Karhu 115

KARHU 1 Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reservil채ispiiri ry:n tiedotuslehti

KARHU

1 2015 Puolustusvoimat

SISÄLLYSLUETTELO

2 KARHU

Pääkirjoitus 3 Huittisissa toimitaan yhdessä

4

Nakkilan Reserviläisten kevätvuosikokous

6

VAPEPA - info Nakkilassa

7

Kunniavartioperinne elää vahvana

7

Paskaluodon taistelu 25.1.2015

9

Porin reserviupseerit saivat uudet kerhotilat

10

Tammisunnuntain muistolle 12 Turvallisuustaidot kiinnostavat naisia

15

MPK: Ennätyksellinen vuosi 2014

16

L-S:n aluetoimiston vuosipäiväkonsertti

19

SATMAAK:lle aimo annos koulutusta

21

Näyttöruudun takaa 22 Lounais-Suomen aluetoimisto 24 Talvisotanäyttely Katinkurussa 26 Vahvaa puolustusta ylläpidettävä

27

Kilpailuja 28 MNL: Aurinkoiset maanpuolustusterveiset

31

Kilpailukalenterit 32 Kilpailukutsuja 33

KARHU Päätoimittaja Juhani Lukka

Toimituskunta Taina Mäkitalo Tapio Hellman Tomi Nikkanen Arto Ahokas Juhani Koskiranta Marjo Sarmet

Materiaalin toimitus Sähköpostiosoitteeseen: juhani(at)lukka.fi

Karhu ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kokouksia 34

Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti

PÄÄKIRJOITUS

Tervehdys satakuntalainen maanpuolustusväki Satakunnassa tapahtui vuodenvaihteessa monta uutta asiaa. Molempiin piireihin vaihtui puheenjohtajat, Karhu-lehti muuttui sähköiseksi ja Porin prikaati vahvistui maamme suurimmaksi joukko-osastoksi.

Myös käytäntö pääkirjoituksesta on jaettu puheenjohtajien vuorotellen kirjoitettavaksi. Reserviläisten näkökulmasta aluetoimiston siirtyminen Turkuun jälleen kerran, ei välttämättä ole hyvä asia, kun matka asioiden hoitamiseen kasvaa. Toisaalta suuri osa asevelvollisuusasioista on mahdollista hoitaa sähköisesti tai puhelimitse ja aluetoimisto on lupautunut järjestämään tilaisuuksia vuorotellen maakuntien välillä.

Kertausharjoitusmäärien lisääntymistä on pitkään odoteltu. Nyt kun se kauan odotettu harjoituskäsky/-kutsu saapuu olkaamme kaikki valmiina osallistumaan. Väitän ettei montaa kertaa kannata kieltäytyä harjoituksesta tai saattaa itse olla pian vailla sijoitusta. Sijoittamaton reservi kasvoi vuodenvaihteessa ja siellä on paljon pätevää väkeä odottamassa sijoitusta. Luulisin myös ettei niitä käskyjä kovin montaa vuodessa postilaatikkoon tipahda. Myös osasta MPK:n kursseja saa korvaavia kertausharjoituspäiviä ja kurssien kautta voi myös saada sijoituksen itselleen, joten kannustan hakeutumaan MPK:n toimintaan mukaan. MPK tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia ja haasteellisia tehtäviä mm koulutustehtävissä.

TAPIO HELLMAN Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

KARHU 3

4 KARHU

Huittisissa toimitaan yhdessä

Timo Vuorisalon tunnetaan satakuntalaisissa maanpuolustuspiireissä aktiivisena toimijana ja sanavalmiina vaikuttajana.

Reserviläistoimintaan Timo Vuorisalo on osallistunut 1990-luvun alkuvuosista lähtien.

– Voi sanoa, että ajauduin mukaan silloin, kun Vainion Pentti siirsi Vampulan yhdistyksen harteilleni. Olin siinä puheenjohtajana, kunnes sen lakkautin. Tarkemmin sanottuna yhdistys liitettiin 2008 Huittisten reserviläisiin – vuotta ennen virallisia kuntaliitoksia. Vampulalaiset saivat johtokuntaan neljä paikkaa ja sillä varjolla olen jatkanut siinä tähän asti, muistelee Timo Vuorisalo.

Säännöllistä toimintaa pitää olla...

Huittisten reserviläisissä on nyt noin 170 jäsentä. Timo Vuorisalon mukaan jäsenmäärän merkittävä kasvattaminen ei ole realistista.

– Tavoitteeksi on asetettu, että poistuneen jäsenen tilalle on hankittava aina uusi. Jäsenmäärän säilyttäminen ennallaan on jo hyvä saavutus nykyaikana, jolloin ihmisten kaikesta vapaa-ajasta käydään kovaa kamppailua. En usko jäsentenhankintakamppanjoihin. Kun puoliväkisin haalitaan uusi jäseniä, niin ne häipyvät myös aika pian, jos eivät tunne toimintaa omakseen.

Kahdesti kuukaudessa paikallisen sanomalehden järjestöpalstalla näkyy Huittisten reserviläisten saunailtailmoitus.

– Savusauna lämpiää tosiaan kerran kuussa ja näi-

Timo Vuorisalo haluaan poistaa keinotekoiset rajat yhdistystoiminnasta.

KARHU 5

Majan ja ampumaradan käyttö on turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin.

hin säännöllisiin saunailtoihin niveltyvät niin kevätkuin syyskokouksetkin. Säännölliset saunaillat ovat keskeinen osa toimintaamme. Ampumarata on toinen toimintamme tukipilari ja tärkeä tekijä uusien jäsenten hankinnassa. Erityisesti säännöllisten ammuntojen kautta saamme myös nuorempia mukaan aktiviteetteihin. Nuoret miehet järjestävät toimintaa SRA:n puitteissa – tiistaiammunnat alkavat taas pian – ja me vanhat pidämme kerran kuussa perinteisemmän maastoammuntakisan, Vuorisalo kertoo.

Timo Vuorisalo korostaa säännöllisesti järjestettyjen ammuntojen ja saunailtojen tärkeyttä. Tiedottamisen tarve vähenee, kun melkein koko vuoden ohjelma on etukäteen selvillä. Kun tilaisuuksia hypätä toimintaan mukaan on paljon, niin kynnys osallistua alenee.

… ja pysyvät puitteet

Juhani Lukka

Huittislaisten toiminnan kulmakivinä ovat ampumarata ja talkoilla Mansikkamäkeen siirretty hirsimaja. Yhdistys omistaa majan, joka toimii keskeisenä kokoontumistilana. Majalta on kahden metsästysseuran yhteiselle ampumaradalle matkaa noin 500 metriä. Vuorisalon mukaan sekä radan että majan käytössä ovat olleet omat kriittiset vaiheensa, mutta tällä hetkellä niiden käyttö on turvattu ainakin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Käytännössä toimimme kuin yhdessä yhdistyksessä.

tuneeksi ratkaisuksi.

– Meille se oli kahden elinvoimaisen yhdistyksen vapaaehtoinen liitto. Tärkeää siirtymävaiheessa oli, että vampulalaiset saivat tasapuolisen edustuksen uuteen johtokuntaan ja siten hyvin äänensä kuuluville. Yhdistysten ja kerhojen liittymisasioita joudutaan varmaan pohtimaan monella paikkakunnalla kuntaliitosten varjossa. Kannattaako samaa asiaa ajavien yhdistysten toimia pienellä alueella erillään.

Huittisissa reserviläisyhdistys ja reserviupseerikerho toimivat kiinteässä yhteistyössä ja saavat siten kokoon yhteisesti kunnioitettavan noin 250 hengen jäsenmäärän. Yhteistoiminnan käytännön sujuvuuden takaa mielenkiintoinen järjestely, sillä Timo Vuorisalo on molempien reserviorganisaatioiden sihteeri.

– Käytännössä toimimme kuin yhdessä yhdistyksessä. Meillä tapahtumat ovat ilman erottelua reservin tilaisuuksia. Yritämme saada kaikki ikäluokat mukaan suuntaamalla toiminnallisemmat tehtävät nuoremmille yli kuusikymppisten toimiessa asiantuntijatehtävissä. Muutenkin pyrimme eroon keinotekoisista rajoista ja meillä voivat toimia tasa-arvoisesti myös miehistön kuuluvat reserviläiset ja asevelvollisuutta suorittamattomat naiset ilman kaavamaisia roolijakoja, Vuorisalo tiivistää huittislaista toimintaideologiaa.

Lisää yhteistoimintaa Vampulan ja Huittisten yhdistysten yhteenliittyminen on osoittautunut Vuorisalon mielestä onnis-

JUHANI LUKKA

6 KARHU

Puheenjohtaja Urpo Parkkali avasi vilkkaasti keskustelevan vuosikokouksen Nakkilassa.

Nakkilan Reserviläisten Kevätvuosikokous kuin määrää. Kokousväki analysoi perälaudan vuotavan, niiden jäsenten kohdalta, jotka eivät löydä kiinnostukselleen toi-

Raimo Räihä

Nakkilan Reserviläisten Kevätvuosikokous oli kutsuttu koolle Juhlatalo Marimbaan.

Kokousväkeä oli saapunut runsaasti paikalle. Koolla oli kaksikymmentäkaksi yhdistyksen jäsentä vajaasta sadasta. Sitä voi jo hyvällä syyllä kutsua yleiseksi kokoukseksi. Marimban isäntä tarjosi kokoustilan lisäksi kaffet ja kastamiset. Yhdistyksen puheenjohtaja toivotti tervetulleeksi piirimme puheenjohtajan Tomi Nikkasen.

Nikkanen aloitti piirin syyskokouksessa lupaamansa yhdistyksiin tutustumisen Nakkilasta. Lyhyen esittelyn jälkeen Nikkanen valotti suhdettaan reserviläisyyteen, maanpuolustukseen, ampumaharrastukseen ja Reserviläisliiton linjauksiin. Kokousväki oli puheenjohtajan kanssa samoilla linjoilla, että liiton jäsenmaksusta palautuu yhdistykselle todella pieni määrä käytettäväksi toimintaan.

Kokousväki tiedusteli mm. onko liitto tarjonnut koskaan minkäänlaista tukea jäsenille. Samoin otettiin kantaa liiton painostuksenomaiseen jäsenhankintatoimin­ taan. Todettiin, että mieluummin laatua,

Satakunnan Reserviläispiirin tuore puheenjohtaja Tomi Nikkanen aloitti yhdistyksiin tutustumisen Nakkilasta.

minnallista tehtävää. Nähtiin, että asiasta tulisi herätellä keskustelua laajemmin. Tiedusteltiin piirin kantaa varusmiehille jaettavaan paikallisyhdistyksen infoon reserviläisyydestä. Puheenjohtajan mukaan estettä ei ole. Samalla kysyttiin voisiko piirillä olla yhteinen strategia asian suhteen. Kokousväen joukosta arveltiin, että kutsuntatilaisuus on huono paikka esitellä varusmiesajanjälkeistä elämää. Lupa kutsuntatilaisuudessa tai kotiuttamistilaisuudessa tapahtuvaan ”jäsenhankintaan” tai tiedottamiseen pitää kysyä puolustusvoimista.

Hieman jäi harmittamaan, ettei nuori ja notkea puheenjohtaja ottanut ”selfietä” kokousväen hymyillessä taustalla.

Yhdistyksen puheenjohtaja Urpo Parkkali jou­tui keskeyttämään vuolaan keskustelun, jotta varsinainen kevätvuosikokous voitaisiin aloittaa. Kokousväki oli juuri siirtynyt ampuma-aselaki- ja ampumaratakeskustelusta itärajan pintaan kalistelemaan kenttälapiota.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Pöysti. Pöysti kuljetti kokouksen nopeasti esityslistan mukaisessa työjärjestyksessä päätökseen saakka. Esille nousivat yhdistyksen tekemä taloudellinen tappio, Reserviläispiirin kevätvuosikokouksen pitopaikka ja luennoitsija. Muissa asioissa keskusteltiin Nakkilan yhdistyksen tulevasta juhlavuodesta ja Liiton Juhlaristeilylle aikovien yhteiskuljetuksesta.

Varsinaista toimintaa kiiteltiin monipuoliseksi, joskin hieman ampumapainotteiseksi. Todettiin, että juurikaan enempää ei ole näillä resursseilla mahdollista järjestää. Tarjonnan monipuolistamista toivottiin myös piirin puheenjohtajan taholta. Hän lupasi piirin tukea toiminnan järjestämiseen.

Kokouksen puheenjohtaja Pöysti päätti kokouksen todeten tilaisuuden olleen asiallinen, mutta rento. Hän huomioi myös, että paikalle oli tullut jäseniä runsaslukuisesti.

ESA RANNISTO

KARHU 7

Kunniavartioperinne elää vahvana

VAPEPA - info Nakkilassa

Esa Rannisto

Ennen kevätkokousta järjestettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelutoiminnan info-tilaisuus.

Nakkilan Reserviläiset ovat ilmoittaneet liittyvänsä Vapepaan.

Alustava sopimus on tehty ja nyt saimme infoa jatkosta.

Vapepan Porin toimikunnan puheenjohtaja ja kouluttaja Sirpa Tamminen oli saapunut kertomaan, miten jatkamme tästä. Toimikunnan tehtävä on koordinoida hälytysryhmien koulutusta ja hälytystietojen ylläpitoa.

Paikalla olivat myös Nakkilan Reservin Upseerien ja Kivialhon Metsästysseuran edustajat.

Vapepa Satakunta järjestää meille koulutuksen, jonka jälkeen valitsemme ryhmällemme sen pelastuspalvelusuunnan, joka meille parhaiten sopii. Koulutettavan ryhmän tulee olla vähintään kymmenen henkilöä.

Vapepan toiminta mielletään usein maastoetsintöihin ja kadonneiden henkilöiden etsimisiin yleensä. Toiminta ei tokikaan rajoitu yksistään niihin. Erilaiset onnettomuudet ja luonnonmullistukset saattavat tarvita paikallisia apuvoimia huolehtimaan niistä asioista, joihin viranomaisvoimia ei tarvitse tai voi sitoa.

Tamminen käytti esimerkkinä Nokian juomaveden saastumisen yhteydessä alueen Reserviläisten käyttämistä apuna vedenjakelussa ja vesihuollon tarpeessa olleiden etsimisessä ovelta ovelle.

Tamminen toivoi, että joukostamme löytyisi niitäkin, jotka voisivat koordinoida pelastustilannetta ja hoitaa yhteyksienpitoa. Etsijöitä ja auttajia löytyy, mutta ei välttämättä niitä jotka jäävät kokoontumispaikalle hoitamaan tiedonkulkua.

Tulevasta peruskurssista ilmoitamme Karhu-verkkolehdessä ja kotisivuillamme.

ESA RANNISTO

Vapepan Porin toimikunnan puheenjohtaja ja kouluttaja Sirpa Tamminen esitteli järjestön toimintaperiaatteita.

Jouluaaton ja -päivän kunniavartio on Nakkilassa näkyvä ja arvostettu reserviläisperinne. Kunniavartioperinne on jatkunut pitkään. Parivartiossa ovat upseeri ja ”aliupseeri” tai miehistön jäsen. Kaikkiaan tehtävään on mobilisoituna 30 henkilöä. Vartiota käyvät monet tervehtimässä. Etenkin ne, jotka käyvät viemässä kynttilöitä sankarihaudoille. Iltavalaistu sankarihauta-alue vartioineen on varmasti yksi kuvatuimpia kohteita Nakkilassa. Vahdinvaihto ei ole aivan Lontoon luokkaa, mutta sitäkin pysähdytään seuraamaan.

Vartiossa on käytetty Nakkilan reserviläisten lumipukuja noin seitsemän vuoden ajan. Yhtenäinen varustus näyttää paremmalta Puvut ovat tilavia, jolloin niiden alle sopii tuhdimpi vaatekerros. Asuun kuuluu myös musta vyö, mustat saappaat ja SA-karvahattu. Vartiopareja on 15. Kunniavartioon ei tarvitse väkeä maanitella. Perinne velvoittaa. (ESA RANNISTO)

8 KARHU

Raumalla kilpailtiin SRA:ssa perinteisill채 aseilla

Kuvat: Mona Nordberg

KARHU 9

Paskaluodon taistelu 25.1.2015 konetuliaseita ja vankeja. Lopulta venäläiset saapuivat paikalle panssarivaunujen kera.

Silloin suomalaiset päättivät, että nyt tältä päivältä Paskaluoto on nähty ja lähtivät pois.

(Lainaus Erkki Ahon blogista 5.7.2014 )

25.1.1940 Muolaanjärvellä taisteltiin Suursaaren omistuksesta. Siitä oli taisteltu jo aiemmin, mutta nyt neuvostojoukot yrittivät uudelleen. Suomalaiset saivat epämiellyttävät lähentely-yritykset kuitenkin torjuttua.

Taipaleessa taisteltiin Laatokalla sijaitsevan pienen Paskaluodon omistuksesta. Sen hallitseminen vaikuttaa olleen arvovaltakysymys. Päivällä se oli venäläisten hallussa, mutta öisin suomalaiset iskivät takaisin karkottaen vihollisen. Parina päivänä sataneen runsaan lumen suojissa viholliset olivat asettuneet luodolle, ja luulivat olevansa sen herroja.

Suomalaiset kuitenkin valtasivat sen saaden saalikseen konekiväärin ja kuusi vankia. Vajaan kahden tunnin kuluttua tästä taistelusta venäläiset nousivat jälleen luodolle, ja taistelu aaltoili puolelta toiselle. Lopulta suomalaiset pääsivät voitolle, ja jälleen saaliiksi saatiin

oli vihollisen panssarivaunun tuhoaminen kasapanoksella ja ympärillä olevien joukkojen eliminoiminen pistoolilla.

TOMI NIKKANEN

Tammikuun viimeisenä sunnuntaina RSA:n ampumaradalla Raumalla palattiin ajassa 70-vuotta taaksepäin, kun Paskaluodon taistelujen vuosipäivänä järjestettiin SRA-kilpailut perinneasein. Paikalle saapuneita yhdistivät menneelle ajalle tyypillinen aseistus sekä malli Cajanderin mukainen taisteluvarustus lumipukuineen. Kilpailussa suoritettiin kolme rastia, joista kaksi ensimmäistä ammuttiin kiväärillä ja viimeinen pistoolilla. Ensimmäisen kiväärirastin teemana oli hyökkäys, jossa aluksi tuhottiin vihollisen vartio, jonka jälkeen pariin kertaan vaihdettiin asemaa loppujen joukkojen eliminoimiseksi. Toisen rastilla oltiin puolustusasemissa, jonne vihollisen joukot tekivät rynnäkköä. Kolmannen rastin aiheena

Tulokset Sijoitus

Kilpailu-%

Kokonaispisteet

Kilpailija

1

100,00 %

191,88

Sievänen Jari

2

76,50 %

146,80

Bragge Olli-Pekka

3

74,97 %

143,85

Paaso Antti

4

64,98 %

124,69

Nikkanen Tomi

5

58,31 %

111,89

Harju Kimmo

6

57,93 %

111,16

Silokoski Marko

7

15,05 %

28,87

Pihala Henri

8

15,01 %

28,81

Nordberg Mona

Tavoitteena oli

10 KARHU

etsiä kerholle

Neuvottelutila,

Eemeli Lappalainen

uudet tilat, jotka palvelisivat paremmin jäsenistöä. sauna ja

Porin reserviupseerit saivat uudet kerhotilat Porin Reserviupseerikerhon uusi kerhohuone sijaitsee linja-autoaseman vieressä, Porin keskustan tuntumassa, 12. kerroksessa. Tiloista aukeaa koko Porin kattava upea panoraamanäkymä.

Kerhohuone on jäsenistön aktiivisessa käytössä. Tiloissa järjestetään kerhoiltoja, toimintapäivien illanistujaisia, kevät- ja syyskokoukset, hallituksen kokoukset ja jäsenistön yksityistilaisuuksia. Kerhohuoneella jäsenistön käytössä ovat sauna, av-välineistöllä varustettu kokoustila, seurustelu- ja keittiötilat.

kerroksesta kahdesta huoneistosta koostuvan kokonaisuuden. Huoneistot päätettiin purkaa ulkoseiniä myöten ja rakentaa tilalle toimivat kerhotilat. Purku- ja rakennustyöt pyrittiin tekemään suurimmaksi osaksi talkoovoimin.

Vanhan tilan purkua ja uuden suunnittelua Purkutalkoita järjestettiin syksyn 2009

Vanha kerhohuone myytiin pois elokuussa 2008, koska tilat oli todettu epäkäytännöllisiksi kerhotoimintaa varten. Silloiset kerhotilat koostuivat kahdesta huoneesta, pienestä keittiöstä ja varastosta. Tavoitteena oli myymisen jälkeen etsiä kerholle uudet tilat, jotka palvelisivat paremmin jäsenistöä. Vaatimuksina oli sauna, pieni keittiö ja hyvät tilat yhteisille tilaisuuksille ja hallituksen kokouksille.

Keväällä 2009 kerhon hallitus löysi ja hankki asunto-osakeyhtiö Tähtisilmän 12.

Porin Reserviupseerikerho

Uudet kerhotilat Porin kattojen yläpuolelta

Kerholla järjestettiin jäsenistölle paritkymmenet rakennustalkoot, joiden aikana kerhohuone saatiin lähes kokonaan kuntoon.

aikana pariin otteeseen. Kaikki väliseinät hajotettiin, laminaatit poistettiin ja vanhat keittiökalusteet irrotettiin. Purettu materiaali siirrettiin ikkunasta lavalle, jota Vuorsola Oy:n nostoauto kannatteli 12 kerroksen ikkunoiden korkeudella. Lava tyhjennettiin alhaalla olleeseen vaihtolavaan.

Martin Wolff voitti arkkitehtitoimistojen välisen kilpailun kerhohuoneen tilankäytön suunnittelusta ja aloitti suunnittelutyön hallituksen antaman vaatimusluettelon pohjalta. Maaliskuussa 2010 pidettiin tulevassa kerhotilassa siivous-, tapetinpoisto- ja tyhjennystalkoot. Huoneisto oli nyt purettu, siivottu ja rakentamista vaille valmis. Kerhohuoneen pohjapiirustukset valmistuivat samoihin aikoihin ja rakennussuunnitelma lupa-anomuksineen jätettiin Porin kaupungille viipymättä.

Kaupungin taholta tuli kuitenkin tieto, joka yllätti kaikki rakennusprojektissa mukana olleet. Asemakaavassa oli merkitty kiinteistöön vain 11 asuinkerrosta, joten rakennusluvan saaminen muutostöitä varten kiinteistön 12. kerrokseen ei ollut mahdollista ilman asemakaavamuutosta. Asemakaavan muuttaminen viivästytti kerhohuoneen rakentamisen aloittamista yli puolella vuodella.

Kalle Nordling

KARHU 11

seurustelunurkkaus.

Talkoilla nostettiin yhteishenkeä ja tilan arvostusta Syksyllä 2010 asemakaavamuutoksen myötä rakennuslupa viimein heltisi kaupungilta ja rakentaminen pääsi kunnolla käyntiin. Samalla aloitettiin rakennusmateriaalien hankkiminen ja päätettiin nostaa tarvittavat rakennusmateriaalit talon katolle nosturilla. Nosturi nopeutti materiaalien siirtoa huomattavasti ja 5. tammikuuta 2011 järjestettiin kerholla nostotalkoot.

Nostotalkoiden jälkeen kerholla järjestettiin jäsenten voimin parikymmentä kertaa rakennustalkoot, joiden aikana kerhohuone saatiin lähes kokonaan valmiiksi. Ulkopuolisena urakointina teetettiin väliseinien rungot, seinien ja kattojen levyttäminen, tasoitus ja maalaus. Tiiliseinän muuraus, laatoitustyöt ja parketin asennus teetettiin niin ikään ammattilaisilla. Viimeiset jäsenille suunnatut rakennustalkoot järjestet-

tiin lokakuussa 2011. Tämän jälkeen lähinnä kerhon hallituksen toimesta kerhotiloissa on tehty erinäisiä viimeistelytöitä ja kohteen virallinen lopputarkastus saatiin suoritettua syksyllä 2014.

Lopputulos yllätti kaikki projektin parissa työskennelleet Perinteitä kunnioittava, mutta moderni yleisilme toteutui loistavasti kerhohuoneessa. Poistetut väliseinät antavat tilalle avaruutta ja mahdollistavat monipuolisen käytön. Pieni keittiö pitää sisällään kaikki tapahtumien järjestämiseen tarvittavat laitteet. Pitkä kokouspöytä tarjoaa oivat puitteet kokousten pitämiselle, mutta on silti helposti siirrettävissä tilaisuuden niin vaatiessa. Sohvanurkkaus mahdollistaa kokoustiloja intiimimmän tunnelman kirjaston vieressä.

Kattohuoneiston näköala on aiheutta-

nut ihastusta kerta toisensa jälkeen. Kerhohuoneelta avautuu näkymät kolmeen suuntaan. Päivänvalossa kaupungista löytyy loputon määrä tuttuja rakennuksia ja yksityiskohtia, joita ei ole edes oivaltanut maasta käsin. Illan hämärtyessä auringonlasku tuo tullessaan uudenlaisen näkökulman kaupunkiin. Valomeri avautuu kaikista ikkunoista ja luo illuusion paljon suuremmasta ympäristöstä. Suurkaupungin tuntua lisää jatkuva ajovalojen liike, joka elävöittää tummaa kaupunkia.

Kerhotilojen suunnittelun pohjana oli hankkia tilat, jotka palvelisivat jäsenistöä mahdollisimman monipuolisesti. Erilaisten tilaisuuksien aikana kerhohuoneella on mahdollisuus valmistaa ruokaa ja samalla laittaa sauna lämpeämään. Saunassa on istumapaikkoja yli kymmenelle henkilölle.

Tehokas kiuas antaa tarvittaessa kovatkin löylyt, mutta suuren kivimassansa ansiosta aina pehmeät. Lauteiltakin voi ihastella ikkunasta avautuvaa näkymää Koiviston suuntaan. Kaksi suihkua takaa sujuvan peseytymisen isommallekin porukalle. Sauna lämpiääkin kerhon kaikissa tilaisuuksissa, joten tullessasi kerholle, muista ottaa pyyhe mukaan.

EEMELI LAPPALAINEN Artikkeli on tiivistelmä Petri Pihlajamaan kirjoittamasta Porin Reserviupseerikerhon kerhohuoneprojektista.

Talonomistaja Serafiina Lammisen säätiöltä tukea toimintaan

S

erafiina Lamminen syntyi Huittisissa Lammenojan torpassa 10. tammikuuta 1852. Serafiina opiskeli meijerialaa Kokemäen meijerikoulussa ja perusti ensimmäisen meijerinsä vuokramaalle Söörmarkkuun. Sieltä tuotteet toimitettiin Poriin myytäväksi tai edelleen toimitettaviksi. Myöhemmin Serafiina osti Porista Antinkadun varrelta kiinteistön, ny-

kyisen Teljäntorin paikalta, johon hän perusti meijerin. Serafiina kuoli 20. syyskuussa 1945 ja testamenttasi omaisuutensa säätiölle, jonka tehtäväksi jäi jakaa vuosittain 70 % säätiön nettotuotosta hyväntekeväisyysyhdistyksille.

Serafiinasta on kirjoitettu kirja: Serafiina Lamminen, Serafiina Lammisen Säätiö, 1975, josta tämänkin artikkelin tiedot ovat peräisin.

Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen,

säätiö joutui valitsemaan lakkautetun yhdistyksen tilalle uuden hyväntekeväisyysyhdistyksen ja näin Porin Reserviupseerikerhosta tuli säätiön edunsaaja. Serafiina Lammisen säätiö yksi merkittävimmistä kerhon tukijoista. Säätiöltä saatu tuki on mahdollistanut mm. kerhohuoneen hankinnan, sekä jäsenistön monipuolisen toiminnan järjestämisen.

12 KARHU

Tammisunnuntain muistolle Tammisunnuntain juhlan juhlapuhujan Rauman kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Santalan puhe Rauman kulttuuritalo Posellissa 25.1.2015.

Juhlaa edelsi seppeleenlasku Vapaussodan muistopaadelle Tarvosaarenpuistossa. Juhlaan osallistui noin seitsemänkymmentä isänmaanystävää.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvostettu Tammenlehväsukupolvi, hyvät kuulijat!

Kädessäni oleva patsaan pienoismalli vie minut muistoissa lapsuuteeni. Muistan, miten ihailin tätä pientä vihreää miestä isoäitini luona tuossa aivan lähellä hänen Hollran kodissaan. Se näytti pienen pojan silmissä urhealta ja rohkealta – siis sankarilta.

En luonnollisestikaan vielä silloin tuntenut tämän patsaan taustoja enkä sitä, miksi se oli kunniapaikalla Mummin kaapin päällä.

Iän karttuessa asiat alkoivat kiinnostaa eri tavalla. Patsaaseen liittyvät taustat alkoivat selvitä nuorukaiselle. Sen lisäksi, että se muistutti Isänmaan kunniakkaasta historiasta, se oli isoäidilleni ja myöhemmin myös itselleni kunnianosoitus jo varhain, pian sotien jälkeen poismenneelle Isoisälleni.

Pappani Paul Jalo oli suuri isänmaan ystävä ja myös sen puolustaja. Hänen ansioluettelostaan selviää mielenkiintoisia kohtia liittyen maamme historiankulkuun. Vasta viisitoistavuotias Paul liittyi keväällä 1918 Skärgårdens Frikåriin, mistä hänet neljä kuukautta myöhemmin vapautettiin alaikäisenä. Liittymispäätökseen lienevät innostaneen tammikuun viimeisen sunnuntain tapahtumat aiemmin samana vuonna.

Kaksi vuotta myöhemmin nuorelle miehelle oli karttunut ikää sen verran, että hän pääsi vapaaehtoisena suorittamaan asevelvollisuuttaan ja vuonna 1921 hän oli jo nuori vänrikki.

Sotilasura eteni reservissä ja Suojeluskunnassa. Talvisodassa Pappa palveli luutnanttina ja välirauhan aikana hänet hyväksyttiin aktiivipalvelukseen ja ylennettiin kapteeniksi. Jatkosodasta hän palasi maju-

rina.

Totesin aiemmin Paul Jalon olleen isänmaan ystävä. Siihen on lisättävä, ehkä jopa yltiöisänmaallinen. Tästä kertoo ansioluettelon rangaistuksia koskeva osa, missä on maininta: Tuomittu osallistumisesta ns.

Mäntsälän tapahtumiin 5 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.

Tutustuttuani isoisäni historiaan ymmärrän tänään tämän pienoispatsaan merkityksen ja myös sen, miksi se myöhemmin siirtyi kunniapaikalle omaan lapsuudenkotiini. Olihan oma isäni aikanaan myös ol-

lut täällä Raumalla aktiivinen suojeluskuntalainen, joka 17-vuotiaana poikasena lähti vapaaehtoisena puolustamaan rakasta isänmaataan.

Tammikuun viimeistä sunnuntaita vietetään kansainvälisesti vainojen uhrien muistopäivänä. Meille suomalaisille tähän päivään liittyy erityinen lisämerkitys, sillä sunnuntaina 27. tammikuuta 1918, yhdeksänkymmentäseitsemän vuotta sitten suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtumaa pidetään alkuna vapaussodalle, jossa sen osapuolet, valkoiset ja punaiset, kokosivat kumpikin aseisiin lähes satatuhatta miestä. Sota jätti tähän maahan kahtiajaon, epäluulon ja syvät haavat. Niitä loivensi kuitenkin myöhemmin yhteinen vihollinen, joka uhkasi isänmaatamme, jota kansa yksituumaisesti halusi puolustaa.

Eduskunta julisti 97 vuotta sitten maamme itsenäiseksi. Tuolloin ei kuitenkaan tiedetty, mikä päivän merkitys todella tulee olemaan. Senaatti oli antanut oman itsenäisyysjulistuksensa jo kahta päivää aikaisemmin, ja eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päätti hyväksyä senaatin ehdotuksen, joskaan ei yksimielisesti.

Itsenäisyys oli epävarmalla pohjalla, sillä siltä puuttui kansainvälinen tunnustus.

Ulkovallat edellyttivät ensiksi tunnustusta Venäjältä, jonka alaisuudesta Suomi halusi irti. Lenin antoi tunnutuksen vuoden viimeisenä päivänä, mutta tilanne oli silti varsin epävarma. Leninin motiivi Suomen itsenäistymiselle lienee ollut selvä. Sen oli määrä palvella vallankumouksen levittämistä kautta Euroopan. Näihin tavoitteisiin so-

KARHU 13

pi proletariaatin vahvistaminen. Leninin sanojen mukaan Venäjän vallankumouksen jälkeen alkaisi toinen, koko maailmaa koskeva sosialistinen vallankumous. Siksi hänen viestinsä Suomen sosialidemokraateille olikin: nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestäytyneen työväen käsiin.

Suomi kulki kohti sisällissotaa, jota katsannosta riippuen kutsutaan joko vapaussodaksi tai kansalaissodaksi. Oli pelättävissä, että Suomi liukuisi osaksi punaista Venäjää, jos sosialistit kaarteineen yhdessä venäläisen sotaväen kanssa saisivat vallan.

Senaatti julisti vapaaehtoisista koostuneet suojeluskunnat armeijakseen. SDP:n puoluetoimikunta puolestaan määräsi Suomen punakaartit liikekannalle. Sunnuntaina 27. tammikuuta alkoivat suojeluskuntalaiset kenraali Mannerheimin käskystä riisua aseista venäläisiä varuskuntia Etelä-Pohjanmaalla ja Karjalassa.

Tammisunnuntain tapahtumat vaikuttivat ratkaisevasti Suomen tulevaisuuteen.

Punakaartit saivat venäläisiltä ase- ja vapaaehtoisapua, mutta niiden voima ei riittänyt.

Valkoisten sotilasvoima vahvistui nopeasti etenkin, kun Saksassa koulutetut jääkärit palasivat alkaen johtaa ja kouluttaa talonpoikaisarmeijan vapaaehtoisia ja asevelvollisia. Maaliskuussa sisällissodan lopputulos alkoi jo olla selvillä ja toukokuun alkuun mennessä kapina oli kukistettu.

Sisällissota on aina kansallinen onnettomuus, joka Suomessakin vaati paljon uhreja. Maamme historian tuhoisin murhenäytelmä käynnistyi kuitenkin vasta sodan jo tauottua, kun molemminpuoliset rankaisutoimet alkoivat. Vain osaa niistä voi pe-

rustella sotilaallisella tarkoituksenmukaisuudella, suuri osa oli kostoa. Valtaosa sisällissodan uhreista kuolikin taistelujen ulkopuolella.

Kun aikaa on kulunut riittävästi, ja historia on avannut meille suuria linjojaan, on aika todeta vapaussodan kiistaton mer-

kitys koko maanosamme kehitykseen vaikuttaneena tapahtumana ja antaa itsenäisyyden puolesta käydylle taistelulle se arvo, joka sille kuuluu. Kumpikin osapuoli, tai paremminkin heidän perillisensä, siis me, voimme nyt ymmärtää enemmän. Punaiset tunnustavat lopputuloksen pelastaneen it-

Juhlassa Jyrki Santala huomioitiin standaarilla. Kädessään hänellä on lisäksi isoisänsä aikanaan saama jääkäripienoispatsas.

14 KARHU senäisyyden ja vapauden. Valkoiset ymmärtävät nyt paremmin niitä taustoja, joista kapina kumpusi, vaikka tilannetta käytettiinkin hyväksi edesauttamaan vieraan vallan valtapyrkimyksiä.

Vapaussota nimensä mukaisesti toi kansallemme itsenäisyyden ja vapauden päättää omista asioistamme. Nämä saavutukset olivat vakavasti uhattuna jo pari vuosikymmentä myöhemmin, kun Neuvostoliitoksi muuttunut itänaapurimme pyrki valloittamaan isänmaamme. Suojeluskunnan perustalle rakentunut koko kansan yhteiseksi taistelujoukoksi muodostunut armeijamme turvasi urheasti itsenäisyytemme ja vapautemme säilymisen.

Toisen maailmansodan jälkeen on Euroopassa vallinnut pitkä rauhanaika. Viimeisen vuoden aikana on sota kuitenkin tullut jo lähelle meitäkin. Turvattomuuden ja epävarmuuden tunnetta tuo se, että aseet puhuvat itäisessä Euroopassa suurvallan uhatessa suvereenin valtion alueita ja vapautta. Tilanne on vakava, sillä juuri vapaus on aina ollut meille eurooppalaisille keskeinen ihmisyyden arvo.

Suomi on vahvasti osa kansainvälistä yhteisöä, jonka tehtäviin kuuluu vapauden vaaliminen, rauhan rakentaminen ja rauhanturvaaminen eri puolilla maapalloa. Niihin kuuluvat myös ihmisoikeuksien ja kansanvallan puolustaminen. Jokainen meistä osaa arvostaa sitä yhteiskunnallista vapautta, joka on oleellinen osa länsimaista kulttuuria. Tämän vapauden eteen on taisteltu ja uhrauduttu. Liberalismin ajoista lähtien yhteiskuntiamme on määrätietoisesti ra­ ken­ nettu yksilönvapauden periaatteen va­ raan. On oltu laajalti yksimielisiä siitä, että vapaus on pakkoa tehokkaampi pyrittäessä yhteiskuntaan, missä ihmisen on hyvä ja turvallista elää.

Vapautta ei kuitenkaan voi ylläpitää vannomalla yksin sen nimiin. Vapaus ilman vastuuta on vaarallista. On mietittävä, mitä yhteiskunnan eettisiä rakennelmia vapau-

den toteutuminen edellyttää. Miten niitä rakennetaan ja ylläpidetään? Vastaako siitä enää kukaan? Missä on vanhempien vastuu? Mikä on kirkon tehtävä? Mikä osuus kuuluu koululle?

Suomi ja suomalaiset tarvitsevat omantunnon ääntä. Sen tulisi muistuttaa meitä tason laskusta, jonka nykyään liian helposti sallimme: arvostelukyvyn heikkenemisestä, vastuuttomuudesta, välinpitämättömyydestä. Maailman paras koululaitoskaan ei poista kotikasvatuksen välttämättömyyttä.

Oikea ja väärä, hyvä ja paha, eivät avaudu itsestään. Hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta ei voida ulkoapäin kaataa ihmiseen, sen

täytyy kasvaa sisällä, ympärillä olevien rakastavien ihmissuhteiden suojassa.

Me tarvitsemme arvoja ja sitoutumista niihin. Yhteisvastuu, heikompiosaisista huolehtiminen ja luontoarvojen kunnioittaminen ovat kaikki meille suomalaisille tärkeitä arvoja. Itse kuulun niihin, joiden painopisteisiin on aina kuulunut myös koti, uskonto ja isänmaa. Ne ovat aina tärkeitä, tänäänkin, vaikka ymmärrämmekin, että jokaisen sukupolven on löydettävä niille aikaan sopiva sisältö ja sananmuodot, jotka tulevat kuulluiksi ja oikeinymmärretyiksi.

Isänmaan turvallisuudesta huolehtiminen on viime aikoina painottunut uudella tavalla, mutta vastuu ympäristöstä ja maan taloudesta ovat myös tänään oikeaa isän-

maallisuutta. Meidän on muistettava, että luonto on meillä vain lainassa lapsiltamme ja heidän jälkeläisiltään. Meidän on pystyttävä huolehtimaan siitä, että myös heidän isänmaansa rantoja huuhtelevat puhtaat vedet ja sen ilmaa heidän on hyvä hengittää.

Maamme taloutta vahvistamalla mahdollistamme sen, että jatkossakin voimme yhdessä vastata niiden hyvinvoinnista, jotka sitä eivät itse pysty turvaamaan.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin sanat ovat meille tutut: Suomi on hyvä maa, sitä kannattaa puolustaa. Samalla, kun kiitollisina muistelemme niitä sankaritekoja, joihin tämä Vaasassa olevan jääkäripatsaan pienoismalli viittaa ja sitä valtavaa uhrausta, jolla tammenlehväsukupolvi pelasti maamme ylivoimaisen vihollisen valloitusyritykseltä, toivomme, että asein emme enää joutuisi Suomea puolustamaan. Kuten kuitenkin tiedämme kyse ei ole pelkästään meidän toiveestamme. Siksi tämän pienen kansan on jatkossakin oltava valveilla ja valmiina puolustamaan rajojaan ja vapauttaan, jos vaara niitä uhkaisi.

Hyvät kuulijat, perinteisesti muistelemme maamme kunniakasta historiaa näin Tammisunnuntaisin ja Itsenäisyyspäivänä. Vien nyt tämän jääkäripatsaan takaisin kunniapaikalle omaan kotiini muistuttamaan myös arkena siitä, että emme erehtyisi pitämään vapauttamme muiden antamana ja itsestäänselvyytenä. Toivon ja uskonkin, että tämä Paul Jalolta perimäni patsas aikanaan löytää uuden kunniapaikan poikani tai tyttäreni kodissa muistuttamassa heille ja heidän jälkeläisilleen Heikki-Papan ja Paul-Isopapan jättämästä isänmaallisesta viestistä muistuttaen laulun sanoin: Kertokaa lastenlapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa!

JYRKI SANTALA

KARHU 15

Naisten Valmiusliiton Santis 2015 -valmiusharjoitukseen ilmoittunut yli 650 naista

Naisten Valmiusliitto ry järjestää valtakunnallisen naisten valmiusharjoituksen Helsingissä 24.–26. huhtikuuta 2015. Santahaminan varuskunnassa pidettävä Santis 2015 -harjoitus koostuu naisten turvallisuus- ja varautumistaitoja vahvistavista kursseista. Tarkoituksena on antaa naisille perusvalmiuksia toimia arjen kriisitilanteissa.

Harjoituksella on ennätyssuosio. Harjoituksen kurssit täyttyivät viikossa paria kurssia lukuun ottamatta ja useilla kursseilla jonottajia on toisen kurssillisen verran. Tällä hetkellä tapahtumaan on ilmoittautunut yli 650 naista, mikä on kolmisensataa enemmän kuin aiemmissa NASTA-harjoituksissa.

Valitettavasti moni kursseille jonottajista joutuu pettymään, sillä Santahaminan varuskunta pystyy vas-

Kuvat: Sanna Mertsalmi/Naisten Valmiusliitto ry

Turvallisuustaidot kiinnostavat naisia

Santis 2015 -harjoitus koostuu naisten turvallisuus- ja varautumistaitoja vahvistavista kursseista.

Maastopuvut ja saumaton yhteishenki ovat vuodesta 1998 järjestettyjen NASTA -harjoitusten tavaramerkkejä.

taanottamaan noin 350 naista. Osallistujien ikähaarukka on laaja, 15-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin.

Santis 2015 -harjoituksessa on tarjolla 10 kurssivaihtoehtoa, joista osallistuja valitsee yhden. Kurssit ovat Johtamistaidot, Jokanaisen selviytymispakki, Kanttiinitoiminta maastossa, Kyberturvallisuus, Maastotaidot, Meriturvallisuus, Suomen nainen maanpuolustajana, Turvallisesti seniori-iässä, Öljyntorjunta ja Kouluttajavalmennus. Kunkin kurssin aihetta käsitellään sekä teorian että käytännön harjoittein.

Harjoitus on avoin kaikille suomalaisille naisille. Se suunnitellaan ja läpiviedään vapaaehtoisten naisten toimesta. Valmiusharjoitus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina. Harjoituksen johtaa Anne Seppänen.

Maastopuvut ja saumaton yhteishenki ovat vuodesta 1998 järjestettyjen NASTA-harjoitusten tavaramerkkejä. Maastopukuihin pukeutuminen on monelle naiselle elämän ensimmäinen kerta ja sitä odotetaan innolla. Asu toimii suojavarusteena. Harjoitusten toiminta ei ole sotilaallista. Santis 2015 on järjestyksessään 35. NASTA-harjoitus.

16 KARHU

PÄÄLLIKKÖPRAATAILEE Ennätyksellinen vuosi 2014 Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) saavutti vuonna 2014 historiansa kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Koulutusvuorokausia kertyi viime vuonna ennätykselliset 80 300 koulutusvuorokautta. MPK:n koulutus-ja tukiyksiköissä tehty hyvä yhteistyö henkilökunnan ja vapaaehtoisten kouluttajien kanssa on jälleen kantanut erinomaiseen tulokseen. Muita MPK:n koulutukseen liittyviä tunnuslukuja viime vuodelta olivat mm. kurssien kokonaismäärä 1 800 jakaantuen reserviläisille kohdennettuja kursseja 1 299 ja kaikille kansalaisille kohdennettuja tapahtumia 531. Koulutukseen osallistui yli 47 000 henkilöä.

Kurssityytyväisyyden keskiarvo oli 4,30 asteikolla 1-5.

MPK järjesti

Koko Kansan MPK

koulutus-

vuonna 2014 80 300 vuorokautta

27.2.-1.3.2015 Satakunnan koulutus-ja tukiyksikkö järjesti usean kurssin sisältävän AHMA-harjoituksen Porin Prikaatissa Huovinrinteellä sekä PorPr:n Niinisalon toimipisteessä. Harjoitus muodostui kuudesta eri kurssista, joista Tulenjohto-ja viestikurssi, Puolustusvoimien ajolupakoulutus sekä Naisten Kunnon Kohotus-kurssi toteutettiin Niinisalossa ja Tarkka-ampuja1-kurssi, Satakunnan hiihto sekä Satakunnan Maakuntakomppanian taisteluharjoitus Huovinrinteellä. Harjoituskokonaisuuteen osallistui yhteensä lähes 200 kurssilaista ja harjoituksen johtajana toimi Satakunnan kotu:n koulutuspäällikkö Matti Bärling.

Harjoitus onnistui ensimmäisesksi kerraksi pääosin suunnitellusti, mutta kehittettävää ja parannettavaa vielä riittää.

KUNTOA NOSTATTAVIA VIRKISTÄVIÄ KEVÄTKELEJÄ TOIVOTTAEN! TERVETULOA KURSSEILLE, TEHDÄÄN TURVALLISUUTTA YHDESSÄ!

Pekka Söderlund

Nimensä mukaisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksen painopiste on suunnattu varusmieskoulutuksen suorittaneille reserviläisille, mutta kehitettäessä sotilaallista koulutusta emme saa unohtaa emmekä laiminlyödä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). Ukrainan kriisin myötä esille noussut termi, HYBRIDISOTA, jolla tarkoitetaan aseellisen sodankäynnin ja uudenlaisten mm. yhteiskunnan normaaleja toimia häiritsevien ja lamaannuttavien keinojen yhdistelmää, nostaa vahvasti kuvaan kokonaisvaltaisen kriiseihin varautumisen tarpeen. Satakunnassakin useina vuosina järjestetyt kuntien, seurakuntien henkilöstölle, maatalouden (VAP) varatuille järjestetyt varautumiskurssit sekä erityyppiset naisten turvakurssit, Selviytyminen sähköttä kurssit, lukiolaisten turvakurssit palvelevat juurikin tätä tärkeää ennakoivaa varautumista poikkeaviin olosuhteisiin.

AHMA-harjoitus

KIMMO TUOMI Päällikkö

KARHU 17

Taina Mäkitalon johtamaan Naisten Kunnon Kohotus- kurssiin Niinisalossa 28.2-1.3. osallistui lähes 20 naista ympäri Suomea. Pääkouluttajana toimi Olli Kaipio.

Porin Prikaatin Satakunnan Jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Petteri Kurkinen piti erittäin hyvän esitelmän puolustusvoimauudistuksesta ja Ukrainan tilanteesta Honkajoella 1.2.Vapaussoturien Satakunnan perinneyhdistyksen vuosikokouksen alussa.

Tuomo Aho kouluttaa Tulenjohto-ja viestikurssilla Niinisalossa ASA-radion valmistamaa VRGK-radiota. Ensimmäiset radiot jaettiin Jatkosodan joukoille syksyllä 1941.

VRGK-radio oli 0,4 W tehoinen HF-radio, jonka kantama oli puheella 12 km ja sähkötyksellä (antennista riippuen) 20-200 km.

Reservin sotilasmestari, toimitusjohtaja, Aki Kinnunen toimi jälleen ansiokkaasti kurssinjohtajana Tj-ja viestikurssilla Niinisalossa.

Kimmo Tuomi piti puheen ja laski seppeleen yhdessä puhjoht Simo Uotilan kanssa Honkajoen Vapaussoturien muistomerkille 1.2.2015 pidetyn Vapaussoturien Satakunnan perinneyhdistyksen vuosikokouksen alkuun liittyvän jumalanpalveluksen yhteydessä.

18 KARHU

SATAKUNNAN KOTU KURSSIT KEVÄT 2015 PV:n tilaama sotilaallinen koulutus Kesäkuu Kouluttajakoulutus 1

Säkylä 05. - 07.06.

SATMAAKK-kurssi

Säkylä 05. - 07.06.

Muu sotilaallinen ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus

Niinisalo 25. - 26.04

Opettajien turvakurssi

Pori

Perinneasekurssi 2

Niinisalo 25.04.

Selviytyminen sähköttä

Huittinen 21.03

Toukokuu Naisten aseja ampumakoulutus 1

Pori

14. - 15.03

Huittinen 16.05.

KARHU Tarkka-ampuja 2 Niinisalo 23. - 24.05.

Säkylä 23. - 24.05.

KARHU Reserviläisen sotilastaidot Säkylä 23. - 24.05.

Tarkka-ammunnan SM-kilpailut (Simo Häyhä) Säkylä 13. - 15.03 KARHU Sissikurssi 1

TYKISTÖKOTU KARHU Joukkueen taistelu suunnitteluseminaari Niinisalo 27. .29.03.

(KASI-simul.)-kurssi

Huhtikuu KARHU Tiedustelukurssi

20.03.

Huhtikuu

Taktinen Haulikko 1 kurssi Rauma 16. - 17.05.

KARHU Taajama tarkka-ampuja

Maaliskuu Taktinen Pistooli 1 kurssi

Taisteluhätäensiapu

Seurakunnan varautuminen Rauma 01. - 30.04 Kunnan varautuminen

Jämijärvi 01. - 30.04

Seniorien turvakurssi

Kankaanpää 01. - 30.04

Seniorien turvakurssi

Rauma 01. - 30.04

Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin

Niinisalo 22. - 24.04

Seurakunnan varautuminen Honkajoki 01. – 30.04

Säkylä 22. - 24.05.

Ihmiskauppa-seminaari

Säkylä 22. - 24.05.

Toukokuu

Säkylä 22. - 24.05.

Opiskelijan turvakurssi

Säkylä 12.05.

Reserviläispäivä

Rauma 17.04. KARHU Asutuskeskustaistelu 1 Säkylä 23. - 24.05.

Opiskelijan turvakurssi

Rauma 12.05.

Reserviläisjohtaja 1

Niinisalo 17. - 19.04.

Opiskelijan turvakurssi

Huittinen 12.05.

Perinneasekurssi 1

Niinisalo 18.04.

Viestikurssi 1

Niinisalo 18. – 19.04.

VARTU-koulutus

Laskin- ja AHJO-kurssi

Naisten sotilastaidot

Niinisalo 25. -26.04.

Maaliskuu

Niinisalo 24. - 26.04

Seniorien turvakurssi

Jämijärvi 01. - 30.03

Hedberg-kilpailu

Niinisalo 24. - 26.04

Maatilojen varautuminen

Huittinen 06.03.

AR 15 käyttö ja huolto

Pori

30. - 31.05

Niinisalo 25.04.

Kesäkuu Armeija tutuksi

Pori

Armeija tutuksi

Rauma 03.06.

Naisten kunnon kohotus 2

Niinisalo 06. - 07.06.

Tarkemmat tiedot Satakunnan KOTU-kursseista: https://mpk.fi/Default.aspx?tabid=942&yksikkoid=11

02.06.

KARHU 19

Lounais-Suomen aluetoimiston vuosipäiväkonsertti Aluetoimistot isännöivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa 24.2. Maavoimien vuosipäivää. Aikaisemmin tilaisuuksia ovat järjestäneet sotilasläänit. Ohessa taustaa maavoimien vuosipäivästä; Maavoimien vuosipäivä 24.2. perustuu Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan 24.2.1555 antamaan määräykseen perustaa ensimmäisen kerran kansallisia, suomalaisia joukko-osastoja. Tästä ajankohdasta lukien todetaan maavoimien elinkaaren alkaneen. Maavoimien vuosipäivä välitetään

maakuntiin läpi valtakunnan aluetoimistojen kautta.

Turun Konservatorion Sigyn-salissa vastassa oli aluetoimiston päällikkö, Komentaja Sami Iso-Lauri. Paikalla oli veteraaneja ja eri yhteistyötahoja VarsinaisSuomesta sekä Satakunnasta. Juhlapuheessa käytiin lyhyesti läpi mm. puolustusvoimauudistusta. ”Maavoimat on aloittanut toimintansa vuoden 2015 organisaatiossa. Uusi organisaatio mahdollistaa maavoimien kes-

Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri kartoitti mm. maavoimien uusia tehtäviä pitämässään juhlapuheessa.

kittymisen päätehtäviinsä, eli sotilaalliseen maanpuolustukseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintaan.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, on asettanut vuodelle 2015 kolme selkeää tavoitetta; uusi rakenne ja uudet toimintatavat vakiinnutetaan, koulutus ja harjoitukset toteutetaan laadukkaasti ja maavoimien valmiutta ja suorituskykyä kehitetään.

Maavoimat on osa puolustusjärjestelmäkokonaisuutta – se tukeutuu vahvaan ilmapuolustukseen ja meripuolustukseen sekä yhteisiin tiedustelun, johtamisen, logistiikan ja vaikuttamisen suorituskykyihin.

Vaikka maavoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus on pudonnut muutoksen myötä, on joukkojen määrä riittävä niille asetettuihin tehtäviin. Olennaista on, että joukkojen varustus ja osaaminen vastaavat tehtäviä.”

Puheen jälkeen oli musiikin vuoro, josta piti huolen Laivaston Soittokunta. Kapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola, esitteli varsin seikkaperäisesti jokaisen esityksen. Konsertin päätyttyä oli vuorossa buffet-tarjoilu. Kiitän aluetoimiston päällikkö Sami Iso-Lauria mahdollisuudesta osallistua näin arvokkaaseen tilaisuuteen.

TAPIO HELLMAN Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

20 KARHU

KARHU 21

Kuvat: Hanna-Maija Raitio & Janne Purtsi

SATMAAK:lle aimo annos taistelu-, taisteluensiapu- ja kalustokoulutusta Satakunnan maakuntakomppania harjoitteli ryhmän ja joukkueen taistelua AHMA-harjoituksessa Porin prikaatin maastossa Säkylässä 27.2.-1.3.2015. Harjoitus lähti käyntiin tiedustelukoulutuksella perjantai-iltana. Lauantaina koulutus keskittyi mm. KASI-simulaattorien kouluttamiseen ja taisteluensiapuun. Sunnuntain soveltavassa vaiheessa maakuntakomppania torjui alueelle hyökänneen vastustajan. Taistelijat olivat tyytyväisiä KASI-simulaattorin havainnollistamaan todenmukaiseen kuvaan tulenkäytön vaikutuksesta taistelukentällä.

Palautetilaisuudessa kuultiin rakentavia johtamiskäyttäytymistä terävöittäviä analyysejä ja yksittäiset taistelijat näkivät omaa toimintaansa ”ylävinkkelistä” katsottuna. ”Toiminta parani loppua kohden ja hyvä vire löytyi”, satakuntataistelija tiivisti tunnelmiaan soveltavan vaiheen jälkitunnelmissa.

OLLI ALHO

Jokaisen taistelijan on hallittava ainakin taisteluensiavun alkeet.

22 KARHU

Puolustusvoimat

NÄYTTÖRUUDUN TAKAA

S

ilmiesi edessä on nyt uusi Karhu.

Tätä ei voi enää rapistella ja käyttää saunan sytykkeenä, mutta tavoitteena on, että tiedotuslehti palvelee satakuntalaisia reservipiirien jäseniä vähintään yhtä hyvin kuin entinen paperi-Karhukin.

Niinkuin olette jo huomanneet, että tämä näyttää edelleen lehdeltä, joka näkyy samanlaisena jokaisen lukijan ruudulla.

Uuden formaatin on tarkoitus olla näyttöruudulta mahdollisimman helposti selailtava ja luettava. Voimakkaat yläotsikoinnit jäsentävät sisältöä. Taittajaa ilahduttaa, ettei tarvitse enää runnoa lehteä tiettyyn määrämittaan. Nyt ei voi kukaan väittää, että on tuhlailua käyttää isoja kuvia. Ilahduttavaa on jättää myös hieman ruutupinta-alaa tyhjäksi, jolloin yleisilme kummasti kevenee. Tosin pari aukeamaa tässä lehdessä tuli vähän turhan täyteen.

Kaiken kaikkiaan uusi lehtimallimme suosii näyttäviä kuvia ja lyhyempiä juttuja.

Luettavuuden kannalta kolmen sivun tarina lienee maksimi. Paras olisi, jos asiankokonaisuuden saisi mahtumaan yhdelle aukeamalle.

Lehti ei ole orjallisesti sidottu tiettyyn sivumäärään ja sivut voi huoletta jättää väljemmin taitetuiksi ilman, että kukaan moittii paperin haaskauksesta. Toivon tä-

män laskevan julkaisukynnystä ja kirjoittajien usein ylimitoitettua itsekritiikkiä. Uskon ja tiedän, että kerhoilla ja yhdistyksillä olisi toiminnastaan paljon enemmän kerrottavaa kuin Karhun sivuilta on ollut luettavissa.

Sisältö noudattelee varsin samoja linjoja kuin ennenkin. Materiaalin kerääminen perustuu myös edelleen piirien ja yhdistysten aktiivisuuteen. Myös tämä lehden numero on siitä oiva osoitus. Ennakkoon ei mitenkään suunniteltu tai varattu nakkilalaisille yhtä aukeamaa ja lisätilaa muiltakin sivuilta. Se, että tämä voi näyttää Nakkilan Reserviläisten erikoisnumerolta on pelkästään ahkeran toimijan ja kirjoittajan Esa Ranniston ja aktiivisen kuvaajan Raimo Räihän ansiota. Ottakaa kaikki mallia!

Toivottavasti uudenmuotoinen tiedotuslehti tavoittaa mahdollisimman monta lukijaa. Tässä ’sanan levityksessä’ kerhoilla ja yhdistyksillä on merkittava asema.

Palautetta ja kehitysehdotuksia otan erittäin mielelläni vastaan. Tässä uudessa vaiheessa niitä on myös helpompi toteuttaa.

JUHANI LUKKA Päätoimittaja

KARHU 23

24 KARHU

LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO monipuolisen, mielekkään sekä varsin johdonmukaisen. Ensimmäinen, perin antoisa ja opettavainen palvelusvuosi aluetoimiston päällikkönä on nyt takana. Olen päässyt perehtymään Varsinais-Suomen ja Ahvenenmaan maakuntien asevelvollisuusasioihin, sotilaallisen maanpuolustuksen suunnitteluun sekä maanpuolustustyön tehtäväkenttiin.

Tervehdys Lounais-Suomen aluetoimistosta.

Arvoisat Karhu-lehden lukijat! Sain mielekkään tilaisuuden esitellä tässä numerossa Lounais-Suomen aluetoimistoamme.

Tähän alkuun lienee paikallaan kuitenkin myös lyhyt henkilökohtainen esittäytyminen. Olen syntynyt Turussa vuonna 1967. Varusmiespalveluksen aloitin Porin Prikaatissa saapumiserässä III/86. Kahdeksan kuukauden VApalvelu Säkylässä 4.JK:ssa vahvisti päätökseni hakeutua ammattisotilaan uralle. Valmistuin Kadettikoulusta vuonna 1991 Hangon Rannikkopatteristoon, jossa palvelin tyypillisissä nuoren upseerin tehtävissä mm viimeiset kolme vuotta Russarön linnakkeen päällikkönä. Tätä seurasi esiupseerisekä yleisesikuntaupseerikurssit, joiden jälkeen palvelin noin 10 vuoden jakson operatiivisen suunnittelun tehtävissä Suomenlahden Meripuolustusalueella, Merivoimien Esikunnassa sekä Pääesikunnan operatiivisella osastolla ja suunnitteluosastolla. Esikuntavaihetta seurasi joukkoyksikön komentajan tehtävät meripuolustusalueella Upinniemessä Porkkalan Rannikkopataljoonassa. Vielä kerran pääsin takaisin Pääesikuntaan, jossa tehtäväkenttään sisältyi operatiivista suunnittelua, puolustusvoimauudistuksen suunnittelua sekä asevelvollisten informaatiopalvelut-projektin käynnistäminen. Olin jo usean vuoden ajan tavoitellut palvelustehtävää aluetoimistosta, ja 1.1.2014 sainkin erittäin mielekkään tehtävään määräyksen Varsinais-Suomen aluetoimiston päälliköksi Turkuun. Voin lyhyesti kiteyttää tähän astisen palvelusurani olleen

Uuden organisaation tehtävien ja toimintamallien vakauttamista

Aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri

Odotukset ovat korkealla myös Satakunnan osalta.

Tervetuloa mukaan, Satakunta!!

Puolustusvoimauudistus muutti maavoimien organisaatiorakenteita mittavasti. Puolustusvoimien aluehallintorakenteen kehittämiseksi sotilasläänit, niiden esikunnat sekä edeltävät aluetoimistot lakkautettiin 31.12.2014. Tämän vuoden alusta lukien Maavoimien esikunta vastaa viranomaisena sille käsketyistä valtakunnallisista ja alueellisista tehtävistä. Joukko-osastot jatkavat paikallishallintoviranomaisina sotilaslääneiltä siirtyneitä tehtäviä johdossaan 12 uudelleen perustettua aluetoimistoa, Lounais-Suomen aluetoimisto yhtenä niistä.

Maavoimien joukko-osastot ottivat puolustusvoimauudistuksen myötä vastuulleen suuren osan sotilaslääneille kuuluneista tehtävistä. Täällä Lounais-Suomessa Porin prikaati on joukko-osasto, joka toiminta-alueellaan – Salon eteläpuolelta aina Kokkolan pohjoispuolelle – toimii Länsi-Suomen sotilaslääniä seuraavana, ”alueorganisaationa”.

Porin prikaati toimii neljällä paikkakunnalla; Säkylässä, jossa päätehtävänä on varusmiesten ja maavoimien kriisinhallintajoukkojen koulutus, Niinisalossa, jossa päätehtä-

KARHU 25

vänä on varusmieskoulutus sekä Turussa ja Vaasassa, joissa aluetoimistot päätehtävinään vastaavat asevelvollisuusasioista näkyvimpinä syksyyn ajoittuvat kutsunnat. Kaikissa prikaatin toimipisteissä keskeisiä tehtäviä ovat sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten tukeminen sekä vapaaehtoinen maanpuolustustyö.

19 aluetoimiston määrää vähennettiin seitsemällä vuoden 2015 organisaatiorakenteeseen Satakunnan aluetoimiston ollessa yksi lakkautettavista toimistoista. Varsinais-Suomen aluetoimiston nimi muutettiin uudistuksen yhteydessä Lounais-Suomen aluetoimistoksi kuvaamaan kasvanutta toiminta-aluettamme. Johtosuhteemme vaihtui lakkautetusta Länsi-Suomen sotilasläänistä Porin prikaatin kokoonpanoon ja tämän vuoden alusta alkaen olemme vastannet Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan lisäksi myös satakuntalaisten asevelvollisuusasioista sekä Satakunnan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaamisesta ja tukemisesta. Yleisesti aluetoimistomme tehtäväkokonaisuudet säilyivät muuttumattomina ja otamme ylpeinä sekä positiivisin mielin Satakunnan mukaan toiminta-alueeseemme. Aluetoimistomme jatkaa nykyisissä tiloissa Turun Heikkilässä rakennus 20:ssa. Tavoitteenamme on, että kaikille näkyvä nimimuutos sekä satakuntalaisille muuttunut asiointipiste ovat ainoat näkyvät muutokset uudessa organisaatiorakenteessa.

Nostan tässä esiin myös vapaaehtoi-

seen maanpuolustuskoulutukseen kohdistuneet muutokset. Tähän asti aluetoimistomme on ohjannut ja tukenut MPK:lta tilattujen kurssien osalta ainoastaan Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön toimintaa. Vuoden alusta alkaen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tehtäväkenttä on laajentunut kattamaan myös Satakunnan. Lounais-Suomen aluetoimiston ja LounaisSuomen maanpuolustuspiirin toimintaalueet yhtyvät, ja se mahdollistaa Varsinais-Suomen sekä Satakunnan hyvien käytänteiden jakamisen, nousujohteisen koulutuksen yhdenmukaistamisen, suurempien koulutuskokonaisuuksien muodostamisen ja resurssien tarkoituksenmukaisemman käytön. Yhteistoiminta Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kanssa on ollut mutkatonta sekä tuloksellista. Odotukset ovat korkealla myös Satakunnan osalta. Tervetuloa mukaan, Satakunta!!

Toimintamallia puolustusvoimien tuen ja sotilassoittotilausten anomisesta on myös muutettu vastaamaan organisaatiomuutosta. Lounais-Suomen aluetoimisto kokoaa myös Satakunnan alueelta maanpuolustusjärjestöjen, veteraaniyhdistysten sekä muiden sidosryhmien tukitarpeet «yhden luukun periaatteella». Aluetoimisto yhteen sovittaa tukitarpeet alueen joukko-osastojen kesken ja tukitehtävät huomioidaan sovittujen hallintoyksiköiden toimintasuunnitelmiin. Tällä hetkellä kootaan esityksiä tukitarpeista vuodelle 2016 puolustusvoimien toiminnan ja resurs-

sien suunnitteluprosessin aikataulussa.

Määräaika tukiesityksistä Lounais-Suomen aluetoimistolle on 18.3.2015, joten nyt on vaikuttamisen aika. Kävimme 9.2. Porissa informoimassa maanpuolustusjärjestöjä ja sidosryhmiä tapahtuneista muutoksista ja tukitarpeiden kokoamisesta – kiitoksia mukana olleille.

Maavoimien vuosipäivä 24.2. aloitti Lounais-Suomen aluetoimistolle uuden, toivottavasti perinteeksi muodostuvan tilaisuuden pitää yhteyttä sidosryhmiimme. Vuosipäivän vietto, kuten myös lippujuhlapäivän sekä itsenäisyyspäivän reservin ylentämis- ja palkitsemistilaisuudet hakevat vielä lopullista asemoitumistaan kasvaneessa toimintaalueessamme.

Lähtökohtaisesti vuosipäiväjuhla tullaan viettämään vuorovuosina Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Reservin ylentämis- ja palkitsemistilaisuudet vuorottelevat myös maakuntien välillä siten, että vuorokertoina järjestetään pienimuotoisempi kahvitilaisuus tai hieman mittavampi vastaanotto-tyyppinen tilaisuus niin, että molempien maakuntien ylennettävät tulevat huomioiduiksi sekä 4.6 että 6.12.

Maanpuolustusterveisin, Aluetoimiston päällikkö

Komentaja SAMI ISO-LAURI

Erkki Metsälä

26 KARHU

Esillä oli myös puna-armeijalta pakolla takavarikoitua sotasaalisaseistusta sekä muuta materiaalia.

Talvisotanäyttely Katinkurussa Tänä vuonna tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä ja tämän johdosta päätti Satakunnan Asehistoriallinen Seura järjestää Katinkurun ampumaradan kahviossa Lauantaina 28.2. näyttelyn jäsenistön voimin.

Näyttelyssä oli esillä laaja kirjo talvisodassa käytettyjä aseita, univormuja, kunniamerkkejä sekä muuta teemaan liittyvää esineistöä. Tapahtumaan oli pyritty saamaan talvisodan paikallinen näkökulma esiin esimerkiksi Porin pommitusten osumakartalla, sekä kaatuneiden muistotaululla. Sodan kulkua ja tunnetuimpia tapahtumia ja tais-

Yleisnäkymää talvisota -näyttelystä. Etualalla Suomi -konepistooli m/31 ja Lahti-Saloranta -pikakivää

KARHU 27 teluita esiteltiin rullaavalla Power Point -esityksellä, joka isona laajakangas versiona olikin näyttävä lisä tapahtumaan.

Yleisöä kiinnostivat erityisen paljon sotilaspistoolit ja -revolverit sekä puna-armeijalta otetut sotasaalisaseet. Tilaisuudessamyös neuvottiin muutamia perikuntien edustajia, miten menetellä vanhojen aseiden kanssa lain mukaisesti. Moni näyttelyvieras tunnisti vitriineistä sukulaisille myönnettyjä kunniamerkkejä, joiden merkityksestä ei kaikilla ollut selvää kuvaa. Sat AHS,n esittelijöillä riittikin päivän mittaan selviteltävää aseiden ja muiden näyttely esineiden suhteen.

Tapahtuman saaman positiivisen palautteen johdosta Asehistoriallinen Seura jatkaa teemanäyttelyperinnettä ajankohtaisten aiheiden mukaan sekä jäsenistön ehdotusten pohjalta.

ERKKI METSÄLÄ

äri sekä univormuja ja kunniamerkkejä.

Vahvaa puolustusta ylläpidettävä Reserviläisliiton maaliskuussa julkaistun vaaliohjelman tavoitteet hyväksyvät kansanedustajaehdokkaat saavat liitolta tukea puoluekannasta riippumatta.

Reserviläisliitto antaa tukensa jokaiselle liiton vaaliohjelman tavoitteet hyväksyvälle ja niitä tukevalle kansanedustajaehdokkaalle riippumatta puoluekannasta. Reserviläisliitto vaatii kansanedustajaehdokkailta sitoutumista koko Suomen puolustamiseen, yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen ja puolustusmäärärahojen lievään korottamiseen. Kymmenen kohdan Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelmalla liitto haluaa nostaa puolustuksemme tulevaisuuden keskiöön tulevien viikkojen vaalikampanjoinnissa ja -keskusteluissa.

Reserviläisliitto vaatii riittävää kertausharjoituskoulutusta. Jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan vähintään kerran sijoitusaikana. Kertausharjoitusten merkitys on erittäin suuri, koska Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia muodostuu reserviläisistä. Myös Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan tulisi aina tuottaa lisäarvoa reserviläisten osaamiselle.

Reserviläisliitto vaatii myös reserviläisten omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen tukemista. Liitto vaatii mm. reserviläisten toimintaoikeuksien lisäämistä, kattavan ampumarataverkoston ylläpitämistä sekä aselain kokonaisuudistusta.

Reserviläisten omaehtoisella ammuntaharrastuksella on tärkeä merkitys sodan ajan joukkojemme ampumataitojen kannalta.

Reserviläisliiton vaalisertifikaatti Suomessa on satoja tuhansia reserviläisiä, joita edustavista järjestöistä Reserviläisliitto on suurin. Liitto tukee jokaista vaaliohjelmansa tavoitteet hyväksyvää ja niitä tukevaa kansanedustajaehdokasta julkaisemalla ehdokkaiden nimet liiton vaalisivuilla. Lisäksi nämä ehdokkaat voivat halutessaan käyttää internetissä, erilaisissa sosiaalisissa medioissa, painotuotteissa ja muissa yhteyksissä Reserviläisliiton sertifioima ehdokas - Eduskuntavaalit 2015 -tunnusta. (www.res.fi)

KILPAILUJA

Raimo Räihä

28 KARHU

Kai Hakanen katselee Olavi Mäkivaaran nopeaa lipastusta.Taustalla Pertti Heinikangas suorittaa ammuntaansa.

Satakunnan Reservipiirien Pistooliampumahiihdon mestaruudet ratkottiin vaativissa olosuhteissa

Urpo Parkkali ampuu toista viiden laukauksen kilpailusarjaansa. Pistooliampumahiihdossa sallitaan kahden käden ote ja niskan kautta kiertävän ampumahihnan käyttö.

Nakkilan Reserviläiset ovat jo monena talvena peräkkäin vastannut Satakunnan reserviläispiirien pistooliampumahiihdon järjestämisestä. Tervasmäen ampumarata ja sitä ympäröivä latu-ura tarjoavatkin kisan järjestämiseen mitä parhaimmat puitteet ja nakkilalaisille pitää antaa kiitosta, että kisajärjestelyihin löytyy talkoohenkeä.

Vuosi sitten kilpailu jäi lumen puutteen vuoksi kokonaan järjestämättä ja hilkulla se oli tänäkin vuonna. Pitkään jatkunut leuto sää oli uhkaavasti vähentänyt lumen määrää, vaikka kilpailu olikin aivan helmikuun lopulla. Keväisistä säistä huolimatta lunta löytyi vielä onneksi sen verran jopa latu-uran ulkopuolelta, että kilpailuohjeissa ei voitu välttämättä ohjeistaa, että latu olisi merkitty lumella.

Vaikka numerolappu onkin rinnassa, kisa ei ole vakavamielistä kisailua, joten pienet vesilammikot ja pälvipaikat matkan varrella eivät haitanneet kilpailijoiden etenemistä. Kaikki osallistuivat kisaan rehdissä reserviläishengessä, kuten tällaisissa kilpai-

KARHU 29 luissa pitääkin.

Kilpailu käsitti kaksi hiihtolenkkiä n.

3,6 km pitkällä latu-uralla ja kummankin lenkin päätteeksi suoritettiin viisi laukausta käsittävä pistooliammunta. Ammunta tapahtui pahvisiin ampumahiihtotauluihin n.

20 metrin etäisyydeltä. Jokaisesta ohilaukauksesta lisättiin loppuaikaan yksi minuutti.

Kisan parhaasta tuloksesta vastasi Noormarkun Seudun Reserviupseerikerhoa edustava Markku Kuusiniemi tuloksella 38.32. Markun hyvään suoritukseen vaikutti taas kerran erityisesti hänen hyvä ammuntatulos, ainoastaan kolme ohilaukausta kymmenestä. Nopeimman hiihtoajan sivakoi Noormarkun-Ahlaisten reserviläisiä edustava Pertti Heinikangas. Mikään yllätys Pertin erinomainen hiihtoaika ei ollut, sillä tänäkin talvena hänellä oli takanaan kisapäivään mennessä jo yli tuhat hiihtokilometriä.

ARTO AHOKAS

Satakunnan Reservipiirien pistooliampumahiihdon mestaruuskilpailut Nakkilassa 26. 02.

SARJA

HIIHTOAIKA SAKOT LOPPUAIKA

M40 1. Marko Saari – Noormarkku /Ahlainen

M50 1. Lasse Varjonen – Huittinsen Seudun Res

2. Urpo Parkkali – Nakkilan Res

M60 1. Marko Kuusiniemi – Noormarkun Res Ups.

2. Pertti Heinikangas – Noormarkku/ Ahlainen

3. Arto Ahokas – Noormarkun Res ups.

4. Kai Hakanen – Harjavallan Res ups.

M70 1. Timo Nurmi –Säkylä /Köyliö res.aliups

2. Olavi Mäkivaara – Noormarkku/Ahlainen

N 1. Jonna Mäkivaara – Noormarkku/Ahlainen

35:41

5

40:41

35:15 45:17

5 8

40:15 53:17

35:32 31:30 40:27 48:15

3 8 5 3

38:32 39:30 45:27 51:15

41:45 52:45

7 7

48:49 59:45

32:33

9

41:33

Kevätkauden ammuntoja Harjavallassa Sissipuukko 3 - Sovellettu pistooli Ajankohta: 11.04.2015 kello 15:00 Kalusto: Isopistooli Patruunakulutus: <50ptr Muuta: maalit 10-50m

Sarvikypärä 2 - High speed, low drag Ajankohta: 18.04.2015 kello 15:00 Kalusto: Reserviläiskivääri + pistooli (9mm - .45) Patruunakulutus: max 50+50 Taulu: IDPA / plate

Sissipuukko 4 - Perinnekivääri / 3-asentoinen Ajankohta: 25.04.2015 kello 15:00 Kalusto: Perinnekivääri Patruunakulutus: 10+5+5ptr Taulu: Lehmännahka 300m Muuta: Laukaus / minuutti.

Sissipuukko 5 - Isopistooli Ajankohta: 16.05.2015 kello 15:00 Kalusto: Isopistooli Patruunakulutus: 3 x 5ptr / taulu Taulu: Koulutaulu + Kuviotaulu 25m

Sissipuukko 6 - Sammonpytyn harjoitukset Pertti Heinikangas lykkii kevättalvisessa floskassa kohti ampumapaikkaa. Hänen hiihtoaikansa oli kisan nopein.

Ajankohta: 23.05.2015 kello 15:00 Kalusto: Reserviläiskivääri / Perinnekivääri Patruunakulutus: 10+10ptr Taulu: Koulutaulu 100m Muuta: 10ptr kohdistusta, 10ptr kilpasarja

Raimo Räihä

30 KARHU

Kymmenen laukauksen ampumiseen oli aikaa 25 sekuntia. Lippaanvaihto suoritettiin pimeässä.

Ulkoratakausi avattiin Harjavallassa Avauslajina oli Sissipuukko-sarjan Isopistooliammunta. Kilpailuun oli saatu haastetta järjestämällä kilpailu hämärän aikaan.

Pientä lisäpuuhaa suoritukseen tuotti lippaanvaihto. Taulut olivat valaistuna 25 sekuntia, jona aikaa tuli ampua ensimmäisen lippaan kymmenen laukausta. Valojen sammuttua kymmeneksi sekunniksi kalisteltiin uusi lipas pistooliin. Valonheittimet syttyivät taas ja toinen lipas ammuttiin tyhjäksi.

Kilpailuun osallistui 19 ampujaa.

Tulokset kärkikolmikon osalta: 1.Veikko Palomäki 164 2.Ville Pajunen 158 3. Mikko Kähkönen 157

Tarkemmat tulokset: http://www.reservilaisliitto.fi/liitto/piirit/sivustot/harjavallan_reservilaiset/ammunnat

Samalla voit tutustua Harjavallan Reserviläisten kilpailukalenteriin.

Kilpailut ovat olleet perinteisesti avoimet kaikille reserviläisjärjestöjen jäsenille.

Yhdistys tarjoaa myös aseettomalle ampujalle mahdollisuuden kokeilla tai osallistua kilpailuun.

ESA RANNISTO

KARHU 31

MAANPUOLUSTUSNAISET Aurinkoiset maanpuolustusterveiset Ja hyvää naistenpäivää kaikille maanpuolustusnaisille – vaikka näin vähän jälkikäteen! Tätä juttua kirjoittaessani 8.3. vietetään nimittäin kansainvälistä naistenpäivää, jota on vietetty jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Naistenpäivänähän on mm. tarkoitus nostaa esiin asianyhteyksiä, joissa edistystä edelleen tarvitaan. Maanpuolustustyö lienee yksi tällaisista, joten onneksi voimme olla mukana vaikuttamassa.

MNL:n Satakunnan piirihallitus kokoontui vuoden toiseen kokoukseensa menneellä viikolla. Kokouksessa käytiin läpi tulevan kevään ja alkusyksyn tapahtumia, joista tässä lyhyesti. Toimintaa on monenlaista, joten toivottavasti kaikille halukkaille löytyy mielenkiintoista aktiviteettia. Lisää tietoa tapahtumista saatte Maanpuolustusnaisten liiton nettisivuilta (http:// www.maanpuolustusnaistenliitto.fi).

Piirimme kevätkokous pidetään perinteiseen tapaan miesten yhdistysten kanssa yhteisenä tilaisuutena maanantaina 30.3.2015. Tapahtumasta on yksityiskohtaisempi ilmoitus toisaalla lehdessä.

Maanpuolustusnaisten liitto haluaa tukea jäsentensä säännöllistä liikkumista oman kunnon kohottamiseksi. Tähän liittyivät kevään bonusviikot (9.2.– 15.3.2015). Liiton kevätkokouksessa palki-

Maanpuolustusnaisten Satakunnanpiirin järjestäytymiskokous alkavalle vuodelle.

taan piireittäin yksi henkilö. Tarkempaa tietoa löytyy liiton nettisivuilta.

Muita liikuntaan liittyviä tapahtumia ovat perinteinen jotos, joka järjestetään tänä keväänä Oulun Virpiniemessä 16.– 17.5.2015 (Virpi-jotos). Lisätietoa saatte allekirjoittaneelta sekä yhdistysten puheenjohtajilta. Kesäkuussa kävellään Turussa Kesäyön marssi (6.6.–7.6.2015). Matkoja

on tarjolla useita, joten kaikentasoisille liikkujille löytynee oma vaihtoehtonsa.

Elokuussa, 28.8.–30.8.2015, järjestetään SOMA-harjoitus Rovaniemellä Heinuvaarassa. Vaikka tapahtuma on vasta elokuussa, niin ilmoittautuminen tapahtumaan on jo käynnissä. Suosituimmat kurssit täyttyvät nopeasti, joten kannattaa toimia välittömästi.

Ilmoittautuminen tilaisuuksiin tapahtuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivujen kautta, https://www.mpk.fi/. Koulutuskalenterista löytyy monipuolisesti myös muita harjoituksia, joiden sisältöön kannattaa tutustua ja lähteä rohkeasti mukaan.

Toiminnallista kevään jatkoa kaikille ja nauttikaamme lähestyvästä kesästä sekä mukavasta seurasta eri tapahtumissa. Mukaan toimintaan mahtuu myös uusia jäseniä, joten kaikki vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä kiinnostuneet naiset – ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen tai yhdistysten puheenjohtajiin. Yhteystiedot löytyvät liiton nettisivuilta.

MARJO SARMET puheenjohtaja Maanpuolustusnaisten liitto ry:n Satakunnan piiri

32 KARHU

RESERVIPIIRIEN KILPAILUKALENTERI RESUL:n KILPAILUKALENTERI AMPUMAKILPAILUT Perinnepistooli 25m

7.5. (iltakilpailuna)

Porin Reserviupseerikerho ry Porin Reservinaliupseerit ry, SA (Raimo Suominen 0505235610)

Häyhä-TA-kilpailu Säkylä 13.-15.3.

Ampumahiihto Kuhmo 14.-15.3.

Ilma-aseiden mestaruuskilpailu (Porin Linja-autoasema, alakerta)

ti 31.3. – ke 1.4. Porin Reserviupseerikerho ry (iltakilpailuna) Porin Reservinaliupseerit ry ** (Raimo Suominen 0505235610)

RK -ammunta

la 13.6.

Punkalaitumen Reserviläiset ry ** (Jari Nieminen 0400531670)

Ampumasuunnistus Hämeenlinna 2.-3.5.

Sammon Pytty (10+10 laukausta)

la 13.6.

Punkalaitumen Reserviläiset ry *** (Jari Nieminen 0400531670)

Perinneaseet Lahti 16.-17.5.

Piirin ampumamestaruuskilpailu pistooli ja pienoiskivääri

la 6.6.

Porin Reserviupseerikerho ry Porin Reservinaliupseerit ry ** (Raimo Suominen 0505235610)

Sovellettu Reserviläisammunta SRA

Reserviläiset ry pe 22. – su 24.5. Noormarkun-Ahlaisten ** (Juhani Koskiranta 0500110220)

Ilma-aseet ja ampumamestaruus sarjajako; D, H, H50, D50, H60, H70, H75, Perinnepistooli sarjajako; H ja H50

(-paikantaminen, ammunta ja suunnistus)

to 13.8.

(iltakilpailuna)

Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset ry ** (Juhani Koskiranta 0500110220)

Pistooliampumajuoksukilpailu

ke 13.5.

Rauman Reserviupseerikerho ry Rauman Reserviläiset ry ** (Mona Nordberg 0400941959)

Jokamieskilpailu

(-maastossa rastitehtävät 10-12 kpl, sis. ampumarastin)

28.3.

Reserviläisammunnat Mikkeli 13.6.

Falling Plates Mikkeli 13.6.

Reserviläisgolf Joroinen

18.7.

SRA -amp.mestaruus Hiukkavaara 31.7.-2.8.

RUL/RES ampumamest Tyrri 14.-16.8.

YHDISTELMÄKILPAILUT Maastokilpailu

Reserviläispilkki Keitele

(iltakilpailuna)

to 27.8.

(iltakilpailuna)

Noormarkun S. Reserviupseerikerho ry ** (Arto Ahokas 0405475145)

Urheilukilpailujen sarjajako: yleinen, 40, 50, 60 ja 70, naisille vastaavat sarjat * Osanottomaksu 7,00 e per/laji ** ”

12,00 e per/laji *** ”

20,00 e per/kilp.

Maastokilpailu Valkeakoski

23.8.

Neliottelu Espoo

5.9.

Pistooliampumajuoksu Espoo 6.9.

Pystykorva SM Lahti

12.9.

Partiokilpailu Raisio 12.-13.9.

Meritaitokilpailu Turku 12.-13.9.

Syysjotos Mäntsälä 18.-20.9.

KARHU 33

Häyhä 2015 - Tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailu Tarkka-ampujakilta ry järjestä Porin prikaatin ja Maanpuolustuskoulutuksen Satakunnan koulutus- ja tukiyksikön tukemana Reserviläisurheiluliiton sääntöjen mukaisen tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailun 13.-15.3.2015 Säkylän Huovinrinteellä.

Tarkka-ampujapareittain suoritettavassa kisassa mitataan taistelukentän sotilastarkka-ammunnalta vaatimia käytännön taitoja. Taisteluvarustus päällä tuntemattomille etäisyyksille suoritettavat toiminnalliset ammunnat sekä perusosaamista mittaavat tehtävät voivat olla ajoittain fyysisesti ja henkisesti kuormittavia.

Kilpailun ilmoittautuminen tapahtuu MPK ry:n sivuilla. Oikean kurssin löydät Satakunnan alta. www.mpk.fi Tarkemmat ilmoittautumisohjeet sääntöineen löydät virallisilta kilpailusivuilta: www.takilta.fi Kilpailun virallinen tiedotus tapahtuu tällä sivustolla. Konkarien neuvot, kisajuorut ja muu aiheeseen liittyvät keskustelut löydät Tarkka-ampujakillan keskustelufoorumilta. Kysymykset sähköpostitse: hayha2015@gmail.com

SATAKUNNAN RESERVILÄISPIIRIN AVOIN PERINNEASEKILPAILU 2015 Yleistä Satakunnan reserviläispiiri kutsuu avoimeen perinneasekilpailuun Harjavaltaan 8.8.2015.

Kilpailupaikkana Harjavallan reserviläisten ampumarata (Voitoistentie, n.1km 2-tieltä), järjestelyistä vastaa Harjavallan- ja Nakkilan reserviläiset Kilpailunjohtajina toimii Jouko Tupi ja Mikko Kähkönen.

Kilpailu alkaa lauantaina 8.8.2015 klo 10.00, asetarkastus klo 9.50 alkaen kilpailupaikalla. Kilpailutoimisto aukeaa klo 9.00.

Asetarkastukset suoritetaan ampumapaikalla.

Lajit Klo 10.00 alkaen Perinnekivääri (sääntö 4.1.A) 300m makuu 15+15 ls.

Klo 13.00 alkaen Perinnepistooli (sääntö 4.2.A) 50m 30 ls.

Säännöt www.resul.fi, liite 3.3 Sarjat H,H50. Kilpailuun voi osallistua kaikkien piirien jäsenet.

Osallistumismaksu 12euroa/laji. Maksu suoritetaan ennen ammuntoja kilpailupaikalla.

RESUL:n AMPUMASUUNNISTUSKILPAILU 02.05.2015 HATTULA PAROLANNUMMI AMPUMAHIIHTORATA JA LÄHIMAASTO. Aika ja paikka: Lauantai 02, toukokuuta 2015 Hattula, Parolannummen ampumarata-alue ja lähimaasto, jonne opastus.

Kilpailun kulku: Kilpailussa noudatetaan Reserviläisurheiluliiton ampumasuunnistusmestaruuskilpailujen sääntöjä sekä kilpailun järjestäjän antamia ohjeita.

Ampumasuunnistus: Kilpailu järjestetään yhtäjaksoisena ampumasuunnistuskilpailuna. Ammunnassa käytettään kaatuvia ampumahiihtotauluja. Kohdistusammunta on klo 10.00-11.30 ja kilpailu alkaa klo 12.00. Samalla käydään avoin ampumasuunnistuskilpailu RESUL:n jäsenjärjestöihin kuulumattomille.

Sarjat: H/D 16-20, H/D, H35-H75, D50, matkat D-sarja n. 3 km. Hsarjat n. 5 km. Sarjoja lisätään tarpeen mukaan 5 vuoden välein.

Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset piireittäin 15.4.2015 mennessä Vakuutukset: Kilpailijoilla on oltava ampumatoiminnan kattava vakuutusturva, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua.

Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset kilpailupaikalla Muuta Kilpailijalla on oltava voimassa oleva kilpailulisenssi tai vakuutus. Lisäksi kilpailijalla on oltava tosite siitä, että on jonkin reserviläisjärjestön tai killan jäsen. Aseen hallussapitoluvat oltava mukana. Kyseiset dokumentit tullaan tarkastamaan ennen kilpailun alkua. Kilpailussa käytetään kilpailijan omia ampumamattoja ja nilkkatyynyjä. Ratakaukoputkien käyttö on sallittu pistoolissa, sekä kiväärin kohdistuksessa.

Radalla on mahdollisuus pienimuotoisiin buffettipalveluihin omakustannus hinnoin.

Kilpailijoiden tulee perehtyä tarkoin perinneaseammunnan sääntöihin ja noudattaa niitä!

Palkintojenjako suoritetaan ammuntojen jälkeen radan paviljongilla.

Lisätietoja kilpailuista antaa tarvittaessa Mikko Kähkönen mikko.j.kahkonen@gmail.com, 040 5623721

KOKOUKSIA 2015

34 KARHU

Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Satakunnan Reserviläispiiri ry Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry

Piirien sääntömääräiset kevätkokoukset pidetään maanantai 30.3.2015 Länsi-Suomen Osuuspankki BePoP:in kokoustilassa.

(Osoite: Mikonkatu 4 C 3 kerros (hissillä kokoustilaan))

Kankaanpään Seudun Reserviupseerit ry Kevätkokous tiistaina 31.3.2015 klo 18.00 Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kelankaari 4.

Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät kevätvuosikokousasiat.

17.30 Kokouskahvit ja valtakirjojen tarkastus

18.00 Tilaisuuden avaus, piirien puheenjohtajat

Tervetuloa, Osuuspankin edustaja

Kokousesitelmä Suomen puolustuksen vaihtoehdot, tohtori Pauli Järvenpää,

Piirien huomionosoitukset

n. 19.00 Järjestäytyminen omiin kokoustiloihin, kevätkokoukset alkavat

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kahvitarjoilu.

TERVETULOA Hallitus

Piirien virallisilla edustajilla tulee olla valtakirjat yhdistyksistään.

Piirien hallitukset

Ulvilan Reserviupseerit ry:n kevätkokous pidetään Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen tiloissa torstaina 26.3. klo 18.00 Osoite: Ilmailuopistontie 226, 28540 PORI Tutustutaan Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueeseen Isäntänä toimii palomestari Ari Uimonen.

Tilaisuus on avec.

Hallitus

Noormarkun-Ahlaisten Reserviläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Länsi-Suomen Osuuspankin Noormarkun konttorin kokoustiloissa su 29.3.2015 klo 17:30.

Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Johtokunta kokoontuu klo 17:00.

TERVETULOA! Johtokunta

Säkylän-Köyliön Reserviupseerit ry Yhdistyksen KEVÄTKOKOUS pidetään Huovinrinteen upseerikerholla torstaina 26.3.2015 alkaen kello 18.00.

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Hallitus

KARHU 35

Noormarkun Seudun Reserviupseerikerho ry Noormarkun Seudun Maanpuolustusnaiset ry

Yhdistysten sääntömääräiset kevätkokoukset

Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS

pidetään keskiviikkona 25.3.2015 Länsi-Suomen Osuuspankin Noormarkun kokoustilassa.

Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät kevätvuosikokousasiat.

su 29.3.2015 klo 17.00 Heikinkartano Otamo.

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

17.30 Kokouskahvit 18.00 Kokousten alkaminen

Siikaisten Reserviläiset Ry

Tervetuloa!

Hallitus

Yhdistysten hallitukset

Porin reservinaliupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään yhdistyksen toimistolla, Itäpuisto 9, maanantaina 23.3. klo 18.30.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Porin reservinaliupseerit ry:n 60 v. juhla 28.3.2015 klo 19 Porin Suomalaisella klubilla.

LASERammuntalaitteen käyttöopastusta su 29.3.2015 klo 13.00 alkaen Heikinkartano Otamo.

Osallistumismaksu 5euroa/henkilö.

• Sisältää kahvin ja pullan • Ulkona grillistä makkaraa Tilaisuus kaikille avoin.

36Satakunnan KARHU Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reservil채ispiiri ry:n tiedotuslehti

KARHU

1 2015