Kajahdus 2/2015 by Kajahdus

KAJAHDUS 2 / 2015

TOIMITUS

PÄÄTOIMITTAJA Touko Nieminen

PAINOSMÄÄRÄ 200

TOIMITUSIHTEERI Roy Sandberg

JULKAISIJA Stigma ry ja Stydi ry, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat

KIRJOITTAJAT Noora Kivioja Carsten Kundt Touko Nieminen Henna Piilola Virpi Ropponen Roy Sandberg Noora Silvennoinen KUVAT Anssi Ahlberg Touko Nieminen ULKOASU JA TAITTO Mari Neuvonen PAINO AM Digipaino / AM Print Oy Kornetintie 4 B, 00380 Helsinki

TOIMITUKSEN OSOITE Stigma ry/Stydi ry Snellmaninkatu 10 00014 Helsingin yliopisto kajahdus@gmail.com KAJAHDUS saa HYYn ainejärjestölehtitukea

Numero 2 /15 Sisälmys:

• PJ:n palsta (STYDI) sivu 4 • Numeron Runo ja Sitaatti sivu 5

• Haastattelu: Pekka Haavisto sivu 6

• Opintovastaavan palsta sivu 10

leikkaa koska sillä • Hallitus ei leikkaa sivu 11

sosiaalityön• Kansainvälinen päivä sivu 14 neuvoja antaisit uusille • Mitä fukseille? sivu 16 etsii tekijöitä • Kajahdus sivu 21 Kerberos • Kolmipäinen sivu 22

of Finland -patsas • Tom – meidän ehdotuksemme sivu 25

• Huippu sivu 28 • Kajahdus kysyy! Lukijat vastaavat? sivu 30

• MEGApaljastus vaaleissa sivu 32

pääkirjoitus Tervehdys arvoisat lukijat! Voisin toivottaa alkajaisiksi hyvää kesää ja mukavaa alkavaa lukuvuotta, mutta paraikaa tapahtuvien ja juuri tapahtuneiden asioiden valossa katsoisin sen olevan yltiöoptimismia, minkä viljelyn jätän suosiolla ministerinvirkaa hallinnoiville. Vaalit käytiin ja seuranneissa jälkitunnelmissa meistä kukin on varmaan oppinut uusia tuntemuksia ja piirteitä itsestään sekä arvossa pitämistään asioista tässä tunteiden vuoristoradassa, jollaiseksi kuvaisin ainakin omaa olotilaani viime aikojen uutisia seuratessani. Monet kevään ja alkukesän polttavimmat puheenaiheet ja tapahtumat ovat saaneet jopa surrealistisia piirteitä. Pohtikaamme vaikkapa uutisia pikkuisesta uusiutuvan energian yrityksestä, joka yhtäkkiä lähtee toiselta puolen Eurooppaa satojen miljoonien sijoituksella muutenkin hämärään ydinenergiaseikkailuun ja valtiomme hoitajat ottavat sen mitä ilmeisimmin aivan tosissaan mukaan laskelmiinsa. Saman hallinnon visio tulevaisuutemme varalle ja hyvinvointimme luomiseksi onkin mystisesti leikata kansalaisten kannalta ehkäpä tärkeimpiä palveluita kajoamalla koulutukseemme ja tulonsiirtoihimme. Korjauksia, tehostusta, ehostusta ja uudelleenjärjestelyjä saa ja pitää tehdä, mutta logiikka ja tutkittu sekä myös ruodittu tieto ovat ne mihin päätöksen teon pitäisi nojata. Sortuvathan näemmä vastaaviin heikompiin suorituksiin isommatkin piirit. Vilkaisu Hellaan suuntaan ja Brysseliin vahvistanee väitteen. Voikohan todellinen maailma olla kuin romaanin Sadan vuoden yksinäisyys tapahtumapaikka, eli ihmeellinen Macondo, jossa kaikki ei vain ole mahdollista vaan kaikki mahdoton on suorastaan todennäköistä? Mitä sinun, minun ja muiden olisi tehtävä, jos homma menee vieläkin hullummaksi? Sitä on lienee hyvä alkaa miettiä. Touko Nieminen Päätoimittaja

PJ:n palsta (STYDI) 4

Aurinkoista kesää sinulle arvoisa Kajahduksen lukija! On se aika vuodesta, kun kevään opinnot alkavat olla paketissa ja pääsykokeet loppusuoralla. Myös Stydin hallitus on jäämässä hyvillä mielin kesälomalle innostavan ja tapahtumarikkaan alkuvuoden jälkeen ja alkuvuodesta onkin jäänyt kaikin puolin mahtava fiilis.

Sosiaalityön opiskelijoille vuosi 2015 on ollut juhlaa. Uuden sosiaalihuoltolain myötä sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamiseen ja sijaistuskäytöntöihin tulivat selkeät raamit. Myös rakenteellinen sosiaalityö sai ansaitsemansa paikan uudessa sosiaalihuoltolaissa, joka toivon mukaan vahvistaa sosiaalityöntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Uudistusten hengessä myös Stydi on ottanut aktiivisemman otteen toiminnassaan ja hallituskauden tavoitteet ovatkin painottuneet pääosin toiminnan avoimuuteen, monipuoliseen yhteistyöhön, opintoasioihin vaikuttamiseen ja opiskelijoiden edunvalvontaan sekä opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Keväällä 2015 Stydi on järjestänyt mielenkiintoisia ekskursioita, tehnyt sosiaalityötä näkyväksi yliopistolla osallistumalla kansainväliseen sosiaalityön päivään, sitsannut, urheillut, kokoustanut ja vahvistanut yhteistyötään niin muihin ainejärjestöihin kuin opetushenkilökuntaankin. Lisäksi olemme aktivoituneet sosiaalisessa mediassa ja meidät löytää nyt myös Instagramista nimellä stydiry. Tavoitteenamme on jatkossakin edistää opiskelijoiden hyvinvointia järjestämällä esimerkiksi rennon liikunnallisia tapahtumia opiskelijarientojen vastapainoksi ja kommunikoida oppiaineemme sisällä kehittääksemme jo entisestään korkeatasoista sosiaalityön opetusta. Syksyn suhteen hallitus on laittanut viisaat päänsä yhteen ja keksinyt ensi lukuvuodellekin paljon mielenkiintoista tekemistä. Luvassa on ainakin hauskoja fuksirientoja, inspiroivia ekskursioita, yhteiskunnallista vaikuttamista, perinteikkäät vuosijuhlat, jännittäviä yhteistyökuvioita sekä paljon muuta mielenkiintoista, josta varmasti tullaan vielä kuulemaan! Stydi ja Stigma tulevat jälleen yhdistämään voimansa ensi syksyn fuksiaisissa, jossa toivon mukaan näemme myös sinut! Myös Kajahduksen toimittaminen on ollut ainejärjestöjemme mukava yhteinen projekti, johon olet lämpimästi tervetullut osallistumaan. Nähdään syksyllä! Kesäterveisin,

Stydi ry:n puheenjohtaja Virpi Ropponen ja varapuheenjohtaja Noora Siivonen

Kaksi ihmistä Ihminen tuli toimistoon ja sanoi: Minä määrän itse. Sosiaalityöntekijä sanoi kyllä ja minä myös haluan määrätä itse. Mutta kuule ihminen - emme ole yksin maailmassa. On lautakunta, kaupunginjohtaja, asiantuntijaryhmä, ylilääkäri, esimiehet, on lukuisia näkymättömiä sääntöjä ja kaikki haluavat määrätä sinua ja minua. Ihminen tuli uudestaan toimistoon ja sanoi: Asiakaslähtöisyys! Kaikki lähtee minusta. Sosiaalityöntekijä sanoi kyllä ja minä myös haluan palvella juuri sinua. Mutta kuule ihminen - emme ole yksin maailmassa.

S ITAAT T I

Numeron Runo ja Sitaatti

Organisaatiolla on myös tarpeita: Hakemukset ja liitteet, prosessit ja päätökset, verkostot ja kokoukset, resurssit ja lomat. Vielä kerran ihminen jaksoi tulla toimistoon. Hiljaisella äänellä hän sanoi: Eettisyys. Olkaa inhimillisiä. Sosiaalityöntekijä mietti pitkään ja sanoi: Emme ole yksin maailmassa. Olemme toisillemme ihmisiä. Asiakas ja sosiaalityöntekijä kunnan asukas ja virkailija avun pyytäjä ja auttaja ihminen ja ihminen. Ja yhdessä meidän ääni kuuluu paremmin. Carsten Kundt Sosiaalityön opiskelija ja tekijä

Se ei oikeutta tässä maassa saa ken ei itse sitä hanki. Jaakko Ilkka

Touko Nieminen & Roy Sandberg:

Haastattelu:

Pekka Haavisto

Kurssitunnelmia? Tulet vetämään Golbal Environmental Challenges -kurssia yliopistolle. Miksi näin? Olen vetänyt kurssia varmaan yli kymmenen kertaa. Vuoden 2000 jälkeen aloitettiin ja ideana on ollut että tarjotaan englanninkielistä opetusta ajankohtaisista aiheista kuten tästä ympäristökysymyksestä. Kurssilla tarjotaan suomalaisille opiskelijoille englanninkielistä keskustelua, ja saan mahdollisuuden jakaa vanhoja YK- ja ympäristöjärjestökokemuksia. Kurssille on aina osallistunut paljon kansainvälisiä opiskelijoita, tosin viime vuosina suomalaisia on alkanut olla enemmän kuin aikaisemmilla kursseilla, joilla enemmistö on ollut ulkomaalaisia opiskelijoita. Koska kurssi on suosittu, vain nopeimmat ilmoittautujat ehtivät kurssille ja tässä suomalaisilla on kotikenttäetu. Esseidentarkistajien pyynnöstä opiskelijamäärää on pudotettu kuuteenkymmeneen aikaisemmasta sadasta opiskelijasta, ja se näkyy tietysti myös.

Entäs vaalit ja vaalitulos? Meillä valtiotieteellisessä monilla on ajatuksissaan uhkakuvia konservatiivien vaalivoiton myötä, miten itse suhtaudut siihen?

Sitä antaa aina kaikkensa vaalipäivinä, ja silloin on ajallisesti tiukkaa. Tuntuu, että vaaliaika on vuosi vuodelta sosiaalisesti vaativampaa, ja jos vaaliaikaa yhtäkkiä pidennettäisiinkin viikolla, niin ehdokkaat varman tipahtaisivat heti uupumuksesta. On vaikea sanoa, minkälaiseksi hallitus muodostuu ja en kadehdi Juha Sipilää hallitustunnustelijan asemassa tässä tilanteessa. Tulevan hallituksen edessä on tasapainoilua maineen, vaaleissa otetun roolin, globaalin vastuun ja kotimaisen paineen välillä. Kansalaisten rohkaiseminen olisi kuitenkin hallituksen tärkeä tehtävä. Hallituksesta riippumatta on lähes mahdotonta, että sen kaltaiset asiat kuin itsenäinen ympäristöhallinto hajoaisivat, koska esimerkiksi yhteiset, voimassa olevat globaalit ympäristösopimukset ja tulevat ilmastokokoukset vaativat professionaalista osaamista ja hallintaa. Eivätköhän ainakin nuo hulluttelut karsiudu hallitusneuvotteluissa pois.

Vihreiden haasteet tulevassa eduskuntatyössä? Energiapolitiikka on suurin yksittäinen haaste, ja fennovoima-hanke oli syy siihen miksi edellisestä hallituksesta lähdettiin. Olen seurannut saksalaista ajattelua ja toivoisin, että uusiutuva- ja bioenergia, cleantech ja vastaavanlaiset innovaatiot löisivät toden teolla läpi. Toiseksi Suomessa toleranssi esimerkiksi maahanmuuttajien suhteen on vielä lapsenkengissä, ja keskustelu asiasta on toistaiseksi ollut alkeellista. Maahanmuuttokeskustelu jatkunee tulevalla hallituskaudella.

Kolmen vuoden päästä pidetään seuraavat presidentinvaalit, aiotteko ehdolle? Politiikassa ei voi aina suunnitella edes vuoden päähän, joten tähän en pysty antamaan vielä vastausta.

Suomen jakautuneisuudesta, mitä mieltä olette kansan luottomiehenä kun teitä sellaiseksi voi tituleerata, tulittehan presidenttikisassa toiseksi: onko Suomessa todellista kahtiajakoa?

Suomessa on todellisia asenne-eroja. On toki joitakin alueita, joilla esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen rooli on suurempi. Helsingin vaalitulos on kiinnostava, joskin Helsinki on aina ollut oma erityisalueensa, sillä perussuomalaiset ja keskusta ovat aina olleet pienpuolueita Helsingissä. Myös vihreillä on kuitenkin uusia edustajia eri puolilla Suomea ja parempi kattavuus maan eri osissa kuin koskaan aiemmin. En kuitenkaan pidä Suomea varsinaisesti kahtiajakautuneena. Esimerkiksi työllisyysluvut saattavat tietenkin vaihdella ympäri maata, mutta todellisesta kahtiajakautumisesta ei mielestäni ole kysymys.

Entä Suomen kansaa yhdistävät tekijät?

Mielestäni meitä kaikkia yhdistää eräänlainen ”Pelle Peloton” –asenne. Suomessa on kaikenlaisia keksijöitä, uusia ideoita, innovaatioita ja osaamista. Meillä on kehitetty paljon ratkaisuja, jotka saattavat täällä Suomessa tuntua pienen mittakaavan asioilta, mutta joilla olisi suuri arvo monissa muissa maailman osissa. Esimerkiksi aurinkopaneelin merkitys saattaa meistä tuntua vähäiseltä, mutta globaalitasolla se voi olla todella tärkeä. Ylipäätään Suomessa on uusia näkökulmia energiateknologioiden kehitykseen.

Mikä sitten yhdistää maailmaa? Ympäristöasiat yhdistävät maailmaa ja tulevat esille kaikkialla. Elinkelpoisuus liittyy ensisijaisesti ympäristöön, ja ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät muualla kuin teollisuusmaissa, joista ne pääasiassa aiheutuvat. Usein sanotaan, että köyhillä on muuta murehdittavaa kuin ympäristö-ongelmat, mutta he tarvitsevat perustavanlaatuiset elinolosuhteet ennen kuin voivat vaikuttaa muihin asioihin ja ympäristöongelmat iskevät heihin ensiksi ja kovimmalla voimalla. He myös ottavat huolet esille, oli kyse sitten eroosiosta Afganistanissa, aavikoitumisesta Sudanissa tai kasvimyrkkyjen vaikutuksissa Vietnamissa. Vietnamista muistuukin mieleeni yksi tarina: riisisatoja kasvattaneiden myrkkyjen käytön jälkeen kalat olivat kuolleet, ja huolestuneet paikalliset kysyivät että, ”Kun saimme tämän kemikaalin, jolla riisiä saatiin enemmän, niin olisiko nyt myös sellaista kemikaalia saatavilla, jonka avulla kalat saataisiin takaisin?”

Vinkki nuorelle opiskelijalle, joka haluaa olla aktiivinen ja kantaa kortensa kekoon:

Nykyään on erittäin paljon mahdollisuuksia esimerkiksi kansainväliseen opiskelijavaihtoon erilaisten yhteistyöohjelmien kautta, joista voi saada tärkeää kansainvälistä kokemusta. Kansainvälisyys merkitsee kaikissa ympäristöalan työtehtävissä ja on hyödyksi ylipäätään. Avautuviin tilaisuuksiin kannattaa tarttua.

Opintovastaavan palsta

Avoimuus ja yhteistyö sopivat mielestäni kuvaamaan toimivaa vuorovaikutusta opiskelijoiden ja oppiaineen henkilökunnan välillä. Tiedekunnan eri ainejärjestöjen oppiainevastaavien kanssa keskustellessa olen kuullut monista hyvin erilaisista toimintatavoista, ja onnekseni voin sanoa meillä sosiaalityön oppiaineessa yhteistyön sujuvan hyvin. Oppiaineessa toteutettiin keväällä laaja palautekysely koskien opetusta ja opintojen sujuvuutta. Kyselyn vastauksia käsiteltiin erillisessä keskustelunomaisessa purkutilaisuudessa, jossa oli paikalla opiskelijoita ja henkilökuntaa. Paikalla olleet opettajat olivat kiinnostuneita opiskelijoiden mielipiteistä, ja niin risut kuin ruusutkin otettiin hyvin vastaan, puolin ja toisin. Palaute on myös otettu huomioon ensi lukuvuoden opetuksen suunnittelun yhteydessä, ja opintovastaavana oli ilahduttavaa kuulla opiskelijoiden palautteella olleen vaikutusta! Myös opettajatuutoroinnista minulla on positiivisia kokemuksia toimivana yhteistyömuotona opiskelijoiden ja opettajien välillä. Viimesyksyinen opettajatuutorini oli aidosti kiinnostunut opintovalinnoistani ja sain häneltä vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin, joita oli fuksivuoden alkupuolella hengästyttävän paljon. Myös opiskelijatuutoreilla oli toki myös paljon tietoa opintoja koskien, mutta heiltä saadun yleisen tiedon tueksi oli mukava tarkistaa juuri omaa suunnitelmaani koskevat seikat opettajatuutorilta. Mielestäni opettajatuutorointi laski myös kynnystä ottaa yhteyttä opettajiin tarvittaessa myöhemminkin. Opintovastaavana toimiminen nyt omana fuksivuotenani on tuonut mukanaan haasteensa, koska monet asiat ovat olleet uusia ja vaatineet paljon perehtymistä. Uutena toimijana toimintatapoja kuitenkin katsoo myös tuorein silmin ja minusta on ollut mukava, että fuksipainotteisen Stydin hallituksenkin kanssa olemme tehneet saaneet aikaan paljon, kuten järjestäneet kansainvälisen sosiaalityön päivänä tempauksen ja tiivistäneet yhteistyötä Soc&Komin Octavian kanssa.

Toivon, että palautekyselyn ja opettajatuutoroinnin hyväksi havaituista käytännöistä pidetään myös jatkossa kiinni. Oheen pyrimme keksimään myös tuoreita tapoja tiivistää yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, jotta hyvä vire saadaan pidettyä yllä. Rentouttavaa kesää kaikille! Henna Piilola

Hallitus leik kaa, koska sillä ei leikkaa Hallituksen muodostuksessa puhuttiin useiden eri arvojen yhdistämisestä. Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten tapauksessa ilmiötä kutsutaan nimellä eriarvoistuminen, ja sitä tarjotaankin Suomen kansalle ratkaisuna maata vaivaavaan lamaan. Kun tuutista tulee tällaista hallitusohjelmaa, ei voi tehdä mitään muuta järkevää kuin vaihtaa kanavaa. Nimittäin toiminnan kanavaa, sillä valtiovalta ei tämän maan asioita näillä näkymin korjaa. Voin esittää katselijoiden pyynnöstä vetoomuksen, että tätä ohjelmaa ei jatketa edes ensimmäistä kautta tuotanto-ongelmien vuoksi. Hallituksessa ei välttämättä olekaan trioa ässiä vaan todennäköisemmin kolme tuiki tavallista pässiä. Jos päättäjiä kuitenkin pelikortteina pidetään, kolmesta ässästä Soini on selkeästi ristiässä, jos hänen kristillisiin arvoihinsa on katsominen. Sipilä on pataässä, patavanhoillisten, 1900-lukua edeltävältä ajalta juontuvien työaikaehdotustensa perusteella, ja Stubb ruutuässä, koska hän tahtoo olla ruudussa koko ajan vaikka onkin poliittisesti pudonnut paalupaikalta kakkosruutuun.

Ässiä on kädessä kolme, mutta yksi lyödään ulkopolitiikan neuvottelupöytään, joten hihaan jää kaksi ässää vähän niin kuin Saksassa Hitlerin aikoina. Hallitus pilailee ohjelmassaan yliopiston kustannuksella, ja Stubb hoitaa sen konkreettisesti professorivitseillään. Ohjelman mukaan yhteiskuntamme veronpaine on saatava laskuun, jottei se vain aiheuttaisi suuryrityksille ja isorikkaille pelättyä ”veronkiertohäiriötä”. Sipilästä tuli toissapäivänä pääministeri. A-studion haastattelussaan tämä mies, jolle on juuri annettu Suomen korkea-arvoisimman poliitikon valtuudet käytti valtaosan ajastaan esittämällä vetoomuksia hyvätuloisille henkilöille, että nämä omasta tahdostaan liittyisivät talkoisiin. Voisi kuvitella, että pääministerillä on muitakin keinoja kyseisen tavoitteen saavuttamiseen kuin anelu tv-lähetyksessä. Liittykää Valkoisiin, on vetoomuksen todellinen sisältö, ja se on suunnattu johdattamaan harhaan kaikkia, jotka kannattavat työväestön oikeuksia aivan niin kuin sisällissodassakin. Ryhmäkokoihin hallitus soveltaa kapitalismissa hyväksi todettua

havaintoa siitä, että yksiköiden kasvattaminen tehostaa tuotantoa. Näin saamme siis sarjatuotantona tulevaisuuden tärkeintä kulutushyödykettä: ihmisiä. Satojen miljoonien edestä rakenteellisia kurjistuksia on luvassa koulutuksen jokaiselle asteelle. Oletettavasti hallitus pelkäsi, että joku antaisi sille opetuksen – ja pyrki heikentämään jokaista mahdollista uhkaajaa. Yliopistojen rahoitus onkin saanut uudet suuntaviivat. Kun ennen opiskelijoita auttoi opintotuki, nykyään sääntönä on käskymuotoinen ohje: ”opinto tuki!”, mikä tarkoittaa sitä, että koulutuksen väylät on pantava kiinni. Ulkomaalaisia opiskelijoita tai sen paremmin muitakaan vierasmaalaisia ei Suomeen enää haluta, koska hallituksessa on maalaisia kylliksi muutenkin. Hyvinvointivaltiossa on purkupallo

heilunut jo kaksi vuosikymmentä, mutta tulevat uudistukset ovat tuhoamassa myös samojen perustusten päälle rakennetun innovointivaltion. Jäljelle tuskin jäänee muuta kuin Sipilän vatulointivaltio, jossa julkisen hallinnon ainoa tehtävä on kehittää sanoja, joille ei löydy merkityksiä. Sen sijaan, että hallituskeskusteluissa olisi noussut esiin esimerkiksi työjärjestöjen ja yliopistojen autonomia, keskityttiin pohtimaan sitä, miten paljon halvemmalla kukakin saa auton omia. Perintöveron pienennys puolestaan on tietenkin välttämätöntä meritokraattisessa yhteiskunnassa, jotta ihmiset omilla ansioillaan, kuten herkällä syntymissuuntavaistolla, joka auttaa syntymättömiä valitsemaan oikeat vanhemmat, voisivat menestyä.

Työttömät saavat tästä lähtien suorittaa toistaiseksi voimassa olevaa siviilipalvelusta yhdyskuntapalvelun muodossa töissä, joissa he voisivat työskennellä palkattuinakin. Paikallista sopimista on tämän ohella ajettu. Se tarkoittaa, että työntekijät eivät sovi työnantajien pirtaan, eivätkä näin ollen sovi myöskään työehdoistaan. Kun työstä tulee elämän edellytys, elinehdot määrää elinkeinoelämä. Taloudellista kilpailukykyä EK saattaa vahtia, mutta elämästä itsessään järjestö ei ole vähimmässäkään määrin kiinnostunut, koska kuten hallitukselle, sille elämä ei ole muuta kuin jotakin epämääräistä taustahälyä, joka haittaa työntekoa. Hallitus mahdollistaa vuoden mittaiset, vääräaikaiset työsuhteet ja havainnollistaa sekä työtuntien lisäämistä että aloittelevien työntekijöiden kohtaloita dokumentissaan: ”Koe ajan pidennys!” Vaikka talouspolitiikan arvioijat ovat varoittaneet kiristysten vaikutuksista, hallitus tekee surutta leikkauksia ja esittää uhkavaatimuksia työjärjestöille, toteuttaen näin kiristyksen kaksi määritelmää. Loppukevennykseksi on keksitty ansiotuloverotus ja verotus noin yleensäkin. Tämän toiminnan erotus puolestaan on suunnilleen plus/minus 0. Siinä erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, että Suomi näistä peruuttamattomista vaurioista huolimatta onnistuisi kääntämään kansantuotteensa nousuun, hallitus on päättänyt pelata varman päälle ja linjannut, että samanhenkistä toimintaa jatketaan niin kauan, kunnes maamme on kir-

jaimellisesti maan tasalla. Kuvaavaa on, että ainoat merkittävät lisäykset budjetteihin saivat poliisi ja armeija. Tästä päätöksestä voi jo nähdä, miten hallitus aikoo puolustaa itseään, kun yhteiskunnalliset levottomuudet käynnistyvät tämän tuloerotsunamin jälkimainingeissa. Siksipä puhuttelen nyt teitä, Pääministeri Juha Pipilä, Valtiovarainministeri Valexander Stubb, Mulkoministeri Timo Soini. Tämä ei ole mitään lainsäätöä. Tämä on vain säätöä. Roy Sandberg

Kansainvälinen sosiaalityön

Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietettiin 17.3. ja Stydi osallistui päivään pitämällä kohtaamispaikkaa keskustakampuksella. Paikalla oli sosiaalityön opiskelijoita Stydistä ja Soc&Komin sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestöstä Octaviasta, ja ohikulkijoiden kanssa syntyi päivän aikana monia mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluja.

Keräsimme paikan päällä ihmisiltä ajatuksia sosiaalityöstä post-it lapuille, joista muodostui pienimuotoinen taideteos tilan seinälle. Lapuilla nousi esiin sosiaalityön arvokas ja merkit-

Kuva: Instagram: stydiry

päivä tävä rooli niin hyvinvoinnin kuin ihmisarvonkin kannalta. Alamme tärkeyden tiedostaminen lämmitti mieltä ja inspiroi järjestäjiä!

Paikan päällä puhutti myös sosiaalityön usein kovin negatiivinen mediakuva, ja sen luomat käsitykset sosiaalityöstä. Valtavirtamediassa sosiaalityöstä puhuttaessa äänessä ovat usein muut kuin työntekijät, ja sosiaalityön kuva saattaakin olla kovin etäinen ja kylmä. Ilahduttava poikkeus tähän on esimerkiksi Sosiaalinen tekijä – blogi, joka nostaa esille tärkeitä aiheita sosiaalialalta ja

rikkoo omalta osaltaan niin kutsuttua hiljaisuuden kulttuuria. Stydin Kansainvälisen sosiaalityön päivän kohtaamispaikan tavoitteena oli tehdä oppiainettamme tunnetummaksi yliopistolla sekä luoda paikka keskusteluille ja kohtaamisille. Mukavasta tunnelmasta ja palautteesta päätellen onnistuimme tässä hyvin, ja tästä onkin hyvä lähteä ideoimaan entistä huikeampia tempauksia tuleville vuosille! Teksti: Noora Kivioja

Mitä neuvoja antaisit uusille fukseille?

Ville, yhteiskuntapolitiikka:

Class Ohlsonilta saa viidellä eurolla tekstiililiimaa haalarimerkkien kiinnittämiseen!

Henna,

sosiaalityö:

Jos joku asia askarruttaa, niin puhu siitä muiden opiskelukavereiden kanssa ja kysy rohkeasti neuvoa – ongelma joko ratkeaa tai sitten voitte ainakin pohtia yhdessä!

Sini, yhteiskuntapolitiikka:

Lähde mukaan Valtsikan speksiin lavastajaksi!

Merethe,

sosiaalityö (Soc&Kom):

Nauti, osallistu juhliin ja tee kivoja asioita. Muista, että opiskelu on paljon muutakin kuin koulunkäyntiä!

Katri ja Maria, yhteiskuntapolitiikka: Älä stressaa tiedekuntatenttejä,

mutta muista ilmoittautua niihin!

Sivistys arvoon ja kunniaan. Jyrkk채 ei kirjojen arvonlis채verolle!

Maksettu mainos L.H. H채meen-Anttila

Your Individual Choice â&#x20AC;&#x201C; Exclusive Hand-made String Instruments

www.versoul.com

SUOMEN SUURIN

EROTIIKKALIIKE SEKSILELUT ASUSTEET HUPITUOTTEET DVD & BLU-RAY S/M-VÄLINEET

KY-KORTILLA

-20%

HELSINGIN KAMPISSA _____________

AVOINNA

MA-PE 10-06 LA 10-07 SUN 12-06

WWW.KELTAINENRUUSU.FI ______________ JO VUODESTA 1996 ______________

MYYMÄLÄ MALMINRINNE 2-4, 00100 HELSINKI PUH +358 9 68555270 S-POSTI MYYNTI@KELTAINENRUUSU.FI

KAJAHDUS etsii tekijöitä! Korviimme on kantautunut tieto suuresta joukosta innokkaita opiskelijoita, jotka haluaisivat osallistua lehden toimiintaan mutteivät ole jostain syystä uskaltaneet, jaksaneet tai tienneet kuinka lähestyä toimitusta. Korjataan asia! Kajahdus on opiskelijoiden lehti opiskelijoille ja julkaisemme mitä meille julkaistavaksi annetaan joko kirjoitettuna juttuna, kuvina tai maksettuina mainoksina. Älä siis pelkää riman alitusta, koska mitään rimaa ei ole! Jos haluat julkaista mielipiteitä, avautua, kysyä jotakin, pohtia syvällisesti, kritisoida, vääntää julmaa pilaa tai hassun hauskaa hassuttelua niin muista, että Kajahdus on nimenomaan sinua varten. Sitoutumista ei varsinaisesti kirjoittajilta tai muilta sisällön tuottajilta vaadita koko vuodeksi joten rohkeasti kokeilemaan! Lehdestä tulee aina tekijöidensä sekä lukijoidensa näköinen.

Päätoimittajan, toimitusihteerin ja taittajan tehtävät ovat vaativimpia. Ne sisältävät vastuun koko lehden luomisesta, kasaamisesta, painatuksesta ja rahoituksen järjestämisestä. Jos olet kiinnostunut vastuullisemmista tehtävistä, niin otathan yhteyttä mitä pikimmiten! Tällä haavaa kaikki pestit, vakanssit ja roolit Kajahduksessa ovat ottajaansa vailla! Yhteyttä voi ottaa suoraan Kajahduksen nykyiseen toimitukseen osoitteeseen kajahdus@gmail.com tai ottamalla yhteyttä suoraan STIGMAn ja STYDIn yhteyshenkilöihin.

Kulttuurierot ovat kiehtovia. Vladimir Putinin viikonmittainen poissaolo parrasvaloista havainnollisti hienosti tiettyjä erilaisuuksia, jotka selittävät venäläisten ja suomalaisten vaihtelevia maailmankatsomuksia – tai oikeastaan venäläisten ja koko läntisen maailman eriäviä näkökantoja. Esimerkiksi, jos presidentti on viikon verran kateissa, Venäjän kansa näyttää olevan saman tien hukassa. Ilmiö kummastuttaa Suomessa. Uskallan väittää ainakin omasta puolestani, että vaikka Sauli Niinistö katoaisi vuodeksi, ei asia liiemmin hetkauttaisi henkilökohtaista elämääni – päinvastoin, katoamistemppu saattaisi jopa kohentaa sen laatua. Epäilen myös, että harvaa amerikkalaista liikuttaisi, jos Barack Obama häipyisi kuvioista joksikin aikaa. On kiintoisaa, että yhtäällä päämiehen poistuminen tekee kokonaisen kansan orvoksi, ja toisaalla puolestaan ainoastaan vapaaksi. Venäläiset kuitenkin kiittelivät valtionjohtajaansa vuolaasti Krimin liittämisen vuosipäivänä ja olivat silminnähden huojentuneita tämän voitokkaasta paluusta. Juhlassa korostettiin, että Krimin Venäjään palauttamisessa kyse ei suinkaan ollut aseellisesta konfliktista, vaan tunnollisesta luonnonsuojelusta. Venäjä halusi ainoastaan säilyttää uhanalaisen eläin

lajin, jonka kanta ei tosin ole maassa viime vuosina juurikaan huvennut. Mainittu luontokappale on Krimi-naali, siperialainen napakettu, joka on tunnettu siitä, että se hankkii ravintonsa varastamalla. Mutta kuten kylmässä sodassa, lehtikirjoituksissakin täytyy olla kauhun tasapaino ja kaksi vastapuolta, joten siirrytään seuraavaksi Atlantin toiselle puolelle. Wall Streetille on avattu uusi ravintola. Huhu kertoo, että erityisesti suursijoittajat suosivat mielellään tienWarren Buffettia, jossa servetteinä käytetään tuhannen dollarin seteleitä. Siellä aterialle saa yhtä hyvän tuoton kuin pikaruoka-, tai pikavoittoravintoloissa, kun ruoka kasvaa vatsasalkussa korkoa ja kerääntyy buffettiylijäämänä vyötärölle. Eipä kuitenkaan unohdeta pysytellä ajan tasalla uusista muotisanoista. Yhdysvalloissa on lanseerattu tuore poliittinen ykköstavoite, ja se on jo kastettu nimellä ”Kasa-arvo”. Tässä vaiheessa muut eivät voi kuin ristiä käsiään, tosin vailla kummeja ja suurta sukulaisjoukkoa. Edellä mainitun suuntauksen tärkein tarkoitus on ajaa omaisuuden kumuloitumista yksityishenkilöille ja kasvattaa kanjonia yhteiskuntaluokkien välissä. Tulokuilusta onkin hyvää vauhtia muotoutumassa

Kuv a

: M.

Neu

von e

jätekuilu, jonne viskataan yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia väestöstä, jotta kasa-arvo voisi toteutua yhden prosentin osalta. Tämä uusi oivallus on valtion tärkein vientituote, kun se valmistelee TTIP-sopimusta, eli Transatlanttista Työlainsäädännön ja Irtisanomissuojan Purkamissopimusta. Kontrahti vahvistetaan vielä Euroopan komissiossa, mutta siellähän kelpuutetaan kaikki, muun muassa Jean-Claude Juncker, jolle ojennetaan tämän vuoden Veronkiertopalkinto, joten sitoumus saanee laajan hyväksynnän. Kun kerran pääsimme taantuvaan Eurooppaan, tehdäänpä vielä tilannekatsaus Vanhan Maailman asioista lopuksi. Englannin kielessä sanat prophet ja profit ääntyvät identtisesti, mikä kuvaakin osuvasti mantereemme nykytilaa, jossa on leijonanosa vaikutteita Vapauden saarelta niin kutsutun rapakon tuolla puolen. Käytännössähän voittoa tehdään ennustamalla, ja profeetat olivat tunnettuja ennakkotiedoistaan tulevista tapahtumista. Myös investointitoiminnassa on omaksuttu amerikkalaisia oppeja, aina Hollywoodista saakka. Sijoittajat kapuavat barrikadeille kuin Aragorn Helmin Syvänteessä konsanaan, ja alas työn

”Yritys hyvä kymmenen.” Lause on osuva kuvaus sekä tasa-arvosta, että voimassaolevan valtadiskurssin pääretoriikasta. Tähdennettäköön, että kyseessä ei ole alati glorifioitu pienyritys vaan globaali suurkonserni. Pankit ovat nykypäivän pappiloita ja Paavin paikkaa pitää kulloinenkin Federal Reserven johtaja, mainittavimpana hiljattainen tekijöiden maailmaan kaikuvat vain Bisnes-Alan Greenspan, joka suoriutui ”Fire! Fire!” huudot, kun työnantajat tehtävästä koulutukselleen uskollisena kuuliaisesti vinguttavat jalkajousiaan ja Ala-arvoisesti. jakavat potkuja Jackie Chanin tahdilla Turha on kuitenkaan moittia Fedin joka portaalle organisaatiossa. entistä pamppua, vaikkei tämä onnisEuroopassa töistä on todellinen pula. tunutkaan täyttämään sukunimensä Avoimia paikkoja ei tunnu löytyvän odotuksia kuin puolittain. Alan kun edes jumalan kämmeneltä, vaikka lauei mikään ympäristönsuojelija ollut, lussa muuta väitetäänkin. Näyttää siltä, vaikka konkreettisesti kokemattomuuettä talous alkaa olla täysikasvuinen. tensa osoittikin. Tästä huolimatta häntä Siitä huolimatta rahanlainaajat antavat on kiittäminen siitä, että edelleen sille steroideja, jotta kehitystä syntyisi ainoa sarake, jossa Yhdysvalloille tulee yli luonnollisen kapasiteetin. Velkojat joka kerta ykkössijoitus, osuu kohtaan ovat siis piikki hihassamme. Sopii toirahastosijoitus. Investoiminen on tarkvoa, että Unioni pääsee kuntoutukseen kaa puuhaa, kirjaimellisesti milleistä ja vierotukseen ennen kuin on liian kiinni. Kyseiset millit vain tarkoittavat myöhäistä, ettei jälleen yksi vanha ja seitsennumeroisia rahasummia, joita raihnainen elämä joutuisi piristeiden osakkeenomistajien ja yritysjohtajien uhriksi. tileille on säännöllisesti ilmestyttävä, jotta homma toimii. Roy Sandberg Juolahtaapa mieleen, että yksityistämisen kultakautena lapsille tulisi individualistiseen henkeen antaa vain yksi ohje, joka kuljettaa läpi elämän: myöntäkää miljoonapalkkioita mieluummin kuin erehdyksiä. Kapitalisti, Capita listi, pääoma koituu päänmenoksi, kun kansantalouden päämenoksi muodostuu se, että paha saa palkkansa ja osakkeet ja optiot kaupan päälle. Eräs tuttuni opiskelee kauppatieteellisessä. Hän kertoi

Tom of Finland -patsas - meidän ehdotuksemme

Lehtemme oli kerrassaan pakko ottaa kantaa syntyneeseen keskusteluun keskustakirjaston yhteyteen ehdotetusta Tom of Finland -patsaasta. Helsingin Perussuomalaisten nuorten ehdotus havainnekuvineen on ideana kerrassaan loistava ja toteutuessaan patsas olisi sekä kulttuuriteko että suunnannäyttäjä tuleville rakennuskannan yhteyteen luotaville taideteoksille. Motiivit ja perustelut ovat kuitenkin epäselvät. Pahat kielet myös puhuvat ristiriitaisistakin ajatuksista joissa visioioidaan, että ulkomailla ehkä tunnetuimmamme taiteilijan nimiin pystytetty patsas valjastettaisiin mm. homofobisten kansanosien karkoittamiseen keskusta-alueelta. Olipa totuus mikä tahansa, ehdotus on saanut julkisuutta ja herättänyt keskustelua kiitettävällä tavalla. Toimituksemme mielestä patsas on kuitenkin aivan liian pieni ja syrjässä suhteessa mahdolliseen potentiaaliin, joka Tom of Finland -hahmoihin liittyvä estetiikka mahdollistaa. Kajahdus esittääkin seuraavaa: on toteutettava julkisesti sekä yksityisesti rahoitettava patsas-projekti, joka siivittäisi globaalikaupunkiparadigmaa mukaillen Helsingin kertaheitolla maailmankartalle. Tähän Guggenheim tai Ruoholahteen kaavaillut pikkuiset pilvenpiirtäjät eivät lobbareiden suurista puheista huolimatta kuunaan kykene.

Oma havainnekuvamme patsaan koosta ja sijainnista löytyy seuraavalta aukeamalta. Toivomme mitä nöyrimmin päättäjien ja mesenaattien 25 ottavan huomioon ehdotuksemme ja sen toivottavan toteutumisen myötä avautuvat kulttuuriset sekä taloudelliset mahdollisuudet Helsingille ja koko Suomelle. Muinaisen Rhodoksen jalanjäljissä.

iPPU

Olen oppinut aikoinani lukemaan selailemalla alati uudestaan Värikäs maailmanhistoria -kirjan sivuja. Historia on ollut minulle tärkeää harrastuksena, intohimona ja viitekehyksenä maailmamme ilmiöiden ja sen asukkien tekojen tarkasteluun noista ensimmäisistä lukukokemuksistani lähtien. Kulttuureihin ja eri yhteiskuntiin sekä niiden historiaan ja hallintotapoihin perehtyessä tulee ennen pitkää pohtineeksi kysymystä: mikä saa kulttuurin epäonnistumaan? Tähänkään varmasti ei ole yhtä kattavaa vastausta, mutta jälkeen jääminen tai taantuminen alati muuttuvassa sekä kehittyvässä maailmassamme on ollut selvästi turmiollista monille yhteiskunnille ja kokonaisille kulttuureille, vaikka ne eivät olisi varsinaisesti hävinneetkään kokonaan. Miksi otan tämän aiheen esille? Lukiessamme uutisia, tutkimuksia ja raportteja meille muodostuu kuva, että me pohjoismaalaiset ja etenkin me suomalaiset olemme huipulla. Kun globaalin maailmamme nykyinen nokkimisjärjestys asettaa länsimaat monella mittarilla edelle muita ja tuon läntisen kulttuurin joukossa rehdeimmät, vauraimmat ja oikeu-

denmukaisimmat valtiot sijoittuvat Pohjois-Eurooppaan, on länsimaisen kulutuskulttuurin ja sosialismin sekoituksen ylivertaisuutta esim. Suomessa vaikea kiistää. En muista kuinkahan paljon sanaa “huippu” viljeltiin ennen ja jopa runsaasti myös jälkeen vuoden 2008 alkaneen talouskriisin. Tämä “huippuilu” on ja pysyy ei vain osana yhteiskuntamme ja hallintomme retoriikkaa mutta se näyttää valitettavasti sanelevan myös sen toimintaa. Tämähän on historiallisen jatkumon ja vääjäämättömän kehityksen maailmassa pirun vaarallinen ajattelutapa, koska huipulta on vain yksi suunta, eli alaspäin.

Jos uskomme olevamme korkeimmalla huipulla, emme saa tai uskalla liikkua taloutena, kulttuurina tai kansakuntana, koska muutos olisi vääjäämättä muutos huonompaan. Pidetään status quo. Tehkäämme uhrauksia ja leikkauksia, jotta pysyisimme huipulla hinnalla millä hyvänsä jne. Tämähän on täyttä soopaa, koska maailma muuttuu ja meidän on kehityttävä sen mukana. Huippu-ajattelu johtaa pysähtyneisyyteen. Emme elä maailmassa joka olisi joskus “valmis”, jonka kaikki polut olisi jo kuljettu loppuun asti tai kaikki vaihtoehdot

olisi yksi kaunis päivä valmiiksi puntaroitu. Ei ole huippuja. On vain liikettä kohti tuntematonta ja sen tuomien haasteiden myötä tapahtuvaa kehitystä. Tätä ennakoidessamme ja valintoja tehdessämme nojaamme joko valistuneisiin arvauksiin tai tietoon. Mutta kuinkahan sitä ihmisestä saisi muokattua aika-avaruutta, maailmaa ja ihmismieltä itsensä sekä myös muiden näkökulmasta edes tyydyttävästi hahmottavan olennon, joka pystyisi ei vain säilyttämään mutta myös alati parantelemaan inhimillisyyden olemusta, edesauttamaan tulevien sukupolvien elämää sekä tarjoamaan edellisille sukupolville kunniallisen ja rauhallisen vanhuuden?

Koulutus on asia, joka opettaa lapset lukemaan, saa nuoret kiinnostumaan historiasta ja tieteistä sekä tekee mielestäni kaikista ihmisistä parempia olivatpa he minkä tahansa kultturin, kansan tai ajan edustajia. Koulutus ei tuo vain vapautta valita ja osallistua mutta se tuo, tai sen pitäisi tuoda, myös vahvan tunteen vastuusta ja osallisuudesta jo edellämainittuun kehitykseen. Nyt uuden hallituksemme esittämät leikkaukset koulutukseen ovat kylmääviä, koska itse uskon sen olevan taas yksi merkki siitä sairaasta luulosta johonka jopa koulutetut ja elämässään menestyneet ihmiset voivat langeta: Olemme huipulla, minä olen huipulla. Joskus on toki kiristettävä vyötä ja laskettava menoja uusiksi ja tämä on hyvä, koska valtion ei kannata elää yli varojensa. Sekin on historian saa-

tossa havaittu turmiolliseksi, joskin kumpi tulee ensin, pysähtyneisyys vai konkurssi, on vähän tapauskohtaista. Monesti puhutaan siitä, että valtion velka ei ole sama kuin yksityisen velka. Ei niin. Yksityinen maksukyvyttömyys on yksilöllinen tragedia mutta valtion konkurssi on tilastotiedettä, näin vasemmistolaista Grand Old Mania Josif Stalinia lainatakseni. Kärsijät kun lasketaan miljoonissa. Itse en ainakaan halua ryhtyä vastoin suostumustani marttyyriksi minkään maailman huippu-luokitusten, huippu-tasojen, huippu-arvojen tai muun huippu-hömpän säilyttämiseksi väkisin. Kehitys ja edistys on se mikä ratkaisee. Huomispäivää luodaan aina tänään niistä eväistä ja rakennusaineista joita meillä oli eilen. Tulevaisuuttamme varten koulutuksemme on olemassa, joten huolehditaan siitä ja sen hyvästä laadusta sekä ennen kaikkea sen maksuttomuudesta ja avoimuudesta. Muistetaan myös kantaa itse vastuumme eli opiskella, tutkia, valmistua ja työllistyä eikä valiteta pikkuseikoista. Opintotukihan muun muassa on tulonsiirtoa tuleville hyväosaisille. Ei ehkä maksa vaivaa puolustaa sitä yhtä kiivaasti kuin vaikkapa tutkimusmäärärahoja tai peruskoulujen tai lukioiden aineopetuksen laatua? Älkää hyvät ihmiset huiputtako tai antako huiputtaa itseänne tavalla tai toisella. Touko Nieminen

KAJAHDUS KYSYY! LUKIJAT VASTAAVAT?

Kajahduksen toimitukselle esitettiin kaikesta toimituksen kyselyistä ja energisestä efortista huolimatta vain yksi ainoa kysymys: Kuinka keskustalainen on Kajahduksen toimitus? Kajahdus on poliittisesti sitoutumaton, mikä tarkoittaa sitä, että palautetta annetaan kaikille ja kaikesta. Vastaus:

Ajattelimme kysyä muutaman kysymyksen lukijoilta itseltään, koska kysymykset ovat kivoja! Kajahdus kysyy siis lukijoilta: Kysymys:

Mikä on bulvaani?

Onko asoiden esittäminen, pohdinta ja kritisoiminen kirjallisesti esim. lehdessä mielestäsi turhaa? Kysymys:

Kysymys:

Voiko norsu katkaista selkänsä?

Millainen rooli ja asema mehiläisellä oli suomalaisten vanhassa mytologiassa? Kysymys:

Mikä asia ydinvoimalassa tuottaa loppupeleissä eniten ydinjätettä koko laitoksen elinkaarta ajatellen? Kysymys:

Oikeat vastaukset ja uudet kysymykset lähetettäköön osoitteeseen kajahdus@gmail.com

Varoittava esimerkki:

Laadukas ja riippumaton yliopistokoulutus on tärkeää, muttei suinkaan itsestäänselvyys

MEGAPALJASTUS VAALEISSA?

Suurimman osan selväjärkisistä kansalaisista autuaasti sivuuttamat Muutos 2011 -puolueen vaalimainokset onnistuivat kuitenkin herättämään tarkkasilmäisen ja kultivoituneen lukijamme kiinnostuksen. Hän esitti kysymyksen toimitukselle, mikä johti nopeassa tapahtumaketjussa vallankumoukselliseen sukupuoliroolit ja ison kansanosamme vakaasti hyväksyneet perinteiset käsitykset kyseenalaistavaan uskaliaaseen uutisointiin: ONKO MUSTAKAAPU SITTENKIN NAINEN??

Kyseisen kaltainen piilotettu viesti on tyypillinen salaliittoteorioihin uskovissa foliohattu radikaalipuolueiden esitteissä ja informaatiossa, mutta kaikkien tunteman mystisen rikollisneron vihjattu naiseus on jo nyt järisyttänyt ennenäkemättömällä tavalla

suoruudellaan patakonserservatiivisimman kansanosamme pinttyneitä, jo lapsena opittuja käsityksiä. Mustakaapuhan on Ankkalinnaa pitkään terrorisoinut ja pelätty rikollisnero jonka kanssa kova laki ja terävimmätkin mielet ovat joutuneet vuosien saatossa tiukille. Jo nyt naistutkimuksessa ja tasa-arvo -piireissä on koettu suurta mielenkiintoa syntyneeseen keskusteluun.

Mustakaavun päävastusta Mikki Hiirtä toimitus ei tavoittanut mutta poliisikomentaja Sisu, joka myös vanhan koulukunnan miesasiamiehenä tunnetaan, ilmaisi huolensa tämän uuden käänteen jälkeen: ”Tämä on vähintään kahdella tavalla todella vakava paljastus, jos se osoittautuu todeksi... Ensinnäkin jos Mustakaapu todella on nainen, niin sittenhän suurikolliset tai pienemmätkin vorot voivat TODELLAKIN olla kuka tahansa yhteisössämme, eivätkä vain syrjäytyneitä nuoria miehiä. Toiseksi minullehan nauravat hevosetkin seuraavassa äijä-kyttien yhdistyksen saunaillassa, kun lain koura on minun ohjauksessani ollut tässä asiassa varsin tehoton! Itsetutkiskelun paikka...” Valtakunnallisen ääniharavan Aku Ankan vaalien jälkeen julkaisema

lausunto sivuaa myös aihetta: ”Kansalaisten minulle jo niin monissa aikaisemmissa vaaleissa osoittama luottamus on antanut minulle vahvan mandaatin puuttua yhteiskuntamme haasteisiin ja epäkohtiin! Roopen rahat toki on laitettava kansalle jakoon, mutta ei millään Karhukoplan konsteilla, vaan lain ja demokratian oikeudenmukaisessa hengessä. Viimepäivinä käytyyn Mustakaapukeskusteluun haluan sanoa vain yhden asian: Hallitus tulee suojelemaan kansalaisiaan, niin köyhiä kuin rikkaitakin, olivatpa sitten lainrikkojat ja kansaamme vaanivat pedot mitä sorttia tahansa! Oikeuden jumalatar on sokea!”

Kajahdus seuraa tilanteen kehttymistä.

Yhteiskuntapolitiikan vaikuttajia ker채ilysarja OSA 2

WILLIAM BEWERIDGE (5.4.1879-16.4.1963)

Edistysmielinen akateemikko, poliitikko ja yksi sosiaalipolitiikan klassikoista. Kirjoitti ns. Beveridge-raportin 1942 (Social Insurance and Allied Services), joka toimi toisen maailmansodan j채lkeisen hyvinvointivaltion muodostuksen kulmakiven채.

PSST!

Oletko jo löytänyt

“Mummon kahvilasta” saa ison opiskelijakahvin EUROLLA! Sijaitsee Kaislan ja Leffateatterin välissä.

Thirsty Scholarin?

Asiakaspaikkoja 125 Laaja valikoima oluita Tunnelmalliset ja viihtyisät tilat Opiskelijoille tuntuvat alennukset Live musiikkia, pubivisoja ja muita teemailtoja

Tule Fabianinkadun olohuoneeseen! Fabianinkatu 37 thirstyscholar.fi pub@thirstyscholar.fi puh. 044 988 2132