Page 1

kapitaali

4/11


Kapitaali · 2

tässä numerossa

21 ja 24 Miltä näytti vuosijuhlissa? Juhlatunnelmaa kuvina! 10

Paavo Väyrynen on vahvoilla Kapitaalin suuressa vaalimaistelussa.

16 Ei sittenkään vielä takaisin Suomen Pankkiin. Antti Ripatin professuurille saatiin jatkoa.

28

Viestinnän opiskelija antaa kansislaisille vinkkejä mediatyttöjen metsästykseen.

6 Kannun hallituksessa kolme kansislaista 7 KTTO:laiset Suomen Pankissa 8 Kvartaalikatsastus 14 Gallup 15 Kirjahyllykatsastus 19 Opintosihteeriltä 20 Puheenjohtajalta 22 Keskiaukeaman juliste 25 Mitä Panu Poutvaaralle kuuluu? 26 Provokaattori 30 Mun laskin 32 Rikoksista ja rangaistuksista 34 Kuntaliitosasioita 36 Lehmäpoika 38 Pietarin-terveisiä 39 Meri kertoo fuksisyksystään 40 Oppiaineloikkarit 42 6 kysymystä


3 · Kapitaali

PÄÄKIRJOITUS Vieläkö vaikuttaminen viehättää? Moni pudisteli päätään vuosi sitten Economicumin luentosalissa. Valittiin porukkaa uuteen KTTO:n hallitukseen. Päänpudistukset eivät suinkaan johtuneet siitä, että hallitustyrkyissä olisi ollut jotain vikaa. Heitä ei vain juurikaan ollut. Parin vuoden takaiseen ehdokasmäärään verrattuna tilanne oli kurja – silloin kun tarjolla oli väkeä enemmän kuin tarvittiin, viime vuonna hädin tuskin riittävästi. Ainejärjestön hallinto saatiin kuitenkin rakennettua, ja hallitus on toiminut varsin moitteitta. Silti pieni huoli varjostaa mieltä – vieläkö ainejärjestövaikuttaminen viehättää, löytyykö ensi vuodelle riittävästi innokkaita? Sama ongelma tuntuu olevan monella muullakin järjestöllä. Siitä soisi mielellään pääsevän eroon. Riittävä toimijoiden määrä takaa toiminnan jatkuvuuden. Tämän lehtisen ilmestyessä painosta KTTO:n vaalikokous häämöttää jo ovella. Osa hallituspaikoista on ehkä kähmitty perinteen mukaisesti sisäpiirissä, osa ehkä miettii vielä mukaan lähtemistä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia kannustan lopettamaan ajattelemisen, vaikka se joskus tuottaakin hyviä lopputuloksia. Ainejärjestötoiminta kannattaa: vuosi KTTO:n riveissä näyttää hyvältä CV:ssä, ja on myös ihan kivaa. Oman ainejärjestön piiristä voi edelleen ponnahtaa vaikkapa Kannunvalajien hallitukseen, niin kuin Aino, Tuuli ja Laura tekivät (sivu 6). Tällä kertaa vaalikokouksesta löytyy väkeä toivottavasti äänestämiseen asti. Mikäpä sen parempaa kuin saada hallituskandidaateilta vaalilupauksia, jotka on tietysti pidettävä.

Hallitustoiminnan ohella kehotan osallistumaan ainejärjestölehtemme Kapitaalin tekotalkoisiin. Ensi vuosi on Kapitaalin juhlavuosi! Vuonna 1992 KTTO:n entinen Käpykaarti-lehti vaihtoi nimensä Kapitaaliksi, joten Kapitaali tulee tavallaan kahdenkymmenen vuoden ikään. Juhlavuonna remmiin astuville uusille sisällöntuottajille toivotan mitä parhainta onnea. Heidän tuotoksiaan odotellessa kiitos kaikille tänä vuonna lehteä tehneille ja lukeneille! JAAKKO MERILÄINEN

JK

Valelekurit ja -sairaanhoitajat halutaan pois viralta, mutta valetaloustieteilijöiden annetaan rellestää miten sattuu! Lehdet haastattelevat tuon tuosta erilaisia ”asiantuntijoita” kuten poliitikkoja, ja virkamiehinäkin työskentelee vaikka minkämoista sakkia. Tähän lehteen on haastateltu muutamaa taloustieteilijää, mutta he ovat onneksemme ihka oikeita. Yksi suosittelee opiskelijoille kirjoja, yksi sai jatkoa professorinpestilleen ja yksi kertoo Saksan-kuulumisia. Arvaatko kuka on kukin?

kapitaali 4/2011 päätoimittaja Jaakko Meriläinen / tekstit Olli Hyytiäinen, Sampo Saarinen, Lauri Jauhiainen, Laura Luoto, Jaakko Meriläinen, Juho Pursimo, Atro Andersson, Provokaattori, Eva Kiviranta, Matti Mitrunen, Jarno Louhelainen, Elias Erämaja, Urho F. Lehmäpoika, Henrik Vartiainen, Meri Sintonen, Julia Müller / kannen kuva, vuosijuhlakuvat ja keskiaukeama Jussi Välipirtti / taitto Jaakko Meriläinen / painopaikka Picaset Oy, Helsinki / painos 100 kpl / Kapitaali verkossa: www.facebook.com/ Kapitaali / Kapitaali on KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka saa HYY:n järjestölehtitukea

Lue Kapitaali värillisenä netissä! www.issuu.com/ kapitaali 2011


Kapitaali · 4

lainatut

On vaikea uskoa, että taloustieteessä, käytännöllisessä filosofiassa tai tilastotieteessä gradut olisivat rautaista tavaraa verrattuna valtio-opin lopputöihin. Policy-lehti 3/2011 kertoo taloustieteen graduarvosanojen olevan keskimäärin tiedekunnan korkeimpia

Arviolta 30–40-vuotias mies on seuraillut yliopiston juhliin kulkevia naisia ja heittänyt heidän päälleen öljymäistä nestettä tai mönjää. Uhreja on ollut useita. Helsingin Sanomat (20.11.2011) uutisoi “Mönjämiehen” vierailuista yliopistokemuissa, esimerkiksi Median vuosijuhlissa.

Pöllö söi rotan kesken jalkapallomaaottelun. Otsikko Helsingin Sanomien verkkolehdessä 15.11.2011.

Haluatteko tutkijaksi? Siinä tapauksessa varautukaa kahdenkymmenen vuoden selibaattiin. KTTO:n vuosijuhlien juhlapuhuja professori Heikki Loikkanen paljasti aikoinaan erään valtiotieteellisen tiedekunnan professorin antaman vinkin.

:)

:(

Vuosi loppuu ja niin myös KTTO:n rahat. Koska Kreikan ylituhlaavaiselle tielle lähteminen ei ole soveliasta, Kapitaali palaa takaisin mustavalkoiseen värimaailmaan toistaiseksi määrittämättömäksi ajaksi.

Kapitaalia sentään kuitenkin vielä julkaistaan, ja löytyyhän värillinen lehdykkä netistä. Ja ensi vuonna kuvioihin astuvat uudet toimittajat, jolloin hyvällä tuurilla saadaan lukea hyviäkin juttuja.


5 · Kapitaali kilohinta nousee 3,5 Voin nousemistaan. Tällä hetkellä puolen kilon voipaketista saa pulittaa noin kolme ja puoli euroa.

9

”Vanhin” ylioppilaskunnan edustajistoon äänestetty henkilö on yhdeksännen vuoden opiskelija, kertoo Ylioppilaslehti .

Tykkäätkö Kapitaalista? www.facebook.com/ kapitaali

UUTISKATSAUS Lumia vasta ensi vuonna Lämmin syksy on ihmetyttänyt ja puhututtanut ihmisiä. Monena vuonna maa on jo tähän aikaan ollut valkoinen ainakin pohjoisimmassa Suomessa, mutta tänä vuonna kotimaan pintaa ei ole peittänyt edes ohut lumiharso. Erikoisen ilmiön syyt voidaan jäljittää matkapuhelinvalmistaja Nokiaan. “Lumia saadaan Suomeen vasta ensi vuoden puolella”, Nokialta on vakuuteltu toistuvasti.

Horoskoopit uusiksi Vanha horoskooppijärjestelmä kehitettiin pari tuhatta vuotta sitten, ja se on jo aimo tovin ollut vanhentunut. Nyt on ehdotettu, että horoskooppien joukkoon lisättäisiin uusi horoskooppimerkki, käärmeenkantaja. Käärmeenkantajia olisivat kaikki marraskuun 29. ja joulukuun 17. päivän välillä syntyneet. Uusi horoskooppimerkki on aiheuttanut paljon närää, sillä se sysää monia muiden horoskooppimerkkien päivämääriä sivummaksi. Miten kamalaa onkaan, jos on luullut koko ikänsä seurustelevansa vaikkapa ravun tai kalan kanssa. Yhteensopivuus ei ole enää taattua. Horoskooppimerkin vaihtuminen voi harmittaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi elokuun lopun ja syyskuun puolenvälin aikoihin syntyneet neitsyet muuttuvat leijoniksi. Varsin kurja tapa menettää neitsyytensä. Eräitä syitä

35

Floridalaisen tiikeripytonkäärmeen vatsasta löydettiin kokonainen peura, joka painoi jopa 35 kiloa.

44

Vuoden viimeisessä Kapitaalissa on jopa 44 sivua. Toivottavasti hallitus ei suutu painokustannuksista....

52

Ainejärjestömme ikämittarin viisari pyörähti tänä vuonna lukemaan 52. Vuosijuhlatunnelmista voi nauttia kuvien muodosta tämän lehden sivuilla!

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja, vaaliasiantunija Risto Uimonen arveli, että Pekka Haavistoa ei voida valita presidentiksi “eräiden tunnettujen syiden” (miehen kanssa rekisteröidyn parisuhteen) takia. Kapitaalin toimituskunta on selvittänyt “eräitä tunnettuja syitä”, jotka latistavat myös monen muun presidenttikandidaatin valtahaaveet. Uhan alla ovat tiettävästi ainakin Sauli Niinistö (naimisissa liian paljon nuoremman kanssa), Paavo Lipponen (liian vanha), Timo Soini (perussuomalainen), Sari Essayah (siis kuka?), Paavo Arhinmäki (onko se edes ehdolla) ja Paavo Väyrynen (Paavo Väyrynen). Uudistuksia kielioppiin Mauri Pekkarisen nostattama niin sanottu rynnäskohu on johtanut uudistuksiin muun muassa suomen kielen oppikirjoissa. Koska “ryntäät”-sana on todettu sovinistiseksi ja halventavaksi, “rynnätä”-verbin yksikön toisen persoonan “ryntäät” sijasta tulisi käyttää jotakin sopivampaa sanaa, esimerkiksi “säntäät”: minä ryntään, sinä säntäät, hän ryntää, me ryntäämme, te ryntäätte, he ryntäävät.


Kapitaali · 6

Kansislaiset rynnivät Kannun hallitukseen

Kattojärjestön kirstulla tänäkin vuonna KTTO:lainen vartija TEKSTI Jaakko Meriläinen

Miksi lähditte mukaan Kannunvalajien toimintaan? Aino: ” Yhteisvaltsikalainen meininki kiinnostaa. Kannulla on mukavia tapahtumia, joiden järjestämiseen haluan mielelläni osallistua.” Tuuli: ”Olin miettinyt paljon Kannuun hakemista, ja ajattelin, että teen loppulisen päätöksen vaalikokouksessa. Sitten vain satuin sanomaan joo, ja nyt olen kannulainen.” Laura: ”Yhteisvaltsikalaisuus kiinnostaa ja innostaa minua valtavasti. Haluan panostaa siihen, että valtsikasta tulisi mahdollisimman kodikas ja toverillinen ympäristö kaikille.” Mitä odotatte tulevalta hallituskaudelta? A: ” Uusia, hienoja kokemuksia, haasteita ja hassuttelua. Lisäksi taloudenhoitajan pesti on varmasti hyödyllinen ja opettavainen kokemus.” T: ”Odotan, että saan Kannussa toimia ihmisten kanssa, jotka kokee tällaisen järjestötoiminnan yhtä palkitsevaksi kuin minä, ja jotka oikeesti haluavat toimia ja tehdä asioita lusmuilun sijaan.” L: ”Odotan sitä, että koko kausi alkaa ja sitä kun joskus Kannun vuosijuhlien aikaan se on täydessä käynnissä.” Onko teillä jonkinlaisia tavoitteita ensi vuodelle? A: ”Toiminta on mielestäni nyt jo hyvällä tolalla, ennen kaikkea tärkeää on jatkaa hyvää työtä. Esimerkiksi uusi kaksivuotisstrategia on erittäin hyvä juttu” T: ”Haluan kehittää yhteisvaltsikalaisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, ja huli huli.” L: ” Haluan selvittää Kannun 2-vuotisstrategiassa mainittujen yhteisvaltsikalaisten kerhojen perustamista. Haluan vaikuttaa myös alumnitoiminnan kehittämiseen.”

Kuvat Ainon, Tuulin ja Lauran arkistoista

Kansantaloustieteen opiskelijoilla on ensi vuonna Kannunvalajien hallituksessa suhteellisen vahva edustus.����� Vaalikokouksessa hallitukseen nostettiin toisen vuosikurssin opiskelijat Aino Kalmbach (ylin kuva) ja Tuuli Tähtinen, sekä ensimmäisen vuotta kansantaloustiedettä opiskeleva Laura Luoto. Aino valittiin Kannunvalajien taloudenhoitajaksi. Samaa pestiä hoiti tänä vuonna kansantaloustiedettä opiskeleva Topi Hulkkonen. Aino ja Tuuli ovat tänä vuonna toimineet KTTO:n hallituksessa. Laura kuuluu puolestaan Kannunvalajien fuksitoimikuntaan.


7 · Kapitaali

Excu Suomen Pankkiin TEKSTI ja KUVA Lauri Jauhiainen

Kun Suomen Pankki, eräs suomalaisten ekonomistien suurimmista työnantajista, avasi KTTO:lle ovensa, oli paikalla jopa nelisenkymmentä vierailijaa, vaikka KTTO:n nimenvaihtojuhlien loppumisesta oli vain joitakin tunteja aikaa. Kun edellisenä iltana ja saman päivän ensimmäisinä tunteina oltiin leikitty porvareita, päästiin nyt tutustumaan oikeuden sellaisten työpaikkaan. Keskiviikkona lokakuun 26. päivänä järjestetty tilaisuus alkoi pienellä purtavalla ja piristävällä vitamiinijuomalla, joiden jälkeen siirryttiin itse asiaan: katsaus rahoitusmarkkinoihin ja työskentely Suomen Pankissa oli alkanut. Excussa oli kolme puhujaa: markkinaanalyytikko Jenni Hellström, toimistopäällikkö Anssi Rantala ja pääjohtaja Erkki Liikanen. Hellström ja Rantala lähestyivät aihetta tiukan asiallisesti ja esittivät molemmat ainakin parikymmentä erilaista käppyrää talouden tilasta. Melkein kaikki käppyrät lähestyivät lattianrajaa kuvaajan oikeassa alalai-

dassa eikä luennoitsijoilla ollutkaan kovin hyvää sanottavaa vallitsevasta tilanteesta. Kreikan valtionlainoja kuvaavan käppyrän päinvastainen käyttäytyminen ei sekään nostanut tunnelmaa. Sitten saapui pääjohtaja Erkki Liikanen. Liikanen ei esitellyt yhtään kuvaajaa vaan istuskeli rennosti yleisön edessä olevalla pöydällä ja vastaili yleisön esittämiin kysymyksiin. Saimme kuulla muun muassa tinkimisestä, ohjauskorosta ja Euroopan talousalueen keskuspankkien enemmän tai vähemmän oikeasta reagoimisesta talouskriisiin. Valitettavan pian koitti lähdön hetki; oli tehtävä tilaa oppostitiopuolue Keskustalle, jonka kansanedustajat olivat vuorostaan tulossa tutustumaan Suomen Pankin toimintaan. Lopuksi toimittaja olisi halunnut ikuistaa reissun joukkukuvan muodossa Suomen Pankin edessä, mutta liian useilla henkilöillä oli omien sanojensa mukaan edellisen päivän puuterit naamassa, joten siitä ei tullut mitään.

KTTO:n Suomen Pankin excursiolla kuultiin muun muassa Erkki Liikasta. Innokkaat fuksit jututtamassa pankkimiestä.


Kapitaali · 8

kvartaalikatsastus Kehittyvät taloudet siirtymässä investoinneista kulutukseen

TEKSTI Olli Hyytiäinen

Kehittyvien talouksien kaupungistuminen jatkuu, vaikka vientivetoinen kasvumalli kärsiikin länsimaiden kysynnän hiipumisesta. Ensimmäinen osa tästä syklistä nähtiin 2000-luvun alussa, kun valtava kasvu raaka-aineiden ja pääomahyödykkeiden kysynnässä vauhditti kehittyvien talouksien teollistumista. Tällä vuosikymmenellä investointien painoarvo alkaa laskea, kun maat alkavat nauttia kehityksen sadosta ja siirtyvät korkeammalle kulutuksen tasolle. Erityisesti Kiinasta saadut talouden luvut ovat osoittaneet, että investoinnit suhteessa BKT:hen ovat saavuttaneet huippunsa, ja siirtymävaihe kulutusvetoiseen kasvuun on käynnistymässä. Kvartaalikatsastuksessa selvitämme tällä kertaa lukujen valossa tilannetta, joka muuttaa maailmantalouden painopisteitä hitaasti mutta varmasti. Viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut paljon. 300 miljoonaa kiinalaista on muuttanut maaseudulta kaupunkeihin, ja samanaikaisesti jo valmiiksi kaupungeissa asuneiden BKT per capita on noussut 10-kertaiseksi. Koko Kiinan BKT per capita on noussut 950 dollarista 4 400:aan eli 450%. Vertailun vuoksi samaan aikaan Saksassa nousu on ollut 23,890 eurosta 30,298 euroon eli 27%. Kaupungistuminen on kasvattanut kehittyvien maiden kaupunkien väestöä 2% vuodessa. Tällä hetkellä noi 45% kehittyvien maiden väestöstä asuu kaupungeissa, kun länsimaissa kaupunkiväestön osuus on 75-80%. Lisäksi kehittyvien markkinoiden osuus koko maailman reaalihintaisesta (USD, ilman ostovoimapariteettia) BKT:sta on noussut 20 prosentista 36 prosenttiin. Kehittyvät markkinat eivät tavoita elintasossa länsimaita vielä pitkään aikaan mutta jyräävät volyymillaan. Maailman väestöstä jopa 84% asuu kehittyvissä maissa.

Absoluuttisesti Kiinan talous on jo Saksaa suurempi, mutta BKT per capita on vielä alle 20% Saksan vastaavasta. Arviomme mukaan kehittyvien markkinoiden absoluuttinen BKT ylittää länsimaat vuonna 2021, jolloin BKT asukasta kohden laahaa edelleen selvästi jäljessä. Oletamme, että 2020 yli 50% kehittyvien maiden väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä tarkoittaa yli 500 miljoonan ihmisen muutto-

Kiinassa viime vuonna 45%, kun edellisissä idän talousihmeissä eli Japanissa 70-luvulla huippu nähtiin 35%:ssa ja Koreassa 90-luvulla 38%:ssa. Kiinassa rakentamisen osuus BKT:sta saavutti viime vuonna peräti 19% ja aivan syystäkin pelonsekaiset puheet ja ekonomistien varoittelut kuplan syntymisestä alkoivat levitä. Vertailun vuoksi vuonna 2007 Espanjassa huiput olivat 11% ja USA:ssa 5%. Lisäksi

Kehittyvät markkinat eivät tavoita elintasossa länsimaita vielä pitkään aikaan mutta jyräävät volyymillaan.

liikettä - siis enemmän kuin EUalueella on asukkaita. Nämä volyymit puhuvat siis omaa kieltään kehittyvien markkinoiden merkityksestä maailmantaloudelle. Kulutusvetoisemmasta tulevaisuudesta kertovat puolestaan useat faktat Kiinasta. Investointien suhde BKT:hen oli

sementin kysyntä kolminkertaistui 2000-2010 välillä. Öljyn niukkuus asettaa kuitenkin rajoitteita Kiinan kasvulle, sillä länsimaisen per capita nykykulutuksen tasolle pääsemiseksi tuotantoa pitäisi kasvattaa moninkertaisesti vapaata tuotantokapasiteettia enemmän. Tämä matemaattinen mahdottomuus


9 · Kapitaali

DATAGR APHIC

Countries and Consumers TOP 10 BIGGE ST ECONOMIE S: 2010 VS 2020 10 suurinta taloutta: 2010 vs 2020 BKT 2020 GDP 2020 PPP PPP1$in I$

Rank Shift in 2010 vs 2020; Rank 1

Unite

2 3 4

BKT 2020 GDP in 2020 1$I$mrd. bn

5 6

1000 + + 1,000 100-1000 100–1000 10-100 10–100 0–10 0-10 Not Illustrated (ei saatavilla)

7

United

8 9 10 11

onkin kiistatta suurimpia haasteita kasvulle. Nyt kun Kiina siirtyy yhä korkeammalle kulutuksen asteelle, hallitus haluaa edistää kulutusta parantamalla eläke- ja terveydenhuolto-ohjelmia, nostamalla palkkoja ja laskemalla tuloveroa. Investointien lasku hidastaa talouskasvua, mutta tekee siitä kestävämpää. Kaupungeissa elintaso on saavuttamassa tason, jossa kulutus pääsee kunnolla vauhtiin. Seuraava kehityksen vaihe onkin toimiva palvelusektori ja tuotannon lisäarvon kasvu, jotka lisäävät kulutusta. BKT per capitan kasvussa ovat kuitenkin oleellisia seuraavat tekijät: yritysten välinen kilpailu, tieteen kehitys, omistusoikeudet, moderni lääketiede, kulutusyhteiskunta ja korkea työmoraali. Näistä ominaisuuksista Kiinalta puuttuvat kunnolliset omistusoikeudet ja jossain määrin myös moderni lääketiede ja kilpailu. Kiina ohittaa Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena nykyisten arvioiden perusteella vuonna 2020.

2010

2020

1. Yhdysvallat

1. Kiina

2. Kiina

2. Yhdysvallat

3. Japani

3. Intia

4. Intia

4. Japani

5. Saksa

5. Venäjä

6. Venäjä

6. Saksa

7. Iso-Britannia

7. Brasilia

8. Ranska

8. Iso-Britannia

9. Brasilia

9. Ranska

10. Italia

10. Meksiko

11. Meksiko

11. Etelä-Korea

12. Etelä-Korea

12. Indonesia

13. Espanja

13. Italia

14. Kanada

14. Kanada

15. Indonesia

15. Espanja Lähde Euromonitor

12

Sou

13 14 15

I


S U U R I

vaalimaistelu TEKSTI Sampo Saarinen

N

ykyinen taloustiede ei enää ole kovin kansanomaista. Kapitaalin toimitus kuitenkin tuntee vastuunsa yhteiskunnallissa asioissa ja on siksi päättänyt esitellä erityisen kansanomaisia ehdokkaita arvoisalle lukijakunnallemme. Suurin osa ehdokassadon tuotoksista on jo kypsynyt ja toimitettu arvostelijoille. Tällä kertaa ahnaisiin kouriimme päätyivät gallupjohtaja, aiemmin muun muassa työväen presidenttinä tunnettu Sauli Niinistö, ilkeiden kielten kaunaiseksikin väittämä Paavo Lipponen, jytkeä Timo Soini ja vieteriukon tavoin jälleen esiin pingahtanut Paavo Väyrynen. Arviointimetodimme on mielivaltainen mutta epätarkka. Preussilaisin kääntein raatimme suljettiin ikkunattomaan koppiin, minkä seurauksena voitte observoida edessänne täsmälliset huomiomme. Pyrimme tarjoamaan ohjenuoran erityisen kansanomaisen ehdokkaan valintaan, jottei taloustieteilijöitä turhaan elämästä vieraantumisesta syytettäisi.


Kuvat Wikimedia Commons

Sauli Niinistö

11 · Kapitaali

S

auli Niinistö on nauttinut lähes diktaattorimaista suosiota viime aikojen mielipidekyselyissä. Vaikka suosio on viimeisimmissä kyselyissä laskenut, lähes puolet kansasta on Saulin takana. Leikkisän nuorekkaasti pukeutuva Sauli kertoi viime vaaleissa olevansa työväen presidentti - lähellä kansaa siis. Tälläkin kertaa ehdokas Niinistö kertoo olevansa Suomella töissä. Raatimme pitää mainiona ehdokkaan muistutusta, ettei ole maanpetturi. Raatimme kuitekin moittii tämänhetkisen näytteen mielikuvituksettomuutta. Ulkoisesti emme tyylivirheitä löytäneet, vaikkakin etikettiin eksynyt sauli rennosti nojaillen pukeutuu aluspaitaan, joka irvokkasti mulkoilee neuleen alta ja kummalliseen irtotakkiin - ei siis kovin presidentillisesti. Kuitekin Sauli on nuorekkaasta lookistaan huolimatta kovin innottoman oloinen. Onko ennakkosuosikin asema johtanut varmisteluun? Selvää kuitenkin on, että tämähetkisestä esiintyminen on siinä määrin mitäänsanomatonta, että arvioijammekin jäivät sanattomiksi vaikka kuinka yritimme työntää Niinistöä kurkuistamme alas. Niistön seurauksena saattaa olla harvoin havaittu kamreerikrapula (crapula cameraria), joka lievänä ilmenee oman talouden tasapainottamisena pakonomaisen säästämisen keinoin. Vakavimmassa muodossaan kitsaus ulottuu koko - pian entiseen - ystäväpiiriin. Lisäksi varmat lähteemme hevosmiesten tietotoimiston Haapaveden haarasta kertovat Niinistön muuttavan EU:n sotilasliitoksi ja liittävän Suomen Natoon. Yleisesti olimme pettyneitä. Tosin osa tästä pettymyksestä juontanee juurensa ennakkosuosikkiin ladattuihin odotuksiin. Tarjoiluehdotuksena suosittelemme Niinistön yhteyteen nuorta lihaa.

Paavo Lipponen

L

ipponen tarjoillaan jykevässä pakkauksessa. Raatimme kuitenkin moittii viivettä Lipposen avaamisessa. Vaikka Lipponen onkin joukon vanhin ehdokas, on hän ensimmäistä kertaa raatimme hampaissa presidenttikandidaatin toimessa. Väriltään Lipponen on syvän punainen. Aiemmat raadit vihjaavat, että maakaasulle altistettaessa hän vaihtaa väriä ruiskukan sineen. Emme ikävä kyllä ymmärrä mitä tällä yritetään hakea takaa. Etiketti kehottaa aloittamaan Lipposen nauttimisen vastalauseena seurueessa rehottavalle populismille. Lipposen voimin onkin helppoa siirtyä luontevasti puolustamaan demokratiaa ja suvaitsevaisuutta populismia vastaan. Erityisesti kiitämme oikeudenmukaisuuden ja demokratian esitaistelijan rooliin sujahtamista. On innoittavaa havaita, että edes yksi ehdokkaista kannattaa demokratiaa. Toki Lipponen muistuttaa, että presidentin on syytä ohjata kansakuntaa oikeaan suuntaan, mikäli se ideaalistä lipeää. Eräs raatimme jäsen oli maistavinaan platonistia kaikuja Lipposen jälkimaussa. Ikävä kyllä muut ryhmän jäsenet eivät tähän ideaaliin päässeet kiinni, mutta uskoivat, että tällä kertaa tarjolla ollut määrä Lipposta oli aivan liian pieni nostattaakseen kaikki yhtä korkealla ajattelun tasolle. Suurimpia Lipposen nauttimisen riskejä on puheen... hidastuminen... Tätä tunnetumpi sivuvaikutus on kaunaisuuden lisääntyminen erityisesti median keskuudessa. Suosittelemme erityisesti viestinnän opiskelijoiden välttelyä mahdollisen vaalitappion jälkeisenä päivänä. Varsinaiset viestinnän opiskelijat selvinnevät krapulasta perusteellisen autoflagellaation avulla (Soini osanneen ohjeistaa katuvat oikeiden rituaalien pariin). Myös uskonnonopettajia kannattanee väistellä.


Kapitaali · 12

Paavo Väyrynen

V

astoin ennakko-odotuksia Paavo Väyrynen on viimeisimmässä mielipidemittauksessa noussut jo kymmenen prosentin suosioon. Ehdokkaiden joukossa Väyrynen on kokenein; häntä on jo kahdesti aiemmin makusteltu, joskaan ei nykyisen raadin aistimilla. Erityisesti raatimme kiittää Väyrysen lähes yliluonnollista kykyä nousta kerta toisensa jälkeen uuteen kiitoon. Kerran jo keskustapuolue onnistui Väyrysen hautaamaan EU-parlamenttiin, mutta vieteriukon tapaan hän sieltäkin ponnahti ministeriksi vain tippuakseen jälleen eduskunnasta viimeisimmissä vaaleissa. Väyrynen on, jos miestä itseään uskomme, koko Suomen presidentti. Tämä on lohdullista, sillä erityisen surkeaa olisi, jos vaikkapa Närpiö jäisi ilman presidenttiä. Hmm... Tarkemmin ajateltuna ehkäpä ajatus osan Suomen presidentistä ei olekaan hullumpi. Raatimme myös nukkuu yönsä paremmin tietäeän, että Väyrynen on koko kansan Paavo erotuksena muista Paavoista, jotka kenties edustavat vain meriputkiyrittäjiä. Väyrysen jälkeen saattaa itsensä seuraavana aamuna löytää jalasmökistä Keminmaalta. Surkeimmassa tapauksessa kaikkein pahin kankkunen iskee kuitenkin vasta iäisyyden kuluttua nauttimisesta. Tällöin Väyrysen valinnut päätyy syvään, lähes psykoottiseen, jälkiviisauden tilaan, josta hän ei ehkä koskaan palaudu. Pahemminkin olisi voinut käydä.

Timo Soini

T

imo Soini on vihdoin noussut mittoihinsa ja nauttii reilun kymmenyksen suosiota. Ihmettelemme kuitenkin raadillemme toimitettuja arvostelukappaleita. Tämähän on aivan selvästi viimekeväistä vaalimallasta! Onko meidät petetty? Kranttuja toki emme ole, mutta eikö sentään mallasta paavillisempi tyyli olisi soveliasta muiden ehdokkaiden ollessa jo pulloissaan kansan nähtävillä? Yrittääkö Soini valjastaa mitä kunnioitetuimman presidentti-instituutiomme likaisen politiikan ajamiseen? Emme toki tätä haluaisi uskoa miehestä, joka ylevästi kommentoi äänestyst näin: ”Kun jokainen äänestää, kansa voittaa.” Kansa tuleekin ensimmäisenä mieleen mallasjuomaa maistellessa, eikä kansalta Soinin kanssa voi välttyä. Päällisin puolin päämaut vaikuttavat yksinkertaisilta. Kiintiökyynikkomme epäilee Soinin maun olevan tarkkaan laskelmoitu siten, että hän häviää vaali täpärästi toisella kierroksella, mutta nostaa puolueensa kannattajamäärää myriadeittain. Emmehän kuitenkaan moiseen pahansuopuuteen uskoisi. Soini on siinä mielessä kummallinen ehdokas, sillä hänet valitsemalla vaalikrapula siirtyy kokonaisuudessaan muiden kärsittäväksi. Linjastamme poiketen annamme sijoitusvinkin; Suosittelemme lukijoitamme ostamaan useita kumiveneitä, sillä auguurien ennustusten pitäessä paikkansa niiden kysyntä saattaa nousta Challengerin tavoin välittömästi tuloksen julkistuksen jälkeen. Varoitamme vielä Soinin valinneita jopa kuukausia jatkuvasta jytkyttelystä.


13 · Kapitaali

Loppusanat

“ Varoitamme vielä Soinin valinneita jopa kuukaisia jatkuvasta jytkyttelystä.

K

äytyämme läpi tämänkertaiset ehdokkaat suorastaan hämmennyimme kansanomaisuuden runsaudesta. Raatimme valinta on kuitenkin selvä. Mikäli tuore taloustieteilijä haluaa jälleen tuntea kosketusta kansaan emme voi olla suosittelematta Paavo Väyrystä, jonka avulla pääsemme turhasta hybriksestä ja voimme jälleen olla koko kansan taloustieteilijöitä.

Elintarvikeviraston tiedote Ehdokkaita tulee nauttia kohtuullisesti. Vaikka sato kypsyykin vain kerran kuudessa vuodessa, ei ylenpalttisuuteen ole silti syytä sortua. Tiedostakaa myös sekaäänestysen vaarat, sillä ehdokkaan vaihtaminen äänestyskierroksen välillä on johtanut moniin onnettomuuksiin.

Ole oman elämäsi vaalimaistelija – anna ehdokkaille tähtiä! Niinistö

Väri Tuoksu Ikä Persoonallisuus Hinta Laadun pysyvyys

Väyrynen

Lipponen

Soini


Kapitaali · 14

arkkugallup

Ketä et ikinä äänestäisi presidentiksi?

“Timo Soinia. En pidä sitä henkilöä minään, enkä halua, että se on meidän presidenttinä. Mikä mielipidejohtaja se nykyään onkaan.” Tuuli

“Timo Soinia. En usko hänen ratkaisujensa EU:n ongelmiin olevan kauhean pitkäjänteisiä. Ja Millwall on ihan paska jengi.” Matti

“En äänestäisi ketään heteroa ehdokasta. Mielestäni Suomen uskottavuus kärsii, jos presidentti on hetero.” Make


15 · Kapitaali

kirjahyllykatsastus

”Vastaukset suuriin kysymyksiin ovat löytyneet” TEKSTI ja KUVA Laura Luoto

Joululoma lähestyy – neljä viikkoa, jolloin saa hyvällä omallatunnolla avata sellaisenkin kirjan jonka kannessa ei komeile economicssanaa. Professori Vesa Kanniainen kertoo elämänsä kirjoista.

VESAN SUOSITUKSET

Vesa Kanniainen vaikuttaa kulttuurin ystävältä. Hän on kirjoittanut novellikokoelman, toimittanut runokirjan sekä esiintynyt kahdella iskelmälevyllä. Kysyin häneltä hyvistä kirjoista. Mistä taloustieteen opiskelija löytäisi hyödyllisiä elämänohjeita? Professori Kanniaisen suosikkikirjat käsittelevät syvällisesti ihmisyyttä nojautuen ikuisiin, universaaleihin teemoihin. Lisäksi ne ovat antoisia, sillä niissä on aina jotain, mitä vain ekonomisti voi ymmärtää. Kanniainen kuitenkin kieltää olevansa lukumiehiä. Hän lukee kaunokirjallisuutta tarkasti valikoiden. ”Keskityn sellaiseen kirjallisuuteen joka liittyy elämän lainalaisuuksiin ja jossa näkyy vahva evolutiivinen maailmankuva.” Entä onko lukemisesta ollut hyötyä elämän ymmärtämisen kannalta? ”Vastaukset suuriin kysymyksiin ovat löytyneet.” Kanniainen osoittaa kirjoituspöydällänsä olevaa puolen metrin levyistä pinoa papereita ja kansioita. ”Ja ne kuullaan Etiikka ja talous –kurssilla.”

1

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä ”Romaani ymmärtää suomalaisen miehen moninaista luonnetta. Kielellinen ilmaisu on hurjan kaunis.” Miguel de Cervantes: Don Quijote ”Tarina käsittelee haaveilijan iloja ja suruja. Eettinen lataus on vahva. Vaikeasta elämänkohtalosta huolimatta ihmisen sisäinen maailma on kauniilla väreillä väritetty.” Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen ”Vahvan moraalinen mutta myös analyyttinen teos. Näkyy, että Waltari on opiskellut taloustiedettä taidehistorian ohella. Teoksessa tulee esiin taloudellisia teorioita – portfolio-teoriaa, riskisijoituksia

2 3

ja spekulatiivisten markkinoiden logiikkaa. Olen kirjoittanut artikkelin Mika Waltarista taloustieteilijänä.” Matt Ridley: Jalouden alkuperä ”Silmät avaava tieteiskirja elämän lainalaisuuksista, jossa käsitellään ihmisen ja eläimen välistä rajankäyntiä sekä muurahaisten ja mehiläisten kommunismia. Ridley-tyyppinen maailmankuva on esillä myös Etiikka ja talous –kurssilla.” Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus ”Vahvan psykologinen teos joka käsittelee sisäisen rangaistusmekanismin käynnistymistä ja anteeksiantoa. Tarina tarjoaa teemojensa puolesta hyvän analogian toistettujen pelien teorialle.”

4 5


Kapitaali 路 16

Toinen laulava professori

Antti Ripatti

sai professuurilleen jatkoaikaa TEKSTI ja KUVAT Jaakko Meril盲inen


V

17 · Kapitaali

uosi sitten Antti Ripatti päätti vaihtaa hetkeksi maisemaa ja istahti empiirisen makrotalousteorian professorin oppituolille. Työrupeaman oli tarkoitus olla pelkkä pikainen piipahdus, sillä professuurin rahoituksen oli määrä loppua vuodenvaihteessa. Silloin Ripatti olisi palannut takaisin Suomen Pankin leipiin. Yliopiston onnistui kuitenkin järjestää lisärahoitusta, ja Ripatti aiotaan kutsua jatkamaan professorinpestissään. Jatkoaika on hänen mieleensä. ”Tämä on ollut ihan hauska kokemus. Opettaminen on hauskaa silloin, kun se on määrältään siedettävässä raamissa. Lisäksi olen saanut monta tutkimusprojektia liikkeelle, joita en ole Suomen Pankissa ehtinyt aloittaa.” Mutta tuleeko vanhaa työtä ikävä? ”Ei, minulla on projektia suomenpankkilaisten kanssa. Käyn siellä vähintään kerran kuussa”, Ripatti tuumaa ja kertoo Suomen Pankista löytyvän paljon asiantuntevia ja kiinnostuneita ihmisiä, joiden kanssa on ”hauska puhua makroa tai rahapolitiikaa”.

“ R

Opettaminen on hauskaa silloin, kun se on määrältään siedettävässä raamissa.

ipatti on toistaiseksi opettanut lähinnä kansantaloustieteen valtakunnallisen tohtoriohjelman opiskelijoita ja ohjannut graduntekijöitä. Ensi lukuvuonna Ripatin opettamaa makroteoriaa saadaan ehkä maisterivaiheenkin opiskelijoiden opintotarjottimelle. ”Luulen tai toivon, että jossakin vaiheessa nakki iskee”, hän uumoilee. Tutkimuspuolella Ripatin suurennuslasin alla on ollut muun muassa taloudenpitäjien finanssi- tai rahapolitiikkaa koskeva ennakoiva käytös. ”Leikitään, että autovero nousee. Silloinhan taloudenpitäjät alkavat ostaa niitä autoja nyt”, hän mainitsee esimerkkinä. ”Päätöksen tekemisen ja sen toimeenpanon välillä on pitkä ajallinen viive. Ekonometrikolla ei ole samaa tietoa kuin taloudenpitäjällä, ja sitten saa ihmetellä, miksi autojen kysyntä kasvaa jo marraskuussa vaikka vero nousee vasta ensi vuonna.” Kuuma peruna on ollut myös markkinoiden epätäydellisyys ja rahoitusmarkkinoiden rooli, Ripatti kertoo.


Kapitaali · 18

V

uoden aikana on varmaankin muodostunut suhteellisen kattava käsitys siitä, millaista työskentely yliopistomaailmassa on. Mikä professorin työssä on ollut kaikista parasta? ”Kyllä se on se tietynlainen vapaus. Minulla on aika paljon sanavaltaa oman ajankäytön suhteen. Vaikka tietyt asiat, opetus ja gradusemmat, pitää tietysti hoitaa”, Ripatti vastaa ja virnistää: ”Siinä on tietysti sekin vaara, että sitten tekee töitä koko ajan.” Jos jotain hyvää, niin ehkä jotakin huonoakin – mikä työssä on ollut kamalinta? ”Miten sen nyt kauniisti sanoisi. No, yliopistohallinto. Se rakentuu sille periaatteelle, että kaikki pitää tarkistaa ja valvoa etukäteen. Se on äärimmäisen tehoton ja kallis tapa toteuttaa hallintoa”, professori tuhahtaa.

T

utkimisen ja opettamisen rasittamia aivonystyröitä Antti Ripatti rentouttaa vapaa-ajallaan hiihtämällä ja laulamalla Hiljaa Ensemble -lauluyhtyeessä. ”Se on ollut minulla harrastuksena jo pennusta lähtien, kuorolaulu jossakin muodossa.” Ahaa, laitokseltamme löytyy siis toinenkin laulava professori! ”Vesalle olen luvannut, että lähdetään joskus karaokeen”, Ripatti paljastaa asettuessaan valokuvaan niille samoille portaille, joilla Vesa Kanniaisen YouTubessakin julkaistua musiikkivideota kuvattiin. Mutta karaokessa Ripatti ei aio silti tarttua mikkiin. ”Kieltäydyn aina karaokesta”, hän nauraa.

ANTTI RIPATTI

1

Aloitti opintonsa vuonna 1983 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Sai maisterinpaperit käteensä vuonna 1990, ja tohtorinhattu painui päähän kahdeksan vuotta myöhemmin. Väitöskirja ”Demand for Money in Inflation Targeting Monetary Policy” sisälsi sekä teoriaa että empiirisiä tuloksia. Oli opiskeluaikoinaan ” aika tavanomainen opiskelija, välillä hyvin menestynyt, välillä vähän huonommin”. Kirjoitti myös tuolloin Käpykaartina tunnettuun KTTO:n ainejärjestölehteen. Sanoo, että ihkuimmat makrotaloustieteilijät ovat tämänvuotiset Nobel-palkitut Tom Sargent ja Christopher Sims, vaikkakaan ”ihku ei kuulu minun sanavarastooni!” Paljastaa intohimoikseen murtomaahiihdon ja laulun, mutta kieltäytyy karaokesta.

2 3 4 5


19 · Kapitaali

OPINTOSIHTEERILTÄ Ajat muuttuvat ja niin mekin Oppiaineeseen valitaan paraikaa uusia professoreita. Haussa on ollut empiirisen makrotaloustieteen sekä soveltavan ekonometrian osaajia, ja uusilla nimityksillä oppiaineemme profiloituu nähdäkseni yhä selkeämmin makrotaloustieteen sekä ekonometrian tyyssijaksi. Henkilökunnan sanoin on turha lähteä ”kilpailemaan” vaikkapa peliteorian osaajista, sillä Aalto on naapurissa. KTTO ry haluaa toivottaa molemmat uudet professorimme ehdottoman tervetulleiksi ja toivoo eritoten innokasta opetusmentaliteettia. Myös ainejärjestömme hallituksessa tapahtuu joulukuussa, kun uusi hallitus valitaan. Jos joku opintosihteerin pestistä kiinnostunut lukee tätä, niin voin taata, että perehdytyksestä ei menestyminen ainakaan jää kiinni. Opintosihteerinä toiminen on kliseisesti paljon itsestä kiinni, sillä toimelle voi uhrata hyvinkin paljon aikaa tai sitten ei. Se on myös luonteva ponnahduslauta muihin opiskelijavirkoihin, esimerkiksi itse päädyin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi laitosneuvostoon mm. kehittämään laitoksemme toimintaa. Mitä se tarkoittaakaan, jää nähtäväksi. Oppiaineen opetuksessa ja käytännöissä on varmasti paljon kehitettävää. Yksi pysyvistä keskustelunaiheista opintovastaavien kokouksissa on silti palautekäytäntö ja henkilökunnan puolelta kuulee toistuvasti, kuinka opetusta on vaikea kehittää ilman palautetta opiskelijoilta.

sijoitus

Kuluneenkin vuoden aikana maailmaa on taatusti parannettu muun muassa saunan lauteilla, Pietarilaisessa pommisuojassa sekä pitkäksi venähtäneissä vappubileissä, mutta palautelomakkeisiin tämä tieto ei ilmeisesti päädy. Istuessanne Aleksandriassa pakertamassa järjettömiä tehtäviä, älkää kertoko siitä ainoastaan kaverillenne, vaan välittäkää tieto myös henkilökunnalle. Suosittelinkin, että seuraavan kerran kun jatkoilla haluatte soittaa Spotifystä sen ihanan lempparibiisinne, kertokaa ihan piruuttanne samalla internetissä kurssin vetäjälle mitä mieltä olitte hänen opetuksestaan. ATRO ANDERSSON KTTO:n opintosihteeri 2011


Kapitaali · 20

PUHEENJOHTAJALTA Hei! Vaikka tuntuisikin siltä, että pj:n palsta on vailla funktiota, tähän tekstiin niitä mahtuu jopa kaksi. Ensinnäkin pohdin mennyttä vuotta ja edessä olevaa hallituksen vaihtoa. Toiseksi pyrin todistamaan, että toisin kuin on kuultu väitettävän, Pursimo ei ole lusmu. 2

y = f (x) = 2xex +

4x +1

x2

KTTO:n hallitus koostui tänä vuonna poikkeuksellisesti enimmäkseen uusista, nuorista ja järjestötoiminnan osalta kokemattomista opiskelijoista. Vähintäänkin se on tullut todetuksi, ettei ainejärjestötoiminnan sujuvuus ole kiinni aikaisemmasta harjaantuneisuudesta vaan siitä, että mukana on hyviä tyyppejä, jotka kykenevät toimimaan keskenään välillä kovankin stressin alaisina. Yhteishenki on ollut hallituslaisten välillä kova ja meininki rento. Ensi vuoden hallitusta muodostettaessa jatkuvuuden lisäksi on tärkeää myös huomioida fuksien ja muiden nuorten kansislaisten innokkuus ja mahdollisuus osallistua ainejärjestötoimintaan halutessaan jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Luotettava lähde, Internetin Urbaani Sanakirja määrittelee lusmun henkilöksi, joka on ”laiska, vetelehtivä ja velvollisuuksista pinnaava”. Vaikka Pursimo onkin samanaikaisesti toiminut ainejärjestön puheenjohtajana,

KVARTAALIN KUVA

käynyt töissä, viettänyt aktiivista sosiaalista elämää ja jopa opiskellutkin, voidaan hänet silti tunnistaa määritelmästä liiankin hyvin. Yllämainitun todistaminen täytyy siis todeta tässä tekstissä mahdottomaksi ja jättää ensi vuoteen, jolloin kuulopuheiden mukaan Pursimo aikoo keskittyä opiskeluun.

⇥ y = f (x1 , x2 ) = cxb1 + (1

c)xb2

⇤1/b

Lopuksi haluan esittää suuren kiitoksen tämän vuoden hallitukselle – olette mahtavia tyyppejä. Uudelle hallitukselle toivotan onnea ja menestystä! JUHO PURSIMO KTTO:n puheenjohtaja 2011

KUVA TUULI TÄHTISEN ARKISTOISTA


Vuosijuhlahumua KUVAT Jussi Välipirtti

YLLÄ: Ken on fuksi nolla kahdeksan, ylös nouskohon! VASEMMALLA: Pöytäjuhlan jälkeen juhlaväki pääsi pyörähtelemään lattialle elävän musiikin tahtiin. Lisää kuvia tämän lehden sivulla 24 sekä KTTO:n Facebook-sivuilla!


VASEMMALLA: KTTO:n 52. vuosijuhlassa kuultiin professori Heikki A. Loikkasen juhlaesitelm채 poliitikkojen ja virkamiesten suhtautumisesta tutkimustietoon. ALLA: Muutamat jajksoivat tulla seuraavana aamuna sillikselle Kuppalaan. ALINNA: Vuosijuhlien jatkoja vietettiin Satakuntalaisen Osakunnan tiloissa.


25 · Kapitaali

Mitä kuuluu, Panu Poutvaara? TEKSTI Matti Mitrunen

Kapitaali selvitti mitä kuuluu oppiaineemme entiselle julkistalouden professorille Panu Poutvaaralle. Poutvaara työskentelee nykyään professorina Münchenin yliopistossa ja osastonjohtajana Ifo:ssa (Institute for Economic Research).

Mitä kuuluu? Tänne kuuluu hyvää, kiitos. Euroopan taloustilanne kuitenkin huolestuttaa. Mitä olet tutkinut viime aikoina? Olen tutkinut muun muassa sopimusten optimaalista pituutta teoreettisessa mallissa, pääsovellutuksena kuinka pitkä vaalikauden tulisi olla. Jatkan tutkimusta kansainvälisestä muuttoliikkeestä sekä ulkonäön merkityksestä politiikassa. Panuttaako yhtään Saksaan lähteminen? Ei kaduta.

Kuvassa Panu Poutvaaran työpaikan Ifo:n päärakennus. Poutvaaran toimisto ei tosin sijaitse kyseisessä rakennuksessa, vaan vieressä olevassa, samanmoisessa talossa. Kuva Panu Poutvaaran arkistoista.

Miten Saksassa näkyvät eurohuolet? Minkälainen tunnelma siellä on? Saksalla menee toistaiseksi paremmin kuin suurimmalla osalla Eurooppaa, mutta Euroopan velkakriisi on iso uhka myös Saksalle. Kuluttajien luottamus on jo laskenut. Suurin huolenaihe on Italian ja euron selviytyminen. Toivottavasti Italian uusi hallitus pystyy ajamaan läpi tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Tulisitko enää Suomeen töihin, jos sinulle tarjottaisiin paikkaa? Ottaisin tarjoukseen kantaa, jos sellainen tulisi, mutta viihdyn hyvin Münchenissä.


Kapitaali · 26

T A KA

O V RO

P

V

I R TO

uoden 2008 finanssikriisin jälkeen suosittu näkemys poliitikoiden keskuudessa on ollut se, että syypäänä kaikkeen ovat ahneet pankkiirit, jotka ahnaasti ottivat riskejä lainarahalla ja tekivät vastuuttomia arvopaperikikkailuja. Vastauksena tähän tarjottiin lisää valvontaa ja säännöstelyä. Vuonna 2011 pitkälti samat EU-politiikan johtohahmot yrittävät ratkaista kriisiä käyttämällä samoja keinoja, joiden käytöstä he arvostelivat pankkiireja: Kreikan viimeisimmässä pelastuspaketissa käytetään vivutusta ja eurobond-ehdotus on käytännössä samanlainen kikka kuin subprime-lainapapereiden niputtaminen parempien velkojen kanssa. Mielenkiintoista on, että valtioiden finanssikriisi laitetaan edelleen pankkiirien syyksi. Kuvitellaan tilanne jossa henkilö nimeltään Pasi ottaa pankilta kulutusluoton. Luoton ehtoihin kuuluu ettei hän ota enempää velkaa ellei tulot kasva samassa suhteessa. Pasi kuluttaa rahat ja ottaa lisää velkaa enemmän kuin on sovittu. Koittaa päivä kun kulutusluotto umpeutuu ja Pasi haluaa ottaa entistä isomman luoton sen maksamiseen, mutta pankki ei suostu antamaan lisää lainaa koska mak-

sukyvöttymyys on ilmeinen riski. Pankki vaatii vanhaa lainansa takaisin. Tässä vaiheessa Pasi huuta pankille että oli alunperin edesvastuutonta antaa hänelle lainaa ja pankin olisi kannettava vastuunsa antamalla anteeksi vaikkapa puolet veloista. Lisäksi Pasi niskoittelee pankin tarjoamaa takaisinmaksuohjelmaa vastaan, koska se leikkaisi “kohtuuttomasti” hänen velkarahalla saavuttamansa elintasoa. Pasin mielestä se, että pankilla on nyt sananvaltaa hänen elämässään on räikeä demokratian ja itsemäärämisoikeuden loukkaus. Tavalla tai toisella kaikki EU-maat käyttäytyvät tämän suuntaisesti tällä hetkellä ja silti he katsovat olevansa päteviä luomaan uusia sääntely- ja valvontakoneistoja finanssimarkkinoille.

S

uomi on maailman vähiten korruptoituneita ja byrokraattisia maita. On helppo ymmärtää, miksi suomalaisille ajatus julkisesta sektorista virheettömänä ja oikeudenmukaisena auktoritteettina kaikkissa yhteiskunnallisissa asioissa on niin läheinen. Korruption puute ei kuitenkaan ole tae pätevyydestä. Marraskuussa Suomessa on tullut esille kaksi tapausta joissa viranomaisvalvonta


27 · Kapitaali

Suomi on maailman vähiten korruptoituneita ja byrokraattisia maita. On helppo ymmärtää, miksi suomalaisille ajatus julkisesta sektorista virheettömänä ja oikeudenmukaisena auktoriteettina kaikissa yhteiskunnallisissa asioissa on niin läheinen.

on lievästi sanottuna pettänyt: Valelääkäritapaus ja Talvivaaran kaivoksen jätepäästöt. Valvira järjesti valelääkärille liudan testejä, muttei tajunnut varmistaa todistuksen aitoutta. Talvivaaran uudet tekniset ratkaisut menivät viranomaisilta yli hilseen ja päästöjen kasvu tuli yllätyksenä. Molemmissa viranomaisia on arvosteltu, mutta kukaan ei ole julkisessa keskustelussa pohtinut ääneen voisiko valvonnan järjestää jotenkin paremmin. Kummassakin tapauksessa tehty rikkomus ei ole tulkinnanvarainen, joten miksei valvontaa ole voitu ulkoistaa? Koska jostain syystä Suomessa voiton tavoittelu tekee yrityksen tai ihmisen automaattisesti korruptoituneeksi ja pahaksi. Niinkin yksinkertainen asia kuin parkkisakko loukkaa tavallisen kansalaisen oikeustajua jos sen antaja ei ole suoraan valtiolla töissä.

M

aailmalla on yksi esimerkki valtiosta jossa valvonta on pitkälti ulkoistettu yksityisten juristien, lehtimiesten ja kuluttajien vastuulle. On tietty on muodikasta todeta, kuinka tyhmiä amerikkalaiset ovat päättömine oikeusjut-

tuineen, mutta järjestelmässä on myös puolensa. Yritykset eivät voi mennä viranomaisten hartijoiden taakse toteamalla että se, mikä ei ole erikseen kielletty,ä on sallittua. Provikkapalkalla toimivat juristit tienaavat elantonsa etsimällä lain rikkomuksia, he eivät tarvitse viranomaisten vihjeitä. Ja kun ilmeinen rikkomus on tapahtunut, kärsineet saavat korvauksia useinmiten sovitteluratkaisujen kautta nopeasti.

S

uomalaisen tai amerikkalaisen järjestelmä on lopulta arvovalinta. Suomessa valtio ja viranomaiset nähdään kansalaisen holhoajana, jonka tehtävä on suojella ihmistä ehkäisemällä etukäteen kaikkea pahaa. Yhdysvalloissa valtio tarjoaa yhteiskunnan eri toimijoille kohtalaisen toimivan oikeuslaitoksen, joissa nämä voivat ratkaista erimielisyydet. Valintaa ei tarvitse tehdä näiden kahden ääripään väliltä. Toivoisin kuitenkin, että kun seuraava viranomaisen epäonnistuminen tulee vastaan, ei mietittäisi ainoastaan sitä, että kuuluko vastuussa olevan viranomaisen erota, vaan pohdittaisiin myös, voisiko koko valvonnan järjestää jotenkin toisin.


Kuinka MEDIAN NAINEN isketään? Kuka? Blondi tai brunetti, Median nainen on aina kaunis ja löytyy luentosalien takariveiltä kahvin, iPhonen tai läppärin kanssa. Luultavasti yhtä aikaa kaikkien kolmen edellä mainitun kanssa. Tyyli saattaa vaihdella Median naisten välillä, mutta kyseessä on aina enemmän tai vähemmän hipsteri. Median nainen tanssii Alinan bileissä aamuun asti, joten kisakuntoa kannattaa alkaa treenata välittömästi.

MITÄ MIELTÄ? Häikäisevän kauneutensa lisäksi Median nainen on poikkeuksetta myös älykäs, kertoohan siitä jo lähes olematon sisäänpääsyprosenttikin. Hurmaa medialainen viittaamalla Raamattuun verrattavissa olevaan Media markkinoilla – teokseen, jonka jokainen medialainen osaa unissaankin. Kirjaa pidetään sentimentaalisista syistä korkeassa arvossa, joten älä käytä repliikkiä: ”Lopetin Media markkinoilla –kirjan lukemisen kun se alkoi käsitellä Salattuja

TEKSTI Eva Kiviranta

Kapitaali · 28

vieraskynä

Onnitteluni loistavasta kohteen valinnasta, Median naisista on vaikea pistää paremmaksi. Toivottavasti kuitenkin pidät haasteista, sillä kuulopuheiden mukaan Median naiset ovat naisista kauneimpia. Samojen kuulopuheiden mukaan vaivannäkö on kuitenkin sen arvoista. Tässä kaikki mitä Median naisen iskemisestä täytyy tietää.

Elämiä validina mediakuvastona.” Sen sijaan kerro huikaisevia tarinoita reissuiltasi hipsterikaupunki Berliiniin, jossa joit halpaa punaviiniä ja otit taidekuvia kalansilmälinssillä. Paljasta samalla, mitä mieltä olet kokoomuslaisista ja Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen medianäkyvyydestä. Niistä ei kuulu pitää. Kansislaisena saat automaattisesti kylmän kokkarin leiman otsaan. Kansislaisten ja medialaisten välinen rakkaus on kuitenkin syvä, ja väärä puoluekanta annetaan usein anteeksi. Sitä paitsi, mikä tahansa on parempi kuin kauppislainen. Teekkareillekin lämpenee medialaisista suunnilleen kolme. Medialaisena en osaa laskea todennäköisyyttä jolla kansislainen saa iskettyä Median naisen, mutta uskon luvun olevan suhteellisen suuri.

reista, aina silloin kun Median naiset eivät ole valtaamassa Alinan tanssilattiaa. Sulaudu joukkoon pukeutumalla hipsterivaatteisiin, mallia voit ottaa Riku Mattilasta.

MITEN? Verbaalista lahjakkuutta pidetään suuressa arvossa, joten on melkein ihan sama miten puhut, kunhan puhut edes jotain. Kiellettyjä puheenaiheita ovat silti muun muassa sää ja ”onks viestinnällä ja markkinoinnilla muka eroa”. Onnea matkaan!

MISSÄ? Luentosalien takarivien lisäksi Median naisen löytää usein KlIxiltä tai Allusta facebookaamasta opiskelun sijaan. Vaihtoehtoisia lokaatioita ovat valtsikan läheisyydessä olevat kahvilat, sekä tietysti ikisuosikki Unicafe. Iltaisin kannattaa onneaan voi kokeilla hipsteribaa-

Kirjoittaja on median nainen, jonka saisi näillä opeilla iskettyä niin kansislainen kuin teekkarikin.


29 · Kapitaali

Alle voit koota iskemiesi median naisten puhelinnumeroja. Talteen kannattaa ottaa myös nimi.

Älä käytä repliikkiä: “Lopetin Media markkinoilla -kirjan lukemisen kun se alkoi käsitellä Salattuja Elämiä validina mediakuvastona.


Kapitaali · 30

mun laskin Niko-Matti Ronikonmäki TEKSTI ja KUVA Jaakko Meriläinen

01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01101100

01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101

01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 00101110 01110010 01101101 01101111 01101100 01101101 01010000 01110011 01101111 01101110 01110101 01110101 01110101 01101001 00100000 00100000 01110011 00101110 01110011

Mikä on laskimesi merkki? TI-30XA. Miten vanha laskimesi on? Tämä on hankittu vuonna 2007. Tämä on niin sanottu toisen sukupolven laskin. Hankin ensimmäisen laskimeni vuonna 2002 ja tämä on ”varalaskin”, joka on ottanut ykköslaskimen paikan. Mistä laskimesi on hankittu? Laurinkadun Suomalaisesta kirjakaupasta Lohjalta. Mikä on laskimesi paras ominaisuus? Summausnappula, ehdottomasti! Summauksen raja on 9999, siihen pääseminen tuottaa aina yhtä suurta mielihyvää. Mikä on paras muistosi laskimen kanssa? Matematiikan ylioppilaskirjoitukset, laskimeni ei pettänyt tiukan paikan tullen! Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opiskelijoille tuttujen hahmojen laskukoneita.


31 · Kapitaali

Arvaatko, kenestä taloustieteen professorista on kyse? A

C

B

D

E

F

VASTAUKSET: A Lehmijoki B Kultti C Lanne D Loikkanen E Palokangas F Vartia

TÖHRY

KUVA JAAKKO MERILÄINEN

Näitkö jossain mielenkiintoisen, hauskan, todella typerän tai opettavaisen vessakirjoituksen? Lisää se Kapitaalin Facebook-sivuille tai lähetä sähköpostina toimitukselle, toimitus.kapitaali@ gmail.com. Julkaisemme kuvasi, ehkä.


Kapitaali · 32

Rikoksista, rangaistuksista, ja vähän myös kustannuksista TEKSTI Jarno Louhelainen

Varoitus: Sisältää päämäärätöntä pakinointia.

V

äitetään, että yhteiskunnan tilasta kertoo paljon se, miten tämä kohtelee vankejaan. Itse muuttaisin väittämää koskemaan vankien sijaan kaikkia lakia rikkovia. Ovathan vankeusrangaistukset jo itsessään kovin eriskummallinen käytäntö. Koen eri rangaistustapojen pohtimisen yhteiskunnan näkökulmasta hyvin mielenkiintoiseksi. Jos ajattelee rangaistuksia kostona, näyttää toisen vapauden vieminen tehokkaalta vastareaktiolta. Sielläpäs kärsii, saasta! Mutta yhteiskunta jonka rangaistukset perustuvat pelkälle kostolle ei taida kertoa mitään hyvää tilastaan. Ei, rangaistuksien ei pidä perustua uhrien kostonhimon tyydyttämiselle. Yhteiskunnan kannalta tärkeintä rangaistuksissa pitäisi olla niiden rikosta ehkäisevän pelotteen lisäksi lain rikkoutumisesta seuranneen haitan korvaaminen rikoksen uhreille, joihin yhteiskunta itsekin kuuluu. Tältä kannalta ajateltuna rikollisten lukitseminen ajaksi X täyshoitolaan yhteiskunnan omilla varoilla on niin nurinkurista kuin vain olla voi. Riko lakia, saa ilmainen ylläpito.

Omassa henkilökohtaisessa arvoasteikossani loistaa kaikkein ylimpänä yksilönvapaus. Ymmärrän hyvin, että pelko tämän menettämisestä jää varmaan hyvin monella muullakin toisek-

mielessä ymmärrettävä tapa reagoida. Potentiaalisten kustannusten minimoiminen. Samalta kannalta katsottuna vankeusrangaistus näyttää kovin huonolta vaihtoehdolta. Vaikka

si vain oman henkensä menettämiselle. Jos unohdetaan täysin siihen liittyvät eettiset kysymykset, yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna kuolemanrangaistukset ovat perusteltavissa. Jos joku todistaa toistuvilla teoillaan olevansa täysin kykenemätön ja haluton sopeutumaan muiden joukkoon, ja kerta toisensa jälkeen vain aiheuttaa muille kustannuksia, on taakan poistaminen kylmästi laskelmoivassa

voisi laskea odotusarvon sille, että rikollinen vapauduttuaan ryhtyy tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi ja kontribuoi yhteiseen hyvään, ja verrata sitä vankeusajan kustannuksiin, syntyy vangitsemisesta lisää haittaa yhteiskunnalle. Ihminen joka on vankilassa elää muiden varoilla. Ihminen joka on vankilassa on työelämän ulkopuolella. Vangit ovat verrattavissa sosiaalietuuksien väärinkäyttäjiin, mutta sillä


33 · Kapitaali erotuksella, että siinä missä jälkimmäiset käyttävät yhteiskuntaa tietoisesti hyväkseen, ovat vankeusrangaistusta kärsivät tilanteessaan yhteiskunnan pakottamina. Hän, joka sellissään seisoo, on poissa pahanteosta. Mutta lakien koko perusta on siinä, että näillä pyritään kieltämään toiminta, joka aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia. Sellissä seisominen aiheuttaa kustannuksia. Hän, joka tekee pakkotyötä, on hyvänteossa. Työskentely tuottaa yhteiskunnalle hyötyä. Eikö olisi huomattavasti loogisempaa, että rikoksen tekijä ”maksaisi velkansa yhteiskunnalle” työnteolla? Tosin nykyään taitaa olla poliittisesti korrektimpaa kutsua tätä yhteiskuntapalveluksi, ei pakkotyöksi. Yhteiskuntapalvelu ei ehkä ole yhtä tehokas tapa estää rankaistavia suorittamasta uusia rikoksia, on tämä huomattavasti tehokkaampi keino kouluttaa näistä tuotta-

via yhteiskunnan jäseniä. Tosin yhteiskuntapalvelua suorittava elää ja liikkuu meidän tavallisten ihmisten joukossa tasavertaisena. Kuka tahansa voi olla kauhea kriminaali! Vankilahan on siitä hyvä instituutti, että saadaan kaikki rikolliset sinne samaan paikkaan. Ihan sama kuinka yhteiskuntakelpoisia nämä ovat sieltä vapauduttuaan, pääasia että tiedetään missä ne parhaillaan ovat! Ennen lukittauduttiin

kaupunkien muurien sisälle suojaan yhteisön ulkopuolelta tulevilta uhkilta ja vaaroilta, nykyään suojaudutaan vankilan muurien ulkopuolelle yhteisön sisäpuolelta tulevilta uhkilta ja vaaroilta. Kyllä ne jossain vaiheessa kyllästyvät ja luovuttavat yrittämään päästä muurien yli. On se voitto luovutusvoittokin. Vankila syrjäyttää. Lukitseminen määrätyksi ajaksi suljettuun tilaan pitämään seuraa taparikollisille ei taida auttaa kenenkään mahdollisuuksia saada töitä. Moni päinvastoin oppii yhä huonommille tavoille. Kaikesta työkokemuksesta taas on hyötyä. Kaikesta yhteiskuntapalvelutyökokemuksesta on hyötyä. Jos joskus päädyn diktaattoriksi, määrään ainakin kaikkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin osaksi pakollista yhteiskuntapalvelua. Perustelen tämän sekä yhteiskunnan että rankaistavan saamalla hyödyllä. Niin tai no, eihän diktaattorin tarvitse perustella päätöksiään. Mutta kaikessa vakavuudessani voin myöntää ihmetteleväni, miksei yhteiskuntapalvelu ole yleisempi rangaistusmuoto. Siinä missä sakot ovat pelkkä etäinen menoerä muiden joukossa, saman summan maksaminen sellaisella työllä, jota ei muuten suostuisi tekemään on niin henkilökohtainen kokemus, että sen uskoisi ehkäisevän huomattavasti paremmin rikkeiden ja rikoksien uusimista kuin yksi lasku lisää pinon jatkoksi. Olen lukenut Yhdysvalloissa annetuista yhteiskuntapalvelutuomioista, joissa tuomitut ovat joutuneet työskentelemään ympäristöissä, joissa nämä ovat joutuneet tekemisiin opettavien esimerkkien kanssa. Rattijuopolla lienee suurempi kynnys hypätä humalassa kuskin paikalle, jos on joutunut työskentelemään sairaalassa alkoholin aiheuttamien kolareiden johdosta koomassa olevien potilaiden parissa. Huumeiden hallussapidosta

kiinni jäänyt harkinneekerran jos toisenkin niiden pariin palaamista sen jälkeen, kun tämä on joutunut katselemaan vierestä katkaisuhoidossa olevien vieroitusoireita. Tai ehkä tämä näkee markkinaraon, ja ryhtyy välittämään niitä eteenpäin. Jokainen ihminen on erilainen, ja niin on myös jokainen rikollinen. Siinä missä joku kokee vapautensa viemisen pahimpana mahdollisena rangaistuksena, toinen voi tuntea sellin rauhan kotoisaksi. Oletus, että kaikilla rangaistuksilla on samanlainen vaikutus jokaiseen rankaistavaan ei mielestäni ole pätevä. Mitä kauemmaksi ihminen joutuu omasta mukavuustilastaan, sitä voimakkaampi on tämän reaktio. Mitä läheisempi on kokemus, sitä suurempi on tämän synnyttämä vaikutelma. Mitä henkilökohtaisempi on rangaistus, sitä vahvempi on tämän voima. Jokaisen tuomitun on koettava, että näitä rankaistaan. Mittatilausrangaistukset, löytyykö niistä tulevaisuus? Ihmisoikeudet ovat erikoinen aihe. Missä kulkee raja, jota rangaistus ei enää saa ylittää? Vangilta saa viedä vapauden, mutta tälle on silti taattava mukavat elinolot. Eihän se ole mukavaa, jos joutuu liian pienessä sellissä asumaan! Tuomitsemme ihmisiä tylsyyteen neljän seinän sisälle. Ymmärrettävää, koska nämähän voisivat jopa hengästyä, jos joutuisivat tekemään raskasta pakkotyötä! Yhteiskunnan tilasta kertoo paljon se, miten tämä kohtelee vankejaan. Onko yhteiskunta siis sivistynyt, jos tämä kohtelee vankejaan sivistyneesti? Hyvässä yhteiskunnassa jopa vangit ovat tyytyväisiä? Ehkä. Mutta itse olen silti sitä mieltä, että yhteiskunta, jonka päätoiminen tapa kohdella rikollisiaan on lukita nämä täyspäivähoitolaan ”poissa silmistä, poissa mielestä” -periaatteen mukaisesti voisi tilaansa vielä hieman kehittää.


Kapitaali · 34

Kuntaliitokset: TEKSTI Elias Erämaja

1+1=3?

Hallitusohjelman kappaleeseen ”Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen” on kirjattu heti johdannon jälkeen seuraavasti: ”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.” Hallitusohjelman mukaan hallitus siis toteuttaa kuntauudistuksen, eikä vain ”pyri toteuttamaan” tai ”edistämään” sitä. Hallitus ei myöskään ”pyydä kunnilta selvityksiä”, vaan hallitus yksinkertaisesti toteuttaa kuntauudistuksen. Kyllä, voidaan kerrankin sanoa, että poliitikot ovat luvanneet jotain konkreettista, eivätkä ainoastaan jättäneet jälkeensä jotain epämääräisiä lauseita, jotka ovat jokaisen lukijan itsensä tulkittavissa. Koska hallituksen tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan harvinaisen selkeästi, tulee asiaan suhtautua vakavasti. Mikä siis on kuntaliitos ja mitä sillä saavutetaan? Mitä sanoo asiasta Pihtiputaan mummo?

Mikä siis on kuntaliitos ja mitä sillä saavutetaan? Mitä sanoo asiasta Pihtiputaan mummo?

Kuntaliitosten fundamenttina tavoitteena on hallinnon keventäminen ja palvelurakenteen järkevöittäminen – siis parempaa palvelua kuntalaisille nykyistä halvemmalla. Hienoa, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että virkamieskoneistoa karsimalla syntyy säästöjä. Tai no, näin sen ainakin pitäisi mennä. Vanhasen hallituksen ”Paras” –hankkeen myötä fuusioituneiden kuntien hallinnolli-

set kustannukset ovat nimittäin kasvaneet. Tämä selittyy mm. sillä, että fuusiokuntien virkamiesten liitosporkkanaksi säädettiin viiden vuoden irtisanomissuoja ja sillä, että isomman kunnan virkamiesten tulee saada tietysti isomman kunnan mukaista liksaa. Toivoa sopii, että pitkällä tähtäimellä kuntalaiset vihdoin pääsevät eroon ”kehitysjohtaja Möttösestä” ja ”fuusiojohtaja Perälästä”. Silloinkin säästöt olisivat tosin marginaaliset, sillä kuntien menoista vain noin kolme prosenttia koostuu yleishallinnon pyörittämisestä. Huomattavasti järkevämpi perustelu kuntaliitoksille onkin palvelurakenteen järkevöittäminen. Palveluita keskittämällä voidaan säilyttää sellaisia palveluita, jotka vanhoissa kunnissa olisivat uhattuina: lähilukiot, lähikirjastot, lähiterveysasemat ja niin edelleen. Pihtiputaan mummon logiikalla tosin jonkun kuntalaisen lähipalveluihin keskittäminen tarkoittaa jonkun toisen kuntalaisen lähipalveluiden karsimista. Pitääkö siis lupaus paremmasta palvelusta paikkansa, jos tarkastellaan kaikkien kuntalaisten palveluita? Fuusiohurmoksessa tulee lisäksi muistaa, että iso kuntakoko ei ole mikään tae tehokkuudesta, vaan kuntafuusiot voivat jopa johtaa suurkuntien jonkin asteiseen monopolisoitumiseen, kun alueen veronmaksajat eivät enää voisi ”kilpailuttaa” alueensa kuntia. Tehottomuutta voi aiheuttaa myös se, että kunnat eivät enää voisi samalla tavalla ”benchmarkata” toistensa hyviä tai huonoja käytäntöjä. Kuntien taseiden näyttäessä pakkasta samalla kun väestön ikääntyy, on rakenteellisia uudistuksia kuitenkin tehtävä - kipeitäkin. Jos kunta ei pärjää omillaan, on fuusioituminen naapurikuntaan luonnollinen ratkaisu. Silloin ei enää kuitenkaan voida puhua paremmista lähipalveluista, sillä 1+1 ei tosiaan ole 3. Pihtiputaan mummosta olisikin reilua, että ainakin ne kunnat, jotka toimivat nettomaksajina verontasausjärjestelmässä, eli tulevat hyvin toimeen omillaan ja maksavat hyvinvoinnistaan vielä muille, saisivat itse päättää mahdollisista fuusioista. Toimivaa kun ei kannata korjata, sanoo mummon vanha viisaus. Pihtiputaalla jäädäänkin odottamaan vuoden loppuun mennessä valmistuvaa selvitystä kuntauudistuksen toteuttamistavoista. Nähtäväksi jää, mitä hallitusohjelman kirjaus ”hallitus toteuttaa” todella tarkoittaa.


Haku päällä?

si Että sinun oli ä. yd helpompi my

n a l a s u n n e k a r A D H O UN et s i u k a m n i r e vanhat pap hakupalvelut! tietokortit ja RPThaku.fi on rakentamiseen liittyvien tuotteiden avoin portaali, joka ei vaadi käyttäjältä edes rekisteröitymistä. Sieltä ammattilainen löytää, kuka mitäkin valmistaa, tuo tai myy. Ilman kömpelöitä tuotekortteja! Kuukausittain kymmenet tuhannet käyvät sieltä etsimässä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista. RPThaku.fi -palvelu on muihin vastaaviin hakupalveluihin verrattuna ylivertaisen monipuolinen ja edullinen. Rakennusalalle myyvällä ei ole varaa jäädä sieltä pois. Tutustu ja tilaa: www.rpthaku.fi/promo

RPT Docu Oy Ruukinkuja 3, 02330 Espoo, (09) 809 911, www.rpt.fi


Kapitaali · 36

lehmäpoika

Voi ei, voita ei! Myönnän, että minulla tulee usein suru puseroon. Viimeksi niin kävi eilen, kun piipahdin marketissa. Hyllyssä ei ollut voita. Olin puhjeta itkuun, mutta sain koottua itseni. Kerronpa, mihin kaikkeen tykkään laittaa voita. Laitan voista kolmenkymmenen gramman palan puuroon tai perunamuusiin makua antamaan, voitelen sillä ruisleipäni ja pistän pullaan – sekä taikinaan että voisilmäksi. Mutta nyt en laita. Voita ei ole. Voipula on pahasta. Lehmiä tässä maassa on ihan tarpeeksi, joten maidontuotannon vajeesta se ei voi johtua. Voipula on karppaajien syytä, olen varma. Karppaajat jättävät monta hyvää ruokaa syömättä ja vetävät pelkkää rasvaa. Ymmärrän heidän mieltymystään voihin, mutta kyllähän voikimpale tarvitsee alleen oikeaa leipää, joka ei jostain syystä karppaajille kelpaa. Toisaalta voisi syyttää ruotsalaisia. Sieltähän tämä voikaaos alkoi, levisi sitten Suomeen. Minä syytän aina mielelläni ulkomaalaisia, varsinkin ruotsalaisia. Esitänpä muutaman vaihtoehtoisen ratkaisun tähän ongelmaan. Ensiksi: kielletään karppaaminen lailla. Samalla voisi kieltää koko sanan käytön, se kuulostaa niin typerältä. Tulee mieleen karppi, joka on varmaan ihan hyvä ruokakala, jos sen paistaa voissa. Parasta ovat silti voissa paistetut muikut. Toiseksi: ei äänestetäkään Paavo Väyrystä presidentiksi. Jos kansan mielipiteitä johdattelevana presidenttinä

diskreetti matikka

on karppaaja-Paavo, niin miten siinä sitten käy. No minäpä kerron: kaikki alkavat karpata ja voipula pahenee entisestään. Kolmanneksi: lopetetaan margariinien ynnä muiden sellaisten hömppärasvojen tuottaminen, ja keskitetään kaikki voimavarat vointekoon. Margariinista ei saa hyvää, vaikka sitä kuinka paljon sivelisi leipänsä päälle. Ja puurossa se on ihan hirveää... Lisätoimenpiteeksi esitän Ruotsin irrottamista Suomesta, jotta sieltä ei enää vastaisuudessa leviäisi minkäänlaisia voilaman kaltaisia kurjuuksia kotomaahamme. Urho F. Lehmäpoika Kirjoittaja tietää omasta mielestään kaikesta kaiken ja on innokas voitelee mielellään niin leipää kuin poliitikkojakin. JK. Jos nyt välttämättä haluatte jatkaa sitä voin tuhlaamista, niin annanpa yhden vinkin. Suosikkini voiintensiivisistä ruuista on kunnon vanhanajan makaronivelli. Keitä makaronia. Lyö parikymmentä grammaa voita kattilaan (ei siihen samaan, jossa makaronit keittyvät), odota että se tirisee kivasti ja heitä vähän jauhoja sekaan. Tee siitä suurus. Kaada sekaan maitoa. Hämmentele, kunnes seos paksuuntuu, ja lisää lopuksi makaronit. Makaronivelli nautitaan tietysti sopivan kokoisen voinokareen kanssa, ja saa siihen sokeriakin laittaa.


Nordea Pankki Suomi Oyj

Sijoita nyt Kehittyviin Tähtiin Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet on uuden sukupolven osakerahasto, joka sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti kehittyville markkinoille. Yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ohjaavat rahaston sijoituskohteiden valintaa varsinaisten taloudellisten tunnuslukujen ohella. Tätä sijoitusprosessia kutsutaan positiiviseksi seulonnaksi, ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Positiivisen seulonnan ideana on valikoida salkkuun ne yhtiöt, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta sen sijaan, että rajattaisiin pois ne yhtiöt, joiden liiketoimintatavat eivät ole kestäviä. Rahasto sopii sinulle, kun

• haluat sijoittaa vastuullisesti kehittyville markkinoille. • ymmärrät osakesijoituksiin ja kehittyviin markkinoihin liittyvän voimakkaankin arvonvaihtelun. • sijoitusaikasi on vähintään 5 vuotta. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme. Lisätietoa Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet -rahastosta: www.nordea.fi/rahasto

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

Rahastoa hallinnoi Nordea 1, SICAV, joka on Luxemburgissa toimiva yhteissijoitusyritys. Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen ennen rahaston merkintää. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.


Kapitaali · 38 Terveisiä Pietarista! Kaksitoista ylpeää kansislaista lähti laivalla matkaan kohti Idän metkuja. Matka oli alusta loppuun erittäin railakasta menoa vodkan ja blinien siivittämänä. Tutustumista tehtiin myös paikalliseen kulttuuriin Eremitaasivierailun, jokilaivaristeilyn ja Joutsenlampi baletin muodossa. Allekirjoittanut ei kuitenkaan osallistunut teatterihassutteluun, vaan jäin herrojen Ronikonmäki sekä Paavola kanssa keskustelemaan tuopposten äärellä viimekeväisestä kalastusreissustamme Barentsinmerellä. Tämän lisäksi herra Anderssonin kanssa teimme ristiretken Pietarin undergroundelämään keskustan kupeessa sijainneella ”pumpum”-kellariklubilla ja tutustuimme paikalliseen nuorisoon. Lontooksi sananvaihto sujui ja keskustelu alkuväestön kanssa oli mukavaa joskin saimme hieman noottia ”rahvaanomaisesta” oluen litkinnästä. Vanhemman väestön kanssa kommunikointi oli kuitenkin hieman hankalampaa. Ainoa yli nelikymppinen joka oikeastaan osasi muuta kuin barushki barushki oli armeijan villapaitaan sonnustautunut oppaamme Vladimir. Jokilaivaristeilyä johtanut ystävällinen naishenkilö osasi kuitenkin hieman opastaa meitä venäjän kielisten sepustuksiensa jälkeen esimerkiksi sanomalla ”that iz… aa.. castle”. Taksikuskeilta irtosi jopa suomenkielisiä sanontoja kuten ”HYVÄ POIKA!” ja ”V**** S*****A P*****E!”. Matkamme viimeisenä päivänä ennen lähtöä suuntasimme oppaamme kanssa kohti taidehistoriallista museota eli Eremitaasia. Paikallinen ruoka oli kuitenkin aiheuttanut itselleni hieman pahoinvointia ja näin ollen taiteellinen visioni ei ollut aivan terävimmillään. Näin ollen siitä ei sen enempää kommentoitavaa vaikka jotkut kyllä sanoivat kyseisen lafkan olleen ihan jeejee. Tämän jälkeen vuorossa olikin paluureissu kohti Helsinkiä ja rankkaa opiskelijan arkea rosoisen kulturellia Pietaria ikävöiden.

HENRIK VARTIAINEN matkavastaava


39 · Kapitaali

Fuksi riehuu TEKSTI Meri Sintonen

Kaikki alkoi siitä, kun viime keväänä ylioppilaskirjoitusten jälkeen satuin eksymään Kannustimen valmennuskurssille. Kiinnostukseni taloustieteeseen ja se, että derivointi on aina ollut lähellä sydäntäni, sai minut hakemaan juuri valtsikaan opiskelemaan kansista. Ensimmäiset valtsikan bileet koin jo ennen kuin olin edes päässyt sisään. Erään valmennuskurssin oppitunnin jälkeen Jaakko Meriläinen tarjosi mahdollisuuden lähteä mukaan valtsikan pre-vappu bileisiin. Olin ainut, joka uskaltautui lähtemään. Siitä se turmion tie sitten alkoikin. Vierailuni pre-vappu bileissä vain kasvatti motivaatiotani lukea pääsykokeisiin: halusin päästä uudestaan bilettämään näiden ihmisten kanssa! Onnekseni, heinäkuun alussa pitkän odottamisen jälkeen, postiluukkuuni tupsahti paksu kirje Hel-

oli tietenkin KTTO:n Pietarin matka, jota odotin aluksi pelonsekaisin tuntein. Reissusta kuitenkin selvittiin onneksi ilman sen suurempia vahinkoja (If tarjoaa). Vaikka olenkin ehtinyt käymään lähes kaikissa ainejärjestömme bileissä ja monissa muissakin tapahtumissa, olen kuitenkin mielestäni selvinnyt kunnialla myös itse opiskeluista, ainakin tähän asti. Bönthöä on tullut juotua, mutta silti tästä syksystä pitäisi kertyä ihan kiitettävästi opintopisteitä ja ensimmäisestä tentistänikin sain vitosen! Ainut tavoitteeni tälle syksylle oli ottaa kaikki ilo irti fuksiudestani ja sen olen tehnytkin. Ennen kaikkea olen saanut paljon uusia ihania ystäviä, joiden kanssa voi tuskailla laskareiden parissa ja ottaa kaikki ilo irti opiskeluelämästä.

Kun fuksien ensimiitin aika lopulta koitti, lähdin innokkaana tapaamaan uusia opiskelutovereitani. Alun jäisyyttä poisti muun muassa Serla-oravan saapuminen paikalle.

singin yliopiston valtiotieteelliseltä tiedekunnalta. Kun fuksien ensimiitin aika lopulta koitti, lähdin innokkaana tapaamaan uusia opiskelutovereitani. Alun jäisyyttä poisti muun muassa Serla-oravan saapuminen paikalle. Seuraavana oli luvassa Kannugames, jossa valtsikan fuksit ja erityisesti tutorit haalareissaan saivat ”nauttia” loppukesän helteistä Suomenlinnassa. Orientoivalle viikolle puolestaan mahtui ohjelmaa esimerkiksi peli-illasta fuksien selvään tiistaihin Idan saunalla, mikä ei ollutkaan ihan niin selvä. Tähän syksyyn on mahtunut kaikenlaisia tapahtumia ja vaikka kaikissa on aina hauskaa ollut, ehdottomina kohokohtina mieleeni on kuitenkin jäänyt esimerkiksi KTTO:n fuksiaiset, missä sain heilua ympäri kaupunkia krokotiilipuku päällä ja voiton saattelemana ryhmällämme on nyt kunnia järjestää KTTO:n pikkujoulut. Toinen kohokohta oli mökkireissu, missä heitin viimeinkin talviturkkini pois, jos kahlaamista kauppiksen edessä olevassa suihkulähteessä ei lasketa mukaan. Mieleeni on jäänyt hyvin myös fuksisitsit, joissa menetin sitsineitsyyteni sekä roomalaiset, missä tulin myydyksi orjaksi. Lisäksi yksi fuksisyksyni kohokohtia


Kapitaali · 40

Aineenvaihtajat

TEKSTI ja KUVAT Julia Müller

Meidät päästetään liian lepsulla Ville Voutilainen 22 vuotta

Pääsin vuosi sitten opiskelemaan valtio-oppia Helsingin yliopistoon. Huomasin kuitenkin nopeasti, ettei se ollut minun juttuni. Jatkuva kyseenalaistaminen tuntui vieraalta, sillä lukio-opintojeni painotus oli matemaattis-luonnontieteissä. Kaipasin konkreettisempaa lähestymistapaa, minkä taloustieteen matemaattisuus mahdollistaa. Valtioopin tutkintorakenne edellyttää paljon valinnaisia opintoja, joita jo fuksivuotena kannustettiin ottamaan. Päätin lukea kansiksen kursseja ja innostuin aiheesta. En ole katunut päätöstäni, mutten ole täysin vakuuttunut siitä, missä talousalaa haluan opiskella. Oppiaineen parhaita puolia ovat opiskelukaverit, ja on hienoa, että tutkintoon istuu ryhmätyöskentely niin luontevasti. Se mikä itseäni taas ei miellytä, on kurssien liian alhainen vaatimustaso. Taloustieteellä on suhteellisen kehittynyt teoreettinen pohja. Tästä syystä oppiaineemme kurssit tulisi mielestäni rakentaa niin, että ne haastavuudellaan ja laadukkaalla kontaktiopetuksellaan motivoisivat opiskelijoita todella oppimaan taloustieteen perusperiaatteet.


41 · Kapitaali

Vähemmän valmiita vastauksia Pekka Salminen 22 vuotta

Ehdin lukea kansista kaksi vuotta, ennen kuin vaihdoin yhteiskuntapolitiikkaan. En sano, ettei taloustiede olisi miellyttänyt, vaikkei se itselleni se paras vaihtoehto ollutkaan. Syynä päätökseeni oli, että löysin omasta mielestäni mielenkiintoisempia aineita. Tietysti matematiikan iso osuus taloustieteessä vaikutti valintaan, kun siihen ei niin suurta paloa ole. Etsin uutta pääainetta käymällä eri johdantokursseja, sekä tutustuin netissä tutkintorakenteisiin. Yhteiskuntapolitiikka tuntui sopivalta ja perusopinnot käytyäni oppiaineen vaihto onnistui. Päätös tuntuu tällä hetkellä oikealta ja olen innoissani uusista kursseista; erityisesti kaupunkitutkimus on vienyt mukanaan. Onhan yhteiskuntapolitiikkaa aikamoista hyvinvointivaltion pelastustiedettä ja se on ihan mukavaa. Opiskelu on lisäksi hyvin keskustelevaa ja asioita käydään läpi yhdessä. Tykkään siitä, että valmiita vastauksia harvoin annetaan ja omaa ajattelua pitää jatkuvasti jalostaa. Toisaalta mielestäni kansiksen vahvuus on juuri tutkinnon selkeys. Opiskelijat käyvät tietyt kurssit ja kokeeseen pitää opetella tietyt laskut. Joskus koen olevani uuden oppiaineeni kursseilla ulallani, kun esseen aiheet annetaan; siinä on ihan eri tavalla tyhjän päällä.

Monitieteisyys ja historiallinen perspektiivi houkuttivat Tiina Juvonen 24 vuotta

Vuosi vapaaehtoistyötä Ugandassa selkeytti ajatukseni siitä, mitä todella haluan opiskella. Luettuani kaksi vuotta kansista, vaihdoin kehitysmaatutkimukseen tiedekunnan sisäisen vaihdon kautta. Kehitysmaatutkimuksessa houkuttivat monitieteisyys ja historiallinen perspektiivi. Toisaalta en myöskään kokenut olevani riittävän lahjakas kansantaloustieteen matematiikkaan. Kansiksen opetus valtsikassa ei myöskään ole kovin käytännön läheistä ja suuret aloittajamäärät ovat tietysti haaste. Opetus kehitysmaatutkimuksessa tapahtuu melko pienissä ryhmissä ja luennoilla käydään paljon keskustelua. Uskallan myös väittää, että opettajat tuntevat meillä oppilaansa aika hyvin. Näin kynnys mennä kysymään mieltä askarruttavista asioista on matala. Olen ollut oppiaineen vaihdosta tyytyväinen, mutta myös iloinen, että voin yhä sisällyttää taloustiedettä opintoihini. Kehitysmaatutkimus ja kansantaloustiede ovat monessa mielessä linkittyneitä toisiinsa.


Kapitaali · 42

6 kysymystä Kuka presidenttiehdokas kirjoitti ilmastonmuutoksesta seuraavasti? “Suomen tilanne on suhteellisen hyvä. Olemme syrjässä pahimmilta myrskyiltä ja sateilta. Sateiden lisääntyminen ei ole ongelma, jos ne pysyvät jossakin kohtuudessa. Kuivuuskaan ei pahemmin haittaisi, kun meillä riittää kasteluvettä. Ilmaston lämpeneminen pikemminkin parantaa kuin heikentää Suomen maatalouden kilpailukykyä.” (Ilkka 26.1.2007)

2

Minä vuonna koettiin seuraavat tapahtumat? * Kreikan pääministeri Papandreu erosi terveyssyistä. * Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten. * Paavo Lipponen lausahti Mauri Pekkariselle kuuluisaksi tulleen sanonnan ”nahkurin orsilla tavataan”.

3

Oikealla puolella kuvattu lintu koreilee erään maan rahoissa. Mikä maa, mikä valuutta?

4

Keille myönnettiin kaikkien aikojen ensimmäinen taloustieteen Nobel-palkinto?

Kuvat Wikimedia Commons

5

Mikä yhdistää neljää oikealla puolella kuvattua henkilöä?

6

Kenen edesmenneen taloustieteilijän ja sijoittajan nimi kertoo jonkun ottaneen fyysistä kontaktia?

VASTAUKSET: 1. Paavo Väyrynen, 2. 1996, 3. Uuden-Seelannin dollari (kuvassa esiintyy kiivilintu), 4. Norjalaiselle Ragnar Anton Kittil Frischille ja alankomaalaiselle Jan Tinbergenille (taloudellisten prosessien dynaamisten mallien kehittämisestä ja soveltamisesta), 5. He ovat kaikki opiskelleet kansantaloustiedettä Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, 6. Pentti Kouri

1

???


KTTO

PIKKUJOULUT 2011 KAIVA ESIIN KUKKAMEKKOSI JA TANSSIKENKÄSI, SILLÄ KTTO TUO LAVATANSSIT KESKELLE KUUMINTA PIKKUJOULUKAUTTA! Täältä saa piparia!!

DJ ANTON & H00P1

Alina-sali 8.12.2011 Sisään klo 19-03

2€


Kapitaali 4/11  

Vuoden viimeinen Kapitaali kertoo muun muassa sen, kuka presidenttiehdokkaista maistuu parhaalta, mitä kirjallisuutta laulava professori Ves...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you