Hyviä harrastuksia yhdistystoiminnan mukana

Hankimme koiran 1980- luvun alussa ja löysin sen kautta rotukoirayhdistyksen. Sain tietoa. Uteliaisuus kasvoi. Sain uusia puolituttuja ja sitä kautta sain viimein itselleni yhden uuden harrastuksen. Liityimme vaimoni kanssa yhdistykseen ja harrastus kasvoi. Samoin kasvoi ystäväpiiri ja tietous. Kasvoi erikoistiedot eli nippelitieto, mutta myös yleistieto. Tuli uusia ja monenlaisia kokemuksia taitoja ja uusia yhdistyksiä.

Pertti Sukuvaara

Sodankylässä naapurini sai houkuteltua minut tutustumaan rotarytoimintaan. Vuosi oli 1987. Taas uusia ihmisiä, uusia asioita, uudenlaisia suhteita ja erilaisia tietoja ja monelta erilaiselta alalta. Se ruokki taas uteliaisuutta ja tiedonhalua. Veihän se vähän myös aikaa, silloin kun kokoukset olivat joka viikko. Olin juuri perustanut oman yrityksen ja aikakin oli välistä kortilla, kiireet ja paljon erilaista työtä. Mutta täältä sai myös paljon apua, suhteita ja sellaisia monen ammattialan tietoja, joista oli hyötyä ja valtavasti apua, vaikka en sitä tuolloin edes huomannut.

Tietenkin tässäkin yhdistystoiminnassa tuli myös vastuuta ja vapaaehtoisia velvollisuuksia. Ne vaativat myös lisää aikaani ja työpanostani erilaisissa toimissa, mutta nekin antoivat itse asiassa enemmän kuin ottivat. Sain järjestelykokemusta, neuvottelutaitoja, esiintymisvarmuutta ja johtamistaitoja.

Kaikesta siitä on ollut enemmän hyötyä ja nautintoa kuin menettämästäni ajasta ja työpanoksesta. Sitä kautta olen myös löytänyt uusia harrastuksia. Rotary-ystävien Ossin ja Sepon aloitteesta rotaryhankkeena tekemämme

Peurasuvannon lintutornin ympäristön raivaus johdatti taas uuteen harrastukseen.

Nyt sitten harrastetaan myös lintujen tarkkailua. Sekin alkoi oikeastaan jo aiemmin linturallin merkeissä Sepon ja Pekan kanssa. Silloin aloin myös harrastelukuvaamaan omaksi ilokseni lintuja. Ja nyt se on johtanut siihen, että jo 6 vuotena olen ollut Peurasuvannon lintutornilla Tornien taistossa mukana.

Jotkin elämykset lintutornilla ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Maakotkan lento viiden metrin etäisyy- deltä aivan silmien tasalla, tai viidentoista kurjen nukkuminen rivissä aukealla suolla yhdellä jalalla seisten, herääminen ja jäsenten verryttely ennen liikkeelle lähtöä.

Samoin kahden iloisen saukon ilmestyminen rantatöyräälle ja iloinen juoksu töyrästä pitkin, pieni pysähdys ja ympäristön katselu suunnistaen sen jälkeen rantaan ja sukellus avannosta jäiden alle.

Tietenkin näissä yhdistyksissä joutuu taikka pääsee myös tehtäviin, jotka vaativat syventymistä asiaan ja harrastukseen, mutta sehän sitä kokemusta ja oppia tuo, antaa esiintymisvarmuutta, uudenlaisia haasteita, uusia suhteita ja ystävyyksiä. Näitä ei todellakaan tarvitse pelätä. Ne tehtävät ovat yleensä lyhytaikaisia ja pitkän päälle niitä antoisimpia. Itse olen noin 20 yhdistyksessä mukana, useissa vain jäsenenä, mutta kaikissa niissä olen myös osallistunut toimintaan, saanut paljon tietoja, uusia tuttavuuksia ja paljon uusia kokemuksia. En voi muuta kuin suositella menemistä mukaan erilaisiin yhdistyksiin, osallistumista niiden toimintaan ja rikastuttamaan siten elämää, joka kuitenkin on muutoin turhan kiireinen ja iän mukana tuntuu aivan liian lyhyeltä. Turhan moni harmittelee jälkeenpäin, että paljon olisi pitänyt kokeilla, tehdä ja olla useammassa asiassa mukana.

Pertti Sukuvaara suosittelee menemistä mukaan erilaisiin yhdistyksiin, osallistumista niiden toimintaan ja rikastuttamaan elämää.

(Pori 2005)

Sakatin avoimet ovet lauantaina 26.8.2023

Tule tervehtimään!