Sodankylän Rotarysanomat 2018

Sodankylän Toukokuu 2018

Pääkirjoitus s.2 Tuleva rotaryvuosi 2018-2019 s.3 Ensimmäinen vuosi Sodankylässä s.3 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema Yhdessä muuttuu näkyväksi Paavon polulla

s.4

Paavon polku on valmiina ottamaan luonnosta kiinnostuneetvastaan s.5 Punaisen Tuvan seppä Seppo Penttinen

s.6-7

Datatieteellä terveyttä ja hyvinvointi s.8 Testaa tietosi

s.8

Erilaisia saunoja

s.9

Ammatillinen koulutus Sodankylässä, metsäopetuksen historiaa 1963-2006 s.10-11

2

Sodankylän

Rotary on voimavara ja kumppani Kaija Rantala presidentti 2017- 2018 Sodankylän Rotaryklubi ry Tämän rotaryvuoden teemana on ”Rotary: muutoksen tekijä”. Se kuvaa hyvin rotarytoiminnan ydintä.

Haluamme tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat oman paikkakuntamme tai muun yhteisön parhaaksi.

Mitä me teemme?

Joka päivä, omassa lähipiirissämme ja kaukana maailmalla ihmiset joutuvat ristiriitojen pyörteisiin, sairastuvat epidemioihin, kärsivät puhtaan veden ja terveydenhuollon puutteista, koulutuksen vä-hyydestä ja taloudellisten mahdollisuuksien niukkuudesta.

vuonna poliodiagnooseja on tehty Afganistanissa 7, Nigeriassa 0 ja Pakistanissa 1.

Rokotusten kattavuuden saavuttamiseksi ja polion kitkemiseen tarvitaan vielä ponnistuksia ja voimavaroja. Rotaryn yhteistyökumppanina on Bill & Melinda Gatesin säätiö, joka antaa jokaista rota-rien keräämää euroa kohti kaksi euroa poliokampaanjaan.

Rotaryjärjestön päätavoitteena on aikaansaada pysyvä ja kestävä muutos parempaan elämään pitkällä aikavälillä. Avun tarvetta arvioidaan tapauskohtaisesti, etsitään ratkaisuja, jotka toteuttavat konkreettisesti tarvittavan muutoksen.

Yli sata vuotta Rotary on koonnut yhteen ihmisiä, jotka haluavat toimia yhteiseksi hyväksi. Mah-dollisuuksia on. Klubiohjelman, projektien ja paikallisten hankkeiden avulla jäsenemme voivat to-teuttaa tärkeiksi kokemiaan asioita. Maailmalla liikkuessaan rotari on aina tervetullut paikalliseen rotaryklubiin vierailulle ja luomaan kontakteja missä liikutkin.

Yhdessä yhteistyökumppanien ja ystävien kanssa rotariklubi voi osallistua

- turvaamalla äitien ja lasten hyvää hoitoa ja terveyttä - tukemalla peruskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon edistämistä - taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämistä ja paikallista yrittäjyyttä

Näiden kuuden palveluväylän kautta rotarit kokoa- edistämällä rauhaa ja kulttuurien välistä yhteis- vat voimansa ja toteuttavat tavoitteitaan paremymmärrystä masta elämästä eri puolilla maailmaa.

- estämällä sairauksien leviämistä - edistämällä puhtaan veden saantja ja sanitaatiota Rotaryjärjestö toimii yli 200 maassa. Hyvä esimerkki maailmanlaajuisesta hankkeesta, joka vaikut-taa meihinkin, on Polio-Plus-keräys. Polion hävittämisellä on tärkeä merkitys kaikille meille, asuimmepa missä päin maailmaa tahansa.

Yli 30 vuotta kestäneellä polion hävittämisohjelmalla on tavoitteen saavuttaminen lähellä. Tänä

Rotary antaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen yhteistyöprojekteissa. Hyvien asioiden aikaansaaminen on palkitsevaa ja kannustavaa.

Kokonaiskuvassa ihmisten hyvinvointi on lisääntynyt Jokapäiväisessä uutisvirrassa synkät ja lohduttomat sodan kierteet toistuvat. Onko todella niin, että pahan määrä ja kurjuus vain lisääntyy.

Synkeät uutiset pimentävät meiltä kokonaiskuvan.

Maailmassa on kuitenkin tapahtunut monia hy-viä asioita, lapsikuolleisuus on pienentynyt, elinajanodote on kasvanut, tautikuolleisuus (malaria, polio) pienentynyt. Toivottavasti huomaamme myös hyvät asiat elämässämme.

Tietoja paikallisesta rotarytoiminnasta saat osoitteesta Sodankylän Rotaryklubi ry - sodankylanrotaryklubi.com

Palveleva, aina lähellä Edullinen, terveellinen

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN www.sodankylanrotaryklubi.com

IVALO

SODANKYLÄ

3

Sodankylän

“

Tulevan vuoden tavoitteena lasten liikennepuiston aikaansaaminen ja oman toiminnan nuorentaminen.

Rotaryklubimme juhlimassa klubin 51-vuotispäivää Kaunisniemen laavulla Kelujokivarrella keväällä 2017.

Tuleva rotaryvuosi 2018 - 2019 Tuleva Sodankylän Rotaryklubi ry:n presidentti Pertti Sukuvaara Ensi rotarivuosi pyörähtää taas alulle kesä-heinäkuun vaihteessa. Se tietää Rotaryklubissa myös rotaatiota eli tehtävien kierrätystä. Rotaryssä kun rasitetaan yleisillä tehtävillä vain vuosi kerrallaan. Näinpä tulee sitten minunkin vuoroni toimia Klubin presidenttinä eli

puheenjohtajana.

Rotaryklubi on pitkälle presidenttivetoinen yhdistys ja yhdistyksenä ns. palveluyhteisö. Rotaryaatteen ideana kun on erilaisten ammattialojen yleistietouden jakaminen toisilleen. Tämä tapahtuu pitämällä yhdistyksen kokouksessa lyhyt ajankohtainen katsaus omasta ammattialastaan tai harrastusalastaan toisille, josta sitten voidaan

vielä keskustella. Tässäkin pelaa rotaatio, eli kukin jäsen vuorollaan saa olla jakamassa tietouttaan.

Rotarit toimivat näkyvästi myös yleishyödyllisissä asioissa kehittäen, tukien ja toimien vapaaehtoisesti nuorisotyön, vanhustyön ja tasaarvoisuuden hyväksi. Tulevana vuonna pyrimme keskittymään paikallisesti ennen kaikkea kahteen asiaan:

1.) Lasten liikennepuiston aikaansaamiseen kuntaamme yhteistyössä Sodankylän kunnan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

2.) Oman toimintamme nuorentamiseen. Haemme joukkoomme nuoria eri ammateissa toimivia henkilöitä (miehiä, naisia tai pariskuntia), jotka haluavat toisaalta saada enemmän tietoa eri ammateista paikkakunnallamme

ja toisaalta oppia tuntemaan heitä ja olemaan mukana omalla vapaaehtoisella tavalla yhteisissä hankkeissamme.

Nyt tulevana vuonna kokoonnumme kaksi kertaa kuussa ja kaksi tuntia kerrallaan, joten siinäkään suhteessa toimintamme ei ole kenellekään liian sitovaa. Ole meihin yhteydessä ja tule mukaamme hienoon ja kehittävään harrastukseen paikkakuntamme hyväksi.

Ensimmäinen vuosi Sodankylässä Tarja Niittymäki Rotary on palvelujärjestö. Liittyessäni Sodankylän klubiin mietin kuinka voin toteuttaa omassa elämässäni tuota palveluideologiaa.

Löysin järjestön toiminnasta lähiyhteisön yhteistyöhankkeet.

Olimme saaneet Sodankylään vuoden 2017 huhtikuussa uusia sodankyläläisiä, he tulivat kuntaamme kiintiöpakolaisina Syyriasta Turkin pakolaisleirien kautta. Saamaani ystäväperheeseen kuuluivat nuoripari, heidän tyttärensä , sekä perheen isoäiti Tässä palvelussa mielestäni toteutuisi hyvin rotarin teema: Palvelu itsekkyyden edelle. Voisin myös vastata kyllä neljään kysymykseen 1 Onko tämä totta?

2 Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia osapuolia kohtaan?

3 Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuhteita?

4 Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista?

Tämän toiminnan kautta olen saanut elämääni uusia ystäviä ja ulottuvuuksia, maailmankuvani toivon myös hitusen laajentuneen ja inhimillisyyteni toivottavasti hieman vahvistunut. Toivottavasti perheen kotoutumiseen on ystävyytemme tuonut edes hiukkasen vahvistusta.

Sain haastatella perhettä tulkin ollessa mukana, yhteistä kieltähän meillä ei ole. Mukana oli myös maahanmuuttokoordinaattori Sanna Ijäs, Sanna on ollut tukenani ja apunani koko ystävyysprosessin ajan. Hän on valmis auttamaan kaikkia joita kiinnostaisi vapaaehtoistoiminta pakolaiperheiden kanssa. ***

Etukäteistietoa Suomesta, tunnelmia saapumisesta…

Mahmud, Walaa ja Wahiba kertovat, Suomi oli ainoa vaihtoehto.

Selvitin, missä Suomi sijaitsee Belgiaan ja Saksaan nähden.

Saksassa ja Belgiassa on tuttavia ja sukulaisia. Kun ilmoitus lähdöstä tuli, tiesimme että tulemme Suomeen. Vasta Helsingissä kuulimme, että matka jatkuu vielä pohjoiseen Sodankylään.

Helsingissä meitä oli vastassa SPR:n vapaaehtoisia. Vastaan-

otto oli hyvä, meistä pidettiin hyvää huolta jatkolentoa odotellessa. Rovaniemellä vastaanotto oli iloinen, ystävällinen ja lämmin. Sodankylässä meitä odotti valmis koti. Oli kylmää ja maa oli liukas. Uuteen kotikylään saapuminen oli hyvä ja lämmin kokemus, emme unohda sitä päivää koskaan.

Hankaluuksia…

Vaikeinta Suomessa on ollut sää. Perheen isoäidille sopeutuminen on ollut vaikeinta.

Ulkona liikkuminen on talvella vaikeaa, kukaan ei puhu samaa kieltä, ei ole tuttuja ympärillä.

Vaikea saada kontakteja ikätovereihin, kieltä ei pysty enää oppimaan. Mutta nyt uudet ystävät ovat tuottaneet paljon iloa. Asioita pystyy jakamaan, vaikka ei ole sanoja. Ystävä auttaa jaksamaan, käy tapaamassa lähes joka viikko. Toivoo, että ystävyys jatkuu. Ystävyys tuo voimaa.

Outoa, ihmeellistä…

Suomalaisten käyttäytymisessä ei ole mitään omituista, mutta vuodenajat ovat uskomattomat.

Kesä on valoisa ja talvi pimeä.

Miten ihmiset voivat liikkua ulkona, vaikka pakkasta on 30 astetta? Ihmeellistä, ettei kylmyys ole Suomessa esteenä millekään. Arki rullaa kylmästä huolimatta. Kieli on todella vaikeaa. Välillä herää epäilys, pystyykö sitä oppimaan koskaan niin hyvin että sillä pärjää. Kieli on avain, joka avaa ovia ja vie kotoutumisessa eteenpäin.

Olemme saaneet paljon ystävällisyyttä osaksemme, olemme siitä hyvin onnellisia.

Menetimme Aleppossa paljon, mutta olemme saaneet jotain tilalle. Taakse jäivät ystävät, unelmat. Saimme uuden alun ja pystymme taas unelmoimaan tulevaisuudesta, työstä jne.

Suomi ja Sodankylä merkitsevät meille toivoa hyvästä tulevai-

suudesta. Koko perheelle on mahdollista saada hyvä elämä. ***

Maahanmuuttokoordinaattorin näkökulmasta…

Ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä voidakseen hyvin ja viihtyäkseen elämässään.

Meillä on tarve tuntea olevamme jollekin tärkeä. Ystävänä toimiminen on arvokasta, valtaväestöön kuuluva ystävä on maahanmuuttajan paras kotouttaja. Viranomaistyön lisäksi kotouttamiseen tarvitaan ihmisiä, jotka kohtaavat maahanmuuttajia heidän omassa ympäristössään, siellä missä arkea eletään. Toivon, että mahdollisimman moni sodankyläläinen maahanmuuttaja löytää itselleen ystävän, jonka kanssa voi jakaa arkea ja oppia kieltä. Ystävänä toimiminen ei vaadi ihmeitä, mutta voi antaa paljon. Hyväntahtoisuus on ystävyyden avain.

Sannan toimipiste sijaitsee kunnanvirastolla, hän on valmis tukemaan ja auttamaan maahanmuuttajien ystävyyssuhtaita paikkakuntalaisten kanssa.

Itselleni hänen avustaa on ollut merkittävä tuki. Perheellä ja minulla ei ole yhteistä kieltä, tämä tietenkin aiheuttaa joskus haasteita vuorovaikutukseen.

Sannan puhelinnumero on 04017900966

4

Sodankylän

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema Yhdessä muuttuu näkyväksi Paavon polulla

“

Jonna Kokko Sodankyläläisille Paavon polku Orajärventien varrella on tuttu. Tutuksi on tullut myös Sodankylän Rotaryklubin vetämä hanke, jolla polkua on yhdessä hankekumppaneiden kanssa viime vuodet kunnostettu. Yhdessä tekemisen ansiosta Paavon polulla voi seikkailla nyt myös mobiililla luontopolulla.

Olen saanut seurata ja onnekseni olla mukana sodankyläläisessä yhdessä tekemisessä. Osaltani tekeminen käynnistyi vuoden 2017 alussa, kun Leader Pohjoisimman Lapin toimihenkilöt antoivat vinkin mobiililuonto-polun perustamiseen Paavon polulle.

Pian Suomen metsäkeskuksen Mobiilisti metsään -hanke liittyi mukaan polun kunnostushankkeeseen. Mukana mobiililuontopolun sisältöä suunnittelemassa Sodankylän kirjastossa olivat Sodankylän Rotaryklubi, Sodankylän Mettäpojat, Perttu Miettinen Sodankylän lukiosta ja Lapin ammattiopiston Markus Salmi.

Kun kunnostushankelaiset jäivät kesälomalle, oli Lapin ammattikorkeakoulun aika ryhtyä töihin. Mobiililuontopolun on toteuttanut ohjelmistolaboratorio pLAB. Projekti-insinööri Tuomas koodasi paikoilleen niin kartan, koordinaatit, GPStunnistuksen, kysymystyypit kuin valokuvatkin. Lokakuun alussa, ensimmäisten pakkasten liukastuttamilla pitkospuilla, mobiililuontopolkua päästiin viimein testaamaan.

Metsäinen -mobiilisovellus on kaikille avoin ja maksuton, käyttäminen edellyttää kuitenkin verkkoyhteyden.

Seitäsäätiön miehet pystyttämässä opastaulua.

Paikalliset nuoret saatiin mukaan polun testaukseen, kun Sodankylän 4H-yhdistys Leo Tossavaisen johdolla retkeilytti polulle Aleksanteri Kenan koulusta oppilasryhmän.

Yhdessä tekeminen on haastava laji. Toisen kuunteleminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisymmärryksen etsiminen ja sen löytäminen sekä konkreettinen yhdessä tekeminen vaativat paljon, mutta takaisin saa korkojen kanssa. Kun idea mobiililuontopolun toteuttamisesta Paavon polulle syntyi, lähtivät yhteistyökumppanit toteuttamaan polkua rinnatusten kulkien. Polku syntyi yhdessä

tehden ja nyt me kaikki voimme nauttia tämän yhteistyön tuloksista.

Kuinka mobiililuontopolulla retkeillään?

Nimestä huolimatta mobiilia luontopolkua ei kuljeta älylaitteen kanssa virtuaalisesti kotisohvalta vaan suunnataan aidosti retkelle metsään.

Mobiililuontopolku seuraa maastoon merkittyä Paavon polkua. Luontopolku avautuu lataamalla Metsäinenmobiilisovelluksen. Sovellus on ladattavissa Android-käyttöjärjestelmän älylaitteisiin

Sodankylän Rotaryklubin presidentti Kaija Rantala esittelee polun varteen pystytettyä korvesta kertovaa opastustaulua

Google Play Kaupasta. Sovellus on kaikille avoin ja maksuton, käyttäminen edellyttää kuitenkin verkkoyhteyden.

Sovelluksen Luontopolutpainikkeen alta löytyy Paavon polun mobiililuontopolku.

Kartta näyttää kulkijan sijainnin luontopolulle suunnitellulla reitillä. Reitin varrella on tehtäviä, joista sovellus ilmoittaa merkkiäänellä kulkijan saavuttua tehtäväalueelle. Tehtävät tarjoavat monipuolista tietoa alueen luonnosta, metsistä, metsätaloudesta ja historiasta. Polun päättyessä sovellus kertoo, kuinka suoriuduit tehtävistä ja näyttää oikeat vastaukset. Tu-

lokset tallentuvat Retkimuistoihin ja niitä voi tarkastella myös retken jälkeen.

Metsäinen on mobiilipalvelu, josta löytyy luontopolkujen lisäksi metsätieto, -tapahtumat ja -sovellukset.

Metsäinen-mobiilisovelluksen toteuttaa Suomen metsäkeskuksen ja Suomen 4H-liiton Mobiilisti metsään -hanke.

Hankkeen rahoittaa Lapin ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Lisätietoja: Jonna Kokko 050 571 5896 jonna.kokko@ metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi/mobiilisti-metsaan

Paavon polun kiertämisen jälkeen puolikotalaavulla palattiin Paavon polun alkuvaiheisiin, visioitiin tulevaisuutta ja juotiin nokipannukahvit.

Erikoishammasteknikko

ERKKI MELAMIES Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä puh. (016) 612 280, 0400 396 662

Sinikka Säkkinen 0400 981 392

Kankaat • Ompelimo • Lahjatavarat

5

Sodankylän

Metsäinen-sovelluksen aloitusnäyttö. Sovelluksen voi ladata Androidpuhelimeen Playkaupasta.

Paavon polun lähtöportti odottaa kulkijaa.

Paavon polku on valmiina ottamaan luonnosta kiinnostuneet vastaan Kun aikaisemmin opetusmetsänä toiminut alue jäi vaille käyttäjiä metsäopetuksen siirtyessä Rovaniemelle, Sodankylän Rotaryklubi ja Sodankylän Mettäpojat yhdessä Lapin ammattiopiston, Metsähallituksen ja sodankyläläisten opettajien kanssa kunnostivat Paavo Onnela nimeä kantavan polun.

Kokenut graafikko toteutti opasteet ja tietotaulut, jotka Seitasäätiö asensi polun varteen.

Myöhemmin projektiin tuli mu-

kaan Metsäkeskus, joka toteutti Mobiilisti metsään -hankkeen toteuttamalla Metsäinen -sovelluksen polulle. Paavon polku siirtyi digiaikaan Hankkeen päätösjuhlat pidettiin 11.10.2017 yhteistyökumppanien kesken kauniissa syksyn säässä puolikodalla kahvistellen.

Paavon polku on hieno ulkoilumahdollisuus kaikenikäisille oikeassa metsässä lähellä kylää.

Miten löydät Paavon polulle

Paavon polulle löytää, kun ajaa Sodankylän lentokentän ohi Orajärventietä ja jatkaa matkaa ohi Tähtelän risteyksen niin juuri ennen Orajoen siltaa on tämä opaste vasemmalle. Kuvassa Orajoen sillankaide näkyy oikeassa laidassa.

Jonna Kokko Paavonpolun pitkospuilla.

Luonnon tekemää taidetta.

Tie Paavon polun lähtöportille on soratie. Viime syksynä Esko Kaltiokumpu lanasi soratien jokseenkin hienoon kuntoon. Siitä hänelle suuret kiitokset. Sodankylän kunnan tekninen osasto tutustui viime kesänä polkuun ja oli ihastunut. He lupasivat toimittaa tien parannukseen materiaalia ja samoin he lupasivat olla mukana parantamassa jokilaavun siisteyttä toimittamalla laavun ympäristöä varten sopivan määrän sepeliä.

Digitaalinen lukitus. Ei paristoja. Ei huolia.

Suomalainen iLOQ on maailman ensimmäinen ja ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä.

• korkea turvataso • merkittäviä hyötyjä sarjalukostokohteissa • paristoton avain • täysin ohjelmoitavat lukot ja avaimet • helppokäyttöinen • edullinen ylläpitää

Avaimia voi lisätä ja poistaa järjestelmästä helposti ja nopeasti, avaimen lisääminen käy vain 15 sekunnissa.

Sodankylän Lukko on myös valtuutettu iLOG myyjä

Jäämerentie 25, 99600 Sodankylä Sodankylan.lukko@co.inet.fi

Puh. (016) 612 785, 0400 307 630 040 500 4900 Fax. (016) 614 229

6

Sodankylän

Punaisen Tuvan seppä Seppo Seppo Penttinen KultaseppämestariTaidekaivertaja Rotary 2. polvessa

Olen syntynyt Sodankylässä Uimaniemessä v. 1956 ja valmistunut Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen Kultaseppäkoulun Kaivertajan opintolinjalta v. 1983. Valmistumisen jälkeen piti hakea töitä ja yksi ikimuistoisimmista työhaastatteluistani oli Turussa. Toimitusjohtajan käyttämä turun murre ja tarjoama tee saivat ajatukset kääntymään kohti kotikylää. Tuolloin keväällä ja alkukesällä Turun vesi ei ollut lappilaisittain juomakelpoista.

Keväällä 1983 tein elinkeinoilmoituksen Tmi Kultasepänliike Seppo Penttinen nimellä. Aluksi yritys toimi Kauppayhtiön tekstiiliosaston nurkkauksessa. Vuonna 1995 kunnostin Sompiontien talon.

Talo edustaa sodan jälkeistä jälleenrakennustyyliä. Remontin aikana kyläläiset kertoivat monia tarinoita talon historiasta. Se on toiminut pankkina ja osuuskaupan johtajan asuntona; mm Maijan Pankki (Pohjolan Osakepankki), Akseli Paarmannin pankki (Kansallis Osake Pankki) tulivat esiin. Eräältä kirvesmiehen apupojalta oli vasarakin kadonnut rakennuksen uumeniin. Kun pankin puhelin ei toiminut, huomattiin, että talonmaalareita häirinneet

puhelinjohdot oli katkaistu ja päät solmittu yhteen. Pihassa oleva maakellari oli toiminut sota-aikana pommisuojana.

Vuonna 1998 fuusioimme rovaniemeläistyneen Juha Jangerin Miessi Oy:n ja Kultasepänliike Seppo Penttinen Oy:n TAIGAKORU Oy:ksi. Juha on kultaseppäkoulun aikaisia opiskelukavereitani ja ajatusmaailmamme ja korumallimme täydensivät toisiaan.

Luonteeltaan Juha on enemmän myynti- ja markkinointihenkinen, minä puolestani tykkään suunnittelusta ja käsillä tekemisestä. Taigakorulla on myymälä Rovaniemellä Rinteenkulmassa ja verstas Aittatiellä. Vakinaista henkilökuntaa meillä on palkkalistalla 7 ja sesonkiaikoina 2-3 sesonkityöntekijää. Nyt, kun Sodankylän verstaan luonne muuttuu ja siirtyy kotipajaan Siurunmaahan, sodankyläläistä kultasepäntyötä jatkavat Rovaniemen päässä Juha Stenberg ja Matti Marin. Matti on minun ensimmäinen oppisopimusoppilaani. Punaisen Tuvan tiloihin muuttaa Sinikka Säkkisen Lahjakontti ja osa korumalleistamme jää hänelle myyntiin. Taigakorulla on myös hyvin toimiva nettikauppa. Muutoksen ajankohdan saneli oikeastaan vanhojen 5-vuotiaana saatujen palovammojen korjausleikkaus huhtikuun alkupuolella Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Leikkauksesta seuraa useamman viikon sairasloma.

“

Seppo päätti pitkän pätkän kultasepänverstaan historiaa Sodankylässä pullakahveilla, kun Kultaseppämestari – Taidekaivertaja Seppo Penttinen sulki myymälänsä.

Yhteistyö Taigakorun kanssa jatkuu, mutta toimenkuvani muuttuu.

Nyt voin vaikka lähteäkin koirien kanssa inspiraatiolenkille metsään.

7

Sodankylän

Penttinen

Yrittäjyys on sukuvika; isänpuoleinen pappa oli Uhtualta kotoisin oleva laukkuryssä ja teki kauppamatkoja mm Lappiin ja matkoillaan löysi Unarin järven ja perusti sinne Porosaareen perheelleen kodin v. 1918-1919. Isäni aloitti kauppiasuransa alle 18-vuotiaana, molemmat veljeni jatkavat isän jälkiä kaupan töissä ja myös pikkuveljeni vanhin poika Antti jatkaa suvun perinteitä. Äidin puolelta olen varmaan perinyt käsillä tekemisen taidon ja oma ura kultaseppänä tuntui luonnolliselta. Isä kyllä kerran tokaisi: ”Voit sinä hyvä kultaseppä olla, mutta et sinä mikään kauppias ole.”

Sukuvika tai ei, mutta heti opintojen alusta asti minulle oli selvää, että jossain vaiheessa perustan oman pajan/liikkeen ja siksi pyrinkin ottamaan opiskelustani Kultaseppäkoulussa kaiken hyödyn irti. Tiesin, että Sodankylässä ei pelkillä kaiverrustöillä elä. Kouluaikoina Lahdessa minulla oli työpöytä asunnolla ja asia-

kaspalvelupiste paikallisessa Helioksessa, yhteyshenkilöstä muistan vain etunimen Pirjo.

Oman pajan perustaminen tapahtui nopeammin kuin etukäteen olin suunnitellut.

Hyvin pian minulle selvisi, että asiakkaani eivät tule ostamaan minulta sitä, mitä he voivat ostaa sadasta muustakin liikkeestä Suomessa. Kysymys ”mikä on sinun omaa” patisti suunnittelemaan omia korumalleja. Korumallini ovat lähtöisin luonnosta. Kuulostaa kliseiseltä, mutta se on totta.

Linnut ovat olleet aina lähellä sydäntäni, varsinkin joutsen, Ultima Thulen lintu. Luonnossa liikkuessani katson minua viehättäviä asioita koruina: lintuja, tuntureita, puroja, jääriitettä, revontulia jne.

Kamera on ollut ja on edelleen minulle tärkeä apuväline.

Kiitos asiakaskuntani, en tunne olevani tilaustyöseppä, vaan olen tyytyväinen, kun voin suunnitella korun, joka soveltuu omaan tuotantoprosessiini, on taloudellinen valmistaa ja josta asiakkaani ovat kiinnostuneita vielä

vuosienkin jälkeen. Sen, että asiakkaat pitävät koruistani, huomaa siitä, että he haluavat täydentää aikaisemmin ostamaansa korusarjaa rintaneulalla, sormuksella tai isännän kalvosinnapeilla. Olen päässyt tekemään myös Jääkäriprikaatille heidän omia merkkejään.

Yksi hauskimmista korusuunnittelutilanteista oli Kepler II. Pyhä-Luosto-Jukolan (1994) ratamestari oli saanut hiotun ametistikiven ja hän tuli liikkeeseeni ja sanoi haluavansa korun kiven ympärille. Siinä kultaseppä ja kolme Tähtelän tutkijaa piirtelivät erilaisia malleja paperille, kunnes yksi tutkijoista tokaisi: ” Sehän on kuin Keplerin II laki; Planeetasta aurinkoon piirretty säde

peittää yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinnat.” Tästä suunnitteluprosessista syntyi ainutlaatuinen maailmankaikkeuteen pohjautuva korusarja. Toinen tähtiä syleilevä korusarja Aurora Borealis eli Revontulisarja ei syntynytkään yhtä vaivattomasti.

Kun perustin verstaan Sodankylään, oli pakko ottaa vastaan kaikki työ mitä tarjottiin. Aluksi tein tietenkin korjaustöitä useammalle liikkeelle Lapissa, se oli helpoin tapa aloittaa. Samalla se opetti millaista ja minkä laatuista tavaraa alan liikkeissä tarjotaan asiakkaille. Tein hautakilpiä, tinasin kuparipannuja, korjasin silmälaseja, kaiversin sinettejä ja kiillotin

- kultasin – hopeoin tykinhylsyjä.

Mestaritutkintoa suorittaessani tein tutkimusta kultasepänkoulutuksesta ja ammattikuntalaitoksesta Suomessa Ruotsin vallan aikana vuosina 1754-1807, huomasin, että siihen aikaan pienempien paikkakuntien sepillä oli aivan samoja ongelmia kuin minullakin. Pienempien paikkakuntien sepät olivat ja ovat edelleenkin monipuolisia osaajia. Monipuolinen osaamiseni pelasti minut lamavuosina ja haluan edelleen näyttää osaamiseni suunnittelijana ja taidekaivertajana jatkamalla työskentelyä Siurunmaassa ”Papun Pajassa”. Eikö se jo ole suuri kiitos, kun ensimmäisten sormusasiakkaideni jälkeläiset tulevat sormusasioille verstaalleni. Yhteistyö Taigakorun kanssa jatkuu edelleen, mutta toimenkuvani muuttuu. Nyt voin vaikka kesken pihan yli ulottuvan työmatkan muuttaa suunnitelmia ja lähteäkin koirien kanssa inspiraatiolenkille metsään.

”Ahtojään” korkeus Unarin järvellä n. 10 mm (lokakuu 2009).

8

Sodankylän

Datatieteellä terveyttä ja hyvinvointia Nautintoa päästä varpaisiin Kasvohoidot • Jalkahoidot • Käsihoidot Sokeroinnit • Rakennekynnet • Kestolakkaukset Kuumakivi- ja aromahieronnat

Unarintie 99600 Sodankylä Sodankyläntie 17, 13, Hotelli Sodankylää vastapäätä p. p. 040 040 536 536 3775 www.kauneushuonemimosa.com www.kauneushuonemimosa.com

AUTO- JA KONEMIESTEN TAVARATALO Arho Mäntynen Jäämerentie 24, 99600 SODANKYLÄ Puh. 016 612 980, 045 1220 363

Aalto-yliopiston professori Kimmo Kaski piti avoimen yleisöluennon valtuustosalissa 26.2.2018 aiheenaan Datatieteellä terveyttä ja hyvinvointia Vuosina 1960 - 2010 C0 terveydenhoitokulut M 0Yhdysvalloisnousivat sa vajaasta kuudesta Y0 prosentista K 100 noin 18 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Korkean C 59 elintason maissakin nelM 90 jästä Yprosentista noin 26 yhdeksään K 15 prosenttiin.

Samalla kansalaisten elinajanodote on noussut jopa yli 80 vuoden.

Seuraavan 25 vuoden aikana ennustetaan kulujen kasvavan USA:ssa jopa 35% ja korkean elintason maissa 15% bruttokansantuotteesta.

Mikä lääkkeeksi tämän nopean kustannuskehityksen taittamiseksi?

Sellaiseksi tarjoutuu informaatio- ja kommunikaatioteknologian mahdollistama digitalisaation nopea eteneminen, jonka seurauksena kansalaisilta kerätyt ja jatkuvasti kerättävät terveys- ja hyvinvointitiedot, datamassat eli ”Big Data” ovat analysoitavissa.

Näiden datojen laskennallinen analytiikka sekä koneoppimismenetelmät eli datatiede yhdessä voivat onnistuessaan tuottaa ennustavan, ennaltaehkäisevän ja henkilökohtaisen terveydenhuollon ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvun.

TESTAA TIETOSI SODANKYLÄN PIENVESISTÖJEN SIJAINNISTA TERVETULOA OSTOKSILLE

Palvelemme Sinua 9-18 ma-pe • 9-15 la

VERKKOKAUPPA: www.sodankylanapteekki.fi Verkkoapteekkitilaukset voi noutaa S-marketin noutopisteestä kaupan aukioloaikoina.

TULOA! RVE TE

Kysymyksiin voit vastata myös netissä osoitteessa https://www.sodankylanrotaryklubi.com/ toimintamme/testaatietosi/ Netissä vastaamalla osallistut arvontaan, jossa oikein vastanneiden kesken arvotaan Rotaryruokailu Hotelli Sodankylässä.

Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä puh. 016 612 044

Tykkää meistä!

KELLOT * KORUT * KIHLAT * LAHJAT * PARISTOT * PALKINNOT

MEILLÄ PAIKKAKUNNAN LAAJIN PARISTOVALIKOIMA !

Tarkkaile postiasi: ”KORUSI”-tarjouslehtemme on jaossa.

P o h j o i s - s u o m e n k a i v e r r u s Pa lv e l u

jäämerentie 20 sodankylä p. 016-611 055 Palvelemme: ma-pe 9-17, mYÖs la 10-14

www.kellojakorukamari.fi

MM. LAADUKKAAT KUULOLAITEPARISTOT

7€

6 kpl pakkaus

Seuraavassa on lueteltu kylien läheisyydessä sijaitsevia järviä ja lampia sekä jokia ja ojia.

Yksi vaihtoehto on oikea.

7. Lappalaisjärvi ja Kulvakkojoki sijaitsevat a) Seipäjärvellä b) Puolakkavaarassa c) Kakslauttasessa

1. Lintulampi ja Muno-oja sijaitsevat a) Siurunmaassa b) Orajärvellä c) Riipissä

4. Kotajärvi ja Ympärysjoki sijaitsevat a) Moskuvaarassa b) Lismanaavalla c) Torvisessa

2. Kattilalampi ja Sadinoja sijaitsevat a) Jeesiössä b) Sattasessa c) Vuotsossa

5. Upsalolampi ja Haisuoja sijaitsevat a) Vuojärvellä b) Hinganmaassa c) Kirkonkylässä

3. Riivikkolampi ja Sepruoja sijaitsevat a) Uimaniemessä b) Kelujärvellä c) Vaalajärvellä

6. Sonnilampi ja Vaiskojoki sijaitsevat a) Syväjärvellä b) Sassalissa c) Torvisessa

8. Miksisjärvi ja Soassalmi sijaitsevat a) Petkulassa b) Kieringissä c) Peurasuvannossa 9. Kotsamolampi ja Riestojoki sijaitsevat a) Lokassa b) Vuotsossa c) Kersilössä 10 Kantalampi ja Kantapääoja sijaitsevat a) Luostolla b) Kaarrossa c) Purnumukassa Tiedot perustuvat Retkikartta.fi - sivustoon.

KIIKARIT * KAIVERRUKSET * KORJAUSTYÖT

ALAN ASIAINTUNTEVAA PALVELUA LÄMPÖ- JA VESIJOHTOASIOISSA SODANKYLÄSSÄ MYYNTI * ASENNUS * HUOLTO

VESIOLLI

Opintie 4 Puh.016-613 051 Avoinna: ma-pe 8.30-17.00

* MUOTI * URHEILU * SISUSTUS

SIMONEN Sompiontie 1, 99600 Sodankylä

Puh. 020 7342 390

9

Sodankylän

Erilaisia saunoja Pertti Sukuvaara Tulipa tuossa päivänä muutamana tutun kanssa kiistaa puusaunasta ja sähkösaunasta. Siitäpä sitten ihmettelemään minkälaisia saunoja sitä itse kukin on kokenut.

Kaikki non nuo saunat ollu puisia, missä mie olen käyny.

Kotona kyllä lämpiää kiuas sähkön avulla. Onkhan se, se sähkösauna. Mutta siitäkin saa ihan hyvät ja kostiat löylyt.

Mulla on tuossa sähkökiukhassa sellanen metallinen ohut astia kivien ja vastusten välissä. Sen päällä on vuolukivimalija, jossa on pieniä vuolukiven palasia. Sen astian kun täyttää veellä, niin kohta se alakaa kiehumhan ja nostaapi vettä vuolukiville, josta se leviää kosteutena saunhan ja antaa ihan hienon löylyn.

Mutta kyllä mökillä se puilla lämpiävä sauna, jossa on lähes sata kiloa kiviä, antaa aina vain paremmat löylyt ja nautinnot.

Ai muistupa mielhen, että oon mie kerran käyny lumisaunassaki. No sähköllähän sieläki se kiuas lämpes, mutta muuten oli sauna kauttaalthan lumesta, paitti istumet ja ovi, jokka olit puusta. Siellähän vasta kostiat ja hyvät löylyt olit, mutta ei siellä kyllä nähäny ovia sen jäläkhen ku oli löylyä hurahuttanu kiukhalle.

Niin tuli sakiat löylyt kiukhasta ja makiat. Kerralla piti heittää vähän isompi määrä vettä, ku sen jäläkhen se kiukhalle osuminen oli enempi arvauksen varassa. Se se oli se lumisauna. Ja varmasti menen toisenki kerran, jos vain joskus pääsen. Eikhän nuissa Lapin talvielämyskohteissa vielä joskus pääse uusimhan tuota elämystä.

Ja nytkö jäin tätä miettimhän, niin olenhan toki ja monesti käyny vielä savusaunassaki. Niissä kans saapi tosi hyvät löylyt, mutta täytyy pittää huolta, että ne kitkut on ensteks löylytelty pihalle. No ei se tämäkhän sauna savusta ole tehty ja puillahan se normaalisti lämmitethän. Mutta se savu tullee sinne saunhan sisälle ja antaa sen erittäin pehmeän ja aromikhan löylytunnelman. Ja se savu, se ikhän on, ku istuis tulilla ja nauttis kaikesta alakukantasesta turvasta ja hyvänolon tunthesta. Siinä sitä miettii ennenaikasta elämää ja muistelee historian hämäriä hetkiä ja noita parantajia, velhoja ja samaaneja. Se se oli sitä aikaa, ku ei tosihhaan ollu kelhän mihinkhän kiirettä. Sai vain nauttia ja olla ku onnesta mykkyrällä.

Mie vielä muistin, että olenhan mie käyny höyrysaunassaki. Se tais olla jossaki kylypylässä, sellanen turkkilainen höyrysauna. Siitä se mie en kyllä mithän tiiä, että

Vastanteon opettelua 1985. millä sitä saunaa lämmitethin, mutta puuta sen olit seinät, lauthet ja katto. Höyrysaunaksi sen tais tehä se, että soli ihan höyryä täynnä koko sauna. Juuri näjit lauthet ko sisälle menit. Ja sitä höyryä tuli kaiken aikaa lissää sieltä kiukhan suunnalta. Eikä se ollu ihan tavallista höyryä. Se oli hajustettu ja vieläpä kohtalaisen voimakhasti. Olenhan mieki hajustanu saunaa koivuvastalla ja joskus laittanu löylyvethen vähän tervankusta, joka vain antaaki mojovan tujauksen terveyttä samalla, ku löylyä viskaa. Ja on ne isommat pojat joskus heittäny oluttaki kiukhashen, mutta se ei kyllä ollu minun makhun sopivaa. No tämä höyrysaunan höyry oli varmhan hajustettu jollaki menthoolilla, ko se samalla aukasi nuita hengittimiä ja ikhän kuin maistu mentholipastillilta suussaki. Sitä sitten vain istuthin siellä sopivassa lämmössä eikä siellä heitetty löylyjä. Tuntu se enämpi kyllä ruottalaiselta saunomiselta, vaikka ei siellä näkeny kyllä lukia Tukholman uutisiakaan.

Mutta sellanen ruottalainen lämpöhautomo se oli. Onkhan

Sauna ja hangessa piipahtaminen ne kuuluvat yhteen. ne ruottalaiset kopioinhet sen saunansa turkkilaisilta, mutta unohtanhet sen höyryn pois?

Niin se minusta tuntu ja en se mie siitä liiemmälti tykänny.

Joskus sillon poikasena se mie kävin isäukon kanssa tuo-

Sähkökiukaan kosteutussäiliö ja vuolukivinen höyrystyskuppi sen päällä.

Puusaunan tulipesä.

la Lankojärven saaressa sen Meäntauksen luolasaunassaki.

Tämä Meäntaus oli semmonen erakko, joka rakensi tuonne Lankojärven saarhen ihan omin päin ja omin luvin oman pienen kämpän ja siihen pihalle niliaitan ja luolasaunan.

Veistelihän se siihen yhestä puusta kanootinki ja sitten laitteli uuttupönttöjä ympäri järveä. No siellä se eleli monet vuojet ja seurusteli aina välillä turistien kanssa.

Isäki oli sen sielä tavannu ja tunsi miehen. Niinpä se oli osannu varata vähän tuliaisia mukhan, kun hiihtelimmä Lankojärvelle yhtenä pääsiäisenä pilikkimhän taimenia.

Isä ties, että erakolle pittää viiä leipää, vähän kuivaa lih-

haa, kahavia pari pakkaa, ja tietenkin yks kirkas lasipullo.

No netkö veimmä, niin heti saimma kuttun tulla illalla vierhaisille ja lupas vielä lämmittää saunanki vierhaille. Ei se iso ollu se kämppä, mutta kolmesthan sinne sopi juttelemhan. No se sauna oli vielä pienempi. Se oli semmonen yhen miehen sauna, puoliksi siihen rintheshen kaivettu.

Se se komensit ensin isäukon saunhan. Sano, että sinne soppii vain yksi mies kerralhan. Ja vielä sano, jotta ku on löylytelly niin huutaa, ku saapi tulla pesemhän selän. No isä riisu vaathet ja meni saunhan.

Kohta jo huusi, että nyt solis selijän vuoro. Meäntaus meni ulos ja aukasi saunan oven ja sano isäukolle, että käännäppä selekä tänne päin ja istu siihen kynnykselle. Siinä se sitten pesasi sillä juuriharijalla sen selän. Ja sitten son pojan vuoro saunoa, kun oot pesssy loput, sano Meäntaus ja käveli kämphänsä. No minä kävin nopiasti saunassa ja isä pesas minun selän, ko minä istuin samalla tavalla siinä kynnyksellä. No sitten se oli isännän ittensä vuoro käyä saunaan. Ja isä sano samalla tavalla, että huuappa sitten, ku saapi tulla pesemhän selijän. Sillä aikaa se pisti kahavit kiehumhan. Ja kohtahan se huusi erakko, että selijän vuoro. Isä meni ja anto samat ohohjet ja kuuras erakon selijän. Sillä aikaa minä huolehin kahavin keitosta. Saunan jäläkhenhän net sitten istuvat kahaville ja kirkastivat sitä kahavia, mutta isän pullosta, sillä isä sano, jotta se tuliaispullo on vain pahan päivän varalle.

Em mie tuosta saunasta enempää muista kuin, että pieni se oli ja hyvänlaiset oli löylyt. Kivinen uuni tai kiuas ja muistaakseni kivistä laottu piippu. On se kyllä suuri harmi, että tuostakhan paikasta ei ole paremmin pietty huolta, vaan Mettähallitus poltti sen kämpänki. Taitaa olla vain se nili enhän jälijellä, vai onkhan ees sitäkhän. Siitä kun on niin pitkä aika, ku oon sielä viimeksi käyny.

Niin että näkkyyhän nuita saunoja olevan muitaki, ku puusauna ja sähkösauna. Mieki ku oon käyny puusaunassa, sähkösaunassa, lumisaunassa, höyrysaunassa, savusaunassa ja luolasaunassa. Yhellä tutulla kullankaivajalla olis vielä tynnyrisaunaki ja se on vieläpä tehty peräkärryn päälle.

Sitä en kyllä vielä ole päässy testaamhan. Niin ja vielä telttasaunassa ja junasaunassaki oon kokkeillu. Ja olishan se Inarilla siinä katamaraanissa se laivasaunaki. Seki on vielä kokkeilemati, mutta Ruottinlaivoilla olen kyllä kylypeny.

Kyllä se Suomi on sentäs saunakansaa.

10

Sodankylän

Ammatillinen koulutus metsäopetuksen historia Keskiasteen uudistus 1976 – 1979

Anna Maria Jääskeläinen työ ammatillisen koulutuksen parissa eri tehtävissä vv. 1972 – 2011 Tämä historiakatsaus kertoo metsäopetuksen perustamisesta ja kehittämisestä Sodankylässä.

Aluksi valotetaan metsäopetuksen alkuvaiheita myös Rovaniemellä, koska metsäopetuksen juuret ovat siellä.

Kiista metsäopetuksen sijaintikunnasta Valtion metsätyömailla Lapissa oli 1960-luvulla työvoimapula, sitä helpottamaan metsähallitus perusti v. 1963 Hirvaan metsätyökoulun Rovaniemen maalaiskuntaan Hirvaalle väliaikaisiin parakkitiloihin. Lapissa toimiva metsäteollisuus myös tarvitsi metsureita, mutta koulutusmäärät pysyivät täysin riittämättöminä.

Vasta 1970-luvun puolivälissä aloitettu keskiasteen koulunuudistus mahdollisti oppilaspohjan laajentamisen koko metsäalan kaikille tasoille metsureista metsäinsinööreihin.

Yleisen ammattikoulun saamisesta Lappiin Kittilä ja Sodankylä kiistelivät sen sijaintikunnasta 1960-luvun puolessa välissä. Oppilaitos perustettiin lopulta Sodankylään v.

1968, niinpä Kittilä oletti saavansa metsäkoulun, koska siellä oli jo maatalousoppilaitos ja näiden oletettiin tukevan toisiaan.

Metsäalan koulutus 1976 – 1979 Kehittämismyönteinen metsänhoitaja Rauno Lai-

Savukosken Kivitunturin ulkoilureitti, Pirunkurun riippusilta 1989. talainen aloitti Hirvaan metsätyökoulun johtajana v. 1975. Keväällä 1976 annettiin ensimmäiset säädökset ns. keskiasteen opetuksen väliaikaisesta järjestämisestä. Sen vuoden syksyllä Hirvaan metsätyökouluun otettiin 20 vakinaisen opppilaan lisäksi 16 ylimääräistä oppilasta ns. perusjaksolle, jonka päätyttyä opinnot jatkuivat toisen vuoden, päättyen ammattimetsurin tutkintoon.

Ylimetsänhoitaja Olavi Puoskari ammattikasvatushallituksessa halusi, että keskiasteen uudistuksen mukaista metsäalan koulutusta aloitettaisiin Lapin läänissa jo syksyllä 1977. Niin tapahtuikin.

Hirvaan metsätyökoulu hajaannutti metsäalan perusjakso-opetuksen syksyllä 1977 neljään eri kuntaan yhteistyössä paikallisten peruskoulujen yläasteiden kanssa, siten voitiin oppilasmäärät moninkertaistaa ja tarjota tuntiopettajan työtä yleisaineitten opettajille ilman investointeja rakennuksiin.

Metsätyökoulun perusjaksojen sijoituspaikoiksi seuloituivat Kemijärven Luusua, Sodankylä, Kittilä ja Pello. ” Sodankylässä koulutuskokeilu lähti jouhevasti käyntiin, koska peruskoulun tiloista saatiin tilat, rehtori Risto Viirret oli myötämielinen, kunnan koulutoimenjohtaja Matti Ylitepsa suhtautui myös aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti uuteen koulutushaasteeseen.

Ammattikoulun ja kauppaoppilaitoksen rehtorit, Martti Vielma ja Anna Maria Jääskeläinen eivät kokeneet metsäopetusta kilpailijaksi vaan yhteistyökumppaniksi.”

(Pertti Viitasaari) Metsätalouden perusjaksolla aloitti 114 opiskelijaa viidessä koulutuspisteessä v. 1978, eli Kemijärven Isollakylällä, Sodankylässä, Kittilässä, Pellossa ja Sallassa.

Metsäopetuksen vaikuttajat Ammattikasvatushallituksessa merkittäviä henkilöitä metsäopetuksen kehittämisen kannalta olivat ylimetsänhoitaja Olavi Puoskari ja metsäopetuksen osastopäällikkö Osmo Varsta. Johtokunta koostui seuraavista henkilöistä: aluemetsänhoitaja Jukka Ouni, metsänhoitaja Raimo Remes, metsuri Lauri Kämä, sihteerinä oli Pertti Viitasaari.

Johtaja Laitalaisen sijaisena opettajakoulutuksen ajan oli Pertti Viitasaari ja sittemmin metsänhoitaja Markku IsoMarkku. V. 1984 johtajaksi tuli metsänhoitaja Jouko

Lehtoviita, kun metsänhoitaja Laitalainen palasi kehitysaputehtäviin. Metsäteknikko Aarno Lompolojärvi aloitti johtokunnan sihteerinä jo v. 1984.

Vuonna 1987 nimettiin uusi johtokunta, puheenjohtajana Eino Vaattovaara ja varapuheenjohtajaksi valittiin sodankyläläinen metsäalan valtakunnallinen vaikuttaja Paavo Onnela, talousneuvos.

Rovaniemen metsäopistosta siirtyi rehtoriksi Lauri Kokko v. 1988 Jouko Lehtoviidan siirryttyä muihin tehtäviin. Lauri Kokko luopui rehtorin tehtävästä vuoden 1991 alkupuolella ja hänen työtään valittiin jatkamaan metsätalousinsinööri Aarno Lompolojärvi.

Sodankylän metsäkoulu/ Sodankylän metsäoppilaitos Sodankylän metsäopetus toimi Hirvaan metsätyökoulun alaisena vuoteen 1986 saakka, jolloin metsätyökoulu siirtyi Sodankylään. Suurin osa koulutuksesta ja sivupisteistä siirtyi Sodankylän metsäkoulun alaisuuteen, joka perustettiin 1.1.1986.

Kurssiosasto Kemijärven Luusuasta siirtyi myös Sodankylään.

Sodankylän metsäkoulu sai uudet tilat Opistonmäeltä, jossa naapureina olivat Ammattioppilaitos, Kauppaoppilaitos ja Lapin Opisto.

Oppilaitoksen nimi muutettiin v. 1988 Sodankylän metsäoppilaitokseksi. Koulutuspisteitä oli Kemijärven Luusuassa, Isollakylällä ja Sallassa. ”Kultaiset vuodet” metsäopetuksessa olivat kuitenkin jo ohi. Peruslinjojen opiskelijamäärät

a’la riesto Puh. 040 722 29 10 Jäämerentie 25

www.pizzapaikka.fi

Art Gallery V. Alariesto Taidekehystysasioissa soita p. 040 581 23 73 Sodankylä Lapintie 42

Pyöröhirsirakennus rakenteilla 1988.

Metsätyön ammattiopetuksen Ounasvaaran talvikisoissa kaksoisvoiton saanut joukkue.

Marika Lenkola p. 016 611 379 päivi kallatsa

Jäämerentie 70 99600 Sodankylä

Jäämerentie 11 FiN-99600 sODaNkYlä GsM +358 (0)40 356 3714 Restaurant +358 (0)16 319 633

info@paivinkammari.fi www.paivinkammari.fi

Osuuspankin talo 2krs.

SODANKYLÄ

11

Sodankylän

Sodankylässä, aa vv.1963 – 2006

Rakennushirsien teko, Tähtelä 2006. supistuivat, kurssitoiminta oli kuitenkin vilkasta. Kursseja järjestettiin metsähallitukselle ja puutavarayhtiöille, puolustusvoimille, porotilallisille sekä metsäopiston ja Kittilän maatalousopiston opiskelijoille.

Lukuvuoden 1991 – 1992 alussa Kemijärven ja Sallan toimipisteet liitettiin Koillis-Lapin ammattioppilaitokseen.

Oppilaitos oli tärkeä työllistäjä, v. 1986 vakinaisia opettajanvirkoja oli 22 ja tuntiopettajia sama määrä . Vuonna 1994, jolloin oppilaitos antoi nuorisoasteen koulutusta vain Sodankylässä, oli opettajia 11 ja muuta henkilökuntaa 8 henkeä.

Yhteistyö naapurioppilaitosten kanssa Lapin matkailun ja yritystalouden instituutti oli saanut kokeiluluvan v.

1989 käynnistää kouluasteinen matkailupalveluja ohjelmapalvelulinja sekä ylioppilaspohjainen matkailupalvelun pienyrittäjälinja. Koulutuk-

Sodankylän VaraoSa oy

Rauno Hokkanen Unarintie 11 99600 SODANKYLÄ Puh. 016 611 656 0400 290 294

sodankylanvaraosaoy@pp.inet.fi

Taajaman metsien hoito 2006. sen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Sodankylän metsäoppilaitoksen ja Rovaniemen hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen kanssa. Metsäoppilaitos vastasi ohjelmapalveluosuuden kouluttamisesta.

Sodankylän kunnan omistuksessa 1994 – 2006 1990-luvun alussa ruvettiin Suomessa siirtämään valtion oppilaitoksia kuntien omistukseen. Niinpä metsäoppilaitos siirtyi Sodankylän kunnan omistukseen 1.8.1994 lähtien.

Koulutuksen lähtökohtana olivat luonnonvarojen merkitys alueelle, metsien moninaiskäyttö, ympäristönhoito sekä luonnon

monipuolinen sekä tasapuolinen käyttö.

Vuonna 1995 aloitettiin metsätalouden perustutkinto ja välillä käytössä ollut metsämekaanikkonimi poistui käytöstä.

VV. 1997 – 1998 alkoi kokeiluna 3-vuotisen metsätalouden perustutkinnon opiskelu, opettaja Lasse Yritys kutsuttiin valtakunnallisen metsäalan opetussuunnitelmatyöryhmän jäseneksi.

Metsäalan perustutkinto voitiin suorittaa metsurin, metsäkoneenkuljettajan ja metsäluonnonhoitajan koulutusohjelmien mukaan.

Sodankylässä tapahtui hallinnollisia muutoksia, Pohjois-Lapin ammattiinstituutti siirtyi Sodan-

kylän kunnan omistukseen 1.1.1998, oppilaitoksen nimeksi tuli Sodankylän ammatti-instituutti. 1.1.1999 Sodankylän metsäoppilaitos liitettiin ammatti-instituuttiin.

Oppilaitoksen rehtoriksi valittiin Aarno Lompolojärvi ja luonnonvarayksikön johtajaksi Lasse Yritys.

Yhteenveto Hirvaan metsätyökoulu alkoi kouluttaa metsureita v. 1963. Metsäoppilaitos toimi itsenäisenä oppilaitoksena ajanmukaisissa tiloissa yli 20 vuotta Sodankylässä. Metsuriksi on koulutettu yli 40 vuoden aikana 1100 nuorta ihmistä.

Suomen koulutushistoriassa on ainutlaatuista, että läänin pienimpiin kuuluva oppilaitos perustaa parissa vuodessa sijaintilääninsä joka puolelle 6 hyvin toimivaa sivupistettä, kunnat kilpailivat saadakseen Hirvaan metsätyökoulun finaalin alueelleen.

Lähteet: Juhani Lassilan väitöskirja, Lapin metsäopetus 100 vuotta, Joensuun yliopisto, 2006.

Haastattelut: Pertti Viitasaari, metsätalousinsinööri, loka-marraskuu 2017 Rauno Laitalainen, metsänhoitaja, sähköpostihaastattelut loka-marraskuu 2017.

Kuvat, Pertti Viitasaari ja Koulutuskeskus Redu, Sodankylän toimintayksikkö, Kaisu Pirttilä ja Kari Vaara

Sompiontie 2, 99600, Sodankylä sahko@lapinsahkopalvelu.fi Meiltä saat mm.

- Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat - Sähkötarvikkeet Reino Pyykkönen Timo Pyykkönen

- Antenniasennukset - ATK-verkostot - tunti- tai urakkatyönä 0400 637 988 040 765 7338

Mainio taukopaikka Jäämerentiellä.

Kahvilaravintola • myymälä Veikkaus • Pesut polttonesteet • pullokaasut Neste Sodankylä Jäämerentie Mauno Alatalo Ky Puh. (016) 614 151, 0400 691 622 Avoinna: ma–pe 6.30–21, la 8–21, su 9–21

LÄHITAPIOLA LAPPI puh. 044 098 1011 puh. 040 739 1045 Tervetuloa!

12

Sodankylän

https://www.facebook.com/ Sodankylän-Rotaryklubi

Ilmoittajamme tukevat työtämme Sodankylän nuorten hyväksi.

Tue Sinäkin heitä asioimalla heidän liikkeissään.

KESÄKUU 9.6.

10.6.-29.7.

13.-17.6.

22.-23.6.

23.6.-28.7.

30.6.

Taiga Festival Tankavaarassa Nuorten vapapäivä Luoston Ahvenlammella Erkki ”Aate” Alajärven muistonäyttely Midnight Sun Film Festival Tunturijuhannus Pyhä-Luosto Frisbeegolf viikkokisat Yöttömän yön ravit

HEINÄKUU 7.-8.7.

13.-15.7.

19.-22.7.

21.-22.7.

27.-28.7.

27.-29.7.

28.7.

28.-29.7.

Luosto Road -kansainvälinen maantiepyöräilytapahtuma Luostolla Kultamölkkykisat Tankavaarassa Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut Tankavaarassa Agility-kisat Kantri & Blues festivaali Kieringissä Pyhä-Luosto Open Frisbeegolfkisat Porttipahta uistelu Riipin Katiskakeisari

ELO-/SYYSKUU 4.8.

5.-12.8.

18.8.

31.8.-2.9.

6.-8.9.

EM Watercross Sassali Uistelu Nuorten LuostoClassic-orkesterileiri Pyhä-Luosto MTB Kieringin maalaismarkkinat Luoston Ruskakarnevaalit

MARRASKUU 23.-24.11.

29.11.

Northern Star Rock’n Roll & Blues Nights Joulun avaus

www.sodankylanrotaryklubi.com