PPY_4_2025

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

osoitteessa businessoulu.com

BusinessAsemalta saat kaikki yritysja työnantajapalvelut

Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on:

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• starttiraha

• startup-toiminta

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

• kansainväliset osaajat

• rekrytoinnin tuet

• kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ yritysrahoitus maksuttomat valmennukset vienti ja kansainvälistyminen

• omistajanvaihdokset

• muutosturvapalvelut

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• vihreä siirtymä

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

• toimitilat ja yritystontit investointimahdollisuudet

TOIMIALAPALVELUISTA

JA VERKOSTOISTA

• toimialakohtainen kehittäminen

• vienti- ja messumatkat

• klusteritoiminta

• Oulun innovaatioallianssi

Lue lisää: businessoulu.com

Monipuolinen kattaus tapahtumia

BusinessOulun kalenterista löydät yrityksille ja niiden työntekiöille sekä työnhakioille suunnattuja tapahtumia ja valmennuksia.

BusinessOulun tapahtumakalenterin löydät osoitteesta: tapahtumat.businessoulu.com

p. 08 558 55810 businessasema.com

Uusikatu 52, 90100 Oulu avoinna arkisin klo 9-16 info@businessasema.com

Lentoliikenneeläämarkkinoista,eitoiveista

MARJOKOLEHMAINEN

Toimitusjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Oulun lentoliikenteessä eletään aikaa, jossa monet tutut totuudet ovat murtuneet. Vaikka vaikuttamistyötä on tehty vuosia, reittien saaminen on ollut vaikeaa. Lufthansa lopetti Münchenin lennot, ja vuodenvaihteessa Discovery Airlines vetäytyy Oulusta liian alhaisen täyttöasteen vuoksi.

Tuore Kasvun suunta kyselymme osoittaa samalla, että 66 prosenttia yrityksistä pitää logistiikassa kustannusten hallintaa tärkeimpänä kasvun tekijänä. Vain 14 prosenttia uskoo, että uudet lentoreitit vauhdittaisivat kasvua. Tämä ristiriita kertoo, miten haastavaa lentoliikenteen kehittäminen on markkinaehtoisesti ja erityisesti liikematkustukseen nojaten. Hintataso on noussut suureksi esteeksi. Lentoliput voivat olla kohtuullisia, jos ne ostaa ajoissa, mutta lähempänä matkaa hinnat karkaavat. Esimerkiksi Oulu–Helsinki–Oulu maksoi kaksi viikkoa ennen matkaa 630 euroa, kun taas Oulu–Krakova–Oulu maksoi viisi kuukautta aiemmin ostettuna 430 euroa.

Tämä havainnollistaa, miten lyhyellä varoitusajalla tehty matkustus on tullut yrityksille lähes mah-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Botnia Print

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

dottomaksi ja ohjaa valintoja pois lentokoneesta.

KILPAILUN PUUTE korostaa ongelmaa. Norwegian lentää ympäri vuoden Rovaniemelle, mutta ei Ouluun ollenkaan. Reittiä tukee erityisesti Rovaniemen vahva kansainvälinen matkailu, jonka talvikauden kysyntä nostaa koko vuoden volyymia.

Oulussa kysyntä jakaantuu tasaisemmin, eikä se tuota halpalentoyhtiöille samaa varmuutta. Ilman kilpailua hinnat eivät laske, ja ilman hinnanlaskua kysyntä ei kasva. Tämä on todellinen muna-kana-ilmiö.

Yritysten on ollut vaikea arvioida omaa lentotarvettaan tarkasti. Aikataulutoiveet tiedetään, mutta matkustustarpeiden kokonaiskuvaa on vähemmän. Tämä kannattaa huomioida, kun alueesta kiinnostuneiden investoreiden kanssa neuvotellaan. Jos saamme ennakkotietoa työvoiman liikkumisesta ja projektien matkustustarpeista, voimme välittää lentoyhtiöille paremman kuvan kapasiteetin kasvupotentiaalista. Tarkka data on markkinaehtoisenkehityksenedellytys.

Samaan aikaan matkailun eteen tehdään enemmän kuin koskaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi on valtava mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja rakentaa vetovoimaa, joka vaikuttaamyös lentoyhtiöidenpäätöksiin. Vuosi ei saa jäädä yksittäiseksi ilmiöksi, vaan sen on toimittava ponnahduslautana tuleville avauksille.

Kun matkailu ja investoinnit kasvavat rinnakkain, syntyy kriittinen massa, joka voi tehdä Oulusta aiempaa houkuttelevamman lentokohteen. Lisäksi reittilennot eivät ole ainoa keino edistää matkailua, kyllä charter-lentojen kauttakin saataisiin kiinnostusta alueellemme lisää.

ENSI VUOSI avaakin jo uusia mahdollisuuksia. Air Baltic käynnistää suoran Riikan yhteyden ja vahvistaa Oulun eurooppalaisia yhteyksiä. Finnair lisää istumapaikkoja Oulu–Helsinki välille kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.

Nämä avaukset osoittavat, että markkina elää ja Oululla on mahdollisuutensa. Nyt on tärkeää varmistaa, etteivät ne jää hetkellisiksi. Lentoyhteyksien kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Se vaatii sit-

keyttä ja ymmärrystä markkinan toiminnasta. Samalla puhtaampi lentoliikenne etenee. Uudet koneet ja polttoaineet vähentävät päästöjä, ja ekologisuus paranee vuosi vuodelta. Tämä parantaa lentämisen houkuttelevuutta. Alueellemme lentoyhteyksien kehittäminen on kilpailukyvyn ydinkysymyksiä. Jos haluamme kasvaa ja rakentaa kansainvälistä tulevaisuutta, meidän on varmistettava, että Ouluun on helppo tulla ja täältä on helppo lähteä. Tämä työ on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.

HALLITUKSEN JÄSENELTÄ

Yhdessätekemistä positiivisellaasenteella

Uutena Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen jäsenenä haluan tuoda esille sen potentiaalin mikä tällä alueella on. Koen, että alueellamme on eriomainen mahdollisuus lisätä yhteistyötä yli rajojen. Yhteistyön lisääminen yritysten, kuntien, oppilaitosten sekä yrittäjien välillä antaa meille mahdollisuuden osoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta.

Hyvänä esimerkkinä ovat datakeskusten ja vihreän siirtymän investointien kiinnostus aluettamme kohtaan. Nämä isot hankkeet vaativat saumatonta yhteistyötä yli kuntarajojen. Tiivistämällä sekä parantamalla yhteistyötä, kommunikointia ja positiivisen ilmapiirin kulttuuria saamme vielä paljon enemmän irti tulevaisuuden investoinneista sekä luomme kasvua ja yritteliäisyyttä alueelle.

Yrittäjien ja kuntien välinen elinkeinolupaus on yksi toimenpide siihen millä saadaan yhteistyötä ja ilmapiiriä yritysmyönteisemmäksi ja sitä kautta positiivisuutta luotua. Kuusamo, Pyhäjoki ja Kempele ovat elinkeinolupauksen jo allekirjoittaneet ja useassa kunnassa ollaan jo hyvässä vauhdissa. Kannustan loppujakin paikallisyhdistyksiä yhdessä kuntien kanssa aloittamaan prosessin heti alkuvuodesta 2026.

Positiivinen asenne ei tarkoita ongelmien ohittamista, vaan se tarkoittaa tahtoa löytää niihin parempia ratkaisuja. Kun yrittäjät, kunnat ja oppilaitokset kulkevat samaan suuntaan, syntyy positiivinen ilmapiiri. Se houkuttelee investointeja ja luo työpaikkoja sekä uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestön tehtävä on varmistaa, että näin tapahtuu ja haluan omalla panoksellani olla sitä varmistamassa.

Keväällä 2026 on kuntabarometri kysely. Hyvä yrittäjä, kun vastaat kyselyyn, niin mieti mitkä asiat ovat oikeasti hyvin juuri tällä hetkellä ja keskity niihin. Jokaisella vastauksella on merkitystä. Toivon että jokaisesta kunnasta tulee runsaasti vastauksia ja sitä kautta saadaan Pohjois-Pohjanmaa nostettua Suomen kärkikolmikkoon tuloksissa. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vahvistaa alueen ilmapiiriä ja luoda uskoa tulevaan. Kun keskitymme mahdollisuuksiin ja teemme yhdessä, Pohjois-Pohjanmaa on paikka, jossa yrittäjyys kukoistaa ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Tehdään tästä yhdessä paras mahdollinen paikka olla yrittäjä.

MIKAMATTILA Hallituksen jäsen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

KAIKILLE YRITTÄJILLE JA YRITTÄJIEN KUMPPANEILLE

Hyvää joulua!

Vastuullisuutta verkkokauppaan

Kuluttajalta vaaditaan nyt harkintaa: Kannattaako hänen tilata maailman ääristä epäeettisesti tuotettua ja halpaa tavaraa, joka ei välttämättä täytä EU:n turvallisuusstandardeja?

Hätälä uuteen aikakauteen

Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saanut Jaana Isohätälä johtaa kalajätin seuraavaan aikakauteen. Hätälä Oy on kasvanut Oulun torikaupasta maan johtavaksi kalanjalostajaksi.

Yrittäjä ja taiteilija samoissa saappaissa

Vuoden yksinyrittäjäksi valittu Sami Mustonen on yrittäjä ja taiteilija samoissa saappaissa. Hän pyrkii tuomaan töissään esille Oulun seutua ja paikallisuutta.

17 18 20

Uusi ja tehokas malli rekrytointiin

BusinessOulu panostaa tehokkaaseen rekrytointimalliin, joka on saattanut jäädä monelta yrittäjältä ja työnhakijalta huomaamatta. Siinä yritykset hakevat työntekijää.

Vaala isojen investointien äärellä Vaala-seminaarissa pohdittiin Vaalan kunnan tulevaisuutta ja paikallisten yritysten mahdollisuuksia mittavien data- ja energiahankkeiden tiimoilta.

PPY ja Pohde virittävät yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja hyvinvointialue Pohde virittävät yhteistyötä sujuvoittamaan ostopalveluja ja turvaamaan yritysten asemaa kilpailutuksissa.

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

ESTER VAN DAM

YRITTÄJÄT

KYSYY

Miten kauppa käy joulun aikaan?

Onko joulusesonki vuoden kiireisintä aikaa? Jos joulun alla ei ole kiirettä, mitä yrityksissä tehdään hiljaisina päivinä?

KOONNUT: ANNA RAUDASKOSKI

Vuoden tärkein sesonki

Joulukauppa on päivittäistavarakaupalle vuoden tärkein sesonki. Joulukaupan merkitys on suuri koko vuoden myynnilliseen menestykseen. Joulukauppa on ennen kaikkea luottamuskauppaa, jolla mitataan onnistuminen asiakastyytyväisyydessä koko vuoden ajalta.

Valmistautuminen jouluun alkaa jo kesällä muun muassa kinkkujen ennakkotilausten merkeissä ja valmistautuminen jatkuu käytännössä koko syksyn ajan. Erittäin tärkeä sesonki siis meille. Ei ole hiljaista!

Mika ja Jaana Sara K-Supermarket Pekuri

Aikaa suunnitella tulevaa vuotta

Joulukauppa ei muuta merkittävästi yritykseni toimintaa. Joulunalusaika on hiukan rauhallisempaa ja syynä on se, että tarjoan stailauspalveluja kuluttajille ja yrityksille yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa. Lisämaustetta tuo työni liikkuva luonne, alueena miltei koko Suomi.

Yritykseni tarjoaa yksittäisiä palveluja kuluttajille

Oulussa: värianalyysejä, meikinopastuksia, juhlameikkejä ja kestopigmentointia. Näitä teen ihan normitahtiin myös ennen joulua. Lahjakorttimyyntiä on jonkin verran. Kun on hiukan rauhallisempi kausi edessä, on hyvä suunnitella ja valmistella tulevaa vuotta. Tänä vuonna olen jo aloittanut uusia kuvioita, ja niihin on nyt aikaa paneutua kunnolla. Joulunaika merkitsee minulle rauhoittumista vuoden vaihteeseen.

Auli Hedman Luccaconsult

Sesonkeja ympäri vuoden

Joulunaika ei rautakaupassa aiheuta suurta piikkiä, mutta selkeästi ihmiset panostavat jouluun ja jouluistavat kotejaan. Ylipäänsä talvella asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia.

Ihmiset ostavat mökeille ja koteihin sisustustavaroita. Valaistukseen ja saunomiseen panostetaan, ja talvella tarvitaan myös tarvikkeita muun muassa pihatöihin. Tämän vuoden hitti on ollut akkulumilapio.

Keväisin ja kesäisin ihmiset tekevät enemmän esimerkiksi piharakennustöitä, ja nuo vuodenajat ovat meillä kiireisimmät.

Meillä on erilaisia sesonkeja ympäri vuoden. Kaupankäynti on ollut piristymään päin tänä vuonna, ja uskomme, että trendi jatkuu myös tulevana vuonna. Olemme pyrkineet pyhittämään viikonloput perheen yhteiseen aikaan.

Iiro Takala

K-Rauta Välivainio

Joulu ei lisää asianajotoimiston kiireitä

Joulukauppa ei näy asianajotoimistossamme Finsta Oy:ssä mitenkään erityisesti. Sesongit eivät vaikuta yrityksemme toimintaan mitenkään merkittävästi.

Loppuvuosi on toki kiireinen, mutta yleensä kiire johtuu jo aiemmin vastaanotetuista asiakkaiden toimeksiannoista.

Otamme kuitenkin vastaan uusia toimeksiantoja myös tähän aikaan vuodesta, jotta on sitten myös vuodenvaihteen jälkeen työstettäväksi uusia projekteja. Hiljaisia päiviä ei siis loppuvuonnakaan ole.

Jouni Gauriloff Finsta Oy

Todella kiireistä aikaa

Joulun alla Vanilliinissa on aina todella kiirettä. Joulunalusviikot on varattu täyteen yleensä jo kuukausi, kaksi aikaisemmin. Asiakkaat tykkäävät olla kauniina joulun aikaan, joten se tietää minulle kiirettä. Myös lahjakorttien sekä lahjapakkausten myynti kiihtyy koko joulukuun ajan. Yleensä ovi käy viikkoa ennen joulua hyvinkin tiheään. Myynnin kannalta on vuoden kovin sesonki, aika lailla tasoissa toukokuun kanssa, jolloin on äitienpäivä sekä valmistujaisjuhlia. Ei ole hiljaista!

Kaisuleena Joenväärä

Kauneus- ja Hyvinvointipalvelut Vanilliini

Vastuullisuutta verkkokauppaan

·

Moni suomalainen valitsee kiinalaisen verkkokaupan, vaikka kotimaiset yrittäjät tarjoavat vastuullisemman ja kotimaista taloutta tukevan valinnan.

Tänä vuonna Suomeen tulleesta 28 miljoonasta verkkokauppalähetyksestä 98 prosenttia saapui Kiinasta. Tämä ilmenee Tullin tilastoista, jonka mukaan kiinalaisten verkkokauppalähetyksien määrä ei ole enää hallittavissa.

–Emme enää pysty varmistamaan, että tuotteet ovat turvallisia. Mikään erillinen tehovalvonta ei maksaisi itseään takaisin, Tullin pääjohtaja Sami Rakshit kertoi Kauppalehdelle.

Tuotteiden turvallisuutta on tutkinut esimerkiksi Kaupan liitto, joka teki koeostoja suositulta Temumarkkinapaikalta. Yksikään tilattu tuote ei täyttänyt eurooppalaisia vaatimuksia.

Puutteet turvallisuudessa näkyvät myös eurooppalaisten kuluttaja-

järjestöjen tuoteturvallisuustesteistä, joissa monet kiinatavarat eivät täytä EU:n turvallisuusstandardeja.

Vähäarvoisten tavaroiden tuonti EU:n ulkopuolelta kasvoi nopeasti

vuonna 2024 ja kasvu yli tuplaantui vuoden 2025 tammi–syyskuussa. Kaupan liitto arvioi Suomen menettäneen jopa satoja miljoonia veroeuroja EU:n ulkopuolelta tila-

Kun asiakas ostaa pienyrittäjältä, hän ei tue kasvotonta jättiyritystä, vaan suomalaista ja oululaista yrittäjyyttä.

Maarit Marttila Muoti Maarian yrittäjä

tuista ostoksista, verrattuna siihen, että ostokset olisi tehty kotimaisista kaupoista.

–Veromenetykset syntyvät, kun kuluttaja ohittaa kotimaisen työn ja yritystoiminnan kustannukset ostamalla tuotteita kiinalaisista verkkokaupoista, jotka eivät maksa Suomeen työn veroja tai yritysten maksamia yhteisöveroja, avaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja

Perheyritystarjoaa vaihtoehdon

Oulun ydinkeskustassa sijaitsevalla Muoti Maarialla on ollut verkkokauppa koko yrityksen neljävuotisen taipaleen ajan. Vaatealalla pitkään toiminut Maarit Marttila toimii yrittäjänä tyttäriensä Merimaarian ja Kiiramaarian kanssa. –Suurille jättiverkkokaupoille ja muille kansainvälisille toimijoille, yksittäinen tilaus ei merkitse juuri mitään. Pienelle perheyritykselle jokainen tilaus on ilonaihe ja merkki siitä, että joku on valinnut meidän tuotteemme ja luottanut meidän tekemiseemme, Marttila kertoo.

Muoti Maarian verkkokaupasta tehdään tilauksia ympäri Suomen, ja osa tilauksista lähtee myös ulkomaille. Asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen, tilausten pakkaaminen ja markkinointi pyörii mukana kivijalan arjessa.

–Monet selaavat tuotteita ensin netistä ennen kuin tulevat paikan päälle. Nykykuluttaja odottaa, että liikkeellä on verkkokauppa, se luo luottamusta liikkeeseen ja parantaa asiakaskokemusta.

Vastuullistavaatekauppaakivijalassa

Vaatekaupan tuotteet tulevat eurooppalaisilta pitkään toimineilta yrityksiltä. Marttila tuntee tavarantoimittajiensa toimintatavat, ja kertoo useita esimerkkejä Muoti Maarian edustamien merkkien vastuullisuusteoista.

–Esimerkiksi puuvillan annetaan nykyään kuivua itsestään, ei käytetä sähköä tai ylimääräistä vettä. Nahka otetaan tuotteisiin jo teurastetuista eläimistä, joten ylijäämänahka pääsee käyttöön. Marttila kertoo pienen yrittäjän pärjäävän pikamuotia vastaan keskittymällä asioihin, joita suuret toimijat eivät voi kopioida. Tuotteiden laadun ja kestävyyden lisäksi asiakaspalvelu on kaikki kaikessa. –Meille on tärkeää, että asiakkaat näkevät keitä olemme ja että teemme työtä sydämellä. Kun asiakas ostaa pienyrittäjältä, hän ei tue kasvotonta jättiyritystä, vaan suomalaista ja oululaista yrittäjyyttä.

Verkkokauppa on ollut Maarit Marttilan yrityksen strategiassa alusta asti. Merimaaria-tytär työskentelee kaupalla ja Nala-koira on paikan pomo.

Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto CorGroupille

Oululainen terveysjätti tavoittelee miljardin rajan rikkomista liikevaihdossa

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaettiin tänä vuonna terveyspalveluita tarjoavalle oululaiselle Cor Groupille, puolustusteknologiaan erikoistuneelle Sensofusionille Tuusulasta ja sahatavaran tuottajalle ja jalostajalle Versowoodille Vierumäeltä.

Voittajakolmikkoa yhdistää vahva halu kasvaa. Cor Group havittelee lähitulevaisuudessa miljardin

CorGroup-konserni

Perustettu 1988

Perustaja: Jarmo Kangas, Olli Karhi, Ilari Kerola ja Teppo Lindén

Toimitusjohtaja Teppo Lindén

Kotipaikka Oulu

rajan rikkomista liikevaihdossa. Toimitusjohtaja Teppo Lindén pitää tavoitetta luontevana eikä edes kovin yltiöpäisenä.

–Olemme päässeet puolen miljardin liikevaihtoon kasvamalla 10–25 prosenttia vuosittain. Siihen nähden tavoitteemme ei tunnu mahdottomalta. Miljardin liikevaihtoon meidän tarvitsee enää kaksinkertaistaa liikevaihto pitem-

mällä aikavälillä, Lindèn laskee. Kasvu sinällään on Cor Groupille toiminnan lähtökohta ja itsestäänselvyys.

–Se mahdollistaa tuotekehityksen, Lindén kuittaa.

Pienimuotoinen sotekatastrofi

Hän on kiinnostuneena seurannut hyvinvointialueiden kamppailua sellaisten ongelmien kanssa, jotka olisi pitänyt ratkaista jo useampi vuosikymmen sitten.

–Nyt rahat on loppu. Näyttää väkivaltaiselta, kun hyvinvointialueilla samaan aikaan sekä säästetään että tehdään rakennemuutosta, Lindén kuvailee.

Työntekijöitä: 4 100

Liikevaihto: 471 miljoonaa euroa (2024)

Liikevoitto: 31 miljoonaa euroa (2024)

Hän arvioi, että nyt kärsivät ne, jotka odottavat hoitoaan hoitojonoissa. Hoitojonot kuitenkin todennäkäisesti lyhenevät nopeasti, kun rakennemuutos saadaan valmiiksi.

–Lopulliseksi haasteeksi jää haja-asutusalueilla asuvien ihmisten palvelut. Heidän palvelujensa kehittäminen kestää pitempään ja

siellä asuvat ihmiset myös joutuvat kärsimään pitempään.

Lindén uskoo, että sote-uudistus olisi voitu hoitaa paljon paremminkin aiemmalla ajoituksella.

–Nyt asiat hoidetaan pienimuotoisen katastrofin kautta eikä se näytä kovin siistiltä.

Lääkärienluotsaama kasvuyhtiö

Cor Group on kasvanut neljän lääketieteen opiskelijan perustamasta opaskirjoja julkaisevasta yrityksestä monialaiseksi terveys- ja hyvinvointialan konserniksi.

Cor Group on enemmistöomistajana muun muassa Coronaria- ja Silmäasema-ketjuissa sekä Kuntokeskus Liikussa. Oululaisyritys on myös vähemmistöomistaja useissa startupeissa, jotka ovat erikoistuneet terveyspalveluihin.

Lindénin mukaan omistajien tavoitteena on tarjota laajasti laadukkaita terveys- ja hyvinvointipalveluita suomalaisille. Menestyksen taustalla on yrittäjien vahva näkemys, rohkeus haastaa vallitsevia toimintamalleja, asiakaslähtöisyys ja yrittäjähenkinen kulttuuri.

–Meidän omistajakolmikollamme on kaikilla lääkärikoulutus ja teemme asioita innostuksesta yrittäjyyteen. Tämän kokoista ja näköistä palvelua ei tarjoa mikään muu yritys Suomessa, Lindén kertoo.

–Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on yksi tärkeimmistä palkinnoista. On todella hienoa, kun meidät noteerataan vuosien työstä ja urasta, hän jatkaa.

Näyttää väkivaltaiselta, kun hyvinvointialueilla

samaan aikaan sekä säästetään että tehdään rakennemuutosta.

Teppo Lindén Toimitusjohtaja, Cor Group

Cor Groupin liikevaihto oli viime vuonna 471 miljoonaa euroa ja liikevoitto 31 milj. euroa. Palkinnot jaettiin Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaalassa Tampereella lauantaina 25. lokakuuta.

–Viime vuonna Cor Group sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon ja on mahtavaa, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen ehdottama yritys pärjäsi näin erinomaisesti valtakunnallisessa kilpailussa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Risto Huovinen

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

PETRI SIIKANEN

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittanut Cor Group on oululainen konserni, joka luo palveluja suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuvassa yrityksen perustajat Ilari Kerola, Teppo Lindén (toimitusjohtaja) ja Olli Karhi.

Rohkeus,juuretjauusisukupolvi

Maakunnallisen

yrittäjäpalkinnon

saanut Jaana Isohätälä johtaa kalajätin seuraavaan aikakauteen ·

Rakennus-, LVIS- ja kiinteistöala; asuntosijoittajat, lyhyt- ja pitkäaikaisvuokraus

Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen yrittäjäpalkinto myönnettiin tänä vuonna Hätälä Oy:lle, joka on kasvanut Oulun torikaupan alkuaskelista Suomen johtavaksi kalanjalostajaksi.

Palkinnon vastaanotti toimitusjohtaja Jaana Isohätälä, joka aloitti tehtävässään keväällä. Hän myös edustaa yrityksen neljättä sukupolvea.

Isohätälä korostaa, että tunnustus kuuluu ennen kaikkea yrityksen henkilöstölle.

–Tämä on koko Hätälän porukan palkinto. Minä olen vain kasvot, joka saa sen vastaanottaa. Palkinto on myös tunnustus kalastajille ja yhteistyökumppaneillemme, hän sanoo.

Yrityksen kasvu on vaatinut rohkeutta ja uudistumista. Viime vuosien kasvun taustalla on ollut strategisesti merkittäviä päätöksiä. Taloudellisesti haastavina vuosina yritys rauhoitti nopean kasvun jälkeistä vauhtisokeutta ja keskittyi laittamaan perusprosessit kuntoon.

"Yrityksen johtamiseen kuuluu vaikeita päiviä ja unettomia öitä, mutta vastapainona isoja onnistumisen tunteita. Suureen epävarmuuteen tarvitaan vastapainoksi suurta uskoa tekemiseen”, kuvailee Jaana Isohätälä ison yhtiön johtamista.

Johtoa uudistettiin, ja ulkopuolinen toimitusjohtaja johti strategiatyötä ennen sukupolvenvaihdosta. Toisen kalanfileeraus linjan hankinta Hätälällä osoittautui merkittäväksi kasvun mahdollistajaksi.

Tämä on koko Hätälän porukan palkinto. Se on tunnustus myös kalastajille ja yhteistyökumppaneillemme.

Isohätälä on ollut yrityksen hallituksessa yli kymmenen vuotta ja toiminut sen puheenjohtajana ennen toimitusjohtajuuttaan. Hänen akateeminen taustansa ja työvuodet yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä näkyy hänen itsensä mukaan analyyttisenä ja kuuntelevana työotteena sekä kriittisenä ajatteluna.

–Johtajan tärkein ominaisuus on kyky kuunnella, oppia toisilta ja analysoida keräämäänsä Isohätälä kiteyttää johtamisfiloso fiansa.

Pidemmälle jalostetut kalatuot

teet kasvattavat koko ajan suosiotaan. Kuluttajat arvostavat helppoutta ja se on huomioitu myös Hätälän tuotekehityksessä. Silti kokonainen kala on yhä yrityksen myyntihitti, erityisesti vähittäiskaupan kampanja-aikoina. Alalla vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat kriittisen tärkeitä. Hätälällä auditoinnit, testaukset ja sertifikaatit ovat arkipäivää. Kalan alkuperä pystytään jäljittämään hyvin tarkkaan ja kalastajien tarinoita on esitelty yrityksen nettisivuillakin.

Tahdotko kirjanpitoasi hoitamaan henkilön, joka OIKEASTI tietää mitä tekee?

kotimaan vähittäiskaupasta ja ammattikeittiöistä että kansainvälisiltä markkinoilta – erityisesti KeskiEuroopasta. Suhde suomalaisiin vesistöihin ja kalastajiin on kuitenkin kaiken perusta. Hätälä tekee yhteistyötä yli 400 suomalaisen ammattikalastajan kanssa.

Isohätälä toivoo, että suomalaiset arvostavat vesistöjämme ja kotimaista kalaa ja löytävät uusia keinoja käyttää kalaa mahdollisimman monipuolisesti.

Kasvuavähittäiskaupasta jaammattikeittiöistä inkolmivuotisuunnitsekä

–Kala on arkeen ja juhlaan, Isohätälä sanoo.

Naisetyrityksen selkäranka

Isohätälä on yrityksen ensimmäinen naispuolinen toimitusjohtaja,

JaanaIsohätälä

Hätälä Oy:n toimitusjohtaja huhtikuusta 2025

Hätälän hallituksen puheenjohtaja 2023–2025

Hallitustyössä mukana yli 10 vuotta

Suomen kielen maisteri ja filosofian tohtori kasvatustieteistä

Työskennellyt aiemmin Oulun yliopistossa tutkimusopetus- ja johtotehtävissä

• Luottamustoimia: Oulun kaupunginvaltuutettu, Oulun kaupunginhallituksen jäsen ja BusinessOulu johtokunnan puheenjohtaja vuosina 2017-2021

• Perheessä kaksi lasta, harrastaa kuntosalia

mutta naiset ovat aina olleet osa yrityksen selkärankaa. Isohätälän äiti, mummo, veljien vaimot ja monet suvun naisista ovat olleet osa yritystä sukupolvien ketjussa. Hän rohkaisee nuoria naisia hakeutumaan perinteisesti miesvaltaisille aloille. Hänen oma mottonsa on ollut työuralla, että rohkeus ja uteliaisuus vievät pitkälle. Neljännen polven tekijänä hän kertoo, että kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, sillä työ opettaa tekijäänsä. Yhteistyössä osaajien kanssa saa itsekin kasvaa.

Kyky ajatella kriittisesti ja uskallus mennä mukavuusalueen ulkopuolelle on johtamisessa Isohätälän mukaan avainasemassa. Sesonkien aikaan yritys työllistää jopa 300 henkilöä. Joulumyynti on vuoden intensiivisin jakso, joten juuri nyt kiire on kovimmillaan.

Toimitusjohtajan arjen maadoittajina ovat 5- ja 7-vuotiaat lapset sekä kuntosalitreeni, joka toimii loistavasti aivotyön vastapainona. Haastatteluhetkelläkin salikassi odottaa työhuoneessa työpäivän päättymistä.

Lähiruokaa pukinkonttiin Anna lahjaksi aito pohjoissuomalainen lähiruokalahja!

Henkilökunnalle, asiakkaille, sidosryhmille tai läheisillesi.

TILAA HETI TAI OSTA VERKKOKAUPASTA! TOIMITUKSET 2.12. 2025 ALKAEN. www.viskaalin.fi/tilaukset Huom. yli 25 kpl tilauksista -5%, yli 50 kpl tilauksista -10% ALE. Viskaalin lihatuotepaketit sisältävät tilan parhaita tuotteita.

www.viskaalin.fi

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Jaana Isohätälä

SUSANNA MENDELIN-SONNY

"Ainakannattaayrittää"

·

Vuoden nuori yrittäjä on Peswin Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pellikka

Vuoden nuori yrittäjä Peswin Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pellikka on kilpailuhenkinen ja periksiantamaton. Hän on aina luottanut omaan tekemiseensä.

Pellikka on häkeltynyt saamastaan tunnustuksesta, joka on aina ollut hänen tavoitteenaan.

–Olen tutustunut aiemmin palkittuihin henkilöihin. He ovat menestyneet myös myöhemmin urallaan. Tämä kertoo minulle, että suuntani on oikea.

Yrittäjäksi Pellikka ryhtyi vuonna 2017 toiminimellä. Peswin Oy:n hän perusti vuonna 2019.

–En ole käynyt juurikaan kouluja, mutta opiskelen työssäni päivittäin pari tuntia. Ahkeruus on vienyt minua eteenpäin ja se, että olen tehnyt aina paljon töitä.

Pellikka kiittää yksinhuoltajaäitiään ja isovanhempiaan, joilta hän on oppinut työn tekemisen. Esikuvina ovat toimineet myös Pellikan ensimmäisten työpaikkojen yrittäjät.

Vuoden nuori yrittäjä, toimitusjohtaja Peswin Oy Minun ei tarvitse osata kaikkea, vaan olen koonnut ympärilleni eri alojen asiantuntijoita.

Tuomas Pellikka

–Kiitän myös puolisoani, joka mahdollistaa sen, että saan toimia yrittäjänä.

Pellikalla on selkeä tavoite siitä, mihin hän haluaa yritystään Peswin Oy:ä luotsata.

Toimivanteollisuuden mahdollistaja

Teollisuuden alalla toimiva Peswin Oy:n mahdollistaa sen, että suomalainen teollisuus toimii.

Yritys hoitaa teollisuuslaitosten huoltoa ja tekee mekaanista kunnossapitoa yksittäisestä laakeroinnista kokonaisiin huoltoseisakkeihin. Se myös tekee laitetarkistuksia sekä purkaa ja kierrättää teollisuuden laitteita.

Pellikka valitsi alan, koska yrityksen perustaminen ei vaatinut pääomaa.

Pellikka sanoo suoraan, että ensi vuoden aikana tavoitteet ovat korkealla. Onnistuminen vaatii paljon hyviä sidosryhmiä ja kumppaneita. Pellikalla on vahva usko siihen, että he tuplaavat liikevaihdon ja vakauttavat asemansa markkinoilla.

–Kun kävin aloittelevana yrittäjänä yritysneuvojalla, minulla ei

ollut mitään varallisuutta. Aloin rakentaa yritystä tuttujen ihmisten kanssa. Aloitusvuonna liikevaihtomme oli miljoona euroa.

Peswin Oy on pieni toimija isolla markkina-alalla. Henkilöstöä yrityksessä on reilut 30. –Me olemme pieni vene isoilla markkina-aalloilla. Meille sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin ja luoviminen eteenpäin on helpompaa kuin isommille toimijoille, koska heidän on vaikeampi tehdä nopeita muutoksia.

Yritys on satsannut näkyvyyden kasvattamiseen ja verkostoitumiseen. Kilpailijoihin nähden Peswin Oy on asenteeltaan sellainen, että epäonnistumista ei hyväksytä.

–Suomessa on tällä hetkellä paljon yt-neuvotteluja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi meidän yritykselle uusien työntekijöiden rekrytoinnin. Työmarkkinoille tulee ytneuvotteluiden myötä paljon kokeneita työntekijöitä.

Vapauttaja vastuuta

Pellikalle yrittäjyys on osa identiteettiä ja tapa elää. Hän tekee työ-

tään sydämellään ja nauttii siitä. –Yrittäjyyden myötä tulee vapaus, mutta sen rinnalla myös vastuu. Nautin vastuusta. Yrittäjyyden eteen täytyy tehdä uhrauksia ja kestää kipua. Toisaalta minun ei tarvitse osata kaikkea, vaan olen koonnut ympärilleni eri alojen asiantuntijoita.

Vaikka Pellikka on yrityksen omistaja, hän ei ole rakentanut yritystä itsensä varaan. Hän on sitä mieltä, että koskaan ei näin kannata tehdäkään. Hyvinvoinnistaan Pellikka pitää huolta liikunnalla ja sillä, että puhuu avoimesti asioista.

–Puhun asioista avoimesti, jotteivat ne patoudu sisälle ja vaikuta hyvinvointiini.

Yrittäjyydestä haaveileville Pellikka sanoo, että aina kannattaa yrittää.

–Jos sitten tuntuu siltä, ettei yrittäjyys ole oma juttu, niin siitä kannattaa luopua. Väkisin ei kannata jatkaa.

Yrittäjyys on ollut Tuomas Pellikalle selkeä tavoite nuoruudesta lähtien. Pellikka on tehnyt aina ahkerasti töitä ja nauttinut siitä.

MARI RYTILAHTI

Vainionpää IoT BKRY:n tiloissa Kempeleessä.

Tietokoneet ja elektroniikka tulivat ohjelmistokehittäjä Toni Vainionpäälle tutuiksi jo nuoruudessa harrastusten kautta. Työuran ensimmäinen vuosikymmen vierähti varastotöissä, mutta nuoruuden haave IT-alasta ei jättänyt rauhaan. Ajatus alanvaihdosta johti lopulta ohjelmistoalan perusopintoihin. Työpaikan saaminen oli kuitenkin haastavaa ja epävarmuus omasta osaamisesta painoi mieltä. Niinpä Vainionpää hakeutui Opiframen järjestämään RekryKoulutukseen. – Alussa jännitti, että miten tässä pärjää, kun ryhmässä oli jo alalla työskennelleitä konkareita ja meitä, jotka vasta suuntasimme alalle. Meidät kaikki huomioitiin kuitenkin todella hyvin ja tasavertaisesti, hän muistelee.

Vainionpää suoritti työharjoittelunsa IoT BKRY:llä, jossa opitut taidot pääsivät heti testiin. Työnantaja antoi tehtävät ja perehdytti, minkä jälkeen sai vapaasti tehdä itse. Jos ongelmia tuli, työkaverit auttoivat. RekryKoulutuksen jälkeen yritys tarjosi myös kauan kaivatun työpaikan.

AINUTLAATUINEN TAPA REKRYTOIDA

IoT BKRY on Kempeleessä toimiva ohjelmistoyritys, joka keskittyy IoT-ympäristöön sekä rakennusautomaation ja sulautettujen laitteiden tuotekehitykseen. Yritys työllistää kuusi ohjelmistokehittäjää.

– Aluksi hieman epäröimme, onko RekryKoulutus oikea tapa rekrytoida, mutta huoli osoittautui turhaksi. Otimme harjoitteluun kaksi opiskeliaa, jotka osoittautuivat aktiivisiksi, motivoituneiksi ja oma-aloitteisiksi, kertoo toimitusjohtaja Kai Kämäräinen

Työnantajalla on keskeinen rooli RekryKoulutusten järjestämisessä, sillä koulutukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työnantajan, työvoimaviranomaisen ja koulutusorganisaation kanssa. Vastuunjako on selkeä: koulutusorganisaatio vastaa teoriaopetuksesta ja työnantaja huolehtii työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulutuksessa ei suoriteta tutkintoja eikä niiden osia.

RekryKoulutus avasi tien IT-alalle

RekryKoulutukset ovat työelämälähtöisiä koulutuksia, joista hyötyvät sekä työnantajat että työnhakiat. Työnhakialle ne tarjoavat ketterän väylän työelämään ja työnantajalle tehokkaan keinon saada osaavaa työvoimaa. Käytännönläheinen koulutus toteutuu pääosin työpaikalla.

Opiskelialle koulutukset ovat maksuttomia, mutta työnantaja osallistuu hankintakustannuksiin. – Hankintakustannus on työnantajalle käytännössä niin pieni, että sen vuoksi ei kannata jättää mahdollisuutta hyödyntämättä. RekryKoulutus on ainutlaatuinen ja riskitön mahdollisuus löytää osaavaa työvoimaa, Kämäräinen toteaa.

YKSILÖLLISESTI RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA

RekryKoulutukset ovat aikuiskoulutusta ja tarkoitettu työttömille, työttömyysuhanalaisille sekä alan vaihtajille. Aiempi osaaminen toimii uuden oppimisen perustana. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen edellyttämä osaamistaso. Pitkään RekryKoulutusten parissa työskennellyt asiakkuuspäällikkö Jussi Riihiärvi Opiframelta vahvistaa tämän.

– Koulutuksen alussa kartoitetaan opiskelian lähtötaso, jota peilataan yrityksen tarpeisiin. Sen pohjalta räätälöidään opiskeltavat sisällöt. Tavoitteena on, että opiskelia työllistyy yritykseen, Riihiärvi kertoo.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on tärkeä osa koulutusta, mutta lähiopetuksellakin on merkityksensä.

– Lähiopetus auttaa opiskelioita ryhmäytymään ja palauttamaan arkeen rutiineja, jotka saattavat kadota työttömyysjakson aikana. Lisäksi opiskeliat sparraavat toisiaan ja antavat vertaistukea, mikä lisää opiskelumotivaatiota. IT- ja ICT-alojen RekryKoulutukset kuuluvat suosituimpien joukkoon, mutta malli soveltuu kaikille aloille. Riihiärvi ennakoi RekryKoulutusten

Hyödynnä BusinessOulun työnantajapalveluja

a Lue lisää BusinessOulun työnantajapalveluista: businessoulu.com/ tyonantajat

a Työnhakioille suunnatut työvoimakoulutukset löydät Työmarkkinatorin Oulun aluesivulta osoitteesta: tyomarkkinatori.f

lyhenevän ja täsmentyvän tulevaisuudessa. Työmarkkinoilla osaamisen päivittäminen on arvokasta valuuttaa, joka mahdollistaa joustavan siirtymisen työtehtävästä toiseen. Hän kannustaa yrityksiä hyödyntämään koulutuksia.

– Työnhakioilla on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, jonka he antaisivat mielellään yritysten käyttöön. Juuri tässä RekryKoulutukset ovat enemmän kuin paikallaan.

Toni Vainionpään alanvaihto on malliesimerkki onnistuneesta RekryKoulutuksesta. Hänen sanojensa mukaan koulutus ylitti kaikki odotukset.

– Sain toivomani työpaikan, mahtavat työkaverit ja kannustavan työyhteisön. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän vaihtoehtoon. Joskus tie haaveiden ammattiin voi olla yhden RekryKoulutuksen päässä.

Kuvassa Kai Kämäräinen (vas.) ja Toni

Säihkettä ja tähtipölyä

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen palkintogaala oli yrittäjyyden juhlaa

Tilaisuus oli täynnä säihkettä ja tähtipölyä. Palkintogaalassa palkittiin Maakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla Hätälä Oy, Vuoden Yksinyrittäjänä elokuvantekijä Sami Mustonen, Vuoden nuorena yrittäjänä Tuomas Pellikka Peswin Oy ja Tsempparipalkinnon 2025 sai Minna Kontro yrittäjien hyvästä palvelusta.

Illan juonnosta ja taikashow’sta vastasi onnistuneesti Elias Kvist. Juhlatunnelmaa nosti ministeri Mari-Leena Talvitien juhlapuhe. Tuubarecords hoiti erinomaisesti illan äänet, valot, screenit ja musiikin. Maittavan ruoan tarjoili Oskarin Kellari jälleen kerran. Pikkujoulut jatkuivat yön pikkutunneille saakka Aliisa Syrjän, Happoradion ja Vesterinen Yhtyeineen säestämänä.

Seuraavan kerran juhlitaan keväällä vuonna 2027.

Vuoden 2025 Yksinyrittäjä on elokuvantekijä Sami Mustonen. Palkinnon hänelle jakoivat Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätön edustaja Jorma Ketola ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Risto Huovinen.

Vuoden nuoren yrittäjän palkinnon sai yrittäjä Tuomas Pellikka Peswin Oy:stä.

Yleisö osoittaa kunnioitusta seisten Hätälä Oy palkinnolle.

Risto Huovinen jakaa Hätälä Oy:n palkinnon.

Taiteilijajayrittäjä

Video- ja valokuvaaja

Sami Mustonen on vuoden yksinyrittäjä.

Vuoden yksinyrittäjänä palkittu video- ja valokuvaaja Sami Mustonen pyrkii tuomaan töissään esille Oulun seutua ja paikallisuutta. Mustosen haaveammatti on ollut lapsuudesta saakka ohjaaja, ja siihen hän tähtää edelleen.

Sami Mustonen pyrkii samaan töihinsä aina tarinallisuutta, koska se tuo merkityksen. Pelkkä kaunis kuva ei riitä.

–Tarina luo tunteen, joka jää mieleen. Yrityksen viesti avautuu näin katsojalle paremmin. Tarinallisuus on myös tapa, jolla itse hahmotan maailmaa.

Mustosta kiehtoo erityisesti pohjoisen Suomen arktisuus ja karuus.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiön jakama Vuoden Yksinyrittäjäpalkinto tuli Mustoselle täytenä yllätyksenä, mutta mieluisana sellaisena.

–Ehkä osasyynä valintaani on se, että olen päässyt tuomaan töissäni viime aikoina esille laajasti juuri Oulun seutua ja Pohjois-Pohjanmaata.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Risto Huovinen ja Oulun Talousalueen käsi- ja pienteollisuussäätiön edustaja Jorma Ketola perustelevat valintaa siten, että Mustonen tuottaa kunnianhimoisesti ja rohkeasti luovaa ja korkeatasoista video- ja valokuvasisältöä alalla kovasti kilpaillulla alalla, jolla teknologian kehitys on nopeaa.

Oulu2026

tuotyötä

Mustonen osaa toimia verkostoissa yrittäjien ja erilaisten toimijoiden kanssa, on aktiivinen ja innostaa muita.

Mustonen odottaa erityisesti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Tällä hetkellä hänellä on työn alla muun muassa säveltäjäpariskunnasta kertova lyhytdokumenttielokuva.

–Lähden heidän mukanaan jou-

enemmän ohjaajan töitä ja kasvattaa yritystään.

TARVITSETKO TUKIRAHAA?

vahvistanut taiteellista puoltani.

Suunnitelmissani

on laajentaa

hitaasti verkostoja ja tähdätä entistä kunnianhimoisempiin projekteihin.

Sami Mustonen Video- ja valokuvaaja

lukuussa Saksaan ja Sveitsiin. Dokumentti kertoo yhteissäveltäjyydestä.

Kehittelyssä on myös dokumenttiprojekti kolmesta maailmanluokan nuorallakävelijästä. Hanke etenee rahoitushaun kautta.

–Ensi kesänä toteutetaan myös seuraava lyhytelokuvani, jonka käsikirjoitukselle myönnettiin 20 000€ tuotantoapuraha Ou-

Yrittäjyys mahdollistaa Mustoselle sen, että hän voi tehdä taiteellista työtä. Itsensä hän kuitenkin määrittelee samassa suhteessa niin taiteilijaksi kuin yrittäjäksikin.

Mustonenkannustaa yrittäjyyteen

KAIPAATKO APUA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ?

lu2026:n ja Taiteen Edistämiskeskuksen Filmiapaja-hankkeessa. Lähipiiri on tukenut hienosti yrittäjyyttä. Sisko on Mustoselle tärkeä ja inspiroiva henkilö. Hänen kanssaan Mustonen on tehnyt myös yhteistyötä.

–Isällä on aiempaa yrittäjätaustaa, joten häneltä olen saanut vinkkejä liike-elämään. Siskon ja äidin taiteellisuus on puolestaan

Yksinyrittäjyys on tällä hetkellä toimiva yrittäjyyden muoto, mutta tulevaisuudessa Mustonen haluaisi tehdä projekteja isommalla porukalla. Suorien asiakkuuksien lisäksi hän tekee silloin tällöin yhteistyötä muiden mainostoimistojen ja tuotantoyhtiöiden kanssa, kun ne etsivät kumppania tai apukäsiä omiin tuotantoihinsa.

hitaasti verkostoja ja tähdätä entistä kunnianhimoisempiin projekteihin. Toivottavasti saan tehdä yhteistyötä eri yritysten, tekijöiden ja toimijoiden kanssa yhä laajemmin.

Mustonen kannustaa kaikkia yrittäjyydestä haaveilevia kokeilemaan siipiään yrittäjänä. Yksinyrittäjiä hän kehottaa uskomaan omaan visioon ja tuomaan rohkeasti omia ideoita esille. –Kannattaa tehdä itse asioita ja puskea sisukkaasti eteenpäin. Mustosen yritys tuottaa luovaa, korkeatasoista video- ja valokuvasisältöä eri toimialoille, kuten yrityksille, kulttuurialan toimijoille sekä julkisille tahoille.

–Tavoitteena on kehittää yritystäni entistä vahvemmaksi toimijaksi audiovisuaalisissa tuotannoissa. Suunnitelmissani on laajentaa MARI RYTILAHTI

OLETKO PERUSTAMASSA UUTTA YRITYSTÄ?

ETSITKÖ YRITYKSELLESI TILOJA TAI TONTTIA?

Teemu Haapala, elinvoimajohtaja 044 577 9037

Paula Pihlajamaa yritysasiantuntija 040 669 4876

Päivi Kennilä yrityskehittäjä 040 169 1796 Laura Kelhä kehityspäällikkö 050 309 3868

Rumpunen matkailupäällikkö 040 546 2338 Annukka Hanni-Niemikorpi työllisyyspalvelut

Sami Mustonen on yksinyrittäjä, mutta määrittelee itsensä myös taiteilijaksi. Tulevaisuudessa hän haluaisi tehdä

Yhteiselläasialla

Pirke Härkönen

Taivalkoskelta valittiin vuoden puheenjohtajaksi

–Olen otettu palkinnosta. En edes muistanut, että tällainen tunnustus vuosittain jaetaan. Olen saanut laajasti onnitteluja kollegoilta ja asiakkailtani. Se on tuntunut hyvältä. Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtaja Pirke Härkönen valittiin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien vuosikokouksessa vuoden puheenjohtajaksi. Valinta tuli Härköselle täytenä yllätyksenä. Puheenjohtajana hän haluaa luoda kannustavaa ja myönteistä ilmapiiriä. Ensimmäistä vuottaan Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Härkönen on ollut Taivalkosken Yrittäjien hallituksessa mukana jo kuusi vuotta, joista kaksi sihteerinä. Härkönen on ollut hallituksessa myös 90-luvulla. Hänen mukaansa vuoden puheenjohtajaksi ei pääse pelkästään olemalla aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

–Puheenjohtajuus vaatii muiden yrittäjien tapaamista, kuuntelemista, osallistumista ja yhteisöllisyyden luomista, Härkönen sanoo. Puheenjohtajan rooli on ollut Härköselle mieluinen. Alussa tosin piti perehtyä erilaisiin sääntöihin ja toimintatapoihin, mutta hän on sujahtanut rooliinsa luontevasti. –Pyrin edistämään kaikkien yrittäjien asemaa. Ajattelen yhteistä etua. Onhan se hienoa, että puheenjohtajana pystyn vaikuttamaan asioihin. Nyt kun sain palkinnoksi aidon nuijan, niin se tuo konkreettisesti vallantunnetta, Härkönen naureskelee.

· Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtaja Pirke Härkönen haluaa luoda yhteisöllisyyttä koko kunnassa, joten yrittäjien yhteistyö kunnan toimijoiden ja seurakunnan kanssa on oleellista.

Aktiivinenja iloinenasenne

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät valitsee maakunnan 26 paikallisyhdistyksen puheenjohtajan joukosta kerran vuodessa Vuoden puheenjohtajan. Valintaa tehdessä arvioidaan toimintavuoden aikana puheenjohtajan ja paikallisyhdistyksen toimintaa, jäsenmäärän kehittymistä, kuntayhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta.

Hyväyhteishenkitukena

Puheenjohtajana täytyy pystyä ohjaaman ja neuvomaan jäsenistöä.

Haastavimmaksi Härkönen kokee sen, miten löytää ne keinot, joilla asioihin voi vaikuttaa.

–Puheenjohtajana minun täytyy saada meidän jäsenkuntaa aktiivisemmin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Keskustelemalla asiat yleensä selviää, Härkönen pohtii.

Härkönen ottaa asioista selvää ja valmistautuu perusteellisesti palavereihin ja kokouksiin. Härköstä auttaa puheenjohtajan toimessa se, että hän on yrittäjähenkinen.

Hänellä on vuosien kokemusta ja karttunutta tietoa yrittäjyydestä. –Meillä on Taivalkosken Yrittäjissä hyvä yhteishenki. Pystymme keskustelemaan asioista avoimesti. Olen pyrkinyt hoitamaan asiat par-

haani mukaan. Pidän mielessä sen, että en päätä asioista yksin. Keskustelen hallituksen ja jäsenistön kanssa ennakkoon, jos olen menossa yhteistyöryhmään tai palavereihin.

Pyrin edistämään kaikkien yrittäjien asemaa. Ajattelen yhteistä etua.

Pirke Härkönen Vuoden puheenjohtaja

Valintaperusteissa on mainittu muun muassa, että Härkönen on aktiivisesti osallistunut aluejärjestön järjestämiin luottamushenkilötapaamisiin. Hän on energisellä, välittömällä ja iloisella asenteellaan osallistunut kaikkeen tekemiseen ja kannustanut myös muita. Härkönen on myös aktiivisesti ottanut käyttöönsä järjestön sähköiset työkalut yhdessä hallituksen jäsenten kanssa ja tehnyt aktiivisesti yhteistyötä Taivalkosken kunnan kanssa. Naapuriyhdistystenkin kanssa yhteistyö on jouhevaa. –Erityistä kiitosta Härkönen saa siitä, että hän on aktiivinen, pystyy tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa ja sujahtaa porukkaan kuin porukkaan. Tällaisella asenteella ei voi muuta kuin onnistua, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Risto Huovinen

MARI RYTILAHTI

Paikallisyhdistysten Vuoden yrittäjät 2025

Haapaveden Yrittäjät ry

Juhlapalvelu

Ruustinnanhovi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Aluteräs Oy

Iin Yrittäjät ry

Kone Jare Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

K-Supermarket Kempele

Kiimingin Yrittäjät

Maa- ja vesirakennus

Tuohimaa Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Koivurinteen Taimitarha Oy

Limingan Yrittäjät

Belakon Pinnoite Oy & Lakeuden Lähde Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

Koivulan Maito &

Juusto Oy

Oulun Yrittäjät

Hätälä Oy

Oulunsalon Yrittäjät

Suomen

Lounastuote Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Metsäpesälä Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Kuuma Kamina

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Pyhäjärven Sanomat Oy

Raahen Yrittäjät Kikahees Oy

Siikajoen Yrittäjät ry VillaNuttu Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry M .Karppanen Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry Kuljetusliike Tyni Oy

Tyrnävän Yrittäjät Hius ja kauneus Emerald

Utajärven Yrittäjät M. Kemilä Oy

Vaalan Yrittäjät ry PP-Apu Oy

Vihannin Yrittäjät ry Tmi Jarkko Kotila

Paikallisyhdistyksen Vuoden yksinyrittäjä 2025

Kiimingin Yrittäjät ry

Kauneus- ja Hyvinvointipalvelut Vanilliini Ky, Kaisuleena Joenväärä

Kuusamon Yrittäjät ry

Parturi-Kampaamo

MinTukka, Paula Pesonen

Oulun Yrittäjät

Sari Hietala

Oulaisten Yrittäjät ry

Rakennusinsinööritoimisto

Antti Mäkelä

Paikallisyhdistyksen

Vuoden nuori yrittäjä 2025

Iin Yrittäjät ry

Iin Taksikyyti Oy, Niko Ukkola

Kempeleen Yrittäjät ry

LumoCaravan Oy, Jaako Luttinen ja Joni Parkkinen

Kiimingin Yrittäjät ry

Lenny’s Kitchen Oy, Jenny Kenttälä ja Niko Leinonen

Kuusamon Yrittäjät ry

Stella Polaris Lapland Oy, Henri Mustonen

Oulun Yrittäjät

Viljami Karjula, Lännentilan Leipomo Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

TMI S. Palosaari, Sanna Palosaari

Pudasjärven Yrittäjät ry

Kuljetusliike

Pohjanrahti Oy

Raahen Yrittäjät ry

Taneli Heiskanen, Kaasu ja Sammutinhuolto Heiskanen Oy

Pohdeontärkeäkumppani

PPY:n jäsenistöstä on noin 500 yritystä, joiden toimintaan

Pohteen ostoilla on merkitystä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) luo sinnikkäästi suhteita Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen suuntaan.

–Ensi vuonna tehdään Pohteen järjestämissopimusta, joka linjaa monituottajuuden aseman maakunnassa. Järjestämissopimus määrittelee, kuinka suuren osan palveluistaan Pohde tuottaa itse ja kuinka paljon se ostaa palveluina yrityksiltä ja yhteisöiltä, PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen avaa.

PPY:n jäsenistössä on peräti noin 500 yritystä, joiden toimintaan Pohteen ostoilla on merkitystä. Siksi järjestämissopimus on PPY:lle erittäin tärkeä.

–Yritämme viedä keskustelua Pohteen kanssa siihen yhteiseen ymmärrykseen, että Pohde ja yrittäjät istuvat pöydän samalla puolella. Molempien tavoitteena on, että ihmiset saavat hyvää hoitoa, Kolehmainen linjaa.

Elinvoimalupaus käytäntöön

PPY oli lokakuussa julkistamassa Elinvoimalupausta, joka tulee Pohjois-Pohjanmaan kuntien, kaupunkien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten hyväksyttäväksi vielä tänä vuonna. Elinvoimalupaukseen ovat PPY:n lisäksi lähteneet mukaan Centria, Pohde, Jedu, KeskiPohjanmaan Yrittäjät, OAMK, OSAO, Oulun yliopisto, Oulun Kauppakamari ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

–Elinvoimalupauksen on allekirjoittanut Kuusamo ja Pyhäjoki. Kempele teki omansa jo vuonna 2024. Tavoitteena on kuntien ja yrittäjien yhteistyöllä lisätä alueen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia ja menestystä, linjaa PPY:n hallituksen puheen-

johtaja Risto Huovinen

Tavoitteena on saada Elinvoimalupaus ensi vuonna alueen jokaiseen kuntaan.

Toukokuussa valmistuvan kuntabarometrin tuloksia PPY kiertää esittelemässä 22 Pohjois-Pohjanmaan kunnassa. Barometri mittaa kuntien elinkeinopolitiikan, hankintojen, lupa-asioiden tilaa ja uusien työvoima-alueiden kykyä toimia yrittäjien näkökulmasta.

Apuaomistajanvaihdoksiin

Pohjois-Pohjanmaalla yritysten omistajanvaihdokset ovat virkistyneet viime aikoina. Selvityksen mukaan 4 000–5 000 yritystä etsii uutta yrittäjää seuraavien viiden vuoden aikana.

PPY:n omistajanvaihdosten asiantuntija Piia Lehtonen on konkreettisesti tukena sukupolvenvaihdoksessa sekä yrityksen ostossa että myynnissä.

–Olemme luomassa keskusteluyhteyden yrityksen ostajan ja myyjän välille. Piia Lehtosella on merkittävä rooli näissä alkuneuvotteluissa, Kolehmainen kertoo.

PPYneuvooyrityksiä hankinnoissa

PPY:n hankintaneuvonnassa yhteistyökumppani Juha Väyrynen auttaa yrityksiä osallistumaan julkisiin hankintoihin ja vastaamaan tarjouspyyntöihin.

–Väyrynen neuvoo julkisyhteisöjä ja kuntia parantamaan osaamistaan julkisten hankintojen järjestämisessä niin, että myös paikalliset yritykset voisivat osallistua niihin, Huovinen sanoo.

Yrittäjien tukiverkko on iso apu talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille. Järjestöpäällikkö Kirsi Anttilan ja yhteyspäällikkö

Sari Reinikainen-Laineen vetämän toiminnan periaate on, ettei yrittäjää jätetä yksin, vaan hänelle tarjotaan tukiverkon kautta palveluja ja henkilökohtaista tukea.

–Yrittäjä voi ajautua vaikeuksiin, jos iso tarjouspyyntö kaatuu, terveys pettää tai asiakkaat eivät maksa laskujaan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa hän pyytää apua, sitä helpommalla hän pääsee, Huovinen neuvoo.

PALVELUMME

Hyvinvointiaja verkostoitumista

Yrittäjien jaksaminen on paikoin lujilla. PPY tarjoaa jäsenistölleen asiantuntijapalveluiden lisäksi mahdollisuuden päästä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. –Tilaisuuksissamme käy vuosittain yli 2000 yrittäjää. Tapahtumat parantavat yrittäjien jaksamista ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua muihin yrittäjiin, kertoo Huovinen

PPY:n Nuorten yrittäjien verkosto tuo toukokuussa 2026 Ouluun valtakunnallisen nuorten yrittäjien get together tapahtuman ja noin 300–400 nuorta yrittäjää ympäri maata.

Kotipesämaahan muuttaneilleyrittäjille

–Jos intoa ja tarvetta on, PPY voi toimia maahan muuttaneiden yrittäjien kotipesänä. Verkosto voisi tarjota tukea, apua ja se olisi tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, Kolehmainen hahmottelee.

Yrittäjien toimintaan voi tutustua Suomen Yrittäjien ja PPY:n nettisivuilla peräti 138:lla eri kielellä.

Maahan muuttaneiden yrittäjien määrä kasvaa koko ajan ja PPY selvittää, tarvitaanko heille oma verkostonsa. ANNA RAUDASKOSKI

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT, KRT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT, KRT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

• Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

JAAKKO KOIVUKANGAS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja hallituksen puheenjohtaja Risto Huovinen pyrkivät viemään keskustelua Pohteen kanssa siihen yhteiseen ymmärrykseen, että Pohde ja yrittäjät istuvat pöydän samalla puolella.

PPY:n hallitus esittäytyy

PPY:n hallitus esittäytyy vastaamalla seuraaviin kysymyksiin.

1. Millainen toimija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on?

2. Millaisena PPY näyttäytyy yrittäjän silmissä?

3. Mitkä asiat PPY:n toiminnassa ja hallituksen jäsenyydessä erityisesti innostavat?

KOSKELA Go On Raahe Oy

1. PPY on alueellinen yrittäjäjärjestö, jonka tarkoituksena on parantaa 4 000 jäsenen yrittäjäarkea. Se tarjoaa laajoja verkostoja, antaa tarvittaessa tukea ja edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä.

2. Yrittäjän näkökulmasta PPY vaikuttaa aktiiviselta, jäseniä varten toimivalta yhdistykseltä, joka pyrkii tarjoamaan laajasti palveluja kuten neuvontaa ja toimivia verkostoja.

3. Minua kiinnostaa erityisesti vaikuttamistyö sekä verkostoituminen yrittäjäkollegoiden kanssa. Koen, että hallitustyöskentelyn kautta pääsen näköalapaikalle alueen yritysja elinkeinoelämään.

JUSSI RIIKONEN Videcam Oy

1. PPY on luotettava ja vaikuttava toimija, joka edustaa yli 4000 yrittäjää. Sen vaikuttamistyöstä iso osa tehdään taustalla eri organisaatioiden ja vaikuttajien kanssa.

2. Yrittäjän silmissä PPY näyttäytyy ennen kaikkea aikaansaavana ja yrittäjien etuja määrätietoisesti ajavana kumppanina.

3. Minua innostaa aktiivinen ja monipuolinen hallitus, hyvä yhteishenki sekä nopea ja selkeä päätöksenteko. Myös vuosien aikana hyvin hoidettu talous luo vahvan perustan toiminnalle.

JAN ARBELIUS Kouta Oulu Oy

1. PPY on vahva alueellinen toimija, joka pyrkii aidosti edistämään yrittäjien arkea. Edunvalvonta ja asioiden vaikuttaminen PPY:n tärkeä tehtävä. On ilo kuulua järjestöön, joka on vahva vaikuttaja.

2. PPY pyrkii olemaan aidosti läsnä yrittäjän arjessa. Apua ja tukea löytyy monella tasolla ja taholla, jos sitä tarvitaan. Hyvällä tavalla näkyvä järjestö. Pitää huolen, että ääni kuuluu oikeissa pöydissä ja toimii yhteistyösiltana kuntien ja kaupunkien välillä.

3. Vaikuttaminen ja yrittäjyyden puolesta puhuminen.

1. PPY on tärkeä alueellinen toimija, joka edistää yrittäjyyttä monella tavalla. Se toimii tärkeänä linkkinä paikallisyhdistysten ja SY:n välillä.

2. PPY:n tunnettavuus ei ole oman kokemukseni mukaan riittävällä tasolla. Yrittäjät tuntevat PPY:n lähinnä tapahtumista, mutta esimerkiksi PPY:n tekemää tärkeää vaikuttamistyötä ei juuri tunneta.

3. Oma mielenkiintoni kohdistuu ennen kaikkea kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Lisäksi minua kiinnostaa olla kehittämässä PPY:n hallitustoimintaa.

ANNUKKA KÄÄRIÄINEN

ProKaks kotityöpalvelut

1. Aktiivinen ja vaikuttava aluejärjestö, joka tukee yrittäjiä, tarjoaa palveluja ja edistää Pohjois-Pohjanmaan yritysmyönteistä toimintaympäristöä.

2. Käytännönläheisenä, helposti lähestyttävänä ja aidosti yrittäjän arkea tukevana kumppanina, joka tuo yhteen samanhenkiset tekijät.

3. Vaikuttamisen mahdollisuus, vahvat verkostot, yrittäjien auttaminen, alueen elinvoiman kehittäminen sekä oman osaamisen kasvattaminen.

RISTO HUOVINEN

Oulun Kalustehalli Oy

1. Vahva alueellinen edunvalvoja yrittäjille. Paikallisyhdistysten tuki ja turva sekä toiminnan mahdollistaja. Verkostojen luoja ja ylläpitäjä maakunnallisesti. Arvostettu toimija kuntien ja kaupunkien kanssa. 2. Edunvalvojana, koulutusten ja verkostoitumistapahtumien järjestäjänä. Apuna yrittäjän arjessa.

3. Pääsee aidosti vaikuttamaan, niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnaisesti. Lisäksi saa mahtavat verkostot ja samanhenkisten ihmisten seurassa pääsee sparraamaan omia ajatuksia yrittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Kehittää itseä ja auttaa myös muita kehittymään.

MARJO-RIITTA MÄÄTTÄ LSJ Group Oy

1. PPY on vahva tuki ja suunnannäyttäjä –yhteisö, joka auttaa yrittäjiä kasvamaan ja jaksamaan arjessa.

2.Minulle PPY näyttäytyy luotettavana kumppanina. Olen itse saanut sieltä apua, verkostoja ja ennen kaikkea tunnetta, että en ole yksin yrittäjyyden haasteissa.

3. Innostun ihmisten kohtaamisesta ja siitä, että voin tuoda Kuusamon ja koko Koillismaan yrittäjien äänen kuuluviin. Yhdessä voimme rakentaa elinvoimaista pohjoista.

1. PPY on vahva ja vaikuttava toimija, joka parantaa yrittäjien ja yritysten toimintaedellytyksiä.

2. Toivon, että yrittäjät näkevät PPY:n toimijana, joka on aidosti läsnä yrittäjän arjessa pienissä ja suurissa asioissa. Lisäksi toivon, että yrittäjät näkevät yrittäjäjärjestöön kuulumisen aidosti hyödyllisenä omalle toiminnalleen, kukin yrittäjä itselleen sopivalla tavalla.

3. Minua innostaa mahdollisuus olla luomassa yrityksille parempia toimintaympäristöjä omalla alueellamme, mutta myös valtakunnallisten verkostojen luominen yrittäjyyden eteen on erityisen kiinnostavaa.

MIKA MATTILA RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara

1. PPY on vahva ja uskottava toimija sekä mielipidevaikuttaja, joka ajaa vankasti alueemme yrittäjien asioita.

2. Yrittäjänä koen, että PPY pitää jäsenistöstään hyvää huolta. Sen järjestämät tilaisuudet ovat hyödyllisiä jäsenistölle. PPY on hyvä yhteistyökumppani eri tahojen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan Liiton kanssa tehty Elinvoimalupaus on tärkeä tapa vaikuttaa alueemme yrittäjien asioihin.

3. Haluan tuoda pienempien paikallisyhdistysten ääntä kuuluville hallituksessa.

1. ja 2. PPY on erittäin aktiivinen ja monipuolisesti yrittäjien ja yritysten etuja ajava yhdistys. Henkilökunta on todella perehtynyt alueellisiin ja tarvittaessa myös valtakunnallisten yritysten toimintaan vaikuttaviin asioihin ja päätöksentekoon. Aktiivinen yhteydenpito alueen kuntien päättäjiin, muihin yritystoimintaan vaikuttaviin tahoihin sekä alueen kansanedustajiin luo hyvät edellytykset yrityksille toimia.

3. Aktiivisten hallituskumppaneiden ja ammattitaitoisen henkilökunnan yhteinen panos alueen yrittäjien olosuhteiden edistämiseen. Hallituksen jäsenenä pääsee lausumaan oman mielipiteensä kaikkiin alueella tapahtuviin yritystoimintaan vaikuttaviin hankkeisiin ja projekteihin. Toivottavasti omalla panoksellani ja rakennusalan toimijana pystyn tuomaan jotain lisäarvoa edellä mainittuihin asioihin.

MIKKO KUKKOHOVI

Foodium Oy / Suomen Ekotalot avoin yhtiö

1. PPY on maakunnallinen toimija, jolla on laajat verkostot vaikuttamiseen. Jäsenille on tarjolla muun muassa tapahtumia ja koulutuksia. Asiantuntemusta löytyy yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin ja siksi kannattaakin ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä.

2. Yrittäjille PPY näkyy juuri tapahtumien kautta. Viestintä painottuu PPY:n lisäksi paikallisyhdistysten tapahtumiin ja Suomen Yrittäjien palveluihin. PPY tekee todella paljon yrittäjille suoraan näkymätöntä vaikuttamistyötä verkostoissa. näiden tulokset näkyvät loppujen lopuksi yrittäjille parantuneena toimintaympäristönä.

3. Olen PPY:n toiminnassa mukana pääasiassa parantamassa ja helpottamassa paikallisyhdistysten työtä, sekä tuomassa niihin asioita, joiden avulla yhdistykset pystyvät yhdenmukaistamaan ja parantamaan toimintaansa ammattimaisemmaksi hallitustyöskentelyksi.

KOONNUT: ANNA RAUDASKOSKI

JOONAS PUURUNEN Prime Sales Oy

ANNA

HARRI SAARINEN Katman Oy

MIKA LÄHTEENMÄKI ChocoSomnia

Oulun kaupunginjohtajan Ari Alatossavan mukaan ICT-teollisuus on alueen moottori. Mittavat TKI-investoinnit, investoinnit vetyyn, isot rakennusprojektit ja kulttuuripääkaupunkivuosi vahvistavat elinvoimaa.

Kasvuamaakunnan elinvoimaan

·

ICT-teollisuus ja mittavat TKI-investoinnit ovat moottoreita, jotka vahvistavat alueen elinvoimaa

Oulun kaupungintalon valtuustosali täyttyi lokakuun keskellä keskustelusta Pohjois-Pohjanmaan alueellisesta elinvoimasta ja sen rakentumisesta.

Paikalle oli kutsuttu kuntapäättäjiä, elinkeinotoimijoita, yrittäjiä ja yrittäjien sidosryhmiä.

Tilaisuuden avannut Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava kehui Oulun alueen elinvoiman tilannetta.

Hänen mukaansa ICT-teollisuus on alueen moottori, samoin kuin TKI-investoinnit, joihin panostetaan Oulussa lähes miljoonalla eurolla.

Panostus on iso, Suomessa isoin asukasta kohti, jopa kaksi kertaa yli maan keskiarvon. Panostus jättää jälkeensä esimerkiksi Vaasan, Helsingin ja Tampereen satsaukset.

Paikallisesti merkittäviä ovat myös Verso Energyn ja Oulun Energian investoinnit vetyyn sekä kolmen vetylaitoksen suunnitelmat Pyyryväisen alueelle.

Vety tuo alueelle vihreää siirtymää ja EK:n dataikkunan mukaan yli 4 000 henkilötyövuotta vuodessa Pohjois-Pohjanmaalle. Alatossava esittelee Oulun isoja rakennusprojekteja, kuten Nokian

uutta kampuksesta, ja OYSin vuoden 2030 tulevaisuuden sairaalaa.

–OYSin sairaalaympäristön ja tutkintaympäristön yhdistäminen on jotain, mitä tullaan ihmettelemään ympäri maata, Alatossava kertoo.

Tulevaisuudessa elinvoimaisuutta lisää tuovat rautatieaseman henkilöratapiha ja Raksilan elämysareena, joka on Alatossavan mielestä ”järisyttävän iso hanke”. Kaupunginjohtaja toivoo myös tulevan kulttuuripääkaupunkivuoden rentouttavan Oulua ja lisäävän kaupungin elinvoimaisuutta.

ElinvoimalupausPohjois-Pohjanmaalle

Seminaarissa julkistettiin myös elinvoimalupaus Pohjois-Pohjanmaalle.

Elinvoimalupauksessa sitoudutaan vahvistamaan alueen kilpailukykyä, rakentamaan yritysmyönteistä päätöksentekoa, kehittämään koulutusta ja TKI-toimintaa ja luomaan kestävää kasvua ja hyvinvointia alueelle.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmai-

nen kertoo, että lupauksessa sitoudutaan edistämään pienten ja suurten yrityksien välistä vuoropuhelua.

–Koko maakunnan tavoitteena on edistää yhteisiä edunvalvonnan tavoitteita vaalipiirin kansanedustajien kanssa ja näin edistää alueen yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden hyvinvointia ja menestystä, Kolehmainen koostaa. Oulun yliopiston rehtori Arto

Maaninen korostaa yliopiston kouluttavan osaajia ja tarjoavan yrityksille ja organisaatioille monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia. –Kauttamme löytää asiantuntijoita, opiskelijoita, tutkimuslaitteita ja ympäristöjä. Lisäksi tarjoamme räätälöityjä tutkimus- ja koulutuspalveluja. Tavoitteemme on, että tieto ja osaaminen jalostuvat ratkaisuiksi, jotka vahvistavat alueemme elinvoimaa, kilpailukykyä

–Kulttuurista voidaan tehdä vetovoimainen matkailutuote, ja se on yksi meidän kulttuuripääkaupunkivuotemme keskeisiä asioita.

Elinvoimaaopiskelijoista jastart-upeista

Oulun yliopiston kasvun johtamisen professori Matti Muhos avasi yleisölle keynote-puheessaan yrittäjyyden tilannekuvaa. Hänen mukaansa Oulu on yksi alueista, jossa löytyy gaselliyrityksiä, eli nuoria ja nopeasti kasvavia yrityksiä.

Hän kertoo, että start-up yritysten edistäminen on hajanaista kansallisella ja paikallisella tasolla. Muhoksen mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi tanskalaisesta startup-yritysten ekosysteemistä tai islantilaisten positiivisesta yrittäjyysasenteesta.

Oulun seutu saa elinvoimaa myös opiskelijoista. Joka vuosi 10 000 opiskelijaa aloittaa Oulun seudulla Oamkissa, OSAOssa ja Oulun yliopistolla.

Tapahtumassa kommenttipuheenvuoron esittänyt Hätälän toi-

mitusjohtaja Jaana Isohätälä kertoo oppilaitosten helpottavan kausityöläisten saatavuutta. Alueelle jäävien opiskelijoiden määrä valmistumisen jälkeen on noin 70 prosenttia, mutta Alatossavan mukaan määrä voisi olla vielä korkeampi.

–Harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja pitäisi kyselyiden mukaan olla enemmän.

Tilaisuuden loppupuolella kuultiin paneelikeskustelu, jossa mietittiin kohtaako alueen toimijoiden tavoitteet elinvoiman rakentumisessa.

Keskusteluun osallistui Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen, maakuntajohtaja Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaan Liitolta, Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi

ja hyvinvointia, sanoo Maaninen. Elinvoimalupaukseen sitoutuivat Centria, Jedu, OAMK, OSAO, Oulun Yliopisto, Pohde, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Toistaiseksi elinvoimalupaus on tehty Kempeleessä, Pyhäjoella ja Kuusamossa. Neuvottelut elinvoimalupauksesta ovat parhaillaan

käynnissä monessa kunnassa. Pohjois-Pohjanmaan alueen elinvoimalupaus on jatkoa Pyhäjoen kunnan ja viime vuoden Kempeleen kunnan elinvoimalupauksille Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksien kanssa.

JAAKKO KOIVUKANGAS

JAAKKO KOIVUKANGAS

Tehokastarekrytointia

BusinessOulu panostaa tehokkaaseen rekrytointimalliin, jossa yritykset hakevat työntekijää ·

BusinessOulu tarjoaa työnhakuun asiantuntijapalvelua, josta pitävät sekä työnantajat että työntekijät, kertoo palvelupäällikkö Tuija Karppila

Esittelyhaussa työnantaja ilmoittaa avoimesta työpaikasta asiantuntijoiden käyttämään sisäiseen järjestelmään itse tai rekrytointiasiantuntijan avustuksella. Sen jälkeen työllisyyspalvelujen omavalmentajat etsivät paikkaan sopivia osaajia.

Kun ehdokkaat ovat löytyneet, työnantaja saa työhön sopivien ja halukkaiden osaajien ansioluettelot ja hakemukset omaan sähköpostiin tai Työmarkkinatorin asiointipalveluun.

Yrittäjällä on mahdollisuus etsiä työntekijöitä, joilla on haluttua osaamista sekä valita itselle sopiva määrä ehdokkaita ilman sitoutumista rekrytointiin.

Mikään ei kuitenkaan estä häntä palkkaamasta hakijoiden joukosta useampaa ehdokasta.

–Paikallinen yritys haki yhtä henkilöä. Me esittelimme heille kuusi, joista he palkkasivat kolme, BusinessOulun asiantuntija Jari Hannus kehuu.

Paikallisettyönantajapalvelutkehittyvät

Ei-julkinen rekrytointi ei ole uusi asia, mutta BusinessOulussa halutaan kehittää sitä yrityksiä mahdollisimman hyvin palvelevaksi, Karppila kertoo.

–Haluamme viedä Oulun seudun työllisyysalueella palveluita pikkaisen pidemmälle ja tehdä palvelut yrityksille mahdollisimman helpoksi.

Esittelyhaussa sovitaan työnantajan toiveiden mukaisesti, kuinka

prosessi etenee. Palvelulupauksen mukaisesti osaajien työhakemukset toimitetaan kolmessa päivässä, mikäli asiakkaan kanssa ei sovita toisin.

Työmarkkinatorin esittelyhakua käyttävät sekä suuret että pienet yritykset, kaikenlaisilta aloilta, Hannus sanoo.

Hannuksen mukaan positiivisesti korostuvat yritykset, jotka ovat jo kokeilleet palvelua ja palaavat käyttämään palvelua yhä uudestaan.

”Kokemusnapakkaa jahyvää”

Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen päätti kokeilla esittelyhakua Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikön rekrytoinnissa.

Prosessi lähti käyntiin yhdellä puhelinsoitolla ja alle kahdessa viikossa työnhakijoiden hakemukset olivat sähköpostissa.

Kokemus esittelyhausta oli Kolehmaisen mielestä napakka ja hyvä. BusinessOulun asiantuntijat seuloivat pestiin viisi laadukasta ehdokasta.

Paikallinen yritys haki yhtä henkilöä. Me esittelimme heille kuusi, joista he palkkasivat kolme.

Jari Hannus

BusinessOulun asiantuntija

–Saimme hyviä hakemuksia ja tarjolla oli hyvää osaamista projektipäällikön tehtävään, kehuu Kolehmainen.

Työnhakija:ilmoita osaamisestasi

Työnhakijoita ei välttämättä tavoitella puhelimitse jokaisella työllisyysalueella, toisin kuin Oulussa, Karppila kertoo.

Työnhakijalta kysytään halukkuutta esittelyhakuun osallistumisesta, jolloin osaajalla on mahdollista tehdä työpaikkaa varten räätälöity hakemus ja ansioluettelo.

työnhakuprofiilin perustietojen sekä omavalmentajien asiantuntemuksen pohjalta. Omavalmentajat tunnistavat asiakkaidensa osaamisen ja osaavat ehdottaa sopivia työntekijöitä yrityksille.

Vinkkinä esittelyhakuun haluaville työnhakijoille Karppila suosittelee listaamaan oman osaamisen

Työmarkkinatorin työnhakuprofiiliin ja tarvittaessa päivittämään hakuprofiilinsa omavalmentajan tuella.

Esiteltävät ehdokkaat valitaan JAAKKO KOIVUKANGAS

JAAKKO KOIVUKANGAS

Tuija Karppila kertoo, että esittelyhaussa kuunnellaan tarkasti yrityksen toiveita.

kunnanjohtaja MInna Kärkkäisen johdolla käytiin paneelikeskustelu energiahankkeiden mahdollisuuksista alueen yrittäjyydelle ja elinvoimalle. Keskustelemassa olivat kaavoituspäällikkö Marianne Ojala (vas.), maakuntajohtaja Jussi Rämet ja VetyAlfan konsernijohtaja Antti Tanskanen.

Isojeninvestointienäärellä

·

Vaalassa mietitään, miten paikalliset yritykset saadaan mukaan mittaviin energia- ja datakeskushankkeisiin

Vaala-seminaarissa pohdittiin Vaalan kunnan tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia kuntalaisille energiahankkeiden tiimoilta Vaalaan on suunnitteilla mittava energia – ja datakeskushanke. UB Uusiutuva Energia on jättänyt kunnalle kaavoitusaloitteen. Vaalaan suunniteltu kokonaisuus koostuisi yhdeksästä tuulivoimalasta, aurinkopuistosta ja akkuvarastoista. Kaavoitusaloitteessa on mukana suunnitelma 1–3 datakeskuksesta, jotka hyödyntäisivät energiapuistosta saatavaa sähköntuotantoa.

Tämän vuoden syyskuussa Vaalan kunnanvaltuusto hyväksyi Vetyalfa Oy:n kaavoitusaloitteen vetyjalostamon rakentamisesta Vaalan kunnan alueelle.

Hyväsijainti

Lokakuussa pidetyssä Vaala-seminaarissa keskusteltiin energiahankkeista ja niiden vaikutuksista kuntalaisiin sekä paikallisiin yrittäjiin. Seminaarin otti osaa Vaalan kunnan johtohenkilöitä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien edustajia, paikallisia yrittäjiä sekä Vaalan kuntalaisia. Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen toi esille Vaalan kunnan ainutlaatuisen sijainnin.

–Vaala on kunta, jossa luonto ja elinkeinotoiminta tukevat toisiaan. Nämä tekijät luovat merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti uusiutuvan energiatuotannon alalla. Vaalan sijainti sähköverkkojen solmukohdassa on tuonut merkittävää kiinnostusta Vaalaan sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Uusiutuvanenergianluomatkasvunäkymät tuovat myös kysyntää muillekin aloille: rakentamiselle, palveluyrityksille, logistiikka-alalle ja matkailulle.

Paikallisettoimijat mukaan

Vaalan kunnan kaavoituspäällikkö Marianne Ojala esitteli puheenvuorossaan Vaalassa tällä hetkellä sekä olemassa olevia että vireillä olevia energiahankkeita.

Vaalan oman tuulivoimalakaavan kaikki kaavan osoittamat potentiaaliset alueet ovat hankekehityksessä tänä vuonna.

Fingridin kantavoimaverkko on valittu. Aiottu valmistumisvuosi on vuonna 2030. Vetylafa Oy on saanut vihreän vedyn jalostamosta myönteisen kaavoituspäätöksen tämän vuoden syyskuussa. –Olemme lisänneet kaavoitus-

ESTER VAN DAM Työvoimansaatavuuden kysymykset

Vaalan kaupungintalolla pidetty seminaari kokosi ison joukon kiinnostuneita ihmisiä kuulemaan kuntaan tulevista investoinneista ja vihreän siirtymän hankkeista.

Sijainti sähköverkkojen solmukohdassa on tuonut merkittävää kiinnostusta Vaalaan valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

aloitusten hyväksymispäätöksiin maininnan siitä, että kaavoitussopimuksissa tulisi ottaa huomioon ja hyödyntää paikalliset toimijat.

PPY:n toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen juontamassa paneelissa yrittäjä ja kunnallispoliitikko Esa Karjalainen toi esiin työvoiman saatavuuteen liittyvät tekijät. –Jos energiahankkeet toteutuvat, työvoiman saatavuudessa tulee olemaan haasteita. Kunnan tahtotila ei yksistään riitä siihen, miten logistiikka saadaan toimimaan, mikäli osaava työvoima kulkisi Vaalan ulkopuolelta tänne töihin. Tavoitehan toki olisi, että erityisosaajat muuttaisivat tänne. Paneeliin osallistunut maatalousyrittäjä Riku Leinonen esitti puheenvuorossaan, että mahdollisen työvoimapulan ratkaisuna voisi olla etätöiden teko sekä rakentamisen kaavoituspäätökset kunnan alueella.

Panelistit toivoivat energiahankkeiden toteutuessa Vaalaan lisää elinvoimaa. Pohjaa hyvälle kasvulle tuovat jo olemassa olevat toimivat yritykset, kunnan hyvä sijainti sekä ympäröivä rikas ja laaja luonto.

Kaikki olivat samaa mieltä matkailualan yrittäjä Jenni Määtän kanssa siitä, että energiahankkeiden toteutuminen ei estäisi matkailualan kehittämistä seudulla.

Tämä ei toki velvoita, vaan muistuttaa siitä, että paikallista osaamista hyödynnettäisiin niin pitkälti kuin pystytään, Ojala linjasi. ANNA RAUDASKOSKI

Vaalan

Uudella

Uusiavaihtoehtojarahoitukseen

·

Pankkilainojen rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja helpottamaan yritysten rahoitusta

Yritysten rahoitus ei ole enää vain pankkilainojen varassa. Viime vuosina tarjolle on tullut joukko uusia ratkaisuja, jotka tuovat yrittäjälle joustavuutta, nopeutta ja vaihtoehtoja eri kasvuvaiheisiin.

Yrittäjän monipuoliset rahoitusmahdollisuudet olivat esillä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja BusinessOulun yhteisessä aamutilaisuudessa.

Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot täydentävät perinteistä pankkirahoitusta, eivät kilpaile sen kanssa. Ne voivat auttaa silloin, kun yrityksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia, kassavirta vaihtelee tai vakuuksia tarvitaan lisää.

Pääomaa voi nykyään hankkia monella tavalla: joukkorahoituksella, pääomasijoittajien kautta, yksityisten sijoittajien verkostoilta tai esimerkiksi laskurahoituksella.

Monelle yrittäjälle vaihtoehtoinen rahoitus on ensimmäinen askel kasvuun: uusi laite, ensimmäinen työntekijä, yritysoston rahoitus tai iso asiakastilaus, joka täytyy pystyä hoitamaan.

NordicOption sijoittaapohjoiseen

Nordic Option palvelee pohjois-

suomalaisia yrityksiä niiden kasvussa ja kehittämisessä.

–Nordic Option on osakeyhtiömuotoinen pääomasijoitusrahasto. Olemme osakkaina monessa kansainvälistyvässä yrityksessä, joista suurin osa on teknologiayrityksiä, kertoo Nordic Optionin toimitusjohtaja Jaakko Lampela Nordic Option sijoittaa yrityksiin, joilla on ollut hyvää kasvua ja selkeä kasvunäkymä.

–Yrityksessä pitää olla toimiva liiketoimintamalli, ja yrityksen työntekijät muodostavat hyvän tiimin. Yrityksellä saa mielellään olla jokin muista saman alan yrityksistä erottuva kilpailuetu, Lampela kuvailee.

Fenniaedistää yrityksenkasvua

Vakuutusyhtiö Fennian auttaa vakuutusasiakkaina olevia yrityksiä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Jos edellytykset rahoituksen myöntämiseen on, rahoituspäätökset tehdään rivakasti.

–Fenniaan tulee viikoittain kyselyjä erityyppisistä rahoituksista. Jos huomaamme asiakasyrityksemme kasvupotentiaalin, käymme läpi yrityksen kasvua mahdolRahoituspäällikkö Lauri Haapakoski kertoi, että Fenniaan tulee viikoittain kyselyjä erityyppisistä rahoituksista.

listavat seikat ja keskustelemme erilaisista rahoitusratkaisuista, linjaa Fennian rahoituspäällikkö Lauri Haapakoski

tuksia voidaan antaa muun muassa urakka- ja toimitussopimuksiin sekä yrityslainoihin.

–Fennian Pohjois-Pohjanmaan yritysalueella olemme onnistuneet tukemaan asiakasyritysten kasvua, ja rahoitusriskien hallintaa. Parhaillaankin on useampia keskusteluja käynnissä, kertoo Fennian aluejohtaja Olli Airaksinen

Kasvunjaarjen mahdollistaja

Svea Bank on täydentää pankkien tarjoomaa ja auttaa yrityksiä niin kasvussa kuin arjen pyörittämisessä.

–Meillä yrityksen talouskunto merkitsee, mutta vähintään yhtä tärkeää on yrityksen elinkaari, sen liikeidea ja visio”, sanoo Senior Account Manager Petteri Hietala Svea Bankista.

Svea tekee luottopäätöksensä yrityslähtöisesti, asiakkaiden kasvu ja tulevaisuus fokuksessa. –Esimerkiksi käyttöpääomarahoituksella voidaan nopeuttaa kassavirtaa ja mahdollistaa kasvu nyt sekä ne toimivat tiukemmassa tilanteessa arjen tukena – mutta silloinkin palvelumme auttavat kohti tulevaisuuden kasvua, Hietala kertoo.

Fennia tarjoaa yritysasiakkailleen yrityslainoja eri tarkoituksiin, kuten esimerkiksi investointeihin ja yrityskauppoihin. Takausvakuu- ANNA RAUDASKOSKI

Yhteistyönkynnyksellä

·

Yrittäjät ja Pohde virittävät yhteistyötä sujuvoittamaan ostopalveluja ja turvaamaan yritysten asemaa kilpailutuksissa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Maakunnan soteyrityksille aloitus on ollut kylmää kyytiä ja yhteistyö Pohteen kanssa vaikeaa.

–Pohteen kustannusten leikkaukset ovat osuneet ostopalveluihin niin, että yritykset ovat joutuneet supistamaan ja jopa lopettamaan toimintansa. Teimme monituottajuusohjelmaakin, mutta sitä ei koskaan vahvistettu, PohjoisPohjanmaan Yrittäjien (PPY) toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Hän avasi PPY:n ja Keski-Pohjanmaan yrittäjien yhteisen soteseminaarin, johon osallistui Pohteen väen ja luottamusmiesten lisäksi yrittäjiä ympäri Suomea Helsinkiä ja Lappia myöten.

Kolehmaisella on kuitenkin odotukset korkealla, sillä Pohde oli yhtenä osapuolena allekirjoittamassa maakunnallista elinvoimalupausta. Siihen sitoutuminen edistää maakunnan elinvoimaa ja monituottajuutta.

–Yrittäjille tärkeä Pohteen uusi sote-järjestämissuunnitelma nyt työn alla. Toivomme, että monituottajuus näkyisi sote-järjestämissuunnitelmassa ja että yrittäjät tulevat siinä kuulluksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisjohtaja Kirsti YlitaloKatajisto kertoo, että Pohteen ensimmäiset vuodet ovat kuluneet tiiviisti talouden ja tuottavuuden ympärillä.

–Kun Pohde aloitti, emme tienneet miten tiukkaa valtion ohjaus on emmekä sitä, miten tiukkaa talouden kanssa on, Ylitalo-Katajisto kuvailee

Hän sanoo, että ensimmäisten vuosien aikana Pohde on joutunut tekemään paljon linjauksia, jotka eivät miellytä yrityksiä.

–Uuden sote-järjestämissuunnitelman teko alkaa tässä seminaarissa. Olemme nyt valmiita keskustelemaan suunnitelmallisesta monituottajuudesta ja viemään sen poliittiseen päätöksentekoon, Ylitalo-Katajisto vakuuttaa.

"Salaiset”hinnat ihmetyttävät

Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Sovea Oy:n toimitusjohtaja Reijo Korkala kysyi, miten Pohde on laskenut omana työnä tuotettujen palveluiden hinnat.

–Jokaisessa hankinnassa Pohde vertaa tarjottuja markkinahintoja

Pohteen oman tuotannon hintoihin kuitenkaan kertomatta, mikä Pohteen oman tuotannon hinta on, ihmetteli Korkala. Hän piti tilannetta kummallisena.

Ylitalo-Katajisto vastasi, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on kieltänyt Pohdetta julkistamasta oman tuotannon hintoja. Vastaus ihmetytti seminaariväkeä.

Esperi Caren aluepäällikkö Santtu Karppinen piti omituisena ajatusta, että kilpailutuksessa vain yritysten hinnat ovat julkisia ja Pohteen hinnat salaisia. Hän myös tiesi, että esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella oman tuotannon hinnat ovat julkisia.

–Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi kieltää Pohdetta julkaisemasta

Olemme nyt valmiita keskustelemaan

suunnitelmallisesta monituottajuudesta ja viemään sen poliittiseen päätöksentekoon."

Kirsti Ylitalo-Katajisto Pohteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja

oman tuotannon hintoja. Mielestäni Pohteella on velvollisuus tuoda omat laskelmansa julki ja yrittäjien tietoon, lisäsi keskusteluun Pohteen aluehallituksen varapuheenjohtaja Pekka Simonen (kok.).

Kukkaronnyöritja hermotkireällä

Pohteen palveluntuottajina soteseminaarin paneelikeskusteluun

osallistuneet yrittäjät olivat yhtä mieltä siitä, että heidän hermonsa kiristyvät samassa tahdissa kuin Pohde kiristää kukkaronnyörejä. –Pohde on vähentänyt ostopalveluja ja elääkseen yrittäjä uhraa vapaa-aikaansa epäselviin kilpailutuksiin. Yritykseni järjestää perusterveydenhuoltoa maaseudulla ja näen, että hyvää ja laadukasta palvelua voi tuottaa periferiassa edullisemmin kuin Pohde itse tekee,

Pohteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kuvaili Pohteen ensimmäisiä vuosia hankaliksi valtion napakassa ohjauksessa ja tiukassa taloustilanteessa.

pohtii pientä lääkäriasemaa NilaC:tä Sievissä pyörittävä Jani Nivala

Oululaisen Neuropsykologikeskus Neuralin toimitusjohtaja Liisa Koskela on törmännyt yhteistyössään Pohteen kanssa tilanteisiin, joissa tieto ei kulje.

–Huonoina aikoina tehdään huonoja päätöksiä. Jos kaikki saavat saman verran vähää, kaikki saavat huonoa palvelua. Kaipaan keskusteluihin Pohteen kanssa jaettua asiantuntijuutta. Eteen on tullut tilanteita, joissa tieto ei kulje ja yhteistoiminta on ikävien tunteiden sävyttämää, Koskela sanoo. Kempeleläistä Kotia Palveluita pyörittävä toimitusjohtaja Kim Talman on Pohteen puitesopimuksen piirissä. 3-vuotisen yrittäjäuransa aikana hän on oppinut pitämään ostopalveluita kirosanana. –Sitä usein ihmettelen, voiko tosiaan joku tarjota näitä palveluita vielä edullisemmin, hän tunnustaa.

Nivalalaisen Kotipalvelu Jennyn toimitusjohtaja Jenny Karvola ihmettelee, miten yritys voisi tuottaa voittoa. –Pohteen kanssa pitäisi mennä vanhoilla hinnoilla, vaikka hoitajien palkat ovat nousseet ja hinnat ovat nousseet. Pohteen kanssa toimiessa yrityksen luottoluokituksen pitää olla olla kunnossa, mutta Pohteen maksamilla hinnoilla luottoluokituksen ylläpitäminen on todella vaikeaa, hän kuvailee.

SUSANNA LÄHDESMÄKI

Sotealan yrittäjät Jari Nivala (vas.), Liisa Koskela, Kim Talman ja Jenny Karvola eivät säästelleet sanojaan kertoessaan omakohtaisista tilanteista yhteistyössä Pohteen kanssa.

OSAOjaABBtuovatrobotiikan osaamisentyöpaikoille

Uusi koulutusyhteistyösopimus tuo robotiikan ja automaation huippuosaamisen yritysten ja opiskelijoiden ulottuville Pohjois-Suomessa: paikallista teknologiaosaamista globaaleilla työkaluilla.

OSAO Edu Oy ja ABB Robotics Finland Oy ovat solmineet koulutusyhteistyösopimuksen, joka vastaa robotiikan ja automaation kasvavaan osaamistarpeeseen erityisesti Pohjois-Suomessa. Alihankinta 2025 messuilla Tampereella julkaistun sopimuksen vaikutukset ulottuvat syvälle Oulun seudun yrityselämään, kilpailukyvyn kehittämiseen, työllistymiseen ja ajantasaisen osaamisen varmistamiseen. –Sopimus tiivistää vuosia rakennettua yhteistyötä ja kumppanuus nostaa yhteistyön näkyvyyden uudelle tasolle, kertoo OSAO Edu Oy:n koulutuspäällikkö Markus Seppänen

Robotiikankoulutusei vaadipääkaupunkireissua

OSAOssa robotiikan opetusta on laajennettu määrätietoisesti koneja tuotantotekniikan eri osa-alueille. ABB on sähköistämisen ja automaation teknologiajohtaja, jonka laitteistoja hyödynnetään opetuksessa, ja nyt vahvistetaan erityises-

ti yrityksille tarjottavaa maksullista koulutusta. –Haluamme edelleen aktivoida alueen yrityksiä kuulemaan robotiikan ilosanomaa. Tuottavuus paranee ja elämä näyttää paremmalta yrittäjän silmin, kun tuotantoon lisätään automaatiota, sanoo ABB Robotics Finlandin aluemyynti-

päällikkö Matti Pellikka Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa robottikanta on kasvussa. Oppilaitosyhteistyössä on tullut selväksi, että loppukäyttäjien koulutusmahdollisuudet kiinnostavat.

–Laite- tai projektitoimituksiimme kuuluu usein koulutus, sanoo

Käytössätuoreintieto jateknologia

Seppäsen mukaan uusi sopimus merkitsee pitkäaikaista yhteistyötä robotiikkakoulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. ABB:n rooli globaalina toimijana tekee siitä OSAOlle tärkeän strategisen kumppanin. Samalla kun automaatio yleistyy teollisuudessa, ABB-yhteyden merkitys OSAO Edulle ja sen asiakkaille kasvaa. –Kumppanuuden myötä saamme aina viimeisintä teknologiaa ja tietoa, joiden pohjalta on hyvä rakentaa robotiikan ympärille kiertyviä koulutuskokonaisuuksia tai räätälöityä lyhytkoulutusta, Seppänen kertoo.

ABB Robotics Finlandin Raula ja Pellikka uskovat OSAO Edun tarjoaman koulutuksen kiinnostavan alan väkeä useista lähtökohdista –aloittelevista robotiikkaosaajista kokeneisiin ammattilaisiin. Todennäköisimmät asiakasyritykset toimivat teollisuuden tuotannossa ja kokoonpanossa. Sopimuksen osapuolten tahtotila on yhteinen: pitää tuotanto ja osaaminen alueella.

ABB Robotics Finlandin huoltopäällikkö Ville Raula. –Nyt pohjoisesta ei tarvitse lähteä koulutukseen Helsinkiin, vaan paikallisesti voi saada joka tavalla vastaavan koulutuksen. Hintalappu on pk-yritykselle huomattavasti pienempi, kun oppiminen onnistuu lähellä Oulussa, hän jatkaa. MARKO SIRVIÖ

ABB jakaa OSAOlle näkymän alan kehityksestä, ja näin opettajat pysyvät ajan tasalla teknologiasta ja työelämän tarpeista, sanovat ABB Robotics Finlandin Matti Pellikka (vas.) ja OSAO Edun Markus Seppänen.

Haaveomastayrityksestätoteutui

Heikki Seppälä on unelmoinut omasta yrityksestä lapsuudesta lähtien

Heikki Seppälä teki onnistuneen yrityskaupan, josta hän kertoi Yrittäjän aamuriihessä OSAOn Yritysmajakalla. Seppälää yrittäjyys alkoi kiinnostaa jo lapsena.

–Olen kotoisin maatalosta ja tottunut jo varhain tekemään töitä yrittäjämäisesti.

Lapsuuden haaveesta tuli totta, kun Heikki Seppälä osti yrityskumppaninsa Miikka Lukkarin kanssa liminkalaisen Rengasportti Oy:n. Avajaiset pidettiin tänä vuonna syyskuussa.

Yrityksen kolmas osaomistaja on Heikki Seppälän vaimo Mari Seppälä

Palvelunjatkuminen etusijalla

Ajatus Rengasportin ostamisesta alkoi itämään, kun Seppälä sai renkaiden ostoreissulla kuulla silloiselta omistajalta, Pentti Kontiolta, että tämä olisi myymässä liikettään. –Olen aina pitänyt asioinnista kyseisessä liikkeessä. Rengasportti on paikallinen, hyvämaineinen liike, jossa saa ihmisläheistä palvelua. Ajattelin, että palvelu pitää

Ajatus Rengasportin ostamisesta alkoi

saada jatkumaan, kuvailee Heikki Seppälä.

Seppälä haki aluksi neuvoja yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista Limingan kunnan yritys-

asiantuntija Paula Pihlajamaalta sekä yrityskehittäjä Päivi Kennilältä Yrittämisen ja yrityskauppojen asiantuntijoilta löytyi vankkaa osaamista ja ohjeita.

–Lisäksi saimme kuulla, että Limingan kunta suhtautuu suotuisasti siihen, että yritykset jatkaisivat toimintaansa kunnan alueella.

Hakemusasiat kuntoon

Liiketoiminta- ja taloussuunnitelmat ovat tärkeitä, kun hakee lainaa yrityksen perustamiseen. –Meille oli jo alusta asti selvitetty se, että pankin lainahakemus ei saa olla sutaistu. Myös liitteenä olevat suunnitelmat pitää olla tarkkaan kirjattuna, korostaa Seppälä.

Yrityslainansaanti onnistui paikallisesta pankista ja Finnveralta saatiin takaus. Seppälä kehuu yhteistyötä pankin kanssa.

–On mahtavaa soittaa paikalliseen pankkiin, kun langan päässä on aina sama ihminen eikä nauhoitettu automaatti, joka kehottaa valitsemaan numeroita, jotta pääsisi oikeaan palveluun.

Rohkeastiunelmia toteuttamaan

Tämänhetkinen taloustilanne saattaa pelottaa yrittäjiksi haluavia. Seppälä kokee, ettei huonon ajan pidä lannistaa.

–Huonoja aikoja on aina, mutta hyviäkin tulee. Mielestäni on tärkeää, ettei esimerkiksi nuoren ihmisen yrittäjähaaveita lytätä. Nykyään vallalla oleva kielteinen

Heikki Seppälä Menestyäkseen ihmisen pitää ottaa riskejä ja olla rohkea.

asenne pitäisi unohtaa ja päinvastoin kannustaa nuoria yrittäjyyteen.

Heikki Seppälä on aina ollut sitä mieltä, että mukavuusalueella ei kannata viihtyä.

–Menestyäkseen ihmisen pitää uskaltaa ottaa riskejä ja olla rohkea.

Yrityskaupat eivät aina onnistuu ja syitä saattaa olla useita. Silloin kannattaa selvittää, miksi yrityskauppa meni pieleen.

–Siitä on sitten helpompi lähteä selvittämään, mitä virheitä on tullut tehtyä ja miten kannattaa toimia, jos jokin seuraava myytävänä oleva yritys alkaa kiinnostamaan. Ei parane lannistua, jos yritysosto ei ensi yrittämällä onnistu, kannustaa Heikki Seppälä.

Tilitoimisto

Oulun Debet & Kredit Oy

Temmeksentie 3, 90400 OULU Puh. 040 575 4578

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen

Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko PohjoisSuomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

ANNA RAUDASKOSKI

itää, kun Heikki Seppälä sai renkaiden ostoreissulla kuulla silloiselta omistajalta, että tämä olisi myymässä liikettään.

ANNA RAUDASKOSKI

KYSYMYS & VASTAUS

Meitäuhkaakassakriisi –mikäneuvoksi?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

– S a u n a n ja kylpyhuoneen pesut

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto – kotisiivoukset

– kotitalousvähennys

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Meitä uhkaa kassakriisi, kun asiakkaamme ajautui konkurssiin. Konepajamme avainluvut: liikevaihto 2,5 miljoonaa €, velat 0,5 miljoonaa € ja 4 työntekijää. Käyttökate on ollut plussalla ja tilauskantamme on vahva. Mikä neuvoksi?

VASTAUS

VASTAUS

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

Edellä kuvattu on klassinen tilanne, johon yrityssaneerausmenettely puree. Kun talousongelmien taustalla on yksittäinen luottotappio, mutta itse liiketoiminta on kannattavaa, saneerausmenette lyn avulla yhtiö pääsee tolpilleen.

rausohjelman mukaan. Kun menettelyn aloittamispäätös kieltää saneerattavia velkojen maksamisen, yhtiön maksuvalmius paranee.

Saneeraushakemuksen jättämi nen erottaa uudet ja saneerattavat velat. Uudet velat on maksettava niiden erääntyessä.

Saneerausmenettelyn jälkeen yhtiö alkaa vasta suorittamaan neerausvelkoja vahvistetun sanee

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Liiketoimintanne on sen kokoista, että siitä syntyvällä tulorahoimelisäkustanpalkkion. vaihtelee 15 Meyripienille yri-

Kotityöpalvelut Oulu | p. 0440 861 120 | www.prokaks.f – NETTIAJANVARAUS

KettuMäki Oy

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

14 prosentin alennettuun verokantaan kuuluvien tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero alenee 13,5 prosenttiin. Muutos tulee voimaan vuoden 2026 alussa.

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Alennettualv-kantamuuttuu

Suvi Julin

Veromuutos koskee elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, rehuaineita, henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa, lääkkeitä sekä kuukautissuojia, inkontinenssisuojia ja lasten vaippoja.

de-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.

OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

Lakiesityksen perusteluissa arvioitiin valtion nettomääräisen arvonlisäverotuoton staattisesti laskien vähenevän vuositasolla noin 149 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasossa.

Otanko kuulusteluihin mukaan asianajajan?

Näinkantamääräytyy

kun tavara on luovutettu ostajan haltuun.

Muutos koskee myös kulttuurija urheilutoimintaa, kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä tai-

Vuoden vaihtuessa alennetun alvkannan laskiessa tavaroiden ja palvelujen myynnissä sovellettava verokanta määräytyy sen mukaan, milloin tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan.

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

Markus Pöhö

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Pöhö Oy

VASTAUS

Palveluissa ratkaisevaa on yleensä palvelun suorittamisajankohta eli se hetki, jolloin palvelu on ostajan käytettävissä. Ennakkomaksulla puolestaan tarkoitetaan maksua, joka kertyy myyjälle ennen kuin tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu asiakkaalle. Kun verokanta muuttuu, ennakkomaksutilanteissa ratkaisevaa on se, milloin raha on myyjän käytettävissä.

Jos ennakkomaksu on kertynyt myyjälle ennen kuin lakimuutos on tullut voimaan, sovelletaan kertymishetkellä voimassa ollutta lakia.

Tavaran myynnissä verokanta määräytyy yleensä tavaran toimitushetken perusteella eli silloin SUOMEN YRITTÄJÄT

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötävaikuttamatta asian selvittämiseen ja toisaalta oman rikoksen selvittäminen voi joskus johtaa rangaistuksen lieventämiseen. Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvo tella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

Ritva Korhonen

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa ensisijaisesti valtio.

Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi

Asianajaja valvoo kuuluste lun asianmukaisuutta ja epäil lyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuksi oikein.

Sami Saari

Anu Suutari

Asiakkuuspäällikkö 0400 208 692 anu.suutari@kalevamedia.fi

Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

ONG ELMIA VEROTUKSESSA?

Vastineet ja valitukset.

Verotustilanteiden selvitys ja vaihtoehdot. Veropäivä 2025, webinaari 13.1.2026. Vero- ja ohjemuutokset, oikeuskäytäntö. Jaossa laaja koosteaineisto. Ks. nettisivu!

Maaseudun veroneuvonta Kovalainen maaseudunveroneuvonta.fi

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 www.peltipajakovalainen.fi

toimisto@peltipajakovalainen.f

JOUNI GAURILOFF

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Finsta

suunnityritystoisojärjestykminhoidetaan avaa.

aktiivisesti, rekisteheittäytyminen on mukaista, rekisteriveltekemätolisikaan vuositilmoittamilopputilinpäätökpurkaessa

OES-vuosikurssi13starttasiOulussa

Yrittäjyys nähtiin

laajasti koko Suomen elinvoiman lähteenä

Marraskuun lopulla Ouluun kokoontui joukko eri puolilta Suomea saapuneita osallistujia, kun Oman elämänsä sankari vaikuttajaverkoston (OES) vuosikurssi 13 käynnistyi Yrittäjäareenan merkeissä.

Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön voovaraamaan aikaa yrityksen toiminnan

Mukana oli 28 osallistujaa Lapista Etelä-Suomeen ja idästä länsirannikolle – kirjava ja innostunut porukka, jota yhdisti halu ymmärtää yrittäjyyttä syvemmin ja löytää uusia näkökulmia omaan työhön ja päätöksentekoon.

Avauspäivien ohjelma toi esiin yrittäjyyden monet kasvot. Near Real Oy:n toimitusjohtaja Mari Kärkkäinen kuvasi, miten oululaisesta osaamisesta on mahdollista rakentaa rohkeasti tehden kansainvälisille markkinoille tavoittelevaa liiketoimintaa.

voi olla vaikeaa, jos yritys on ehtinyt olemaan pöytälaatikossa jo useita vuosia ilman huomiota.

Jotkut velvollisuudet jatkuvat vielä yrityksen purkamisen jälkeenkin. Esimerkiksi yrityksen kirjanpito tulee säilyttää useita vuosia päättymisen jälkeenkin.

tiön vaa

tiossa säännöksiä lopettamiseksi sain

Johanna Riihijärvi puolestaan avasi Liikku Oy:n kasvutarinaa, joka osoitti, miten määrätietoinen tekeminen ja selkeä konsepti voivat viedä oululaisen yrityksen valtakunnalliseksi menestykseksi.

tuksen alla olla lähdekriittinen. Oman lisänsä toi Elon pääekonomisti Tiina Helenius, joka avasi globaalien taloustrendien vaikutuksia Suomeen. Hän muistutti, että vaikka talousnäkymät voivat horjuttaa luottamusta, Suomella on parhaillaan useita mahdollisuuksia kääntää suunta kohti kestävää kasvua – kunhan niihin tartutaan ripeästi.

Keilaustaja keskusteluja

Oulun päiviin mahtui myös kevyempää ohjelmaa. Illallisilla sekä yhteisellä keilausaktiviteetilla syntyi nopeasti avoin ja lämminhenkinen ilmapiiri.

Ryhmätyöskentely vei osallistujat pohtimaan suurta kysymystä: miten Suomi saadaan kasvuun?

Keskustelut rönsyilivät rohkeasti ja toivat esiin eri taustoista tulevien näkemyksiä, mikä olikin yksi verkoston päätavoitteista.

na ilmiönä. Yrittäminen nähdään turvallisen ja vauraan elinympäristön rakennuspalikkana – tapana tuoda hyvinvointia kaikkien suomalaisten arkeen. Avausosion palaute kertoi, että tavoite oli onnistunut. Osallistujat kuvasivat tunnelmaa muun muassa näin: “Positiivinen ryhmähenki syntyi hämmästyttävän nopeasti”, “Ohjelma oli monipuolinen ja inspiroiva” ja “Parasta olivat upeat ihmiset ja aito vuorovaikutus".

Matkajatkuu Riikaan

Matka jatkuu keväällä Latviaan, Riikaan, jossa syvennytään muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmiin. Vuosikurssin päätösosio koittaa syksyllä 2026 Lahden Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä.

Tavoitteenalopettamisen helpottaminen

Valeuutisiaja

disinformaatiota

Suomen Yrittäjät on ollut osana oikeusministeriön asettamaa työryhmää, joka tarkastelee osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia.

Yritysvierailulla Talenom Oyj:n pääkonttorilla osallistujat pääsivät

Turusen mukaan yrityksen lopettaminen on merkittävä muutosprosessi, joka kannattaa suunnitella hyvin ja johon pitää varata sopiva määrä aikaa.

OES:n 13. vuosikurssi aloitti Oulussa matkansa yrittäjyyden syvempään ymmärrykseen. OES on vahvistaa osallistujien ymmärrystä yrittämisestä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Ymmärrystä yrittämisestä

Jos Oulun startista voi jotain päätellä, luvassa on matka, joka tarjoaa sekä uusia oivalluksia yrittäjyyteen että pitkäikäisiä kontakteja – juuri sitä, mistä koko OESverkostossa on kyse.

–Tietoa eri askelista löytyy kyllä. Ei kannata epäröidä kysyä neuvoa ja ei kannata jäädä yksin, Turunen neuvoo.

tutustumaan siihen, miten pitkälle digitalisoitu tilitoimistopalvelu voi viedä yritystä – aina kansainvälisille markkinoille asti.

Yhtenä Suomen Yrittäjien tavoitteista on ollut sujuvoittaa osakeyh- JAAKKO KOIVUKANGAS

Päätoimittaja ja kirjailija Markku Mantila pureutui omassa esi-

PARHAAT PALVELUT

Varaa mainostilasi: Ritva Korhonen 040 590 3617

Annariitta Nousiainen 040 766 9402

Sami Saari 044 0575 121

Pesula-alan palvelut puhtaasti Koillismaalla

tyksessään puolestaan valeuutisiin ja disinformaation vaikutuksiin. Teema herätti vilkasta keskustelua siitä, millainen rooli luotettavalla tiedolla nykyään on ja kuinka tärkeää on kaiken informaatiovaiku-

Moni osallistuja oli kutsuvaiheessa miettinyt, mistä OES-verkostossa oikeastaan on kyse. Nyt asiaan oli helppo tarttua käytännön esimerkkien kautta: OES ei ole pelkkää koulutusta, vaan kokonaisuus, jonka tarkoitus on vahvistaa ymmärrystä yrittämisestä laajempana yhteiskunnallise-

Kumppaneina OES-vaikuttajaverkostossa ovat Yksityisyrittäjäin Säätiö, Fennia, Elo ja BusinessOulu sekä Oulun osiossa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Maa-ainekset ja ruokamultatoimitukset

KAIKENLAISET KONETYÖT & MAANRAKENNUKSET AMMATTITAIDOLLA

010 2399 789

Järjestä YRITYSTILAISUUS

040 5353 247 • j.riekki@khriekki.f www.khriekki.fi

Maa-ainekset ja ruokamultatoimitukset

Toritie 1, 93100 Pudasjärvi

Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

YLI 60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA -välitykset kaikkiin maihin.

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–13 www.hautausjakukkapihlaja.fi

Kitkante 139, 93600 Kuusamo • koillismaanpesula.f KAIKENLAISET KONETYÖT & MAANRAKENNUKSET AMMATTITAIDOLLA 040 5353 247 • j.riekki@khriekki.f www.khriekki.fi

Pesula-alan palvelut puhtaasti Koillismaalla

Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

010 2399 789

Kitkante 139, 93600 Kuusamo • koillismaanpesula.f KOILLISMAAN PESULA

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA -välitykset kaikkiin maihin. Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–13 www.hautausjakukkapihlaja.fi

Finnkino Plaza, Torikatu 32, 90100 Oulu Lue lisää: fnnkinob2b.f

MILLA RAAPPANA

Huimapäidenvauhtilajeja

Heikki Aitto-oja harrastaa kesäisin pujotteluvesihiihtoa ja talvella snowcrossia.

Heikki Aitto-oja on koko ikänsä harrastanut vauhtilajeja. Jo pienenä poikana hän tykkäsi hypellä pyörällä pienistä hyppyreistä.

Nuoruusiässä armeijaan asti Aitto-oja kilpaili motocrossissa. Aikuisiällä harrastukset vaihtuivat slalom water skiihin eli pujotteluvesihiihtoon ja Snowcrossiin.

Vesihiihdon pariin Aitto-oja tutustui kaverinsa mökillä 1980-luvun lopulla.

–Päätettiin kokeilla vesihiihtoa ensin kahdella suksella. Koska se oli tylsää, niin pudotimme nopeasti toisen suksen pois.

Ensimmäisen oikean vesihiihtosuksen Aitto-oja osti Miamista Floridasta vuonna 1992. Pujotteluvesihiihdossa käytetään siis yhtä suksea, jossa monot asetetaan peräkkäin.

–Pari vuotta myöhemmin olin kesätöissä Brisbanessa Australiassa. Silloin opin kunnolla hiihtämään.

Jäälissä ihanneolosuhteet

Aitto-oja omistaa kavereidensa kanssa pujotteluvesihiihtoon tarkoitetun erikoisveneen. He ovat jo parinkymmenen vuoden ajan käyneet hiihtämässä Jäälissä soramontulla.

–Olemme saaneet luvan rakentaa soramonttuun pujotteluhiihtoradan. Siellä ei tuule ollenkaan, joten olosuhteet ovat ihanteelliset. Tuuli on pahin vihollinen tälle lajille.

Oulusta on vaikea löytää vesihiihdolle sopivaa paikkaa, koska joella on nopeusrajoitukset ja kova virtaus. Merellä taas tuulee.

–Veneen täytyy kulkea lujaa. Parhaimmillaan vesihiihtäjän nopeus on veneen peräaaltoa ylittäessä lähes 100 kilometriä tunnissa, Aitto-oja sanoo.

Tehokasmoottorija matalavene

Pujotteluvesihiihto vaatii siihen tarkoitetun erikoisveneen, jossa on mahdollisimman tehokas moottori.

Veneen on oltava myös mahdollisimman matala, koska veneestä syntyvän peräaallon pitää olla mahdollisimman matala. Veneen perässä tulevan hiihtäjän on helpompi ylittää matala peräaalto.

–Pujotteluvesihiihdossa on aloitettava suoraan yhdellä suksella, koska monon paikat ovat peräkkäin ja pudotettu suksi olisi vain tiellä radalla, Aitto-oja sanoo.

Lähtö yhdellä suksella vaatii moottorilta kovia tehoja. Monet aloittavat kahdella suksella ja pudottavat toisen suksista hiihtäessä pois.

Vesihiihtoradalla on kuusi poijua: kolme oikealla ja kolme vasemmalla. Vene menee poijujen keskellä suoraan ja perässä tuleva hiihtäjä kiertää poijut.

Tekniikkaa,tasapainoa, voimaajarohkeutta

Pujotteluvesihiihto vaatii tekniikkaa, tasapainoa, voimaa ja roh-

Vauhti on kiinnostanut Heikki Aitto-ojaa pienestä pojasta lähtien. Armeijaikään asti hän kilpaili motocrossissa. Aikuisena harrastukset vaihtuivat pujotteluvesihiihtoon ja snowcrossiin.

tilaustyönä tehty jo 1990-luvulla Australiassa. Siihen on ommeltu kiinni kelluntaliivit.

Veneen peräaaltoa ylittävän vesihiihtäjän nopeus on parhaimmillaan lähes 100 kilometriä tunnissa.

Heikki Aitto-oja

keutta. Vene on lajissa kallein satsaus. Yksi suksi maksaa noin 1000–

2000 euroa. Lisäksi tarvitaan kelluntaliivit ja märkäpuku. –Minun märkäpukuni on mitta-

Talvella snowcrossia

Toinen vauhtilaji eli snowcross tuli mukaan Aitto-ojan elämään 2000luvun alussa. Hän kilpaili lajissa 13 vuotta. Viimeisin kilpailu oli vuonna 2018 SM-kisoissa, jonka veteraaniluokan hän voitti.

–Snowcrossissa kiehtoo nopea, vauhdikas rata, jossa on isoja hyppyjä.

omaa poikaansa, joka on lajissa Suomen huippuja. Snowcross ei ole Aitto-ojalle pelkästään harrastus, vaan myös työ.

Hänen yrityksensä järjestää Euroopan suurimman snowcross tapahtuman Oulussa Raksilan pesäpallostadionilla vuosittain helmikuussa.

Perhe suhtautuu vauhdikkaisiin urheilulajeihin hyvin kannustavasti. Poikansa lisäksi Aitto-ojan tytär harrastaa myös pujotteluvesihiihtoa.

Nykyään Aitto-oja valmentaa MARI RYTILAHTI

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Kauppurienkatu 8 A II krs, 90100 Oulu ppy@yrittajat.fi p. 010 322 1980 www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Piia Lehtonen Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Haapaveden Yrittäjät ry

Veivo Oy - Traktorit ja Varaosat

Haukiputaan Yrittäjät ry

Stall Saarinen Oy

Onkamo Horses & Artisan

Tmi J.Kurkela

Sammatin Hiuskeiju Oy

KoodiOodi Oy

Hyvinvointistudio KuuranKukka

Satumainen Trimmaus

Sober Partridge Oy

King Bellion Oy

Iin Yrittäjät ry

Erikois- ja rakennuspuutyö

Kimmo Hand MODURA OY

Kempeleen Yrittäjät ry

Teollisuuden Monipalvelu

TMP Oy

Kuvasankarit Oy Sarin Puoti

Pohjolan Putkisto Oy

Satonordic Oy

Onnenmaan tila

Kukoistukseen

ARKstudio Jemma Oy Disair Oy

Kiimingin yrittäjät ry

Ikkuna Maisteri Oy

Iin Automaalaamo Oy

LVI ja Sähkö Heikkinen

Oulu Oy

Rakennuspalvelu Reke

Studio Formo Oy Pohjois-Suomen Hissikonsultointi Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry

AL Niva Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Kuusamon Yrittäjät ry

Jari Nissi

K-Citymarket Kuusamo

Karatia Rakennus Oy

Kauneusstudio Lumikide Oy

Liippacon Oy

Nat Ravenveil

Torin Vintti Oy

Työ- ja Konepalvelu

Laakkonen Oy

Limingan Yrittäjät ry

Markkinointi Laurila Ky

Kotoisa Mylläämö

MakeMark Oy

Aistiva Robotics

Muhoksen Yrittäjät ry

Sametti ompelimo

Muhoksen Korjaus- ja Autopaja

Maanrakennus Aappo

Laitinen Oy

Muhoksen apteekki

Oulaisten Yrittäjät ry

Tmi Kalotin Remontointi ja

Maalaus

Oulun Yrittäjät ry

Maria Nikkilä

Ouda Oy

Workers Little Helper

SEP Solutions Oy

Kahvila Kiikku Oy

Oulu Hinaus Oy

Lecklé Oy

Tuoni Instruments

Natural Hyvinvointi Oy

Studio Hiida

Hautamäki Anne Marjo

MRK Vuokraus Oy

Kiinteistöhuolto Korkala Oy

Majakka Outdoors

Lakitoimisto Pauli Seppänen Oy

Rehti maalaus Oy

Ikatias Ky - K-Market Valjaspuisto +

K-Market Karjasilta

JVS Beauty

Mr. & Mrs. Fit

Tilamestarit Oy

Erikoispuheterapeutti Riikka Kauppila

Oulun Caravanhuolto Oy

JTS-Energia Oy

Kiropraktikko Milla-Riina Rajala

Capella Invest Oy

Matti Aapomikko

Medera Medical Oy

KP Mattila Oy Capitatum Oy

Shirleys Sweet Oy

Vasama Consulting Oy

Bytewit Oy

Assistenttipalvelu TuuLi

Kädentaitajien lahjapaja Oy

Supply Chain Business Partners Oy Fliptek Oy

Helmipinnat Oy

Routa Sports Oy Smobbi Oy

IPR-Loikka

Mukavaa Asumista Oy SeParas Oy

SomeStore

Reko Tuote Oy

Sannanart

Minna Rautiainen

Make Hair Oy

Roit Oy

Salmela & Co. Oy The Flying Bull ST-asiantuntijapalvelut Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

J-Ware Oy

Copterplus Finland Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

Staycation Törrö Oy

Isomummulan tila

Kuljetus W&S Karvonen Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Kirsin Kakkupuoti

Pirkolan Tila Oy

Raahen Yrittäjät ry

Raahen TurvallisuusVartiointi Ky

Katrin Kauppa Ky

Siikajoen Yrittäjät Ry

Syötteen Mökit Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

KaariTech Oy

Maijan Hyvinvointi & Kauneudenhoito

Tyrnävän Yrittäjät ry

JoogaVeli

Petra Johanna

Utajärven Yrittäjät ry

Piian pitopalvelu

Vaalan Yrittäjät ry

Maaningan Maitotila Oy

Vihannin Yrittäjät ry Jaseko

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Hevoshuolto Torvinen

SENIORIJÄSENET

Kalevi Turves

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2025:

Haapaveden Yrittäjät ry

Anri Kolehmainen

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 iin@yrittajat.fi juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski

Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät

Sirpa Runtti

Siruka Eräpalvelut Ky p. 0400 7765 60 kiimingin@yrittajat.fi sirpa.runtti@siruka.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Reeta Kortesalmi-Säkkinen Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen

Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen

Service One p 044 7543 200 oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius

Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät

Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät

– Merijärven jaos

Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius 92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Kirsi Kivioja Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry

Petri Jarva

Rakennusliike P. Jarva Oy p. 040 5515 785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pirke Härkönen

Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry

Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Saana Mattila

Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä

Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: Johannes Mustonen, p. 050 381 3522 johannes.mustonen@elisa.fi

FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974 Postiosoite: 00017 FENNIA fennia.fi

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe. K-MARKETIT Ii ja Kuusamo keskusta.

K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen asiakkuuspäällikkö, p. 040 766 9402, Sami Saari asiakkuuspäällikkö p. 044 057 5121, Ritva Korhonen asiakkuuspäällikkö p. 040 590 3617 www.kalevamedia.fi/yrityksille

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi

Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ota yhteyttä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. +358 50 473 8599, joy.oulu.fi

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

JÄSENTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsen, pidäthän jäsentietosi ajan tasalla! Yrittäjien jäsenpalvelussa pystyt päivittämään jäsentietojasi. Se on tärkeää, jotta voimme palvella sinua sekä yritystäsi mahdollisimman hyvin ja meidän viestimme tavoittavat sinut!

Pidä erityisesti markkinointiluvat ja sähköpostisi ajan tasalla!

Sama koskee myös henkilöjäseniä mm. senioriyrittäjiä! Kirjaudu jäsenpalveluun osoitteessa www.yrittajat.fi/kirjaudu

Jäsenyyden

etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

JÄSENYRITTÄJILLE

– 25% ALENNUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet: www.ppy.fi >Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut #ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Tutustu ja hyödynnä etusi!

tavoitettua ihmistä viikossa.

Se on 80 % alueemme kuluttajista. 818 500*

Ole mukana siellä, missä arjen

tarinat syntyvät ja tavoita alueesi yleisö meidän kautta.