Page 1

Puolustusvoimat

KARHU

KARHU 1

3 2019 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti


SISÄLLYSLUETTELO

2 KARHU

Katse tulevaan 3 Janne Ojala 4 MPY:n seminaari Porissa

6

Nuorisotoiminta takaa jatkuvuuden

8

Lounas ja kulttuurikierros Noormarkun ruukissa

10

Nyt on päätösten aika 11 Lounais-Suomen aluetoimisto 12 Aidot taisteluaineet koulutuskäyttöön

14

Ampuma-aselain 15.7. muutoksen vaikutukset

16

Lukiolaisia varuskunnassa 19 Porin päivänä pidettiin S2:n muistotilaisuus

20

Flygvapen museum 22 SRA:n SM-kilpailut 20-21.7.Syndalenissa

24

Harjavallan Reserviläisten ammunnat

26

Jälleenlatauksen alkeiskurssi Harjavallassa

27

Nakkilan Reserviläiset yhteistoiminnassa

28

Nakkilalaiset radalla 30 Satakunnan reservipiirien perinneasekilpailu

32

Karhu-liite Esittelyssä Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajaehdokkaat

KARHU Päätoimittaja Juhani Lukka

Toimituskunta Eemeli Lappalainen Taina Mäkitalo Jari Multisilta Esa Rannisto Petri Ranta Marjo Sarmet

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kansi: Ilmavoimien Hawkit ylilennolla. kuva: puolustusvoimat.

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti


PÄÄKIRJOITUS

KARHU 3

Katse tulevaan Syksyllä on aika suunnata katse tulevaan. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät toimintasuunnitelmia ja talousarvioita. Syyskokoukset valitsevat vastuuhenkilöitä tehtäviin. Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Reserviläisurheiluliiton yhteinen kokoustapahtuma ”Aurajoen varrella” järjestetään 15.-17.11.2019. Liittojen kokoukset järjestetään kolmen vuoden välein. Tällä kertaa Turussa järjestettävään suurtapahtumaan odotetaan jopa 500 osallistujaa. Koska matka on kohtuullinen, niin toivottavasti mahdollisimman monesta satakuntalaisesta yhdistyksestä saadaan edustajia paikalle. Liittojen verkkosivuilta löytyy tarkempia ilmoittautumisohjeita. Reserviupseeriliiton liittokokous on sen ylin päättävä elin. Se hyväksyy uuden kolmivuotissuunnitelman sekä valitsee puheenjohtajan ja liittovaltuuston. Liiton nykyinen puheenjohtaja Mikko Halkilahti ilmoitti jo edellisen valinnan yhteydessä ettei hän ole kauden päätyttyä käytettävissä. Saamani kannatuksen ja Ulvilan reserviupseerikerhon esityksen myötä olen asettunut liiton puheenjohtajaehdokkaaksi. Liiton arvot isänmaallisuus, vastuuntunto ja vapaaehtoisuus ovat sellaisia mihin itsekin voin sitoutua. Mikäli tulen valituksi, olen valmis antamaan täyspainoisen työpanokseni liiton ja samalla sen kaikkien jäsenten hyväksi. Paikkaa tavoittelee neljä muutakin ehdokasta. Kaikista ehdokkaista on esittelyt tässä lehdessä. Lisäksi järjestetään puheenjohtajaehdokkaiden esittelytilaisuus piirin toimistolla marraskuussa. Satakunnan reservipiirien syyskokoukset järjestetään 31.10.2019 Noormarkussa. Paikalle on saatu arvovaltaisia puhujia. Kuulemme RESUL:n puheenjohtaja Erkki Saarijärveltä liiton kehityksen uusista suuntaviivoista. MPK:n koulutuspäällikkö Antti Koskela kertoo lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta muutosten vaikutuksesta MPK:n toimintaan. Tilaisuus on avoin kaikille vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneille. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ei lopu koskaan. Se vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Nyt on hyvä aika miettiä kuinka omaa panosta voisi kehittää. Harrastusmahdollisuudet eivät syksyn myötä vähene, vaan muuttavat muotoa. Aktiivista syksyä toivottaen, PETRI RANTA Puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry


4 KARHU

Janne Ojala:

Haastan itseni joka rastilla – Olen aina ollut maanpuolustushenkinen, mutta sysäys liittyä paikalliseen yhdistykseen tuli ammunnan kautta. Liityin Kankaanpään Reserviläisiin vuonna 2011 vähän alle nelikymppisenä. Silloin suoritin SRA-ampujan peruskurssin ja reserviläisyhdistykseen liittyminen tuli ajankohtaiseksi, sillä Sovellettua reserviläisammuntaa ei voi muuten harrastaa, kertoo Janne Ojala.

Juhani Lukka

SRA on aktivoinut reserviläisiä

Toiminnan miehenä Janne Ojala kiinnittyi pian tiiviisti yhdistyksen toimintaan ja hän on tällä hetkellä Kankaanpään Reserviläisten puheenjohtaja. – Yhdistyksemme vuosittainen toiminta on melko pienimuotoista. Perinteisistä aktiviteeteista mainittakoon osallistuminen jouluaaton kunniavartioon sankarihaudoilla sekä yhdessä Kankaanpään Reserviupseerien kanssa jäsenistöille järjestetyt kaksi ampumapäivää Pohjankankaan ampumaradoilla. Erityisemmistä haasteista Ojala mainitsee kahden viime vuoden aikana yhdistyksen järjestämät SRA:n Satakunnan piirimestaruus/SM-karsintakisat. – Ne olivat antoisan haastavia tapahtumia porukallemme. Kankaanpään reserviläisissä on täällä hetkellä 13:lla SRA-ampujat oikeudet, kun heitä oli pari vuotta sitten Janne Ojala kilpailee vakioluokassa. Hänen mielestään hyviin tuloksiin pääsee suhteellisen edullisellakin kalustolla.


KARHU 5

Kisat kasvattavat – tulee sitten onnistumisia tai epäonnistumisia. vain kaksi. – Aloittelijatkin ovat lähteeneet reippaasti kisaamaan. Periaatteessa kaikki myös osallistuivat SM-karsintoihin. 6-7 ampujaa otti jo osaa useampaan kilpailuun vuoden aikana. Yhteisharjoituksiin kokoonnumme aktiivisella WhatsApp-viestinnällä.

Monessa mukana

– Itse toimin MPK:n kouluttajana ja kurssijohtajana SRA- ja perinneasekoulutuksissa. Muutenkin olen nyt enemmän mukana menossa MPK:n Niinisalon koulutuspaikan osalta.

Janne Ojala kertoo osallistuvansa keskimäärin kuuteen kisaan vuosittain, jolloin hän myös toimii lähes kaikissa lisäksi toimitsijana ja tuomarina. – Kisareissut tietävät yleensä koko viikonlopun menoa. Kisaamisesta on kuitenkin kertynyt paljon kokemusta. Haastan itseni joka rastilla, mutta oleellista ei ole sijoitus tuloslistalla. Kisat kasvattavat – tulee sitten onnistumisia tai epäonnistumisia, painottaa Ojala. Ojalan mielestä hienointa on, että on saanut tutustuttua moniin uusiin ihmisiin ja oppinut paljon uusia asioita monelta eri

osa-alueelta. – Nyt loppuvuodesta olen aloitellut uudessa työpaikassa edellisen loputtua ja ainakin vielä – onneksi – on nykyinen työnantaja ollut suosiollinen harrastamisen suhteen. Joskus on vain hyvä, että on poikamies niin on aikaa harrastaa ja tehdä asioita joilla on itselle suuri merkitys.

Ensi kesän SM-kisat Niinisalossa

– Ensi vuoden isoin ryki onkin Satakunnan piirin ja SRA-harrastajien osalta SRA SM2020, joka järjestetään Niinisalossa. Janne Ojala toimii kilpailun johtajana ja kertoo, että suunnittelu on alkanut perusteiden osalta jo tämän vuoden alkupuolella. Kisaorganisaation runko on jo pitkälle valmiiksi koottuna ja osa rastihenkilöistäkin on värvättynä. – Meidän oman piirin harrastajien osalta voikin vain sanoa, että hienolla asenteella ja tekemisen halulla on lähdetty mukaan projektiin. Teemme ensi vuoden SM-kisoista satakuntalaisten näköistä ja samalla haastavaa kisatapahtumaa. Ison kisan vaatima aika toimitsijoita on noin viikon luokkaa, joten ei voi muuta kuin olla kuin kiitollinen siitä, että monet ovat lupautuneet uhraaman yhden kesälomaviikkonsa tai muuta vapaa-aikaansa yhteiselle ponnistuksellemme, kiittää Janne Ojala. JUHANI LUKKA

– Onneksi SRA-ammunta ei ole liian tarkkuuskeskeistä. Tässä täytyy saada liike ja osumat tasapainoon, toteaa Janne Ojala.


6 KARHU

Suomalaisomisteisia aluksia liikkuu Itämerellä takavuo – onko huoltovarmuus uhattuna? Meriliikenteen toimivuus on elintärkeää Suomen huoltovarmuudelle, eikä meriteitä pitkin kulkevaa kaikkea tavaraliikennettä pystyttäisi ohjaamaan meriliikenteen estyessä rauta- tai maanteille. Tämä oli lippueamiraali Bo Österlundin keskeinen sanoma Satakunnan Maanpuolustusyhdistyksen järjestämässä luentotilaisuudessa Porissa 18.9.2019. Toisena huolestuttavana asiahaarana Bo Östelund nostaa esiin Suomen lipun alla olevan kauppalaivaston prosentuaalisen laskun

tuonnissa ja viennissä – erityisesti viennissä, jossa ostaja päättää, minkä lipun alla lipuvalla laivalla tavara Suomesta noudetaan. Vain joka kolmas Suomen satamissa operoiva alus purjehtii Suomen lipun alla ja luku pienenee entisestään, kun huomioidaan ettei näistä kaikki ole suinkaan suomalaisomistuksessa. Markkinatalous pitää tavaravirrat liikkeellä syvän rauhan aikana, mutta Österlund peräänkuuluttaa oikeutetusti, miten käy meriliikenteelle kiristyvässä turvallisuusympäristössä. Jos laivojen liikkuminen käy

riskialttiiksi, niin markkinatalous huolehtii kyllä laivojen siirtämisestä pois Itämereltä tai vastaavasti lunastaa korkeampaa rahtimaksua suhteessa kasvaviin riskeihin. Kriisiytyvässä toimintaympäristössä tavaravirrat siis joko oleellisesti pienenevät tai oleellisesti kallistuvat – todennäköisesti molempia.

Terrorismi, ääriliikkeet ja vakoilu supon huolina

Tilaisuuden toisena luennoitsijana toimi Suojelupoliisin ylitarkastaja Arimo Källi. Suojelupoliisi on perinteisesti ollut turval-


KARHU 7

lisuustoimija, mutta lakimuutosten myötä nykyään myös tiedustelupalvelu, jonka tehtävänä on torjua kaikkein vakavimpia valtioon ja demokraattiseen yhteiskuntaan kohdistuvia uhkia. Suojelupoliisi tehtävänä on tuottaa tiedustelun ja analyysin avulla ennakoivaa tilannekuvaa valtiojohdolle ja viranomaisille. Luennossaan Källi nosti esiin suojelupoliisin tehtävistä terrorismitilanteen, kotimaisten ääriliikkeiden ja Suomeen kohdistuvan vakoilun tarkkailun. Terroriuhka Suomea kohtaan on edelleen ajankohtainen

Eemeli Lappalainen

osia vähemmän Satakunnan Maanpuolustusyhdistyksen tilaisuudessa Porissa lippueamiraali Bo Ösrerlund toi esiin huolensa meriliikenteen vaikeuksista kiristyvässä turvallisuustilanteessa.

huolenaihe. Källi sivuaa Poria esityksessään, sillä 21-vuotias pakistanilaistaustainen liiketalouden opiskelija katosi Porista syksyllä 2014 ja teki sen jälkeen supon tietojen mukaan ensimmäisenä Suomen kansalaisena terroristisessa tarkoituksessa tehdyn itsemurhaiskun Irakissa Isisin riveissä. Suojelupoliisi tarkkailee myös Suomeen kohdistuvaa vakoilua, joka jatkuu aktiivise-

na useamman ulkomaisen tiedustelupalvelun toimesta. Vakoilua tapahtuu sekä Suomen maaperällä, että kybervaikuttamisen kautta. Laittoman tiedustelun torjuminen on kuitenkin muuttunut entistä haasteellisemmaksi muun muassa vakoilutekniikoiden kehittyessä. EEMELI LAPPALAINEN


8 KARHU

Nuorisotoimikunnan kuntomarssille osallistujia Ruosniemen kallioilla.

Nuorisotoiminta takaa jatkuvuuden – tehdään sen eteen yhdessä töitä Satakunnan reservipiirien nuorisotoimikunta aloitti elonsa vuoden alussa. Nuorisotoimikunnan tehtäviksi on määritelty muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön nuorisotoiminnan edistämi-

nen Satakunnassa. Yhdeksi keihäänkärjeksi ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on otettu esimerkiksi piirien ja yhdistysten nuorille suunnatun brändin ja viestinnän kehityksen tukemisen. Reserviupseeripiirimme puheenjohta-

ja Petri Ranta tiivisti vuoden alussa toimikuntien tavoitteita. Yhtenä tavoitteena on toiminnan jatkuvuus. Tuon tavoitteen ykkösnyrkki on nuorisotoimikunta. Tehtävä on kaikkea muuta kuin heinäntekoa. Tänä päivänä moni ei enää halua sitoutua pit-


KARHU 9

Julkaise sosiaalisessa käjänteiseen yhdistystoimintaan, jos lyhytjänteiseenkään. Yhdistystoimintaa ei koeta lähtökohtaisesti kiinnostavana. Varsinkaan, jos toiminta tarkoittaa ensi sijassa kokoustamista. Yhdistyksissämme on paljon mielenkiintoista toimintaa. Haasteena on se, miten tuomme tämän esille, etenkin nuorille ja potentiaalisille jäsenille. Relevantisti, oikea-aikaisesti, juuri oikeassa kanavassa. Miltä näytämme ulospäin; miten vetoamme, miten tuomme esiin toimintamme ja arvomme? Sillä olemme vain yksi tekijä niiden useiden joukossa, jotka havittelevat ihmisten vapaa-aikaa.

Konkreettisia askelia ja yhteinen haaste

Nuorisotoimikunnan varapuheenjohtaja Juha Juholan aloitteesta ja hänen johdollaan toimikunta on järjestänyt kolme kuntomarssia nuorille, nuorekkaille ja nuoreksi itsensä tunteville. Parituntisia reippailuja Satakunnan upeassa luonnossa. Kaksi Ruosniemen maastoilla ja yhden Ulvilassa Massin majan suunnalla. Osallistujia on ollut toistakymmentä per marssi. Tarkoitus on tähdätä matalan kynnyksen tekemiseen. Kuka tahansa reserviläinen voi tehdä näin: Olet menossa ampumaan tai lenkille. Julkaise sosiaalisessa mediassa aikeesi ja pyydä kavereita mukaan. Näin helposti olet järjestänyt yhteistä toimintaa. Satakunnan opiskelevien reserviläisten kanssa on käyty ajatusten vaihtoa, ja hyviä taustakeskusteluja on ollut ilmoilla muutenkin. Toimikunta on vielä virallisesti järjestäytymättä. Siinä seuraava konkreettinen askel. Saada saman pöydän ääreen eri toimijoiden nuorisoasioista vastaavia tai tämä asia muu-

mediassa aikeesi ja pyydä kavereita mukaan. Näin helposti olet järjestänyt yhteistä toimintaa. toin intressinään toimivia. Nuorisotoiminta ja uusien jäsenten hankinta on jopa elämän ja kuoleman kysymys yhdistyksille. Jos toiminta ei ole vedonnut, ei se ala taianomaisesti yhtä äkkiä vedota. Asioiden täytyy muuttua.

Rohkaisemme kokeilemaan. Erilaisia tilaisuuksia, ajatuksia, asenteita. Matalan kynnyksen tekemistä. Tulemme nuorisotoimikunnan puitteissa olemaan yhteydessä yhdistyksiin ja toimijoihin. Miten saisimme enemmän nuoria mukaan, miten saisimme aktivoitua jäsenistöämme? Siinä meille yhteistä pohdittavaa. Jos sinulla on ajatuksia nuorisotoiminnan suhteen tai sinulla on pienikin palo olla mukana nuorisotoiminnan kehittämisessä, laita postia wahlman.jani (ät) gmail.com Aktiivisin terveisin, JANI WAHLMAN puheenjohtaja Satakunnan reservipiirien nuorisotoimikunta

Kuntomarssit ovat keränneet parhaimillaan 10 - 20 osallistujaa kohottamaan kuntoaan hienoissa maisemissa.


10 KARHU

Leena Lukka

Lounas ja kulttuurikierros Noormarkun ruukissa

Maanpuolustusnaisten Liiton, Satakunnan piiri vietti kauniin lauantaipäivän Ahlströmin ruukit-alueella. Vierailun järjesti tällä kertaa Porin Seudun Maanpuolustusnaiset Ry. Aloitimme kierroksen Noormarkun klubin upealla buffetlounaalla. Oppaana toimi Ida Rantala, kun lähdimme kierrokselle ”Sotien aika Noormarkussa ja Ahlströmillä”. Opastetulla kierroksella perehdyttiin sisällissodan tapahtumiin, niiden taustoihin ja maamme kahtia jakaneen sodan vaikutuksiin. Talvi- ja jatkosodan vuosina 1939–1944 Ahlströmin paperitehtaan tuotanto laski viennin vaikeuduttua, mutta sotatarvikkeiden osuus tuotannosta nousi puolestaan merkittävästi. Ahlströmin suvun perheitä oli sotavuosina hajallaan: miehiä palvelemassa isänmaata, naisia lottina ja jälkikasvua sotalapsina Ruotsissa. Kuljimme kauniilla alueella ja ihailimme hyvin säilyneitä ja kunnostettuja rakennuksia ja pihapiirejä puistoalueineen. Lopuksi tutustuimme vielä Ahlströmin Voyage-näyttelyyn. Se kertoo A.Ahlström osakeyhtiön 160-vuotisesta historiasta ja samalla myös laajemminkin suomalaisesta teollisuushistoriasta. LEENA LUKKA Porin Seudun Maanpuolustusnaiset Ry


KARHU 11

MAANPUOLUSTUSNAISET Nyt on päätösten aika Vuoden loppu lähenee jo vauhdilla ja päivät ovat työssäkäyvillä melko pimeät niin aamulla töihin lähtiessä kuin töistä kotiin tullessakin. Mutta pimeyskään ei haittaa, kun illan voi täyttää mieleisillä harrastuksilla. Näin ajatuskin pysyy virkeänä kaamoksesta huolimatta. Syksy tuo mukanaan myös perinteiset vuosikokoukset niin yhdistyksille, piirille kuin liitollekin. Toivottavasti jäsenet lähtevät runsaslukuisesti mukaan kokouksiin, koska niissä tehdään tärkeitä päätöksiä, joilla luodaan raamit tulevaan toimintaamme. Oman piirimme kokouksen esityslistalla on sääntömääräisten asioiden lisäksi päätös piirin sääntömuutoksesta, joka voi toteutuessaan muuttaa toimintatapojamme enemmänkin. Kokous pidetään torstaina 31.10.2019 klo 19.30 Noormarkun kirjastossa. Tarkempi kokouskutsu löytyy tästä lehdestä toisaalta. Myös yhdistykset ovat saaneet kokouskutsunsa. Maanpuolustusnaisten liittokoko-

us pidetään Turussa lauantaina 16.11.2019 klo 14.00 alkaen. Myös siellä tehdään tärkeä ”ylimääräinen” päätös, kun liitolle valitaan uusi henkilö toiseksi varapuheenjohtajaksi, edellisen irtisanouduttua tehtävästä syksyllä. Liittokokoukseen on kaikilla yhdistysten jäsenillä osanotto- ja puheoikeus, vaikka virallista äänioikeutta käyttää yhdistyksen valitsema edustaja. Liittokokoustapahtumaa vietetään koko viikonloppu yhdessä Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa. Tilaisuuksia on useita ja niistä löytyy tarkempaa tietoa nettisivuiltamme http://www.maanpuolustusnaistenliitto.fi/index.php?uutinen=130. Kokousten lisäksi syksy ja talvi ovat erinomaista aikaa kouluttautumiseen. Piirin osalta koulutukset aloitettiin järjestökoulutuksella, joka pidettiin Raumalla 8.10.2019. Kattavan tietopaketin lisäksi käytiin vilkasta keskustelua ja solmittiin harrastuksen kannalta tärkeitä suhteita. Järjestökoulutus on yksi osa liittomme peruskoulutusmerkin suorittamista – samoin kuin Arjen turvallisuus -kurssi, joka tullaan

järjestämään alkuvuonna Huovinrinteellä Säkylässä. Tarkempaa tietoa kurssista julkaistaan myöhemmin – seuraa ilmoittelua ja MPK:n koulutuskalenteria. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan viikonlopun kurssille ja saamme jatkossa vuosikokoustilaisuuksissa jakaa liiton koulutusmerkkejä ahkerille kurssilaisille. Mukavaa ja toiminnallista syksyn jatkoa kaikille sekä menestystä tärkeiden päätösten tekemiseen.

MARJO SARMET Maanpuolustusnaisten liitto ry:n Satakunnan piiri puheenjohtaja


LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO

12 KARHU

Kutsunnat käynnissä - kutsunnanalainen, oletko valmis? Varttuneemman väen kaksi varmaa syksyn merkkiä ovat koulujen ja kutsuntojen alkaminen. Sattuneesta syystä kirjailen muutaman sanan kutsunnoista, vaikka koulujen alkukin on lähellä sydäntä kahden yläkouluikäisen tyttäreni vuoksi. Kutsunnat ovat jokasyksyinen interaktiivinen tapahtuma kaikille aluetoimistoille. Ylemmän johtoportaan käskyn mukaisesti aluetoimistot kohtaavat oman toiminta-/vastuualueensa kutsunnanalaiset 15. elo­ kuuta alkaen tilaisuuksien jatkuessa aina 15. joulukuuta asti. Tänä vuonna kutsunnanalaisia ovat vuonna 2001 syntyneet nuoret miehet, joita koko maassa on noin 35 000. Lounais-Suomen aluetoimiston vastuualueella, Ahvenanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, kutsunnanalaisia on noin 4  500 nuorta. Nämä nuoret me kohtaamme yksilöllisesti 51 tilaisuudessa 26 paikkakunnalla. Heistä palvelukseen määrätään noin 75 prosenttia. Vaihtelua palvelukseen käskettävien määrässä on toki maakunnittain ja vuosittain, mutta silti luku on säilynyt kokonaisuutena lähes samana jo useamman vuoden ajan. Palvelukseen määräämättömistä vajaat 10 prosenttia määrätään

vapautettavaksi rauhan aikana eli C-luokkaan, saman verran määrätään uudelleen tarkastettavaksi 1–3 vuoden kuluessa ja loput määräämättömistä ovat joko vapautettu palveluksesta uskonnollisen vakaumuksen tai Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden vuoksi, ovat monikansallisia tai hakeutuvat siviilipalvelukseen. Tästä vuodesta alkaen Jehovan todistajat eivät enää ole lakimuutoksen vuoksi vapautettuja, vaan he ovat velvoitettuja osallistumaan perustuslain mukaisesti isänmaan puolustamiseen joko asevelvollisena tai siviilipalveluksen käymisellä. Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä vuosittain Lounais-Suomen aluetoimiston vastuualueella on prosentin kahta puolen ja Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta nauttivien määrä on vuosittain 3,5–3,8 prosenttia. Kutsunnat ovat oivallinen mahdollisuus ei pelkästään Puolustusvoimien, vaan myös kuntien/kaupunkien edustajien sekä sosiaalitoimen ”Etsivä nuoriso työn” -asiantuntijoiden tavata vielä kerran koko ikäluokan nuoret miehet. Keskustelut ”Etsivän nuorisotyön” edustajien kanssa monella paikkakunnalle on antanut minulle kuvan, että kutsunnat ovat heille kovin voimaannuttavia tilaisuuksia. He näkevät jokapäiväi-

sessä työssään yleensä vain elämän nurjan puolen moniongelmaisten nuorten parissa. Kutsunnoissa he toisaalta näkevät, että valtaosalla ikäluokan nuorista miehistä asiat ovat kunnossa; on opiskelupaikka, työpaikka, tulevaisuuden suunnitelmia ja selvä suunta elämällä. Vaikka Puolustusvoimat ei olekaan Sosiaali- ja terveysministeriön haarakonttori, on Puolustusvoimilla sekä kutsunnoissa että myöhemmin varusmiespalveluksen aikana merkittävä rooli terveellisten elämäntapojen ja elämän hallinnan opettamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Ovathan kaikki nuoret miehet ja vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvat naiset samalla viivalla ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, elämänkatsomukseen tai sosiaaliluokkaan katsomatta. Monelle, varsinkin pienemmälle paikkakunnalle kutsunnat ja sotaväen saapuminen alueelle on vuosittainen kohokoh-

Ovathan kaikki nuoret miehet ja vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvat naiset samalla viivalla ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, elämänkatsomukseen tai sosiaaliluokkaan katsomatta.

Puolustusvoimat


KARHU 13 ta kunnan arjessa. Yleensä keskustelut keskittyvät käsillä olevaan ikäluokkaan, mutta aina keskustelut rönsyävät inhimillisen elämän eri osa-alueille kuluneen kesän säästä kunnan työllisyystilanteeseen ja rahoituskehysten riittävyyteen. Siten nämä tilaisuudet ovat erinomaisia mahdollisuuksia meille sotilaille astua sotilaskuplan ulkopuolelle ja keskustella ihan normaaleiden ihmisten kanssa. Toisaalta kutsuntalautakunnassa oleva kunnan/kaupungin edustaja on myös valvomassa kutsunnanalaisen etuja. Kyseessä on siis tärkeä ”laadunvarmennustehtävä”, joka luo kuvan pojille, että kotikunta/kaupunki on kiinnostunut nuorten asioista. Ja tietysti kutsuntalautakunnalle on etua varsinkin pienillä paikkakunnilla siitä, että kunnanedustaja usein tuntee hyvinkin lautakunnassa käyvät pojat ja pystyy siten ehkä valottamaan taustoja esimerkiksi palveluskelpoisuusluokkaa määrättäessä. Ehkä olen hieman kekkosenajan kasvatti, mutta minä uskon tämän tyyppiseen ihmisläheiseen vuorovaikutukseen enemmän kuin verkossa tapahtuvaan ”ammu ja unohda” -tyyppiseen toimintaan. Kutsunnat ovat kuitenkin vasta asevelvollisen ensimmäinen askel 43 vuotta kestävässä asevelvollisuusajassa. Asevelvollisuuslain mukaan ”jokainen Suomen miespuolinen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, ellei toisin säädetä”. Tämä viimeinen lause tarkoittaa sitä, että henkilö on vapautettu asevelvollisuudesta edellä mainitun kotiseutuoikeuden vuoksi tai hänen terveydentilansa estää palveluksen tai hän suorittaa siviilipalveluksen. On huomioitava, että vapautuminen asevelvollisuudesta asevelvollisuuslain nojalle ei kuitenkaan vapauta perustuslain määräämästä maanpuolustusvelvollisuudesta. Perustuslaissahan to­de­taan, että “jokainen Suomen kansalai-

nen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.” Maanpuolustusvelvollisuus on siis yleinen, kaikkia koskeva. Siten maamme perustuslaki ei ainoastaan anna oikeuksia ja vapauksia, vaan määrittää myös kansalaisia koskevia velvollisuuksia, jotka kovin usein tahtovat unohtua. Asevelvollisuusajan elinkaaresta joukko-osastoissa annettava varusmiespalvelus on siis käytännössä vain 2 prosenttia. 98 prosenttia ajasta asevelvollinen on aluetoimiston hallinnointivastuulla. Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollinen sijoitetaan johonkin sodanajan joukkoon, jossa hänet yleensä käsketään kertausharjoituksiin 1–3 kertaa tässä samassa joukossa. Lounais-Suomen aluetoimiston kohdalla tämä valvonnanalaisten volyymi on yli 220 000 hallinnoitavaa asevelvollista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aluetoimiston asiakaspalvelun upeat rouvat kontaktoivat asevelvollisia puhelimella, henkilökohtaisilla tapaamisilla tai sähköpostilla noin 13 000 kertaa vuodessa. Toki ”aluetoimiston” aikana joukko-osastot kouluttavat asevelvollisia reserviläisiä kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Iän karttuessa ja askelten hidastuessa asevelvollinen löytää oman henkisen kotinsa usein paikallisjoukoista, jossa paikallistuntemus ja iän tuoma kokemus ovat tärkeämpiä kuin yli 3 000 metrin juoksutestin tulos. Paikallisjoukoissa järjestetään myös kertausharjoituksia ja Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia (PVVEH), joissa uuden tehtävän vaatimia tietoja ja taitoja syvennetään määrävälein. Paikallispuolustuksen osalta nämä harjoitukset lankeavat pääosin aluetoimistojen vastuulle, vaikka joukko-osastot ja MPK toki aktiivisesti ovatkin mukana harjoitusten toteutuksessa. Näitä harjoituksia Lounais-Suomen aluetoimiston kalenterissa tälle syksylle on vie-

lä yhteensä 15 kappaletta. Moni reserviläisistä laajentavat asiantuntemustaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustarjonnan avulla. Yhteistoiminta MPK:n kanssa onkin yksi merkittävistä kulmakivistä toimivan ja suorituskykyisen maanpuolustuskyvyn toteuttamisessa. Kesän kääntyessä syksyksi ja iltojen pimetessä on taas oivallinen mahdollisuus erilaisen maanpuolustuskoulutustarjonnan kautta syventää omaa tietämystään varautumisesta ja valmiudesta niin Puolustusvoimien, MPK:n ja reserviläisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden kursseilla ja koulutuksissa lomailun ja puutarhatöiden jäädessä kauniiksi muistoksi kuluneesta kesästä. Vierivä kivi ei sammaloidu ja varautumisen ja valmiuden opiskelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin; ne taidot voivat olla kultaakin kalliimpia mahdollisen pahan päivän osuessa kohdalle. Erinomaista maanpuolustuksellista syksyä kaikille vastuualueeni asevelvollisille ja muille maanpuolustusihmisille. JONI LINDEMAN Everstiluutnantti Lounais-Suomen Aluetoimiston Päällikkö

Puolustusvoimat


14 KARHU

PORINPRIKAATI

Porin prikaati on ainoa joukkoosasto Suomessa, jossa suojelukoulutuksessa käytetään aitoja taisteluaineita.

Aidot taisteluaineet koulutuskäyttöön Maavoimien suojelukoulutuksessa on otettu merkittävä kehitysaskel, kun Porin prikaatissa on aloitettu koulutus, jossa käytetään aitoja taisteluaineita. Lähtölaukaus koulutukselle ammuttiin syyskuun lopulla taisteluainekoulutusalueen käyttöönottoharjoituksessa Säkylässä. – Keskeinen johtopäätös on, että rakennettu alue on toimiva ja palvelusturvallinen. Alue voidaan ottaa käyttöön harjoituksen jälkeen, totesi taiteluainekoulutusprojektin vetäjänä toiminut Suojelun erikoisosaston johtaja, kapteeni Kari Pailamo viisipäiväisen harjoituksen viimeisenä päivänä. Porin prikaati on ensimmäinen ja ainoa joukko-osasto Suomessa tällä saralla. Tätä aiemmin koulutus, jossa käytetään aito-

ja taisteluaineita, on tapahtunut muun muassa Ruotsissa, Tšekissä ja Kanadassa. Suomessa on suojelukoulutuksessa käytetty taisteluaineiden sijasta simulantteja. Taisteluainekoulutukselle muutos merkitsee oleellista helpotusta, sillä koulutuksen järjestäminen on paljon yksinkertaisempaa kotimaassa kuin ulkomailla. Samalla saavutetaan huomattavia taloudellisia säästöjä. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien poikkeus- ja normaaliolojen suorituskykyä ja osaamista suojelualalla. Koulutusta annetaan suojelukomppanian varusmiehille, suojeluryhmiin koulutettaville varusmiehille ja suojelun erikoisosaston reserviläisille. – Alueella koulutetaan vuosittain noin

300 varusmiestä ja reserviläistä, kapteeni Pailamo arvioi. Taisteluainekoulutusaluetta pääsevät hyödyntämään myös muut turvallisuusviranomaiset. Lisäksi ovi on auki ulkomaisille asevoimille Cross Border Training -hengessä.

Heikennettyjä tuotteita

Koulutuksessa käytettävät taisteluaineet ovat sinappikaasu ja sariini. Kemiallisten aseiden kieltosopimus kieltää kummankin tuottamisen, varastoimisen ja käyttämisen, mutta sallii niiden valmistamisen tutkimusja koulutuskäyttöön. Tarkkaan ottaen kyseiset taisteluaineet ovat varta vasten koulutuskäyttöön kehitettyjä, ns. kovista aineista heikennettyjä tuot-


KARHU KARHU 15 15 teita. Ne valmistaa Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Toiminta kokonaisuudessaan on varomääräysten säätelemää ja tarkasti valvottua. Jokaista harjoitusta johtaa taisteluainekoulutukseen koulutettu ammattisotilas ja paikalla on aina suojelulääkintään koulutettu ensiapuhenkilö. Myös ympäristöturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Koulutusalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä aineita leviä suoraan maastoon.

Taisteluainekoulutusalueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Se sijaitsee Porin prikaatin Säkylän varuskunnan harjoitusalueella ja kytkeytyy sitä aiemmin rakennettuun suojelu- ja pelastuskoulutusalueeseen. Selvitykset taisteluainekoulutusalueen rakentamiseksi aloitettiin jo vuonna 2013. Alueen rakennustyöt käynnistyivät viime vuoden lopulla ja alue vastaanotettiin ura-

ESA-PEKKA AVELA

Sinappikaasu Kemiallisen sodankäynnin syövyttävä taisteluaine. Päätyypit rikkisinappikaasu ja typpisinappikaasu. Väritön tai keltainen, öljymäinen neste tai kiteitä, jotka voivat haista sinapilta tai valkosipulilta. Haihtuu hitaasti. Imeytyy elimistöön hengitettynä, nieltynä ja ihon läpi. Ärsyttää voimakkaasti silmiä, hengityselimiä ja ihoa. Iho oireina vetiset rakkulat erityisesti kosteilla ja lämpimillä ihoalueilla. Tekee toimintakyvyttömäksi, mutta ei yleensä aiheuta kuolemaa. Ensimmäisen maailmansodan tehokkain taisteluaine. Käytetty myöhemmin muun muassa Lähi-Idässä. Tuottaminen, varastoiminen ja käyttäminen kielletty vuonna 1997 voimaan astuneessa Kemiallisen aseen kieltosopimuksessa.

Sariini

Esa-Pekka Avela

Esa-Pekka Avela

Kuuden vuoden projekti

koitsijalta viime elokuussa. Toiminnallisesti alue jakaantuu kahteen osaan. Toisessa osassa on opetus-, sosiaali- ja varastointitiloja. Varsinainen toiminta tapahtuu suljetulla alueella, jossa sijaitsevat levityskentät, henkilöstön- ja materiaalin puhdistuspaikat, tiiveyskoekontti sekä varastointitiloja. Puhdistustoiminta tapahtuu erikoispinnoitetulla alueella. Kaikki nesteet pumpataan sieltä keruusäiliöön ja käsitellään ongelmajätteenä. Myös koulutuksessa mahdollisesti saastuvat työkalut, materiaalit ja maa-aines käsitellään ongelmajätteenä. Taisteluainekoulutusalueella koulutetaan tänä vuonna Porin prikaatin henkilöstöä. Varusmiesten koulutus käynnistyy saapumiserästä 1/2020 alkaen. – Tämä koulutus on jatkossa suojelumiehiksi koulutettavien koulutuksen huipentuma, kapteeni Kari Pailamo sanoi.

Harjoittelu taisteluaineilla vaatii äärimmäistä huolellisuutta niin varusteiden kuin ympäristönkin suhteen.

Joukkotuhoaseena käytetty vahva hermokaasu. Kirkas ja väritön, hyvin haihtuva neste. Hajuton tai haju voi olla hedelmäinen. Imeytyy elimistöön hengitettynä ja ihon läpi. Estää hermosoluissa olevan välittäjä -aineen (asetyylikolinesteraasientsyymin, eli AChE) biologisen aktiivisuuden. Käytetty muun muassa Tokion metrossa 1995 sekä Syyrian sisällissodassa elokuussa 2013 ja huhtikuussa 2017. Tuottaminen, varastoiminen ja käyttäminen kielletty vuonna 1997 voimaan astuneessa Kemiallisen aseen kieltosopimuksessa.


16 KARHU

Ampuma-aselain 15.7.2019 muutoksen vaikutukset luvanhaltijoille ja luvanhakijoille

Ampuma-aselaki muuttui 15.7.2019. Muutoksella pantiin täytäntöön asedirektiiviin tehdyt muutokset. Lainmuutos ei aiheuta toimenpiteitä valtaosalle nykyisistä aseluvan haltijoista. Myös suurin osa jatkossa aselupaa hakevista voi toimia kuten tähänkin asti. Prosessi pysyy pääpiirteissään entisellään. Ennen lainmuutosta myönnetyt luvat jäävät voimaan sellaisenaan joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, niistä lisää alla. Erityisen vaaralliset ampuma-aseet Lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu Aluokka) laajenee. A-luokkaan kuuluvat

vastedes myös: ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella; lyhyet (kokonaispituus on enintään 600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm), keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava lipas), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa; pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava lipas), jon-

ka kapasiteetti on yli 10 patruunaa; lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi Jos tällainen ampuma-ase on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. saa pitää hallussa ja hankkia edellä Luvalla mainittuja latauslaitteita (ns. isoja lippaita). Jos ampuma-ase sen sijaan on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuu-


KARHU 17 Ellei lupahakemusta panna vireille määräajan puitteissa, lupa raukeaa siltä osin kuin se koskee ns. isojen lippaiden hankkimista ja hallussapitoa. Luvan mukaista ampuma-asetta saa siis ilman toimenpiteitäkin pitää edelleen hallussa ja käyttää ns. lyhyellä lippaalla, B-luokan ampuma-aseena. Ison lippaan hallussapito tämän jälkeen johtaa kaikkien niiden aselupien peruuttamiseen, joiden nojalla henkilöllä on oikeus pitää hallussaan pistoolia, pienoispistoolia, revolveria, pienoisrevolveria tai aseita, joiden toimintatapa on itselataava kertatuli. HUOM. Ampuma-aselain muutoksen jälkeen metsästysperusteisella luvalla ei saa enää pitää hallussa pitkien aseiden lippaita, joihin mahtuu yli 10 patruunaa.

Juhani Lukka

Hyväksyttävät käyttötarkoitukset

den kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). Lupaa haetaan poliisilaitokselta uuden lain mukaisin perustein ja perusteen olemassaolo on osoitettava uuden lain mukaisesti (katso Hyväksyttävät käyttötarkoitukset ja Käyttötarkoituksen osoittaminen) ja se annetaan siirtymäaikana maksutta. Ratkaisevaa on se, että hakemus on pantu vireille siirtymäaikana. Sitä voi myöhemmin täydentää, ja lupa on voimassa ennallaan siihen saakka kunnes hakemus on käsitelty ja uusi lupa myönnetty. Hakemus säilyy siis vireillä poliisin järjestelmässä odottamassa esimerkiksi sitä, että edellytys vuoden mittaiseen ampumaseuran jäsenyyteen on ollut mahdollista täyttää.

Aselupa voidaan myöntää vain, jos aseen hankkimiseen on hyväksyttävä käyttötarkoitus. Hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat mm. ampumaurheilu ja -harrastus tai uutena perusteena vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukainen sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus. Lupa voidaan antaa vain sellaiselle aseelle tai aseen osalle, joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen, eikä ole tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas.

Käyttötarkoituksen osoittaminen

Kun lupaa haetaan metsästys- tai ampumaurheilu- ja -harrastusperusteella, hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys. Jos hakijalla on metsästyskortti tai ampumaseuran jäsenkortti, se tulee ottaa mukaan lupahakemusta jätettäessä. Jos lupaa haetaan ampumaurheiluperusteella pistoolille tai revolverille (ns. käsiaseelle), harrastuksen katsotaan olevan aktiivista, jos harrastuskertoja on ollut vähintään 10 hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuo-

den aikana. Todistuksen tästä antaa ampumaseuran ampuma-asekouluttaja. Jos ampumaurheiluperusteella haetaan lupaa erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen, tulee hakijan esittää lisäksi todistus voimassa olevasta ampumaseuran jäsenyydestä (yhdistyslain 4§ mukaisen luvan saanut yhdistys). Jäsenyyden on täytynyt olla voimassa vähintään luvan hakemista edeltäneet 12 kuukautta. Erityisen vaarallisen ampuma-aseen ollessa kyseessä on ns. pitkän aseen osalta esitettävä ampumakouluttajan antama todistus siitä, että aktiivinen ampumaurheilu tai -harrastus on jatkunut vähintään luvan hakemista edeltävän 12 kuukauden ajan. Ns. lyhyen aseen osalta ampumaurheilun tai -harrastuksen on pitänyt jatkua vähintään kaksi vuotta. Lisäksi on aina esitettävä luotettava selvitys siitä, että hakija harjoittelee aktiivisesti tai osallistuu ampumakilpailuihin sillä ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan.

Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ja reserviläistoiminta

Reserviläistoiminta sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena (sotva) on uusi, ampuma-aselain mukainen hyväksyttävä käyttötarkoitus. Tätä tarkoitusta voi käyttää perusteena silloin, kun haetaan lupaa pitkään ampuma-aseeseen, jossa on tai johon voidaan kiinnittää ns. iso lipas (katso yllä Erityisen vaaralliset ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja ammukset). Muilla ampuma-aseilla harjoitettava reserviläistoiminta perustellaan edelleen ampumaharrastuksena, poikkeuksena sovellettu reserviläisammunta (SRA), joka perustellaan ampumaurheiluna. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen (sotva) osallistuminen voi olla perusteena silloin, kun haetaan lupaa erityisen vaaralliselle ns. pitkälle ampuma-aseelle tai aseen osalle (Ampuma-aselaki 9§ 5 kohjatkuu


18 KARHU ta, alakohta b). Silloin hakemuksen liitteiksi tarvitaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) antama todistus siitä, että hakija on osallistunut sotva-koulutukseen vähintään kaksi kertaa edeltävän 12 kuukauden aikana ja on suorittanut ampumakokeen hyväksytysti. Aktiivista reserviläisen ampumaharjoittelua edellytetään yhteensä vähintään viisi kertaa 12 kuukauden aikana, joista siis ainakin kaksi on täytynyt tapahtua MPK:n järjestämänä sotva-koulutuksena. Muu kuin reserviläisen ampumaharjoittelu ei kelpaa harrastuksen todistamiseen tässä tarkoituksessa. Lisäksi harrastamisen on täytynyt tapahtua sillä asetyypillä, jolle lupaa haetaan. Luvan saaminen sotva-koulutusperusteella edellyttää Puolustusvoimien puoltavaa lausuntoa siitä, että hakija on sijoituskelpoinen. Tällä lausunnolla perustellaan direktiiviin vaatimus siitä, että hakijalla tulee olla kansalliseen maanpuolustukseen perustuva tarve kyseisen ampumaaseen hallussapitoon ja sillä ampumiseen. Poliisi hankkii lausunnon viran

puolesta eikä lausuntoa voi korvata millään muulla tavalla.

Lippaista

Lakimuutos ei koske niitä latauslaitteita (lippaita) jotka kuuluvat ennen vuotta 1946 valmistettuihin sarjatuliaseisiin ja joita ei voi asentaa itselataavaan kertatuliaseeseen. Suomi-kp:n rumpuja valmistui aikoinaan yli 200 000 kpl sekä erityyppisiä tankolippaita ainakin 300 000 kpl. Monelta harrastajalta löytyvät Suomi-konepistoolin ja Lahti-Saloranta- sekä ”Emma”-pikakiväärien lippaat jäävät näin ollen uuden lain ulkopuolelle. Lipaskoko ei koske reunasytytteisiä aseita eli pienoiskivääreitä kal. .22LR. Huom. 15 07 2019 lähtien myös kal. .17 aseet ovat pienoiskivääreitä. Harrastajilla on vuoden 1945 jälkeen valmistettuja rk:n (vast.) lippaita runsaasti. Sisäministeriön erityisasiantuntija Elina Rantakokko kertoo, että Puolustusvoimat on vuosien saatossa myynyt 15. 7. 2019

jälkeen erittäin vaarallisiksi luokiteltavien sarjatuliaseiden ja itselataavien kertatuliaseiden latauslaitteita muun muassa aseharrastajille ja -keräilijöille. – Rk:n lippaita on myyty yli 300 000 kpl Millogin varastokirjanpidon mukaan. Direktiivin sanktio on järeä: mikäli harrastaja pitää tietoisesti luvatta hallussaan erittäin vaaralliseksi luokiteltuja aseita tai niiden lippaita, hän voi menettää kaikki aselupansa. Tällaista latauslaitetta voi edelleen säilyttää ilman erillistä lupaa, mikäli siitä tekee toimintakelvottoman tai rajoittaa muuten sen kapasiteettia pysyvästi. Rikoslaki edellyttää ampuma-aserikokselta tahallisuutta. Siispä jos harrastaja ei ole tietoinen siitä, että hänellä on hallussaan luvaton latauslaite, tekoa ei pidetä rangaistavana. Aselakiin on kirjattu myös niin kutsuttu armovuosisäännös, jonka mukaan teko ei johda aselupien peruuttamiseen, mikäli henkilö tuo luvattoman latauslaitteen poliisille myöhemmin omaaloitteisesti. – Halutessaan latauslaitteen voi myös luovuttaa valtiolle tai sellaiselle henkilölle, jolla on lupa sen hallussapitoon.

Ampuma-aseiden hävittäminen

Kun ampuma-ase halutaan hävittää (romuttaa), se on toimitettava poliisille hävittämistä varten. Muita tapoja ampuma-aseen hävittämiseksi ei ole. Jos hävitettävästä aseesta halutaan jättää osia käyttöön, poliisi merkitsee ne asetietojärjestelmään.

RAIMO SUOMINEN Ampumaharrastusfoorumin


KARHU KARHU19 19

Lukiolaisia varuskunnassa Viidentoista lukiolaisen joukko lähti perjantaina 13.9. tutustumaan Niinisalon varuskuntaan viikonlopuksi. Kyseessä oli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä Lukiolaisten tutustuminen puolustusvoimiin -kurssi. Kurssille osallistui ensisijaisesti Kankaanpään Yhteislyseon kolmannen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Yö kasarmilla ja toinen maastossa

Opiskelijat viettivät kaksi yötä varuskunnassa ja osallistuivat monipuoliseen toimintaan viikonlopun aikana. Ensimmäinen yö vietettiin kasarmilla, toinen maastossa puolijoukkueteltoissa. Lukiolaiset kokoontuivat Niinisalon sotilaskodin pihassa, jossa kurssin varajohtaja Joni Huovinen otti heidät vastaan ja johdatti varusteiden noutoon. Jokainen opiskelija sai esimerkiksi maastopuvun sekä kenttäpullon. Varusteiden noudon yhteydessä myös kurssinjohtaja Susanna Liesko esitteli itsensä lukiolaisille. Kurssin sisältö ohjelmista aikatauluihin oli hänen käsialaansa. Kurssinjohtaja Lieskon ja varajohtaja Huovisen lisäksi opiskelijoiden kouluttajina toimivat Juha Heinikorpi sekä Aapo Jalo. Perjantain ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Niinisalon sotilaskotiin sekä parin tunnin iltaluento laista ja puolustusvoimien toiminnasta. Hiljaisuus alkoi kasarmilla iltakymmeneltä, mitä ennen lukiolaisille tarjottiin iltapala, ja he saivat vielä tehdä iltatoimensa. Lauantaiaamuna herätys soi kuudelta. Aamiainen maistui lukiolaisille varsin hyvin vartin mittaisen aamulenkin jälkeen. Aamupäivän ohjelma koostui suunnistuskoulutuksesta sekä perusyksikön, taistelijan varustuksen ja kaluston esittelystä. Lukiolaisetkin saivat kokeilla ylleen yhteensä noin 20-kiloisia liivejä ja reppuja. Aseita opiskelijat eivät saaneet käsitellä.

Monipuolista harjoittelua

Lounaan jälkeen siirryttiin pyörillä maastoon, jossa harjoiteltiin alkusammutusta eri tavoilla. Opiskelijat saivat sammuttaa pieniä tulipaloja sammutuspeitteellä sekä vaahtosammuttimella. Eräällä pisteellä harjoiteltiin myös palavan ihmisen sammuttamista harjoitusnuken avulla. Harjoitusta tuli seuraamaan kouluttajien lisäksi myös koulutuspäällikkö Hannu Lammintausta. Lauantai-ilta ja -yö vietettiin myös maastossa. Lukiolaiset saivat itse pystyttää kaksi puolijoukkuetelttaa, joissa he yöpyivät. Muuten illan ohjelmaan kuului esimerkiksi trangian käytön harjoittelua sekä ensiaputaitojen kertausta. Ruokailu maastossa ja kenttäpakista syöminen oli monelle uusi kokemus. Uusia taitoja opittiin sateisen yön läpi, kun lukiolaisten tehtävänä oli vuorotellen pitää teltat lämpiminä kamiinoiden avulla. Sunnuntaina ennen varusteiden palauttamista ja kotiinlähtöä lukiolaisille pidettiin liikunnallinen itsepuolustusharjoitus. Harjoituksen ohjasivat kaksi upseerikokelasta, joista toinen oli monipuolisen itsepuolus-

tustaustan omaava Anton Hyvönen. Hän on kilpaillut ja sijoittunut kolmanneksi karaten SM-kilpailuissa. Itsepuolustusharjoitusta seuraamassa oli myös kersantti Joonas Elomaa, joka piti lukiolaisten kurssia hyödyllisenä. Hänen mukaansa viikonlopun mittainen tutustuminen puolustusvoimiin antoi esimakua lukiolaisille. Kaiken kaikkiaan kurssi oli menestys. Damla Yildirim, joka opiskelee Kankaanpään Yhteislyseossa kolmatta vuotta, kertoi päätöksensä asepalveluksen suorittamisesta vahvistuneen, ja että kurssista jäi käteen paljon uusia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä niin asepalveluksessa kuin siviilielämässäkin. Myös kurssinjohtaja Liesko kehui ryhmän erinomaista yhteishenkeä sekä valmiutta osallistua kurssin toimintaan. Uusien, hyödyllisten taitojen sekä hienon kokemuksen lisäksi lukiolaisille jäi kurssista muistoksi kenttäpullo.

LAURA VUORI Kankaanpään Yhteislyseon opiskelija, KYLL:n pressiklubin jäsen

Opiskelijat saivat sammuttaa pieniä tulipaloja sammutuspeitteellä sekä vaahtosammuttimella.


20 KARHU

Oheinen upea kuva on syntynyt, kun Tauno Östervik on liittänyt pienoismallista ottamansa kuvat aiemmin kuvaamiinsa myrskykuviin Reposaaresta liki S2 uppoamispaikkaa.

Porin päivänä pidettiin S2:n muistotilaisuus Reposaaren kirkossa S2:n muistotilaisuus vietettiin Reposaaren kirkossa 29.9.2019. , jossa oheisen puheen piti Martti Wallin.

O

lemme kokoontuneet kunnioittamaan torpedovene S2:n haaksirikossa menehtyneitä merisotilaita. Heidän muistokseen Pauli Koskimies on tehnyt aluksen pienoismallin, joka luovutetaan Reposaaren kirkkoon. S2 tiedot: pituus 58m leveys 5,6m syväys 2,4m uppouma 260 tonnia. Alukset S1 ja S2 valmistuivat 1900, ne jäivät 1918 sisällissodan jälkeen Venäläisiltä Suomen puolustusvoimille.

Lyhyt kertomus neljän aluksen kamppailusta hirmumyrskyssä Pohjanlahdella 3-4.10.1925. Lokakuun 3 päivänä 1925 Kustaviin Lypertön luotsiaseman edustalle oli ankkuroitunut neljä Rannikkolaivueen alusta. Suunnitelmana oli tavanomainen Pohjanlahdelle suuntautuva syyspurjehdus. Ankkuroituneena olivat tykkiveneet KLAS HORN ja HÄMEENMAA sekä torpedoveneet S1 ja S2. Johtoaluksena oli KLAS HORN. Harjoitusta johti Rannikkolaivueen päällikkö komentaja Yrjö Roos. Alukset lähtivät Lypertöstä 3. lokakuuta 1925 iltapäivällä klo 15.30, määränpää oli Vaasa. Lähtöhetkellä avomerellä vanhan

mainingin johdosta merenkäynti oli melko kovaa, tuuli oli 3-4 boforia (5–7m/s) länsipohjoisesta, ilma oli kirkas ja taivas selkeä. Illalla kello 23 aikaan tuulen yhä kiihtyessä ja laivojen loitotessa toisistaan, havaitsi S1:n kapteeni Raninen, johtoalus KLAS HORN:in antavan valomerkkejä, niistä ei kuitenkaan saatu selvää. Myöhemmin selvisi, että käsky tarkoitti pysyä tuulessa parhaansa mukaan. Yöllä n. klo 2.00 Reposaaren pohjoispuolella KLAS HORN ja HÄMEENMAA nopeampina aluksina loittonivat ja häipyivät S1:n ja S2:n näkyvistä, ajaen kohti pohjoista. Myöhemmin selvisi että, tykkiveneet


pääsivät pahoin vaurioituneena turvaan, KLAS HORN Härnösandiin Ruotsiin ja HÄMEENMAA Vaasaan. Yöllä S1 ja S2 kamppailivat vastatuulessa lähellä toisiaan hirmumyrskyn kourissa. Kumpikin alus oli saanut vakavia vuotoja, kansivarusteet olivat osittain huuhtoutuneet mereen ja S1:n radio ei enää toiminut. Torpedoveneet S1 ja S2 odottivat käskyä hakeutua jonnekin lähisatamaan suojaan, sitä käskyä ei kuitenkaan koskaan tullut. S1:n kapteeni Raninen päätti aamulla kuudenaikaan kääntää aluksen takaisin tulosuuntaan ja hakeutua Mäntyluotoon hätäsatamaan, tuulen nopeus oli silloin n.10 boforia (>27m/s). Aamulla klo 8.30 tuuli edelleen kiihtyi ja oli n.12 boforia (>35m/s). S1:n vuodot olivat lisääntyneet ja suurin kallistuma oli yli 45 astetta, eli alus oli lähellä kaatumista. S1:stä nähtiin klo 13 iltapäivällä Reposaaren Höyrysahan piiput, jolloin aluksen sijainti selvisi. Kaija-karin eteläpuolelta alus suuntasi kohti Mäntyluotoa. Mäntyluotoon S1 tuli iltapäivällä vähän ennen kolmea, hiiltä oli silloin jäljellä enää n.12 minuutin ajoon. Lähes vuorokauden kestäneen kauhean merimatkan jälkeen,

kun valtava aalto kaatoi aluksen ja se upposi Outoorin matalan luona, kello oli tuolloin n.13.25. Torpedovene S2 mukana menehtyi koko 53 hengen miehistö. S2 löydettiin seuraavana vuonna, 8 kuukautta uppoamisen jälkeen. Alus nostettiin pintaan ja tuotiin Reposaarelle. Vainajat haudattiin Reposaaren kirkon edustalle 15.8.1926. Hautamuistomerkin on suunnitellut Wäinö Aaltonen, patsas paljastettiin 4.10.1930. Puheen on kirjoittanut HAAKON UDDFOLK

S1:n kapteeni Aksel Raninen puhui laiturilla väsyneelle miehistölle: ”en tiedä kenen ansiosta olemme täällä Mäntyluodossa, emme ainakaan Ranisen”. S2 ilmoitti klo 01.30 KLAS HORN:ille radiolla, että sen keulaosastoon tunkeutuu vettä. Johonkin aikaan yöllä S2 oli myös kääntynyt tulosuuntaansa ja yritti Mäntyluotoon. Aamulla seitsemän jälkeen, S2 alkoi lähettää SOS-hätämerkkejä, ilmoittaen aluksen olevan uppoamisvaarassa. Lisäksi sen keulaosastossa oli tulipalo. Tuulen voima oli tällöin n.12 boforia (>35m/s). S2:n päällikkö, kapteeniluutnantti Sjöman lähetti viimeisen sähkeen puolenpäivän aikaan laivaston komentajalle Helsinkiin: ”tilanne laivalla on huono, koneet käyvät vajaalla teholla, pumppujen toiminta huonoa ja radiossa on häiriöitä”. Viimeinen viesti aluksen sähköttäjältä tuli Vaasaan kello 13.23, vain kaksi minuuttia ennen aluksen uppoamista: ”en voi työskennellä nyt”. Reposaaren luotsiasemalla ollut luotsi Yrjö Aalto havaitsi 4. lokakuuta erään sotalaivan kallistelevan rajusti myrskyn kourissa Outoorin ja Säpin välillä. Luotsi näki

Tauno Östervikin pienoismallin pohjalta tekemistä kuvamanipulaatioista Jarmo Peltosen koostamaan koskettavaan video ”Torpedovene S2:n viimeinen matka” löytyy osoitteesta: www.youtube.com/watch ?v=3EorEFXyS9g&feature=youtu.be

Tauno Östervik

Tauno Östervik

KARHU 21

29.9.2019 Reposaaren kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen yhteydessä paljastettiin porilaisten laivojen pienoismallintekijöiden Pauli Koskimiehen ja Ari Lahtisen yhteistyössä valmistama torpedovene S2:n pienoismalli. Suomen merivoimien torpedovene S2 kaatui ja upposi 4.10.1925 Outoorin lähellä vieden mukanaan meren uhreiksi aluksen koko 53 henkisen miehistön. Pienoismallin tekijät halusivat lahjoittaa tämän hienon työnsä Reposaaren kirkkoon, joka on edustallaan olevan onnet-

tomuuden uhrien hautapaikan ja hautapaikan edessä olevan kuvanveistäjä Väinö Aaltosen veistämän onnettomuuden muistomerkin myötä torpedovene S2:n muistokirkko.


22 KARHU

Flygvapen museum Spitfire XIX:n tiedusteluversio, joilla Ruotsalaiset kuvasivat mm. Kuolan niemimaan alueella sotilaskohteita kylmän sodan aikana.

Satakunnan Asehistoriallisen Seuran tämänvuotinen jäsenmatka suuntautui Ruotsiin ja toinen matkakohteista oli ruotsin ilmavoimamuseo Flygvapenmuseum Linköpingissä noin kaksisataa kilometriä Tukholmasta etelään E4-tien varrella. Itse museo rakennus on vaikuttava kokonaisuus pihapiireineen ja tilaa olikin käytössä paljon koneitten esittelyyn. Matkamuistomyymälän ja ravintolan lisäksi katutasossa oli kaksi näyttelyhallia ja kellarikerroksessa vielä yksi hieman pienenpi jonne oli aseteltu näytteille Neuvostoliittolaisen Mig 15 koneen 1952 alasampuman Ruotsalaisen DC3 tiedustelukoneen jäänteet, jotka löytyivät vasta 2003 kansainvälisel-

tä merialueelta Gotlannin itäpuolelta. NL ei koskaan tunnustanut alas ampumista sekä kadonneen koneen etsintöihin osallistuneen Catalina lentoveneen tuhoamista. Kaikkiaan esillä on noin 60 konetta jotka edustavat hyvin Ruotsin ilmavoimien kehitystä, joka onkin ollut vaikuttavaa varsinkin 50- ja 60-luvuilla. Itselleni oli yllätys että ainoana ei-akselivaltiona Ruotsilla on ollut jo 1941 Saksalaisen DB605 lentokonemoottorin lisenssivalmistusoikeudet. Moottoria on käytetty Saab 18 pommikoneen sekä Saab 21 hävittäjän voimanlähteenä. Saab 21 oli kaksoispyrstöinen työntöpotkuri hävittäjä jota valmistettiin museon esittelytaulun mukaan huimat 299 kap-

paletta vuosina 1943-48. Myöhempi versio 21R oli Ruotsin ensinmäinen suihkukone De Havilland suihkumoottorilla varustettuna. Suikumoottoriversiota valmistettiin 64 kappaletta vuosina 1947–56 jonka jälkeen siirryttiin Saab 29 Tunnan hävittäjän käyttöön. Tunnan oli yksi parhaita kylmän sodan aikaisia länsi hävittäjiä ja ensinmäinen nuolisiipinen länsikone. Tunnan perustui Saksalaisten toisen maailmansodan piirustuksiin ja tietotaitoon. Aikakauden vastaavat koneet olivat US Sabre ja NL Mig 15. Tunnan hävittäjää valmistettiin vuoteen 1956 yli 650 kappaletta, joka kuvastaa hyvin Ruotsin poteltiaalia ja satsausta ilmavoimiensa uskottavuuden ylläpitoon.


KARHU 23 Toinen esimerkki on J22 hävittäjä joka tuli palveluskäyttöön 1943 ja jopita valmistettiin miltei 200 kappaletta. Kone oli ilmataistelusimulaatioissa täysin Mustang P51D veroinen ja osin jopa parempi. Museossa on esillä myös hyvin entisöidyt kappaleet sodan ajan liittoutuneiden konetyypeista joita on ollut Ruotsin ilmavoimien käytössä esim Mustang P51D ja Spitfire PR XIX ja unohtamatta mainita ainoaa säilynyttä Saksalaista Junkers Ju 86 pommikonetta. Myös uudempien suihkuhävittäjien Drakenin ja Viggenien kehityskaaret ovat selkeästi esillä. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja naapurin sotilasilmailua kattavasti esittelevä museo.

Kuvat: Erkki Metsälä

ERKKI METSÄLÄ

Junkers Ju 86 – Ainoa säilynyt yksilö maailmassa.

Saab 29 Tunnan oli ensinmäinen nuolisiipinen länsimainen suihkuhävittäjä.


24 KARHU

SRA:n SM-kilpailut 20-21.7.Syndalenissa

Satakuntalaisilla vahva edustus Helsingin reserviläispiirit järjestivät SRA:n SM-kilpailut 20-21.7.2019 Hangossa Syndalenin ampuma-alueella. Kilpailuihin osallistui yhteensä 220 kotimaista ampujaa sekä muutamia kutsuvieraita esim. Virosta. Satakunnasta kilpailussa mukana oli 8 ampujaa ja 7 toimitsijaa. Viidestätoista edustajasta neljä oli naisia. Satakunnasta saatiin muodostettua ensimmäistä kertaa reserviläisten naisjoukkue: Mona Nordberg, Maria Rae ja Jenni Takala-Tuomola. Yleiskilpailussa parhaiten satakuntalaisista onnistui Olli-Pekka Bragge, jonka sijoitus oli 36. Avoimessa luokassa hän oli sijalla 32. Vakioluokassa parhaiten menestyi Petri Ranta, sija 41. 7.62-sarjassa Jari Sievänen ampui pronssia. Hän toi Satakunnan ainoan mitalin. Satakunnan toimitsijat rakensivat yhden rastin ja pyörittivät sitä. Kaikki sujui erinomaisen hyvin ja ilman suurempia kommelluksia. Sääkin oli enimmäkseen suosiollinen.

Satakuntaa rasteilla edustivat Kalle Tiuttu (vasemmmalla), Mika Tuomola, Janne Ojala, Jenni Takala-Tuomola, Petri Ranta, Mona Nordberg ja Tomi Nikkanen.

Muinaisen kulttuurin jäänteitä vai Jaster-peltejä kuivumassa maalauksen jälkeen?

Uuden aselain mukaiset lyhyet kiväärit oli huomioitu asetelineen mitoituksessa.


KARHU 25

7.62 sarjan palkintojenjako. Kultaa voitti Mikko Vähäkainu, hopeaa Eero Kaaja ja pronssia Jari Sievänen.

Avoin luokka 1. Jarkko Laukia, Keski-Suomen reserviläiset 2. Veli Rantanen, Pohjois-Savon reserviläiset 3. Teemu Rintala, Uudenmaan reserviläiset 32. Olli-Pekka Bragge, Satakunnan reserviläiset 57. Henri Santahuhta, Satakunnan reserviläiset 63. Rauli Granberg, Satakunnan reserviläiset 75. Mikko Purhonen, Satakunnan reserviläiset 91. Jari Sievänen, Satakunnan reserviupseerit 134. Kalle Tiuttu, Satakunnan reserviläiset 144. Mona Nordberg, Satakunnan reserviläiset 148. Tomi Nikkanen, Satakunnan reserviläiset 152. Maria Rae, Satakunnan reserviläiset 157. Jenni Takala-Tuomola, Satakunnan reserviläiset HYL Matti Salioja, Satakunnan reserviupseerit HYL Mika Tuomola, Satakunnan reserviläiset Yhteensä 172 kilpailijaa. Vakioluokka 1. Sami Hautamäki, Etelä-Pohjanmaan reserviläiset 2. Jaakko Viitala, Pirkanmaan reserviläiset 3. Perttu Piironen, Etelä-Karjalan reserviupseerit 39. Petri Ranta, Satakunnan reserviupseerit 41. Janne Ojala, Satakunnan reserviläiset 44. Mari Vainio-Kaila-Viitala, Satakunnan reserviupseerit Yhteensä 48 kilpailijaa.

Osallistujien kesken arvottavan .223 kiväärin voitti Maria Rae.

Sarja 50-vuotta 1. Mika Riste, Helsingin reserviläiset 2. Antti Seppänen, Pohjois-Savon reserviupseerit 3. Ilkka Siitonen, Etelä-Karjalan reserviupseerit 24. Petri Ranta, Satakunnan reserviupseerit Sarja 7.62 1. Mikko Vähäkainu, Uudenmaan reserviläiset 2. Eero Kaaja, Pirkanmaan reserviupseerit 3. Jari Sievänen, Satakunnan reserviupseerit 7. Tomi Nikkanen, Satakunnan reserviläiset Sarja naiset 1. Elina Karhunen, Suur-Savon reserviläiset 2. Anne Hautamäki, Etelä-Pohjanmaan reserviläiset 3. Weixiang He, Opiskelijoiden reserviupseeripiiri 6. Mona Nordberg, Satakunnan reserviläiset 7. Mari Vainio-Kaila-Viitala, Satakunnan reserviupseerit 8. Maria Rae, Satakunnan reserviläiset 10. Jenni Takala-Tuomola, Satakunnan reserviläiset Sarja tst 1. Teemu Rintala, Uudenmaan reserviläiset 2. Riku Virkki, Maanpuolustuskiltojen liitto 3. Lauri Nousiainen, Pohjois-Karjalan reserviupseerit 40. Tomi Nikkanen, Satakunnan reserviläiset


26 KARHU

Harjavallan Reserviläisten ammunnoissa runsas osanotto Yhteensä yksitoista kilpailua. Ampujia kauden aikana kuusikymmentäkuusi. Ampumasuorituksia kilpailuissa 195 kappaletta.

Uusia harrastajia=uusia jäseniä

Naski kertoo, että uusille harrastajille on tullut selvästi enemmän varmuutta suorituksiin. Tällöin laji pysyy kiinnostavana. SRA-toiminta on tuonut myös uusia jäseniä. SRA -toiminta on koonnut harrastajia ympäri maakunnan. Nuorempi reserviläispolvi on ottanut toiminnallisen lajin omakseen. SRA-harjoituksissa on toki säännöllisesti käynyt myös pitkän linjan reserviläisiä. Mielenkiintoinen ja monipuolinen laji yhdistää yli 70-vuotiasta ja juuri armeijan käynyttä reserviläistä. SRA-tyyppinen Sarvikypärä -kilpasarja on muuttunut yhdeksi useamman rastin kilpailuksi. Tänä vuonna Sarvikypärään kiinnitettiin Henri Haakanan nimeä kantava laatta. Myös SRA-kortin suorittaminen on ollut Harjavallassa mahdollista. Hyvän harrastuksen lisäksi SRA-kortilla on painoarvoa aselupaa haettaessa.

Kuvat: Pasi Lahtonen

Säännölliset SRA-harjoitukset aloitettiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Harjoituksia oli lähes joka torstai syyskuulle saakka. Montakaan viikkoa ei väliin jäänyt kertoo Ilkka Naski, yksi yhdistyksen puuhamiehistä. Melkoinen voimannäyte Harjavallan yhdistykseltä. Vapaaehtoisen ryhmä on ennen harjoituksen alkua rakentanut radat ja olleet toimitsijoina. Ratamestareina ovat toimineet Rantala, Kinnunen, Syväluoto, Sitkiä, Wikman ja Naski. Suoritukseen valmistautumassa; etualalla Aleksi Afkir ja Sami Kivimäki.

Ilkka Naski voitti Sissipuukon

viläiskiväärillä ja perinnekiväärillä. KilpailuSisspuukko 2019 käsitti kymmenen erilais- ja ammuttiin myös tarkkuuskiväärillä, pieta ampumakilpailua. Erkki Tuominen on noiskiväärillä ja revolverilla. Tänä vuonna ollut vetämässä lähes jokaista kauden 2019 Sissipuukon nappasi vyölleen Ilkka Naski. Sissipuukko -kilpailua. Kilpailijat ampuivat ESA RANNISTO perinteisin reserviläisasein: Pistoolilla, reser-

Sissipuukko -kilpailusarjan voitti Ilkka Naski. Vieressä Riku Elo, joka sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi.


KARHU 27

Sissipuukko Tulokset: 1. Naski Ilkka 138 2. Koota Hannu 128 3. Lahtonen Pasi 98 4. Pihlajamäki Matti 90 5. Elo Riku 88 6. Huhtala Mikko 85 7. Kinnunen Jari 76 8. Varjus Antti 72 9. Kähkönen Markku 66 10. Palomäki Veikko 54 11. Kähkönen Mikko 49 12. Haanmäki Ismo 48 13. Julkunen Antti 48 14. Kaitale Olli-Pekka 48 15. Kivijärvi Rauno 47 16. Rantala Timo 42 17. Tuominen Erkki 40 18. Jokela Juha 38 19. Kivelä Seppo 37 20. Wikman Jani 36 Pisteitä keräsi 51 ampujaa

Sarvikypärä Tulokset: 1. Henri Haakana 2. Pasi Lönnberg 3. Antti Julkunen 4. Aki Kuusisto 5. Tero Mäntylä 6. Jari Kinnunen 7. Niklas Vainio 8. Ilkka Naski 9. Niko Seppänen 10. Harri Kuusisto Kaikkiaan 26 kilpailijaa

Jälleenlatauksessa pitää olla tarkkana ja supistus- ja luodinasetusholkit, ruutiannostelijat, latauspuristimet sekä nallittimet täytyy olla hyvässä järjestyksessä.

Jälleenlatauksen alkeiskurssi Harjavallassa Harjavaltaan kerääntyi heinäkuisena iltana toistakymmentä jälleenlatauksesta kiinnostunutta kuuntelemaan jälleenlatauksen alkeita ja myöskin suorittamaan käytännön harjoitteet. Illan aikana tuli tutuksi erilaiset latauslaitteet ja tarvikkeet kuin myös jälleenlatauksen monet tarkkuutta vaativat työvaiheetkin. Teoriaosuuden jälkeen siirryimme käytännön harjoitteisiin ja näytimme kuinka supis-

tus- ja luodinasetusholkit säädetään, haetaan ruutiannostelijasta oikea annos, kuinka latauspuristimia ja nallittimia käytetään ja miten hylsyt lyhennetään oikeaan pituuteen sekä kuinka patruuna syntyy. Jokainen kurssilainen latasi itse viisi patruunaa kaliiperissa 7.62x53R ja kurssin päätteeksi kävimme ampumaradan puolella toteamassa tuliko ladattua hyviä patruunoita ja hyvinhän ne tuntuivat käyvän.


Kuvat: Esa Rannisto

28 KARHU

Nakkilan Reserviläisten radalla voi ampua ilmapistoolilla ja -kiväärillä sekä takana näkyvällä uudella EcoAims laserpistoolilla.

Ampumaharrastuskerho ja Nakkilan Reserviläiset yhteistoiminnassa Satakunnan Samdy ry:n edustaja tiedusteli, että voisiko Nakkilan Reserviläiset järjestää ilma-aseradalla ampumaharrastuskerhon Samdy ry:n jäsenille. Satakunnan Samdy järjestää monipuolista toimintaa perheille eri puolella Satakuntaa. Nyt alkava Nakkilan ampumaharrastuskerho on suunnattu teini-ikäisille tytöille ja pojille. Nuoren ja vanhemman yhteiskerhoja on vähän. Myös pienemmät ovat tervetulleista. Ilma-aseet ovat raskaita ja laukaisu hyvin herkkä. Mietittiin, että onnistuvatko pienimmät ja vähällä ampumakokemuksella varustetut kerholaiset ampumaan siten, että harrastuksesta tulisi kiva. Toki vanhemmat olisivat lataajina ja ammunnan avustajina. Kerho toimisi myös lapsi-vanhempi kerhona.

Yhdessä ekoaseen hankintaan

Reserviläisten puolelta esitettiin yhteishankintana EcoAims laserpistoolia. Laserpistooli olisi kevyt käyttää ja ladata. Samoin aseen tuominen Samdyn tai reserviläisten tilaisuuksiin olisi oiva lisä kummankin yhdistyksen toimintaan. Samdyn hallitus päätyi

rahoittamaan pistoolin hankintaa. Ase settiin kuuluu myös osumasta ilmoittava taulu, laturit ja jalustan adapteri. Taululaite voidaan kiinnittää kameratripodiin ja ”ampumarata” voidaan sijoittaa hyvinkin rajalliseen tilaan. Pistoolin ja taululaitteen akun varauksen ilmoitetaan kestävän kolmekymmentä tuntia. Verkkovirtaa ja sähköjohtoja ei siis tarvita. Pistoolia on menestyksekkäästi käytetty myös ulkotiloissa. Kauvatsapäivillä yleisön ammuttamiseen ja omissa ulkoratakisoissamme esittelymielessä. Ensimmäinen ampumaharrastuskerhon kokoontuminen oli 5. lokakuuta. Tuolloin esiteltiin rata ja mahdolliset lajit. Ensimmäisellä kerralla harrastajien lukumäärästä ja tasosta riippuen muodostettiin kaksi ryhmää. Ajatuksena on, että pienempien kerho kokoontuu lauantaisin kello 14:00 – 16:00. Harjaantuneemman porukan kerho on tiistaisin kello 18:00–20:00. Paikalla saapui yhdeksän kerholaista ja vanhempaa. Jonkun verran mukaan liittyy uusia kerholaisia seuraaville kerroille. Joitakin ampumaharrastuksesta kiinnostuneita oli estynyt tutustumispäivänä tulemaan, mutta ovat tulossa

jatkossa. Kerhoon voi liittyä myöhemminkin ja harrastamassa voi käydä aina jos ja kun kerhopäivänä ehtii. Lauantaina ammuttiin kahdessa eri pisteessä. Laserpistoolilla ja ilmakiväärillä. Reserviläisillä oli kolme vetäjää paikal-

Nuoria ampujia ohjaavat Mika Rajala ja Esa Rannisto.


KARHU 29

la. Yksi ammunnan ohjaaja/lataaja ampumapisteessä jo kolmas neuvomassa. Kolme ohjaajaa on hyvä määrä, mutta kerhojen jakautuessa isompien ja pienempien ryhmiksi eri päiville; selvitään varmaan kahdella ohjaajalla kerhoillan aikana. Molemmat ampumapaikat olivat koko ajan käytössä. Ilmakiväärillä ammuttiin tuelta. Hyvin nopeasti kaikki ilmakiväärillä ampuneet saivat jyvän kohdalleen. Samanlainen kehitys tapahtui laserpistoolipaikassa. Tutustumistapahtuman jälkeen niin tutustujat, kuin reserviläisetkin totesivat tyytyväisenä tapahtuman onnistuneen. Ampujat saivat kotiin mukaan omat taulunsa. Jatkossa kokoonnumme Tiistai-iltaisin 18:00-20:00 isommat kerholaiset ja pienemmät Lauantai-päivällä kello 14:0016:00. Mukaan saa tarvittaessa ottaa pientä evästä ja juotavaa.

ESA RANNISTO, MIKA RAJALA ja PETRUS RAJALA

Vampulan Tili- ja Isännöinti Oy Laadukkaat puutuotteet massiivipuusta

PORIN PUUTUOTEOY

Alikyläntie 74, 28220 PORI Puuportaat

Kaapit

0400 597 529 Fax 02 639 4236 www.porinpuutuote.fi posti@porinpuutuote.fi

hammaslääkäri

Leena Lukka Isolinnankatu 22B, Pohjolan talo, Pori puh. 02 633 6005


30 KARHU

Vuoden aikana Tervasmäen ampuradalla kertyi 120 kilpailusuoritusta.

Nakkilalaiset radalla Nakkilan reserviläiset lähtivät radalle jo helmikuussa. Harjavallassa avattiin tuolloin ulkoratakausi. Sisätiloissa Ilma-aseradalla ammuttiin yhä kiivaasti. Omat Tervasmäen ruutiasekilpailukausi avattiin maaliskuussa. Huhtikuussa ammuttiin Tervasmäessä, mutta oltiin myös toisella tavalla ”radalla”. Yhdistys teki retken Turkuun Arma 2019 asemessuille. Junioriampujat Veeti ja Niilo vierailivat hieman kauempana olevalla radalla. Pojat osallistuivat Metsästäjäinliiton Ilma-aseiden SM-kilpailuihin Vuokatissa. Veeti ampui S15 sarjan Ilmahirvessä hopealle.

Nakkilan Tervasmäen kilpailuissa kävi 31 eri ampujaa kauden aikana. Kokonaisampujamäärä nousi kuudella. Vuonna 2018 ampumasuorituksia ruutiasekilpailuissa oli 106 kpl tänä vuonna 120kpl. Pelkästään kilpailuja ei Tervasmäessä ammuttu. Aloitimme keskiviikkoharjoitukset. Harjoittelimme kesäkuun loppupuolelta elokuun loppuun saakka. Yhdistys toi paikalle aseet ja halukkaat jäsenet pääsivät harjoittelemaan. Väkeä oli paikalla ihan mukavasti pitkin kesää. Ensi kaudella jatke-

taan harjoitusammuntoja. Kauden päätteeksi Antti Varjus voitti jäsentenvälisen kilpailun: Ruutiasemestaruuden ja koko kauden kokonaiskilpailun. Antti ampui ensimmäistä kauttaan Reserviläisten kilpailuissa. Ei ihan huonosti mennyt...

Menestystä myös vierailla radoilla

Nakkilan ruutiaseampujat kävivät ahkerasti Harjavallan ja kerran Punkalaitumen radoilla. Harjavallasta Nakkilalaiset saivat

Ulkoratakausi käsitti tänäkin vuonna kahdeksan osakilpailua. Uutena kilpailuna ammuttiin revolverilla. Revolverin kaliiberia rajattiin siten, ettei pienoisrevolverilla voinut osallistua kilpailuun. Järjestäjiä hiukan mietitytti, että jääkö osallistujamäärä kovinkin alhaiseksi. Toisin kävi, sillä kilpailijoita oli 17. Kauden toiseksi suurin osallistujamäärä, sillä vain Sammon pytyn harjoituksen reserviläiskiväärillä mennessä yhdellä edelle.

Radalla ei pelkästään paukutella – joidenkin pitää aina huolehtia, että puitteet ovat kunnossa. Pasi Lahtonen paikkaa ja järjestelee kisatauluja.

Kuvat: Esa Rannisto

Ulkorata ahkerassa käytössä


KARHU 31 kauden päätteeksi kotiin tuomisia. Hannu Koota voitti hopeaa ja Pasi Lahtonen voitti pronssia. Punkalaitumelta Reserviläispiirin kivääriaseiden joukkuekilpailuista nakkilalaisilla tuomisinaan hopeaa ja pronssia. Harjavallan viedessä kultaa joukkue- ja henkilökohtaisessa kilpailussa. Kävimme myös Porissa tutustumassa Satakunnan ampujien ilma-aserataan. Raimo Suominen esitteli monipuolisen radan. Retkemme tarkoitus oli tutustua radalla oleviin elektronisiin taululaitteisiin. Niitä päästiin myös testaamaan. Varsin käteviä laitteita. Laukauksen jälkeen osuman voi lukea näytöltä ampumapöydältä. Kiitokset ampujille ja järjestelyissä mukana olleille. Erityinen kiitos Pasi Lahtoselle ammuntojen suunnittelusta, ammuntojen vetämisestä ja mukavan päätösjuhlan puitteista.

UPSEERIEN, OPISTOUPSEERIEN, RESERVIUPSEERIEN JA RESERVIALIUPSEERIEN JÄSENKERHO

Huovinrinteen Upseerikerho ry. Huovinrinteen Upseerikerho p. 044 291 0281 / Marja-Leena Kankare Palvelemme erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.

ESA RANNISTO

ÖLJYSÄILIÖHUOLTO VELI-MATTI OJALA Suoritan puhdistuksia, tarkastuksia, korjauksia ja suojauksia

edullisesti, ilman matkakuluja

040 543 3450 Antti Varjus menestyi erinomaisesti kauden kilpailuissa.


32 KARHU

Kuvat: Pasi Lahtonen

TULOKSIA

300 metrin perinnekiväärikisa ammuttiin kirpeässä syyssäässä.

Satakunnan reservipiirien avoin perinneasekilpailu Harjavallassa 5.10.

Perinnekivääri 300m makuu 30 ls. Sarja H 1. Palomäki Veikko 2. Levola Jukka 3. Afkir Aleksi 4. Kähkönen Mikko 5. Varjus Antti 6. Kovanen Tommi 7. Julkunen Antti

Harjavallan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Nakkilan Res Harjavallan Res Harjavallan Res

Sarja H50 1. Pihlajamäki Matti 2. Haanmäki Ismo 3. Koota Hannu 4. Tupi Kullervo 5. Sitkiä Pasi 6. Kähkönen Markku 7. Hautajärvi Paavo 8. Tuominen Erkki

Ulvilan Res Ups 206 Harjavallan Res 199 Nakkilan Res 184 Harjavallan Res Ups 179 Harjavallan Res 162 Nakkilan Res 159 Noormarkun Seud. RU 142 Harjavallan Res 67

245 197 172 160 159 155 59

Perinnepistooli 50m 30 ls. Sarja H 1. Palomäki Veikko 2. Kähkönen Mikko 3. Varjus antti

Harjavallan Res Nakkilan Res Nakkilan Res

215 183 167

Ulvilan Res Ups Harjavallan Res Ups Ulvilan Res Ups Harjavallan Res Nakkilan Res

258 246 245 154 96

Sarja H50 1. Lukka Juhani 2. Tupi Kullervo 3. Pihlajamäki Matti 4. Haanmäki Ismo 5. Kähkönen Markku


KARHU 33

Elise Rostedt

Elise Rostedt

Markku Kähkösen tyylinäyte Lahti-pistoolilla. Oikutteleva lipas haittasi vähän suoritusta ja ampujien parissa spekuloitiin lippaan takuuajan voimassaoloa.

Matti Pihlajamäen osumia tulkkaamassa Mikko Kähkönen ja kirjaamassa Aleksi Afkir.

Porin Seudun Maanpuolustusnaiset Ry huomioi pitkäaikaisia aktiivisia jäseniään. Tuija Vesa nimettiin Kunniapuheenjohtajaksi ja Paula Kangas Kunniajäseneksi. Heille lahjoitettiin Maanpuolustusnaisten Liiton silkkihuivi ja ”Pellavankukka”-pinssi.

Maanpuolustusnaisten liitto ry:n Satakunnan piirin koulutukset aloitettiin järjestökoulutuksella, joka pidettiin Raumalla 8.10.2019.


34 KARHU

KOKOUKSIA

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Satakunnan Reserviläispiiri ry Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry

Syysvuosikokous

PIIRIEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SYYSKOKOUKSET

keskiviikkona 30.10. 2019 klo 19.30 reserviläisyhdistysten kerhohuoneella osoitteessa Valtakatu 5, 3. krs. 26100 Rauma (Hotel Raumanlinna).

torstaina 31.10.2019 klo 19.30

Kahvitarjoilu.

Rauman Seudun Reserviläiset ry:n

Noormarkun kirjasto, Laviantie 4, 29600 Noormarkku Alustukset klo 18.00: Reserviläisurheiluliitto, puheenjohtaja Erkki Saarijärvi, MPK Lounais-Suomen koulutuspäällikkö Antti Koskela Kahvitarjoilu 17.30 – 18.00

Kokouksissa käsitellään piirien sääntömääräiset asiat. Maanpuolustusnaisten liitto Satakunnan piirin asialistalla sääntömuutos. Virallisilla kokousedustajilla tulee olla valtakirja omista yhdistyksistään. Muilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenet tervetuloa !

Hallitukset

VAPAAEHTOISEN MAAN Satakunnan Länsi-Suome


KARHU 35

Ulvilan reserviupseerikerho ry:n

PORIN RESERVIUPSEERIKERHON

SYYSKOKOUS pidetään maanantaina 28.10.2019 klo 18.00 Cafe Hellmanin tiloissa, Friitalantie 11 B, Ulvila.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

MAANANTAINA 28.10. KLO 18

sesta kiinnostuneet tervetulleita

Syyskokous järjestetään kerhotiloissa, Uusikoivistontie 83 as 57 (12. krs), Pori. Hallitus esittelee toimintasuunnitelman, talousarvion ja valitaan seuraavan kauden henkilöt luottamustoimiin, sekä käsitellään muut sääntöjen määräämät asiat. Tilaisuudessa palkitaan kesän kerhoammunnoissa menestyneet.

kuuntelemaan.

Tervetuloa!

Tilaisuus alkaa MPK Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Petri Kososen alustuksella, jota ovat kaikki maanpuolustuk-

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa, hallitus

NPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: n Osuuskauppa, en Osuuspankki,

Kankaanpään Seudun Reserviupseerit ry ja

Kankaanpään Reserviläiset ry SYYSKOKOUKSET torstaina 14.11.2019 klo 18.00 Sotilaskoti Niinisalo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokouksia käydään läpi ajankohtaisia asioita vuoden kilpailu- ym. toiminnoista. Kahvitarjoilu Tervetuloa Hallitukset


KARHU-LIITE 36 KARHU

Esittelyssä Suomen Reserviupseerilii

Suomen Reserviupseeriliiton nykyinen puheenjohtaja, argonomi majuri Mikko Halkilahti ei ole käytettävissä puheenjohtajan tehtävään seuraavalle kolmivuotiskaudelle, joten liittoon valitaan uusi puheenjohtaja liittokokouksessa marraskuussa Turussa. Mukaan puheenjohtajakilpailuun on ilmoittautunut 5 ehdokasta, jotka esittelemme aakkosjärjestyksessä seuraavaksi. Kursivoidut tekstit ovat ehdokkaiden itsensä tuottamaa. Esittelyt on toimittanut Karhu-lehdelle Eemeli Lappalainen

Leila Kaleva Kaleva on 43-vuotias reservin luutnantti ja aktiivinen MPK:n kouluttaja, sekä harjoitusten ja kurssien johtaja. Kaleva on toiminut aktiivisena koulutuksen kehittäjänä MPK:n Ilmapuolustuspiirissä. Hän on harrastanut SRA-ammuntaa ja on aktiivinen Helsingin Reserviupseerien ilmailukerhossa. Päivätyö liittyy sekin ilmailuun, sillä Kaleva toimii Finnairin strategiajohtajana. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hän suoritti Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa ja Satakunnan Lennostossa 1995-1996. Reserviupseeriksi hän kouluttautui 2010-2011 reserviupseerikurssilla Haminassa TK7/238 jalkaväkilinjalta. Kalevan vahvuutena on vankka strateginen osaaminen, sekä maanpuolustuskoulutuksen operatiivinen kokemus. Hänen kokemuksensa luottamustoimista maanpuolustusjärjestöissä on ehdokkaista vaatimattomin, eikä hänellä ole aiemmin ollut merkittäviä luottamustoimia Reserviupseeriliitossa. Toisaalta liiton keskeisten vakanssien ulkopuolelta tulevalla ei myöskään ole kalkkiutuneita toimintatapoja painolastinaan, minkä voi lukea hänen vahvuudeksi. Kaleva asuu miehensä Atte Kalevan kanssa Helsingissä ja on syntyjään PohjoisSatakunnasta Siikaisista. Koulutukseltaan Kaleva on DI.


iton puheenjohtajaehdokkaat

KARHU37 37 KARHU

Omaesittely: Leila Kaleva

Reserviupseeriliitto on maanpuolustusaatteen eturivin lipunkantaja ja merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Liiton yhteiskunnallista roolia ja edunvalvonnan vaikuttavuutta pitää kuitenkin terävöittää. Haluan tuoda strategisen osaamiseni ja johtajakokemukseni liiton käyttöön ja olla viitoittamassa liiton tulevaisuutta. Siksi olen ehdolla liiton puheenjohtajaksi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä on ollut myllerryksessä lakimuutosten myötä. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astuu voimaan vuoden vaihteessa ja käynnissä on kiivas työ toiminnan järjestelemiseksi vuodelle 2020. Siviilityössäni strategiajohtajana olen tottunut siihen, että muutos on jatkuvaa. Muutoksessa proaktiivinen ote ja ennakointi on olennaista. Vision ja strategian on oltava kirkas näyttäen tietä tulevaan. Luonnos RUL:n kolmivuotissuunnitelmaksi vuosille 2020-2022 sisältää oikeita asioita ja oikean suunnan. Liiton strategia on hyvä ja kattava. Kuitenkin esimerkiksi lakimuutoksiin vaikuttamisessa on osittain epäonnistuttu, koska asialle ei ole riittävän ajoissa annettu riittävää fokusta. Todellinen vaikuttaminen olisi vaatinut tiivistä yhtedenpitoa lainsäädäntöä valmistelevaan tahoon pelkän passiivisen sidosryhmäkuulemiseen kutsua odottelevan taktiikan sijaan. Suhteet eivät synny hetkessä, niiden luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Strategia on valintojen tekemistä ja priorisointia. Liiton tärkeimmät tehtävät tulevalle kolmivuotiskaudelle ovat: Lakimuutosten negatiivisten vaikutusten minimointi maanpuolustuskoulutukseen ja vapaaehtoisten kouluttajien motivaatioon. Vapaaehtoista maanpuolustusta säätelevän lain käytännön sovellutukset puhuttavat nyt laajasti ja iso osa työstä pitää saada valmiiksi jo tämän syksyn aikana. Muutoksia tarvitaan lyhyellä aikavälillä lain soveltamista määrittäviin asetuksiin ja pidemmällä aikavälillä myös lakiin. Laki on säädetty kiireellä, eikä siitä ehditty antaa riittävää ohjeistusta ja toimintamalleja soveltamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on MPK:n ammunnat, jotka jouduttiin keskeyttämään hetkeksi uuden lainsäädännön ymmärrysvaikeuksien seurauksena. Sen sijaan, että meidän tarvitsisi pohtia toteutuuko nykyisessä lain säätämisessä edes eduskunnan tahto, tarvitsemme kanavan yhteistoimintaan lakeja valmistelevien virkamiesten kanssa, voidaksemme todeta siinä ainakin toteutuvan maanpuolustustahdon. Tästä syystä RUL:n on pystyttävä astumaan askeleen verran pidemmälle ja päästävä negatiivisten vaikutusten minimoimisesta tilanteeseen, jossa sen positiivista tahtoa kuullaan ja lain valmisteluissa aidosti huomioidaan. Proaktiivinen edunvalvonta edellyttää aktiivista viestintää, hyviä suhteita päätöksentekijöihin ja uutta otetta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Me reserviläiset tiedämme ja tunnemme, mitä maanpuolustustyö on. Muuttuneen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön myötä myös laajemman joukon tulee ymmärtää maanpuolustustyön ja ampumaharrastuksen tärkeys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Ilman laajempaa ymmärrystä ja tukea maanpuolustukselle ja ampumaharrastukselle tulemme myös jatkossa kohtaamaan haastavia muutoksia. RUL:n osallistuminen SuomiAreenaan on hyvä avaus ja tämänkaltaista tarvitaan. Hyvät ja tiiviit suhteet päätöksentekijöihin ja laaja yhteiskunnallinen verkostoituminen ovat avainasemassa ja suhteiden luomiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti entistä enemmän ja uudenlaisia keinoja hyödyntäen. Linjaukset eivät saa olla siitä kiinni, mikä puolue milloinkin on vallassa. Voisimmeko jatkossa olla tuomassa ampumaharrastusta laajemman joukon tietoisuuteen esimerkiksi kohdennetuilla SRA-ammunnan esittelyillä? Naisten osallistuminen maanpuolustukseen keskusteluttaa myös laajasti tällä hetkellä. Voisiko lyhyt maanpuolustuskurssi olla tapa kasvattaa tällä hetkellä ulkopuolelle jäävän puolikkaan ikäluokan ymmärrystä puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen realiteeteista? Nuorisotoiminta on sijoitus tulevaisuuteen.

Kilpailu vapaa-ajasta kiihtyy entisestään ja on tärkeää saada nuoret mukaan toimintaan heti kotiutumisen jälkeen. Tämän vuoksi onkin ilahduttavaa nähdä, että Opiskelijain Reserviupseeripiirin jäsenmäärässä on nouseva trendi. Muilla piireillä trendi on toiseen suuntaan. Eli emme pysty pitämään toimintaan mukaan saaduista nuorista kiinni. Nuorisoupseerien nimeäminen on oikeansuuntainen askel, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti RUL on reserviupseerien valmiuksia kehittäva »toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjesto». Toiminnallisuuden pitäminen ytimessä houkuttaa nuorempia upseereita mukaan. Mahdollisuudet kehittää itseään ja johtamistaan, osallistua mielenkiintoiseen ja aktiiviseen toimintaan sekä kansainvälisyys ovat avainasioita vapaa-ajasta kilpailtaessa. Asiakaslähtöisyys on nuorille upseereille arkipäivää ja sitä sen tulee olla myös meille muille vapaa-ajasta kilpailtaessa. Näiden kolmen kärjen lisäksi liiton kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman mukainen työ on olennaista. Esimerkiksi perinnetyön vahva traditio on toimintamme perustaa. Arvomme ovat isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Näillä jäsenistömme yhteisillä arvoilla tekemisemme kantaa pitkälle. Toimintamme perustuu motivoituneisiin ja vapaaehtoisiin toimijoihin kerhoissamme ympäri Suomen. Sitä motivaatiota ja ylpeyttä toiminnasta meidän tulee vaalia ja ruokkia. Toivottavasti pystymme puheenjohtajakisan avulla nostamaan ajankohtaisia maanpuolustusasioita laajempaan keskusteluun.


KARHU-LIITE 38 KARHU

Esittelyssä Suomen Reserviupseerilii

Veli-Matti Kesälahti Kesälahti on 47-vuotias reservin kapteeni ja liiton toinen varapuheenjohtaja, sekä Etelä-Karjalan piirin puheenjohtaja. Kesälahti on toiminut Imatran reserviupseerikerhossa puheenjohtajana 2005 – 2015, Etelä-Karjalan piirihallituksessa varapuheenjohtajana 2009 – 2013 ja piirin puheenjohtajana 2014 – 2019, liittohallituksessa 2009 – 2010 ja 2014 – 2018, sekä liittovaltuustossa 2011 – 2013. Hän on erityisesti kunnostautunut uusien jäsenten hankinnassa ja saanut pitkälle toista sataa uutta jäsentä mukaan liiton toimintaan. Tästä hänet on useana vuonna palkittu Suomen Reserviupseeriliiton aktiivisimpana jäsenhankkijana. Kesälahti työskentelee Etelä-Karjalan liiton palveluksessa yhteyspäällikkönä kansainvälisten asioiden parissa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu edunvalvonta, minkä takia hänelle on rakentunut hyvät verkostot poliittisten ja muiden päättäjien suuntaan. Kesälahden vankat näytöt kerho-, piiri- ja liittotason luottamustoimissa puhuvat puolestaan. Hän asuu puheenjohtajaehdokkaista kauimpana Helsingistä, joten hänen haasteenaan on vakuuttaa liittokokousväki omasta matkustusvalmiudestaan Ruokolahden ja Helsingin välillä, jota liiton puheenjohtajan kolmivuotiskauden aikana saa sahata kyllästymiseen asti. Kesälahden perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta (9 ja 17 v.). Koulutukseltaan hän on FM.

Kesälahden vaalilupaukset: Jäsenmaksulle lisää vastinetta kannustamalla yhdistykset tarjoamaan kiinnostavaa ja monipuolista toimintaa. Reservin urapolku: siiviliosaamisen ja omaehtoisen kouluttautumisen parempi huomioiminen sa-sijoituksissa, varttuneemmille upseereille tehtäviä kokonaisturvallisuuden parissa. Liiton jäsenmäärä takaisin kasvu-uralle.


iton puheenjohtajaehdokkaat Omaesittely: Veli-Matti Kesälahti

KARHU 39 39 KARHU

Vankka maanpuolustustausta Varusmiespalveluksen suoritin Lapin Ilmatorjuntarykmentissä. Hyrylän (AUK1), Haminan (RUK 198 Myrsky) ja kokelaskauden jälkeen v. 1992 liityin syntymäkuntani Sallan Reserviupseerien jäseneksi. Opinnot suoritin Tampereen yliopistossa, josta filosofian maisteriksi valmistuttuani muutin työn perässä v. 2000 Etelä-Karjalaan ja siirryin samalla Imatran Reserviupseerikerhon jäseneksi. Imatran reserviupseerikerhossa toimin 2005 - 2015 puheenjohtajana. Etelä-Karjalan piirihallituksessa olin 2009 - 2013 varapuheenjohtajana ja 2014 - 2019 piirin puheenjohtajana. Liittotasolla olen toiminut kuluvan vuoden 2. varapuheenjohtajana ja sitä ennen useita vuosia liittohallituksen jäsenenä, yhden kolmivuotiskauden liittovaltuustossa ja pitkään myös kv-toimikunnan jäsenenä. Kerhon puheenjohtajuudesta luovuttuani v. 2015 olen voinut suunnata entistä enemmän resurssejani piiri- ja liittotason tehtäviin. Tulevia – toivon mukaan RUL:n tehtävien täyttämiä – vuosia silmällä pitäen olen ilmoittanut, etten ole enää ensi vuonna käytettävissä piirin johtotehtäviin. Kertausharjoituksiin olen päässyt osallistumaan kiitettävässä määrin monipuolisissa, haastavissa tehtävissä, joita on tiedossa jatkossakin. Tuloksia reserviupseeritoiminnassa Reserviupseerina ja RUL:n aktiivina olen ollut ”kädet savessa tekijä” pyrkien johtamaan ja saamaan joukot liikkeelle omalla esimerkilläni. Olen ollut järjestämässä useita isoja tapahtumia, esim. RESUL:n valtakunnallinen talvijotos 2014 ja Lappeenrannan liittokokoustapahtuma 2016. Myös yksi toimintamme elinehdoista, jäsenhankinta, on ollut lähellä sydäntäni. Vuosien mittaan olen henkilökohtaisesti hankkinut RUL:lle pitkälti toista sataa uutta jäsentä ja ennen kaikkea saanut monia innostumaan mukaan reserviläistoimintaan. Toiminnan tulokset ovat olleet nähtävillä johtamissani paikallisyhdistyksessä ja piirissä. ImRu on 2000-luvulla noussut uinuvasta kerhosta monipuolista toimintaa tarjoavaksi vakiinnuttaen paikkansa liiton aktiivisimpien yhdistysten joukossa toimintakilpailun perusteella. Myös Etelä-Karjalan reserviupseeripiiri on viime vuosina nostanut kohisten sijoitustaan RUL:n piirien joukossa ollen mm. kärkisijoilla Taistelukoulun kilpi ja Kalevan malja -kisoissa sekä prosenttiammunnassa. Työtehtävät tukevat toimintaa Työskentelen Etelä-Karjalan liiton palveluksessa yhteyspäällikkönä kansainvälisten asioiden parissa. Tehtäväkenttääni kuuluu myös edunvalvonta-asioita, minkä ansiosta minulle on rakentunut hyviä verkostoja poliittisten ja muiden päättäjien suuntaan. Niistä kontakteista on varmasti hyötyä myös RUL:n toiminnassa. Olen toiminut aiemmin mm. yritysasiantuntijana, yrittäjänä ja vt. toimitusjohtajana liikkeenjohdon konsulttiyrityksessä. Poliittisesti olen sitoutumaton. Luonteeltani olen vastuuntuntoinen ja rauhallinen, en vähästä hätkähdä, ja pyrin löytämään asioihin aina neuvotteluratkaisut. Näkemyksiä RUL:n tulevaisuudesta Tulevien vuosien haasteina on vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädännön muutoksien aiheuttamat vaikutukset toimintaan, ampumataidon ylläpitomahdollisuuksien turvaaminen (lupakäytännöt, ratatarjonta) sekä maanpuolustusajattelun laajentaminen muuttuvassa maailmassa perinteisestä sotilaallisesta entistä enemmän kokonaisturvallisuuden suuntaan. Avainasemassa on nuorten jäsenten saaminen innostettua toimintaan tiiviimmin mukaan. Entistä paremmin olisi pystyttävä tarjoamaan jäsenmaksunvastinetta 25-35 –vuotiaalle jäsenkunnalle. Myös jäsenhankinnassa painopiste tulisi olla tuossa ikähaarukassa. Yhdistyksille ja jäsenhankkijoille esittäisin entistä tehokkaampia kannustimia. Reservin urapolussa on mielestäni paljon kehittämisen varaa: jäsenistömme monipuolista siviiliosaamista ja omaehtoista kouluttautumista tulisi hyödyntää enemmän SA-sijoituksissa ja toisaalta kokeneille reserviupseereille tulisi tarjota uudelleensijoittumismahdollisuuksia kokonaisturvallisuusalan muihin tehtäviin kun ikä tulee SA-tehtävässä vastaan. Imagollisesti RUL on arvostettu ja avainsidosryhmien keskuudessa kohtalaisen hyvin tunnettu järjestö. Viestinnässä tulisi ottaa uudet mediat ja kanavat tehokkaampaan käyttöön. Kiinnostava toimintatarjonta ja kohdennettu jäsenistön tavoittaminen on avainasemassa. Puheenjohtajuus Tämän vuoden aikana olen RUL:n 2. varapuheenjohtajana saanut arvokasta kokemusta liiton johtotehtävistä ja päässyt vaikuttamaan toiminnan suuntaan. Olen vastuuntuntoinen ja aikaan-saava, kentän hyvin tunteva, yhteistyökykyinen käytännön toimija. Kokemus (sekä työn että järjestötoiminnan kautta) edunvalvontatyöstä, sidosryhmäsuhteiden hoitamisesta ja kansainvälisistä toiminnoista tukee tehtävän hoitoa. Näillä eväillä lupaan antaa parhaan panokseni Suomen Reserviupseeriliiton tarkoitusperien hyväksi, mikäli tulen arvokkaaseen ja vaativaan tehtävään, RUL:n puheenjohtajaksi valituksi.


KARHU-LIITE 40 KARHU

Esittelyssä Suomen Reserviupseerilii

Tuomas Kuusivaara Kuusivaara on 46-vuotias reservin luutnantti ja hän on Reserviupseeriliiton järjestötoimikunnan puheenjohtaja. Hänellä on kertynyt vankka kokemus liiton eri toimikuntien toiminnasta, sekä kattava historia kerho- ja piiritason toiminnasta Etelä-Hämeessä. Kuusivaara on toiminut muun muassa Valkeakosken Reserviupseerikerhon hallituksessa 2005-2017, joista neljä viimeisintä vuotta kerhon puheenjohtajana. Hän on ollut Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin hallituksen jäsen 2006-2017 ja toiminut Reserviupseeriliiton mentortoimikunnan puheenjohtajana. Vuoden 2018 hän on ollut myös liiton työvaliokunnan asiantuntijajäsen. Kuusivaara on ollut Discendum Oy:n varatoimitusjohtaja vuodesta 2001 alkaen. Discendum Oy tarjoaa verkkopalveluita oppimisen ja osaamisen hallintaan, sekä tuottaa konsultointipalveluja. Työelämässä Kuusivaara on hankkinut taitoja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta, myynnistä ja markkinoinnista. Kuusivaara oli ehdolla Reserviupseeriliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi vuodelle 2019, mutta hävisi liittovaltuuston äänestyksessä niukasti paikan Veli-Matti Kesälahdelle äänin 19-17. Samalla liittovaltuusto valitsi Aaro Mäkelän yksimielisesti liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajakisassa Kuusivaara jäi siis kolmannelle sijalle, mutta pystyykö hän saamaan kerhoista riittävästi tukea yltääkseen puheenjohtajakisassa korkeammalle sijalle? Koulutukseltaan Kuusivaara on HuK.

Kuusivaaran vaalilupaus: Pidetään liitto ja sen toiminta parhaassa mahdollisessa kunnossa jotta se on kolmen vuoden kuluttua nykyistä parempi.


iton puheenjohtajaehdokkaat

KARHU KARHU41 41

Omaesittely: Tuomas Kuusivaara

Mitkä ovat vahvuutesi liiton puheenjohtajan? Kokemus liiton toiminnasta toimikuntatyöskentelyn kautta ja vankka kokemus piiri- ja kerhotasolla tuloksellisesta toiminnan johtamisesta. Hyvä ymmärrys erilaisten toimintamuotojen tarjoamisesta jäsenistölle ja sen tarpeellisuudesta. Työelämässä hankitut taidot asiantuntijaorganisaation johtamisesta, myynnistä ja markkinoinnista. Hyvät sosiaaliset taidot, sekä kyky kuunnella ja tulla toimeen erilaisten henkilöiden kanssa. Kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja valita kulloinkin tärkeät strategiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Johtajana heittäydyn täysillä mukaan oman joukkueeni puolesta. Mitä uutta toisit liiton toimintaan? Tämän hetkisen käsitykseni mukaan liiton toimita on hyvää. Uutena toimintatapana haluaisin lisätä eri toimikuntien välisiä synergiaetuja tehostamalla niiden yhteistoimintaa. Tärkeimmät tehtäväsi ja saavutuksesi vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa? Ehdottomasti tärkeimmäksi henkilökohtaisella tasolla on Valkeakosken reserviupseerikerhon puheenjohtajuus 2014 jolloin voitimme myös toimintakilpailun. Lisäksi järjestötoimikunnan puheenjohtajuus vuodesta 2018 alkaen. Ensimmäisenä vuotena saimme aloitettua toimintapistejärjestelmän uudistushankkeen ja nyt vuonna 2019 se on jalkautettu sekä otettu käyttöön. Mentoroinnin tuomisen osaksi liiton toimintaa ja sen edelleen kehittämisen osana mentortoimikunnan toimintaa. Oman reserviläisurasi kohokohdat ja mitkä asiat ovat sinulle läheisimpiä vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa?

Järjestötoimintaan monipuolisesti osallistuminen tuo monia erilaisia kokemuksia, joista toisen nostaminen toista korkeammalle on vaikeaa. Olen saanut toimia monipuolisissa tehtävissä omalla reserviläisurallani, joka on painottunut erilaisten vastuutehtävien hoitamiseen niin järjestö-, piiri- ja liittotasolla. Parhaat muistot ovat jääneet onnistuneista harjoituksista omaan SA-tehtävään liittyen joista on jo kulunut aikaa. Parhaat viimeaikaiset kokemukset ovat tulleet mentortoimintaan osallistumisesta. Keskustelut nuorten kanssa ja niiden avulla saavutetut asiat, uudet ajatukset tai toimintatavat ovat johtaneet nuorten onnistumisiin omalla siviiliurallaan. Tämä on ollut erinomaisen palkitsevaa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen haasteet seuraavan kolmen vuoden aikana? Uuden hallituksen määrärahojen lisäykset kertausharjoitusten lisäämiseksi vaikuttavat hyviltä, on kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että ne kohdentuvat kokonaisturvallisuuteen nähden oikein ja että mahdollisimman laaja osa reserviläisistä saa pidettyä osaamistaan yllä. Uusi aselaki ja etenkin sen soveltaminen ovat aiheuttaneet haasteita ampumatoiminnan mielekkäälle jatkamiselle. Liiton tulee olla mukana yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa tukemassa ampumatoiminnan mahdollistamista. Tärkeimmät asiat Reserviupseeriliitossa seuraan kolmen vuoden aikana? Yleinen maanpuolustustahto on mittausten mukaan ollut laskussa. Tämä laskusuhdanne pitää pystyä kääntämään seuraavan kolmen vuoden aikana. Liiton pitää säilyttää ja parantaa toimintakykyään edelleen vuosina 20202022. Hyvän toimintakyvyn edellytyksenä on jäsenmäärän säilyttäminen ja mahdollinen kasvattaminen parantamalla jäsenhuoltoa ja miettimällä uusia toimintamuotoja jäsenhankinnan tehostamiseksi. Näkemyksesi Reserviupseeriliiton vahvuuksista ja haasteista. Kuinka haasteisiin vastataan? Vahvuutena etenkin osaavat jäsenistö, jolla on kykyä ja halua osallistua liiton toimintaan ja sen kehittämiseen. Taloustilanne on hyvä ja yhteistyö muiden järjestöjen ja sidosryhmien osalta toimii hyvin. Jäsenmäärä pitäisi pysytä pitämään vähintään samalla tasolla mitä se nyt on ja tämä edellyttää hyvillä uusia toimintamalleja nuorten saamiseksi ja etenkin sitouttamiseksi mukaan toimintaan. Toimintaedellytykset myös pienissä kerhoissa kasvukeskusten ulkopuolella on pystyttävä turvaamaan. Tämä vaatii paremman ymmärryksen muodostamista vallitsevasta tilanteesta ja uudenlaisten mallien suunnittelua.


KARHU-LIITE 42 KARHU

Esittelyssä Suomen Reserviupseerilii

Aaro Mäkelä Mäkelä on 36-vuotiaana reservin yliluutnanttina nuorin puheenjohtajaehdokas. Mäkelä on toiminut Reserviupseeriliiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuodesta 2014, sekä liiton edustajana MPK:n hallituksessa vuodesta 2016. Hänen ansioluettelonsa vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralta on puheenjohtajaehdokkaista kattavin – alkaen Tykistöprikaatin saapumiserästä II/2002, jatkuen katkeamattomana ja monivivahteisena aina näihin päiviin saakka. Erityisesti hän erottuu muista ehdokkaista vankalla talousosaamisellaan. Mäkelä on toiminut liiton taloustoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2008, MPK:n talousvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2012 ja sen puheenjohtajana vuodesta 2016, sekä Helsingin Reserviupseeripiirin taloudellisena neuvonantajana vuodesta 2012. Mäkelä työskentelee ALM Partners Oy:n toimitusjohtajana, jossa hänellä on johdettavanaan 75 henkilöä. ALM Partners on finanssialan palveluita ja ratkaisuja tarjoava yritys, jolla on liiketoimintaa etupäässä Suomessa ja Ruotsissa. Aikaisemmin Mäkelä on toiminut muun muassa Aktia Pankin osastopäällikkönä ja riskianalyytikkona. Mäkelä on jäsen peräti neljässä liittoon kuuluvassa yhdistyksessä: Kanta-Helsingin Reserviupseerit ry, Jyväskylän Reserviupseerit ry, Jyväskylän Akateemiset Reserviupseerit ry ja Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry. Mäkelän heikkoutena voidaan pitää ajankohtaa, jona hän pyrkii liiton kärkipaikalle. Hänen työelämänsä on nyt kiihkeimmillään, vapaa-aika täynnä harrastuksia ja kaiken lisäksi kotona on vaimo ja kaksi pientä lasta (2 ja 0 v.). Löytyykö ruuhkavuosia elävältä nuorelta mieheltä aikaa ja paukkuja liiton menestyksekkääseen johtamiseen? Mäkelä on koulutukseltaan KTM.

Mäkelän vaalilupaukset: Päivitystyö liiton tarjoamien palveluiden terävöittämiseksi. Jäsentarjoamamme viestinnässä ja kohdentamisessa on edelleen parannettavaa. Jäsenmäärä nousuun. Haluaisin ajantasaistaa liiton kokous- ja työskentelymalleja. Saavutamme entistä laajemmin yhdessä valmistellen enemmän. Vastuiden ja liiton keskeisten hankkeiden ja tehtävien entistä laajempi jakaminen. Nykyistä laajemmalla vastuujoukolla voimme saavuttaa entistä vahvempia tuloksia, sillä yksittäiset vastuuhenkilöt vastuutehtävissään eivät voi omia työmääriään moninkertaistaa.


iton puheenjohtajaehdokkaat Omaesittely: Aaro Mäkelä

KARHU 43 43 KARHU

Olen otettu saamastani laajasta, koko maan kattavasta tuesta ja kannustuksesta hakea Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) puheenjohtajan tehtävään. Vahvan tuen ja aiemman kokemukseni perusteella koen olevani tehtävään valmis, kyvykäs ja motivoitunut. Olenkin ilmoittanut ehdokkuudestani jo hyvissä ajoin, 24.11.2018 liittovaltuuston kokouksen yhteydessä. On hienoa, että RUL:n puheenjohtajaksi on useita ehdokkaita. Mielestäni tämä kertoo puheenjohtajatehtävän arvostuksesta sekä yhtä lailla meidän reserviupseerien kyvykkyydestä ja halukkuudesta vastuunkantoon. On upeaa olla yksi meistä puheenjohtajaehdokkaista. Liittokokoustapahtuman oltua edellisen kerran Turussa 12 vuotta sitten, oli puheenjohtajuutta tavoittelemassa myös viisi ehdokasta. Tuolloin olin paikalla RUL:n hallituksen jäsenenä ja Opiskelijain Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Tehtävään tuli valituksi Mika Hannula: tämän jälkeen 2008 alusta lähtien on minun ollut kunnia olla liiton johtoryhmänä toimivan työvaliokunnan jäsenenä ja talousvaliokunnan puheenjohtajana, sekä edelleen vuosittain kasvavin vastuin liiton johto- ja varapuheenjohtajatehtävissä. Ensimmäisinä vuosina korostui vastuurooli liiton talouden vakauttamisessa ja kehittämisessä: nykyisin liiton sijoitustoiminnan tuotoilla voidaan nykyisin kattaa yli 20 % liiton varsinaisen toiminnan kuluista, sijoitusten positiivisesta (reaali)arvonkehityksestä tinkimättä. Myöhempinä vuosina vastuualueisiini on lisäksi kuulunut mm. liiton koulutus- ja varautumistoiminnata, ampumatoiminnata ja liikuntatoiminta, sekä liiton toimisto. Näinpä nyt liittokokouksen 2019 puheenjohtajavaalissa kolmivuotiskaudelle 2020-2022 voitaneen sanoa, että olen toisaalta iältäni nuorin (s. 1983) ja toisaalta liiton vastuutehtävissä kokenein ehdokas. Olen nyt toiminut liiton 1. varapuheenjohtajan vastuullisessa tehtävässä vuodesta 2014 lähtien. Tässä ja myös aiemmin 2. varapuheenjohtajan tehtävässä olen nähnyt mitä puheenjohtajan työ vaatii. Olen jakanut työ-, edustus- ja vastuutehtäviä puheenjohtajan, toiminnanjohtajan ja muun työvaliokunnan kesken, sekä muodostanut vahvat verkostot ja henkilösuhteet, jotka ovat puheenjohtajana toimiessa tarpeelliset. RUL:n puheenjohtajan tehtäviä tulee hoidettavaksi yli 100 päivänä vuodessa; näin nimittäin on jo liiton 1. varapuheenjohtajankin tehtävässä. Puheenjohtajan tehtävistä, haluttiin tai ei, noin 80 % suuntautuu Helsinkiin. Vaikka Laihialta kotoisin olenkin ja aikani Jyväskylässä asunut, ei RUL:n puheenjohtajan tehtävän kannalta ole haitaksi, että asumme nykyisin Helsingin ydinkeskustassa. Ehdokkuudellani on myös vahva kotijoukkojen tuki. Työni ALM Partners Oy:n toimitusjohtajana ja osakasyrittäjänä, sekä reilun 75 ammattilaisen osaava henkilöstömme (moni heistä liittomme jäseniä), mahdollistaa tarvittavan joustavuuden ajankäytössäni. Liiton puheenjohtajan tehtäviin kuuluu luonnollisesti liiton johtaminen, liittokokouksen hyväksymän kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Kolme vuotta on pitkä suunnitteluaika, joten kolmivuotissuunnitelman painopisteet ovat liiton arvoissa, tahtotilassa ja keskeisimmissä tehtävissä. Nämä voivat säilyä osiltaan perinteikkäinä jopa vuosikymmeniä ja hyvä niin. Eritoten näistä ne arvot, jotka liittoa ja sen jäsenistöä yhdistävät: isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Olen ollut vahvasti valmistelemassa kolmivuotissuunnitelmaa, joten on helppo seistä sen tavoitteiden takana. Poimintoina itselleni tärkeistä aiheista nostaisin a) kykymme tarjota mielekäs, osallistava ja arjessa näkyvä jäsenyys kaikille ja eritoten aktiivisijoitusikäisille reserviupseereillemme, jotka enenevässä määrin asuvat maamme maakunnallisissa kasvukeskuksissa b) reserviupseerien kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolkujen kehittäminen yhteistyössä Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa ja c) johtaminen ja yhteenkuuluvuus; asiat jotka yhdistävät meitä ja joissa haluamme kukin kehittyä kokemusvuosiimme katsomatta. Puheenjohtajana haluan tuoda uutta: liiton keskeisten tehtävien ja hankkeiden entistä laajempi työnjako säännölliset strategia- ja valmistelutyöpajat osaksi liiton hallitus-, toimikunta- ja muuta työskentelyä liiton tarjoamien palveluiden ja osallistumismahdollisuuksien selkeyttäminen ja näkyvyyden lisääminen nuorille reserviupseereille suunnatun toiminnan ja -mallien terävöittäminen, sekä jäsenmäärä kasvuun.


KARHU-LIITE 44 KARHU

Esittelyssä Suomen Reserviupseerilii

Petri Ranta Ranta täyttää lokakuussa 55 vuotta, joten hän on puheenjohtajaehdokkaista vanhin. Hän on sotilasarvoltaan yliluutnantti reservissä. Ranta on ensimmäistä vuottaan sekä Reserviupseeriliiton hallituksen jäsen että Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja. Hän on ollut Ulvilan Reserviupseerikerhon hallituksessa vuodesta 2014, viimeisimmäksi kerhon varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Ranta on Rantasivula Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hän tarjoaa liikkeenjohdon konsultointipalveluja. Puheenjohtajaehdokkaista hänen vahvuutensa on käytännönkokemus liiton pienten yhdistysten toiminnasta ja haasteista. Ranta ei kuitenkaan ole tehnyt itseään tunnetuksi Satakunnan ulkopuolella, joten hänellä on täysi työ lobata itseään muissa maakunnissa ennen ratkaisevaa liittokokousta. Ranta on pitkän linjan maanpuolustusaktiivi ja hän on ollut aikoinaan muun muassa mukana tuomassa practical-ammuntaa pääkaupunkiseudulle, sekä kehittänyt ampumaurheilulajeja reserviläiskivääreille. Toiminnan pohjalta on syntynyt mahdollisuus saada monipuolisempia aselupia reserviläistoimintaan. Ranta toimii nykyisin myös SRA-kouluttajana ja on mukana SRA-toimikunnassa kehittämässä lajin sääntöjä ja luomassa uusia mahdollisuuksia lajin harrastamiseen. Ranta on koulutukseltaan DI.

Rannan vaalilupaus: Kaveria ei jätetä.


iton puheenjohtajaehdokkaat

Omaesittely: Petri Ranta

KARHU 45 45 KARHU

Olen Petri Ranta, 54‐vuotias reservin yliluutnantti Ulvilasta. Olen ilmoittautunut ehdokkaaksi valittaessa Suomen Reserviupseeriliitolle uutta puheenjohtajaa Turun liittokokouksessa. Koulutukseltani olen diplomi‐insinööri ja toimin omassa yrityksessäni liikkeenjohdon konsulttina. Maanpuolustustyötäni tukevaan perheeseeni kuuluu professorina työskentelevä vaimoni ja elämäntapaneuvojana työskentelevä kissa. Kaksi lastamme ovat jo aikuisia ja opintojensa loppuvaiheessa. Yrittäjänä voin hyvin suunnitella ajankäyttöni puheenjohtajan tehtävien edellyttämällä tavalla. Ampumaharrastuksen myötä tulin mukaan Tapiolan Reserviupseerien toimintaan vuonna 1978. Suoritin varusmiespalveluksen vuonna 1984 Hämeenlinnassa Jääkäripatteristossa, josta kotiuduin tykistön viestiupseerina. Opiskellessani perustin Lappeenrannan Teekkariupseerit ry:n, joka kasvoi vuodessa kuoron jälkeen korkeakoulun suurimmaksi kerhoksi. Tampereen ja Turun kautta muutin Ulvilaan, jossa olen asunut viimeiset 18 vuotta. Olen toiminut pitkään Ulvilan Reserviupseerikerhon hallituksessa mm. puheenjohtajana. Tällä hetkellä olen Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja sekä RUL:n liittohallituksen ja talousvaliokunnan jäsen. Aloitteestani on piiriin perustettu nuoriso‐, perinne‐ ja SRA‐toimikunnat. Toimin myös aktiivisesti MPK:ssa kouluttajana ja kurssinjohtajana. Sodanajan sijoitukseni on sotilaskoulutustehtävissä. Nuorena alkanut ampumaharrastukseni jatkuu edelleen. Keskityn nykyään lähinnä toiminnallisiin ampumalajeihin, kuten SRA, Practical ja IDPA. Minulla on näissä kaikissa tuomarin pätevyys. Lisäksi olen SRA‐ kouluttaja ja ‐toimikunnan jäsen. Parhaat saavutukseni ovat kaksi SM‐hopeamitalia Practicalissa sekä lukuisia piirimestaruuksia SRA:ssa. Kunnostani pidän huolta kävelemällä, juoksemalla, pyöräilemällä, hiihtämällä, uimalla, suunnistamalla ja kuntosalilla. Edunvalvonta edellyttää jatkuvaa vaikuttamista. Ampuma‐aselakiin ja lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta jäi kiusallisia epäselvyyksiä, kun ansiokkaasta työstä huolimatta kaikki korjausehdotukset eivät tulleet eduskunnassa huomioiduiksi. On odotettavaa, että näitä lakeja joudutaan lähitulevaisuudessa korjaamaan. Edessä on myös EU‐komission ajama lyijyn käyttökielto kaikessa ammunnassa. Edunvalvontatyötä eduskunnan kaikkiin puolueisiin sekä poliisihallintoon pitää edelleen aktiivisesti kehittää. Erinomaista yhteistyötä puolustusvoimien ja MPK:n kanssa tulee luonnollisesti jatkaa. Monessa pienten paikkakuntien yhdistyksessä on suuria haasteita toiminnan pyörittämisessä. Esimerkiksi jopa 37 % liiton jäsenyhdistyksistä on ilman verkkosivuja. Kaikkien yhdistysten jäsenillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Voimavaroja yhdistämällä ja toimintaa järkeistämällä tämä on mahdollista. Siihen tarvitaan kaikki yhdistykset mukaan. Tämä edesauttaa myös jäsenhankintaa. Olen käytettävissänne, toivottavasti katsotte minut luottamuksen arvoiseksi.

Profile for Karhu

Karhu  

Karhu  

Profile for karhu3