Hyökkäyksen hinnan korottamista Euroopan unionin elvytyspakettiin liittyneessä keskustelussa nostettiin jälleen esiin ajatus siitä, että unionin jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta. Tätä argumenttia vähäteltiin kertomalla, sinällään aivan oikein, ettei unioni ole puolustusliitto eikä sillä ole omaa asevoimaa. Euroopan unioni ei tosiaan ole puolustusliitto, vaan poliittinen liitto. Ulkoinen turvallisuus ei kuitenkaan synny vain aseista, vaan myös kaikesta siitä, mikä kuuluu politiikkaan. Euroopan unioni ei suoranaisesti auta Suomea puolustamaan itseään. Se on silti hyvin merkittävä asia maanpuolustuksen tärkeimmän tavoitteen, Suomea kohtaan kohdistuneen hyökkäyksen, hinnan korottamisessa. Suomen geopoliittinen turvallisuus on äärimmilleen kärjistettynä sitä, että Venäjä antaa meidän toimia pitkälti kuten on oma etumme. Juuri tässä asetelmassa Euroopan unionin jäsenyys on olennainen tekijä meidän hyväksemme. Ilman unionin jäsenyyttä viiteryhmämme olisivat Venäjän Euroopan unioniin tai Natoon kuulumattomat naapurimaat Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Poliittisena toimijana Euroopan unioni on myös periaatteessa juuri oikeanlainen taho vastaamaan Venäjän länttä käymän poliittisen sodan toimiin. Nato on rakenteena asevoimat, joka valmistautuu perinteiseen sotaan. Euroopan unionilla puolestaan on kykyä tarttua hybridiuhkiin vastaamiseen. Esimerkkinä unionin ulkosuhdeyksikössä toimiva Venäjän disinformaation vastainen yksikkö. Suomelle on tärkeää, että myös Venäjä-linjassaan varovaisempi jäsenmaa voi olla mukana vastatoimissa. Valtavan taloudellisen kokonsa takia Euroopan
Kylkirauta 2/2021
Kuvat Pixabay.com. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen.
Suomi on tässä tilanteessa ottanut roolikseen pitää yllä yhteyttä lännen ja Venäjän välillä. Tämä on henkilöitynyt nimenomaan presidentti Sauli Niinistöön ja hänen suurvaltojen johtajille tarjoamiin ”hyviin palveluihin”. Samalla Suomi on kuitenkin pitänyt tarkasti huolen siitä, ettei olisi mitään syytä epäillä Suomen asemaa osana länttä. Tämän linjauksen peruskivi on Euroopan unionin jäsenyys ja Suomen pysyminen tiukasti unionin linjalla Venäjää koskevissa päätöksissä.
unionin päätöksillä on aina globaalia valtaa, vaikka se valta voikin olla hyvin hidasta. Joka tapauksessa on selvää, että unioni tarvitsee pikkuhiljaa muutakin Venäjä-strategiaa kuin kärsivällisyydeksi väitettyä ajanpeluuta ja henkilöpakotteita. Suomi ei välttämättä halua profiloitua tämän strategian kehittämisessä, mutta silti meidän on tärkeää olla siinä mukana.
Ilman ulkopoliittista ohjelmaa
Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen konsensuksen ja vaimean kes16
kustelukulttuurin taustalla on sellainen tilanne, että kaikki puolueet ovat käytännössä olleet samalla ulkopoliittisella linjalla. Myös ulkopolitiikkaa tiukasti johtaneen presidentti Sauli Niinistön äärimmäisen korkea kansansuosio on ollut yksi vakauttava tekijä. Nyt Suomeen on kuitenkin kehittymässä aito ulkopoliittinen oppositio, joka haastaa nykyisen Euroopan unionin jäsenyyteen perustavan linjan. Perussuomalaisilla ei ole kesällä 2017 alkaneella Jussi Halla-ahon valtakaudella ollut tähän mennessä varsinaista ulko- ja turvallisuuspoliittista
