kapitaali 3/11
Ääni perussuomalaisten talousoppien takana
“sisältö” KAPITAALI 3/11 TOIMITUSKUNTA päätoimittaja Matti Mitrunen / tekstit Jaakko Meriläinen, Matti Mitrunen, Provokaattori, Olli Hyytiäinen, Mikko Annala, Niko-Matti Ronikonmäki, Atro Andesson, Juho Pursimo, Urho F. Lehmäpoika, Paul Stenbäck / kuvat Jussi Välipirtti, Tuukka Taipale, Jaakko Meriläinen, Wikimedia Commons / taitto Jaakko Meriläinen / painos 100 kpl / painopaikka Picaset, Helsinki toimitus.kapitaali@gmail.com www.facebook.com/Kapitaali www.isuu.com/kapitaali2011
Perussuomalaisten talouspoliittinen ideologi puhuu politiikasta, taloudesta ja uskonnosta. SIVU 8
Kapitaali on Helsingin yliopiston taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.
Sosiaalipsykologian opiskelija kertoo kansislaisille, miten saada. SIVU 14
Katsaus republikaanien presidentinvaalikandidaatteihin. SIVU 20
PÄÄKIRJOITUS Virkamiehistä, neuvonantajista ja perussuomalaisista Suomi on virkamiesten maa. Valtion leipä on pitkä ja kapea, mutta aina se on meille kelvannut. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että virkamiehiä löytyy myös politiikan ja valtion huipulta. Poliitikkojen ei voida olettaa olevan kaikkien asioiden asiantuntijoita, ja onneksi hekin joskus kuuntelevat muiden neuvoja. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua näiden asiantuntijoiden valta. Virkamiehiä ei valita vaaleilla ja puolueilla on myös omia asiantuntijoita. Pieni eliitti antaa politiikkasuosituksia, joilla tätä maata pitkälti johdetaan. On tietysti selvää, että myös ulkopuolinen maailma vaikuttaa politiikkaan, mutta poliittisten neuvonantajien valta on silti huomattava ja kasvanut vuosien varrella.
Perussuomalaisissa neuvonantajien kasvanut valta saattaa olla vieläkin suurempi ongelma. Puolueen riveissä on paljon kokemattomia kansanedustajia, jotka saattavat luottaa liikaakin avustajiensa neuvoihin. Myöskin kokeneiden neuvonantajien vähäinen määrä voi tässä puolueessa muodostua ongelmaksi. Kokoomuksella on Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, keskustalla Pellervon taloustutkimus ja perussuomalaisilla Oskari Juurikkala. MATTI MITRUNEN
Lue Kapitaali verkossa: www.issuu.com/ kapitaali2011
KVARTAALIN KUVA
Tykkää Kapitaalista! www.facebook.com/ kapitaali
KUVA TUUKKA TAIPALE
Kapitaali ottaa varteenotettavana talousjulkaisuna erityiseen syyniin puolueiden talouspolitiikan ja haastattelee tässä lehdessä perussuomalaisten talousideologia Oskari Juurikkalaa. Timo Soinin Kreikka-mielipiteet eivät varmasti ole sellaisinaan suoraan peräisin tältä mieheltä, joka on myös opettanut oppiaineessamme kurssia Euroopan talousalueesta, mutta Juurikkalan vaikutusta perusuomalaisissa ei pidä aliarvioida.
Kapitaali 3/11 • 3
* Lainauksia ja lukuja
Se olikin sitten kamala virhe. Aalto-yliopiston professori, VTT (sosiologia) Pekka Mattila kuvailee Tutkain-lehdelle (3/2011) valtiotieteellisten opintojensa aloittamista kansantaloustieteellä.
Jesus saves, Obama spends. Presidentti Barack Obaman talouspolitiikkaa ivaavan bumper stickerin teksti komistaa nykyään monen republikaanin autoa.
Onko kaikki nyt varmasti hyvin, Vesa Kanniainen? Radio Rockin Korporaation kysymys Kreikan taloustilanteesta kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaiselle.
Shit! Professori Klaus Kultti Advanced Microeconomics -kurssin luennolla.
Kapitaali 3/11 • 4
0,5
Työttömyysprosentti Thaimaassa.
Kapitaalin alkuperäinen
1,76
Saksan kymmenen vuoden velkakirjojen korkoprosentti.
-indeksi BKT per capita Suomi Viro
33 000€ 11 000€ 3-kertainen
Kerroshampurilaisen hinta Suomi Viro
9,1
Työttömyysprosentti Yhdysvalloissa.
10,0
4,50€ 2,30€
PPP (2,3/4,5) x Suomen BKT / Viron BKT = 1,53-kertainen Lähde: päätoimittajan laskelmat
Työttömyysprosentti euroalueella keskimäärin.
Velkaantumisaste prosentteina BKT:sta
22,03 22,2
Kreikan kymmenen vuoden velkakirjojen korkoprosentti. Työttömyysprosentti Espanjassa. Kapitaali 3/11 • 5
* Kvartaalikatsastus
Kreikka parin murhe, Kiina suurin toivo TEKSTI Olli Hyytiäinen
Maailmantalous elää nyt jopa kriittisempää aikakautta, kuin keväällä viime kvartaalikatsauksen aikoihin. Markkinamieliala voi vaihdella päivittäin, mutta trendi on ollut jo pitkään alaspäin, sillä taustalla vaanii pelko velkakriisin pahenemisesta. Yhdysvalloissa talouskasvu yskii, mutta tällä kertaa otamme näkemyksen vain pahimpaan kriisipesäkkeeseen eli Kreikkaan ja suurimpaan toivoon eli Kiinaan.
Entä jos Kreikkaa ei pelastetakaan? Kreikan avustusohjelmassa ns. troikka eli EU, IMF ja EKP on tarkkaillut maan säästöohjelman toteutumista, eikä vielä tätä katsausta kirjoitettaessa ollut saanut päätettyä seuraavan lainaerän maksusta Kreikalle. Tämä tarkoittaa, että Kreikka saa seuraavan 8 miljardin euron erän pelastuspaketista aikaisintaan marraskuussa. Rahoitus menee tiukoille, sillä Kreikan valtion alijäämä jopa ilman korkomenoja on edelleen kasvanut, talous on lamassa ja julkisen sektorin palkat jäävät kohta maksamatta. Jos Kreikka jää ilman tukea, koittaa sille maksukyvyttömyys viimeistään vuoden lopussa, jolloin erääntyy takaisin maksettavaksi yli 8 miljardin euron arvosta valtion velkapapereita. Tämä 8 miljardiakin auttaisi Kreikan tietysti vain pahimman yli loppuvuonna. Jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan, sulkeutuvat siltä rahahanat, pankkien ahdinko kasvaa ja julkinen alijäämä täytyy kuroa umpeen heti. Jo nykyisten veronkiristysten, menoleikkausten ja rakenneuudistusten vastustaminen on kreikkalaisten keskuudessa ollut kovaa, vaikka ne ovatkin vain osa julkisen talouden tasapainottamista. Voidaan siis vain kuvitella millainen kaaos seuraisi, jos lamassa olevan maan julkinen talous pitäisi tasapainottaa kertaheitolla. Kapitaali 3/11 • 6
Mitä tapahtuisi muualla, jos Kreikkaa ei pelastettaisi? Vaikka Kreikan valtiolle ei lisäapua myönnettäisikään, päätyisi Euroopan rahoitusvakautusväline (ERVV) todennäköisesti tukemaan kreikkalaisia pankkeja välttääkseen massiivisen talletuspaon. Tämän leviäminen Kreikan ulkopuolisiin pankkeihin olisi vakavasti otettava uhkakuva. Eurooppalaiset pankit joutuisivat myös tekemään huomattavia alaskirjauksia omistamistaan Kreikan valtionlainoista, mikä heikentäisi niiden vakavaraisuutta ja mahdollisuutta myöntää luottoja, sekä nostaisi lainakorkoja. Luottolaman uhka ja pelko kriisin kärjistymisestä myös muissa velkaantuneissa euromaissa pakottaisi todennäköisesti EKP:n uusiin pikaisiin pelastustoimiin. Hyvinkin asiansa hoitaneiden maiden kotitaloudet ja yritykset joutuisivat siis välillisesti maksumiehiksi tässäkin tapauksessa ja tuntisivat luotonsaannin kiristymisen nahoissaan. Jos maksukyvytön Kreikka lähtisi tai ajettaisiin pois yhteisvaluutasta, epäilyt koko euroalueen hajoamisesta todennäköisesti vahvistuisivat, minkä myötä euro menettäisi uskottavuuttaan ja saavuttamaansa aseman reservivaluuttana. Tämä romahduttaisi euron arvon dollariin ja jeniin nähden ja tekisi siis euroissa rahansa ja talletuksensa pitävistä lyhyessä ajassa suhteellisesti köyhempiä. Näyttää siis siltä, että sekä Kreikan rajojen sisä- että ulkopuolella valinnat on tehtävä pelkästään huonojen vaihtoehtojen välillä.
Kiina on globaali toivo, mutta ei riskitön Velkaongelmat ja kasvun hidastuminen Atlantin molemmin puolin ovat saaneet markkinoiden katseet tarkentumaan yhä tiiviimmin Kiinaan, jolta odotetaan vahvempaa vetoapua globaaliin talouteen. Kiinan os-
alta on puhuttu mm. Italian velkojen rahoittamisesta, ja Kreikan omaisuuden ostoista. Kiinan tärkein apu on kuitenkin jo pitkään ollut kasvava kysyntä, joka on vahvistanut vientitalouksia, myös Suomea. Pelastavan ritarin viittaa sovitettaessa täytyy kuitenkin muistaa, ettei Kiinan huiman kasvun jatkuminen nykyistä vauhtia ikuisesti ole mahdollista, eikä se yksin voi huolehtia muun maailman hyvinvoinnista. Toistaiseksi siitä on kuitenkin ollut valtavaa apua länsimaille. Kiinasta on edelleen paljon positiivista sanottavaa. Maan vahvalle kasvulle löytyy edelleen perusteita, vaikka eurooppalaisten maiden kysyntä hiipuisi. Kiinalaisille tuotteille löytyy nimittäin yhä enemmän kysyntää muilla kehittyvillä markkinoilla, kuten Intiassa. Lisäksi Kiinan rahapoliittinen kiristys on tuottanut hedelmää ja rahan määrän kasvu on laskenut. Näyttää myös siltä, että hintojen nousupiikki on jo nähty ja inflaatio alkaa jälleen hidastua. Myös kasvun tukemiseen riittää edelleen resursseja. Kiinassa on viime vuosina nähty massiivisia hankkeita. Esimerkkinä, kokonaisia kaupunkeja on noussut tyhjästä ja Pekingin ja Shanghain välinen luotijunarata oli rakennusvaiheessa maailman suurin työmaa. Hankkeisiin liittyviin varjopuoliin kantaa ottamatta ne ovat näyttöjä siitä volyymista, jolla Kiina pelaa. Valtavista investoinneista huolimatta Kiinan talous on edelleen vain 2,5% alijäämäinen ja julkinen sektori on hyvin maltillisesti velkaantunut. Talouskasvun uskotaan lisäksi pitävän huolen siitä, ettei velkaongelmaa synny. Siksi eurokriisin mahdollisesta pahenemisesta aiheutuva tartuntavaara saisi Kiinan poliittisen johdon käynnistämään projekteja, joilla talous pidetään pystyssä muun maailman kärvistellessä.
Olisi helppoa, jos kaikki tapahtuisi vain nappia painamalla, ja Kiinan talouspolitiikka onkin kieltämättä viime vuosin saattanut näyttää tällaiselta. Ripeän kasvun ei kuitenkaan pidä olla oletusarvo, jonka odotetaan vain jatkuvan ennallaan ikuisesti. Jos Euroopan velkakriisi saisi aikaan todellisen paniikin, ei Kiina voisi tältä välttyä mitenkään, vaan senkin vienti sakkaisi väistämättä. Toisaalta myös maan omassa pankkisektorissa piilee uhka. Epävirallinen pankkitoiminta kasvaa samalla, kun valtio pitää virallisen pankkisektorin lainanantoa kurissa. Epävirallinen pankkitoiminta ei ole laajaa, mutta vahvasti suhdannesyklien mukaista, eli kärsisi pahasti talouden laskusuhdanteen seurauksena. Näiden riskien mahdollisuus on hyvä tiedostaa. Uskomme Kiinan talouskasvun jatkuvan edelleen vahvana ja tukevan USA:ta ja Eurooppaa, joiden on tällä hetkellä vaikea tukea toisiaan. Maailmantalouden kasvun kannalta olisi nyt suotavaa, ettei Kiinan keskuspankki kiristäisi rahapolitiikkaa liikaa ja siten ajaisi kotimaista kysyntää ahdinkoon.
“
Kiinan tärkein apu on kuitenkin jo pitkään ollut kasvava kysyntä, joka on vahvistanut vientitalouksia, myös Suomea. Kapitaali 3/11 • 7
Liberaali konservatiivi perussuomalaisissa aatteissa TEKSTI Jaakko Meriläinen KUVAT Jussi Välipirtti
Oskari Juurikkala neuvoo kansanedustajia ja tekee Jumalan työtä. Mutta vaikka Juurikkala puhuukin vakavista asioista, politiikasta ja uskonnosta, hän hymyilee kameralle mieluummin kuin ottaa vakavan ilmeen. ”Se sopii paremmin luonteeseeni.”
O
skari Juurikkala astelee Economicumin opiskelijatilaan Arkkuun. Silmät osuvat ensimmäisenä kirjahyllylle asetetussa valokuvassa keimailevaan talousliberaaliin Milton Friedmaniin. Ehkäpä kyseessä on jonkinlainen Juurikkalan oppi-isä. Jos lukee hänen kirjoituksiaan, vivahteita liberaalista talousajattelusta ei voi olla huomaamatta. Jonkun silmään saattaa pistää esimerkiksi Juurikkalan kotisivuilta löytyvä blogikirjoitus otsikolla ”Lukukausimaksut: kyllä kiitos!” Juurikkala tunnustaa kallistuvansa talousliberaalille kannalle. Siksi onkin ehkä vähän outoa, että hän on liittynyt Perussuomalaisten jäseneksi ja aloittanut vastikään puolueen kansanedustajien talouspoliittisena neuvonantajana. Moni kun pitää perussuomalaisten talouspolitiikkaa varsin vasemmistolaisena. Etkö koe olevasi talouspoliittinen outolintu perussuomalaisten parvessa, Oskari Juurikkala? ”Sanoisin, että puolueena perussuomalaisia ei ole määritelty talouspolitiikan kautta niin suoraan. Perussuomalaiset on sinänsä mielenkiintoinen puolue, että se ei ole talouspolitiikassa oikealla eikä vasemmalla. Jos katsoo puolueohjelmaa, siellä on elementtejä molemmilta puolilta”, Juurikkala valottaa ja ottaa esimerkeiksi puolueen pienyrittäjämyönteisyyden ja toisaalta heikko-osaisten puolustamisen. ”Perussuomalaisten identiteetti lähtee enemmänkin yksilön ja paikallisen yhteisön korostamisesta.” ”On hyvä, kun puolue ei määrittele itseään ensisijaisesti talouspolitiikan kautta. On nykyaikaisen moraalisen köyhyyden merkki, että ikään kuin kaikki politiikka olisi talouspolitiikkaa.”
Kapitaali 3/11 • 10
P
erussuomalaisten parissa Juurikkala kertoo tehtäväkseen auttaa kansanedustajaryhmää ongelmissa, joita vastaan
tulee. Niitä varmaankin piisaa ratkottavaksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kun on pullollaan ensimmäisen kauden untuvikkoja, eikä tämänhetkinen taloustilanne ole ihan selvää pässinlihaa kaikille vanhoillekaan edustajille. Moni on myös moittinut perussuomalaisten kansanedustajajoukkiota jukuripäiseksi ryhmittymäksi. ”Minulla on hyvä työskentelysuhde puoluejohdon kanssa, enkä pidä totena kirjoittelua, että se on täysin vailla suuntaa oleva sonnilauma”, Juurikkala tyrmää. ”Siellä on ihmisiä, jotka ovat fiksuja ja kiinnostuneet tekemään työnsä. Taustoista riippumatta he ovat sellaisia ihmisiä, jotka halu-
“
On nykyaikaisen moraalisen köyhyyden merkki, että ikään kuin kaikki politiikka olisi talouspolitiikkaa.
“
Jos ajatellaan sitä vanhaa slogania – Koti, uskonto ja isänmaa – niin vaikea uskoa, että Kokoomus ajaisi niistä enää mitään tänä päivänä.
avat tehdä työnsä hyvin ja valmistella asiansa huolella.” Juurikkala neuvoo ja neuvotut ottavat ohjeista vaarin, vai ottavatko? ”Vaikea sanoa mitään varmaa. Se on tietysti hyvin yksilökohtaista, miten kukin haluaa oman kantansa muodostaa.” ”He itse tekevät omat poliittiset päätöksensä ja kantavat niistä vastuun, minä olen siinä vain apuna.” Neuvonantajan työ on sivutoiminen, ja pääpesti löytyy jatkossakin yliopistomaailmasta. Tällä hetkellä työtä teettää esimerkiksi valmisteilla oleva oikeustieteen väitöskirja finanssimarkkinoiden säätelystä.
S
ille, miksi Juurikkala kokee mahtuvansa mainiosti perussuomalaisiin aatteisiin, on pari tärkeää syytä. Hänen euromietteensä käyvät mutkattomasti yksiin puolueen puheenjohtajan Timo Soinin ja muiden perussuomalaisten aatosten kanssa. Lisäksi Juurikkala tunnustaa puolueen kristillis-sosiaaliset arvot mieluisiksi. Lähtökohdat puolueen parissa työskentelemiseen ovat siis tältä osin varsin hedelmälliset. Aina Juurikkala ei kuitenkaan ole ollut perussuomalainen. Aiemmin taskusta löytyi Kokoomuksen jäsenkortti. Puolueen europolitiikka ja liberaali arvomaailma alkoivat kuitenkin hiertää häntä niin, että jäsenkortti lähti hyllylle, ja tilalle tuli Perussuomalaisten puoluekirja. ”Jos ajatellaan sitä vanhaa slogania – Koti, uskonto ja isänmaa – niin vaikea uskoa, että Kokoomus ajaisi niistä enää mitään tänä päivänä.” Kaikki kolme ovat Juurikkalalle tärkeitä. Uskonnon merkitys heijastuu konkreettisesti esimerkiksi siinä, että vuosituhannen alkupuolelta saakka hän on kuulunut katolisen kirkon Opus Dei -järjestöön (suom. Jumalan työ). ”Lapsena minua ei kastettu, ja uskonnollisuus on asia, josta kiinnostuin vasta lukiossa. Uskon siihen, että Jumala on olemassa ja voi kutsua meitä eri tehtäviin.” ”Minut Jumala on kutsunut Opus Deihin toteuttamaan Jumalan työtä arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.”
J
uurikkalan ansioluettelo on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtineeksi suhteellisen vaikuttava. Listalta löytyy paperit parista yliopistosta sekä aimo liuta työtehtäviä. Onko usko luodin lailla kiitäneen menestyksen salaisuus? ”Se on aika syvällinen kysymys. Toki uskonto voi auttaa siinä. Mutta pitää muistaa, että ihminen ei voi elää maallisen menestyksen takia, vaan sydämen täytyy olla muissa ihmisissä ja Jumalassa.” ”Itse koen, että kun työskentelee palvellakseen muita, on onnellisempi.”
O
pus Dei -nimi nousi kansan huulille Dan Brownin Da Vinci -koodin myötä. Sen järjestöstä antama kuva ei ollut perin auvoinen. Salaseura, kaikenlaista juonittelua ja pahuuden kyllästämä munkki. Juurikkalan mielestä kirjan lukemalla oppii Opus Deistä sen, mitä Opus Dei ei ole. ”Opus Dei ei ole salainen niin kuin esimerkiksi Vapaamuurarit. Jos joku haluaa saada tietoa, niin sitä on hyvin helposti saatavilla Internetistä.” ”Ja Opus Deissä ei voi edes olla munkkeja. Munkkihan on henkilö, joka lähtee pois arkisen elämän ulkopuolelle omistautuakseen Jumalalle. Meidän henkemme on täysin päinvastainen.”
PROFIILI Oskari Juurikkala * 30-vuotias kauppatieteiden maisteri (kansantaloustiede) kauppakorkeakoululta ja oikeustieteiden kandidaatti maineikkaasta London School of Economics and Politics -yliopistosta. * Työskentelee osa-aikaisesti perussuomalaisten talouspoliittisena neuvonantajana sekä valmistelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaansa finanssimarkkinoiden sääntelystä. * On luennoinut aikaisemmin Helsingin yliopistolla muun muassa Euroopan unionin taloudesta ja politiikasta. * Vapaa-ajalla pelaa jalkapalloa ja squashia sekä lukee paljon varsinkin historia- ja filosofia-aiheisia teoksia. * Juurikkalaa ja Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia yhdistää katolinen kirkko, johon Juurikkala liittyi vuonna 2002. Katolisen kirkon Opus Dei -järjestön jäsen Juurikkala on ollut vuodesta 2004.
Kapitaali 3/11 • 11
Valtaosa Opus Dein jäsenistä on tavallisia perheitä, mutta osa valitsee selibaatissa elämisen, Juurikkala selvittää. Hänen kutsumuksensa ajoi jälkimmäisen vaihtoehdon valitsemiseen. ”Se oli vaikea valinta. Mutta olen ollut erittäin onnellinen elämässäni sen jälkeen, en ole koskaan katunut sitä valintaa.” Katumisesta puheenollen – miten on katumusnauhan laita? Sellaistahan käyttää Da Vinci -koodin munkkikin. ”Käytän, käytän”, Juurikkala tokaisee konstailematta. ”Se on pieni metallinen nauha, joka ei aiheuta verenvuotoa tai muuta fyysistä vauriota. Se muistuttaa meitä katumuksen tarpeellisuudesta ja Kristuksen kärsimyksestä.” Henkisen kunnon ja hyvinvoinnin vuoksi voi kärsiä aivan samalla tavalla kuin fyysisenkin kunnon vuoksi, Juurikkala sanoo. ”Opus Deille ominaisempia tapoja ovat kyllä pienet arkiset teot – juo kahvia ilman sokeria, herää aikaisin...” ”Ja pyrkii olemaan täysin ajoissa paikalla. Se on minulle joskus vähän vaikeaa”, hän hymähtää.
N
iin, Juurikkala muuten saapui haastatteluun minuutin myöhässä. Sen voi kuitenkin vastavuoroisesti suoda anteeksi ihmiselle, joka uskonsa tähden ”kohtelee kaikkia muita ihmisiä rakkaudella, ystävyydellä ja anteeksiannolla”.
VIISI KYSYMYSTÄ ????? Mitä tekisit, jos saisit olla päivän diktaattorina? ”Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, olisi se, että tarjoaisin kaikille jäätelöä, koska olen suuri jäätelöfriikki. Jos lopetettaisiin Kreikan tukeminen samalla, niin voitaisiin rahoittaa se.” Kenestä pitäisi tulla Yhdysvaltain seuraava presidentti? ”Toivoisin, että joku muu kuin Obama, mutta en mene vannomaan sen puolesta.” Mikä ilahdutti sinua viimeksi? ”Viimeksi kun kävin ripittäytymässä, olin iloinen. Opus Dein perustaja tapasi sanoa, että rippi on ilon sakramentti. Siihen yhdyn täysin.” Millainen on stereotyyppinen lakimies? ”Stereotyyppinen lakimies on pykälännillittäjä ja saivartelija, joka myös ottaa aika paljon kuppia joskus. En koe olevani stereotyyppinen lakimies.” Entä taloustieteilijä? ”Sellainen tosielämästä ja yhteiskunnan historiasta mitään tietämätön käppyröiden ja kaavojen pyörittäjä.”
Kapitaali 3/11 • 12
Toiveissa perusteellinen muutos Oskari Juurikkalan kanta meneillään olevaan kriisiin ja heikossa hapessa olevien talouksien tukemiseen on varovaisen jämäkkä. ”En osaa tarjota mitään yksityiskohtaista ratkaisupakettia, mutta pitää panna ne ihmiset ja tahot, jotka ovat tehneet virheitä, vastuuseen teoistaan.” Silti joissakin piireissä vallitsevalle pelastusmentaliteetille Juurikkalalta irtoaa pieniä myötätunnonrippeitä, vaikkakin hän uskoo tukipakettien kannattajien eksyneen väärälle polulle. ”Siinä ei ymmärretä, että jossakin vaiheessa pyyhe pitää kuitenkin heittää kehään.”
“
Pitää panna ne ihmiset ja tahot, jotka ovat tehneet virheitä, vastuuseen teoistaan.
Kurjat talousuutiset eivät kuitenkaan saa Juurikkalan niskavilloja pystyyn yhtä pahasti
kuin Euroopan unionin ajaminen liittovaltion suuntaan. ”Ikään kuin se olisi ratkaisu näihin ongelmiin”, Juurikkala puuskahtaa ja linjaa jyrkästi, ettei erilaisista talouksista ja kulttuureista saa millään muodostettua toimivaa kokonaisuutta. ”Se vain pahentaisi tilannetta. Vastuuttomat pääsisivät käyttämään vastuullisia enemmän hyödyksi.” Nykymenossa tympii myös se, että unionin johtohenkilöt puuhastelevat Juurikkalan mielestä täysin mielivaltaisesti. ”Stubb ja muut kumppanit eivät tykkää ollenkaan Eurostoliitto-nimityksestä, mutta siellä on valtava koneisto, joka toimii ihan omalla logiikallaan. Huipulle pääsevät vain sellaiset ihmiset, jotka hyväksyvät järjestelmän, ja siellä vallitsee täydellinen itsekritiikin puute”, hän lataa. Juurikkalan mieleen olisi esimerkiksi sellainen Euroopan maiden liittouma, joka olisi ”jotakin sellaista, mitä EU oli alkuvaiheina”. Nyt siitä ollaan kuitenkin kaukana, ja ihan tulevaisuuden kehityslinjoja on vaikea nähdä kristallipallosta. Mitä EU mahtaa olla kahdenkymmenen vuoden päästä? Juurikkalan mieleen piirtyy kuva unionista, joka on yhä olemassa mutta toisenlaisena kuin tänään. ”Toivon, että tämä kriisi johtaisi sellaisiin ongelmiin, että unionia pitäisi muuttaa perustavanlaatuisesti.” Mies ei silti pistäisi yhtään pahakseen, vaikka unioni hajoaisikin. ”Vaikka EU hajoaisi, se ei olisi pitkällä tähtäimellä iso ongelma, tosin toki lyhyellä tähtäimellä tulee sopeutumiskustannuksia”, arvioi Juurikkala.
NÄKÖKULMA Perussuomalaisia ongelmia Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, eurosta luopuminen ja drakman käyttöönotto ei olisi mikään Kreikan ihmepelastus. Kreikan oma valuutta heikkenisi ja ulkomaanvaluutassa olevan velan määrä kasvaisi. Heikko valuutta ei lisäksi juurikaan auttaisi Kreikan vientiteollisuutta, koska sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Oma valuutta palauttaisi tietenkin Kreikalle oman rahapolitiikan ja velkaa voisi maksaa pois painamalla uutta rahaa, mutta tämä ei rakentaisi maan taloutta kovin vahvalle pohjalle. Suomea euron hajoaminen ei
auttaisi. Suomen oma valuutta vahvistuisi, joka haittaisi vientiämme, puhumattakaan siitä sotkusta, joka syntyisi Kreikan hallitsemattomasta kaatumisesta. Kreikkaa seuraisivat konkurssiin Portugali, Irlanti, Italia ja Espanja. Näiden valtioiden velkakirjat tulisivat arvottomiksi ja pankkeja kaatusi – isojakin. Loput pankit eivät lainaisi enää kenellekään ja finanssimarkkinat jäätyisivät, eli myös tuotanto jäätyisi. Tällainen maailmanaajuinen kriisi koskisi yhtä lailla niin Suomea kuin kaikkia muitakin maita.
Mutta eihän tämä näinkään voi jatkua. Euromaiden holtiton lainanotto meidät tähän johti, ja pistäähän se oikeustajun koville hoitaa muiden sotkuja. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ei ole vielä antanut Kreikalle senttiäkään, vaan lainannut ja vieläpä hyvällä korolla. Euron pohjimmaisista vioista on kuitenkin hyvin vaikeaa olla eri mieltä edes perussuomalalaisten kanssa. Vapaamatkustajan ongelma täytyy korjata, jotta eurolla voisi olla tulevaisuus. MATTI MITRUNEN Kapitaali 3/11 • 13
* Vieraskynä
Sosiaalipsykologinen elämäntapa-ABC kansislaisille TEKSTI Mikko Annala KUVAT Wikimedia Commons
Tunnustan. Tietämykseni teistä, naapurilaitoksen hiuksia kampaavista, solmioita silittävistä ja muutenkin omituisen moitteettomasti käyttäytyvistä otuksista on olematon. Luullakseni te taloustieteilijät, kuten suurin osa meistä kokemuksen ja vaurauden nälkäisistä valtsikalaisista, pyritte kuitenkin a) tienaamaan miljardeittain rahaa, b) harrastamaan vähintään yhtä paljon irtosuhteita samalla kun c) elätte läpeensä onnellisen, mieluiten ikuisen elämän. En hetkeäkään epäile, ettettekö saavuttaisi tavoitteitanne omine keinoinenne. Kuitenkin helpottaakseni suunnistustanne näiden motivaatiotekijöiden murskaavassa ristipaineessa lahjoitan rakkaan tieteeni sosiaalipsykologian työkalupakin käyttöönne sokeasta naapurinrakkaudesta. Ja ehkäpä menestyttyänne muistatte minut jossain työhaastattelussa (se kaveri, jolla on dalmatialaissolmio). Joten kas tässä, tie tähtiin.
Askel 1: Forever young Älä rajoita syömistäsi. Syömisensä määrää vartioivilla ihmisillä kyky säädellä ruokailua kylläisyyden mukaan usein häviää. Kun säätelykyky esimerKapitaali 3/11 • 14
kiksi tunteenpurkauksen takia heikkenee, raja ylittyy ja sitten ahmitaan. Vain murto-osa ruokamäärää rajoittavista laihduttajista kykenee pitämään painonsa alhaalla. Järkevämpää on ruokavalion laadun muokkaus ja liikunta. Älä stressaa, tai jos stressaat, mene metsään. Luonnon läheisyys vähentää stressiä ja parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä. Esimerkiksi leikkauspotilaat, joiden sairaalan ikkunasta näkyy puita, paranevat puuttomia ikkunoita töllisteleviä nopeammin. Oletko valmistumassa? Älä jää työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömillä on yli tuplariski sairastua toimintakykyä haittaaviin sairauksiin, eikä tämä selity vain sairaiden työttömiksi valikoitumisella vaan myös työttömyydellä sinänsä.
Askel 2: Miten saat enemmän? Kaikilla rintamilla pelkästään terveydellisyys ei johda aina toivomiimme tuloksiin. Jos et siis jo polta, aloita tupakointi heti. Sauhuttelun varhaisemmin aloittavat harrastavat enemmän irtosuhteita. Syy tälle on epäselvä, joskin tupa-
koinnin funktio sosiaalisena liukkarina edesauttanee asiaa. Hanki luovia harrastuksia. Runoja rustaavien miesten ja naisten on havaittu saavan muita enemmän seksiä. Sivuseikkana mainittakoon, että sama luovuuspiirre yhdistettiin samassa tutkimuksessa myös skitsofreniaan. Osta vitsikirja. Havaittu kyky tuottaa huumoria yhdistetään paitsi verbaaliseen, myös yleiseen älykkyyteen. Nämä muuttujat yhdessä ovat yhteydessä petikumppanien määrään. Jos ei vielä irtoa, laita opintolaina palamaan. Miehet (mutta eivät naiset), jotka käyttivät enemmän rahaa – myös ne, jotka kuluttivat enemmän kuin heillä oli varaa – onnistuivat pokaamaan säästelijöitä enemmän seksipartnereita.
Askel 3: $, €, ¥ Stereotypiani mukaan kansislainen tietää sosiaalipsykologia paremmin, miten tehdään fyrkkaa. Ongelmaksi voikin muodostua se, että taloustieteilijä tienaa liikaa. Rahan ja onnellisuuden positiivinen korrelaatioyhteys katkeaa noin
T
“
P
A
Miehet, jotka käyttivät enemmän rahaa onnistuivat pokaamaan säästelijöitä enemmän seksipartnereita.
H 3700 euron kuukausipalkkaan. Tämän tienestin saavutettuasi on viisaampaa käyttää aikasi johonkin muuhun (ks. esim. askelet 1 ja 2). Älä missään nimessä suostu niihin törkeisiin tarjouksiin, jotka ylittävät kymppitonnin kuukausiliksan: on näyttöä, jonka mukaan paljon tienaavat ovat usein kohtuutienaajia onnettomampia. Rahan ja onnen yhteys on kuitenkin monimutkaisempi. Erityisesti on varottava negatiivista sosiaalista vertailua, joka saa ihmisen mököttämään. Toisin sanoen ei haittaa, jos omalla pihalla on Saab, kunhan naapurin parkkiruudussa seisoo korkeintaan Skoda. Ihmiset valitsevat yleensä mieluusti maksimin sijaan absoluuttisesti pienemmän palkkion, kunhan ulkoryhmäläisten ansiot pysyvät omia pienempinä.
Summa summarum Vältelkää tuottoisia työtarjouksia ja muita tiellenne osuvia konnankoukkuja, jotta aikaa jää vitsailuun, tupakointiin ja runoiluun. Muuttakaa isona Eiran sijasta vehreään Tuusulaan, ja kasvatta-
kaa niin korkea pensasaita ettette näe naapurin autotallia. Ja unohtamatta tärkeintä: järjestäkää seuraavat yhteissitsit Hankenin sijaan humanistien kanssa.
R
Mikko Annala on kolmannen vuoden sosiaalipsykologian opiskelija ja Status ry:n varapuheenjohtaja, jota päätoimittaja vaati kirjoittamaan aiheesta, joka sisältää epävarmuutta, jossa ei derivoida tai josta kansantaloustieteilijät eivät muuten vain tykkää. Kapitaali 3/11 • 15
I R TO
T A KA
O V RO
P
Hallitusneuvotteluissa se sitten tapahtui, six-pack päätti, että opintotuet sidotaan vuonna 2014 indeksiin niin kuin opiskelijajärjestöt olivat toivoneet. Opiskelijoita edustuvat henkilöt ovat jo aikaisemminkin osoittaneet, ettei opiskelu ole tuonut heille resursseja luovaan ongelmanratkontaan, vaan vanhojen toimijoiden keinoja ja tavoitteita toistetaan vuodesta toiseen. Aina kun joku opiskelijaedustaja puhuu medioissa hän vastustaa kaikkea muutosta (yliopistolaki), tarjoaa ainoaksi ratkaisuksi ongelmiin lisärahoitusta budjetista ja pitää viisikymmentä vuotta vanhoja tempauksia edelleen radikaaleina, tuoreina ja toistamisen arvoisina (vanhan valtaus). Tahtoisin tällä kirjoituksella irtisanoa itseni julkisissa mielikuvissa tästä joukosta: minusta opintotukea ei olisi pitänyt sitoa indeksiin. Perustelut ovat yksinkertaiset. Jokainen mikron peruskurssin käynyt tietää että indeksiin sidottu budjetti useimmiten nostaa hyvinvointia tai vähintään pitää sen samana, koska inflaatio ei ole “tasapaksua” kaikissa tuoteryhmissä ja kuluttajat sopeuttavat kulutustaan. Jotkut ovat kuulleet Yrjö Vartian toteavan Tilastokeskuksen käyttämien indeksilaskentakaavojen olevan lievästi ylöspäin harhaisia, mikä tarkoittaa sitä, että indeksikorotus kasvaa korkoa korolle ajan myötä. Kapitaali 3/11 • 18
Kuitenkin suurin syy vastustaa opintotuen korottamista on sen synnyttämä illuusio siitä, ettei opintotuessa ollut mitään muuta vikaa kuin se, että se oli liian pieni. Ohjatakseen ihmisten käytöstä valtiovalta tukee toivottavaa toimintaa kuten opiskelua tai työttömyyttä, ja verottaa epätoivottua toimintaa kuten saastuttamista ja työntekoa. Saadaksesi opintotukea sinun täytyy suorittaa noin neljäkymmentä opintopistettä vuodessa. Jos ei saa ihan niin montaa noppaa kasaan, KELA ymmärtää kyllä, kunhan niille sanoo, että “kyl mää yritin ihan tosissani”. Jos suoritat opintopisteitä monikertaisesti, ketään ei kiinnosta. Koska opintotuki ei tuo kovin leveää leipää, ja koska neljäkymmentä noppaa vuodessa ei työllistä täyspäiväisesti edes kehitysvammaista, moni opiskelija tekee töitä opiskeluiden ohessa. Kun valtio valmiiksi verottaa työntekoa progressiivisesti ja maksaa opintotukea omasta mielestään sopivasta opiskelutahdista, niin tässä ei varmaan ole mitään ongelmaa. Paitsi että jos maksat likaa veroja työnteosta sinulle lätkäistään lisävero menetettyjen opintotukien muodossa. Synti näyttää olevan ei niinkään se, että teet työtä, vaan se että teet
koulutusta vaativaa työtä ennen kuin valmistut, ja vieläpä menestyt siinä. YLE haastatteli KELAn johtajaa viime talvella kun keskustelu opintotuista oli pinnalla ja kysyi, eikö tulorajat voisi poistaa. Hän sanoi ei. Pyydän sinua nyt lukija miettimään hetken, mikä logiikka tässä voisi olla. Mikä on aikuisten oikeasti se syy, miksi meillä on tulorajat? KELAn johtaja vastasi, ettei tulorajoja voida poistaa koska opintotuki on tarveperusteinen. Kyllä, suoraan Ayn Randin kirjoista, oikeudenmukaisen jaon kriteeri ei ole tarkoituksenmukaisuus tai suorituksen palkitseminen vaan tarve. Opintotuen saamisperuste ei siis ole se, että opiskelu on hyödyllistä valtiolle pitkällä aikavälillä ja siihen kannattaa kannustaa. Syy siihn, miksi sinä saat opintotukea on se, että elämäsi on puunlehti maailmankaikkeuden välinpitämättömien tuulien vietävänä ja nämä tuulet ovat ilman lupaasi ja myötävaikutustasi heittäneet sinut Helsingin yliopiston kirjoihin. Kuten vammaiset, lapset, vanhukset, pakolaiset ja maanviljelijät olet vain sattuman uhri, tarvitset apua ja tarpeesi takia valtio sitä sinulle suo.
“
Aina kun joku opiskelijaedustaja puhuu medioissa hän vastustaa kaikkea muutosta (yliopistolaki), tarjoaa ainoaksi ratkaisuksi ongelmiin lisärahoitusta budjetista.
Asioiden ei tietenkään tarvitsisi olla näin. En ole itseapuoppaiden suuri ystävä, mutta tämä aihe on sellainen, jossa pelkkä ajattelutavan muutos on ensimmäinen ja pakollinen askel parannukseen. Opintotuen pitäisi olla kannustin opiskeluun, koska opiskelu hyödyttää molempia osapuolia. Opintotukea ei pitäisi maksaa noppa-kokoelman kartuttamisesta vaan etenemisestä kohti tutkintoa, vain ja ainoastaan siitä. Kielten ja kymmenen sivuaineen opiskelu voi olla yleissivistävää, mutta yleissivistystä ei voi mitata. On hienoa jos haluat sivistää itseäsi, mutta tietojen omaksuminen ei vaadi yliopistoa. Kokeile joskus: lue tiedekuntatentin kirja ja ole menemättä tenttiin, opit yhtä paljon. Yritä myös muistaa, ettei opiskelu ole hyväntekeväisyyttä. Sinun ja yliopiston tulee voida asettaa itsellesi ja muille tavoitteita ja aikarajoituksia. Ja ei, se, että asut yksiksesi yksiössä, ei tuo lisäarvoa kenellekään muulle kuin sinulle. Rajoitetussa tarjonnassa asumislisät menevät suoraan vuokriin ja niillä, joilla on mahdollisuus asua opiskelupaikkakunnalla, pitäisi olla kannustin asua vanhempien luona. Näiden yksinkertaisten ajatusten omaksuminen ja tuominen poliittisen päätöksenteon pohjaksi ratkaisisi monet opiskelun ja työurien pidentämisen ongelmat. Hankaluus on siinä, että opiskelijastatus on harvoilla kahta vaalikautta pidempi. Ja ne ikuiset opiskelijat, jotka opiskelijoiden lobbausjärjestöjen johtoon päättyvät ovat yleensä niin epäpäteviä ja luovassa ajattelussa impotentteja, että heidän mielestään opintotuen sitominen indeksiin on hyvä ja kannatettava ratkaisu. Kapitaali 3/11 • 19
Kapitaali 3/11 • 20
2 0 1 2 Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on hieman yli vuosi aikaa, mutta presidenttipeli käy jo kuumana. Barack Obaman jatkokausi on kaikkea muuta kuin varmaa, lähinnä huonon taloustilanteen vuoksi. Vielä vuosi sitten Obaman uudelleenvalinta näytti todennäköiseltä, ja tämä vaikutti republikaanien intoon lähteä haastajiksi. Obaman alhaiset kannatusluvut ovat kuitenkin saaneet vahvoja republikaaniehdokkaita liikkeelle demokraattien vielä yrittäessä koota itseään. Yhdysvaltain presidenttisirkus on jonkinlaista demokratiaa steroideissa. Presidentiksi päästäkseen puolueen ehdokkaan on ensin voitettava republikaanien esivaalit, joita tietysti järjestetään osavaltio kerrallaan kunnes käytännössä kaikki paitsi yksi ovat luopuneet pelistä. Noin kaksi vuotta ennen vaalipäivää käynnistyvät kampanjat maksavat satoja miljoonia dollareita ja vaativat tuhansia vapaaehtoisia. Media on leimannut republikaanien vahvimmiksi ehdokassuosikeiksi Massachussetsin entisen kuvernöörin Mitt Romneyn ja Texasin nykyisen kuvernöörin Rick Perryn. Molemmissa on puolensa. Romneyn voidaan sanoa vetoavan enemmän republikaanisen puolueen intellektuaaliseen siipeen, kun taas Perry on suositumpi popu-
listisemman teekutsuliikkeen keskuudessa. Amerikkalainen talk show-juontaja Jon Stewart esitti asian parhaiten; Rick Perry ei vetoa äänestäjien aivoihin vaan muihin osiin. Kuvitus viereisellä sivulla. Suoraan voidaan sanoa, että Rick Perryllä on enemmän karismaa, mutta hän muistuttaa liikaa toista entistä Texasin kuvernööriä George W. Bushia. Perry on myös kummastuttanut evoluutiota ja ilmastonmuutosta epäilevillä puheillaan. Mitt Romneyn suurin ongelma tuntuu taas olevan uskonnollinen. Romney on mormoni, joka on suuri ongelma uskonnollisesti motivoituneessa republikaanisessa puolueessa. Romneyta ei myöskään auta hänen läpiajamansa Massachussetsin terveydenhuoltouudistus, joka oli pitkälti esikuvana Obamacarelle ja monista republikaaneista puhdasta sosialismia.
Teekutsuliike sekoittaa pakkaa Pieni mutta äänekäs teekutsuliike saatta vaikuttaa merkitsevästi vaalien tulokseen. Rick Perryn lisäksi myös Michelle Bachmann on noussut kisaan teekutsuliikkeen siivellä. Molemmat ehdokkaat vetoavat republikaanisen
TEKSTI Matti Mitrunen KUVAT Wikimedia Commons
Y h d y s v a l l at
puolueen perhearvoja ajavaan äärikonservatiiviseen siipeen. Molemmat vastustavat muun muassa aborttia. Teekutsuliikkeen päätavoite on kuitenkin valtion pienempi osuus taloudessa. Puhtaimmin liikkeen idea tiivistyy kongressiedustaja Ron Pauliin, joka on jo vuosia kampanjoinut pienemmän valtion puolesta. Ron Paul on libertariaari ja uskoo ihmisten vapauteen kaikista valtion rajoitteista kuten veroista ja sääntelystä. Ron Paul on myös arvatenkin hyvin suosittu anarkistien keskuudessa. Paul kuitenkin eroaa muista teekutsuliikkeen suosikeista. Hänen ei voi sanoa olevan populisti, eikä hän ole kovin vahva esiintyjä. Perryn ja Bachmannin rinnalla Paul näyttää jopa nuhjuiselta. Esiintymisensä takia ei myöskään ole kovin realistista, että Paul voittaisi puolueen ehdokkuuden, mutta hän voi silti horjuttaa muiden asemia aatteillaan. Viilinä korttina on myös entinen Alaskan kuvernööri ja poliittinen seksisymboli Sarah Palin, joka on kampanjoinut ympäri yhdysvaltoja jo kuukausia muttei vielä asettunut ehdolle. Palinin suosio ei luultavasti myöskään riitä puolueen ehdokkuuden saamiseen, mutta toisaalta yhdysvaltainen politiikka on ihmeitä täynnä. Kapitaali 3/11 • 21
Ron Paul Lääkäri ja kongressidustaja Libertaristi Anarkistien suosikki
Michelle Bachmann Game on
Juristi ja kongresssiedustaja Teekutsuiliikkeen kannattaja Viiden lapsen äiti
Mitt Romney Massachussetsin entinen kuvernööri Monimiljönääri Mormoni
Loanheitto ja vauvojen suuteleminen alkavat todenteolla vasta ensi vuoden puolella kun republikaanien presidenttiehdokas on selvillä ja puolueet voivat linjata kaikki resurssinsa miestensä (tai naisen) taakse. Historiallisesti valtaapitävät presidentit ovat olleet vahvoilla ja yleensä voittavat, mutta huono taloustilanne on ennenkin kaatanut vallassa olevia, melko suosittujakin, presidenttejä. Jimmy Carterin presidentin ura jäi yhteen kauteen kun hän vuonna 1980 hävisi vapaata taloutta ajavalle Ronald Reaganille. Reagan karsi valtion osuutta taloudesta kovalla kädellä ja yhdysvaltojen talous lähtikin nousuun kunnes lamaantui taas 80-luvun lopussa George H.W. Bushin vahtivuorolla. Huonon taloustilanteen takia myös Bush vanhemman täytyi tyytyä yhteen kauteen presidentin virassa kun nuori Arkansasin kuvernööri Bill Clinton löi hänet vuoden 1992 vaaleissa. Tässä vaiheessa Clinton tunnettiin naisseikkailujen sijaan vielä taloupolitiikastaan. Clinton nosti veroja ja vähensi valtion velkaa.
Sarah Palin
Rick Perry
Entinen Alaskan kuvernööri
Texasin kuvernööri
Entinen missi
Perryn mielestä kreationismia tulee opettaa kouluissa evoluution rinnalla
Kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) elinikäinen jäsen
Velasta Yhdysvallat ovat aina pitänyt ja kaikilla parin viime vuosikymmennen presidenteillä on lusikkansa tämän päivän taloudellisessa sopassa. Velkakriisistä ei voi syyttää pelkästään Clintonin asuntopolitiikka, Bushin sotia tai Obaman elvytystä, kaikki olivat osallisina, mutta viimeisin on se joka tästä sotkusta joutuu vastaamaan äänestäjille vuoden päästä marraskuussa Joku umpikeynesiläinen taloustieteilijä voisi tietenkin väittää, että talouden taantuma olisi paljon vaikeampi ilman Obaman elvytyspakettia ja että kongressin republikaanit ovat ainoa syy miksi se ei ollut tarpeeksi suuri välttämään koko kriisiä. Elvytyksen hyötyjen osoittaminen äänestäjille on kuitenkin lähes mahdoton tehtävä.
Yes we can’t Barack Obama ei ole ollut huono presidenti millään mittarilla, mutta hänen tullessaan valtaan ilmassa oli niin suurta lupausta ja toivoa, että yksi mies ei sitä vain voinut täyttää. Vaaleissa tulee olemaan kysymys siitä mitä hän ei saanut aikaan, eikä siitä mitä hän sai. Yhdysvaltain historian suurin terveydenhuoltouudistus ja Osama
Texasissa on teloitettu hänen aikanaan 234 vankia
Bin Ladenin kiinniotto eivät vielä riitä. Guantanamo Bay on yhä auki, Yhdysvallat käy kahta sotaa, Työttömyys ei laske ja mikä pahinta Yhdysvaltojen rooli maailman johtavana valtiona on alkunut horjua. Obama on tehnyt on enemmän kuin useimmat presidentit, mutta ei tarpeeksi tullakseen uudelleenvalituksi. Kaikesta huolimatta Obama on republikaaneille vaikea vastus. Hän on yksi Yhdysvaltain historian parhaita poliitikkoja ja loistava väittelijä. Obama on pitänyt vaalikoneistonsa hengissä koko vaalikautensa ajan ja karismaattinen presidentti kerää yhä ennätysmääriä sekä lahjoituksia että vapaaehtoisia. Obaman vuoden 2012 presidenttikampanjan on epäilty maksavan jopa ennätykselliset miljardi dollaria, summan jota republikaanien ehdokas, kuka se sitten lieneekään, ei pääse edes lähelle. Mainostamalla, eli siis rahalla, vaikutetaan lähinnä äänestäjiin jotka eivät vielä tehneet päätöstään. Yhdysvallat ei ole niin kahtiajakautunut kuin meistä ehkä joskus näyttää vaan suurin osa äänestäjistä kuuluu tähän undecided-ryhmään. Monet päättävät ehdokkaansa vasta viime hetkillä ja päätös saatta usein perustua enemmän ehdokkaiden ulkonäköön tai miellyttävyyteen kuin poliittiseen
ideologiaan. Viittaan jälleen edellä esitettyyn kuvitukseen. Jos joku hakee aiheesta tieteellisempää näkökulmaa, oppiaineemme entinen professori Panu Poutvaara on tehnyt aiheesta tutkimusta. Yhdysvallat on vaikeassa paikassa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti ja seuraavan presidentin tulee olla vahva johtaja jos hän aikoo johdattaa maan takaisin suuruuteen. Obama on oppinut paljon ensimmäisellä kaudellaan ja hänen voi sanoa olevan jo kokenut valtionpäämies. Toisaalta republikaanit hallitsevat kongressia ja epäilemättä republikaanipresidentti saisi paljon enemmän aikaan kuin demokraatti. Kansa on kyllästyneempi poliittisen koneiston kohmeuteen kuin Obamaan ja vaalien tuoksena hyväkin presidentti voi joutua lähtemään huonon tieltä yhteisen hyvän nimissä. Kirjoittaja on vapaa päätoimittaja
Kapitaali 3/11 • 23
UUTISKATSAUS Kruunun perässä. Pia Pakarinen luopui Miss Suomen kruunustaan. Paavo Väyrynen ilmoitti, että se olisi kyllä kelvannut hänelle. Myös Vesa Kanniaisen huhutaan osoittaneen kiinnostusta. Uusia yhteistyöväyliä. Europäättäjät ovat päättäneet ottaa yhteyttä australialaisiin farmareihin, koska he tietävät, miten EMUn saa hallintaan.
Euroremontti. Monien perussuomalaisten mielestä niskuroiva Somalia tulisi erottaa euroalueesta. Kielletty sana. Perussuomalaiskansanedustaja James Hirvisaari on julistanut, ettei tee yhteistyötä persuttelevien medioiden kanssa. Kapitaali liittyy mielellään yhteistyökelvottomien listalle: persu, persu, persu.
* Edaripalsta
Uusi kausi, uudet tuulet Tämän lehden tullessa painosta se, mikä HYY:n edustajistoryhmien kulisseissa on työllistänyt jo keväästä lähtien, näkyy rivijäsenellekin. Facebook-ryhmäkutsuja satelee enemmän tai vähemmän tuttujen edariehdokkaiden toimesta ja käytävät täyttyvät itseään tyrkyttävistä nuorista poliitikonaluista. Mennyt kausi on melkein ohi ja lokakuussa ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat itselleen uuden ylimmän päättävän elimen. Tämä on oiva tilaisuus miettiä, mitä ylioppilaskunta ja opiskelijayhteisö ovat saavuttaneet menneen kauden aikana. Opiskelijapolitiikan toimeenpanevalla tasolla sattuu ja tapahtuu asioita koko ajan. Tästä huolimatta eräitä kokonaisuuksia ja ilmiöitä nousee tämän kauden aikana ylitse muiden. Edunvalvonnan saralla suurimpia kysymyksiä ovat olleet maksuton koulutus ja opintotuen sitominen indeksiin. Noin puolitoista vuotta sitten koko ylioppilasliike kokoontui yhden lipun alle puolustamaan maksuttoman korkeakoulutuksen jatkumista mm. mielenosoitusten ja lobbaustyön avulla. Reaktio syntyi eräiden viranomaistahojen ja mielipidejohtajien väläytettyä lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomessa. Lobbaus opintotuen indeksiin sitomisen puolesta on puolestaan painottunut vaalikauden loppupuolelle ja erityisesti eduskuntavaalien alle. Tässä tavoitteessaan ylioppilaskunnat ylsivät vähintään puolikkaaseen voittoon, kun opintotuen indeksiin sitominen kirjoitettiin hallitusohjelmaan, tosin toteutettavaksi vasta vaalikauden loppupuolella. Olipa näistä kahdesta tavoitteista mitä mieltä tahansa, HYY:n piirissä niistä vallitsee vahvasti toimintaa ohjaava konsensus. Koulutuksen tulee säilyä maksuttomana ja suora, indeksiin sidottu opintotuki on oikea tapa rahoittaa opiskelua. Nämä teesit tuntuvat ajoittain olevan Kapitaali 3/11 • 24
turhankin dominoivia. Enemmän keskustelua ja erilaisia näkökulmia olisi toivottavaa, ottaen huomioon yliopiston, valtion ja yhteiskunnan jatkuvia muutospaineita. Ylioppilaskunnan sisäisessä toiminnassa ylivoimaisesti tärkein muutos vaalikauden aikana on ollut kokonaistaloudellisen ajattelutavan yleistyminen. Pikkuhiljaa poliittiset päättäjätkin alkavat ymmärtämään, että kaikella toiminnalla on vaihtoehtoiskustannus. Vaikea taloustilanne on ajanut myös ylioppilaskunnan liiketoimintaa parantamaan toimintaansa. Toimintoja tehostetaan ja tappiollisten toimintojen järkevyyttä arvioidaan uudelleen. Erästä pitkän linjan toimijaa siteeraten: ”Siinä kun aiemmin tehtiin hyvää, ollaan siirrytty tekemään hynää.” Ystäväni kysyessä jonkun aikaa sitten siitä, mitä olen edustajistossa saanut aikaiseksi, vastaukseni taisi mennä hieman rönsyileväksi ja epämääräiseksi. Pohdittuani sitä hieman enemmän toivon ja uskon, että panokseni ylioppilaskunnassa on auttanut juuri mainitussa kokonaistaloudellisen ajattelutavan parantamisessa. Kauden alussa koitin edesauttaa tavoitetta enemmän poliittisella puolella ja loppupuolella painottuen ylioppilaskunnan liiketoimintaan. Kansantaloustieteilijän opinnot antavat erittäin hyviä eväitä hahmottamaan isoja kokonaisuuksia, ja sellaista ajattelutapaa tarvitaan HYY:ssä yhä enemmän tulevaisuudessakin. Väistyvän edustajiston jäsenen roolissa tämä on viimeinen edaripalstani Kapitaalissa. Toivon mukaan joku tai useampi uusista edaattoreista ottaa kopin, ja jatkaa palstan kirjoittamista jaloon lehteemme. PAUL STENBÄCK Kirjoittaja on väistyvä HYY:n edustajiston jäsen
* Lehmäpoika Velkamatematiikkaa. Kreikan on huhuttu maksavan vain 50% veloistaan takaisin, joka on 100% enemmän kuin 110% taloustieteilijöistä ennusti.
Varma valinta
Presidenttiehdokkaat. Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen ovat olleet presidentinvaaligallupien kärjessä. Kapitaalin saamien tietojen mukaan kansa haluaa miehet tehtävään, jossa he eivät saa pahaa aikaiseksi.
Yksi on varmaa tulevissa presidentinvaaleissa. Hyötyään maksimoivan äänestäjän kannattaa äänestää kepun ehdokasta Paavo Väyrystä.
Sijoitus
Miksikö? Vastaus on ainakin minusta selvä. Väyrynen on käännellyt takkiaan niin kovin vinhaa vauhtia, että hän on varmasti jossakin vaiheessa ollut samaa mieltä niin minun kuin sinunkin kanssa. Tuuliviirimeininki olisi varmasti jatkuakseen vielä presidenttivuosinakin. On paljon turvallisempaa äänestää vaihtoehtoa, jonka mielipidepalapelin palaset sopivat yhteen omasi kanssa, kuin päästää Mäntyniemen herraksi joku junttura, joka ei mieltään muuta, vaikka se olisikin järkevää. Tällaisia juntturoita ovat esimerkiksi Väyrysen kilpakumppanit persu-Soini, demari-Lipponen ja kokkari-Niinistö. Muutenkin kyseessä on varma valinta, “muihin ehdokkaisiin nähden ylivertainen vaihtoehto”, kuten Väyrynen on itse kansalle uskotellut. Väyrysen tuputukseen on höynähtänyt moni keskustajehu puheenjohtaja Kiviniemestä lähtien. Vielä kun saisi kansan haksahtamaan puolelleen niin, että äänestyslipukkeeseen piirtyisi Paavon ehdokasnumero. Silloin voitto olisi varmasti yhtä varma kuin Paavo itse uskoo sen olevan. Väyrynen muuten arveli syyskuussa MTV3:n haastattelussa, että vaaleissa joudutaan käymään kaksi kierrosta, mutta vielä ei voida sanoa, kuka astelee hänen kanssaan kehään toisessa erässä. Sitä ei ehkä tiedä Paavo tai kukaan muukaan, mutta se kyllä tiedetään, ketä Paavo toivoisi vastustajakseen. Paavo haluaa presidentinvaalien kakkoskierroksestä kahden Paavon välisen kamppailun. Vastakkain ovat Paavon mietteissä ihan varmasti Paavo Väyrynen ja Paavo Väyrynen. URHO F. LEHMÄPOIKA Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja politiikan asiantuntija
Oikaisu Kapitaalin edellisessä numerossa lehden pakinoitsijaa Urho F. Lehmäpoikaa tituleerattiin vajaaksi toimittajaksi. Kyseessä oli toimituksen tahaton erhe. Todellisuudessa Lehmäpoika on vapaa toimittaja.
JK. Mukavaa, kun edes toimittaja saa sanoa vielä, että kepu ja persu. Eduskunnan herroilta ja rouvilta menivät kieltämään molemmat termit, ovat kuulemma halventavia. Eikö näiden puolueiden edustajista olekaan ihan sopivaa puhua noilla vanhoilla, jo hyviksi todetuilla nimillä? Kuka nyt enää haluaa kansanedustajaksi? Kapitaali 3/11 • 25
PUHEENJOHTAJA Pursimo on lusmu Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo
on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. JUHO PURSIMO
OPINTOSIHTEERI Tekijänoikeuksia, ekonometriaa ja uusia käytäntöjä Tätä lukiessanne on juuri pidetty erilaisten kömmähdysten jälkeen vuoden 2011 Tiedettä ja viiniä. Puhujat esittelivät tänä vuonna yleisellä tasolla oppiaineessamme tehtävää tutkimusta sekä akateemisen tutkimuksen näkemyksiä tekijänoikeuskysymykseen. Tarkoitus oli (jälleen?) saada yliopistouransa alkuvaiheessa olevia akateemikonalkuja innostumaan derivoinnista sekä miellyttää tekijänoikeuskysymyksiin koukkuun jäänyttä allekirjoittanutta. Toivottavasti viini maistui. Oppiaineeseen on tulossa uusi ns. ”tenuretrack” professuuri soveltavan ekonometrian alalle. Reaktiot ovat tähän mennessä olleet kaikkea väliltä ”jee, lisää ekonometrikkoja” ja ”vähän siistiä!” Kyseinen akateeminen urapolkujärjestelmä on kuitenkin yleisellä tasolla mielestäni tervetullut mikäli tahdomme kotimaisiin yliopistoihin yhä tulevaisuudessakin lahjakkaita nuoria tutkijoita. Joidenkin kurssien käytännöt ovat muuttuneet radikaalisti sitten viime lukuvuoden ja kaikki eivät ole tyytyväisiä. Soluttautumalla fuksien sekaan Kapitaali 3/11 • 26
olenkin selvittänyt pakollisen Lineaarialgebran kurssin laskuharjoitusten aiheuttavan lähinnä pahaa oloa, sillä uudistunut käytäntö saattaa pakottaa opiskelijan Kumpulaan jopa monesti viikossa. Luennoitsija onkin kehittänyt mullistavan menetelmän, jossa laskuharjoitusten tulee olla oikein ratkaistu, jotta niistä saisi etua tentissä. Opiskelijaelämä voi joskus olla kovaa, kuten KTTOn jalkapallojoukkueen ikävän pitkä loukkaantumislista on osoittanut. Kapteenimme joutui jopa sairaalaan mitä todennäköisimmin liiallisen voitonhalun vuoksi. Opiskelijat voivat kärsiä henkisiäkin vammoja mm. kovan stressin vuoksi. Suosittelenkin kaikkia uusia opiskelijoitamme löytämään opintolainan autuuden ja keskittyvän opintoihinsa sekä uusien ystäviensä kanssa yliopiston tarjoamaan virkistystoimintaan tutustumiseen. Kyllä me kaikki sinne toimistoon vielä ehdimme, viimeistään kesällä. ATRO ANDERSSON
Nordea Pankki Suomi Oyj
Sijoita nyt Kehittyviin Tähtiin Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet on uuden sukupolven osakerahasto, joka sijoittaa yhtiÜihin, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti kehittyville markkinoille. Yhteiskuntavastuuseen ja ympäristÜÜn liittyvät kysymykset ohjaavat rahaston sijoituskohteiden valintaa varsinaisten taloudellisten tunnuslukujen ohella. Tätä sijoitusprosessia kutsutaan positiiviseksi seulonnaksi, ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Positiivisen seulonnan ideana on valikoida salkkuun ne yhtiÜt, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta sen sijaan, että rajattaisiin pois ne yhtiÜt, joiden liiketoimintatavat eivät ole kestäviä. Rahasto sopii sinulle, kun
haluat sijoittaa vastuullisesti kehittyville markkinoille. ! ! ! ! !! Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme. Lisätietoa Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet -rahastosta: www.nordea.fi/rahasto
nordea.fi
Teemme sen mahdolliseksi
Rahastoa hallinnoi Nordea 1, SICAV, joka on Luxemburgissa toimiva yhteissijoitusyritys. Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen ennen rahaston merkintää. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.
01010111 01000001 01010010 01001110 01001001 01001110 01000111 00001101 00001010 01001001 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100001 01110010 01100101 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 01101001 01101110 01100111 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110100 01101000 01100101 01101110 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110111 01100001 01110010 01101110 01101001 01101110 01100111 00100000 01101001 01110011 00100000 01100110 01101111 01110010 00100000 01111001 01101111 01110101 00101110 00100000 01000101 01110110 01100101 01110010 01111001 00100000 01110111 01101111 01110010 01100100 00100000 01111001 01101111 01110101 00001101 00001010 01110010 01100101 01100001 01100100 00100000 01101111 01100110 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110101 01110011 01100101 01101100 01100101 01110011 01110011 00100000 01100110 01101001 01101110 01100101 00100000 01110000 01110010 01101001 01101110 01110100 00100000 01101001 01110011 00100000 01100001 01101110 01101111 01110100 01101000 01100101 01110010 00100000 01110011 01100101 01100011 01101111 01101110 01100100 00100000 01101111 01100110 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101100 01101001 01100110 01100101 00101110 00100000 01000100 01101111 01101110 00100111 01110100 00001101 00001010 01111001 01101111 01110101 00100000 01101000 01100001 01110110 01100101 00100000 01101111 01110100 01101000 01100101 01110010 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 01110011 00100000 01110100 01101111 00100000 01100100 01101111 00111111 00100000 01001001 01110011 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101100 01101001 01100110 01100101 00100000 01110011 01101111 00100000 01100101 01101101 01110000 01110100 01111001 00100000 01110100 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01101000 01101111 01101110 01100101 01110011 01110100 01101100 01111001 00001101 00001010 01100011 01100001 01101110 00100111 01110100 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00100000 01101111 01100110 00100000 01100001 00100000 01100010 01100101 01110100 01110100 01100101 01110010 00100000 01110111 01100001 01111001 00100000 01110100 01101111 00100000 01110011 01110000 01100101 01101110 01100100 00100000 01110100 01101000 01100101 01110011 01100101 00100000 01101101 01101111 01101101 01100101 01101110 01110100 01110011 00111111 00100000 01001111 01110010 00100000 01100001 01110010 01100101 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110011 01101111 00001101 00001010 01101001 01101101 01110000 01110010 01100101 01110011 01110011 01100101 01100100 00100000 01110111 01101001 01110100 01101000 00100000 01100001 01110101 01110100 01101000 01101111 01110010 01101001 01110100 01111001 00100000 01110100 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100111 01101001 01110110 01100101 00100000 01110010 01100101 01110011 01110000 01100101 01100011 01110100 00100000 01100001 01101110 01100100 00100000 01100011 01110010 01100101 01100100 01100101 01101110 01100011 01100101 00100000 01110100 01101111 00100000 01100001 01101100 01101100 00100000 01110111 01101000 01101111 00001101 00001010 01100011
Mun laskin
Matti Mitrunen TEKSTI ja KUVA Niko-Matti Ronikonmäki
Mikä on laskimesi merkki? Casio CFX-9800G Miten vanha laskimesi on? Se on ostettu isoveljelleni joskus räikellä 90-luvulla. Mistä laskimesi on hankittu? Peritty isoveljeltä. Mikä on laskimesi paras ominaisuus? Se ei aina jumitu. Mikä on paras muistosi laskimen kanssa? Ylioppilaskirjoitukset. Vanhempani tarjoutuivat ostamaan minulle uuden laskimen ylioppilaskirjoituksiin, mutta sanoin heille, etten tarvitse ikinä enää mihinkään tämän jälkeen laskinta, joten voin käyttää tätä.
Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opiskelijoille tuttujen hahmojen laskukoneita. 01101100 01100001 01101001 01101101 00100000 01101001 01110100 00111111 00100000 01000100 01101111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 00100000 01100101 01110110 01100101 01110010 01111001 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 00100000T 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110011 01110101 01110000 01110000 01101111 01110011 01100101 01100100 00100000 01110100 01101111 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 00111111 00100000 01000100 01101111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00001101 00001010 01100101 01110110 01100101 01110010 01111001 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110011 01110101 01110000 01110000 01101111 01110011 01100101 01100100 00100000 01110100 01101111 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00111111 00100000 01000010 01110101 01111001 00100000 01110111 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110100 01101111 01101100 01100100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110011 01101000 01101111 01110101 01101100 01100100 00001101 00001010 01110111 01100001 01101110 01110100 00111111 00100000 01000111 01100101 01110100 00100000 01101111 01110101 01110100 00100000 01101111 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01100001 01110000 01100001 01110010 01110100 01101101 01100101 01101110 01110100 00101110 00100000 01001101 01100101 01100101 01110100 00100000 01100001 00100000 01101101 01100101 01101101 01100010 01100101 01110010 00100000 01101111 01100110 00100000 01110100 01101000 01100101 00100000 01101111 01110000 01110000 01101111 01110011 01101001 01110100 01100101 00100000 01110011 01100101 01111000 00101110 00001101 00001010 01010011 01110100 01101111 01110000 00100000 01110100 01101000 01100101 00100000 01100101 01111000 01100011 01100101 01110011 01110011 01101001 01110110 01100101 00100000 01110011 01101000 01101111 01110000 01110000 01101001 01101110 01100111 00100000 01100001 01101110 01100100 00100000 01101101 01100001 01110011 01110100 01110101 01110010 01100010 01100001 01110100 01101001 01101111 01101110 00101110 00100000 01010001 01110101 01101001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101010 01101111 01100010 00101110 00100000 01010011 01110100 01100001 01110010 01110100 00100000 01100001 00001101 00001010 01100110 01101001 01100111 01101000 01110100 00101110 00100000 01010000 01110010 01101111 01110110 01100101 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01100001 01101100 01101001 01110110 01100101 00101110 00100000 01001001 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100100 01101111 01101110 00100111 01110100 00100000 01100011 01101100 01100001 01101001 01101101 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101000 01110101 01101101 01100001 01101110 01101001 01110100 01111001 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110111 01101001 01101100 01101100 00001101 00001010 01100010 01100101 01100011 01101111 01101101 01100101 00100000 01100001 00100000 01110011 01110100 01100001 01110100 01101001 01110011 01110100 01101001 01100011 00101110 00100000 01011001 01101111 01110101 00100000 01101000 01100001 01110110 01100101 00100000 01100010 01100101 01100101 01101110 00100000 01110111 01100001 01110010 01101110 01100101 01100100 00101110 00101110 00101110 00101110 00101110 00101110 00100000 01010100 01111001 01101100 01100101 01110010
Kapitaali 3/11 • 28
”Vakuuttakaa toisianne”
Henkivakuutus nyt -20% Kun otat henkivakuutuksen vuoden 2011 loppuun mennessä, saat 20% alennuksen ensimmäisen vuoden maksuista.
Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.
Haku päällä?
si Että sinun oli ä. yd helpompi my
n a l a s u n n e k ra A D H O N U t e s i u k a m n i r e p a p t a h n ! t a v u l e v l a p u k a h a j t i t r o k o t tie RPThaku.fi on rakentamiseen liittyvien tuotteiden avoin portaali, joka ei vaadi käyttäjältä edes rekisteröitymistä. Sieltä ammattilainen löytää, kuka mitäkin valmistaa, tuo tai myy. Ilman kömpelöitä tuotekortteja! Kuukausittain kymmenet tuhannet käyvät sieltä etsimässä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista. RPThaku.fi -palvelu on muihin vastaaviin hakupalveluihin verrattuna ylivertaisen monipuolinen ja edullinen. Rakennusalalle myyvällä ei ole varaa jäädä sieltä pois. Tutustu ja tilaa: www.rpthaku.fi/promo
RPT Docu Oy Ruukinkuja 3, 02330 Espoo, (09) 809 911, www.rpt.fi
10 KYSYMYSTÄ 1. Missä on Suomen paras taloustieteen maisteriohjelma? 2. Miksi opintotuen tulorajoja ei voida KELAn johtajan mukaan poistaa? 3. Milloin rahan ja onnellisuuden positiivinen yhteys katkeaa sosiaalipsykologien mukaan? 4. Mitä katolisen kirkon Opus Dei -liikkeen nimi tarkoittaa suomeksi? 5. Mitä uskontokuntaa edustaa republikaanien presidentinvaalikandidaatti Mitt Romney? 6. Jos Kreikka maksaa veloistaan 50 % takaisin ja se on 100 % enemmän kuin on ennustettu, paljonko Kreikka maksaa veloistaan takaisin? 7. Kuinka monta (kansan)taloustieteen opiskelijaa oli ehdolla syksyn edarivaaleissa? 8. Miss Suomen kruunu ei mennyt Paavo Väyryselle, vaan kenelle? 9. Where do you get Rick Perry? 10. Mistä löytyy alapuolella kuvattu WC-seinäkirjoitus? VASTAUKSET: 1. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (kaikki professorit ovat väitelleet huippuyliopistoista: Yale, MIT, Cambridge... ja HSE!), 2. Opintotuki on tarveperusteinen, 3. 3700 euron kohdalla (toim. huom. olemme toista mieltä), 4. Jumalan työ, 5. Mormoneja, 6. Ei se kuitenkaan mitään maksa, 7. Liian monta (ks. KansY:n lista), 8. Sara Sieppi , 9. You can use your imagination, 10. Kauppakorkeakoulun päärakennuksen ensimmäisen kerroksen miesten WC:stä, toinen koppi vasemmalta.
TÖHRY
KUVA JAAKKO MERILÄINEN
Tykkäätkö Kapitaalista? www.facebook.com/ kapitaali
Viestit toimitukselle: toimitus.kapitaali@ gmail.com Näitkö jossain mielenkiintoisen, hauskan, todella typerän tai opettavaisen vessakirjoituksen? Lisää se Kapitaalin Facebook-sivuille tai lähetä sähköpostina toimitukselle, toimitus.kapitaali@gmail.com. Julkaisemme kuvasi, ehkä. Kapitaali 3/11 • 31
Accelerate your career from day one Join McKinsey as a management consultant (Junior Associate) and you become part of the world’s most influential leadership network: our collegues, clients, and alumni. You will have unrivalled choice to shape your career and future.
To learn more about our work, people, and career options visit
The McKinsey Helsinki office is looking for outstanding Master’s degree candidates for permanent positions. We hire exceptional people with excellent capabilities. We look for great potential in problem solving, leadership, drive, and interpersonal skills.
You can send your application anytime, already before
With any questions, please contact Mari Johansson, mari_johansson@mckinsey.com or +358 9 6157 1705.
online application at