Puolustusvoimat
KARHU
KARHU 1
2 2022 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
SISÄLLYSLUETTELO
2 KARHU
Kesäyön marssi 4 Lentäjän hauta – ylilento
6
Valoa horisontissa yön hämärässäkin
8
Maanpuolustusnaisten kesäretki Raumalle
10
Toiminta jatkuu 12 Kiinnostus maanpuolustukseen on lisääntynyt
14
Yli puoli miljoonaa laukausta toukokuun aikana
17
Lainsäädännön kiireellinen kehittämishanke
18
Kokonaismaanpuolustuksen väripaletti esillä
20
Haastattelussa Joel Korkiamäki 21
KARHU
Reservipiirien perinneretki Huittisiin
22
Arkiston aarteita kaiveltiin Nakkilassa
23
Päätoimittaja
Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys
24
Toimituskunta
Paavo Perkiömäki 100 vuotta
25
Satakunnan SRA-piirimestaruudet
26
RESUL kilpailukalenteri 2022 28 Sammon pytty 2022 29
Juhani Lukka
Eemeli Lappalainen Jari Multisilta Esa Rannisto Petri Ranta Raimo Suominen Hannele Taipale Juha Vasama
Materiaalin toimitus
YLENNETYT 31
Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi
RESERVILÄISPÄIVÄ Laviassa 27.8.2022
Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
31
Kansikuva: puolustusvoimat
Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
PÄÄKIRJOITUS
KARHU 3
Pääkirjoitus
T
ervetuloa mukaan reserviläistoimintaan kaikki uudet reserviläisliiton ja reserviupseeriliiton jäsenet. Kevät on ollut jäsenkehityksen osalta vauhdikasta. Reserviläisliittoon on tullut parhaimmillaan 1000 uutta jäsentä viikossa. Jäsenmäärän kasvu asettaa yhdistyksille uusia haasteita. Uusille jäsenille pitäisi esitellä, millaista toimintaa yhdistyksestä löytyy ja saada uudet ja vanhat jäsenet mukaan. Ainakin ampumaharrastukseen ja kaikenlaiseen ulkoiluun on nyt mitä parhaimmat mahdollisuudet. Koronatilanteen osittaisen helpottamisen myötä on ollut havaittavissa, että monenlaista toimintaa ja tapahtumia järjestetään aktiivisesti – jopa niin, että samana viikonloppuna voi olla useita kiinnostavia ja päällekkäisiä tapahtumia. Reserviläispiirien oli tarkoituksena toukokuussa osallistua Satakunnan erämessuille, mutta osallistuminen jouduttiin perumaan viime hetkellä, kun osastolle ei saatu esittelijöitä. Samana viikonloppuna oli muutakin toimintaa, ja on selvää, että kaikkeen ei voi osallistua vaikka tahtoa olisi. Toivottavasti saadaan messuosastokin järjestymään, mikäli messut järjestetään uudelleen tulevina vuosina. Kesäyön marssi sujui Yyterissä mallikkaasti. Hienoa, että järjestäjät onnistuivat toteuttamaan mieleenpainuvan marssitapahtuman taas kerran täällä Satakunnassa. Satakunnan reserviläispiirit etsivät parhaillaan uutta toiminnanjohtajaa. Tarjolla on mielenkiintoinen työtehtävä vapaaeh-
toisen maanpuolustustyön kentällä. Puolustusvoimienkin palkatessa uutta henkilökuntaa meillä on ollut haasteita löytää uutta henkilöä tähän tehtävään. Uskon kuitenkin, että syksyllä piireillä on uusi toiminnanjohtaja. Jos tunnet kiinnostusta tehtävään, niin kannattaa olla yhteydessä reserviupseeripiirin puheenjohtajaan tai allekirjoittaneeseen. Haluan vielä kiittää edellistä toiminnanjohtajaa Taina Mäkitaloa siitä panostuksesta, jonka hän on useiden vuosien ajan antanut vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Toivotan Tainalle reserviläispiirien puolesta rauhallisia kesäpäiviä. Lämmin onnentoivotus myös kaikille puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ylennetyille ja ansiomerkkien saajille.
JARI MULTISILTA puheenjohtaja Satakunnan Reserviläispiiri ry
4 KARHU
Kesäyön marssi keräsi ison joukon marssijoita Porin Yyteriin Toukokuun 21. päivänä oli aurinkoinen ja lämmin päivä Porin Yyterissä. Kolmen vuoden tauon jälkeen Porin Yyterissä järjestettiin MPK:n Kesäyön marssi -tapahtuma, jonka toimitsijatehtävissä – ja osallistujien joukossa – oli runsaasti satakuntalaisia reserviläisiä. Tarjolla oli eripituisia matkoja, periaatteella jokaiselle jotakin. Matkat olivat 7, 16, 25, 42 ja 60 kilometriä sekä esteetön ja koirareitti. Valmistelun lähtökohtana oli, että
saamme toteutettua hyvän mielen ja matalan kynnyksen tapahtuman erilaisille liikkujille. Lisäksi tavoitteena oli saada reitti, jossa erilaista maastoa ja Meri-Porin näkymää on tarjolla. Kyseessä on hyvin merkittävä ja kiinnostava luontoalue, jopa uniikki sellainen. Kesäyön pystyimme tarjoamaan erityisesti pitkille matkoille. Osallistujia tapahtumaan oli lähes sata henkilöä toimitsijoina ja neljä ja puoli sataa marssijoina. Kiitos kaikille marssijoille osallistumisesta ja saamastamme erinomaisesta
palautteesta sekä vapaaehtoisille eri yhteisöistä ja yrityksistä, jotka mahdollistitte tapahtuman toteuttamisen. Erityiskiitos sekä Porin kaupungille tuesta, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkoselle suojelusta ja Kesäyön marssi 2022 Pori Yyteri staabille erinomaisesta suunnittelusta ja tapahtumatoteuttamisesta. Ensi vuonna jatketaan marssin parissa myös Porissa. JUHA VASAMA marssin johtaja
Juha Vasama on uusi Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Marssin johtajana toiminut Juha Vasama on aloittanut keväällä Satakunnan Reserviupseeripiirin uutena puheenjohtajana. Hän on lisäksi Suomen Reserviupseeriliiton ja Porin Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen. Puheenjohtajana Juha Vasaman tavoitteina ovat mm. valtakunnallisella tasolla edunvalvonta erityisesti hallitusneuvottelujen teemoihin vaikuttamalla RUL:n halli-
tuksen kautta ja piiri- ja paikallisyhdistystasolla reserviläisten aktivoiminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Myös kunnallispolitiikasta tutuksi tullut Vasama toimii Länsirannikon koulutus Oy WinNovan rehtorina. Luottamustehtäviä hänellä on mm. Pori Seura ry:n hallituksen jäsenenä sekä joidenkin yhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostossa. – Harrastuksistani mainittakoon juok-
su: maratonit ja puolimaratonit, suunnistus erityisesti Rastikarhut ry:n maanantairasteilla sekä vapaamuuraritoiminta. Reserviläis-/maanpuolustustoiminnassa olen ollut mukana monella sektorilla. Kertausharjoitksia on kertynyt kohtuullisesti sekä kovalla että vapaaehtoisella puolella. Olen käynyt alueellisen maapuolustuskurssin sekä osallistunut MPK:n toiminta monilla tavoin, kertoo Juha Vasama.
KARHU 5 Juhani Lukka
Marssin johtaja Juha Vasama (osallistujanumero 2150) keräsi kokemuksia ja vaikutelmia reippailemalla marssijoukon matkassa.
6 KARHU
Lentäjän hauta – ylilento Kari Oikonen
Ilmavoimien kunnianosoitus saapui sovittuna aikana sovittuun paikkaan. Luvattiin yksi – niitä tulikin kaksi. Hornettien ääni jäi mieleen.
Karhu-lehdessä on aiemmin kerrottu Ohjaajakapteeni Kauko Ikosen haudan kunnostustyöstä. Kapteeni Ikonen syöksyi Myrsky hävittäjänsä kanssa nakkilalaiseen peltoon. Kone upposi niin syvälle saviseen maahan, että pitkällisetkään pelastustoimet eivät auttaneet Ikosen saamiseksi ylös ja omaisten haudattavaksi. Maahansyöksypaikalle siunattiin hauta ja hauta rauhoitettiin ja haudan merkiksi paikalle on asetettu muistokivi ja hautaa ympäröi rauta-aita. Kunnostustyön aikana ja sen jälkeen Nakkilan Reserviläisten johtokunta on miettinyt, miten tapahtunutta voisimme kunnioittaa. Pellolle ei voi mennä milloin tahansa. Kyseessä on viljelyspelto ja kulku haudalle onnistuu vain tiettyinä vuodenaikoina. Kauko Ikosen poika Jorma Ikonen kertoo, että heillä on ollut tapana viedä jouluna kynttilä haudalle.
KARHU 7 Voisikohan ylilento toteutua?
Johtokunta keskusteli myös ylilennosta ja johtokunnan jäsen Pirjo Kallela otti tehtäväkseen tiedustella ilmavoimilta, olisiko ylilento mahdollinen. Majuri Väätäinen Satakunnan Lennostosta vastasi, että Satakunnan Lennoston komentaja on linjannut, että ylilento suoritetaan. Samassa sähköpostissa tiedusteltiin luonnollisesti strategisia tietoja: toivottu kellonaika, haudan sijainti ja tulosuunta. Turma sattui toukokuun yhdeksäntenä päivänä 1947 kello 11:10. Toukokuu on maanviljelyn kannalta herkkää aikaa ja mahdollista ylilentoa olisi seurattava peltoa sivuavalta tieltä. Ylilennon varmistuttua asiasta tiedotettiin alueen lehdille. Sydän Satakunta ja Satakunnan Kansa lähettivät toimittajansa paikalle. Meillä oli tiedossa, että ylilento suorite-
Ilmavoimamuseo
Hävittäjälentolaivue 13:n Myrsky-koneita jäätiedustelulennolla Porin edustalla keväällä 1946. Pasi Lahtonen
taan yhdellä koneella. Konetyyppi olisi joko Hawk tai Hornet.
Ylilento onnistui
Kauko Ikonen – lentäjän poika – toimittaja Seppo Kummalan haastateltavana.
Ylilento onnistui Nakkilassa – Moskovan voitonpäivän paraatissa samana päivänä ylilento ei onnistunut. Jorma Ikonen kuvaili tilanteen olleen hieno ja tunteellinen, kun taivaanrannalta esiin yllättäen tulikin kaksi Hornet F-18 hävittäjää. Koneet lensivät matalalla ja hitaasti. Koneiden ääni teki tilanteesta vieläkin mahtavamman. Ilmavoimien ylilento suoritettiin 400 metrin korkeudessa nopeuden ollessa 600km/h. Kuvaajia oli paikalla useampia. Ikosen perheelle ja haudan kunnostustyössä mukana olleille reserviläisille jäi todella hyvä mieli. Nyt hauta jää elämään omaa ja Ikosen perheen elämää. Nakkilan Reserviläiset toki seuraavat tilannetta. Hautaa hoidetaan jatkossa säännöllisemmin. ESA RANNISTO
8 KARHU
MAANPUOLUSTUSNAISET Valoa horisontissa yön hämärässäkin Eletään parhaillaan kukoistavaa kesäkuuta. Kahden pandemiavuoden jälkeen toimintamme on taas vilkastunut menneen kevään kuluessa ja kesän alkaessa. Olemme ilahduttavasti saaneet joukkoomme myös paljon uusia jäseniä. Tämän ajan hengessä tuntuu olevan vahvasti läsnä muutos. Tunnelman voisi ehkä parhaiten tiivistää sanaan odotus. Suomen jätettyä yhdessä Ruotsin kanssa hakemuksensa puolustusliitto Naton jäsenmaaksi olemme turvallisuuspoliittisesti uuden tilanteen äärellä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu ja tulevaisuus näyttää Euroopassa tavanomaista arvaamattomammalta. Mutta täällä pohjolassa meillä on rauha ja saamme nyt koronapandemian laannuttua vihdoin nauttia taas kauan kaivatusta vapaudesta osallistua tapahtumiin ilman kasvomaskeja ja kokoontumisrajoituksia. Kevään ja alkukesän aikana on jo ollut useita onnistuneita tapahtumia ja kalenterit ovat nyt täynnä tulevia kesän rientoja. Kuinka ihania ovatkaan lämpimät päivät ja valoisat yöt! Maanpuolustusnaisten liiton Satakunnan piiri ry:n kevätkokous järjestettiin maaliskuussa Ulvilassa Massin majalla 26.3.2022. Sääntömääräisen vuosikokouksen ohella tilaisuuden ohjelmassa oli palkitsemisia, kahvitarjoilu, suunnistusta ja makkaranpaistoa. Maanpuolustusnaisten
Hannele Taipale Maanpuolustusnaisten liiton Satakunnan piirin pj ja Pia Huhtala Naisten Valmiusliiton Lounais-Suomen alueneuvottelukunnan pj jakoivat koulutusmerkit: Toimija-merkki Erja Lindholm (Maanpuolustusnaisten liiton Satakunnan piirin tiedottaja). Liiton koulutusmerkin saivat Iris Honkonen ja Maija-Liisa Vettenniemi Porin Seudun Maanpuolustusnaisista.
KARHU 9
Metso-jotoksella seniorit veivät voiton nulikoista Perinteinen Maanpuolustusnaisten Liiton jotos pystyttiin vihdoin toteuttamaan kahden vuoden koronarajoitteista johtuneen tauon jälkeen. Viikonloppuna 21.-22.5. jotosteli yhteensä 35 partiota keväisessä säässä kauniissa maisemassa Saarijärvellä. liiton koulutusjärjestelmän mukaisen jatkokoulutustason Toimija-merkin sai Satakunnan piirissä ensimmäisenä tiedottajamme Erja Lindholm. Kevätkokouksessa saimme juhlia yhdessä myös kahta uutta Maanpuolustusnaisten liiton koulutusjärjestelmän peruskoulutustason suorittanutta, kun liiton koulutusmerkin saivat Maija-Liisa Vettenniemi ja Iris Honkonen. Kaikki kolme palkittua aktiivista naista ovat Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n jäseniä. Kevätkokouksen virallisen osuuden jälkeen vuorossa oli tilaisuutemme toiminnallinen osuus. Saimme lyhyen pikakurssin suunnistamisen alkeista. Opettajanamme toimi Juhani Lukka Ulvilan Reserviupseerikerho ry:stä. Jakauduimme pienryhmiin ja lähdimme karttojen ja kompassien kera metsään etsimään rasteja. Lisähaastetta tehtävään toi tuulinen sää ja liukas maasto. Kaikki ryhmät onnistuivat kuitenkin löytämään merkityt rastit, joten harjoitus onnistui hyvin. Lopuksi grillasimme nuotiopaikalla makkaraa ja se maistuikin mainiolta raikkaan kevättuulen puhaltaessa. Kannustamme kaikkia jäseniämme suorittamaan MPK:n Arjen turvallisuuden koulutusohjelman mukaisia kurssikokonaisuuksia ja toivomme, että jokainen
löytäisi koulutustarjonnasta oman itselle parhaiten soveltuvan urapolkunsa maanpuolustusnaisena. Maanpuolustusnaisten liiton koulutusjärjestelmään voi tutustua tarkemmin liiton kotisivuilla https:// maanpuolustusnaistenliitto.fi/koulutus/ koulutusohjelma/. Liiton myöntämät koulutusmerkit perustason ja jatkokoulutuksen suorittaneille jäsenille hakee Satakunnan piirin koulutusvastaava Nina Välimäki nina.valimaki@tilitupanv. fi. Ottakaa yhteyttä koulutusvastaavaan, kun olette suorittaneet Arjen turvallisuuden koulutusohjelman osakokonaisuudet tai kun haluatte kysyä lisää Maanpuolustusnaisten liiton koulutusjärjestelmästä ja koulutusmerkkien suorittamisesta. Toivotan kaikille Satakunnan maanpuolustusnaisille hyvää ja aurinkoista kesää!
HANNELE TAIPALE puheenjohtaja Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry
Metso-jotoksen järjestelyistä vastasi MNL Keski-Suomen piiri ja jotoksen johtajana toimi Tiina Ronkainen. Jotos järjestettiin MPK:n kurssina ja rastijärjestelyihin osallistui totuttuun tapaan runsaasti sidosryhmiä. Jotoksella kokonaisaika ei ratkaise paremmuutta, vaan rastitehtävissä ansaitut pisteet. Rasteja oli joukkueilla suoritettavana kahden päivän aikana yhteenä 18, mutta silti pistetulokset olivat yllättävän tasaiset. Tiukassa pistekisassa voiton vei Hämeeseen HPK Seniorit, toiseksi tuli Riskonulikat ja kolmannen sijan saavutti Hiisihukat. 1. HPK Seniorit (120 pist.) 2. Riskonulikat (118,5) 3. Hiisihukat (118) 4. Huvin Vuoksi (117,5) 5. Hupajavat huppiaiset (110,5) 5. Ilimajokiset (110,5) 35 joukkuetta osallistui
10 KARHU
Maanpuolustusnaisten kesäretki Raumalle Retkelle osallistujia oli 13 Satakunnan eri yhdistyksistä: Kokemäeltä, Porista ja Raumalta. Retkenjärjestäjänä toimi Rauman Reservinupseerien Naiset ry. Aloitimme retkipäivän Syvärauman merenrannalta. Ensimmäinen kohteemme oli Karhulinna. Paikan historia juontaa juurensa ensimmäiseen maailmansotaa, jonka aikana Karhulinna rakennettiin vuonna 1916 puolustusvarustukseksi. Alue on osa erästä maailman suurimmista merilinnoitus hankkeista, niinsanottua Pietari Suuren merilinnoitusta. Suomen oli tarkoitus toimia puskurialueena, jossa käytävillä taisteluilla olisi hidastettu vihollisen ete-
nemistä valtakunnan silloiseen pääkaupunkiin Pietariin. Karhulinnaan rakennettiin kallioon louhittuja, jopa kahden metrin syvyisiä taisteluhautoja, noin 160 metriä. Seinämät ovat vahvistettu sementtilaastilla muuratuilla kiilakivillä ja betonilla. Hautojen keskiosassa on kaksi tykkiasemaa 105 mm-tykeille, torjuntasuuntana länsi. Louhittuja suojahuoneita oli hautojen molemmissa päissä. Linnoiterakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, jos niitä vertaa moneen maamme vastaavaan kohteeseen. Seuraavaksi suuntasimme Kiikartornille. Alkuperäinen Kiikartorni pystytettiin vuonna 1892 Lonsinmäen sataman suojanpuoleiselle kalliolle. Kiikartornista näki jo
Kuva vasemmalla: Kiikartorni pystytettiin alunperin vuonna 1892 Lonsinmäen sataman suojanpuoleiselle kalliolle. Kuva yllä: Karhulinnan linnoiterakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, vaikka ne ovat peräisin jo I maailmansodan ajoilta.
KARHU 11 kaukaa satamaan tulossa olevat laivat. Tornin huipulla olevan salon päähän nostettiin pallo, jonka avulla asiasta saatiin tieto kaupunkiin. Myrskyn merkkejä Kiikartornista muistavat raumalaiset tarkkailleensa vielä 1940-luvun lopulla, sotien jälkeen. Kiikartornin tutkimisen jälkeen lounastimme Rauman vesitornin Ravintola Tornissa. 66,5 metrin korkeudesta oli hienot näkymät joka suuntaan. Maisemia ruokailun jälkeen siirryimme ihastelemaan lisää näköalatasanteelle. Tasanteelta näkyi saaristoisen ulapan lisäksi Rauman kaupungin alue, satama, paperi,- ja sellutehtaat sekä Olkiluodon ydinvoimala. Ruokailun ja maisemien ihailun jälkeen lähdimme opastetulle kierrokselle Rauman vanhalle hautausmaalle. Hautausmaalla vierailimme ensimmäi-
seksi Alfred Kordelinin (1868-1917) siunauskappelilla. Alfred oli suomalainen liikemies, kulttuurinystävä sekä mesenaatti. Kouluja käymättömänä raumalaisen merimiehen poikana, hän loi itselleen suur omaisuuden käytännössä tyhjästä. Kordelinin lainopillisena neuvonantajana toimi asianajaja ja varatuomari Risto Ryti, josta tuli myöhemmin Suomen tasavallan presidentti. Alfred Kordelin kuoli niinsanotuissa Mommilan veriteoissa venäläisen matruusin ampumana vuonna 1917. Hautausmaalla oli lukuisia mielenkiintoisia tunnettujen raumalaisten hautoja, esimerkiksi Frans Gottfield Rafael Lönnströmin(1892-1943) hauta. Lönnström salakuljetti aseita syksyllä 1917 Itä-Suomen suojeluskunnille, kulkiessaan veturinlämmittäjänä esiintyen Viipurin ja Pietarin
Sää suosi retkeläisiä.
välillä. Hän jäi sodan jälkeen armeijan palvelukseen ja toimi vuodesta 1922 Helsingin Aseseppäkoulun opettajana. Kapteeniksi ylennetystä Lönnströmistä tuli vuonna 1927 Suojeluskuntain Ase-ja Konepaja OY:n toimitusjohtaja. Turvallisuussyistä tehdas siirrettiin kokonaan Raumalle 1937. Tehtaalla oli sotien aikana suuri merkitys ammustensytyttimien valmistajana. Kierroksen jälkeen nautimme lähtökahvit Nyplääjät ry:n myymälässä Pits-Priiassa, jossa Marjo Sarmetin opastuksella tutustuimme Rauman pitseihin sekä nypläämisen saloihin. Päivä oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Sään suosiessa ja auringon paistaessa oli mukavaa kävellä ja tutustua palasiin Rauman historiasta ja merkkihenkilöistä. Kiitos upeasta retkipäivästä järjestäjille sekä kaikille osallistujille! Marjo Sarmetin opastuksella retkeläiset tutustuivat Rauman pitseihin sekä nypläämisen saloihin.
LEENA LUKKA Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n puheenjohtaja
LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
12 KARHU
Toiminta jatkuu Ukrainan sotaa on jatkunut tätä kirjoitettaessa jo kolme kuukautta. Sota on nostanut esille turvallisuuteemme liittyviä näkökohtia, jonka seurauksena kansalaiset ovat ak-
tivoituneet, ja yhteiskunnassa on laaja-alaisesti alettu keskustella turvallisuutemme rakenteista. Kaikkein näkyvin ja merkittävin turvallisuusrakenteita koskeva keskuste-
lu käytiin valtiojohdon tasolla. Toukokuussa tehty päätös ja Suomen ilmoitus Natolle halusta liittyä sotilasliiton jäseneksi ilmentää ehkä selkeimmin sitä, että meillä on ha-
KARHU 13
Puolustusvoimat
vahduttu, ja nähty sotilaallisen voimankäytön olevan mahdollista myös maatamme kohtaan.
Runsaasti yhteydenottoja
Yhteiskunnassa käyty keskustelu ja aktivoituminen näkyy aluetoimistossa reserviläisten lisääntyneinä yhteydenottoina omaa
sodan ajan sijoitustaan koskien. Yhteydenottoihin liittyvä halu päästä kertausharjoituksiin osoittaa, että panostaminen yleiseen asevelvollisuutteen kantaa hedelmää vahvana maanpuolustustahtona. Kaikille halukkaille ei voida tarjota kertausharjoituksia edes ”normaalimpina aikoina”, jonka johdosta maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli ja merkitys reservimme kouluttajana on keskeinen. MPK:n kurssitarjonta on kattavaa ja kurssien koulutus laadukasta. MPK:n kurssit antavat erinomaisia perusteita henkilökohtaisten sotilastaitojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Kurssien kautta aktiivisille reserviläisille on löydettävissä myös reitti sodan ajan sijoitukseen, ja Puolustusvoimien järjestämiin vapaaehtoisiin harjoituksiin sekä kertausharjoituksiin, joissa koulutetaan ensisijaisesti joukkokokoonpanoissa olevia, riittävät yksilötaidot omaavia, kokonaisuuksia.
Yrityksetkin aktivoituneet
Vapaaehtoiset kurssit täyttyneet
Kaiken tämän koko Euroopan turvallisuuteen poikkeuksellisesti heijastuvan kriisin, ja varautumisen keskellä muistetaan kuitenkin myös elää ja iloita siitä mitä meillä on. Kesä on alkanut ja juhannus lähestyy. Auringon paistaessa pidetään mieli virkeänä, sillä Suomi on edelleen maailman onnellisin maa.
MPK:n tarjoama mahdollisuus kouluttautua on löydetty ilahduttavasti, ja kevään kurssit ovat täyttyneet. Keväällä järjestettyjä harjoituksia seuranneena voi ilahtuneena todeta, että koulutuksen järjestelyt ja toteutukset ovat ensiluokkaisia. Kokonaisuudessaan reserviläisten toimeenpanemat harjoitukset kestävät hyvin vertailun ammattisotilaiden järjestämisvastuulla olevien VEH:n ja KH:n kanssa. MPK:n kurssien vahvuutena on niiden sisällön keskittyminen yksittäisen sotilaan taitojen kehittämiseen, jolloin toistoja ja tapahtumia riittää osallistujille, eikä aika varmasti käy pitkäksi.
Reservin aktiivisuuden lisääntymisen lisäksi aluetoimistossa Ukraina kriisi näkyy selkeästi myös yritysten ”heräämisenä”, ja huoltovarmuuskriittiset yritykset ovat alkaneet päivittää henkilövarauksiaan ilman aluetoimiston lähettämää muistutuskirjettä VAP:n vanhenemisesta ja päivitystarpeista. Kiitettävä aktiivisuus tässäkin asiassa ilahduttaa aluetoimiston väkeä ja näyttää siltä, että ihan lähiaikoina ei muistutuksia ole tarve lähettää. Aktiivisimmat ovat ottaneet jopa yhteyksiä, ja tiedustelleen miten käsittely etenee. Normaalitilanteeseen nähden poikkeuksellisen suuren varausesitysten määrän johdosta, myös käsittelyaika pitenee. Pyrimme käsittelemään kaikki hakemukset mahdollisimman nopeasti, kuitenkin muistuttaen, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa ja VAP:t saadaan päivitettyä.
Aurinkoista kesän jatkoa.
Everstiluutnantti Petteri Iitti Toimistopäällikkö / L-SALTSTO
MPK LOUNAIS-SUOMI 14 KARHU
Kiinnostus ja halukkuus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on lisääntynyt Viimeaikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, että kiinnostus ja halukkuus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on lisääntynyt. Turvallisuustilanne on aktivoinut vapaaehtoiset päivittämään perustaitoja ja osaamistaan. Tänä päivänä maanpuolustustahdon, yhtenäisyyden ja puolustuskyvyn merkitys on entisestään korostunut ja
saanut myös uudet vapaaehtoiset toimijat liikkeelle. Omaa kriisinkestävyyttä halutaan parantaa ja ennen kaikkea halutaan kokea olevan hyödyksi yhteiskunnalle. Kriisinkestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki halukkaat voivat osallistua, sillä erilaisissa poikkeusolojen tilanteissa on paljon tehtäviä, joihin jokainen suomalainen voi
Tuula Rahkonen
omalta osaltaan osallistua. Viimeaikaisten kyselyjen ja mielipidemittausten mukaan maanpuolustustahto on lisääntynyt. Tutkimusten perusteella mitattuna maanpuolustustahto on mielipide ja arvo. Käytännössä maanpuolustustahdon lisääntyminen näkyy vapaaehtoisen maanpuolustuskentän aktivoitumisena ja haluk-
KARHU KARHU 15 15
”Kokonaisturvallisuuskoulutus on mitä suuremmissa määrin kriisinkestävyyttä lisäävää koulutusta, jolla saadaan aikaan se, että kansalainen voi nukkua yönsä rauhassa.” -Antti Lehtisalo kuutena osallistua muun muassa MPK:n järjestämiin harjoituksiin, kursseille ja webinaareihin. Kurssit täyttyvät ennätysvauhdilla. Verkkokoulutukset ovat olleet erityisen suosittuja, ja niihin ilmoittautuu kolminkertainen määrä aikaisempaan verrattuna. MPK:n puheenjohtaja Mika Hannulan mukaan kasvanut yhteydenottojen määrä ja koulutuksen kysynnän jatkuva kasvu kertovat vahvasta maanpuolustustahdosta sekä halusta varautua. – Suomalaisten maanpuolustustahto on kyselyiden perusteella korkea ja lisääntynyt hakeutuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen kertoo samaa kieltä, Hannula toteaa.
Suuri ponnistus, osaamisen ja yhteistyön taidonnäyte
Säkylässä järjestetyn KEVÄT HUOVI22 -harjoituksen toteutunut vahvuus oli paljon odotettua suurempi. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 500 kurssilaista, vapaaehtoista toimijaa ja kouluttajaa. Viikonlopun kurssitarjonnasta Paikallispataljoonan (PAIKP) peruskurssi 1 oli osallistujamäärältään suurin, kurssilaisten määrän ylittäessä 60 henkilöä. Kurssilaiset jaettiin yhdeksän hengen ryhmiin, jotka kiersivät rastikoulutuksia, joiden tarkoituksena oli antaa taistelijalle uusimpien koulutusvaatimusten mukaiset tiedot ja taidot. Kurssilaiset olivat hyvin motivoituneita. Kurssipalautteet kertoivat kurssin vastanneen erinomaisesti hei-
dän odotuksiaan. Lähes jokainen oli valmis suosittelemaan kurssia tutuilleen. Harjoituksen johtajana toiminut Tatu Lertola oli tyytyväinen harjoituksen läpivientiin ja välittää kiitokset kaikille harjoitukseen osallistuneille. Erityisen kiitollinen hän oli niille sitoutuneille, joiden työpanos alkoi jo paljon ennen harjoituksen alkua ja jatkui vielä harjoituksen päätyttyä. Vahvuudeltaan poikkeuksellisen suureksi toteutunut harjoitus oli suuri ponnistus, mutta samalla myös taidonnäyte vuosien mukanaan tuomasta ammattitaidosta ja osaamisesta sekä ennen kaikkea siitä yhteistyöstä, jota ilman harjoituksen läpivienti olisi mahdotonta, totesi harjoituksen varahuoltopäällikkönä toiminut, MPK:n harjoitusten pitkän linjan konkari Harri Aarnio muonituspisteellä.
Uusien toimijoiden kautta jatkuvuutta tärkeälle työlle
KEVÄT HUOVI22 -harjoituksella oli kunnia saada vieraakseen Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäseniä. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida maanpuolustusta koskevien järjestelyjen toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tehtävänä on myös kehittää kansalaisten maanpuolustustietoutta ja sitä kautta edistää vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja maanpuolustusvalmiutta. Neuvottelukunta tutustui harjoituksen eri kursseihin ja MPK:n vapaaehtoisiin toimijoihin.
Neuvottelukunnan jäsen, kansanedustaja Janne Sankelo oli iloisesti yllättynyt harjoituksen saamasta suosiosta. Erityisesti Sankeloa ilahdutti vapaaehtoisten kouluttajien ammattitaito sekä nuorten kouluttajien osallistuminen harjoitukseen. – Uusien toimijoiden mukaan tuleminen antaa pontta ja jatkuvuutta tälle tärkeälle työlle, Sankelo korosti.
Tavoitteena koulutuksen tuplaaminen
Viimeaikaisissa kokonaisturvallisuutta koskevissa keskusteluissa on vallinnut yksimielisyys siitä, että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen määrää on lisättävä merkittävästi. Tavoitteena on koulutuksen tuplaaminen aiempiin vuosiin verrattuna. Jotta MPK pystyy lisäämään koulutustarjontaa tuntuvasti, tulee myös resursseja lisätä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisärahoitusta, Puolustusvoimien tukea sekä nopeita muutoksia Lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalon mukaan uusia toimijoita on koko ajan tulossa lisää ja kiinnostuksen kohteena on koko koulutuksen kirjo. Kansalaisia kiinnostaa kaikki arjen turvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuden liittyvät asiat, aina sotilaalliseen valmiuteen tähtäävään koulutukseen saakka. Koulutuksen tuplaamisen suhteen on MPK:ssa tehty tiettyjä laskelmia ja suunnittelutyötä jatketaan edelleen laajalla yhteistyöfoorumilla. – Erityisesti tarvitaan lisää vapaaehtoisia kouluttajia. Sen jälkeen yhteistuumin Puolustusvoimien kanssa pohditaan vapaaehtois- ja kertausharjoituksien toteuttamista jatkossa, Lehtisalo kertoo. Vapaaehtoisten kouluttajien löytämiseen tuo omat haasteensa se, että samaan aikaan Puolustusvoimat nostaa kertausharjoitustensa määrää. Lehtisalo vetoaakin niihin vapaaehtoisiin
jatkuu
16 16 KARHU KARHU kouluttajiin, jotka ovat joskus olleet mukana MPK:n toiminnassa. – Vaikka siitä onkin ollut hetki aikaa, niin nyt olisi hyvä hetki palata takaisin. Tilanne Euroopassa on erittäin jännittynyt ja täysmittaista sotaa käydään Ukrainassa. Lehtisalon mukaan MPK:ssa on mietitty uusia suorituskykyjä, joita vapaaehtoinen sektori pystyy tuottamaan puolustusvoimille. Nykyisissä koulutusohjelmissa löytyy koulutuksia aina jalkaväkitaistelijasta kyberosaajiin saakka, pitäen sisällään tiedustelut ja monet muut koulutusaiheet. Näiden koulutuksien sisällöissä on merkittäviä asioita, jotka tuovat uutta suorituskykyä puolustusvoimille, Lehtisalo toteaa.
Yhteinen tahtotila
– Paikallispuolustukseen tähtäävän koulutuksen määrän kasvattaminen Puolustusvoimien omien harjoitusten rinnalla on yhteinen tahtotila. Tätä kautta volyymi pystytään nostamaan sille tasolle, että koulutuksesta kiinnostuneet pääsevät mukaan ja saadaan lisää ammattitaitoisia reserviläis-
kouluttajia, toteaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi. Nurmen mukaan vapaaehtoisten määrä on moninkertaistunut vapaaehtoispuolella, mutta myös Puolustusvoimiin on ollut entistä enemmän yhteydenottoja. – Haasteena tällä hetkellä on se, että MPK:n puolella kurssit ovat täynnä. Puolustusvoimissa ollaan lisäämässä kertausharjoitusten määrää, mutta tällä hetkellä ei pystytä tarjonnalla vastamaan reserviläisten suunnasta tulevaan kysyntään, Nurmi toteaa. Henkilöstöä tarvitaan lisää ja myöskin kurssitarjontaa tulisi laajentaa siten, että MPK:lla olisi entistä suurempi rooli paikallispuolustuksen toteutumisessa. Jatkossa jotain tiettyjä koulutuskokonaisuuksia voisi siirtää joko osittain tai kokonaan MPK:n koulutusvastuulle, Nurmi pohtii.
Perustaitoja päivitetään innolla
MPK:n harjoitukset eri puolella Suomea ovat olleet suosituimpia kuin koskaan. Tästä kertoo yli 400 vapaaehtoisen maanpuolus-
tuksen osaajan ja reserviläisen osallistuminen kolmipäiväiseen PAUHA22-harjoitukseen Lohtajalla. Tarkka-ammuntakurssi oli yksi harjoituksen suosituimmista kursseista. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jani Pikkaraisen mukaan uusien aktiivitoimijoiden löytäminen on edelleen haaste. – Tämä vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Lisäksi kestää vähintään kaksi vuotta, että kouluttaja on valmis kouluttamaan. Puolustusvoimat ja MPK ilman sitoutuneita ei ole mitään, ja ilman vapaaehtoisia kouluttajia ja tukitoimijoita eivät MPK:n kurssit pyöri. Tällä hetkellä Pohjanmaalla kursseja pyöritetään noin 240 sitoutuneen toimijan voimalla. Lisääntyneen kysynnän ja koulutustavoitteiden nostamisen myötä myös haastavia ja mielenkiintoisia tehtäviä on yhä useammalle vapaaehtoiselle toimijalle. PAUHA22-harjoituksen yhteydessä pidettiin MPK:n vapaaehtoisten tiedottajien ja valokuvaajien koulutuspäivät. Kurssille osallistui kurssilaisia lähes kaikista MPK:n piireistä. Kurssilaisia oli yhteensä 21, heistä neljä Lounais-Suomesta.
Katse tulevaan
Tällä hetkellä kaikelle maanpuolustusta koskevalle sekä tiedolle että toiminnalle on valtava tilaus. MPK:n ajankohtaisluentoja on seurannut verkon välityksellä satoja kuulijoita. Myös kurssitoiminta on pakotetun koronatauon jälkeen aktivoitumassa. MPK maan kattavimpana kokonaisturvallisuuden kouluttaja lisää kansalaisten turvallisuustietoutta ja -valmiuksia sekä tarjoaa mahdollisuuden oppia hyödyntämään taitoja selviytymiseen poikkeusoloissa ja arjen häiriötilanteissa. Koulutustarjonta on laaja ja monipuolinen.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja eversti Jukka Nurmi ja MPKn puheenjohtaja Mika Hannula.
TUULA RAHKONEN
KARHU 17
Yli puoli miljoonaa laukausta toukokuun aikana Toukokuu 2022 oli ammunnan teemakuukausi, jolloin paikallisia reserviläis- ja reserviupseeriyhdistyksiä kannustettiin järjestämään jäsenistölleen ampumatilaisuuksia ja -tapahtumia. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen ampumaan. Kun jäsen oli suorittanut vähintään yhden 10 laukauksen ammuntasarjan, hän pystyi kirjaamaan suorituksensa verkkolomakkeelle. Kaikkiaan suorituksia kirjattiin verkkolomakkeelle koko toukokuun aikana 8 251, joista Reserviläisliiton jäsenten tekemiä suorituksia oli 73 prosenttia ja Suomen Reserviupseeriliiton 27 prosenttia. Ammuttuja laukauksia kertyi yhteensä yli puoli miljoonaa. Suomen Reserviupseeriliiton 20 piiristä jäsenmäärään suhteutettuna eniten suo-
tä palkinnoksi 500 euron, Kainuun Reserviupseeripiiri ja Etelä-Hämeen Reserviupseeripiiri 250 euron toimintatuen per piiri. Jäsenmäärään suhteutettuna Suomen Reserviupseeriliiton aktiivisimmat paikallisyhdistykset olivat
rituksia kirjattiin Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirissä, jossa suorituksia kirjattiin 163. Toiseksi eniten suorituksia jäsenmäärään suhteutettuna kirjattiin Kainuun Reserviupseeripiirissä (87 suoritusmerkintää) ja kolmanneksi eniten Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirissä (221 suoritusmerkintää). Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri saa täs-
1. Hirvensalmen Reserviupseerikerho 2. Iitin Reserviupseerikerho 3. Satakunnan Opiskelijareserviläiset 4. Imatran Reserviupseerikerho 5. Ristijärven Reserviupseerit 6. Åbolands Reservofficersförening 7. Veitsiluodon Reserviupseerit 8. Oulaisten Reserviupseerikerho Voittanut yhdistys saa palkinnoksi 400 euron, toiseksi ja kolmanneksi tulleet 300 euron ja sijoille 4-8 yltäneet 200 euron toimintatuen omalle yhdistykselleen.
HAEMME TOIMINNANJOHTAJAA Satakunnan reserviläispiiri ja Satakunnan reserviupseeripiiri ovat jäsentensä maanpuolustusvalmiuksia kehittäviä toiminnallisia ja aatteellisia yhdistyksiä. Piirien keskeisiin toimintoihin kuuluu jäsentensä reserviläistaitojen kehittäminen, perinteiden vaaliminen ja yleisen maanpuolustustahdon parantaminen. Piirit hakevat palvelukseensa yhteistä toiminnanjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen (20h/viikko) Poriin: Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostitse osoitteeseen juha.vasama@winnova.fi viimeistään 29.7. 20.5. klo 16 mennessä.
LISÄTIEDOT VERKOSSA!
https://satakunnan-reservilaispiiri.reservilaisliitto.fi/kirjoitus/toiminnanjohtaja/ Jari Multisilta, Satakunnan reserviläispiirin puheenjohtaja, p. 0400-935359 Juha Vasama, Satakunnan reserviupseeripiirin puheenjohtaja, p. 044-4557311
18 KARHU
Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kiireellinen kehittämishanke Esitys VN/10777/20220 tuli lausunnoille huhtikuun lopussa ja lausunnot piti antaa nopealla aikataululla jo 5. 5. Esityksen tavoitteena on sallia Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden käyttö tietyin rajoituksin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutustoiminnassa sekä tavoitteita kehittää sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen sisältöä ja selkeyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ulkomailla annettavan koulutuksen sääntelyä. Reservin ase- ja ampumakoulutuksen, maanpuolustuskoulutuksen ja puolustusvoimien ammuntojen lisäksi, on merkittävä lisänä alan järjestöjen ase- ja ampumaurheiluharrastus. Reserviläisten ase- ja ampumataito tulisi turvata myös ampumaratojen toiminnan edistämisellä. Puolustusministeriöltä pitäisi saada tukea kaavoituksen ja ympäristölupien poliittisessa ohjaamisessa siten, että maanpuolustuksen tarpeet nostetaan niille kuuluvaan asemaan eikä enää tarpeettomasti vaikeuteta yksityisten ampumaratojen perustamista ja toimintaa. Tulossa oleva ampumatarvikkeiden lyijykielto tulee toteutuessaan aiheuttamaan ylipääsemättömiä ongelmia reserviläistoiminnalle ja aseharrastukselle. Harrastustoiminta tapahtuu pääosin yksityisillä aseilla ja patruunoilla. Kansalaisten harrastuksien merkitys maanpuolustustahdolle on suuri. Ampuma-aselainsäädäntö Suomessa on tiukempi kuin EU:n asedirektiivi vaatisi, mikä vaikuttaa erityisesti toiminnallisten ampumalajien ja pistoolilajien harrastamismahdollisuuksiin. Jollakin aikavälillä olisi syytä avata ampuma-aselakia laajemminkin, jotta voitaisiin vaikuttaa ampumataidon yl-
läpitoon ja kehittämiseen Suomessa laajemminkin kuin vain MPK:n toiminnan kautta. Esityksessä oli monia rajoituksia. yhtenä esimerkkinä ”Kaliiperirajoitus ja suurin ampumaetäisyys” 20 § Pykälän 2 momentin 6 kohdassa mainitaan kaliiperirajoitus .338LM/8,6mm. Tarkka-ampujan kiväärien kaliiperirajoitukset (.338/8,6mm) ja suurimman ampumaetäisyyden rajoitukset yhteen kilometriin eivät olleet lähtöisin maanpuolustuksen tarpeista. Pitkät ampumaetäisyydet edellyttävät aseita, joilla voidaan ampua näitä laakean lentoradan ammuksia. Tarkka-ampujien kalustoon kuuluu myös raskaita tarkka-ampujan kivääreitä esimerkiksi kaliiperissa 12,7mm. Näiden aseiden rajaaminen pois vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta estää reserviläisiä saamasta koulutusta ja kokemusta näistä aseista. Edelleen 8,6mm kaliiperirajoitus voi aiheuttaa sekaannusta, kun maailman yleisin sotilaspistoolin kaliiperi on 9mm. Jos on aivan välttämätöntä määrittää jokin numeerinen rajoitus niin olkoon se kiväärikaliiperisten aseiden yläraja 20mm. Voisiko joku perustella maanpuolustuksen näkökulmasta miksi suurin ampumaetäisyys ylipäätään pitää määrittää tässä lakitekstissä? Jos ei, niin poistettakoon koko metrimäärä tarpeettomana. Vastaavasti kaupallisilla ampumaradoilla sallitut ampumaetäisyydet on määritelty radan säännöissä.
Lyijykieltojen päivitys: Väliaikatietoja EU Kemikaaliviraston lyijyrajoitusprosessista
Nyt on lyijyrajoitusrintamalla asia nytkähtänyt pätkän eteenpäin eli kemikaalivirasto on pääosin julkistanut rajoitusesityksen 2-ver-
sion. Siinä on otettu huomioon (ainakin näennäisesti) julkisessa kuulemisessa tulleet mielipiteet, kemikaaliviraston riskienarviointikomitean mielipide ja sosioekonomisten vaikutusten arviointikomitean alustava mielipide. Kyseessä ei siis ole vielä lopullinen rajoitusesitys vaan (pikku)muutoksia varmaan tulee vielä. Seuraava 60 vrk kuuleminen alkaa 29.6. ja viimeistään silloin saadaan koko paketti luettavaksi. Julkisen kuulemisen aikana asiaa voi vielä kritisoida ja esittää muutosehdotuksia ja perusteltuja argumentteja niille. Tämän jälkeen asia etenee viranomaistyönä ja vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Tässä on metsästyksen kannalta hyviä pikkumuutoksia, mutta tärkeimmän asian eli ampumaratojen osalta tilanne on edelleen hyvin huolestuttava. Toteutuessaan rajoitus sulkisi suurimman osan Suomen
KARHU 19 ampumaradoista ja vaikeuttaisi erittäin merkittävästi viranomaisten, reserviläisten ja kaikkien harrastajaryhmien ampumatoimintaan. On syytä huomata, että sotilas-/viranomaispoikkeus koskee ainoastaan viranomaisten ampumatoimintaa viranomaisten hallinnoimilla ampumaradoilla. Reserviläis- ja viranomaistoiminta siviiliradoilla on käytännössä rajoituksen alaista (radan hallinnoija vastaa lyijyn hallinnasta ja sen kustannuksista). Vaikutukset alan teollisuudelle olisivat myös hyvin vakavat laukausmäärien romahtaessa. Tässä lyhyesti ja vähän yksinkertaistaen olennaisimmat asiat: Lyijyhaulit ampumaradoilla käytännössä kielletään. Huippuampujille todennäköisesti poikkeus niille radoille, joissa lyijyhaulit saadaan kerättyä vuosittain pois >90 % tehokkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa lyijyhaulien käytön loppumista ainakin Suomessa. Minun on vaikea nähdä tilannetta, että jonnekin rakennettaisiin sel-
laiset rakenteet, jotka mahdollistavat lyijyhaulien keruun 90 % keruuvaatimuksella kerran vuodessa, kun radan käyttäjät kuitenkin kansainvälisiä ampujia lukuun ottamatta joutuisivat (kalliista ja työllistävistä keruurakenteista huolimatta) käyttämään korvaavia materiaaleja ja muutamat kv-ampujat saisivat erityisluvalla käyttää lyijyhauleja. Mahdoton yhtälö.
Pienikaliiperiset patruunat metsästyksessä. Käytännössä vain pienoiskiväärin patruunat 22LR (ja esim. 17 HMR) sallitaan 5 v siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen tarkastellaan, onko kelvollisia korvaavia tuotteita markkinoilla vai pitääkö siirtymäaikaa jatkaa. (tähän vaaditaan pysyvää poikkeusta, mutta tämäkin olisi kohtalainen lopputulos).
Lyijyluodit metsästyksessä kielletään 18 kk siirtymäajalla kaikkialla seuraavin (suomalaisin) poikkeuksin:
Lyijyluodit ampumaradoilla kielletään 5 vuoden siirtymäajalla seuraavin poikkeuksin:
• Hylkeenpyynnissä lyijyluodit sallitaan. (tätä ajetaan) • Kokovaippaluodit (FMJ) (pienriistan) metsästyksessä pitäisi sallia, mikäli kansallinen lainsäädäntö ne sallivat. Tämä pelastaa pohjoismaisen latvalinnustuksen ja turkismetsästyksen. Vielä pitää yrittää saada tarkennus, että OTM-luodit (open tip match kuten Lapua Scenar, Sierra Match King, yms.) lasketaan FMJ-luodeiksi.
Käyttö voi jatkua radoilla, joissa on >90 % tehokkuudella toimivat (metalliset) luotiloukut tai ”parhaan tekniikan hiekkaloukut”. Parhaan tekniikan hiekkaloukussa on vaatimuksena vesieritys alla, betoniseinät sivuilla ja katto päällä. Lisäksi pintavesien kulku on hallittu (ehkä viemäröinti/salaojitus) ja lyijypitoisuuksien seuranta. Tarvittaessa maapuhdistamo. Tämä on aivan katastofaalinen esitys, jolle ei ole mitään ympäristönsuojelullisia perusteita ja minkä sekä sosioekonomiset kustannukset olisivat valtavat. Suomesta ei montaa ampuma-/metsästyseuraa löydy, jolla on varaa ensimmäiseenkään tällaiseen hiekkaloukkuun. Tässä asiassa on edettävä kahdella linjalla; 1. vaikuttamalla ECHA:n suuntaan hiekkaloukkumääritelmän järkeistämiseen sekä 2. puolustusministeriöiden ja pv:n kautta. Oma luottamukseni siihen, että rajoitusesitystä ratojen osalta saataisiin edes kohtuullisille raiteille pelkästään ECHA:n kautta on erittäin heikko, mutta koska sen vaikutukset koko Euroopan sotilaalliseen puolustuskykyyn, huoltovarmuuteen ja viranomaisiin ovat niin valtavia, voi tässä olla mahdollisuuksia torpata rajoitusesityksen eteneminen. Sopii toivoa, ettei ole pelkästään kyse mahdollisuuksista, vaan näin pitää tehdä.
Ukrainalaiset erikoisjoukkojen tarkka-ampujat harjoittelevat järeillä Barrett-kivääreillä (kuvakaappaus YouTube-videolta).
RAIMO SUOMINEN
20 20 KARHU KARHU
Kokonaismaanpuolustuksen väripaletti esillä Merellisessä turvallisuustapahtumassa Turun Varvintorilla toukokuun puolivälissä järjestetty viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen Merellinen turvallisuustapahtuma tarjosi mielenkiintoista seurattavaa kaikenikäisille. Toimintaansa esittelivät maanpuolustus- ja vapaaehtoisjärjestöjen lisäksi poliisi, pelastuslaitos, puolustusvoimat sekä Punainen risti ja sairaanhoitopiiri. Aurinkoisessa säässä oli mukava seurata toimintanäytöksiä ja tutustua eri tahojen toimintaan. Paikalla oli myös tuttuun tapaan Turun sotilaskotiyhdistys. Tapahtumassa esiintyivät Turun Poliisilaulajien kuoro ja MPK Lounais-Suomen soittokunta. Maanpuolustussoittokuntien tehtävä on tukea suomalaisten maanpuolustusmyönteisten asenteiden ylläpitoa ja kehittymistä musiikin keinoin. MPK:n tavoitteen mukaisesti jokaiseen maanpuolustuspiiriin on perustettu MPK:n soittokunta, joka esiintyy MPK:n, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä erikseen sovittaessa myös Puolustusvoimien tilaisuuksissa. Merellinen turvallisuustapahtuma keskittyy kokonaisturvallisuuteen maalla, merellä ja saaristossa. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä tietämystä kokonaisturvallisuudesta ja motivoida osallistumaan vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuustyöhön. Kohderyhmänä on kaikki kansalaiset, painopisteenä nuoret. Tapahtu-
Tilaisuudessa esiintyi MPK Lounais-Suomen soittokunta. Maanpuolustussoittokuntien tehtävä on tukea suomalaisten maanpuolustusmyönteisten asenteiden ylläpitoa ja kehittymistä musiikin keinoin.
maan osallistui yli 20 turvallisuus- ja varautumisalan toimijaa, viranomaisia, järjestöjä ja yhdistyksiä. Tilaisuuden koordinaattorina toimi MPK Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri. Tapahtuman tukijana oli Turun kaupunki. MPK Lounais-Suomen vapaaehtoiset toimijat ovat avainasemassa tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. Yksi aktiivi-
sista toimijoista on Joel Korkiamäki, joka esitteli MPK:n toimintaa ja testasi halukkaiden puristusvoimaa. Perheen pienimmät saivat puristaa kahdella kädellä. Innokkaita testattavia oli jonoksi saakka. Myös entuudestaan tunnettu onnenpyörä jatkoi suosiotaan. TUULA RAHKONEN
KARHU KARHU 21 21
Haastattelussa
Joel Korkiamäki Kerro itsestäsi, miten olet päätynyt MPK:n toimijaksi? Vuonna 2017 päätin, että tarvitsen jonkin harrastuksen. Lapsuuden kaveri vie minut ampumaan ja siitä se kaikki sitten lähti. Huomasin, että toiminta on tosi hauskaa ja ilmoittauduin heti seuraavalle MPK:n kurssille. Kävin päivittämässä myös ajoluvat CE-ajolupakurssilla. Nyt takana on jo lukematon määrä kursseja. Mikä on tehtäväsi merellisessä turvallisuustapahtumassa? Olen jakanut MPK:n onnenpyörän palkintoja ja kertonut yhdistyksen toiminnasta sekä vaihtanut yhteystietoja uusien toimijoiden kanssa. Päivä on ollut kaiken kaikkiaan mukava ja sanotaanko myös ”hedelmällinen”. Kiinnostusta on ollut, enemmän kuitenkin miesten taholta, mutta olen kovasti yrittänyt houkutella mukaan myös naisia. Tämä on myös mitä mainioin koko perheen harrastus. Mikä on haastavinta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa tällä hetkellä? Toimijoiden ajankäytön yhteensovittaminen on haasteellista. Siihen on kuitenkin tullut viime aikoina paljon parannusta. Oma ajankäyttöni vaikuttaa hyvin pitkälti se, miten viikonloppuisin ehtii kursseille. Toivoisin kuitenkin enemmän kolmepäiväisiä kursseja kuin kahden päivän ”rykäisyjä”. Mikä tässä harrastuksessa/toiminnassa on palkitsevaa? Monipuolisuus ja se, että pystyy yhdistelemään aika luovasti siviilipuolen ja harrastuspuolen osaamista sekä myös puolustusvoimissa opittua. Kursseilta saa osaamista, jota voi hyödyntää myös siviiliammatissa. Toivottavasti tuon siviilipuolelta myös hyviä oppeja ja käytäntöjä harrastustoimintaan. Koulutukseltaan Joel on liiketoiminnan logistiikan tradenomi ja työskentelee asiantuntijana Verisurella. Varusmiespalveluksen hän suoritti vuonna 2004 Tykistöprikaatissa, Niinisalossa, Satakunnan tykistörykmentin huolto-osastossa. Sotilasarvoltaan hän on kersantti. Mitä haluaisit kertoa henkilölle, joka harkitsee mukaantuloa vapaaehtoiseen maanpuolustusharrastukseen ja MPK:n toimintaan? Tämä on hieno harrastus, johon jokainen voi tuoda jotain uutta omalla osallistumisella ja toiminnallaan. Työmäärä, jonka haluaa antaa tälle hienolle harrastukselle, on ihan itsestä kiinni. Vahva suositus. TUULA RAHKONEN
22 KARHU
Perinneretkeläiset Huittisten museon edustalla.
Reservipiirien perinneretki Huittisiin Satakunnan Reservipiirien Perinneretki 11.6.2022 suuntautui Huittisiin. Kauniina kesäaamuna klo 10:30 kaarsi osallistujien autokuntia Harjavallasta, Nakkilasta, Kiikoisista, Laviasta ja Tampereelta Ryti-talon parkkipaikalle Huittisiin. Talossa lähes parinkymmenen henkilön ryhmämme vastaanotti huittislainen kotiseututietäjä ja satakuntalaisten sukujen tutkijanakin tunnettu Ilkka Vuorisalo. Hän oli lupautunut retkemme oppaaksi ja esitelmän pitäjäksi. Aluksi meille esiteltiin Ryti-taloa ja sen historiaa sodanaikaisen presidenttimme Risto Rytin vanhempien syytinkitalona, jo-
ta myös Ryti käytti lakiasian toimistonaan. Saimme kuulla kattavan kertomuksen huittislaisista miehistä sodissa viimeisen neljänsadan vuoden ajalta. Hämmästyttävästi Ilkka tiesi myös kertoa noiden kaukomaillakin taistelleiden miesten kytkennät tämän päivän sukuihin. Vilkasta keskustelua herätti myös vapaussota ja toinen maailmansota. Iltapäivällä tutustuimme Huittisten museon kokoelmiin ja erityisesti presidentti Risto Rytin kokoelmaan. Museorakennus on alunperin toiminut viljamakasiinina ja kuvastaa tilavuutensa puolesta hyvin Huittisten merkitystä Satakunnan vilja-aittana.
Museolta siirryimme kadun yli kirkkohautausmaalle, jossa Ilkka avasi meille mielenkiintoisia tarinoita hautakivien takaa. Tutustuimme myös kauniilla rinteellä sijaitsevaan sankarihautausmaahan, jossa lepää 294 sankarivainajaa. Kaikkiaan retki oli erittäin antoisa ja kasvatti osallistujiensa tietämystä Satakunnan historiasta.
MATTI LEHTIMÄKI Perinnetoimikunnan pj.
KARHU 23
Arkiston aarteita kaiveltiin Nakkilassa
Nakkilan reserviläisten arkistoitu materiaali on paisunut parin kymmenen kansion ja muutaman sidotun pöytäkirjan ja talousasioiden kirjojen ”vuoreksi”. Nakkilan Reserviläisillä on paljon arkistoitua materiaalia. Kunnia siitä kuuluu osaltaan Kalevi Uusitalolle, joka oli pitkään johtokunnassa ja toimi yhdistyksen sihteerinä. ”Kalevin kansio” oli se kansio ja tietopankki, jonka avulla historiikkiä jokuja vuosia sitten luotiin. Arkistossamme on aarteita 50-luvulta saakka. Materiaali olisi saattanut jäädä muhimaan vuosiksi tai unohdettu lopulta kokonaan, jollei mitalitoimikunnan kokoukseen kutsuttu Jussi Kares olisi kiinnostunut tästä varsin mittavasta materiaalista. Jussi on tehnyt pitkän päivätyön reserviläis- ja veteraaniasioiden parissa. Eikä vauhti tunnu hiipuvan. Jussi vierailee hyvin mielellään sotiemme perinnettä tallentavissa ja esittelevissä paikoissa. Jussi on kävelevä tietokirja. Varsinainen syy arkistokansioiden tutkimiseen oli saada selville aiemmat puheenjohtajamme, sihteerimme ja mahdolliset muut luottamustehtävissä toimineet. Samoin jäsenistöön kuuluneet sotiemme veteraanit. Pasi Lahtonen ja Aleksi Afkir etsivät ja kirjasivat löytyneitä nimiä ylös. Tieto saattoi tulla esiin esimerkiksi reserviläisliiton lähettämästä kirjeestä, joka oli osoitettu puheenjohtajalle tai sihteerille. Jussi Kares ja Esa Rannisto lajittelivat ja lukivat pöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa liiton ja piirin välillä. Asioissa edettiin. Voisimme sanoa, et-
tä ”vuoren juurelle on tikkaat pystyssä”. Varsinaisesti mikään kiire meillä ei ole. Kesällä kokoonnutaan uudelleen. Toiminnasta ennen ja nyt voisi kirjoittaa pitkänkin jutun. Mukava tapa tehdä perinnetyötä. Kaffepannu oli kuumana ja kastamisena Jussin vaimon leipomaa taatelikakkua.
Kuvat: Esa Rannisto
ESA RANNISTO
Arkiston aarteiden äärellä Juhani Jussi Kares (vasemmalla), Pasi Lahtonen ja Aleksi Afkir.
24 KARHU
Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys käynnistää toimintaansa Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys ry. perustettiin 23.2.2022 Porin Kaupungintalolla. Perustamispäivä jää mieleen jo senkin vuoksi kun seuraavana päivänä 24.2 alkoi sota Ukrainassa. Perinneyhdistyksen tarkoituksena on vaalia sotienmme 1939-45 perinteitä ja huolehtia viimeisistä veteraaneista sekä heidän puolisoistaan ja leskistään. Veteraanien määrän vähetessä veteraaniliitot ovat lähivuosina lopettamassa toimintaansa. Rintamaveteraaniliitto toimii vuoden 2023 loppuun, Sotaveteraaniliitto ja Sotainvalidiliitto jatkavat vuoden pari pidempään. Tammenlehvän perinneliitto joka perustettiin jo vuonna 2003 ottaa kattojärjestönä perinnetoiminnasta vetovastuun valtakunnallisesti viimeistään 2024 alussa. Suomeen on perustettu tähän mennessä jo 12 alueellista perinneyhdistystä, jotka liittyvät Tammenlehvän perinneliiton jäseneksi sitten kun siihen on valmius. Monet veteraanit ovat toivoneet että perinnetoiminta lähtisi pikaisesti liikkeelle että hekin sen ajan vielä näkisivät. Koronapandemia on osaltaan siirtänyt asiaa ainakin 2 vuodella eteenpäin.
Veteraanipäivänä 27.4.2022 Marinin hallitus nimesi työryhmän pohtimaan valtion roolia tulevassa perinnetyössä,valmista pitäisi olla 31.1.2023 mennessä jolloin työryhmän toimikausi loppuu. Perinneajan yhtenä haasteena on talous resurssien riittävyys,myös nuorten saaminen toimintaan mukaan on ensiarvoisen tärkeää.
Toiminta hyvässä alussa
Satakunnassa toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin – toimintasuunnitelmat on laadittu ja jäsenhankinta on käynnissä. Tuleva toiminta perustuu pitkälti niihin veteraaniajan käytäntöihin ja isänmaallisiin tapahtumiin kun tähänkin asti, kaikkea ei kuitenkaan tehdä samalla tavalla kun aikaisemmin. Yhdistys tukee toimijoita mm. veteraanipäivän, kaatuneiden päivän ja itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa. Tärkeinä kumppaneina muiden ohella perinneaikanakin tulevat olemaan kunnat, seurakunnat, puolustusvoimat ja sivistystoimi. Vuosikokouksessa huhtikuussa hyväksyttiin toimintasuunnitelma joka pitää sisällään mm. Joululehden, hengellisen työn ja tiedotuksen toimikunnat.
SA-kuva
Perinneaikana tapahtumat saavat hieman uusia muotoja ja paikallinen perinnetyö on tärkeässä roolissa. Tammenlehvän perinneliiton verkkosivun perinneportaaliin kootaan veteraaniperinteen tietoutta viime sotiin liittyen.Porttaalin tarkoitus on lisätä veteraaniperinteen tunnettuutta ja siirtää sitä jälkipolville. Satakunnan reserviläisjärjestöjen toivotaan nimeävän ehdokkaansa Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistyksen hallitukseen. Satakunnan reserviläiset myös nuoremmat ikäluokat toivottaisiin mukaan perinnetoimintaan ja liittymään jäseniksi yhdistykseen. Reserviläisjärjestöt ovat tärkeässä roolissa Suomen maanpuolustustyössä. Euroopan maaperällä parhaillaan käynnissä oleva sota on entisestään lisännyt arvostusta veteraanien työtä kohtaan. Sotien 1939-45 perinteen ja koko sotasukupolven työn vaaliminen on mitä suurimmassa määrin isänmaan hyväksi tehtävää maanpuolustustyötä. Hyvää kesää toivottaen TAPIO KAMPPI Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys ry.n varapuheenjohtaja
KARHU 25 25 KARHU
Paavo Perkiömäki 100 vuotta Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa juhlittiin 26.3. rintamaveteraani Paavo Perkiömäen 100-vuotispäivää. Paikalle oli saapunut 140 juhlavierasta. Päivänsankari oli iloinen ja pirteä. Juhlassa esiintyivät 2 veteraanikuoroa jotka lauloivat mm. Veteraanin iltahuudon ja Finlandian. Puheissa korostettiin veteraaniemme saavutuksia itsenäisyytemme säilymisessä. Isänmaallinen henki oli juhlassa koko ajan vahvasti läsnä. Rintamaveteraani Paavo Perkiömäki syntyi Kankaanpään Ristilänkulmalla 26.3.1922. Paavo on Honkajoen Rintamaveteraanit ry.n viimeinen veteraanijäsen ja hän on myös 10% Sotainvalidi. Hänellä oli kaksi veljeä, joista vielä elossa oleva 1925 syntynyt Vilho veli oli myös rintamalla. Paavo on aina ollut työteliäs ja jo ennen talvisotaa hän oli metsätöissä mm. ajamassa hevosella tukkeja metsästä tien varteen. Hän kertoi että tunnelmat silloin 30-luvulla olivat muuten hyvät, mutta ennen talvisodan alkua radiosta kuunneltiin uutisia huolestuneena, miten Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut etenevät. Talvisotaan Paavo ei ikänsä puolesta vielä joutunut. Jatkosodan alussa Paavo kutsuttiin palvelukseen Harjavaltaan, koulutusvaihe kesti kolme kuukautta. Vuoden 1941 lopussa tie jatkui Karjalan Kannakselle Valkeasaareen, Paavo palveli tykistössä viestimiehenä 18 divisioonassa, Nokian rask.psto.26.ssa. Taistelupaikkoina olivat Valkeasaari, Mainila, Keskikannas ja Tali-Ihantala. Kerran Paavo joutui tukalaan tilanteeseen ollessaan yksin aukealla pellolla. Hän luuli lähestyvää lentokonetta Suomen koneeksi, mutta se olikin viholliskone joka nähtyään sotilaan pellolla kaarsi takaisin ja otti Paavon tähtäimeen. Lentokoneen konekiväärit yrittivät osumaa, mutta Paavon jalat toimivat hyvin ja hän pääsi läheiseen metsikköön suojaan.
Paavo Perkiömäki täytti maaliskuussa 100 vuotta.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen seurauksena jouduttiin perääntymään Tali-Ihantalaan asti. Paavo kertoi sen olleen sodan kovin koettelemus. Ihantalassa kranaatti tuli viereiseen kuuseen katkaisten sen. Lähellä olleet sotilaspappi ja tuttu sotilas kaatuivat
heti ja kolme muuta haavoittuivat vaikeasti, mm. patteriupseeri. Paavo selvisi kuin ihmeen kaupalla tilanteesta. Sodan jälkeen Paavo toimi 10 vuotta Vatajankosken Sähkölaitoksen palveluksessa mm. kuorma-auton kuljettajana. Myöhemmin hän muutti Honkajoelle avioiduttuaan Helmi Hautamäen kanssa. Honkajoella hän viljeli maatilaa vaimonsa kanssa 25 vuotta. Nykyään Paavo asustaa omakotitalossaan Vatajankoskella,hän on asunut yksin jo 10 vuotta Helmi vaimon poismenon jälkeen. Paavolla on optimistinen elämänasenne ja se on ollut avuksi elämän eri käänteissä. Hän kertoi että ei ole koskaan nähnyt painajaisunia sodasta, eikä muutakaan painolastia sota-ajoista hänelle ei jäänyt vaikka 3 vuotta parasta nuoruusaikaa sodassa menikin.Sodan tärkein tavoite kuitenkin toteutui, Suomi säilytti itsenäisyyden. Nykyisiin veteraanipalveluihin hän on hyvin tyytyväinen, ne ovat monipuolisia ja mahdollistavat kotona asumisen. Paavon aina iloinen ja ystävällinen olemus on varmaan edesauttanut siihen että mittarissa on 100 vuotta elettyä elämää. Pitkän elämän salaisuutta Paavolta kysyttäessä hän totesi että se on varmaan korkeimman suojelusta niin sodassa kun rauhankin aikana. Virkeä veteraani seuraa päivän lehtiä ja muutenkin uutisia ja on tarkoin selvillä mitä maailmalla tapahtuu.Veteraanitilaisuuksissa ja itsenäisyyspäivän juhlissa Paavo on ollut tuttu näky mm. varusmiesten kotiuttamisjuhlissa hän on ollut luovuttamassa varusmiespalkintoa. Ansioistaan hänelle on myönnetty Jatkosodan muistomitali, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 luokan Mitali ja Rintamaveteraaniliiton Kunniaristi. TAPIO KAMPPI Honkajoen Rintamaveteraanit ry.n pj.
26 KARHU
kuvat: Pasi Lahtonen
Pasi Kaukkila pistoolirastilla.
Satakunnan SRA-piirimestaruudet ratkottiin Harjavallassa Taas on se aika vuodesta, että on kisattu Satakunnan SRA piirimestaruudesta ja paikoista SM-kisoihin. Kisat järjestettiin 14.-15.5. Harjavallassa, Harjavallan reserviläisten ja Rauman reserviläisten yhteisponnistuksena. Ratojen rakentaminen aloitettiin perjantaina siten, että Harjavallan ampumaradalle rakennettiin kolme rastia ja Euran Kiukaisiin kaksi rastia. Talkooväkeä eli toimitsijoita saatiin hyvin rakennuspuuhiin ja rastienrakentaminen sujuikin joutuisasti. Tänä vuonna haluttiin kiinnittää erityisesti huomioita siihen, että rastit olisivat tarpeeksi haastavia ja taitoa vaativia, sillä kisojen yksi tarkoitus on karsia kilpailijoista parhaat edustamaan Satakuntaa SM-kisoihin. Lauantaina ampuivat toimitsijat, sekä yksi kilpailijaryhmä, jossa oli kolme kilpailijaa. Harjavallan radalla rasti numero yksi oli pistoolirasti, jossa rasti oli mahdollista suorittaa melko monella tavalla ja erilaisia
suorituksia nähtiinkin useita. Kakkosrastilla ammuttiin kiväärillä. Vauhdikkaan rastin erikoisuutena oli kaksi kappaletta kaatuvia ovia. Kolmas rasti Harjavallassa oli myös kiväärirasti, joka vaati taitoa kiväärin käsittelyssä, sillä rastilla joutui ampumaan pienistä aukoista, jolloin ampuminen oli toisinaan mahdotonta normaaliasennossa. Euran Kiukaisissa sijaitsivat haulikko- ja yhdistelmä rastit. Varsinkin haulikkorasti oli haastava. Ammuttuaan kiekot ampujan piti ampua metallimaalit, jotka käynnistivät heilurit. Molemmissa heilureissa oli kaksi kiekkoa, jotka näkyivät vallin takaa vain hetken kerrallaan. Yhdistelmärastilla taas ammuttiin ensin haulikolla aukosta neljä näkyvää metallimaalia, jonka jälkeen haulikko hylättiin ja siirryttiin ampumaan pistoolilla SRA-taulut, joihin oli sopivan haastavasti matkaa. Varsinainen kisapäivä sunnuntaina valkeni aurinkoisena, kilpailijoita kisapäivänä oli yhteensä 21 henkeä muutamien peruu-
tusten vuoksi. Kisat avattiin perinteisesti kisapuhuttelulla, jonka piti kilpailun johtajana toiminut Maria Rae. Kello 11.15 siirryttiin rasteille, siten että yksi ryhmä aloitti Euran Kiukaisten radalta. Aurinkoisena alkanut päivä sai kuitenkin pienen vesikasteen iltapäivällä, mutta onneksi kyseessä oli vain vesikuuro ja kisat jatkuivat taas aurinkoisissa merkeissä. Palkintojen jakoon päästiin noin kello 16. Kokonaiskisan voitti Harjavallan reserviläisten nouseva tähti Mikko Mäkinen. Avoimen luokan voittaja oli niin ikään Mikko Mäkinen. Vakiosarjassa voittajaksi suoriutui Pasi Sitkiä, joka toimi kisassa myös ratamestarina. Naisten sarjan voiton nappasi Mona Nordberg ja Y50-sarjan voittaja oli Jari Kinnunen. Myös TST-sarjassa kisattiin ja siinä voiton vei Sami Ketola. Onnea vielä kerran voittajille ja tsemppiä SM-kisapaikan lunastaneille ampujille! MARIA RAE
Kiväärirastilla pääsi ammunnan lomassa potkima
KARHU 27 Satakunnan SRA-piirimestaruuskilpailu ja SM-karsintakilpailu 14.-15.5.2022 Harjavallassa
Joskus tilanne vaatii ampumaan ase poikittain. Maria Rae näyttää esimerkillisen suorituksen.
aan ovia kumoon.
Avoin luokka 1. Mikko Mäkinen 2. Rauli Granberg 3. Henri Santahuhta 4. Jari Sievänen 5. Kimmo Erola 42 osallistujaa
100.00 % 93.72 % 87.79 % 86.75 % 85.77 %
Harjavallan Reserviläiset Rauman Seudun Reserviläiset Kankaanpään Reserviläiset Rauman Reserviupseerikerho Rauman Seudun Reserviläiset
Vakioluokka 1. Pasi Sitkiä 2. Aleksi Afkir 3. Petri Ranta 4. Riku Elo 5. Kimmo Harju 12 osallistujaa
61.81 % 54.29 % 53.42 % 53.40 % 51.83 %
Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Ulvilan Reserviupseerikerho Harjavallan Reserviläiset Rauman Seudun Reserviläiset
Sarja 50-vuotta 1. Jari Kinnunen 2. Pasi Kaukkila 3. Pasi Sitkiä 4. Jorma Takku 5. Petri Ranta 11 osallistujaa
76.35 % 75.98 % 61.81 % 58.35 % 53.42 %
Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Huittisten Reserviupseerikerho Ulvilan Reserviupseerikerho
Sarja naiset 1. Mona Nordberg 2. Maria Rae 3. Krista Raatikainen 3 osallistujaa
49.30 % Rauman Seudun Reserviläiset 48.66 % Harjavallan Reserviläiset 23.13 % Harjavallan Reserviläiset
Sarja 7.62 1. Aleksi Afkir 2. Mika Rekola 4 osallistujaa
54.29 % Harjavallan Reserviläiset 33.73 % Rauman Seudun Reserviläiset
Sarja tst 1. Sami Ketola 2. Tommi Kovanen 3.Veli-Pekka Pihlajaniemi 4. Jorma Takku 5. Teemu Rinta-aho 10 osallistujaa
61.81 % 61.64 % 58.99 % 58.35 % 57.88 %
Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Harjavallan Reserviläiset Huittisten Reserviupseerikerho Harjavallan Reserviläiset
KILPAILUJA
28 KARHU
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Satakunnan Reserviläispiiri ry
VUODEN 2022 KILPAILUKALENTERI
4.8.
Pistooliampumasuunnistus Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset/Juhani Koskiranta
11.8.
Maastokilpailu Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho/Ruuhilahti
25.8.
Perinneasekilpailu 25 m koulu ja 25 m kuvio Porin Seudun Reserviläiset/Raimo Suominen
RESUL kilpailukalenteri 2022 Frisbeegolf Reserviläisammunnat Falling Plates Reserviläisgolf SRA:n SM-kilpailut Tarkka-ammunnan SM Vahvin reserviläinen Reservin ampumamest. Kivääri 300m Syysjotos Maastopyöräjotos
Oripää Hiukkavaara Mikkeli Mäntsälä Rovajärvi Hankoniemi Ylihärmä Mikkeli Mikkeli Haapajärvi Pieksamäki
10.-12.6. 2.7. 9.7. 9.7. 4.-7.8. 19.-21.8. 21.8. 9.-11.9. 10.9. 17.-18.9. 24.-25.9.
Perinnepistoolin aluemestaruuskilpailut to 25. 8. 2022 klo 18:00 Katinkurussa *erillisinä kilpailulajeina; ase: avoin perinnepistoolimalli * Perinnepistooli 25 m tarkkuusosio / ”koulu”, 5 koels + 30 ls (6 x 5 ls sarjaa) kouluammuntana * Perinnepistooli 25 m pikaosio / 5 koels. ”kuvio” (”kaksintaistelu”), 15 ls heittolaukauksina (= 3 x 5:n ls heittolaukaussarjaa) + 15 ls pikasarjoina [ = 3 pikalaukaussarjaa (= 3 x 5 ls pikasarjaa)].
Ilmoittautumiset 15. 8. 2022 mennessä raimo.suominen@dnainternet.net / 050 523 5610 ilmoittautumisessa oltava: ampujan nimi, yhdistys, sarja ja laji Osallistumismaksut 12.- / laji, Huom. Ei joukkuekilpailua perinnepistoolissa Kilpailijoilla tulee olla ampumatoiminnan kattava vakuutusturva. (RES tai SAL) Tiedustelut mielellään WhatsAppilla 050 523 5610
Kilpailuja Nakkilassa
ks. tarkemmin: https://nakkilan-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/
KARHU 29 29 KARHU
Sammon pytty 2022
Tulokset kuvat: Pasi Lahtonen
Tänä vuonna Sammon Pytty huomiota herätti runsaan osallistujamäärän lisäksi kovaksi kohonnut tulostaso.
1. Palomäki Veikko, 2.Varjus Antti, 3. Lepistö Mika, 4. Laiho Pasi, 4. Nikkanen Tomi, 6. Naski Ilkka, 7. Sitkiä Pasi, 8. Elo Riku, 9. Kähkönen Mikko, 10. Sammaljärvi Heikki, 11. Kivimäki Sami, 12. Selin Arto, 13. Lindstedt Niilo, 14. Wilman Jani, 15. Lahtonen Pasi, 16. Levola Jukka, 17. Kallinen Joona, 18. Kähkönen Markku, 19. Kuusisto Harri, 20. Majaneva Jari,
Harjavalta, Nakkila, Nakkila, Harjavalta, Harjavalta, Harjavalta, Harjavalta, Harjavalta, Nakkila, Harjavalta, Nakkila, Harjavalta, Nakkila, Harjavalta, Nakkila, Nakkila, Punkalaidun, Nakkila, Harjavalta, Harjavalta,
194pts. 193pts. 184pts. 184pts. 184pts. 183pts. 181pts. 178pts. 174pts. 173pts. 172pts. 172pts. 170pts. 169pts. 169pts. 168pts. 167pts. 165pts. 163pts. 163pts.
(34 ampujaa)
Joukkueet 1. Joukkue Harjavalta 1 - 926pts. Palomäki Veikko Laiho Pasi Nikkanen Tomi Naski Ilkka Sitkiä Pasi
2. Joukkue Nakkila - 879pts. Varjus Antti Lepistö Mika Kähkönen Mikko Kivimäki Sami Lindstedt Niilo
3.Joukkue Harjavalta 2 - 855pts.
Kisassa voiton vienyt Harjavallan ykkönen palkintoämpäreineen. Kuvassa vasemmalta: Pasi Sitkiä, Veikko Palomäki, Ilkka Naski, Tomi Nikkanen ja Pasi Laiho.
Elo Riku Sammaljärvi Heikki Selin Arto Wikman Jani Kuusisto Harri
30 KARHU
YLENNYKSET Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2022 reservin upseerit:
Sotilasarvoon KAPTEENI Janne Petteri Järvinen Pori, Jaakko Sakari Laeslahti Eurajoki, Jani Rikhard Lehtimäki Pori, Janne Julius Löytökorpi Kankaanpää, Niko Petri Ilari Manninen Pori, Teemu Samuli Salmela Pomarkku. Sotilasarvoon KAPTEENILUUTNANTTI Mikko Eerikki Pihala, Rauma. Sotilasarvoon YLILUUTNANTTI Janne Kristian Santala, Olli Pekka Sipilä, Mika Henrik Tuomi Porista. Sotilasarvoon LUUTNANTTI Mika Tapani Erkkilä, Santeri Mikael Huhtala, Harri Heikki Niva Porista, Juho Petteri Kauppi Eurasta, Juho Heikki Laine, Tia-Maria Kaarina Rikkonen Raumalta. Sotilasarvoon LUUTNANTTI (ME) Atte Kaarlo Moisander Porista. Sotilasarvoon VÄNRIKKI Mika Kristian Tuomola Eurajoelta.
Lounais-Suomen Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 4.6.2022: Sotilasarvoon YLIVÄÄPELI Juha Matias Peltoniemi, Anu Johanna Salonsaari, Pekka Nikolai Söderlund Kankaanpäästä, Jani Tapani Saine Säkylästä, Mika Juhani Seppälä Eurasta. Sotilasarvoon YLIPURSIMIES Petri Juhani Söderholm Porista. Sotilasarvoon VÄÄPELI Jari-Matti Juhani Laihonen Raumalta. Sotilasarvoon YLIKERSANTTI Mikael Aleksi Afkir Nakkilasta, Juha Kustaa Joopi Eurajoelta, Joonas Matti Olavi Kantonen, Tero Tapani Laurila Säkylästä, Antti Markus Kesseli Huittisista, Markku Armas Haapaniemi, Sami Martti Tapio Lastula, Frans Olavi Levola, Jesse Aleksi Nummi, Ville Johannes Virtanen Porista, Juuso Valtteri Kiintonen, Mikko Ensio Mäntyniemi Ulvilasta, Mikko Matti Kohtamäki Pomarkusta, Ville Juhani Kuittinen, Neea Ira Erika Laine, Jani Kalervo Lankinen, Jose Otto Paavali Raula Raumalta, Hans Joonas Mäki Kankaanpäästä.
KARHU 31
14. RUL:n, RES:n ja MPK:n RESERVILÄISPÄIVÄ Laviassa 27.8.2022 Lavian Metsästysseuran maja ja ampumarata, Susikoskentie 140, 38600 Lavia
OHJELMA 9 ‒9:30 Kahvi/Avaus Lavianseudun RU-kerhon puheenjohtaja Virve Hindström Aamupäivä (09.30 ‒ 12.00)
Sotilasarvoon KERSANTTI Markus Juha-Pekka Eskeli, Juho Matti Aukusti Koivunen, Tuomas Juhani Lammintausta Porista, Jami Tapio Järvinen, Janne Tapani Kemi, Sanni Marleena Lepistö Raumalta, Lasse Tapio Rautiainen Säkylästä, Jari Tero Juhani Saarinen Ulvilasta, Joni Petteri Salmela Eurajoelta, Samuli Vilhelm Syrjänen Kokemäeltä. Sotilasarvoon ALIKERSANTTI Janne Vesa Matti Elo Säkylästä, Jussi Kari Alarik Rakkolainen Harjavallasta, Valtteri Samuli Sinkkonen Eurasta, Jarkko Tapio Välitalo Porista. Sotilasarvoon KORPRAALI Samu Eerik Arvola, Pasi Vasili Savolainen Eurasta, Päivi Marjatta Korpela Kankaanpäästä, Kimmo Aleksi Mikael Koski, Matti Hemmo Ilmari Mäkinen Porista, Jussi Tapani Leino Raumalta, Tapio Kristian Ojala Pomarkusta, Ville-Veikko Sillankorva Ulvilasta, Eetu Johannes Tapanila Huittisista
Puheenjohtaja Juha Vasama, RU-piirin puheenjohtaja
09:30 Res-piirin edustaja RU- ja RES-piirien puheenvuoro Hannu Lammintausta, MPK:n koulutuspäällikkö MPK: Mistä kaikki alkoi – missä mennään nyt? 10:10 Eversti Pertti Holma, Tykistön tarkastaja Tykistöjärjestelmän kehittäminen 11:00 Matti Lehtimäki, Sat. reservipiirien perinnetoimikunnan puheenjohtaja Talvisota vs. Ukrainan sota
11:40 Yleiskeskustelu tykistön asemasta suomalaisessa maanpuolustuksessa sekä talvisodasta ja Ukrainan sodasta.. Vapaa sana.
ARPAJAISE T KOKO PÄIVÄN Ruokailu (12:00 ‒ 13:00) Iltapäivä 13:00 ‒ 15:30) Ohjelmasta vastaa Lavian Seudun Reserviläiset/Reserviupseerit 13:00 Rastityöskentelyä
Metsästysmajan veranta: Ammuntaa ekoaseella Pistoolirata: Pienoispistooliammunta 22 kal Hirvirata: Pienoiskivääriammunta 22 kal ja/tai ilmakivääri RES-kivääriammunta 223 kal Kenttä: Käsikranaatin heitto ja arviointitehtäviä 15:00 (15:30) Metsästysmaja: Kilpailujen tulokset ja arpajaisten arvonta. Palkintojen ja arpajaisvoittojen jako Järjestäjät: Lavianseudun Reserviupseerikerho ry Lavian Seudun Reserviläiset ry Satakunnan Res.piirien perinnetoimikunta Satakunnan MPK
Puolustusvoimat
Puolustusvoimat
32 KARHU
VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN TUKIJAT: Satakunnan Osuuskauppa, Länsi-Suomen Osuuspankki
