Ă lbmotarkiivva strategiija 2020
Álbmotarkiivva strategiija 2020 Višuvdna ja figgamuš
Strategalaš deattuhusat ja mihttomearit
Álbmotarkiiva lea áššedovdi- ja bálvalanorganisašuvdna sihke humanisttalaš ja servodatdieđalaš dutkamuša guovddáš infrastruktuvra. Dat ovddida áššegirjjiide guoskevaš kulturárbevieru geavaheami áššehasa dárbbuid vuođul, doibme arkiivabarggu njunuš áššedovdin, doarju dieđalaš dutkamuša ođasmuvvi doaibmanvugiid ja ovddida dieđu rabas oažžuma.
Álbmotarkiiva 1. Ollašuhttá doaimmaid áššehasa dárbbuid vuođul buot iežas doaimmain. 2. Sihkkarastá analogalaš materiálaid, maid lea mearridan bissovaččat vurkema láhkai, daid goasttádusbeaktilis ja logistihkalaččat áššáigullevaš vurkema ja buorida daid geavahanálkivuođa, nu ahte ovddida materiálaid digiterema sirdinproseassa oassin. 3. Ovddida almmolaš hálddahusa elektrovnnalaš arkiverema ja oassálastá aktiivvalaččat bissovaš vurkema guoskevaš čovdosiid ovddideapmai. 4. Fállá áššegirjedieđu ođđasisgeavaheami ovddideaddji bálvalusaid bissovaččat vurkejuvvon digitálalaš materiálaid ja registtardieđu várás. 5. Dovdá dutkanproseassa nuppástusaid ja váldá vuhtii daid ásahan gáibádusaid
Árvvut Álbmotarkiivva árvvut vuođđuduvvet riikkaviidosaččat dohkkehuvvon oppalaš olmmošlaš árvvuide sihke arkiivasuorggi ja dutkanservoša ámmátetihkalaš vuođđojurdagiidda. Álbmotarkiivva doaimma bagadallet čuovvovaš guovddáš árvvut: 1. Rabasvuohta ja luohttámuš 2. Objektivitehta 3. Iešráđálašvuohta
3
iežas bálvalusaide ja doaimmaide dutkamuša infrastruktuvran. 6. Ovddida digitálalalš áššegirjedieđu modearna ođđasisgeavaheami, nu ahte oassálastá riikkadási ja rikkaidgaskasaš dutkanfidnuide ja iežas elektrovnnalaš bálvalusas váldá atnui daid bohtosiid. 7. Sihkkarastá virgeoapmahašmateriálaid vurkema lassin nu realisttalaš historjjágova go vejolaš, vai sáhttit hábmet dárbbašlaš luohttehahtti, objektiiva ja doarvái áššegirjedieđuid oažžuma priváhta sektora ja riikkavulošservodaga eará doaibmiin ja priváhta riikkavuložiin. 8. Ovddida áiggis ja báikkis iešráđálaš elektrovnnalaš áššehasbálvalusaid dehalamos iežas bálvalankánalan. 9. Ovddida ovttalágan, riikkadási doaibmanvugiid vajálduhttekeahttá guovloguovdásaš čanusjoavkkuid ja bálvalandárbbuid. 10. Fuolaha iežas bálvalusaid ekonomalašvuođas ja goasttádusovttalágášvuođas, nu ahte váldá vuhtii suvdilis ovddideami vuođđojurdagiid. 11. Ovddida bargiides máŋggabealat ja áigáiheivvolaš áššedovdamuša sihke bargoveaga bargoburesveadjima.
3.
Čielga kriterat ja proseassat analogalaš ja elektrovnnalaš materiálaid válljemii ja digiterejuvvon analogalaš materiála duššadeapmai dahje doalaheapmai nu, ahte ođđa arkiivasaji ii leat šat dárbu ráhkadit. 4. Ollašuhttit sajuštan- ja bálvalanlogistihkka analogalaš materiálaid lágádusdásis 5. Bálvalalusbuvttadeamis ávkkástallat ovdagáttoheamit dálá teknologiija. 6. Priváhta áššegirjedieđuid proaktiivvalaš skáhpponpolitihkka ja intensiivvalaš oktasašbargu eará priváhtaárkiivadoaibmiiguin. 7. Aktiivvalaš, innovatiivvalaš ja máŋggabealat oktasašbargu strategalaš guimmiiguin. 8. Ávkkástallat ovdagattoheamit álbmotoasálašvuođa digitálalaš áššegirjedieđuid geavahanálkivuođa ja ođđasisgeavaheami ovddideamis. 9. Doaimma plánemis, ovddideamis ja jođiheamis ávkkástallat oppalaš ráhkadusmálle. 10. Gulahallamis geavahat beaktilis elektrovnnalaš gulahallankánala ja sosiálalaš media. 11. Bargoveahkaplánen ja guhkesáigge rekryterenpolitihkka, mii deattuha áigáiheivvolaš máhttima ja aktiivvalaš bargolonuheami.
Strategiija ollašuhttima vuogit 1. 2.
Čujuhat resurssaid strategiija deaddočuoggáid ja mihttomeriid mielde. Čielga, áššedovdi ja áigáiheivvolaš norbma- ja informašuvnna-bagadallan.
Doaibmabiras Suoma servvodat vuođđuduvvá dihtui ja dan ávkkástallamii. Álmmolaš
4
hálddahusa doaimma guovddáš oassin leat diehtovuogádagat ja daid sisttisdoallan diehtu. Dáidu atnit ávkin dieđu lea dehalaš gilvonákcadahkki, man ekonomalaš mearkkašupmi deattuhuvvá ovddežis. Mávssolaš mihttomearri jagi 2020 rádjai lea, ahte diehtu lihkada sávnnjehemit almmolaš hálddahusa diehtovuogádagaid gaskkas.
iešguđetlágan diehtošlajáid sáhttit ovttastit nubbi nuppiide. Almmolaš hálddahus fállá riikkavuložiidda ja fitnodagaide buriid ja ollislaš elektrovn nalaš virgeoapmahašbálvalusaid, mat ovddiduvvojit oktasaččat ja áššehasaid dárbbuid vuođul. Čohkket áššehálddašeapmai gullevaš doaimmaid. Almmolaš hálddahusa organisašuvnnaide dárkkuhuvvon oktasaš elektrovnnalaš arkiivabálvaleapmi doarju hálddahusa proseassaid ja ovddida áššegirjedieđuid geavaheami dutkamis ja servodatlaš mearrádusdahkamis.
Oaiveministtar Juha Sipilä ráđđehus lea linjen rađđehusprográmmastis Čovdosiid Suopma (su. Ratkaisujen Suomi) (29.5.2015), ahte seamma diehtu jerrojuvvo almmolaš hálddahusa áššehasain dušše oktii. Ollašuvadettiin dát ođasmahttá vuđolaččat almmolaš dieđu geavaheami ja hálddašeami, jođálmahttá hálddahusa doaibmanproseassaid ja rahpá vejolašvuođaid riikkavuložiid dárbbuin vuolgi čuozihuvvon bálvalusaid ovddideapmai. Rabas almmolaš diehtu addá maiddái priváhta suorggi doaibmiide vejolašvuođa ovddidit dáid bálvalusaid fitnodatdoaimma dáfus gánnáhahtti vugiin.
Beavttálmahttit diehtovuogádagaid semánttalaš oktiidoaibmivuođa digitaliseremiin ja automatiseremiin hálddahusa proseassaid ja oktasaš diehtoráhkadusaiguin. Proseassaid ovddideamis dehalaš lea organisašuvnna iešráđálašvuohta. Elektrovnnalaččat šaddi dieđu vurket oppa dan eallingearddi áigge. Iešbálvaleapmi deattuhuvva áššehasbálvalusas, go riikkavuložat, dutkit ja eará dieđu dárbbášeaddjit sáhttet ohcat bálvalusas ieža almmolaš dieđuid. Geavahanráddjejuvvon dieđu ohcu ja ođđasis geavaheapmi eaktudit nana identifiserema ja doaibmi lohpegeavadagaid. Registtardiehtu ráhkada servodaga guovddáš diehtoresearvva, man ávkkástallama oktasaš geavahanbálvalusat jođálmahttet ja beavttálmahttet.
Almmolaš hálddahusa buvttadan diehtomateriálaid oažžuma ja ođđasisgeavaheami ovddidat stáhtaráđi 3.3.2011 dahkan vuođđojurddamearrádusa mielde. Suoma almmolaš diehtoresearvvaid almmustahttit mašenkoodalaš hámis, nuvttá ja čielga geavahaneavttuin jagi 2020 rádjai. Go rahpat hálddahusa doaimma ja dieđu, de sihkkarastit riikkavuložiid ja riikkavulošorganisašuvnnaid vejolašvuođa váldit oasi servodaga ovddideapmai. Diehtoresearvvaid rahpamis oažžut stuorámus ávkki, go
Resussaid bidjan dutkamuša infrastruktuvr raide ja dieđalaš diehtohálddašeapmai lassána fámolaččat sihke Suomas ja riikkaid-
5
gaskasaččat. Dutkanbohtosiid, dutkandáhta ja dutkanmetodaid rabasvuođa ovddidat dutkanetihka ja láhkamearrádusaid ásahan rájáid siste. Dutkama rabasvuođa lasiheami ulbmilin lea diehtaga luohttehahttivuođa, čađačuovgivuođa ja váikkuhanmuni buorideapmi sihke dutkanbohtosiid beaktilut ávkkástallan. Elektrovnnalaš arkiveren sihkkarastá elektrovnnalaš áššegijrjedieđuid oktilasvuođa ja elektrovnnalaš dieđu luohttehahttivuođa.
ja ahte, arkiivalága nuppástus ja ođđa priváhtaarkiivaláhka boahtá fápmui jagi 2017 álggus. Juos ođasmahttin boahtá fápmui arkiivalágádusa namman šattašii Álbmotarkiiva ja eanagodde-arkiivvain boađášedje Álbmotarkiivva doaibmasajit. Álbmotarkiivii gullevaš Sáme árkiivva namma ja erenoamáš bargu sámiid áššegirjjálaš kulturárbbi gáhttedeaddjin doalahuvvošii. Árvaluvvon Álbmoarkiivaláhka dahká vejolažžan boarásmuvvan birehálddahusmálle burgima ja arkiivalágádusa resurssaid beaktilis ávkkástallama dilis, mas stáhta bušeahttamearreruđaid ossodat unnu. Árvaluvvon priváhtaarkiivvaláhka beavttálmahttá bealistis Álbmotarkiivva ja stáhtaveahki oažžu arkiivvaid oktasašdoaimma, čielggasmahttá bargojuogu ja doarju oktasaš skáhpponpolitihka ja oktasaš bálvalusaid ovddideami.
Kultuvra ja diehtaga digitálalaš diehtoresearvvaid hálddašeami ja oažžuma sihke daid guhkesáiggevurkema ollašuhttit ovttas muitoorganisašuvnnaiguin. Arkiivvaid, girjerájuid ja museaid dárbbašan bálvalusaid buvttadat oktasaš oppalaš ráhkadusa mielde.
Arkiivalágádusas Álbmotarkiivan– strategiija ja dan čuovvun
Mearrádus Álbmotarkiivva oktasaš guovddášarkiivva huksemis Mikkelii sihke Álbmotarkiivaláhkii gullevaš vuoigatvuohta duššadit vihkkedallama vuođul digiterejuvvon áššegirjjiid dahket vejolažžan analogalaš materiálaid vurkema ja bálvalandoaimma logistihkalaš plánema ja ollašuhttima riikkadásis. Jos bissovaččat vurkejuvvon materiálaid viiddis digiteren oassin virgeoapmahaččaid lágas mearriduvvon arkiivasirdimiid ollašuvvá dahká dat vejolažžan dan, ahte fásta vurkema várás heivvolaš arkiivasaji ii šat dárbbaš ráhkadit analogalaš materiálaid várás guovddášarkiiva gárvvásmuvvama
Almmolašhálddahusa ođasmuvvi doaibmangeavadagat eaktudit arkiivalágádusa doaimma organiserema nu, ahte dat sáhttá vástidit beaktilit dasa gullevaš lágas mearriduvvvon doaimmain, ollašuhttá bealistis ráđđehusprográmma mihttomeriid sihke doarju dieđalaš dutkamuša dan dehalaš oktasaš infrastruktuvrran. Arkiivalágádusa ođasmahttimis guovddáš lea arkiivaláhkamearrádusaid oppalašođastusa ollašuvvan. Lea árvaluvvon, ahte jagi 2016 áigge fápmui boahtá láhka Álbmotarkiivvas
6
maŋŋá. Guovddášarkiiva váldo geavahussii jagi 2018.
mahttimin ja dahkamin ovttageardánabbon iežas geavahanproseassaid, ja dahkamiin vejolažžan sosiálalaš metadieđu buvttadeami ja maiddái buoridemiin materiálatiippaguovdásaš bálvalusaid. Álbmotoasálašvuohtavuođuid fállat áššehasaid geavahussii vai sosiálalaš metadiehtu lassána ja mášeniin indentifiserejuvvon teakstasisdoalut ordnašuvvvet.
Arkiivalágádusa vuoigáiduhttinprográmma váikkuhusat čuhcet ovddeža gievrrabut doaimmaide, vaikko geavadagaid ovddideapmi lea seamma áigge vealtameahttun. Go doaibmabiras rievdá, de dát ásaha stuorra hástalusaid Álbmotarkiivva ođasmahttimii strategiijas ásahuvvon mihtomeriid mielde. Eandalii dutkanja ovddidandoaimma ruhtadit dattege mearkkašahtti oasis olggobeale, gilvalahtton ruhtademiin.
Digitálalaš materiálaid geavahat iešbálvaleapmin. Geavahanlobiid ohcan ja geavahanráddjejuvvon digitála materiála fierbmegeavaheapmi eaktudit iežas identifiserema, mas ávkkástallat almmolaš hálddahusa oktasaš čovdosiid. Álbmotarkiivva fierbmebálvalusat doibmet kanálan maiddái analogalaš materiálaid diŋkomis ja geavaheamis.
Álbmotarkiivva strategalaš mihttomeriid ollašuvvama árvvoštallat iešárvvoštallama vuođul, mii ollašuhttojuvvo jagi 2017 ja lassin gaskaárvvoštallama vuođul, mii ollašuhttojuvvo guovddášarkiivva geavahussii váldima maŋŋá jagi 2018. Daid vuođul strategiija aiddostahttit báhcán doaibmaáigái. Strategiijabaji loahpas ollašuhttit riikkaidgaskasaš árvvoštallama, man ávžžuhusaid atnit ávkin čuovvovaš strategiija plánemis, mii bistá jahkái 2025.
Álbmotarkiiva ovddida dutkánlágádusaiguin, registtarvirgeoapmahaččaiguin ja dutkanservošiin oktasaš riikkadási registtarmáteriálaid geavahanlohpebálvaleami, mii buhtte dálá áiggi doalvu ja organisašuvnnii čatnašuvvan lohpegeavadagaid. Bálvaleapmi buorida ja dahká máŋggabealagabbon registtarmateriálaid geavaheami ja jođálmahttá dutkanproseassa. Dutkamuša buvttadan diehtu lea maiddái jođáneabbot ja áigáiheivvolabbot geavaheamis servodahkkii gullevaš mearrádusdahkamis.
Áššehasaid dárbbuid vuođul elektrovnnalaš bálvalusat Álbmotarkiivva bálvalusbuvttadeami ođasmahttit vástidit buorebut nuppástuvvi dutkanproseassa ja eará áššehasjoavkkuid gáibádusaide. Álbmotarkiiva ovddida elektrovnnalaš bálvalusaidis ovddeža álkibun geavahit oktasabarggus áššehasaiguin ja kulturárbevierrogietti doaibmiiguin ođas-
Álbmotarkiivva materiálaid dehalamos áššehaslaktagin doaibmá árkiivamateriála geavahusa dárbbuide ráhkaduvvon riikkadási digitálalaš girjeráju (KDK)
7
áššehaslavtta Finna, man oktavuhtii ordnet elektrovnnalaš dutkanproseassa doarju bálvalusaid. Finna bokte buoridat arkiivamateriálaid geavaheami áššehasaid dárbbuid vuođul.
ahte dat mearrida almmolaš hálddahusa bissovaččat vurkejuvvon áššegirjedieđuin. Hálddahusa substansabargguide laktáseaddji diehtovuogádagaid ja registtariid diehtosisdoaluid vurket bissovaččat digitálalaš hámis.
Álbmotarkiivva ja guđa stáhtaveahkkearkiivva ráhkadan AHAA-bálvaleami viiddidat almmolaš hálddahusa ja eará arkiivadoaibmiid atnui ja das figgat ráhkadit ollislaš áššegijrdieđuid metadiehtoresearvva, mii ovddida maiddái metadieđuid olggosaddima rabas dáhtan.
Bissovaččat stáhtahálddahusa hálddus leahkki vurkejuvvon analogalaš materiála meari árvvoštallat ođđasis nu dárkilit go vejolaš ja sirdinbadjái ásahat áigetávvala. Vuolggasadjin lea, ahte analogalaš materiála, man sirdit bissovaš vurkensadjái, digiteret oassin sirdinproseassa. Sirdi organisašuvnnat vástidit digiterengoluin. Seammás meroštallat analogalaš hámis vurkejuvvon materiála ossodat. Digiteren buorida mearkkašahttiláhkai materiálaid oažžuma ja ráhkada doaibmamii guoski šaldi analogalaš ja álgolektrovnnalaš materiálaid gaskii.
Norbma - ja informašuvnda -bagadallan Válljenpolitihkkii ja -strategiijai vuođđuduvvet áššegirjedieđuid bissovaš vurkema guoskevaš mearrádusat ja priváhta materiálaid skáhpponpolitihkka dorvvastit ollišlaš, objektiiva ja doarvái buorre gova servodagas ja dan doaibmiin dutkamuša geavahussii.
Evttohuvvon nuppástus arkiivaláhkii dahká vejolažžan analogalaš materiálaid duššadeami digiterema maŋŋá almmá ahte áššegirjjiid duođastusfápmu rievdá. Digiterejuvvon materiála duššadan - ja doalahankriterain ja analogalaš materiálaid kulturhistorjjálaš árvvus bargat riikkaidgaskasaš čielggadusa, mas govvidat riikkaidgaskasaš vurkengeavadagaid ja bissovaččat analogalaš hámis vurkejuvvon materiála ossodaga. Analogalaš materiálat eai duššaduvvo ovdal čielggadusa gárvvásmuvvama ja dasa vuođđuduvvi meroštallamiid dahkama. Mihttomearrin lea, ahte sullii 80–90 % sirdojuvvon ođđa materiálas sáhttášii duššadit digiterema maŋŋá oassin sirdinproseassa.
Álbmotarkiivva áššegirjehálddahusa bagadallama ulbmilin lea áššegirjjiid bissovaš seailuma, geavahanálkivuođa ja oažžuma sihkkarastin ja ahte dat čuohcá áššegirjedieđu oppa eallingearddi hálddašeapmai erenoamážit elektrovnnalaš doaibmabirrasis. Diehtovuogádagaide gullevaš ráhkaduvvon diehtu lea geavaheamis maiddái sierra rabas almmolaš dieđu mihttomeriid mielde. Álbmotarkiiva ovddida almmolaš hálddahusa elektrovnnalaš arkiverema nu,
8
Riikkaidgaskasaš oktasašbargu ja ovddidandoaibma
áššegirjjiide gullevaš kulturárbevieru gáhttemis vástideaddji Unescn Máilmmi muitu-prográmmas.
Riikkaidgaskasaš doaibma lea oassi Álbmotarkiivva guovddáš doaibmaproseassaid. Riikkaidgaskasaš oktavuođaid bargun lea sihkkarastit Álbmotarkiivva máhttima áigáiheivvolašvuođa ja oktiisoahppilvuođa riikkaidgaskasaš standarddaiguin ja geavadagaiguin. Álbmotarkiivva iežas doaimmain ja ovddideamis ávkkástallat riikkaidgaskasaš máhttima.
Álbmotarkiivva erenoamášmáhttinviidodahkan Europeana čujuhanrámas ovddidat heraldisttalaš materiálaid digiterema ja rabas oažžuma mihtomearrin hábmet oktilaš eurohpalaš vuloš heraldalaš diehtovuođu, Europeana Heraldica. Riikkaidgaskasaš dutkan- ja ovddidandoaimmaide guoski oktasašbarggu bargat, nu ahte oassálastit EU-oktasašbargofidnuide. Fidnuid boađusin šaddet oktasaš vuođut, mat ovddidit modearna dutkanproseassa sihke digitálalaš materiálaid geavahanálkivuođa ja oažžuma. Lasihat davviriikkalaš oktasašbarggu. Guovddáš oktasašbargovuogit leat elektrovnnalaš bálvalusat, dutkandiehtovuođuid ovddideapmi ja digitálalaš materiálaid ođđasisgeavaheami ovddideaddji fidnut, maidda ohcat olggobealde ruhtadeami.
Riikkaidgaskasaš doaimma deaddočuoggát leat davviriikkalaš oktasašbargu, Eurohpa uniovnna lahttoriikkaid gaskan bargojuvvon oktasašbargu sihke Riikkaidgaskasaš arkiivaráđi (ICA) doaibma. Suoma guoski áššegirjjiid skáhppon Ruošša arkiivvain lea goasttádusbeaktilis vuohki skáhppot guovddáš dutkanmateriálaid koordinerema bokte suopmelaš dutkiid atnui. Álbmotarkiiva lea buohtastahttimis riikkaidgaskasaččat eará Davviriikkaid riikkadási árkiivalágádusaide. Strategiijalaš mihttomearrin lea, ahte Álbmotarkiiva buot doaimmat ovddastit buori davviriikkalaš dási. Ovddideami čuovvut ja árvvoštallat jievddalaččat ollašuhtton, doaimma iešguđege surggiid, ollišlaš doaimmahannávccaid árvvoštallama (benchmarking) vuođul.
Álbmotarkiiva váldá oasi riikkadási ja riikkaidgaskasaš guoibmefidnuide, mat ávkkástallet semanttalaš webbi teknologiija ja ontologiijaid vai áššegirjedieđu ođđasisgeavahanárvu lassána.
Arkiivadoaibma priváhtaarkiivasektoris
Álbmotarkiiva váldá oasi kulturopmodaga gáhttema dihtii ollašuhtton riikkaidgaskasaš oktasašbargui eandalii Unesco ja riikkaidgaskasaš Blue Shield –organisašuvnna olis. Deadduhus lea
Álbmotarkiivvas lea guovddáš sajádat priváhtaarkiivadoaibmaviidodagas. Priváhtaarkiivadoaibma vuođđuduvvá doaibmaviidodaga eará doaibmiiguin
9
Álbmotarkiiivva áššedovdamuša nannen ja resurssaid hálddašeapmi
ráhkaduvvon oktasaš skáhpponpolitihkkii, miii meroštallá guđege doaibmi bargguid ja mihttomeriid priváhta arkiivvaid ja áššegirjjiid skáhppomis, vurkemis ja geavahussii addimis. Skáhpponpolitihkka dahká vejolažžan guhkesáigge ja proaktiivvalaš doaibmama ja buorida ekonomalaš beaktilvuođa. Oktasašdoaimma mihttomearrin lea sihkkarastit virgeoapmahašmateriálaid dievasmahtti oažžun priváhta sektora ja álbmotservvodaga sierra doaibmiin ja priváhta riikkavuložiin nu, ahte váldá vuhtii maiddái materiálaid guovloguovdásaš ovddasteami.
Digitalisašuvdna eaktuda ođđalágan dieđuhálddašeami áššedovdamuša ja bargiid jotkkolaš skuvlema sihke Álbmotarkiivva olggobeale, nuppástuvvi doaibmabirrasa dovdama. Áigáiheivvolaš rusttetinfrastruktuvrra ja bargoveaga gulahallandáidui giddet erenoamáš fuopmášumi. Álbmotarkiivva doarjjadoaimmat fállet proaktiivvalaččat bálvalusaid vástusurggiide. Álbmotarkiivva resurssain mearkkašahtti oassi boahtá bušeahttaruhtadeami olggobeale fidnuin. Álbmotarkiiva nanne fidnudáidduidis ja bidjá resurssaid olggobeale ruhtadeami skáhppomii ja hálddašeapmai. Doaibmasajiid geavaheamis váldit vuhtii suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid riskerekeahttá álbmotlaččat mearkkašahtti áššegirjjálaš kulturárbevieru doalaheami. Álbmotarkiivva gulahallan lea áššehasaid dárbbuid vuođul ja dan mihttomearrin lea lasihit Álbmotarkiivva beakkánvuođa. Seammás gulahallan bálvala Álbmotarkiivva jođiheami, buorida doaimma siskkáldas koordinašuvnna sihke doarju strategalaš mihttomeriid juksama. Beavvtálmahttit siskkáldas gulahallama, nu ahte dahkat áigesoahppilin ja oktilažžan rusttegiid ja doarjut ođđa doaibmanvugiid oahppama.
Álbmotarkiiva bagadallá ja bearráigeahččá priváhta stáhtadoarjadaga oažžu arkiivvaid doaimma ja mieđiha daid doaimmaide jáhkásaččat stáhta bušeahtas dán dárkkuhussii čujuhuvvon mearreruđaid priváhtaarkiivalága meroštallan vuođustusaid vuođul. Álbmotarkiiva doarju fásta stáhtadoarjaga oažžu priváhta arkiivvaid doaimmaid mášolaš plánema, man mihttomearrin lea sadje- ja diehtovuogádatčovdosiid goasttádusbeaktilvuohta. Dehalaš ráđđin priváhtaarkiivalága mihttomeriid juksamis leat stáhtadoarjjaarkiivvaid skáhpponpolitihkka, oppalašráhkadus ja doaibmasadjestrategiija. Álbmotarkiiva válmmaštallá ovttas eará priváhtaarkiivvaid vuostáváldi doaibmiiguin riikkadási doaibmamálle digitálalaš priváhtaarkiivvaid vurkemii ja bissovaš elektrovnnalaš vurkemii.
10