Filellinas 1 2015

JÄSENLEHTI 1/2015 numero 77

Tässä lehdessä mm.    

Spinalongan tarina Maisteri muutti Parokselle Kirjailijoiden vierailu Arvo Allosen stipendi

PUHEENJOHTAJALTA Sopeutusta Suomi-Kreikka yhdistysten liitto on perustettu vuonna 1980 huolehtimaan jäsenyhdistyksiensä yhteistoiminnasta. Tärkeä osa toiminnasta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntävällä valtionavulla periaatteessa siten, että yhdistysten jäsenmaksuilla rahoitetaan kokoukset ja toimistokulut sekä valtionavulla tuetaan varsinaisia tapahtumia.

Niinpä Kreikasta on vuosittain voitu tuoda mm. näyttelyjä, elokuvia, konsertteja ja tanssiryhmiä sekä järjestää muita Kreikan loistavaan kulttuuriin liittyviä tapahtumia täällä, usein kylmässä ja karikkoisessa Pohjolassa.

Liitto koki kovan kolauksen 35-juhlavuotenaan: valtionapua myönnettiin vain 2500 euroa (46% viime vuodeksi saadusta). Toiminta on kuitenkin hyvin samanlaista kuin edellisinäkin vuosina. Liitto on ollut tänä vuonna jo mukana Matka 2015 messuilla, Tampereen Tallinpihan tanssitapahtuma toteutetaan kesäkuussa ja syksyksi valmistellaan Helsingissä Gaalailtaa Arvo Allosen stipendirahaston kartuttamiseksi. Lisäksi julkaistaan jäsenlehteä ja ollaan aktiivisesti mukana jäsenyhdistyksien tapahtumissa.

Aktiivisuuttamme ei siis ole pidetty riittävänä. Tästä on jo laadittu oikaisuvaatimus. Olennainen pointti siinä oli, että liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaa on tarkasteltava aina yhtenä kokonaisuutena. Jatkossa käytetäänkin jäsenyhdistyksien toimintakertomuksia ja suunnitelmia liiton omien suunnitelmien ja selvitysten osana. Valtionapua on haettava syyslokakuun vaihteen tietojen perusteella. Ainakin tärkeimmät liiton tapahtumat on siksi suunniteltava tuohon aikaan. Jäsenyhdistyksiltäkin olisi hyvä saada seuraavan vuoden suunnitelmia jo tuolloin, vaikka yksityiskohtaiset ohjelmat usein valmistuvatkin vasta aivan vuoden lopussa tai toimintavuoden alussa uusien johtokuntien toimesta.

Kun tulot ovat pienentyneet, on sitten sopeutettava, niin Suomessa kuin Kreikassakin - ja nyt siis myös Suomi-Kreikka yhdistystoiminnassa. Tämä vuosi voidaan vielä kitkutella vanhoilla säästöillä, mutta jos seuraavina vuosina avustus ei nouse entiselle tasolle, on varauduttava joko jäsenmaksujen korotukseen tai toiminnan kulujen vähentämiseen. Maltillinen ja oikeaan aikaan toteutettu jäsenmaksujen korotus saattaisi toimiakin, mutta yleisesti sopeutuksessa käytetty köyhien verotuksen lisääminen voi aina johtaa myös rivien harventumiseen. Menopuolta taas pitäisi osata karsia siten, että tapahtumia olisi sekä määrällisesti että laadullisesti ainakin saman verran kuin nykyisin. Vahvin ehdokas säästöihin olisi tämä Filellinas-lehti. Siirtyminen pääasiallisesti verkkolehteen toisi ehkä tarvittavan suuruisen leikkauksen. Verkkoa käyttämättömille jäsenille tulisi kuitenkin aina taata myös heille sopiva tiedote. Tämä numero ilmestyy vielä painettuna, mutta verkkomuotoakin kokeillaan jo tänä vuonna.

Yrjö Viinikka

Sisällys: Puheenjohtajalta Liittokokous Spinalonga Jumalista seuraava Thedoros Prodromus Maisteri Parokselle Kirjailijoiden vierailu Matka 2015 Käsillä tekemisestä Arvo Allosen stipendit Triton Sea View SKYL Kansikuva: Spinalongan satama (Kuva Pekka Kinnunen) Julkaisija:

Toimitus: Kaija Kivikoski (K.K.) Yrjö Viinikka (Y.V.) Mikko Piironen (M.P.) Yhteystiedot: Hiekkakivenkuja 3 01700 Vantaa p. +358 40 8313930 kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi ISSN: 1799-4306 Ilmoitushinnat: Värilliset 1 sivu sopimuksen mukaan ½ sivua 150 € ¼ sivua 100 € Painopaikka: Painojussit Oy Terästie 26, 04220 Kerava Painos 1800 kpl

2

sivu 2 3 4-7 8-9 10-11 12-15 16-17 18 19 20 21 22-23

Rakkaus Kreikkaan pysyy Näin otsikoi Warkauden lehti 22.2.2015 kertoessaan Kreikan ystävien vuotuisesta suurtapahtumasta eli liittokokouksesta, joka pidettiin tänä vuonna Varkaudessa liiton nuorimman jäsenyhdistyksen, KeskiSavon Kreikanystävien isännöimänä. Yhdistys on vain vajaat kaksi vuotta vanha, mutta on onnistunut saamaan riveihinsä jo yli 70 jäsentä. Kokouspaikkana oli Kaks´ Ruusua eli Ahlströmin entisestä työmaaruokalasta kunnostettu laadukas ravintola- ja kokoustila.

Ravintolan omistaja kertoi aluksi paikan historiasta ja sitten arkkipiispa Leon siunaama ruoka voitiinkin todeta erinomaiseksi. Tanssiryhmä Madares Kuopiosta ja Anne Myntti Porista esiintyivät. Loppuillan vaasalainen Souvlaki-orkesteri sai tunnetulla taidollaan tanssilattian täyteen kreikkalaisten tanssien ystävistä.

Hallituksen kokouksessa oli koko liittohallitus paikalla, joten päätösvaltaisuus varmasti täyttyi. Liittokokouksessa oli edustettuna 12 jäsenyhdistystä. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön päätös valtionavusta veti ilmeet kokouksessa vakavaksi, päätettiin tämän vuoden toiminta pitää säästöjen avulla yhtä aktiivisena kuin aikaisemminkin. Ensi vuoden toimintamahdollisuuksia selvitetään syksyllä Helsingissä pidettävässä hallituksen kokouksessa.

.

Liitto järjestää yhdessä Tampereen yhdistyksen kanssa Tanssitapahtuman 13.-14.6. ja Helsingin yhdistyksen kanssa Gaala-illan Helsingissä 24.10. Lisäksi tuetaan jäsenyhdistyksien tapahtumia mm. tiedotuksilla.

Vuoden 2015 liittohallituksen kokoonpano on sivulla 23.

Anne Myntin upea mustalaistanssi.

Kuva: Anne Myntti.

lltajuhlassa Kaks´ Ruusua oli täpötäynnä, kun Kreikan ystäviä oli kokoontunut eri puolilta Suomea yli sata.

Illan isäntä Mikko Piironen kuopiolaisen Madaresin tanssijattarien pyörityksessä. Kuva: Anne Myntti.

Madaresin hasapikos. Kuva kirjoittajan.

Y.V. 3

Spinalonga

Victoria Hislopin Saari-kirjan ja siihen perustuvan TV-sarjan innoittamina päätimme lähteä kesällä 2014 käymään Kreetalla ja erityisesti Spinalongan saarella.

Olimme lomailleet Kreetalla useita kertoja ja käyneet jopa lounastamassa Plakassa, kylässä Spinalongan edustalla. Koskaan aikaisemmin ei kuitenkaan ollut tuntunut tarpeelliselta mennä saarelle, jossa tiesimme olleen leprasiirtolan 1900-luvun alkupuoliskolla.

Spinalongan saari, jota Kreikassa kutsutaan myös Kalydoniksi, sijaitsee lähellä Kreetan pohjoisrannikkoa, Mirabellon lahdella Agios Nikolaoksen, Eloundan ja Plakan edustalla.

Jo antiikin aikana saarelle rakennettiin suojamuurit turvaamaan rannikkoa ja muinaista Olousin kaupunkia Välimerellä liikkuvilta merirosvoilta ja muilta Kreetalle pahoissa aikeissa pyrkiviltä.

Satamasta johti saarelle tunneli paksun muurin läpi.

Vuonna 1579 venetsialaiset rakensivat saarelle Genese Bressanin suunnitteleman linnakkeen, jossa oli 35 tykkiä ja jota pidettiin lähes mahdottomana valloittaa.

Linnaketta käytettiin menestyksekkäästi puolustautumiseen osmaneja vastaan. Osmanit eivät pystyneetkään valloittamaan Spinalongaa, vaikka muu Kreeta joutui osmanivallan alle 1600-luvun puolivälin tietämissä. Vasta vuonna 1714 venetsialaiset vetäytyivät saarelta.

tolan lepraa sairastaville. Vanhat venetsialaisten ja osmanien aikaiset talot kunnostettiin asunnoiksi niille, jotka eivät tarvinneet kokoaikaista sairaalahoitoa.

Vuonna 1904 saarelle siirrettiin ensimmäiset sairaat Kreetalta ja vuoden 1913 jälkeen, kun Kreeta liitettiin osaksi Kreikkaa, myös muualta Kreikasta. Uusi sairaala rakennettiin saarelle vasta 1937. Vähän yli 50 vuoden aikana saarella ehti asua n. 400 lepraa sairastavaa.

Saaren muslimiyhdyskunta, alun perin n. 250 asukasta, eli saarella aluksi lähes eristäytyneenä. 1800-luvun puolivälissä, jolloin asukasmäärä oli kohonnut yli 1000 asukkaaseen, se oli jo merkittävin kauppaa käyvä muslimiyhteisö Mirabellon lahdella. Kaupankäynnin ansiosta saarelaiset rikastuivat ja saattoivat parannella asumuksiaan, joita saarella oli tuolloin arviolta n. 200.

Osa rakennuksista oli kaksikerroksisia ja ne noudattivat paikallista ja balkanilaista arkkitehtuuria. Saarella oli myös runsaasti kauppoja ja työpajoja. Osmanien ajalla oli saaren keskiosassa moskeija, jonka paikalle rakennettiin leprapotilaille sairaala. Suuri osa muureista ja linnakkeesta on edelleenkin melko hyväkuntoisia.

Sairastuminen lepraan ja muutto saarelle merkitsi loppuelämän elämistä eristettynä perheestä ja entisestä asuinyhteisöstä. Jonkun perheenjäsenen sairastuminen saattoi leimata myös terveet perheenjäsenet. Jo Raamatussa on kerrottu spitaalia eli lepraa sairastavista ja siitä, miten sairastuneita pidettiin saastaisina ja heidän piti elää eristettyinä muusta yhteisöstä. Taudin rampauttava ja ulkonäköä turmeleva vaikutus on aina tehnyt siitä erityisen pelottavan. Toisin kuin ennen luultiin, lepra on kuitenkin huonosti tarttuva ja hitaasti etenevä sairaus. Nykyisin tämä bakteerin aiheuttama tauti on melko helposti hoidettavissa ns. monilääkehoidolla.

Vuonna 1903 osmanit joutuivat poistumaan saarelta, kun Kreikan hallitus päätti perustaa Spinalongalle siir-

4

Spinalongan muurien sisälle johtaa kaksi porttia.

Saarelle tulleet sairaat käyttivät porttia, jota kutsuttiin Danten Helvetin portiksi. Mekin menimme sisään tästä portista. Portin rannanpuoleisessa päässä oli ensin muurien reunustama käytävä, sitten rautaportti ja sen jälkeen pitkä ja matala, kaartuva käytävä, ikään kuin tunneli. Sairaat eivät saarelle tullessaan tienneet, mikä heitä odotti käytävän päässä muurien sisäpuolella, mutta he tiesivät, etteivät koskaan enää poistuisi sieltä.

Varsinkin siirtolan alkuaikoina olosuhteet Spinalongalla olivat ankeat. Ajan myötä asukkaat kuitenkin kehittivät saaresta pienen, toimivan yhteisön. Heillä oli vaaleilla valittu johtaja ja valtuusto, jotka hoitivat yhteisiä asioita, mm. saarella tehtäviä korjaus- ja parannustöitä, asukkaiden avustuksia jne. Vaikka saarelaisten tulevaisuus ei vaikuttanut kovinkaan valoisalta, he eivät tyytyneet elämään ja odottamaan kuolemaa ankeissa oloissa. Kaikesta kivusta ja murheesta huolimatta he jaksoivat ponnistella saadakseen paremman ja viihtyisämmän asuinympäristön.

Toista porttia, joka oli etäämpänä pääkadun varrella, käyttivät saarella satunnaisesti käyvät; mm. tavaroitten ja postin kuljetus tapahtui tämän portin kautta. Sen läheisyydessä oli ns. desinfiointiasema, jossa desinfioitiin saarelta lähtevä posti ja käymässä olleet, esim. lääkäri saattoi puhdistautua ennen saarelta poistumista. Molempien sisäänkäyntien rautaiset portit olivat lukittuja, ettei kukaan voisi salaa poistua saarelta.

Parannuksia saarella tehtiinkin koko ajan. 1930luvulla saarelle saatiin sähköt. Uusi sairaala valmistui 1937. Vuonna 1939 osa saarta ympäröivästä muurista räjäytettiin ja purettiin, jotta voitiin rakentaa tie saaren ympäri. Tätä tietä kulkevat nykyisin turistitkin saarta katsellessaan. Taloja kunnostettiin ja rakennettiin lisää. Monet näkivät kovasti vaivaa saadakseen vanhat kiviset huoneet mahdollisimman kodinomaisiksi. Voi vain kuvitella, millaista näissä kolkoissa huoneissa on ollut asua kylmänkosteana ja tuulisena vuodenaikana. Polttopuut, joita tarvittiin sekä lämmitykseen että ruoanlaittoon piti tuoda Kreetalta.

Elämän helpottamiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi saarelle perustettiin monenlaisia palveluita, kuten sairaala, kirjasto, koulu, useita kauppoja, kahviloita ja tavernoita, elokuvateatteri, leipomo ja oma lehti jne. Saari oli pienoiskokoinen yhteisö, jossa oli lähes kaikki, mitä asukkaat tarvitsivat – paitsi tärkeimmät: terveys ja vapaus. Asukkaat eivät saaneet poistua saarelta eivätkä heidän läheisensä saaneet käydä heidän luonaan saarella. Ainoa yhteydenpitotapa oli kirjeiden kirjoittaminen.

Valtio maksoi sairaille avustusta, jonka turvin he pystyivät elämään saarella, ostamaan elintarvikkeensa ja polttopuunsa. Lähikylien kanssa käytiin kauppaa kaikista elämän kannalta tärkeistä tarvikkeista. Jopa vesi oli tuotava saarelle. Sateella vettä kerättiin talteen säiliöihin, mutta se ei riittänyt koko yhteisön tarpeisiin pitkäksi aikaa. Hankittiin myös kanoja ja vuohia, jotka pystyivät elämään saaren karuissa oloissa, jotta saataisiin kananmunia ja maitoa. Ahkerat naiset perustivat karuille takapihoilleen ja saaren vapaana olevalle alueelle pieniä puutarhoja ja kasvimaita, joissa kasvattivat tarvitsemiaan kasviksia. Näitten puutarhojen jäänteitä oli vielä havaittavissa talojen sisäpihoilla. Saaren rinteiltä kerättiin parantavia yrttejä.

Saaren pääkatu, jonka varrelle monet palvelut olivat keskittyneet.

5

Kirkko ja sairaala

Hautausmaa

Pääkadun loppupäässä oli Agios Panteleimosille pyhitetty kirkko. Kirkon takana saaren korkeammalla kohdalla oli sairaala.

Pitkäaikaisten lääketutkimusten tuloksena keksittiin 1950-luvulla lääke, jolla lepra pystyttiin parantamaan.

Tämän ansiosta siirtola suljettiin vuonna 1957. Parantuneet palasivat normaaliin elämään. Kaikkien kohdalla se ei välttämättä ollut helppoa. Ennakkoluulot lepraa sairastaneita kohtaan olivat edelleen suuria. Monilla kauan saarella olleilla ei ehkä ollut minkäänlaista koulutusta. Hislopin Saari-kirjassa entinen opettaja jatkoi työtään saarella ja opetti sekä lapsia että aikuisia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, mutta kuka tietää, miten todellisuudessa on ollut. Ne saarelaiset, n.

30 henkeä, jotka eivät olleet parantuneet, kun siirtola lakkautettiin, siirrettiin Ateenaan Pyhän Barbaran sairaalaan. Saari jäi asumattomaksi. Nykyisin rakennukset Spinalongalla ovat pahoin raunioituneita. Siellä tehdään koko ajan korjaus- ja entistämistöitä, mutta ne edistyvät hitaasti.

Saarella oli myös oma pappi ja kolme kirkkoa. Pyhälle Panteleimosille, spitaalisten suojelupyhimykselle, pyhitetty kirkko on edelleen hyvässä kunnossa saaren pääkadun varrella. Kerrotaan, että tätä kirkkoa käytettiin pyhimysten juhlapäivinä, sunnuntai- ja muissa iloisissa palveluksissa. Saarella tapahtui myös iloisia asioita. Jotkut löysivät saarelta elämänkumppanin ja halusivat tulla vihityiksi avioliittoon. Syntyi myös lapsia, jotka kastettiin tässä kirkossa. Lapsen syntyminen ei ollut pelkästään iloinen asia. Oli määräys, että jos syntynyt lapsi on terve, hänet on lähetettävä pois saarelta, ettei hän saa tartuntaa. Lapsesta luopuminen on tietysti ollut vanhemmille vaikea ja surullinen asia.

Ylempänä rinteessä, hautausmaan lähellä, on Pyhälle Georgiokselle pyhitetty hautajaiskirkko. Hautajaisiahan saarella oli aika usein. Käydessämme saarella tämä kirkko oli lukittu, joten emme päässeet katsomaan sitä sisältä. Kolmas, Pyhälle Nikolaokselle pyhitetty kirkko oli saaren keskiosassa. Siellä emme käyneet.

Spinalongan historia on ollut Kreetalla pitkään vaiettu asia. Se on koettu häpeällisenä. Saari oli leprasiirtolan aikana hyvä tulolähde Eloundan ja Plakan asukkaille.

Kun siirtola lakkautettiin, loppui myös kaupankäynti ja siitä saatavat tulot.

Nykyisin Spinalongan saari on Kreetan tärkeimpiä nähtävyyksiä. Sinne pääsee laivalla Agios Nikolaoksesta, Eloundasta ja Plakasta, joka on vain n. 10 minuutin venematkan päässä Spinalongasta. Me menimme saarelle Plakasta. Olimme jo Plakaan ajellessamme katselleet saarta tieltä, joka kiemurteli korkealla vuorenrinteellä. Maisemat Eloundasta Plakaan ovat uskomattoman kauniit: taustalla vuoret, alhaalla Plakan kylä, joka on säilynyt aitona perinteisenä kreikkalaisena kylänä ja sinisen meren ympäröimä karu, asumaton, linnoitettu Spinalonga.

Spinalongan hautausmaa sijaitsee korkealla paikalla.

Sieltä on upea näköala Kreetalle. Haudat, joihin vainajat laskettiin, peitettiin kivisellä kannella. Kolmen vuoden kuluttua luut nostettiin ylös ja siirrettiin niille tarkoitettuun paikkaan. Sama käytäntöhän on edelleen muuallakin Kreikassa. Erityisesti Spinalongalla tämä oli käytännöllistä, sillä maata oli hyvin rajallisesti käytössä. Vuonna 2013 hautausmaalle pystytettiin muistomerkki.

6

Kävimme saarella itseksemme, ilman opasta ja ryhmää. Näin saimme kulkea rauhallisesti omaan tahtiimme. Useita kertoja istahdimme katselemaan ympäristöä ja tuumiskelemaan. Opastetulla kierroksella olisimme varmasti saaneet enemmän tietoa saaresta ja rakennuksista, mutta uskon, että tällaisella rauhallisella kiertelyllämme pääsimme paremmin kokemaan saaren tunnelman. Tällä käynnillämme meitä ei erityisesti kiinnostanut venetsialaisten ja osmanien aika saarella. Olimme tulleet saarelle nimenomaan sen leprasiirtolahistorian takia. Vaikka Hislopin Saari-kirja on kuvitteellinen romaani, ovat sen henkilöt niin todellisen tuntuisia, että luettuamme kirjan ja katsottuamme TV-sarjan ennen matkaa meidän oli helppo kuvitella ihmiset arkisiin toimiinsa ja elämään elämäänsä saarella. Turistin on kuitenkin mahdotonta tuntea ja

ymmärtää sitä tuskaa ja ahdistusta, jota siirtolan asukkaat ja heidän läheisensä ovat tunteneet.

Runsaasta turistimäärästä huolimatta saarella oli melko rauhallista, ikään kuin kävijät olisivat kunnioittaneet saarella asuneitten muistoa. Vain satama-alueella oli enemmän vilskettä. Erittäin positiivisena asiana koimme sen, ettei saarella, edes muurien ulkopuolella satama-alueella, ollut minkäänlaisia turistimyymälöitä.

Kahvilakaan ei ollut auki.

Paluumatka Spinalongalta Plakaan sujui hiljaisuuden vallitessa näkemäämme sulatellen. Viivähdimme vielä tovin Plakassa kierrellen katuja ja pysähdyimme lounastamaan rantatavernaan. Sieltä vielä katselimme saarta mielessä kaikki nähty ja koettu.

Näkymä mantereelle. Kuvat Sirkka ja Pekka Kinnunen.

Sirkka Kinnunen Sirkka ja Pekka Kinnunen ovat tänä vuonna 25 vuotta täyttävän Länsi-Pohjan Suomi-Kreikka yhdistys ry:n aktiiveja.

Televisiosarja Saari näytetään uusintana alkaen 25.5.2015 klo 19.00 Yle Teemalla.

7

Myyttejä ja maailmanpolitiikkaa vetävässä paketissa

Luin taannoin uutisen, jossa kerrottiin teini-ikäisten poikien lukuharrastuksen vähentyneen Suomessa selvästi. Muistin itseni parikymmentä vuotta nuorempana: miten hienolta tuntuikaan löytää kirjastosta vasta ilmestynyt osa omaan suosikkisarjaan.

Ajatukset jäivät muhimaan päähäni. Voisinko itse edesauttaa kirjojen asemaa nuorten elämässä? Voisinko yrittää kirjoittaa kirjan, jollaisen olisin itse halunnut lukea 13-vuotiaana?

Näistä pohdinnoista syntyi ajatus Arkeomysteeriromaanisarjasta, jossa antiikin historia ja mytologia yhdistyy nykynuorten elämään vauhdikkaissa, kansainvälisissä maisemissa tapahtuvissa dekkareissa.

Yhdistin kirjoittaessa voimani toisen antiikin historian tuntijan, Juha Tahvanaisen, kanssa. Yhdessä meistä tuli kirjailijanimimerkki Nemo Rossi.

Nuortenkirjasarjamme kaksi ensimmäistä osaa, Rooman sudet (2012) ja Mafian linnut (2013), sijoittuvat Roomaan, mutta kolmannessa osassa halusimme hyödyntää Kreikan värikästä historiaa ja nykypäivää.

Marraskuussa 2014 ilmestyi kolmas Arkeomysteeri, Jumalista seuraava, jossa tapahtumien keskiössä on taistelu Aleksanteri Suuren perinnöstä.

Pääosassa Arkeomysteereissä ovat kolme Roomassa (vanhempiensa työn vuoksi) asuvaa suomalaisnuorta, jotka Jumalista seuraava -teoksessa ovat 16-vuotiaita.

Leon rento rantaloma Thassoksella katkeaa äkillisesti, kun hän törmää kalliokiipeilyretkellään rynnäkkökivääriä kantavaan asemieheen. Samaan aikaan Ateenassa Kaius ja Silva tekevät oudon löydön puistossa. Nuorille selviää, että he ovat joutuneet keskelle taistelua, jossa kansainväliset pelurit eivät kaihda äärimmäisiäkään keinoja saadakseen sen mitä haluavat.

Kirjan tapahtumat kuljettavat nuoria Ateenasta, Exarkhian kaupunginosan anarkistikahviloista, Thassoksen pinjametsäisille vuorenrinteille ja edelleen aina tarujen jumalten asuinsijoille, karulle Olympos-vuorelle.

8

Jumalista seuraava on kolmas Nemo Rossin kirjoittama Arkeomysteeri-nuortenkirja.

Yksi kolmesta päähenkilöstä, kirjoista, historiantutkimuksesta ja pyöräilystä pitävä Kaius pohtii Jumalista seuraava -kirjan sivuilla Ateenaa Hymettos-vuoren laelta katsellessaan: ”Valo tuntui olevan Ateenassa aivan omanlaistaan, sellaista kirkkautta jota hän ei ollut tavannut missään muualla. Aivan kuin kaupunki oli hehkunut suojelusjumalattarensa Pallas Athenen lempeän katseen alla.” Samaa henkeä halusimme kirjoittaa jännärin sivuille: Kreikka on elämys – kaikille aisteille.

Kirjan aihepiiri osoittautui yllättävän ajankohtaiseksi.

Siinä vaiheessa, kun viimeistelimme käsikirjoitusta kesällä 2014, Pohjois-Kreikan Amfipoliista löytyi hautakokonaisuus, jonka osa tutkijoista ennätti jo liittää Aleksanteri Suureen tai hänen lähipiiriinsä.

Vaikkei hauta todennäköisimmin Makedonian kuningassuvulle kuulukaan, osoittaa löydön saama julkisuus sen, mikä kaiku Aleksanterin nimellä edelleen on, niin Balkanilla kuin muuallakin maailmassa.

Voittamattoman sotapäällikön mysteeri kiehtoo ja herättää myös suuria intohimoja.

Tämän historiallisen kudoksen ympärille oli ilo rakentaa seikkailutarina, joka pääasiallisen kohderyhmänsä, 12–17-vuotiaiden nuorten, ohella voi toivottavasti tarjota myös aikuiselle lukijalle nautittavan ja jännittävän nojatuolimatkan Kreikan kesään.

Kirjojen seikkailut jatkuvat myös netissä Nemo Rossin Facebook-sivulla (www.facebook.com/Arkeomysteeri) sekä yhden päähenkilön, Silvan, kuvitteellisessa blogissa (arkeomysteeri.blogspot.fi/).

Mika Rissanen Kirjoittaja on historianopettaja ja kirjailija Jumalista seuraava -kirjan esittely: http://tinyurl.com/jumalistaseuraava __________________________________________________________________________________

9

Theodoros Prodromoksen jäljillä

Suomi-Kreikka Yhdistysten liitto myönsi minulle vuonna 2013 stipendin, jonka avulla saatoin pakata laukkuni, jättää Turun yliopistossa puurtamiselle hyvästit hetkeksi, ja viettää muutaman alkukeväisen viikon vuonna 2014 Ateenassa työstämässä väitöskirjaani.

Tarkastelen kreikkalaisen filologian alaan kuuluvassa väitöskirjassani teatterin asemaa ja luonnetta 1100luvulla Bysantin valtakunnassa. Tutkimukseni on artikkelimuotoinen, eli yhden pidemmän kirjan sijasta laadin kokoelman artikkeleita, joissa tarkastelen aihetta eri näkökulmista.

huomattavissa määrin draaman piirteitä sisältävät dialogimuotoon perustuvat runot, kuten esimerkiksi Amarantos, Elämien huutokauppa (kr. Bion prasis) ja Ystävyys maanpaossa (kr. Apodemos philia), sekä ns.

Köyhän Prodromoksen runot -nimellä kulkeva kokoelma, jonka Prodromos mahdollisesti kirjoitti.

Tämän tutkimusjakson aiheena oli aineiston kerääminen, tietojen syventäminen ja käsikirjoituksen hiominen artikkelin suhteen, jonka aiheena on Theodoros Prodromos ja erityisesti hänen draamarunonsa Katomyomakhia (”Kissan ja hiirten taistelu”). Theodoros Prodromos oli Komnenosten valtakauden merkittävimpiä kirjoittajia. Hänen elämästään tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän, ottaen huomioon hänen kiistattoman asemansa aikansa kirjoittajien joukossa. Prodromoksen merkitys perustuukin sen sijaan ennen kaikkea häneltä säilyneeseen laajaan ja monipuoliseen kirjalliseen korpukseen. Omasta näkökulmastani mielenkiintoisimpia tekstejä ovat Katomyomakhian lisäksi

Tarkemmin ottaen käsittelen artikkelissani Katomyomakhia-tekstin suhdetta teatterin traditioon. Kuvaa bysanttilaisesta teatterista ja draamasta luodaan vähäisen ja monin tavoin vaikean lähdeaineiston perusteella. Pitkään jopa ajateltiin, ettei Bysantissa ollut teatteria lainkaan. Nyttemmin sen sijaan laajalti ajatellaan, ettei keskeistä ole niinkään teatterin etsiminen Bysantista, vaan teatterin piirteitä omaavia aineistoja – kuten draamakirjallisuudelta näyttävää kirjallisuutta – pyritään ymmärtämään monipuolisesti, eikä niiden sopiminen teatterin muottiin ole niin keskeisessä asemassa kuin aiemmin.

10

Eräs suurimmista haasteista on kuitenkin epämääräisyys, joka vallitsee draaman elementtejä sisältävien tekstien luokittelun suhteen. Ovatko tekstit satiireja, parodioita, imitaatioita, luettavaksi tarkoitettuja draamoja, esityksiin liittyviä käsikirjoituksia, vai pelkkiä runoja? Kuten voi arvata, eri aikoina ja eri tutkijoiden toimesta, käsitykset ovat vaihdelleet. Lisäksi samoilla termeillä tarkoitetaan toisinaan selvästi erilaisia asioita, mikä monimutkaistaa tutkimusaihetta entisestään.

masti jossakin määrin onkin, mutta huolellisen tarkastelun jälkeen suhde näyttäytyy huomattavasti monimutkaisempana. Toinen keskeinen väite, jota tarkastelen, on tutkijoiden keskuudessa yleinen mielipide, jonka mukaan Katomyomakhia olisi klassisen tragedian parodia.

Mitä tulee käytännön seikkoihin Ateenassa, kaikki sujui kuten olin toivonutkin, ja sain käytettyä työjakson tehokkaasti hyödyksi. Ateena on itselleni aiemmilta työjaksoilta melkoisen tuttu kaupunki ja käytännön asioiden vaivattomuus helpottikin varsinaiseen työhön keskittymistä. Asuin kotoisessa Koroneos-talossa, jonne on mielestäni aina suuri etuoikeus saapua. Töitä puolestaan tein enimmäkseen Ateenan yliopiston bysanttilaisen ja nykykreikkalaisen kirjallisuuden osastolla (ja jonkin verran myös historian ja antiikintutkimuksen osastoilla).

Laajasti ottaen tekstin ja teatterin suhteessa on nähtävissä kaksi historiallista muutosta: 1800-luvun lopulta 1950-luvulle Katomyomakhiaan ei suhtauduttu draamana, vaan runona. 1950- ja 1960-luvun julkaisujen, joista tärkeimmät ovat Ahlbornin ja Hungerin editiot sekä Markakiksen käännös nykykreikkaan, vuoksi tekstin draamallisuuteen on kuitenkin kiinnitetty enemmän huomioita. Toinen merkittävä muutos on tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninä, ja se koskee kasvanutta kiinnostusta Katomyomakhian esittämiskäytäntöjä kohtaan. Yleisemminkin ottaen bysanttilainen esityskulttuuri on viime aikoina herättänyt kiinnostusta. Teos on toisin sanoen ikään kuin siirtynyt runoudesta draamaksi, ja kirjallisesta draamasta osaksi esitystä, jos hieman mutkia oiotaan.

Suomen Bysantin tutkimuksen seura järjesti Helsingin yliopistolla keväällä 2014 Varia Byzantina -nimisen seminaarin, ja itselleni kävi sikäli hyvä tuuri, että seminaari osui heti Suomeen paluutani seuraavalle päivällä. Esitelmöin kyseisessä tapahtumassa artikkelini aiheesta, ja myös väitöskirjastani hieman yleisemminkin. Olikin mukava heti tuoreeltaan nähdä innostusta koskien aihettani, ja saada hyödyllistä palautetta asiantuntevalta yleisöltä.

Katomyomakhia sisältää lisäksi huomattavan määrän kirjallisia viittauksia sekä antiikin että Bysantin kirjallisuuteen: keskeisimmät lähteet ovat Homeros, tuntemattoman kirjoittajan Batrakhomyomakhia (”Sammakkojen ja hiirten taistelu”), Aristofanes, traagikot, sekä bysanttilaiskaudelta Timarion-satiiri ja eräs Gregorius Nazianzilaisen kirjeistä. Omalle tutkimukselleni keskeistä ei ole niinkään pyrkiä täydentää jo aiemmin pitkälti selvitettyä alluusioiden luetteloa (so. tuleeko jokin Katomyomakhian säkeistä suoraan tai lähes suoraan jostakin aiemmasta teoksesta), vaan pikemminkin pyrkiä selvittämään millainen tämä suhde on luonteeltaan. Usein esitetään Prodromoksen pyrkivän saamaan viittauksilla aikaan huumoria, ja näin var-

Lopuksi haluaisin vielä erikseen osoittaa suuret kiitokset stipendin myöntäneelle taholle. Tutkimusjakso on ollut erittäin merkittävä osa artikkelin työstöprosessia, ja siten koko väitöskirjatyötäni. Suomalaiselle kreikkalaisen kulttuurin ja historian tutkimukselle juuri tämän kaltaiset avustukset ovat erinomaisen arvokkaita. On hienoa, että niitä myönnetään antiikin ja nykykreikkalaisuuden tutkimuksen lisäksi myös monissa yhteyksissä hieman marginaaliin jäävälle Bysantin tutkimukselle.

Kalle Knaapi FM Kalle Knaapi toimii tutkijana Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineessa.

11

Maisteri muutti Parokselle

vuosien jälkeen näillekin saarille uudelleen. Paroskin tuli tutuksi monilla kesälomamatkoilla niin perheen kuin ystävienkin kanssa.

Olen käynyt Paroksen saarella ensimmäisen kerran todennäköisesti vuonna 1989. Silloin kultaisina nuoruusvuosina, kun kaikki oli vielä uutta ja sielu piirun verran siistimpi kuin tänään. Niiltä ajoilta on monta lähtemätöntä muistoa. Vaikka se tanskalainen poika, joka oli interrailaamassa punaisella potkulaudalla.

Ihmiset ovat täällä tänään ihan samanlaisia kuin silloin kauan sitten, eikä Parikian vanha kaupunkikaan ole muuttunut noista ajoista kovin. Saarta on rakennettu järkevällä ja traditiot huomioivalla tavalla. Nyt noin neljäkymmentä saarta myöhemmin, siitä tuli minulle toinen koti.

Kaveri osui samalle laivalle matkani varrella kahdesti.

Poika jonotti satamassa autojen kanssa samassa jonossa. Rinkka oli kiinnitetty potkulaudan etuosaan ja hän keräsi varsinkin ohikulkevien nuorten naismatkustajien varauksettoman huomion jo paljon ennen laivaan pääsyä! Kertaalleen hankittu maine näytti kantavan vielä laivan uima-altaallekin asti. Saarihyppelyinnostus palasi takaisin ohjelmistooni reittilentojen hintojen alenemisen myötä 2000- luvulla ja palasin monien

Viime maaliskuussa heräsin absurdilta ja hullulta tuntuva idea puolivalmiina päässäni. Irtisanon itseni oravanpyörästä ja muutan Kreikkaan. Perustan matkatoimiston ja alan järjestää hyvinvointiin liittyviä Paroslomia.

12

Ja voi että, sitä kohtaa monenlaista mietettä, kun ihminen irrottaa itsensä oravanpyörästä ja toteuttaa unelmansa elämästään Kreikassa. Jos on kolmen lapsen isä, on pyydettävä läheisiltään lupa muuttoon.

Vaikka kaikki olisivat puolellasi, niin sitä tuntee välillä väkisinkin syyllisyyttä. Onneksi kaikki on mennyt kuitenkin tosi hienosti.

Lopulta en lähtenyt edes yksin. Hyvä ystäväni Satu tutustutti minut ennen lähtöäni tyttöön, jonka nimi on Anu. Anu oli elänyt 18 vuotta Italiassa ja tullut suomeen etsimään suuntaa elämälleen. Ei siinä lopulta tarvittu kovin kummoista kysymystä siihen, että meitä on nyt täällä kaksi.

”Kiinnostaisko lähteä mukaani katsomaan, mitä elämä Kreikan kauneimmilla saarilla tuo mukanaan”?

Nyt me olemme sitten molemmat matkailuyrittäjiä.

Tänään uskon, että jos asioiden on tarkoitettu tapahtua, ne tapahtuvat.

Paros on hieno saari ja täällä on hyvä asua. Varsinkin, jos pitää aidosta kreikkalaisuudesta. Paroslaiset eivät ole ”kauppamiehiä”. Joskus tuntuu, että turismista voisi saada paljon lisää irti, jos joku edes yrittäisi välillä myydä. Mutta nämä saarelaiset ovat ylpeitä paroslaisuudestaan ja se ei vaan näy ulospäin samalla tavalla, johon olemme perinteisissä lomamatkakohteissa tottuneet.

Paroslaiset ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Kohtuullinen kielitaito tietenkin helpottaa asioiden sujumista ja olihan minulla täällä aika paljon tuttuja aiempien vuosien varrelta.

Oma käsitykseni kreikkalaisista on kuitenkin nyt pidemmän asumisen jälkeen jonkin verran muuttunut.

Vaikka kreikkalainen onkin ehkä maailman paras ja ystävällisin asiakaspalvelija, niin ihan perhepiiriin ei suomalainen emigrantti kuitenkaan hetkessä pääse.

Suurta uteliaisuutta meitä kohtaan tunnetaan ja onneksi ihan positiivisella tavalla. Ihmiset kyselevät usein, mitä me aiomme tulevaisuudessa tehdä ja asutaanko täällä oikeasti ympäri vuoden?

Onneksi meitä kohtaan ei tunnu ainakaan sen suurempaa kateutta esiintyvän. Ihmiset tykkäävät ajatuksesta tuoda lisää turisteja saarelle. Kateellinenhan kreikkalainen osaa olla ihan siinä missä suomalainenkin ja helposti vähän katkera toisen menestyksestä.

Monikaan heistä ei toisaalta ole sitten valmis tekemään sen suurempia ponnisteluja saavuttaakseen vastaavaa.

Paros on aika pieni saari. Täällä asuu vain noin 12000 asukasta. Tällainen luottavainen ja avoin karjalaispoika, joka juttelee avoimesti ihmisten kanssa, oppii melko nopeasti, että oikeastaan kaikki tietävät jo kertomattakin, mitä täällä ollaan tekemässä.

13

Uusia ystäviä on saatu monia. Ravintoloitsija Yiannouliksesta on tullut meille heistä tärkein. Yiannoulis on ensimmäinen pariaano, johon luotan samalla tavoin kuin suomalaiseen ystävään on tottunut luottamaan.

Mies on äärimmäisen rehellinen ja reilu. Janni haluaa auttaa meitä ilman, että siihen yhdistyy taloudellista ajattelua. Mies ehti olla pitkään naimissa ruotsalaisen naisen kanssa ja tuntee sitä kautta skandinaavisen ajattelutavan ja luonteen todennäköisesti paremmin kuin moni muu täällä.

töä. Näyttö ei tahtonut järjestyä millään, mutta lopulta saimme näyttöajan. Villa oli loistava, vuokra hyvin edullinen ja näytön lopuksi päätimme, että se on meidän uusi asuntomme. Villaa olisi ollut helppo jälleenvuokrata. Siinä vaiheessa kuitenkin paljastui, ettei Villa olekaan vuokrattavana. Isäntä oli sopinut omia aikojaan erään saksalaisen matkanjärjestäjän kanssa vuokraavansa sen suoraan heille. Filia tuli hoitaneeksi mainostuksen ja omistaja korjasi hedelmät. Olen lohduttanut ja taputtanut olalle kesällä siis myös kreikkalaista kiinteistövälittäjää.

Janni oli ensimmäinen ihminen, joka tarjosi meille asuntoaan vuokralle. Se ei ollut meidän tarkoitukseen sopivalla paikalla ja jouduimme kieltäytymään tarjouksesta. Senkin asian mies otti parhaalla mahdollisella tavalla ja ystävyytemme vain syveni siitä, että asiat käytiin reilusti ja rehellisesti läpi.

Koko kesä ja syksy on eletty pitkästi matkatoimistohankkeemme ehdoilla. Arjessa se tarkoittaa pitkälti ravintoloihin, hotellinomistajiin, taksikuskeihin ja muihin ihmisiin tutustumista. Kaikki saaren rannat on kierretty ja valokuvattu. Samoin useat patikointipolut ovat tulleet tutuksi. Kunto kasvaa ja samalla huomaa sen, että Kreikassa todellakin on mahtava mahdollisuus olla aktiivinen myös sesongin ulkopuolella. Me olemme saaneet kunnian tutustua moneen Suomen päässä asuvaan kiehtovaan yhteistyökumppaniin.

Heitä tullaan jatkossa näkemään ohjaamassa teemalomia täällä Kreikan kauneimmilla saarilla.

Asunnon saanti olikin sitten aika pitkä prosessi.

Asuimme Anun kanssa kesäkuun alusta elokuun loppuun hotellissa. Oma asunto löytyi vasta syyskuun alusta. Vaikka meidät tunnetaan tällä saarella hyvin ja vaikka olen hoitanut jokaisen raha-asiani aina reilusti, koko vuoden vuokra piti maksaa etukäteen asuntomme ateenalaisen osa-omistajan tilille. Ilman vuokrasopimusta tietenkin. Onneksi tunsin mainion kiinteistövälittäjämme Filian niin hyvin, että uskalsin sen tehdä.

Nyt meillä on myös kirjallinen vuokrasopimus.

Kaiken uuden rakentaminen ottaa aikansa. Joskus sitä edelleen yllättyy, kuinka pienen määrän asiat yhdessä päivässä etenevät. Eikä sitä voi kiistää, etteikö välillä usko ole ollut koetuksella. Joskus tuntuu, että suomalaiset vaan ovat perinteisten chartersaarten matkaajia, eikä tästä tule mitään. Toisaalta uskon myös siihen, että positiivinen ajattelu tuo mukanaan positiivisia asioita. Ja siihen, että saat sen mistä luovut!

Yksi hassukin tapaus asunnonhankinta-asioissa kesän aikana sattui. Filian kiinteistövälitysfirmalla oli parin kuukauden ajan vuokrattavana, todella upea 260 neliöinen Villa melko lähellä Parikian kaupunkia. Ihastuimme Villan kuviin ja pyysimme siihen asuntonäyt-

14

Minä olen jo nyt saanut lapseni lähelleni. Meidän välit ovat syventyneet ja vaikka olen juuri tällä hetkellä fyysisesti vähän kauempana, olen ensimmäistä kertaa elämässäni henkisesti läsnä. Paikalla olen ollut toki aina.

Ja voi saada enemmänkin. Vain Kreikan kauneimpien saarten kuvankaunis tähtitaivas olkoon meille rajana.

Meillä on vanha usko siihen, että palvelullemme on tarvetta ja siihen, että suomalaisetkin vielä oppivat vierailemaan omalla suosikkisaarellani Paroksella.

Tervetuloa siis Paroksen saarelle!

Sivuilta, www.paroslomat.com, löytyy tiheästi päivittyvän matkaohjelmamme lisäksi säännöllisesti myös ilmaisia e-oppaita ja muuta kivaa oheismateriaalia. Meille saa kirjoitella tai soitella ja kysyä mitä vaan, jos haluaa tietää elämästä ja matkailusta Kykladeilla. Vastaamme ihmisille mielellämme kaikkeen, mihin osaamme. Tuoreita kuulumisiamme voi seurata blogistani ”Suomalainen mies Kreikan kauneimmilla saarilla”.

Sami Grönberg & Anu Brunner

Tampereen Tallinpihalla tanssitapahtuma la & su 13.-14.6.2015 Tanssinopettajana Stefanos Ganotis Ateenasta Kreikkalaista kulttuuria monipuolisesti kahtena päivänä, ruokaa ja juomaa!

Tiedustelut: Pekka Lepistö: pekka_lepisto@luukku.com

15

Kreikkalaisten kirjailijoiden vierailukiertue Suomessa 27.1.–2.2.205 Viisi kreikkalaista kirjailijaa: Katerina Iliopoulou, Dimitra Kotoula, Christos Chrysopoulos, Vasilis Amanatidis ja Petros Golitsis, vieraili Suomessa Nuoren Voiman Liitto ry:n kutsumana. Vierailukaupungit olivat Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Tampere.

Kirjailijat oli kutsunut Suomeen Nuori Voima -lehden päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski. Nuori Voima lehden tuorein numero 5/2014 on Kreikka-teemanumero, johon on suomennettu mm. kiertueella esiintyneen ryhmän tekstejä. Lehteä saa hyvin varustetuista lehtipisteistä.

Eurooppa-saliin Helsingissä kokoontui perjantaina 30.1.2015 noin 70 kreikankielisestä kirjallisuudesta kiinnostunutta kuulijaa. Tilaisuuden järjesti Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys ry. Teksti ja kuvat ovat juuri tästä Helsingissä järjestetystä tilaisuudesta.

Katerina Iliopoulou ja Maria Matinmikko

Petros Golitsis (vasemmalla)

Vasilis Amanatidis

Katerina Iliopoulou (synt. 1967 Ateena) on Atee-

Dimitra Kotoula (synt.1974 Komotini) on Ateenas-

nassa työskentelevä toimittaja, runoilija, taiteilija ja kääntäjä. Hänen runojaan on julkaistu englanniksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, ruotsiksi, turkiksi ja joitain runoja nyt siis suomeksi teatteritaiteen tohtori, dosentti ja kirjailija Pia Hounin suomentamina. Tilaisuudessa Iliopouloun runoja suomeksi luki runoilija Maria Matinmikko. Iliopoulou on mm. tehnyt Intothepill-taiteilijakollektiivissa runoutta ja visuaalisia taiteita yhdistäviä teoksia, kuten ”Karaoke Poetry Bar” - runokaraoken (https://intothepill.wordpress.com/projects/6).

sa asuva runoilija. Hän opiskeli arkeologiaa ja taidehistoriaa Jannenan yliopistossa Kreikassa ja Courtauldin taideinsituutissa Lontoossa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa ”Kolme nuottia musiikiksi” ilmestyi vuonna 2004. Hänen runojaan ja käännösrunojaan on julkaistu useissa kreikkalaisissa runoantologioissa ja kirjallisuuslehdissä. Suomessa hän lausui runoja tulevasta kokoelmastaan ”Kertomus ei anna periksi”. Kotoulan runot on kreikasta kääntänyt toimittaja, kääntäjä ja tulkki Anna Wartiovaara.

16

Christos Chrysopoulos (synt. 1968 Ateena) on

Vasilis Amanatidis (synt. 1970 Edessa) kasvoi ja

24 teosta julkaissut kirjailija ja valokuvaaja, jonka tuotantoon kuuluu romaaneja, valokuvakirjoja, taiteilijakirjoja ja esseitä. Chrysopoulosin suomennokset ovat myös Anna Wartiovaaran käsialaa. Chrysopoulos esitti mm. Kreikan nykytodellisuutta kuvailevan Seksikauppa Syngrou-kadulla -proosarunonsa ja sai yleisöltä raikuvat aplodit. Runo valokuvineen on ranskalaisen lehden tilaustyö.Crysopoulos tiivistää runon teeman: ”Viime aikoina olen huomannut Ateenassa kahdenlaisia kauppoja. Panttilainaamoja ja seksikauppoja. Ensimmäisiä sikiää kaikkialle, joka naapurustoon, kun yksityisomaisuuden viimeiset rippeet myydään jokapäiväisen elämän tarpeiden turvaamiseksi. Kultaisia perintökalleuksia, vihkisormuksia, ristiriipuksia… ” ”Seksikaupassa ihmiset panttaavat halujaan.” Tilaisuudessa esitetyt tekstit luki suomeksi runoilija Eino Santanen.

asuu Thessalonikissa. Hän on kokeellista, kielellä leikittelevää runoutta, proosaa ja näytelmiä julkaiseva taidehistorian tohtori ja kääntäjä. Amanatidis on opiskellut historiaa ja arkeologiaa Thessalonikin yliopistossa. Hän on julkaissut kaksi novelli- ja seitsemän runokokoelmaa, joista uusin on vuonna 2014 ilmestynyt ”m_otherpoem: vain sana”.

Amanatidisin teoksia on käännetty noin kymmenelle kielelle ja niitä on julkaistu aiemmin runoantologioissa ja kirjallisuuslehdissä Amerikassa, Kanadassa, Englannissa, Ruotsissa, Italiassa ja Venäjällä.

Amanatidis on esiintynyt Kreikan ulkopuolella kansainvälisillä runofestivaaleilla ja runoilloissa. Kirjailijatilaisuudessa esitettyjen runojen suomennoksista on vastannut kääntäjä Reija Tanninen. Amanatidis lumosi omalla karismaattisella esiintymisellään kaikki kuulijat.

Chrysopoulosin kuvia ja tekstejä löytyy verkosta: http://www.mutantspace.com/christos-chrissopoulosphotographs-my-mothers-silence/ Chronos verkkojulkaisu: http://chronosmag.eu/index.php/christoschrissopoulos-cvphotos.html Näyttely Alex Mylonas-museossa: http://artdaily.com/news/76504/ChristosChrissopoulos-exhibits-at-Museum-Alex-Mylona--Macedonian-Museum-of-ContemporaryArt#.VOQ0ArHNH5w Paneelikeskustelu töölöläisessä pubissa Eurooppasalin tilaisuuden jälkeen.

Kirjailijat vasemmalta: Dimitra Kotoula, Katerina Iliopoulou, Christos Chrysopoulos, Vasilis Amanatidis, ja Petros Golitsis

Petros Golitsis (synt. 1978 Thessaloniki) on opiskellut taloustiedettä ja filosofiaa sekä Thessalonikin yliopistossa että Birkbeck Collegessa Lontoossa.

Hän on julkaissut kolme runokokoelmaa, joita on käännetty englanniksi, saksaksi, romaniaksi, serbiaksi ja bulgariaksi. Tilaisuudessa esitettyjen runojen suomennokset ovat kirjailija Markku Pääskysen. Golitsis on myös kuvataiteilija, jonka työt ammentavat priimitiivisestä ja naivistisesta ilmaisusta.

Muita julkaisuja verkossa: https://katrialatalo.wordpress.com/tag/kirjailijatalo/ http://www.luutii.ma-pe.net/kreikka-suomirunomaaottelu/

Lähteet: Euroopan komission Suomen edustuston uutiskirje Europa 2/2015 (julkaistu 13.2.2015) Greek poetry now! -sivu: http://www.greekpoetrynow.com/ http://www.lyrikline.org/en/poems/causa-artis-6674# Nuori Voima 5/2014

K.K. 17

Matka 2015 Tämänvuotiset matkamessut houkuttelivat paikalle lähes 68 500 elämyskävijää, mikä on tuhat enemmän kuin viime vuonna. Kun optimistit katsoivat laman nyt sitten päättyneen, pessimistit arvelivat, että kansan varat riittävätkin enää vain haaveiluun messuhallissa.

Näytteilleasettajia oli jälleen lähes tuhat, niiden joukossa myös 32 Ystävyysseurojen liittoon kuuluvaa yhdistystä. Liittomme osasto rakennettiin yhteistyössä Helsingin yhdistyksen kanssa ja päivystäjiä oli myös Kaakkois-Suomen, Keski-Savon, Kouvolan, Porin ja Turun yhdistyksistä. Lämpöiset kiitokset kaikille vapaaehtoisille. Ilman teidän työpanostanne osaston rakentaminen ja esittely ei olisi ollut mahdollista.

Esittelyvuorossa oli tänä vuonna neljäkymmentä vuotta täyttävä Turun Suomi-Kreikka seura, joka on maamme Kreikka-yhdistyksistä toiseksi vanhin. Perustajajäsenistä on vielä elossa juuri 90 vuotta täyttänyt Olavi Koivukoski. Hän toimi latinanopettajana ja oli Turun Klassikon kasvatteja, jossa tosiaan oli opetettu hänen opiskeluaikanaan kreikkaa. Turussa, kuten monissa muissakin vanhemmissa Kreikka-yhdistyksissä, toiminnan lähtökohtana on ollutkin juuri kiinnostus antiikin kulttuuriin.

Myöhemmin, kun suihkukoneiden matkustus tuli helpoksi ja ryhmämatkojen aikana monille taloudellisestikin mahdolliseksi, Kreikan matkat yleistyivät. Myös nykyisen Kreikan musiikki, tanssit, elokuvat, kirjallisuus ja muu kulttuuri kiinnostivat suomalaisia. Kun näitä haluttiin harrastaa myös talvisaikaan, olemassa olevat yhdistykset saivat uusia jäseniä ja uudenlaisia toimin-

Perjantain hasapiko. Kuva Sirkka Backman.

tamuotoja. Niin Turun seurakin laajeni. Varapuheenjohtaja Matti Kontio kertoi, että parhaimmillaan jäseniä oli yli 200, nykyisin vähän yli 120. Toiminta on ollut monimuotoista: tanssiryhmä ja tanssinopetusta, ruokakursseja, retkiä, esitelmiä, illanviettoja, jäsenlehti Faros jne.

Onnittelemme yhdistystä ja toivottavasti toiminta jatkuu aktiivisena ainakin seuraavat 40 vuotta.

Ystävyysseurojen alueella oli myös ohjelmapiste, joka onneksi voitiin siirtää alkuperäisestä paikastaan Iskelmä-kahvilan vierestä kauemmas ja vieläpä pääreittien risteyskohtaan. Hallissa on messupäivinä melkoinen mekkala ja markkinatunnelma, kun näytteilleasettajat ja eri ohjelmalavojen esiintyjät kilvoittelevat keskenään.

Parhaiten pääsevät esille tarttuva musiikki ja värikkäät asut. Niinpä meilläkin oli jokaisena päivänä ohjelmassa kreikkalaisia tansseja: perjantaina yhdessä Duo Zorbaksen kanssa, lauantaina Turun seuran esittelyn yhteydessä heidän Filia-tanssiryhmänsä ja sunnuntaina messujen päätteeksi päivystäjistä ja muutamasta vapaaehtoisesta koottu tanssiryhmä. Kaikkina päivinä villittiin myös yleisöä osallistumaan mukaan. Ja aina löytyi tanssihaluisia.

Matkamessut ovat lähes ainoa paikka, jossa mm.

Suomi-Kreikka yhdistykset voivat esitellä toimintaansa laajalle yleisölle - vieläpä matkailusta kiinnostuneille ihmisille. Sieltä saadaan vuosittain jonkin verran myös uusia jäseniä. Tärkeintä on kuitenkin näkyvyys. Ja mukavinta on, kun vanhat ja uudet tuttavat tulevat kertomaan Kreikan kokemuksistaan. Parhaiten autat Kreikkaa matkustamalla sinne!

Filia-tanssiryhmän hasapiko. Kuva Timo Kuusisaari.

Y.V. 18

Käsillä tekemisestä auttamiseen Länsi-Pohjan Suomi-Kreikka yhdistyksessä oli jo jonkin aikaa mietitty, mitä muuta yhdistyksemme piirissä voisi tehdä kuin suunnitella uusia matkoja ja muistella vanhoja. Ruokaa tosin olimme aina osanneet tehdä ja nauttia siitä yhdessä. Elettiin vuoden 2012 kevättä. Huomasimme, että joukossamme oli runsaasti henkilöitä, joilla oli hallussaan erilaisia kädentaitoja.

Joku joukostamme sai idean alkaa ommella yhdistyksemme logolla varustettuja kankaisia kauppakasseja kierrätysmateriaalista. Aloimme kokoontua kerran kuussa vakinaiseen kokouspaikkaamme Ilmolan vanhalle koululle ompelukoneinemme. Ennen pitkää meillä oli kymmenittäin iloisenkirjavia kauppakasseja, joita myimme eri tilaisuuksissa viiden euron hintaan. Vanhaa sanontaa käyttääkseni ne menivät kuin kuumille kiville.

ten kansalaisten ahdingosta ja kaikkein vähäosaisimpien suoranaisesta köyhyydestä. Hiljalleen alkoi mielissämme kyteä ajatus mahdollisuudesta suunnata voimavaramme auttamiseen. Lokakuun alussa 2013 vierailimme kutsusta Oulun ortodoksisen seurakunnan tiistaiseuraillassa Kemin ortodoksisella kirkolla. Antoisan illan tuloksena käsityökerhoomme liittyi myös tiistaiseuralaisia. Saman tien päätimme alkaa kerätä avustuspakettia Kreikkaan sopivaan kohteeseen.

Evian saarelta kotoisin oleva jäsenemme Antonis Delhas sai selville, että Evian pohjoisosassa oleva seurakunta ottaa vastaan avustuksia ja jakaa niitä eteenpäin tarvitseville paikallisen piispan johdolla. Ennen joulua lähetimme sinne lähes 20 tiukkaan puristettua kiloa lämpimiä lastenvaatteita. Viime joulun alla avustimme yhtä perhettä. Suomalaissyntyisen munkkidiakoni isä Vasilioksen vihjeestä saimme tietoa perheen taloudellisesta ahdingosta ja hänen toivomuksestaan lähetimme perheelle talvivaatteita kymmenkunta kiloa.

Miehille ei tuntunut enää riittävän pelkkä kahvinkeitto ja juoksupojan hommat. Hekin halusivat olla mukana käsitöiden teossa. Vähitellen he kehittelivät erilaisia pikku töitä: ajopuista sisustusesineitä, harjojen koristelua yms. Ompelutuotantokin laajeni esiliinoihin, keittiötekstiileihin ja lastenvaatteisiin. Myös neulepuikot alkoivat kilistä uutterasti: syntyi kymmeniä, ellei satoja, sukkapareja, lapasia, pipoja, kaulahuiveja, vauvan nuttuja jne. Loppusyksystä 2012 meillä oli niin paljon tavaraa, että päätimme varata pöytiä lähiseudun joulumyyjäisiin.

Mitä tämä toiminta sitten meille antaa? Yhdessäoloa, viihtymistä, toistemme tapaamista. Useimmat meistä kässäkerholaisista ovat jo työuransa taakse jättäneet, mutta tekemisen paloa emme tahdo sammuttaa. Joku meistä osallistuu myös kansalaisopiston käsityöpiiriin ja tuo sieltä usein uusia ideoita, joihin innokkaasti tartumme. Käsillä tekemisellä on myös suuri terapeuttinen merkitys: on hienoa nähdä omista käsistä lähtenyt tuote valmiina ja asettaa se toisten valmistamien töiden jatkoksi yleisesti ihasteltavaksi! Lisäksi jos tällä voimme hiukan helpottaa jonkun hädänalaisen elämää, osallistua hänen arkeensa, saamme tuntea aitoa auttamisen iloa.

Alkukesästä 2013 yhdistyksemme teki antoisan Istanbul-Thessaloniki -kiertomatkan, jonka kuluihin olimme käsitöillämme hankkineet huomattavan summan. Samoihin aikoihin alkoi Kreikan taloudesta kuulua hälyttäviä uutisia. Erityisen koskettavia olivat tiedot tavallis-

Opitaan uudenlainen kantapää

Valmista tavaraa pakattavaksi

Kerttu Junnonen 19

Arvo Allosen muistorahaston stipendi vuodelle 2015 Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry julistaa haettavaksi Arvo Allosen muistorahaston stipendin vuodelle 2015, arvoltaan 1000 euroa. Stipenditoimikunta voi myös esittää stipendin jakamista useamman hakijan kesken. Muistorahaston sääntöjen mukaan stipendin hakeminen on mahdollista kaikille Kreikan kulttuurista kiinnostuneille.

Hakijalta ei näin muodoin edellytetä Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry:n jäsenyhdistyksen jäsenyyttä.

Vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi hakijan taustatiedot (CV mukaan lukien), stipendin tarkka käyttötarkoitus ja -aika sekä mahdollinen tutkimus- ja rahoitussuunnitelma, tulee toimittaa 31.8.2015 mennessä osoitteella: Kaija Kivikoski, Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa.

Kuoreen on hyvä laittaa merkintä: "Arvo Allosen muistorahaston stipendi".

Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Stipenditoimikunta tekee hakemusten perusteella liittohallitukselle esityksen stipendin saajasta tai saajista. Stipendin saajan vahvistaa Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry:n liittohallitus syyskokouksessaan.

Asiaa mahdollisesti koskevat tiedustelut: Kaija Kivikoski, s-posti: kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi, puh. 040-8313930 Ote stipendirahaston säännöistä ( 2 § Tarkoitus):"Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä liiton sääntöjen 2 § mukaiseen koulutukseen, tutkimukseen, kursseihin ja opintomatkoihin sekä kreikkalaisen kulttuurin maissa että myös kotimaassa."

Ote Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry:n säännöistä ( 2 § Tarkoitus): " Liiton tarkoituksena on toimia jäsenyhdistyksiensä yhdyssiteenä ja lisätä Kreikan maan ja kansan tuntemusta sekä levittää tietoa antiikin ja tämän päivän Kreikan sivistyksestä, historiasta ja yhteiskunnasta."

Arvo Allosen muistorahaston stipendiaatit 2011-2014 2014: Teatteritaiteen tohtori Pia Houni, 1000 €. Tragedianäyttelyn tekeminen Suomen Ateenan instituutissa 2013: FM Kalle Knaapi, 1000 €. Väitöskirjaan ”The role and the Nature of Theatre in Byzantium” liittyvä kahden viikon aineistonhankinta- ja tutkimusmatka Ateenaan 2012: FM Vilhelmiina Vainikka, 500 €. Nykyajan massaturismia koskevaan väitöskirjatyöhön Arkkitehtiylioppilas Eleanna Breza, 250 € (kreikankielen opiskelustipendi) Lopputyö kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksista Thessalonikissa 2011 FM Mika Korvenranta, 500 €. Ympäristöinformatiikan opintoihin Aristoteleen yliopistoon Thessalonikiin Opiskelija Eleni Palpatzis, 250 € (kreikankielen opiskelustipendi). Lukio-opiskeluun Kosyeas Getonas–koulussa

Gaalailta Arvo Allosen muistorahaston hyväksi sekä liiton 35-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä, Helsingissä, 24.10.2015 klo 18 – 01 Mukana useita orkestereita ja tanssiryhmiä ym.

Illalliskortit n. 50 €. Tiedustelut: viinikka(at)utu.fi

20

Triton Sea View rakentaa Kreetalla Kreikka on edelleen suomalaisten suosituin kesämatkailukohde – viime vuonnakin sinne tehtiin yli 180 000 valmismatkaa ja siihen sitten vielä omatoimiset matkailijat lisäksi. Kuitenkin suomalaiset omistavat Kreikassa huomattavasti vähemmän kiinteistöjä kuin monissa muissa Välimeren maissa. Ehkä kielivaikeudet ja paikallinen byrokratia ovat pelottaneet. Toisaalta tarjontakin on ollut melko vähäistä.

ta. Laitalan kertoman mukaan Kreetalle on valmistumassa tänä vuonna yhdeksäntoista kappaletta moderneja lomahuoneistoja, joiden rakennuttajina on vahvasti suomalaista osaamista ja omistuspohjaa. Ennen ei ole vastaavaa kohdetta ollut saatavana Kreetalta.

Rakennuskokonaisuus sijaitsee rauhallisella alueella, mutta kuitenkin meren läheisyydessä. Hiekkarannalle on matkaa noin seitsemänsataa metriä. Laitala mainitsi huoneistojen soveltuvan joko omaan omistukseen tai pienen ryhmän yhteisomistukseen. Kaikkia huoneistoja voivat omistajat myös vuokrata eteenpäin tai jättää vuokrattavaksi, jos omaa käyttöä ei ole ihan vuoden jokaiselle viikolle. Rakentamista Kreetalla on valvomassa sinne muuttanut John Ahlskog (yhteystiedot takakannessa). John toimii myös markkinointivaiheessa yhteyshenkilönä Kreetalla ja esittelee tarvittaessa rakennusprojektia lähemmin.

Nyt kreikkalaisen merenjumalan mukaan nimetty Triton Sea View–rakennusprojekti on ilmoittanut rakentavansa lomahuoneistoja Kreetalle, Kavroksen kylään, joka sijaitsee lähellä hiekkarantaa ja kreetalaista elämää, parikymmentä kilometriä Rethimnonista länteen ja viitisenkymmentä Hanian lentokentältä. Kohteesta on näkymät sekä vuoristoon että Välimerelle.

Toimituksemme tapasi Triton Sea View projektin puuhamiehen ja yhden omistajista, Petteri Laitalan Turus-

Matti Kontio Tarkemmin huoneistoihin voi tutustua Internetissä http://www.kretaeiendom.com/privatevilla/developments/triton-sea-view/

21

Jäsenyhdistykset Suomi-Kreikka yhdistysten liitto on perustettu vuonna 1980. Vuonna 2015 liittoon kuuluu 19 jäsenyhdistystä, joilla on yhteensä noin 1850 jäsentä.

HELSINGIN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Inkoonkatu 7, 00510 Helsinki Puheenjohtaja: Aili Lamminen  040 533 5513, allulamminen(at)gmail.com, http://www.helsinginsuomikreikkayhdistys.fi

LÄNSI-POHJAN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry, Kemi Puheenjohtaja: Pekka Kinnunen  040 593 1705, pekka.ok(at)jippii.fi

JOENSUUN KREIKAN YSTÄVÄT ry Puheenjohtaja: Mervi Puolanne, mervi.puolanne(at)hengitysliitto.fi

MELTEMIA, KREIKAN KULTTUURIN HARRASTAJAT ry, Vaasa Puheenjohtaja: Paula P. Isaksen  0400 568 385, paula.isaksen(at)gmail.com http://www.qnet.fi/meltemia

JYVÄSKYLÄN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jukka Parkkinen  040 685 5506 jukka.parkkinen(at)gmail.com

NAPAPIIRIN KREIKAN YSTÄVÄT ry, Rovaniemi Puheenjohtaja: Matti Järvinen  040 736 3678

KAAKKOIS-SUOMEN KREIKANYSTÄVÄT ry, Hamina Puheenjohtaja: Jorma Miinalainen  0500 910 605, jorma.miinalainen(at)pp.inet.fi http://www.kaakkoissuomenkreikka.net

OULUN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Mano Kotsifakis,  040 350 7555, info.ellintie (at)dnainternet.fi http://www.oulunsuomikreikkayhdistys.com/

KAJAANIN SUOMI-KREIKKA SEURA ry Puheenjohtaja: Virpi Väisänen virpi.h.vaisanen(at)gmail.com

PIETARSAAREN KREIKAN YSTÄVÄT ry Puheenjohtaja: Matti Antila  040 551 4766, mhi.antila(at)gmail.com http://www.pietarsaarenkreikanystavat.fi

KARELIA-KREIKKA LAPPEENRANTA ry Puheenjohtaja: Jaakko Lindqvist  040 090 0782, lindqvist.jaakko(at)gmail.com

PORIN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Pirjo Koskinen  040 507 6199, pirjo.koskinen(at)festum.fi http://www.porinsuomikreikkary.net

KESKI-SAVON KREIKANYSTÄVÄT ry, Varkaus Puheenjohtaja: Mikko Piironen  050 543 1691, mikko.piironen(at)pp.inet.fi http://www.savonkreikka.com

RAUMAN SEUDUN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jari Vuoristo  050 059 0828 jari.vuoristo(at)hotmail.com

KOUVOLAN SEUDUN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Arja Fri, arja.fri(at)pp.inet.fi  0400 550 767, http://www.kouvolankreikka.com

TAMPEREEN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Martina Villa martina.villa(at)luukku.com http://www.tresuomikreikka.net

KREIKAN YSTÄVÄT ry, Kuopio Puheenjohtaja: Jussi Partanen  040 841 2724, jpartanakis(at)gmail.com http://www.kreikanystavat.fi

TURUN SUOMI-KREIKKA SEURA ry Puheenjohtaja: Hilkka Ojaranta  040 571 5299, hilkka.h.ojaranta (at) gmail.com http://www.turunsuomikreikkaseura.net

LAHDEN SUOMI-KREIKKA YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Seija Nieminen  03 751 4509

22

Liittohallitus v. 2015 Puheenjohtaja: Yrjö Viinikka Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa  040 098 1698, viinikka(at)utu.fi

”Laiva kuvaa Kreikan vuosituhantista kulttuuria, ihmiset purjeena liittoa sekä sitä, että yhteistoiminnalla asiat liikkuvat eteenpäin.”

Liitto toimii jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä. Tavoitteena on lisätä Kreikan maan ja kansan tuntemusta sekä syventää tietämystä niin antiikin kuin nykyajankin Kreikan kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta. Liitto on epäpoliittinen eikä näin ollen ota poliittista kantaa.

Liitto tuo erilaisia kulttuuritapahtumia Kreikasta, tiedottaa mahdollisimman kattavasti Kreikkaa koskevista tapahtumista kotisivuillaan sekä sosiaalisen median eri muodoilla perinteisen tiedotus- ja julkaisutoiminnan lisäksi, järjestää seminaareja ja kursseja, edistää kreikan kielen ja antiikin kulttuurin opetusta sekä avustaa yhteydenpidossa Suomen ja Kreikan viranomaisiin.

Liitto voi avustaa jäsenyhdistyksiensä tapahtumia.

Liiton varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä paikalliset rekisteröidyt Kreikan ystävyysyhdistykset, jotka liittohallitus hyväksyy jäseniksi. Lisäksi liitolla voi olla tukijäseniä.

Liiton johdon muodostavat liittokokous ja liittohallitus. Päätäntävaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittohallitus.

Liitto ylläpitää Arvo Allosen nimeä kantavaa stipendirahastoa, josta se jakaa sääntöjensä mukaisesti stipendejä tukemaan Kreikan kulttuuriin ja kieleen kohdistuvaa tutkimusta ja opiskelua. Vuoden 2015 apuraha on 1000 euroa, joka voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle.

Liitto julkaisee ainakin yhden Filellinas-jäsenlehden numeron vuodessa sekä pääasiassa sähköisesti jaettavia tiedotteita.

Helpoin ja hauskin tapa saada Filellinas-lehti kotiin on liittyä johonkin liiton jäsenyhdistykseen. Yhteystiedot ovat viereisellä sivulla ja liiton kotisivuilla.

Halukkaat voivat myös liittyä liiton kannatusjäseniksi ilmoittautumalla puheenjohtajalle ja maksamalla liiton tilille vuotuisen kannatusjäsenen jäsenmaksun (15 € v. 2015), jolloin liitto lähettää lehden suoraan kotiin.

Liiton tilinumero: FI29 8200 4710 1914 23; BIC : DABAFIHH Liiton kotisivu: www.skyl.fi Liiton Google site (liiton ja jäsenyhdistyksien tiedotusta varten): https://sites.google.com/site/suomikreikka Liitto on mukana myös Facebookissa: https://www.facebook.com/suomikreikka.yhdistystenliittory

23

Varapuheenjohtaja: Matti Kontio Sirkkalankatu 10 A 1, 20500 Turku  050 598 5574, matti.kontio(at)saunalahti.fi Sihteeri: Marita Jurva Juvantie 56 as 1, 51900 Juva  050 340 6720, marita.jurva(at)elisanet.fi Taloudenhoitaja: Pirjo Koskinen Sommelontie 39, 28300 Pori  040 507 6199, pirjo.koskinen(at)festum.fi Tiedottaja ja Filellinas-lehden toimittaja: Kaija Kivikoski Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa  040 831 3930, kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi Jäsenet: (suluissa varajäsen) Jukka Parkkinen, Jyväskylä (Matti Antila, Pietarsaari) Pekka Kinnunen, Länsi-Pohja (Matti Järvinen, Napapiiri) Aili Lamminen, Helsinki (Marjukka Lehtinen, Helsinki) Martina Villa, Tampere (Leila Venäläinen, Turku) Jorma Miinalainen, Hamina (Arja Fri, Kouvola) Jari Vuoristo, Rauma (Anne Myntti, Pori) Mikko Piironen, Keski-Savo (Arja Kalaitsidis, Kuopio)