta. Telefonkatalogernas tid

År 2004 började arbetet med regionnätet och regionportalen Raseborg.fi. Vd Henrik Ekblom demonstrerar.

Alueverkon ja Raasepori.fi-alueportaalin kehittämistyöt alkoivat vuonna 2004. Toimitusjohtaja Henrik Ekblom esittelee suunnitelmia.

yhtenäisistä seudullisista tietoliikenne- ja verkkojärjestelmistä. Karjaan Puhelin oli valmis vastaamaan hankkeen käyttökustannuksista, koska hankkeen katsottiin tukevan yrityksen yrityskuvaa paikallisena IT-operaattorina. Karjaan Puhelin teki jälleen yhteistyötä kuntien kanssa ja sai siitä arvostelua, mutta lopulta ilmeni, että hanke oli ollut seudulle tärkeä.

Vuonna 2006 selvisi, että kuntaliitos oli toteutumassa. Alueen kuntien kanssa sovittiin portaalin myymisestä niille, mutta asiaa lykättiin kuntaliitosta odotettaessa. Alueportaali ja verkkotunnukset Raasepori.fi ja Raseborg.fi siirtyisivät vuonna 2008 tulevan Raaseporin kaupungin omistukseen.

HappyPhonen oston jälkeen Karjaan Puhelin jatkoi kasvuaan myös matkapuhelinmarkkinoilla. Vuonna 2005 Karjaan Puhelimesta tuli KP Datan osakas.

Keskustelua asiasta oli käyty pitkään. Tavoite oli yh-

165

166

VoIP-telefoner

VoIP-puhelimet

Med internets tillväxt blev det möjligt att även börja ringa samtal över nätet. Den så kallade VoIP-telefonin, Voice over Internet Protocol, eller bara IPtelefonin, slog igenom på 1990-talet, och har under 2000-talet vuxit genom tjänster som exempelvis Skype. IP-telefonin använder sig alltså av nätet i stället för telefonledningar, vilket innebär en sämre pålitlighet. Då vanliga telefonsamtal reserverar kapacitet på telefonlinjen, använder IP-telefonin den kapacitet som just då är tillgänglig. IP-telefonin är osäkrare vad gäller datasäkerhet och möjlig avlyssning, men möjliggör förmånliga samtal mellan alla platser där det finns nätkontakt. År 2006 valde även Karis Telefon att satsa på VoIP-anslutningar för sina kunder. VoIPtelefonerna ser ut som vanliga telefoner men använder internet då man ringer upp.

Internetin kasvu mahdollisti myös puhelut verkossa.

Niin kutsutut VoIP-puhelut, Voice over Internet Protocol tai lyhyesti IP-puhelut, löivät itsensä läpi 1990-luvulla. 2000-luvulla ne ovat lisääntyneet Skypen kaltaisten palvelujen muodossa. IP-puhelut käyttävät siis verkkoa puhelinlinjojen sijasta, mikä heikentää luotettavuutta. Tavallisten puhelujen varatessa kapasiteettia puhelinlinjalta IP-puhelut käyttävät kulloinkin käytössä olevaa internetkapasiteettia. IP-puhelut ovat epävarmempia tietoturvallisuuden ja mahdollisen salakuuntelun kannalta, mutta mahdollistavat edullisemmat puhelut kaikkien sellaisten paikkojen välillä, joissa on verkkoyhteys. Myös Karjaan Puhelin päätti 2006 panostaa VoIP-liittymiin. VoIP-puhelimet näyttivät tavallisilta puhelimilta, mutta soitettaessa käytettiin internettiä.

började vara förbi, och försäljningen förbättrade direkt resultatet. Nya avtal med Elisa gav å sin sida något mindre inkomster, men en ny trygghet efter några osäkra år.

Inför kommande år förutspådde man överlag en resultatförsämring eftersom ekonomin hade stagnerat och osäkerheten inom telebranschen igen var stor. Kampen bland mobiljättarna fortsatte.

Bolagen började nu lansera egna lågprisbolag i den tuffa kampen om kunder, och fortsatte kämpa för tekniska landvinningar. 3G var nästa utveckling och lanserades 2004. I den tävlingen blev DNA Finland året därpå sist ut, samtidigt som branschen redan funderade på 4G. Samtidigt ingick Karis Telefon tillsammans med några andra Finnet-bolag ett ramavtal med det nyfusionerade nordiska telebolaget TDC Song. Samarbetet ingicks för att förbättra Karis Telefons möjligheter att betjäna kunder med nordiska och internationella kommunikationsbehov. TDC Song fick i sin tur nytta av samarbetet genom att få tillgång till Finnet-bolagens lokala nät.

Under 2006 inledde Karis Telefon ändå en process för att minska sin egen verksamhet inom mobiltelefonin. Försäljningen av DNA-mobiltelefonabonnemang som ägts av Karis Telefon, samt en del infrastruktur som basstationer och antenner, såldes till DNA Finland 2007. Det gav engångssummor på nästan 2 miljoner euro men minskade omsättningen. I affären ingick att ge ett motsvarande lån till DNA Finland för att operatören skulle kunna utvidga verksamheten. Samma avtal erbjöds andra Finnetbolag. En omstrukturering var på gång.

Hos Karis Telefon valde man också att lägga ner den olönsamma DNA-affären i Kyrkslätt. Åtgärden ökade rörelsevinsten och samtidigt inleddes en gynnsam period. Vinsten ökade nämligen också 2007 och 2008, trots att byggandet av det optiska fiber-

distää yritysten kaksi myymälää Karjaalla. KP-Data muutti pian Karjaan Puhelimen myymälätiloihin, joiden toimintaa tuolloin hoidettiin HappyPhonen puitteissa. Kaikkien kolmen yrityksen asiakas- ja myyntipalvelut Karjaalla hoiti jatkossa KP-Data.

Karjaan Puhelin päätti samana vuonna myös myydä osuutensa yhtiön omistamasta puhelinluettelotoiminnasta ja numerotiedustelusta Fonectalle. Puhelinluetteloiden aika alkoi olla takanapäin ja kauppa paransi välittömästi Karjaan Puhelimen tulosta. Uudet sopimukset Elisan kanssa tuottivat vähemmän tuloja, mutta antoivat uutta vakautta muutaman epävarman vuoden jälkeen.

Tulevien vuosien ennusteista saattoi yleisesti ottaen päätellä, että tulokset heikkenisivät, koska talous oli taantunut ja epävarmuus telealalla suurta. Matkapuhelinjättien välinen kamppailu jatkui. Yritykset alkoivat nyt lanseerata omia halpahintayhtiöitään ja kilpailivat tiukasti asiakkaista. Samanaikaisesti ne jatkoivat taisteluaan teknisistä aluevaltauksista.

3G oli seuraava, vuonna 2004 lanseerattu uudistus. Tässä kilpailussa DNA Finland pääsi liikkeelle viimeisenä vuoden myöhässä, kun alalla jo mietittiin 4G:tä. Karjaan Puhelin teki samanaikaisesti yhdessä joidenkin muiden Finnet-yhtiöiden kanssa puitesopimuksen vastafuusioidun pohjoismaisen teleyritys TDC Songin kanssa. Karjaan Puhelin halusi yhteistyöllä parantaa mahdollisuuksiaan palvella asiakkaitaan pohjoismaisilla ja kansainvälisillä tietoliikenneratkaisuilla. TDC Song puolestaan hyötyi yhteistyöstä saamalla käyttöönsä Finnet-yhtiöiden paikallisverkot.

Vuonna 2006 Karjaan Puhelin kuitenkin käynnisti prosessin oman matkapuhelintoimintansa vähentämiseksi. Yhtiöllä myynnissä olleet DNA-matkapuhelinliittymät sekä osa tukiasemien ja antennien kaltaisesta infrastruktuurista myytiin DNA Finlandille

167

vuonna 2007. Yhtiö sai myynneistä kertakorvauksia yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, mutta liikevaihto pieneni samalla. Kauppaan sisältyi lisäksi ehto vastaavan suuruisesta lainasta DNA Finlandille, jotta operaattori voisi laajentaa toimintaansa. Samaa sopimusta tarjottiin myös muille Finnet-yhtiöille.

Käynnissä oli rakennemuutos.

Karjaan Puhelin päätti myös lakkauttaa kannattamattoman DNA-myymälänsä Kirkkonummella. Se lisäsi liikevoittoa ja samoihin aikoihin yrityksen toiminnassa alkoi suotuisa vaihe. Voitot kasvoivat nimittäin myös vuosina 2007 ja 2008, vaikka optisen kuituverkon rakentaminen edellytti suuria investointeja. Karjaan Puhelin oli muutamasta vaikeammasta vuodesta huolimatta selviytynyt ilman lainoja ja silti onnistunut toteuttamaan suunnitelmien mukaiset investoinnit. Vuoden 2006 tuloksen oli ennakoitu painuvan jopa miinukselle etenkin Tammisaaren ja Hangon alueella kiristyneen Telia Soneran kanssa käydyn laajakaistakilpailun johdosta.

168

En ny UMTS-antennstation installeras år 2007.

Uusi UMTS-antenniasema asennettiin vuonna 2007.

nätet krävde stora investeringar. Trots några svårare år hade Karis Telefon klarat sig utan lån och ändå kunnat investera som planerat. För 2006 hade man till och med förväntat sig ett negativt resultat på grund av den ökande bredbandskonkurrensen med Telia Sonera, främst i Ekenäs och Hangö.

Ytterligare uppdatering skyddar det lokala Karis Telefons eviga mål har varit att trygga det lokala, både vad gäller ägande och service. Bolaget

Lisäpäivitykset turvaavat paikallisuutta Karjaan Puhelimella on aina ollut tavoitteena turvata toimintansa jatkuvuus paikallisena sekä omistajuuden että palvelujen kannalta. Yhtiö on alkujaan perustettu puhelinliittymää haluavia osakkeenomistajia varten, mutta aikojen muututtua 1990-luvulta lähtien tämän kriteerin päivittäminen osoittautui välttämättömäksi. Yhtiöjärjestystä oli siksi päivitetty jo vuonna 2001 ja vuosina 2007 ja 2008 kävi ajankohtaiseksi tehdä seuraava muutos siten, että yhtiön osake voitiin yhdistää myös optisen kuituverkon liittymään. Nyt puhuttiin verkkoliittymistä puhelinliittymien sijaan. Osakkeen pitäminen sidottuna liittymään, aluksi puhelinliittymiin ja myöhemmin kuituliittymiin, tukisi edelleen yrityksen omis-

har ursprungligen grundats för aktieägare med en telefonanslutning, men då tiderna från och med 90-talet började förändras visade sig en uppdatering av det kriteriet vara nödvändig. Därför hade bolagsordningen uppdaterats redan 2001, och åren 2007 och 2008 var det dags för nästa förändring så att bolagets aktie även kunde kopplas till en optisk fiberanslutning. Nu talade man om nätanslutningar i stället för telefonanslutningar. Att hålla aktien bunden till anslutningen, först till aktietelefoner och senare till fiberanslutningar, skulle fortsätta bidra till att företaget hålls lokalt ägt. Under dessa tider utsattes många mindre telefonbolags aktier för spekulanter. Dessutom föreslogs fusioner till höger och vänster. Karis Telefon beslöt att ta krafttag mot allt som underminerade det lokala.

Också en annan långvarig diskussion hade koppling till beslutet om en uppdaterad bolagsordning 2007 och 2008. Diskussionen hade handlat om den så kallade ägarrabattens vara eller icke vara, samt om den överhuvudtaget var laglig. Redan i början av 2000-talet inleddes diskussionen då Helsingfors Telefon ville utreda dess laglighet. Konkurrensverket meddelade kort därefter att den var olaglig, men dessutom uppkom ett missförstånd om att aktier måste separeras från anslutningar. Karis Telefon godkände ett slopande av ägarrabatten, men att separera aktien var inte ett alternativ. Då var det lokala igen hotat. Hos Karis Telefon startade man därför en egen utredning och lyckades skjuta upp tidsfristen genom att ta upp diskussionen med konkurrensverket. Till slut gav konkurrensverket upp om ägarrabatten, samtidigt som tiden gjort sitt. Telefonanslutningar var inte lika viktiga längre.

Tyvärr trodde flera bolag på att anslutningarna inte kan var kopplade till aktierna, med påföljden att aktierna blev fria och lätta att köpa upp. I vissa fall

tuksen säilymistä paikallisena. Monien pienempien puhelinosakeyhtiöiden osakkeet olivat näihin aikoihin osakekeinottelijoiden suosiossa. Lisäksi fuusioita ehdotettiin monilta tahoilta. Karjaan Puhelin päätti vastustaa määrätietoisesti kaikkea paikallisuutta uhkaavaa.

Myös eräs toinen pitkään puhuttanut asia oli kytköksissä päätökseen yhtiöjärjestyksen päivittämisestä vuosina 2007 ja 2008. Asia koski niin kutsutun omistaja-alennuksen jatkamista tai lakkauttamista, ja sen laillisuutta ylipäänsä. Keskustelu virisi 2000-luvun alussa, jolloin Helsingin Puhelin halusi selvittää alennuksen laillisuuden. Kilpailuvirasto ilmoitti pian sen jälkeen, että se oli laiton. Samassa yhteydessä syntyi kuitenkin myös väärinkäsitys, että osakkeet on erotettava liittymistä. Karjaan Puhelin hyväksyi omistaja-alennuksen hylkäämisen, mutta osakkeen erottaminen liittymästä ei ollut sille mikään vaihtoehto. Se olisi uhannut paikallisuutta.

Karjaan Puhelimessa käynnistettiin siksi oma selvitys ja onnistuttiin pidentämään määräaikaa käynnistämällä neuvottelut kilpailuviraston kanssa. Kilpailuvirasto myöntyi omistaja-alennusasiassa. Aika oli kuitenkin samalla tehnyt tehtävänsä, eivätkä puhelinliittymät olleet enää yhtä tärkeitä.

Valitettavasti monet yhtiöt uskoivat, etteivät liittymät voi olla sidottuja osakkeisiin, sillä seurauksella, että osakkeet vapautuivat ja niitä saattoi ostaa vapaasti. Tietyissä tapauksissa yhtiöiden hallituksiin tuli välikäsiä, jotka onnistuivat ajamaan läpi päätöksiä osinkojen maksamisesta, mikä lisäsi entisestään kiinnostusta osakkeiden omistusta kohtaan. Karjaan Puhelin kuitenkin selviytyi kaappausyrityksistä ja alan kohdistamista paineista.

Yhtiöjärjestyksen päivitykset vuosina 2007 ja 2008 osuivat ajankohtaan, jolloin Finnet-liitossa jälleen myrskysi. DNA Finlandin talous oli alkuvaiheessa

169

kom bulvaner in i bolagsstyrelserna och lyckades få igenom utbetalningen av dividender, vilket gjorde ägandet ännu mer intressant. Men Karis Telefon klarade sig, trots både kapningsförsök och press från branschen.

ollut kriisissä ja keskusteluihin oli nostettu erilaisia myyntisuunnitelmia. Sekä kotimaiset kilpailijat että lukuisat ulkomaiset toimijat olivat osoittaneet ostohaluja vuonna 2005. Finnet-liitto päätti lopulta saneerata DNA Finlandin itse.

Uppdateringen av bolagsordningen 2007 och 2008 skedde i en tid då det igen stormade inom Finnet-

Finnetin kahtiajako voimistui jälleen näinä kriisiaikoina. Suuremmat yhtiöt halusivat vahvistaa DNA Finlandia ja fuusioitua Finnet Oy:n kanssa, josta yli puolet oli niiden omistuksessa ja joka puolestaan omisti DNA Finlandin. Pienemmille yhtiöille tärkeintä oli säilyä itsenäisinä ja paikallisina yrityksinä. Tilanne kulminoitui vuonna 2007, kun viisi suurempaa yhtiötä jätti Finnet-liiton ja yhdisti liiketoimintonsa Finnet Oy:hyn. Loppusuoralla näiden yritysten joukkoon liittyi myös Lohjan Puhelin. Koska sekaannuksia ei enää haluttu Finnet-liiton ja Finnet Oy:n välillä, Finnet Oy:n nimi muutettiin DNA:ksi. Uusi, vahvistunut yhtiö saattoi näin ratsastaa DNA Finlandin nimellä, joka itse asiassa oli jo pitkään ollut käytössä lyhennetyssä DNA-muodossa. Uusi DNA aloitti toimintansa heinäkuussa 2007. Monet Finnet-yhtiöt olivat päättäneet vuotta aiemmin myydä Finnet Oy:n osakkeensa, mutta muun muassa Karjaan Puhelin jatkoi entiseen tapaan, nyt uuden DNA:n osakkeenomistajana. Jäljelle jääneet Finnet-yhtiöt, jotka olivat kaikki Finnet-liiton jäseniä, jatkoivat paikallista toimintaansa. Karjaan Puhelin oli aina ollut yksi pienimmistä, mutta myös aktiivisimmista ja uskollisimmista Finnet-yhtiöistä. Eron jälkeen Finnetryhmään kuului alle 30 enimmäkseen paikallista teleyritystä sekä itse järjestö eli Finnet-liitto. Vielä 1990-luvun lopulla jäseniä oli yli 50.

170

Under 2000-talet uppstod ett aldrig förr skådat priskrig inom mobiltelefonin. Tiderna då ett 10-minuters inrikessamtal kostat samma som en biobiljett var långt borta.

Matkapuhelinalalla syttyi 2000-luvulla ennen kokemattoman kova hintasota. Ajat, jolloin 10 minuutin ulkomaanpuhelu maksoi elokuvalipun verran, olivat kaukana takanapäin.

Uudet realiteetit edellyttivät jälleen uudelleenorganisointia Karjaan Puhelimessa, joka oli edelleen DNA:n osakkeenomistaja, mutta jonka rooli yhdessä Finnet-liiton kanssa oli DNA:ssa nyt aiempaa pienempi. Taistelu paikallisuuden säilyttämiseksi

förbundet. DNA Finlands ekonomi hade först varit i kris och flera försäljningsplaner hade diskuterats.

Både de inhemska konkurrenterna och ett flertal utländska aktörer hade under 2005 visat sitt intresse. Till slut valde Finnet att sanera DNA Finland på egen hand.

I dessa kristider blev tudelningen inom Finnet igen stark. De större bolagen ville stärka DNA Finland och fusioneras med Finnet Ab som de tillsammans ägde över hälften av aktierna i, och som i sin tur ägde DNA Finland. För de mindre bolagen var det viktigast att förbli självständiga och lokala. År 2007 kom upplösningen då fem större bolag lämnade Finnet-förbundet och istället gick samman med Finnet Ab. På slutrakan kom även mindre Lojo Telefon med. Eftersom man inte ville att Finnet-förbundet längre skulle blandas ihop med bolaget Finnet Ab bytte Finnet Ab namn till DNA. Därmed kunde det nya förstärkta bolaget leva vidare på DNA Finlands namn, som redan länge förkortats till och kallats enbart DNA. I juli 2007 inledde nya DNA sin verksamhet. Året innan hade många Finnet-bolag valt att sälja sina aktier i Finnet Ab, men bland annat Karis Telefon fortsatte som förut, nu som aktieägare i nya DNA. De kvarvarande Finnet-bolagen, som alla var medlemmar i Finnet-förbundet fortsatte sin lokala verksamhet. Karis Telefon hade alltid varit ett av de mindre bolagen inom Finnet, men också ett av de aktivaste och alltid förbundet troget. Efter avhoppen bestod Finnet-gruppen av under 30 till största delen lokala telebolag, samt av själva organisationen Finnet-förbundet. Ännu i slutet av 90-talet hade medlemmarna varit över 50.

De nya realiteterna krävde igen omstruktureringar hos Karis Telefon, som fortfarande var aktieägare i DNA, men som nu tillsammans med Finnet-förbundet hade en mindre roll i mobiloperatören. Kampen för att bevara det lokala var ändå det viktigaste,

171

På samma sätt som med priserna hade även nyttan med telefonerna förändrats sedan denna grafik gjorts tiotals år tidigare.

Hintojen lailla myös puhelimista saatava hyöty oli muuttunut tämän kymmeniä vuosia aiemmin laaditun grafiikan tietoihin verrattuna.

oli kuitenkin tärkeintä sekä kotikentällä että muualla Suomen maaseudulla. Vaikka Karjaan Puhelin onnistui sopeutumaan muutoksiin, monet niistä aiheutuneet toimintamuutokset pienensivät liikevaihtoa vuonna 2007. Liikevaihdon lähenneltyä monena peräkkäisenä vuonna 6,5 miljoonaa euroa, nyt painuttiin alle 6 miljoonaan. Pääasiassa tämä johtui päätöksestä myydä GSM-tukiasemat DNA:lle. Lisäksi Karjaan Puhelin päätti myydä ja siirtää neljän

asentajan verkonrakennusliiketoimintansa alueelliselle verkonrakennusyritykselle N3M Power Oy:lle vuonna 2006. Myös Karjaan Puhelimen tytäryhtiöt Sitcom ja HappyPhone päättivät 2007 myydä liiketoimintansa sekä varastonsa ja irtaimistonsa. Ostaja oli WestCom Ab (entinen KP-Data), josta Karjaan Puhelin omisti kolmanneksen. WestCom toimi jo silloin Karjaan Puhelimen edustajana Länsi-Uudellamaalla ja vastasi yhtiön kuluttaja- ja yritysasiakaspalvelusta. Hieman aiemmin suunnitelmissa oli näiden kolmen yrityksen fuusio, mutta nyt päädyttiin toiminnan virtaviivaistamiseen eriyttämällä myymälätoiminta. Fokus tulisi nyt olemaan omien perustoimintojen vaatimassa asiakaspalvelussa, ei laite- ja muiden palvelujen myynnissä.

172

I mitten av 2000-talet började Karis Telefon satsa på bredband även i Ekenäs. Det första kabelskåpet på Ystadsgatan står ännu kvar.

Karjaan Puhelin aloitti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä panostukset laajakaistaan myös Tammisaaressa. Ystadinkadun ensimmäinen kaapelikaappi on edelleen paikallaan.

både på hemmaplan och på den övriga finländska landsbygden. Trots att Karis Telefon klarade av att anpassa sig till förändringarna innebar flera omläggningar i verksamheten att omsättningen krympte år 2007. Från att ha klättrat närmare 6,5 miljoner euro flera år i följd var man nu nere under 6 miljoner. De främsta orsakerna var valet att sälja GSMbasstationer till DNA. Dessutom valde Karis Telefon

Melko suurten toiminnallisten muutosten lisäksi vuosi 2007 pani symbolisen pisteen kauan sitten hiipuneelle ilmiölle. Karjaan Puhelimen viimeinen puhelinkioski poistettiin käytöstä 1. lokakuuta. Se oli seissyt Karjaan linja-autoasemalla. Asentaja soitti viimeisen puhelun kioskista 12.38. Sen jälkeen linja vaikeni. Ajat muuttuivat ja seuraavana vuonna yrityksen laajakaista-asiakkaiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa lankapuhelinasiakkaiden määrän.

Historiallinen investointi seudun parhaaksi Myöhäinen 2000-luku oli monella tavalla historiallinen Karjaan Puhelimen toiminnassa ja suurin yhtiön sisäinen päätös olisi vielä edessä. Alkuaskeleet oli tosin otettu jo kauan sitten eräällä toimitusjohtaja Henrik Ekblomin ja Karjaan Puhelimen hallituksen monista Ruotsin matkoista. Ruotsissa oli panostettu valokuituverkon vetämiseen koteihin ja muille asiakkaille perille saakka, eikä ainoastaan solmukohtiin. Ekblom alkoi Karjaalle palattuaan hahmotella

att sälja och flytta över sin affärsverksamhet inom nätbyggnad med fyra montörer till regionala nätbyggnadsbolaget N3M Power år 2006. Även Karis Telefons dotterbolag Sitcom och Happyphone valde under 2007 att sälja sin affärsverksamhet inklusive lager och lösöre. Köparen var WestCom Ab (tidigare KP-Data) som i sin tur till en tredjedel ägdes av Karis Telefon. WestCom fungerade redan då som Karis Telefons agentur i Västnyland och skötte bolagets konsument- och företagskunder. Något innan detta hade man tänkt sig en fusion av de tre företagen, men beslöt sig sedan för att renodla verksamhet och bryta ut butiksverksamheten. Fokus skulle nu ligga på kundbetjäning kring den egna basverksamheten, inte på försäljning av hårdvara och övriga tjänster.

Förutom de relativt stora omläggningarna i verksamheten kom år 2007 att föra med sig ett symboliskt slut på ett sedan länge utdött fenomen. Den 1 oktober togs nämligen Karis Telefons sista telefonkiosk ur bruk. Den hade stått vid busstationen i Karis. Det sista samtalet ringdes av en montör klockan 12.38. Efter det tystnade linjen. Tiderna förändrades, och inför nästa år såg man fram emot en annan historisk händelse då bolagets bredbandskunder för första gången förväntades överstiga antalet trådtelefonkunder.

Historisk investering för regionen Det sena 00-talet blev på många sätt historiskt för Karis Telefons verksamhet, och det största beslutet väntade ännu internt. Upptakten hade börjat redan för länge sedan i samband med ett flertal besök av vd:n Henrik Ekblom och styrelsen till Sverige. I Sverige hade man satsat på att dra fiberanslutningar ända hem till bostadshus och andra kunder, inte enbart till olika knutpunkter. Tillbaka hemma i Ka-

omaa vastaavaa panostusta. Lähivuosina keskusteltiin paljon erilaisista vaihtoehdoista aina länsiuusmaalaisesta ”optokuitusäätiöstä” yhteistyöhön taidesäätiö Konstsamfundetin kanssa. Tavoitteena oli saada puhelinosakkeet välitettyä eteenpäin asiakkaille uusina valokuituosakkeina. Vuonna 2008 esiteltiin myös alustava Länsi-Uudenmaan kuituinvestointisuunnitelma. Suunnitelma ulottui aina vuoteen 2023 ja tulisi käsittämään 30 miljoonan euron investoinnit seudulle. Panostus oli valtava, mutta otettiin vastaan innolla. Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman ja uuden strategian toukokuussa 2008.

Valokuidun potentiaali oli suunnaton. Tiedonsiirtoa voitiin nopeuttaa valtavasti vanhoissa kuparisissa puhelinjohdoissa toimivaan ADSL-tekniikkaan verrattuna. ADSL:n aika pääasiallisena tiedonsiirtomenetelmänä jäi siis lyhyeksi. Jälkikäteen sitä voitiin kuvata siirtymävaiheeksi ennen valokuidun kehittymistä kannattavaksi. Kuitu pystyi korvaamaan myös sinänsä täysin toimivan kuparipohjaisen koaksiaalikaapeli-tv-verkon, jollainen Karjaan Puhelimella oli, tosin vain Karjaalla. Valokuitu saattoi nyt siis yhdistää ja tarjota kaikki palvelut koko seudulla. Ennen kuituverkon laajentumista Karjaan Puhelin vuokrasi kuparijohtoja silloiselta Soneralta, mikä merkitsi korkeita vuokria, mutta vakiinnutti samalla asiakassuhteita omia valokuitujohtoja odotettaessa. Internetin räjähdysmäinen kasvu jatkui ja uudet Youtuben kaltaiset liikkuvaan kuvaan perustuvat verkkopalvelut asettivat yhä suurempia laatu- ja kapasiteettivaatimuksia internetyhteydelle. Valokuidun aika oli koittanut.

Lisäksi valtio asetti vuonna 2008 kansalliseksi tavoitteeksi, että kaikkien Suomen vakinaisten asuntojen ja yritysten saataville olisi saatava 100 megabitin yhteyden mahdollistava laajakaista. Tavoite

173

ris började Ekblom skissa på en egen motsvarande satsning, och de närmaste åren diskuterade man allt från en västnyländsk ”optofiberstiftelse” till ett samarbete med Konstsamfundet för att förmedla gamla telefonaktier som nya fiberaktier. Redan år 2008 presenterades en preliminär plan på fiberinvesteringar i Västnyland. Planen sträckte sig ända till år 2023 och skulle omfatta investeringar på 30 miljoner euro i regionen. Satsningen var ambitiös, men mottogs med iver. I maj 2008 godkände bolagsstämman planen och den nya strategin.

174

Potentialen i fiber var enorm. Datautbytet kunde snabbas upp otroligt jämfört med vad som var möjligt med ADSL i de gamla telefonledningarna av koppar. Tiden då ADSL varit den huvudsakliga metoden för dataöverföring blev alltså kort. I efterhand kunde den betecknas som en övergångsperiod tills fiber skulle bli lönsamt. Fibern kunde också ersätta det kopparbaserade koaxial-kabel-tv-nätet, som visserligen var fullt fungerade men som Karis Telefon hade enbart i Karis. Fibern kunde nu förena allt i hela regionen. Så länge som fibern inte var utbredd hyrde Karis Telefon kopparledningar av dåvarande Sonera, vilket innebar höga hyror, men som samtidigt etablerade kundförhållanden i väntan på egna fiberledningar. Internets fortsatta explosionsartade tillväxt och uppkomsten av nya nättjänster med rörlig bild, såsom Youtube, satte allt högre krav på kvalitet och kapacitet. Tiden för fiber var inne.

Dessutom slog staten under året fast att bredband på 100 Mbps till alla fasta bostäder och företag i Finland skulle bli en nationell målsättning. Fiber eller kabel på högst två kilometers avstånd var målet redan år 2015 och staten uttryckte hur ”en bredbandssatsning är lika viktig för dagens hem som värme, el och ett fungerande vattenledningsnät”.

Många bolag, såsom Karis Telefon, tog sig an mål-

oli, että valokuitu- tai kaapeliverkko olisi kaikkien ulottuvilla enintään kahden kilometrin etäisyydellä jo vuonna 2015. Valtio korosti, että ”laajakaista on kodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja toimiva vesijohto”. Monet yhtiöt ottivat tavoitteen omakseen, mutta vain harvat, kuten Karjaan Puhelin, päättivät toimittaa valokuituliittymiä heti perille saakka myös omakotitaloihin. Valokuitua pidettiin parhaana tapana rakentaa toimintavarmoja verkkoja, mutta suuret puhelinyhtiöt panostivat samanaikaisesti mobiiliverkkoon. 4G lanseerattiin Ruotsissa ja Norjassa samana vuonna ja kehitys vain jatkui. Tulevaisuus tulisi osoittamaan, mikä panostus oli kestävin.

Samanaikaisesti investointipäätöksen kanssa vuonna 2008 iski matalasuhdanne. Sen vaikutukset Karjaan Puhelimeen jäivät kuitenkin vähäisiksi, vaikka yrityksessä pelättiin maailmanlaajuisen matalasuhdanteen saattavan vaikuttaa myös yhtiön toimintaan. Yrityksen vahva kassa ja monet pienet paikalliset asiakkaat takasivat onneksi vakaan taloudellisen tilanteen, eikä talous ollut uhattuna ainakaan lyhyellä tähtäimellä, joten Karjaan Puhelin rohkeni seurata pitkän tähtäimen investointisuunnitelmaansa. Samalla yritys kuitenkin korotti valmiuttaan hidastaa investointitahtia, jos valokuituliittymien kysyntä vähenisi suhdanteiden myötä. Investointimahdollisuuksia edisti muun muassa se, että yritys oli uuden yhtiöjärjestyksen ansiosta säilynyt paikallisena, osinkoa maksamattomana yhtiönä, joka investoi voitot asiakkaittensa hyväksi.

Kiinteiden puhelinliittymien määrä väheni edelleen voimakkaasti edullisempien matkapuhelujen ja laajakaistaliittymiin siirtymisen takia. Vaikka uusi yhtiöjärjestys edellytti valokuituliittymien tilaajilta osakkeen omistamista, oli näitä asiakkaita edelleen vain vähän. Karjaan Puhelimen osalta se

175

För att enkelt förklara nyttan med en region sammankopplad av fiber gjorde vd Henrik Ekblom denna modell i Lego.

Toimitusjohtaja Henrik Ekblom teki 2000-luvun alussa tämän Lego-mallinnuksen havainnollistaakseen yksinkertaisella tavalla alueellisesta valokuitulinkityksestä saatavia etuja.

sättningen, men enbart få gick så långt som Karis Telefon och siktade direkt in sig på att föra fiberanslutningarna ända till enfamiljshusen. Fibern ansågs vara det bästa sättet att bygga tillförlitliga nät, men samtidigt satsade de stora telefonbolagen på mobilt nät. 4G lanserades i Sverige och Norge under året, och utvecklingen bara fortsatte. Framtiden skulle få utvisa vilken satsning som var mest hållbar.

Samtidigt med miljonbeslutet i fiberinvesteringar kom lågkonjunkturen 2008, men för Karis Telefon blev konsekvenserna marginella. Trots det befarade man att den pågående världsomspännande lågkonjunkturen snart kunde börja påverka även Karis

merkitsi sitä, että irtisanonut puhelinliittymät vapauttivat osakkeita. Puhelinyhtiö käynnisti selvityksen niiden omistussuhteiden varmistamiseksi.

Samoin kävi monissa paikallisissa puhelinyhtiöissä.

Karjaan Puhelin oli jo aiemmin käynyt vuoropuhelua Konstsamfundetin toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Berghin ja entisen ministerin, Christoffer Taxellin kanssa mahdollisuudesta, että esimerkiksi joku suomenruotsalainen yhteisö voisi hankkia osakkeet hallintaansa ja tulla osaomistajaksi yritykseen. Tytäryhtiöiden osalta puolestaan selvitettiin, voisivatko konsernin avainhenkilöt tulla vähemmistöomistajiksi.

Karjaan Puhelin pyrki myös muuten varmistamaan paikallisuuden ja kaksikielisyyden käynnistämällä

Trådtelefonins slut

176

I Början av 1990-talet befann sig trådtelefonin på topp. År 1993 hade 94 procent av hushållen i Finland haft minst en fast telefon. Mobiltelefonnätet hade då börjat utvidgas och snart ökade mobiltelefonin rekordartat. Redan 1999 hade fler hushåll en mobiltelefon än en fast telefon. År 2007 hade siffrorna svängt till att 97 procent hade åtminstone en mobiltelefon medan enbart 41 procent ägde en fast telefon. I dag äger nästan alla finländare en egen mobiltelefon, medan trådtelefonerna försvunnit så gott som helt.

Lankapuhelimen loppu 1990-luvun alku oli lankapuhelinten huippuaikaa.

Vuonna 1993 Suomen talouksista 94 prosentilla oli vähintään yksi kiinteän verkon puhelin. Matkapuhelinverkkoa oli tuolloin alettu laajentaa ja pian matkapuhelinala kasvoi ilmiömäisesti. Jo vuonna 1999 useammalla taloudella oli matkapuhelin kuin kiinteä puhelin. Vuonna 2007 luvut olivat kääntyneet siten, että 97 prosentilla talouksista oli ainakin yksi matkapuhelin ja ainoastaan 41 prosentilla lankapuhelin. Tänään, vuonna 2020, miltei kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin ja lankapuhelimet ovat hävinneet lähes täysin.

Telefon. Lyckligt nog satt man med en stark kassa och många små lokala kunder vilket gav ett stabilt ekonomiskt läge som inte riskerade att påverkas negativt på kort sikt. Man vågade därför följa upp sina långsiktiga investeringar på fibernätet, men förhöjde också beredskapen att bromsa investeringstakten ifall konjunkturen skulle börja minska efterfrågan på fiberanslutningar. Att man tack vare bland annat den nya bolagsordningen kunnat förbli ett lokalt bolag som inte betalar ut dividender, utan återinvesterar allt för sina kunder, bidrog till att möjliggöra investeringen.

177

De fasta telefonanslutningarna fortsatte i alla fall att minska kraftigt i och med den billigare mobiltelefonin och övergången till bredbandsanslutningar.

Trots att den nya bolagsordningen möjliggjorde aktieägande via fiberanslutningar var dessa kunder ännu få. För Karis Telefons del betydde det att telefonanslutningar som sades upp frigjorde aktier, och bolaget inledde en utredning för att säkra dem.

Samma skedde hos många lokala telefonbolag. Karis Telefon hade redan tidigare fört en diskussion med Konstsamfundets vd Kaj-Gustaf Bergh och tidigare minister Christoffer Taxell om exempelvis en finlandssvensk institution skulle kunna samla upp aktierna och komma in som ägare i bolaget. För dotterbolagen utredde man i sin tur om nyckelpersoner i koncernen kunde komma in som minoritetsägare.

Karis Telefon försökte även i övrigt säkra det lokala och tvåspråkiga genom att inleda samarbetsdiskussioner med Vasa Läns Telefon och Konstsamfundet om ett framtida samarbete mellan finlandssvensk press och telebolag. Tanken bakom detta var utsikterna att press och tele kan sammanstråla till en och samma bransch.

Från och med slutet av 00-talet har de gula fiberkablarna tagit över alltmer utrymme i Karis Telefons centraler.

På det regionala planet var konkurrensen med Telia Sonera under den här tiden påtaglig. I viss mån sam-

Alueellisella tasolla kilpailu Telia Soneran kanssa oli näinä aikoina tuntuvaa. Yritykset tekivät tietyllä tasolla kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyö-

Keltaiset valokuitukaapelit ovat 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä alkaen vallanneet yhä enemmän tilaa Karjaan Puhelimen keskuksissa.

yhteistyöneuvottelut Vaasan Läänin Puhelimen ja Konstsamfundetin kanssa suomenruotsalaisen lehdistön ja puhelinyhtiöiden välisestä tulevasta yhteistyöstä. Taustalla oli ajatus, että lehdistö ja teleala saattaisivat tulevaisuudessa yhdistyä yhdeksi ja samaksi alaksi.

tä, mutta ensisijaisesti yritykset olivat kilpailijoita.

Karjaan Puhelin menetti vuonna 2008 tulevan Raaseporin kaupungin puhelinpalveluasiakkuuden. Karjaan Puhelimen antama tarjous oli edullisempi, mutta siitä huolimatta Telia Sonera voitti tarjouskilpailun. Karjaan Puhelin vaati yhdessä Finnetin kanssa selvitystä kaupungin päätöksen perusteista, mutta luopui lopulta oikeusprosessista, koska se ainoastaan veisi paljon voimia kaikilta.

178

Reklamfraserna ”kuitukotiin”, ”omakuitu” och ”fiberhem” köptes tidigt som domännamn av Karis Telefon, framför näsan på de stora nationella IT-jättarna.

Karjaan Puhelin osti jo varhain itselleen verkkotunnukset ”kuitukotiin”, ”omakuitu” ja ”fiberhem” suurten kansainvälisten IT-jättien nenän edestä.

arbetade man och gynnades av varandra, men i första hand var de två bolagen konkurrenter. År 2008 förlorade Karis Telefon blivande Raseborgs stad som kund för telefonitjänster. Karis Telefon hade lämnat in en billigare offert, men Telia Sonera tog ändå hem avtalet. Tillsammans med Finnet krävde Karis Telefon en utredning av grunderna för stadens beslut,

Vuodesta 2008 tuli monella tavalla mielenkiintoinen. Valokuituinvestoinnit oli aloitettu ja lisäksi lanseerattiin uusi datayhteys Helsingistä LänsiUudenmaan ja Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.

Helsingistä Tukholmaan rakennettiin HMS-Transithankkeen puitteissa monia entisiä kaapeleita yhdistävä toimintavarmempi yhteys. Kysely 1990-luvun Baltic North-kaapeliyhteistyötä seuraavasta uudesta yhteistyöhankkeesta oli tullut Ahvenanmaalta vuonna 2006. Karjaan Puhelimella oli nyt uusi mahdollisuus vahvistaa suuntautumistaan länteen ja yhtiö käynnisti neuvottelut. Taustalla kummitteli Suomen edelleen epävarma telepoliittinen tilanne ja vaara, että Finnet-ryhmä hajoaisi uudelleen.

Seudullisesta yhteistyöstä oli samasta syystä keskusteltu aiemminkin etenkin Turunmaan suunnalla olevien puhelinyhtiöiden, mutta myös pohjoisempana olevien Vaasan alueen puhelinyhtiöiden kanssa.

Muutokset olivat niin nopeita ja toisinaan uhkaavia, että toimitusjohtaja Henrik Ekblom päivitti kartan senhetkisestä telepoliittisesta tilanteesta Suomessa lähes jokaiseen hallituksen kokoukseen. Suuntautumista länteen pidettiin nyt vähemmän herkkänä telepoliittisille muutoksille, ja lisäksi sillä suunnalla katsottiin olevan suurta potentiaalia tulevaisuutta ajatellen. Uusi, yhteensä 760 kilometrin pituinen kaapeliyhteys mahdollisti korkeatasoisen tiedonsiirron Helsingin ja Tukholman välillä, ja oli tärkeä etenkin suuria vaatimuksia tällaisille palveluille

men valde till slut att avstå en rättsprocess eftersom det enbart skulle tära på allas krafter. År 2008 blev ett intressant år på många sätt. Fiberinvesteringen hade kommit igång och dessutom lanserades en ny dataförbindelse från Helsingfors via Västnyland och Åland till Stockholm. Projektet HMS-Transit byggde upp en säkrare förbindelse från Helsingfors till Stockholm, och kopplade ihop flera tidigare kablar. Förfrågan om ett nytt samarbete, efter Baltic North-kabeln på 90-talet, hade kommit från Åland 2006. Nu hade Karis Telefon en ny möjlighet att stärka sin positionering västerut, och inledde en diskussion. I bakgrunden låg det fortsatt osäkra telepolitiska läget i Finland, och risken att Finnet-gruppen skulle brytas upp igen. Sedan tidigare hade man av samma orsak diskuterat samarbeten i regionen, särskilt med telebolagen mot Åboland men även norrut med bolagen kring Vasa.

Förändringarna var så snabba och ibland hotfulla att vd Henrik Ekblom inför så gott som varje styrelsemöte uppdaterade en karta över det aktuella telepolitiska läget i Finland. En positionering västerut ansågs nu vara minst känslig för telepolitiska ändringar och samtidigt ha en stor potential för framtiden.

Den nya förbindelsen på totalt 760 kilometer kablar gav kvalitativ dataöverföring mellan Helsingfors och Stockholm, speciellt för teleoperatörer och storföretag som ställer höga krav på sådana tjänster. I januari 2008 blev förbindelsen klar för drift, med den åländska operatören ÅlCom som första användare.

Projektet gav även upphov till en idé om ett gemensamt produktionsbolag med de åländska bolagen, Havslänken Ab. Snart inleddes även leveransen av optiska fiberaktieanslutningar till enfamiljs- och höghus i regionen, och uppsagda telefonaktieabonnemang kunde börja bindas till fiberaktieabonnemang. Under året gavs styrelsen också fullmakt att vid behov emittera en

asettaville teleoperaattoreille ja suuryrityksille. Ahvenanmaalainen operaattori ÅlCom oli yhteyden ensimmäinen käyttäjä tammikuussa 2008. Hanke johti myös ajatukseen yhteisestä tuotantoyhtiöstä, Havslänken Ab:stä, ahvenanmaalaisten yhtiöiden kanssa.

Myös valokuituliittymien toimitus taloyhtiöille ja omakotitalouksiin aloitettiin pian ja osakkeet, joita vapautui asiakkaiden irtisanoessa puhelinosakeliittymiä, voitiin alkaa kytkeä valokuituliittymiin. Hallitus sai samana vuonna valtuudet laskea tarvittaessa liikkeelle uusi osakesarja. Näin tehtäisiin, elleivät puhelinosakeliittymistä vapautuneet A- ja B-osakkeet riittäisi uusia valokuituliittymiä tilaaville asiakkaille. Karjaan Puhelin investoi vuoden 2008 aikana 1,74 miljoonaa euroa, eli lähes kaksinkertaisti investoinnit edelliseen vuoteen verrattuna. Valokuitu oli pääsyy tähän. Loppuosa muodostui muun muassa uuden FNE-Finland Oy:n ja WestComin osakkeiden merkitsemisestä. FNE-Finland oli Finnet-ryhmän uusi runkoverkkoyhtiö. Karjaan Puhelin näki varhain potentiaalia mahdollisuudessa voida suunnata valokaapeliyhteyksiä pääkaupunkiseudun suuntaan FNE:n välityksellä. Lisäksi FNE osoitti kiinnostusta uutta Ruotsin tiedonsiirtoyhteyttä kohtaan. Liikevaihto jäi tänä vuonna hieman alle 6 miljoonaan euroon, koska uusia investointeja tehtäessä samanaikaisesti jatkettiin sopeutumista lankapuhelinliikenteestä saatavien tulojen vähenemiseen. Ne vähenivät 2008 vajaalla kahdeksalla prosentilla ja painuivat nyt alle miljoonaan euroon. Valokuituinvestointien tahdissa yritys jatkoi tukiasemien ja niihin liittyvän infrastruktuurin myyntiä DNA:lle.

Mastot Karjaan Puhelin sitä vastoin edelleen piti omistuksessaan. Puhelinyhtiö sai myös kunnian näkyä elokuvassa Poika, jonka poliisiasemakohtaukset kuvattiin yhtiön keskusrakennuksessa.

179

180

ny aktieserie ifall gamla från telefonaktieabonnemang frigjorda A- och B-aktier inte skulle räcka till för de nya fiberaktieanslutningarna. Under 2008 investerade Karis Telefon 1,74 miljoner euro vilket innebar nästan en fördubbling från året innan. Fibern var den främsta orsaken. Resten berodde bland annat på teckningen av aktier i det nya bolaget FNE Finland och Westcom. FNE Finland var Finnet-gruppens nya stamnätsbolag. Karis Telefon såg tidigt potential i att kunna rikta fiberförbindelser mot huvudstadsregionen genom bolaget. Dessutom visade FNE intresse för den nya dataförbindelsen till Sverige. Årets omsättning höll sig på knappa 6 miljoner euro, då man samtidigt med nya investeringar fortsatte anpassa sig till de minskande intäkterna från trådtelefonin. Det här året minskade de med knappa åtta procent och intäkterna gick nu under en miljon euro. I takt med fiberinvesteringarna fortsatte man sälja basstationer och annan därtill hörande infrastruktur till DNA. Masterna höll man däremot kvar.

Karis Telefon fick även äran att synas i en filminspelning då filmen Pojken spelades in vid bolagets centralbyggnad, som fungerade som polisstation i filmen. År 2009 förde med sig en rekordminskning av trafikintäkterna för trådtelefonin. Intäkterna sjönk med nästan 200 000 euro vilket innebar en minskning på 21 procent. Fokus i Karis Telefons verksamhet ändrades med en otrolig hastighet. Fjolårets stora investeringssumma blev ännu större och gick nu över två miljoner euro. Summan härstammade till största del från satsningen på att bygga ut fibernätet, men även från tecknandet av aktier i Gridit, ett gemensamt upphandlingsbolag för ett flertal telefonbolag, samtrafiksoperatören Länsilinkki samt S4F. Namnet S4F stod för Safe for Finnet och bildades för att kunna köpa aktier i andra telefonbolag inom Finnet och på det sättet hjälpa dem att fort-

Vuonna 2009 lankapuhelinten puhelutulot pienenivät ennätyksellisen paljon. Tulot vähenivät lähes 200 000 euroa eli 21 prosenttia. Karjaan Puhelimen toiminnan fokusta muutettiin nyt valtavalla vauhdilla. Jo edellisvuonna suuria investointisummia kasvatettiin nyt entisestään yli kahteen miljoonaan euroon. Summa koostui pääasiassa panostuksesta valokuituverkon laajennukseen, mutta myös osakkeiden merkitsemiseen Griditistä, joka oli useamman puhelinyhtiön sekä teleoperaattori Länsilinkin ja S4F:n yhteinen hankintaosuuskunta. Sijoitusyhtiön S4F nimi muodostui sanoista Safe for Finnet. Yritys perustettiin, jotta Finnet-ryhmän puhelinyhtiöiden osakkeita voitaisiin ostaa Finnetin puitteissa ja siten auttaa niitä jatkamaan toimintaansa itsenäisinä ja paikallisina yhtiöinä. Gridit puolestaan oli Suomessa ainutlaatuinen hankintaosuuskunta. Malli siihen saatiin jälleen kerran Ruotsista, jossa toimi pari vastaavaa yritystä.

Karjaan Puhelimen uusi tytäryhtiö Raaseporin Kaupunkiverkko Oy osti vuonna 2009 Koivuniemenkadulta Tammisaaresta niin kutsutun Teletalon 800 000 eurolla. Raaseporin Kaupunkiverkon perustamisella varauduttiin mahdolliseen valtion sanelemaan puhelinyhtiöiden toiminnan eriyttämiseen siten, että osa yrityksistä vastaisi teknisistä ratkaisuista ja toiset itse palveluista. Nyt Raaseporin Kaupunkiverkko sen sijaan sai vastata verkon laajentumisesta Tammisaaressa. Keskusta-alueen valokuituverkon rakentamiseen tarvittavan teknisen keskuksen rakentamistyöt pääsivät nopeasti käyntiin. Rakennuksen myyjä oli kilpailija Telia, jonka Tukholmassa istuva johto oli halukas myymään rakennuksen. Rakennusta toivottiin voitavan pidemmällä aikavälillä kehittää siten, että siellä olisi myös muuta toimintaa, kuten toimisto- ja asuintiloja. Yhtiö alkoi siksi ajaa asemakaavamuutosta.

sätta verka självständigt och regionalt. Gridit var å sin sida unikt i Finland, modellen togs återigen från Sverige där ett par liknande bolag verkade.

Under 2009 köpte Karis Telefons nya dotterbolag Raseborgs stadsnät även upp det så kallade Telehuset på Björknäsgatan i Ekenäs för 800 000 euro.

Raseborgs stadsnät hade bildats i beredskap för en eventuell statligt påtvingad uppspjälkning av telefonbolagen i en del som skötte det tekniska och en del som skötte själva servicen. Nu fick Raseborgs stadsnät i stället förvalta utvidgningen i Ekenäs. Arbetet med att bygga en teknisk central för utbyggnaden av fiber i centrum kom i gång snabbt. Säljaren var konkurrenten Telia som med beslut från ledningen i Stockholm ville sälja byggnaden. På sikt hoppades man utveckla byggnaden till att omfatta även annan verksamhet som kontor och bostadshus och började arbeta på en ny detaljplan.

Ett av de mer udda projekten för Finnet-bolagen under 2000-talet blev Supermatrix, ett projekt som först marknadsfördes och på vissa håll kallades “ett av Finlands mest omfattande telekommunikationsprojekt genom tiderna”. Tanken var att börja erbjuda virtuella PC-tjänster via det nya fibernätet.

Användarna skulle behöva enbart display, mus och tangentbord medan en superdator genom fibernätet skulle bli gemensam för alla användare på samma ort. Datorn skulle finnas i telefonbolagens utrymmen och via fiber eller mobilnät därifrån tjäna användarna. Även virtuella gps-tjänster planerades, men skulle aldrig bli verklighet. Projektet skulle inledningsvis pågå tre år, men skrotades snart som olönsamt. Istället lät man de globala jättarna såsom Google sköta sådan verksamhet. Under en kort tid hade även Karis Telefon utrustning för projektet i sin central.

Yksi Finnet-yhtiöiden poikkeuksellisemmista hankkeista 2000-luvulla oli Supermatrix, jota ensin markkinoitiin ja joillakin tahoilla kutsuttiin yhdeksi ”Suomen kautta aikojen laajimmista tietoliikennehankkeista”. Ajatus oli alkaa tarjota virtuaalisia PCpalveluja uuden valokuituverkon välityksellä. Käyttäjät tarvitsisivat ainoastaan näytön, hiiren ja näppäimistön, jotta he saisivat valokuituverkon välityksellä käyttöönsä kaikille samalla paikkakunnalla oleville käyttäjille yhteisen supertietokoneen. Tietokone olisi puhelinyhtiöiden tiloissa ja palvelisi sieltä käsin joko valokuidun tai mobiiliverkon välityksellä käyttäjiä. Myös virtuaalisia GPS-palveluja suunniteltiin, mutta ne eivät tulisi koskaan toteutumaan.

Denis Rehn och Tom Sundström från N3M på Barölandet i färd med att förse Barösund med fiber år 2017.

Denis Rehn ja Tom Sundström yrityksestä N3M kaivuutöissä Barölandetin saarella asentamassa kuitua Barönsalmen alueelle vuonna 2017.

181

182

Redan från början av fibersatsningen var det klart att även småhusområden och glesbygden skulle få fiber.

Jo valokuitupanostusten alkumetreiltä oli selvää, että valokuitu vedettäisiin myös omakotitaloihin ja haja-asutusalueille.

I de fortsatt oroliga tiderna hade Karis Telefon även tänkt på utvecklingen utanför den egna regionen, både för att behålla telefonbolagens service lokal och upprätthålla kundservice på båda nationalspråken. I och med detta köpte Karis Telefon och några andra Finnet-bolag via nygrundade S4F i slutet av

Hankkeen piti lähtökohtaisesti kestää kolme vuotta, mutta siitä luovuttiin pian kannattamattomana.

Vastuu tällaisesta toiminnasta jätettiin Googlen kaltaisten globaalien jättien harteille. Myös Karjaan Puhelimella oli lyhyen aikaa hankkeeseen liittyvää laitteistoa keskuksessaan.

2009 aktier i telefonbolaget Anvia (tidigare Vasa Telefon). Eftersom Anvia var det största tvåspråkiga bolaget inom Finnet-gruppen försökte man genom köpet säkra fortsatt stark tvåspråkig service inom Finnet-gruppen.

Karjaan Puhelin on epävakaiden aikojen jatkuessa pohtinut alan kehitystä myös oman alueensa ulkopuolella ja tehnyt töitä säilyttääkseen puhelinyhtiöiden palvelun paikallisena ja asiakaspalvelun kummallakin kansalliskielellä toimivana. Karjaan Puhelin ja muutamat muut Finnet-yhtiöt ostivat siksi vastaperustetun sijoitusyhtiö S4F:n välityksellä vuoden 2009 lopulla osakkeita puhelinosakeyhtiö Anviasta (entinen Vaasan Puhelin). Anvia oli Finnet-ryhmän kaksikielisistä yrityksistä suurin ja kaupalla pyrittiin varmistamaan, että aidosti kaksikielisiä palveluja olisi Finnet-ryhmässä tarjolla myös tulevaisuudessa.

183

7.

184

2010-2019 Västnyland länkas till världen Länsi-Uusimaa YHDIStetään maailmaan

F

ör samhällsekonomins del fortsatte 2010-talet med följdverkningar av finanskrisen 2008. År 2009 hade Finlands BNP rasat med hela 8,5 procent. Trots ett litet uppsving i början av 2010-talet var återhämtningen långsam. Hos Karis Telefon fokuserade man ändå fullt på fibern, och bevisen för att man satsat rätt blev allt fler. Men 2010-talet skulle även föra med sig andra storsatsningar i regionen. Förutom de tidigare kontakterna till Sverige fick man nu en oväntad ny uppkoppling mot Tyskland.

V

uoden 2008 rahoituskriisin seurannaisvaikutukset jatkuivat maailmantaloudessa 2010-luvulla. Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2009 romahtanut peräti 8,5 prosentilla, ja palautuminen oli hidasta, vaikka talous alkoikin 2010-luvun alussa vähitellen elpyä. Karjaan Puhelimella keskityttiin kaikesta huolimatta täysillä valokuituun ja yritys sai yhä enemmän näyttöjä siitä, että panostus oli oikea. 2010-luvulla tultaisiin kuitenkin tekemään muitakin suuria seudullisia panostuksia. Aiempien Ruotsin yhteyksien lisäksi nyt saatiin myös odottamaton uusi kaapeliyhteys Saksan suuntaan.

Fibern prioriteras

Priorisointeja valokuituun

Det nya decenniet inleddes och kröntes av bolagets 90-årsjubileum som firades stort i idrottshallen i Karis den 30 oktober. Bolaget bjöd in kunder, samarbetspartners och allmänheten. Runt 2 000 personer deltog och kunde bland annat bekanta sig med telefonens historia, få information om optiska fiberanslutningar, njuta av mångsidig underhållning, och delta i ett LAN-party där ungdomarna spelade datorspel genom natten. I samband med festligheterna publicerades också bolagets 90-årshistorik på nätet. Under jubileumsåret anlitade bolaget också en reklambyrå för att föreslå ett nytt företagsnamn som bättre skulle passa de nya satsningarna på fiber. Förslag som Raskom och Bluelink presenterades, men eftersom inget av de nya namnen kändes rätt, och det gamla namnet hade både en positiv historia och en djup förankring i bygden, valde styrelsen att hålla det gamla namnet.

Uuden vuosikymmenen alun kruunasi yhtiön 90-vuotisjuhla, jota vietettiin näyttävästi Karjaan urheiluhallissa 30. lokakuuta. Tilaisuus oli avoin niin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuin suurelle yleisöllekin. Juhlaan osallistui noin 2 000 henkeä, joilla oli mahdollisuus tutustua muun muassa puhelimen historiaan, saada tietoa optisista valokuituliittymistä, nauttia monipuolisesta viihdeohjelmasta ja osallistua LAN-partyyn, jossa nuoret pelasivat tietokoneillaan läpi yön. Juhlan yhteydessä esiteltiin lisäksi yhtiön verkkopohjainen 90-vuotishistoriikki.

Under året beslöt man ändå att ta i bruk Finnets nya logo, som var tänkt att vara gemensam för Finnetbolagen. Vissa Finnet-bolag fortsatte ändå använda sina gamla logon, och en del använde till och med

Yhtiö valjasti juhlavuoden merkeissä mainostoimiston ehdottamaan uutta yritysnimeä, joka kuvastaisi paremmin yrityksen panostuksia valokuituun. Esiteltäviksi tuotiin Raskomin, Bluelinkin ja TunaNetin kaltaisia nimiä. Mikään uusista nimistä ei kuitenkaan tuntunut täysin oikealta, kun taas vanhalla nimellä oli vahva seudullinen ankkurointi sekä pitkä ja myönteinen historia. Hallitus päätti siksi, ettei nimeä muutettaisi.

185

186

90-årsjubileet år 2010 firades stort med telefonutställning och en mängd olika program i bollhallen i Karis.

90-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2010 näyttävästi puhelinnäyttelyllä ja kattavalla ohjelmatarjonnalla Karjaan urheiluhallissa.

den gamla telefonluren från 90-talet. Även Karis Telefon var först tveksam till den nya logon och såg Raseborgs stadsnäts logo som ett alternativ.

Till slut valde man ändå de nya färggranna Finnetränderna som symboliserade bland annat fiber, och lanserade logon under 90-årsfesten. Året förde också med sig en möjlighet för Karis Telefon att sälja sina aktier i DNA. Karis Telefon ägde då 0,22 procent av bolaget, men beslöt efter diskussioner med andra Finnet-bolag att inte sälja under rådande konjunkturläge. Bolagets omsättning tog under 2010 också ett rejält kliv uppåt till 6,45 miljoner euro. År 2010 hade bolaget 22 ordinarie anställda, en siffra som sjunkit något de senaste åren i och med att en del verksamhet utlokaliserats. En stor del av både den fortsatt egna personalen, och de som nu övergått i andra bolag, hade arbetat tiotals år i företaget. De hade varit med om att utveckla verksamheten över lång tid och besatt en stor expertis vilket Karis Telefon alltid försökt högakta.

Bolaget befann sig i övrigt i ett fortsatt brytningsskede. År 2011 väntade nästa rekordnedgång i trafikintäkterna från trådtelefonin då de under året sjönk med hela 41 procent och landade under halvmiljonerstrecket på 0,44 miljoner euro. Även de kopparbaserade bredbandsanslutningarna fortsatte att minska i antal medan de fiberbaserade anslutningarna för bredband, telefon och kabel-tv fortsatte sin frammarsch. Fortsättningsvis utgjorde den samtida nedgången och uppgången inget problem för ekonomin i och med bolagets starka kassa, men i och med att kasten nu verkade bli allt större blev det återigen svårt att ge några ekonomiska prognoser.

Detsamma hade man konstaterat även tidigare år.

För tredje året i rad översteg investeringarna ändå två miljoner euro. De fortsatta satsningarna på utbygganden av fibernätet svalde största delen. Tack

Vuoden aikana päätettiin kuitenkin ottaa käyttöön Finnetin uusi logo, jonka oli ajateltu olevan kaikille Finnet-yhtiöille yhteinen. Osa Finnet-yhtiöistä jatkoi kuitenkin vanhan logon käyttöä. Jotkut käyttivät jopa vanhaa 1990-luvun puhelinluurilogoa. Karjaan Puhelinkin epäröi aluksi logon käyttöönottoa ja piti Raaseporin Kaupunkiverkon logoa yhtenä vaihtoehtona. Lopulta käyttöön päätettiin kuitenkin ottaa uudet värikkäät Finnet-raidat, jotka symboloivat muun muassa valokuitua. Uusi ilme julkaistiin 90-vuotisjuhlassa.

Yhtiölle avautui vuoden aikana myös mahdollisuus myydä 0,22 prosentin omistusosuutensa DNA:ssa.

Muita Finnet-yhtiöitä asiassa kuultuaan Karjaan Puhelin päätti, ettei osakkeita myytäisi vallitsevassa suhdannetilanteessa.

Yhtiön liikevaihto otti vuoden 2010 aikana aimo harppauksen ylöspäin 6,45 miljoonaan euroon. Yrityksen palveluksessa oli 22 vakituista työntekijää, mikä oli vähän aiempia vuosia vähemmän, koska osa toiminnoista oli ulkoistettu. Suuri osa sekä yrityksen palveluksessa edelleen olevasta henkilöstöstä että nyt muihin yrityksiin siirtyneistä oli työskennellyt kymmeniä vuosia puhelinyhtiön palveluksessa. He olivat olleet pitkään mukana kehittämässä yrityksen toimintaa ja edustivat suurta asiantuntemusta, jota Karjaan Puhelin on aina pyrkinyt kunnioittamaan.

Puhelinyhtiö oli muilta osin jatkuvassa murrosvaiheessa. Vuonna 2011 edessä oli seuraava lankapuhelinliikenteen tulojen ennätysmäinen supistuminen. Siitä saatavat tulot laskivat vuoden aikana peräti 41 prosenttia ja painuivat alle puolen miljoonan rajapyykin 0,44 miljoonaan euroon. Myös kupariverkon laajakaistaliittymien määrä väheni edelleen kuitupohjaisten laajakaista-, puhelin- ja kaapeli-tvliittymien määrän kasvun puolestaan jatkuessa. Yh-

187

tiön vahvan kassan ansiosta nämä samanaikaiset vähennykset ja lisäykset eivät kuitenkaan edelleenkään aiheuttaneet taloudellisia ongelmia. Taloudellisten ennusteiden laatiminen kuitenkin vaikeutui entisestään liittymämäärien muutosten kasvaessa.

Samaa oli todettu aiempinakin vuosina.

188 Wilhelm Geust, Johnny Nyström och Carl-Johan Ehrstedt planerar fiber till Österby-området i Ekenäs.

Vasemmalta lukien Wilhelm Geust, Johnny Nyström ja CarlJohan Ehrstedt suunnittelemassa Tammisaaren Överbyn alueen valokuituverkkoa.

vare att avskrivningstiden för optisk fiber under året förlängts från åtta till tjugo år ökade även rörelsevinsten något. Samtida med utbyggnaden av fibern höll Karis Telefon ständig kontakt med branschen och diskuterade även med experter inom telekommunikationsforskning.

En svår fråga under året var vem Finnet-bolagen i framtiden skulle anlita som leverantör för kabel-tv.

Då man ville trygga tvåspråkiga tv-tjänster blev frågan ännu svårare. Finnet Ab föreslog grundandet av ett nytt bolag, men även österbottniska Anvia TV kunde vara en lösning. Till slut fortsatte man med ett nytt avtal hos DNA Welho, vilket förhandlades fram via Gridit. Karis Telefon fortsatte också ta sitt samhällsansvar genom att under året delta i det nationella projektet ”Tillsammans – inte ensam”.

Projektet omfattade även skolor och satsade på att skapa trygghet och spelregler för unga och deras föräldrar inom internetanvändning.

Menossa oli jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin investoinnit ylittivät kaksi miljoonaa euroa. Jatkuvat panostukset kuituverkon laajentamiseen nielivät suurimman osan investointivaroista. Koska optisen kuidun poistoaika oli pidennetty kahdeksasta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen, myös liikevoitto kasvoi jonkin verran. Karjaan Puhelin kävi kuituverkkoa laajentaessaan jatkuvaa vuoropuhelua alan edustajien sekä televiestinnän tieteellisen tutkimustyön asiantuntijoiden kanssa.

Yksi vaikea kysymys vuonna 2010 oli päättää Finnet-yhtiöiden kaapeli-tv-palveluiden toimittajasta. Asiaa hankaloitti entisestään vahva tahto turvata kaksikieliset tv-palvelut. Finnet Oy ehdotti uuden yhtiön perustamista, mutta myös pohjanmaalainen Anvia TV esitettiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona.

Lopulta päädyttiin jatkamaan toimintaa DNA Welhon kanssa uudella sopimuksella, jonka Gridit neuvotteli jäsenilleen. Karjaan Puhelin jatkoi entiseen tapaan yhteiskunnallisen vastuunsa kantamista ja osallistui myös koulut aktivoineeseen kansalliseen ”Yhdessä – ei yksin” -hankkeeseen, jossa paneuduttiin nuorten ja heidän vanhempiensa valistamiseen ja pelisääntöihin turvallisesta netin käytöstä.

Vuoden aikana avattiin myös eri puhelinyhtiöiden yhteinen verkkopohjainen verkkokauppa. Uusi, yhteisomistuksessa oleva hankintaosuuskunta Gridit vastasi ulkomaita myöten kiinnostusta herättäneestä konseptista. ”Paikallisverkkokaupaksi” kutsutulla verkkosivustolla saattoi ostaa tai vuokrata

Under året öppnades också en webbaserad näthandelsplats gemensam för flera telefonbolag. Det nya samägda bolaget Gridit stod bakom konceptet som till och med väckte intresse utomlands. På webbplatsen som kallades för en ”lokalnätbutik” kunde man köpa eller hyra film, spel och musik. Dessutom möjliggjorde Gridit att ägarbolagen kunde sälja sina tjänster och produkter på varandras verksamhetsområden. Trots uppmärksamheten skulle nätbutiken tyvärr inte slå igenom, och lades ner året därpå.

Under året beslöt bolagsstämman också att utöka sina fibersatsningar till Ingå kommun om intresse skulle finnas. All vinst skulle sättas på investeringarna i fiber, såsom bolagsstämman beslutat redan 2008.

Alla tjänster via nät och fiber Under Karis Telefons historia hade man redan flera gånger stått inför stora vägskäl där nya telefon- och datatjänster uppkommit och flera tjänster knutits samman. År 2011 stod man inför nästa utveckling och en stor diskussion i branschen. Följande steg var den så kallade ”konvergensen”. Alltfler tekniker och medier hade börjat smälta samman, alltmer kunde nu göras via nätet. Både musik och film hade börjat strömmas online och olika tekniska apparater kunde kopplas ihop med nätkontakt. Samtidigt befarade man att livstiden för andra apparater snart skulle vara över. Traditionell tv blev ovanligare, sändningarna kom nu via nät och bredband.

För Karis Telefon gav det ytterligare motiveringar att satsa på fibernätet. Organisationen omstrukturerades för att satsa mer på marknadsföring och för att göra övergången till fiber smidigare. Med fiber skulle dataöverföringskapaciteten och -hastigheten för en alltmer uppkopplad värld vara tillräcklig även

Ännu på 2010-talet anlände telefonkatalogerna till Karis Telefon i mängder.

Karjaan Puhelimelle toimitettiin vielä 2010-luvulla suuret määrät puhelinluetteloja.

elokuvia, pelejä ja musiikkia. Griditin ansiosta sen omistajayhtiöt voivat myös myydä palvelujaan ja tuotteitaan toistensa toimialueilla. Saamastaan suuresta huomiosta huolimatta verkkokauppa ei valitettavasti kuitenkaan lyönyt itseään läpi, ja lakkautettiin vuotta myöhemmin. Yhtiökokous päätti vuonna 2010 laajentaa valokuitupanostuksiaan Inkoon alueelle, mikäli riittävää kiinnostusta löytyisi.

Kaikki voitto sijoitettaisiin valokuituinvestointeihin yhtiökokouksen jo vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti.

Kaikki palvelut verkon ja valokuidun välityksellä Karjaan Puhelin oli historiansa aikana jo useita kertoja ollut suurissa risteyskohdissa, joissa yhtiö oli päättänyt uusista puhelin- ja tietoverkkopalveluista ja monien palvelujen yhdistämisestä. Vuonna 2011 edessä oli alalla paljon puhuttanut seuraava ”kon-

189

Teknikgenerationerna

190

Under 2010-talet började 3G och 4G vara på alltfler konsumenters läppar. Exakt vad man pratade om visste alla ändå inte. Varje G står för en viss generation av mobiltelefoni. 1G står för den första NMT-trafiken och lanserades 1981, medan 2G motsvarar den första GSM-trafiken från 1991. Därefter lanserades 3G år 2001 och 4G år 2009. Varje ny generation stod för bättre teknik, överföring och kapacitet. Under 2010-talet började man tala om 5G som skulle bli nästa steg. Ibland talar man också om 0G, de småskaliga försöksnätverken som var föregångare till den första kommersiella mobiltrafiken 1G.

Tekniset sukupolvet 3G ja 4G alkoivat 2010-luvulla olla yhä useampien kuluttajien huulilla. Kaikilla ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa siitä, mistä keskusteltiin. Jokainen G vastaa tiettyä matkapuhelinverkon sukupolvea. 1G tarkoittaa 1981 lanseerattua ensimmäistä NMT-liikennettä ja 2G puolestaan vuonna 1991 lanseerattua ensimmäistä GSM-yhteyttä. Sen jälkeen lanseerattiin 3G vuonna 2001 ja 4G vuonna 2009. Jokainen uusi sukupolvi edusti parempaa tekniikkaa, siirtokykyä ja kapasiteettia. 2010-luvulla alettiin puhua 5G:stä seuraavana kehitysaskeleena. Toisinaan puhutaan myös pienimuotoisista 0G-koeverkoista ensimmäisen kaupallisen 1G-matkapuhelinverkon edelläkävijöinä.

i framtiden. Fibern ställdes nu gentemot förbättrad 4G och framtidens 5G. Hos Karis Telefon trodde man dock inte att mobilnätens kapacitet skulle räcka, och att köpa 4G-frekvenser var också dyrt, varför Karis Telefon år 2009 tackat nej till erbjudandet att delta i en frekvensauktion. Fysiska fiberkablar var den enda vägen. Det hade man redan insett i de övriga nordiska länderna. Finland ansågs däremot ligga efter i fiberutbyggnaden, till och med så mycket som fem år efter sina grannar. Tron på fiber delades av vissa aktörer i branschen, men sällan av de stora jättarna.

I Västnyland fick Karis Telefon stöd av bland annat Västra Nylands handelskammare, men blev också ganska ensam om att satsa på fiber. År 2012 blev återigen ett tillväxtår på flera fronter.

Omsättningen steg till 6,91 miljoner euro och rörelseresultatet till 0,9 miljoner, trots fortsatta investeringar. Investeringarna slog dessutom nytt rekord och nådde nu 2,55 miljoner euro. Under året sålde Karis Telefon också sin gamla fastighet i Bäljars till företaget N3M. Turbulensen i både samhällsekonomin och inom Finnet-gruppen gav ändå ett behov av nerskrivningar av aktievärdet hos Karis Telefons delägda dotterbolag. Handelns nergång på grund av lågkonjunkturen, de omfattande förändringarna i och med PPO:s, Telekarelias och Kymen puhelins försäljning till Elisa och utträde ur Finnet-gruppen, samt nerkörningen av Gridits webbhandelsplats, angavs som orsaker. Finnet-bolagens försäljning till Elisa orsakade också en oro för att även andra gemensamt ägda Finnet-bolag kunde få Elisa som majoritetsägare.

I den dagliga verksamheten funderade Karis Telefon också på försäkringar i och med de tilltagande stormarna och skadorna på ledningsnätet under 2012.

Kring julen 2011 orsakade stormar skador för uppemot 40 000 euro. Men då alltfler kablar nu grävdes

191

Den nya fibertekniken har varit viktig både för kommunikationssystem och distansarbete. Även spelvärlden har gynnats.

Uudesta valokuitutekniikasta on ollut merkittävää hyötyä tietojenkäsittelyjärjestelmille ja etätyölle. Myös pelimaailma on hyötynyt siitä.

vergenssiksi” kutsuttu lähentymisvaihe. Yhä useammat tekniikat ja mediat olivat alkaneet sulautua toisiinsa ja yhä enemmän voitiin nyt tehdä verkossa.

Musiikkia ja elokuvia oli alettu suoratoistaa eli striimata online ja erilaisia teknisiä laitteita voitiin yhdistää toisiinsa verkkoyhteydellä. Samanaikaisesti pelättiin, että muiden laitteiden elinkaari pian tulisi tiensä päähän. Perinteinen tv harvinaistui, lähetykset tulivat nyt verkon ja laajakaistan välityksellä.

192 Under hela 2000-talet har Karis Telefon aktivt deltagit i marknader och mässor. Här presenteras fiberutbyggnaden år 2011 av Jonna Kankaanpää.

Karjaan Puhelin on ollut koko 2000-luvun aktiivisesti mukana markkinoilla ja messuilla. Tässä Jonna Kankaanpää esittelee valokuituverkkoa vuonna 2011.

ner, och därmed blev skyddade mot stormar, fortsatte man som förut.

Trots rekordstora investeringar år 2012 blev de år 2013 ännu större och nådde nu knappa 3 miljoner euro. Det här året tärde investeringarna ändå något på kassan som sjönk till 3,92 från 5,3 miljoner, men återigen gjorde bolaget vinst. Satsningarna på fiber fortsatte, nu även i skärgården och utanför tätorterna. De traditionella trådtelefonerna i Karis Telefons nät hade däremot blivit så få att man under året flyttade sina AXE-telefoncentralfunktioner till Länsilinkki Ab:s AXE-telefoncentral i Salo. Så kunde servicen ännu fortsätta. På sikt var det ändå redan klart att kopparnätet för trådtelefoner skulle försvinna till förmån för fiber och exempelvis VoIP-telefoner. År 2013 gav Karis Telefon ytterligare belägg för att fast internet kommer att bli allt viktigare. I mobil-

Kehitys antoi Karjaan Puhelimelle lisäperusteita panostuksille valokuituverkkoon. Yrityksen organisaatiorakennetta muutettiin markkinoinnin tehostamiseksi ja valokuituun siirtymisen sujuvoittamiseksi. Valokuidun ansiosta tiedonsiirtokapasiteetti ja -nopeus olisi riittävä myös tulevaisuudessa yhä suuremmille verkon käyttäjämäärille. Valokuitu asetettiin nyt vastakkain parannellun 4G-verkon ja tulevaisuuden 5G-verkon kanssa. Karjaan Puhelimella ei kuitenkaan uskottu matkapuhelinverkkojen kapasiteetin riittävyyteen. Lisäksi 4G-taajuuksien ostaminen oli kallista, joten Karjaan Puhelin oli vuonna 2009 päättänyt kieltäytyä tarjouksesta osallistua taajuushuutokauppaan. Fyysiset valokuitukaapelit olivat ainoa oikea tie. Tämä oli jo oivallettu muissa Pohjoismaissa, joissa Suomen katsottiin olevan niinkin paljon kuin viisi vuotta naapureitaan jäljessä valokuituverkon rakentamisessa. Osa alan toimijoista uskoi Karjaan Puhelimen lailla valokuituun, mutta alan jättien keskuudessa se oli harvinaista. Karjaan Puhelin sai Länsi-Uudellamaalla tukea muun muassa Länsi-Uudenmaan kauppakamarilta, mutta jäi muuten monilta osin melko yksin panostuksissaan valokuituun.

Vuosi 2012 oli jälleen kasvun vuosi monella rintamalla. Liikevaihto nousi 6,91 miljoonaan euroon ja liikevoitto 0,9 miljoonaan euroon jatkuneista investoinneista huolimatta. Investoinneissa tehtiin lisäksi uusi ennätys, niiden summa nousi nyt 2,55 miljoonaan euroon. Karjaan Puhelin myi vuoden aikana N3M Power Oy:lle vanhat kiinteistönsä Bäljarsissa Karjaalla. Talouselämän ja Finnet-ryhmän sisäiset myllerrykset johtivat kuitenkin tarpeeseen tehdä alaskirjauksia Karjaan Puhelimen tytäryhtiöiden osakkeiden arvoon. Syiksi ilmoitettiin matalasuhdanteen kaupankäyntiä supistavat vaikutukset, PPO:n, Telekarelian ja Kymen Puhelimen myynnistä Elisalle sekä yhtiöiden eroamisesta Finnet-ryhmäs-

193

Den egna kundbetjäningspunkten på Grönalundsgatan i Ekenäs öppnar 2011. På bilden Jonna Kankaanpää, Veronika Grönfors och Jeanette Ruuskanen från Karis Telefon.

Karjaan Puhelimen oma asiakaspalvelupiste Viherlehdonkadulla Tammisaaressa avattiin vuonna 2011. Kuvassa vasemmalta lukien Jonna Kankaanpää, Veronika Grönfors ja Jeanette Ruuskanen.

branschen var det nu tydligt att inkomsterna för både samtal och sms över telefonnätet minskade rejält. Alltmer av kommunikationen gick över till internet. En prishöjning på mobilt internet var därmed att vänta samtidigt som kapaciteten skulle bli ansträngd. Därför skulle fast internet, såsom fiber, bli allt attraktivare. Samma år blickade Karis Telefon också framåt i miljöfrågor. Bolaget övergick nu från olja till fjärrvärme och började ta tillvara spillvärme från huvudcentralen till uppvärmningen av kontoret. Satsningarna var en del av det kommunala Hinku-projektet för kolneutrala kommuner.

tä aiheutuneet suuret muutokset ja Griditin verkkokaupan lakkauttaminen. Finnet-yhtiöiden myynti Elisalle synnytti myös huolta, että muutkin yhteisomistuksessa olevat Finnet-yhtiöt voisivat saada Elisan pääomistajakseen.

Päivittäistoiminnassa tarkasteltiin vuonna 2012 myös vakuutuksia, koska lisääntyneet myrskyt aiheuttivat johtoverkolle vaurioita. Tapaninpäivän myrsky 2011 aiheutti lähes 40 000 euron vahingot.

Muutoksia ei kuitenkaan pidetty tarpeellisina, kos-

ka kaapeleita nyt yhä enenevässä määrin kaivettiin maahan, ja ne näin saatiin suojattua myrskyiltä.

194 Kontoret och kundbetjäningen i Karis renoverades år 2014.

Karjaan toimisto- ja asiakaspalvelutilat uusittiin täydellisesti vuonna 2014.

Året därpå öppnade en intressant chans upp sig då Lounea (tidigare Salon Seudun Puhelin) ställde en förfrågan om möjligheten att sälja sitt fiberdotterbolag Lohjan Kuitua med verksamhet i hela Lojo stad till Karis Telefon. För Karis Telefon var affärsrisken ändå för stor, men man fortsatte visa intresse för att köpa bolagets fibernät i Svartå. År 2014 införde bolagstämman också ett nytt styrorgan för verksamheten då man för första gången i bolagets historia valde medlemmar till ett förvaltningsråd. Förvaltningsrådet hade börjat diskuteras redan 2011 för att ge aktieägarna på det ständigt expanderande fiberområdet i Västnyland större möjlighet att påverka bolaget, men krävde omfattande utredningar för att kunna inrättas. Tillsammans skulle medlemmarna representera hela Karis Telefons verksamhetsområde. I september 2014 konstituerade man sig. I samma tider började Karis Telefon också utvärdera sin synlighet på nätet, och diskutera behovet av synlighet på sociala medier.

Vuoden 2012 ennätyksellisistä investoinneista huolimatta vuonna 2013 tehtiin vieläkin suurempia investointeja. Niiden summa nousi lähes 3 miljoonaan euroon ja tällä kertaa ne myös heikensivät hieman kassaa, joka laski 5,3 miljoonasta 3,92 miljoonaan euroon. Siitä huolimatta yritys teki jälleen voittoa.

Valokuitupanostukset jatkuivat nyt myös saaristossa ja taajamien ulkopuolella. Perinteisten lankapuhelinten määrä oli sitä vastoin käynyt Karjaan Puhelimen verkossa niin vähäiseksi, että yrityksen AXE-keskustoiminnot siirrettiin vuoden aikana Länsilinkki Oy:n AXE-puhelinkeskukseen Saloon. Palveluja saatettiin siirron ansiosta tarjota edelleen asiakkaille. Pidemmällä tähtäimellä nyt oli kuitenkin jo selvää, että lankapuhelinten käyttämä kupariverkko tulisi häviämään kuituverkon ja esimerkiksi VoIPpuhelinten tieltä.

Vuosi 2013 antoi Karjaan Puhelimelle lisänäyttöjä siitä, että kiinteä internet kävisi yhä tärkeämmäksi.

Puhelu- ja tekstiviestitulojen merkittävä väheneminen oli nyt kiistämätön tosiasia matkapuhelinalalla.

Yhä suurempi osa viestinnästä tapahtui internetin välityksellä. Mobiiliverkossa oli siten odotettavissa hinnankorotuksia kapasiteetin riittävyyden kyseenalaistuessa samanaikaisesti. Kiinteä internet, kuten valokuitu, alkaisi tästä syystä kiinnostaa yhä enemmän. Karjaan Puhelin otti samana vuonna edistysaskeleen myös ympäristöasioissa. Yhtiö siirtyi öljystä kaukolämpöön ja alkoi hyödyntää pääkeskuksessa syntyvää hukkalämpöä toimiston lämmityksessä.

Panostukset olivat osa kunnallista Hinku-hanketta kohti hiilineutraaleja kuntia.

Seuraavana vuonna avautui mielenkiintoinen mahdollisuus Lounean (entinen Salon Seudun Puhelin)

Den oroliga samhällsekonomin i kombination med minskad export till Ryssland och oroligheterna i Ukraina fortsatte samtidigt vara ett hot mot ekonomin, men Karis Telefons ekonomiska läge väntades fortsättningsvis vara stabilt. Inom Finnet-gruppen var det oroligare, och flera medlemsbolag verkade fortsätta lämna sammanslutningen genom fusioner och uppköp.

Lokal lobbning ger internationell förbindelse Tidigt under 2015 började diskussioner om en ny internationell datakabel föras i Västnyland. Statligt ägda Cinia hade då just innan nyår presenterat planen för en datakabel mellan Helsingfors och Rostock i Tyskland. Den nästan 1 200 kilometer långa kabeln skulle ge Finland helt nya datakontakter mot Kontinentaleuropa, hade ett pris på 60 miljoner euro och skulle dras utanför Hangö året därpå. Kabeln hade stor potential för Finland, men snart visade det sig att även Västnyland skulle kunna gynnas. Karis Telefon hade redan år 2013 fått vetskap om att det fanns en möjlighet att kabeln kunde dras även till Västnyland. Vd Henrik Ekblom tog del av planerna i samband med ett informationstillfälle hos ICT-sektorns branschorganisation Ficom, där Ekblom var Finnetgruppens representant.

I den ursprungliga utredning som Trafikministeriet beställt redan 2010 hade Hangö till och med varit ett av alternativen var huvudkabeln kunde ta iland.

Då regeringen klubbade igenom bygget år 2013 blev Helsingfors platsen för huvudkabeln, men Hangö var fortsättningsvis med som en plats för en förgreningskabel. Karis Telefon tog tidigt en aktiv roll för att lobba för förgreningen och vd Henrik Ekblom inledde ett nära samarbete med Jukka-Pekka Joensuu på Cinia. Joensuu hade varit med ända från start och

År 2015 drog Karis Telefon ut på marknadsföringsturné för fiber till Hangö.

Karjaan Puhelin järjesti vuonna 2015 valokuidun markkinointikiertueen Hangossa.

tiedustellessa Karjaan Puhelimen halukkuutta ostaa Lounean omistama valokuitutytäryhtiö, Lohjan Kuitua, ja kaikki sen toiminnot koko Lohjan alueella.

Karjaan Puhelin arvioi liikeriskin liian suureksi, mutta yhtiö ilmoitti samalla olevansa halukas ostamaan Mustion alueen valokuituverkon.

Vuonna 2014 yhtiökokous valitsi ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa jäseniä hallintoneuvostoon. Hallintoneuvostosta oli alettu keskustella jo vuonna 2011, jotta osakkeenomistajille saataisiin suuremmat vaikutusmahdollisuudet yrityksessä sen jatkuvasti laajenevalla valokuitualueella LänsiUudellamaalla. Hallintoneuvoston perustaminen edellytti kuitenkin perusteellisia selvityksiä ennen sellaisen asettamista. Hallintoneuvoston jäsenet edustaisivat yhdessä Karjaan Puhelimen koko toiminta-aluetta. Hallitusneuvosto järjestäytyi syyskuussa 2014. Karjaan Puhelin alkoi samoihin aikoihin myös arvioida näkyvyyttään verkossa ja keskusteli tarpeesta läsnäololle sosiaalisessa mediassa.

Vaihtelevat taloussuhdanteet sekä Venäjän viennin vähentyminen ja Ukrainan levottomuudet olivat edelleen talouteen kohdistuvia uhkia, mutta Kar-

195

jaan Puhelimen taloustilanteen odotettiin silti pysyvän vakaana. Finnet-ryhmässä oli levottomampaa, ja jäsenyhtiöiden eroaminen yhteenliittymästä näytti jatkuvan fuusioiden tai yrityskauppojen muodossa.

Paikallinen lobbaus synnyttää kansainvälisiä yhteyksiä 196

Karis Telefons enorma fibersatsning har synts i stadsbilden i de flesta västnyländska kommunerna sedan starten 2008.

Här jobbar Tom Kraufvelin från bolaget N3M. Karjaan Puhelimen valtavat kuitupanostukset ovat näkyneet katukuvassa useimmissa länsiuusmaalaisissa kunnissa vuoden 2008 alusta alkaen. Tässä Tom Kraufvelin yrityksestä N3M.

Keskustelu uudesta kansainvälisestä datakaapelista käynnistyi Länsi-Uudellamaalla varhain vuonna 2015. Valtio-omisteinen Cinia Oy oli tuolloin juuri ennen vuodenvaihdetta esitellyt suunnitelmansa Helsingin ja Saksan Rostockin välisestä datakaapelista. Hangon edustalle vuotta myöhemmin vedettävä lähes 1 200 kilometrin pituinen 60 miljoonaa euroa maksava kaapeli avaisi Suomelle täysin uusia tietoliikenneyhteyksiä Manner-Eurooppaan.

Kaapelin Suomelle tarjoama potentiaali oli valtava, mutta pian ilmeni, että myös läntinen Uusimaa hyötyisi hankkeesta. Karjaan Puhelimella oli jo vuonna 2013 tiedostettu, että kaapelin vetäminen myös Länsi-Uudellemaalle olisi mahdollista. Toimitusjohtaja Henrik Ekblom tutustui suunnitelmiin edustaessaan Finnet-ryhmää ICT-sektorin edunvalvontajärjestö FiComin tiedotustilaisuudessa. Hanko oli jopa esitetty yhtenä pääkaapelin päätepisteenä Liikenne- ja viestintäministeriön jo vuonna 2010 tilaamassa alkuperäisessä selvityksessä. Pääkaapelin päätepisteeksi vahvistettiin Helsinki hallituksen nuijiessa vuonna 2013 läpi kaapelin rakentamispäätöksen, mutta Hanko oli edelleen mukana hankkeessa haarakaapelin päätepisteenä. Karjaan Puhelin otti varhain aktiivisen roolin haarakaapeliasiassa ja toimitusjohtaja Henrik Ekblom käynnisti läheisen yhteistyön Cinian Jukka-Pekka Joensuun kanssa. Kaapelihankkeessa osallisena alusta alka-

gjort utredningen för Trafikministeriet. Nu arbetade han vidare på en förgrening till Hangö. Flera parter var snart inblandade, och som regionens främsta kommunikationsbolag fick Karis Telefon en central roll.

I januari 2015 kunde Henrik Ekblom upplysa den västnyländska riksdagsledamoten Thomas Blomqvist om att det fanns en möjlighet att lägga en förgrening från kabeln direkt till Västnyland. Ekblom såg potential i regionen som en knutpunkt mellan Tyskland, St. Petersburg och Stockholm. Flera kablar möttes här och dessutom hade Västnyland potential att locka företag som kunde gynnas av en datakabel. Datacentralindustrin var en klar målgrupp. Alltfler internationella datacentraler hade de senaste åren sökt sig till Norden i jakt på ett svalare klimat och tillgång till havsvatten för kylning. Det fanns även i Västnyland, bland annat vid nedlagda stålverket i Koverhar och det stängda kraftverket i Ingå. I och med att regionen förlorat flera industrier de senaste åren trodde Ekblom också på statligt stöd för denna investering. Snart inleddes en intensiv korrespondens mellan Ekblom, Blomqvist och Joensuu på Cinia. I februari fick tanken om en västnyländsk förgrening även synlighet i media, och snart började också andra företag och kommuner hoppas på en förgrening. I april befullmäktigade Karis Telefons styrelse Henrik Ekblom att fortsätta lobba för projektet. Den ekonomiska insatsen begränsades i det här skedet till 50 000 euro, men skrevs i slutet av året upp till en halv miljon.

I den ordinarie verksamheten innebar år 2015 ett antal omorganiseringar. Under året sålde Karis Telefon alla sina aktier i WestCom och Sydweb till respektive bolags ledning. Försäljningarna följde den långsiktiga planen om att satsa på kärnverksamheten där största delen av bolagets resurser be-

197

År 2015 diskuterades möjligheten att få en förgrening från datakabeln C-Lion till Hangö. År 2015–2016 lades huvudkabeln och ett färdigt förgreningsstycke mot Hangö mellan Helsingfors och Tyskland.

Vuonna 2015 keskusteltiin mahdollisuudesta saada C-Liondatakaapelista sivuhaara Hankoon. Helsingin ja Saksan välinen pääkaapeli vedettiin vuonna 2016.

en ollut Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen laatinut Joensuu jatkoi nyt työtä haarakaapelin saamiseksi Hankoon. Hankkeessa oli pian mukana monia osapuolia, ja Karjaan Puhelin sai siinä keskeisen roolin alueen tärkeimpänä viestintäalan yrityksenä.

198

Jukka-Pekka Joensuu från Cinia skissar på de nya datarutterna från Mellaneuropa till Norden hos Karis Telefon.

Jukka-Pekka Joensuu Ciniasta luonnostelee Karjaan Puhelimen tiloissa uusia datareittejä Keski-Euroopasta Pohjoismaihin.

hövdes. Redan 2011 hade Karis Telefon beslutat att börja trappa ner ägandet i Westcom då telefon- och databutiker inte längre var en ändamålsenlig del av Karis Telefons verksamhet och allt mer av handeln flyttade till nätet.

Osäkerheten i världsekonomin fortsatte samtidigt som den nationella telebranschen stod inför fortsatta strukturella omvandlingar. Elisas försök att köpa upp österbottniska Anvia fortsatte samtidigt som DNA:s största ägare Finda köpt ett stort parti aktier i Anvia Telecom. Även mindre fusioner fortsatte äga rum. Etelä Satakunnan Puhelin fusionerades med Lounea och Vakka-Suomen Puhelin köpte ett större parti aktier i Partel. Hos Karis Telefon var man ändå fortsatt lugna och ekonomin fortsatt stabil. Angående Anvia hade Karis Telefon ändå haft ”tur i oturen” som man uttryckte det i styrelsen. Ett

Henrik Ekblom saattoi tammikuussa 2015 tiedottaa länsiuusmaalaiselle kansanedustaja Thomas Blomqvistille mahdollisuudesta tehdä kaapeliin haaroitus suoraan Länsi-Uudellemaalle. Ekblom näki seudulla potentiaalia muodostaa solmukohta Saksan, Pietarin ja Tukholman välille. Monet kaapelit kohtasivat täällä ja lisäksi Länsi-Uudellamaalla oli potentiaalia houkutella yrityksiä, joilla olisi etua datakaapelista.

Datakeskusteollisuus oli yksi selkeä kohderyhmä.

Yhä useammat datakeskukset olivat viime vuosina hakeutuneet Pohjoismaihin etsiessään viileämpää ilmastoa ja meriveden saatavuutta jäähdytykseen.

Datakeskuksille sopivia paikkoja löytyi myös LänsiUudeltamaalta, muun muassa Koverharin lakkautetun terästehtaan ja Inkoon suljetun voimalan alueilta. Ekblom uskoi myös, että investointiin olisi saatavissa valtion tukea, sillä seutu oli viime vuosina menettänyt monia teollisuuslaitoksia. Henrik Ekblom, Thomas Blomqvist ja Jukka-Pekka Joensuu kävivät vilkasta kirjeenvaihtoa asiasta. Helmikuussa ajatus länsiuusmaalaisesta haarakaapelista sai näkyvyyttä myös mediassa ja pian muutkin yritykset ja kunnat alkoivat haluta sellaista alueelle. Karjaan Puhelimen hallitus valtuutti huhtikuussa Henrik Ekblomin jatkamaan hankkeen lobbaamista. Taloudellinen panostus rajattiin tässä vaiheessa 50 000 euroon, mutta jo vuoden lopulla summa oli nostettu puoleen miljoonaan.

Perustoiminnassa vuosi 2015 merkitsi yritysrakenteellisia muutoksia. Karjaan Puhelin myi vuoden aikana kaikki WestComin ja Sydwebin osakkeensa

flertal olika samarbeten och till och med ett övertagande av delar av Karis Telefons verksamhet hade erbjudits av Anvia genom åren, men av strategiska och ekonomiska orsaker hade man nekat.

Utbyggnaden av det egna fibernätet nådde under 2015 en milstolpe då man nådde upp över hälften av den planerade investeringssumman på 30 miljoner. Hittills hade Karis Telefon satsat 16 miljoner på anslutningarna. På årets bolagsstämma ändrades också bolagsordningen så att ett val av en förvaltningsrådsmedlem eller en ändring av bolagsordningen på en bolagsstämma kräver minst 4/5 av de på bolagsstämman angivna rösterna. År 2016 blev kabeln mellan Tyskland och Finland klar. Tack vare det västnyländska intresset för en förgrening hade Cinia beslutat att färdigt installera ett föregreningsstycke på huvudkabeln till havs, men finansieringen för att få en kabel i land i Västnyland var ännu oklar. Statliga Cinia var redo att satsa på en förgrenande kabel, men behövde ytterligare investeringar och tecken på intresse från regionen för att det skulle bli av. Karis Telefon spelade en viktig roll i att föra samman lokala investerare med Cinia.

Under året började det röra på sig, och snart var det klart att en förgrening skulle komma till Hangö. I december grundades det regionala bolaget C-Fiber Hanko som samlade investerare för förgreningen.

Ett flertal regionala aktörer samlade ihop 3 miljoner euro medan Cinia stod för runt 7 miljoner. Planen skulle nu bli verklighet. Kommunerna hade dessutom redan planlagt områden som lämpade sig för datacentraler. Regionen blickade mot havet och nya möjligheter. Karis Telefon gick med i investerargruppen med ett kapitallån på 0,5 miljoner euro, och i slutet av 2017 kom kabeln iland i Hangö. Alltfler aktörer trodde nu på fiber, och ett nationellt uppsving gynnade även Karis Telefon lokalt.

Havskabelförgreningen till Hangö satte Västnyland på kartan, både symboliskt och konkret.

Merikaapelin haaroitus Hankoon asetti Länsi-Uudenmaan kartalle sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti.

yhtiöiden johtohenkilöille. Osakekaupat olivat linjassa pitkän tähtäimen suunnitelman kanssa. Yhtiössä haluttiin panostuksia ydintoimintoihin, joihin pääosa resursseista tarvittiin. Karjaan Puhelin oli jo vuonna 2011 päättänyt alkaa vähentää omistustaan WestComissa, koska puhelin- ja datamyymälätoiminta ei enää kuulunut yhtiön ydintoimintoihin ja yhä enemmän kaupankäynnistä siirtyi verkkoon.

Maailmantalous oli edelleen epävakaa ja rakennemuutokset ravistelivat telealaa Suomessa. Elisa jatkoi pyrkimyksiään ostaa pohjanmaalainen Anvia samanaikaisesti, kun DNA:n pääomistaja Finda oli ostanut suuren määrän Anvia Telecomin osakkeita.

Alalla toteutui edelleen myös pienempiä fuusioita.

Esimerkiksi Etelä-Satakunnan Puhelin fuusioitui Lounean kanssa ja Vakka-Suomen Puhelin osti merkittävän määrän Partelin osakkeista. Karjaan Puhelimessa vallitsi kuitenkin edelleen rauha ja talous oli vakaa. Anvian suhteen hallitus totesi, että oli käynyt ”onni onnettomuudessa”. Anvia oli nimittäin vuosien varrella ehdottanut Karjaan Puhelimelle erilaisia yhteistyömuotoja ja tarjoutunut jopa ostamaan

199

200

Mobiltelefonins expansion

Matkapuhelinliikenteen laajeneminen

Under 2000-talet har mobiltelefonin blivit det huvudsakliga vardagliga kommunikationsmedlet över hela världen. Nya kommunikationssätt över nätet tillkommer och växer hela tiden, men mobiltelefonin fortsätter regera. Under 1980-talets början förutspåddes antalet mobiltelefoner i världen ligga runt 1 miljon vid millennieskiftet. I själva verket blev de närmare 800 miljoner. År 2010 hade den siffran ökat till 5 miljarder, och utvecklingen fortsatte. Idag styr vanligtvis ett mindre antal stora nationella och internationella bolag mobiltelefonin i varje land. De regionala telefonbolag som tidigare skötte trådtelefonin satsar idag på annan verksamhet, och blickar såsom Karis Telefon exempelvis på den allt viktigare fibern som ersättare av kopparnätet och som komplement till mobila nät.

Matkapuhelinliikenne on 2000-luvulla kehittynyt kaikkialla maailmassa pääasialliseksi arjen viestintävälineeksi. Uusia verkkopohjaisia viestintätapoja syntyy ja niiden merkitys kasvaa koko ajan, mutta matkapuhelinliikenne hallitsee edelleen alaa.

1980-luvun alussa ennustettiin, että matkapuhelimia olisi vuosituhannen vaihteessa koko maailmassa miljoona kappaletta. Todellinen luku lähenteli lopulta 800 miljoonaa. Vuonna 2010 luku oli noussut 5 miljardiin, ja kehitys jatkui. Tänään yleensä muutama kansallinen ja kansainvälinen yhtiö hallinnoi kunkin maan matkapuhelinliikennettä. Aiemmin lankapuhelinliikennettä hoitaneet alueelliset puhelinyhtiöt panostavat nykyisin muuhun toimintaan ja katsovat Karjaan Puhelimen lailla tulevaisuuteen ja panostavat esimerkiksi yhä tärkeämpään valokuituun, joka korvaa kupariverkon ja täydentää matkapuhelinverkkoa.

Mobiltelefonin säljs ut Efter fibersatsningarna inom branschen slog ett flertal små regionala telefonbolag omsättningsrekord år 2016. De 23 bolag som nu ingick i Finnetförbundet landade tillsammans på rekordsiffran 573 miljoner euro. Vinsterna var inte alltid lika imponerande, men de flesta bolagen växte. Samtidigt fortsatte de strukturella omvandlingarna i branschen.

Elisas ockupation av Anvia avslutades genom att Anvias televerksamhet övergick till Elisa. Den del av Anvia som blev kvar i egen ägo blev snart Viria.

Som en följd av detta sålde Karis Telefon sin andel i S4F åt Viria. Anvias förändrade verksamhet var ett tecken på en utveckling som även utan försäljningar skedde i branschen, likaså i Karis Telefon. Trådtelefonin hade minskat rejält, och i vissa fall försvann den och till och med bredbandsverksamheten helt.

Många telefonbolag hade massor av kapital men minimalt med verksamhet. För andra bolag blev fibern den främsta verksamheten, medan den fasta telefonin minskade och mobiltelefonin såldes ut. Bolagen och telebranschen talade nu om ”smart trafik”, den fjärde industriella revolutionen och 5G. Då DNA börsnoterades på Nasdaq Helsingfors huvudlista i slutet av 2016 valde Karis Telefon att sälja runt en tredjedel av sina aktier i bolaget, för närmare en miljon euro. En försäljning hade då diskuterats redan ett par år, men då priset varit lågt sköts köpet upp. Tidigare hade man alltså planerat att sälja DNA-aktier för att investera i fiber. Nu blev pengarna plötsligt en extra inkomst, dessutom över förväntningarna, och olika placeringsalternativ började utredas. Mobiltelefonins betydelse för Karis Telefon minskade därmed, men det affärsmässiga samarbetet fortsatte oförändrat. Det kvarvarande ägandet i DNA stödde också fortsättningsvis samarbetet. Karis Telefon fortsatte betjäna sina kunder

osia Karjaan Puhelimen toiminnasta. Tarjouksista oli kuitenkin aina strategisista tai taloudellisista syistä kieltäydytty.

Oman valokuituverkon rakentamisessa saavutettiin vuonna 2015 virstanpylväs, kun investointeihin oli käytetty puolet suunnitellusta 30 miljoonan euron kokonaissummasta. Karjaan Puhelin oli tähän mennessä panostanut valokuituliittymiin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöjärjestystä muutettiin vuoden 2015 yhtiökokouksessa siten, että hallintoneuvoston jäsenen valinta tai yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää vähintään 4/5 osaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä.

Saksan ja Suomen välinen kaapeli valmistui vuonna 2016. Cinia oli länsiuusmaalaisten haarakaapelia kohtaan osoittaman kiinnostuksen ansiosta päättänyt asentaa merellä olevaan pääkaapeliin haaroitusosan, mutta rahoitus kaapelin saamiseksi maihin Länsi-Uudellamaalla oli edelleen avoin. Valtio-omisteinen Cinia oli valmis panostamaan haarakaapeliin, mutta tarvitsi lisää investointivaroja ja osoituksen alueellisesta kiinnostuksesta hankkeen toteutumista kohtaan. Karjaan Puhelin oli keskeisessä osassa paikallisten investoijien ja Cinian saattamisessa yhteen. Vuoden aikana alkoi tapahtua ja pian oli selvää, että haarakaapeli vedettäisiin Hankoon. Joulukuussa perustettiin alueellinen yhtiö C-Fiber Hanko Oy, joka keräsi investoijia haarakaapelihanketta varten. Joukko alueellisia toimijoita keräsi kokoon 3 miljoonaa euroa ja Cinia vastasi noin 7 miljoonan euron osuudesta. Suunnitelmasta tulisi nyt totta.

Kunnat olivat lisäksi jo kaavoittaneet datakeskuksille sopivia alueita. Katseet suuntautuivat merelle ja kohden uusia mahdollisuuksia. Karjaan Puhelin ryhtyi investointiryhmän osakkaaksi 0,5 miljoonan euron pääomalainalla ja vuoden 2017 lopussa kaapeli vedettiin maihin Hangossa. Yhä useammat

201

toimijat uskoivat nyt valokaapeliin ja kansallinen noususuhdanne hyödytti myös Karjaan Puhelinta paikallisesti.

Matkapuhelinliiketoiminta myydään

202

Karis Telefon har redan länge förberett sig på en värld med mera virtuell verklighet (VR) och förstärkt verklighet (AR).

Här testar Patrik Gustafsson VR. Karjaan Puhelin on jo pitkään valmistautunut virtuaalitodellisuuteen (VR) ja lisättyyn todellisuuteen (AR). Tässä Patrik Gustafsson testaa VR-peliä.

med DNA:s kabel-tv- och mobiltjänster, och hyrde fortsättningsvis basstationsplatser, förbindelser och tekniska utrymmen åt mobiljätten. Karis Telefon satsade fortsättningsvis fullt på fibern. Genom åren hade bolaget tackat nej till flera erbjudanden om gemensamma mobilfrekvenser med olika sammanslutningar inom Finnet.

Branschen fortsatte samtidigt centraliseras och alltfler småbolag köptes upp. År 2017 var Lounea följande bolag att intressera stora Elisa. Telefonin dominerades överlag av Elisa, DNA och Telia Sonera.

För att växa måste bolagen köpa upp andra bolag.

Marknaden var nämligen mättad. Även de tre stora var ofta föremål för försäljningsdiskussioner. Karis Telefon var däremot säkert och hölls självständigt och abonnentägt. Framtiden var dessutom ljusare än på länge. Samtidigt med Finlands 100-årsjubi-

Alan valokuitupanostukset johtivat siihen, että useiden pienten seudullisten puhelinyhtiöiden liikevaihto nousi ennätyslukemiin vuonna 2016. Finnet-liittoon nyt kuuluvien 23 yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto oli ennätykselliset 573 miljoonaa euroa. Liikevoitot eivät välttämättä olleet yhtä vaikuttavia, mutta useimmat yhtiöt kasvoivat. Samanaikaisesti rakenteelliset muutokset jatkuivat alalla. Elisan Anvian valtaus päättyi lopulta siihen, että Anvian teletoiminta siirtyi Elisalle. Anvian omistukseen jäänyt osa muutettiin pian Viria Oyj:ksi. Tämän seurauksena Karjaan Puhelin myi Virialle osuutensa S4F:sta.

Muutokset Anvian toiminnassa olivat osoitus alalla ilman yrityskauppojakin tapahtuvasta kehityksestä, joka koski myös Karjaan Puhelinta. Lankapuhelinliikenne oli vähentynyt tuntuvasti ja joissakin tapauksissa siitä, ja jopa laajakaistatoiminnasta, luovuttiin kokonaan. Monilla puhelinyhtiöillä oli valtavasti pääomaa, mutta vähän liiketoimintaa. Osalla yhtiöillä valokuidusta tuli pääasiallinen toimiala kiinteän puhelinliikenteen vähentyessä ja yritysten myydessä pois matkapuhelinliiketoimintansa. Yritykset ja teleala puhuivat nyt ”älyliikenteestä”, neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja 5G:stä.

Kun DNA noteerattiin Nasdaq Helsingin päälistalla vuoden 2016 lopulla, Karjaan Puhelin päätti myydä noin kolmasosan DNA:n osakkeistaan. Osakekauppa tuotti lähes miljoona euroa. Osakkeiden myynnistä oli keskusteltu jo parisen vuotta, mutta sitä oli siirretty hintojen oltua niin alhaisella tasolla. DNA:n osakkeiden myyntiä oli aikaisemmin suunniteltu va-

203

Efter ett omfattande lobbande och investeringar från flera västnyländska bolag och aktörer landsteg en förgrening från datakabeln i Hangö år 2017.

Merikaapelin Hangon sivukaapeli vedettiin maihin 2017 aktiivisen lobbauksen ja monien länsiuusmaalaisten yritysten ja toimijoiden ansiosta.

lokuituinvestointien rahoittamiseksi. Nyt myynnistä saatiin silti hieman yhtäkkisesti ylimääräinen, jopa odotuksia suurempi tulo, ja yhtiössä alettiin selvittää erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Matkapuhelinliiketoiminnan merkitys väheni myynnin myötä entisestään Karjaan Puhelimella, mutta liiketoiminnallinen yhteistyö jatkui entisellään. Jäljelle jäävä omistusosuus DNA:ssa tuki lisäksi yhteistyön jatkamista.

Karjaan Puhelin palveli entiseen tapaan asiakkaitaan DNA:n kaapeli-tv- ja matkapuhelinpalveluilla ja vuokrasi tukiasemiaan, yhteyksiään ja teknisiä tilojaan matkapuhelinjätille. Karjaan Puhelimen pääpanostusalue oli edelleen valokuitu. Yritys oli vuosien varrella kieltäytynyt monista tarjouksista hankkia yhteisiä matkaviestinverkon taajuuksia Finnet-yhtiöiden eri yhteenliittymien kanssa.

204

År 2009 köpte Karis Telefon det så kallade Telehuset i Ekenäs och inledde en omfattande renovering som blev klar 2017.

Karjaan Puhelin osti vuonna 2009 niin kutsutun Teletalon Tammisaaresta ja aloitti mittavat kunnostustyöt, jotka valmistuivat vuonna 2017.

Keskittyminen jatkui alalla ja yhä useammat pienet yritykset myytiin. Vuonna 2017 Lounea oli seuraava yhtiö, josta suuri Elisa kiinnostui. Matkapuhelinalaa hallitsivat Suomessa Elisa, DNA ja Telia Sonera ja kasvu edellytti yritysostoja. Markkinat olivat nimittäin kyllästyneet. Jopa alan johtavista kolmesta yhtiöstä käytiin usein keskusteluja mahdollisina yrityskauppakohteina. Karjaan Puhelin sitä vastoin oli turvatussa asemassa, pysyi itsenäisenä ja liittymäasiakkaidensa omistuksessa. Lisäksi tulevaisuus näytti valoisammalta kuin pitkään aikaan. Karjaan Puhelin saattoi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 suunnata katseensa eteenpäin, kohti omaa 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2020.

Ensimmäinen askel tällä tiellä oli laajan 100-vuotishistoriikin kirjoitustyön käynnistäminen.

Suomen tulevaisuus on valokuidussa År 2018 invigdes Karis Telefons nya kundbetjäningspunkt i det renoverade Telehuset. Raseborgs stadsdirektör Ragnar Lundqvist deltog i öppningen tillsammans med Jonna Kankaanpää och Henrik Ekblom från Karis Telefon.

Karjaan Puhelimen uusi asiakaspalvelupiste Teletalon uudistuneissa tiloissa avattiin vuonna 2018. Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist osallistui avajaisiin yhdessä Karjaan Puhelimen Jonna Kankaanpään ja Henrik Ekblomin kanssa.

Karjaan Puhelimen valokuituinvestoinnit olivat vuonna 2017 ylittäneet 20 miljoonan euron virstanpylvään. Tähän saakka oli noudatettu vuonna 2008 laadittua suunnitelmaa ja tavoite oli edelleen, että investointeja on tehty vuoteen 2023 mennessä 30 miljoonan euron edestä. Vahva kassa mahdollisti suhteellisen pienen yhtiön nopean investointitahdin. Yhtiöllä oli nyt vakiintunut asema valokuitumarkkinoilla Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa.

leum 2017 kunde bolaget börja blicka framåt mot sitt eget 100-årsjubileum 2020. Det första steget var att inleda arbetet med en omfattande 100-årshistorik.

Fibern är Finlands framtid År 2017 hade Karis Telefons fiberinvesteringar passerat 20 miljoner euro. Hittills hade man följt planen och målet var fortsättningsvis inställt på att investera totalt 30 miljoner fram till 2023. Den snabba investeringstakten för det relativt lilla bolaget möjliggjordes av en stark kassa. Man hade nu etablerat fiber i Karis, Ekenäs och Hangö. År 2016 hade man valt att satsa stort i Karis centrum och dra fiber till tomtgränsen för alla hushåll för att det skulle vara lätt att ansluta till nya kunder i framtiden. År 2017 satsade man över 3 miljoner euro tack vare inkomsterna från DNA-aktierna. Dessutom var styrelsen positiv till att placera pengar från DNA-försäljningen i eventuella framtida datacentraler, flera placeringsmöjligheter utreddes.

Fibernätet hade nu vuxit så mycket att konkurrensverket reagerade. År 2018 gick verket ut med en påpekan om att Karis Telefon har ett så stort inflytande på telemarknaden i Raseborg att bolaget i större mån borde börja hyra ut nätverk till andra aktörer. Konkurrensen hade blivit nästan obefintlig, främst eftersom de stora bolagen inte hade visat något intresse att bygga fiber i Västnyland. Även om fiber var framtidens melodi innebar Västnylands storlek och låga befolkningstäthet stora kostnader och små inkomster för att bygga ut fibernät. För Karis Telefon har det inte varit ett problem då missionen handlar om att bygga för regionen framom att göra vinst för sina aktieägare, såsom de stora aktiebolagen måste verka. Karis Telefons bolagsordning har stått närmare ett andelslag än det aktiebolag bolaget är på pappret.

Vuonna 2016 oli tehty suuria panostuksia Karjaan keskustassa ja valokuitu oli vedetty kaikkien kiinteistöjen rajalle, jotta uusien asiakkaiden liittäminen varkkoon sujuisi jatkossa helposti. Vuonna 2017 investointeihin käytettiin yli 3 miljoonaa euroa osittain myös DNA:n osakkeiden myynnistä saatujen tulojen ansiosta. Lisäksi hallitus asennoitui myönteisesti DNA-kaupasta saatujen varojen sijoittamiseen tuleviin datakeskuksiin ja niiden eri sijoituspaikkojen selvittämiseen.

Kuituverkko oli nyt laajentunut niin paljon, että kilpailuvirasto reagoi asiaan. Virasto huomautti vuonna 2018, että Karjaan Puhelimella on niin suuri vaikutusvalta telemarkkinoilla Raaseporissa, että yhtiön tulisi lisätä verkkonsa vuokraamista muille toimijoille. Kilpailu oli käynyt lähes olemattomaksi pääasiassa siitä syystä, etteivät suuret yhtiöt olleet osoittaneet lainkaan kiinnostusta kuituverkon rakentamiseen läntiselle Uudellemaalle. Vaikka valokuitu edusti tulevaisuutta, kuituverkon rakentaminen merkitsi suuria kustannuksia ja vähäisiä tuloja Länsi-Uudenmaan alueen laajuuden ja alhaisen väestötiheyden johdosta. Karjaan Puhelimelle tämä ei ole kuitenkaan ollut mikään ongelma, koska tavoitteena on aina ollut toiminta seudun parhaaksi toisin kuin suurissa osakeyhtiöissä, joissa tavoite on kasvattaa osakkeenomistajien voittoa. Karjaan Puhelimen yhtiöjärjestys on ollut lähempänä osuuskuntaa kuin papereihin kirjattua osakeyhtiötä.

Investoinnit jatkuivat siksi vauhdilla samanaikaisesti, kun Suomessa keskusteltiin siitä, miten maa voi tulevaisuudessa taata nopeat internetyhteydet.

Koska väestön nopeita internetyhteyksiä on pidetty jo pitkään tavoitteena myös valtiollisella taholla, keskustelua käytiin monella tasolla. Monet uskoivat silti edelleen vahvasti matkapuhelinverkkoon ja 5G:hen. Karjaan Puhelimella oltiin kuitenkin va-

205

kuuttuneita, että vain kiinteät kuitukaapelit voisivat turvata riittävät nopeudet pitkällä aikavälillä. Matkapuhelinverkkojen kapasiteetti ei tulisi riittämään.

Niiden vahvuus on halvemmissa rakennuskustannuksissa. Valokuitu ei sitä paitsi tule syrjäyttämään mobiiliverkkoja, vaan oli edellytys niiden toimimiselle esimerkiksi maaseudulla.

206

Under det sena 2010-talet Har Karis Telefon breddat sina fibersatsningar till Ingå och Sjundeå.

Karjaan Puhelin on 2010-luvun jälkipuoliskolla laajentanut valokuituverkkoaan Inkoon ja Siuntion alueille.

Investeringarna fortsatte därför med fart, och i Finland pågick samtidigt debatten om hur landet i framtiden ska säkerställa snabba internet-förbindelser. Eftersom snabbt internet till folket redan länge varit en målsättning även för staten fördes diskussionen på många plan. Många satte ändå fortsättningsvis sin tilltro till mobilnät och kommande 5G. Hos Karis Telefon var man säkra på att fasta fiberkablar var det ändå som kunde trygga tillräckliga hastigheter på långsikt. Mobilnäten skulle inte få tillräcklig kapacitet. Deras styrka fanns i att de är billigare att bygga. Fiber konkurrerade dessutom inte ut mobilnäten, utan var en förutsättning för att de skulle fungera även på exempelvis landsbygden.

Karis Telefon såg tidigt de fasta och mobila näten som komplement till varandra. En satsning på 5G med grund i fibern var också en möjlighet för framtiden, men först behövdes fibern. I slutet av 2010-talet fanns fiber i enbart runt fem procent av de finländska hushållen. Mobilnäten växte givetvis till sig snabbare, men skulle inte räcka till. Experter räk-

Karjaan Puhelin näki varhain kiinteät verkot ja mobiiliverkot toisiaan täydentävinä. Lisäksi panostus 5G:hen valokuitupohjalta oli yksi tulevaisuuden mahdollisuus, mutta ensin tarvittiin valokuitua.

Valokuituyhteys oli 2010-luvun lopulla vain noin 3 prosentilla Suomen talouksista. Matkapuhelinverkko laajeni tietenkin nopeammin, mutta ei tulisi riittämään. Asiantuntijat arvioivat, että tietoliikenne 150-kertaistuisi 2010-luvun lopun tilanteesta vuoteen 2030 mennessä. Sekä matkapuhelinverkkojen että kiinteiden kuituverkkojen kasvupotentiaali oli siksi suuri ja Karjaan Puhelimelle oli tärkeätä, että myös maaseudulla olisi samat mahdollisuudet kuin suurissa kaupungeissa. Valokuitu pitäisi saada kerrostalojen lailla suoraan myös omakotitaloihin.

Valokuidulla oli myös yleistä yhteiskunnallista merkitystä. Vuonna 2019 valokuidusta tuli uuden länsiuusmaalaisen yhteistyöhankkeen kivijalka. Inkoon kunta, Tammisaaren Energia ja Karjaan Puhelin käynnistivät ainutlaatuisen hankkeen Karjaan ja Helsingin välisen kantatie 51:n tekemiseksi yhdeksi maailman nykyaikaisimmista tieosuuksista valokuidun, 5G-verkon ja älykkään katuvalaistuksen avulla. Hankkeella tavoitellaan muun muassa teknologisia mahdollisuuksia ohjata liikennettä, varoittaa hirvieläimistä sekä mahdollistaa tulevaisuuden ajoneuvotekniikoita. Karjaan Puhelimelle hanke merkitsi jälleen yhden palan loksahtamista paikalleen koko seudun kattavassa kuituverkkopalapelissä. Kuituverkkohan oli vuotta aiemmin yhdistetty

nade med att datatrafiken år 2030 skulle vara 150 gånger större än i slutet av 2010-talet. Tillväxtpotentialen för både mobila nät och fasta fibernät var därför stor, och för Karis Telefon var det viktigt att även landsbygden skulle få samma möjligheter som stora städer. Fibern skulle komma direkt hem till enfamiljshusen, precis som till höghusen.

Fibern hade också betydelse för samhället i övrigt.

Tidigt under 2019 blev fibern elementär i ett nytt västnyländskt samarbetsprojekt. Med fiber, 5G-nät och intelligent gatubelysning inledde Ingå kommun, Ekenäs Energi och Karis Telefon planeringen av ett unikt projekt för att göra stamväg 51 mellan Karis och Helsingfors till en av världens modernaste vägsträckor. Projektet siktade på att ge teknologiska möjligheter för att bland annat styra trafik, varna för vilt och möjliggöra framtida fordonsteknik. För Karis Telefon var det ännu en pusselbit i att skapa ett fibernät över hela regionen, ett nät som året innan kopplats till Tyskland, och sedan tidigare var kopplat till både Sverige och Helsingfors. Dessutom hade planerna på en kabel norrut genom Ishavet mot Asien nu börjat röra på sig. Genom planerade Arctic Connect skulle Västnyland igen bli en hållplats på vägen mot Kontinentaleuropa. Planerna på Arctic Connect hade börjat diskuteras 2018 och redan samma år investerade C-Fiber Hanko i en framtida västnyländsk förgrening från kabeln. Även Karis Telefon deltog med en inledande summa för planeringen.

Att möjliggöra teknologisk utveckling i samhället var viktigt, och år 2018 inrättade Karis Telefon därför också ett stipendium för studier och forskning inom telebranschen. Anledningen var vd Henrik Ekbloms 60-årsdag. Samtidigt med tillbyggnaden av fibernätet skedde nu också nedmonteringen av kopparnätet. Nedmonteringen var ett både arbet-

myös Saksaan ja jo sitä aiemmin Ruotsiin ja Helsinkiin. Lisäksi suunnitelmat pohjoissuuntaisesta kaapelista Jäämeren kautta Aasiaan olivat nyt alkaneet viritä. Länsi-Uudestamaasta tulisi yksi suunnitellun Arctic Connect -kaapelin väliasema matkalla Manner-Eurooppaan. Arctic Connectia koskevista suunnitelmista oli alettu keskustella vuonna 2018 ja jo samana vuonna C-Fiber Hanko investoi tulevaan länsiuusmaalaiseen haaraan kaapelista. Myös Karjaan Puhelin osallistui suunnittelun käynnistysrahoitukseen.

Teknologisen kehityksen mahdollistaminen yhteiskunnassa oli tärkeätä. Karjaan Puhelin perustikin toimitusjohtaja Henrik Ekblomin 60-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2018 stipendin telealan opintoja ja tutkimusta varten.

Kuituverkon laajentamisen kanssa tehtiin nyt samanaikaisesti kupariverkon purkutöitä. Purkaminen oli sekä työläs että kallis hanke. Kuparipohjaisten puhelin- ja laajakaistaliittymien väheneminen samanaikaisesti kuitupohjaisten laajakaista- ja tvliittymien lisääntymisen kanssa oli jo pitkään vaikeuttanut talousennusteiden laatimista. Lisäksi kilpailu oli kovempaa Karjaan Puhelimen Helsingin suunnalla olevilla uusilla toimialueilla. Yhtiön taloudellinen kehitys tulisi siksi olemaan muutamana tulevana vuonna heikompaa, mutta kääntyisi kasvuuralle jälleen valokuituverkon laajennuttua ja kupariverkon purkamisen myötä.

Vuonna 2019 Karjaan Puhelimella oli esiteltävänään jälleen yksi mielenkiintoinen seudullinen hanke. Yrityksestä tuli nyt Tammisaaren Energian yhteistyökumppani energiantuotannossa. Karjaan Puhelin ilmoitti kiinnostuksestaan ostaa sähköä suunnitteilla olevasta Tammisaaren Energian (nykyinen Raaseporin Energia) uudesta aurinkovoimalasta. Yhteistyö

207

Tammisaaren Energian kanssa oli jälleen yksi vaihe pitkässä ja myönteisessä kestävään kehitykseen vahvasti keskittyvässä yhteistyössä kahden paikallisen infrastruktuuriyhtiön välillä. Karjaan Puhelin oli vuoden lopulla lisäksi mukana käynnistämässä Tammisaaren Energian ja N3M Powerin välistä yhteistyötä uudessa sähköautojen korttelilataushankkeessa. Myös kestävän kehityksen ja ympäristön huomioiminen oli nyt Karjaan Puhelimelle tärkeä painopistealue yhä useammassa hankkeessa.

208

Ulf Sandholm reparerar en åskskadad telefonlinje i augusti 2019.

Ulf Sandholm korjaa ukkosen vaurioittamaa puhelinlinjaa elokuussa 2019.

samt och dyrt projekt. Nergången av kopparbaserade telefon- och bredbandsanslutningar, samtidigt med ökningen av fiberbaserade bredbands- och tvanslutningar, hade länge gjort att ekonomin varit svår att förutse. På Karis Telefons nya etableringsorter mot Helsingfors var konkurrensen dessutom hårdare. Några år framåt skulle den ekonomiska utvecklingen för Karis Telefon därför vara svagare, för att sedan svänga då fibern etablerats och kopparn försvunnit.

Under 2019 kunde Karis Telefon berätta om ytterligare ett intressant projekt i regionen. Bolaget blev nu samarbetspart med Ekenäs Energi även inom energiförsörjning och meddelade sitt intresse för

Karjaan Puhelimella oli vuonna 2016 toteutuneesta ensimmäisestä suuremmasta DNA-osakkeiden myynnistä alkaen keskusteltu yhtiön matkapuhelinyhtiöosakkeiden omistuksesta jatkossa. Varhain vuonna 2018 päätettiin linjauksista, milloin osakkeiden myynti kannattaisi. DNA:n osakkeen arvo läheni asetettua hintarajaa myöhemmin samana vuonna. Osakekauppoja ei kuitenkaan vielä tehty, ja huhtikuussa 2019 saatiin tieto vuosikymmenen suurimmasta televiestintäalan kaupasta. Norjalainen Telenor hankki itselleen osake-enemmistön DNA:sta ja oli kiinnostunut vieläkin suuremmasta osakesalkusta. Monet paikalliset puhelinyhtiöt Suomessa hyväksyivät pienemmille osakkeenomistajille tehdyn tarjouksen. Tilanteen ensin tarkkaan selvitettyään myös Karjaan Puhelin päätti nyt myydä omistamansa DNA-osakkeet. Aika oli kypsä. Hallitus teki syyskuussa yhden suurimmista päätöksistään moneen vuoteen ja ostotarjous allekirjoitettiin.

Pienet suomalaiset puhelinyhtiöt saivat osakekaupoista yhteensä 20 miljoonaa euroa. Karjaan Puhelimen osuus summasta oli yli 3,5 miljoonaa euroa.

Puhelinyhteistyö jatkui DNA:n kanssa kaupasta huolimatta, mutta kaapeli-tv-yhteistyö päättyi ja signaali ostettiin jatkossa sen sijaan Ålcomilta. Karjaan Puhelin omisti edelleen monille eri matkapuhelinoperaattoreille vuokraamiaan mastoja ja lait-

209

År 2019 presenterade Henrik Ekblom sina visioner för Västnylands framtida IT-infrastruktur inom projektet Route 51 i Ingå.

Henrik Ekblom esitteli vuonna 2019 Inkoossa visioitaan Länsi-Uudenmaan tulevasta IT-infrasta hankkeen Route 51 puitteissa.

att köpa el från ett nytt stort solkraftverk som börjat planeras av Ekenäs Energi (dagens Raseborgs Energi). Samarbetet med Ekenäs Energi var ännu ett steg i ett långt och positivt samarbete mellan de två regionala infrastrukturbolagen, dessutom med starkt fokus på hållbarhet. I slutet av året inledde Karis Telefon därtill ett samarbete med Ekenäs Energi och N3M Power om de två bolagens nya projekt för kvartersladdning av elbilar. I alltfler projekt var det nu viktigt för Karis Telefon att beakta även hållbarhet och miljö. Ända sedan den första större utförsäljningen av DNA-aktier 2016 hade Karis Telefon diskuterat en fortsatt utförsäljning av sitt innehav i mobiltelefo-

teistoja, mutta oli siitä huolimatta nyt lopullisesti luopunut matkapuhelinalan omistuksistaan.

5G:n kaupallinen lanseeraus tapahtui lopulta vuonna 2019 ja kansalliset matkapuhelinjätit aloittivat 5G-verkon rakentamisen kaupungeissa. Myös kasvava kiinnostus valokuitua kohtaan kävi yhä ilmeisemmäksi 2010-luvun lopulla. Kuitutietoisuus lisääntyi sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Uuden kansallisen yhtiön, Valokuitunen Oy:n perustaminen vuonna 2020 tulisi olemaan selvä osoitus valokuidun vahvuuksista ja askel kohti tilannetta, jossa yhä useammat alueelliset yhtiöt Karjaan Puhelimen lailla uskovat ja panostavat valokuituun. Uuden yrityksen taustalla olivat Telia ja

210

ni. Tidigt under 2018 sattes riktlinjer upp för när en försäljning skulle löna sig, och senare under 2018 närmade sig DNA:s aktievärde gränsen. Någon försäljning blev ändå inte av, förrän beskedet om en av årtiondets största telekomaffärer kom i april 2019.

Norska Telenor hade förvärvat majoriteten av DNA och var intresserad av en större pott. Då mindre ägare erbjöds sälja godkände flera regionala telefonbolag i Finland anbudet. Efter att först ha utrett situationen beslöt sig även Karis Telefon nu slutligen för att sälja sitt innehav. Tiden var inne. I september fattade styrelsen ett av sina största beslut på många år och köpeanbudet skrevs under.

Totalt 20 miljoner euro landade hos små finländska telefonbolag, bland dem Karis Telefon som fick över 3,5 miljoner euro. Samarbetet med DNA kring telefoni fortsatte trots försäljningen, medan samarbetet kring kabel-tv upphörde, och signalen togs i fortsättningen från Ålcom. Karis Telefon ägde fortsättningsvis master och utrustning som hyrdes ut till flera mobiloperatörer, men trots det hade bolaget nu slutgiltigt lämnat delägarskapet i mobiltelefonin bakom sig. År 2019 lanserades 5G slutligen kommersiellt och de nationella mobiljättarna började bygga upp 5Gnät i städerna. Mot slutet av 2010-talet började också ett allt större intresse för fiber vara tydligt.

Kännedomen ökade både på riksnivå och lokalt.

Grundandet av det nya nationella bolaget Valokuitunen år 2020 skulle bli ett tydligt bevis på fiberns styrkor och ett steg i att fler än regionala bolag som Karis Telefon tror och satsar på fiber. Bakom bolaget fanns Telia och investeringsbolaget Capman Infra. Valokuitunen fortsatte på den linje som Telia börjat satsa på i de finländska storstäderna de senaste åren, men som inte haft tillräckligt kapital för en storsatsning. Tack vare draghjälp från Capman

investointiyhtiö CapMan Infra. Valokuitunen jatkoi Telian aloittamalla linjalla. Se oli viime vuosina alkanut panostaa kuituverkkoon suomalaisissa suurkaupungeissa, mutta pääoma ei riittänyt todella mittavaan panostukseen. CapManilta saadun vetoavun ansiosta perustettiin Valokuitunen Oy ja yritys tiedotti vuoden 2020 alussa suurpanostuksesta valokuituun vuoteen 2030 mennessä. Yritys rakentaa 300 miljoonan euron investoinnilla valokuidun 200 000 suomalaistalouteen pääasiassa suurkaupunkeja ympäröiville asuinalueille. Valokuitusen investointi oli ensimmäinen tämän mittakaavan valtakunnallinen panostus valokuituun. Samanaikaisesti myös sekä DNA että uusi yhtiö Adola, jonka taustalla on valtiollinen Cinia, olivat alkaneet kiinnostua valokuidusta Suomessa toteutettavien suurten mobiiliverkkopanostusten rinnalla.

Karjaan Puhelin vastaanotti ilolla tiedon uudesta valokuituyhtiöstä. Investointipäätös osoitti, että myös muut toimijat vihdoinkin olivat ymmärtäneet valokuidun merkityksen ja tarpeen. Samalla oli tietysti selvää, että kilpailu kävisi 2020-luvulla kansallisella tasolla todella tiukaksi, mutta nyt Suomelle avautui mahdollisuus tavoittaa muut Pohjoismaat.

Loppuosa maasta sai nyt mahdollisuuden vastaavaan verkkoon kuin se, jota Karjaan Puhelin on rakentanut läntiselle Uudellemaalle jo yli kymmenen vuotta. Karjaan Puhelin oli vuosikymmenen vaihteeseen mennessä investoinut seudulliseen valokuituverkkoon 25 miljoonaa euroa suunnittelemastaan 30 miljoonasta eurosta.

Karjaan Puhelin jätti 2010-luvun taakseen erittäin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Valokuituun oli panostettu vahvasti koko vuosikymmenen ajan, talous oli vakaa ja liikevaihto noin 6,5 miljoonaa euroa.

Sekä olemassa olevien että tulevien kansainvälisten datakaapeleiden potentiaali oli suuri ja monta mie-

grundades Valokuitunen, och gav i början av 2020 besked om en storsatsning på fiber fram till 2030.

Med en investering på 300 miljoner euro ska bolaget föra fiber till 200 000 hushåll i Finland, främst i bostadsområden kring storstäder. Valokuitunens satsning på fiber var den första riksomfattande i så stor skala. Samtidigt hade både DNA och det nya bolaget Adola, med statliga Cinia i bakgrunden, börjat intressera sig för fiber vid sidan av Finlands stora satsning på mobila nät.

Karis Telefon mottog beskedet med glädje. Investeringsbeslutet visade att även andra aktörer äntligen insett betydelsen och behovet av fiber. Samtidigt kunde man slå fast att konkurrensen på nationell nivå under 2020-talet säkerligen skulle bli tuff.

Samtidigt hade Finland möjlighet att komma ifatt de övriga nordiska länderna. Resten av landet fick nu en chans till liknande nät som Karis Telefon byggt i Västnyland redan i över 10 års tid. Vid årsskiftet hade Karis Telefon nu investerat 25 av planerade 30 miljoner euro i regional fiber.

Karis Telefon lämnade 2010-talet i ett mycket intressant utvecklingsskede. Fibern hade etablerats starkt under hela decenniet, ekonomin var stabil med en omsättning på runt 6,5 miljoner euro, potentialen av både existerande och kommande internationella datakablar var stor, och flera intressanta projekt hade inletts. Kapitalet från försäljningen av DNA var ett stort tillskott som nu återigen skulle placeras och investeras. År 2020 väntade dessutom jubileum. Karis Telefon skulle fylla aktningsvärda 100 år.

211 Albin Söderström och Patrik Gustafsson på konferens i Valencia år 2018.

Albin Söderström ja Patrik Gustafsson konferenssissa Valenciassa vuonna 2018.

lenkiintoista hanketta oli käynnistetty. DNA:n osakkeiden myynnistä saatu pääoma oli merkittävä summa, joka tultaisiin nyt sijoittamaan ja investoimaan.

Lisäksi vuosi 2020 olisi juhlavuosi. Karjaan Puhelin täyttäisi kunnioitettavat 100 vuotta.

8.

212

2020 och framåt: Fortsatt arbete för det lokala Vuosi 2020 ja eteenpäin: Työ jatkuu seudun parhaaksi

V

id övergången till 2020-talet befann sig Karis Telefon i en stabil situation där man belåtet kunde se framemot höstens kommande jubileum. Bakom sig hade bolaget en fascinerande och händelserik historia. Under 100 år hade man nu verkat i en av 1900- och 2000-talets absolut mest föränderliga branscher. Samtidigt som man stolt kunde blicka bakåt gällde det även att se framåt. De stora satsningarna och arbetet för det regionala fortsätter.

K

arjaan Puhelimen tilanne oli 2020-luvulle siirryttäessä vakaa, ja syksyistä juhlaa saatettiin odottaa tyytyväisin mielin.

Yhtiöllä oli takanaan kiehtova ja tapahtumarikas historia. Toimintaa oli nyt harjoitettu 100 vuotta 1900- ja 2000-luvulla kiistatta eniten mullistuksia läpikäyneellä alalla. Yrityksessä voitiin suunnata katseet ylpeydellä sekä menneeseen että tulevaan. Suuret panostukset ja työ seudun parhaaksi jatkuvat.

Varifrån har KTAB kommit?

Mistä Karjaan Puhelin Oy on tullut?

Från de första telefonledningarna till dagens nergrävda hypersnabba fiberkablar. Karis Telefons historia har på ett eller annat sätt alltid handlat om kablar, men vad de använts till och vad de kan användas till har genomgått en ofattbar förändring på 100 år. På vägen har Karis Telefon arbetat med både tv och mobiltelefoni. Verksamheten har handlat om både ljud och bild, och idag data i alla dess former.

Utvecklingen har gått från det analoga till det digitala och från det mekaniska till det elektroniska.

Ensimmäisistä puhelinlinjoista nykypäivän maahan kaivettuihin hypernopeisiin kuitukaapeleihin. Karjaan Puhelimen historia on aina ollut tavalla tai toisella kytköksissä kaapeleihin, mutta niiden käyttö ja käyttömahdollisuudet ovat läpikäyneet uskomattoman muutoksen 100 vuodessa. Karjaan Puhelin on matkan varrella tehnyt töitä sekä television että matkapuhelinliikenteen parissa. Toiminnassa on ollut kyse äänestä ja kuvasta, sekä nykyisin tiedonsiirrosta, niiden kaikissa eri muodoissa. Kehitys on johtanut analogisesta digitaaliseen ja mekaanisesta elektroniseen.

Karis Telefon började sin verksamhet för regionens bästa, och har följt den missionen genom samtliga 100 år. Verksamhetsområdet har vuxit geografiskt till att omfatta så gott som hela Västnyland, men det lokala har trots det alltid varit lokalt. Samtidigt har relativt lilla Karis Telefon alltid varit med på ett hörn i större skeenden i branschen. Karis Telefon har hållit jämna steg med den tekniska utvecklingen, och ibland till och med varit en föregångare framom större konkurrenter. Karis Telefon har läst av marknaden och alltid försökt agera enligt bästa förmåga, även då turbulensen varit stor och utvecklingen skett med stormsteg.

Karjaan Puhelin aloitti toimintansa seudun parhaaksi ja on seurannut tätä missiotaan koko 100-vuotisen historiansa ajan. Maantieteellinen toimintaalue on kasvanut koko Länsi-Uudenmaan kattavaksi, mutta paikallinen on aina säilynyt paikallisena.

Samanaikaisesti suhteellisen pieni Karjaan Puhelin on aina ollut tavalla tai toisella osallisena alan merkittävissä kehitysvaiheissa. Karjaan Puhelin on pysynyt teknisessä kehityksessä mukana ja toisinaan jopa ollut suuria kilpailijoitaan edellä. Karjaan Puhelin on seurannut tarkkaan markkinoiden kehitystä ja

213

214

Bolaget har enligt många också lyckats hitta rätt vd för rätt tid i branschen. Erik Andersson blev den första långvariga vd:n. Han ledde Karis Telefon genom världskrig och flera turbulenta decennier då antalet telefonbolag i landet minskade från nästan 1 000 till under 100. Därefter kom Ilmari Wasama, Ralf Lytz och Henrik Ekblom in i bolaget, samtliga med kunskap och tankar som just då behövdes. Wasama moderniserade tekniken och satsade på kabel-tv, Lytz datoriserade företaget som då blivit på efterkälken inom det området, och Ekblom läste av branschen för att både satsa rätt i den tilltagande konkurrensen och trygga Karis Telefons självständighet.

Samarbeten utåt har också fungerat bra. Karis Telefon har haft ett öppnare företagsklimat än vad som varit vanligt i Finland, och satsat på kontinuitet.

Bolaget har följt upp och reviderat sin verksamhet kontinuerligt.

Karis Telefon har verkat för sina kunder som också utgör bolagets ägare. Bolaget har aldrig delat ut dividend, utan vinsten har alltid använts till investeringar i lokal infrastruktur. Tvåspråkig och lokal service och kundtjänst har varit en viktig drivkraft som fört bolaget framåt och gjort att man kan erbjuda annat än vad till och med de stora jättarna i branschen gör.

Karis Telefon har också kämpat för att hållas självständigt, trots större bolags påståenden om att det inte skulle lyckas, och deras efterföljande försök att köpa upp aktier. Geografiskt har Karis Telefon varit inträngt mellan Helsingfors Telefonförening som senare blev Elisa, och Post- och televerket som senare blev Sonera och Telia. Det har varit både krävande och motiverande för att kämpa och bevara självständigheten.

Karis Telefon har också varit en stabil arbetsgivare i en ostabil bransch. Det har möjliggjorts av hela per-

pyrkinyt aina toimimaan parhaan kykynsä mukaan silloinkin, kun alalla on myrskynnyt ja kehitys on edennyt jättiharppauksin.

Yhtiö on monien mielestä myös onnistunut alan kulloistakin kehitysvaihetta ajatellen löytämään oikeaaikaisesti oikeanlaiset toimitusjohtajat. Erik Anderssonista tuli ensimmäinen pitkäaikainen toimitusjohtaja. Hän luotsasi Karjaan Puhelimen sota-ajan läpi ja monina myrskyisinä vuosikymmeninä, joina puhelinyhtiöiden määrä väheni maassamme lähes tuhannesta alle sataan. Häntä seurasivat Ilmari Wasama, Ralf Lytz ja Henrik Ekblom, joilla oli kaikilla tarvittavaa osaamista ja juuri siihen ajankohtaan sopivia kehitysajatuksia. Wasama nykyaikaisti tekniikkaa ja panosti kaapeli-televisioon ja Lytz tietokoneisti tuolloin siltä osin hieman jälkijunaan jääneen yrityksen. Ekblom puolestaan seurasi alan kehitystä, jonka ansiosta Karjaan Puhelin teki kiristyneessä kilpailutilanteessa oikeita panostuksia ja turvasi yrityksen itsenäisyyden. Yhteistyö on toiminut myös ulospäin hyvin. Karjaan Puhelimen yritysilmapiiri on aina ollut avoimempi kuin Suomessa yleensä ja yritys on panostanut jatkuvuuteen. Yhtiö on tarkastellut ja päivittänyt toimintaansa jatkuvasti.

Karjaan Puhelin on aina toiminut asiakkaidensa ja samalla omistajiensa hyväksi. Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoa, vaan voitto on aina käytetty investointeihin paikalliseen infrastruktuuriin. Kaksikielinen ja paikallinen huolto- ja asiakaspalvelu on ollut yhtiötä eteenpäin kantava tärkeä voimavara, jonka ansiosta Karjaan Puhelin voi tarjota sellaista mihin alan suuret yritysjätit eivät pysty.

Karjaan Puhelin on myös käynyt kamppailua itsenäisyytensä säilyttämiseksi, vaikka suuremmat yhtiöt ovat väittäneet, ettei se onnistuisi, ja tähän vedoten yrittäneet ostaa yrityksen osakkeita. Karjaan Puhe-

215

Tecknaren Paul Söderholms ”gnurfar” fick under jubileumsåret berätta Karis Telefons historia i videoform.

Piirtäjä Paul Söderholmin ”gnurfit” saivat juhlavuonna kertoa videolla Karjaan Puhelimen historiasta.

sonalens stora engagemang och trivsel. Många har jobbat en stor del av sin karriär enbart hos Karis Telefon, och har arbetat helhjärtat i enlighet med missionen och strategin. Missionen har varit ett gemensamt mål, en hederssak att följa upp och förverkliga.

Karis Telefon har visionerat och agerat. Strategin har alltid varit långsiktig, och om något förändrats på kort sikt har man snabbt anpassat sig till det.

Konkurrenssituationer och den tidigare bristen på dem har varit en speciell krydda genom åren. Tele-

lin on ollut maantieteellisesti Helsingin Puhelinyhdistyksen, myöhemmin Elisa, sekä Posti- ja telelaitoksen, sittemmin Sonera ja Telia, puristuksessa.

Kamppailu itsenäisyyden säilyttämiseksi on ollut sekä vaativaa että motivoivaa.

Henkilökunnan vahva sitoutuminen ja viihtyminen ovat myös mahdollistaneet Karjaan Puhelimen aseman vakaana työnantajana epävakaalla alalla. Monet Karjaan Puhelimen palveluksessa olleet ja olevat ovat tehneet pääosan työurastaan yrityksessä ja

työskennelleet täydestä sydämestä sen mission ja strategian hyväksi. Missio on ollut yhteinen tavoite, kunnia-asia, jota noudatetaan ja toteutetaan. Karjaan Puhelin on visioinut ja toiminut. Strategia on aina laadittu pitkälle aikavälille ja jos jotakin toimintaympäristössä on lyhyellä tähtäimellä muuttunut, on strategia sopeutettu tilannetta vastaavaksi.

Kilpailutilanteet, ja niiden aiempi vähäisyys, ovat vuosien saatossa antaneet lisämausteensa toiminnalle. Teleberget ja sillä edelleen rinnakkain seisovat kaksi mastoa ovat tilannetta hyvin kuvaava symboli.

Entiset monopolit eivät sallineet yhteistyötä, joten niiden purkaminen avasi täysin uuden maailman.

Yhteistyö ja toimintaedellytykset muuttuivat koko alalla yrityskauppojen, fuusioiden ja kilpailun myötä. Aseman turvaaminen on edellyttänyt jatkuvaa telepoliittisen tilanteen seurantaa. On pitänyt pysyä hyvissä väleissä muiden yritysten kanssa ja tietoisena omasta asemasta.

216

Juhlavuosi 2020

Personlig kundservice är fortsättningsvis avgörande för nöjda kunder. Här sköter Jeanette Ruuskanen kundservicen.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu on edelleen ratkaisevassa asemassa asiakastyytyväisyyttä mitattaessa. Tässä Jeanette Ruuskanen asiakasneuvontatehtävissä.

berget är en talande symbol, där två master än idag står bredvid varandra. Förflutna monopol tillät inte samarbeten, och då monopolen slopades öppnade sig en helt annan värld. Istället förändrades samarbeten och verksamhetsförutsättningar över hela branschen i och med uppköp, fusioner och konkurrens. För att vara säker har en ständig uppföljning

Karjaan Puhelin aloitti juhlavuotensa ja 2020-luvun luottavaisin mielin. Kuituliittymien merkitys sai vuoden alussa uutta nostetta maailmanlaajuisen Covid19-viruspandemian ja sen vanavedessä seuranneen terveyskriisin johdosta. Etätyö kävi yllättäen tärkeämmäksi monissa maissa, myös Suomessa, kun kansalaisia kehotettiin eristäytymään ja ihmisten välistä kanssakäyntiä rajoitettiin. Maailmanlaajuinen kriisi hillitsi tilapäisesti juhlamielialaa ja uhkasi yhtäkkiä sekä yritysten että yksityishenkilöiden taloutta kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Karjaan Puhelin ryhtyi myös toimenpiteisiin asiakkaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Asiakaspalvelun ovet suljettiin ja suuri osa henkilökunnasta teki etätöitä. Valitettavasti myös syksyksi suunniteltu, kaikille avoin 100-vuotisjuhlaohjelma jouduttiin pääosin perumaan.

av det telepolitiska läget krävts. Det har handlat om att hållas på god fot med andra bolag och veta var man själv står.

Jubileumsåret 2020 Karis Telefon gick med full tillförsikt in i jubileumsåret och 2020-talet. Under början av året fick betydelsen av fiberanslutningar ännu ett uppsving, men den här gången i samband med den globala pandemin och hälsokrisen i kölvattnet av virussjukdomen Covid-19. Distansarbete blev plötsligt viktigare än någonsin när invånare i flera länder, bland dem Finland, uppmanades till isolering, och kontakt med andra människor reglerades. Den globala krisen lade en tillfällig sordin på jubileumsstämningen och hotade plötsligt även ekonomin för både företag och privatpersoner, lokalt liksom globalt. Bolaget tog också till åtgärder för att skydda kunder och personal, det fysiska kontoret stängdes och en stor del av personalen arbetade på distans. Tyvärr fick man också slopa stora delar av det 100-årsfirande som bolaget planerat för allmänheten till hösten.

En del av beredskapen för dylika kristider hade Karis Telefon utarbetat redan år 2009 då svininfluensan slog till som epidemi. Redan då insåg Karis Telefon behovet av distansarbete och påtalade goda kommunikationer för att samhället skulle fungera i dylika tider. Nu behövdes digitala kommunikationer mer än någonsin, för att människor skulle kunna arbeta och upprätthålla kontakt med varandra.

Trots rådande kristider, men samtidigt för att säkerställa dessa kommunikationer, fattade bolaget i juni beslut om en fortsatt investering i det regionala fibernätet. På bolagsstämman klubbade man igenom att investeringarna fram till år 2035 ska öka till hela 60 miljoner euro, från tidigare 30 miljoner. Det innebar nya satsningar på både centrum och glesbygd i

Med åren har kablarna som går ut från centralen i Karis blivit alltfler. 400 trådar får plats i en stor kabel. Utanför byggnaden förgrenar sig kablarna åt olika håll i regionen.

Karjaan keskuksesta lähtevien kaapeleiden määrä on vuosien varrella kasvanut kasvamistaan. Suureen kaapeliin mahtuu 400 johdinta. Rakennuksen ulkopuolella kaapelit haarautuvat eri suuntiin.

Karjaan Puhelin oli hankkinut osittaiset valmiudet vastaavien kriisien kohtaamiseen jo vuonna 2009 sikainfluenssapandemian yhteydessä. Etätyötarve tunnistettiin jo tuolloin ja hyviin tietoyhteyksiin kiinnitettiin huomiota, jotta yhteiskunta voisi toimia myös vastaavina aikoina. Nyt digitaalisia viestintäkanavia tarvittiin enemmän kuin koskaan, jotta ihmiset voisivat tehdä töitä ja ylläpitää yhteyksiä toisiinsa.

Vallitsevasta kriisiajasta huolimatta yhtiö päätti näiden tietoliikenneyhteyksien varmistamiseksi jatkaa investointejaan alueelliseen kuituverkkoon.

Kesäkuisessa yhtiökokouksessa päätettiin investointien kasvattamisesta vuoteen 2035 mennessä peräti 60 miljoonaan euroon aiemmasta 30 miljoonasta eurosta. Tämä tarkoittaa uusia panostuksia sekä Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen keskustaajamissa että haja-asutusalueilla sekä lisäpanostuk-

217

sia Hangossa ja Raaseporissa. Karjaan Puhelin oli päätöksentekohetkeen mennessä investoinut 25 miljoonaa euroa valokuituun ja liittänyt seudulla lähempää 13 000 taloutta valokuituverkkoon. Tämä tarkoitti, että yritys oli jo nostanut alueen Suomen kuitusaatavuustilastojen kärkisijoille. Nyt edessä olivat seuraavat kehitysaskeleet.

218 Gun-Britt Nordman hann jobba 40 år som ekonomichef hos Karis Telefon. År 2020 efterföljdes hon av Anna Lindqvist.

Gun-Britt Nordman ehti työskennellä 40 vuotta Karjaan Puhelimen talouspäällikkönä. Anna Lindqvist seuraa häntä tehtävässä vuonna 2020.

Från och med 2010-talet har Karis Telefon satsat på solpaneler både internt vid kontoret i Karis och externt tillsammans med Raseborgs Energi.

Karjaan Puhelin on 2010-luvulta alkaen panostanut aurinkopaneeleihin sekä yrityksen sisällä Karjaan toimitalossa että ulkopuolella yhteistyössä Raaseporin Energian.

Samanaikaisesti Karjaan Puhelin jatkoi panostuksiaan ilmaston ja ympäristön hyväksi. Yhä useammat yhtiön kulkuneuvoista olivat nyt sähköautoja ja työt aurinkovoimalan saamiseksi Tammisaareen jatkuivat. Raaseporin Energian, Raaseporin kaupungin ja Karjaan Puhelimen yhteistyöhankkeena toteutettavalle aurinkovoimalalle myönnettiin rakennuslupa heinäkuussa. Kaikki ilmastovaikutukset oli huomioitu hankkeessa jo alusta alkaen, ja aurinkovoimalan hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus on noin kolminkertainen verrattuna voimalan tieltä hakatun metsän vaikutukseen hiilinieluna. Lisäksi toiveissa oli, että alueesta puuston poiston ansiosta muodostuisi monille uhanalaisille paahdeympäristössä viihtyville hyönteislajeille soveltuva elinympäristö.

Samanaikaisesti työ jatkui Jäämeren pohjaan vedettävän Arctic Connect -kaapelin, Route 51 -hankkeen sekä muiden suurten ja pienten, vielä lähinnä suunnitteluvaiheessa olevien, hankkeiden parissa.

Yhdessä näistä palapelin osasista muodostuisi kokonaisuus, jolla edistetään koko seudun kilpailukykyä älyteknologisten, kestävien ratkaisujen ja tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksien saralla. Yhteistyö muiden yritysten ja alueellisten toimijoiden kanssa kantaisi kaikista pisimmälle.

Iso osa työstä oli pitkäjännitteistä ja aiempaan toimintaan lujasti ankkuroitua, mutta edessä oli myös muutoksia. Lisäksi toimitusjohtaja vaihtuisi vuoden 2020 lopulla. Toimittuaan lähes 25 vuotta yhtiön

Ingå, Sjundeå och Kyrkslätt, samt utvidgade satsningar i Hangö och Raseborg. Då beslutet fattades hade Karis Telefon satsat 25 miljoner euro på fiber, och anslutit närmare 13 000 hushåll i regionen till nätet. Det innebar att regionen redan hade en omfattande tillgång till fiber, en av de bästa i landet. Nu skulle man ta ytterligare steg.

Samtidigt fortsatte Karis Telefon satsa på klimat och miljö. Alltfler av bolagets fordon hade nu blivit elbilar och arbetet för ett solkraftverk i Ekenäs gick vidare. I juli beviljades bygglov för solkraftverket som byggs av Raseborgs Energi med Karis Telefon som samarbetspart. Projektet hade redan från början noga beaktat samtliga klimateffekter. De insparade koldioxidutsläppen från solkraftverkets energiproduktion skulle bland annat bli tre gånger större än vad den avverkade skogen skulle ha bundit under sin livstid. Dessutom hoppades man att avverkningen skulle göra området lämpligt för många utrotningshotade insekter som trivs på öppna och soliga platser.

Vid sidan av detta fortsatte arbetet för ishavskabeln Arctic Connect, Route 51 och både små och större framtida projekt som ännu fanns på främst planeringsbordet. Tillsammans skulle allt utgöra pusselbitar i arbetet för att göra hela regionen konkurrenskraftig inom smart teknologi, hållbara lösningar och framtidens kommunikationer. Genom att samarbeta med andra företag och regionala aktörer nådde man längst.

Samtidigt som mycket av arbetet var långsiktigt och välgrundat i den tidigare verksamheten väntade också brytningspunkter. I slutet av 2020 väntade dessutom ett vd-byte. Efter nästan 25 år i bolaget gick Henrik Ekblom i pension och efterträddes av Patrik Gustafsson. Henrik Ekblom hade som vd

Samhörighet och trivsel har länge varit ett trumfkort för Karis Telefon.

Yhteenkuuluvuus ja työssä viihtyminen ovat pitkään olleet Karjaan Puhelimen vahvuuksia.

toimitusjohtajana Henrik Ekblom jäisi eläkkeelle ja Patrik Gustafsson aloittaisi hänen seuraajanaan.

Henrik Ekblom oli toimitusjohtajana ollut kantava voima panostuksissa valokuituun sekä datakaapelin ja monien muiden Karjaan Puhelimen tulevaisuuden hankkeiden edistäjänä. Patrik Gustafsson oli tullut yrityksen palvelukseen 1998 ja työskennellyt sekä kehityspäällikkönä että teknisenä johtajana. Nyt hän siirtyisi johtoon ja luotsaisi Karjaan Puhelimen tuleviin haasteisiin.

Ennen sitä oli kuitenkin juhlan aika. Tämän historiikin lisäksi Karjaan Puhelin julkaisi juhlavuotensa kunniaksi humoristisen animaatiovideon, joka kuvasi yhtiön historiaa tiivistetysti. Historiikki julkaisiin myös podcast-jaksoina kappale kerrallaan syyskuusta lähtien. Karjaan Puhelimella oli 26. lokakuuta takanaan yli 100 vuotta yritystoimintaa.

219

220

Våren 2020 blev Patrik Gustafsson (t.h) vald till ny vd för Karis Telefon. Här tillsammans med Wilhelm Geust i huvudcentralen i Karis.

Patrik Gustafsson (o.) valittiin keväällä 2020 Karjaan Puhelimen uudeksi toimitusjohtajaksi. Tässä Wilhelm Geustin seurassa Karjaan pääkeskuksessa.

drivit fibersatsningen, men även lobbat för datakabeln och flera andra projekt som fört Karis Telefon mot framtiden. Gustafsson hade kommit in i bolaget 1998 och varit både utvecklingschef och teknisk chef. Nu skulle han ta vid och lotsa Karis Telefon mot framtiden.

Men först var det dags för jubileum. Jubileet till ära lanserade Karis Telefon förutom denna historik även en animationsfilm som på ett humoristiskt sätt

Minne Karjaan Puhelin Oy on matkalla?

100 vuotta on monin tavoin eräänlainen virstanpylväs. Tosiasiassa Karjaan Puhelin kuitenkin jatkaa pitkälti samoilla linjoilla kuin toimintansa ensimmäisen vuosisadan aikana. Työ seudun parhaaksi, panostukset valokuituun ja alueelliseen kasvuun jatkuu. Globaali ja paikallinen yhdistyvät yhä vah-

sammanfattade bolagets historia. Dessutom släpptes historiken i form av podcastavsnitt en gång per vecka med start i september. Den 26 oktober hade Karis Telefon verkat som företag i över 100 år.

Vart är KTAB på väg?

100 år av verksamhet innebär på många sätt en milstolpe, men faktum är att Karis Telefon ganska långt fortsätter i samma banor som under sitt första sekel. Arbetet för det lokala, fibersatsningarna och den regionala tillväxten fortsätter. Länken mellan det globala och lokala fortsätter stärkas, företaget förvaltar ett omfattande kabelnät regionalt, som dessutom är uppkopplat mot Sverige, Tyskland och resten av Finland, men hyr också fortsättningsvis ut ett trettiotal master för mobiltelefoni. Allt görs för de cirka 13 000 hushåll, där flertalet användare även är abonnenter och därmed bolagets ägare, och för alla andra tusentals västnylänningar som varje dag använder Karis Telefons tjänster endera direkt via jubilaren eller indirekt via andra bolag.

En tydlig brytningspunkt sammanfaller i alla fall med jubileet. År 2020 för med sig en slutlig stängning och nedmontering av kopparnätet. Alla tjänster flyttar nu till fiber. Det har krävt stora resurser både då gamla kablar och stolpar ska monteras ner, och kunderna ska meddelas om förändringen. Överlag har det ändå inneburit ännu ett steg i bolagets modernisering. År 2020 har dessutom fört med sig en organisationsförändring, delvis då nedstängningen av kopparnätet ändrat vissa arbetsuppgifter i bolaget, delvis i och med en del pensioneringar. Under loppet av ett drygt år har flera nyckelpersoner och långvariga medarbetare gått i pension. Förändringen har inneburit att bolaget nu har ny ekonomichef, ny vd och ny teknisk chef. Förändringen har bjudit på många

vemmin, yritys hallinnoi laajaa alueellista kaapeliverkkoa, joka on linkitetty Ruotsiin, Saksaan ja muuhun Suomeen, mutta vuokraa myös matkapuhelinoperaattoreille omistamiaan kolmisenkymmentä mastoa. Karjaan Puhelin tekee kaikkensa palvellakseen niitä noin 13 000 taloutta, jotka ovat myös yhtiön omistajia, sekä kaikkia muita tuhansia länsiuusmaalaisia, jotka päivittäin käyttävät yhtiön palveluja joko suoraan tai muiden yritysten välityksellä.

Juhlavuoteen osuu kuitenkin yksi selkeä murrosvaihe. Kupariverkko suljetaan ja poistetaan käytöstä lopullisesti vuonna 2020. Kaikki palvelut siirtyvät nyt valokuituverkkoon. Tämä on niellyt paljon resursseja. Sekä vanhat kaapelit että puhelintolpat on poistettava ja asiakkaille on ilmoitettava muutoksesta. Yleisellä tasolla kyseessä on kuitenkin jälleen yksi askel yrityksen nykyaikaistamisen tiellä.

Vuosi 2020 on lisäksi merkinnyt organisaatiomuutosta. Osa työtehtävistä on muuttunut kupariverkon purkamisen ja osa eläköitymisten johdosta. Monet avainhenkilöt ja pitkäaikaiset työntekijät ovat siirtyneet viimeisen reilun vuoden aikana eläkkeelle.

Muutos merkitsee, että yhtiöllä nyt on uusi talouspäällikkö, uusi toimitusjohtaja ja uusi tekninen päällikkö. Tämä on ollut haasteellista, mutta henkilöstömuutokset ovat olleet ennalta tiedossa, ja asiaa hoitamaan asetettu työryhmä on voinut rauhassa huolehtia rekrytoinneista. Sekä ulkoisina että sisäisinä rekrytointeina toteutetussa prosessissa asetettiin keskiöön yhtiön tulevat tarpeet ja uudet ajattelumallit ottaen samalla huomioon yhtiön historia ja vakaa asema. Kaikki näytti jo loppukesästä 2020 sujuneen yli odotusten ja yrityksellä on jatkossakin valttikorttinaan korkeatasoisen osaamisen ja vahvan motivaation omaava henkilökunta. Tulevaisuuden näkymät ovat edelleen valoisat.

221

utmaningar, men tack vare att allt varit förutsett har en arbetsgrupp kunnat arbeta fram en ny ledning.

Rekryteringen sköttes både externt och internt, med bolagets framtida behov och ett nytt tänkande i fokus, samtidigt som bolagets historia och stabila grund beaktas. Redan under sensommaren 2020 såg allting ut att ha gått över förväntan, med en fortsatt hög kompetens och motivation i personalen som trumfkort för bolaget. Framtidsutsikterna fortsätter vara ljusa.

222

Tätä kirjoitettaessa Karjaan Puhelin odottaa valokuitupanostustensa täyden potentiaalin käyttöönottoa sekä alueellisen Saksan datakaapelipanostuksen ansiosta avautuvia mahdollisuuksia. Valtiollisessa Ciniassa ollaan tyytyväisiä alueelliseen yhteistyöhön ja uskotaan vahvasti kaapelin myötä avautuviin liike-elämälle ja julkiselle sektorille tärkeisiin tuleviin investointeihin. Datakeskuksia tulee lisää ja hyvät tietoliikenneyhteydet ovat siksi elintärkeitä. Länsi-Uudenmaan maantieteellinen si-

I skrivande stund väntar Karis Telefon på både den fulla potentialen av sina fibersatsningar, men också på potentialen av regionens satsning i datakabeln till Tyskland. Hos statliga Cinia är man nöjda över samarbete med regionen och tror tack vare kabeln på viktiga framtida investeringar för både affärslivet och den offentliga sektorn. Datacentralerna kommer att bli fler, och goda dataförbindelser är därför livsviktiga. Västnylands geografiska placering mellan Finland, Tyskland och Sverige har en enorm potential. Karis Telefon har genom åren fortsatt stöda kommunerna i att locka datacentraler till regionen.

Intresse finns, men etableringarna har i skrivande stund ännu inte blivit av. Idag erbjuder kommunerna områden i Hangö, Ekenäs, Karis och Ingå för datacentraler.

Karis Telefon är redo för följande utvecklingssteg, i fiberns kölvatten eller vid sidan av den. Vilka alla nya innovationer som kommer att byggas på den grund som fibernätet utgör är ännu svårt att sia om.

Karis Telefon fortsätter att aktivt följa med utvecklingen och har beredskapen att agera snabbt och beslutsamt när tiden och den teknologiska utvecklingen öppnar nya ännu oanade möjligheter.

Karis Telefon verkar i dag i ett land och en region som länge stått i framkanten av global kommunikation och digitalisering. Att Finland kommit så långt kan dels spåras tillbaka till de många lokala företag som byggt upp kommunikationer i landet, bland dem Karis Telefon, dels till att Finland var en föregångare i att öppna upp telebranschen för fri konkurrens. Samtidigt har bolag som Karis Telefon tagit ännu ett extra ansvar för att gynna digitaliseringen. En sådan roll ger ännu bättre förutsättningar för framtiden. Med 100 år bakom sig blickar Karis Telefon nu mot följande 100.

jainti Suomen, Saksan ja Ruotsin välissä merkitsee valtavia mahdollisuuksia. Karjaan Puhelin on vuosien saatossa tukenut kuntia niiden pyrkimyksissä houkutella datakeskuksia seudulle. Kiinnostusta on, mutta sijoittumispäätöksiä ei ole toistaiseksi tehty.

Kunnilla on tarjolla valmiita datakeskusalueita Hangossa, Tammisaaressa, Karjaalla ja Inkoossa.

Karjaan Puhelin on valmis ottamaan seuraavan kehitysaskeleen joko kuidun vanavedessä tai sen rinnalla. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta ennustaa, mitä kaikkia uusia innovaatioita valokuituverkon varaan voidaan rakentaa. Karjaan Puhelin seuraa edelleen aktiivisesti kehitystä ja sillä on valmiudet toimia nopeasti ja määrätietoisesti teknisen kehityksen avatessa uusia, vielä tuntemattomiakin mahdollisuuksia.

Karjaan Puhelin toimii tänään maassa ja alueella, jotka ovat pitkään olleet globaalin tiedonvälityksen ja digitalisoinnin kärkikastissa. Suomen ripeän kehityksen taustalta löytyvät yhtäältä monet maamme tietoliikennejärjestelmiä rakentaneet Karjaan Puhelimen kaltaiset paikalliset yritykset, ja toisaalta Suomen edistykselliset päätökset avata teleala vapaalle kilpailulle. Lisäksi Karjaan Puhelimen kaltaiset yritykset ovat ottaneet lisävastuuta digitalisoinnin edistämisestä, mikä antaa entistäkin paremmat edellytykset menestykseen tulevaisuudessa. Satavuotias Karjaan Puhelin katsoo nyt luottavaisin mielin kohti seuraavaa sataa toimintavuotta.

223

224

Efterord

Päätössanat

Nu när du som läsare kommit till dessa efterord hoppas jag att du har en bra bild av Karis Telefons verksamhet genom åren. Bolagets historia har kantats av många intressanta och delvis även dramatiska händelser. Då jag tar över som ny vd för Karis Telefon den 1.12.2020 finns det ingenting som tyder på att denna trend skulle brytas. Digitaliseringen för med sig oanade möjligheter, men kvar finns även de i Henrik Ekbloms inledning nämnda hotbilder som kontinuerligt bör beaktas. Det gäller att vara innovativ och nyfiken, men samtidigt göra rationella och väl avvägda beslut. Dessa våra styrkor ska vi värna om även i framtiden.

Luettuasi tarinamme näihin päätössanoihin asti olet toivottavasti saanut hyvän kuvan Karjaan Puhelimen toiminnasta läpi vuosien. Yhtiön historiaan kuuluu monia mielenkiintoisia ja osin jopa dramaattisia käänteitä. Mikään ei viittaa tämän trendin katkeamiseen, kun 1.12.2020 astun Karjaan Puhelimen uudeksi toimitusjohtajaksi. Digitalisaatio tuo mukanaan odottamattomia mahdollisuuksia, mutta myös Henrik Ekblomin alkusanoissaan mainitsemat uhkakuvat tulee ottaa jatkuvasti huomioon. On oltava innovatiivinen ja utelias, mutta samanaikaisesti tehtävä rationaalisia ja hyvin harkittuja päätöksiä.

Näitä vahvuuksia pidämme arvossa tulevaisuudessakin.

Det gångna året 2020 var, på både gott och ont, året då det digitala samhället på riktigt tog steget in i våra hem. Förändringen var stor, och en återgång till det som tidigare varit kommer inte att ske. Sättet att arbeta, arbetsplatsen, arbetsresor, arbetstider, allting har förändrats. Även utanför arbetslivet är förändringen stor. Många av de digitala verktyg som nu används har funnits redan en längre tid, men tänk vilken utveckling som kommer att följa nu när dessa används i stor skala världen över. Allt som behövs är en fungerande och stabil internetanslutning. En fast fiberanslutning uppfyller med råge alla de krav som det nya samhället ställer. Det är med stolthet jag ser tillbaka på Karis Telefons förmåga att skönja denna trend redan för över tio år sedan.

Karis Telefon står i dag på en stabil grund med tanke på framtiden. Bolaget har en sund ekonomi och vi har utvecklat organisationen och sättet att arbeta så att det ger oss goda möjligheter att ta oss an nästa århundrade av televerksamhet. Genom den nyligen uppdaterade investeringsplanen är bolagets grundstrategi tydlig: Karis Telefon fortsätter

Mennyt vuosi 2020 oli niin hyvässä kuin pahassa vuosi, jolloin digitaalinen yhteiskunta otti todellisen harppauksen koteihimme. Muutos oli suuri, eikä paluuta entiseen ole. Työskentelytavat, työpaikat, työmatkat, työajat, kaikki ovat muuttuneet.

Myös työelämän ulkopuolella muutos oli iso. Monet nyt käytössä olevista digitaalisista työkaluista ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta mieti, millaista kehitystä tulemme näkemään nyt, kun niitä käytetään isommassa mittakaavassa ympäri maailman.

Lisäksi tarvitaan vain toimiva ja vakaa internetyhteys. Kiinteä kuituliittymä täyttää ja ylittää kaikki vaatimukset, joita tämä uusi yhteiskunta asettaa.

Katson ylpeydellä Karjaan Puhelimen kykyä havaita tämä jo yli kymmenen vuotta sitten.

Karjaan Puhelin seisoo tänään vakaalla pohjalla tulevaisuutta ajatellen. Yhtiön talous on terve ja olemme kehittäneet organisaatiotamme ja työskentelytapojamme siten, että meidän on hyvä suunnata teletoimintamme seuraavalle vuosisadalle. Hiljattain päivitetyn investointisuunnitelman myötä yhtiön

utveckla fiberinfrastrukturen i regionen – grunden för det digitala samhället. Samtidigt ska vi fortsätta att nyfiket analysera och testa ny teknologi, för att även i framtiden producera mervärde för regionen.

Miljövärderingarna spelar en allt större roll i utvecklingen av nya tjänster, även där ska vi fortsätta vårt arbete för att göra tjänsterna utsläppsfria. Till mervärdet hör i högsta grad även lokal och tvåspråkig personlig betjäning, det som på riktigt skiljer oss från de globala spelarna. Vi ska också fortsätta jobba för att stärka regionens och glesbygdens konkurrenskraft genom att aktivt delta i regionala samarbetsprojekt. Den vägen får vi inflyttning och nyetableringar till regionen – och nya kunder till Karis Telefon.

När jag idag efter 23 år i bolaget står i beråd att ta över som vd vill jag tacka bolagets styrelse och förvaltningsråd som har visat mig sitt förtroende och givit mig möjligheten att leda detta bolag in i framtiden. Särskilt vill jag också tacka nuvarande vd Henrik Ekblom, som har varit en fantastisk arbetskollega, vän och mentor under alla dessa år. Jag ska göra mitt bästa för att lotsa bolaget vidare på dess svindlande färd in i nästa århundrade av verksamhet.

Patrik Gustafsson verkställande direktör fr.o.m. 1.12.2020

perusstrategia on selkeä: Karjaan Puhelin jatkaa seudun kuituinfrastruktuurin, eli digitaalisen yhteiskunnan perustan, kehittämistä. Samanaikaisesti jatkamme uuden teknologian uteliasta analysointia ja testausta, jotta pystymme tuottamaan lisäarvoa alueellemme myös tulevaisuudessa.

Uusien palveluiden kehityksessä ympäristöarvoilla on yhä suurempi rooli, jatkamme työtämme palveluiden päästöttömyyden eteen. Tarjoamamme lisäarvoon kuuluu ehdottomasti myös paikallinen ja kaksikielinen henkilökohtainen palvelu, joka todella erottaa meidät globaaleista pelureista. Jatkamme myös seutumme ja haja-asutusalueiden kilpailukyvyn kehittämistä osallistumalla aktiivisesti alueellisiin yhteistyöhankkeisiin. Näin saamme muuttoliikettä ja yrityksiä alueelle – ja uusia asiakkaita Karjaan Puhelimelle.

Kun nyt 23 vuotta yhtiössä työskenneltyäni siirryn toimitusjohtajan tehtävään, haluan kiittää yhtiön hallitusta ja hallintoneuvostoa saamastani luottamuksesta ja mahdollisuudesta johtaa tätä yhtiötä tulevaisuuteen. Lisäksi haluan kiittää erityisesti nykyistä toimitusjohtajaa Henrik Ekblomia, joka on ollut fantastinen kollega, ystävä ja mentori kaikki nämä vuodet. Teen parhaani luotsatessani yhtiötä eteenpäin sen huimaavalla matkalla seuraavalle yritystoiminnan vuosisadalle.

Patrik Gustafsson toimitusjohtaja 1.12.2020 alkaen

225

Koncernens personal år 2020 Konsernin henkilökunta vuonna 2020

226

Ahlfors Tobias Calonius Laura Ehrstedt Carl-Johan Ekbom Peter Geust Wilhelm Gideon Peter Grandell Carola Grönfors Veronika Henriksson Magnus Julin Barbro Julin Kenneth Kankaanpää Jonna Kemper Daniel Kronlund Janina Laakso Toni Lindholm Staffan Lindqvist Anna Maja Alexander Malm Henrik Nordman Gun-Britt (pension från 1.2.2020/eläkeellä 1.2.2020 lähtien) Nygård Johan Nyström Johnny Ruuskanen Jeanette Rytkönen Eveliina Sandholm Ulf Söderström Albin Zweigberg Carl-Henrik (pension från 1.5.2020/eläkeellä 1.5.2020 lähtien)

Verkställande direktörer Toimitusjohtajat 1921 1922–1923 1924 1924–1929 1929–1965 1965–1992 1992–1996 1996–2020 2020–

Karl Wegelius Erik Andersson Karl Einar Antin August Wikgren Erik Andersson Ilmari Wasama Ralf Lytz Henrik Ekblom Patrik Gustafsson

Karis Telefon Ab:s styrelsemedlemmar Karjaan Puhelin Oy:n hallituksen jäsenet 1921 Oskar Forsström, bankdirektör/pankinjohtaja, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Albert Bussman, godsägare/tilallinen Volmar Svaetichin, ingenjör/insinööri Aarne Leikkola, häradsskrivare/henkikirjoittaja 1922 Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjoht, ordförande (från 15.5) / puh.joht. (15.5. läht.)

Volmar Svaetichin, ingenjör/insinööri, viceordförande (från 15.5) / varapuh.joht. (15.5. lähtien) Oskar Forsström, bankdirektör/pankinjohtaja, orförande (till 15.5) / puheenjohtaja (15.5. asti) Aarne Leikkola, häradsskrivare/henkikirjoittaja Albert Bussman, godsägare/tilallinen 1923 Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, ordförande/puheenjohtaja Volmar Svaetichin, ingenjör/insinööri, viceordförande/varapuheenjohtaja Erik Andersson, kontorschef/konttoripäällikkö Albert Bussman, hemmansägare/tilallinen I.A. von Julin, forstmästare/metsänhoitaja 1924 G.U.Fagerström, plåtslagare/peltiseppä, ordförande/puheenjohtaja

Arvid Sandström, handlande/kauppias, viceordförande/varapuheenjohtaja efter hans bortgång/jonka poismenon jälkeen August Wikgren, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja F.F.From, affärsman/liikemies Axel Kvarnström, hemmansägare/tilallinen 1925 G.U.Fagerström, plåtslagare/peltiseppä, ordförande/puheenjohtaja A.Leikkola, häradskrivare/henkikirjoittaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen Fredrik Baarman, hemmansägare/tilallinen August Wikgren, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1926 A.Leikkola, häradsskrivare/henkikirjoittaja, ordförande/puheenjohtaja W.Blomqvist, byggmästare/rakennusmestari, viceordförande/varapuheenjohtaja Fredrik Baarman, hemmansägare/tilallinen Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen August Wikgren, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1927–1928 Erik Andersson, kontorschef/konttoripäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, viceordförande/varapuheenjohtaja Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja August Wikgren, verkställande direktör/ toimitusjohtaja

227

1929 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja August Wikgren, fabrikör/tehtailija, viceordförande/varapuheenjohtaja Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja Erik Andersson, kontorschef/konttoripäällikkö

228

1930 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen August Wikgren, affärsman/liikemies Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1931–1932 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Algot Rehnström, hemmansägare/tilallinen A.G.Söderlund, ingenjör/insinööri Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1933–1937 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Alvar From, affärsman/liikemies Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja

1938–1942 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja J. Nordman, bankdirektör/pankinjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1943–1948 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Emil Johannes Collan, disponent/ruukinjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Rudolf Eriksson, köpingsdirektör/kauppalanjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1949 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Rudolf Eriksson, köpingsdirektör/kauppalanjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja Nils Michelsson, ingenjör/insinööri Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1950–1959 Ruben Nyberg, hemmansägare/tilallinen, ordförande/puheenjohtaja Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, viceordförande/varapuheenjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja Ludvig Steiner, kontorschef/toimistopäällikkö Erik Andersson, vd/toimitusjohtaja

1960–1964 Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Ruben Kock, folkskolelärare/kansakoulunopettaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Ludvig Steiner, kontorschef/toimistopäällikkö Gösta Svahnström, ekonom/ekonomi Erik Andersson, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 1965 Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Ruben Kock, folkskollärare/kansakoulunopett, viceordförande (till 9.10) /varapuh.joht. (9.10.asti) Ludvig Steiner, kontorschef/toimistopäällikkö (till 22.3) / (22.3. asti) Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö Erik Andersson, kontorschef/toimistopäällikkö (till 22.3) / (22.3. asti) Gideon Åhlberg, dipl.ingenjör/ dipl.insinööri, viceordförande (från 22.3) /varapuh.joht.

(22.3. lähtien) Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi (från 22.3) / (22.3. lähtien) 1966–1968 Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gideon Åhlberg, dipl.ingenjör/dipl.insinööri, viceordförande/varapuheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö Lars Nyberg, lantbrukare/maanviljelijä Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi

1969 Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, ordförande/puheenjohtaja Gideon Åhlberg, dipl.ingenjör/dipl.insinööri, viceordförande (till 31.3)/varapuh.joht. (31.3. asti) Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, viceordförande (från 31.3)/varapuheenjohtaja (31.3. lähtien) Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö Lars Nyberg, lantbrukare/maanviljelijä Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi 1970 Nils Michelsson, ingenjör/insinööri, ordförande (avled den 16.5.70)/puheenjohtaja (kuoli 16.5.70) Ralf Lytz, ingenjör/ insinööri, viceordförande (ordf. från 8.6)/varapuheenjoht. (puh.joht. 8.6. läht.)

Gösta Svahnström, ekonomichef/ talouspäällikkö, (viceordf. från 8.6)/(varapuh.joht. 8.6. läht.)

Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi Gösta Liljeberg, jordbrukare (från 14.4)/ maanviljelijä (14.4. lähtien) Lars Nyberg, kommunalråd/kunnallisneuvos 1971 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi Erkki Lempinen, tekniker/teknikko (från 29.3)/ (29.3. lähtien) Gösta Liljeberg, jordbrukare/maanviljelijä Lars Nyberg, kommunalråd/kunnallisneuvos

229

1972–1974 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, jordbrukare/maanviljelijä Lars Nyberg, kommunalråd/kunnallisneuvos

230

1975 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi Börje Ekman, bokhållare/kirjanpitäjä (från 21.3)/ (21.3. lähtien) Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, jordbrukare/maanviljelijä Lars Nyberg, kommunalråd/kunnallisneuvos (till 21.3) / (21.3. saakka) 1976–1979 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomichef/talouspäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi Börje Ekman, bokhållare/kirjanpitäjä Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, kommunalråd/kunnallisneuvos 1980 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/varapuheenjohtaja

Gerth Biese, diplomekonom/diplomiekonomi (till 31.3) / (31.3. asti) Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, kommunalråd/kunnallisneuvos Carl-Johan Lindström, diplomekonom/ diplomiekonomi (från 31.3) / (31.3. lähtien) 1981–1984 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/varapuheenjohtaja Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, kommunalråd/kunnallisneuvos Carl-Johan Lindström, diplomekonom/ diplomiekonomi 1985 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/ varapuheenjohtaja Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Gösta Liljeberg, kommunalråd/kunnallisneuvos (till 29.5) / (29.5. asti) Carl-Johan Lindström, diplomekonom/ diplomiekonomi Anders Nyholm, agrolog/agrologi (från 29.5)/ (29.5. lähtien) 1986 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja

Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/varapuheenjohtaja Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Carl-Johan Lindström, diplomekonom/ diplomiekonomi Anders Nyholm, agrolog/agrologi 1987 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/varapuheenjohtaja Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Carl-Johan Lindström, diplomekonom/ diplomiekonomi (till 25.5)/(25.5. asti) Anders Nyholm, agrolog/agrologi Leo Nylund, varuhuschef/tavaratalopäällikkö (från 25.5) / (25.5. lähtien) 1988–1991 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordförande/varapuheenjohtaja Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko Anders Nyholm, agrolog/agrologi Leo Nylund, varuhuschef/tavaratalopäällikkö 1992 Ralf Lytz, ingenjör/insinööri, ordförande (till 27.5)/ puheenjohtaja (27.5. asti) Leo Nylund, varuhuschef/tavaratalopäällikkö (ordförande från 15.6)/(puh.joht. 15.6. lähtien)

Gösta Svahnström, ekonomiråd/talousneuvos, viceordf./varapuh.joht. (till 27.5)/(27.5. asti) Nils-Erik Wiberg, adm. chef/hallintopäällikkö (fr. 27.5)/(27.5. läht.), (viceordf. fr.15.6)/(varapj.15.6.)

Börje Ekman, bitr. stationsinspektor/ apulaisasemapäällikkö Erkki Lempinen, tekniker/teknikko (till 27.5)/ (27.5. asti) Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri (från 27.5)/(27.5. läht.)

Anders Nyholm, agrolog/agrologi Ilmari Wasama, ingenjör/insinööri (från 27.5)/ (27.5. lähtien) 1993 Leo Nylund, f.d.varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Börje Ekman, f.d. bitr. stationsinspektor/ent. apulaisasemapäällikkö (till 24.5)/(24.5. asti) Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Ilmari Wasama, ingenjör/insinööri Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö (från 24.5) / (24.5. lähtien) 1994 Leo Nylund, f.d.varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Ilmari Wasama, ingenjör/insinööri Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö

231

232

1995 Leo Nylund, f.d. varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Olof Lönngren, stadsiningenjör/kaupungininsinööri (till 30.5)/(30.5. asti) Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Ilmari Wasama, ingenjör/insinööri (till 30.5.95)/ (30.5. asti) Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö Ralf Lytz, ingenjör/insinööri (från 30.5.95)/ (30.5. lähtien) 1996–1997 Leo Nylund, f.d.varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande /puheenjohtaja Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, viceordförande /varapuheenjohtaja Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö Ralf Lytz, ingenjör/insinööri 1998 Leo Nylund, f.d.varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö Matti Kivimäki, köpman/kauppias 1999 Leo Nylund, f.d.varuhuschef/ent.tavaratalopäällikkö, ordförande (till 25.5)/puheenjoht. (25.5. asti) Nils-Erik Wiberg, adm. chef/hallintopäällikkö, viceordför./ varapj. (ordför. fr. 25.5)/(pj. 25.5. asti)

Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande (från 25.5)/varapuh.joht. (25.5. lähtien) Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Anders Nyholm, sockenråd/pitäjänneuvos Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö Matti Kivimäki, köpman/kauppias 2000–2003 Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Matti Kivimäki, köpman/kauppias Olof Lönngren, stadsingenjör/kaupungininsinööri Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari 2004 Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari Matti Kivimäki, köpman/kauppias Jan-Einar Nybom, verkställande direktör /toimitusjohtaja Veikko Wigren, avdelningschef/osastopäällikkö 2005–2007 Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/ hallintopäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Anders Björklöf, ombudsman/toimitsija Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari Matti Kivimäki, köpman/kauppias Jan-Einar Nybom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja

2008 Nils-Erik Wiberg, administrativ chef/hallintopäällikkö, ordförande (till 10.12)/pj. (10.12 asti) Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande (från 11.12)/pj. (11.12 lähtien) Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Matti Kivimäki, köpman/kauppias Jan-Einar Nybom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Anders Björklöf, ombudsman/toimitsija 2009 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Matti Kivimäki, köpman/kauppias Jan-Einar Nybom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja Tomas Landers, fastighetsdirektör/kiinteistöjohtaja 2010–2012 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Matti Kivimäki, köpman/kauppias Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja Tomas Landers, fastighetsdirektör/kiinteistöjohtaja Henrik Ekblom, vd/toimitusjohtaja 2013 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja

Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, viceordförande/varapuheenjohtaja Henrik Ekblom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja Matti Kivimäki, köpman/kauppias (till 30.5)/(30.5 asti) Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö (från 31.5)/(31.5 lähtien) Tomas Landers, verkställande direktör/ toimitusjohtaja 2014

Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Henrik Ekblom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, (till 29.5)/(29.5 asti) Hans Siggberg, ingenjör/insinööri (från 25.9)/ (25.9 lähtien)

2015 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Henrik Ekblom, verkställande direktör/toimitusjohtaja Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Hans Siggberg, ingenjör/insinööri

233

234

2016 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/puheenjohtaja Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Henrik Ekblom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja Maarit Feldt-Ranta, riksdagsledamot/ kansanedustaja, (till 20.9)/(20.9 asti) Camilla Grundström, biträdande folktingssekreterare/apulaispääsihteeri, (från 21.9)/(21.9 lähtien) Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Hans Siggberg, ingenjör/insinööri 2017 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande/ puheenjohtaja Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja , viceordförande/ varapuheenjohtaja Henrik Ekblom, verkställande direktör/ toimitusjohtaja, (till 26.9) / (26.9 asti) Frank Hoverfelt, verkställande direktör/ toimitusjohtaja, (från 27.9) / (27.9 lähtien) Camilla Grundström, biträdande folktingssekreterare/apulaispääsihteeri Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Hans Siggberg, ingenjör/insinööri 2018 Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, ordförande (till 24.9)/puheenjohtaja (24.9 asti) Hans Siggberg, ingenjör/insinööri, ordförande (från 29.10)/puheenjohtaja (29.10 lähtien) Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Frank Hoverfelt, verkställande direktör/toimitusjohtaja Camilla Grundström, biträdande folktingssekreterare/apulaispääsihteeri

Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Sanna Varjus, verkschef/liikelaitoshoitaja (från 25.9)/(25.9 lähtien) 2019–2020

Hans Siggberg, ingenjör/insinööri, ordförande/ puheenjohtaja Tomas Landers, verkställande direktör/toimitusjohtaja, viceordförande/varapuheenjohtaja Frank Hoverfelt, verkställande direktör/toimitusjohtaja Camilla Grundström, biträdande folktingssekreterare/apulaispääsihteeri Roger Nyberg, mätningschef/mittauspäällikkö Sanna Varjus, verkschef/liikelaitoshoitaja

Förvaltningsråd fr.o.m.

30.5.2014 Hallintoneuvosto 30.5.2014 lähtien Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Henrik Lindholm, jordbrukare/maanviljelijä, viceordförande/varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Camilla Grundström, utbildningsledare/ koulutspäällikkö Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, köpman/kauppias Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri 2015 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Henrik Lindholm, jordbrukare/maanviljelijä, viceordförande/varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Camilla Grundström, utbildningsledare/ koulutuspäällikkö Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, köpman/kauppias Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri

2016 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Henrik Lindholm, jordbrukare/maanviljelijä, viceordförande/varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Camilla Grundström (till 20.9)/(20.9 asti), utbildningsledare/koulutuspäällikkö Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, köpman/kauppias Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri 2017 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/ puheenjohtaja Henrik Lindholm, jordbrukare/maanviljelijä, viceordförande/ varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, köpman/kauppias Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri 2018 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Henrik Lindholm, jordbrukare/maanviljelijä, viceordförande (till 24.9)/varapuheenjohtaja (24.9 asti) Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, viceord., (från 25.9) /varapuheenjohtaja (25.9 lähtien)

235

Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, köpman/kauppias Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri

236

2019 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, viceordförande/varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Matti Kivimäki, (till 30.9) / (30.9 asti) köpman/ kauppias Stefan Mutanen, (från 1.10) / (1.10 lähtien) socialråd/sosiaalineuvos Hanna Tallberg, (från 1.10) / (1.10 lähtien) politices magister/yhteiskuntatieteiden maisteri Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri 2020 Lasse Tallqvist, regionchef/aluepäällikkö, ordförande/puheenjohtaja Sven Holmberg, byggmästare/rakennusmestari, viceordförande/varapuheenjohtaja Märtha Flemming, sekreterare/sihteeri Sture Holm, styrelseordförande/hallituksen puheenjohtaja Henrik Kullberg, jordbrukare/maanviljelijä Stefan Mutanen, socialråd/sosiaalineuvos

Hanna Tallberg, politices magister/ yhteiskuntatieteiden maisteri Anders Walls, stadsstyrelseordförande/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sten Öhman, diplomingenjör/diplomi-insinööri

Material och källor/ Aineistot ja lähteet Karis Telefons eget arkiv/material: Styrelseprotokoll, årsrapporter och verksamhetsberättelser, åren 1920–2020 Dokument, brev, reklammaterial, offerter et cetera, åren 1940–2020 Kartor, ritningar, skisser, åren 1960–2020 Karjaan Puhelimen oma arkisto/omat aineistot: Hallituksen pöytäkirjat, vuosiraportit ja toimintakertomukset, vuodet 1920–2020 Asiakirjat, kirjeet, mainosaineisto, tarjoukset yms., vuodet 1940–2020 Kartat, piirustukset, luonnokset, vuodet 1960– 2020

Medieartiklar/Media-artikkelit: Västra Nyland 1919–2020 Yle Västnyland Yle Elävä arkisto Yles nätarkiv/Ylen nettiarkisto Intervjuer/Haastattelut: Henrik Malm, Ulf Sandholm, Carl-Johan Ehrstedt, Kenneth Julin, Barbro Julin, Carola Grandell, Gun-Britt Nordman, Peter Ekbom, Ole Malm, Ralf Lytz, Henrik Ekblom, Lasse Stenström, Christer Långstedt, Jukka-Pekka Joensuu

Litteratur/Kirjallisuus: Bergström-Stenbäck, Anne, ”Då skräfweldosan kom till Kimito” Kimito Telefonaktiebolag 1901– 2001/”Kun juorulanka Kemiöön tuli” Kemiön Puhelinosakeyhtiö 1901–2001 (Ekenäs/Tammisaari 2001) Blomqvist, Per-Olof, 100 år el i Fiskars 1889–1989.

(1989) Jutikkala, Eino (red./toim.) Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877–1977. (1977) Korpimo, Sauli, Sata vuotta puhelimessa.

Riihimäen Puhelin Oy 1891 – 1991 (Tavastehus/ Hämeenlinna 1991) Nordman, Kurt (red./toim.) Spjutspetsar. Tretton berättelser om finländsk toppteknik/Keihäänkärkiä. Kolmetoista kertomusta suomalaisesta huipputekniikasta. (Helsingfors/Helsinki 2005) Venho, Lena & Ollikainen, Maria, Karis Telefon 1920–2010/Karjaan Puhelin Oy 1920–2010.

(Karis/Karjaa 2010) Nätpublikationer/Verkkojulkaisut: Karlsson, Svenolof, Framtiden är nu. Saker man lär sig på 125 år. En berättelse om JNT / Tulevaisuus on nyt. Monenlaista oppia kertyy 125 vuoden aikana. JNT:n tarina (http://www.jnthistoria.fi/)

237

Bildkällor/ Kuvalähteet:

238

Karis Telefons fotoarkiv/ Karjaan Puhelimen kuvarkisto s. 16, 20, 34, 49, 50 (höger/oikea), 59 (nere/alhaalla), 67 (uppe/ylhäällä), 86, 99, 102, 110, 112, 120, 121, 122, 129, 134, 136, 137, 140, 142, 145, 148, 150, 152, 154, 157, 160, 162, 165, 166, 168, 176 (uppe/ylhäällä), 178, 181, 182, 184, 186, 188, 189, 191, 192, 193, 194, 195, 198, 199, 202, 203, 204, 206, 208, 209, 211, 212, 216, 217, 218, 219, 220.

Karis Telefons arkiv/Karjaan Puhelimen arkisto s. 18, 24 (uppe/ylhäällä), 39, 45, 47, 48 (nere/alhaalla), 50 (vänster/vasen), 56, 60, 61, 63, 87, 97, 101, 114, 115, 116, 123, 124, 126, 130, 170, 171, 190, 195 (uppe/ylhäällä).

Karis Telefon/ Multifoto/Karjaan Puhelin s. 22, 26, 29, 43, 44, 48 (uppe/ylhäällä), 64 (höger/ oikea), 69, 70, 72, 74, 89, 100, 119, 158, 172, 175, 177, 196.

Faksimil/näköispainos, Västra Nyland s. 14, 19, 38 (uppe/ylhäällä), 46 (uppe/ylhäällä), 64 (vänster/vasen), 66, 73, 78 (uppe/ylhäällä), 90 (nere/alhaalla), 92, 108 (uppe/ylhäällä), 153, 155, 197 (uppe/ylhäällä).

Erik Andersson: anhöriga/omaiset s. 24 (nere/alhaalla).

Ilmari Wasama: anhöriga/omaiset s. 67 (nere/alhaalla) SA-kuva (Krigsarkivet/Sota-arkisto) s. 36, 38 (höger nere/oikea alhaalla).

Lokalarkivet Arresten/Paikallisarkisto Aresti Arkiv E. Holmström s. 38 (vänster nere/vasen alhaalla).

Runar Bäckström s. 40.

Karjaan Seutu s. 52.

Hembygdsarkivet s. 55, 76.

Monica Nerdrum s. 71, 85, 90 (uppe/ylhäällä).

Hille Finnberg s. 10, 32.

Etelä Uusimaa/Hannu Kari s. 195.

Etelä-Uusimaa/Heli Soini s. 194.

Cinia Group

s. 197 (nere/alhaalla).

Annette Ström s. 13, 95.

Faksimil/näköispainos, Länsi Uusimaa s. 64 (vänster/vasen) 78 (nere/alhaalla).

Finnetförbundet/Finnet-liitto s. 104.

Faksimil/näköispainos, Karjaan Seutu s. 90

Paul Söderholm s. 215.

Faksimil/näköispainos, Kirkkonummen sanomat s. 108 (nere/alhaalla).

Esa Eklund s. 79, 80, 81, 82, 106.

Pexels s. 46 (nere/alhaalla), s. 59 (uppe/ylhäällä), 133, 139, 176, 200.

239

240