HAASTATTELU
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN HAASTATTELU Vuoden ensimmäisen lehden teeman mukaisesti kysyimme puolustusvoimain komentajalta puolustusjärjestelmän kehittämisestä ja sen mukautumisesta sodankuvan sekä turvallisuusympäristön muutoksiin.
Herra kenraali, Suomessa puolustuspoliittiset linjaukset annetaan selontekomenettelyllä. Ensimmäinen Valtioneuvoston puolustusselonteko julkaistiin vuonna 2017 ja viimeisin syyskuussa 2021. Selonteon julkaisun jälkeen maailmanpolitiikka ja Euroopan turvallisuus ovat olleet melkoisessa myllerryksessä. Vastaavatko syksyllä 2021 julkaistu selonteko ja sen linjaukset muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen? — Kun historiallisesti tarkastellaan Suomen puolustuskyvyn kehittämistä, ei tämä kauhean huonosti ole mennyt moneen verrokkimaahan verrattuna. Suomessa puolustuskyvyn kehittämistä tehdään harkitusti, faktapohjaisesti ja tietynlainen realismi säilyttäen. Tulevaisuutta on osattu arvioida niin hyvin, että ei ole jouduttu minkäänlaisiin äkkiliikkeisiin. — Jo edellisessä vuoden 2017 selonteossa todettiin Suomen lähialueen turvallisuustilanteen heikentyneen. Suomen turvallisuusympäristö on analysoitu viime syksyllä valmistuneessa selonteossa huolellisesti. Vaikka jännitteet Euroopassa ovat viimeisien kuukausien aikana kasvaneet, ei ole ilmaantunut mitään sellaista tekijää, joka olisi ristiriidassa selonteossa kuvatun toimintaympäristön kanssa. Eivätkä myöskään selonteossa kuvatut puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen suuntalinjat tälle vuosikymmenelle ole viime kuukausina kasvaneiden jännitteiden vuoksi vanhentuneet. Meri- ja Ilmavoimien keskeiset asejärjestelmät uusiutuvat lähes samanaikaisesti. Muutos on valtava, ja se
tulee varmuudella muokkaamaan puolustusjärjestelmäämme tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä. Kuinka muutos viedään hallitusti maaliin? — Ensiksi nostaisin esiin muutoksen hallinnan aikajänteen. Puolustusselonteko antaa puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen suuntalinjat noin vajaaksi kymmeneksi vuodeksi. Meillä on käytössämme tuore selonteko, ja nyt lähdemme toimeenpanemaan selontekoa. Puolustusvoimien oma strateginen suunnittelu etenee neljän vuoden sykleissä. Siinä prosessissa katsotaan kauemmas 2030-luvulle. — Taaksepäin tarkastellen – esimerkiksi kylmän sodan jälkeistä aikaa – ainahan meillä jokin suorituskyky on tullut elinkaarensa päähän ja niitä on uusittu. Tulee siis ajanjaksoja, jolloin samanaikaisesti on käytössä poistuvaa suorituskykyä ja uutta rakentuvaa. Samalla tavalla tällä vuosikymmenellä tulee tapahtumaan niin Meri- kuin Ilmavoimissa. — Puolustusjärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä ja systemaattista suunnittelua, jossa useassa eri vaiheessa analysoidaan seurannaisvaikutukset sekä näiden eri tekijöiden riippuvuussuhteet huolellisesti. Puolustusvoimien tavoitteena on aina rakentaa Suomen oloihin sopiva ja toimintaympäristöön vastaava kokonaisuus. Ei pelkästään valita puolustushaaran tai aselajin optimiratkaisua, vaan tarkastellaan asiaa kokonaisuuden näkökulmasta. — Nyt, kun HX-päätös on tehty, meillä on perusteet tarkentaa vuosikymmenen lopun puolustusjärjestelmäkon5
septia. Tässä tarkastelussa huomioidaan kaikkien tällä vuosikymmenellä käyttöön tulevien järjestelmien vaikutukset Puolustusvoimiin. Työ kohdistuu uusien järjestelmien integroimiseen puolustuksen kokonaisuuteen. Samalla pitää tietysti puolustuksen toteuttamistapaa kehittää toimintaympäristön, teknologian, sodankäynnin ja yhteiskunnan muutosten mukaisesti. Tässä viittaan muun muassa puolustusselonteossa kuvattuun kokonaisvaltaiseen aluepuolustukseen. Julkisuudessa ja erilaisissa kahvipöytäkeskusteluissa on esitetty näkemyksiä siitä, että Ilma- ja Merivoimien strategisten hankkeiden tuottamat uudet suorituskyvyt nostavat käyttökustannuksia Puolustusvoimissa. Millaisena näette Puolustusvoimien tulevaisuuden resurssien näkökulmasta? — Täytyy muistaa, että Laivue 2020 -hanke korvaa kaikkiaan seitsemän jo poistuneen tai poistuvan aluksen suorituskyvyn ja HX-hanke poistuvan Hornet-kaluston. Näilläkin on ollut käyttöja ylläpitokustannukset. Molemmissa hankkeissa on kiinnitetty erityistä huomiota elinkaarikustannuksiin. Lisäksi on hyvä huomioida, että nämä tulevat järjestelmät korvaavat osin myös sellaisia suorituskykyjä, jotka nyt ovat muualla Puolustusvoimissa. Kehityssuunta on kohti yhä verkottuneempaa ja yhteisoperointikykyisempää puolustusjärjestelmää. Tehtyjen tarkastelujen perusteella käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun raamiin, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resurssein.
Kylkirauta 3/2019
