Joukkosi eessä by Kadettikunta

JOUKKOSI EESSÃ&#x201E; 1939 - 1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit

JOUKKOSI EESSÄ 1939 – 1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit Kari Huhtala

Kaatuneen upseerin lähimmälle naispuoliselle sukulaiselle annettiin muistolahjaksi Vapaudenristi miekkoineen mustalla nauhalla ja nauharuusukkeella.

SISÄLLYS Teoksen kirjoitushanketta ovat tukeneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Kadettikunta ry, Maanpuolustuksen Kannatussäätiö, Turvallisuuden Tukisäätiö (ent. Sotavahinkosäätiö), Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen rahasto. Copyright © Kari Huhtala, Kadettikunta ry ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö sr

ESIPUHE........................................................................................................................................... 9 JUHANNUS 1944........................................................................................................................11 JOHDANTO...................................................................................................................................14 LYHENTEET...................................................................................................................................25 TALVISOTA.....................................................................................................................................33 VÄLIRAUHA...................................................................................................................................71 JATKOSOTA...................................................................................................................................77

Julkaisijat: Kadettikunta ry ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö sr

Hyökkäysvaihe...............................................................................................................77

Asemasota....................................................................................................................149

www.kadettikunta.fi www.joukkosieessa.fi

Suurhyökkäys...............................................................................................................185

LAPIN SOTA................................................................................................................................229 MIINANRAIVAUS.......................................................................................................................235

Kansi ja taitto: Mika Lilja

LÄHTEET......................................................................................................................................236

Kartat: Kari Huhtala Kuvat: SA-kuvapalvelu

Julkaistut lähteet.........................................................................................................236

Julkaisemattomat lähteet...........................................................................................241

Kansallisarkiston arkistolähteet................................................................................243

KAATUNEET JA KUOLLEET....................................................................................................255

ISBN 978-952-99757-6-1 (sid.) ISBN 978-952-99757-7-8 (PDF)

SOTIEN AIKAISET KADETTIKURSSIT...................................................................................258

Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2020.

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT...........................................................................................................259 JALKAVÄKIRYKMENTTI...........................................................................................................272 HAKEMISTO............................................................................................................................... 277 VIITTEET...................................................................................................................................... 284 KARTAT...................................................................................................................................... ..293

ESIPUHE Sotilaan tehtävä on poikkeuksellinen. Siihen sisältyy lähtökohtaisesti kaatumisen - väkivaltaisen kuoleman - mahdollisuus. Upseeripolvet ovat tämän tiedostaneet. Upseerin professioon kasvetaan Kadettikoulussa ja uran alkuvuosina. Perinteet ovat siinä tärkeällä sijalla. Sankariaulan harmaisiin graniittitauluihin kaiverretut sodissa kaatuneiden maa- ja ilmavoimien kadettien ja kadettiupseerien nimet - sekä lisäksi kaatuneet Merivoimien kadettiupseerit - muistuttavat heistä, jotka joutuivat loppuun saakka lunastamaan Kadettilupauksensa: ”Minä lupaan uhrata työni ja elämäni Isänmaalle …En karta työtä, en taistelua, en kärsimyksiä, en kuolemaa tämän lupauksen lunastamiseksi. Auttakoon Jumala minua olemaan kestävä kunnian tiellä.” Syvän rauhantilan oloissa on tarpeen muistuttaa sodan todellisuudesta ja puolustuskyvyn, mutta samalla myös rauhaan pyrkimisen välttämättömyydestä. Kadettikunnan kustantama teos kaatuneista kadettiupseereista on vaikuttava antologia ihmiskohtaloista sodan eri vaiheissa ja eri tehtävissä. Se on kuvausta velvollisuuden täyttämisestä sodan ankarissa oloissa, ja tarjoaa velvoittavan esikuvan nuoremmille kadettipolville siitä, miten kunnia koitui kestävän palkaksi. Käsillä oleva teos on kattavuudessaan tärkeä apu sota- ja henkilöhistorian tutkimiseen. Maanpuolustustahto on tärkeä osatekijä sodankäynnin lopputuloksen kannalta. Tehokkainkaan koulutus tai parhainkaan varustus eivät korvaa sitä. Tahtoon liittyy osaltaan eettinen toimintakyky, puolustuksen päämäärien ja keinojen oikea mitoittaminen. Suomen marsalkka Mannerheimin tunnuslause ”Puhtain asein puhtaan asian puolesta” on välittynyt upseeripolvelta toiselle. (SA-kuva).

Sotilaspapisto osana erikoisupseereita on tukenut kadettiupseerien työtä ja saanut myös itse tukea heidän taholtaan. Sotilaspappien rooli korostuu kuoleman mahdollisuuden tullessa lähelle. Silmin nähtävä todellisuus ei ole kaikki. Uskon ja toivon ylläpitäminen ovat tuoneet rohkeutta 80 vuotta sitten Talvisodan hangilla ja senkin jälkeen. Monen sotilaan kantavana ja joskus myös viimeisenä rukouksena on ollut Kadettilupauksensa loppu: ”Auttakoon Jumala minua olemaan kestävä kunnian tiellä.”

Pääesikunnassa 6. joulukuuta 2019

Pekka Särkiö Kenttäpiispa

ESIPUHE

JUHANNUS 1944 Keskiviikko, 21. päivä kesäkuuta 1944. Kolme päivää aikaisemmin Rannikkotykistörykmentti 2 on suurhyökkäyksen pakottamana vetäytynyt Koiviston saarille kaiken raskaan kalustonsa menettäneenä. Vihollinen ei ole antanut rykmentille lepoa, vaan sen ilmavoimat ovat toimineet saaria vastaan koko ajan. Samoin vihollinen on suorittanut useita pienimuotoisia tunnusteluhyökkäyksiä saarille ja keskiviikkoaamuna kello 0325 se aloittaa maihinnousun laskemalla ensin vahvan komppanian maihin Piisaaren pohjoiskärjessä Koiviston salmen puolella olevaan Alvatin laituriin ja tuomalla nopeasti lisäjoukkoja saarelle. Rannikkotykistörykmentti 2:n tilanne on kriittinen ja laivastovoimat käsketään tukemaan maihinnousun torjuntaa. Alueella olevan Kevyen Laivasto-osaston tukena olevat saksalaiset tykkilautat ovat puutteellisesta tilannekuvasta johtuen väärällä puolella Koiviston saaria ja osaston omat 1. Tykkilaivue ja 2. Vartiomoottorivenelaivue ovat saattotehtävässä eikä niitä huonoista viestiyhteyksistä johtuen kyetä hälyttämään. Ainoa käytettävissä oleva raskas yksikkö on 2. Tykkilaivue, joka on tukeutuneena Kuorsalossa, Haminan kaakkoispuolella. 2. Tykkilaivueen komentaja, komentajakapteeni Albert Pöri, saa kello 0930 Kevyen Laivasto-osaston komentajan käskyn: ”2. Tykkilaivueen siirryttävä tulittamaan vihollisen Piisaaren pohjoispäähän tekemää maihinnousua. Ilmatoiminta ei saa estää tehtävän suorittamista.” 35-vuotiaan Pörin ura on ollut tyypillinen laivastoupseerin ura: Hän on valmistunut 7. merikadettikurssilta vuonna 1932, ja ennen sodan syttymistä ollut mukana kahdella Suomen Joutsenen valtameripurjehduksella sekä palvellut nuorempana upseerina tykkiveneellä ja panssarilaivalla ja opetusupseerina Merisotakoulussa. Talvisodan syttyessä hän oli Helsingin Laivastoasemalla toimistoupseerina, mistä tehtävästä hän siirtyi sodan loppuvaiheessa laivastoaseman henkilöstöstä perustetun Pataljoona Aaltosen mukana kiväärikomppanian päällikkönä Kotkan Lohkolle. Välirauhan ja jatkosodan ensimmäisen vuoden aikana hän oli mm. Petsamossa satamaosaston päällikkönä, Helsingin Laivastoaseman meripataljoonan komentajana ja 8. Rannikkoprikaatin liikennepäällikkönä Viipurinlahdella. Syksystä 1942 hän on ollut aputykkivene Aunuksen päällikkönä toimien samalla 2. Tykkilaivueen komentajana. Pöri on ollut yhdeksän vuotta naimisissa ja hänellä on yksi lapsi.

1930-luvun alusta vuoteen 1945 käytössä ollut kadettilupaus (kuva: Johanna Palokangas) JUHANNUS

Pörillä ei liene epäselvyyttä tilanteen vakavuudesta tai hänen ensimmäiseen todelliseen tulikokeeseensa matkalla olevien alustensa mahdollisuuksista vihollisen ilmaylivoiman edessä. Päivä on yksi vilkkaimmista vihollisen ilmatoiminnan osalta suurhyökkäyksen alun jälkeen. Ilmavoimien tilanneilmoituksen mukaan Suomenlahdella ja Kannaksella toimii päivän aikana yli 500 vihollisen lentokonetta. Laivueen alukset, aputykkiveneet Aunus ja Viena, ovat entisiä avomeritroolareita, joiden keulakannelle on asennettu 130 mm tykit. Alusten huippunopeus on vain kymmenen solmua, niiden höyrykoneiden savu näkyy mailien päähän ja alusten ilmatorjunta-aseistus koostuu muutamasta 20 ja 40 mm konetykistä.

JUHANNUS

Alusten tullessa pois saariston suojasta Virolahden itäpuolella, Pöri katsoo Aunuksen komentosillalta huolestuneena itäistä taivaanrantaa, jossa Koiviston suunnassa näkyy vahvoja savupilviä. Alusten lähestyessä Ristiniemeä Pöri käy hytissään vaihtamassa palveluspuvun ylleen. Tullessaan takaisin sillalle hän sanoo Aunuksen I-upseerille, luutnantti Juvelalle: ”Paras, että sinäkin puet paremman rikin yllesi, nuo työvaatteet ovat kovin likaiset.” Kello 1330, Aunuksen ja Vienan ollessa Ristiniemen loiston ja Piisaaren pohjoiskärjen puolivälissä, niiden kimppuun hyökkää noin 30 Il-2-maataistelukonetta ja LaGG-3-hävittäjää. Yli puolet koneista keskittää tulensa Aunukseen, jota Pöri pyrkii ohjailemaan aina edullisimmalle suunnalle antaakseen ilmatorjuntatykeille mahdollisuuden ampua, mutta kaikilla tykeillä esiintyy häiriöitä. Hetken kuluttua tapahtuu väistämätön, ja Aunus saa useita konetykin osumia. Keulakannella olevat ruutipussit syttyvät tuleen ja osin räjähtävät, jolloin 15 miestä lentää ilmanpaineesta mereen. Aunuksen suojaamattomalla komentosillalla ollut Pöri haavoittuu vaikeasti saatuaan savupiipussa räjähtäneen konetykin kranaatin sirpaleen vatsaansa. Aunuksesta nousevat liekit ja savupatsas todennäköisesti saavat vihollisen koneet luulemaan aluksen olevan tuhoutumassa ja ne lopettavat hyökkäyksensä. Luutnantti Juvela ottaa aluksen komentoonsa ja kääntää sen kohti länttä ja hetken kuluttua palo saadaan hallintaan. Varmistamassa ollut moottoritorpedovene Tuisku ottaa Pörin kyytiinsä ja kuljettaa tämän Kotkaan sairaalalaiva Seagullille, jossa hän kuolee haavoihinsa juuri ennen puoltayötä.

JUHANNUS

JOHDANTO Tavatessani nykyisen vaimoni lähes 30 vuotta sitten, ollessani vielä kadettina Merisotakoulussa, minulle selvisi nopeasti, että olin varsin sovelias vävyehdokas - vaimoni isoisä oli nimittäin myös ollut meriupseeri. Koska hän oli kaatunut jatkosodassa, oli luontevaa, että jossain välissä kiinnostuin hänen urastaan ja erityisesti kaatumisensa yksityiskohdista. Mitä enemmän asiaa selvitin, sitä suurempi oli kunnioitukseni sitä kohtaan, miten hän suhtautui viimeiseksi jäävään tehtäväänsä, jonka hän selkeästi ymmärsi olevan mahdottoman toteuttaa ja josta ei todennäköisesti olisi paluuta. Yksi asia johti toiseen ja jossain vaiheessa huomasin tutkivani kaikkien kadettiupseerien kaatumiseen liittyviä tapahtumia. Työni, jota olen tehnyt enemmällä tai vähemmällä innolla noin 15 vuotta, alkuperäisenä tarkoituksena oli siis selvittää kaatuneiden kadettiupseereiden kaatumiseen liittyviä yksityiskohtia. Aloittaessani työn luonnollisesti Kadettimatrikkelista, huomasin hyvin nopeasti, että jo nuo kaksi sanaa, ”kaatunut” ja ”kadettiupseeri”, eivät olleetkaan niin yksiselitteisiä. Asiasta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa, ja kirjallisuudessa ja lehtiartikkeleissa esiintyvät luvut lähtien valmistuneista ja palveluksessa olevista kadettiupseereista poikkeavat toisistaan. Syynä ristiriitaisiin tietoihin on yleensä se, että kirjoituksissa ei ole tarkkaan määritelty, tarkoitetaanko siinä valmistuneita upseereita vai ovatko luvuissa mukana myös kaatuneet kadetit, tarkoitetaanko vain kaatuneita vai myös muista syistä kuolleita tai tarkoitetaanko vain sodan aikana kuolleita vai ovatko luvuissa mukana myös myöhemmin haavoihinsa kuolleet. Joissain tapauksissa myös termit kadettiupseeri, aktiiviupseeri ja vakinaisessa palveluksessa oleva upseeri ovat menneet sekaisin. Kuka on kadettiupseeri? Viimeisenä rauhan kesänä, elokuussa 1939, puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olevien upseerien taustat olivat hyvin moninaiset. Hiukan yli 2 300:sta upseerin virasta oli täyttämättä vajaa sata ja lähes 300 virkaa oli täytetty reserviupseereilla. Aktiiviupseereita oli vakinaisessa palveluksessa noin 2 000, joista niin sanottuja tsaarinupseereita (Venäjän vallan aikana joko Haminan kadettikoulusta tai Venäjän eri kadettikouluista ja sotilasakatemioista valmistuneita upseereita) oli vielä rivissä 16. Jääkäriupseereita, eli Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:ssa koulutettuja ja myöhemmin Suomessa upseeriksi ylennettyjä oli vakinaisessa palveluksessa vajaa 300, samoin kuin laajasti käsittäen niin sanottuja markovillalaisia, eli vapaussodan aikana ja sen jälkeen erilaisilla lyhyillä kursseilla koulutettuja upseereita. Vakinaisessa palveluksessa olevan upseeriston ylivoimaisen enemmistön, yli 70 %, muodostivat kuitenkin vuodesta 1920 alkaen itsenäisen Suomen Kadettikoulusta ja vuodesta 1930 alkaen Merisotakoulusta valmistuneet kadettiupseerit.1

Viimeisen talvisotaa edeltävän kurssin, 11. merikadettikurssin, valmistuttua syyskuussa 1939, oli Kadettikoulusta ja Merisotakoulusta valmistunut 1.–21. kadettikursseilta, 1.–11. merikadettikursseilta ja 1.–5. rannikkotykistökadettikursseilta yhteensä 1 587 upseeria. Heistä 88 oli kuollut ennen talvisodan alkua ja 141 oli eronnut palveluksesta. Palveluksesta eronneista yhdeksää ei ollut pääsääntöisesti siviilitehtävänsä vuoksi sijoitettu sodan ajan tehtävään, mutta loput 132 kutsuttiin palvelukseen ylimääräisten harjoitusten aikana lokakuussa 1939. Sodan alussa oli siis palveluksessa, joskaan ei rivissä, 1 490 kadettiupseeria (1 358 virassa olevana ja 132 evp-upseerina). Talvisodan aikana valmistuivat 22. ja 23. kadettikurssit joulukuussa 1939 ja 12. merikadettikurssi tammikuussa 1940, yhteensä 199 upseeria. Välirauhan aikana valmistui 24. kadettikurssilta sekä 13. merikadettikurssilta yhteensä 204 upseeria. Kun talvisodan aikana oli menehtynyt 101 ja välirauhan aikana 16 kadettiupseeria, oli jatkosodan syttyessä palveluksessa 1 776 kadettiupseeria (matrikkelin merkintöjen mukaan kaikki talvisodassa haavoittuneet olivat palveluksessa jatkosodan alkaessa). Jatkosodan (ml. Lapin sota) aikana 25.–27. kadettikursseilta ja 14.–17. merikadettikursseilta valmistui vielä 871 upseeria, eli sodan päättyessä oli valmistunut kaikkiaan 2 861 kadettiupseeria, joista (ennen sotaa kuolleet ja siviilitehtävänsä vuoksi vapautetut poislukien) sodan aikana palveluksessa oli ollut 2 764. Kuinka monta kadettiupseeria oli varsinaisesti rivissä tai edes palveluksessa jatkosodan missäkin vaiheessa on sen sijaan mahdoton sanoa, sillä hyökkäysvaiheen päätyttyä vuodenvaihteessa 1941/42 oli vapautettu lukuisa määrä ensimmäisten kadettikurssien upseereita palveluksesta, kesän ja syksyn 1944 taisteluiden haavoittumisten vuoksi upseereita oli runsaasti toipilaina, ja syksyllä 1944 ja keväällä 1945 erosi paljon upseereita palveluksesta. Kadettiupseerin määritelmän luulisi edellä olevan mukaisesti olevan täysin yksiselitteisen, ja niin se toisaalta onkin: Hän on (itsenäisen Suomen) Kadettikoulusta valmistunut ja vakinaisen väen (virallisesti puolustuslaitoksen) virkaan nimitetty upseeri. Mutta entä keskeytetyt kadettikurssit ja kadettina kaatuneet? Noin 750 kadettia neljältä kadettikurssilta ja kolmelta merikadettikurssilta palveli joukoissa sodan aikana, heistä 94 menehtyessä. Lokakuussa 1939, ylimääräisten harjoitusten alkaessa, yli vuoden Kadettikoulussa ollut 22. kadettikurssi keskeytettiin ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi ei enää palannut kouluun, vaan sen 87 kadettia (mukaan lukien kaksi ensimmäisen sotaviikon aikana menehtynyttä) ylennettiin vänrikeiksi ja nimitettiin virkaan viikko talvisodan alkamisen jälkeen itsenäisyyspäivänä 1939. 25. kadettikurssi aloitti opintonsa tammikuussa 1941, mutta kurssi keskeytettiin puolen vuoden opiskelun jälkeen kesäkuussa 1941 ja kadetit määrättiin liikekannallepanossa joukkoihin. Kurssi palveli virallisesti kadetteina yli vuoden palaamatta kouluun, kunnes heidät nimitettiin vakinaisen väen upseereiksi 15.7.1942. Tänä aikana kurssilta kaatui tai kuoli 29 kadettia, jotka on kuitenkin merkitty kadettimatrikkeliin upseereina. Heidät on pääsääntöisesti mainittu sotapäiväkirjoissa kadetteina vuoden 1941 loppusyksyyn asti, jonka jälkeen heistä on käytetty heidän reservin sotilasarvoaan. Aivan erityisen ongelmallinen on 26. kadettikurssi. Kurssi alkoi kesäkuun alussa 1941 vahvuudella 176, mutta se keskeytettiin vain kahden viikon opintojen jälkeen ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi aloitettiin uudestaan (huomattavasti suuremmalla vahvuudella) heinäkuussa 1942, nyt Maasotakoulussa, joksi Kadettikoulun nimi oli muutettu vuotta aikaisemmin, mutta tässä välissä oli

JOHDANTO

kaatunut tai kuollut 29 kadettia. Tämän kurssin kadetteina kaatuneilla ei ole kadettinumeroa eikä heitä ole otettu kadettimatrikkeliin. Kurssin valmistuessa 4.6.1943, kahdeksaa kadettia ei nimitetty virkaan, vaan heidät määrättiin joukko-osastoihin koeajalle. Näistä kahdeksasta yksi kuoli koeajalla ollessaan. 27. kadettikurssi ei ollut varsinaisesti keskeytetty kurssi, mutta se päätettiin suurhyökkäyksen alettua nopeutetulla aikataululla 19.6.1944 ja kadetit määrättiin joukkoihin. Heidät kuitenkin nimitettiin virkaan vasta kahden kuukauden kuluttua 10.8.1944, ja tässä välissä ehti kaatua 26 kadettia. Viisi kaatuneista (ilman ilmeistä logiikkaa) nimitettiin virkaan muun kurssinsa mukana kaatumisensa jälkeen. Vastaavasti yli vuoden Merisotakoulussa ollut 13. merikadettikurssi keskeytettiin lokakuussa 1939 ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi jatkoi opintojaan talvisodan jälkeen valmistuen juuri ennen jatkosotaa, mutta yksi kadetti oli kaatunut talvisodassa ja toinen kuoli sodassa saamaansa tautiin välirauhan aikana. 14. merikadettikurssi puolestaan alkoi lokakuussa 1939, mutta keskeytettiin vain parin viikon opiskelun jälkeen ja kadetit komennettiin joukkoihin, yhden heistä kaatuessa talvisodan aikana. Kurssi aloitettiin uudestaan vahvuudeltaan kaksinkertaisena toukokuussa 1940 ja keskeytettiin uudelleen kesäkuussa 1941, jonka jälkeen kadetit palvelit joukoissa kurssin loppuun saakka maaliskuuhun 1943. Kaikkein poikkeuksellisin sodan aikaisista kursseista lienee 15. merikadettikurssi. Se aloitettiin kesäkuussa 1941, mutta keskeytettiin vain kahden viikon opiskelun jälkeen ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi aloitettiin uudelleen kaksinkertaisella vahvuudella niin sanotulla kadettikokelasjaksolla helmikuussa 1942, kadettien ollessa jälleen komennettuina joukkoihin toukokuusta alkaen, kunnes varsinainen kadettikurssi jatkui joulukuussa 1942. Kummaltakin, niin alkuperäiseltä kurssilta kuin uudelta kurssilta kaatui yksi kadetti. Päädyin lopulta siihen, että otin myös nämä keskeytetyt kadettikurssit ja niiltä kaatuneet tai kuolleet kadetit mukaan tähän työhön. Sen sijaan mukana eivät ole ne 14 kaatunutta upseeria, jotka aloittivat jollain kadettikurssilla, mutta joiden kurssi joko keskeytyi omasta vapaasta tahdosta tai keskeytettiin soveltumattomuuden, huonon opintomenestyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Samoin työssä ei ole huomioitu eikä missään luvuissa ole mukana Kadettikoulussa vuosina 1919 – 1935 järjestettyjä kuuntelu-upseerikursseja, aktiiviupseeriupseerikursseja jne., joilta valmistui kaikkiaan 603 upseeria 2 .

Koska edellä mainittu jako kahteen (kaatunut – kuollut) on hyvin karkea, olenkin työssäni käyttänyt seuraavia menehtymisluokkia, jotka avaavat asiaa huomattavasti paremmin: 1) kaatui 2) haavoittui, kuoli haavoihinsa 3) katosi 4) kuoli sotavankeudessa 5) kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. Olen vakiintuneen käytännön mukaisesti merkinnyt henkilön kaatuneeksi, mikäli hän on kuollut joukkosidontapaikalla tai ennen sinne tuloa ja haavoihinsa kuolleeksi, mikäli hänet on evakuoitu elossa joukkosidontapaikalta eteenpäin. Merkintä ”kaatui, ruumis jäänyt kentälle” tarkoittaa, että henkilö on silminnäkijöiden todistuksen perusteella selvästi kaatunut, mutta hänen ruuminsa on joko tuhoutunut tai sitä ei ole saatu evakuoitua, kun taas ”katosi” tarkoittaa, että henkilön kohtalosta ei ole havaintoja ja hänet on yleensä myöhemmin julistettu kuolleeksi. Huomattava on, että kaatuneita jäi paljon kentälle esimerkiksi talvisodan aikana, mutta heidän ruumiinsa löydettiin jatkosodan aikana, ja näiltä osin asiakirjat eivät aina ole luotettavia. Kentälle jääneiden osalta olen käyttänyt Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneet –tietokannan (jatkossa kaatuneiden luettelo) merkintää. Yhtään kadettiupseeria ei tiettävästi kuollut sotavankeudessa (tosin vänrikki Piiparisen osalta asia on epävarma). Edellämainitut menehtymisluokat 1 – 4 ovat suhteellisen itsestään selviä, mutta luokka ”kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä” on hyvin epämääräinen. Kaiken kaikkiaan noin viidesosa talvi-, jatko- ja Lapin sodassa henkensä menettäneistä kadettiupseereista ja kadeteista kuoli onnettomuuksissa, hukkumalla, pitkäaikaiseen sairauteen, sairaskohtaukseen, vahingonlaukauksesta, tekemällä itsemurhan tai muusta vastaavasta, muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. Yksittäisten tapausten tutkiminen paljastaa lisäksi nopeasti, että harmaa alue on leveä. Onko Hiisjärvellä tammikuussa 1944 sekavassa taistelutilanteessa oman partion ampumaksi tullut luutnantti Murto kaatunut? Entä välirauhan aikana venäläisten alasampumaksi tulleen matkustajakone ”Kalevan” päällikkö, kapteeni evp. von Willebrandt? Tai tammikuussa 1943 Tiiksjärvellä tiedustelulennolta palannut kapteeni Tanskanen, jonka koneesta loppui polttoaine juuri ennen kenttää hänen kuollessa seuranneessa pakkolaskussa. Entäpä huhtikuussa 1944 tykistökeskityksen aikana hevosensa selästä pudonnut ja kuolettavasti loukkaantunut majuri Mäkeläinen?

Kaatumisen määritelmä on nykyään suhteellisen vakiintunut: kaatunut on henkilö, jonka kuolema on johtunut taistelutilanteesta tai muuten suorasta tai epäsuorasta vihollisvaikutuksesta (mukaan lukien omien tulitus taistelutilanteessa). Sotien aikainen Päämajan tulkinta kaatumisesta oli kuitenkin hyvin lavea ja yleensä, todennäköisesti omaisille maksettavien korvausten vuoksi, kuolinsyyksi merkittiin kaatunut, mikäli kuolema edes jollain lailla johtui palveluksesta mukaan lukien äkilliseen sairauteen tai palvelustehtävissä tapaturmiin kuolleet. Kuolleiksi merkittiin lähinnä pitkällisiin sairauksiin menehtyneet tai itsemurhan tehneet. Esimerkkinä tällaisesta laveasta tulkinnasta mainittakoon vaikka Upseerikoulussa Niinisalossa kouluttajana palvellut luutnantti Veikko Lehmus, joka marraskuussa 1943 vilustui ylimenoharjoituksessa ja kuoli sen seurauksena sydäntulehdukseen, mutta joka on ”poistettu puolustusvoimain upseeriluetteloista Isänmaan vapauden puolesta kaatuneena” Ylipäällikön päiväkäskyllä no 112/14.3.1944.

Kuten edellä olevasta huomataan, kaatuminen ei ole mitenkään itsestään selvä asia, vaikka nopeasti niin luulisi. Käyttämäni määritelmän (taistelutilanne, suora tai epäsuora vihollisvaikutus, omien tulitus taistelutilanteessa) mukaisesti esimerkiksi Maaselän kannaksella huhtikuussa 1942 etulinjaa tarkastamaan tullut ja omaan miinoitteeseen kävellyt everstiluutnantti Vihma ei ole kaatunut, kun taas Lemetissä heinäkuussa 1944 taistelutilanteessa vihollisen tulen alla omaan miinoitteseen mennyt luutnantti Paasikoski on kaatunut. Samoin Suulajärvellä kesäkuussa 1944 torjuntalennolle lähdössä ollut luutnantti Salovaara, jonka koneen päälle siipikone rullasi sankassa pölypilvessä, ei ole kaatunut, kun taas luutnantti Nissinen, jonka koneen päälle kesäkuussa 1944 putosi vihollisen vaurioittama oma kone, on kaatunut. Vähintäin kymmenen upseerin tai kadetin menehtymisluokka voisi silti olla jokin toinen riippuen tulkinnasta ja yhtäläisesti voisi sanoa, että (ehkä kolmea tapausta lukuun ottamatta) yksikään työssä mainituista henkilöistä ei olisi menehtynyt kuvatulla tavalla ilman sotaa. Tarkoituksenani ei ole mitenkään väheksyä onnettomuuksissa tai muuten kuolleiden kadettiupseerien muistoa tai uhrauksia, vaan kyseessä on vain tätä työtä varten veteen piirtämäni viiva.

JOHDANTO

Kuka on kaatunut?

Sodan päivämäärät ja työn ajallinen rajaaminen Sotien päivämäärät ovat toisaalta yksiselitteiset (talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940, jatkosota 26.6.1941 – 4./5.9.1944 ja Lapin sota 15.9.1944 – 27.4.1945), mutta toisaalta työn etu- ja takarajan asettaminen on tulkinnanvaraista. Saksan hyökättyä Puolaan 1.9.1939 mm. kantahenkilökunnan lomat peruutettiin ja merivoimat siirtyi rauhan ajan joukoin suojajoukkoryhmitykseen ja 4.9.1939 Päämaja antoi käskyn puolueettomuusvartioinnin tehostamisesta. Kun kuitenkin vain yksi kadettiupseeri, yleisesikuntakapteeni Arvi Raami (10.kadk) Joensuun rajavartiostosta, menehtyi 1.9. – 29.11.1939 välisenä aikana, ja hänkin kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta aiheutuvasta syystä, on tarkasteluvälin aluksi otettu talvisodan alkamispäivä. On hyvin todennäköistä, että vielä vuosia sodan päättymisen jälkeen upseereita kuoli sodan rasitusten ja järkytysten seurauksena joko erilaisiin sairauksiin tai oman käden kautta. Esimerkiksi majuri Osmo Iivosen (13.kadk) kohdalla lukee matrikkelissa hänen haavoittuneen talvisodassa Lemetissä ja kuolleen jälkiseurauksiin vuonna 1947 ja J Hyvönen puolestaan mainitsee kapteeni Pentti Nurmisen (20.kadk) joutuneen pakkolaskun jälkeen sotavangiksi vuonna 1943 ja kuolleen vuonna 1948 vankeudessa saamaansa keuhkotautiin. Asetin kuitenkin tässä työssä takarajaksi Lapin sodan päättymisen 27.4.1945, koska, vaikka touko – joulukuussa 1945 kuoli 12 kadettiupseeria, ei selkeitä kuolemantapauksia haavoittumisen seurauksena ollut. Olen kuitenkin erikseen maininnut kaksi upseeria, luutnantti Karl-Erik Vallealan (26.kadk) ja kapteeni Erkki Mäkelän (22. kadk), jotka kuolivat vielä loppukesällä 1945 miinanraivauksessa Lapissa. Huomattava on, että 13 upseeria menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä ”Lapin sodan aikana”, mutta eivät ”Lapin sodassa”. Lähteistä Työn lähtökohtana ovat luonnollisesti olleet kadettimatrikkelit vuodelta 1950, 1970, 1985 ja 2010. Matrikkelin lopussa oleva nimiluettelo, jossa kaatuneet on erikseen merkitty, ei ole kuitenkaan luotettava, mistä syystä olen käynyt jokaisen upseerin läpi varsinaisesta matrikkeliosasta ja tarkistanut heidän kuolinaikansa. Mikäli kuolinaika on osunut aikavälille 1.9.1939 – 31.12.1945 olen jatkanut jokaisen osalta selvitystyötä Kansallisarkiston kaatuneiden luettelon ja sotapäiväkirjakokoelman sekä kantakortin (tai nykytermiä käyttäen henkilöaktin) avulla. Kaikissa yllämainituissa lähteissä ovat omat puutteensa. Kadettimatrikkeli on erityisesti kaatuneiden osalta laadittu omaisten antamien tietojen perusteella. Tällöin on luonnollista, että tiedot ovat puutteelliset ja osin täysin virheellisetkin. Erityisesti talvisodan sekä jatkosodan hyökkäys- ja vetäytymisvaiheen aikana henkilön tehtävä ja joukko ovat saattaneet vaihtua nopeasti ja useaan otteeseen, ja omaiset ovat ilmoittaneet viimeisen tiedossaan olleen tai muistamansa tehtävän ja joukon (joka usein on ollut rauhan aikainen tehtävä ja joukko). Samoin kuolinsyyn (tai menehtymisluokan) osalta omaiset ovat pääsääntöisesti nojautuneet em. Päämajan ilmoitukseen. Matrikkelissa onkin lähes joka toisella sotien aikana menehtyneellä joko tehtävä, joukko, kaatumispaikka tai kaatumisaika väärin. Kaatuneiden luettelo antaa sodissa kaatuneista vain perustiedot, joista tärkeimpänä on (yleensä oikein ollut) joukko-osasto, jonka avulla olen (yleensä) päässyt oikean sotapäiväkirjan jäljille. Sotapäiväkirjojen osalta on todettava, että ensinnäkin niitä jäi huomattava määrä etenkin talvisodan aikana ja jatkosodan vetäytymisvaiheessa kentälle ja toiseksi jäljellä olevien sisältämät tiedot ovat osin kovin puutteellisia. Joissain sotapäiväkirjoissa kuvataan taistelut ja tappiot ja erityisesti JOHDANTO

päälliköiden ja komentajien kaatumiset hyvinkin laveasti, kun taas joissain voi olla lakoninen merkintä (kuten vaikkapa kapteeni Nousiaisen osalta Kenttätykistörykmentti 3:n III Patteriston sotapäiväkirjassa 3.9.1941: ”Kello 2400 alkoi valmistelu, jota kesti 5 tuntia. Sen jälkeen saatto. Komentaja kaatui.”). Sotapäiväkirjojen yhtenä haasteena on ollut se, että vaikka rykmentin komppanioiden numerointi muuttui virallisesti vasta toukokuussa 1943 juoksevaksi, osa päiväkirjoista noudattaa uutta numerointia jo hyökkäysvaiheessa. Toisaalta esimerkiksi Jalkaväkirykmentti 45 käytti sotapäiväkirjoissaan vanhaa numerointia vielä heinäkuussa 1943. Sotapäiväkirjoista olen yleensä pystynyt varmistamaan henkilön tehtävän ja sotilasarvon. Sotilasarvoista on huomattava, että 22 kadettiupseeria ylennettiin kaatumisensa jälkeen. Muutaman osalta on kyse siitä, että kaatumisen ajankohta sattui osumaan juuri ylennyshetkelle, mutta valtaosassa lienee syynä ollut halu antaa tunnustus kaikkensa antaneille upseereille ja mahdollisesti myös leskelle maksettavan, sotilasarvoon sidotun, huoltoeläkkeen ja hautausavustuksen korottaminen. Olen työssä käyttänyt kaatumis- tai haavoittumishetken sotilasarvoa ja merkinnyt erikseen mikäli upseeri on ylennetty kuolemansa jälkeen. Kantakortit ovat niin ikään valitettavan puutteellisia. Syy on sinällään yksinkertainen: Talvisodan sekä jatkosodan hyökkäysvaiheen ja vetäytymisvaiheen aikana ei kortteja, erityisesti henkilöiden tehtävien osalta, ole ehditty päivittämään vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Esimerkkinä nopeista tehtävien vaihdoista olkoon Jalkaväkirykmentti 49:n 11. komppania, jolla oli kolmen viikon aikana 9.6. – 4.7.1944 yhdeksän eri päällikköä ja pelkästään Äyräpäässä yhden vuorokauden aikana 4.7.1944 kolme eri päällikköä. Helpoiten tietoja on ollut saatavissa ilmavoimien upseereista, joiden osalta Jaakko Hyvösen teos Kohtalokkaat lennot 1939 – 1944 on ollut suurena apuna, erityisesti välirauhan aikana lento-onnettomuuksissa kuolleiden osalta. Samoin laivastoupseerien osalta materiaalia on runsaasti, tärkeimpänä Suomen Laivasto 1918 – 1968. Maavoimien upseerien osalta olen pyrkinyt käymään läpi joukko-osastohistoriikit, sikäli kuin niitä on ollut saatavilla. Yllättävän hyvän lähteen ovat muodostaneet Kansa taisteli - Miehet kertovat -lehden vuosikerrat 1956 – 1987. Kirjallisuuslähteistä todettakoon yleisesti, että talvisodan (aikalais)kuvaukset ovat välillä hyvinkin ”sankarillisia” (”Vänrikki Salovaaran johtama pst-osasto oli jo tuhonnut useita vihollisen panssarivaunuja, kun erään tykin ampuja haavoittui. Vänrikki Salovaara asettui tällöin itse ampujan paikalle, vei tykin vaihtoasemaan ja pysäytti vihollisen hyökkäyksen. Hän johti edelleen samalla osastoaan välillä tähystämään nousten, jolloin hän kaatui vihollisen tykistötulessa.”), kun taas jatkosodan kuvaukset ovat realistisempia. Kaiken kaikkiaan olen pyrkinyt varmistamaan kaatumisajankohdan ja -paikan, tehtävän, joukon ja kaatumiseen liittyvät yksityiskohdat vähintään kahdesta eri lähteestä. Ensisijaisena, luotettavimpana lähteenä olen käyttänyt sotapäiväkirjan tietoja, toissijaisena lähteenä kantakorttia, kolmantena kaatuneiden luetteloa ja edellä mainittujen puuttuessa tai niiden tukena matrikkelin ja kirjallisuuslähteiden tietoja. Vaikka muutaman upseerin tiedot ovat edelleen vajavaiset tai epäselvät, olen kuitenkin kyennyt kaikkien osalta selvittämään minimissään sen, onko hän kaatunut vai kuollut muusta syystä. Suurimmat puutteet ovat kotirintamalla tai välirauhan aikana kuolleissa, koska heitä ei ole kaatuneiden luettelossa eivätkä heidän yksikkönsä ole pääsääntöisesti pitäneet sotapäiväkirjaa sekä niissä, yleensä nuoremmissa upseereissa, jotka ovat joko juuri vaihtaneet yksikköä tai ovat toimineet tilapäisesti alistettuna jollekin toiselle joukolle.

JOHDANTO

Merkinnöistä

UPSEERIT KADETIT YHTEENSÄ

Olen kunkin kaatuneen ja kuolleen osalta kirjannut

Talvisota

- - - - -

- Kaatui

- Muu syy

Välirauha

- Muu syy

Jatkosota

307

396

- Kaatui

241

322

- Muu syy

Lapin sota

- Kaatui

- Muu syy

YHTEENSÄ

446

540

- Kaatui

339

423

- Muu syy

107

117

(Miinanraivaus

- Muu syy

kaatumis-, katoamis- tai haavoittumishetken mukaisen sotilasarvon, nimen ja kadettikurssin sekä kadettinumeron kaatumis-, katoamis- tai haavoittumishetken mukaisen tehtävän ja joukon kaatumis-, katoamis- tai haavoittumispäivän ja –paikan sekä kuolinpäivän ja -paikan kuolinluokan (kaatunut, kadonnut tai kuollut) kuvauksen tapahtumasta.

Tehtävien osalta olen merkinnyt kunkin upseerin kohdalta sen tehtävän, missä hän tosiasiallisesti on toiminut haavoittumis- tai kaatumishetkellään ja sulkuihin hänen varsinaisen tehtävänsä, esimerkiksi komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja). Haavoittuneiden osalta sotien aikainen käytäntö oli, että henkilö pysyi joukkonsa kirjoilla vielä kenttäsairaalassa, mutta mikäli hänet evakuoitiin sotasairaalaan, hän siirtyi suojeluskuntapiirinsä tai armeijakunnan henkilötäydennyskeskuksen kirjoille. Olen kuitenkin työssä merkinnyt myös sotasairaalassa kuolleille heidän haavoittumishetken mukaisen tehtävänsä ja käyttänyt merkintää ”toipilas” vain niistä upseereista, joiden kuolema ei suoranaisesti liittynyt heidän aikaisempaan tehtäväänsä. Kussakin tapauksessa olen jättänyt laajemman operatiivis-taktisen tilanteen kuvauksen yleensä hyvin vähälle. Laajemmista operaatioista ja yleistilanteesta saa hyvän kuvan mm. Sotatieteen Laitoksen teoksista Talvisodan Historia 1-4 ja Jatkosodan Historia 1-6 sekä Ari Raunion ja Juri Kilinin teoksista Talvisodan taisteluja, Jatkosodan hyökkäystaisteluja ja Jatkosodan torjuntataisteluja. Työn lopussa on kuitenkin lyhyt luettelo sotien tärkeimmistä päivämääristä ja tapahtumista antamaan nopean referenssin. Samoin, koska valtaosa kaatuneista kadettiupseereista palveli jalkaväessä, mukana on kuvaus jalkaväkirykmentin organisaatiosta ja sen kehittymisestä sotien aikana antamaan kuvan upseerien tehtävistä. Kaatuneet kadettiupseerit ja kadetit Kuinka monta kadettiupseeria sitten kaatui sodissa? Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti, sillä se riippuu edellä mainituista tulkinnoista kuka on kaatunut ja kuka on kadettiupseeri. Talvisodan syttymisestä 30.11.1939 Lapin sodan päättymiseen 27.4.1945 menehtyi alla olevan taulukon mukaisesti 540 kadettiupseeria tai kadettia (447 upseeria + 93 kadettia). Työssäni käyttämien määritelmien mukaan heistä 423 kaatui ja 117 menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. Sotien aikana (siis puhtaasti talvi- ja jatkosota sekä Lapin sota) kaatui luonnollisesti sama 423 (339 upseeria ja 84 kadettia) ja 100 menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä (92 upseeria ja kahdeksan kadettia). Välirauhan aikana puolestaan menehtyi 16 kadettiupseeria ja yksi kadetti. Lapin sodan päättymisen jälkeen ennen vuoden 1945 loppua menehtyi 12 kadettiupseeria, mutta vain kaksi varsinaisesti sotaan liittyvästä syystä, eli miinanraivauksessa.

101

105

Joitain huomioita 339 kaatunutta upseeria edustavat 12 % sodan aikana palveluksessa olleista noin 2 800 kadettiupseerista. Mikäli kaatuneet kadetit lasketaan mukaan, on kaatumisprosentti 15 %. Vertailuna voidaan todeta, että reserviupseereita oli valmistunut ennen talvisotaa noin 14 600 ja sotien aikana valmistui noin 15 700. Rivissä olleista yli 29 000 reserviupseerista kaatui tai katosi talvisodassa noin tuhat ja jatko- ja Lapin sodassa noin 3 400, eli yhteensä noin 15 %. Suurimmat tappiot kärsi 26. kadettikurssi, jolta kaatui (kadetit mukaan lukien) 55 upseeria, eli 13 % kurssin vahvuudesta (alkuperäiseltä kurssilta 16 % ja uudelta kurssilta 7 %). Suhteellisesti suurimmat tappiot kärsi puolestaan 22. kadettikurssi, jolta kaatui (kadetit mukaan lukien) 32 % vahvuudesta (muusta kuin vihollistoiminnasta johtuneesta syystä kuolleet mukaan lukien kurssilta menehtyi sotien aikana 41 % sen vahvuudesta). Toisessa äärilaidassa on 4. kadettikurssi, joka on ainoa maa- ja ilmavoimien kurssi, jolta ei kaatunut yhtään upseeria. Merivoimien osalta eniten kaatui 14. merikadettikurssilta, neljä upseeria ja yksi kadetti, kaikki rannikkotykistöstä. Vanhin kaatuneista kadettiupseereista oli yleisesikuntaeversti Toivo Elomaa 1. kadettikurssilta, joka oli kaatuessaan 5.7.1944 Salmissa 50 vuotta ja 7 kuukautta vanha. Nuorin puolestaan lienee kadetti, reservin vänrikki Heikki Kuokkanen 27. kadettikurssilta. Hän oli mennyt talvisodan aikana alaikäisenä varusmiespalvelukseen 16-vuotiaana, ylennettiin reservin vänrikiksi 18-vuotiaana ja oli kaatuessaan 22.6.1944 Tienhaarassa, Viipurissa 20 vuotta ja 3 kuukautta vanha.

JOHDANTO

Sotilasarvoittain kaatuneet olivat: kaksi everstiä, kaksi everstiluutnanttia, 39 majuria tai komentajakapteenia, 91 kapteenia, ratsumestaria tai kapteeniluutnanttia, 178 luutnanttia, 27 vänrikkiä tai kornettiä ja 84 kadettia. Kaatuneista kadettiupseereista oli yleisesikuntaupseereita kahdeksan (joista yksi merivoimista ja yksi ilmavoimista). Lisäksi ennen yleisesikuntaupseeriksi nimittämistään kaatuivat majuri Lauri Kettunen (8.kadk), joka oli valmistunut yleisesikuntaupseerikurssilta syksyllä 1939, sekä majuri Santeri Korri (6.kadk), luutnantti Tauno Luomi (16.kadk), kapteeniluutnantti Lauri Kalo (7.mek) ja majuri Kauko Miekkavaara (4.rtk), joiden kurssit keskeytettiin talvisodan alkaessa. Kaatuneiden ryhmittely puolustushaaran ja aselajin mukaan on vaikeaa ja tietyllä tavalla keinotekoista, sillä sodan aikana ja sitä ennen peruskoulutuksen mukainen aselajijako ei ollut mitenkään jäykkä. Esimerkiksi 13 kaatuneen kadettiupseerin voidaan sanoa olleen rajavartioupseerin heidän tehtävänsä perusteella, mutta heidän aselajinsa oli silti jalkaväki, koska rajavartioupseereita ei nykyisellä tavalla ollut ennen sotia. Tykistö oli pitkälle 1930-luvulle yksi aselaji, ja niinpä kolme kaatunutta kadettiupseeria oli valmistunut maavoimien kadettikurssilta, mutta palvellut koko uransa kaatumiseensa saakka rannikko- tai linnoitustykistössä. Ainoan rynnäkkötykistössä kaatuneen kadettiupseerin alkuperäinen aselaji oli viesti, jne. Mikäli asiaa kuitenkin tarkastellaan hieman soveltaen peruskoulutuksen ja tehtävän mukaisesti, niin kaatuneilla 423 upseerilla ja kadetilla oli 264:lla aselajina jalkaväki (ml. polkupyörä- ja jääkärijoukot, kranaatinheittimistö ja panssarintorjunta), 42:lla kenttätykistö, 16:lla ratsuväki, 17:llä rannikkotykistö, kymmenellä pioneeri, yhdeksällä laivasto, yhdeksällä viesti, seitsemällä huolto, kolmella panssari (ml. rynnäkkötykistö) ja kahdella ilmatorjunta. Maavoimien (ml. ilmatorjunta) 353 kaatuneesta kadettiupseerista ja kadetista toimi kaatuessaan tai haavoittuessaan kuolettavasti kaksi prikaatin tai rykmentin komentajana, 63 pataljoonan, kevyen osaston tai patteriston komentajana, 165 komppanian, eskadroonan tai patterin päällikkönä ja 82 joukkueen tai jaoksen johtajana (joista neljä komppanian päällikön sijaisena). Edellämainituista yksi patteriston komentaja, yksi komppanian päällikkö, yksi joukkueen johtaja ja 11 patterinpäällikköä kaatuivat toimiessaan etulinjassa tulenjohtajina, varsinaisia tulenjohtajia kaatuessa lisäksi kymmenen. Muissa tehtävissä kaatui 31 kadettiupseeria ja kadettia, joukkueen varajohtajasta divisioonan esikuntapäällikköön. Yksi pataljoonan komentajista ja kaksi patteristojen komentajista olivat palvelleet koko uransa rannikkotykistössä. Ilmavoimien 44 kaatuneesta kadettiupseerista ja kadetista 37 oli ohjaajia (joista kaksi laivueen komentajaa ja 18 lentueen päällikköä) ja 7 tähystäjiä. Merivoimien 22 kaatuneesta kadettiupseerista ja kadetista yhdeksän oli laivasto- ja 13 rannikkotykistökoulutettua. Heistä kaatui linnakkeiston tai patteriston komentajana kaksi, komppanian päällikkönä yksi, joukkueen johtajana yhdeksän, tulenjohtajana yksi ja aluksen päällikkönä viisi, loppujen neljän kaatuessa panssarilaiva Ilmarisella joko esikuntatehtävissä tai aluksen henkilöstöön kuuluvina. Lisäksi, kuten edellä jo todettiin, kolme maavoimien kadettikurssilta valmistunutta ja sittemmin kaatunutta upseeria oli palvellut koko uransa rannikkotykistössä. Työn lopussa olen voimakkaasti yksinkertaistaen pyrkinyt kokoamaan ja luetteloimaan eri kuolinsyyt. Kadettiupseerien kuolinsyiden vertaaminen kaikkiin sotien aikana kuolleisiin on käytännössä mahdotonta, koska kokonaistappioista ei ole yksiselitteistä, vertailukelpoista tietoa. Arviona, ja JOHDANTO

ottaen huomioon aikaisemmin mainitun Päämajan lavean tulkinnan kaatumisesta, voidaan todeta, että kadettiupseerien suhteelliset taistelutappiot vaikuttaisivat olevan hieman matalammat kuin koko puolustusvoimien henkilöstön (talvisodassa koko sotilashenkilöstö 96 % - kadettiupseerit ja kadetit 88 % ja jatkosodassa koko sotilashenkilöstö 89 % - kadettiupseerit ja kadetit 79 %). Selittävinä tekijöinä sille, miksi jatkosodassa yli viidennes menehtyneistä kadettiupseereista kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä, kun koko puolustusvoimissa osuus oli reilu kymmenys, ovat mahdollisesti lento-onnettomuudet sekä kadettiupseerien tekemät itsemurhat. Raskaimmat päivät kadettiupseerien osalta olivat 4. ja 5.7.1944, jolloin kumpanakin kaatui (tai haavoittui kuolettavasti) Teikarsaaren, Äyräpään ja Salmin taisteluissa kahdeksan upseeria: - 4.7.1944 kaatuivat majuri Heikki Sankari (18.kadk), majuri Matti Koponen (18.kadk), kadetti Lauri Siivonen (27.kadk), kadetti Jussi Jauhiainen (27.kadk) ja kadetti John Johansson (27.kadk) Äyräpäässä sekä majuri Hugo Lahtinen (9.kadk) ja luutnantti Kaarlo Hyvönen (26.kadk) Salmissa. Lisäksi samana päivänä kapteeniluutnantti Aarne Karsten (8.mek) haavoittui kuolettavasti Viipurinlahdella. - 5.7.1944 kaatuivat majuri Kauko Miekkavaara (4.rtk), majuri Viljo Myntti (5.rtk), luutnantti Veikko Rajala (16.mek) ja luutnantti Pauli Pitkälä (14.mek) Teikarsaaressa, kapteeni Aatos Rauhala (26.kadk) Äyräpäässä sekä yleisesikuntaeversti Toivo Elomaa (1.kadk), kapteeni Mikko Aulanko (25.kadk) ja luutnantti Martti Marjanen (25.kadk) Salmissa. Yksittäisenä tapahtumana kaatui eniten kadettiupseereita panssarilaiva Ilmarisen ajaessa miinaan ja upotessa Utön edustalla 13.9.1941, jolloin neljä upseeria kaatui: yleisesikuntakapteeniluutnantti Väinö Kärkkäinen (5.mek), kapteeniluutnantti Lauri Kalo (7.mek), kapteeniluutnantti Veijo Virkki (5.mek) sekä luutnantti Jukka Ranta (13.mek). Muina yksittäisinä tapahtumina mainittakoon 4.7.1944 Äyräpäässä, jolloin Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoonan komentopaikka sai täysosuman lentopommista ja majuri Heikki Sankari (18.kadk), majuri Matti Koponen (18.kadk) ja kadetti Lauri Siivonen (27.kadk) kaatuivat sekä 5.3.1940 Näätälässä, jolloin vihollisen tykistön yksittäinen häirintälaukaus tuli täysosumana 2. Prikaatin III Pataljoonan komentotelttaan ja luutnantti Lalli Karhula (16.kadk), luutnantti Väinö Pekkinen (17.kadk) sekä luutnantti Pekka Ranta (18.kadk) kaatuivat. Raskaimmat taistelut olivat Tali – Ihantala 25.6.–7.7.1944 ja Äyräpää – Vuosalmi 4.–14.7.1944, joissa kummassakin kaatui 19 kadettiupseeria. Lyhyempinä kiivaina taisteluina mainittakoon: - Tali – Ihantala 27.–29.6.1944, jolloin vihollisen hyökkäys pysäytettiin Leitimojärven – Kärstilänjärven alueelle ja 12 kadettiupseeria kaatui, pääosin Jääkäriprikaatin ja Ryhmä Laguksen vastahyökkäyksissä: kapteeni Niilo Hakala (20.kadk), majuri Eero Leppänen (11.kadk), kadetti Jussi Pirilä (27.kadk), kadetti Paavo Vuoristo (27.kadk), kapteeni Jouko Pursiainen (25.kadk), kapteeni Erkki Hakanen (22.kadk), majuri Paavo Rasi (9.kadk), kapteeni Aulis Talikka (25.kadk), kadetti Allan Veijola (27.kadk), kadetti Martti Reimi (27.kadk), majuri Väinö Väisänen (16.kadk) ja luutnantti Aimo Sippola (23.kadk); - Äyräpää – Vuosalmi 4.–6.7.1944, jolloin vihollinen sai vallattua Äyräpään sillanpään ja kahdeksan kadettiupseeria kaatui: majuri Heikki Sankari (18.kadk), majuri Matti Koponen (18.kadk), kadetti Lauri Siivonen (27.kadk), kadetti Jussi Jauhiainen (27.kadk), kadetti John Johansson (27. kadk), kapteeni Aatos Rauhala (26.kadk), kapteeni Erkki Savolainen (25.kadk) ja kadetti Eino Simola (27.kadk); JOHDANTO

LYHENTEET

- Summa 13.–16.2.1940, jolloin vihollinen pääsi Lähteen lohkolla läpimurtoon ja seitsemän kadettiupseeria kaatui: vänrikki Erik Lang (22.kadk), kornetti Osmo Kivi (21.kadk), luutnantti Eino Kapanen (18.kadk), luutnantti Jaakko Markkola (14.kadk), vänrikki Heikki Kuutti (21.kadk), luutnantti Veikko Oikarainen (15.kadk) ja luutnantti Paul Pohto (18.kadk). Mannerheim-ristin ritarina kaatui neljä kadettiupseeria, kapteeniluutnantti Osmo Kivilinna (8.mek), kapteeni Soini Mikkonen (22.kadk), luutnantti Lauri Nissinen (26.kadk) ja luutnantti Matti Varstala (26.kadk), ja kuoli kaksi kadettiupseeria, majuri Toivo Häkkinen (10.kadk) ja majuri Auvo Maunula (10.kadk). Kolme kadettiupseeria, kapteeni Caj Toffer (19.kadk), majuri Eero Leppänen (11.kadk) ja majuri Pentti Valkonen (19.kadk) nimitettiin ritareiksi kaatumisensa jälkeen. Kuriositeettina mainittakoon, että tiettävästi ensimmäinen ”taistelussa kaatunut” kadettiupseeri oli kornetti Asser Korhonen 18. kadettikurssilta. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta kesällä 1938 ja matkusti Espanjaan, jossa liittyi kansallisten riviin syyskuussa, palvellen XVI Banderassa, La Legion Espanolassa. Legioonalainen Korhonen kaatui kansallisten Katalonian operaation alkuvaiheessa Ebrojoen mutkan yläpuolella Sierra Montsechin vuorilla 27.12.1938. 3 Korhonen on myös toinen kahdesta kadettiupseerista, jotka eivät kaatuneet Suomen rintamalla, luutnantti Viljo Norvion kaatuessa Darjewkassa, Ukrainassa SS-rykmentti Westlandin rivissä marraskuussa 1941. Lopuksi Tämä työ ei luonnollisesti ole koko totuus, sillä yksityisissä arkistoissa ja sukututkijoilla on oletettavasti paljonkin lisätietoa tapahtumista. Kaikki virheet ja puutteet työssä, niin faktuaaliset kuin muutkin, ovat yksin minun syytäni. Työn laatimista ovat tukeneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Kadettikunta ry, Maanpuolustuksen Kannatussäätiö, Turvallisuuden Tukisäätiö (ent. Sotavahinkosäätiö), Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteellinen rahasto. Haluan osoittaa erityiset kiitokset lääkintäkomentajakapteeni Janne Tikkiselle kuolemansyyn lausuntojen tulkitsemisesta sekä Kristalle kommenteista ja korvaamattomasta avusta tietojen hankkimisesta sukututkimussuhteiden avulla.

Jyväskylässä, talvisodan syttymisen 80-vuotispäivänä

Kari Huhtala Yleisesikuntakomentaja 55. merikadettikurssi Kadetti numero 961me

JOHDANTO

Lyhenteet A AK AOKL AOKN AunR D, Div DE E Er ErK ErLOs ErOsP ErOsSau ErP ErPsto Esk HelLA HelSlE HLeLv HRR IPAK ISuomRPr LYHENTEET

Armeija; Kahden tai kolmen armeijakunnan sekä aselajijoukkojen muodostama yhtymä. Varsinaisia armeijoita olivat sodan aikana vain talvisodan Kannaksen Armeija sekä jatkosodan hyökkäysvaiheen Karjalan Armeija. Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti. Ks. Ryhmä. Armeijakunta; Kahdesta kolmeen divisioonaa (tai prikaatia), erillisiä pataljoonia, raskaita patteristoja, linnoitus-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja käsittänyt sotatoimiyhtymä, jota johti yleensä kenraalimajuri, joskus eversti. Armee Oberkommando Lappland; Saksan Lapin Armeija. Armee Oberkommando Norwegen; Saksan Norjan Armeija. Aunuksen Ryhmä; Asemasota- ja vetäytymisvaiheessa Syvärin puolustuksesta ja Aunuksen- ja Laatokan Karjalasta vastannut armeijatasan johtoporras. Divisioona; Sotatoimiyhtymä, johon kuului eri aselajien joukkoja ja joka kykeni itsenäisiin sotatoimiin. Siihen kuului talvisotaan lähdettäessä pioneeri-, viesti-, ym. aselajijoukkojen lisäksi kevyt osasto, kolme jalkaväkirykmenttiä ja tykistöryk- mentti. Jatkosodan alussa organisaatioon lisättiin raskas patteristo. Asemasodan aikana lakkautettiin kevyt osasto ja yksi jalkaväkirykmentti muutettiin erilliseksi pataljoonaksi. Divisioonan vahvuus oli noin 15 000 miestä, ja sitä johti kenraalimajuri tai eversti. Divisioonan esikunta Esikunta Erillinen Erillinen Komppania; Pataljoonaan (tai rykmenttiin) kuulumaton komppania. Erillinen Laivasto-osasto; Suomenlahden suunnan laivastojoukkojen johtoporras jatkosodan alussa. Erillinen osasto P; Petsamon alueella talvi- ja jatkosodassa toiminut pataljoonan vahvuinen joukko. Erillisosasto Savukoski; Partisaanien torjuntaan erikoistunut noin pataljoonan vahvuinen osasto, joka toimi jatkosodassa Savukosken – Sallan alueella. Erillinen Pataljoona; Rykmenttiin kuulumaton, suoraan divisioonan tai sitä ylemmän johtoportaan johdossa oleva pataljoona. Erillinen Patteristo; Kenttätykistörykmenttiin kuulumaton patteristo. Eskadroona; Komppaniaa vastaava ratsuväen perusyksikkö. Helsingin Laivastoasema Helsingin sotilasläänin esikunta Hävittäjälentolaivue Hämeen Ratsurykmentti; nimestään huolimatta pataljoonan vahvuinen joukko, joka taisteli talvisodan hiihtojoukkona ja asemasotavaiheesta alkaen jalkautettuna. Ilmapuolustusaluekeskus Itä-Suomen(lahden) rannikkoprikaati 25

It Ilmatorjunta ITR Ilmatorjuntarykmentti J Joukkue; Pienin joukko, jota johti upseeri. Siihen kuului aselajista riippuen 30 – 50 sotilasta. Joukkueen johtajana oli tyypillisesti vänrikki tai luutnantti. Tykistössä joukkuetta vastasi jaos. JP Jääkäripataljoona JPr Jääkäriprikaati; Kevyistä joukoista (jääkärijoukot ja ratsuväki) muodostettu prikaati. JR Jalkaväkirykmentti Jv Jalkaväki JvKoulKesk Jalkaväen Koulutuskeskus Jär Järeä; yli 200 mm tykki JärPtri Järeä patteri Jääk Jääkäri; Polkupyörillä liikkuneet kevyet joukot. JääkJ Jääkärijoukkue JääkK Jääkärikomppania K Komppania; Jalkaväen perusyksikkö, jonka muodosti kolmesta neljään joukku etta. Komppaniaan kuului 150 – 250 miestä ja sen päällikkönä oli yleensä kapteeni tai luutnantti, joissain tapauksissa (yleensä tilapäisesti sijaisena) vänrikki. Komppaniaa vastasi ratsuväessä eskadroona, tykistössä patteri ja ilmavoimissa lentue. kadk Kadettikurssi KadK Kadettikoulu KaJoKE Kannaksen joukkojen komentajan esikunta; Kesäkuussa -44 perustettu Karjalan Kannaksen joukkojen operatiivinen johtoporras. KanA Kannaksen Armeija; Talvisodassa toiminut Karjalan Kannaksen joukkojen johtoporras. KanR Kannaksen Ryhmä; Asemasotavaiheessa toiminut Karjalan Kannaksen joukkojen johtoporras. KarA Karjalan Armeija; Jatkosodan hyökkäysvaiheessa toiminut Laatokan- ja Aunuksen Karjalan joukkojen johtoporras. Kev, Kv Kevyt; Tykistössä 75 – 105 mm kanuunoista käytetty termi; myös kevyistä, yleensä polkupyörillä tai ratsain liikkuvista joukoista käytetty termi. KevLOs Kevyt Laivasto-osasto; Itäisen Suomenlahden laivastojoukkojen johtoporras vuodesta -42. KevOs Kevyt osasto; Divisioonan kevyt joukko, johon talvisodassa kuului eskadroona, polkupyöräkomppania ja konekiväärijoukkue sekä jatkosodan alussa kaksi jääkä- rikomppaniaa ja konekiväärikomppania. Kevyet osastot lakkautettiin asema sodan aikana. Kevyen osaston komentajana toimi yleensä kapteeni. KvPsto, KevPsto Kevyt patteristo; 75 – 105 mm kenttäkanuunoilla varustettu kenttätykistö patteristo. KKK Konekiväärikomppania KoeLeLv Koelentolaivue Krh Kranaatinheitin KrhJ Kranaatinheitinjoukkue KrhK Kranaatinheitinkomppania KS Kenttäsairaala KSOs Kenttäsairaalaosasto; Vain kirurgisen osaston käsittänyt vajaa kenttäsairaala.

KSS Kt KT-Pr KTR KvItPtri LaaRPr Laiv LeLv, LLv LentoSK LeR LinnP LinnPsto Lke LRakK Lsto Ltue Lv MaaR MaaSK mek MePu MeriSK Meriv MerivE Mt MtRsRPsto Os P Pion PionK PionP PLeLv PM PPK PPP Pr

LYHENTEET

Keskussotasairaala Kenttätykistö Kenttätäydennysprikaati; Talvisodan täydennysjoukko. Kenttätykistörykmentti; Kenttätykistön joukko-osasto, jonka muodosti kolme patteristoa á 12 tykkiä. Kevyt ilmatorjuntapatteri Laatokan Rannikkoprikaati; Laatokan rannikkopuolustuksesta vastannut suoraan päämajan alainen johtoporras. Laivasto Lentolaivue Lentosotakoulu Lentorykmentti Linnoituspataljoona; Vanhemmista ikäluokista muodostettuja pataljoonia, jotka alun perin oli suunniteltu Salpa-linjan miehitykseksi, mutta yleensä käytettiin miehitysjoukkona. Linnoituspatteristo; Vanhemmista, jäykkälavettisista kenttätykeistä muodostettu puolustustaisteluun soveltuva patteristo. Linnake; rannikkopuolustuksen johtoporras, johon kuului kaksi tai useampi patteri. Linjanrakennuskomppania; Viestipataljoonaan kuulunut yksikkö. Linnakkeisto; Rannikkopuolustuksen johtoporras, johon kuului kaksi tai useam- pia patteristoja. Lentue; ilmavoimien perusyksikkö. Laivue; Ilmavoimien ja merivoimien pataljoona vastaava joukkoyksikkö. Maaselän Ryhmä; Asemasotavaiheen Maaselän Kannaksen joukkojen johtoporras. Maasotakoulu; Kadettikoulun nimi syksystä 1941 eteenpäin Merikadettikurssi Meripuolustus Merisotakoulu Merivoimat Merivoimien Esikunta Moottoroitu Moottoroitu raskas rannikkopatteristo Osasto; tarkoittaa joko esikunnan osastoa tai tilapäismuodostelmaa (ks. TstOs) Pataljoona; Jalkaväessä kolme kiväärikomppaniaa ja yksi konekiväärikomppania muodostivat pataljoonan. Pataljoonan vahvuus oli noin 1 000 miestä ja sen komentajana oli everstiluutnantti, majuri tai kapteeni. Pataljoonaa vastasi tykistössä patteristo ja ilmavoimissa ja merivoimissa laivue. Pioneeri Pioneerikomppania Pioneeripataljoona Pommituslentolaivue Päämaja Polkupyöräkomppania Polkupyöräpataljoona Prikaati; Pienin itsenäisiin sotatoimiin kykenevä yhtymä; prikaatin organisaatio, vahvuus ja tehtävät vaihtelivat suuresti talvi- ja jatkosodan aikana, mutta siihen kuului tyypillisesti kolmesta neljään pataljoonaa ja yhdestä kahteen kenttätykistöpatteristoa sekä aselajijoukkoja 27

Ps PsD PsJääk PsJääkP PsP PSR Pst Psl PsLv Psto Ptri R R RajaJ RajaJP RajaK RLaiv RPr RPsto Rs, Rask RsPsto RT, RTR rtk Rv RvPr RynnTyk RynnTykP Sij LYHENTEET

Panssari Panssaridivisioona; Jääkäriprikaatista, Panssariprikaatista ja Rynnäkkötykkipatal- joonasta sekä aselajijoukoista -42 muodostettu ylipäällikön reserviyhtymä. Panssarijääkäri; Panssarintorjuntajoukoista käytetty nimitys. Panssarijääkäripataljoona Panssaripataljoona Pohjois-Suomen Ryhmä; Talvisodassa Pohjois-Suomen puolustuksesta vastannut johtoporras. Panssarintorjunta Panssarilaiva Panssarilaivue; Vuonna -41 toiminut panssarilaivojen johtoporras. Patteristo; pataljoonaa vastaava kenttätykistön joukkoyksikkö, johon kuului yleensä kolme nelitykkistä patteria. Patteriston komentajana oli everstiluutnantti, majuri tai kapteeni. Patteri; Komppaniaa vastaava kenttätykistön perusyksikkö, johon kuului yleensä nelitykkinen tulipatteri sekä tulenjohtue. Tyypillisesti patteriupseeri (patterin varapäällikkö) johti tuliasematoimintaa ja patterin päällikkö toimi tulenjohtajana etulinjassa. Rykmentti; Maavoimien joukko-osasto, jonka muodostivat kolme pataljoonaa tai patteristoa sekä erillisyksiköt. Jalkaväkirykmentin vahvuus oli noin 3 500 miestä ja sen komentajana toimi eversti tai everstiluutnantti. Ryhmä; Tilapäiseksi tarkoitettu muodostelma, joka saattoi olla prikaatia vastaava (kuten Muolaan Ryhmä), divisioonaa vastaava (kuten Ryhmä Talvela), armeijakuntaa vastaava (kuten Ryhmä Raappana tai Maaselän Ryhmä) tai armeijaa vastaava (kuten Aunuksen Ryhmä) Rajajääkäri Rajajääkäripataljoona; Erillisistä raja(jääkäri)komppanioista kesään -42 mennessä perustetut pataljoonat. Rajakomppania Rannikkolaivasto; Vuonna -41 toiminut Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden laivastojoukkojen johtoporras. Rannikkoprikaati; Rannikkotykistörykmenteistä, erillisistä patteristoista ja pattereista, rannikkojalkaväestä sekä aselajijoukoista koostunut rannikkojoukkojen johtoporras. Rannikkopatteristo Raskas; tykistössä 105 – 155 mm tykeistä käytetty nimitys. Raskas patteristo Rannikkotykistörykmentti Rannikotykistökadettikurssi Ratsuväki Ratsuväkiprikaati; Ratsuväkiyhtymä, johon kuuluivat Uudenmaan Rakuunaryk- mentti, Hämeen ratsurykmentti ja Jääkäripataljoona 1 sekä erillisyksiköitä. Asemasodan aikana prikaatiin liitettiin Jääkäripataljoona 6. Rynnäkkötykki; panssarivaunun rungolle mutta ilman kääntyvää tornia tehty yleensä panssarintorjuntaan käytetty panssariajoneuvo. Rynnäkkötykkipataljoona Sijainen 28

SissiJ SissiP SkpE SotaS SS-Regt StalE TLeLv Tsto TstOs TurLAs TykK Tyv TäydLeLv UK UlkOs URR Vahv VarmLv V VP VuorAK ÄänRPr

LYHENTEET

Sissijoukkue Sissipataljoona Suojeluskuntapiirin esikunta Sotasairaala SS-rykmentti Sotatalousesikunta Tiedustelulentolaivue Toimisto Taisteluosasto; Tilapäisosasto, tyypillisesti vahvennettu pataljoona, mutta myös vahvennettu komppania tai vahvennettu rykmentti. Turun Laivastoasema Tykkikomppania; Panssarintorjuntakomppaniasta käytetty nimi. Tykkivene Täydennyslentolaivue Upseerikoulu; Reserviupseerikoulusta sodan aikana käytetty nimi. Ulkomaanosasto Uudenmaan Rakuunarykmentti; nimestään huolimatta noin pataljoonan vahvuinen joukko, joka taisteli talvisodan hiihtojoukkona ja asemasotavaiheesta alkaen jalkautettuna. Vahvennettu Varmistuslaivue Viesti Viestipataljoona Vuoristoarmeijakunta; Saksalainen Lapissa toiminut armeijakunta. Äänisen Rannikkoprikaati; Äänisen rannikkopuolustuksesta vastannut Aunuksen Ryhmän alainen johtoporras.

Tämä työ on omistettu komentajakapteeni Albert Pörille, joka noudatti kadettilupaustaan loppuun saakka: Kadettilippumme, Sinulle sotilaan korkeimpien hyveiden, uskollisuuden ja miehuuden, kunnian ja toveruuden vertauskuvalle lupaan ja vakuutan minä uhraavani työni ja elämäni Isänmaalleni.

Kadettikoulun (sittemmin Maanpuolustuskorkeakoulun) juhlasalirakennuksessa Santahaminassa sijaitseva sodissa kaatuneiden kadettiupseerien sankariaula. (Kuva MPKK). 30

TALVISOTA Saksan hyökättyä Puolaan 1.9.1939 puolustusvoimat siirtyy puolueettomuusvartiointiin, ja syyskuun puoliväliin mennessä kutsutaan palvelukseen maavoimien viimeksi kotiutettu ikäluokka sekä merivoimien reserviläisiä. Lokakuun ensimmäisellä viikolla käsketään suojajoukot sekä meri- ja ilmavoimat sodan kannalle. Ylimääräiset harjoitukset käynnistyvät 9.10. Lokakuussa käytyjen tuloksettomina päättyneiden Moskovan neuvottelujen jälkeen Neuvostoliitto ampuu 26.11. ns. Mainilan laukaukset, ja sanoo niiden verukkeella irti hyökkäämättömyyssopimuksen sekä katkaisee diplomaattisuhteet Suomen kanssa. Marraskuun viimeisen päivän aamulla vihollinen hyökkää Kannaksella rajan yli. Joulukuu 1939: Sodan ensimmäisellä viikolla käydään suojajoukkotaistelut, jolloin suomalaiset vetäytyvät Kannaksella pääasemaan Kuolemajärvi – Summa – Muolaa – Kiviniemi – Suvanto – Taipale – tasalle ja Itä-Karjalassa Tolvajärvi – Kollaa - Kitilä – tasalle. Itsenäisyyspäivänä alkavat taistelut Taipaleessa. Tolvajärven suuntaan perustetaan Ryhmä Talvela ja Suomussalmen suuntaan Ryhmä Siilasvuo. Seuraavan viikon aikana vihollinen pysäytetään Kollaalla, Tolvajärvellä ja Suomussalmella. Joulukuun puolivälissä vihollinen yrittää ensimmäisen kerran murtaa Summan puolustuksen siinä onnistumatta. II Armeijakunta tekee 23.12. epäonnistuneen vastahyökkäyksen Kannaksella. Jouluaattona vihollinen ylittää Suvannon Keljassa, josta se lyödään vasta 27.12. Vuoden loppuun mennessä Ryhmä Talvela työntää vihollisen takaisin Aittojoelle. 9. Divisioona lyö Suomussalmella vihollisen yhden divisioonan ja aloittaa Raatteen tietä etenevän toisen divisioonan tuhoamisen.

Lönnrotinkatu Helsingissä ilmapommituksen jäljiltä 30.11.1939. (Sa-kuva).

TALVISOTA

Luutnantti Pekka Alaranta, 18.kadk, 1225

Kadetti, reservivänrikki Juuso Laine, 22.kadk, 1622

Komppanian päällikkö, 8.RajaK/Metsäpirtin osasto (10.D/KanA) Haavoittui Ressoinpellot, Metsäpirtti 30.11.1939, kuoli 10.KS 1.12.1939

Joukkueen johtaja, 2.K/PPP7 (Os Räsänen/IV AK) Katosi Aittojoki, Ägläjärvi, Korpiselkä 3.12.1939, kuoli Heinlampi 17.12.1939

Vihollinen hyökkäsi Metsäpirtin lohkolla koko ensimmäisen sotapäivän Metsäpirtin Osaston viivyttäessä sitä rajalta alkaen. 8. Rajakomppania, joka viivytti Laatokan ja Viisjoen välillä, onnistui pysäyttämään vihollisen hetkeksi pääviivytysaseman Alatanhua – Viisjoen silta eteen Ressoinpeltojen itäpuolelle. Luutnantti Alarannan palatessa kello 1700 pimeässä ei-kenenkään-maalta kahden taistelulähettinsä kanssa omat miehet avasivat erehdyksessä tulen heitä vastaan. Tällöin Alarannan vyöllä ollut käsikranaatti räjähti ja hän menehtyi haavoihinsa heti puolenyön jälkeen matkalla kenttäsairaalaan. 4

Polkupyöräpataljoona 7 hyökkäsi osana Osasto Räsästä Aittojoelta kohti Suojärveä 3.12.39 aamupäivällä. Hyökkäys pysähtyi lähes heti ja pataljoona vedettiin takaisin Aittojoelle puolustukseen puoliltapäivin. 2. komppanian kahden joukkueen vahvuisen tiedustelupartion kohdatessa illalla vihollisen asemien välillä, osui erään taistelijan laukaus edessä kulkevan oman upseerin selkään. Tapauksen todistajaksi joutunut kadetti Laine järkyttyi pahoin ja pakeni metsään kadoten sille tielle. Laineen ruumis löydettiin 26.12.39 hylätyn tukkikämpän luota Heinälammen alueella, noin kymmenen kilometriä Aittojoelta lounaaseen. Jälkien perusteella voitiin päätellä Laineen tulleen kämpässä piileskelleen, todennäköisesti oman miehen, ampumaksi 17.12. 8 Laine ylennettiin kurssinsa mukana aktiivivänrikiksi katoamisensa jälkeen 6.12.39 Ylipäällikön päiväkäskyllä 2/39.

Luutnantti Toivo Sario, 19.kadk, 1399 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv14/LeR1 Kuoli lento-onnettomuudessa Koitsanlahti, Simpele 2.12.1939 Luutnantti Sario oli 2.12.39 kello 1100 Fokker FK-102:lla tiedustelulennolla Simpeleen suunnalla, kun viestikotelo putosi tähystämön pohjalle ja lukitsi korkeusperäsimen. Sario ja tähystäjä yrittivät hypätä koneesta Koitsanlahden pysäkin luona, mutta matalasta lentokorkeudesta johtuen kummankaan varjo ei ehtinyt avautumaan. 5

Vänrikki Matti Turtola, 22.kadk, 1674 Joukkueen johtaja, 1.K/JP2 (11.D/II AK/KanA) Kaatui Pasuri, Valkjärvi 7.12.1939 Jääkäripataljoona 2 suunnattiin väkivaltaiseen tiedusteluhyökkäykseen Punnuksen lohkolla 7.12.39 puolen päivän jälkeen sen 1. komppanian edetessä Pasuriin, Valkjärven tienhaaraan. Vänrikki Turtolan johtaman joukkueen ollessa tienristeyksessä sitä lähestyi kello 1750 vihollisen panssariauto ja kuorma-auto. Joukkue yllätti vihollisen, mutta taistelun jälkeen Turtolan mennessä tarkastamaan tuhottuja ajoneuvoja, hän kaatui henkiin jääneen vihollisen luodista. 9

Kadetti, reservivänrikki Alpo Serola, 22.kadk, 1664 Joukkueen johtaja, PstJ/TykK/JP1 (Uudenkirkon Ryhmä/KanA) Kaatui venäläinen kappeli, Vammelsuu, Uusikirkko 2.12.1939 Jääkäripataljoona 1 vetäytyi 1.12.39 puolen päivän aikaan Vammeljoen yli Vammelsuussa, jonka jälkeen maantie- ja rautatiesilta räjäytettiin. Seuraavana päivänä vihollinen murtautui kello 1500 maantiesillan luona Vammeljoen yli, jolloin pataljoonan vahvennettu 2. komppania suoritti vastaiskun alueelle. Vastaiskun aikana kadetti Serola haavoittui kuolettavasti päähän Vammelsuun venäläisen kappelin luona hänen johtamansa panssarintorjuntatykin saatua täysosuman vaunun ampumasta kranaatista. 6 Serola ylennettiin kurssinsa mukana aktiivivänrikiksi kuolemansa jälkeen 6.12.39 Ylipäällikön päiväkäskyllä 2/39.

Vänrikki Kauko Laakso, 21.kadk, 1534 Pioneeriupseeri, Lapin Ryhmä Kuoli miinaonnettomuudessa Jänisvaara, Salla 7.12.1939 Sallan – Alakurtin tien suunnassa hyökännyt vihollinen saatiin 4.12.39 pysäytettyä Kuolajärvelle. Se pääsi kuitenkin 7.12. puoliltapäivin panssarivaunujen tukemana murtoon, jolloin Jänisvaaran viivytysasemaan siirrettiin reservejä. Luutnantti Laakso, joka oli juuri siirretty Kannakselta Lapin Ryhmään, oli asentamassa miinaa Jänisvaarassa 7.12. kello 1400, kun miina räjähti Laakson saadessa surmansa. Laakso ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 22.12.39 Ylipäällikön päiväkäskyllä 8/39. 10

Vänrikki Jorma Soiniemi, 20.kadk, 1470 Tulenjohtaja, 2.Ptri/ErPsto4 (Muolaan Ryhmä/KanA) Kuoli omien tulituksessa Palokangas, Kivennapa 2.12.1939

TALVISOTA

Vihollisen uhatessa päästä Muolaan Ryhmän selustaan, se vetäytyi illalla 2.12.39 Ahijärvi-linjalta. Ryhmää tukeneen Erillinen Patteristo 4:n 2. patterin irtautuessa Kivennavan Palokankaan tuliasemista, vänrikki Soiniemi jäi viimeiseksi tulenjohtopaikalleen. Edestä tullut Jääkäripataljoona 3:n osasto luuli Soiniemeä illan pimeydessä viholliseksi ja ampui hänet erehdyksessä. Soiniemen ruumis jäi kentälle. 7 34

TALVISOTA

Vänrikki Torsti Eskelinen, 21.kadk, 1504

Luutnantti Kaarlo Haapokari, 16.kadk, 1033

Komppanian päällikkö, 3.KKK/III/JR35 (12.D/IV AK) Kaatui Koivujärvi, Kollaanjoki, Suistamo 8.12.1939

Komppanian päällikkö, 3.K/ErP10 (Os Pajari/Osasto Talvela) Kaatui Tolvajärvi, Korpiselkä 12.12.1939

Vihollisen ensimmäisen hyökkäyksen tultua torjutuksi Kollaanjoella 7.12.39 se pyrki koukkaamaan suomalaisten selustaan Koivujärven eteläpuolelta. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona suunnattiin 8.12. aamulla vastahyökkäykseen, jonka aikana vänrikki Eskelinen kaatui kello 1000, todennäköisesti konetuliaseiden tulituksessa pataljoonan yrittäessä vallata erästä vihollisen pesäkettä. 11

Erillinen Pataljoona 10:n 3. komppania oli Osasto Pajarin reservinä Tolvajärven vastahyökkäyksessä 12.12.39. Osaston hyökkäyksen hidastuessa komppania hyökkäsi maantiesillan eteläpuolella tavoitteena Tolvajärven matkailumaja. Komppanian saavuttaessa kello 1435 matkailumajan sen yhdestä ikkunasta heilutettiin valkoista vaatetta. Komennettuaan ”tuli seis” luutnantti Haapokari lähti pystyssä kävelemään kohti majaa, jolloin vihollinen avasi tulen sekä majasta että läheisistä ampumahaudoista Haapokarin kaatuessa välittömästi. 15

Kapteeni Olavi Taube, 8.kadk, 474 Pataljoonan komentaja, II/JR25 (Pr Vuokko/Pohjois-Suomen Ryhmä) Kaatui Mämmelä, Rasti, Kuhmo 8.12.39 Prikaati Vuokko (vahvennettu Jalkaväkirykmentti 25) suoritti 8.12.39 aamulla vastahyökkäyksen etelästä Sivakan tienhaaraan lyödäkseen sinne edenneen vihollisen. Tienhaara saatiin katkaistua, ja Sakarinvaarassa prikaatin reservinä ollut kapteeni Tauben johtama II Pataljoona sai puoliltapäivin käskyn hyökätä Rastin ja Sivakan tienhaarojen välisellä alueella tuhotakseen siellä olevat tykistön tuliasemat. Hyökkäys pysähtyi vihollisen tulessa ja pataljoona yritti koukata vasemmalta. Mämmelässä, lähellä tavoitettaan, pataljoona joutui kello 1430 aukeassa maastossa ristituleen. Kapteeni Taube kaatui luodin osumasta mennessään taistelulähettiensä kanssa auttamaan haavoittunutta suomalaista. 12 Kapteeni August Ericsson, 6.kadk, 367 Pataljoonan komentaja, PPP7 (Os Pajari/Osasto Talvela) Kaatui Kotisaari, Tolvajärvi, Korpiselkä 9.12.1939 Polkupyöräpataljoona 7 oli lyöty kahteen kertaan ensimmäisen sotaviikon aikana, mutta huolimatta heikosta taisteluarvosta se otettiin mukaan Osasto Pajarin ensimmäiseen vastahyökkäykseen Tolvajärvellä. Pataljoona hyökkäsi 9.12.39 kello 0100 Tolvajärven kylästä järven jään yli Kotisaareen. Kapteeni Ericsson, joka oli ottanut vastaan pataljoonan komentajuuden neljä päivää aikaisemmin, johti joukkoaan aivan kärjessä kaatuen Kotisaaren rannassa vihollistulessa. 13 Kapteeni Einar Aalto, 3.kadk, 164 Opettaja, Sotakoulutuskeskus Itsemurha Niinisalo 9.12.1939 Kapteeni Aalto ampui itsensä Sotakoulutuskeskuksessa Niinisalossa 9.12.39. 14

TALVISOTA

Ainoa talvisodassa kaatunut laivastoupseeri oli luutnantti Esra Terä (2.mek), joka toimi saattaja Aura II:n päällikkönä sen upotessa 13.1.1940 Märketissä oman syvyyspommin räjähdettyä aluksen kannella. Aura II oli entinen Tasavallan Presidentin huvipursi Seagull, joka oli pakko-otettu merivoimien käyttöön. TALVISOTA

Luutnantti Ensio Nyyssölä, 16.kadk, 1064

1610 vänrikki Ojanperä, 9. komppanian päällikkö, haavoittui vihollisen tykistökeskityksessä kranaatinsirpaleista rintaan ja kuoli matkalla kenttäsairaalaan. 19

Komppanian päällikkö, 3.K/ErP17 (Os Roininen/Lapin Ryhmä) Kaatui Kursunjoki, Kursu, Salla 14.12.1939 Osasto Roininen (Erilliset Pataljoonat 17, 25 ja 26) oli vetäytynyt kahden ensimmäisen sotaviikon aikana Sallasta Kemijärven kautta Kursuun, ollen 14.12.39 puolustuksessa Varpuojalla, neljä kilometriä Kursun kylän eteläpuolella. Vihollisen aloittaessa aamupäivällä panssarivaunujen tukemana hyökkäyksen, Erillinen Pataljoona 17 suunnattiin koukkaukseen lännestä Kursunjoelle, vihollisen sivustaan. Kello 1200, pataljoonan ollessa noin puolen kilometrin päässä tavoitteestaan, luutnantti Nyyssölä haavoittui vaikeasti. Komppania vetäytyi takaisin kantaen Nyyssölää, mutta tämä kuoli ennen kuin sairasajoneuvo ehti paikalle. 16

Vänrikki Matti Kunnas, 22.kadk, 1621 Joukkueen johtaja, 9.K/III/JR16 (Os Pajari/Ryhmä Talvela) Kaatui Jylmäkänlahti, Ägläjärvi, Korpiselkä 19.12.1939 Osasto Pajarin hyökkäys Tolvajärveltä Ägläjärvelle pysähtyi 18.12.39 Jylmäkänlahden tasalle vihollisen vastarinnan ja joukkojen väsymyksen vuoksi. Hyökkäystä kuitenkin jatkettiin seuraavana aamuna, jolloin Jalkaväkirykmentti 16:n III Pataljoona hyökkäsi kärjessä tien suunnassa. Kun vihollisen puolustusta ei kyetty murtamaan, pataljoona kiersi puoliltapäivin tien eteläpuolelta vihollisen sivustaan. Hyökkäys onnistui, mutta vänrikki Kunnas kaatui taistelussa. 20

Luutnantti Nils Perri, 16.kadk, 1032 Komppanian päällikkö, 4.K/II/1.Pr (1.D/II AK/KanA) Kaatui Koskenjoki, Leipäsuo, Muolaa 16.12.1939

Vänrikki Pentti Vilppola, 22.kadk, 1682 Joukkueen johtaja, KKK/JP1 (II AK/KanA) Kaatui Majakylä, Summa, Kuolemajärvi 19.12.1939

Luutnantti Perrin johtama 4. komppania oli 1. Prikaatin etuvartioasemissa Koskenjoki-linjalla, Leipäsuon aseman eteläpuolisessa maastossa, kun vihollinen alkoi 14.12.39 alkaen päivittäin ampua voimakkaita tykistön ja kranaatinheittimistön keskityksiä prikaatin lohkolle. Luutnantti Perri kaatui yhdessä tällaisessa keskityksessä 16.12. noin kello 1400 komentopaikkansa edessä. 17

Vihollisen voimakkaan hyökkäyksen alkaessa Summassa 19.12.39, Jääkäripataljoona 1 oli 5. Divisioonan reservinä Majakylän alueella, kaksi kilometriä Summankylästä pohjoiseen. Noin kello 1400 tuli sen ryhmitysalueelle vihollisen tykistökeskitys, jolloin muun muassa vänrikki Vilppola kaatui. 21

Vänrikki Jorma Salovaara, 20.kadk, 1431

Luutnantti Harry Lipola, 18.kadk, 1242

Komppanian päällikkö, TykK/JR15 (5.D/IIAK/KanA) Kaatui Summankylä, Kuolemajärvi 17.12.1939

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR16 (Os Pajari/Ryhmä Talvela) Kaatui Ägläjärvi, Korpiselkä 22.12.1939

Vihollisen aloittaessa hyökkäyksen Summan kylässä 17.12.39, oli sen puolustusta tukemassa Jalkaväkirykmentti 15:n Tykkikomppanian 2. joukkue. Vänrikki Salovaara oli itse 1. tykin asemissa keskellä Summan kylää maantien varressa, ja tykin ampujan kaatuessa hän siirtyi ampujaksi. Salovaara onnistui ampumaan tuleen ainakin kolme vaunua, kunnes tykki sai panssarivaunun kranaatista täysosuman Salovaaran kaatuessa sirpaleen osumasta päähän. 18 Salovaaran veli, luutnantti Martti Salovaara (kadk 25), kuoli 12.5.44.

TALVISOTA

Osasto Pajari aloitti Ägläjärven kylän valtaamisoperaation myöhään illalla 21.12.39. Jalkaväkirykmentti 16:n II Pataljoona pääsi helposti Kyläjärven itäpään yli kello 2200, mutta sitoutui vastarannalla ankaraan taisteluun rakennuksissa ja varustetuissa asemissa olevan vihollisen kanssa. Luutnantti Lipolan 5. komppania kärsi huomattavia tappioita edetessään tien suunnassa itään Lipolan itsensä kaatuessa luodin osumasta heti puolenyön jälkeen. 22

Vänrikki Risto Ojanperä, 21.kadk, 1526

Vänrikki Olavi Noramaa, 22.kadk, 1644

Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR30 (10.D/III AK/KanA) Haavoittui Kirvesmäen lohko, Taipale, Metsäpirtti 18.12.1939, kuoli 18.12.1939

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR11 (4.D/II AK/KanA) Kaatui Makkarakukkula, Hanhiojansuo, Työppölä, Kuolemajärvi 22.12.1939

Vihollinen aloitti 15.12.39 Taipaleen lohkolla voimakkaan hyökkäyksen. Etulinjan joukot kuluivat ja väsyivät nopeasti loppuun, ja divisioonan reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 30:n III Pataljoona siirtyi yöllä 17./18.12. Kirvesmäen lohkolle etulinjaan. Seuraavana päivänä kello

Vihollinen aloitti 19.12.39 voimakkaan hyökkäyksen Hatjalahdenjärven ja Karhulan väliselle kannakselle taistelujen aaltoillessa edestakaisin kolme päivää. Hanhiojansuolla sijainnut Makkarakukkulan tukikohta menetettiin viholliselle 22.12. jo toisen kerran, jolloin Jalkaväkirykmentti

TALVISOTA

Luutnantti Jouko Terho, 18.kadk, 1281

11:n 5. komppania sai käskyn vallata se takaisin. Kolmen joukkueen voimin iltahämärässä kello 1630 tehty hyökkäys onnistui huolimatta vihollisen kiivaasta konekivääritulesta, mutta yhden joukkueen johtajana toiminut vänrikki Noramaa kaatui. 23

Patterin päällikkö, 4.Ptri/II/KTR5 (1.D/II AK/KanA) Kaatui Murkinankangas, Taaperniemi, Muolaa 23.12.1939 II Armeijakunta suoritti 23.12.39 vastahyökkäyksen, jonka painopiste oli Kuolemajärven ja Muolaanjärven välisellä alueella. Muolaanjärven lounaispuolella edenneen Jalkaväkirykmentti 14:n hyökkäys kohtasi puolenpäivän aikaan Murkinankankaalla, Perkjärven koillispuolella, vihollisen jalkaväki- ja tykkiasemat. 8. komppanian yrittäessä koukata lännestä tykkiasemien selustaan, sen mukana aivan etulinjassa edennyt ja tulenjohtajana toiminut luutnantti Terho kaatui. Komppanian joutuessa vihollisen painostaessa irtautumaan, ei Terhon ruumista saatu tuotua mukana, vaan se jäi kentälle. 27

Luutnantti Ilmari Salo, 17.kadk, 1216 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv12/LeR1 Kaatui Taamala, Kaukjärvi, Kuolemajärvi 23.12.1939 Luutnantti Salo oli Fokker FK-96:n ohjaajana 23.12.39 aamulla pommituslennolla Raivolan – Mustamäen rataosuudella. Paluumatkalla noin kello 0905 Salon koneen kimppuun hyökkäsi vihollisen hävittäjäpartio, jolloin se hajosi ilmassa ja syöksyi maahan Taamalan kylän alueella, Kaukjärven itäpuolella. Salon ja hänen tähystäjänsä ruumiit löydettiin alueelta vuonna 1943. 24

Vänrikki Niilo Lintunen, 22.kadk, 1628 Tähystäjä, 2.Ltue/LeLv10/LeR1 Kaatui Perkjärvi, Muolaa 23.12.1939

Luutnantti Uolevi Anttinen, 20.kadk, 1406 Komppanian päällikkö, 1.K/ErP2 (4.Pr/II AK/KanA) Kaatui Olkkola, Yskjärvi, Muolaa 23.12.1939

Vänrikki Lintunen toimi tähystäjänä lentueen päällikön ohjaamassa Fokker-koneessa 23.12.39 pommituslennolla vihollisen tykistöasemia vastaan Perkjärven seudulla. Tehtävän suorituksen jälkeen kello 0830 useita kymmeniä vihollishävittäjiä hyökkäsi koneen kimppuun, jolloin Lintunen sai surmansa. Koneen irtautuessa jyrkällä syöksyllä Lintunen, jonka kiinnitysvaljaat olivat joko kiinnittämättä tai ammuttu poikki, lensi ulos koneesta ja putosi vihollisen puolelle. 28

II Armeijakunta suoritti 23.12.39 vastahyökkäyksen, jonka painopiste oli Kuolemajärven ja Muolaanjärven välisellä alueella. Armeijakunnan vasemmalla sivustalla, Muolaanjärven itäpuolella, 11. Divisioonan tehtävänä oli tukea päähyökkäystä omalla hyökkäyksellä ja tätä varten sille alistettiin armeijakunnan reservinä ollut 4. Prikaati. Erillinen Pataljoona 2, kuten koko prikaati, aloitti hyökkäyksen pääpuolustuslinjalta Olkkolan alueelta Lavolan suuntaan noin tunnin myöhästyneenä kello 0715. Luutnantti Anttisen 1. komppania pääsi eteenpäin puolitoista kilometriä, kunnes hyökkäys pysähtyi sekä edessään olleiden että sivustaansa jääneiden viholllispesäkkeiden kiivaan tulen vuoksi. Tappiot olivat suuret ja muun muassa luutnantti Anttinen kaatui hyökkäyksessä hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 25

Vänrikki Esko Huhanantti, 22.kadk, 1604 Tähystäjä, LeLv36 Kaatui Pakri, Paldiski, Suomenlahti 23.12.1939 Lentolaivue 36:n Ribon RI-155 lähti 23.12.39 kello 1245 valokuvaamaan Paldiskin tukikohtaa tähystäjänään vänrikki Huhanantti. Siepatun vihollisen selväkielisen radiosanoman ja Mäkiluodon linnakkeelta tehtyjen havaintojen mukaan kone ammuttiin alas Pakri-saaren luona käydyssä ilmataistelussa kello 1345. Konetta tai sen miehistöä ei koskaan löydetty. Huhanantin veli, luutnantti Tatu Huhanantti (22.kadk), kaatui 29.2.40. 29

Luutnantti Toivo Syrjänen, 19.kadk, 1337 Komppanian päällikkö, 7.K/III/JR13 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Lounatkorpi, Leipäsuo, Muolaa 23.12.1939 II Armeijakunta suoritti 23.12.39 vastahyökkäyksen, jonka painopiste oli Kuolemajärven ja Muolaanjärven välisellä alueella. Jalkaväkirykmentti 13:n III Pataljoona, joka oli alistettu vastahyökkäystä varten 1. Divisioonalle, aloitti hyökkäyksen kello 0730 Leipäsuolta etelään. Pataljoona törmäsi pian vihollisen panssarivaunuihin Lounatkorvenniityn luoteispuolisella harjanteella, mutta jatkoi kuitenkin hyökkäystä etelään pysähtyen lopulta noin kilometrin päässä uuden panssarivaunuosaston eteen. Luutnantti Syrjänen kaatui hyökkäyksen aikana saaden ensin luodin rintaansa ja sitten päähänsä hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 26

TALVISOTA

Vänrikki Erkki Alanen, 21.kadk, 1576 Tähystäjä, 3.Ltue/LeLv16 Kaatui Kuolajärvi, Salla 24.12.1939 Junkers JU-126 oli jouluaattona -39 tiedustelulennolla Sallan suunnalla, kun vihollisen hävittäjä pääsi yllättämään sen Jantoijärven – Märkäjärven välillä. Tähystäjänä toiminut vänrikki Alanen samoin kuin kk-ampuja ja mekaanikko luultavasti haavoittuivat tai saivat surmansa heti, sillä ainoastaan ohjaaja pelastautui laskuvarjolla. Alasen ruumis jäi kentälle 30

TALVISOTA

Luutnantti Pekka Jäntti, 16.kadk, 1043 Komppanian päällikkö, 2.K/ErP6 (8.D/III AK/KanA) Kaatui Kelja, Sakkola 27.12.1939

Vänrikki Elias Viitanen, 20.kadk, 1443 Joukkueen johtaja, 1.KKK/I/JR12 (4.D/II AK/KanA) Kaatui Makkarakukkula, Marjamäki, Työppölä, Kuolemajärvi 31.12.1939

Vihollinen hyökkäsi Suvannon yli Keljassa yöllä 24./25.12.39 pataljoonan voimin saaden noin 500 x 300 metriä sillanpääaseman, josta käytiin taisteluja kolme vuorokautta. Paikalle tuotu Erillinen Pataljoona 6 teki 27.12. kello 0930 hyökkäyksen sillanpäähän, mutta ilman epäsuoran tulen tukea peltoaukean yli tehty hyökkäys epäonnistui. Pataljoona menetti kaatuneina ja haavoittuneina noin 150 miestä ja muun muassa luutnantti Jäntti kaatui luotien osumista rintaan. 31

Joulukuun viimeisinä päivinä -39 vihollinen suoritti useita hyökkäyksiä 4. Divisioonan alueella Karhulan ja Hatjalahden lohkoilla. Divisioonan reservinä olleen Jalkaväkirykmentti 12:n I Pataljoonan konekiväärikomppanian joukkueen johtaja, vänrikki Viitanen, kaatui aamulla 31.12. yhdessä vastahyökkäyksessä Marjamäen Makkarakukkulalle luodin osumasta. Viitasen ruumis jäi kentälle. 35

Luutnantti Vilho Lehtonen, 19.kadk, 1326 Komppanian päällikkö, 3.K/ErP6 (8.D/III AK/KanA) Kaatui Kelja, Sakkola 27.12.1939 Vihollinen hyökkäsi Suvannon yli Keljassa yöllä 24./25.12.39 pataljoonan voimin saaden noin 500 x 300 metriä sillanpääaseman, josta käytiin taisteluja kolme vuorokautta. Paikalle tuotu Erillinen Pataljoona 6 teki 27.12. kello 0930 hyökkäyksen sillanpäähän, mutta ilman epäsuoran tulen tukea peltoaukean yli tehty hyökkäys epäonnistui. Pataljoona menetti kaatuneina ja haavoittuneina noin 150 miestä luutnantti Lehtosen kaatuessa heti hyökkäyksen alkuvaiheessa kranaatin sirpaleen osumasta päähän. 32 Luutnantti Onni Liakka, 19.kadk, 1327 Komppanian päällikkö, 1.K/ErP2 (4.Pr/11.D/II AK/KanA) Kaatui Oinala, Muolaa 29.12.1939 Luutnantti Liakka, joka oli ottanut Erillinen Pataljoona 2:n 1. komppanian päällikkyyden vain kolme päivää aikaisemmin, oli Oinalan kylän itäpuolella etulinjassa luovuttamassa komppanian asemia 29.12.39 puolenpäivän aikaan, kun hän kaatui vihollisen tarkka-ampujan luodin osumasta rintaan. 33 Vänrikki Tauno Pyökki, 21kadk, 1540 Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR13 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Taipalo, Summa, Kuolemajärvi 30.12.1939 Vänrikki Pyökin johtama puolijoukkueen vahvuinen tiedusteluja taistelupartio lähti 30.12.39 Murronkallioon, Summankylän lounaispuolelle. Noin kello 1500 partio joutui vihollisen yllättämäksi Taipalossa ja Pyökki kaatui vihollisen tulituksessa. Pyökin ruumista ei saatu mukaan, vaan se jäi kentälle. 34 Erillinen Pataljoona 16:n komentaja kapteeni Tauno Salske (13.kadk) kuvattuna Suomussalmen taisteluiden jälkeen 11.1.1940. Salske kaatui Jalkaväkirykmentti 4:n II Pataljoonan komentajana Summankylässä elokuussa 1941. (SA-kuva). TALVISOTA

TALVISOTA

Tammikuu 1940: Kuun ensimmäisen viikon aikana 9. Divisioona lyö Raatteen tiellä vihollisen divisioonan ja IV Armeijakunta aloittaa vastahyökkäyksen Laatokan pohjoispuolella, jonne syntyvät Lemetin, Kitilän ja Pitkärannan motit. Kuun puolivälissä saattaja Aura II uppoaa Märketissä oman syvyyspommin räjähdettyä laivan kannella. Kuun lopussa vihollinen yrittää läpimurtoa Kollaalla, Aittojoella ja Ilomantsissa samalla, kun sen tykistö jatkaa pääpuolustusaseman murentamista Kannaksella. 9. Divisioona siirtyy Kuhmoon, jossa aloittaa vastahyökkäyksen vihollisen divisioonan tuhoamiseksi.

Lemetin tienristeyksen pohjoispuolelle tuhottu vihollisen kolonna 20.1.1940. Lemetin mottitaisteluissa tammi- ja helmikuussa 1940 kaatui kaikkiaan kahdeksan kadettiupseeria, joista neljä Jääkäripataljoona 4:stä. (SA-kuva).

TALVISOTA

Kapteeni Eero Kontula, 6.kadk, 280/375

ainoastaan pistooli, jolla hän vihollisen kiivaasta tulituksesta välittämättä seisaallaan ollen osoitteli vierellään eteneville pikakivääri- ja konepistoolimiehille vihollisen vaarallisimpia tulipesäkkeitä, kunnes hän kaatui vihollisen pikakiväärisarjasta. Kontiopään ruumis jäi kentälle. 39

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR27 (9.D/Pohjois-Suomen Ryhmä) Haavoittui Kuivasjärvi, Raate, Suomussalmi 1.1.1940, kuoli 31.SotaS Kajaani 3.1.1940 9. Divisioonan lyötyä Suomussalmen kirkonkylässä olleen vihollisdivisioonan 30.12.39, se sai välittömästi käskyn aloittaa hyökkäyksen Raatteen tietä etenevän toisen vihollisdivisioonan pysäyttämiseksi. Ennen päävoimien siirtymistä alueelle, Jalkaväkirykmentti 27:n II Pataljoona siirtyi 31.12./1.1. yöllä puolustukseen Kuivasjärven – Kuomasjärven kannaksella. Kuivasjärven itärannan suunnassa Jalkaväkirykmentti 27:n 5. komppanian hyökkäys pysähtyi vihollisen asemien eteen aamulla kello 0600, ja syntyneessä taistelussa kapteeni Kontula haavoittui rintaan osuneesta luodista kuollen kahta päivää myöhemmin sotasairaalassa. 36

Luutnantti Aapo Viskari, 12.kadk, 720 Komppanian päällikkö, 3.K/JP4 (TstOs Lohikäärme/13.D/IV AK) Kaatui Pukitsanmäki, Koirinoja, Impilahti 12.1.1940 Jääkäripataljoona 4 oli vetäytynyt Pukitsanmäen tukikohtaansa aikomuksenaan uusia edellisenä päivänä epäonnistunut hyökkäys Viinamäelle, kun noin komppanian vahvuinen vihollisosasto pääsi yllättämään sen 12.1.40 myöhään illalla. Taistelun alkuvaiheessa luutnantti Viskari kaatui luodin osumasta rintaan ollessaan etulinjassa johtamassa puolustusta. 40

Vänrikki Viljo Manninen, 22.kadk, 1630

Kapteeni Paul-Åke Johansson, 5.kadk, 288

Joukkueen johtaja, 33.PionK (IV AK) Katosi Lemetti, Impilahti 8.1.1940

Pataljoonan komentaja, JP4 (TstOs Lohikäärme/13.D/IV AK) Haavoittui Pukitsanmäki, Koirinoja, Impilahti 13.1.1940, kuoli 13.KS 13.1.1940

Ryhmä Vaaka oli hyökännyt koillisesta ja yrittänyt tuhota Lemetin itäisen motin 6.–7.1.40 siinä onnistumatta. Ryhmään kuulunut Jalkaväkirykmentti 39:n I Pataljoona teki uuden yrityksen 8.1. aamulla, mutta hyökkäyksen alku myöhästyi, koska hyökkäyskäsky ei ollut tavoittanut ajoissa kaikkia. Tällöin vänrikki Manninen, pataljoonalle alistetun 33. Pioneerikomppanian joukkueen johtaja, katosi lähdettyään kello 0900 yksin eteen tiedustelemaan. 37

Aamulla 13.1.40 vihollinen ampui rajuja tykistökeskityksiä Pukitsanmäelle, johon Jääkäripataljoona 4 oli ryhmittynyt puolustukseen. Korkeassa kuumeessa ollut kapteeni Johansson oli konekiväärikomppanian komentoteltassa lämmittelemässä, kun yksi kranaatti räjähti kello 0730 puun latvassa lähellä telttaa. Sirpaleet katkaisivat Johanssonin jalat nilkoista ja hän kuoli verenhukkaan saavuttuaan kenttäsairaalaan. 41

Luutnantti Alfons Carlberg, 2.kadk, 64

Luutnantti Esra Terä, 2.mek, 25 me

Komppanian päällikkö (?), XII/KT-Pr (Ryhmä Talvela) Kuoli miinaonnettomuudessa Tolvajärvi, Korpiselkä 11.1.1940

Saattolaivueen ja saattaja Aura II:n päällikkö (Lounais-Suomen MePu/Meriv) Kaatui Märket, Ahvenanmeri 13.1.1940

Luutnantti Carlberg oli 11.1.40 Ryhmä Talvelan täydennyspataljoonan järjestämällä panssarintorjuntakurssilla Tolvajärvellä, kun polkumiina räjähti hänen kädessään surmaten hänet välittömästi. 38

Saattaja Aura II oli 13.1.40 suojaamassa Ruotsiin menevää saattuetta, kun se havaitsi sukellusveneen noin viisi meripeninkulmaa pohjoiseen Märketistä. Aura II:n suorittaessa syvyyshyökkäystä kuudes syvyyspommi räjähti heittimessä. Räjähdys repi aluksen kyljen auki, ja se upposi viidessä minuutissa. Saattaja Tursas pelasti hyisestä vedestä 15 miestä, mutta kaatuneiden ja hukkuneiden 26 miehen joukossa oli myös luutnantti Terä, jonka ruumis jäi mereen. 42

Luutnantti Gunnar Kontiopää, 18.kadk, 1226 Komppanian päällikkö, TykK/JP4 (TstOs Lohikäärme/13.D/IV AK) Kaatui Viinamäki, Koirinoja, Impilahti 11.1.1940 Kitilän suurmotin sulkemiseksi Jääkäripataljoona 4 suunnattiin koillisesta valtaamaan Myllykylän tienristeysalue. Pataljoona saavutti risteyksen itäpuolella olevan Pukitsanmäen 8.1.40, josta aloitti hyökkäyksen risteysaluetta hallitsevaa Viinamäkeä vastaan 11.1. kello 0300. Puolitoista tuntia hyökkäyksen aloittamisen jälkeen pataljoonan panssarintorjuntatykit alistettiin hyökkäystä johtavalle luutnantti Viskarille, jolloin luutnantti Kontiopää lähti etulinjaan toimiakseen heittimistön tulenjohtajana. Kontiopää eteni hyökkäysketjun mukana aseenaan

TALVISOTA

Luutnantti Leo Mustonen, 17.kadk, 1213 Lentueen päällikkö, 3.Ltue/LeLv10/LeR1 Katosi Kitilä – Pitkäranta, Impilahti 15.1.1940 Fokker FK-87 katosi 15.1.40 tiedusteluja pommituslennolla Kitilän - Pitkärannan suunnalla. Konetta tai sen miehistöä, ohjaaja luutnantti Mustosta ja tähystäjä vänrikki Turtiaista ei koskaan löydetty. 43 TALVISOTA

Vänrikki Reino Turtiainen, 22.kadk, 1673

Vänrikki Hugo Rahunen, 20.kadk, 1495

Tähystäjä, 3.Ltue/LeLv10/LeR1 Katosi Kitilä – Pitkäranta, Impilahti 15.1.1940

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv46/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Siikakangas 28.1.1940

Fokker FK-87 katosi 15.1.40 tiedusteluja pommituslennolla Kitilän - Pitkärannan suunnalla. Konetta tai sen miehistöä, ohjaaja luutnantti Mustosta ja tähystäjä vänrikki Turtiaista ei koskaan löydetty. 44

Vänrikki Rahunen oli 28.1.40 noutamassa Tampereella Ilmailuvarikolla korjattavana ollutta Blenheim BL-108:aa Luonetjärvelle. Rahunen lähti liikkeelle huonosta säästä huolimatta ja ilman karttoja. Kone saapuikin Luonetjärvelle, mutta ei sumun vuoksi laskeutunut, vaan poistui tulosuuntaansa ilmeisesti tarkoituksena palata Tampereelle. Kone törmäsi kuitenkin suurella nopeudella sumussa pintaan Siikakankaan lentokentästä 4,5 kilometriä länteen kaikkien koneessa olleiden saadessa heti surmansa. Rahunen ylennettiin kuolemansa jälkeen luutnantiksi 31.1.40 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 21/40. 49

Vänrikki Tauno Ranta, 20.kadk, 1496 Tähystäjä, 1.Ltue/LeLv44/LeR4 Kaatui Kaidan saha, Uuksalonpää, Salmi 19.1.1940 Blenheim BL-121 oli vänrikki Ranta tähystäjänä 19.1.40 pommituslennolla Uuksun – Salmin alueella, kun vihollishävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun kello 1450. Kone syöksyi palavana Laatokan jäälle Uuksalonpäässä, Kaidan sahan luona, koko miehistön saadessa surmansa. Rannan ruumis jäi kentälle. 45

Luutnantti Jaakko Vuorela, 15.kadk, 1023 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv24/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Pitkänpohja, Kietevälä, Ruokolahti 30.1.1940

Kornetti Terho Linnoila, 21.kadk, 1521

Luutnantti Vuorelan piti lentää 30.1.40 Fokker FR-78 Ruokolahden jäätukikohdasta Lappeenrantaan huollettavaksi. Huonossa säässä ja ilmeisesti eksyksissä Vuorela yritti kello 1620 laskeutua Pitkänpohjan lahdelle. Kone osui kuitenkin puihin noin 30 metrin päässä rannasta, syöksyi metsään ja syttyi tuleen tuhoutuen täysin, Vuorelan saadessa heti surmansa. 50

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR14 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Kattilaojan lohko, Leipäsuo, Muolaa 22.1.1940 Jalkaväkirykmentti 14 oli ollut 1. Divisioonalle alistettuna Kattilaojan lohkolla joulukuun alusta -39. Rykmentin 3. komppanian ollessa luovuttamassa rintamavastuuta ja valmistautuessa siirtymään lepoon ja omaan divisioonaansa, vihollisen tykistön harhakranaatti putosi kornetti Linnoilan viereen 22.1.40 kello 0100 hänen ollessaan palaamassa naapurikomppaniasta. Linnoila kuoli heti. 46 Kapteeniluutnantti Lars Åström, 4.mek, 63 me Ei vakinaisessa palveluksessa (?) Kuoli 25.1.1940 47

Luutnantti Reino Vaittinen, 19.kadk, 1404 Tähystäjä, LeLv10/LeR1 Katosi Uuksu, Salmi, Salmi 26.1.1940 Fokker FK-81 tähystäjänään luutnantti Vaittinen katosi 26.1.40 kello 1400 – 1530 välisenä aikana tiedustelulennolla Laatokan koillisrannikolla Uuksu – Uusikylä – Salmi – alueella tullen todennäköisesti ilmatorjunnan alasampumaksi Uuksun kylän itäpuolella. Koneesta tai sen miehistöstä ei ole jälkeenpäin mitään havaintoja. 48

TALVISOTA

Helmikuu 1940: Kuun alussa vihollinen aloittaa Kannaksella voimakkaat hyökkäykset Summassa, Marjapellonmäessä, Hatjalahdenjärvellä ja Taipaleessa. Kuun ensimmäisellä viikolla tuhotaan Laatokan pohjoispuolella Lemetin läntinen motti. Vihollinen murtaa 11.2. Lähteen lohkon etulinjan Summassa. Kolmen vuorokauden ankarien taistelujen jälkeen suomalaisjoukot irtautuvat Lähteen lohkon asemista ja aloittavat 15.2. vetäytymisen väliasemaan, jossa käydään erityisesti Kämärän alueella ankaria taisteluja kuun loppupuolella. Taipaleessa vihollinen pääsee osittaiseen murtoon Terenttilässä, mutta lyödään takaisin vastaiskuilla. Samaan aikaan Laatokan Karjalassa käydään ankaraa taistelua Pukitsanmäen omistuksesta ja IV Armeijakunta valtaa Lemetin itäisen motin. Kuukauden viimeisinä päivinä suomalaisjoukot joutuvat Kannaksella luopumaan väliasemasta ja vetäytyvät taka-asemaan Viipurin tasalle. Ruokolahden yläpuolella käydään 29.2. suuri ilmataistelu. Ruotsalainen vapaaehtoisjoukko ottaa kuun lopussa rintamavastuun Lapissa.

Summan maastoa kuvattuna syyskuussa 1941. Etualalla Summan-Viipurin maantie, taustalla olemattomiin hävinnyt Summan kylä. (SA-kuva).

TALVISOTA

Luutnantti Uolevi Mannerhovi, 18.kadk, 1269

Luutnantti Lauri Korhonen, 19.kadk, 1374

Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR3 (3.D/II AK/KanA) Kaatui Summankylä, Summa, Kuolemajärvi 1.2.1940

Komppanian päällikkö, 28.PionK (II AK/KanA) Kaatui Summankylä, Summa, Kuolemajärvi 11.2.1940

Vihollinen aloitti 1.2.40 puoliltapäivin Summankylän lohkolla hyökkäyksen, jota edelsi kello 1100 alkanut voimakas tykistötuli. Noin 500 metriä Summankylän länsipuolella sijainnut linnake Sk 2 sai heti tulivalmistelun alussa raskaan tykistön täysosuman sortuen osin, jolloin muun muassa linnakkeessa tulenjohtajana toiminut luutnantti Mannerhovi kaatui. Mannerhovin ruumis jäi sortuneen linnakkeen raunioihin, josta se saatiin pois vasta kesällä 1942. 51

28. Pioneerikomppania alistettiin tammikuun lopussa -40 3. Divisioonalle Summan varustustöitä varten. Luutnantti Korhosen palatessa 11.2. aamuyöllä kello 0145 partiosta etumaastosta hän kaatui konetuliaseen suihkusta, mahdollisesti oman vartiomiehen ampumana. 55 Vänrikki Aarni Linko, 21.kadk, 1535 Komppanian päällikkö, 3.K/JP1 (13.D/IV AK) Haavoittui Nietjärvi, Impilahti 11.2.1940, kuoli 30.SotaS Jyväskylä 27.2.1940

Luutnantti Tapani Sarva, 19.kadk, 1332 Komppanian päällikkö, 1.K/JP1 (12.D/IV AK) Kaatui Ahvenlampi, Kollaanjoki, Suistamo 4.2.1940

Vänrikki Linko oli ottanut Jääkäripataljoona 1:n 3. komppanian päällikkyyden vain kaksi päivää aikaisemmin, kun pataljoona saapui Kollaalta Nietjärvelle 11.2.40 ja alistettin 13. Divisioonalle. Pataljoona aloitti välittömästi hyökkäyksen puoli kilometriä Nietjärven kaakkoispuolella olevaa kukkula 58:aa vastaan 3. komppanian edetessä kärjessä. Kello 1531 Linko haavoittui vaikeasti luodin osumasta vasempaan olkapäähän kuollen sotasairaalassa 27.2.40. 56

Ylipäällikkö siirsi Jääkäripataljoona 1:n 25.1.40 Kannakselta Kollaanjoelle alistettuna 12. Divisioonalle. Pataljoonan 1. komppania aloitti vastahyökkäyksen Kollaan pohjoispuolella 4.2. kello 1510 lyödäkseen Ahvenlammella ja eteläisellä Kivijärvellä olevan vihollisen. Hyökkäys ei kuitenkaan edennyt vihollisen saarrostaessa komppaniaa sekä vasemmalta että oikealta. Etulinjassa edennyt luutnantti Sarva sai taistelun aikana luodin osuman päähänsä kaatuen välittömästi. 52

Luutnantti Pauli Suihkonen, 18.kadk, 1249 Komppanian päällikkö, 4.K/II/2.Pr (1.D/II AK/KanA) Kaatui Tassiolammen kangas, Kattilaojan lohko, Leipäsuo, Muolaa 12.2.1940

Kapteeni Reino Korhonen, 10.kadk, 611 Pataljoonan komentaja, III/JR23 (8.D/III AK/KanA) Kaatui Humalainen, Sakkola 6.2.1940 7. Divisioonalle alistetun Jalkaväkirykmentti 23:n III Pataljoonan päästyä Taipaleen Terenttilästä taakse lepoon, kapteeni Korhonen lähti 6.2.40 aamupäivällä tarkastamaan kotiaan Kiviniemessä. Matkalla Humalaisen kohdalla vihollishävittäjä hyökkäsi Korhosen auton kimppuun, jolloin hän kaatui konekiväärisuihkun lävistämänä. 53

Muolaassa 11.2.40 alkanut voimakas vihollishyökkäys johti seuraavana päivänä murtoon 2. Prikaatin alueella Tassiolammella, Kattilaojan lohkolla. Prikaatin reservinä olleen 4. komppanian vastaisku alkoi vaikuttaa 12.2. kello 1530 tukikohtien K1 ja L1 saumaan, mutta komppanian eteneminen oli risukossa vaikeaa. Kello 1745 luutnantti Suihkonen haavoittui kiväärin luodin osumasta päähän ja kuoli joukkosidontapaikalla. 57

Kapteeni Reino Mankonen, 8.kadk, 423

Kapteeni Georg Lillia, 10.kadk, 601

Pataljoonan komentaja, Pataljoona Mankonen (9.D/Pohjois-Suomen Ryhmä) Haavoittui vahingonlaukauksesta Löytövaara, Kuhmo 7.2.1940, kuoli 39.SotaS Kuhmo 8.2.1940

Komppanian päällikkö, 1.K(?)/I/JR4 (2.D/II AK/KanA) Katosi Muolaan kirkonkylä, Muolaa 13.2.1940 Vihollisen ensimmäisen hyökkäysyrityksen tultua torjutuksi Muolaan kirkon suunnassa 11.2.40, Jalkaväkirykmentti 4:n 1. komppania ryhmitettiin puolustukseen kirkonmäelle alistettuna rykmentin III Pataljoonalle. Vihollinen uudisti hyökkäyksen panssarivaunujen ja tykistön tukemana 13.2. kello 0700, jolloin komppania joutui vetäytymään asemistaan kello 1310. Vetäytymisen aikana kapteeni Lillia katosi. 58

Löytövaaran suunnassa toimineet erilliset yksiköt koottiin 1.2.40 tilapäispataljoonaksi, jonka komentajaksi määrättiin kapteeni Mankonen 9. Divisioonan Esikunnasta. Mankonen oli komentoteltassaan illalla 7.2. antaen viholliskolonnasta sotasaaliiksi ottamansa pistoolin lähetilleen puhdistettavaksi. Aseeseen oli jäänyt patruuna piippuun ja se laukesi luodin osuessa Mankosta kylkeen. Hän menehtyi seuraavana päivänä sotasairaalassa. 54

TALVISOTA

Vänrikki Erik Lang, 22.kadk, 1623

Luutnantti Eino Kapanen, 18.kadk, 1286

Patteriupseeri (?), 2.Ptri/RsPsto2 (II AK/KanA) Katosi Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 13.2.1940

Komppanian päällikkö, 9.PionK (5.D/II AK/KanA) Katosi Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 14.2.1940

3. Divisioonan yhteispatteristona toiminut Raskas Patteristo 2 oli ryhmitetty Lähteen tien varteen pisteen 67 eteläpuolelle, vain noin kolme kilometriä etulinjan taakse. Vihollinen päästessä 13.2.40 puolenpäivän aikaan murtoon Lähteen tien suunnassa, viisi panssarivaunua eteni noin kello 1500 patteriston tuliasemiin, jolloin sen koko kalusto jäi viholliselle ja vänrikki Lang katosi. 59

Lähteen tien suunnassa tapahtunut murto oli pysäytetty 13.2.40 iltaan mennessä Lähteen tienhaaran eteläpuolelle, jonne yöllä 13./14.2. siirrettiin Jalkaväkirykmentti 14:n pääosat vastahyökkäystä varten. Samalla rykmentille alistettiin luutnantti Kapasen johtama 9. Pioneerikomppania, joka saapui paikalle 14.2. aamuyöllä. Kello 1000 vihollinen yritti vahvoin voimin läpimurtoa, mutta se estettiin aamuöisen vastahyökkäyksen jälkeen pisteen 74 tasalle Lähteen tienristeykseen vetäytyneen rykmentin III Pataljoonan ja jalkaväkenä taistelleen pioneerikomppanian toimesta. Päivän taistelujen aikana luutnantti Kapanen katosi. 61

Kornetti Osmo Kivi, 21.kadk, 1517 Komppanian päällikkö, 8.K/III/JR14 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 14.2.1940

Luutnantti Jaakko Markkola, 14.kadk, 895

Lähteen tien suunnassa tapahtunut murto oli pysäytetty 13.2.40 iltaan mennessä Lähteen tienhaaran eteläpuolelle, jonne yöllä 13./14.2. siirrettiin Jalkaväkirykmentti 14:n pääosat vastahyökkäystä varten. Rykmentin III Pataljoona ryhmittyi Lähteen tienhaaran maastoon, josta kello 0500 hyökkäsi tien itäpuolella etelään, kornetti Kiven 8. komppanian edetessä linjassa oikealla. Hyökkäys pysähtyi noin puolitoista kilometriä tienhaarasta etelään pisteen 67 kohdalla vihollisen jalkaväen ja hyökkäysvaunujen tulitukseen. Tällöin Kivi kaatui vihollisen konekivääritulessa. 60

Komppanian päällikkö, 4.ErK (II AK/KanA) Kaatui Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 14.2.1940 Lähteen tien suunnassa tapahtunut murto oli pysäytetty 13.2.40 iltaan mennessä Lähteen tienhaaran eteläpuolelle, jonne yöllä 13./14.2. siirrettiin Jalkaväkirykmentti 14:n pääosat vastahyökkäystä varten. Samalla rykmentille alistettiin luutnantti Markkolan johtama 4. Erillinen komppania. Kello 1000 vihollinen yritti vahvoin voimin läpimurtoa, mutta se estettiin aamuöisen vastahyökkäyksen jälkeen pisteen 74 tasalle Lähteen tienristeykseen vetäytyneen rykmentin III Pataljoonan ja sen vahvennusten toimesta. Luutnantti Markkola kaatui päivän taisteluissa vastaiskua suoritettaessa panssarivaunusta ammutusta pikakiväärisarjasta. 62 Vänrikki Vilho Nieminen, 22.kadk, 1643 Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR21 (7.D/III AK/KanA) Kaatui Kirvesmäki, Taipale, Metsäpirtti 14.2.1940 Jalkaväkirykmentti 21:n III Pataljoona otti rintamavastuun Taipaleessa Kirvesmäen alalohkolla yöllä 11./12.2.40. Seuraavana aamuna vihollinen aloitti panssarivaunujen tukemana hyökkäyksen ja sai puoliltapäivin vallattua tukikohta 5:n. Vänrikki Niemisen, 9. komppanian päällikön, johdolla tehtiin yöllä 12./13.2. kaksi epäonnistunutta vastahyökkäystä tukikohdan takaisin saamiseksi. Kolmas vastahyökkäys puoliltaöin 13./14.2. edelleen Niemisen johdolla onnistui ja tukikohta saatiin vallattua takaisin. Vihollinen sai kuitenkin uudelleen vallattua tukikohdan 14.2. puoleltapäivin voimakkaan tykistön ja panssarivaunujen tukemana. Nieminen yritti vielä vastaiskua jäljellä olevien muutaman miehensä kanssa, mutta kaatui yhdyshaudassa luodin osumasta hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 63

Lähteen lohkon täysin tuhottua ja myllerrettyä maastoa kuvattuna elokuussa 1941. Kolmen päivän taisteluissa 13.–16.2.1940 lohkolla kaatuivat neljän kilometrin päässä toisistaan mm. vänrikki Erik Lang (22.kadk), kornetti Osmo Kivi (21.kadk), luutnantti Eino Kapanen (18.kadk), luutnantti Jaakko Markkola (14.kadk), vänrikki Heikki Kuutti (21.kadk), luutnantti Veikko Oikarainen (15.kadk) sekä luutnantti Paul Pohto (18.kadk). (SA-kuva). TALVISOTA

TALVISOTA

Luutnantti Heikki Pitkäpaasi, 20.kadk, 1428

Luutnantti Tauno Luomi, 16.kadk, 1114

Komppanian päällikkö, 1.K/ErP4 (4.Pr/2.D/II AK/KanA) Itsemurha Kyyrölä, Muolaa 15.2.1940

Patterin päällikkö, 2.Ptri/I/KTR5 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Vornanen, Kuolemajärvi 16.2.1940

Vihollinen aloitti 11.2.40 kiivaan epäsuoran tulen ja panssarivaunujen tukeman hyökkäyksen Kyyrölä – Parkkilanlampi – Mustaniemi lohkolla asemissa ollutta Erillinen Pataljoona 4:ää vastaan, jolloin 1. komppanian päällikön kaaduttua luutnantti Pitkäpaasi määrättiin komppanian päälliköksi. Taistelujen kestettyä neljä vuorokautta yötä päivää, luutnantti Pitkäpaasi ampui itsensä komentokorsunsa käytävässä 15.2. kello 1145. 64

Kenttätykistörykmentti 5:n I Patteristo siirrettiin 15.–16.2.40 Pen-Peron eteläpuolelle tukemaan väliasemaan vetäytymistä. 2. patterin tulenjohtue joutui 16.2. iltapäivän alussa tiellä Vornasen alueella vihollisen hävittäjän tulituksen kohteeksi, jolloin luutnantti Luomi kaatui konekiväärisuihkusta. 68 Kapteeni Torsten Westling, 12.kadk, 704 Adjutantti, E/JR10 (4.D/II AK/KanA) Haavoittui Nuoraan asema, Nuoraa, Viipurin mlk 17.2.1940, kuoli 43.KS 5.3.1940

Vänrikki Heikki Kuutti, 21.kadk, 1519 Komppanian päällikkö, 6.K/II/JR14 (5.D/II AK/KanA) Kaatui Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 15.2.1940

Viholliskoneet pommittivat 17.2.40 kello 1245 Jalkaväkirykmentti 10:n Esikuntaa ja Esikuntakomppaniaa Nuoraan aseman luona, jolloin kapteeni Westling haavoittui sirpaleiden osumista päähän kuollen kenttäsairaalassa 5.3.40. 69

Jalkaväkirykmentti 14:n II Pataljoona otti asemat vastaan rykmentin III Pataljoonalta Lähteen tienhaaran alueella tien itäpuolella pisteen 74 tasalla 15.2.40 kello 0300. Kaksi tuntia myöhemmin vihollinen hyökkäsi pataljoonaa vastaan onnistuen pääsemään murtoon kello 1400 jälkeen. Päivän taisteluissa vänrikki Kuutti kaatui vastahyökkäystä suoritettaessa panssarivaunun ampumasta sarjasta hänen ruumiinsa jäädessä kentälle, josta se löydettiin syksyllä 1941. 65

Luutnantti Keijo Kanerva, 17.kadk, 1155 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR23 (8.D/III AK/KanA) Kaatui Terenttilä, Taipale, Metsäpirtti 18.2.1940 Vihollinen pääsi 18.2.40 kello 1300 läpimurtoon Terenttilän aukeilla, jolloin 7. Divisioonan reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 23:n I Pataljoona lähetettiin vastaiskuun. Kello 2100 alkaneella hyökkäyksellä murto pysäytettiin ja menetetyt asemat vallattiin takaisin. Omat tappiot olivat kuitenkin suuret, ja muun muassa Mustaojan suuntaan hyökänneen 1. komppanian päällikkö luutnantti Kanerva kaatui heti hyökkäyksen alussa saatuaan konekiväärisarjasta luodin osuman rintaansa. 70

Luutnantti Veikko Oikarainen, 15.kadk, 959 Komppanian päällikkö, 4.ErK (II AK/KanA) Kaatui Lähteen lohko, Summa, Kuolemajärvi 15.2.1940 Vihollisen onnistui murtautua 15.2.40 kello 1400 jälkeen Lähteen tienhaaran eteläpuolella olleen Jalkaväkirykmentti 14:n II Pataljoonan asemiin ja kello 1430 oli rykmentin komentajan annettava vetäytymiskäsky. Rykmentille alistetun 4. Erillisen Komppanian päällikkyyden edellisenä päivänä vastaanottanut luutnantti Oikarainen kaatui päivän taisteluissa. 66

Luutnantti Väinö Kariniemi, 14.kadk, 853 Pataljoonan komentaja, ErP12 (9.D/Pohjois-Suomen Ryhmä) Kaatui Luelahti, Saunajärvi, Kuhmo 19.2.40

Luutnantti Paul Pohto, 18.kadk, 1292

Vain neljä päivää aikaisemmin Erillinen Pataljoona 12:n komentajaksi määrätty luutnantti Kariniemi oli Luelahden läntisten mottitaisteluiden aikana 19.2.40 palaamassa maastontiedustelusta, kun yhdyshaudassa hänen taistelulähettinsä haavoittui lievästi. Kariniemen auttaessa lähettiä hän kohottautui varomattomasti, jolloin vihollisen luoti lävisti hänen ylävartalonsa ja hän kaatui välittömästi. 71

Komppanian päällikkö, 27.PionK (II AK/KanA) Katosi Kultakumpu, Kämärä, Kuolemajärvi 16.2.1940 II AK:n panssarintorjuntareservinä ollut 27. Pioneerikomppania siirrettiin 15./16.2.40 yöllä Kämärän aseman eteläpuolelle, jonne suomalaiset olivat vetäytyneet pääasemasta. Komppania ryhmitettiin noin 500 metriä Lähteen tien länsipuolella kulkevan huoltotien varteen, Kultakummun tasalle ryhmitetyn jalkaväkipataljoonan taakse. Aamun valjettua vihollinen aloitti hyökkäyksen panssarivaunujen ja ilmavoimien tukemana päästen murtoon noin kello 1000. Luutnantti Pohto katosi aamupäivän taisteluissa. 67

TALVISOTA

Kapteeni Erik Kock, 2.kadk, 60

Kapteeni Johannes Kalervo, 11.kadk, 649

Koulutusupseeri (?), Tykistön koulutuskeskus 1 Itsemurha Toijala 20.2.1940

Intendentti, DE (9.D/Pohjois-Suomen Ryhmä) Kaatui Vuokatti, Sotkamo 22.2.1940

Kapteeni Kock ampui itsensä Toijalassa 20.2.40. 72

Kapteeni Kalervo oli matkalla tarkastamaan tilannetta etulinjassa, kun hänen henkilöautonsa joutui Vuokatissa vihollisen hävittäjän yllättämäksi ja hän kaatui konekiväärisarjasta. 73 Luutnantti Lauri Lehtonen, 13.kadk, 790 Eskadroonan päällikkö, 1.Esk/HRR (RvPr/13.D/IV AK) Kaatui Lemetti, Impilahti 22.2.1940 13. Divisioonalle alistettu Hämeen Ratsurykmentti lähti vyöryttämään lännestä Lemetin itäistä mottia 22.2.40 kello 0200 ilman tulivalmistelua 1. eskadroonan edetessä rykmentin kärjessä. Eteneminen tapahtui syvässä lumessa, 30 asteen pakkasessa ja ryteikössä hitaasti, kunnes kello 0430 Lemetin peltoaukeiden pohjoispuolella eskadroona törmäsi vihollisen asemiin. Luutnantti Lehtonen, joka oli edennyt eskadroonansa kärjen mukana, kaatui vihollisen konekiväärisarjasta. 74 Luutnantti Niilo Rajasalmi, 17.kadk, 1170 Komppanian päällikkö, 3.KKK/III/JR5 (2.D/II AK/KanA) Kaatui Siikniemi, Äyräpäänjärvi, Äyräpää 22.2.1940 Vihollinen hyökkäsi 20.2.40 alkaen Jalkaväkirykmentti 4:n lohkolla Äyräpäänjärven alueella, jolloin rykmentille alistettiin 2. Divisioonan reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 5:n III Pataljoona. Pataljoona aloitti 22.2. kello 0300 vastaiskun Siikniemeen tunkeutuneen vihollisen lyömiseksi. Hyökkäys pysähtyi ennen kello seitsemää ja pataljoona joutui vetäytymään. Hyökkäyksen aikana luutnantti Rajasalmi kaatui kiväärin luodin osumasta rintaan. 75 Luutnantti Soini Junttila, 18.kadk, 1231 Komppanian päällikkö, TykK/JP3 (II AK/KanA) Kaatui Vääräkoski, Viipurin mlk 22.2.1940 Luutnantti Junttila oli maastontiedustelussa Vääräkosken tienhaaran alueella, kun hänen lähellään kulkenut pioneeri kaatui hyökkäysvaunun kranaatin sirpaleista. Samalla pioneerin repussa olleet miinat räjähtivät ja Junttila kaatui. 76 Kapteeni Samuli Heinivaho, 9.kadk, 537 Komppanian päällikkö, 2.K/JP2 (II AK/KanA) Kaatui Mustalampi, Kämärä, Kuolemajärvi 22.2.1940 Vihollinen pääsi 19./20.2.40 osittaiseen murtoon Mustalammen itäpuolella edeten panssareillaan aina Pien-Peron länsipuolelle saakka. Kahden epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Jääkäripataljoona

Terenttilän taistelumaastoa kuvattuna syksyllä 1941. (SA-kuva). TALVISOTA

TALVISOTA

2 alistettiin 1. Prikaatille ja se suunnattiin hyökkäykseen Kämärästä Mustalammen alueelle. Pataljoonan hyökkäys alkoi 22.2. kello 1030 ja puolenpäivään mennessä se oli katkaissut Kämärä – Pien-Pero –tien. Kapteeni Heinivahon 2. komppania varmisti etelän suuntaan ollen kiivaassa tulitaistelussa tulitaistelussa vihollisen kanssa, ja kello 1400 Heinivaho kaatui saatuaan kranaatinsirpaleen vatsaansa. 77

pataljoonan konekiväärikomppanian komentopaikka oli. Kukaan muu ei saanut naarmuakaan, mutta luutnantti Opas kaatui välittömästi. 81

Vänrikki Osmo Hämäläinen, 22.kadk, 1606

Vihollinen pääsi murtoon Sommeen aseman luona 26.2.40, ja 4. Divisioona oli pakoitettu vetäytymään väliasemasta taaemmas. Luutnantti Mehtonen kaatui vihollisen tykistökeskityksessä 28.2. kello 0845 aivan viereensä tulleen kranaatin sirpaleista johtaessaan komppaniansa vetäytymistä Yläsommeessa. 82

Luutnantti Jouko Mehtonen, 20.kadk, 1423 Komppanian päällikkö, 8.K/III/JR11 (4.D/II AK/KanA) Kaatui Yläsommee, Viipurin mlk 28.2.1940

Joukkueen johtaja, 3.K/JP2 (II AK/KanA) Kaatui Mustalampi, Kämärä, Kuolemajärvi 23.2.1940 1. Prikaatille alistettu Jääkäripataljoona 2 hyökkäsi 23.2. aamulla edellisenä päivänä valtaamistaan asemista Mustalammelta pohjoiseen. Hyökkäys alkoi 0700, mutta epäonnistui ja pataljoonan oli vetäydyttävä entisiin asemiinsa. Taistelun aikana vänrikki Hämäläinen kaatui saatuaan kiväärin luodin osuman päähänsä. 78

Luutnantti Simo Salotie, 14.kadk, 939 Viestiupseeri, JP4 (13.D/IV AK) Kaatui Lemetti, Impilahti 29.2.1940 Yöllä 28./29.2.40 vihollinen murtautui ulos Lemetin itäisestä motista, jolloin Mastokankaan maastossa Lemetin eteläpuolella ollut Jääkäripataljoona 4:n komentopaikka jäi vihollisen jalkaväen hyökkäyksen alle. Luutnantti Salotie kaatui kello 0530 kiväärin luodin osumasta päähän johtaessaan komentopaikan puolustusta. 83

Luutnantti Esko Verho, 11.kadk, 668 Komppanian päällikkö, 1.K/JP2 (II AK/KanA) Kaatui Mustalampi, Kämärä, Kuolemajärvi 23.2.1940 1. Prikaatille alistettu Jääkäripataljoona 2 hyökkäsi 23.2. aamulla edellisenä päivänä valtaamistaan asemista Mustalammelta pohjoiseen. Hyökkäys alkoi 0700, mutta epäonnistui ja pataljoonan oli vetäydyttävä entisiin asemiinsa. Taistelun aikana luutnantti Verho kaatui saatuaan kiväärin luodin osuman päähänsä. 79

Luutnantti Tatu Huhanantti, 18.kadk, 1302 Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv24/LeR2 Kaatui Tainionkoski, Imatra 29.2.1940 Noin 30 vihollishävittäjää pääsi 29.2.40 kello 1230 yllättämään Ruokolahden jääkentältä toimineen Lentolaivue 26:n ja seurannutta kiivaasta ilmataistelua käytiin Rasilan ja Kaukopään välisellä alueella. Luutnantti Huhanantti sai todennäköisesti kuolettavan osuman itseensä ja hänen Fokker FR-94-koneensa törmäsi I-16-hävittäjään, jolloin molemmat koneet syöksyivät maahan Tainionkoskella. 84 Huhanantin veli, vänrikki Esko Huhanantti (22.kadk), kaatui 23.12.39.

Kornetti Toivo Suvanto, 22.kadk, 1670 Joukkueen johtaja, 1.Esk/URR (RvPr/13.D/IV AK) Kaatui Lemetti, Impilahti 23.2.1940 Uudenmaan Rakuunarykmentin 1. eskadroona alistettiin 22.2.40 Hämeen Ratsurykmentille Lemetin itäiseen motiin tehtävää hyökkäystä varten. Seuraavana aamuna kello 0200 eskadroona aloitti hyökkäyksen lännestä tehtävänään edetä Saarikosken kukkulan pohjoisen rinteen juurta myöten Lemettiin päin tuhotakseen kasapanoksilla vihollisen korsuja. Eskadroona eteni aina käsikranaattietäisyydelle saakka, mutta ei päässyt murtoon ja vetäytyi takaisin vähän ennen kello seitsemää. Kornetti Suvanto kaatui aamun taisteluissa. 80

Luutnantti Erkki Halme, 19.kadk, 1389 Ohjaaja, LeLv16/LeR1 Kaatui Kaukopää, Imatra 29.2.1940 Noin 30 vihollishävittäjää pääsi 29.2.40 kello 1230 yllättämään Ruokolahden jääkentältä toimineen Lentolaivue 26:n ja seurannutta kiivaasta ilmataistelua käytiin Rasilan ja Kaukopään välisellä alueella. Luutnantti Halme, joka oli tähystäjä, mutta komennettu kesken sodan hävittäjäkurssille Ruokolahteen, sai taistelussa osuman päähänsä ja hänen Gladiator GL-262koneensa syöksyi maahan Kaukopään tehtaan alueelle syttyen palamaan. 85

Luutnantti Veikko Opas, 4.rtk, 187 rt Komppanian päällikkö, KKK/Pataljoona Kiveliö (Viipurin Lohko/KanA) Kaatui Vatnuori, Pulliniemi, Koiviston mlk 24.2.1940 Pataljoona Kiveliö ssaapui Pulliniemeen 23.2.40 vahvistamaan siellä jo ennestään olevia joukkoja. Heti seuraavan päivän aamuna kello 0900 tuli yksinäisen kranaatin täysosuma Vatnuorin kylässä taloon, jossa

TALVISOTA

Maaliskuu 1940: Sodan kahtena viimeisenä viikkona käydään Viipurin etelä- ja itäpuolella kiivaita taisteluja, joissa vihollinen tunkeutuu Viipurin esikaupunkeihin ja pääsee Talissa murtoon aina Portinhoikan risteysalueelle saakka. Viipurinlahdella vihollinen valtaa Tuppuransaaren ja Teikarsaaren ja nousee maihin Viipurinlahden länsirannalla katkaisten Viipurin – Säkkijärven maantien. Vuosalmella vihollinen hyökkää leveällä rintamalla lähes kolmen divisioonan voimin ja onnistuu ylittämään Vuoksen. Laatokan pohjoispuolella vihollinen onnistuu murtamaan Kollaan puolustuksen aivan sodan lopussa. Rauhansopimus astuu voimaan kaikilla rintamilla 13.3. kello 1100.

Helmikuun lopusta 1940 Lentorykmentti 4 suuntasi kaikki voimansa Kannaksen taistelujen tukemiseen. Kapteeni Jouko Piponius (6.kadk, taustalla), Lentolaivue 46:n 1. lentueen päällikkö, laivueen esikunnassa 8.3.1940, kaksi päivää ennen kaatumistaan pommituslennolla Luumäellä. (SA-kuva).

TALVISOTA

Luutnantti Jorma Ranta, 18.kadk, 1243

Kapteeni Wäinö Vuorimaa, 11.kadk, 624

Komppanian päällikkö, 8.K/III/JR21 (7.D/III AK/KanA) Kaatui Terenttilä, Taipale, Metsäpirtti 1.3.1940

Pataljoonan komentaja, SissiP4 (12.D/IV AK) Kaatui Ulismainen, Suojärvi 3.3.1940

Jalkaväkirykmentti 21:n III Pataljoona otti vastaan etulinjan Terenttilässä yöllä 29.2./1.3.40. Seuraavana päivänä kello 1240 8. komppanian komentopaikka sai tykistökeskityksessä kolmen kranaatin täysosuman, jolloin mm. luutnantti Ranta kaatui. 86

Vihollinen aloitti 2.3.40 Kollaalla yleishyökkäyksen, ja onnistui iltapäivällä valtaamaan yhden kapteeni Vuorimaan komentaman Sissipataljoona 4:n tukikohdan Ulismaisenjärven koillispuolella. Pataljoona suoritti seuraavana aamuna kello 0530 tuloksettoman vastahyökkäyksen Vuorimaan kaatuessa taistelun alkuvaiheissa. 90

Vänrikki Veikko Vuoksiala, 23.kadk, 1781

Yleisesikuntamajuri Kustaa Sihvo, 2.kadk, 87

Jaoksen johtaja, 11.KvItPtri (IPAK15) Haavoittui Karjaa 2.3.1940, kuoli 36.SotaS Meltola 2.3.1940

Pataljoonan komentaja, II/JR23 (2.D/III AK/KanA) Kaatui Äyräpään asema, Äyräpää 4.3.1940

Viholliskoneiden pommittaessa Karjaata 2.3.40 kello 1017 yksi suojaushävittäjistä teki rynnäkön Karjaan suojana ollutta 11. Kevyen ilmatorjuntapatterin jaosta vastaan, jolloin vänrikki Vuoksiala haavoittui konekiväärin luodin osumasta päähän. Vuoksiala saatiin toimitettua sotasairaalaan, jossa hän kuoli heti sinne saavuttuaan. 87

Vihollinen siirsi painopisteensä Vuosalmen – Äyräpään alueelle maaliskuun alussa. Aamusta 4.3.40 alkaen vihollinen tulitti ankarasti tykistöllä ja aloitti kello 1000 hyökkäyksen, jonka painopiste oli Äyräpään aseman ja kirkonmäen kohdalla. Majuri Sihvo kaatui Äyräpään aseman luona kello 1030, kun hänen komentamansa Jalkaväkirykmentti 23:n II Pataljoonan komentopaikalle tuli vihollisen tykistön tai raskaan heittimistön täysosuma. 91

Kadetti, reservivänrikki Tauno Ukkola, 14.mek, Joukkueen johtaja, Osasto Miettinen (?) (Viipurin Lohko/Rannikkoryhmä/KanA) Kaatui Kuninkaansaari, Tuppura, Viipurinlahti 2.3.1940

Kapteeni Salomon (Salu) Häyrinen, 13.kadk, 803 Pataljoonan komentaja, Pataljoona Häyrinen (Viipurin Lohko/Rannikkoryhmä/KanA) Haavoittui Vilaniemi, Säkkijärvi 5.3.1940, kuoli 4.KS 6.3.1940

Tuppuran linnakkeeseen kuuluvaa Tuppuransaaren pohjoispuolela olevaa Kuninkaansaarta puolusti kadetti Ukkolan johtama konekivääreillä vahvennettu kiväärijoukkue. Vihollinen hyökkäsi 2.3.40 kello 0330 pimeän turvin vahvoin voimin saareen, jolloin sen 30 puolustajaa kaatuivat lähes viimeiseen mieheen, mukana kadetti Ukkola, jonka ruumis jäi kentälle. 88

Vihollinen pääsi 5.3. kello 0200 huomaamatta Vilaniemen etelärantaan, josta se hyökkäsi suomalaisten asemiin. Etulinjan pataljoonan vetäytyessä reservinä ollut pataljoona Häyrinen ryhmitettiin sulkemaan etulinjan aukko. Vihollinen aloitti uuden hyökkäyksen kello 0500, jolloin kapteeni Häyrinen haavoittui vaikeasti tykistökeskityksessä alavartaloon ja kuoli seuraavana aamuna kenttäsairaalassa. 92

Kadetti, reservivänrikki Alpo Salokorpi, 13.mek, Joukkueen johtaja, Osasto Laaksonen (Viipurin Lohko/Rannikkoryhmä/KanA) Kaatui Häränpäänniemi, Säkkijärvi 2./3.3.1940

Luutnantti Olavi Peltola, 13.kadk, 788 Eskadroonan päällikkö, Esk/KevOs8 (2.D/III AK/KanA) Kaatui Äyräpään kirkko, Äyräpää 5.3.1940

Vihollisen hiihtopataljoona tunkeutui aamuhämärissä 2.3.40 Häränpäänniemeen, jossa ollut Osasto Laaksonen joutui ylivoiman edessä vetäytymään pari kilometriä taaksepäin. Sen rippeet alistettiin Erillinen Pataljoona 18:lle, joka teki vastaiskun niemeen onnistuen karkottamaan vihollisen seuraavaan aamuun mennessä. Vastaiskun aikana kadetti Salokorpi kaatui kiväärin luodin osumasta. 89

TALVISOTA

Vihollisen vallattua Äyräpään kirkonmäen 4.3.40 kello 2200, Kevyt Osasto 8:n eskadroona konekiväärijoukkueella vahvistettuna alistettiin Jalkaväkirykmentti 23:lle ja lähetettiin valtaamaan kirkonmäki takaisin. Eskadroona siirtyi hyökkäysasemaan Äyräpään harjanteelle lossirannan ja kirkonmäen puoliväliin, josta aloitti vain muutaman kranaatin tykistövalmistelun jälkeen hyökkäyksen kirkonmäelle kello 0555. Eskadroona sai vastaansa vihollisen voimakkaan tulen ja menetti kaatuneina 44 miestä, mukana joukkonsa kärjessä edennyt luutnantti Peltola, joka kaatui lähellä vihollisen asemia. Hänen ruumiinsa jäi kentälle, josta se löydettiin syyskuussa -41. 93 TALVISOTA

Luutnantti Lalli Karhula, 16.kadk, 973

Luutnantti Yrjö Meriö, 14.kadk, 896

Pataljoonan komentajan sij. (komppanian päällikkö, 7.K/) III/2.Pr (1.D/I AK/KanA) Kaatui Kollivuori, Näätälä, Viipurin mlk 5.3.1940

Komppanian päällikkö, 4.LRakK/VP4 (4.D/Rannikkoryhmä/KanA) Haavoittui Nisalahti, Säkkijärvi 6.3.1940, kuoli 5.KS 7.3.1940 Vihollisen joukot ylittivät Viipurinlahden 6.3.40 ja tunkeutuivat maihin sekä Nisalahden länsi- että itäpuolella, jolloin suomalaisten kaikki reservit sitoutuivat taisteluun. Luutnantti Meriön 4. linjanrakennuskomppaniakin taisteli jalkaväkenä ja hän itse haavoittui päivän taistelussa luodin osumasta ristiselkään hyökätessään panssarivaunun kimppuun ja kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 97

2. Prikaatin III pataljoona oli maaliskuun alussa -40 puolustuksessa Näätälässä Kollivuoren alalohkolla. Vihollisen tykistö ampui lohkolle harvaa häirintätulta, ja 5.3. kello 1120 tuli yksi kranaatti täysosumana pataljoonan komentotelttaan, jossa oli juuri meneillään käskynjako. Kymmenen miestä kaatui ja yhdeksän haavoittui sirpaleista. Pataljoonan komentajan sairaslomasijaisena toiminut luutnantti Karhula kaatui välittömästi kranaatin sirpaleista rintaan. 94

Luutnantti Jorma Hämäläinen, 10.kadk, 610 Komppanian päällikkö, 2.K/ErP7 (4.D/Rannikkoryhmä/KanA) Katosi Nisalahti, Säkkijärvi 7.3.1940

Luutnantti Pekka Ranta, 18.kadk, 1277 Patterin päällikkö, 5.Ptri/II/KTR1 (1.D/I AK/KanA) Kaatui Kollivuori, Näätälä, Viipurin mlk 5.3.1940

Vihollinen ylitti Viipurinlahden 6.3.40 ja tunkeutui Nisalahdessa maihin sekä Karjaniemessä että Niskapohjassa. Erillinen Pataljoona 7 siirrettiin Nisalahden pohjukkaan, josta se seuraavana aamuna kello 0515 – 0615 hyökkäsi Karjaniemeen. Ilman kunnollista tulivalmistelua avointa jäälakeutta pitkin tehty hyökkäys ei onnistunut ja pataljoona kärsi suuret tappiot vihollisen konekivääritulessa. Sen 2. komppanian miehistä kaatui puolet, mukana luutnantti Hämäläinen, joka katosi hyökkäyksen aikana. 98

2. Prikaatin III pataljoona oli maaliskuun alussa -40 puolustuksessa Näätälässä Kollivuoren alalohkolla. Vihollisen tykistö ampui lohkolle harvaa häirintätulta, ja 5.3. kello 1120 tuli yksi kranaatti täysosumana pataljoonan komentotelttaan, jossa oli juuri meneillään käskynjako. Kymmenen miestä kaatui ja yhdeksän haavoittui sirpaleista. Luutnantti Ranta, pataljoonaa tukeneen Kenttätykistörykmentti 1:n 5. patterin päällikkö, haavoittui vaikeasti rintaan ja vatsaan sirpaleista ja kuoli joukkosidontapaikalla. 95

Luutnantti Kalervo Kahila, 14.kadk, 887 Pataljoonan komentaja, ErP12 (9.D/Pohjois-Suomen Ryhmä) Kaatui Luelahti, Saunajärvi, Kuhmo 7.3.1940

Luutnantti Väinö Pekkinen, 17.kadk, 1167

Vain viisi päivää aikaisemmin Erillinen Pataljoona 12:n komentajaksi määrätty luutnantti Kahila kaatui tarkka-ampujan luodista 7.3.40 suorittaessaan maastontiedustelua Luelahti läntisen motin alueella. 99 Kahila ylennettiin kuolemansa jälkeen kapteeniksi 14.3.40 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 35/40.

Komppanian päällikkö, 3.KKK/III/2.Pr (1.D/I AK/KanA) Haavoittui Kollivuori, Näätälä, Viipurin mlk 5.3.1940, kuoli 1.KS 8.3.1940 2. Prikaatin III pataljoona oli maaliskuun alussa -40 puolustuksessa Näätälässä Kollivuoren alalohkolla. Vihollisen tykistö ampui lohkolle harvaa häirintätulta, ja 5.3. kello 1120 tuli yksi kranaatti täysosumana pataljoonan komentotelttaan, jossa oli juuri meneillään käskynjako. Kymmenen miestä kaatui ja yhdeksän haavoittui sirpaleista. Luutnantti Pekkinen haavoittui vaikeasti ja hän menehtyi verenhukan ja shokin vuoksi kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 96

TALVISOTA

Luutnantti Björn Holmström, 5.kadk, 294 Komppanian päällikkö, 6.K/II/JR11 (4.D/Rannikkoryhmä/KanA) Kaatui Esisaari, Uuras, Viipuri 8.3.1940 Jalkaväkirykmentti 11:n II Pataljoona vetäytyi vihollisen painostamana Uuraan Esisaaresta 8.3.40 aamuyöstä kärsien ristitulessa suuria tappioita. Luutnantti Holmström kaatui vetäytymisen aikana hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 100

TALVISOTA

Vänrikki Reino Perko, 22.kadk, 1651

Vänrikki Paavo Kukkula, 22.kadk, 1620

Tulenjohtaja, 2.Ptri/I/KTR4 (4.D/Rannikkoryhmä/KanA) Kaatui Tervajoki, Uuras, Viipuri 9.3.1940

Patterin päällikkö, 9.Ptri/III/KTR12 (12.D/IV AK) Kaatui Kollaanjoki, Suistamo 10.3.1940

Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteristo tuki Jalkaväkirykmentti 11:n taistelua Uuraan saaristossa 7.–9.3.40. Vänrikki Perko kaatui Tervajoella, Uurasta vastapäätä 9.3. kello 1830 tulenjohtopaikalla vihollisen tykistökeskityksessä. 101

Vihollinen aloitti 10.3.40 aamupäivällä erittäin kiivaan tykistötulen tukemana hyökkäyksen Jalkaväkirykmentti 69:n III Pataljoonan asemia vastaan Kollaanjärvellä. Hyökkäyksen tultua torjutuksi kello 2145 vänrikki Kukkula kaatui tykistökeskityksessä ollessaan palaamassa tulenjohtopaikalta. 105

Kapteeni Jouko Piponius, 6.kadk, 311

Kapteeni Harald Calonius, 1.kadk, 49

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv46/LeR4 Kaatui Luumäki 10.3.1940

Pataljoonan komentaja, III/JR68 (23.D/II AK/KanA) Kaatui Tali, Viipurin mlk 11.3.1940

Kapteeni Piponius toimi Blenheim BL-133:n ohjaajana pommituslennolla Vilajoen alueella 10.3.40, kun vihollishävittäjät kävivät koneen kimppuun hieman ennen kello yhdeksää aamulla. Tähystäjän ja konekivääriampujan saatua surmansa Piponius hyppäsi laskuvarjolla Luumäen alueella, mutta joutui hävittäjien ampumaksi varjon varassa ollessaan saaden konekiväärin luodin osuman päähänsä. 102

Jalkaväkirykmentti 62:lle alistettu Jalkaväkirykmentti 68:n III Pataljoona oli lyöty osin hajalle 6.–9.3.40 taisteluissa Talin etelä- ja länsipuolella, ja kapteeni Calonius vapautettiin pataljoonan komentajan tehtävistä 9.3. Hän otti Leitimon kartanon alueelle ryhmitetyn pataljoonan jälleen johtoonsa aamulla 11.3., jolloin samalla vihollinen jatkoi hyökkäystään panssarivaunujen tukemana Talista kohti Portinhoikkaa. Hyökkäys johti murtoon rykmentin alueella, ja puolustajat vetäytyivät kello 1500 mennessä tukilinjalle Konkkalanvuorille. Upseeritappiot olivat suuret ja mm. kapteeni Calonius kaatui vetäytymisen aikana tykistökeskityksessä. 106

Vänrikki Pentti Linnala, 23.kadk, 1726 Ohjaajaoppilas, TäydLeLv29/TäydLeR2 Loukkaantui lento-onnettomuudessa Hattula 10.3.1940, kuoli 35. SotaS Hämeenlinna 13.3.1940

Luutnantti Jaakko Sauli, 15.kadk, 963

Vänrikki Linnala lähti Parolasta Gamecock GA-58:lla partiolentoharjoitukselle 10.3.40. Kello 1010 erään kaarroksen aikana Linnalan kone joutui johtokoneen potkurivirtaan muljahtaen kierteeseen noin 50 metrin korkeudessa. Kone syöksyi maahan ja tuhoutui. Tajuton ja vaikeasti loukkaantunut Linnala kuljetettiin Hämeenlinnan lääninsairaalaan, jossa hän menehtyi vammoihinsa 13.3. 103

Komppanian päällikkö, 2.K/PPP5 (4.D/Rannikkoryhmä/KanA) Haavoittui Nisalahti, Säkkijärvi 11.3.1940, kuoli 4.KS 12.3.1940 Polkupyöräpataljoona 5:n osat taistelivat viimeisinä sotapäivinä ankarasti Nisalahdessa hyökkäävää vihollista vastaan, mutta pystyivät pitämään asemansa. Luutnantti Sauli, joka oli ottanut 2. komppanian päällikkyyden vain neljä päivää aikaisemmin, haavoittui kiväärin luodin osumasta kaulaan Nisalahdessa 11.3.40 kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 107

Luutnantti Tauno Ollikainen, 20.kadk, 1492 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv14/LeR1 Kaatui Torajärvi, Kirvu 10.3.1940

Luutnantti Antti Vuolio, 21.kadk, 1553

Luutnantti Ollikainen oli 10.3.40 Gladiator GL-279:llä mukana kolmen koneen partiossa Vuosalmen suunnalla, kun partio joutui Korpilahden luona noin kello 1100 ilmataisteluun kolmen I-16-hävittäjän kanssa. Tehdessään matalalla käydyssä taistelussa väistöliikettä hänen koneensa osui Torajärven eteläpuolella puihin ja syöksyi maahan Ollikaisen saadessa surmansa välittömästi. 104

TALVISOTA

Komppanian päällikkö, 2.K/ErP1 (4.Pr/1.D/I AK/KanA) Kaatui Saarenmaa, Antrea 13.3.1940 Erillinen Pataljoona 1:n komentokorsu Saarenmaassa sai 13.3.40 kello 0730 täysosuman vihollisen tykistökranaatista, jolloin mm. paikalla ollut luutnantti Vuolio kaatui. 108

TALVISOTA

VÄLIRAUHA

Eduskunta ratifioi 15. maaliskuuta 1940 salaisessa äänestyksessä Moskovan rauhansopimuksen. Hangon vuokra-alue luovutetaan Neuvostoliitolle 22.3.1940. Suomalaiset vetäytyvät uudelle rajalle 25.3.1940 kuluessa. Toukokuussa 1940 Kadettikoulu ja Merisotakoulu jatkavat toimintaansa. Neuvostoliiton ilmavoimien koneet ampuvat 14. kesäkuuta 1940 matkustajakone Kalevan alas Tallinnan edustalla. Loppukesällä 1940 Baltian maat painostetaan liittymään järjestetyissä kansanäänestyksissä osaksi Neuvostoliittoa ja Suomi aloittaa tunnustelut avun saamiseksi Saksalta. Elokuussa 1940 Suomi ja Saksa solmivat sopimuksen saksalaisten joukkojen ja niiden huollon kauttakulusta Norjaan. Kesällä ja alkusyksyllä 1940 puolustusvoimat siirtyy sodan ajan kokoonpanosta uuteen rauhan ajan kokoonpanoon – maavoimat prikaatiorganisaatiossa pääosin itärajalla ja meri- ja ilmavoimat sodan ajan runkokokoonpanossa. Marraskuussa 1940 valtioliittosuunnitelma Ruotsin ja Suomen välillä raukeaa ensin Saksan ja lopulta Neuvostoliiton vastustukseen. Joulukuussa 1940 käydään ensimmäiset Suomen ja Saksan väliset tunnustelut yhteisestä toiminnasta Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Tammikuussa 1941 varusmiespalvelusaika muutetaan kaksivuotiseksi. Huhtikuussa 1941 Saksa suorittaa tiedustelulentoja Neuvostoliiton alueelle Suomen ilmatilan kautta. Touko – kesäkuussa suomalainen SS-pataljoona siirtyy Saksaan. Toukokuun lopussa kenraaliluutnantti Heinrichsin johtama sotilasdelegaatio vierailee Saksassa ja saksalaiset esittävät yhteistyötä Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon. Neuvotteluja jatketaan Suomen ja Saksan sotilasjohdon välillä Helsingissä kesäkuun alussa 1941, jolloin sovitaan sotilaallisen yhteistyön periaatteista. Suomi ei anna virallisia takeita liittymisestä sotaan Saksan rinnalla, mutta presidentti Ryti toteaa, ettei Suomi voi pysyä puolueettomana sodan syttyessä. Kesäkuun 7. päivänä 1941 saksalaiset joukot siirtyvät Norjasta Lappiin. Puolustusvoimat kohottaa valmiuttaan 10.6. alkaen ja käskee Saksan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 17.6. liikekannallepanon, talvisodan tapaan nimellä ylimääräiset harjoitukset.

Sankarivainajien muistopäivän tilaisuus Joensuussa 19.5.1940. (SA-kuva).

TALVISOTA

Vänrikki Matti Hakala, 22.kadk, 1597

Kapteeni Pauli Öljymäki, 8.kadk, 382

Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Säkylän kirkonkylä, Pyhäjärvi 20.3.1940

? Kuoli 11.7.1940

Vänrikki Hakala oli 20.3.40 kello 1330 harjoituslennolla, kun hänen Morane Saulnier MS-320:n paineilmasäiliö räjähti. Kone joutui pystysyöksyyn ja tuli Pyhäjärven jään läpi tuhoutuen täysin. 109 Hakalan veli, kapteeni Niilo Hakala (20.kadk), kaatui 27.6.44.

Kapteeni Öljymäen tehtävästä tai kuolemiseen liittyvistä yksityiskohdista ei löydy lähteistä mitään tietoja.114

Vänrikki Viljo Pinomaa, 22.kadk, 1652

Toipilas (kadetti, MeriSK) Kuoli sairauteen 59.SotaS, Harjavalta 13.9.1940

Kadetti, reservivänrikki Milan Backman, 13.mek, -

Ohjaaja, Os Räty/LeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Artukainen, Turku 3.6.1940

Kadetti Backman sairastui keuhkotautiin tammikuussa -40 ollessaan patterinpäällikkönä Ahvenanmaalla ja kuoli tautiin Satalinnan sotasairaalassa 13.9.40 oltuaan hoidettavana talvisodan päättymisestä alkaen. 115

Vänrikki Pinomaa oli 3.6.40 ensimmäisellä tyyppilennollaan Hurricane HC-457:llä. Tullessaan laskuun Artukaisten lentokentälle, kone joutui telineet ja siivekkeet ulkona alinopeudelle ja syöksyi maahan murskaantuen pahoin. Pinomaa sai välittömästi surmansa. 110

Vänrikki Konstantin Keisalo, kadk 23, 1711 Ohjaaja, LeLv32/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Pori 2.10.1940

Kapteeni Ilmari Laulajainen, 12.kadk, 772 ?, III/KTR15 Kuoli sairaskohtaukseen 9.6.1940

Vänrikki Keisalo oli 2.10.40 suorittamassa Fokker FR-86:lla ilmaammuntoja Porin edustalla merialueella, kun hän arvioi syöksynsä väärin ja törmäsi maalipussin hinausvaijeriin. Kone syöksyi mereen jyrkässä kulmassa hajoten alkutekijöihinsä Keisalon saadessa surmansa välittömästi. 116

Kapteeni Laulajainen kuoli 9.6.40 sydänkohtaukseen. 111

Kapteeni Bo von Willebrandt, 10.kadk, 557

Kapteeni Heikki Jahnukainen, kadk 8, 440

Ei vakinaisessa palveluksessa (Liikennelentäjä, Aero OY) Kuoli neuvostoliittolaisten pommikoneiden alasampumana Suomenlahti 14.6.1940

Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen 5.10.1940 Kapteeni Jahnukainen kuoli pitkällisen sairauden seurauksena 5.10.40. 117

Kapteeni von Willebrandt oli Aero OY:n Ju-52-matkustajakone “Kalevan” päällikkö sen joutuessa neuvostoliittolaisten koneiden alasampumaksi 14.6.40 kello 1400 Tallinnan ja Helsingin välillä, noin kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen. Von Willebrandtin ruumis jäi muiden koneessa olleiden tavoin mereen. 112

Luutnantti Aarne Nuotio, 20.kadk, 1490 Ohjaaja, LeLv46/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Vehniä, Laukaa 18.12.1940

Luutnantti Urho Venna, 17.kadk, 1221

Yölentoharjoitukselta Luonetjärven kentälle 18.12.40 palaamassa ollut Blenheim BL-125 joutui tuntemattomasta syystä kenttää lähestyessään liian matalalle ja törmäsi kello 1948 puihin 4,5 kilometriä kentästä itään. Kone syöksyi maahan tuhoutuen täysin, jolloin ohjaaja, luutnantti Nuotio ja tähystäjä, luutnantti Karte sekä kk-ampuja saivat välittömästi surmansa. 118

Ohjaaja, LeLv16 Kuoli lento-onnettomuudessa Toivala, Siilinjärvi, Kuopio 26.6.1940 Luutnantti Venna oli 26.6.40 harjoituslennolla Rissalan kentän läheisyydessä, kun kello 1440 Toivalan aseman lähellä hänen Fokker FK-82:sta loppui polttoaine. Moottorin pysähdyttyä Venna yritti pakkolaskua läheiselle pellolle, mutta hänen koneensa joutui kuolioon ja syöksyi maahan Vennan saadessa heti surmansa. Vennan veli, kapteeni Arvo Venna (22.kadk), kuoli 9.2.45. 113 VÄLIRAUHA

VÄLIRAUHA

Luutnantti Kauko Karte, 18.kadk, 1211

Kapteeni Eino Jutila, 12.kadk, 739

Tähystäjä, LeLv46/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Vehniä, Laukaa 18.12.1940

Lentueen päällikkö, 3.Ltue/LeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Naarajärvi, Pieksämäki 12.2.1941

Kapteeni Jutila oli 12.2.41 noutamassa Kauhavalla korjattavana ollutta Morane Saulnier MS-323:a, kun hänen laskunsa Naarajärven kentälle kello 1200 epäonnistui koneen ajautuessa pois kiitoradalta. Jutila yritti keskeyttää laskun ja vetää koneen alinopeudella ilmaan, mutta se kääntyi selälleen ja tuli maahan Jutilan saadessa välittömästi surmansa. 121 Luutnantti Kalevi Ilmonen, 22.kadk, 1608

Luutnantti Oiva Erkki Lumme, 20.kadk, 1460

Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Pyhitynjärvi, Pieksämäki 28.2.1941

Toipilas (ei aktiivipalveluksessa) Kuoli sairauteen 5.1.1941

Luutnantti Ilmosen startatessa Pyhitynjärven jäältä 28.2.41 kello 1315 Morane Saulnier MS-303:lla suorittamaan maamaaliammuntoja hän teki rannan tuntumassa tiukan kaarron, jolloin koneen siiven kärki osui jään pintaan ja kone törmäsi selällään jäähän hajoten täysin. Ilmonen kuoli vammoihinsa Pieksämäen kunnallissairaalaan tuotaessa. 122

Luutnantti Lumme ei ollut Talvisodassa aktiivipalveluksessa, vaan oli hoidettavana keuhkoparantolassa 19.4.39 alkaen kuolemaansa 5.1.41 saakka. 120

Yleisesikuntakomentajakapteeni Kaarlo Komsi, 2.mek, 26 me Pataljoonan komentaja, Meripataljoona/TurLAs (Laiv/Meriv) Itsemurha Turku 7.5.1941 Komentajakapteeni Komsi ampui itsensä Vähä-Heikkilän kasarmilla 7.5.41. 123

Luutnantti Tenho Heikkinen, 11.mek, 252 me Tykistöupseeri, Panssarilaiva Väinämöinen/PsLv/RLaiv (Laiv/Meriv) Kuoli 13.5.1941 124

Luutnantti Eero Pitkänen, kadk 20, 1493 Ohjaaja, LeLv16 Kuoli lento-onnettomuudessa Paltaniemi, Kajaani 9.6.1941 Luutnantti Pitkäsen lähtiessä Paltaniemen kentältä harjoituslennolle Gladiator GL-256:lla, sen moottoriin tuli häiriö heti ilmaannousun jälkeen. Pitkänen yritti kaartaa takaisin kentälle, mutta kone sakkasi ja syöksyi metsään kentän pohjoispuolelle. Pitkänen, jonka olkavyöt olivat kiinnittämättä, löi päänsä ja menehtyi kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta. 125

Lentäminen oli 1930- ja -40 –luvuilla vaarallista ilman sotaakin. Kaikkiaan 35 kadettiupseeria ja kadettia menetti henkensä lento-onnettomuuksissa talvi- ja jatkosodan sekä välirauhan aikana. (SA-kuva).

VÄLIRAUHA

JATKOSOTA HYÖKKÄYSVAIHE

Kesä-heinäkuu 1941: Puolustusvoimat saatetaan 10.–22.6. sodan ajan kokoonpanoon. Neuvostoliiton lentokoneet pommittavat useita kaupunkeja 25.6. ja Suomi julistaa sodan seuraavana päivänä. Pohjois-Suomessa saksalaisille alistetut 6. Divisioona ja III Armeijakunta aloittavat heinäkuun alkupuolella hyökkäyksen Alakurtin sekä Kiestingin – Uhtuan suuntaan. Rukajärven suunnassa 14. Divisioona aloittaa etenemisen vallaten 24.7. Omelian. Laatokan pohjoispuolella Karjalan Armeija aloittaa etenemisen 10.7. saavuttaen 23.7. Tuulosjoen, johon pysäyttää tilapäisesti hyökkäyksen. Vihollinen yrittää 26.7. vallata Hangon länsipuolella olevan Bengtskärin saaren, jonka omistuksesta käydään ankara taistelu. Laatokan luoteispuolella alkaa taistelu Tyrjän kylästä.

Yleinen liikekannallepano on julistettu. Helsinki 20.6.1941. (SA-kuva). VÄLIRAUHA

JATKOSOTA

Luutnantti Veikko Teuri, 23.kadk, 1774

Kadetti, reservin luutnantti Uolevi Aaltonen, 26.kadk, -

Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv30/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Hollola 25.6.1941

Nuorempi upseeri, KevOs5 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Aijonlahti, Vuokkiniemi, Uhtua 2.7.1941

Palatessaan 25.6.41 kello 1000 torjuntalennolta Hollolan kentälle, luutnantti Teurin laskuyritys epäonnistui ja hän joutui vetämään koneen uudelleen ylös. Nousukaarron aikana hänen Hurricane HC-453koneensa meni kuolioon ja syöksyi maahan murskautuen pahoin Teurin kuollessa välittömästi. 126

Osasto Fossin edetessä Vuokkiniemeen 2.7.41, vihollisen partio yllätti siihen kuuluneen Kevyt Osasto 5:n komentajan auton kello 1600 Aijonlahdessa, muutama kilometri Vuokkiniemen lounaispuolella. Autossa mukana ollut kadetti Aaltonen kaatui saatuaan luodin vatsaansa. Aaltosen tehtävä ei selviä asiakirjoista, mutta hän on todennäköisesti ollut osaston adjutantti tai lähettiupseeri. 130

Kadetti, reservin luutnantti Pekka Kolehmainen, 25.kadk, 2046

Luutnantti Paul Seger, 23.kadk, 1763

Joukkueen johtaja, 1.K/KevOs9 (8.D/IV AK) Kaatui Ylä-Urpala, Vaalimaa, Virolahti 29.6.1941

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv46/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Rautalampi, Konnevesi 2.7.1941

Kevyt Osasto 9:n 1. komppanian puolijoukkueen suuruinen partio ylitti rajan 29.6.41 aamulla Vaalimaalla tehtävänään tiedustella ja miehittää kaksi kilometriä rajan takana oleva Ylä-Urpalan kylä. Saavuttuaan kyläaukean laitaan kello 0745 partion johtajana toiminut kadetti Kolehmainen jätti partion odottamaan ja lähti yksin eteenpäin. Hetken kuluttua kuului pistoolin laukauksia, johon vastattiin kiivalla kivääritulella. Kun Kolehmaista ei kuulunut takaisin, partio päätti vetäytyä. Kolehmaisen ruumis löytyi viikon kuluttua suomalaisten vallattua kylän. 127

Luutnantti Seger oli 2.7.41 kello 1710 suorittamassa koelentoa Iljushin VP-14:llä, kun se 7 500 metrin korkeudessa meni syöksykierteeseen. Seger hyppäsi koneesta laskuvarjolla, mutta ei päässyt Rautalampeen pudottuaan vapautumaan laskuvarjostaan, vaan hukkui. 131 Luutnantti Aimo Mäkinen 20.kadk, 1464 Patteristoupseeri, II/KTR15 (2.D/II AK) Kaatui Iijärvi, Parikka, Uukuniemi 3.7.1941

Kapteeni Yrjö Hokkanen, 14.kadk, 848

Kenttätykistörykmentti 15:n II Patteriston siirtyessä uusiin tuliasemiin 3.7.41 Parikan länsipuoliseen maastoon luutnantti Mäkinen joutui iltapäivällä maastontiedustelua suorittaessaan vihollisen partion yllättämäksi ja kaatui luodin osumista rintaan ja päähän. Hänen ruumiinsa jäi hetkeksi kentälle, mutta saatiin takaisin seuraavana yönä. 132

Osaston komentaja, KevOs6 (2.D/II AK) Kaatui Sikopohja, Parikka, Uukuniemi 1.7.1941 Edullisempien hyökkäysasemien hankkimiseksi 2. Divisioona ylitti rajan kesä – heinäkuun vaihteessa -41 tavoitteena Tyrjä – Parikka – tasa. Kevyt Osasto 6:n edetessä 1.7. kello 2215 Parikan pohjoispuolitse kulkenutta metsätietä pitkin kohti Sikopohjan kylää, osaston komentoryhmä joutui peltoaukealla kahden vihollisen yllättämäksi. Lyhyessä tulitaistelussa kapteeni Hokkanen kaatui rintaan osuneesta luodista. 128

Luutnantti Tauno Korhonen, 23.kadk, 1716 Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR10 (14.D) Kaatui Verkkolampi, Repola 3.7.1941 Osasto Partinen, vahvennettu Jalkaväkirykmentti 10:n II Pataljoona, suoritti aktiivista partiointia jo muutama vuorokautta ennen varsinaisen hyökkäyksen alkua 3.7.41 illalla. Luutnantti Korhosen toimiessa osaston vanhimpana, rykmentin 5. komppanian yksi joukkue sekä pataljoonan sissijoukkue ylittivät rajan Verkkolammella 3.7. iltapäivällä. Osasto kohtasi vihollisen asemat noin kello 1800, jolloin niitä vallatessa Korhonen kaatui saatuaan konekiväärin sarjasta luodin osuman päähänsä. Vihollisen tehdessä vastahyökkäyksen ei kaatuneita saatu kiivaan tulen alla noudettua pois, ja Korhosen ruumis jäi kentälle. 133

Kadetti, reservin vänrikki Pentti Juntunen, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 4.K/II/JR28 (2.D/II AK) Kaatui Kivimäki, Parikka, Uukuniemi 1./2.7.1941 Edullisempien hyökkäysasemien hankkimiseksi 2. Divisioona ylitti rajan kesä – heinäkuun vaihteessa -41 tavoitteena Tyrjä – Parikka – tasa. Jalkaväkirykmentti 28:n II Pataljoona hyökkäsi kohti Kivimäen kylää 1.7. kello 2045 sen 4. komppanian kiertäessä vasemmalta metsää myöten vihollisen selustaan. Kiivaan taistelun jälkeen Kivimäki saatiin vallattua 2.7. kello 0330, mutta kadetti Juntunen kaatui yön taisteluissa. 129

JATKOSOTA

Luutnantti Eino Saari, 24.kadk, 1933

hyökkäys pysähtyi vihollisen voimakkaaseen tuleen ja pataljoona vetäytyi takaisin lähtöasemiin aamulla. Kadetti Salven haavoittui kello 0930 Harparskogissa tarkka-ampujan luodista ja kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 138

Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR18 (14.D) Kaatui Verkkolampi, Repola 3.7.1941 Osasto Partinen, johon Kenttätykistörykmentti 18:n 3. patteri kuului, ylitti rajan myöhään illalla 3.7.41 Verkkolammen alueella joutuen heti rajan toisella puolella vihollisen miinoitteisiin. Tällöin luutnantti Saari kaatui astuttuaan miinaan. 134

Luutnantti Rudolf Wendelin, 22.kadk, 1679 Patterin päällikkö, RsPsto2 (PM) Kaatui Korpiselkä, Korpiselkä 10.7.1941

Luutnantti Yrjö Mononen, 23.kadk, 1733

Karjalan Armeijan yleishyökkäys alkoi 10.7.41 illalla, mutta 5. Divisioona hyökkäsi Jalkaväkirykmentti 23:lla jo 9./10.7. keskiyöllä Korpiselässä vallatakseen Ristikankaan tienhaaran ja sulkeakseen vihollisen perääntymistien. Ylijohdon tykistöön kuulunut Raskas Patteristo 2 alistettiin hyökkäystä varten divisioonan käyttöön. Tulivalmistelun viimeisillä minuuteilla kello 0004 luutnantti Wendelin kaatui tulenjohtopaikalleen Syrjävaarassa saatuaan tykistökeskityksessä sirpaleen vatsaansa. 139

Komppanian päällikkö, KrhK/JR10 (14.D) Kaatui Tuulivaara, Tuulijärvi, Repola 4.7.1941 Jalkaväkirykmentti 10:n I Pataljoona ylitti rajan 4.7.41 aamulla Tuulivaaran suunnassa edeten hitaasti vihollisen varmistuksen vuoksi. Pataljoonan eteneminen pysähtyi voimakkaaseen vastarintaan Särkijärven – Suopohjanlahden kannakselle viisi kilometriä ennen Tuulivaaran kylää. Pataljoonan aloittaessa uuden hyökkäyksen kello 1935 tulenjohtajana toiminut luutnantti Mononen lähti etenemään jalkaväen mukana, jolloin hän kaatui vihollisen konekiväärisarjasta. 135

Luutnantti Veikko Kallio, 20.kadk, 1485 Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv6 Kaatui Horsön, Hankoniemi 10.7.1941

Kadetti, reservin vänrikki Pentti Myllys, 26.kadk, -

Luutnantti Kallion johtama kahden Polikarpov I-153:n partio oli 10.7.41 aamulla tiedustelulennolla Hangon alueella, kun kello 0850 noin kuusi kilometriä Hangon pohjoispuolella partio kohtasi kaksi vihollishävittäjää. Syntyneessä taistelussa Kallion IT-14 ammuttiin tuleen ja se syöksyi metsään Horsön saareen. 140

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Pontseljoki, Sohjana, Kiestinki 6.7.1941 Kadetti Myllyksen joukkue eteni Jalkaväkirykmentti 53:n 2. komppanian kärkivarmistuksena Pontseljoen – Korpijärven kannaksella 6.7.41, kun se noin kello 2000 törmäsi vihollisen etuvartioon kilometri joen eteläpuolella. Syntyneessä taistelussa Myllys kaatui saatuaan luodin osuman päähänsä. 136

Luutnantti Erkki Hytti, 23.kadk, 1605 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv12 Katosi Tervajoki, Suistamo 10.7.1941

Luutnantti Holger Suormala, 21.kadk, 1546

Luutnantti Hytti lähti Joensuusta Curtiss CU-507:lla 10.7.41 kello 1045 suorittamaan tiedustelua Karjalan Armeijan etenemissuunnassa Syskyjärven – Koirinojan alueelle. Koneesta ei tämän jälkeen tehty havaintoja ja vasta vuonna 1943 löydettiin Hytin koneen jäännökset Tervajoelta ja sen läheisyydestä merkitsemätön hautakumpu. 141

Komppanian päällikkö, PPK/JR11 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Vuonninen, Uhtua 8.7.1941 Osasto Fossi eteni Vuokkiniemestä Vuonniseen saavuttaen purolinjan kolme kilometriä kylän eteläpuolella 7.7.41 ja tunkeutui seuraavana päivänä kylään. Luutnantti Suormala, osastoon kuuluneen Jalkaväkirykmentti 11 erillisen polkupyöräkomppanian päällikkö, kaatui konekiväärin sarjasta kylästä käydyssä taistelussa. 137

Kadetti, reservin vänrikki Reino Puhtimäki, 25.kadk, 2117 Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR58 (19.D/VII AK/KarA) Kaatui Luukkola, Niinisyrjä, Kitee 10.7.1941

Kadetti, reservin vänrikki Kaj Salven, 26.kadk, -

Jalkaväkirykmentti 58:n I Pataljoona ylitti valtakunnan rajan Kiteenlahdessa 10.7.41. Juuri ennen Luukkolaa pataljoona kohtasi voimakkaasti miinoitetun murroksen ja sen takana vihollisen asemat. Pataljoona tunkeutui kello 2000 murrokseen räjäytetyn aukon läpi voimakkaan vihollisen tulen alla kärsien suuret tappiot miinoitteissa ja vihollistulessa. Kadetti Puhtimäki kaatui miinoitteessa ruumiin silpoutuessa pahasti. 142

Joukkueen varajohtaja (?), JääkJ/I/JR55 (17.D/Hangon Ryhmä/Meriv) Haavoittui Harparskog, Hankoniemi 8.7.1941, kuoli 38.KS 9.7.1941 Jalkaväkirykmentti 55:n I Pataljoona yritti yöllä 7./8.7.41 tunkeutua Harparskogin alueella eteenpäin ja oikaista rintamalinjaa. Iskuosaston

JATKOSOTA

Luutnantti Risto Saratie, 23.kadk, 1760

Luutnantti Paavo Hynynen, 24.kadk, 1816

Patterin päällikkö, 1.Ptri/I/KTR2 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Rillinkisuo, Pälkjärvi, Kitee 10.7.1941

Joukkueen johtaja, KevOs3 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Kieristelmävaara, Salla 11.7.1941

Jalkaväkirykmentti 30 aloitti etenemisen Värtsilästä kaakkoon kohti Jänisjärveä 10.7.41 ylittäen valtakunnan rajan kello 1800. Rykmentin III Pataljoona eteni Rillinkisuon koillispuolella sen liikkeen pysähtyessä suon kaakkoiskärjessä vihollisen murrokseen ja kiivaaseen tuleen. Luutnantti Saratie, joka eteni tulenjohtueensa kanssa etulinjassa 7. komppanian mukana, kaatui tulenjohtopaikalleen kello 2215 saatuaan luodin osuman ohimoonsa. 143

Saksalaisen 169. Divisioonan hyökätessä 9.7.41 lännestä Kairalan kapeikkoon, 6. Divisioona sai tehtävän hyökätä osalla voimistaan etelästä Killuntaivaaran alueelta vihollisen selustaan ja katkaista sen perääntymistie. Tehtävän sai Jalkaväkirykmentti 12, jolla oli käytössään omat I ja II Pataljoona sekä Kevyt Osasto 3. Joukot etenivät 10.7. aamuyön kuluessa Kieristelmävaaraan ja katkaisivat sen pohjoispuolella maantien ja rautatien. Vihollinen aloitti iltapäivällä vastahyökkäykset ja rykmentti oli pakotettu vetäytymään takaisin lähtöasemiin seuraavan yön aikana. Vetäytymisen aikana luutnantti Hynynen kaatui. 144 Luutnantti Heikki Risku, 24.kadk, 1924 Komppanian päällikkö, 1.KKK/I/JR12 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Kieristelmävaara, Salla 11.7.1941 Saksalaisen 169. Divisioonan hyökätessä 9.7.41 lännestä Kairalan kapeikkoon, 6. Divisioona sai tehtävän hyökätä osalla voimistaan etelästä Killuntaivaaran alueelta vihollisen selustaan ja katkaista sen perääntymistie. Tehtävän sai Jalkaväkirykmentti 12, jolla oli käytössään omat I ja II Pataljoona sekä Kevyt Osasto 3. Joukot etenivät 10.7. aamuyön kuluessa Kieristelmävaaraan ja katkaisivat sen pohjoispuolella maantien ja rautatien. Vihollinen aloitti iltapäivällä vastahyökkäykset ja rykmentti oli pakotettu vetäytymään takaisin lähtöasemiin seuraavan yön aikana. Vetäytymisen aikana luutnantti Risku jäi haavoittuneena vihollisen käsiin. Hänen ruumiinsa löytyi myöhemmin suomalaisten saadessa Kieristelmävaaran haltuunsa. 145 Luutnantti Lauri Norvio, 24.kadk, 1898 Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR54 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Haavoittui Vuorikylä, Alakurtti, Salla, 11.7.1941, kuoli 32.SotaS Oulu 12.8.1941 Saksalaisen 169. Divisioonan hyökätessä 9.7.41 lännestä Kairalan kapeikkoon, 6. Divisioona katkaisi Kuolajärven – Vuorikylän maantien. Jalkaväkirykmentti 54:n III Pataljoona siirtyi Vuorijärven länsipäähän tehtävänään estää vihollisen pääsy tien suunnassa länteen. Vihollinen yritti 10.7. aamusta alkaen useaan otteeseen avata tien hyökkäysvaunujen ja heittimistön tukemana, mutta hyökkäykset torjuttiin. 11.7. kello 0430 alkanut hyökkäys torjuttiin niin ikään pataljoonan reservinä olleen 9. komppanian vastaiskulla, mutta luutnantti Norvio haavoittui vaikeasti heittimistön tulessa ja kuoli kuukauden kuluttua sotasairaalassa. Norvion veli, luutnantti, SS-Obersturmführer Viljo Norvio (21.kadk) kaatui 19.11.41. 146

Jalkaväkirykmentti 58:n I pataljoona joutui 10.7.1941 Luukkolan kylään hyökätessään vihollisen miinoitteisiin sekä sen tulen alle kärsien suuret tappiot, mm. kadetti Puhtimäen (25.kadk) kaatuessa miinoitteessa. Murtokohta kuvattuna jatkosodan aikana vihollisen asemista vasten pataljoonan hyökkäysuuntaa. (SA-kuva). JATKOSOTA

JATKOSOTA

Luutnantti Timo Kanto, 19.kadk, 1320

Luutnantti Osmo Helske, 24.kadk, 1804

Komppanian päällikkö, 2.K/JP4/1.JPr (VI AK/KarA) Kaatui Kokkari, Tolvajärvi, Korpiselkä 11.7.1941

Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR37 (19.D/VII AK/KarA) Kaatui Kuivalainen, Jaakkima, Kitee 13.7.1941

1. Jääkäriprikaatin edetessä 11.7.41 Tolvajärven suuntaan, sen kärkenä etenevä Jääkäripataljoona 4 törmäsi vihollisen asemiin Kokkarin länsipuolisella purolinjalla. Luutnantti Kannon 2. komppania koukkasi vihollisen selustaan kylän eteläpuolelta. Juuri ennen puoltayötä 11./12.7., komppanian edetessä maastossa, kärkijoukkueen takana kulkenut Kanto poikkesi molempien lähettiensä kanssa jostain syystä uralta joutuen vihollisen tuliylläkön kohteeksi. Kanto sai pikakiväärisarjan rintaansa kaatuen välittömästi. 147

Divisioonan pääosien hyökätessä Niinisyrjään, Jalkaväkirykmentti 37:n II Pataljoona hyökkäsi Jaakkiman kylään 12.7.41. Ensimmäisen yrityksen epäonnistuttua se uusittiin seuraavana päivänä, jolloin pataljoonan 4. komppania sai tehtäväkseen vallata vahvasti linnoitetun Kuivalaisen kukkulan puolitoista kilometriä kylän luoteispuolella. Hyökkäys alkoi kello 1800 luutnantti Helskeen edetessä komppaniansa kärjessä. Kukkula saatiin vallattua, mutta komppania menetti vihollisen voimakkaassa konekivääri- ja kranaatinheitintulessa kaatuneina ja haavoittuneina 80 miestä, Helskeen kaatuessa kukkulan huipulla kranaatin sirpaleista. 151

Luutnantti Aarne Puustinen, 23.kadk, 1748

Luutnantti Mauri Kirjavainen, 24.kadk, 1843

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR52 (14.D) Kaatui Omelia, Repola 12.7.1941

Joukkueen johtaja, 1.KKK/I/JR9 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Sorjosenmäki, Kirkkolahti, Jänisjärvi, Ruskeala 13.7.1941

Vallattuaan 8.7.41 Repolan 14. Divisioona jatkoi hyökkäystään Rukajärven suuntaan. Koska se ei päässyt eteenpäin Virran kylän kapeikossa, vahvennettu Jalkaväkirykmentti 52:n I Pataljoona kuljetettiin Lieksanjärven yli 11./12.7. yöllä tehtävänään katkaista Omelian itäpuolella kulkeva Repolan – Rukajärven tie ja vihollisen selustayhteys. Pataljoonan kärkenä edennyt luutnantti Puustisen 2. komppania sai katkaistua tien 12.7. kello 2030 pisteessä 198,2, noin seitsemän kilometriä kylän itäpuolella. Puustisen ylittäessä tietä kärkijoukkueen kanssa vihollinen avasi tien toiselta puolen tulen, jolloin hän kaatui konepistoolin sarjasta. 148

Jalkaväkirykmentti 9:n I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.41. Seuraavana päivänä vihollinen teki rajun vastahyökkäyksen ja onnistui iltapäivällä valtaamaan aluetta hallitsevan Sorjosenmäen. Saman päivän iltana pataljoona löi vihollisen pois mäeltä, mutta luutnantti Kirjavainen kaatui vihollisen ampuessa kello 2100 mäelle tykistökeskityksen. 152 Luutnantti Uuno Nissinen, 23.kadk, 1739 Joukkueen johtaja, KrhJ/JP3/1.JPr (VI AK/KarA) Kaatui Jalonvaara, Jänisjärvi, Suistamo 13.7.1941

Luutnantti Ingmar von Behr, 24.kadk, 1788

Jääkäripataljoona 3:n hyökätessä Jalonvaaran kylään 13.7.41, vihollinen teki kello 2215 voimakkaan tykistökeskityksen pataljoonan komentopaikkaan kylän itäreunassa. Luutnantti Nissinen oli pataljoonan komentoportaan mukana ja todennäköisesti haavoittui tässä keskityksessä kuollen matkalla joukkosidontapaikalle. 153

Tähystäjä, 2.Ltue/LeLv42/LeR4 Kaatui Syvärin luostari, Lotinapelto 13.7.1941 Blenheim BL-134 oli luutnantti von Behr tähystäjänään tiedustelulennolla Lotinanpellon suunnalla 13.7.41 aamulla kadoten tuntemattomalla tavalla. Syyskuussa 1942 koneen kappaleita löydettiin Syvärin luostarin lähistöltä ja koko miehistön voitiin todeta saaneen surmansa. 149

Kapteeni Soini Murtonen, 14.kadk, 863 Komppanian päällikkö, 2.KKK/II/JR43 (10.D/IV AK) Kaatui Haukkavuori, Nuijamaa 14.7.1941

Luutnantti Esko Raevaara, 21.kadk, 1572 Patteristoupseeri, I/KTR4 (11.D/VI AK/KarA) Kaatui Laaja, Soanlahti 13.7.1941

Uusien etuvartioasemien valtaamista varten Jalkaväkirykmentti 43:n II Pataljoona ylitti valtakunnan rajan 12.7.41 illalla vallaten Kummainvuoren noin kolme kilometriä Nuijamaasta kaakkoon. Vihollinen aloitti 13./14.7. välisenä yönä vastahyökkäyksen, jolloin Haukkavuoren rinteellä olleeseen konekiväärikomppanian komentopaikkaan tuli kello 0030 kranaatin täysosuma ja kapteeni Murtonen kaatui sirpaleen osumasta päähän. 154

Nopean etenemisen vuoksi 11. Divisioonan tilannekuva etulinjan kulusta oli epäselvä. Divisioonan tykistön upseereiden suorittaessa 13.7.41 kello 1000 tuliasematiedustelua kahdella autolla he joutuivat Laajan peltoaukeitten länsireunassa vihollisen tuliylläkköön. Luutnantti Raevaara sekä kolme muuta upseeria kaatuivat konekivääritulessa. 150 Raevaaran veli, kapteeni Raimo Raevaara (22.kadk), kaatui 14.11.43. JATKOSOTA

JATKOSOTA

Kadetti, reservin vänrikki Esa Rönkkö, 25.kadk, 2129

Luutnantti Heikki Haapalainen, 24.kadk, 1796

Tulenjohtaja, 2.Ptri/RsPsto16 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Vuonninen, Uhtua 14.7.1941

Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR5 (4.D/IVAK) Kuoli oman vartiomiehen ampumana Vanhatimperi, Häsälä, Ylämaa 17.7.1941

Osasto Malm (vahvennettu Jalkaväkirykmentti 11) hyökkäsi Vuonnisen kylästä Uhtuan suuntaan aamuyöstä 14.7.41 ylittäen Vuonnisjoen tien pohjoispuolella tykistövalmistelun tukemana. Osasto törmäsi joen toisella puolella vahvasti varustettuihin vihollisasemiin ja kadetti Rönkkö, joka seurasi tulenjohtueensa kanssa jalkaväkeä, kaatui kello 0400 astuttuaan miinaan. 155

Luutnantti Haapalainen oli 16./17.7.41 heti puolenyön jälkeen tarkastamassa taistelulähettinsä kanssa etulinjaa Vanhatimperin aukean reunassa, kun he tuntemattomasta syystä menivät linjojen etupuolelle ja joutuivat oman vartiomiehen ampumaksi. 159 Luutnantti Allan Gummerus, 9.kadk, 526

Kapteeni Sulo Marttinen, 8.kadk, 468

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR8 (11.D/VI AK/KarA) Kaatui Läskelä, Harlu 18.7.1941

Pataljoonan komentaja, I/JR9 (7.D/VII AK/KarA) Haavoittui Immonen, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941, kuoli 28.KS 17.7.1941

11. Divisioona oli kiertänyt Jänisjärven ja saavutti 16./17.7.41 idästä päin Jänisjoen tasan, jonka länsipuolelle vihollinen oli jäänyt mottiin. Luutnantti Gummerus oli 18.7. kello 1700 Läskelän rautatiesillan maastossa joukkueen johtajiensa kanssa maastontiedustelussa ja suunnitellun ylimenon käskynannossa, kun vihollisen tarkka-ampuja osui häntä rintaan. 160 Gummeruksen viimeiset sanat olivat ”Pojat nyt taisi sattua. Meniköhän sydämeen? Eikö sydän ole tällä puolella? Sydän on tällä puolella.” Tapahtumaa todisti vierestä alikersantti Väinö Linna.

Vahvennettu Jalkaväkirykmentti 9 hyökkäsi illalla 15.7.41 kohti Jänisjärven – Vahvajärven välistä kannasta. Kapteeni Marttisen I Pataljoona eteni Immosten aukealle ilman varmistusta ja sulloutuneena, jolloin vihollinen päästi sen aukean puoliväliin ja avasi tuliylläkön noin kello 2320. Taistelut aukealla jatkuivat kiivaina koko yön ja aamun aina kello 0900 saakka. Kapteeni Marttinen haavoittui aamuyöllä noin kello 0300 vaikeasti ylävartaloon ja kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 156

Luutnantti Oiva Kojo, 21.kadk, 1518

Luutnantti Lalli Nikkilä, 23.kadk, 1738

Komppanian päällikkö, KKK/JP2/1.JPr (VI AK/KarA) Haavoittui Kohtaselkä, Palalahti, Tulemajärvi 19.7.1941, kuoli 21.KSOs 26.7.1941

Joukkueen johtaja, KrhJ/I/JR9 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Immonen, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941

1. Jääkäriprikaatin edetessä Salmiin, taisteluosasto Järvinen, jonka osana Jääkäripataljoona 2 toimi, suunnattiin 17.7.41 Käsnäselän ja edelleen Tulemajärven suuntaan. Pataljoona eteni 19.7. aamulla Tulemajärven lounaisrantaa Palalahteen ja hyökkäsi kello 1030 Kohtaselän mäelle, luutnantti Kojon edetessä yhden joukkueensa mukana kärkikomppanian perässä. Vihollinen oli kaivautuneena edulliseen maastoon ja pataljoona joutui vetäytymään takaisin vihollisen tulituksen alla. Tällöin Kojon taskussa ollut munakäsikranaatti räjähti luodin osumasta ruhjoen pahasti Kojon lonkan ja vatsan. Kojo kuoli viikkoa myöhemmin kenttäsairaalassa haavoihinsa. 161

Vahvennettu Jalkaväkirykmentti 9 hyökkäsi illalla 15.7.41 kohti Jänisjärven – Vahvajärven välistä kannasta. Rykmentin I Pataljoona eteni Immosten aukealle ilman varmistusta ja sulloutuneena, jolloin vihollinen päästi sen aukean puoliväliin ja avasi tuliylläkön noin kello 2320. Taistelut aukealla jatkuivat kiivaina koko yön ja aamun aina kello 0900 saakka. Tulenjohtajana toiminut luutnantti Nikkilä haavoittui kello 0410 vaikeasti vatsaan ja kuoli joukkosidontapaikalla. 157 Luutnantti Viljo Kekäläinen, 23.kadk, 1712 Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 7.K/III/JR9 (7.D/VII AK/ KarA) Kaatui Kirkkolahti, Jänisjärvi, Ruskeala 16.7.1941

Luutnantti Pentti Vainio, 18.kadk, 1251 Komppanian päällikkö, 3.K/JP3/1.JPr (VI AK/KarA) Kaatui Salmi, Salmi 19.7.1941

Jalkaväkirykmentti 9:n III Pataljoonan ollessa levossa Kirkkolahdella 16.7.41, pommittivat vihollisen pommikoneet kello 1600 sen ryhmitysaluetta, jolloin 7. komppanian päällikön sijaisena toiminut luutnantti Kekäläinen kaatui. 158

JATKOSOTA

Jääkäripataljoona 3:sta erillään toiminut luutnantti Vainion johtama panssariautojoukkueella ja tykkikomppanialla vahvennettu 3. komppania (Osasto Vainio) eteni pohjoisesta Käsnäselän ja Orusjärven kautta 18.7.41 illalla Salmin kylän itäreunaan, mutta joutui vahvan vihollisen JATKOSOTA

Kadetti, reservin vänrikki Pentti Hallakorpi, 25.kadk, 2004

edessä vetäytymään kolme kilometriä takaisinpäin. Seuraavana aamuna osasto yhtyi 5. Divisioonan yleishyökkäykseen kylää vastaan vallaten puolenpäivän aikaan uudelleen Salmin itäpuolisen tienhaaran ja sen läheisen maaston, mutta Vainio kaatui taistelussa. 162 Vainio ylennettiin kuolemansa jälkeen kapteeniksi 4.8.41 Ylipäällikön päiväkäskyllä 8/41.

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv42/LeR4 Kaatui Pisi, Mäkriä 21.7.1941 Kadetti Hallakorven ohjaama Blenheim BL-141 katosi 21.7.41 aamulla tiedustelulennolla Aunuksen - Lotinanpellon suunnalla. Koneen hylky sekä Hallakorven ja tähystäjän haudat löydettiin joulukuussa -41 neljä kilometriä Pisin kylästä. 165

Luutnantti Olli Sairanen, 24.kadk, 1934 Komppanian päällikkö, 7.K/III/JR37 (19.D/VII AK/KarA) Haavoittui Immola, Särkisyrjä, Ruskeala 19.7.1941, kuoli 2.KS 22.7.1941

Luutnantti Kyösti Sikiö, 24.kadk, 1949 Ohjaaja, 3.Ltue/LeLv12 Katosi Näätäoja, Suistamo 21.7.1941

Kierrettyään Vahvajärven 7. Divisioonalle alistettu Jalkaväkirykmentti 37 eteni järven eteläpuolitse länteen, sen III Pataljoonan hyökätessä 19.7.41 illalla Särkisyrjän kylään. 7. komppania saapui kello 2200 kylän itäreunaan ja oli ylittämässä Immolan peltoaukeaa, kun vihollinen avasi sitä vastaan konekivääritulen. Yksi joukkueen johtajista kaatui ja muut komppanian upseerit, mukana luutnantti Sairanen, haavoittuivat. Sairanen kuoli kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 163

Luutnantti Sikiön ohjaama Fokker FK-100 oli 21.7.41 heti puolenpäivän jälkeen pommittamassa Paperon ja Näätäojan välisellä rataosuudella havaittua panssarijunaa. Todennäköisesti kone sai täysosuman vihollisen ilmatorjuntatulesta, sillä sen nähtiin räjähtävän ilmassa välittömästi suoritettuaan pommitussyöksyn. Toisen miehistön jäsenen nähtiin hyppäävän laskuvarjolla, mutta kummankaan kohtalosta ei ole saatu jälkeenpäin mitään tietoa. 166

Luutnantti Leonid Karjalainen, 24.kadk, 1833

Luutnantti Juha Muttonen, 22.kadk, 1637

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR37 (19.D/VII AK/KarA) Haavoittui Kokkomäki, Ruskeala 20.7.1941, kuoli 2.KS 20.7.1941

Komppanian päällikkö, 8.K/III/JR9 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Rättimäki, Matkaselkä, Ruskeala 21.7.1941

Kierrettyään Vahvajärven 7. Divisioonalle alistettu Jalkaväkirykmentti 37 eteni järven eteläpuolitse länteen, sen I Pataljoonan hyökätessä 20.7.41 kello 0525 Kokkomäkeen. Hyökkäys tyrehtyi vihollisen voimakkaasti varustamista asemista kohdistamaan tuleen, ja kello 1020 luutnantti Karjalainen haavoittui vaikeasti kuollen matkalla kenttäsairaalaan. 164

Pohjoisesta kohti Ruskealaa hyökännyt Osasto Korvenheimo, jolle Jalkaväkirykmentti 9:n 8. komppania oli alistettu, törmäsi 21.7.41 vihollisen asemiin Matkaselän ja Ruskealan välisellä alueella. Komppania aloitti kello 1515 hyökkäyksen Rättimäkeen, jolloin heti taistelun alkuvaiheessa luutnantti Muttonen ensin haavoittui luodista ja kaatui heti perään kranaatin täysosumasta. 167 Luutnantti Lauri Porola, 24.kadk, 1912 Komppanian päällikkö, 1.KKK/I/JR11 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Haavoittui Pistojoki, Uhtua 21.7.1941, kuoli 24.KS 22.7.1941 Osasto Malmiin kuulunut Jalkaväkirykmentti 11:n I Pataljoona ylitti Pistojoen maantien ja Korpijärven välissä 21.7.41 kello 0400 vallaten vihollisen asemat ja saaden muodostettua sillanpään. Vihollisen tehdessä vastahyökkäyksen kello 1600 luutnantti Porola haavoittui luodin osumasta kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 168

Vihollinen yritti vallata 26.7.1941 Bengtskärin majakkasaaren Suomenlahden suulla. Kadetti, reservin vänrikki Paul Åsvik (15.mek) kaatui kuvan keskellä olevalle rantakalliolle johtaessaan tykkiveneiltä koottua maihinnousuosastoa. Saari kuvattuna koillisesta taistelun aikana. (Kuva Sotamuseo) JATKOSOTA

JATKOSOTA

Kapteeni Martti Iivarinen, 10.kadk, 600

Yleisesikuntamajuri Armas Lehtinen, 9.kadk, 545

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR30 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Rantala, Kirjavalahti, Sortavalan mlk 23.7.1941

Pataljoonan komentaja, PsJääkP/1.JPr (VI AK/KarA) Haavoittui Tuulos, Vitele 25.7.1941, kuoli 14.KS Salmi 26.7.1941

Läskelässä olleen Jalkaväkirykmentti 30:n 1. komppania otettiin 22.7.41 suoraan rykmentin johtoon ja lähetettiin kohti Kirjavalahtea keventämään pohjoisesta etenevää Jalkaväkirykmentti 9:ää vastaan kohdistuvaa vihollispainetta. Komppania sai viholliskosketuksen Kirjavalahden suulla 23.7. kello 1200, ja hyökkäsi luoteeseen rantatien suunnassa saavuttaen kello 1300 linjan Rantala – Leppäsenlampi, johon ryhmittyi puolustukseen. Hyökkäyksen aikana komppanian komentopaikka joutui vihollisen yllättämäksi ja kapteeni Iivarinen kaatui. Iivarisen ruumis jäi kolmeksi vuorokaudeksi kentälle, kunnes alue vallattiin takaisin. 169

1. Jääkäriprikaati saavutti Tuulosjoen 24.7.41 illalla Laatokan ja maantien välillä. Majuri Lehtinen oli seuraavana aamuna kello 0815 tarkastamassa Tuulosjoen varteen ryhmitetyn Panssarijääkäripataljoonansa asemia, kun vihollinen ampui vastarannalta suorasuuntaustykillä suomalaisten asemiin. Lehtinen haavoittui sirpaleista vaikeasti alaraajoihin ja menehtyi seuraavana päivänä Salmin kenttäsairaalassa. 173 Kadetti, reservin vänrikki Erkki Malmivainio, 25.kadk, 2091 Joukkueen johtaja, 6.KII/JR45 (8.D/IV AK) Kaatui Kallola, Ylämaa 25.7.1941

Kadetti, reservin luutnantti Onni Kukkonen, 25.kadk, 2055

Heinäkuun -41 aikana IV armeijakunta pyrki pitämään kosketuksen viholliseen aktiivisella tiedustelulla ja partioinnilla. Kadetti Malmivainion johtama partio eteni 25.7. kello 1730 Kallolan aukean itäreunaan. Vihollisen pikakivääripesäkkeestä avattiin tuli partiota vastaan, jolloin Malmivainio haavoittui vatsaan. Partio kantoi Malmivainion omille linjoille, mutta hän kuoli ennen sidontapaikalle pääsyä. 174

Joukkueen johtaja, 1.K/KevOs8 (1.D/VI AK/KarA) Kaatui Sorsaniemi, Lunkulansaari, Salmi 24.7.1941 5. Divisioonan vallattua Salmin 21.7.41, Kevyt Osasto 8 sai tehtäväkseen rannikon varmistamisen ja miehitti Lunkulansaaren ja Uuksalonpään. Vihollinen laskikin 24.7. aamuyöstä joukkoja maihin eri puolille Lunkulansaarta, jolloin Kevyt Osasto 8:n 1. komppania sai tehtävän lyödä Sorsanniemessä olevan vihollisen. Kello 1300 komppania saavutti tavoitteensa, mutta kiivaassa taistelussa kadetti Kukkonen kaatui. 170

Kadetti, reservin vänrikki Aarre Viljasalo, kadk 26, Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR7 (2.D/II AK) Kaatui Tarhamäki, Tyrjä, Parikkala 26.7.1941

Luutnantti Viljo Kinnunen, 9.kadk, 544

Jalkaväkirykmentti 7 eteni kesä-heinäkuun vaihteessa -41 noin kymmenen kilometriä rajan yli ryhmittyen puolustukseen Tyrjänjärven itäpuolelle. Vihollinen yritti 25./26.7. välisenä yönä vallata vajaan pataljoonan voimin rykmentin III Pataljoonan puolustaman Tarhamäen Tyrjässä. Kadetti Viljasalo kaatui yön taisteluissa. 175

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR16 (19.D/VII AK/KarA) Kaatui Vannisenmäki, Ruskeala 24.7.1941 Jalkaväkirykmentti 16:n 5. komppania hyökkäsi 24.7.41 kello 1500 Vannisenmäen kylän pohjoisreunaan tehtävänään puhdistaa siellä ollut pesäke. Taistelun aikana luutnantti Kinnunen sai osuman reiteensä konekiväärisarjasta ja kuoli verenvuotoon ennen kuin hänet saatiin joukkosidontapaikalle. 171

Kadetti, reservin vänrikki Paul Åsvik, 15.mek, Nuorempi upseeri, Tyv Uusimaa (VarmLv/RLaiv/Laiv/Meriv) Kaatui Bengtskär 26.7.1941

Luutnantti Matti Karhumaa, 21.kadk, 1514

Vihollinen hyökkäsi Bengtskärin saarelle 26.7.41 heti puolenyön jälkeen. Tykkiveneet Hämeenmaa ja Uusimaa sekä Vartiomoottorivene 13 saapuivat paikalle noin kello 0400 pitäen tykistöllään hyökkääjät matalana samalla, kun kumpikin tykkivene varusti kuuden miehen vahvuisen iskuryhmän. VMV 13 vei miehet lähelle saarta, josta ryhmät soutivat kello 0430 rantaan Bengtskärin koilliskulmassa ja nousivat maihin. Osaston johtajana toiminut kadetti Åsvik kaatui rantakalliolle, mahdollisesti majakassa olleiden ja lisäjoukkojen tulosta tietämättömien puolustajien ampumana. 176

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/1.JPr (VI AK/KarA) Haavoittui Tuulos, Vitele 25.7.1941, kuoli 14.KS Salmi 25.7.1941 1. Jääkäriprikaati saavutti Tuulosjoen 24.7.41 illalla jatkaen suoraan hyökkäystä ylimenolla Laatokan ja maantien välillä heti puolenyön jälkeen. Jääkäripataljoona 3:n 2. komppania siirtyi sillanpäähän kello 0100. Vihollisen vastus osoittautui odotettua voimakkaammaksi ja luutnantti Karhumaa haavoittui vaikeasti sillanpäässä aamun aikana ja kuoli samana päivänä kenttäsairaalassa. 172

JATKOSOTA

Kadetti, reservin vänrikki Onni Saari, 26.kadk, -

Majuri Jaakko Ahde, 6.kadk, 327

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR26 (12.D/IV AK) Haavoittui omassa miinoitteessa Valkealampi, Joutseno 29.7.1941, kuoli 8.SotaS Nastola 2.8.1941

Pataljoonan komentaja, II/JR6 (18.D/II AK) Haavoittui Ritamäki, Rautjärvi 31.7.1941, kuoli 54.SotaS Helsinki 14.8.1941

Kadetti Saari ilmoittautui Jalkaväkirykmentti 26:een yöllä 28./29.7.41 ja määrättiin edelleen 5. komppaniaan joukkueen johtajaksi. Matkalla joukkueensa luokse Saari eksyi joutuen omaan miinakenttään ja haavoittui vaikeasti. Saari kuoli neljä päivää myöhemmin sotasairaalassa verenmyrkytykseen. 177

Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoona hyökkäsi Ritamäkeen 31.7.41 kello 1200. Eteneminen pysähtyi pian vihollisen vahvasti varusteltujen asemien eteen ja sivustatuleen tappioiden kasvaessa nopeasti vihollisen tykistö- ja heitintulessa. Majuri Ahde tuli etulinjaan johtamaan pataljoonansa hyökkäystä, jolloin hän kello 1320 haavoittui vaikeasti luodin osumasta kuollen kahden viikon kuluttua sotasairaalassa. 181

Luutnantti Eino Erkkala, 23.kadk, 1691

Kadetti, reservin vänrikki Jorma Alppi, 25.kadk, 1989

Joukkueen johtaja, 7.K/II/JR57 (15.D/II AK) Kaatui Änkilänsalo, Pajari, Simpele 30.7.1941

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR7 (2.D/II AK) Kaatui Tyrjä, Parikkala 31.7.1941

Jalkaväkirykmentti 57:n 7. komppanian siirryttyä uusiin asemiin 30.7.41 Änkilänsalon länsipuolelle, luutnantti Erkkala jatkoi tiedustelua Pajarin tien suunnassa, pisteen 110 lounaispuolella, jolloin hän joutui vihollisen tuliylläkköön ja kaatui konekiväärisarjasta. 178

Jalkaväkirykmentti 7 aloitti Tyrjän valtauksen 31.7.41 puoliltapäivin hyökkäämällä kylään koillisesta. Rykmentin 2. komppania oli suoraan rykmentin komentajan johdossa tehtävänään koukata idästä ja Iilammen eteläpuolelta vihollisen selustaan ja katkaista sen vetäytymistie. Komppanian tullessa Iilammen ja lentokentän väliselle kuloaukealle, se joutui vihollisen heittimistön keskitykseen ja tykistön kranaateista tehtyyn miinoitteeseen. Keskityksessä suojaan heittäytyvä kadetti Alppi kaatui miinoituksessa. 182

Luutnantti Toivo Rauma, 24.kadk, 1917 Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Sohjana, Kiestinki 31.7.1941 Jalkaväkirykmentti 53:n 5. komppania ylitti Sohjanajoen viisi kilometriä Sohjanasta luoteeseen 30./31.7.41 puolenyön jälkeen. Etenemisen pysähtyessä kello 0315 vihollisen vastarintaan, luutnantti Rauma komensi komppaniansa komentoryhmän ketjuun ja liikkeelle, lähtien itse etenemään sen kanssa. Hän haavoittui kuitenkin heti vaikeasti kuollen haavoihinsa joukkosidontapaikalla. 179

Kadetti, reservin vänrikki Pentti Kosonen, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR6 (18.D/II AK) Kaatui Teerimäki, Rautjärvi 31.7.1941 Jalkaväkirykmentti 6:n I Pataljoona hyökkäsi rajan yli Vähikkälässä 31.7.41 puoliltapäivin tavoitteenaan Haukkavuoren – Haakanalan kannas. Pataljoona sai kosketuksen viholliseen Teerimäellä ja yritti kello 1300 – 1630 useita kertoja sisäänmurtoa, mutta kaikki yritykset tyrehtyivät vihollisen konekiväärituleen ja sitkeään puolustukseen. Kadetti Kosonen kaatui päivän taisteluissa hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 183

Kapteeni Lauri Peltoniemi, 16.kadk, 1126 Patteriston komentaja, II/KTR15 (2.D/II AK) Kaatui Vaskikumpu, Iijärvi, Jaakkima 31.7.1941 Jalkaväkirykmentti 48 aloitti 31.7.41 puoliltapäivin hyökkäyksen kohti Vaskikumpua. Hyökkäysvalmistelujen aikana kello 1150 kapteeni Peltoniemi, hyökkäystä tukeneen Kenttätykistörykmentti 15:n II Patteriston komentaja, kaatui kranaatinheittimistön keskityksessä. 180

JATKOSOTA

Elokuu 1941: Hyökkäys Karjalan Kannaksella alkaa elokuun ensimmäisenä päivänä. Viipuri vallataan ja vanha raja saavutetaan kuun lopussa. Laatokan luoteispuolella Sortavala vallataan kuun puolivälissä. Rukajärven suunnassa 14. Divisioona valtaa Ontrosenvaaran kuun puolivälissä. Divisioona J saavuttaa Kiestingin tasan elokuun alkupuolella ja sitoutuu kiivaisiin mottitaisteluihin Kapustnajan alueella. Saksalaisille alistettu 6. Divisioona saavuttaa Alakurtin kuun lopussa.

Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Kenraaliluutnantti Oesch tarkastaa joukot Torkkeli Knuutinpojan patsaalla. (SA-kuva).

JATKOSOTA

Kadetti, reservin luutnantti Risto Lehtinen, 25.kadk, 2072

Luutnantti Arthur Korpiroussi, 23.kadk, 1718

Komppanian päällikkö, 6.K/II/JR58 (19.D/VII AK/KarA) Kaatui Tirinmäki, Okanmäki, Leppäselkä, Sortavalan mlk 1.8.1941

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR7 (2.D/II AK) Haavoittui Tyrjä, Parikkala 3.8.1941, kuoli 19.SotaS Savonlinna 18.8.1941

Vihollinen aloitti 29.7.41 aamulla voimakkaan hyökkäyksen koko VII Armeijakunnan alueella Sortavalan luoteispuolella. Jalkaväkirykmentti 58:n lohkolla käytiin viikon verran kiivaita taisteluita Okanmäen ja Tirinmäen hallinnasta. Jalkaväkirykmentti 58:n 6. komppania lähetettiin 1.8. aamuyöllä tukemaan rykmentin I Pataljoonaa. Komppania törmäsi vihollisen asemiin kello 0850 Tirinmäen itäpuolella, jolloin kadetti Lehtinen kaatui. 184

Jalkaväkirykmentti 7 jatkoi Tyrjän motin tuhoamista 2./3.8.41 yöllä taistelujen jatkuessa koko yön ja seuraavan päivän vahvasti linnoittautunutta vihollista vastaan. Luutnantti Korpiroussin 5. komppanian edetessä Iilammen länsipuolella 3.8. iltapäivällä hän haavoittui kranaatinsirpaleista alaselkään ja kuoli haavoihinsa sotasairaalassa 18.8.41. 188 Luutnantti Martti Lahdenperä, 24.kadk, 1866

Luutnantti Anton Karmila, 22.kadk, 1616

Joukkueen johtaja, 3.K/I/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Kokkosalmi, Kiestinki 3.8.1941

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv6 Loukkaantui lento-onnettomuudessa Nummela, Vihti 2.8.1941, kuoli KSS 2.8.1941

Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona vietiin vesitse Tuoppajärven yli vihollisen selustaan Kokkosalmen ja Kiestingin väliin 30.7.–1.8.41. Pataljoona onnistui katkaisemaan Kokkosalmen – Kiestingin tien 3. komppanian varmistaessa Kokkosalmen suuntaan, mutta joutui 3.8. illalla vetäytymään pois tieltä Tuoppajärven rantaan vihollisen murtautuessa ulos motista. Luutnantti Lahdenperä kaatui illan taistelussa. 189

Luutnantti Karmilan ohjaama Tupolev VP-3 oli lähdössä 2.8.41 kello 0415 tiedustelulennolle Nummelan lentokentältä Viron rannikolle. Startissa koneen oikea moottori ei ottanut täysiä tehoja ja kone sakkasi metsään syttyen palamaan. Ohjaamoon juuttunut Karmila saatiin irrotettua ennen pommien räjähtämistä, mutta hän menehtyi vammoihinsa saman päivän aamulla Tilkassa. 185

Kapteeni Teemu Palo, 11.kadk, 654 Pataljoonan komentaja, II/JR15 (15.D/II AK) Kaatui Änkilänsalo, Simpele 5.8.1941

Kadetti, reservin vänrikki Juha Nyberg, 26.kadk, Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv30/LeR3 Kaatui Ormskär, Hanko 2.8.1941

Jalkaväkirykmentti 15 jatkoi 5.8.41 aamuvarhaisella hyökkäystään Änkilänsalosta eteenpäin. Kapteeni Palon komentaman II Pataljoonan lähestyessä puolitoista kilometriä Änkilänsalosta etelään olevaa pistettä 103, Pirunvuoren tukikohtaa, vihollisen vastarinta kasvoi ja pataljoonan hyökkäys oli pysähtymässä. Kapteeni Palo tuli itse etulinjaan ja yritti esimerkillään saada miehet liikkeelle, mutta kaatui sarjatuliaseen suihkun osumasta vatsaan. 190

Kadetti Nyberg oli 2.8.41 kello 0416 torjuntalennolla Fokker FR-126:lla Hangon länsipuolella, kun vihollisen I-16-hävittäjä pääsi yllättämään hänet. Nybergin kone syöksyi mereen Ormskärin lähellä hänen ruuminsa jäädessä kentälle. 186 Luutnantti Tauno Larjo, 18.kadk, 1240 Komppanian päällikkö, 1.K/KevOs7 (18.D/II AK) Kaatui Matikanlahti, Rautjärvi 2.8.1941 Vihollinen pääsi yllättämään luutnantti Larjon johtaman Kevyt Osasto 7:n 1. komppanian 2.8.41 kello 1555 heti rajan ylityksen jälkeen Matikanlahdella. Larjo haavoittui konekiväärin sarjasta, jäi vihollisen keskelle ja ampui itsensä. 187

JATKOSOTA

Kadetti, reservin vänrikki Veikko Jänkkä, 25.kadk, 1821 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv32/LeR3 Katosi Nuijamaanjärvi, Nuijamaa 5.8.1941 Kolmen Curtiss-koneen parvi oli 5.8.41 aamulla torjuntalennolle Nuijamaanjärven kaakkoispuolella. Parvi kohtasi kello 0900 kuusi I-153-konetta, jolloin syntyneessä taistelussa kadetti Jänkän CU-557 ammuttiin tuleen. Jänkän nähtiin hyppäävän laskuvarjolla ja putoavan kolme kilometriä vihollisen etulinjan taakse, mutta hänen kohtalostaan ei koskaan saatu lisää tietoja. 191 Kadetti, reservin luutnantti Viljo Savolainen, 25.kadk, 2152 Komppanian päällikkö, KKK/KevOs5 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Haavoittui Kiskisjärvi, Uhtua 5.8.1941, kuoli 24.KS Vuonninen 7.8.1941 Ryhmä F:n hyökkäys Uhtualle pysähtyi vihollisen asemien eteen Kiskisjärvien tasalle 1.8.41. Hyökkäystä jatkettiin muutaman päivän levon jälkeen, jolloin Osasto Fossi (vahvennettu Kevyt Osasto 5) hyökkäsi 5.8. kello 1700 Uhtuan tien suunnassa tavoitteena Kiskisjärvien välinen kannas. Osasto kärsi raskaat tappiot eikä päässyt eteenpäin, ja mm. tien pohjoispuolella jalkaväen mukana edennyt konekiväärikomppanian päällikkö, kadetti Savolainen haavoittui kello 1910 Munakukkulan ja Kiskisjärven välisessä maastossa vaikeasti vatsaan kuollen kahta päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 192 Luutnantti Heikki Vaarnamo, 21.kadk, 1550 Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR53 (Ryhmä J/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Kuolemankukkula, Kiestinki 5.8.1941 Ryhmä J:n eteneminen pysähtyi 4.8.41 noin viisi kilometriä Kiestingistä länteen olevan kukkulan 144,2 eli Kuolemankukkulan eteen. Ryhmä hyökkäsi seuraavana päivänä kello 1330 sille alistetun saksalaisen SS-Jalkaväkirykmentti 6:n ja sille puolestaan alistetun Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoonan hyökätessä tien eteläpuolella. Vahvoissa asemissa ollut vihollinen aiheutti pataljoonalle raskaat tappiot ja sen oli vetäydyttävä seitsemän tunnin taistelun jälkeen, luutnantti Vaarnamon kaatuessa taistelun aikana. 193 Luutnantti Reino Moilanen, 19.kadk, 1396

Tyrjän Iilammen luoteispään taistelualuetta kuvattuna kylän valtauksen jälkeen. 26.7. – 3.8.1941 käydyissä taisteluissa Tyrjän valtaamiseksi kaatuivat mm. kadetti Aarre Viljasalo (26.kadk), kadetti Jorma Alppi (25.kadk) ja luutnantti Arthur Korpiroussi (23.kadk). (SA-kuva).

Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv44/LeR4 Kaatui Ännikänniemi, Sortavalan mlk 7.8.1941 Luutnantti Moilasen ohjaama Blenheim BL-146 oli 7.8.41 myöhään illalla pommittamassa Lahdenpohjan satamassa olevia aluksia kadoten tuntemattomalla tavalla. Tuhoutuneen koneen jäännökset löydettiin myöhemmin Ännikänniemestä, noin 30 km Lahdenpohjan pohjoispuo-

JATKOSOTA

lelta. Koneen todettiin syöksyneen maahan joko vihollisen ilmatorjunnan vaurioittamana tai hävittäjien alasampumana ja kaikkien kolmen koneessa olleen saaneen surmansa. 194

kannakselle 7.8.41. Vihollinen suorittaessa häirintäammuntaa Säntämän kylän alueelle, yksi kranaatti räjähti 9.8. kello 1210 puussa pataljoonan komentoteltan kohdalla, jolloin yksi suuri sirpale leikkasi kapteeni Salinin käden olkanivelestä irti. Salin kuoli haavoihinsa sotasairaalassa 27.8.41. 198 Salin ylennettiin kuolinpäivänään annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 12/41 majuriksi takautuvasti päivämäärällä 17.8.41.

Kapteeni Eero Auvinen, 15.kadk, 968 Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR1 (10.D/II AK) Haavoittui Kaukolan kirkonkylä, Kaukola 8.8.1941, kuoli 8.SotaS Lahti 15.8.1941

Kadetti, reservin luutnantti Teppo Havu, 25.kadk, 2010 Joukkueen johtaja (?), 8.K/II/JR2 (10.D/II AK) Kaatui Hytinlahti, Unnonkoski, Räisälä 10.8.1941

Jalkaväkirykmentti 1:n 2. komppanian hyökätessä 8.8.41 Kaukolan kirkonkylään luoteesta, Kaukolankylän suunnasta, se sai kylän pohjoispuolisella tienristeysalueella vastaansa kiivaan vihollisen tulen. Heti hyökkäyksen alussa kello 0625 kapteeni Auvinen, joka eteni aivan etulinjassa, haavoittui vaikeasti reiteen räjähtävästä luodista kuollen haavoihinsa viikkoa myöhemmin. 195

II Armeijakunnan päävoimien keskittyessä Hiitolan alueen saarrostukseen, Osasto Särmä, johon kuuluivat Jalkaväkirykmentti 2:n II Pataljoona, Kevyet Osastot 12 ja 16 sekä kaksi patteristoa, koottiin Kaukolaan 9.8.41 ja suunnattiin seuraavana yönä etelään kohti Räisälää. Osasto kohtasi vahvan vihollisen kello 0500 Hytinlahden pohjoispuolella ja eteni taistellen Unnonkoski – Rautakopra – tasalle, johon hyökkäys pysähtyi kello 1300. Kadetti Havu oli tarkastamassa etulinjan tukikohtaa Kivikkomäellä, kun hän kaatui kello 1340 saaden tarkka-ampujan luodin rintaansa. 199

Kapteeni Yrjö Uimonen, 13.kadk, 829 Pataljoonan komentaja, III/JR11 (Ryhmä F/3.D/III AK/AOKN) Kaatui Kiskisjärvi, Uhtua 8.8.1941 Jalkaväkirykmentti 11 oli kiertänyt 31.7.41 alkaen Kiskisjärven pohjoispuolelta pyrkien saarrostamaan järvikannaksella olleen vihollisen, mutta hyökkäys pysähtyi 3.8. vihollisen vastahyökkäykseen. Kapteeni Uimonen, joka oli ottanut rykmentin III Pataljoonan komentajuuden koukkauksen alkaessa, haavoittui kuolettavasti vatsaan 8.8. kello 1050, kun järven pohjoispuolisella suolla ollut pataljoonan komentopaikka joutui vihollisen kranaatinheittimistön keskityksen kohteeksi. 196

Luutnantti Aulis Anttonen, 24.kadk, 1786 Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR52 (14.D) Haavoittui Kotsamalampi, Novinkajärvi, Ontrosenvaara, Rukajärvi 11.8.1941, kuoli 20.KS Iisalmi 11.8.1941 Jalkaväkirykmentti 52 pyrki katkaisemaan Ontrosenvaaran – Rukajärven maantien ylittämällä Tsirkka-Kemijoen 9.8.41 noin kymmenen kilometriä Ontrosenvaaran kylän eteläpuolella ja etenemällä tielle Novinkajärven kaakkoispuolisen maaston kautta. Maasto kuitenkin suosi puolustajaa ja eteneminen oli hidasta. Rykmentin 2. komppania hyökkäsi 11.8. aamusta Kotsamalammen koillispuolella vihollisen vahvasti varusteltua tukikohtaa vastaan, jolloin luutnantti Anttonen haavoittui vaikeasti pikakiväärin sarjasta kello 0830 ryömiessään vihollisasemia kohti. Hänet kuljetettiin lentokoneella Iisalmen kenttäsairaalaan, jossa hän menehtyi samana päivänä. 200

Majuri Werner Waherma, 8.kadk, 460 Pataljoonan komentaja, II/JR49 (15.D/II AK) Haavoittui Kilpola, Hiitola 8.8.1941, kuoli 4.SotaS Nummela 15.11.1941 Jalkaväkirykmentti 49 eteni 6.8.41 alkaen luoteesta kohti Hiitolan asemaa. Kilpolan kylän itäosissa 8.8. kello 1530 osui vihollisen panssarivaunun ampuma kranaatti majuri Waherman II Pataljoonan komentopaikalle. Waherma haavoittui vaikeasti sirpaleista kylkeen ja kuoli haavoihinsa sotasairaalassa kolme kuukautta myöhemmin. 197

Kadetti, reservin vänrikki Veikko Jousterä, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR2 (10.D/II AK) Kaatui Suurmäki, Kaarlahti, Kaukola 11.8.1941

Kapteeni Karl-Viktor Salin, 13.kadk, 807 Pataljoonan komentaja, II/JR22 (5.D/VI AK/KarA) Haavoittui Säntämä, Vitele 9.8.1941, kuoli 30.SotaS Jyväskylä 27.8.1941

Jalkaväkirykmentti 2 hyökkäsi Hiitolasta Käkisalmen rantatien suunnassa Kaarlahteen 10.8.41 alkaen. Seuraavana päivänä rykmentin 11. komppania hyökkäsi puoleltapäivin tykistövalmistelun jälkeen Kaarlahden koillispuolella olevalle Suurmäelle joutuen heti ankaran tulen alaiseksi. Kello 1400 vihollinen teki vastaiskun ja komppanian oli vetäydyttävä takaisin. Kadetti Jousterä kaatui hyökkäyksessä. 201

Vihollinen pyrki aktiivisesti murtoon Säntämän alueella elokuun -41 alusta. Kapteeni Salinin komentama Jalkaväkirykmentti 22:n II Pataljoona alistettiin Osasto Lagukselle ja se siirtyi etulinjaan Säntämän järvi-

JATKOSOTA

100

JATKOSOTA

101

Kadetti, reservin vänrikki Heikki Patomäki, 25.kadk, 2111

Kapteeni Yrjö Pitkänen, 11.kadk, 686

Lähettiupseeri, I/JR1 (10.D/II AK) Kaatui Kaarlahti, Kaukola 12.8.1941

Pataljoonan komentaja, III/JR15 (15.D/II AK) Kaatui Tiurala, Hiitola 15.8.1941

Jalkaväkirykmentti 1:n III Pataljoonan hyökkäys lännestä Kaarlahteen oli pysähtynyt 10.8.41 kylän länsireunaan, jolloin sen tilalle vaihdettiin rykmentin I Pataljoona. Pataljoona saikin vallattua Kaarlahden aseman seudun 11.8. ja jatkoi seuraavana aamuna hyökkäystä pohjoiseen. Kadetti Patomäki, pataljoonan lähettiupseeri, haavoittui kello 1430 vaikeasti kranaatin sirpaleista Kaarlahden pistoraiteen ja tien yhtymäkohdassa. 202

Jalkaväkirykmentti 15:n III Pataljoonan eteneminen oli pysähtynyt 13.8.41 Tiuralan länsipuolisten aukeiden reunaan. Kun hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa aamulla 15.8., aloitti vihollinen samaan aikaan vahvan tykistön ja kranaatinheittimistön tukemana vastaiskun. Kapteeni Pitkänen oli kello 0530 lähdössä komentopaikastaan etulinjaan valvomaan hyökkäysvalmisteluja, kun komentoteltan eteen tuli kranaatinheittimistön keskitys ja hän kaatui saatuaan sirpaleen osuman takaraivoonsa. 206

Kadetti, reservin luutnantti Niilo Kivi, 25.kadk, 2041

Majuri Lauri Kettunen, 8.kadk, 451

Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv42/LeR4 Kaatui Ontrosenvaara, Rukajärvi 13.8.1941

Huoltopäällikkö, DE (Div J/III AK/AOKN) Kaatui Kapustnajajoki, Kiestinki 15.8.1941

Kadetti Kiven ohjaama Blenheim BL-136 oli 13.8.41 puolenpäivän aikaan pommittamassa Ontajoen siltaa Rukajärven itäpuolella kadoten matkallaan. Koneen jäännökset ja Kiven ruumis löydettiin alueelta vasta kesäkuussa 1942, jolloin voitiin todeta koneen todennäköisesti räjähtäneen vihollisen ilmatorjuntatulessa ja syöksyneen Ontrosenvaaran maastoon koko miehistön saadessa surmansa. 203

Kapustnajajoen ja Jelovojejärven väliselle kannakselle edennyt Jalkaväkirykmentti 53 sai Divisioona J:ltä käskyn 14.8.41 katkaista kaikin keinoin Kiestingin – Louhen tie. Rykmentin hyökkäys käynnistyi illalla, mutta pysähtyi 300 metriä ennen tietä. Seuraavana päivänä rykmentti uudisti puolenpäivän jälkeen hyökkäyksen. Maantie saatiin katkaistua, jolloin divisioonan esikunnasta rykmentin huoltoa järjestämään saapunut majuri Kettunen lähti yhden kivääriryhmän kanssa tiedustelemaan vihollisen asemia maantien pohjoispuolella. Ryhmän ylittäessä metsäaukeaa noin kello 1700, sen toisella laidalla ollut panssarivaunu avasi tulen, jolloin Kettunen kaatui konekiväärisuihkusta. Kettusen ruumis jäi hetkeksi kentälle, josta se saatiin kuitenkin samana iltana noudettua pois. 207

Luutnantti Aatos Tervo, 22.kadk, 1672 Lentueen päällikkö, 3.Ltue/LeLv44/LeR4 Kaatui Kuninkaanristi, Vuokselan kylä, Vuoksela 14.8.1941 Luutnantti Tervon ohjaama Blenheim BL-116 oli 14.8.41 pommituslennolla Vuoksen alueella aamulla kello 0700, kun sen nähtiin syöksyvän palavana maahan Vuokselan kylän koillispuolelle Kuninkaanristin alueelle, todennäköisesti Pölläkkälän ilmatorjunnan alas ampumana, koko miehistön saadessa surmansa. 204

Luutnantti Väinö Loikkanen, 24.kadk, 1881 Komppanian päällikkö, 7.K/II/JR2 (10.D/II AK) Kaatui Kivipelto, Räisälä 16.8.1941

Kadetti, reservin kornetti Olli Harmola, 26.kadk, -

Vihollisen vastahyökkäyksen tultua torjutuksi Hytinlahdella 14./15.8.41, 10. Divisioona ryhtyi uuteen yritykseen Räisälän valtaamiseksi. Jalkaväkirykmentti 2:n II Pataljoona hyökkäsi 16.8.41 aamulla Unnunkoskelta Sutkenhovin kautta Kivipeltoon, jossa luutnantti Loikkanen kaatui kello 0600 vihollisen käsiaseiden tulituksessa. 208

Joukkueen johtaja, 8.K/III/JR43 (10.D/II AK) Kaatui Hytinlahti, Unnonkoski, Räisälä 14.8.1941 Jalkaväkirykmentti 43 siirrettiin 13.8.41 Hiitolasta Unnonkosken alueelle tarkoituksena saada Hytinlahden vesistölinjalle pysähtynyt hyökkäys Räisälään uudelleen käyntiin. Vihollinen aloitti kuitenkin seuraavana aamuna vastahyökkäyksen Hytinlahdella, jolloin rykmentti sitoutui sen torjuntaan. Rykmentin III Pataljoona suoritti päivän aikana ryhmitysalueeltaan Tekemälahdelta vastaiskun länteen Unnonkosken tien pohjoispuolitse vihollisen selustaan, jolloin kadetti Harmola kaatui päähän osuneesta luodista päätien itäpuolisessa maastossa. 205

JATKOSOTA

102

JATKOSOTA

103

Luutnantti Jorma Karri, 24.kadk, 1784 Komppanian päällikkö, 11.RajaK (Hangon Ryhmä/Meriv) Haavoittui Älmholmen, Hanko 16.8.1941, kuoli 1.KS Tenhola 16.8.1941 Hangon rintamalla käytiin loppukesällä ja syksyllä -41 useita lyhyitä mutta ankaria saaristotaisteluja. Heinäkuun puolivälissä venäläiset valtasivat Hangon pohjoispuolella Bromarvin lohkolla olleen Horsön saariryhmän. Luutnantti Karrin 11. Rajakomppania yritti ottaa takaisin saariryhmään kuuluvan Älmholmenin saaren 16.8. siinä onnistumatta omien joukkojen vähyyden ja vihollisen voimakkaan tulen vuoksi. Karri haavoittui taistelussa vaikeasti kranaatin sirpaleista oikeaan jalkaan ja käteen kuollen iltapäivällä Tenholan kenttäsairaalassa. 209 Kadetti, reservin vänrikki Kurt Anderzén, 25.kadk, 1990 Joukkueen johtaja, KrhK/JR13 (17.D) Kaatui Varoiselän kylä, Varloi, Vitele 16.8.1941 Jalkaväkirykmentti 13 saapui Hangon rintamalta Varloin pohjoispuolelle 12.8.41 ja alistettiin 5. Divisioonalle. Rykmentti hyökkäsi jo seuraavana päivänä kaakkoon ja valtasi 15.8. kuluessa Varoiselän kylän, johon ryhmittyi puolustukseen. Rykmentin kranaatinheitinkomppanian kevyen joukkueen johtaja, kadetti Anderzén kaatui seuraavana päivänä kello 1500 saatuaan tarkka-ampujan luodin rintaansa. Anderzénin veli, luutnantti Kaj Anderzén (26.kadk), kaatui 25.6.44. 210 Ratsumestari Teuvo Paananen, 14.kadk, 864 Osaston komentaja, KevOs6 (2.D/I AK) Kaatui Rautalahti, Lahdenpohja, Jaakkima 17.8.1941 Jalkaväkirykmentti 28:lle alistettu Kevyt Osasto 6 saavutti Sortavalan – Lahdenpohjan tien 16.8.41 ja jatkoi hyökkäystä seuraavana päivänä koilliseen tarkoituksena tuhota Rautalahden motti ja ajaa vihollinen Laatokan rantaan. Osaston ollessa kello 1700 hyökkäysasemissa Poikelusjärven – Ahvenjärven kannaksella vihollinen aloitti tykistökeskityksen sen asemiin. Ratsumestari Paananen saapui kello 1715 kärkikomppanian komentopaikalle ja oli juuri aloittamassa hyökkäyskäskyn antamista, kun yksi kranaatti räjähti puussa hänen vieressään ja hän kaatui sirpaleen osumasta päähän. 211 Kapteeni Selim Sutela, 14.kadk, 902 Pataljoonan komentaja, III/JR28 (2.D/I AK) Kaatui Rautalahti, Lahdenpohja, Jaakkima 17.8.1941 Divisioona J:n huoltopäällikkö, majuri Lauri Kettunen (8.kadk) kuvattuna Uhtualla ensimmäisenä sotapäivänä 26.6.1941. Kettunen kaatui Kapustnajajoella 14.8.1941. Hän oli valmistunut yleisesikuntaupseerikurssilta syksyllä 1939, mutta kaatui ennen yleisesikuntaupseerin arvon myöntämistä. (SA-kuva). JATKOSOTA

104

Vahvennettu Jalkaväkirykmentti 28 saavutti Sortavalan – Lahdenpohjan tien 16.8. ja jatkoi hyökkäystä seuraavana päivänä koilliseen tarkoituksena tuhota Rautalahden motti ja ajaa vihollinen Laatokan rantaan. III Pataljoonan hyökkäyksen pysähtyessä Poikelusjärven – Ahvenjärven JATKOSOTA

105

kannaksella vihollisen kiivaaseen käsiaseiden ja tykistön tuleen, kapteeni Sutela tuli itse etulinjaan jossa hän kaatui kello 1740 vihollisen konekiväärisuihkusta. 212

yöllä 20./21.8.41. Osasto pääsi maihin kello 0300 ilman merkittävää vastarintaa, mutta osaston varapäällikön, kadetti Salmisen, johtama joukkue joutui pian kiivaan vastahyökkäyksen kohteeksi, jolloin hän itse kaatui lähitaistelussa vihollisen käsikranaatin sirpaleista. 216

Kadetti, reservin vänrikki Matti Uusoksa, 26.kadk, -

Kadetti, reservin vänrikki Veikko Pakkanen, 26.kadk, -

Tulenjohtaja, 2.Ptri/I/KTR12 (15.D/II AK) Haavoittui Salomäki, Huiskonniemi, Hiitola 17.8.1941, kuoli 19.SotaS Savonlinna 18.8.1941

Joukkueen johtaja, PstJ/KKK/KevOs14 (4.D/IV AK) Kaatui Salojärvi, Karisalmi, Viipurin mlk 22.8.1941

Osana Kilpolansaaren motin valtausta Jalkaväkirykmentti 57:lle alistettu Erillinen Rajajääkäripataljoona suoritti Mustolanlahden ylimenon vihollisen selustaan, Huiskonniemen Salomäkeen 17.8.41 kello 0430. Ylimeno tapahtui ilman vastarintaa, mutta heti päivän valjettua vihollinen aloitti kiivaat vastaiskut sillanpäätä vastaan. Sillanpäässä tulenjohtajana toiminut kadetti Uusoksa haavoittui vaikeasti päähän kranaatinheittimistön sirpaleesta illalla kello 1900. Hänet saatiin kuljetettua 19. Sotasairaalaan, jossa hän kuitenkin kuoli heti puolenyön jälkeen 18.8. 213

Kevyt Prikaati T ylitti 21.8.41 Vuoksen Vuosalmella ja suunnattiin edelleen länteen kohti Näätälää samalla, kun siihen kuulunut Kevyt Osasto 14 hyökkäsi kohti Karisalmea. Kadetti Pakkanen kaatui aamulla 22.8. konekiväärisarjasta Karisalmen pohjoispuolella Salojärvellä. 217 Luutnantti Eino Kuusela, 21.kadk, 1562 Patterin päällikkö, 1.Ptri/I/KTR18 (14.D) Haavoittui Rukavaara, Rukajärvi 22.8.41, kuoli 31.SotaS Kajaani 26.8.1941

Kadetti, reservin luutnantti Jouko Lumme, 25.kadk, 2077

Jalkaväkirykmentti 31:n I Pataljoona suoritti 22.8.41 väkivaltaisen tiedustelun Vehkalammen eteläpuolelta Rukavaaraa pitkin kulkevalle tielle ja edelleen Rukajärven eteläpäähän. Luutnantti Kuusela, pataljoonaa tukevan Kenttätykistörykmentti 18:n 1. patterin päällikkö, haavoittui puoliltapäivin Rukajärven eteläpäässä tykistökeskityksessä kranaatin sirpaleista päähän ollessaan pataljoonan kärjen mukana tulenjohtajana. Hän kuoli haavoihinsa sotasairaalassa neljä päivää myöhemmin. 218

Komppanian päällikkö, JääkK/JR50 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Hautavaara, Hyrsylä, Suojärvi 19.8.1941 Jalkaväkirykmentti 50 ylitti Suojoen Ignoilan alueella 19.8.41 aamulla ja jatkoi etenemistä pohjoiseen kohti Hautavaaran kylää. Rykmentin kärkenä edennyt Jääkärikomppania saapui kello 1700 kylän eteläreunaan, jossa kohtasi vahvan vihollisen. Komppania ei onnistunut karkoittamaaan vihollista kylästä ja kadetti Lumme kaatui taistelussa saatuaan luodin osuman päähänsä. 214

Kapteeni Bo Rechardt, 16.kadk, 1129 Patteriston komentaja, KevPsto13/2.JPr (Ryhmä Oinonen/KarA) Kaatui Suojoki, Suojärvi 23.8.1941

Luutnantti Paavo Nortia, 23.kadk, 1740 Osaston komentaja, KevOs5 (3.D/III AK/AOKN) Kaatui Kiskisjärvi, Uhtua 20.8.1941

2. Jääkäriprikaatin valmistautuessa jatkamaan hyökkäystä 23.8.41 Suojoen yli maantien suunnassa kohti Tsalkkia, kapteeni Rechardt tuli kello 0800 maastontiedusteluun joen rantaan maantiesillan luokse ja kaatui joen toiselta puolen ammutusta konekiväärisarjasta. 219

Ryhmä F:n käynnistäessä uuden hyökkäyksen Uhtuaan 15.8. pohjoisesta Malviaisten tien suunnassa, Kevyt Osasto 5 oli puolustuksessa Makkarakukkulan maastossa, Kiskisjärvien kannaksella. Etenemisen pohjoisesta pysähtyessä 20.8., myös Kevyt Osasto 5 käskettiin hyökkäykseen. Osasto eteni kello 1445 alkaen tien suunnassa noin 500 metriä, kunnes hyökkäys pysähtyi vihollisen kiivaassa tulessa. Kello 1630 Nortia tuli itse etulinjaan tarkastamaan tilannetta ja kaatui. 215

Kadetti, reservin luutnantti Toivo Oinonen, 25.kadk, 2107 Joukkueen johtaja, JääkJ/I/JR45 (8.D/IV AK) Kaatui Tervajoki, Vahviala 23.8.1941 Kadetti Oinosen johtama Jalkaväkirykmentti 45:n I Pataljoonan jääkärijoukkue eteni 23.8.41 pataljoonan kärkenä luoteesta kohti Tervajoen kylää, kun se kello 1100 törmäsi vihollisen vahvoihin asemiin kylän pohjoisreunassa. Oinonen kaatui kylän omistuksesta koko iltapäivän ajan käydyssä taistelussa. 220

Kadetti, reservin vänrikki Väinö Salminen, 26.kadk, Varapäällikkö, Osasto Katajainen (15.D/II AK) Kaatui Ulaskanniemi, Hiitola 21.8.1941 15. Divisioona perusti heinäkuussa -41 vapaaehtoisista vajaan sadan miehen vahvuisen sissiosasto Katajaisen. Osana Kilpolansaaren motin valtausta osasto Katajainen teki maihinnousun Asilasta Ulaskanniemeen JATKOSOTA

106

JATKOSOTA

107

Luutnantti Erkki Saurala, 24.kadk, 1944

Kapteeni Paavo Vuorinen, 12.kadk, 710

Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR3 (12.D/IV AK) Haavoittui 24.8.1941 Lyykylä, Viipuri mlk, kuoli 43.SotaS Rauha 30.12.1941

Komppanian päällikkö, 1.K/JP1/RvPr (Ryhmä Oinonen/KarA) Kaatui Palvatjärvi, Onkamus, Säämäjärvi 25.8.1941 Ratsuväkiprikaati eteni kohti Onkamusta taistellen kiivaasti puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan. Kapteeni Vuorisen johtama Jääkäripataljoona 1:n 1. komppania koukkasi 25.8.41 Palvatjärven pohjoispuolitse vihollisen selustaan. Komppania kohtasi kello 1435 vihollisen hyökkäysvaunun tukeman osaston, jonka kanssa taisteltaessa Vuoriseen reiteen osui kaksi luotia, joista toinen lävisti valtimon. Vuorinen kuoli verenhukkaan matkalla joukkosidontapaikalle.223

Vihollisen vastahyökkäys Viipurin kaakkoispuolella edenneen 12. Divisioonan joukkoja vastaan alkoi Mannikkalan ja Kämärän aseman välisellä alueella 24.8.41 aamulla. Divisioonan reservinä olleen Jalkaväkirykmentti 3:n I Pataljoonan lähtiessä aamulla kohti Kämärän asemaa se joutui vielä ryhmitysalueellaan ollessaan Lyykylän eteläpuolella kello 0750 tykistökeskityksen kohteeksi. Luutnantti Saurala haavoittui keskityksessä kuollen sotasairaalassa vuoden lopussa. 221

Luutnantti Jorma Koivisto, 24.kadk, 1840

Ratsumestari Heimo Haavisto, 16.kadk, 1038

Nuorempi upseeri, RajaJP W (?) (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Jukkutunturi, Jonkuvaara, Alakurtti, Salla 25.8.1941

Pataljoonan komentaja, II/JR5 (4.D/IV AK) Kaatui Portinhoikka, Viipurin mlk 25.8.1941

Saksalainen XXXVI Armeijakunta aloitti 19.8.41 kaksipuolisen saarrostuksen Kairalan alueella olevien vihollisdivisioonien lyömiseksi. Pohjoisesta hyökännyt saksalainen 169. Divisioona saavutti Jukkutunturin 24.8. Luutnantti Koivisto kaatui seuraavana päivänä Jukkutunturin luona joutuessaan saksalaisten kolonnaa johtaessaan vihollisen väijytykseen. 224

Jalkaväkirykmentti 5:n II Pataljoonan hyökkäys 25.8.41 Ihantalasta Viipurin suuntaan pysähtyi juuri ennen Portinhoikan risteystä vihollisen voimakkaaseen vastarintaan. Ratsumestari Haavisto oli kello 0920 adjutanttinsa kanssa matkalla etulinjaan, kun vihollisen heittimistön keskitys osui heidän viereensä. Haavisto haavoittui kranaatinsirpaleista selkään ja kuoli matkalla joukkosidontapaikalle. 222

Kapteeni Holger Virmola, kadk 18, 1253 Komppanian päällikkö, 8.K/II/JR6 (18.D/II AK) Kaatui Parkkila, Muolaa 26.8.1941 Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoona eteni 26.8.41 aamulla Kyyrölästä ja valtasi puoliltapäivin Parkkilan. Hyökkäys edelleen Perkjärven suuntaan kuitenkin pysähtyi Parkkilan eteläpuoliseen tienhaaramaastoon vihollisen vahvojen asemien eteen. Kapteeni Virmola kaatui kello 1430 tarkkaampujan luodin osumasta vatsaan ollessaan maastontiedustelussa. 225 Majuri Santeri Korri, 6.kadk, 345 Pataljoonan komentaja, II/JR54 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Tuorevaara, Alakurtti, Salla 27.8.1941 6. Divisioona jatkoi 27.8.41 hyökkäystään kohti Alakurttia, jolloin Sallan - Alakurtin maantien suunnassa eteni kärkenä Jalkaväkirykmentti 12:lle alistettu Jalkaväkirykmentti 54:n II Pataljoona. Kello 1130 pataljoonan hyökkäys pysähtyi Tuorevaaralle linnoittautuneen vihollisen asemien eteen. Puolen tunnin taistelun jälkeen majuri Korri kaatui etulinjassa Tuorevaaran länsirinteellä vihollisen konekivääripesäkkeen edessä luodin osumasta päähän. 226

Jalkaväkirykmentti 5:n II pataljoonan komentaja, ratsumestari Heimo Haavisto (16.kadk) komentopaikallaan Pukalusjärvellä 27.6.1941. Haavisto kaatui 25.8.1941 Portinhoikassa. (SA-kuva). JATKOSOTA

108

JATKOSOTA

109

Kapteeni Tauno Salske, 13.kadk, 780

Luutnantti Erkki Johansson, 21.kadk, 1513

Pataljoonan komentaja, II/KevJR4 (8.D/IV AK) Haavoittui Summankylä, Kuolemajärvi 27.8.1941, kuoli KS 27.8.1941

Komppanian päällikkö, 1.K/I/KevJR4 (8.D/IV AK) Kaatui Raskaanharju, Kaukjärvi, Kuolemajärvi 29.8.1941

Kevyt Prikaati T:lle alistetun Kevyt Jalkaväkirykmentti 4:n II Pataljoonan edetessä 27.8.41 Kämärästä Kaukjärvelle, kapteeni Salske poikkesi Summan kylään tutustumaan talvisodan aikaisiin taistelupaikkoihin. Salskeen auton tullessa kylän pohjoislaitaan vihollinen avasi yllättäen tulen sitä kohti. Salske ja autonkuljettaja suojautuivat läheiseen kuoppaan ja seuranneessa taistelussa Salsken päähän osui luoti. Taistelun kuulleet omat joukot saivat pian ajettua vihollisen pois. Salske oli vielä tällöin elossa, mutta kuoli matkalla kenttäsairaalaan. 227

Kevyt Prikaati T:lle alistettu Kevyt Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoona jatkoi 29.8.41 aamusta hyökkäystään Perkjärven suunnasta kohti Kaukjärveä. Sen vahvennettu 1. komppania sai vallattua Raskaanharjun kello 1400, mutta ei päässyt eteenpäin vaan kärsi tappioita aukealla kentällä. Luutnantti Johanssonin noustessa ylös tähystämään tilannetta hänen vatsaansa osui konekiväärisuihku ja hän kaatui. 231 Kapteeni Viljo Larko, 12.kadk, 765 Pataljoonan komentaja, I/JR37 (19.D/I AK) Kaatui Räisälä, Räisälä 29.8.1941

Vänrikki Jan-Eirik Påhlson, 24.kadk, 1915 Patterin päällikkö 2.Ptri/I/KTR9 (10.D/II AK) Katosi Punnuksen pysäkki, Punnus, Muolaa 28.8.1941

Jalkaväkirykmentti 37:n ollessa 29.8.41 Räisälässä I Armeijakunnan reservinä, kapteeni Larko käveli miinakenttään, jolloin hän ensin haavoittui yhdestä miinasta ja heti perään kaatui toisesta. 232

Vänrikki Påhlson oli 28.8.41 kello 0400 ottamassa yhteyttä tuettavan pataljoonan komentajaan, kun hän harhautui vihollisen linjojen eteen noin kilometri Punnuksen pysäkiltä koilliseen ja jäi vihollisen käsiin joko vaikeasti haavoittuneena tai kaatuneena. 228

Kadetti, reservin vänrikki Erkki Salmio, 25.kadk, 2138 Joukkueen johtaja, 6.K/II/JR1 (10.D/II AK) Kaatui Korpiojan pysäkki, Punnus, Valkjärvi 30.8.1941

Luutnantti Juho Iskala, 23.kadk, 1701

Jalkaväkirykmentti 1:n edetessä Pölläkkälästä Valkjärvelle, sen II Pataljoona joutui aamulla 30.8.41 Korpiojan pysäkillä kiivaaseen taisteluun, vallaten pysäkin kello 0550. Taistelun loppuvaiheessa, joka käytiin lähitaisteluna pistimin ja käsikranaatein, kadetti Salmio kaatui käsikranaatin sirpaleista. 233

Komppanian päällikkö, 1.K/KevOs9 (8.D/IV AK) Kaatui Leipäsuo, Muolaa 28.8.1941 Kevyt Prikaati T:n osana toiminut Kevyt Osasto 9:n 1. komppania siirtyi 27.8.41 kello 2100 Leipäsuon länsipuolelta Tassiolammen kankaan tiekolmioon katkaisten tiet Perkjärven ja Kattilaojan suuntaan. Seuraavana aamuna Kattilaojan suunnasta vetäytyvä vihollinen aloitti panssarivaunujen tukemana hyökkäyksen komppanian asemia vastaan päästen kello 0700 komppanian ohi ja osin sen selustaan. Tällöin luutnantti Iskala kaatui panssarivaunusta ammutusta konekiväärisarjasta. 229

Luutnantti Antti Holma, 22.kadk, 1603 Komppanian päällikkö 2.K/JP5/2.JPr (Ryhmä Oinonen/KarA) Haavoittui Olkkola, Säämäjärvi 31.8.1941, kuoli 25.KS Suojärvi 1.9.1941 Jääkäripataljoona 5 hyökkäsi 31.8.41 aamulla Olkkolaan. Hyökkäyksen pysähtyessä luutnantti Holman vahvennettu 2. komppania koukkasi vihollisen selustaan joutuen kiivaaseen taisteluun ja heittimistön tulen alle. Kello 1920 luutnantti Holma haavoittui kuollen matkalla kenttäsairaalaan. 234

Luutnantti Niilo Valtonen, 22.kadk, 1676 Joukkueen johtaja, UK Kuoli putkiräjähdyksessä Niinisalo 28.8.1941 Luutnantti Valtonen kuoli kranaatinheittimen putkiräjähdyksessä Niinisalossa 28.8.41 kello 1600. 230

JATKOSOTA

110

JATKOSOTA

111

Syyskuu 1941: Karjalan Armeija jatkaa hyökkäystään Tuuloksesta 4.9. saavuttaen Syvärin 7.9. Lotinapellossa. Armeija jatkaa edelleen hyökkäystään Petroskoihin, joka vallataan kuun vaihteessa. Kannaksella hyökkäys pysäytetään 9.9. Rajajoki – Valkeasaari – Lempaala – Tappari – tasalle. Panssarilaiva Ilmarinen uppoaa 13.9. miinaanajossa Utön edustalla. Kuun lopussa 14. Divisioonan hyökkäys pysähtyy Ontajoelle ja 6. Divisioonan hyökkäys pysähtyy Vermanjoelle.

Panssarilaiva Ilmarinen elokuussa 1941. Ilmarisen miinaanajossa Utön edustalla 13.9.1941 menehtyi 271 miestä, mukana yleisesikuntakapteeniluutnantti Väinö Kärkkäinen (5.mek), kapteeniluutnantti Lauri Kalo (7.mek), kapteeniluutnantti Veijo Virkki (5.mek) ja luutnantti Jukka Ranta (13.mek). (SA-kuva).

JATKOSOTA

112

JATKOSOTA

113

Kapteeni Urho Vilkkijärvi, 16.kadk, 1141

Kapteeni Jouko Nousiainen, 17.kadk, 1194

Patterin päällikkö, 9.Ptri/III/KTR14 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Tuntsajoki, Alakurtti, Salla 1.9.1941

Patteriston komentaja, III/KTR3 (5.D/VI AK/KarA) Kaatui Tuulos, Vitele 4.9.1941

Vihollinen ampui 1.9.41 kello 0730 pienen tykistökeskityksen Ketolan tienhaaraan Tuntsajoen eteläpuolella, jossa Kenttätykistörykmentti 14:n 9. patterin tulenjohtue oli asemissa. Patterin päällikkö, kapteeni Vilkkijärvi, kaatui saatuaan kranaatin sirpaleen selkäänsä. 235

Tuuloksen ylimenohyökkäyksessä 4.9.41 kello 0500 kapteeni Nousiainen eteni tulenjohtueineen etulinjassa aivan jalkaväen kärjen mukana. Nousiainen haavoittui vaikeasti tykistön tai suorasuuntaustykin kranaatista ja menehtyi myöhemmin joukkosidontapaikalla. 239 Nousiainen ylennettiin kuolemansa jälkeen 11.9.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 14/41 takautuvasti majuriksi päivämäärällä 3.9.41.

Majuri Pauli Kontio, 1.kadk, 53 Pataljoonan komentaja, III/JR51 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Palalahti, Tulemajärvi 1.9.1941

Kapteeni Ernst Notz, 14.kadk, 940 Pataljoonan komentaja, III/JR24 (8.D/IV AK) Haavoittui Summa, Kuolemajärvi 4.9.1941, kuoli 33.KS 4.9.1941

Vihollisen hävittäjät suorittivat ilmarynnäkön Jalkaväkirykmentti 51:n III Pataljoonan majoitusalueelle Palalahdessa 1.9.41 kello 1745. Komentoteltassa ollut majuri Kontio sai konekiväärin luodin selkäänsä kaatuen välittömästi. 236

Porlammin motin jäljiltä oli Kannaksella lukuisa joukko vihollisen sotilaita suomalaisten selustassa pyrkimässä omille linjoille. Jalkaväkirykmentti 24:n komentaja mukanaan I ja III Pataljoonien komentajat oli tiedustelumatkalla 4.9.41 saapumassa lännestä Summan kylään kello 0900, kun heidän henkilöautonsa joutui tällaisen vihollisosaston väijytykseen noin kilometri ennen kylää. Molemmat pataljoonan komentajat haavoittuivat, mutta rykmentin komentaja ja autonkuljettaja pystyivät pitämään vihollisen loitolla, kunnes apu tuli paikalle. Kapteeni Notz, joka oli haavoittunut vaikeasti vatsaan luodista, kuoli kenttäsairaalaan saavuttuaan. 240

Majuri Sakari Tenhunen, 12.kadk, 779 Taisteluosaston komentaja, Osasto Saku (esikuntapäällikkö/DE) (3.D/ III AK/AOKN) Katosi Regojärvi, Uhtua 2.9.1941 Koska 3. Divisioona ei saanut murrettua vihollisen vahvoja asemia Röhön – Malviaisten tien risteysalueella, se hyökkäsi 1.9.41 aamulla Regojärven itäpuolitse Uhtualle johtavalle tielle divisioonan esikuntapäällikön, majuri Tenhusen johtamalla Osasto Sakulla (Jalkaväkirykmentti 32 pääosat vahvennuksineen). Osasto sai katkaistua maantien illalla Regojärven eteläpuolella. Seuraavana aamuna vihollinen aloitti vastahyökkäykset ja taistelut aaltoilivat edestakaisin aamupäivän. Kello 1345 alkoi vihollisen raju hyökkäys, jolloin Osasto Sakun pataljoonat perääntyivät osin pakokauhun vallassa Regojärven itäpuolta. Huoltopolulla taistelua johtanut majuri Tenhunen jäi vetäytymisen aikana jälkeen ja katosi. 237

Kapteeni Pehr Snellman, 18.kadk, 1248 Komppanian päällikkö, 3.K/PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Kaatui Tuulos, Vitele 4.9.1941 Panssaripataljoonan 3. panssarikomppania eteni jalkaväen etulinjan mukana Tuuloksen ylimenossa 4.9.41, mutta sai vastaansa vain hajanaista vihollistulta. Kohdatessaan Teinilän aukeilla kello 0930 antautuneen vihollisosaston, kapteeni Snellman avasi komentopanssarivaununsa torniluukun ja viittoili antautuneita siirtymään suomalaisten takalinjoja kohti. Tällöin yksi antautuneista vihollisista ampui Snellmania päähän hänen kaatuessa välittömästi. 241

Kapteeni Einar Boman, 11.kadk, 695 Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR8 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Moikajoki, Säämäjärvi 3.9.1941

Kadetti, reservin vänrikki Arvi Rosenius, 26.kadk, -

Jalkaväkirykmentti 8 eteni syyskuun alussa -41 Säämäjärvi – Petroskoin tien suunnassa ylittäen 2.9. Kutismajoen rautatiesillan alueella. Rykmentti onnistui saartamaan vihollisen Moikajoen maantiesillan itäpuoliseen maastoon, kapteeni Bomanin komppanian katkaistessa maantien noin kilometri sillasta koilliseen. Seuraavana päivänä kello 1800 kapteeni Boman oli palaamassa neuvonpidosta omaan komppaniaansa, kun hän joutui maantiellä kävellessään liian lähelle mottia ja kaatui vihollisen käsiaseiden tulituksessa. 238

JATKOSOTA

114

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR50 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Kinnas, Prääsä, Pyhäjärvi 4.9.1941 Jalkaväkirykmentti 50:n 2. komppania eteni 4.9.41 aamulla Säämäjärven suunnasta kohti Kintaan kylää. Noin kilometri ennen kylää komppanian eteneminen pysähtyi vihollisen voimakkaan vastarinnan johdosta. Taistelussa kadetti Rosenius haavoittui vaikeasti luodin lävistäessä lantion ja nivusen. Rosenius kuoli joukkosidontapaikalla verenhukkaan. 242

JATKOSOTA

115

Kapteeni Martti Hurme, 14.kadk, 882

Kadetti, reservin vänrikki Osmo Koskinen, 26.kadk, -

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR6 (18.D/II AK) Kaatui Aleksandrovka, Valkeasaari 4.9.1941

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR31 (14.D) Kaatui Vehkalampi, Rukajärvi 5.9.1941

Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoona asettui puolustukseen Aleksandrovkan - Mottorin kylien välille 4.9.41. Vihollisen suorasuuntaustykit ja epäsuora tykistö tulittivat kiivaasti aluetta koko päivän aiheuttaen tappioita ja kapteeni Hurme kaatui Aleksandrovkan pohjoispuolella kello 1400 kranaatin sirpaleista ollessaan maastontiedustelussa. 243

14. Divisioonan eteneminen Rukajärvelle oli pysähtynyt elokuun puolivälissä Pismajoelle vihollisen vahvasti varustettujen asemien eteen. Divisioonan käynnistäessä uuden hyökkäyksen 5.9.41 aamuyöllä, Jalkaväkirykmentti 31:n I Pataljoona hyökkäsi Vehkalammen eteläpuolella kello 0300 tavoitteena Rukavaaraa pitkin kulkeva tie Rukajärven eteläpäässä. Pataljoonan liike pysähtyi pian vihollisen vastarintaan ja miinakenttiin ja kadetti Koskinen kaatui kello 0630 kiväärin luodin osumasta. 245

Kadetti, reservin vänrikki Stig-Odert Westerholm, 25.kadk, 2181 Joukkueen johtaja, 14.K/JR34 (17.D/VI AK/KarA) Haavoittui Koivumäki, Vitele 5.9.1941, kuoli 38.KS 7.9.1941

Kapteeni Carl Gustaf Flinck, 6.kadk, 365 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR13 (17.D/VI AK/KarA) Haavoittui Kylyjärvi, Säntämä, Vitele 5.9.1941, kuoli 38.KS 5.9.1941

Tuuloksen ylimenoon liittyen 17. Divisioona hyökkäsi armeijakunnan vasemmalla sivulla. Jalkaväkirykmentti 34:n III Pataljoona hyökkäsi luoteesta Koivumäen kylään 4.9.41 illalla, mutta joutui pysähtymään kylän pohjoispuolelle vihollisen vastarinnan edessä. Hyökkäystä jatkettiin seuraavana aamuna kello 0715, jolloin pataljoonalle alistetun rykmentin tykkikomppanian joukkueen johtaja, kadetti Westerholm, haavoittui vaikeasti räjähtävän luodin osuessa häntä olkapäähän. Westerholm kuoli kaksi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 244

17. Divisioona oli Tuuloksen ylimenoon liittyen yrittänyt tuloksetta vallata Säntämän järvikannaksen, jolloin 5.9. aamulla sinne perustettiin suoraan armeijakunnan alainen Osasto Vaala. Armeijakunnan reservinä ollut ja Osasto Vaalaan liitetty Jalkaväkirykmentti 13:n I Pataljoona hyökkäsi 5.9. kello 1100 alkaen Kylyjärven pohjoispuolella, mutta sen eteneminen pysähtyi pian vihollisen vastustukseen. Kapteeni Flinck haavoittui kello 1240 tarkka-ampujan luodista palatessaan komppaniaansa pataljoonan komentopaikalta. Flinck kuoli kenttäsairaalassa kello 1830. 246 Kadetti, reservin luutnantti Birger Nuotio, 26.kadk, Adjutantti (?), E/III/JR28 (2.D/II AK) Kaatui Ohta, Lempaala 5.9.1941 Jalkaväkirykmentti 28:n hyökkäys eteni 4.9.41 Ohdan kylän länsireunaan, johon rykmentti asettui puolustukseen. Kadetti Nuotio, joka oli vain muutamaa päivää aikaisemmin siirretty 9. komppanian päällikön tehtävästä III pataljoonan esikuntaan, oli 5.9. iltapäivällä käsketty ottamaan selvää etulinjan kulusta, kun hän kaatui kello 1600 maantien reunassa 11. komppanian lohkolla sinne tulleessa vihollisen raskaan tykistön keskityksessä. 247 Kadetti, reservin vänrikki Max Polttila, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR35 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Moikajoki, Säämäjärvi 6.9.1941 Jalkaväkirykmentti 35:n I Pataljoona siirtyi 5.9.41 Moikajoen motin vartiointitehtävään puoli kilometriä itään maantiesillasta samalla, kun mottiin jääneet vihollisosastot yrittivät murtautua suomalaisten asemien läpi omalle puolelle. Heti puolenyön jälkeen vihollinen hyökkäsi vahvoin voimin 2. komppaniaa vastaan ja kadetti Polttila kaatui kello 0130 vihollisen päästessä murtoon hänen joukkueensa kohdalla. 248

Panssaripataljoonan jälkiosat ylittämässä Tuulosjokea ponttoonisiltaa pitkin 5.9.1941. Edellisenä päivänä tapahtuneessa ylimenohyökkäyksessä kaatuivat mm. pataljoonan 3. komppanian päällikkö, kapteeni Pehr Snellman (18.kadk) sekä hyökkäystä tukeneen Kenttätykistörykmentti 3:n III patteriston komentaja, kapteeni Jouko Nousiainen (17.kadk). (SA-kuva).

JATKOSOTA

116

JATKOSOTA

117

Kadetti, reservin luutnantti Toimi Hukkanen, 25.kadk, 2020

Kapteeni Aimo Ojanen, 16.kadk, 1065

Joukkueen johtaja, 5.K/II/JR52 (14.D) Kaatui Pismajoki, Rukajärvi 6.9.1941

Pataljoonan komentaja, III/JR28 (2.D/II AK) Kaatui Ohta, Lempaala 9.9.1941

14. Divisioonan hyökkäyksen Pismajoen yli epäonnistuttua 5.9.41, yritys uusittiin seuraavana päivänä, mutta painopiste siirrettiin Vehkalammelle, Jalkaväkirykmentti 52:n II Pataljoonan jäädessä puolustukseen Pismajoelle. Kello 1100 sai kadetti Hukkanen käskyn mennä joukkueellaan Pismajoen yli harhauttamaan ja häiritsemään vihollisen toimintaa. Syntyneessä taistelussa Hukkanen kaatui ja kiivaasta tykistötulesta johtuen hänen ruumiinsa jouduttiin jättämään kentälle, josta se saatiin noudettua vasta rykmentin murrettua vihollisen vastarinnan 8.9. 249

Kapteeni Ojanen lähti 9.9.41 kello 0700 tulenjohtajan ja lähettiupseerin kanssa tarkastamaan kenttävartioita Ohdassa. Reitillään he joutuivat liian lähelle vihollisen bunkkeria, jolloin kapteeni Ojanen kaatui konekivääritulessa. Ojasen ruumis jäi kentälle linjojen väliin. 253

Luutnantti Aimo Salonen, 23.kadk, 1759

Jyvälahden – Enonsuun suunnasta vastanneelle vahvennetulle Linnoituspataljoona 14:lle alistettiin 153. Ilmatorjuntapatterin II jaos elokuun alussa 1941. Vihollinen hyökkäsi 11.9. yllättäen lännestä Enonsuuhun ja valtasi sen, jolloin jaos asetti partion, joka lähetettiin Pitkäjärven pohjoispuolitse vihollisen selustaan. Luutnantti Huttunen toimi partion johtajana, kaatuen iltahämärissä vihollisen kanssa käydyssä tulitaistelussa. Huttusen ruumis jäi kentälle, josta se saatiin noudettua kahden vuorokauden kuluttua. 254

Luutnantti Kaj Huttunen, 24.kadk, 1813 Jaoksen johtaja, II/153.KvItPtri (III AK/AOKN) Kaatui Enonsuu, Jyvälahti, Uhtua 11.9.1941

Komppanian päällikkö, 2.K/LinnP15 (Div J/III AK/AOKN) Haavoittui Pinkosalmi, Kierettijärvi, Kiestinki 6.9.1941, kuoli 12.KS 7.9.1941 Vihollinen hyökkäsi iltapäivällä 5.9.41 Pinkosalmella päästen murtoon ja pakottaen 35. Rajajääkärikomppanian vetäytymään uusiin asemiin kolme kilometriä lännemmäksi. Linnoituspataljoona 15 suoritti vastahyökkäyksen seuraavan päivän aamulla koukaten vihollisen selustaan pohjoisesta motittaen sen. Kello 2030 vihollinen pääsi kuitenkin murtautumaan ulos motista, ja luutnantti Salonen haavoittui kaulaan osuneesta luodista kuollen kenttäsairaalassa seuraavana päivänä. 250

Luutnantti Pentti Airio, 23.kadk, 1687 Komppanian päällikkö, 2.K/KevOs15 (7.D/VI AK/KarA) Kaatui Valdoma, Podporoze, Syväri 12.9.1941 17. Divisioonan perustamaan Taisteluosasto Marttiseen kuuluva Kevyt Osasto 15 ylitti Syvärin Vaasenin kohdalla 9.9.41 illalla ja miehitti sillanpään ilman vastarintaa. Osasto jatkoi 11.9. etenemistä rautatien suunnassa Valdoman kylän lounaispuolelle. Seuraavana päivänä vihollinen teki voimakkaita vastahyökkäyksiä pakottaen osaston osin vetäytymään. Luutnantti Airio kaatui päivän taisteluissa. 255

Luutnantti Kaino Pitkänen, 23.kadk, 1745 Adjutantti, PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Kaatui Lotinapelto, Syväri 7.9.1941 Panssaripataljoona saavutti Lotinapellon pohjoispuolisen tienhaaran 7.9.41 aamulla. Tiheään metsämaastoon pataljoonan selustaan jäi runsaasti vihollisia, joiden tuli aiheutti aamupäivän kuluessa paljon tappioita. Maantiellä kävellyt pataljoonan komentajan seurue joutui tällaisen tuliylläkön kohteeksi, jolloin luutnantti Pitkänen kaatui saatuaan luodin rintaansa. 251

Kadetti, reservin vänrikki Paavo Järventaus, 25.kadk, 2026 Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR35 (1.D/VII AK/KarA) Haavoittui Kutismajoki, Säämäjärvi 13.9.1941, kuoli 22.KS Veskelys, Säämäjärvi 18.9.1941

Kapteeni Viljo Sareva, 20.kadk, 1432

11. Divisioonalle alistetun Jalkaväkirykmentti 35:n 2. komppania valtasi iskuosastolla 13.9.41 kello 1100 Kutismajoen itäpuolella, rautatien pohjoispuolella olevan kukkulan, jota vihollinen käytti tulenjohtopaikkana. Kukkulan valtaus onnistui tappioitta, mutta kun lisäjoukot eivät saapunut paikalle, osasto joutui kello 1140 vetäytymään vihollisen vastahyökkäyksen edessä pois. Vetäytymisen aikana kadetti Järventaus haavoittui vaikeasti ja kuoli viisi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 256

Komppanian päällikkö, 2.K/JP4/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Kaatui Vaaseni, Podporoze, Syväri 8.9.1941 17. Divisioonan perustamaan Taisteluosasto Marttiseen kuuluva Jääkäripataljoona 4:n 2. komppania saavutti Syvärin Vaasenin luona 8.9.41 aamulla 0900. Vihollinen oli asemissa ja piti komppanian tulen alla joen toiselta puolen, jolloin kapteeni Sareva päätti jatkaa suoraan hyökkäystä sillan yli. Ollessaan etulinjassa antamassa käskyä hyökkäyksen jatkamisesta hän kaatui vihollisen tarkka-ampujan luodista rintaan. 252

JATKOSOTA

118

JATKOSOTA

119

Yleisesikuntakapteeniluutnantti Väinö Kärkkäinen, 5.mek, 75 me

Luutnantti Jukka Ranta, 13.mek, 297 me

Esikuntapäällikkö, E/RLaiv (Laiv/Meriv) Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Raskaan tykistön tulenjohtajan aputähystäjä, Psl Ilmarinen/RLaiv (Laiv/Meriv) Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Panssarilaiva Ilmarisen johtama osasto purjehti Utöstä etelään 13.9.41 osana operaatio Nordwindiä, harhautusoperaatiota, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija odottamaan maihinnousua Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Pimeydyn laskeutuessa kello 2030 osasto oli 25 meripeninkulmaa Utöstä etelään ja kääntyi takaisin, jolloin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina räjähti sen vasemmalla kyljellä. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana kapteeniluutnantti Kärkkäinen, jonka ruumis jäi mereen. 257 Kärkkäinen ylennettiin komentajakapteeniksi kuolemansa jälkeen 16.9.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 16/41.

Panssarilaiva Ilmarisen johtama osasto purjehti Utöstä etelään 13.9.41 osana operaatio Nordwindiä, harhautusoperaatiota, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija odottamaan maihinnousua Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Pimeydyn laskeutuessa kello 2030 osasto oli 25 meripeninkulmaa Utöstä etelään ja kääntyi takaisin, jolloin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina räjähti sen vasemmalla kyljellä. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana luutnantti Ranta, jonka ruumis jäi mereen. Rannan taisteluasema oli Ilmarisen märssyssä ja miinan räjähtäessä Ilmarisen alla Ranta, joka oli nojannut märssyn seinään, sai niin lujan tärähdyksen, että pökertyi, eikä hänen hyväkseen voitu tehdä mitään aluksen kaatuessa. 260

Kapteeniluutnantti Lauri Kalo, 7.mek, 130 me Toimistopäällikkö, viestitsto, E/Laiv (Meriv) Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941

Kapteeni Heikki Kalaja, 15.kadk, 1001 Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv10 Katosi Rukajärvi 16.9.1941

Kapteeni Kalaja katosi 16.9.41 kello 1630 – 1730 välillä ollessaan Hurricane HC-458:lla tiedusteluja maataistelulennolla Rukajärvi – Kotskoma – maantien suunnalla. Myöhemmin saatujen sotavankitietojen mukaan Kalaja olisi vihollisen kolonnaa vastaan hyökätessään törmännyt matalatorjunnan seurauksena puihin ja syöksynyt metsään. 261

Kapteeniluutnantti Veijo Virkki, 5.mek, 73 me Merenkulku-upseeri, Psl Ilmarinen/RLaiv (Laiv/Meriv) Kaatui Utön edusta, Suomenlahti 13.9.1941 Panssarilaiva Ilmarisen johtama osasto purjehti Utöstä etelään 13.9.41 osana operaatio Nordwindiä, harhautusoperaatiota, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija odottamaan maihinnousua Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Pimeydyn laskeutuessa kello 2030 osasto oli 25 meripeninkulmaa Utöstä etelään ja kääntyi takaisin, jolloin Ilmarisen miinanraivaimeen tarttunut miina räjähti sen vasemmalla kyljellä. Laiva kallistui nopeasti vasemmalle ja upposi seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä. Osaston muut alukset pelastivat 132 veteen joutunutta, mutta kaikkiaan 271 miestä hukkui, mukana kapteeniluutnantti Virkki, jonka ruumis jäi mereen. 259

JATKOSOTA

120

JATKOSOTA

121

Luutnantti Erik Syrjänen, 23.kadk, 1771 Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR13 (17.D/VI AK/KarA) Kaatui Podporoze, Syväri 17.9.1941 Jalkaväkirykmentti 34 hyökkäsi 15.9.41 Valdoman sillanpäästä koilliseen vihollisen vahvasti linnoittamaan Podporozen kaupunkiin. Seuraavan päivän aamuna rykmentille alistettu Jalkaväkirykmentti 13:n II Pataljoona siirtyi etulinjaan. Eteneminen oli hidasta, sillä vihollinen kykeni pitämään kaupungin kadut konetuliaseiden tulen alla. Pataljoona kärsi kaksi päivää kestäneissä kaupunkitaisteluissa huomattavia tappioita, luutnantti Syrjäsen kaatuessa 17.9. illalla konekiväärisarjasta. 262 Luutnantti Juha Lehtovirta, 24.kadk, 1878 Joukkueen johtaja, 1.K/PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Kaatui Bulajeva, Syväri 19.9.1941 Luutnantti Lehtovirran panssarijoukkue tuki 19.9.41 kello 0500 alkanutta hyökkäystä Bulajevan kylään. Lähestyessään joukkueellaan kylän laitaa otti Lehtovirta vaunujensa johtajat mukaansa lähtien jalan tähystämään etumaastoa. Ollessaan etulinjassa heidän keskelleen osui kaksi oman raskaan tykistön kranaattia kaikkien kaatuessa välittömästi. 263 Kapteeni Tauno Rave, 12.kadk, 759 Taisteluosaston komentaja (komppanian päällikkö), 3.K/I/JR5 (4.D/VII AK/KarA) Kaatui Villavaara, Säämäjärvi 19.9.1941 4. Divisioona oli viiden päivän raskaissa taisteluissa pakottanut vihollisen vetäytymään Kutismajoen – Moikajoen asemista ja onnistunut motittamaan sen usean rykmentin vahvuiset joukot Villavaaran pysäkin alueelle. Jalkaväkirykmentti 5:n hyökätessä 19.9.41 mottia kohti lännestä päätien suunnassa, tuli kello 0945 Osasto Raven (vahvennettu 3. komppania) komentopaikalle vihollisen tykistökeskitys, jolloin komentoteltta sai täysosuman ja kapteeni Rave kaatui. 264 Luutnantti Carl Arell, 23.kadk, 1179 Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR14 (6.D/XXXVI AK/AOKN) Kaatui Vermanjoki, Alakurtti, Salla 20.9.1941 6. Divisioona saavutti 19.9.41 Vermanjoen, johon ryhmittyi puolustukseen Ala-Vermanjärven ja Tolvantojärven välille. Luutnantti Arell kaatui seuraavana aamuna kello 0900 Vermanjoella, rautatien suunnassa, saatuaan vihollisen räjähtävän luodin osuman reiteensä ollessaan johtamassa tulta ei-kenenkään maalla. 265 Hurricane-lentueen päällikkö kapteeni Heikki Kalaja (15.kadk) Hollolassa 29.6.1941. Kalaja katosi sotalennolla Rukajärven suunnalla 16.9.1941. (SA-kuva). JATKOSOTA

122

JATKOSOTA

123

Kapteeni Knut Oro, 17.kadk, 1146

Luutnantti Veikko Laanterä, 24.kadk, 1865

Pataljoonan komentajan sij., JP7/2.JPr (Ryhmä Oinonen/KarA) Kaatui Onkamus, Säämäjärvi 20.9.1941

Komppanian päällikkö, 6.K/II/JR9 (7.D/VI AK/KarA) Kaatui Sarri, Latva 23.9.1941

Vihollinen aloitti vastahyökkäyksen Ratsuväkiprikaatin ja 2. Jääkäriprikaatin sauma-alueella Säämäjärven pohjoispuolella 15.9.41. Jääkäripataljoona 7 hyökkäsi pohjoisesta alueelle ja ryhmittyi puolustukseen Onkamusjärven – Ravanmäen tasalle 19.7. Vihollinen aloitti seuraavana aamuna uuden vastahyökkäyksen ja kello 1000 sen rykmentin vahvuiset joukot pääsivät tunkeutumaan pataljoonan asemiin 2. ja 3. komppanian tukikohtien välissä. Etulinjassa tarkastuskäynnillä ollut pataljoonan komentajan lomasijaisena toiminut kapteeni Oro joutui tulikosketukseen vihollisen kanssa ja kaatui. 266

Jalkaväkirykmentti 9:n II Pataljoona eteni Latvan aseman länsipuolitse vallaten aamuvarhaisella 22.9.41 sillanpääaseman Säpsäjoen pohjoispuolella Sarrin kylän kohdalla. Matala sillanpää joutui ankarien vastahyökkäysten kohteeksi 23.9. vihollisen pystymättä kuitenkaan lyömään pataljoonaa pois asemasta. Taisteluissa luutnantti Laanterä kaatui saatuaan kiväärin luodin osuman kaulaansa. 269 Luutnantti Börje Sallamaa, 24.kadk, 1941 Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Kaatui Derevjannoje, Petroskoi 24.9.1941

Luutnantti Matti Raunio, 24.kadk, 1919

Osasto Laguksen edetessä etelästä kohti Petroskoita sai Jääkäripataljoona 3 tehtäväkseen vallata Derevjannojen kylän. Pataljoona saavutti kylän 24.7.41 ja onnistui saarrostamaan vihollisen kylään. Vihollisen hyökätessä ulos motista pohjoiseen, luutnantti Sallamaa kaatui noin kello 1500 saatuaan luodin osuman päähänsä. 270 Sallamaan veli, majuri Eilif Sallamaa (19.kadk) katosi 2.7.44.

Komppanian päällikkö, 4.K/II/JR8 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Djumenusk, Matroosa, Petroskoi 21.9.1941 Jalkaväkirykmentti 8:n II Pataljoona koukkasi 21.9.41 etelän kautta vihollisen selustaan tehtävänään katkaista Prääsä – Petroskoi maantie Matroosan ja Djumenuskin välissä. 4. komppania yritti kello 2000 jo toista kertaa katkaista tien Djumenuskin itäpuolella olevan puron maastossa. Komppanian ollessa hyökkäysasemissa odottamassa oman heittimistön keskityksen alkamista, vihollinen vetäytyi asemistaan. Luutnantti Raunio, joka vasta edellisenä päivänä oli palannut sotasairaalasta ja ottanut komppanian päällikkyyden, komensi komppanian eteenpäin peruuttamatta kuitenkaan heittimistön iskua. Komppanian päästessä vihollisen asemiin osui oman heittimistön tuli komppanian keskelle, jolloin luutnantti Raunio kaatui ja hyökkäys pysähtyi.267

JATKOSOTA

Luutnantti Elis Norrgård, 22.kadk, 1569 Patteristoupseeri, RsPsto4 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Polovina, Petroskoi 26.9.1941 Raskas Patteristo 4:n tuliasemat joutuivat vihollisen lentopommituksen kohteeksi 26.9.41 Polovinan länsipuolella, jolloin luutnantti Norrgård kaatui saatuaan sirpaleen päähänsä. 271

Ratsumestari Yrjö Luntinen, 9.kadk, 509

Kapteeni Väinö Lampo, 9.kadk, 530

Komppanian päällikkö, 2.K/PsP/1.JPr (Os Lagus/VI AK/KarA) Haavoittui Latva, Latva 22.9.1941, kuoli 14.KS Salmi 24.9.1941

Pataljoonan komentaja, III/JR26 (4.D/VII AK/KarA) Haavoittui Viitana, Petroskoi 29.9.1941, kuoli 25.KS 30.9.1941

2. panssarikomppanian edetessä Latvasta kohti Petäjäselkää 22.9.41 ratsumestari Luntinen ajoi henkilöautolla komentoryhmänsä kanssa komppaniansa kärkiosien perässä. Kello 1500, noin viisi kilometriä Latvasta Petäjäselkään päin, vihollispartio suoritti tuliylläkön tien varresta, jolloin Luntinen haavoittui vaikeasti käsikranaatin sirpaleesta alavartaloon kuollen kaksi päivää myöhemmin Salmin kenttäsairaalassa. 268

4. Divisioonan eteneminen pysähtyi Ylä-Viitanan kylän länsipuolelle vihollisen vastarintaan, jolloin Jalkaväkirykmentti 26:n III Pataljoona koukkasi pohjoisen kautta Ylä-Viitanan – Kirjan väliselle alueelle 29.9.41 iltapäivällä. Taistelun alkuvaiheessa noin kello 1700 kapteeni Lampo haavoittui vaikeasti luodin osumasta vatsaan. Lampo kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 272

124

JATKOSOTA

125

Kadetti, reservin vänrikki Yrjö Kuusiola, 25.kadk, 2060 Joukkueen johtaja (?), 7.K/III/JR26 (4.D/VII AK/KarA) Kaatui Viitana, Petroskoi 29.9.1941 4. Divisioonan eteneminen pysähtyi Ylä-Viitanan kylän länsipuolelle vihollisen vastarintaan, jolloin Jalkaväkirykmentti 26:n III Pataljoona koukkasi pohjoisen kautta Ylä-Viitanan – Kirjan väliselle alueelle 29.9.41 iltapäivällä saavuttaen Petroskoin tien kello 1900. Kadetti Kuusiola kaatui tiellä saatuaan luodin osuman päähänsä. 273 Ratsumestari Niilo Eerola, 17.kadk, 1148 Pataljoonan komentaja, III/JR29 (11.D/VII AK/KarA) Kaatui Uusi-Vilga, Petroskoi 30.9.1941 Jalkaväkirykmentti 29 jatkoi aamulla 30.9.41 kello 0930 edellisenä iltana pysähtynyttä hyökkäystään Uuden Vilgan kolhoosikylää vastaan. Tykistövalmistelun jälkeen III Pataljoona hyökkäsi kylään, mutta joutui välittömästi taisteluun kylän itäpuolisella purolinjalla hyvin linnoittautuneen puolustajan kanssa. Ratsumestari Eerola kaatui kello 1050 purolinjalla kiväärin luodin osumasta. 274

Kapteeni Bo Rechardt (16.kadk) kaatui Kevyt Patteristo 13:n komentajana Suojoen rannalla 23.8.1941. Patteriston oltua alistettuna saksalaiselle 163. Divisioonalle, saksalaiset nimesivät joen yli rakennetun sillan hänen mukaansa. (SA-kuva).

JATKOSOTA

126

JATKOSOTA

127

Lokakuu 1941: Petroskoi vallataan 1.10. Kuun puolivälissä Karjalan Armeija jatkaa hyökkäystä Maaselän suuntaan samalla, kun Syvärillä saavutetaan tasa, johon rintama vakiintuu asemasodan ajaksi.

Petroskoi vallattiin 1.10.1941. Petroskoissa ja sen esikaupungeissa kaatuivat valtausta edeltävän viikon ankarissa taisteluissa mm. luutnantti Matti Raunio (24.kadk), luutnantti Börje Sallamaa (24.kadk), luutnantti Elis Norrgård (22.kadk), kapteeni Väinö Lampo (9.kadk), kadetti Yrjö Kuusiola (25.kadk) sekä ratsumestari Niilo Eerola (17.kadk). Kenraali Heinrichs ottaa 12.10.1941 vastaan ohimarssin Äänislinnassa, joksi kaupungin nimi oli muutettu. (SA-kuva).

JATKOSOTA

128

JATKOSOTA

129

Kapteeni Aarre Elomaa, 3.kadk, 141

Kadetti, reservin vänrikki Pertti Pelkonen, 26.kadk, -

Patteriston komentaja, Syvärin Patteristo 3 (VI AK/KarA) Haavoittui Mätysova, Syväri 6.10.1941, kuoli KS 6.10.1941

Tulenjohtaja, 1.Ptri/I/KTR2 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Koromislova, Osta, Syväri 20.10.1941

Erillinen Linnoituspatteristo Elomaa perusti 3.10.41 Syvärin Patteristo 3:n. Kolme päivää myöhemmin, 6.10. kello 1205, yksinäinen vihollisen pommikone pudotti kolme pommia Mätysovassa olleen patteriston esikuntaan, jolloin kapteeni Elomaa haavoittui vaikeasti ja kuoli sairaalaan vietäessä. 275 Kadetti, reservin vänrikki Unto Halme, 25.kadk, 2006

Jalkaväkirykmentti 9 saavutti 10.10.41 Koromislovan tasan, johon eteneminen pysäytettiin ja asemasodan rintamalinja vakiintui. Vihollinen hyökkäsi rykmentin lohkolla koko päivän 20.10.41 voimakkaan epäsuoran tulen tukemana pääsemättä murtoon. Kadetti Pelkonen, rykmenttiä tukevan Kenttätykistörykmentti 2:n 1. patterin tulenjohtaja, kaatui päivän aikana vihollisen raskaan heittimen kranaatin sirpaleista tulenjohtopaikallaan Koromislovassa. 279

Nuorempi upseeri, Ptri/ErOsP (VuorAK/AOKN) Kuoli pahoinpitelyn seurauksena Liinahamari, Petsamo 8./9.10.1941

Luutnantti Aarno Nissinen, 24.kadk, 1896 Matkustaja (ohjaaja), 3.Ltue/LeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Orivesi 27.10.1941

Aliluutnantti B. löi kadetti Halmetta nyrkillä leukaan Petsamon Liinahamarin kylässä 8./9.10.41 välisenä yönä ja heitti tämän jälkeen tajuttoman Halmeen asuntonsa ulkopuolelle. Halme löydettiin seuraavana aamuna kuolleena läheisestä joesta. Sotaylioikeus hylkäsi kuolemantuottamussyytteen, mutta tuomitsi B:n lievästä pahoinpitelystä kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. 276

Luutnantti Nissinen oli 27.10.41 matkustajana Viima VI-15-koneessa, jota oltiin noutamassa lentovarikolta laivueeseen. Oriveden tienoilla koneeseen tuli moottorihäiriö ja pakkolaskussa kone syöksyi maahan ohjaajan ja Nissisen saadessa heti surmansa. Toisen kertomuksen mukaan kone osui maahan Kuoreveden seudulla ohjaajan lentäessä aivan pinnassa ja tehdessä ”kurittomia koukkauksia”. 280

Kadetti, reservin vänrikki Esko Hyppönen, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR5 (4.D/II AK/KarA) Haavoittui Suoju, Petroskoi 10.10.1941, kuoli 40.KS Vieljärvi 12.10.1941

Kadetti, reservin vänrikki Erik Malmlund, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 6.K/II/JR24 (8.D/II AK/KarA) Kaatui Karjalan Maaselkä, Seesjärvi, Maaselkä 31.10.1941

1. Divisioonalle alistetun Jalkaväkirykmentti 5:n hyökkäyksen pysähdyttyä Suojun Tsupan tasalle 9.10.41, sen I Pataljoona suunnattiin seuraavana aamuna saarrostushyökkäykseen idästä. Pataljoona ja sille alistettu rykmentin 10. komppania aloittivat hyökkäyksen pisteen 44,1 alueelta kello 0600 saavuttaen tavoitteena olleen tasoristeyksen kello 1015. Taistelussa kadetti Hyppönen haavoittui vaikeasti luodin osumasta vartaloon kuollen kahta päivää myöhemmin haavoihinsa kenttäsairaalassa. 277

8. Divisioonan eteneminen Seesjärven rantatietä pitkin kohti Karjalan Maaselkää oli pysähtynyt 27.10.41 neljä kilometriä kylän länsipuolelle vihollisen lujaan vastarintaan. Hyökkäystä jatkettaessa 31.10. kello 1200, Jalkaväkirykmentti 24:n II Pataljoona eteni tien eteläpuolella noin kilometrin, kunnes hyökkäys pysähtyi vihollisen konekiväärien ja kranaatinheittimien tuleen. Pataljoona yritti kaksi kertaa päästä eteenpäin tulivalmistelun avulla siinä onnistumatta. Kadetti Malmlund kaatui kello 1420 saatuaan luodin rintaansa. 281

Luutnantti Eino Silkkilä, 24.kadk, 1950 Viestiupseeri, E/JR5 (4.D/II AK/KarA) Kaatui Suunujoki, Kontupohja 14.10.1941 1. Divisioonan lähestyessä Suunujoen suuta 14.10.41, sille alistettu Jalkaväkirykmentti 5 sai tehtävän tuhota Patojärven ja rautatien välisellä alueella olevat motit. Rykmentti sitoutui kahdeksi päiväksi vaikeisiin taisteluihin ja mm. luutnantti Silkkilä kaatui 14.10. kiväärinluodin osumasta rintaan. 278

JATKOSOTA

130

JATKOSOTA

131

Marraskuu 1941: III Armeijakunta aloittaa kuun alussa hyökkäyksen Kiestingissä Muurmannin radan katkaisemiseksi. Yhteysalus Porkkala uppoaa miinaanajossa Koiviston salmessa 28.11.

Majuri Toivo Häkkinen (10.kadk, vasemmalla), Jääkäripataljoona 2:n komentaja, käskynannossa ennen Petroskoin valtausta 30.9.1941. Hänet oli ylennetty majuriksi 11.9., ja kauluksessa ovat vielä kapteenin laatat mutta majurin ruusukkeilla. Häkkinen haavoittui vaikeasti kolme kuukautta myöhemmin Poventsassa juuri ennen nimitystään Mannerheim-ristin ritariksi, eikä enää sen jälkeen kyennyt rintamatehtäviin. Hän kuoli keuhkotautiin toukokuussa 1944. (SA-kuva).

JATKOSOTA

132

JATKOSOTA

133

Kapteeni Paavo Berg, 15.kadk, 994

Luutnantti Viljo Linnakallio, 20.kadk, 1421

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv32/LeR3 Kaatui Koön eteläpuoli, Hankoniemi 1.11.1941

Komppanian päällikkö, 42.RajaK (II AK/KarA) Kaatui Ahvenjärvi, Kumsa, Maaselkä 8.11.1941

Kapteeni Berg toimi Nummelassa olevan kahdeksan Curtiss-konetta käsittävän Osasto H:n komentajana. Hänen johtamansa parvi oli 1.11.41 iltapäivällä lennolla Hangon alueella tarkoituksenaan houkutella vihollishävittäjät taisteluun. Bergin lentäessä kello 1405 siipimiehensä kanssa mereltä Tvärminnen suuntaan hän hyökkäsi alempana lentävän vihollishävittäjän kimppuun, jolloin hänet pääsi yllättämään kaksi muuta vihollishävittäjää. Bergin CU-570-kone syöksyi mereen Koön eteläpuolella. Hänen ruumistaan ei koskaan löydetty, vaan se jäi kentälle. 282

8. Divisioonalle alistettu 42. Rajakomppania lähti 8.11.41 kello 0715 automarssille Ahvenjärveltä Savujärven tienhaaraan. Komppanian kärkiosien ollessa noin neljän kilometrin päässä Ahvenjärvestä, vihollisen vajaan sadan miehen partisaaniosasto suoritti tuliylläkön sitä vastaan, jolloin luutnantti Linnakallio kaatui. 285 Linnakallio ylennettiin kuolemansa jälkeen 19.11.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 31/41 kapteeniksi päivämäärällä 9.11.41. Kadetti, reservin luutnantti Väinö Lankinen, 25.kadk, 2069

Kadetti, reservin luutnantti Veli Laakso, 25.kadk, 2062

Joukkueen johtaja, 2.K/PionP15 (III AK/AOKN) Kaatui Varaksjärvi, Kiestinki 8.11.1941

Joukkueen johtaja, KrhJ/III/JR53 (Div J/III AK/AOKN) Kaatui Varaksjärvi, Kiestinki 4.11.1941

Divisioona J:n saatua avattua Kiestinki – Uhtua tien ja tuhottua suuret motit Jarosjärven ja Varaksjärven välillä, alueelle jäi vielä pieniä motteja. Kadetti Lankisen liekinheitinjoukkue lähti 8.11.41 osana isompaa pioneeriosastoa puhdistamaan vihollismottia Varaksjärven eteläpuolella. Osaston johtajan antaessa käskyä motin läheisyydessä joukkueen johtajille, vihollisen kranaatinheittimistön keskitys osui heidän keskelleen, jolloin Lankinen kaatui. 286

III Armeijakunta aloitti asemistaan Lohijärven – Ylä-Mustajärven kannakselta uuden hyökkäyksen Louhen suuntaan 1.11.41. Hyökkäyksen edettyä maantielle Jelovojejärven länsipuolella, Divisioona J:n reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 53:n III Pataljoona suunnattiin 4.11. tuhoamaan Varaksjärven eteläpuolelle jääneitä vihollismotteja maantien kilometrimerkkien 17 ja 18 välisellä alueella. Pataljoonan eteneminen etelästä tielle ei onnistunut tien pohjoispuolella olevien tykistöpatterien ampuessa suorasuuntauksella ja aiheuttaen pataljoonalle suuret tappiot. Kadetti Laakso kaatui hyökkäyksessä kello 1430. 283

Luutnantti Niilo Simpainen, 23.kadk, 1767 Nuorempi upseeri, 2.K/PionP15 (III AK/AOKN) Haavoittui Varaksjärvi, Kiestinki 8.11.1941, kuoli 12.KS Kiestinki 11.11.1941

Kapteeni Jorma Varis, 18.kadk, 1314 Laivueen komentajan sij. (lentueen päällikkö, 1.Ltue/) LeLv28/LeR2 Kaatui Uikujärvi, Maaselkä 7.11.1941

Divisioona J:n saatua avattua Kiestinki – Uhtua tien ja tuhottua suuret motit Jarosjärven ja Varaksjärven välillä, alueelle jäi vielä pieniä motteja. Luutnantti Simpaisen johtama osasto, johon kuului pioneerijoukkue ja liekinheitinjoukkue, lähti 8.11.41 puhdistamaan vihollismottia Varaksjärven eteläpuolella. Simpaisen antaessa käskyä motin läheisyydessä joukkueen johtajille, vihollisen kranaatinheittimistön keskitys osui heidän keskelleen, jolloin Simpainen haavoittui erittäin vaikeasti jalkoihin ja selkään kuollen kenttäsairaalassa kolme päivää myöhemmin. 287

Laivueen komentajan lomasijaisena toiminut kapteeni Varis lähti 7.11.41 aamupäivällä Morane Saulnier MS-608:lla Viitanan kentältä tiedustelulennolle Uikujärven suuntaan. Sää oli sumuinen ja Variksen lentäessä siipimiehensä kanssa matalalla Sekehan kentän suuntaan kello 1125 heitä vastaan tuli viisi I-153-hävittäjää rintamassa avaten tulen samanaikaisesti. Varis sai luultavasti heti osuman, koska hänen koneensa meni välittömästi kierteeseen ja iskeytyi Uikujärven jäälle. Variksen ruumis jäi kentälle. 284

Luutnantti, SS-Obersturmführer Viljo Norvio, 21.kadk, 1525 Joukkueen johtaja, 14.K/SS-Regt Westland (SS-Div Wiking/XIV AK/ PzGr1) Haavoittui Darjevka, Rostow, Ukraina 18.11.1941, kuoli Darjevka 19.11.1941 Saksalaisen 1. Panssariarmeijan ylitettyä Mius-joen ja saavutettua Rostov-on-Donin, neuvostojoukot aloittivat 17.11.41 voimakkaan vastahyökkäyksen sen pohjoista sivustaa vastaan. Neljä päivää kestäneissä taisteluissa viisi neuvostodivisioonaa ja panssariprikaati hyökkäsi

JATKOSOTA

134

JATKOSOTA

135

Luutnantti Olli Laakso, 10.mek, 236 me

voimakkaan tykistön ja ilmavoimien tukemana Darjevkassa, noin 50 km Rostovista pohjoiseen ollutta SS-Divisioona Vikingiä vastaan. SS-Obersturmführer Norvio oli määrätty joukkueen johtajaksi SSrykmentti Westlandin panssarintorjuntakomppaniaan vain kaksi päivää aikaisemmin, kun hän haavoittui Darjevkassa 18.11. kuollen seuraavana päivänä haavoihinsa. 288 Norvion veli, luutnantti Lauri Norvio (24.kadk), kaatui 11.7.41.

Aluksen ja ryhmän päällikkö, yhteysalus Porkkala/Yhteysalusryhmä (ErLOs/Meriv) Kaatui Koiviston salmi 28.11.1941 Suorittaessaan 28.11.41 normaalia yhteysalusliikennettä Koiviston salmessa yhteysalus Porkkala ajautui kovassa sumussa noin 500 metriä sivuun väylältä ajaen kello 0835 miinaan. Alus upposi ja vei mukanaan 32 miestä, mukana luutnantti Laakso. Alus ja sen mukana Laakson ruumis nostettiin merestä seuraavana vuonna. 292

Majuri Bror Breitholtz, 14.kadk, 842 Taisteluosaston komentaja, Osasto Malm (pataljoonan komentaja, I/JR53) (Div J/III AK/AOKN) Kaatui Lohivaara, Kiestinki 21.11.1941 Osasto Malm, johon Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona kuului, katkaisi loka-marraskuun vaihteessa -41 osana Divisioona J:n hyökkäystä Lohivaaran – Pinkosalmen tien, johon rintama vakiintui. Majuri Breitholtz, joka toimi osasto Malmin tilapäisenä komentajana, oli 21.11. kello 1340 Lohivaaran kylän itäpuolella komentokorsunsa ulkopuolella tähystämässä saksalaisen Stuka-laivueen pommitusta, kun hän kaatui lähelle korsun suuaukkoa osuneen suorasuuntaustykin kranaatin sirpaleista. 289 Luutnantti Mikko Kytömaa, 24.kadk, 1861 Tulenjohtaja, 4.Ptri/II/KTR16 (Div J/III AK/AOKN) Kaatui Lohijärvi, Kiestinki 27.11.1941 Jalkaväkirykmentti 12 hyökkäsi 27.11.41 kello 1030 Kiestingissä Ison-Lohijärven pohjoispuoliseen maastoon oikaistaakseen rintamalinjan. Hyökkäystä tukevan Kenttätykistörykmentti 16:n tulenjohtaja, luutnantti Kytömaa, eteni jalkaväen kärjen mukana ja kaatui hyökkäyksessä oman heittimistön tulessa. 290 Luutnantti Fred Orispää, 24.kadk, 1794 Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR4 (8.D/II AK/KarA) Kaatui Liistelampi, Suurlahti, Maaselkä 28.11.1941 Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoona ryhmittyi puolustukseen Suurlahden ja Liistelammen väliselle kannakselle 24.11.41. Vihollinen hyökkäsi 28.11. kello 0710 ryhmityksessä oikealla ollutta rykmentin 3. komppaniaa vastaan yllättäen sen ja päästen osin tunkeutumaan asemiin, joihin se kiivaan taistelun jälkeen saatiin pysäytettyä. Luutnantti Orispää, joka oli ollut etulinjassa johtamassa taistelua, juoksi komentopaikalleen ilmoittaakseen tilanteesta pataljoonan esikuntaan. Palatessaan takaisin linjaan kello 1030 hän kaatui luodin osumasta päähän. 291

JATKOSOTA

136

JATKOSOTA

137

Joulukuu 1941: Kuun ensimmäisen viikon aikana vihollinen vetäytyy Hangosta. Maaselässä vallataan Karhumäki ja Poventsa. Vihollinen aloittaa kuun puolivälissä hyökkäyksen Gorassa, Syvärin kaakkoispuolella, taistelujen jatkuessa lähes kuukauden.

Kiestingin suunnan vaikeissa erämaataisteluissa oli ansioitunut mm. Jalkaväkirykmentti 12:ssa komppanian päällikkönä toiminut luutnantti Soini Mikkonen (22.kadk), joka on kuvassa vastanimitettynä Mannerheim-ristin ritarina 8.11.1941. Mikkonen kaatui kapteenina ja 6. Divisioonan jääkärikomppanian päällikkönä partioretkellä Seesjärven pohjoispuolella 13.2.1944 (SA-kuva). JATKOSOTA

138

JATKOSOTA

139

Luutnantti Reinhold Fleckenstein, 4.kadk, 226

Kadetti, reservin luutnantti Unto Loimu, 26.kadk, -

Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen 1.12.1941

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR30 (7.D/VII AK/KarA) Kaatui Kusrajärvet, Gora, Syväri 16.12.1941

Luutnantti Fleckenstein vapautettiin talvisodan jälkeen palveluksesta sairauden perusteella ja poistettiin upseeriluettelosta toukokuussa -41. Fleckenstein kuoli sairauteen 1.12.41. 293

Vihollinen hyökkäsi 15.12.41 Gongenitsajärveltä koilliseen onnistuen katkaisemaan suomalaisten huoltotien Kusrajärvien luona ja motittamaan alueella olleen suomalaispataljoonan. Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona siirrettiin Goran kylän alueelle, josta aloitti seuraavana päivänä kello 1300 hyökkäyksen lounaaseen huoltotien suunnassa. Vihollisen vastus oli tiukka ja mm. rykmentin 3. komppania pääsi etenemään vain noin 150 metriä, kun sen päällikkö, kadetti Loimu kaatui ja hyökkäys pysähtyi. 297

Kapteeni Matias Levänen, 20.kadk, 1420 Komppanian päällikkö, 18.TykK (4.D/II AK/KarA) Haavoittui Padu, Karhumäki, Maaselkä 2.12.1941, kuoli 66.SotaS Äänislinna 12.12.1941 4. Divisioonan hyökkäys kohti Karhumäkeä pysähtyi 8.11.41 Padun läntisen metsätyöaseman tasalle, 10 kilometriä länteen Karhumäestä, ja hyökkäystä päästiin jatkamaan vasta joulukuun alussa. Kapteeni Levänen, Jalkaväkirykmentti 35:lle alistetun 18. Tykkikomppanian päällikkö, käveli 2.12. noin kello 1500 miinaan ollessaan etulinjassa metsätyöaseman eteläpuolella haavoittuen vaikeasti molempiin jalkoihin. Levänen kuoli haavoihinsa sotasairaalassa 12.12.41. 294

Luutnantti Esko Lehtonen, 24.kadk, 1876 Ohjaaja, Ltue Käär/LeLv14 Kaatui Tungua, Tungutjärvi, Rukajärvi 24.12.1941 Luutnantti Lehtosen partio joutui 24.12.41 kello 1040 Tunguan kylän lounaispuolella taisteluun kuuden vihollisen Hurricane-hävittäjän kanssa. Lehtosen suorittaessa väistöliikkeitä hänen Fokker FR-150:n siipi osui maahan ja kone syöksyi metsään Lehtosen saadessa surmansa. Lehtosen ruumis jäi tiettömään korpeen pitkäksi aikaa, kunnes jalkaväkipartio sai sen noudettua. 298

Kadetti, reservin vänrikki Heikki Mäenpää, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 9.K/III/JR25 (4.D/II AK/KarA) Kaatui Salmijärvi, Karhumäki, Maaselkä 5.12.1941

Luutnantti Erkki Rintala, 24.kadk, 1923

Jalkaväkirykmentti 25 oli edennyt 19.11.41 Salmijärven länsirannalle, neljä kilometriä Karhumäen koillispuolelle pisteen 99,8 alueelle, johon eteneminen pysäytettiin. Karhumäen valtauksen alkaessa 5.12. kello 0420 rykmentti tunkeutui vihollisen asemien läpi noin kilometrin, kunnes eteneminen pysähtyi vihollisen miinakenttiin. Päivän kuluessa vihollinen teki kaksikin vastaiskua, joiden aikana kadetti Mäenpää kaatui. 295

Komppanian päällikkö, 1.K/JP3 (1.JPr/II AK/KarA) Kaatui Poventsa, Maaselkä 25.12.1941 Vihollinen hyökkäsi Poventsaan joulupäivän aamuna -41 kello 0830 vajaan pataljoonan voimin tunkeutuen kaupunkiin etelästä jäätä pitkin. Jääkäripataljoona 3 pysäytti vihollisen etenemisen kirkon ja sairaalan alueelle, mutta luutnantti Rintala kaatui kello 1015 vihollisen luodista. 299

Kapteeni Erkki Komonen, 16.kadk, 1050 Pataljoonan komentaja, JP4/1.JPr (II AK/KarA) Kaatui Karhumäki, Maaselkä 5.12.1941

Luutnantti Heikki Miettinen, 20.kadk, 1463 Patterin päällikkö, 7.Ptri/III/KTR9 (17.D/VI AK/KarA) Kaatui Bulajeva, Syväri 26.12.1941

Taisteluosasto Komonen, vahvennettu Jääkäripataljoona 4, hyökkäsi 5.12.41 puoleltapäivin lännestä kohti Karhumäkeä. Saavutettuaan kaupungin keskustan, osasto kääntyi koilliseen kohti tavoitettaan Pintuisia. Etenemisen pysähtyessä kello 1330 Karhumäen hotellin kohdalla olevalla purolle, kapteeni Komonen tuli itse linjaan pystyssä kävellen ja kannustaen miehiä eteenpäin. Tällöin Komonen kaatui puron takaa ammutun yksittäisen luodin osumasta. 296 Komonen ylennettiin kuolemansa jälkeen 9.12.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 36/41 takautuvasti majuriksi päivämäärällä 30.11.41.

JATKOSOTA

140

Luutnantti Miettinen joutui vihollisen partion yllättämäksi 26.12.41 kello 1320 Bulajevan kylästä noin kaksi kilometriä pohjoiseen ollessaan matkalla tulenjohtueeseen ja kaatui kiväärin luodin osumasta kaulaan. 300 Miettinen ylennettiin kuolemansa jälkeen 30.12.41 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 42/41 takautuvasti kapteeniksi päivämäärällä 25.12.41.

JATKOSOTA

141

Yleisesikuntamajuri Villiam Tiittanen, 14.kadk, 938 Patteriston komentaja, I/KTR5 (1.D/VII AK/KarA) Kuoli auto-onnettomuudessa Karhumäki 31.12.1941 Majuri Tiittanen sekä patteriston adjutantti, lääkäri ja autonkuljettaja kuolivat 31.12.41 kello 2000 auto-onnettomuudessa junan ajaessa heidän autonsa päälle neljä kilometriä Karhumäen eteläpuolella. 303 Kadetti, reservin vänrikki Veikko Rissanen, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 2.K/SissiP3 (III AK/AOKN) Kuoli omassa miinoitteessa Jelettijärvi, Kiestinki 31.12.1941 Sissipataljoona 3:n partio havaitsi aamupäivällä 31.12.41 Jelettijärven länsipuolella ladun, joka oletettiin vihollisen partion tekemäksi. Kadetti Rissasen joukkue lähetettiin iltapäivällä ajamaan vihollista takaa, jolloin jälkiä seuratessaan kello 1645 Rissanen hiihti miinaan kaatuen heti. Partion palatessa takaisin selvisi, että pataljoonan pioneerijoukkue oli miinoittanut alueen samana päivänä ehtimättä ilmoittaa asiasta. 304

Luutnantti Ilpo Tuominen (24.kadk, keskellä) pommituslennon jälkeen 21.12.1941. Tuominen kaatui kapteenina ja lentueen päällikkönä pommituslennolla Pöllikkälän alueella 11.6.1944. (SA-kuva).

Luutnantti Kauko Räisänen, 24.kadk, 1932 Patterin päällikkö, 9.Ptri/III/KTR2 (7.D/VI AK/KarA) Kaatui Shumilino, Syväri 27.12.1941 Vihollisen saatua vallattua Goran kylän 19.12.41, VI Armeijakunta siirsi alueelle lisää joukkoja joulupyhien aikana ja aloitti uuden vastahyökkäyksen 27.12. aamulla. Luutnantti Räisänen oli kello 1500 tuettavan Jalkaväkirykmentti 51:n II Pataljoonan komentopaikalla Shumilinon eteläpuolisessa maastossa, kun sinne tuli vihollisen raskaan tykistön keskitys. Räisänen kaatui viereensä tulleen kranaatin sirpaleista. 301 Kapteeni Uuno Enckell, 13.kadk, 838 Pataljoonan komentaja, I/JR48 (2.D/IV AK) Kuoli sairaskohtaukseen Haapala, Terijoki 31.12.1941 Kapteeni Enckell kuoli sydänkohtaukseen aamuyöllä 31.12.41 komentopaikallaan. 302

JATKOSOTA

142

Erillinen Osasto P:n 2. komppanian päällikkö, luutnantti Kauko Ainela (22.kadk) saa 4. luokan Vapaudenristin kentällä 29.10.1941. Ainela kaatui viisi kuukautta myöhemmin Lounavaarassa, Petsamossa huhtikuussa 1942. (SA-kuva). JATKOSOTA

143

Tammikuu 1942: Vihollinen hyökkää vahvoin voimin Maaselän kannaksella, jossa taisteluja käydään toista viikkoa.

Karhumäki vallattiin itsenäisyyspäivänä 1941. Kaupungin valtauksessa kaatuivat mm. kadetti Heikki Mäenpää (26.kadk) ja kapteeni Erkki Komonen (16.kadk). (SA-kuva). JATKOSOTA

144

JATKOSOTA

145

Kadetti, reservin vänrikki Björn Lindh, 25.kadk, 2076

Luutnantti Martti Kaura, 24.kadk, 1838

Joukkueen johtaja, 4.K/II/JR45 (8.D/II AK/KarA) Kaatui Retulampi, Maaselän asema, Maaselkä 4.1.1942

Komppanian päällikkö, 2.K/PionP33 (2.D/I AK) Haavoittui Ohta, Lempaala 24.1.1942, kuoli 23.KS 24.1.1942

Vihollinen aloitti hyökkäyksen Krivin aseman alueella 1.1.42. Saatuaan murron asemiin sen eteneminen kuitenkin pysäytettiin aseman eteläpuolelle. Jalkaväkirykmentti 45:n oli tarkoitus aloittaa 4.1. vastahyökkäys vihollisen poislyömiseksi ja Krivin aseman takaisinvaltaamiseksi. Puolenpäivän aikaan vihollinen aloitti kuitenkin oman hyökkäyksensä Retulammella, Maaselän aseman alueella, jolloin rykmentin hyökkäys ei lähtenyt liikkeelle. Hyökkäys saatiin torjuttua kello kolmeen mennessä, mutta päivän aikana kadetti Lindh kaatui luodin osumasta päähän. 305

Luutnantti Kaura haavoittui 24.1.42 noin kello 1300 Ohdassa, Jalkaväkirykmentti 28:n II Pataljoonan lohkolla tarkka-ampujan luodin osumasta päähän ollessaan tarkastamassa pioneeripataljoonan valonheitinjoukkuetta. Hän kuoli saman päivän illalla tajuihinsa tulematta kenttäsairaalassa. 309

Luutnantti Eero Vainio, 23.kadk, 1778 Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR25 (4.D/II AK/KarA) Kaatui Hiisjärvi, Maaselkä 4.1.1942 Vihollinen hyökkäsi lumipyryn suojaamana noin pataljoonan vahvuisin voimin aamulla 4.1.42 Hiisjärven yli Jalkaväkirykmentti 25:n III Pataljoonan alueella pureutuen rantamaastoon sekä Peukaloniemessä että Kämmenniemessä. Luutnantti Vainio, joka oli vasta edellisenä päivänä ottanut vastaan 2. komppanian päällikön tehtävät, johti joukkonsa illalla kello 2100 vastaiskuun Peukaloniemeen. Etuvarmistus saatiin karkoitettua, mutta komppanian edettyä 500 metriä se joutui tuliylläkköön, jolloin Vainio kaatui ja vastahyökkäys pysähtyi. 306 Kapteeni Alpo Parviainen, 15.kadk, 1021 Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv14 Kaatui Kuutsjärvi, Rukajärvi 8.1.1942 Kapteeni Parviainen, joka oli määrätty edellisenä päivänä lentueen päälliköksi, lensi Fokker FR-99:llä siipikoneena kolmen koneen tiedustelupartiossa 8.1.42 Kuutsjärven ja Ieljärven välillä. Kello 1340 osastoa kohti ammuttiin maasta ja Parviainen näytti osaston johtajalle palaavansa Tiiksjärvelle joko saatuaan moottorivian tai osuman koneeseensa. Koneen jäännökset ja Parviaisen ruumis löydettiin Kuutsjärven pohjoispuolelta vasta heinäkuussa -43. 307 Luutnantti Teuvo Ruohola, 24.kadk, 1929 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv30/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Koivistonsaari, Koiviston mlk 18.1.1942 Luutnantti Ruohola oli mukana kuuden Fokker-koneen partiossa 18.1.41 itäisellä Suomenlahdella, kun osasto joutui kello 0920 Koivistonsaaren lounaispuolella väistämään sumuseinämää. Kaarroksen aikana Ruoholan Fokker FR-119 sakkasi virheliikkeen johdosta ja syöksyi jyrkässä kulmassa alas iskeytyen jään läpi muutama kilometri Koiviston saaresta lounaaseen. Ruoholan ruumista ei koskaan saatu nostettua merestä. 308 JATKOSOTA

146

Asemasodan aikana oli aikaa muullekin kuin sodankäynnille. Majuri Eero Leppänen (11.kadk) ojentaa 23.8.1943 Itä-Karjalan toisen suuren ratsastuskilpailun upseerisarjan voittajalle, kornetti Katilalle, ensimmäisen palkinnon. Majuri Leppänen kaatui Jääkäripataljoonan 4:n komentajana Portinhoikassa 27.6.1944 ja nimitettiin kaatumisensa jälkeen Mannerheim-ristin ritariksi. (SA-kuva). JATKOSOTA

147

JATKOSOTA ASEMASOTA

1942: Tammi-helmikuun aikana rintamavastuu Sallan – Alakurtin suunnalla siirtyy saksalaisille. Vihollinen uusii hyökkäyksensä Krivillä helmikuun alkupuolella. Maaliskuussa aloitetaan kenttäarmeijan suuret organisaatiomuutokset, jotka jatkuvat vuodelle -43. Osasto Pajari valtaa maaliskuun lopussa Suursaaren. Huhtikuun puolivälissä vihollinen hyökkää kiivaasti Shemenskin – Pertjärven alueella Syvärillä ja kuun loppupuolella Kiestingissä. 4. Divisioonan komentaja seurueineen menehtyy 24.4. omassa miinoitteissa Maaselässä. Toukokuun alussa vihollinen pommittaa tuhoisasti Nurmoilan kasarmialuetta. Divisioona J aloittaa toukokuun puolivälissä vastahyökkäyksen Kiestingissä. Heinäkuun alussa rintamavastuu Kiestingin suunnalla siirtyy saksalaisille. Itäisellä Suomenlahdella käydään 8.–9.7. kiivas taistelu Somerin saaren omistuksesta. Heinäkuun puolivälissä vihollisen partisaaniprikaati etenee noin 100 kilometriä suomalaisten selustaan Seesjärven pohjoispuolitse palaten omalle puolelle elokuun puolivälissä. Vihollinen yrittää 20.–21.7. vallata Sevastopolin tukikohdan Kannaksella. Syyskuussa vihollinen tekee useita paikallisia hyökkäyksiä Krivillä. Marraskuussa suomalaiset moottoritorpedoveneet tekevät hyökkäyksen Lavansaareen.

Nurmoilan kasarmialueen pommituksessa vappuna 1942 kaatuivat mm. kapteeni Erkki Tikkanen (19.kadk) ja luutnantti Lauri Sarrila (24.kadk). (SA-kuva).

JATKOSOTA

148

JATKOSOTA

149

Kapteeni Toivo Kovanen, 18.kadk, 1291

Luutnantti Veikko Supinen, 14.mek (rt), 338 me

Pataljoonan komentaja, VP26 (7.D/VI AK/KarA) Itsemurha Roikonkoski, Suistamo 1.2.1942

Joukkueen johtaja (patterin päällikkö, Lke6) /ÄänRPr (VII AK/AunR) Katosi Salski, Vodlajoki, Äänisjärvi 10.3.1942

Kapteeni Kovanen ampui itsensä Roikonkosken asemalla 1.2.42 ollessaan matkalla lomalle. 310

Äänisen Rannikkoprikaati lähetti 85-miehisen kaukopartion 8.3.42 Äänisen toiselle rannalle, Vodlajoen suulle, tehtävänä tuhota siellä talvehtivat proomut sekä syvemmällä suistossa Salskin kylässä sijaitsevat asumukset asukkaineen. Vaikean etenemisen jälkeen osasto aloitti hyökkäyksen Salskin kylään 10.3. kello 0400. Luutnantti Supinen, joka normaalisti oli 75/50C-patterin päällikkö, johti joukkuetta, jonka tehtävänä oli kylässä olevien alusten tuhoaminen. Vihollisen konekivääritulen alla joukkue hajaantui eikä kukaan nähnyt Supisen kaatuvan, mutta hän ei palannut kaukopartion kokoontumispaikalle. 315

Kapteeni Carl von Essen, 1.kadk, 50 Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen 54.SotaS Helsinki 3.2.1942 Kapteeni von Essen kuoli keuhkoputkentulehdukseen Helsingissä 3.2.42. 311

Yleisesikuntamajuri Lauri Ruokonen, 7.kadk, 383 Pataljoonan komentaja, I/JR45 (8.D/II AK/KarA) Kaatui Krivin asema, Maaselkä 7.2.1942 Majuri Ruokonen oli 7.2.42 kello 1430 pataljoonansa adjutantin ja lähettiupseerin kanssa tarkastamassa etulinjaa noin kaksi kilometriä Krivin aseman luoteispuolella, kun vihollisen partio pääsi yllättämään heidät. Ruokonen kaatui välittömästi kahden konepistoolin luodin lävistäessä hänen rintansa. 312 Ruokonen ylennettiin kuolemansa jälkeen 11.2.42 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 50/42 takautuvasti everstiluutnantiksi päivämäärällä 1.2.42. Kadetti, reservin luutnantti Heimo Honkanen, 26.kadk, Joukkueen johtaja, 14.K/JR15 (15.D/I AK) Haavoittui Sirkiänsaari, Rautu 10.2.1942, kuoli 36.KS Räisälä 11.2.1942 Vihollinen yritti pitkän hiljaiselon jälkeen 10.2.42 iskuosastomaista hyökkäystä Jalkaväkirykmentti 15:n II Pataljoonan lohkolla Sirkiänsaaressa kahden joukkueen voimin. Kadetti Honkanen haavoittui päivän taistelussa vaikeasti rintaan luodista ja kuoli seuraavana yönä kello 0300 kenttäsairaalassa. 313 Kadetti, reservin vänrikki Jouko Urhola, 26.kadk, Joukkueen johtaja, KrhJ/II/3.Pr (II AK/KarA) Kaatui Krivi, Maaselkä 11.2.1942 3. Prikaatin vallattua Krivin takaisin 7.2.42, se siirtyi puolustukseen aloittaen varustelutyöt samalla kun vihollinen jatkoi häirintäammuntaa. Kadetti Urhola oli 11.2. kello 1130 valvomassa tulenjohtopaikan valmistelua, kun hän kaatui saatuaan viereensä tulleen vihollisen tykistön kranaatin sirpaleen päähänsä. 313 JATKOSOTA

150

Yleisesikuntaeverstiluutnantti Lauri Ruokosen (7.kadk) hautajaiset Helsingin Hietaniemen kappelissa 21.2.1942. Ruokonen kaatui Krivillä 7.2.1942 tullessaan etulinjassa vihollisen partion yllättämäksi. Ruokonen oli yksi kahdeksasta kaatuneesta yleisesikuntakadettiupseerista. (SA-kuva). JATKOSOTA

151

Kadetti, reservin luutnantti Rafael Pajano, 25.kadk, 2109

illalla Bulajevaan, jossa siitä muodostettiin panssarivaunukomppanialla, tykkijoukkueella ja ilmatorjuntakonekiväärijoukkueella vahvennettuna Osasto Lounila. Osasto hyökkäsi 20.4. kello 0400 alkaen Shemenitsh-järven ja Rantajärven kannaksen läpi vallaten Pajarinmäen ja Rapovanmäen alueen. Kapteeni Touri kaatui hyökkäyksen aikana kello 0900 kranaatin sirpaleen osumasta selkään. 320

Komppanian päällikkö, 32.TykK (10.D/KanR) Kaatui Pappilanniemi, Lempaala 7.4.1942 Asemasodan aikana käytiin Lempaalan lohkolla välillä hyvinkin kiivaita taisteluita. Vihollinen hyökkäsi 7.4.42 jälleen kerran koko lohkon alueella, jolloin kadetti Pajano kaatui Pappilanniemessä tykistökeskityksessä useiden sirpaleiden osumista. 316

Majuri Lauri Räsänen, 7.kadk, 386 Pataljoonan komentaja, I/JR5 (4.D/MaaR) Kuoli omassa miinoitteessa Suurlahti, Maaselkä 24.4.1942

Luutnantti Kauko Ainela, 22.kadk, 1593 Komppanian päällikkö, 2.K/ErOsP (VuorAK/AOKL) Kaatui Lounavaara, Petsamo 8.4.1942

4. Divisioonan komentaja, eversti Viljanen ja Jalkaväkirykmentti 5:n komentaja, everstiluutnantti Vihma olivat 24.4.42 tarkastamassa majuri Räsäsen I Pataljoonan asemia Liistelammen ja Maaselän aseman välisellä alueella. Seurueen palatessa estelinjojen etupuolella olevasta 2. komppanian eteentyönnetystä tukikohdasta, se eksyi partiopolulta ja meni kello 1630 omaan miinoitteeseen. Kolmen putkimiinan räjähtäessä majuri Räsänen kaatui välittömästi otsaan osuneesta sirpaleesta ja mukana olleet joukkueen johtaja ja komppanian päällikön sijainen sekä divisioonan komentaja kuolivat ennen kenttäsairaalaan pääsyä, rykmentinkomentajan kuollessa heti sinne saavuttua. 321

Erillinen Osasto P hyökkäsi 8.4.42 aamuyöstä Lounavaaraan tuhotakseen siellä olevat vihollisen leirit. Osaston 2. komppania sai kosketuksen viholliseen kello 0530, jolloin hyökkäys pysähtyi vihollisen konekivääriasemien eteen. Pian tämän jälkeen luutnantti Ainela haavoittui vaikeasti kuollen haavoihinsa matkalla joukkosidontapaikalle. 317 Kadetti, reservin vänrikki Börje Nyholm, 25.kadk, 2103 Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR34 (17.D/VI AK/AunR) Kaatui Kuitusuo, Podporoze, Syväri 14.4.1942

Yleisesikuntaeverstiluutnantti Lennart Vihma, 8.kadk, 449

Vihollinen aloitti 11.4.42 Syvärillä hyökkäyksen laajalla rintamalla Lotinapellon ja Ostan välisellä alueella. 17. Divisioonan lohkolla voimakkain hyökkäys kohdistui Kuitusuon luoteispuoliseen maastoon ryhmitetyn Jalkaväkirykmentti 34:n I Pataljoonan asemiin. Vaikka vihollinen siirsi seuraavina päivinä painopistettään idemmäs, taistelut pataljoonan alueella jatkuivat. Vihollisen onnistui 14.4. kello 1245 vallata kadetti Nyholmin komentama 1. komppanian tukikohta ”Honkakukkula”, Nyholmin kaatuessa taistelun aikana. 318

Rykmentin komentaja, JR5 (4.D/MaaR) Haavoittui omassa miinoitteessa Suurlahti, Maaselkä 24.4.1942, kuoli Karhumäen KS 25.4.1942 4. Divisioonan komentaja, eversti Viljanen ja Jalkaväkirykmentti 5:n komentaja, everstiluutnantti Vihma olivat 24.4.42 tarkastamassa majuri Räsäsen I Pataljoonan asemia Liistelammen ja Maaselän aseman välisellä alueella. Seurueen palatessa estelinjojen etupuolella olevasta 2. komppanian eteentyönnetystä tukikohdasta, se eksyi partiopolulta ja meni kello 1630 omaan miinoitteeseen. Kolmen putkimiinan räjähtäessä pataljoonan komentaja kaatui välittömästi, joukkueen johtajan ja komppanian päällikön sijaisen sekä divisioonan komentajan kuollessa ennen kenttäsairaalaan pääsyä. Everstiluutnantti Vihma kuoli heti Karhumäen kenttäsairaalaan saavuttuaan puolenyön jälkeen. 322

Majuri Vilho Halonen, 13.kadk, 805 Taisteluosaston komentaja, TstOs Halonen (pataljoonan komentaja, LinnP14) (3.D/III AK/AOKL) Kuoli omassa miinoitteessa Enonsuu, Jyvälahti, Uhtua 18.4.1942 Majuri Halonen, joka oli ottanut Linnoituspataljoona 14:n komentajuuden vasta kolme päivää aikaisemmin, hiihti Jyvälahden Enonsuussa 18.4.42 kello 1140 omaan miinoitteeseen kuollen heti. 319

Kapteeni Erkki Tikkanen, 19.kadk, 1385 Toimistoupseeri, viestikomentajan tsto (E/AunR) Kaatui Nurmoila, Aunus 1.5.1942

Kapteeni Lars Touri, 18.kadk, 1250

Vihollisen lentokoneet pommittivat Nurmoilan kasarmialuetta 1.5.42 kello 1530, jolloin 12 henkilöä kaatui. Kapteeni Tikkanen kaatui välittömästi saatuaan sirpaleen kaulaansa. 323

Komppanian päällikkö, KKK/JP4/1.JPr (MaaR) Kaatui Bulajeva, Syväri 20.4.1942 Vihollinen aloitti 11.4.42 Syvärillä hyökkäyksen laajalla rintamalla Lotinapellon ja Ostan välisellä alueella, jolloin Jääkäripataljoona 4 siirrettiin Maaselästä tukemaan hyökkäyksen torjuntaa. Pataljoona saapui 19.4. JATKOSOTA

152

JATKOSOTA

153

Luutnantti Lauri Sarrila, 24.kadk, 1943 Komppanian päällikkö, 1.K/VP11 (VI AK/AunR) Haavoittui Nurmoila, Aunus 1.5.1942, kuoli 14.KS 1.5.1942 Vihollisen lentokoneet pommittivat Nurmoilan kasarmialuetta 1.5.42 kello 1530, jolloin 12 henkilöä kaatui. Luutnantti Sarrila haavoittui sirpaleista vaikeasti ylävartaloon ja kuoli samana päivänä kenttäsairaalassa. 324 Kapteeni Aarne Sorasalmi, 20kadk, 1434 Pataljoonan komentaja, PionP2 (VII AK/AunR) Itsemurha Käppäselkä, Maaselkä 2.5.1942 Kapteeni Sorasalmi ampui itsensä 2.5.42 kello 0300 komentopaikallaan Käppäselässä. 325

Kapteeni Olavi Naakka, 18.kadk, 1308 Lentueen päällikkö, 1.Ltue/LeLv30/LeR3 Kuoli oman ilmatorjunnan alasampumana Kuutsalo, Kirkonmaa, Kotka 17.5.1942 Kuusi Fokker-konetta lähti Utista kapteeni Naakan johdolla suojaamaan Kotkassa 17.5.42 puolenpäivän aikaan pidettäviä sankarihautajaisia. Koneet lensivät merelle ja kaartoivat takaisin Kotkan suuntaan lentäen 300 metrin korkeudessa Kirkonmaan yli kello 1215, kun siellä ollut oma ilmatorjunta avasi yllättäen tulen. Naakan FR-164:ään osui 40 mm kranaatti, kone painui syöksyyn ja iskeytyi maahan Kuutsalossa Naakan saadessa välittömästi surmansa. Jälkikäteen selvisi, että Kirkonmaalle oli tullut ilmatorjuntajaos viisi päivää aikaisemmin, mutta aluevastuussa oleva linnakkeisto ei ollut ilmoittanut asiasta viestikeskukselle, joten tieto lennosta ei ollut välittynyt jaokselle. 326

4. Divisioonan komentajan ollessa 24.4.1942 tarkastamassa etulinjan tukikohtaa Suurlahdessa, hänen seurueensa käveli omaan miinoitteeseen, jolloin divisioonan komentaja, rykmentin komentaja, pataljoonan komentaja, komppanian päällikön sijainen ja joukkueen johtaja kaatuivat. Kuvassa kenraalimajuri Viljasen, yleisesikuntaeverstiluutnantti Vihman (8.kadk) ja vänrikki Forstedtsin kunniasaatto Karhumäen asemalle. (SA-kuva).

JATKOSOTA

154

JATKOSOTA

155

Kadetti, reservin luutnantti Toivo Valjakka, 25.kadk, 2178

juuri murtokohdassa, ei taistelun jälkeen löydetty. Paikalta löydetyistä läpiammutuista kypärästä ja komentohihnasta voitiin päätellä Kärrin saaneen konepistoolin sarjasta luodin päähänsä ja rintaansa ja myöhemmän vankitiedon mukaan vihollisosasto oli vienyt Kärrin kuolleena mukanaan. 330

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR12 (Div J/III AK/AOKL) Haavoittui Jelettijärvi, Kiestinki 20.5.1942, kuoli 12.KS Kiestinki 21.5.1942 Vihollinen aloitti Kiestingin suunnalla hyökkäyksen huhtikuun lopulla -42 tavoitteenaan Sohjanajoki. Hyökkäys torjuttiin muualla, mutta Jelettijärven eteläpuolella vihollinen pääsi murtoon uhaten saartaa Divisioona J:n. Taisteluosasto Puroma (vahvennettu Jalkaväkirykmentti 12) aloitti vastahyökkäyksen 15.5. lyöden vihollisen Kiestingin – Ahvenlahden tieltä. Hyökkäyksen jatkuessa 20.5. aamuyöllä itään Pahajoen ja Kaurajoen välillä, vihollinen torjui sitkeästi hyökkäykset. Rykmentin 2. komppanian hyökkäys pysähtyi vihollisen ankaran vastarinnan vuoksi ja kello 0530 kadetti Valjakka, joka oli määrätty komppanian päälliköksi viikkoa aikaisemmin, haavoittui vaikeasti vatsaan luodin osumasta kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 327

Kadetti, reservin vänrikki Tapani Kallio, 25.kadk, 2030 Toipilas (nuorempi upseeri, TäydLeLv35) Kuoli sairauteen Lappeenranta 28.5.1942 Kadetti Kallio kuoli keuhkotautiin kotonaan Lappeenrannassa 28.5.1942. 331 Kallio ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 22.6.42 Ylipäällikön päiväkäskyllä 66/42. Kadetti, reservin vänrikki Erkki Katilainen, 26.kadk, Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv14 Kaatui Koivuniemi, Tungutjärvi, Rukajärvi 28.5.1942

Kapteeni Kauko Pirhonen, 17.kadk, 1214

Kadetti Katilainen oli 28.5.42 kello 1735 neljän Fokker-koneen parven osana tiedusteluja maataistelulennolla Tungutjärven alueella. Parvi ryhmittyi jonoksi ja suoritti maahyökkäyksen Koivuniemen kylään Katilaisen ollessa jonon viimeisenä. Katilainen todennäköisesti sai osumia vihollisen ilmatorjuntatulesta, sillä hänen koneensa syöksyi maahan räjähtäen. 332

Koelentäjä, KoeLtue/KoeLeLv/Lentovarikko Kuoli lento-onnettomuudessa Tampere 21.5.1942 Kapteeni Pirhonen lähti 21.5.42 kello 1840 suorittamaan siirtolentoa PE-214:lla Tampereelta Kuorevedelle. Tampereen lentokenttä oli kelirikon vuoksi huonossa kunnossa ja kone ajautui lähdössä pehmeälle kohdalle, jolloin Pirhonen veti koneen väkisin alinopeudella ilmaan. Koneen päästyä kiitoradan jatkeella olevan Rukkamäen yli se joutui kuolioon ja syöksyi maahan kilometrin päässä kentästä itäkaakkoon. Kone iskeytyi rinteeseen ja syttyi palamaan, jolloin Pirhonen sai heti surmansa. 328

Kapteeni Eero Kivi, 15.kadk, 1016 Salaus- ja viestiliikennetoimiston päällikkö, PM Haavoittui Pitkäranta, Impilahti 2.6.1942, kuoli 68.SotaS Sortavala 10.8.1942

Kadetti, reservin vänrikki Henry Schatelowitz, 26.kadk, -

Kapteeni Kivi, joka oli tarkastamassa armeijakuntien ja divisioonien salakielijärjestelyjä, haavoittui vaikeasti selkärankaan Pitkärannan ilmapommituksessa 2.6.42 ja kuoli sotasairaalassa 10.8.42. 333 Kivi ylennettiin sairaalassa ollessaan majuriksi 25.7.42.

Tulenjohtaja, 8.Ptri/III/KTR8 (17.D/VI AK/AunR) Haavoittui Jandeba, Syväri 24.5.1942, kuoli 66.SotaS 25.5.1942 Kadetti Schatelowitz haavoittui kiväärin luodista päähän 24.5.42 kello 1715 Jandebassa, Syvärin voimalaitoksen koillispuolella, ja kuoli seuraavana päivänä matkalla sotasairaalaan. 329

Kadetti, reservin vänrikki Erik Välikangas, 26.kadk, Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv32/LeR1 Kuoli ruokamyrkytykseen Nurmoila – Helsinki 6.6.1942

Luutnantti Kyösti Kärri, 23.kadk, 1722 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR6 (18.D/KanR) Katosi Valkeasaari, Valkeasaari 27.5.1942

Kadetti Välikangas sai ruokamyrkytyksen Nurmoilassa 6.6.42 ja kuoli lentokoneessa kello 1600 – 1700, kun häntä oltiin evakuoimassa Helsinkiin sairaalaan. 334

Vihollinen avasi voimakkaan suorasuuntaus- ja epäsuoran tulen Jalkaväkirykmentti 6:n 1. komppanian asemiin Valkeasaaressa 27.5.42 kello 0300 ja puoli tuntia myöhemmin noin 60-miehinen tiedusteluja vanginsieppausosasto tuli esteisiin räjäyttämästään aukosta läpi. Vihollinen saatiin nopeasti heitettyä takaisin, mutta luutnantti Kärriä, joka oli tulituksen alettua tullut tarkastamaan etulinjaa ja oli sattumalta

JATKOSOTA

156

JATKOSOTA

157

Kadetti, reservin vänrikki Teuvo Piiparinen, 26.kadk, -

Kadetti, reservin vänrikki Unto Hersti, 15.mek, -

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv26/LeR3 Katosi Lempaalanjärvi, Lempaala 11.6.1942 (kuoli sotavankeudessa 1942/1944?)

Joukkueen johtaja, EsikK/ISuomRPr Kaatui Someri, Suomenlahti 8.7.1942 Vihollinen aloitti heti puolenyön jälkeen 7./8.7.1942 hyökkäyksen Somerin saaren valtaamiseksi saaden nopeasti vallattua saaren itäpään, mutta puolustajat onnistuivat pysäyttämään vihollisen saaren keskellä olevalle kapealle kannakselle. Rannikkoprikaatin esikuntakomppaniasta ja linnakkeistojen henkilöstöstä koottiin tällöin vajaan komppanian vahvuinen reserviosasto, joka kuljetettiin saaren länsiosaan aamupäivän aikana. Lyhyen tulivalmistelun jälkeen osasto aloitti vastaiskun kello 1310 onnistuen läpäisemään kannaksen, mutta joukkueen johtajana toiminut kadetti Hersti kaatui heti sen jälkeen. 340

Kadetti Piiparinen oli 11.6.42 kello 0600 mukana neljän Fiat-koneen partiossa Kannaksella Lempaalanjärven itäpuolella. Yrittäessään tavoittaa yksinäistä viholliskonetta Kasimovon kentän alueella partio joutui hajalleen eikä Piiparisen FA-14 palannut kotikentälle. Myöhemmin saatujen sotavankitietojen mukaan Piiparinen on saattanut joutua vangiksi ja tullut ammutuksi. Toisen tiedon mukaan Piiparinen olisi kuollut sotasairaalassa Leningradissa 1944. 335 Majuri Antero Muukkonen, 2.kadk, 92

Kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Caj Toffer, 19.kadk, 1340

Viestikomentaja, DE (6.D/PM) Kuoli sairaskohtaukseen Kajaani 12.6.1942

Komppanian päällikkö, 12.K/III/JR7 (2.D/KanR) Kaatui Ohta, Lempaala 20./21.7.1942

Majuri Muukkonen kuoli sairaskohtaukseen työpaikallaan 6. Divisioonan esikunnassa Kajaanissa 12.6.42. 336

Vihollinen hyökkäsi 20.7.42 kello 0630 kiivaan tykistön tulivalmistelun jälkeen Ohdan etelälohkolla Jalkaväkirykmentti 7:n 9. komppanian miehittämään Sevastopolin tukikohtaan saaden sen pääosiltaan haltuunsa. Komppanian päällikön haavoituttua hyökkäystä torjuttaessa, pataljoonan komentaja määräsi konekiväärikomppanian päällikön, kapteeni Tofferin, ottamaan komppanian johtoonsa. Vihollisen hyökätessä ja suomalaisten vastahyökätessä tukikohta vaihtoi päivän aikana omistajaa viisi kertaa. Tofferin johtama kolmas vastahyökkäys alkoi kello 2335 ja Sevastopol saatiin lähes kokonaan vallattua, mutta Toffer haavoittui vaikeasti kranaatinsirpaleista päähän ja rintaan vähän ennen puoltayötä menehtyen 21.7. aamuyöllä pataljoonan joukkosidontapaikalla. 341 Toffer nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kuolemansa jälkeen.

Kapteeni Ingmar Nickels, 22.kadk, 1642 Komppanian päällikkö, 7.K/II/3.Pr (MaaR) Haavoittui Krivi, Maaselkä 21.6.1942, kuoli 33.KS 21.6.42 Kapteeni Nickels haavoittui Krivin aseman pohjoispuolella 21.6.42 kello 1315 komentopaikkansa edessä vaikeasti kranaatin sirpaleista ja kuoli heti kenttäsairaalaan saavuttuaan kello 1555. 337 Luutnantti Risto Kuusava, 24.kadk, 1856 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv42/LeR4 Kaatui Peninsaari, Suomenlahti 29.6.1942 Luutnantti Kuusavan ohjaama Blenheim BL-132 oli myöhään illalla 29.6.42 pommittamassa Lavansaaren suunnalla havaittuja aluksia. Suorittaessaan pommitusta noin 700 metristä kone sai todennäköisesti alusten ilmatorjunnasta osuman ja syöksyi mereen Peninsaaren pohjoispuolella koko miehistön saadessa surmansa. Kuusavan ruumis jäi kentälle. 338 Luutnantti Yrjö Kurkineva, 7.kadk, 402 Toipilas (komppanian päällikkö, KKK/JvKoulKesk2) Kuoli sairauteen 55.SotaS Kangasala 5.7.1942 Luutnantti Kurkineva kuoli keuhkotautiin 5.7.42 oltuaan hoidettavana sotasairaalassa 14.4.42 alkaen. 339

JATKOSOTA

158

JATKOSOTA

159

Luutnantti Väinö Perttula, 24.kadk, 1908 Komppanian päällikkö, 11.K/IV/12.Pr (MaaR) Katosi Tsajajoki, Vuottajärvi, Maaselkä 31.7.1942 Vihollisen 1. Partisaaniprikaatin 600-miehinen osasto eteni suomalaisten selustaan Ontajärven – Seesjärven välitse heinäkuun puolivälissä -42. Partisaaniprikaati oli edennyt 30.7. Vuottajärven tasalle, jolloin 12. Prikaatin IV Pataljoona yritti lyödä sen Tsajajoen mutkan alueella. Yritys ei onnistunut, sillä vihollinen löi vastaiskuilla suomalaiset osin hajalle. Luutnantti Perttula katosi 31.7. taisteluissa kello 0400 – 0600 välisenä aikana Tsajajoen länsipuolella. 342 Majuri Eino Pennanen, 8.kadk, 475 Viestikomentaja, DE (2.D/KanR) Kuoli sairaskohtaukseen Vuottaa, Kivennapa 5.8.1942 Majuri Pennanen sai 5.8.42 pahoinvointikohtauksen, kaatui ja löi päänsä kuollen aivoverenvuotoon. 343

Luutnantti Risto Vesanto, 24.kadk, 1969 Oppilasupseeri, Suojeluskuntain Päällystökoulu (komppanian päällikkö, 5.K/II/JR12 (6.D/PM)). Itsemurha Tuusula 15.8.1942 Luutnantti Vesanto ampui itsensä 15.8.42 aamulla ollessaan Suojeluskuntain Päällystökoulussa rintamaupseerikurssi 8:lla. 344

Kadetti, reservin vänrikki Jaakko Siltanen, 26.kadk, Kadetti, MaaSK Itsemurha Santahamina, Helsinki 18.8.1942 Kadetti Siltanen ampui itsensä 18.8.42 aamulla ollessaan kadettina Maasotakoulussa. 345

Kapteeni Jouko Niemi, 4.rtk, 186 rt Patteriston komentaja, Osasto Niemi/KTR16 (III AK) Hukkui Ylä-Kuittijärvi, Jyvälahti, Uhtua 29.8.1942 Kapteeni Niemi, Jyvälahden suuntaan perustetun tilapäispatteriston komentaja, lähti 29.8.42 illalla syöksyveneellä Vuonnisessa, Ylä-Kuittijärven toisella puolella, olevalle rykmentin komentopaikalle. Keskellä järven selkää kello 2015 syöksyveneen moottori pysähtyi, vene täyttyi kovassa aallokossa vedellä ja siinä olleet joutuivat veden varaan. Lähellä ollut lomalaiskuljetusvene näki tapahtuneen ja saapui hetken kuluttua paikalle, mutta kapteeni Niemeä ei löydetty. 346

Kapteeni Raimo Raevaara (22.kadk), alkuperäisen kuvatekstin mukaan ”yksi rohkeimpia ja ansiokkaimpia komppanianpäälliköitä” Jalkaväkirykmentti 10:ssä kuvattuna Rukajärvellä heinäkuussa 1942. Raevaara kaatui vuotta myöhemmin 14.11.1943 tarkka-ampujan luodista. Hänen veljensä Esko (21.kadk) oli kaatunut heinäkuussa 1941. (SA-kuva). JATKOSOTA

160

JATKOSOTA

161

Luutnantti Paavo Roni, 23.kadk, 1757

Kapteeni Arvo Siivonen, 11.kadk, 684

Komppanian päällikkö, 1.K/I/3.Pr (MaaR) Kaatui Krivi, Maaselkä 15.9.1942

Pataljoonan komentaja, III/JR50 (11.D/V AK/AunR) Kaatui Vadrusjärvi, Syväri 28.10.1942

Vihollinen aloitti yllättäen hyökkäyksen Krivissä 15.9.42 aamulla 3. Prikaatia vastaan, päästen voimakkaan tulivalmistelun myötä I Pataljoonan asemiin puolitoista kilometriä Krivin aseman koillispuolella. Täydellisesti yllätetyn pataljoonan vetäytyessä asemistaan pataljoonan komentaja käski reservinä olleen 1. komppanian ottamaan asemat takaisin. Vastaisku alkoi kello 1200 ja kymmenessä minuutissa ensimmäinen tukikohta, Kataja, oli vallattu takaisin. Vastaisku jatkui edelleen seuraavaan menetettyyn tukikohtaan, Koivuun, joka oli aukean maaston takana eikä sinne ollut yhteyshautoja. Vihollisen kiivaassa jalkaväen ja heittimistön tulessa hyökkäys pysähtyi ja luutnantti Roni kaatui saatuaan kranaatinsirpaleen päähänsä. 347

Selustasta tullut noin kymmenmiehinen vihollispartio hyökkäsi Vadrusjärvellä Sauma-tukikohdan kimppuun 28.10.42 kello 0805. Naapuritukikohdasta tarkastuskäynniltä tulossa ollut kapteeni Siivonen saapui samaan aikaan paikalle ja kaatui käydyssä tulitaistelussa saatuaan kiväärin luodin osuman kylkeensä. 351 Siivonen ylennettiin kaatumisensa jälkeen 1.11.42 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 79/42 takautuvasti majuriksi päivämäärällä 27.10.42.

Luutnantti Theodor Väänänen, 25.kadk, 2190

Kapteeni Ovaska hukkui 14.11.42 aamulla Ukonniemen edustalla Laatokalla ollessaan kovan tuulen aikana kalastamassa. Hänen ruumiinsa löydettiin kesällä 1943. 352

Kapteeni Emil Ovaska, 5.rtk, 220 rt Toimistopäällikkö, tsto II/E/RTR13 (LaaRPr) Hukkui Ukonniemi, Vitele 14.11.1942

Joukkueen johtaja, 15.K/IV/3.Pr (MaaR) Haavoittui Krivi, Maaselkä 16.9.1942, kuoli 66.SotaS Äänislinna 20.9.1942

Luutnantti Robert Alppisara, 23.kadk, 1688

Vihollinen hyökkäsi 16.9.42 aamulla kello 0400 uudelleen edellisenä päivänä valtaamiinsa ja menettämiinsä 3. Prikaatin asemiin puolitoista kilometriä Krivin aseman koillispuolella pakottaen jälleen etulinjan komppaniat vetäytymään. Prikaatin reservinä olleen IV Pataljoonan vastahyökkäys käynnistyi kello 2200 lyhyen tulivalmistelun jälkeen. Lännestä, tukikohta Katajasta kohti tukikohta Koivua, vyöryttänyt 15. komppania sai vastaansa voimakasta jalkaväen ja epäsuoraa tulta ja luutnantti Väänänen haavoittui vaikeasti kranaatinsirpaleista päähän ja ylävartaloon kuollen sotasairaalassa neljä päivää myöhemmin. 348

Komppanian päällikkö, 2.K//I/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Voimalaitoksen lohko, Syväri 29.11.1942 Jalkaväkirykmentti 2:n I Pataljoonan komentaja oli 29.11.42 kello 1130 suorittamassa Syvärin Voimalaitoksen lohkolla etulinjan tarkastusta. Luutnantti Alppisaran seistessä yhteyshaudan vallin reunalla ja selostaessa komppaniansa tilannetta 30 - 40 metriä etulinjan takana, ampui vihollisen tarkka-ampuja puiden ja pensaiden lävitse Alppisaraa kurkkuun hänen kaatuessa välittömästi. 353

Kapteeni Veikko Sauru, 20.kadk, 1498

Luutnantti Berndt Winell, 24.kadk, 1975

Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv30/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Suulajärvi, Muolaa 1.10.1942

Patterin päällikkö, 8.Ptri/III/KTR16 (3.D/III AK) Kaatui Uhtua 22.12.1942

Kapteeni Sauru oli 1.10.42 opastamassa uutta ohjaajaa Kannaksen rintamalinjaan ja harjoittelemassa ilmataistelua, kun hänen Fokker FR-124-koneensa syöksyi virheliikkeen seurauksena metsään noin kilometri Suulajärven kentän pohjoispuolella. Sauru sai välittömästi surmansa koneen murskautuessa ja syttyessä palamaan. 349

Luutnantti Winell kaatui 22.12.42 kello 1315 tulenjohtopaikassa Malviaisten tien suunnassa noin 14 kilometriä Uhtuan pohjoispuolella saatuaan suorasuuntaustykin kranaatin sirpaleen päähänsä. 354 Everstiluutnantti Juhani Paasikivi, 3.kadk, 119

Kapteeniluutnantti Ragnar Törrönen, 5.mek, 66 me

Ilmatorjuntakomentaja, E (MaaR) Kuoli sairaskohtaukseen Semsjärven kylä, Maaselkä 30.12.1942

Toipilas (Toimistopäällikkö, HelLA/Meriv) Kuoli sairauteen Lahti 12.10.1942

Everstiluutnantti Paasikivi kuoli 30.12.42 kello 1330 sydänhalvaukseen toimistossaan Maaselän Ryhmän esikunnassa. 355

Kapteeniluutnantti Törrönen oli hoidettavana 55. Sotasairaalassa 13.1.42 alkaen keuhkotaudin vuoksi ja kuoli siihen toipumislomalla ollessaan 12.10.42 Salpausselän sairaalassa. 350 JATKOSOTA

162

JATKOSOTA

163

1943: 2.5. käydään suuri ilmataistelu Haapasaaren – Somerin eteläpuolella. 26. kadettikurssilta valmistuu 4.6. lähes 400 upseeria. Vihollinen suorittaa kesällä ja syksyllä useita iskuosastohyökkäyksiä 14. Divisioonan tukikohtia vastaan Rukajärven suunnalla. Miinalaiva Riilahti torpedoidaan 23.8. Suursaaren länsipuolella.

Asemasodan hiljaiselon keskeyttivät silloin tällöin lyhyet, rajut taistelut. Vihollisen onnistui vallata Rukajärvellä 26.6.1943 aamulla Jalkaväkirykmentti 52:n Pallo-tukikohta, jonka omistuksesta käytiin kaksi ja puoli vuorokautta kestävä taistelu. Taistelussa kaatui mm. luutnantti Pentti Pukero (23.kadk). Tukikohta kuvattuna taistelun jälkeen 30.6.1943. (SA-kuva).

JATKOSOTA

164

JATKOSOTA

165

Kapteeni Aarre Helminen, 20.kadk, 1481

Kapteeni Teuvo Tanskanen, 20.kadk, 1499

Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv44/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Immola 6.1.1943

Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv48/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Tiiksjärvi, Repola 24.1.1943

Kapteeni Helmisen ohjaaman Blenheim BL-148:n lähtiessä 6.1.43 kello 2035 Immolasta pommituslennolle, sen vasen moottori pysähtyi heti ilmaan nousun jälkeen. Pakkolasku epäonnistui ja kone iskeytyi maahan noin kilometri kentän pohjoispuolelle syttyen tuleen, Helmisen ja koneen tähystäjän saadessa heti surmansa. 356

Lentueen varapäällikön, kapteeni Tanskasen, ohjaama Petljakov PE-213 oli tiedustelulennolla Sekehan alueella 24.1.43, kun se tuntemattomasta syystä poikkesi suunnitellulta reitiltä, jolloin polttoaine ei enää olisi riittänyt paluuseen kotikentälle Onttolaan. Tanskasen yrittäessä laskeutua Tiiksjärven lentokentälle koneen polttoaine loppui kello 1225 noin seitsemän kilometriä kentän pohjoispuolella. Pakkolaskussa metsään kone hajosi kappaleiksi, Tanskasen lentäessä istuimineen ulos koneesta ja saaden heti surmansa. 361

Luutnantti Mainio Paltila, 21.kadk, 1584 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv30/LeR5 Kuoli lento-onnettomuudessa Tiurinsaari, Koiviston mlk 8.1.1943

Majuri Aimo Sirma, 16.kadk, 1086

Luutnantti Paltila oli 8.1.43 johtamansa parven kanssa tiedustelulennolla itäisellä Suomenlahdella, kun hän joutui moottorivian vuoksi tekemään Polikarpov IT-20-koneellaan kello 1300 pakkolaskun meren jäälle Tiurinsaaresta kaksi kilometriä lounaaseen. Kone upposi jään läpi ja pelastuskoneen saapuessa paikalle kahden tunnin kuluttua ei Paltilaa löydetty. 357

Toimistopäällikkö, tsto II/E (KanR) Kaatui Rajajoki, Valkeasaari 23.2.1943 Majuri Sirma kaatui 23.2.43 kello 1450 päähän osuneesta tarkka-ampujan luodista ollessaan tarkastamassa etulinjaa Jalkaväkirykmentti 48:n II Pataljoonan alueella Bunkkerin alalohkolla, Rajajoen ja Aleksandrovkan kylien välissä. 362

Kapteeni Arvo Leminen, 8.kadk, 436

Majuri August Kanerva, 8.kadk, 428

Toipilas (Patteristoupseeri, LinnPsto6 (III AK)) Kuoli sairauteen 32.SotaS Oulu 9.1.1943

Linnoitussuunnittelu-upseeri, DE (15.D/KanR) Kuoli sairaskohtaukseen Rautu 28.2.1943

Kapteeni Leminen siirrettiin 30.9.42 Linnoituspatteristo 6:n patteristoupseerin tehtävästä hoidettavaksi 32. Sotasairaalaan, jossa hän kuoli tautiin 10.1.43. 358

Majuri Kanerva kuoli sydänkohtaukseen 28.2.43 päivällä toimistossaan 15. Divisioonan esikunnassa. 363

Kapteeni Risto Rautakoura, 14.kadk, 928

Kapteeni Erkki Pohjanheimo, 21.kadk, 1585

Lennonopettaja ja upseerikurssin lentoryhmän johtaja/LentoSK Kuoli lento-onnettomuudessa Ylikylä, Kauhava 15.1.1943

Koelentäjä, KoeLtue/KoeLeLv/Lentovarikko Kuoli lento-onnettomuudessa Tampere 7.3.1943

Kapteeni Rautakoura oli 15.1.43 ohjaajaoppilaan kanssa tutustumislennolla Pyry PY-9-koneella, kun kone syöksyi kello 1015 virheliikkeen seurauksena maahan Kauhavan Ylikylässä. Kone murskaantui ja syttyi palamaan Rautakouran ja oppilaan saadessa surmansa. 359

Kapteeni Pohjanheimo oli 7.3.43 suorittamassa koelentoa Pyry PY-37:lla, kun se todennäköisesti virheliikkeen seurauksena syöksyi metsään Koiviston kylässä, noin neljä kilometriä Tampereen eteläpuolella valtatien itäreunassa. Kone tuhoutui täysin Paloheimon saadessa välittömästi surmansa. 364

Kapteeni Juhani Kivari, 25.kadk, 2040 Patterin päällikkö, 8.Ptri/III/KTR4 (11.D/V AK/AunR) Haavoittui oman miehen ampumana Pidma, Syväri 16.1.1943, kuoli 32.KS 17.1.1943

Luutnantti Johannes Antsalo, 24.kadk, 1785 Toipilas (Patterin päällikkö, 2.Ptri/I/KTR19 (18.D/KanR)) Kuoli sairauteen 13.SotaS Viipuri 16.3.1943

Kapteeni Kivarin taistelulähetti ampui häntä ylävartaloon patterin komentokorsussa Pidmassa 16.1.43. Kivari kuoli seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 360

JATKOSOTA

166

Luutnantti Antsalo kuoli 16.3.43 sotasairaalassa kurkkumätään oltuaan hoidettavana kuukauden. 365

JATKOSOTA

167

Majuri Olavi Ehrnrooth, 11.kadk, 699 Laivueen komentaja, LeLv34/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Utti 27.3.1943 Täydennyslentolaivue 35:n Pyry-parven laskeutuessa Uttiin aamupäivällä 27.3.43, majuri Ehrnrooth lainasi lainasi PY-25-konetta ja suoritti sillä taitolentoliikkeitä. Tehdessään kello 1003 matalalla vaakakierrettä kone pääsi painumaan ja syöksyi selkäasennossa metsään Utin lentokentän lounaislaidassa. Kone tuhoutui täysin Ehrnroothin saadessa heti surmansa. 366 Kapteeniluutnantti Harald Lipponen, 8.mek, 168 me Toipilas (Meripelastusosaston päällikkö, MerivE) Kuoli sairauteen 1.SotaS Helsinki 4.4.1943 Kapteeniluutnantti Lipponen oli hoidettavana 4.1.43 alkaen 1. Sotasairaalassa, jossa kuoli keuhkotautiin 4.4.43. 367

Kapteeni Jorma Hartikainen, 18.kadk, 1257 Patteriston komentaja, KevPsto16 (MaaR) Haavoittui oman tykistön harhakranaatista Kumsa, Maaselkä 13.4.1943, kuoli 27.KS 15.4.1943 Kevyt Patteristo 16:n komentaja, kapteeni Hartikainen, oli 13.4.43 Kumsassa seuraamassa patteriston harjoitusammuntoja tulenjohtopaikalta. Ammunnan aikana kello 1530 yhdellä tykillä tehtiin suuntausvirhe ja sen kranaatti osui tulenjohtopaikalle. Kapteeni Hartikainen haavoittui vaikeasti ja kuoli kaksi päivää myöhemmin. 368

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten pääjoukko saapui Suomeen 1.6.1943. SS-Divisioona Wikingissä palvelleet Kauko Ingerö, Herkko Kosonen ja Erich Lange kaatuivat kadetteina (27.kadk) kesällä 1944. Lisäksi luutnantti Viljo Norvio (21.kadk) oli kaatunut marraskuussa 1941 divisioonan rivissä Ukrainassa. (SA-kuva).

JATKOSOTA

168

JATKOSOTA

169

Kapteeni Ilkka Törrönen, 24.kadk, 1963 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/LeLv24/LeR3 Katosi Someri, Suomenlahti 2.5.1943 Kapteeni Törrönen osallistui 2.5.43 kello 1030 kahdeksantoista Brewster-koneen ja kolmenkymmenen vihollishävittäjän kesken käytyyn ilmataisteluun Haapasaaren ja Somerin eteläpuolella. Ilmataistelun aikana Törrösen BW-380 katosi. Törrösen kone mahdollisesti syöksyi maahan Oranienbaumin lähellä. 369 Luutnantti Tauno Saalasti, 25.kadk, 2130 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv34/LeR3 Kaatui Lavansaari, Suomenlahti 21.5.1943 Luutnantti Saalastin Messerschmitt MT-228 törmäsi ilmataistelussa Lavansaaren alueella 21.5.43 kello 1528 vihollisen hävittäjään. Molemmat koneet putosivat mereen Lavansaaren pohjoiskärjestä seitsemän kilometriä länteen. Saalastin ruumista ei koskaan löydetty, vaan se jäi kentälle. 370 Majuri Kaarlo Lauri, 4.kadk, 181 Päällikkö, JvKoulKesk23 Kuoli ratsastusonnettomuudessa Orivesi 15.6.1943 Majuri Lauri kuoli 15.6.43 tapaturmaisesti ollessaan ratsastusmatkalla Orivedellä. 371

Luutnantti Olavi Ketonen, 26.kadk, 2240 Ohjaajaoppilas, TäydLeLv35/TäydLeR Kuoli lento-onnettomuudessa Vesivehmaa 18.6.1943 Luutnantti Ketonen oli 18.6.43 kello 1740 suorittamassa Vesivehmaan kentän pohjoispuolella taitolentoharjoitusta Pyry PY-38-koneella, kun se tuntemattomasta syystä lähti silmukan laelta pystysyöksyyn, jossa tuli maahan saakka. Kone pirstoutui täysin Ketosen kuollessa heti. 372

JATKOSOTA

170

15. merikadettikurssi kuvattuna valmistumispäivänään Merisotakoulussa 30.9.1943. Kurssi lienee kaikkein poikkeuksellisin sodan aikaisista kursseista: Kurssi alkoi 30.5.1941 vahvuudella 18, mutta keskeytettiin 18.6.1941 liikekannallepanossa ja kadetit määrättiin joukkoihin. Kurssi aloitettiin uudelleen niin sanotulla kadettikokelasjaksolla 9.2.–15.5.1942 vahvuudella 17+21, jonka jälkeen kadetit ja kadettikokelaat olivat joukko-osastopalveluksessa 2.12.1942 saakka, jolloin kurssi varsinaisesti alkoi Merisotakoulussa. Kurssi päättyi ja kadetit nimitettiin virkaan 30.9.1943, mutta kurssi jatkoi välittömästi täydennyskurssilla 2.1.1944 saakka, jolloin vasta upseerit siirtyivät joukkoihin. Alkuperäiseltä kurssilta kaatui yksi kadetti Bengtskärin taistelussa ja uudelleen aloitetulta kurssilta kaatui yksi kadettikokelas Somerin taistelussa. Kurssilla jossain välissä olleesta 39 kadetista valmistui vain 24, ja heistä kaksi hukkui valmistumisen jälkeen ja yksi kaatui Koiviston saarilla kesäkuussa 1944, kaikki rannikkotykistölinjalta. (SA-kuva).

JATKOSOTA

171

Luutnantti Pentti Pukero, 23.kadk, 1746

Luutnantti Georg Alfthan, 25.kadk, 1988

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR52 (14.D) Kaatui Rukajärvi 26.6.1943

Komppanian päällikkö, 10.K/III/JR49 (2.D/KanR) Kaatui Ohta, Lempaala 3.8.1943

Vihollinen valtasi 26.6.43 kello 0900 noin yhdeksän kilometriä koilliseen Rukajärven kylästä sijaitsevan Pallo-tukikohdan, jolloin Jalkaväkirykmentti 52:n reservinä ollut II Pataljoona sai tehtävän vallata tukikohta takaisin. Pataljoonan ollessa kello 1410 hyökkäysasemassa noin 100 metriä tukikohdan lounaispuolella, vihollinen ampui tuli-iskun 5. komppanian ryhmitykseen. Yksi kranaatti iski keskelle komppanian komentoryhmää ja luutnantti Pukero kaatui kranaatin sirpaleen osumasta alavartaloon. 373

Luutnantti Alfthan oli 3.8.43 heti puolen yön jälkeen valvomassa etulinjan varustelutöitä Ohdan pohjoislohkolla, kun vihollisen Ojasen bunkkerista ampumasta konekiväärisarjasta osui luoti hänen päähänsä. 378 Luutnantti Olavi Hurttila, 26.kadk, 2220 Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv30/LeR5 Katosi Peninsaari, Suomenlahti 5.8.1943 Luutnantti Hurttila oli 5.8.43 Polikarpov IT-29:lla tiedustelulennolla itäisellä Suomenlahdella, kun hänen siipikoneensa menetti kello 1300 huonoissa sääolosuhteissa Peninsaaren yläpuolella näköyhteyden Hurttilan koneeseen. Hurttila todennäköisesti tuli Peninsaaressa olleen kiivaan ilmatorjunnan alas ampumaksi. 379

Komentajakapteeni Toivo Peltola, 4.mek, 51 me Toimistopäällikkö, miinatoimisto (LaivE/Meriv) Itsemurha 10.SotaS Tampere 28.6.1943 Komentajakapteeni Peltola teki itsemurhan 28.6.43. 374

Luutnantti Kauko Hankomäki, 26.kadk, 2394 Komppanian päällikön sij. (komppanian varapäällikkö), 6.K/II/JR10 (14.D) Kaatui Ontrosenvaara, Rukajärvi 12.8.1943

Kadetti, reservin luutnantti Arsi Huoponen, 26.kadk, 2219 Joukkueen johtaja, 4.K/II/JR45 (8.D/VI AK/AunR) Hukkui Pisinjoki, Pisi, Laatokka 1.7.1943

Vihollinen suoritti 12.8.43 kello 0200 usean komppanian voimin hyökkäyksen noin kuusi kilometriä Ontrosenvaaran koillispuolella Tsirkka-Kemijoen toisella puolella ollutta Jalkaväkirykmentti 10:n 6. komppanian kenttävartio ”Jokea” vastaan, jota puolustamassa oli noin 25 suomalaista. Komppanian päällikön lomasijaisena toiminut luutnantti Hankomäki suoritti yhdellä joukkueella vastahyökkäyksen ylittäen joen kello 0425. Joukkueen edettyä huoltopolkua noin 700 metriä se sai kosketuksen viholliseen, ja puoli tuntia kestäneen taistelun aikana Honkamäki kaatui. 380

Kadetti Huoponen lähti 1.7.43 aamulla Pisinjoen suulla kovan tuulen vallitessa nostamaan rapumertoja noin 200 metrin päästä rannasta, kun hänen veneensä täyttyi vedellä ja upposi. Mukana ollut sotamies pääsi rantaan, mutta Huoponen hukkui. Hänen ruumiinsa saatiin nostettua vedestä seuraavana päivänä. 375 Luutnantti Eino Salonen, 24.kadk, 1937

Majuri Eino Sorsa, 12.kadk, 762

Patterin päällikkö, 2.Ptri/Maaselän kannaksen LinnPsto1 (MaaR) Haavoittui Krivi, Maaselkä 6.7.1943, kuoli 33.KS 6.7.1943

Patteriston komentaja, III/KTR5 (1.D/MaaR) Haavoittui oman vartiomiehen ampumana Pintuinen, Karhumäki, Maaselkä 15.8.1943, kuoli 16.KS 18.8.1943

Luutnantti Salonen haavoittui 6.7.43 kello 1430 vatsaan tarkka-ampujan luodista ollessaan Krivillä etulinjassa mittaamassa suuntia ja etäisyyksiä vihollisen pesäkkeisiin. Salonen kuoli matkalla kenttäsairaalaan. 376

Majuri Sorsa haavoittui vatsaan vartiomiehen luodista 15.8.43 kello 0130 ollessaan tarkastusmatkalla Pintuisissa, Karhumäen itäpuolella, kuollen kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 381

Kapteeni Martti Keränen, 17.kadk, 1157 Osaston komentaja, ErOsSau Itsemurha Niemijoki, Savukoski, Salla 23.7.1943 Erillisosasto Savukosken komentaja, kapteeni Keränen, ampui itsensä 23.7.43 illalla ollessaan tarkastamassa Niemijoen alueella kenttävartiota. 377

JATKOSOTA

172

JATKOSOTA

173

Luutnantti Altto Tervo, 25.kadk, 1956 Ohjaaja, 1.Ltue/LeLv34/LeR3 Kaatui Lavansaari, Suomenlahti 20.8.1943 Luutnantti Tervo oli siipimiehensä kanssa torjuntalennolla Suomenlahdelle 20.8.43 kello 1840, kun siipimies joutui moottorihäiriön vuoksi palaamaan takaisin. Tervo jatkoi yksin Messerschmitt MT-219-koneellaan kohdaten Lavansaaren länsipuolella vihollisen hävittäjiä ja pommikoneita. Somerista saatujen havaintojen mukaan Tervo ampui yhden hävittäjistä alas, mutta joutui samalla itse alasammutuksi hänen koneensa syöksyessä Lavansaareen kello 1918. Tervon ruumis jäi kentälle. 382 Majuri Håkan Charpentier, 10.kadk, 581 Komendantti, Helsingin varuskunta Kuoli sairauteen 1.SotaS Helsinki 20.8.1943 Majuri Charpentier kuoli 20.8.43 keuhkokuumeeseen sotasairaalassa. 383

Kapteeniluutnantti Osmo Kivilinna (8.mek) ilmoittaa miinalaiva Riilahden ylipäällikölle tämän tarkastaessa Kevyen Laivasto-osaston Haminassa 15.7.1943. Kivilinna kaatui reilua kuukautta myöhemmin Riilahden tultua torpedoiduksi Tiiskerin edustalla 23.8.1943. (SA-kuva).

26. kadettikurssin nimittämistilaisuus presidentinlinnassa 4.6.1943. Kurssilta valmistui 398 upseeria (sekä koeajan jälkeen vielä kahdeksan), joista 29 kaatui ja 13 (sekä yksi koeajalla ollut) kuoli muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä sodan aikana ja Lapin miinanraivauksessa. Alkuperäiseltä, kesällä 1941 alkaneelta ja liikekannallepanossa keskeytetyltä kurssilta oli lisäksi kaatunut 26 kadettia ennen kurssin uudelleen aloittamista kesällä 1942. (SA-kuva).

JATKOSOTA

174

175

Luutnantti Otso Lehonkoski, 15.mek, 356 me

Kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Osmo Kivilinna, 8.mek, 161 me

Oppilasupseeri, MeriSK Katosi Helsinki 7.11.1943

Aluksen päällikkö sekä laivueen komentaja, miinalaiva Riilahti/ Miinalaivue (KevLOs/Laiv/Meriv) Haavoittui Tiiskerin edusta, Suomenlahti 23.8.1943, kuoli 53.SotaS Helsinki 23.8.1943

Luutnantti Lehonkoski katosi (todennäköisesti hukkui) Helsingissä 7.11.43 ollessaan oppilaana Merisotakoulussa välittömästi kadettikurssin päättymisen jälkeen pidetyllä upseerien täydennyskurssilla. 388

Vihollisen moottoritorpedoveneet pääsivät yllättämään ja torpedoivat vedenalaista kuuntelua pysäytetyin konein suorittamassa olleen miinalaiva Riilahden 23.8.43 kello 0200 noin viisi meripeninkulmaa Tiiskerin kaakkoispuolella. Alus katkesi, kaatui ja upposi kahdessa minuutissa. Vatsaan ja alaraajoihin pahasti haavoittunut kapteeniluutnantti Kivilinna saatiin evakuoitua Helsinkiin sotasairaalaan, jossa hän kuoli leikkaussaliin vietäessä. 384

Luutnantti Veli Tanninen, 26.kadk, 2637 Toipilas (nuorempi upseeri, E/I/JvKoulKesk22) Kuoli sairauteen 8.SotaS Nastola 10.11.1943 Luutnantti Tanninen sairastui syyskuussa -43 keltatautiin ja kuoli siihen Nastolan parantolassa 10.11.43. 389

Luutnantti Paavo Petäjä, 26.kadk, 2561

Kapteeni Raimo Raevaara, 22.kadk, 1656

Joukkueen johtaja, JääkJ/I/JR44 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Pirkinitsi, Lotinapelto, Syväri 5.10.1943

Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR10 (14.D) Haavoittui Rukajärvi 14.11.1943, kuoli 35.KS 14.11.1943

Luutnantti Petäjän johtama partio ylitti Syvärin 4./5.10.43 puoliltaöin Pirkinitsissä, Lotinapellon ja Syvärinkaupungin välissä, joutuen heti vastarannalla kello 0037 vihollisen miinakenttään. Luutnantti Petäjä astui miinaan, jolloin hänen ja häntä seuranneen sotamiehen repuissa olleet räjähdysaineet räjähtivät heidän kaatuessa heti. Petäjän lähes kokonaan tuhoutunut ruumis jäi kentälle. 385

Kapteeni Raevaaran komppania miehitti Rukajärveltä noin kahdeksan kilometriä koilliseen olevan Pallo-tukikohdan 13.11.43. Seuraavana aamuna kello 0950 Raevaara oli tukikohdan eteläosassa opastamassa uusien piikkilankaesteiden rakentamista. Raevaaran pysähtyessä pesäkkeeseen ja levittäessään karttaa eteensä, osui vihollisen tarkka-ampuja häntä päähän. Raevaara kuoli matkalla kenttäsairaalaan. 390 Raevaaran veli, luutnantti Esko Raevaara (21.kadk), kaatui 13.7.41.

Luutnantti Kaarlo Viitanen, 26.kadk, 2350

Luutnantti Mauri Aalto, 26.kadk, 2193

Komppanian päällikön sij. (komppanian varapäällikkö), 5.K/JR25 (4.D/MaaR) Kaatui Suurlahti, Maaselkä 11.10.1943

Ohjaaja, 2.Ltue/LeLv32/LeR1 Kuoli lento-onnettomuudessa Pieniselkä, Nurmoila, Aunus 17.11.1943

Jalkaväkirykmentti 25:n 5. komppanian päällikön sijaisena toiminut luutnantti Viitanen kaatui 11.10.43 kello 1445 tarkka-ampujan luodin osumasta päähän Suurlahdessa ollessaan tarkastamassa etulinjan tukikohtaa. 386

Luutnantti Aallon kuuden Curtiss-koneen osasto oli suojaamassa Sammatuksessa tiedustelulennolla ollutta Blenheim-konetta iltapäivällä 17.11.43. Paluulennolla Aallon vaihtaessa asemaa Blenheimin oikealta puolelta vasemmalle, hänen CU-506-koneensa peräsin osui kello 1510 Blenheimin potkuriin murskautuen. Aalto ei jostain syystä pelastautunut laskuvarjolla, vaan syöksyi koneen mukana maahan Pieniselän kylän lähelle. 391

Kapteeni Toimi Suomalainen, 19.kadk, 1384 Pataljoonan komentaja, VP24 (18.D/KanR) Loukkaantui auto-onnettomuudessa Terijoki 5.11.1943, kuoli 39.KS Muolaa 5.11.1943

Kapteeniluutnantti Alpo Nissinen, 9.mek, 207 me Toipilas (Toimistoupseeri, LaivE (Laiv/Meriv)) Kuoli sairauteen Tanska 27.11.1943

Kapteeni Suomalainen loukkaantui vaikeasti auto-onnettomuudessa Terijoella 5.11.43 kello 0745 ja kuoli kenttäsairaalaan tuotaessa. 387

Kapteeniluutnantti Nissinen oli hoidettavana keuhkotaudin vuoksi sotasairaalassa elokuusta -41 syyskuuhun -43, jonka jälkeen hänet siirrettiin jatkohoitoon Tanskaan, jossa hän kuoli tautiin 27.11.43. 392

JATKOSOTA

176

JATKOSOTA

177

Tammi- toukokuu 1944: Rintamavastuu Uhtuan suunnalla siirtyy saksalaisille maaliskuun alussa.

Majuri Auvo Maunula (10.kadk) saa Mannerheim-ristin ylipäälliköltä Päämajassa 15.9.1942, vieressään kadetti, reservin kapteeni ja tuleva jalkaväen kenraali ja puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen (26.kadk). Maunula kuoli lento-onnettomuudessa Hirvaksessa 17.5.1944. (SA-kuva).

JATKOSOTA

178

JATKOSOTA

179

Luutnantti Matti Murto, 26.kadk, 2532

Kapteeni Pekka Kokko, 21.kadk, 1578

Komppanian varapäällikkö, 5.K/II/JR33 (6.D/MaaR) Kaatui Hiisjärvi, Maaselkä 11.1.1944

Koelentäjä, KoeLtue/KoeLeLv/Lentovarikko Kuoli lento-onnettomuudessa Moisio, Lempäälä 19.2.1944

Vihollisen partio pääsi Hiisjärvellä etulinjan läpi Jalkaväkirykmentti 33:n ja 3. Prikaatin saumasta 11.1.44 kello 2200. Luutnantti Murto sai tällöin tehtäväkseen kiertää joukkueella asemien välimaastoon ja katkaista vihollisen paluutie. Tieto Murron partiosta ei kuitenkaan mennyt eteentyönnetylle vartiopaikalle, jossa Murron osaston lähestyessä luultiin vihollisen palaavan ja avattiin tuli, jolloin Murtoa osui päähän ja ylävartaloon ja hän kaatui. 393

Kapteeni Kokko oli 19.2.44 siirtolennolla Pyry PY-32-koneen kanssa Tampereelta Helsinkiin, kun hän joutui heikkenevän sään vuoksi kääntymään takaisin. Koneen nähtiin lentävän hyvin matalalla pilvien alapuolella ja syöksyvän metsään kello 1230 Lopen kartanon mailla Moision kylässä. Kone pirstoutui puihin osuessaan täysin Kokon saadessa välittömästi surmansa. 397 Kapteeni Heino Lausas, 20.kadk, 1417

Luutnantti Veikko Lehmus, 26.kadk, 2490

Komppanian päällikkö, 2.K/JP5/JPr (PsD) Itsemurha Viipuri 27.2.1944

Toipilas (Joukkueen johtaja, Jv2/UK) Kuoli sairauteen 10.SotaS Tampere 14.1.1944

Jääkäripataljoona 5:n komentajan vaihtotilaisuuden ja illanvieton jälkeen kapteeni Lausas ampui itsensä 27.2.44 kello 0100 upseerien majoitusrakennuksessa. 398

Luutnantti Lehmus vilustui marraskuun puolivälissä -43 Upseerikoulussa järjestetyssä ylimenoharjoituksessa sairastuen sen seurauksena sydämen sisäpussin tulehdukseen. Hän oli toipumislomalla 17.11.43 alkaen kuollen 14.1.44. 394

Kapteeni Eero Silvennoinen, 24.kadk, 1951 Komppanian päällikkö, 3.K/RajaJP1 (17.D/VI AK/AunR) Haavoittui Pitkäjärvi, Podporoze, Syväri 13.3.1944, kuoli 38.KS Vaaseni 13.3.1944

Luutnantti Arno Sahama, 26.kadk, 2317 Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR57 (15.D/KanR) Kaatui Muratta, Lempaala, Lempaala 19.1.1944

Rajajääkäripataljoona 1:n 3. komppania teki 13.3.44 heti puolenyön jälkeen vanginsieppausyrityksen Vartiokukkulalle, Pitkäjärven lohkolla. Oppaan tukikohdasta toimintaa seurannut kapteeni Silvennoinen haavoittui kello 0020 vihollisen suorasuuntaustykin kranaatin sirpaleista oikeaan käteen ja vatsaan kuollen illalla Vaasenin kenttäsairaalassa leikkauksen jälkeen. 399

Vihollinen aloitti 19.1.44 kello 1430 voimakkaan tykistökeskityksen koko Lempaalan lohkolla. Puolen tunnin tulivalmistelun jälkeen vihollinen hyökkäsi ja pääsi pureutumaan Muna-tukikohdan eteläisiin taisteluhautoihin. Luutnantti Sahama, joka oli siirretty rykmenttiin vasta edellisenä päivänä, toimi tukikohdan päällikkönä ja johti vastahyökkäystä joukkueensa kärjessä, törmäten yhdyshaudassa viholliseen kaatuen konepistoolisarjan luodista päähän. 395

Kapteeni Pentti Hyvönen, 16.kadk, 1107 Kurssin johtaja, Ohjaajakurssi 6/LentoSK Kuoli lento-onnettomuudessa Ylikylä, Kauhava 3.4.1944

Kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Soini Mikkonen, 22.kadk, 1634 Komppanian päällikkö, JääkK (6.D/MaaR) Kaatui Jolmajärvi, Seesjärvi, Maaselkä 13.2.1944

Kapteeni Hyvönen lähti mekaanikko Niemi mukanaan harjoituslennolle 3.4.44 iltapäivällä. Kauhavan Ylikylässä Niemen kotitalon luona Hyvönen teki Stieglitz SZ-31-koneella erittäin matalalla useita peräkkäisiä vaakakierteitä, jolloin kone osui maahan murskautuen ja syttyen palamaan. Molemmat koneessa olleet saivat heti surmansa. 400

Kapteeni Mikkosen johtama partio oli hiihtäen liikkeellä 13.2.44 iltapäivällä Jolmajärven koillispuolella. Partion ylitettyä nimettömän järven (järvi 145) pohjoispään ja saavuttaessa sen vastarannan, avasi vihollisen partio konetuliaseiden tulen edessä olevalta harjanteelta. Kapteeni Mikkonen haavoittui jalkaan, mutta onnistui palaamaan takaisin järven vastarannalle, missä hän kuitenkin kaatui päähän osuneesta luodista. Mikkosen ruumis jäi rannalle, josta se saatiin noudettua seuraavana päivänä. 396

Majuri Tuovi Mäkeläinen, 7.kadk, 405 Patteriston komentaja, KevPsto17 (7.VuorD/XXXVI VuorAK/20.VuorA) Loukkaantui tykistökeskityksessä Valkeajärvi, Uhtua 4.4.1944, kuoli 7.VuorD KS 18.4.1944 Majuri Mäkeläinen joutui 4.4.44 ratsain liikkuessaan tykistökeskitykseen Valkeajärvellä, Uhtuan ja Malviaisten puolivälissä ja loukkaantui vaikeasti

JATKOSOTA

180

JATKOSOTA

181

pudotessaan satulasta. Mäkeläinen kuoli saksalaisen 7. Vuoristodivisioonan pääsidontapaikalla 18.4.44. 401 Mäkeläinen ylennettiin everstiluutnantiksi ennen kuolemaansa 11.4.

Majuri, Mannerheim-ristin ritari Toivo Häkkinen, 10.kadk, 565

Luutnantti Uno Haaksalo, 26.kadk, 2387

Majuri Häkkinen haavoittui Poventsassa 9.1.42 vaikeasti pienoisheittimen kranaatin sirpaleista päähän toimiessaan Jääkäripataljoona 2:n komentajana. Häkkinen ei enää tämän jälkeen kyennyt rintamapalvelukseen ollen ensin koulutusupseerina ja sitten ryhmänjohtajakurssin johtajana Jalkaväen Koulutuskeskus 3:ssa. Hän sairastui kesäkuussa -43 ollen siitä asti hoidettavana Viipurin sotasairaalassa, jossa kuoli 15.5.44 keuhkotautiin. 406

Toipilas (kurssin johtaja/JvKoulKesk3) Kuoli sairauteen 13.SotaS Viipuri 15.5.1944

Ohjaaja, 2.Ltue/PLeLv48/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Kuusvesi, Laukaa 11.4.1944 Luutnantti Haaksalon ohjaama Blenheim BL-183 lähti Onttolasta siirtolennolle kohti Luonetjärveä 11.4.44 iltapäivällä huolimatta tiedossa olleesta huonosta lentosäästä. Koneen lentäessä kello 1732 vain noin 20 metrin korkeudella Laukaan pitäjän Kuusveden yläpuolella, sen vasempaan moottoriin tuli häiriö ja kone syöksyi järven jäälle murskautuen täysin kaikkien miehistön jäsenten saadessa surmansa. 402

Majuri, Mannerheim-ristin ritari Auvo Maunula, 10.kadk, 635 Laivueen komentaja, HLeLv28/LeR2 Kuoli lento-onnettomuudessa Pälläjärvi, Hirvas, Kontupohja 17.5.1944

Luutnantti Viktor Kuikka, 15.mek, 372 me

Majuri Maunula oli suorittamassa ilmataisteluharjoitusta 17.5.44 kello 1440, kun hänen Morane Saulnier MS-628-koneensa meni syöksystä oikaistaessa virheliikkeestä syöksykierteeseen ja putosi Pälläjärveen Maunulan saadessa välittömästi surmansa. 407

Patterin päällikkö, 4. MtKPtri/RTR13 (LaaRPr) Hukkui Tuulos, Vitele 29.4.1944 Luutnantti Kuikka lähti varoituksista huolimatta 29.4.44 kello 1000 hiihtämään Tuulosjoen suun heikoille jäille ampuakseen hylkeitä. Hän vajosi jään alle ja pitkällisistä elvytysyrityksistä huolimatta menehtyi. 403

Luutnantti Leo Ukkonen, 26.kadk, 2340 Ohjaaja, 1.Ltue/TLeLv14 Kaatui Ieljärvi, Rukajärvi 2.6.1944

Yleisesikuntaeverstiluutnantti Eino Savonheimo, 3.kadk, 125 Toipilas (yleisesikuntaupseeri, SaiSkpE) Kuoli sairauteen 17.SotaS Mikkeli 6.5.1944

Luutnantti Ukkonen oli 2.6.44 mukana neljän Morane Saulnier -koneen parvessa tiedustelulennolla Kuutsjärven ja Ieljärven välisellä alueella, kun osasto kohtasi kello 1825 toistakymmentä vihollishävittäjää. Syntyneessä taistelussa viholliskone onnistui ampumaan Ukkosen MS-603:n tuleen. Ukkonen yritti pelastautua laskuvarjolla, mutta varjo oli syttynyt tuleen ja hän syöksyi maahan. Ukkosen ruumis jäi kentälle. 408

Everstiluutnantti Savonheimo sairastui syyskuussa 1943 ollessaan Kenttätykistörykmentti 12:n III Patteriston komentajana ja oli hoidettavana sotasairaalassa tammikuuhun 1944, jonka jälkeen hänet siirrettiin kotijoukkoihin ja edelleen nimellisesti Saimaan Suojeluskuntapiirin kirjoille. Savonheimo kuoli kurkkutulehdukseen sotasairaalassa 6.5.44. 404

Kapteeniluutnantti Nils-Erik von Haartman, 7.mek, 134 me

Luutnantti Martti Salovaara, 25.kadk, 2145

Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen Tukholma 7.6.1944

Ohjaaja, 3.Ltue/HLeLv24/LeR3 Kuoli lento-onnettomuudessa Suulajärvi, Muolaa 12.5.1944

Kapteeniluutnantti von Haartman sairastui keuhkotautiin kesällä -42 ja oli hoidettavana sotasairaalassa kevääseen -43, jolloin hänet vapautettiin palveluksesta sairauden perusteella. Haartman kuoli keuhkotautiin Tukholmassa 7.6.44. 409

Lentueen varapäällikön, luutnantti Salovaaran johtama Messerschmitt-parvi oli 12.5.44 kello 1215 lähdössä torjuntalennolle Suulajärven kentältä. Salovaara rullasi MT-236-koneensa jonkin matkan päähän konekorsusta ja pysähtyi hetkeksi koekäyttämään moottoria, jolloin kone peittyi sakeaan pölypilveen ja takana tullut siipikone ajoi Salovaaran koneen päälle Salovaaran saadessa välittömästi surmansa. 405 Salovaaran veli, vänrikki Jorma Salovaara (20.kadk), kaatui 17.12.39.

JATKOSOTA

182

JATKOSOTA

183

JATKOSOTA SUURHYÖKKÄYS

Kesäkuu 1944: Vihollinen aloittaa suurhyökkäyksen Kannaksella, jossa pääasema murtuu Valkeasaaressa 10.6. ja suomalaiset vetäytyvät Vammelsuu – Taipale – asemaan. Jääkäriprikaati suorittaa tuloksettoman vastahyökkäyksen Kuuterselkään 14.6., ja VT-asema murtuu. Rannikkotykistörykmentti 2 vetäytyy 18.6. Koiviston saarille, josta se evakuoidaan muutaman päivän taistelujen jälkeen. Viipuri menetetään 20.6. ja samana päivänä vihollinen saavuttaa Äyräpään. Seuraavana päivänä vihollinen aloittaa suurhyökkäyksen Syvärillä, jossa aloitetaan vetäytyminen samoin kuin Maaselän kannaksella. Vihollisen hyökkäys suoraan Viipurista eteenpäin torjutaan ja se aloittaa hyökkäyksen Viipurin koillispuolella, jossa käydään Tali – Ihantalan suurtaistelu 25.6.–9.7. Samaan aikaan Laatokan pohjoispuolella vihollinen nousee maihin Tuuloksessa pakottaen suomalaiset vetäytymään PSS-asemasta.

Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian päällikkö, kapteeni Werner von Troil (24.kadk) komentovaununsa Ps. 531-1:n tornissa Enson paraatissa 4.6.1944. Von Troil kaatui Kuuterselässä 15.6.1944 ollessaan vaununsa ulkopuolella käskynannossa. (SA-kuva).

JATKOSOTA

184

JATKOSOTA

185

Kapteeni Veikko Miettinen, 24.kadk, 1890

Majuri Veikko Tammisto, 12.kadk, 719

Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR1 (10.D/IV AK) Kaatui Mottori, Valkeasaari, Valkeasaari 9.6.1944

Pataljoonan komentaja, III/JR1 (10.D/IV AK) Katosi Mainila, Valkeasaari 10.6.1944

Vihollisen onnistui koko päivän kestäneen tulivalmistelun jälkeen tunkeutua 9.6.44 kello 1700 Jalkaväkirykmentti 1:n I Pataljoonan asemiin Mottorissa sekä ajamaan etulinjassa olleet komppaniat asemistaan. Saatuaan joukkonsa pysäytettyä tukilinjalle pataljoonan komentaja määräsi vastahyökkäyksen tehtäväksi siten, että eteläisen yhdyshaudan suunnassa hyökkäsivät kapteeni Miettisen johdolla hänen oma 2. komppaniansa ja pataljoonan reservinä ollut 1. komppania ja pohjoisen yhdyshaudan suunnassa 3. komppania ja pataljoonalle alistettu 11. komppania. Miettisen komppanian onnistui tunkeutua ns. välikanjonin maastoon, mutta vähän kello 2000 jälkeen hän itse kaatui yhdyshaudassa kranaatin täysosumasta. Miettisen tuhoutunut ruumis jäi kentälle. 410

Jalkaväkirykmentti 1 asemien murruttua Valkeasaaressa aamulla 10.6.44 antoi rykmentin komentaja majuri Tammistolle käskyn koota pataljoonansa sekä muut käytettävissä olevat rykmentin osat taisteluosastoksi Öljymäen maastoon. Osasto Tammiston puolustus alkoi pian horjua ja vihollinen valtasi Öljymäen. Tammisto nähtiin vielä lähellä puoltayötä Mainilan aukealla, mutta sen jälkeen hän katosi. 413 Kapteeni Ilpo Tuominen, 24.kadk, 1961 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/PLeLv46/LeR4 Kaatui Pöllikkälä, Kivennapa 11.6.1944 Kapteeni Tuomisen ohjaama Dornier DN-54 oli 11.6.44 pommituslennolla Kivennavan – Mainilan suunnalla, kun noin kello 1415 vihollisen ilmatorjunta ampui koneen tuleen ja se syöksyi maahan Pöllikkälän alueelle. Tuomisen ruumis jäi kentälle. 414

Luutnantti Jouko Sihvo, 26.kadk, 2615 Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR49 (2.D/IV AK) Kaatui Mustalanmäki, Lempaala 9.6.1944 Voimakkaan tykistökeskityksen jälkeen vihollinen hyökkäsi 9.6.44 kello 1730 Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoonan asemia vastaan Harjun alalohkolla onnistuen valtaamaan osan tukikohdista. Rykmentin reservinä ollut luutnantti Sihvon 11. komppania aloitti vastahyökkäyksen kello 1810 saaden osan tukikohdista takaisin, mutta eteneminen pysähtyi vihollisen panssarivaunujen eteen Harju 2 tukikohdan luona. Uusi hyökkäys käynnistyi kello 2020, mutta se puolestaan pysähtyi tykistön ampumatarvikkeiden loppumisen vuoksi. Luutnantti Sihvo kaatui hyökkäyksen aikana kello 2100 saatuaan luodin osuman päähänsä. 411

Sotilasvirkamies (entinen luutnantti) Lars Tana, 16.kadk, 1035

Kapteeni Mauno Mikkola, 25.kadk, 2090

Ohjaaja, 2.Ltue/HLeLv26/LeR3 Katosi Kanneljärvi – Kivennapa 12.6.1944

Toimistoupseeri, Kaasunsuojelumateriaalitoimisto (StalE/PM) Itsemurha Helsinki 12.6.1944 Sotilasvirkamies Tana jäi kesäkuun alussa -44 saapumatta palveluspaikalleen ja julistettiin sotilaskarkuriksi. Poliisin tullessa pidättämään Tanaa tämän asunnosta Helsingissä aamulla 12.6.44, hän ampui itsensä pistoolillaan. 415 Luutnantti Taisto Mattila, 26.kadk, 2272

Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR1 (10.D/IV AK) Kaatui Mottori, Valkeasaari, Valkeasaari 10.6.1944

JATKOSOTA

Vihollisen onnistui koko päivän kestäneen tulivalmistelun jälkeen tunkeutua 9.6.44 kello 1700 Jalkaväkirykmentti 1:n I Pataljoonan asemiin Mottorissa sekä ajamaan etulinjan komppaniat asemistaan. Saatuaan joukkonsa pysäytettyä tukilinjalle pataljoonan komentaja määräsi vastahyökkäyksen tehtäväksi siten, että eteläisen yhteyshaudan suunnassa hyökkäsivät 1. ja 2. komppania ja pohjoisen yhdyshaudan suunnassa 3. komppania ja pataljoonalle alistettu kapteeni Mikkolan 11. komppania. Ensimmäisen vastahyökkäyksen tultua torjutuksi 9.6. illalla hyökkäys uusittiin puoliltaöin 9./10.6., mutta vihollinen oli pureutunut lujasti asemiin eikä hyökkäys onnistunut. Aamun sarastaessa tehty kolmas vastahyökkäys jouduttiin tekemään vihollisen tykistökeskityksen alla oman tulivalmistelun ollessa ammusten vähyyden takia vain viiden minuutin mittainen. Vastahyökkäyksen aikana kello 0600 kapteeni Mikkola kaatui saatuaan kranaatinsirpaleen reiteensä. Mikkolan ruumis jäi kentälle. 412 186

Luutnantti Mattila oli Brewster BW-374:lla mukana seitsemän koneen osastossa torjuntalennolla Kanneljärven – Kivennavan alueella 12.6.44 kello 1120, kun osasto joutui taisteluun lukuisten viholliskoneiden kanssa. Mattila katosi taistelun kuluessa tullen joko hävittäjien tai ilmatorjunnan alasampumaksi, eikä hänen kohtalostaan ole jälkeenpäin saatu tietoja. 416 Yleisesikuntaeversti Joose Hannula, 2.kadk, 62 Prikaatin komentaja, 3.Pr (PM) Kaatui Sallan asema, Salla 12.6.1944 Suurhyökkäyksen alettua Päämaja käski 10.6.44 Sallassa ylipäällikön reservinä olleen 3. Prikaatin siirtyä Kannakselle. Prikaatin esikuntaa kuljettanut juna lähti Sallan asemalta 12.6. kello 1100. Junan päästyä noin neljä kilometriä Sallan aseman eteläpuolelle sen kimppuun hyökJATKOSOTA

187

Luutnantti Aimo Nevalainen, 14.mek, 324 me

käsi kello 1130 kaksi vihollisen hävittäjää, jolloin eversti Hannula kaatui konekiväärin luodin lävistäessä hänen päänsä. 417

Tulenjohtaja (linnakkeistoupseeri), III/RTR2 (IV AK/KaJoKE) Katosi Inonkylä, Uusikirkko 15.6.1944

Kadetti, reservin luutnantti Pentti Koivisto, 27.kadk, 2776

Kadetti Koivisto oli 14.6.44 Fiat FA-19-koneella harjoituslennolla, kun hän tuntemattomasta syystä joutui kello 1505 tekemään pakkolaskun metsään Tenjärven luona, noin kuusi kilometriä pohjoiseen Utin kentästä. Kone murskautui pakkolaskussa täysin ja Koivisto sai heti surmansa. 418

Vihollisen suurhyökkäys saavutti 15.6.44 kello 1000 Inonkylän maaston, jota puolusti Rannikkotykistörykmentti 2:n III Linnakkeisto ja sen kahdesta vajaasta torjuntakomppaniasta muodostettu Osasto Fridell. Osasto torjui ensimmäisen hyökkäyksen, mutta saarrostusuhan kasvaessa antoi rykmentin komentaja käskyn irtautua puolenpäivän aikaan ja vetäytyä viivyttäen uusiin asemiin Vitikkalaan. Luutnantti Nevalainen katosi päivän taisteluissa toimiessaan tulenjohtueen päällikkönä. 421

Luutnantti Eero Tammivuori, 25.kadk, 2165

Luutnantti Urho Sarjamo, 25.kadk, 2148

Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/JPr (PsD/PM) Kaatui Kuuterselkä, Uusikirkko 15.6.1944

Ohjaaja, 2.Ltue/HLeLv24/LeR3 Kaatui Kaukjärvi, Kuolemajärvi 17.6.1944

Vihollisen päästyä Kuuterselässä murtoon 14.6.44 puoliltapäivin, Panssaridivisioona alistettiin IV Armeijakunnalle ja Osasto Puroma (Jääkäriprikaatin pääosat vahvennettuna rynnäkkötykeillä) suunnattiin vastaiskuun. Osasto aloitti vastahyökkäyksen Onkijärven tasalta Liikola – Kuuterselkä tien suunnassa 14.6. kello 2245. Tien länsipuolella edennyt Jääkäripataljoona 3 saavutti kello 0300 tukilinjan Kuuterselän länsipuolella, mutta kello 0700 koko osaston hyökkäys pysähtyi vihollisen vastarintaan ja sen oli aloitettava vetäytyminen kello 0950. Yön ja aamun taisteluissa pataljoona menetti kaatuneina kaikki kolme komppanian päällikköään, mukana luutnantti Tammivuori, hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 419

Hävittäjälentolaivue 24:n 2. lentue lähti lentueen varapäällikön, luutnantti Sarjamon johtamana Lappeenrannan kentältä 17.6.44 aamulla torjuntalennolle Kannakselle. Lentueen käydessä taistelua Kaukjärven alueella pilvien yläpuolella, viholliskone pääsi kello 0830 yllättäen hyökkäämään Sarjamon kimppuun, jolloin hän todennäköisesti sai heti osuman itseensä. Sarjamon pahasti pirstoutunut Messerschmitt MT227, josta toinen siipi oli kokonaan repeytynyt irti, putosi pilven läpi suoraan sen alapuolella lentäneen luutnantti Nissisen koneen päälle. Molemmat koneet syöksyivät maahan noin kolme kilometriä Kaukjärven lentokentän koillispuolelle lentäjien kuollessa. Vainajia kotiseudulle kuljettanut juna tuhoutui myöhemmin Simolan aseman pommituksessa ja Sarjamon ruumis jäi kentälle. 422

Ohjaajaoppilas, 3.Ltue/TäydLeLv35/TäydLeR Kuoli lento-onnettomuudessa Tenjärvi, Utti 14.6.1944

Kapteeni Werner von Troil, 24.kadk, 1960

Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari Lauri Nissinen, 26.kadk, 2542

Komppanian päällikkö, 2.K/RynnTykP (PsD/PM) Haavoittui Kuuterselkä, Uusikirkko 15.6.1944, kuoli 43.KS 15.6.1944

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/HLeLv24/LeR3 Kaatui Kaukjärvi, Kuolemajärvi 17.6.1944

Vahvennetun Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Kuuterselkään pysähtyi aamulla 15.6.44 vihollisen vastarintaan ja sen oli aloitettava vetäytyminen. Rynnäkkötykkipataljoonan 2. komppanian kärkiosat saapuivat kello 0910 Launiaisen navetan maastoon noin kilometri Kuuterselästä pohjoiseen päätien länsipuolelle suojaamaan prikaatin vetäytymistä. Komppanian päällikkö, kapteeni von Troil oli juuri päättänyt käskynjaon vaununjohtajille vaununsa ulkopuolella, kun hänen viereensä osui todennäköisesti vihollisen panssarivaunun ampuma kranaatti. Von Troil haavoittui vaikeasti päähän ja vatsaan sirpaleista ja menehtyi matkalla joukkosidontapaikalta kenttäsairaalaan. 420

JATKOSOTA

188

Hävittäjälentolaivue 24:n 1. lentue lähti luutnantti Nissisen johtamana Lappeenrannan kentältä 17.6.44 aamulla torjuntalennolle Kannakselle. Nissisen lentäessä siipikoneensa kanssa pilven alapuolella, viholliskone pääsi kello 0830 yllättäen hyökkäämään pilven yläpuolella lentäneen luutnantti Sarjamon kimppuun, jolloin hänen pahasti pirstoutunut koneensa, josta toinen siipi oli kokonaan repeytynyt irti, putosi pilven läpi suoraan luutnantti Nissisen Messerschmitt MT-229-koneen päälle. Nissinen sai todennäköisesti heti surmansa ja molemmat koneet syöksyivät maahan noin kolme kilometriä Kaukjärven lentokentän koillispuolelle lentäjien kuollessa. Vainajia kotiseudulle kuljettanut juna tuhoutui myöhemmin Simolan aseman pommituksessa ja Nissisen ruumis jäi kentälle. 423

JATKOSOTA

189

Luutnantti Aatos Kaasinen, 14.mek, 313 me

Kapteeni Amos Malinen, 22.kadk, 1629

Patteriupseeri, 25.JärPtri/I/RTR2 (Meriv) Kaatui Kärpäsenlahti, Saarenpää, Koiviston mlk 19.6.1944

Pataljoonan komentaja, I/20.Pr (IV AK/KaJoKE) Katosi Ristimäki, Viipuri 20.6.1944

Rannikkotykistörykmentti 2 siirtyi suurhyökkäyksen pakottamana Koiviston saarille 18.6.44. Vihollinen teki välittömästi saarille useita pienimuotoisia tunnusteluhyökkäyksiä ja 19.6. kello 0130 pääsi vihollisen ryhmän vahvuinen partio huomaamatta nousemaan maihin Kärpäsenlahdessa, Saarenpäässä. Rykmentin eri pattereista koottu osasto suoritti vastaiskun ja vihollinen lyötiin kello neljään mennessä, mutta taistelussa luutnantti Kaasinen haavoittui vaikeasti kylkeen ja kaulaan kuollen joukkosidontapaikalla kello 0700.424 Kaasinen ylennettiin kuolemansa jälkeen kapteeniksi 23.6.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 120/44.

20. Prikaatin II Pataljoona jätti asemansa Viipurin Ristimäellä 20.6.44 kello 1300, jolloin prikaatin reservinä ollut I Pataljoona käskettiin vastahyökkäykseen rautatien eteläpuolella Ristimäen hautausmaalle. Hyökkäys ei onnistunut ja sekavassa tilanteessa kapteeni Malinen katosi, mahdollisesti kiivettyään hyökkäyksen loppuvaiheessa noin kello 1600 omaan, aikaisemmin liikuntakyvyttömäksi ammuttuun panssarivaunuun sen saadessa välittömästi useita osumia vihollisen vaunujen tulesta. 428 Luutnantti Väinö Rinne, 26.kadk, 2306 Nuorempi upseeri, I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Itsemurha Vuosalmi, Äyräpää 20.6.1944

Kapteeni Yrjö Valtasaari, 23.kadk, 1779 Pataljoonan komentaja, II/JR11 (3.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Ilves, Muolaa 19.6.1944

Luutnantti Rinne teki itsemurhan Vuosalmella 20.6.44. 429

Vihollinen ryhtyi 19.6.44 kello 0500 painostamaan Muolaanjärven – Äyräpäänjärven kannaksella puolustuksessa olevan Jalkaväkirykmentti 11:n II Pataljoonan asemia. Vihollisen useita tunteja kestäneen tykistökeskityksen jälkeen tekemä hyökkäys pakotti pataljoonan vetäytymään Ilveksen kylään. Hyökkäyksen aikana kymmenen päivää aikaisemmin pataljoonan komentajaksi nimitetty kapteeni Valtasaari kaatui tykistökeskityksessä. 425 Majuri Ragnar Groundstroem, 11.kadk, 590 Pataljoonan komentaja, I/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE) Katosi Summankylä, Summa, Kuolemajärvi 19.6.1944 4. Divisioona vetäytyi talvisodan Summan linjalle 18.6.44., mutta joutui irtautumaan jo seuraavana päivänä vihollisen päästessä murtoon Leipäsuolla. Jalkaväkirykmentti 25:n I Pataljoonan saadessa vetäytymiskäskyn puolenpäivän jälkeen oli sen Summankylässä, melkein etulinjassa päätien varressa, sijainnut pataljoonan komentopaikka jo vihollisen tulen alla. Majuri Groundström ei koskaan saapunut taaemmille asemille, vaan katosi vetäytymisen aikana. 426 Kapteeni Arno Miettinen, 26.kadk, 2527 Toimistoupseeri, UlkOs/PM Kuoli sairauteen 17.SotaS Mikkeli 19.6.1944 Kapteeni Miettinen sairastui aivokalvontulehdukseen 16.6.44 ja kuoli kolme päivää myöhemmin sotasairaalassa. 427

JATKOSOTA

190

Kaukjärvellä 17.6.1944 ilmataistelussa kaatunut Mannerheim-ristin ritari, luutnantti Lauri Nissinen (26.kadk) siunataan kentälle jääneenä Valkealassa 13.7.1944. Nissisen, luutnantti Urho Sarjamon (25.kadk) sekä 59 muun sankarivainajan ruumiit paloivat tai tuhoutuivat tunnistamattomiksi, kun niitä kotiseudulle kuljettanut juna tuhoutui Simolan aseman pommituksessa aamulla 20.6.1944. (SA-kuva). JATKOSOTA

191

Luutnantti Kalervo Sivonen, 15.mek, 381 me

Kapteeni Heikki Ruhanen, 20.kadk, 1430

Joukkueen johtaja, komppania Koskinen (tulenjohtaja, 29.RsPtri) /IV/ RTR2 (Meriv) Haavoittui Alvatinniemi, Piisaari, Koiviston mlk 21.6.1944, kuoli 1.SotaS Helsinki 7.10.1944

Koulutusupseeri, E/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Talin asema, Viipurin mlk 22.6.1944, kuoli 2.Sairasjuna 23.6.1944 Talin aseman alueella puolustuksessa ollut Jalkaväkirykmentti 48 oli koko päivän 22.6.44 vihollisen kiivaiden tykistökeskitysten kohteena. Kapteeni Ruhanen haavoittui yhdessä keskityksessä sirpaleista vatsaan ja kuoli seuraavana päivänä 2. Sairasjunassa. 433

Rannikkotykistörykmentti 2:n siirryttyä mantereelta Koiviston saarille 18.6.44, perustettiin rykmenttiin Piisaaren puolustusta varten IV Linnakkeisto, johon kuului mm. 17.-18.6. taisteluissa kalustonsa menettäneen 29. Raskaan patterin henkilöstöstä muodostettu komppania Koskinen. Vihollinen laski 150 – 200 miestä maihin Piisaaren pohjoiskärjessä Koiviston salmen puolella olevaan Alvatin laituriin 21.6. kello 0325, jolloin komppania Koskinen lähetettiin vastahyökkäykseen. Hyökkäys alkoi hyvin, mutta pysähtyi vihollisen laskiessa maihin komppanian selustaan noin 80-miehisen osaston. Alun perin patterin tulenjohtajana, mutta komppania Koskisessa joukkueen johtajana toiminut luutnantti Sivonen haavoittui hyökkäyksen aikana. Sivonen saatiin evakuoitua saaresta, mutta hän kuoli haavoihinsa sotasairaalassa 7.10.44. 430

Luutnantti Pentti Vennes, 26.kadk, 2346 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Lauttalahdenmäet, Kylä-Paakkola, Äyräpää 23.6.1944 Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoona miehitti Kylä-Paakkolan sillanpääaseman 23.6.44 kello 0530 sen 1. komppanian ollessa ryhmityksessä äärimmäisenä vasemmalla, Lauttalahdenmäkien alueella. Heti kello 1500 jälkeen vihollinen ampui pataljoonan alueelle tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä, jolloin luutnantti Vennes kaatui keskityksessä. 434

Komentajakapteeni Albert Pöri, 7.mek, 140 me

Kadetti, reservin luutnantti Kauko Ingerö, 27.kadk, 2748

Aluksen päällikkö sekä laivueen komentaja, aputykkivene Aunus/2. Tykkilaivue (KevLOs/Laiv) Haavoittui Ristiniemi, Viipurinlahti 21.6.1944, kuoli Kotka 21.6.1944

Joukkueen johtaja, 2.K./ErP13 (3.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Riikolanvuori, Kääntymä, Antrea 23.6.1944 Vihollinen pääsi 23.6.44 kello 1325 tykistön tukemana noin komppanian vahvuisin voimin tunkeutumaan Erillinen Pataljoona 13:n asemiin Riikolanvuorella. Pataljoona teki vastaiskun karkoittaen vihollisen, mutta joutui perääntymään vihollisen uusiessa hyökkäyksen illalla kello 2115. Päivän taisteluissa kaatui vasta edellisenä päivänä 2. komppaniaan saapunut ja joukkueen johtajaksi määrätty kadetti Ingerö. 435

2. Tykkilaivue lähetettiin tukemaan maihinnousun torjuntaa Koiviston alueelle 21.6.44. Aputykkiveneet Aunus ja Viena joutuivat Ristiniemen kaakkoispuolella jatkuvien ilmahyökkäysten kohteeksi ja kello 1320 Aunus sai pommiosuman. Viisi miestä kaatui tai katosi mereen ja sillalla ollut komentajakapteeni Pöri haavoittui vaikeasti vatsaan ja selkärankaan. Pöri saatiin kuljetettua moottoritorpedoveneellä Kotkaan sairaalalaiva Seagullille, jossa hän kuoli haavoihinsa juuri ennen puoltayötä. 431

Kapteeni Veikko Evinen, 23.kadk, 1693 Lentueen päällikkö, 3.Ltue/HLeLv32/LeR1 Loukkaantui pakkolaskussa Vitele, Vitele 24.6.1944, kuoli KS Salmi 25.6.1944

Kadetti, reservin vänrikki Heikki Kuokkanen, 27.kadk, 2788 Joukkueen johtaja, 2.K/ErP20 (10.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Hietala, Tienhaara, Viipuri 22.6.1944

Kapteeni Evinen johti 24.6.44 yhdeksän Curtiss-koneen osastoa, joka hyökkäsi noin kello 1500 vihollisen edellisenä päivänä Tuulosjoen suuhun saamaa sillanpääasemaa vastaan. Evisen CU-581-kone sai matalatorjunnasta osumia ja hänen pakkolaskunsa pienelle hakkuuaukealle noin viisi kilometriä Viteleen luoteispuolelle epäonnistui koneen tuhoutuessa täydellisesti. Evinen menehtyi tajuihinsa tulematta seuraavana päivänä Salmin kenttäsairaalassa. 436

Vihollinen jatkoi Viipurin valtauksen jälkeen hyökkäystä lähes välittömästi, ja yritti 22.6.44 noin kello 1030 komppanian voimin ylittää Kivisillansalmen kiivaan tulivalmistelun tukemana. Rautatiesillan eteläpuolella ollut Jalkaväkirykmentti 1:n I Pataljoona ja pohjoispuolella ollut Erillinen Pataljoona 20 torjuivat kuitenkin hyökkäyksen. Edellisenä päivänä Maasotakoulusta Erillinen Pataljoona 20:een joukkueen johtajaksi määrätty kadetti Kuokkanen kaatui päivän taisteluissa. 432

JATKOSOTA

192

JATKOSOTA

193

Kapteeni Terho Pentikäinen, 22.kadk, 1650

Majuri Erkki Leppäkoski, 15.kadk, 988

Komppanian päällikkö, 14.K/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Sammatus, Aunus 24.6.1944

Pataljoonan komentaja, I/15.Pr (VI AK/AunR) Kaatui Sammatus, Aunus 25.6.1944

Jalkaväkirykmentti 2:n panssarintorjuntakomppania ryhmittyi 23.6.44 Sammatuksen kylään, Karjalan kylästä tulevan tien risteysalueelle, 15. Prikaatin I Pataljoonan lohkolle. Komppania oli menettänyt edellisten kolmen päivän vetäytymisen aikana kaikki raskaat tykkinsä ja siitä oli muodostettu lähitorjuntaosasto. Vihollisen hyökätessä seuraavana päivänä voimakkaan tykistön ja panssarivaunujen tukemana, kapteeni Pentikäinen, jota rykmentin komentaja oli aiemmin moittinut panssarintorjunnan tehottomuudesta, lähti kello 1600 itse etulinjaan järjestämään torjuntaa. Yrittäessään ampua panssarivaunua panssarinyrkillä, hän kaatui vaunusta ammutusta kranaatista. Pentikäisen pahoin ruhjoutunut ruumis saatiin evakuoitua Nurmoilaan, mutta jostain syystä ei enää sieltä eteenpäin, vaan se jäi kentälle. 437

Tuuloksen maihinnousun uhatessa 5. Divisioonan selustaa, se käski joukkojensa irtautua Sammatuksesta 24./25.6.44 puolenyön jälkeen. Kylässä olevan Jalkaväkirykmentti 2:lle alistetun 15. Prikaatin I Pataljoonan saadessa irtautumiskäskyn, majuri Leppäkoski oli tarkastamassa etulinjaa vihollisen tykistön tulittaessa samaan aikaan kiivaasti lohkoa ja komentopaikan lähimaastoa. Pataljoonan adjutantin lähtiessä etulinjaan viemään käskyä hän löysi kello 0345 Leppäkosken kuolettavasti rintaan haavoittuneena taisteluhaudasta. Leppäkosken ruumista ei saatu vihollisen painostaessa tuotua mukana, vaan se jäi kentälle. 438 Luutnantti Kaj Anderzén, 26.kadk, 2366 Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR13 (17.D/V AK/KaJoKE) Kaatui Leitimo, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944 Jalkaväkirykmentti 13:n III Pataljoona otti Jalkaväkirykmentti 48:lle alistettuna rintamavastuun 25.6.44 kello 0500 Kärstilänjärven – Leitimojärven kannaksella Leitimon kartanon tasalla. Vihollinen aloitti erittäin voimakkaan tulivalmistelun kello 0630 ja hyökkäyksen kello 0800 päästen lähes välittömästi murtoon kannaksen keskellä. 11. komppanian suorittaessa päivän aikana vastahyökkäystä luutnantti Anderzén kaatui luodin osumasta rintaan. Anderzénin ruumis jäi kentälle, josta se löydettiin vasta vuonna 2006.439 Anderzénin veli, kadetti, reservin vänrikki Kurt Anderzén (kadk 25), kaatui 16.8.41.

Kapteeni Jouko Myllymäki, 22.kadk, 1638 Lentueen päällikkö, 2.Ltue/HLeLv24/LeR3 Kaatui Haukkalampi, Ihantala, Viipurin mlk 25.6.1944 Kapteeni Myllymäen johtama neljän Messerschmitt-koneen parvi oli 25.6.44 kello 1430 tiedustelulennolla Juustilasta etelään, kun parvi hajaantui huonon sään vuoksi, eikä Myllymäki palannut lennolta. Hänen ruumiinsa ja MT-221-koneensa jäännökset löydettiin Ihantalasta Haukkalammen maastosta kuukauden kuluttua. Tuhoutumisen syytä ei varmuudella tiedetä, mutta otaksuttavasti sen aiheutti joko ilmatorjunta tai puihin törmääminen erittäin matalassa säässä. 440

Vihollinen onnistuttiin pysäyttämään Tali-Ihantalassa, mutta kovalla hinnalla. Kymmenen päivän taisteluissa 23.6. – 3.7.1944 kaatui mm. 19 kadettiupseeria. Tuleen ammuttu vihollisen T-34-panssarivaunu Ihantalassa 30.6.1944. (SA-kuva). JATKOSOTA

194

JATKOSOTA

195

Luutnantti, Mannerheim-ristin ritari Matti Varstala, 26.kadk, 2345

Luutnantti Niilo Savolainen, 24.kadk, 1945

Joukkueen johtaja, 2.K/I/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Konkkala, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944

Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 6.K/II/JR48 (18.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Konkkala, Tali, Viipurin mlk 25.6.1944

Vihollisen murrettua suomalaisten asemat Kärstilänjärven – Leitimojärven kannaksella aamulla 25.6.44, se pysäytti hetkeksi hyökkäyksensä kello 0900, vain tunnustelijoiden edetessä Konkkalanvuorten edustalle. Luutnantti Varstala oli tiedustelemassa Konkkalanvuorilla puolustuksessa olevan Jalkaväkirykmentti 48:n I Pataljoonan etumaastoa päivällä, kun vihollinen yllätti partion Varstalan haavoittuessa vatsaan luodista. Varstala saatiin tuotua rykmentin komentopaikalle, mutta siitä eteenpäin ei evakuointi onnistunut vihollisen saarrostuksen vuoksi. Kun komentopaikka jouduttiin jättämään vihollisen painostuksen vuoksi kello 1700, tajuton ja kuolemaisillaan oleva Varstala jäi komentopaikalle. Hänen ruumiinsa saatiin noudettua samana iltana vastahyökkäyksen jälkeen. 441

Vihollisen panssarivaunut ajoivat 25.6.44 iltapäivällä Talin – Juustilan tietä Portinhoikan pohjoispuolelle, ja samaan aikaan se tunkeutui Konkkalanvuorten eteläpuolelta Jalkaväkirykmentti 48:n oikeaan sivustaan uhaten motittaa rykmentin. Lähes saarrettu rykmentti aloitti vetäytymisen asemistaan kello 1700, mutta osa joukoista taisteli Konkkalanvuorilla lähes puoleenyöhän asti. Rykmentin 6. komppaniaan edellisenä päivänä siirretty ja päällikön sijaiseksi suoraan joutunut luutnantti Savolainen oli myöhään iltayöllä käymässä erään joukkueensa tukikohdassa, kun sinne kohdistui vihollisen epäsuoran tulen isku. Lähelle osuneen kranaatin sirpale katkaisi Savolaisen kaulan ja hän kaatui välittömästi. 444 Kapteeni Erkki Kaasinen, 21.kadk, 1556

Kapteeni Maunu Mehtonen, 25.kadk, 2084

Patteristoupseeri, KevPsto16 (3.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Alanoskua, Antrea 26.6.1944

Komppanian päällikkö, 10.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Aunuksenkaupunki, Aunus 25.6.1944

Vihollinen aloitti 26.6.44 kello 0500 ankaran tulivalmistelun Jännerpuujärven – Kaltoveden välillä sen ulottuessa syvyydessä aina taaempien patterien tuliasemiin saakka. Kapteeni Kaasinen kaatui (todennäköisesti näissä keskityksissä) patteriston tuliasemissa Alanoskuan kylän itäpuolella. 445

Jalkaväkirykmentti 2 ryhmittyi 25.6.44 aamulla Aunuksenkaupunkiin puolustusasemiin Aunuksenjoen pohjoisrannalle. Vihollinen ylitti joen III Pataljoonan kaistalla kello 2000 ja sai haltuunsa Aunuksen aseman maaston. Reservissä ollut kapteeni Mehtosen 10. komppania suoritti välittömästi vastaiskun, jolla vihollinen työnnettiin takaisin joen rantaan. Raskaiden tappioiden vuoksi hyökkäys pysähtyi ja kapteeni Mehtosen tullessa pystyssä linjaan kannustamaan miehiään eteenpäin hän kaatui saatuaan luodin osuman vatsaansa. Mehtosen ruumista ei saatu vihollisen tulen alla mukaan, vaan se jäi kentälle. 442

Kapteeni Niilo Hakala, 20.kadk, 1480 Lentueen päällikkö, 3.Ltue/PLeLv48/LeR4 Kaatui Räihä, Nuijamaa 27.6.1944 Kapteeni Hakalan ohjaama Blenheim BL-185 vaurioitui ilmatorjuntatulessa 27.6.44 Talin seudulla. Hakala yritti tuoda koneen takaisin yhdellä moottorilla lentäen, mutta kello 1325 Räihän kylässä Nuijamaalla hänen oli tehtävä pakkolasku pienelle peltoaukealla. Lasku meni pitkäksi ja kone murskautui pakkolaskussa pahasti Hakalan saadessa heti surmansa. 446 Hakalan veli, vänrikki Matti Hakala (22.kadk), kuoli 20.3. 40.

Kadetti, reservin luutnantti Hannu Savela, 27.kadk, 2879 Joukkueen johtaja, 10.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Katosi Aunuksenkaupunki, Aunus 25.6.1944 Jalkaväkirykmentti 2 ryhmittyi 25.6.44 aamulla Aunuksenkaupunkiin puolustusasemiin Aunuksenjoen pohjoisrannalle. Vihollinen ylitti joen III Pataljoonan kaistalla kello 2000 ja sai haltuunsa Aunuksen aseman maaston. Reservissä ollut 10. komppania suoritti välittömästi vastaiskun, jolla vihollinen työnnettiin takaisin joen rantaan, johon hyökkäys kuitenkin raskaiden tappioiden vuoksi pysähtyi. Vastaiskun aikana kadetti Savela katosi. 443

JATKOSOTA

196

Majuri, Mannerheim-ristin ritari Eero Leppänen, 11.kadk, 692 Pataljoonan komentaja, JP4/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 27.6.1944, kuoli KS 27.6.1944 Jääkäriprikaati hyökkäsi 27.6.44 Murokallion alueelta Leitimojärven pohjoispuolitse Talinmyllyn suuntaan tarkoituksena palauttaa entinen pääpuolustuslinja järven itäpään tasalla. Hyökkäys käynnistyi kello 1500 ja eteni noin 500 metriä kunnes pysähtyi Aniskalan aukeiden länsireunan hakkuuaukealla vihollisen voimakkaaseen panssarivaunujen ja tykis-

JATKOSOTA

197

tön tuleen. Kello 1600 Jääkäripataljoona 4:stä ja Jääkäripataljoona 5:stä muodostettua osastoa johtanut majuri Leppänen haavoittui kranaatinsirpaleista kaulaan ja rintaan. Hänet saatiin evakuoitua kenttäsairaalaan, jossa hän kuoli haavoihinsa. 447 Leppänen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kuoleman jälkeen.

Kadetti, reservin luutnantti Johannes (Jussi) Pirilä, 27.kadk, 2845 Lähettiupseeri, JP4/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 28.6.1944, kuoli 31.KS 29.6.1944 Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Leitimojärven pohjoispuolella pysähtyi puoliltaöin 27./28.6.44 Aniskala – Kuusela tien länsipuolelle. Jääkäripataljoona 4 ja Jääkäripataljoona 5 yrittivät vielä hyökätä tuloksetta kaksi kertaa aamuyöllä ja aamulla, jonka jälkeen prikaati ryhmittyi puolustukseen saavuttamalleen tasalle. Iltapäivällä vihollisen onnistui päästä osittaiseen murtoon Jääkäripataljoona 4:n asemiin. Kadetti Pirilä haavoittui päivän taisteluissa kranaatinsirpaleista rintakehään ja kuoli kaksi päivää myöhemmin haavoihinsa kenttäsairaalassa. 449 Pirilä nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

Kadetti, reservin luutnantti Paavo Vuoristo, 27.kadk, 2929 Komppanian päällikkö, 2.K/JP3/JPr (PsD/IV AK/KaJoKE) Kaatui Murokallio, Portinhoikka, Viipurin mlk 27.6.1944 Jääkäriprikaati hyökkäsi 27.6.44 Murokallion alueelta Leitimojärven pohjoispuolitse Talinmyllyn suuntaan tarkoituksena palauttaa entinen pääpuolustuslinja järven itäpään tasalla. Hyökkäys käynnistyi kello 1500 Jääkäripataljoona 3:n edetessä hyökkäyksen toisena portaana. Heti hyökkäyksen käynnistyttyä 2. komppanian komentopaikalle osui tykistökeskitys, jolloin siellä ollut kadetti Vuoristo kaatui. Vuoriston pahoin ruhjoutunut ruumis jäi kentälle. 448

Kapteeni Jouko Pursiainen, 25.kadk, 2120 Komppanian päällikkö, 8.K/II/JR50 (11.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Saarela, Kärstilänjärvi, Viipurin mlk 28.6.1944 Jalkaväkirykmentti 50:n II Pataljoona otti vastaan puolustusasemat Saarelan kylässä Kärstilänjärven länsipuolella 27.6.44 iltapäivällä. Seuraavana aamuna kello 0600 vihollinen aloitti pataljoonan asemia vastaan hyökkäyksen, joka saatiin torjuttua tunnin kestäneen taistelun jälkeen. Taistelun aikana kapteeni Pursiainen sai tärähdyksen lähelle tulleesta vihollisen tykistön kranaatista ja siirtyi joukkosidontapaikalle hoidettavaksi. Vihollinen uusi hyökkäyksen kello 0900 pommi- ja maataistelukoneiden tukemana, jolloin joukkosidontapaikka sai täysosuman ilmapommituksessa ja kapteeni Pursiainen kaatui. 450 Kapteeni Erkki Hakanen, 22.kadk, 1598 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR50 (11.D/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Aniskala, Leitimojärvi, Viipurin mlk 28.6.1944, kuoli SotaS 1.7.1944 Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Leitimojärven pohjoispuolella pysähtyi puoliltaöin 27./28.6.44 Aniskala – Kuusela tien länsipuolelle. Seuraavana aamuna Leitimojärven suunnalle perustettiin Ryhmä Lagus, johon kuuluivat Jääkäriprikaati, Jalkaväkirykmentti 30:n pääosat sekä Jalkaväkirykmentti 50:n I Pataljoona. Jääkäriprikaati uusi hyökkäyksen aamulla kello 0845, nyt Jalkaväkirykmentti 50:n I Pataljoonalla vahvennettuna. Pataljoona saavutti tien Kuuselan ja Asikkalan välillä, mutta vihollisen epäsuora tuli pysäytti sen liikkeen. Linjassa toisena edennyt kapteeni Hakasen 1. komppania siirrettiin eteen, mutta kello 1050 Hakanen haavoittui vaikeasti. Hakanen kuoli kolme päivää myöhemmin sotasairaalassa. 451

Pommituslentolaivue 48:n 3. lentueen päällikkö, kapteeni Niilo Hakala (20.kadk) kuvattuna Blenheim pommikoneensa ohjaimissa 22.6.1944, viisi päivää ennen kaatumistaan. (SA-kuva). JATKOSOTA

198

JATKOSOTA

199

Kadetti, reservin luutnantti Allan Veijola, 27.kadk, 2918

Majuri Väinö Väisänen, 16.kadk, 1099

Tulenjohtaja, 2.Ptri/KevPsto24 (6.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Portinhoikka, Viipurin mlk 28.6.1944

Pataljoonan komentaja, II/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Karisalmi, Viipurin mlk 29.6.1944, kuoli 13.SotaS Kouvola 1.7.1944

Neljä päivää aikaisemmin Kevyt Patteristo 24:n 2. patteriin tulenjohtajaksi siirretty kadetti Veijola haavoittui Portinhoikassa 28.6.44 ensin yhdessä ilmapommituksessa ja kaatui heti sen jälkeen toisessa. Veijolan tuhoutunut ruumis jäi kentälle. 452

Jalkaväkirykmentti 25:n II Pataljoonan komentoteltta sai 29.6.44 päivällä Karisalmessa vihollisen tykistötulessa täysosuman, jolloin majuri Väisänen haavoittui vaikeasti sirpaleesta päähän ja kuoli kahden päivän kuluttua haavoihinsa sotasairaalassa. 456

Majuri Paavo Rasi, 9.kadk, 504

Kadetti, reservin luutnantti Eino Jalava, 27.kadk, 2749

Operatiivisen osaston päällikkö, DE (PsD/IV AK/KaJoKE) Kaatui Juustila, Viipurin mlk 28.6.1944

Joukkueen johtaja, 9.K/III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 29.6.1944

Ryhmä Laguksen suorittaessa vastahyökkäystä Talin alueelle 28.6.44, Panssaridivisioonan eteentyönnetty komentopaikka oli Juustilassa, noin 300 metriä kanavan itäpuolella. Vihollinen sai komentopaikan sijainnin selville ja hyökkäsi ainakin 80 lentokoneella sitä vastaan iltapäivällä kello 1500 – 1600. Majuri Rasi kaatui ilmahyökkäyksessä. 453 Rasi ylennettiin kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44 takautuvasti everstiluutnantiksi päivämäärällä 29.6.44.

Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoona miehitti Kylä-Paakkolan alueen Äyräpäässä 28.6.44. Kadetti Jalava kaatui seuraavana iltana kello 1800 Kylä-Paakkolan lounaispuolella kranaatin täysosumasta. 457 Luutnantti Aimo Sippola, 23.kadk, 1768 Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR30 (11.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Leitimojärvi, Portinhoikka, Viipurin mlk 29.6.1944

Kapteeni Aulis Talikka, 25.kadk, 2163

Epäselvän tilannekuvan vuoksi tieto rintamalinjan oikaisusta ja suomalaisten vetäytymisestä 29.6.44 puoliltapäivin Konkkalanvuorten – Murokallion tasalle ei välittynyt Ryhmä Lagukseen kuuluneelle Jalkaväkirykmentti 30:lle, joka suoritti aikaisemman käskyn mukaisesti II ja III Pataljoonallaan hyökkäyksen Leitimojärven pohjoispuolitse Aniskalan suuntaan kello 1830. Hyökkäyksen saavuttaessa pisteen 22 eteläpuolisen kolmiomittaustornin noin kello 2200, etulinjassa ollut luutnantti Sippola ensin haavoittui yhden käsikranaatin sirpaleista ja kaatui hetken kuluttua toisen käsikranaatin sirpaleista. Pataljoonan joutuessa hetken kuluttua vetäytymään takaisin Murokallion suuntaan ei Sippolan ruumista kyetty kuljettamaan mukana, vaan se jäi kentälle. 458 Sippola ylennettiin kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44 takautuvasti kapteeniksi päivämäärällä 29.6.44.

Pataljoonan komentaja, VP6 (PsD/IV AK/KaJoKE) Kaatui Juustila, Viipurin mlk 28.6.1944 Ryhmä Laguksen suorittaessa vastahyökkäystä Talin alueelle 28.6.44, Panssaridivisioonan eteentyönnetty komentopaikka oli Juustilassa, noin 300 metriä kanavan itäpuolella. Vihollinen sai komentopaikan sijainnin selville ja hyökkäsi ainakin 80 lentokoneella sitä vastaan iltapäivällä kello 1500 – 1600. Kapteeni Talikka kaatui ilmahyökkäyksessä. 454 Kadetti, reservin vänrikki Martti Reimi, 27.kadk, 2858 Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 3.K/I/JR30 (11.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Kotkamäki, Portinhoikka, Viipurin mlk 29.6.1944 Ryhmä Laguksen reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona joutui iltapäivällä 28.6.44 Torikan alueella, Portinhoikan pohjoispuolella hajalle lentopommituksessa ja tykistökeskityksessä ja muun muassa sen 3. komppanian päällikkö kaatui, jolloin kadetti Reimi otti komppanian johtoonsa. Komppania suoritti aamuyöllä 29.6. Jalkaväkirykmentti 50:n II Pataljoonalle alistettuna vastaiskun Saarelan tien suunnassa ajaen vihollisen asemistaan, mutta Reimi kaatui kello 0600 Kotkamäen maastossa. 455 Reimi ylennettiin kuolemansa jälkeen luutnantiksi 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

JATKOSOTA

200

Majuri Aarre Salonen, 15.kadk, 962 Pataljoonan komentaja, II/15.Pr (VI AK/AunR) Kaatui Kaukoijärvi, Vitele 30.6.1944 Vihollisen painostuksen alla Jalkaväkirykmentti 2 vetäytyi 30.6. puoleen päivään mennessä Laatokka – Rajakontu – Kaukoijärvi – linjalle. Rykmentti yritti illalla ottaa vastahyökkäyksellä takaisin Kaukoijärven itäpuolisen alueen, mutta hyökkäys ei onnistunut. Majuri Salonen johti Jalkaväkirykmentti 2:lle alistetun pataljoonansa vastahyökkäystä etulinjassa kaatuen Kaukoijärven kylän maastossa saatuaan konekiväärisarjan rintaansa. Salosen ruumis jäi kentälle. 459 JATKOSOTA

201

Heinäkuu 1944: Vihollinen hyökkää Viipurinlahdella, jossa käydään 4.–5.7. Teikarsaaren taistelu. Samaan aikaan vihollinen aloittaa hyökkäyksen Äyräpäässä, jossa sillanpääasemasta joudutaan luopumaan neljän päivän raivoisien taistelujen jälkeen. Taistelut jatkuvat Vuosalmen puolella, jossa vihollisen eteneminen torjutaan 10.7. Panssaridivisioonan vastahyökkäyksellä. Laatokan pohjoispuolella vihollinen pääsee kuun alussa murtoon Salmissa, mutta pysäytetään U-asemassa 10.–30.7. käydyissä taisteluissa. Ilomantsin suunnassa etenevää vihollista torjumaan perustetaan 24.7. Ryhmä Raappana.

Suurhyökkäyksen ollessa käynnissä Kannaksella on Syvärillä vielä rauhallista. 15. Prikaatin II Pataljoonan komentaja, majuri Aarre Salonen (15.kadk, toinen vasemmalta) Suolohkolla 11.6.1944 suunnittelemassa rakennettavia esteitä. Salonen kaatui 30.6.1944 Kaukoijärvellä, Vitelessä johtaessaan pataljoonansa vastahyökkäystä. (SA-kuva).

JATKOSOTA

202

JATKOSOTA

203

Luutnantti Erkki Pinomaa, 26.kadk, 2567

Kapteeni Armas Laitinen, 25.kadk, 2067

Ohjaaja, 1.Ltue/PLeLv44/LeR4 Kuoli lento-onnettomuudessa Rauvanlahti, Tutju, Liperi 1.7.1944

Komppanian päällikkö, 5.K/II/15.Pr (VI AK/AunR) Haavoittui Kovero, Salmi 3.7.1944, kuoli 5.KSOs 4.7.1944

Kymmenen Junkers 88 -konetta lähti Onttolan kentältä 1.7.44 klo 0025 pommituslennolle Kannakselle. Koneiden ottaessa korkeutta vasta toisella sotalennollaan olleen luutnantti Pinomaan ohjaama JK-254 joutui edellään kiipeävän muodostelman voimakkaaseen potkurivirtaan ja menetti ohjattavuutensa. Kone meni kierteeseen ja syöksyi räjähtäen Oriveden Rauvanlahteen Tutjuniemen länsipuolella koko miehistön saadessa surmansa. 460

15. Prikaati vetäytyi 3.7.44 Tulemajoella olevien 5. Divisioonan joukkojen läpi VI Armeijakunnan reserviksi. Prikaatin 5. komppanian ollessa kello 1600 marssitauolla Koveron sähkölaitoksen eteläpuolella, Salmin ja Koveron välisellä tiellä, sen alueelle osui vihollisen tykistökeskitys. Kapteeni Laitinen haavoittui sirpaleista päähän ja kaulaan ja kuoli heti puolen yön jälkeen matkalla kenttäsairaalaan. 464

Majuri Tauno Simo, 18.kadk, 1247

Majuri Heikki Sankari, 18.kadk, 1246

Pataljoonan komentaja, II/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Manssila, Salmi 1.7.1944

Pataljoonan komentaja, III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944

Vihollinen hyökkäsi 1.7.44 aamuyöllä voimakkaasti Jalkaväkirykmentti 2:n asemia vastaan Laatokan rannikolla Rajakonnun – Kaukoijärven alueella saaden aikaan useita paikallisia murtoja. Majuri Simo lähti lähettiupseerinsa ja kolmen lähetin kanssa Manssilan kirkolla olleesta komentopaikastaan etulinjaan. Vihollisen epäsuora tuli oli ankaraa ja osaston edettyä 200 – 300 metriä pohjoiseen kirkolta osui vihollisen heittimen kranaatti kello 0910 majuri Simon viereen ja hän kaatui heti. Lähetit eivät pystyneet vihollisen tulen alla tuomaan Simon pahasti silpoutunutta ruumiista mukanaan, vaan se jäi kentälle. 461

Vihollisen hyökkäys Vuosalmella alkoi 4.7.44 aamulla voimakkaalla tulivalmistelulla. Kello 1100 Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoonan komentopaikka Kylä-Paakkolassa sai täysosuman lentopommista, jolloin mm. pataljoonan komentaja, majuri Sankari, Kenttätykistörykmentti 15:n III Patteriston komentaja, majuri Koponen ja rykmentin jääkärijoukkueen johtaja, kadetti Siivonen kaatuivat. 465 Majuri Matti Koponen, 18.kadk, 1265 Patteriston komentaja, III/KTR15 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944

Majuri Eilif Sallamaa, 19.kadk, 1365

Patteriston komentaja, KevPsto21/21.Pr (II AK) Katosi Soutjärvi, Porajärvi 2.7.1944 21. Prikaatille alistettu Jalkaväkirykmentti 33:n III Pataljoona joutui vetäytymään vihollisen painostuksen alla 2.7.44 Semsjoen länsipuolelle ja edelleen Soutjärven kylään. Vihollisen koukatessa ja onnistuessa motittamaan osan pataljoonasta kylään noin kello 1800, pataljoonan mukana ollut majuri Sallamaa haavoittui olkavarteen. Sallamaata kuljettanut sairasauto yritti murtautua ulos motista, mutta vihollisen käsiaseiden tulessa auto jäi ensin linjojen väliin ja pataljoonan irtautuessa pohjoiseen vihollisen puolelle.462 Sallamaan veli, luutnantti Börje Sallamaa (24.kadk), kaatui 24.9.41.

Kadetti, reservin vänrikki Lauri Siivonen, 27.kadk, 2884 Joukkueen johtaja, JääkJ/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Elniemi (?), Kylä-Paakkola, Äyräpää 4.7.1944 Vihollisen hyökkäys Vuosalmella alkoi 4.7.44 aamulla voimakkaalla tulivalmistelulla. Kello 1100 Jalkaväkirykmentti 49:n III Pataljoonan komentopaikka Kylä-Paakkolassa sai täysosuman lentopommista, jolloin mm. pataljoonan komentaja, majuri Sankari, Kenttätykistörykmentti 15:n III Patteriston komentaja, majuri Koponen ja rykmentin jääkärijoukkueen johtaja, kadetti Siivonen kaatuivat. 467 Siivonen ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 6.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

Luutnantti Into Pauhakari, 26.kadk, 2554 Tulenjohtaja, 4.Ptri/II/KTR4 (11.D/V AK/KaJoKE) Kaatui Oravasaari, Juustila, Viipurin mlk 3.7.1944 Vihollinen aloitti 3.7.44 kello 0700 voimakkaan ilmapommituksen ja tykistövalmistelun 3. Prikaatin III Pataljoonan puolustamaa Oravasaarta kohtaan. Saaressa tulenjohtajana toiminut luutnantti Pauhakari kaatui aamupäivän aikana. 463 JATKOSOTA

204

JATKOSOTA

205

pysähtyi, kun joukkueilta loppuivat ampumatarvikkeet ja miehistötappiot nousivat suuriksi. Vastaiskun aikana kadetti Jauhiainen haavoittui vaikeasti rintaan kuollen kolme päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 471 Jauhiainen ylennettiin luutnantiksi sairaalassa ollessaan 6.7.44. Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

Majuri Hugo Lahtinen, 9.kadk, 550 Pataljoonan komentaja, ErP15 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Kovero, Salmi 4.7.1944 Jalkaväkirykmentti 44:lle alistettu Erillinen Pataljoona 15 miehitti Tulemajoen länsirannan 3.7. illalla Koveron kylässä. Vihollinen yritti seuraavan päivän aikana voimakkaan tykistötulen ja ilmapommitusten tukemana useaan otteeseen murtaa pataljoonan asemat ja ylittää joen. Pataljoona torjui yritykset, mutta majuri Lahtinen kaatui Koveron kylän reunassa kello 1440 kranaatin sirpaleista. 468

Kadetti, reservin vänrikki John Johansson, 27.kadk, 2751 Joukkueen johtaja, JääkJ/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 4.7.1944 Kadetti Johanssonin johtama Jalkaväkirykmentti 7:n II Pataljoonan jääkärijoukkue teki 4.7.44 illalla kello 2000 jo kolmannen vastahyökkäyksen Äyräpään sillanpään murtokohtaan lossirannan länsipuolella. Edetessään joukkueensa kärjessä kadetti Johansson valmistautui heittämään käsikranaattia, kun vihollisen heittämä käsikranaatti räjähti hänen vieressään. Haavoittuneen Johanssonin oma kranaatti putosi maahan ja räjähti hänen vieressään, jolloin hän kaatui välittömästi. Johanssonin ruumis jäi kentälle. 472 Johansson ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 6.7.44. annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44.

Luutnantti Kaarlo Hyvönen, 26.kadk, 2224 Komppanian päällikkö, 11.K/III/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Tupitsansuo, Salmi 4.7.1944 Jalkaväkirykmentti 2:n 11. komppania, jonka päällikkyyden luutnantti Hyvönen oli ottanut vastaan viikkoa aikaisemmin, siirtyi 4.7. aamulla etulinjaan Tulemajoelle, Tupitsansuon tasalle. Vihollinen aloitti iltapäivällä raskaiden aseiden tukemana hyökkäyksen joen ylittämiseksi, jolloin luutnantti Hyvönen kaatui kello 1645 saatuaan kranaatin sirpaleen kylkeensä. Hyvösen ruumis jäi kentälle. 469 Kapteeniluutnantti Aarne Karsten, 8.mek, 160 me Aluksen päällikkö, tykkivene Uusimaa/1. Tykkilaivue (KevLOs/Laiv/Meriv) Haavoittui Häränpäänniemen edusta, Viipurinlahti 4.7.1944, kuoli 5.SotaS Turku 4.8.1944 Taisteluosasto Arho lähetettiin 4.7.44 Teikarin alueelle tukemaan Teikarsaaren maihinnousun torjuntaa. Osaston pohjoisen ryhmän ollessa kello 1647 noin meripeninkulman Häränpäänniemen kaakkoispuolella tykkivene Uusimaan sillalle osui kaksi maapatterin ampumaa kranaattia, jotka haavoittivat aluksen kaikkia upseereita. Kapteeniluutnantti Karsten haavoittui vaikeasti päähän ja ylävartaloon ja menehtyi haavoihinsa sotasairaalassa 4.8.44. 470 Karsten ylennettiin sairaalassa ollessaan komentajakapteeniksi 6.7.44. Ylipäällikön päiväkäskyllä 121/44. Kadetti, reservin vänrikki Jussi Jauhiainen, 27.kadk, 2750 Joukkueen johtaja, 6.K/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE) Haavoittui lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 4.7.1944, kuoli 36.KS Räisälä 7.7.1944 Vihollinen pääsi aamulla 4.7.44 tunkeutumaan Äyräpäässä olleen Jalkaväkirykmentti 7:n I Pataljoonan asemiin, jolloin rykmentin komentaja lähetti Vuoksen yli Äyräpäähän lisäjoukoiksi mm. osia II Pataljoonasta. Lisäjoukkojen onnistuikin iltapäivällä ja illalla vyöryttää ja vallata noin 300 metriä vihollisen hallussa olevaa juoksuhautaa, mutta vyörytys JATKOSOTA

206

Tykkivene Uusimaan komentosilta sen saatua kahden kranaatin osuman 4.7.1944 Viipurinlahdella. Aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Karsten (8.mek) haavoittui vaikeasti ja kuoli haavoihinsa kuukautta myöhemmin. (SA-kuva). JATKOSOTA

207

Luutnantti Veikko Rajala, 16.mek, 410 me Joukkueen johtaja, Osasto Salomaa/RTR22 (ISuomRPr/Meriv) Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944 Rannikkotykistörykmentti 22:n IV Linnakkeiston reserviksi perustettiin 25.6.44 eri linnakkeiden ja 1. Rannikkopioneerikomppanian henkilöstöstä koottu komppanian vahvuinen osasto Salomaa. Osaston kärkiosat saapuivat Teikarsaareen puolustajien avuksi heti puolenyön jälkeen 4./5.7.44. Luutnantti Rajalan pioneereilla vahvennettu joukkue teki välittömästi raskaiden heittimien tukemana vastahyökkäyksen Itäniemen kärkeen. Hyökkäyksen aikana Rajala kaatui hänen ruumiinsa jäädessä kentälle. 473 Majuri Kauko Miekkavaara, 4.rtk, 185 rt Patteriston komentaja, 1. MtRsRPsto/RTR22 (ISuomRPr/Meriv) Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944 1. Moottoroitu Raskas Rannikkopatteristo alistettiin 28.6.44 Teikarsaaren ja Melansaaren puolustuksesta vastaavalle Rannikkotykistörykmentti 22:lle. Patteriston komentajaksi vain kolme päivää aikaisemmin määrätty majuri Miekkavaara saapui Teikarsaareen 4./5.7. yöllä selvittämään sekaisin olevia tulenjohtojärjestelyjä. Saatuaan ne kuntoon noin kello 0400, hän otti kiväärin ja lähti kohti etulinjaa, mutta kaatui pian vihollisen tulessa. Miekkavaaran ruumista mantereelle kuljettanut alus joutui ilmarynnäkön kohteeksi ja hänen ruumiinsa joutui mereen jääden kentälle. 474 Luutnantti Pauli Pitkälä, 14.mek, 330 me Nuorempi upseeri, E/RTR22 (ISuomRPr/Meriv) Kaatui Teikarsaari (?), Säkkijärvi 5.7.1944 Luutnantti Pitkälä kaatumisesta on useita versioita, mutta hän todennäköisesti kaatui vastahyökkäyksessä Teikarsaaressa 5.7.1944. 475

Kapteeni Aatos Rauhala, 26.kadk, 2586 Komppanian päällikkö 11.K/III/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 5.7.1944 Kapteeni Rauhala otti Jalkaväkirykmentti 49:n 11. komppanian päällikkyyden Kylä-Paakkolassa 4.7.44 illalla, ollen komppanian yhdeksäs päällikkö suurhyökkäyksen alkamisesta (ja jo kolmas saman vuorokauden aikana). Raskaita tappioita päivän taisteluissa kärsinyt III Pataljoona vaihdettiin pois sillanpäästä aamuyöllä 5.7. ja siirrettiin Vuosalmen puolelle reserviin. Kapteeni Rauhala kaatui kello 0500 jälkeen vaihdon aikana ennen Vuoksen ylitystä. 476

JATKOSOTA

208

Eversti Toivo Elomaa (1.kadk, kuvassa vielä everstiluutnanttina 50-vuotispäivänään) oli vanhin kaatuneista kadettiupseereista. Hän oli kaatuessaan 5.7.1944 Salmissa 50 vuotta ja 7 kuukautta vanha. Ensimmäiseltä kadettikurssilta kaatuivat Elomaan lisäksi kapteeni Harald Calonius maaliskuussa 1940 Talissa ja majuri Pauli Kontio syyskuussa 1941 Tulemajärvellä. (SA-kuva).

JATKOSOTA

209

Majuri Viljo Myntti, 5.rtk, 219 rt

Kapteeni Erkki Savolainen, 25.kadk, 2151

Linnakkeiston komentaja, IV Lsto/RTR22 (ISuomRPr/Meriv) Kaatui Teikarsaari, Säkkijärvi 5.7.1944

Komppanian päällikkö, 8.K/II/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE) Katosi lossiranta, Äyräpää, Äyräpää 6.7.1944

Teikarin- ja Melansaarista muodostettiin 25.6.1944 Rannikkotykistörykmentti 22:n IV Linnakkeisto, jonka komentajaksi määrättiin Rannikkorykmentti 2:sta majuri Myntti. Myntti kaatui Teikarsaaren pohjoiskärkeen 5.7.44 kello 1150 kohdistuneessa tykistö- ja ilmapommituksessa, kun pommikuoppaan, jossa hän oli suojautuneena, tuli täysosuma. 477

Vihollinen aloitti 5.7.44 illalla voimakkaan hyökkäyksen Äyräpään sillanpäätä vastaan, jolloin kokematon Erillinen Pataljoona 25 jätti asemansa ja Jalkaväkirykmentti 7:n II Pataljoona sai vain vaivoin pysäytettyä hyökkäyksen. Keskiyöllä 5./6.7. taistelu sillanpääaseman kaakkoisella lohkolla kiihtyi ja muuttui lähitaisteluksi. Kello 0200 vihollisen onnistui saartaa vähäisiksi kutistuneet suomalaisjoukot ranta-alueella, josta ne parin tunnin epätoivoisen taistelun jälkeen murtautuivat saarroksista osan uidessa Vuoksen yli ja osan taistellessa tiensä lossirantaan. Aamuyön taistelujen aikana kapteeni Savolainen katosi haavoituttuaan. 481

Kapteeni Mikko Aulanko, 25.kadk, 1993 Komppanian päällikkö, 2.K/I/JR2 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Salmi, Salmi 5.7.1944 Vuorokauden kestäneen tulivalmistelun jälkeen vihollinen hyökkäsi aamulla 5.7.44 Salmin kylässä Tulemajoen varrella puolustuksessa olevaa Jalkaväkirykmentti 2:n I Pataljoonaa vastaan. Kapteeni Aulangon 2. komppania irtautui asemistaan kello 1600 vetäytyen Salmin länsipuolelle Salmi – Uuksu maantien reunaan, jossa se oli jatkuvien vihollisen tykistökeskitysten kohteena. Kello 1700, komppanian vetaytyessä peltoaukean yli, kapteeni Aulanko kaatui saatuaan viereensä tulleen kranaatin sirpaleen päähänsä. 478

Kadetti, reservin kapteeni Eino Simola, 27.kadk, 2885 Pataljoonan komentaja, I/JR7 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Mansikkamäki, Äyräpää, Äyräpää 6.7.1944 Vihollinen aloitti 5.7.44 illalla voimakkaan hyökkäyksen Äyräpään sillanpäätä vastaan sen päävoiman suuntautuessa lossirantaan, mutta kiivaita taisteluita käytiin myös Mansikkamäen alueella, jossa oli Jalkaväkirykmentti 7:n I Pataljoonan joukkoja. Kadetti Simola, joka oli ottanut pataljoonan komentajuuden vastaan edellisenä päivänä, kaatui 6.7. aamulla Mansikkamäen pohjoispuolella pataljoonan komentopaikalle osuneessa kranaatinheitinkeskityksessä. 482

Yleisesikuntaeversti Toivo Elomaa, 1.kadk, 21 Rykmentin komentaja, JR44 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Kauniskangas, Salmi 5.7.1944

Kadetti, reservin luutnantti Erkki Paajanen, 27.kadk, 2834

Vihollinen pääsi 5.7.44 Tulemajoen yli Koverossa sekä murtoon Jalkaväkirykmentti 44:n asemissa pakottaen rykmentin vetäytymään. Rykmentin komentopaikan siirtyessä Koverosta Kauniskankaalle se joutui kello 1800 tiellä tykistökeskitykseen, jolloin eversti Elomaa kaatui saatuaan viereensä tulleen kranaatin sirpaleen rintaansa. 479

Joukkueen johtaja, 3.K/VP14 (III AK/KaJoKE) Katosi Hakolahti, Kirvu 7.7.1944 Kadetti Paajanen lähti 7.7.44 kello 0900 polkupyörällä joukkueensa tukikohdasta Ojajärveltä kohti Inkilää tarkastamaan Hakolahdessa olevaa työmaata, mutta ei koskaan saapunut perille. Myöhemmin läheltä Hakojärveä löytyneistä jäljistä voitiin päätellä Paajasen joutuneen vihollisen partion sieppaamaksi. Paajasesta ei ole myöhemmin mitään havaintoja. 483

Luutnantti Martti Marjanen, 25.kadk, 2082 Komppanian varapäällikkö, PionK/15.Pr (VI AK/AunR) Haavoittui Uuksu, Salmi 5.7.1944, kuoli Salmin KS 7.7.1944

Luutnantti Rafael Mekri, 25.kadk, 2086

15. Prikaatin Pioneerikomppanian siirtyessä 5.7.44 illalla kello 1900 jälkeen Uudestakylästä Uuksun luoteispuolelle se joutui ilmapommituksen kohteeksi Uuksunjoen luona. Luutnantti Marjanen haavoittui pommituksessa vaikeasti alavartaloon ja jalkoihin kuollen kaksi päivää myöhemmin kenttäsairaalassa. 480

JATKOSOTA

210

Komppanian päällikkö, 4.K/I/JR30 (11.D/V AK/KaJoKE) Kaatui Vakkila, Viipurin mlk. 7.7.1944 Vihollinen sai 7.7.44 kello 1500 raskaalla tykistöllä täysosuman Jalkaväkirykmentti 30:n 4. komppanian komentopaikkaan Vakkilan länsipuolella. Luutnantti Mekri haavoittui vaikeasti sirpaleista ja kuoli matkalla joukkosidontapaikalle. 484

JATKOSOTA

211

Luutnantti Erkki Vesterinen, 26.kadk, 2349

tehtävän varmistaa rykmentin vasen sivusta Kaskiselkä – Vuosalmi tiellä Kanvalkaman kohdalla. Komppanian ryhmittyessä tavoitteeseen kadetti Kuhmonen haavoittui sirpaleesta vaikeasti vatsaan kello 1152 kuollen haavoihinsa kolme päivää myöhemmin. 488

Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR8 (7.D/AunR) Haavoittui Mihkalinlampi, Käsnäselkä, Salmi 7.7.1944, kuoli 29.KS 10.7.1944 7. Divisioonan vetäydyttyä Tulemajärveltä syntyi sen rintamaan vaarallinen aukko, jota vihollinen käytti hyväkseen ja katkaisi 6./7.7.44 yöllä Käsnäselän – Hiisjärven tien, jota pitkin Jalkaväkirykmentti 8:n oli tarkoitus vetäytyä, noin kahdeksan kilometriä Käsnäselän pohjoispuolella. Rykmentin III Pataljoona hyökkäsi aamulla kello 0430 – 0600 tien suunnassa pohjoiseen yrittäen avata tien siinä onnistumatta. Luutnantti Vesterinen haavoittui hyökkäyksen aikana vaikeasti tykistön ja heittimistön keskityksessä tiellä Mihkalinlammen itäpuolella ja kuoli kenttäsairaalassa kolme päivää myöhemmin. 485

Luutnantti Mauri Nevanlinna, 25.kadk, 2098 Patterin päällikkö, 3.Ptri/I/KTR4 (7.D/AunR) Kaatui Loimola, Suistamo 10.7.1944 Luutnantti Nevanlinna kaatui Loimolassa 10.7.44 kello 1000 patterinsa tuliasemissa vihollisen maataistelukoneiden pudottamien pommien sirpaleista. 489 Majuri Jaakko Hakanen, 11.kadk, 641 Pataljoonan komentaja, I/15.Pr (VI AK/AunR) Kaatui Kelioja, Pitkäranta, Impilahti 10.7.1944

Kadetti, reservin kapteeni Antti Ahola, 27.kadk, 2693 Komppanian päällikkö, 3.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Kylä-Paakkola, Äyräpää 7.7.1944

15. Prikaati ryhmittyi 9.7.44 illalla puolustukseen Keliojalinjalle, Nietjärven ja Laatokan väliselle kannakselle. Seuraavana päivänä puoliltapäivin vihollinen aloitti voimakkaan tykistön tukemana hyökkäyksen päätien suunnassa ja kello 1210 I Pataljoonan komentopaikalle Keliojassa tuli kranaatin täysosuma, jolloin majuri Hakanen kaatui saatuaan sirpaleen rintaansa. 490

Jalkaväkirykmentti 49:n I Pataljoona otti rintamavastuun Kylä-Paakkolan sillanpäässä uudelleen 5.7.44. Taistelut jatkuivat kiivaina seuraavat kaksi vuorokautta pataljoonan suorittaessa useita vastahyökkäyksiä menettäen kaatuneina ja haavoittuneina lähes sata miestä. Kadetti Ahola kaatui 7.7. kello 1640 vastahyökkäyksen aikana tykistö- ja heittimistökeskityksessä saatuaan kranaatin sirpaleesta osuman päähänsä. 486

Majuri Matti Olsoni, 14.kadk, 897 Pataljoonan komentaja, JP2/JPr (PsD/III AK/KaJoKE) Haavoittui Raesuo, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944, kuoli 35.SotaS Hämeenlinna 7.8.1944

Luutnantti Jaakko Paasikoski, 26.kadk, 2290 Komppanian päällikkö, 1.K/I/JR45 (8.D/VI AK/AunR) Kaatui Ylä-Lavajärvi, Lemetti, Impilahti 9.7.1944

Jääkäriprikaatin vastahyökkäys Vuosalmen sillanpäähän alkoi 11.7.44 kello 0200. Sekavan tilanteen vuoksi kuitenkin vain osa joukoista aloitti hyökkäyksen, joka ei edennyt kuin joitain satoja metrejä. Jääkäripataljoona 2:n vetäydyttyä takaisin lähtöalueelleen Raesuon eteläpuolelle se joutui kello 0700 vihollisen tykistökeskitykseen, jolloin majuri Olsoni haavoittui istumalihaksiin kuollen kuukauden kuluttua sotasairaalassa verenmyrkytykseen ja keuhkokuumeeseen. 491

Jalkaväkirykmentti 45:n I Pataljoona hyökkäsi 8.7.44 iltayöllä Lavajärveltä kaakkoon tehtävänään puhdistaa Ylä-Lavajärven etelä- ja kaakkoispuolinen rantamaa vihollisesta. 1. komppanian saavuttaessa kello 2240 tavoitteensa noin kilometri järven eteläpuolella, vihollinen, joka oli työntänyt kiilan komppanian selustaan, avasi kiivaan tulen ja komppanian oli taistellen palattava lähtöasemiin. Sekavassa tilanteessa komppania ajautui omaan miinakenttään, ja heti puolenyön jälkeen luutnantti Paasikoski haavoittui vaikeasti jalkoihin miinasta kuollen matkalla joukkosidontapaikalle. 487

Kadetti, reservin luutnantti Lauri Korpela, 27.kadk, 2780 Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR44 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Niemelä, Nietjärvi, Impilahti 11.7.1944

Kadetti, reservin luutnantti Erkko Kuhmonen, 27.kadk, 2785 Joukkueen johtaja, 7.K/II/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Haavoittui Kanvalkama, Vuosalmi, Äyräpää 9.7.1944, kuoli 19.SotaS Savonlinna 12.7.1944

JATKOSOTA

Vihollinen valtasi 7.7.44 iltapäivällä Äyräpään sillanpääaseman ja ylitti kiivaan tykistötulen tukemana Vuoksen lossirannan - Toikanluodon välisellä alueella 9.7. kello 0500 päästen pureutumaan Vuosalmen kylän eteläreunaan. Jalkaväkirykmentti 49:n 7. komppania sai tällöin 212

JATKOSOTA

Jalkaväkirykmentti 44 vetäytyi U-asemaan Nietjärvellä 10.7.44. Heti seuraavana aamuna vihollinen tunkeutui panssarivaunujen tukemana rykmentin 1. komppanian asemiin Nietjärven eteläpäässä Niemelän kylässä. Kadetti Korpela suoritti joukkueellaan vastaiskun kaatuen hyökkäyksen aikana. Hänen ruumiinsa jäi kentälle. 492 Korpela nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44. annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44. 213

Majuri Aaro Kiviperä, 18.kadk, 1228

Majuri Leo Lehtonen, 13.kadk, 825

Pataljoonan komentaja, JP5/JPr (PsD/III AK/KaJoKE) Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944

Pataljoonan komentaja, I/JR44 (5.D/VI AK/AunR) Haavoittui Nietjärvi, Impilahti 12.7.1944, kuoli 26.SotaS Pietarsaari 6.8.1944

Jääkäriprikaatin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Jääkäripataljoona 5 jäi 11.7.44 aamuyöllä Vuosalmella puolustukseen saavuttamalleen tasalle Mäntylän pohjoispuoliselle alueelle. Majuri Kiviperä tuli puolenpäivän aikaan etulinjaan tarkastamaan tilannetta ja tarkastettuaan asemat hän sanoi menevänsä kiikarikiväärinsä kanssa helpottamaan etulinjan painetta ja siirtyi etummaisiin asemiin. Ammuttuaan kiväärillään kaksi laukausta hän kaatui etumaastossa olleen vihollisen panssarivaunun ampuman kranaatin sirpaleista päähän. Vihollisen aloittaessa samaan aikaan hyökkäyksen, ei Kiviperän ruumista saatu evakuoitua, vaan se jäi kentälle. 493

Vihollinen hyökkäsi 12.7.44 aamusta voimakkaan tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksen tukemana Jalkaväkirykmentti 44:n I Pataljoonan asemiin Nietjärven lounaispuolella, Niemelän ja Teirilammen välisellä uloimmalla puolustuslinjalla. Majuri Lehtonen oli etulinjassa kello 0700 tarkastamassa asemia, kun hän haavoittui juoksuhaudassa vaikeasti viereensä tulleen kranaatin sirpaleista. Lehtonen kuoli haavoittumisen seurauksena keuhkokuumeeseen kolmen viikon kuluttua. 496 Kadetti, reservin luutnantti Pentti Hassinen, 27.kadk, 2729 Joukkueen johtaja, 1.K/I/JR49 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Koivula, Vuosalmi, Äyräpää 12.7.1944

Kapteeni Gösta Nuorteva, 24.kadk, 1899 Komppanian päällikkö, 1.K/JP5/JPr (PsD/III AK/KaJoKE) Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 11.7.1944

Vihollinen sai 12.7.44 puolenpäivän aikaan sisäänmurron Kureniemen alueella Vuosalmella. Pataljoonan komentopaikan läheisyyteen reserviksi käsketty 1. komppania joutui kello 1315 tykistökeskitykseen, jolloin Hassinen kaatui viereensä tulleen kranaatin sirpaleista. 497

Jääkäriprikaatin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Jääkäripataljoona 5 jäi 11.7.44 aamuyöllä Vuosalmella puolustukseen saavuttamalleen tasalle Mäntylän pohjoispuoliselle alueelle. Vihollinen kohdisti pataljoonaa vastaan kello 1300 voimakkaan tulivalmistelun ja ryhtyi hyökkäämään vahvoin voimin. Kapteeni Nuorteva kaatui tykistökeskityksessä sirpaleiden katkaistua hänen jalkansa. Nuortevan ruumista ei saatu vihollisen tulen alla evakuoitua, vaan se jäi kentälle. 494

Kadetti, reservin vänrikki Herkko Kosonen, 27.kadk, 2783 Joukkueen johtaja, JP2/JPr (PsD/III AK/KaJoKE) Kaatui Myllyoja, Vuosalmi, Äyräpää 13.7.1944 Vihollinen sai luultavasti signaalitiedustelulla selville Jääkäripataljoona 2 komentopaikan sijainnin Vuosalmella Myllyojan alueella ja suuntasi sinne 13.7.44 kello 2000 – 2400 kiivaan heittimistön ja suorasuuntaustulen, jolloin siellä ollut kadetti Kosonen kaatui päähän ja ylävartaloon osuneista sirpaleista. 498 Kosonen ylennettiin luutnantiksi kuolemansa jälkeen 18.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 123/44.

Kadetti, reservin luutnantti Tauno Hannuksela, 27.kadk, 2728 Komppanian päällikkö, 2.K/ErP12 (2.D/III AK/KaJoKE) Kaatui Mäntylä, Vuosalmi, Äyräpää 12.7.1944 Uhkaavan tilanteen vuoksi Panssaridivisoona otti rintamavastuun Vuosalmen vasemmalla lohkolla 11./12.7.44 puoleltaöin. Erillinen Pataljoona 12 oli asemissa Mäntylän - Kaunolan alueella odottamassa rintamavastuun luovuttamista, ollen samalla kiivaassa taistelussa vihollisen kanssa. Kadetti Hannuksela kaatui komppaniansa komentopaikalla kello 0030 suorasuuntaustykin kranaatin räjähtäessä aivan hänen edessään. Hannukselan ruumista ei saatu kuljetettua taakse, vaan se jäi kentälle. 495

JATKOSOTA

214

Luutnantti Pauli Similä, 26.kadk, 2618 Patterin päällikkö, 1.Ptri/RsPsto14 (PsD/III AK/KaJoKE) Kaatui Myllyoja, Vuosalmi, Äyräpää 14.7.1944 Luutnantti Similä oli haavoittunut 14.6.44 Kuuterselässä palaten 11.7. johtamaan patteriaan Vuosalmelle. Similä haavoittui tykistön kranaatin sirpaleesta 13.7., mutta kieltäytyi jättämästä paikkaansa ennen kuin oli perehdyttänyt seuraajansa tilanteeseen. Hänen odottaessa Jääkäripataljoona 2:n komentopaikan vieressä olleella joukkosidontapaikalla, vihollinen suuntasi alueelle kiivaan tykistötulen. Heti puolenyön jälkeen osui kranaatti puuhun, jonka juurella Similä oli suojautuneena surmaten hänet välittömästi. 499 Similä ylennettiin kuolemansa jälkeen 18.7.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä takautuvasti kapteeniksi päivämäärällä 13.7.44.

JATKOSOTA

215

Aunuksen Heimosoturipataljoonan upseeristo Porajärvellä 16.10.1941. Keskellä paljain käsin pataljoonan komentaja, kapteeni Matti Olsoni (14.kadk). Olsoni haavoittui majurina ja Jääkäripataljoona 2:n komentajana Vuosalmella 11.7.1944 tykistökeskityksessä ja kuoli haavoihinsa kuukautta myöhemmin. (SA-kuva). JATKOSOTA

216

JATKOSOTA

217

Majuri Nestor Ruokolahti, 19.kadk, 1331

Luutnantti Vilhelm Kalla, 26.kadk, 2374

Operaatiopäällikkö, E/19.Pr (III AK/KaJoKE) Kaatui Linnakangas, Taipale, Metsäpirtti 14.7.1944

Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Männikkösuo, Ihantala, Viipurin mlk 17.7.1944

19. Prikaati teki 14.7.44 iltamyöhään joukkueen vahvuisella osastolla vanginsieppaus- ja tiedusteluhyökkäyksen Taipaleenjoen suun yli. Heti joen ylitettyään osasto sai vastaansa erittäin kiivaan konetuliaseiden tulen samalla, kun vihollisen tykistö ja heittimistö ampui Linnakankaalle, Taipaleenjoen länsirannalle. Majuri Ruokolahti, prikaatin operaatiopäällikkö, oli Linnakankaalla seuraamassa hyökkäystä ja kaatui keskityksessä kello 2326. 500

Jalkaväkirykmentti 25:n III Pataljoona osallistui 17.7.44 kello 1000 alkaen väkivaltaiseen tiedusteluja vanginottohyökkäykseen Ihantalanjärven ja Salojärven väliselle kankaalle. Hyökkäys pysähtyi lähes heti Männikkösuolla vihollisen kiivaaseen tuleen, ja 11. komppaniasta haavoittuivat kaikki upseerit luutnantti Kallan kaatuessa. Kallan ruumis jäi kentälle, josta se löydettiin rauhan tulon jälkeen 11.9. 504 Kadetti, reservin luutnantti Sten Andersson, 27.kadk, 2697

Luutnantti Pertti Sarparanta, 26.kadk, 2607

Joukkueen johtaja, 3.K/I/JR5 (4.D/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Männikkösuo, Ihantala, Viipurin mlk 17.7.1944, kuoli KS 18.7.1944

Joukkueen johtaja, KrhJ/II/JR25 (4.D/IV AK/KaJoKE) Haavoittui Kavantsaari, Antrea 16.7.1944, kuoli 25.KS Ihantala 20.7.1944

Jalkaväkirykmentti 5:n I Pataljoona osallistui 17.7.44 kello 1000 alkaen väkivaltaiseen tiedusteluja vanginottohyökkäykseen Ihantalanjärven ja Salojärven väliselle kankaalle. 3. komppania eteni Lakeasuon – Männikkösuon väliselle alueelle, johon jäi varmistukseen. Vihollisen vastarinta oli alusta asti hyvin sitkeää ja kadetti Andersson haavoittui Männikkösuon pohjoispuolella kuollen seuraavana päivänä haavoihinsa kenttäsairaalassa. 505 Andersson nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

Vihollisen hyökkäysyritykset Ihantalassa loppuivat 11.7.44 sen tykistön kuitenkin ampuessa satunnaisia häirintäammuntoja. Luutnantti Sarparanta haavoittui 16.7. Kavantsaaressa tykistökeskityksessä kranaatin sirpaleista ja kuoli neljä päivää myöhemmin haavoihinsa kenttäsairaalassa. 501 Majuri Eino Siitonen, 9.kadk, 546 Pataljoonan komentaja, I/JR44 (5.D/VI AK/AunR) Kaatui Yrjölä, Nietjärvi, Impilahti 16.7.1944 Vihollinen murtautui 15.7.44 aamulla Nietjärvellä Jalkaväkirykmentti 44:n linjojen läpi. Toisen vastahyökkäyksen käynnistyessä 16.7. kello 2300 majuri Siitonen, joka oli määrätty kaksi päivää aikaisemmin pataljoonan komentajaksi, kaatui 3. komppaniansa asemissa Yrjölän kylän lounaisreunassa vihollisen heittimistön ja suorasuuntaustykkien tulituksessa. 502

Kadetti, reservin luutnantti Leo Tuulensuu, 27.kadk, 2903 Joukkueen johtaja, 11.K/III/JR33 (1.D/II AK) Katosi Vuontele, Suojärvi 17.7.1944 Vihollisen murtaessa kiivaan tulivalmistelun turvin Jalkaväkirykmentti 33:n 11. komppanian asemat Vuonteleessa 17.7.44 kello 1500, kadetti Tuulensuu haavoittui. Hän lähti itse kävellen joukkosidontapaikalle, mutta katosi matkalla sinne. 506 Tuulensuu nimitettiin muun kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kuolemansa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

Kadetti, reservin luutnantti Olli Pohjama, 27.kadk, 2846 Komppanian päällikkö, 11.K/III/15.Pr (VI AK/AunR) Kaatui Vuoratsu, Nietjärvi, Impilahti 17.7.1944 Vihollisen noustessa maihin Vuoratsun saareen 17.7.44 heti puolenyön jälkeen joutui siellä ollut 15. Prikaatin 11. komppania vetäytymään ylivoiman edessä. Kadetti Pohjama lähetteineen muutaman konekiväärijoukkueen miehen kanssa poistui saaresta soutuveneellä. Veneen ollessa noin 50 metrin päässä rannasta sitä kohti avattiin konetuliaseiden tuli, jolloin yhtä miestä lukuun ottamatta veneessä olleet kaatuivat. Veneen ajautuessa ulapalle Pohjaman ruumis jäi kentälle. 503

JATKOSOTA

218

Kadetti, reservin luutnantti Robert von Knorring, 27.kadk, 2775 Tulenjohtaja, 3.Ptri/RsPsto41/21.Pr (II AK) Kaatui Korkeavaara, Liusvaara, Suojärvi 17.7.1944 Vihollinen aloitti 16.7.44 hyökkäyksen pyrkien saartamaan Porajärveltä Liusvaaran suuntaan vetäytyvän 21. Prikaatin. Seuraavana päivänä käytiin kiivaita taisteluita Liusvaaran koillispuolella prikaatin yrittäessä tuhota vihollisrykmenttiä ja vihollisen yrittäessä katkaista prikaatin vetäytymistien. Kadetti von Knorring kaatui kello 2330 kranaatin sirpaleesta rintaan ollessaan johtamassa tulta Korkeavaaran maastossa. 507

JATKOSOTA

219

Kadetti, reservin luutnantti Erich Lange, 27.kadk, 2803

Luutnantti Erkki Salovaara, 25.kadk, 2144

Tulenjohtaja, 1.Ptri/KevPsto21/21.Pr (II AK) Haavoittui Liusvaara, Suojärvi 20.7.1944, kuoli 55.KS 21.7.1944

Komppanian päällikkö, 5.K/II/JR56 (7.D/II AK) Haavoittui Loimola, Suistamo 25.7.1944, kuoli haavoihinsa 28.KS 30.7.1944

Vihollisen tykistö ampui 20.7.44 häirintää lähelle Kevyt Patteristo 21:n tuliasemia Liusvaaran vesistölinjan länsipuolella. Tuliaseman alueella levossa ollut kadetti Lange haavoittui kello 1530 vaikeasti vatsaan kranaatin sirpaleesta kuollen seuraavana päivänä kenttäsairaalassa. 508 Lange nimitettiin kurssinsa mukana alemman palkkausluokan luutnantin virkaan kaatumisensa jälkeen 10.8.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 127/44.

Vihollinen hyökkäsi kovan epäsuoran tulen tukemana Jalkaväkirykmentti 56:n 5. komppanian asemiin Loimolan kylän itäpuolella 25.7.44 kello 1500, jolloin komppania joutui vetäytymään. Komppania teki vastahyökkäyksen kello 2040, mutta vihollinen oli pureutunut vahvasti asemiin pysäyttäen hyökkäyksen. Luutnantti Salovaara haavoittui hyökkäyksessä vaikeasti kranaatin sirpaleista alavartaloon ja kuoli haavoihinsa kenttäsairaalassa viisi päivää myöhemmin. 512

Majuri Elias Tuomainen, 17.kadk, 1175

Luutnantti Pekka Pohjola, 26.kadk, 2571

Pataljoonan komentaja, II/JR33 (1.D/II AK) Haavoittui Ägläjärvi, Korpiselkä 21.7.1944, kuoli 16.KS 5.8.1944

Komppanian varapäällikkö, 1.K/PionP12 (II AK) Kaatui Poijasjärvi, Paastojärvi, Korpiselkä 28.7.1944

Vihollinen hyökkäsi voimakkaasti 21.7.44 aamusta alkaen suoraan 1. Divisioonan alaisuudessa olleen vahvennetun Jalkaväkirykmentti 33:n II Pataljoonan lohkolla Ägläjärven – Luglajärven kannaksella. Majuri Tuomainen haavoittui kello 0900 komentopaikallaan Ägläjärven kylässä pahoin tykistökeskityksessä sirpaleista rintaan ja vatsaan kuollen kaksi viikkoa myöhemmin kenttäsairaalassa. 509

Pioneeripataljoona 12, joka toimi II Armeijakunnan jalkaväkireservinä, sai 27./28.7.44 yöllä tehtävän siirtyä pääosillaan Kokkarista sivustavarmistukseen Paastojärvi – Kaarijärvet kannakselle. Pataljoonan 1. komppania eteni kärkenä Paastojärven eteläkärkeen luutnantti Pohjolan saadessa tehtävän miehittää komppanian oikeana rajana olevan, noin kilometri Poijasjärven itäpuolella olevan kukkulan. Komppania sai 28.7. aamulla kosketuksen viholliseen kukkulan pohjoispuolella ja aloitti puoliltapäivin hyökkäyksen sen lyömiseksi. Hyökkäys ei onnistunut ja kello 1530 luutnantti Pohjola kaatui luodin osumasta rintaan yrittäessään tuhota vihollisen pikakivääriä. 513

Everstiluutnantti Aarne Airimo, 8.kadk, 441 Pataljoonan komentaja, II/JR12 (6.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Korpela, Ihantala, Viipurin mlk 21.7.1944 Ihantalassa vallinneen asemasotajakson aikana tykistötuli oli kuitenkin ajoittain erittäin kiivasta. Everstiluutnantti Airimo, joka oli Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoonan seitsemäs komentaja kolmen viikon aikana, haavoittui 21.7. kello 1422 tykistökeskityksessä Korpelan maastossa ja kuoli kello 1600 joukkosidontapaikalla. 510

Yleisesikuntamajuri Lauri Larjo, 9.kadk, 506 Laivueen komentaja, HLeLv26/LeR3 Haavoittui Tolvajärvi, Korpiselkä 29.7.1944, kuoli 33.KS 29.7.1944

Luutnantti Markku Ritvanen, 26.kadk, 2590

Majuri Larjon johtama neljän Brewster-koneen osasto joutui 29.7.44 kello 1230 Tolvajärven itäpuolella ilmataisteluun yli kahdenkymmenen vihollishävittäjän kanssa. Larjon BW-364 sai osumia ja haavoittunut Larjo hyppäsi tulessa olevasta koneestaan varjollaan, mutta loukkasi itsensä pahasti iskeytyessään korkeusvakaajaa vasten. Larjo menehtyi haavoihinsa saman päivän iltana kenttäsairaalassa. 514

Joukkueen johtaja, 2.K/RajaJP5 (II AK) Kaatui Elolampi, Muuanto, Suistamo 21.7.1944 Vihollinen aloitti 18.7.44 hyökkäyksen Kontron ja Shemeikan suunnassa, jolloin Porajärven – Ilomantsin suunnalta siirrettiin Rajajääkäripataljoona 5 Muuantoon alistettuna 7. Divisioonalle. Pataljoona aloitti aamuyöllä 21.7. etenemisen koilliseen kohti Kontroa, mutta hyökkäys pysähtyi Elolammelle vihollisen asemien eteen. Luutnantti Ritvanen sai taistelun aikana täysosuman vihollisen tykistön kranaatista hänen ruumiinsa tuhoutuessa täysin ja jäädessä kentälle. 511

JATKOSOTA

220

JATKOSOTA

221

Luutnantti Keijo Räsänen, 26.kadk, 2595 Joukkueen johtaja, 11.K/III/21.Pr (Ryhmä Raappana/II AK) Kaatui Teppana, Ilomantsi 30.7.1944 21. Prikaati oli 28.7.44 kuluessa vetäytynyt ankaria taisteluja käyden Ryhmä Raappanan asettamalle viivytyksen takarajalle Sysmäjärvi – Ontrovaara – Ala-Vieksijärvi. Muutaman päivän levon jälkeen prikaati käännettiin hyökkäykseen ja sen III Pataljoona eteni 30.7. aamulla päätien suunnassa Teppanan alueelle, jossa kuitenkin törmäsi vihollisen vahvaan varmistukseen. Vihollinen aloitti kello 1745 voimakkaan keskityksen kranaatin- ja raketinheittimistöllä pataljoonaa vastaan, jolloin mm. luutnantti Räsänen kaatui saatuaan sirpaleita päähänsä ja ylävartaloonsa. 515 Kadetti, reservin luutnantti Simo Lintinen, 27.kadk, 2812 Joukkueen johtaja, 8.K/II/JR56 (7.D/II AK) Kaatui Loimola, Suistamo 30.7.1944 Kadetti Lintinen, Jalkaväkirykmentti 56:n II Pataljoonan konekiväärikomppanian panssarintorjuntajoukkueen johtaja, kaatui 30.7.44 kello 1930 vihollisen keskityksessä komppanian ollessa varustelutöissä pääpuolustuslinjalla Loimolassa. 516

Everstiluutnantti Aarne Airimo (8.kadk), Jalkaväkirykmentti 12:n II pataljoonan komentaja (keskellä) lähimpine upseereineen korsunsa edustalla Ihantalassa 14.7.1944. Airimo kaatui viikkoa myöhemmin tykistökeskityksessä. (SA-kuva).

JATKOSOTA

222

JATKOSOTA

223

Elokuu 1944: Ryhmä Raappana lyö vihollisen Ilomantsissa 31.7.–9.8. käydyissä taisteluissa. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä astuu voimaan 4./5.9.

Osasto Palkaman komentaja, majuri Gösta Palkama (8.kadk) Leninin patsaan juurella Petroskoissa 1.10.1941. Palkama kaatui jatkosodan loppuvaiheissa everstiluutnanttina ja 6. Divisioonan esikuntapäällikkönä tykistökeskityksessä Ihantalassa 5.8.1944 (SA-kuva). JATKOSOTA

224

JATKOSOTA

225

Kapteeni Eero Kautola, 18.kadk, 1235

Luutnantti Seppo Hänninen, 26.kadk, 2428

Komppanian päällikkö, 19.TykK (11.D/V AK/KaJoKE) Haavoittui Juustila, Viipurin mlk 1.8.1944, kuoli Helsingin invalidisairaala 6.3.1945

Komppanian päällikkö, 9.K/III/JR10 (14.D) Kaatui Tervajärvi, Ontrosenvaara, Rukajärvi 16.8.1944 Vihollinen kiersi elokuun -44 alussa vahvoilla voimilla 14. Divisioonan pohjoisen kenttävartiosivustan saaden sillanpään Tsirkka-Kemijoen länsipuolella. Vihollisen lyömiseksi Osasto Murole, johon Jalkaväkirykmentti 10:n III Pataljoona liitettiin, suunnattiin tiettömän maaston läpi sen selustaan. Luutnantti Hänninen oli haavoittunut lievästi 10.8., mutta palasi takaisin yksikköönsä 15.8. (joidenkin lähteiden mukaan poistuttuaan luvattomasti kenttäsairaalasta) johtaakseen seuraavana aamuna alkanutta hyökkäystä. Pataljoonan edettyä Hiisjärven ja Tervajärven väliselle kannakselle se törmäsi vihollisen asemiin Motti-kukkulalla, jolloin Hännisen komppania sai tehtävän vallata kukkulan. Puoliltapäivin alkanut hyökkäys pysähtyi vihollisen kiivaaseen vastarintaan ja komppania joutui vetäytymään takaisin, Hännisen kaatuessa hyökkäyksen aikana pikakivääri- tai konekiväärisarjasta rintaan. Hänen ruumistaan ei vihollisen tulen takia voitu noutaa pois, vaan se jäi kentälle, josta se löydettiin vasta vuonna 2012. 521

19. Tykkikomppania alistettiin Jalkaväkirykmentti 30:lle Juustilassa 27.7.44. Kapteeni Kautola, joka oli ottanut komppanian päällikkyyden kaksi päivää aikaisemmin, haavoittui 1.8. kello 0130 vaikeasti vihollisen tykistökeskityksessä Juustilan sillan luona ollessaan maastontiedustelussa. Kautola kuoli haavoihinsa 6.3.45. 517 Kautola ylennettiin majuriksi sairaalassa ollessaan 15.10.44 Ylipäällikön päiväkäskyllä 135/44. Kadetti, reservin luutnantti Michael Wahren, 27.kadk, 2909 Joukkueen johtaja, 3.Esk/HRR/RvPr (Ryhmä Raappana/II AK) Kaatui Lehmivaara, Ilajanjärvi, Ilomantsi 2.8.1944 Osana Osasto Raappanan hyökkäystä Ilomantsin suuntaan etenevän vihollisen lyömiseksi Jääkäripataljoona 1 vahvennettuna Hämeen Ratsurykmentin 3. eskadroonalla eteni Ilajanjärveltä itään. Pataljoona katkaisi 2.8.44 kello 0300 vihollisen Lehmivaara – Louhijärvi huoltotien n. 800 etelään Lehmivaarasta. Eskadroona jäi tielle varmistamaan pohjoiseen pataljoonan hyökätessä etelään. Vihollisen yrittäessä aamulla avata tien eskadroonan joukkueen johtaja, kadetti Wahren, kaatui. 518 Yleisesikuntaeverstiluutnantti Gösta Palkama, 8.kadk, 488 Esikuntapäällikkö, DE (6.D/IV AK/KaJoKE) Kaatui Pyöräkangas, Ihantala, Viipurin mlk 5.8.1944 Kenraalimajuri Vihma ja everstiluutnantti Palkama seurueineen olivat 5.8.44 illalla Ihantalan kylän luoteispuolella seuraamassa 6. Divisioonan osista kootun iskuosaston hyökkäystä. Seurue oli siirtymässä etulinjan tulenjohtopaikkaan, kun se joutui kello 1942 tykistökeskitykseen polulla noin 200 metriä pisteestä 33 pohjoiseen. Polulla kävelleen Vihman ja Palkaman edessä räjähti kranaatti, jolloin Palkama kuoli välittömästi. 519 Luutnantti Eero Virtanen, 26.kadk, 2674 Joukkueen johtaja, 1.K/PionP31 (15.D/III AK/KaJoKE) Haavoittui vahingonlaukauksesta Vuosalmi, Äyräpää 11.8.1944, kuoli 40.KS 12.8.1944 Luutnantti Virtanen haavoittui 11.8.44 kello 2145 vatsaan vahingossa lauenneen konepistoolin luodeista. Virtanen kuoli kenttäsairaalassa leikkauspöydälle 12.8. kello 0045. 520

JATKOSOTA

226

JATKOSOTA

227

LAPINSOTA

Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä astuu voimaan 4./5.9. Lapin sota alkaa 15.9. saksalaisten yrittäessä vallata Suursaaren. Moskovan välirauhasopimus solmitaan 19.9. Suomalaiset nousevat 1.10. maihin Torniossa, jossa, samoin kuin Kemissä, käydään kiivaita taisteluja viikon ajan. Lokakuun aikana suomalaiset valtaavat Rovaniemen, Sodankylän ja Muonion. Ryhmä Lagus saavuttaa Utsjoen marraskuun lopussa. Puolustusvoimat saatetaan rauhan ajan vahvuuteen 3.12. mennessä. Ryhmä Puroma saavuttaa tammikuun -45 puolivälissä Kilpisjärven tasan, johon eteneminen pysäytetään. Saksalaiset aloittavat vetäytymisen Kilpisjärveltä huhtikuun alussa ja poistuvat omaehtoisesti Norjan puolelle 27.4.1945, jolloin Lapin sota päättyy.

15. Prikaatin joukkoja Kemin eteläpuolella 7.10.1944 kello 1000 matkalla hyökkäysvalmiusasemiin. Kolme tuntia myöhemmin, hyökkäyksen edettyä Kemin hautausmaan tasalla, prikaatin 3. komppanian päällikkö, kapteeni Tauno Silventoinen (23.kadk) kaatui tykistökeskityksessä. (SA-kuva).

JATKOSOTA

228

LAPINSOTA

229

Everstiluutnantti Toivo Tuukkanen, 3.kadk, 176

Luutnantti Reino Miikkulainen, 26.kadk, 2528

Mittaustoiminnan johtaja, TykOs (Päämaja) Loukkaantui auto-onnettomuudessa 14.9.1944, kuoli 17.SotaS Mikkeli 15.9.1944 522

Joukkueen johtaja, 3.K(?)I/JR53 (3.D/III AK) Kaatui Tornio 6.10.1944 Vihollinen aloitti 6.10.44 aamulla kiivaan hyökkäyksen pohjoisesta kohti Torniota päästen noin kolmen kilometrin päähän keskustasta. 3. Divisioonan reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona hälytettiin kello 0500 vastahyökkäykseen radan suunnassa kohti Keropudasjokea. Luutnantti Miikkulainen kaatui vastahyökkäyksessä. 526

Majuri Oiva Brusila, 12.kadk, 712

Kapteeni Tauno Silventoinen, 23.kadk, 1765

Toimistoupseeri (Päämaja) Kuoli muu kuin vihollistoiminta 17.SotaS Mikkeli 15.9.1944

Komppanian päällikkö, 9.K/III/15.Pr (III AK) Kaatui Kemi 7./8.10.1944

Majuri Brusila kuoli 15.9.44 todennäköisesti keuhkotautiin. 523

15. Prikaatin III Pataljoona aloitti Kemin valtauksen 7.10.44 kello 1100 hyökkäämällä kaupunkiin etelästä rautatien suunnassa. Kemin hautausmaan tasalla hyökkäys pysähtyi kello 1300 saksalaisten voimakkaaseen torjuntatuleen. Samaan aikaan iski alueelle vihollisen tykistön ja raketinheittimistön isku, jolloin kapteeni Silventoinen haavoittui kranaatin sirpaleista kuollen heti puolenyön jälkeen joukkosidontapaikalla. 527

Luutnantti Unto Vainio, 26.kadk, 2653 Komppanian varapäällikkö, 1.K/PionP34 (3.D/IV AK) Haavoittui miinaonnettomuudessa Ihantala, Viipurin mlk 20.9.1944, kuoli 13.KS 20.9.1944

Luutnantti Pauli Heikkilä, 26.kadk, 2404

19.9.44 allekirjoitetun välirauhansopimuksen mukaisesti suomalaisten oli aloitettava vetäytyminen asemistaan vanhalle rajalle kahden vuorokauden kuluessa. Tänä aikana oli myös mm. raivattava miinakenttiin kolmekymmentä metriä leveät aukot. Pioneeripataljoona 34 määrättiin tähän tehtävään Juustilan – Ihantalan alueella. Luutnantti Vainio haavoittui vaikeasti miinan räjähtäessä miinakentän purkamisen yhteydessä Ihantalassa 20.9.44 ja kuoli samana pävänä kenttäsairaalassa. 524

Komppanian päällikön sij. (joukkueen johtaja), 9.K/III/JR53 (3.D/III AK) Kaatui Ala-Paakkola, Tervola 9.10.1944 Saksalaisten vetäydyttyä Kemistä ja Torniosta, taisteluosasto Halsti, johon Jalkaväkirykmentti 53:n III Pataljoona kuului, eteni Kemijoen länsirantaa Rovaniemen suuntaan. Saavuttuaan 9.10.44 Ala-Paakkolan kylään, noin 20 kilometriä Kemijoen yläjuoksulla, pataljoona koukkasi kylää puolustavan vihollisen selustaan. Koukkauksen aikana 9. komppania sai kello 1400 kiivaan tuli-iskun päälleen, jolloin komppanian päällikön sairastuttua sijaisena toiminut luutnantti Heikkilä kaatui. 528

Majuri, Mannerheim-ristin ritari Pentti Valkonen, 19.kadk, 1341 Pataljoonan komentaja, III/JR11 (3.D/III AK) Kaatui Salminpää, Tornio 6.10.1944

Kapteeni Kalevi Heiskanen, 25.kadk, 2015

Saksalainen 20. Vuoristoarmeija hyökkäsi kiivaasti aamulla 6.10.44 Kemin suunnasta, Raumojoelta, kohti Torniota päästen raskain tappioin lähes suomalaisten asemiin. Majuri Valkonen johti henkilökohtaisesti etulinjassa Jalkaväkirykmentti 11:n reservinä olleen III Pataljoonansa vastahyökkäystä Salminpäässä, Tornion itäpuolella. Toimiessaan komentoryhmänsä kanssa panssarintorjuntatykin miehistönä Valkonen haavoittui lievästi päähän saksalaisten tykistökeskityksessä. Komentoryhmän ryhtyessä kuljettamaan Valkosta taakse osui heidän eteensä uusi kranaatti, jolloin Valkonen kaatui välittömästi. 525 Valkonen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kuolemansa jälkeen.

LAPINSOTA

230

Lentueen päällikkö, 1.Ltue/PLeLv44/LeR4 Kaatui Kivalo, Simo 10.10.1944 Kapteeni Heiskanen oli 10.10.44 iltapäivällä mukana kuuden Junkers 88 -koneen osastossa pommittamassa Rovaniemen aluetta. Heti pommituksen jälkeen Heiskasen ohjaama JK-256 joutui saksalaisten hävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin koneen oikea moottori syttyi tuleen ja Heiskasen oli tehtävä noin kello 1600 pakkolasku paksurunkoiseen metsään Kivalon harjanteen itäpuolelle, 40 kilometriä Kemistä koilliseen. Kone murskaantui pakkolaskussa pahasti ja syttyi tuleen. Pakkolaskusta hengissä selvinnyt tähystäjä ei saanut irrotettua kapteeni Heiskasta koneen ohjaamosta, vaan tämä paloi koneen mukana. 529

LAPINSOTA

231

Majuri Veikko Kiiveri, 17.kadk, 1158

Luutnantti Jouko Vanhala, 26.kadk, 2657

Pataljoonan komentaja, II/JR33 (6.D/III AK) Kaatui Narkaus, Rovaniemen mlk 11.10.1944

Toipilas (MaaSK) Kuoli sairauteen Orimattila 6.12.1944

Jalkaväkirykmentti 33:n eteneminen Ranualta Rovaniemelle pysähtyi 10.10.44 aamupäivällä vihollisen asemien eteen Saarijärven tienhaaran alueelle, noin 40 kilometriä eteläkaakkoon Rovaniemeltä. Vihollisen vetäytyessä pohjoiseen seuraavan päivän iltapäivällä, majuri Kiiveri seurasi polkupyörällä kärkenä etenevän divisioonan jääkärikomppanian mukana. Vihollisen varmistuspartio avasi kello 1510 Narkauksen kylän kohdalla yllättäen tulen kärkeä vastaan, jolloin Kiiveri kaatui. 530

Luutnantti Vanhala kuoli kotonaan Orimattilassa syöpään 6.12.44. 534

Kapteeni Urho Hyyrynen, 23.kadk, 1698 Patterin päällikkö, ITR2 Kuoli 2.1.1945 535

Luutnantti Olavi Hännikäinen, 26.kadk, 2226 Komppanian päällikkö, 10.K/III/JR50 (11.D/III AK) Kaatui Kauliranta, Ylitornio 16.10.1944 Majuri Kurt Bäckman, 5.kadk, 270

Jalkaväkirykmentti 50 kiersi 15.10.44 Aavasaksan itäpuolitse saksalaisten selustaan Kaulinrannan korkeudella onnistuen illalla katkaisemaan maantien ja motittamaan vihollisen. Luutnantti Hännikäinen kaatui heti puolenyön jälkeen kello 0030 hänen komppaniansa suorittaessa hyökkäyksen vihollisen tykistöpatteria vastaan Kaulinrannan aseman itäpuolisessa maastossa. 531

Ei vakinaisessa palveluksessa Itsemurha 25.1.1945 Majuri Bäckmanin komentama 20. Prikaatin II Pataljoona jätti asemansa ilman lupaa ja paniikinomaisesti Viipurissa 20.6.44. Sotaylioikeus tuomitsi Bäckmanin marraskuussa 1944 varomattomuudesta ja laiminlyönnistä tapahtuneesta sotatoimia vahingoittaneesta virkavelvollisuuden rikkomisesta kahdeksaksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen, ja päätöksen perusteella Bäckman vapautettiin vakinaisesta palveluksesta joulukuun alussa. Bäckman teki itsemurhan 25.1.45, ennen kuin Korkein oikeus ehti käsittelemään asian. 536

Luutnantti Kullervo Auranen, 26.kadk, 2202 Joukkueen johtaja, 3.K/JP2/JPr (PsD/III AK) Kaatui Lohijoki, Vuotso 25.10.1944 Jääkäriprikaati oli edennyt Rovaniemeltä Jäämerentietä pohjoiseen vihollisen viivyttäessä sitä jatkuvasti. Prikaatin liike pysähtyi jälleen vihollisen viivytysasemiin 25.10.44 Lohijoella, noin 12 kilometriä lounaaseen Vuotsosta. Jääkäripataljoona 2 suunnattiin koukkaukseen tien pohjoispuolella, mutta hyökkäys pysähtyi kello 1300 vihollisen varmistukseen ja kiivaaseen tuleen ja luutnantti Auranen kaatui. 532

Luutnantti Martti Merjokari, 26.kadk, 2529 Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen Nurmes 2.2.1945 Luutnantti Merjokari vapautettiin palveluksesta syyskuussa -44 keuhkotaudin vuoksi, johon tautiin hän kuoli 2.2.45. 537

Kapteeni Kaiku Pietiläinen, 24.kadk, 1909 Pataljoonan komentaja, II/JR3 (11.D/III AK) Haavoittui Palojoensuu, Enontekiö, Muonio 8.11.1944, kuoli KS 8.11.1944

Kapteeni Manne Sankari, 3.kadk, 149 Toipilas (koulutusupseeri/JvKoulK22) Kuoli sairauteen 2.2.1945

Jalkaväkirykmentti 3:n II Pataljoona otti rintamavastuun Palojoensuulla 7.11.44. Pataljoona paljasti viholliselle toimintansa ja joutui seuraavana aamuna kello 0930 majoitusalueellaan vihollisen tykistökeskityksen kohteeksi. Kapteeni Pietiläinen haavoittui kranaatinsirpaleista vasempaan kylkeen ja käsivarteen ja kuoli haavoihinsa matkalla kenttäsairaalaan. 533

LAPINSOTA

232

Kapteeni Sankari kuoli sodassa saamaansa tautiin 2.2.45, oltuaan toukokuusta -44 alkaen hoidettavana sotasairaalassa ja kotihoidossa. 538

LAPINSOTA

233

MIINANRAIVAUS

Kapteeni Arvo Venna, 22.kadk, 1680 AUK:n linjanjohtaja, Viestirykmentti Itsemurha Riihimäki 9.2.1945 Kapteeni Venna ampui itsensä Riihimäellä 9.2.45. Vennan veli, luutnantti Urho Venna (17.kadk), kuoli 26.6.40. 539

Luutnantti Karl-Erik Valleala, 26.kadk, 2655 Miinanraivausosaston johtaja, Muonion Miinanraivausosasto Kuoli miinanraivauksessa Kittilä 10.7.1945

Majuri Gunnar Strand, 8.kadk, 482 Linnakkeen päällikkö, Miessaaren linnake / Suomenlinnan Rannikkolinnakkeisto.

Majuri Ilmari Juvonen, 14.kadk, 914

Keväällä 1945 aloitettiin laajamittainen Lapin miinanraivaus ensin asevelvollisia pioneeriyksiköitä työvoimana käyttäen. Luutnantti Vallealan tehtävä ei selviä yksiselitteisesti lähteistä, mutta hän on todennäköisesti ollut Pioneerirykmentin perustaman, Muonion, Kolarin, Kittilän ja Enontekiön alueiden raivauksesta vastanneen noin joukkueen vahvuisen Muonion miinanraivausosaston johtaja. Valleala kuoli miinanraivauksessa Kittilässä 10.7.45. 544

Koulun johtaja, Asekoulu Majuri Juvonen kuoli sotatapaturmassa Nokialla 3.3.1945. 541

Kapteeni Erkki Mäkelä, 22.kadk, 1639

Majuri Strand kuoli sairauteen Keskussotilassairaalassa 21.2.1945. 540

Miinanraivausosaston johtaja, 21. Miinanraivausosasto, Miinanraivausalue IV Kuoli miinanraivauksessa Kuosku, Savukoski 22.8.1945 Heinäkuun puolivälissä 1945 otettiin Lapissa käyttöön uusi miinanraivausorganisaatio samalla, kun asevelvollisten käytöstä luovuttiin ja raivaajat palkattiin pääosin siviilistä raivauksen johtajien ollessa kantahenkilökuntaa. Kapteeni Mäkelän tehtävä ei selviä yksiselitteisesti lähteistä, mutta hän on todennäköisesti ollut Savukosken alueen raivauksesta vastanneen noin joukkueen vahvuisen 21. Miinanraivausosaston johtaja. Mäkelä kuoli miinanraivauksessa Kuoskun kylässä 22.8.45. 545

Everstiluutnantti Paul Rosokallio, 5.kadk, 257 Ilmatorjuntaupseeri, HelSlE Kuoli 5.3.1945 542

Majuri Mainio Reponen, 10.kadk, 564 Ei vakinaisessa palveluksessa Kuoli sairauteen Helsinki 22.4.1945 Majuri Reponen oli hoidettavana sotasairaalassa maaliskuusta -44, siirrettiin reserviin joulukuussa -44 ja kuoli keuhkotautiin 22.4.45 sotasairaalassa Helsingissä. 543

LAPINSOTA

234

MIINANRAIVAUS

235

LÄHTEET Julkaistut lähteet Matrikkelit ja yleisteokset • Isänmaan Puolesta: Talvisodassa 1939 – 40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto • Itsenäisyyden Puolustajat – Sodan kartat (Ari Raunio) • Jatkosodan historia 1-6 • Jatkosodan hyökkäystaisteluja (Ari Raunio, Juri Kilin) • Jatkosodan pikkujättiläinen • Jatkosodan torjuntataisteluja (Ari Raunio, Juri Kilin) • Kannaksen sotakartasto 1939 – 1944 (Ari Raunio, Mikko Lantz) • Kohtalokkaat lennot 1939 – 1945 (Jaakko Hyvönen) [J Hyvönen] • Laatokan Karjalan sotakartasto 1939 – 144 (Ari Raunio, Mikko Lantz) • ”Mullikurssit” – Kadettikoulun numeroimattomat kurssit 1919 – 1935 (Åke Backström) • Suomalaiset Espanjan sisällisodassa (Jyrki Juusela) • Suomen Laivasto 1918 – 1969 osat I ja II • Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit (Hurmerinta, Viitanen) • Talvisodan historia 1-5 • Talvisodan taisteluja (Ari Raunio, Juri Kilin) • Upseerimatrikkelit 1950, 1970, 1985, 2010 • XXVI kadettikurssi Maasotakoulussa 1942 – 1943 (Stig Roudasmaa)

o vol 18: Voimien suuntaaminen ja käyttö IV AK:n hyökkäyksessä v 1941 (Aapo Savolainen) o vol 25: Suomen ratsuväen ja Hämeen ratsurykmentin - Hämeen ratsujääkäripataljoonan – vaiheet (Martti Santavuori, Aapo Savolainen, Pertti Kilkki) o vol 26: IV AK:n puolustusvalmistelut Pääasemassa ja vetäytyminen VKT-asemaan vuonna 1944 (J. K. Usva) o vol 26: Aktiiviupseerien sosiaalinen tausta Suomen puolustusvoimissa 1919 – 1967 (Purmo Saarikoski) o vol 27: Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella (Pertti Kilkki) o vol 28: Sotatoimet Viipurinlahden alueella helmi-maaliskuussa 1940 (E. Laatikainen) o vol 30: Talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajat (P Kilkki) o vol 32: Talvisodan sotatoimet Pohjois-Suomessa, operatiiviset ja taktilliset kokemukset (J. K. Usva)

Muut julkaistut lähteet

• Kansa taisteli – miehet kertovat vuosikerrat 1956 – 1987 (http://kansataisteli.sshs.fi/index.php) [KT] • Kansa taisteli – miehet kertovat julkaisemattomat kirjoitukset (http://kansataisteli.sshs.fi/ julkaisemattomat-kirjoitukset/index.php) [KT julkaisemattomat] • Kylkirauta n:o 10 (joulukuu 1940) • Pohjanmaan Maanpuolustaja 3-2011 • Rannikon Puolustaja vuosikerrat 1957 – 2000 (http://www.rannikonpuolustaja.fi/arkisto.html) [RP] • Sotahistoriallinen aikakausikirja vuosikerrat 1 – 30 (1980 – 2010) (www.sshs.fi/sshs+arkisto) o 17/1998: Lunkulansaaren ja Mantsinsaaren maihinnousun torjuntataistelut heinäkuussa 1941 (Lars Rönnquist) o 20/2001: Hajonnut pataljoona - kadonnut komentaja (Mauri Toiviainen) o 26/2007: Itsenäisen Suomen upseeriston muodostuminen (Veli-Matti Syrjö) o 28/2009: Äyräpää 5.3.1940 - vastaisku taistelijoiden kertomana (Eeva Lammi) • Tiede ja Ase vuosikerrat 1949 – 2013 (https://journal.fi/ta/issue/archive) o vol 7: Jalkaväkirykmentin organisaatio sotakokemustemme valossa tarkasteltuna (V Koppinen) o vol 15: Suomen puolustuskyky ja erityisesti taistelujoukkojen tila maaliskuussa v 1940 (Eljas-Veli Sovijärvi)

• Aarnio, Matti: Talvisodan ihme • Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain • Airio, Pentti: Sallan suunnan taistelut • Alahonko, Seppo: Kaikki isänmaalle – Suojeluskuntain Päällystökoulu 1919 – 1944: • Appel, Erik: Ilomantsin taistelu elokuu 1944 • Arimo: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944 • Elo, Veikko: Pantin lunastajat • Er. Os. P:n tie • Eräsaari, E (koonnut): Isänmaa pelastui [Eräsaari 1] • Eräsaari, E (koonnut): Muistojen kirja [Eräsaari 2] • Geijer, B: Talvisodan Taipale • Haapanen, Atso: Asevelisurmat: rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939 – 1944 tuomitut [Haapanen] • Haapanen, Atso: Kesäsota • Hahtela, Martti; Juutilainen, Antti; Salmela, Väinö: Taisteleva JR9 • Hakala, Jaakko; Santavuori, Matti: Summa • Halsti, Wolf: Talvisodan päiväkirja [Halsti 1] • Halsti, Wolf: Lapin sodassa [Halsti 2] • Harinen, Olli; Lindgren, Göran; Nordberg, Erkki: Talvisodan Ässä-rykmentti • Heinämies, Vilho: Seitsemän minuuttia merellä • Henttonen, Antti; Lappalainen, Matti: Tuolla puolen Syvärin – Rajajääkäripataljoona 4 jatkosodassa • Hirvonen, Pauli: Lapin sodan lentäjät kertovat • Hyvönen, Osmo: Kiestingin Motti [O Hyvönen 1] • Hyvönen, Osmo: Tornio 1944 [O Hyvönen 2] • Hyvönen, Osmo; Jorma, Juho: KTR16 I Psto jatkosodassa 1941-44 • Häkkinen: Kannaksen koukkaajat – JR6 jatkosodassa • Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 44 [Hämäläinen 2] • Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 46 [Hämäläinen 3] • Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 48 [Hämäläinen 4] • Immonen, Siikarla, Westerlund, Vuorio: Tammidivisioona

LÄHTEET

Aikakausijulkaisut

236

237

• Jalonen, Jussi: Summan tarina • Jermo, Aake: Siiranmäen miehet [Jermo 1] • Jermo, Aake: Teräsmyrskyssä loppuun asti [Jermo 2] • Jokipii, Mauno: Panttipataljoona • Jokipii, Mauno (toim): Tuntemattoman sotilaan rykmentti – JR8 [Jokipii 2] • Juutilainen, Antti: Ilomantsi, lopultakin voitto [Juutilainen 1] • Juutilainen, Antti: Rinta Rinnan – suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 39-44 [Juutilainen 2] • Juutilainen, Antti: Mottien maa [Juutilainen 3] • Jäntti, Lauri: Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944 [Jäntti 1] • Jäntti, Lauri: Kolme sotaa ja yksi taistelu [Jäntti 2] • Jäntti, Lauri: Sota Kannaksella 1944 ja Viipurin viimeinen päivä [Jäntti 3] • Jääskeläinen, Rauno: Pajarin nyrkki • Kaila, Toivo: Lapin sota • Kairinen, Paavo: JR35 sotateillä 1941-44 • Karhunen, Joppe: Kärkimiehet [J Karhunen 1] • Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet [J Karhunen 2] • Karhunen, Joppe: Taistelulentäjien jatkosota [J Karhunen 3] • Karhunen, Joppe: Kuolevien kotkien laivue [J Karhunen 4] • Karhunen, Veikko: Syväriltä U-asemaan [V Karhunen 1] • Karhunen, Veikko: Raatteen tieltä Turjanlinnaan [V Karhunen 2] • Kauhanen, Olli: Ulko-Tammio – Jatkosodan linnake (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisu no 34) • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat II 1928-40 [Keskinen, Stenman II] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat III 1941 [Keskinen, Stenman III] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat IV 1942 [Keskinen, Stenman IV] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat VI 1944 [Keskinen, Stenman VI] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 1B – Brewster model 239 osa 2 [Keskinen, Stenman 1B] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 4 – Morane-Saulnier M.S. 406 [Keskinen, Stenman 4] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 5 – Curtiss Hawk 75A [Keskinen, Stenman 5] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 8 – Fiat G.50 [Keskinen, Stenman 8] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 9 – Venäläiset pommittajat [Keskinen, Stenman 9] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 10 – Bristol Blenheim [Keskinen, Stenman 10] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 17 – LeR2 [Keskinen, Stenman 17] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 18 – LeR3 [Keskinen, Stenman 18] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 19 – LeR4 [Keskinen, Stenman 19] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 20 – LeR1 [Keskinen, Stenman 20] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 24 – LeR5 [Keskinen, Stenman 24] • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 25 – Hurricane & Gladiator

[Keskinen, Stenman 25] • Keskinen, Kalevi; Stenman Kari: Suomen ilmavoimien historia 26 – Ilmavoitot [Keskinen, Stenman 26] • Kilkki, Pertti: Hangosta Petsamoon – Rajajääkärijoukot sodassa 1941-44 [Kilkki 1] • Kilkki, Pertti: Muistakaa, heille kallis on maa – Piikkirykmentti Kannaksella 1944 [Kilkki 2] • Kivakka, Niilo: Kymmenen yhtä vastaan • Korjus, Jaakko: Jäähyväiset Syvärille • Kortelainen, Tuomas: 2.JPr:n taival Ilomantsista Stalinin kanavalle • Koskenpalo, Uolevi: 15. Divisioona jatkosodassa • Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin (II AK:n vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944) [Koskimaa 1] • Koskimaa, Matti: Torjuntavoitto Viipurinlahdella [Koskimaa 2] • Koskimaa, Matti: Tyrjän Rykmentti [Koskimaa 3] • Koskimaa, Matti: Syväriltä Nietjärvelle [Koskimaa 4] • Koukkunen, Jarkko: Kylmä helvetti – Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941-1942 • Krohn, Aarni: Talvisodan ensimmäiset tunnit • Kulju, Mika: Lapin sota 1944 – 1945 [Kulju 1] • Kulju, Mika: Tornion maihinnousu 1944 [Kulju 2] • Kumlin, L: Rukajärven suunnan taistelut • Kyösti, Jukka; From, Synnöve; Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla • Kähönen, Urho: Voittamattomat pataljoonat – Taipaleen talvisota • Käkelä, Erkki: Laguksen miehet – Marskin nyrkki [Käkelä 1] • Käkelä, Erkki: Laguksen rynnäkkötykit [Käkelä 2] • Käkelä, Erkki (toim.): Panssarikomentajan päiväkirja [Käkelä 3] • Käkelä, Erkki; Lärka, Andreas: Suomalaisten rynnäkkötykkien kohtalot • Käyhty, Veikko (toim.): JR2 Kannaksella ja Syvärillä • Laaksonen, Lasse: Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940 [Laaksonen 1] • Laaksonen, Lasse: Viina, hermot ja rangaistukset: Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat [Laaksonen 2] • Laitinen, Antti: Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa – JR29 vuosina 1941–1942: • Lappalainen, Niilo: Valkeasaari murtui [Lappalainen 1] • Lappalainen, Niilo: Kuuterselkäkin murtui [Lappalainen 2] • Lappalainen, Niilo: Ihantala kesti [Lappalainen 3] • Lappalainen, Niilo: Panssarieverstin kuolema [Lappalainen 4] • Lappalainen, Niilo: Veriset saaret [Lappalainen 5] • Lappalainen, Niilo: Sotiemme suurmotit [Lappalainen 6] • Lappalainen, Niilo: Viipurinlahti kesällä 1944 [Lappalainen 7] • Lappalainen, Niilo: Hankoniemi toisessa maailmansodassa [Lappalainen 8] • Lehti, T. Olavi; Pihko, Esko: Jääkärit eteen (JP4) • Lehväslaiho, Reino: Panssarisotaa [Lehväslaiho 1] • Lehväslaiho, Reino: Sotkalla sotaan [Lehväslaiho 2] • Liikanen, Simo: Panssarinmurskaajat – panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa • Lopmeri (toim.): Punamusta rykmentti I – III (Jatkosodan JR4) • Lorentz, Richard: Iskuja ilmaan • Lyytinen, A E; Reponen, T; Pohjanvirta, Y E; Hukari, E A: Koivisto ja Viipurinlahti 1939 – 44 • Metsälä, Tarmo: Isänmaan puolesta – Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939 – 1945

LÄHTEET

238

239

• Mikola, K J et al (toim.): Suomen Rannikkotykistö 1918 – 1958 • Mononen, Väinö: Kuoleman kujanjuoksu – talvisota Kuhmon rintamalla • Mäkelä, Matti E: Miehiä merellä • Mäkinen, Kalervo (toim.): On isät täällä taistelleet – Tarvasjoen veteraanit • Nissinen, Raimo: Eteläpohjalaisia taistelussa Valkeasaaresta Metsäpirttiin [Nissinen] • Ojala, Arvo: Rykmentin tie (JR34 ja III/15.Pr) [Ojala 1] • Ojala, Arvo: Paalun poikien taistelujen tie [Ojala 2] • Paavilainen, Valdemar: Ratsuväki hyökkää • Palaste, Onni: Isät katsovat poikiaan [Onni Palaste 1] • Palaste, Onni: Korpisodan sankarit [Onni Palaste 2] • Palaste, Onni: Raappanan miehet [Onni Palaste 3] • Palaste, Osmo: Toki kallehin on vapaus • Palmunen, Einar: Hämäläisdivisioona etulinjasta kenttäsairaalaan (5.D) [Palmunen 1] • Palmunen, Einar: Hämäläisdivisioona jatkosodassa (5. Divisioona 1941-1944) [Palmunen 2] • Palolampi, Erkki: Kollaa kestää • Patoharju, Taavi (toim.): Suomi tahtoi elää II • Peitsara et al (toim.): 2.D:n JR49 sodassa vv. 1941-44 • Pekola, Antti: Kannaksella loppuun asti [Pekola 1] • Pekola, Antti: Karhun kämmen lyö – JR15:n historia [Pekola 2] • Pelkonen, Jaakko: JP6:n suuntaura • Pioneerit sodassa 1939 – 1944 I • Pioneerit sodassa 1939 – 1944 II • Pohjamo, Eino: Ihantalan murskattu teräs [Pohjamo 1] • Pohjamo, Eino: Jänkäjääkärit [Pohjamo 2] • Pohjamo, Eino: Rauta palaa [Pohjamo 3] • Pohjamo, Eino: Tietön divisioona [Pohjamo 4] • Porvali, Seppo: Mannerheimin ässät • Porvali, Seppo: Hävittäjäveljekset [Porvali 2] • Pukkila, Eino: Taisteluhälytys • Pösö, Vilho: Patterinpäällikkönä talvisodassa • Rautala, Ari: Aseveljet korpisodassa – Siilasvuon III Armeijakunta Vienassa 1941-1944 [Rautala 1] • Rautala, Ari: Sotiemme taistelupaikalla [Rautala 2] • Repo, Ville (toim.): Miesten kertomaa • Rönkkönen, Teuvo: Suomen linnoitustykistö 1940 – 1944 () • Satamo, Seppo: Harmaat pataljoonat [Satamo 1] • Satamo, Seppo: Leijonalipun komppania [Satamo 2] • Siilasvuo, Hj: Suomussalmen taistelut • Sinkko, Risto; Lindgren, Göran (toim.): Viipuri 20.6.1944 - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 • Sorko, Kimmo: Eversti Blickin kevytjoukko Kevyt Osasto 6 1941-1942 [Sorko 1] • Sorko, Kimmo: Keskisuomalaisten Taipale 1939 – 1944 [Sorko 2] • Sorko, Kimmo: Kolmen rintaman rykmentti JR50 1941 – 1944 [Sorko 3] • Sorko, Kimmo: Suvannon salpa [Sorko 4] • Sorko, Kimmo: Kovan onnen osasto (Kevyt osasto 6 1941-1942) [Sorko 5] • Sorko, Kimmo: Kempin rykmenttti (JR30/21) [Sorko 6] • Sorko, Kimmo: Laurilan verikoirat (Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmessa 1939 – 1940) [Sorko 7]

• Sorko, Kimmo; Strang, Mikko: Jalkaväkirykmentti 48 – taistelut ja tapahtumia 1941-44 • Sorko, Kimmo; Parantainen, Juha-Pekka; Isosomppi, Sakari: Vornan sotataival (JR50 1941-44) • Sotakoulu saarella • Suhonen, Rauno: Kovan kohtalon pommikone JK-254 • Susitaival, Paavo: Karjalainen pataljoona talvisodassa • Stenman, Kari: Curtiss-laivue – Lentolaivue 32 sodassa [Stenman 1] • Stenman, Kari: Kaartinlaivue – Lentolaivue 24 sodassa [Stenman 2] • Stenman, Kari: Mersu-laivue – Lentolaivue 34 sodassa [Stenman 3] • Stenman, Kari: Korpilaivue – Lentolaivue 14 sodassa [Stenman 4] • Stenman, Kari: Fokker-laivue – Lentolaivue 30 sodassa [Stenman 5] • Tarkki, Uuno: Taistelu Viipurista 20.6.1944 • Tenhiälä, Juho: Keltainen rykmentti Kannaksella • Tervasmäki, Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella (JR5:n tie jatkosodassa) • Tikkanen, Pentti H: Kohtaloita sodissamme • Tuokko, Kaino: 1.D 1941-1944 • Tuompo; Karikoski (toim.): Kunnia – Isänmaa • Tyrkkö, Jukka: Sallan savotta -41 • Uitto, Antero; Geust, Carl-Fredrik: Hanko toisessa maailmansodassa • Usano, Eugen: Muolaan – Kyyrölän miehet talvisodassa 1939 - 40 • Vesen, Jukka; Siiropää, Heimo: Utin koneet siipi maassa • Virtanen, Kari: Jalkaväkirykmentti 48 jatkosodassa • Vuorenmaa, Anssi: Kansakunnan kahdestoista hetki

LÄHTEET

240

Julkaisemattomat lähteet Tutkimukset • Helminen, Reima: Suomalaisten jääminen sotavangiksi suomen sotien 1939 - 1945 aikana (Sotakorkeakoulun diplomityö 1991) • Huhtala, Krista: Viimeinen pari Viipurinlahdelta ulos – 2. Tykkivenelaivueen toiminta 1943-1944 (Turun Yliopiston Suomen historian pro gradu –tutkielma) • Koskela, Jaakko: Aktiiviupseeristomme sotilaskoulutuksellinen taso ja sijoittuminen tehtäviin 1920-1939 (Sotakorkeakoulun diplomityö 1979) • Laitinen, Antti: Taktinen alistus jalkaväkirykmentin toimintaan vaikuttaneena tekijänä (Jyväskylän yliopiston Suomen historian pro gradu –tutkielma 2011) • Lindeman: Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan ajan kokoonpanoon vuonna 1939 (Sotakorkeakoulun diplomityö 1958) • Mustajoki, Heidi Ilona: Kohtalo omissa käsissä - Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surman- neiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960 (Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian pro-gradu 2010) • Myyryläinen, Antti: Valmiuden kohottaminen ja liikekannallepano Suomessa vuosina 1938-1939 (Sotakorkeakoulun diplomityö 1989) • Nissinen, Antti: Prikaatien käyttö kesän 1944 taisteluissa (MPKK pro gradu –tutkielma) [Nissinen 2] • Purola, HJ: Viipurin upseerikokelaskurssilta ja Suomen tykistökoulusta valmistuneiden upseerien osuus puolustusvoimiemme kehittämisessä (Sotakorkeakoulun diplomityö 1975) • Ripatti, PJ: Suomen sodan 1941-1945 pataljoonan ja patteriston komentajat (Sotakorkeakoulun diplomityö 1975) 241

• Saarikoski, Pentti: Aktiiviupseerien sosiaalinen tausta Suomen puolustusvoimissa 1919 – 1967 (Sotakorkeakoulun diplomityö 1969) • Tuhkanen, Mikko: Venäjän vallan aikaiset upseerit itsenäisen sSomen puolustusvoimissa (Sotakorkeakoulun diplomityö 1981) • Ylönen, Heikki: Lapin miinanraivaus toisen maailmansodan jälkeen (Sotakorkeakoulun diplomityö 1979)

• http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/ jatkosota.htm#mato • http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/ 9historia/laatokka/jatkosota_itakarjalassa • http://www.sotaveteraaniliitto.fi/Portals • http://www.ita-lapinsotanahtavyydet.fi/

Esitelmät

Kansallisarkiston arkistolähteet

• Koukkunen, Jarmo: Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941–1942 (Suomen Sotahistoriallisen seuran esitelmä) • Mäkitalo, Janne: Valkeasaaren läpimurto (Suomen Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014) • Rautio, Ari: Taistelut Laatokan pohjoispuolella (esitelmä Suomen sotahistoriallisen seuran kokouksessa 25.2.2005) • Raunio, Ari: Tali – Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut (Suomen Sotahistoriallinen Seuran jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014) • Uitto, Antero: Hangon Rintama (Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 30.11.2011) Muut julkaisemattomat lähteet • Suomenlinnan Rannikkolinnakkeiston päiväkäskyt 1/44 ja 4/45 • Kalpa (kadettitoverikunnan lehti) 1943 • Jäppinen, Jaakko (toim.): Matti Sippolan sukuseuran julkaisuja 1-2019 Verkkolähteet • Helsingin yliopiston sankarivainajamatrikkeli (https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/ yliopistomatrikkelit#section-52274) [HYO] • http://www.karjalankartat.fi/ • http://propatria.fi/talvisodan-upseerit • http://www.repola-seura.net/repola_aineisto/repolainen/R_27/Jatkosota27.html • http://www.14dperinneyhdistys.fi • http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi • http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi • http://www.jr7.fi • http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/JR11.htm • http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183928-aanisen-epaonnistunutpartioretki-maaliskuussa-1942 • http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatvirtanenolavi.htm • http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/koivisto.pdf • http://www.terijoki.info/seura/Terijoen_talvisota.pdf • http://www.jrkakkonen.net • www.jrseiska.net • http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/

LÄHTEET

242

• Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneet –tietokanta [Kaatuneiden luettelo] • Kantakorttikokoelma [KK] • Ylipäällikön päiväkäskyt 1939 - 1945 • Sotapäiväkirjakokoelma [SPK]

TALVISODAN SOTAPÄIVÄKIRJAT ARMEIJAKUNNAT ja RYHMÄT • II AKE TSTO III SPK 56 • II AKE TYKKOM SPK 59 • LR SPK 2626 • LR SPK 2307 • VLO SPK 3229 • VLO SPK 3248 • R TALVELA TÄYDP SPK 2950 DIVISIOONAT • 1D E TSTO III SPK 191 • 1D E TYKKOM SPK 203 • 4D E TSTO III SPK 234 • 5D E TSTO III SPK 236 • 5D E TSTO III SPK 239 • 5D E TSTO III SPK 240 • 5D E TSTO III SPK 241 • 5D E TSTO III SPK 242 • 5D E TSTO III SPK 243 • 5D E TSTO III SPK 3399 • 9D SPK 255 • 9D E SPK 258 PRIKAATIT • 1PR SPK 3526 • 1PR 4K SPK 2675 LÄHTEET

• 2PR E SPK 2696 • 2PR IIP SPK 2708 • 2PR 4K SPK 2700 • 2PR 5K SPK 2701 • 4PRE TSTOIII SPK 2770 • 4PR 1ERPTRI SPK RYKMENTIT • JR4 IP SPK 3317 • JR4 IP SPK 885 • JR4 IP SPK 886 • JR4 IIIP SPK 890 • JR4 IIIP SPK 3319 • JR5 IIIP SPK 907 • JR5 3KKK SPK 903 • JR10 SPK 978 • JR11 SPK 982 • JR11 IIP SPK 997 • JR11 IIIP SPK 998 • JR11 6K SPK 984 • JR11 8K SPK 986 • JR11 8K SPK 988 • JR12 3K SPK 1000 • JR13 IIP SPK 1024 • JR13 IIIP SPK 1030 • JR13 4K SPK 1011 • JR13 7K SPK 1015 • JR14 SPK 1033 243

• JR14 SPK 1034 • JR14 IP SPK 1060 • JR14 IIP SPK 1061 • JR14 IIP SPK 1062 • JR14 IIIP SPK 1067 • JR14 IIIP SPK 1068 • JR14 3K SPK 1044 • JR14 4K SPK 1046 • JR14 5K SPK 1049 • JR14 6K SPK 1050 • JR14 7K SPK 1051 • JR14 8K SPK 1052 • JR14 9K SPK 1053 • JR15 SPK 1070 • JR15 SPK 1071 • JR15 IIIP SPK 1099 • JR15 TYKK SPK 1101 • JR16 IIP SPK 1116 • JR16 IIIP SPK 1120 • JR16 5K SPK 1104 • JR16 9K SPK 1108 • JR21 SPK 1158 • JR21 SPK 1159 • JR21 IIIP SPK 1171 • JR21 9K SPK 1165 • JR23 SPK 1173 • JR23 IIIP SPK 1186 • JR23 1K SPK 1176 • JR25 SPK 1199 • JR25 II P SPK 1228 • JR25 4K SPK 1209 • JR25 5K SPK 1211 • JR25 6K SPK 1213 • JR27 SPK 1253 • JR27 IIP SPK 1278 • JR27 5K SPK 1267 • JR31 SPK 1290 • JR35 IIIP SPK 1385 • JR35 3KKK SPK 3527 • JR41 IIP SPK 1565 • JR41 4K SPK 1556 • JR41 5K SPK 1557 • JR41 2KKK SPK 1560 • JR64 IP SPK 1628 • JR65 IP SPK 1669 • JR68 SPK 1701 • JR68 SPK 1702 LÄHTEET

• JR68 IIIP SPK 1712 • JR69 IIIP SPK 1722

• LLV36 SPK 2333 • LLV46 SPK 2337

ERILLISET PATALJOONAT

KENTTÄTYKISTÖ

• ERP2 SPK 396 • ERP2 1K SPK 399 • ERP4 SPK 422 • ERP4 1K SPK 424 • ERP4 3K SPK 426 • ERP6 SPK 435 • ERP6 2K SPK 3413 • ERP6 3K SPK 441 • VAHV ERP7 SPK 3153 • ERP7 2K SPK 446 • ERP10 SPK 467 • ERP10 SPK 468 • ERP10 JA ALAYKS SPK 469 • ERP12 SPK 480 • ERP12 1K SPK 3296 • ERP17 SPK 534 • ERP17 3K SPK 547 • ERP112 SPK 618

• TYKTÄYDOS1 SPK 3100 • KTR1 IPSTO SPK 1858 • KTR1 IIPSTO SPK 1864 • KTR1 IIPSTO SPK 1865 • KTR1 5PTRI SPK 1848 • KTR3 IPSTO SPK 1898 • KTR4 SPK 1911 • KTR 4 2PTRI SPK 1906 • KTR5 SPK 1918 • KTR5 IPSTO SPK 1932 • KTR5 IIPSTO SPK 1938 • KTR12 SPK 1989 • KTR12 IIIPSTO SPK 2020 • KTR12 9PTRI SPK 2002

• MO SPK 2392 • MO SPK 3535 • SISSIP4 SPK 2978 • SISSIP4 4K SPK 2980 • SISSIP4 5K SPK 2981 • OS KIVELIÖ KKK SPK 2451 • PAT HÄLLFORS SPK 2527 • OS P SPK 2458 • OS P SPK 2459 • KTPR VPAT SPK2097 ILMAVOIMAT • LER2 SPK 2339 • LER2 SPK 2340 • LER4 E SPK 2342 • LLV10 SPK 2315 • LLV10 3LTUE SPK 2318 • LLV12 SPK 3276 • LLV12 2LTUE SPK 2323 • LLV14 SPK 2325 • LLV16 SPK 2328 • LLV16 3LTUE SPK 2330 244

• JP3 SPK 1795 • JP3 TYKK SPK 1803 • JP4 SPK 1807 • JP4 SPK 1810 • PPP5 SPK 2633 • PPP7 SPK 2646 • PPP7 2K SPK 264 ILMATORJUNTA • IPAK15 SPK 763 • 11KVITPTRI IIJAOS SPK 2131 • 18PIONK SPK 2551 • 28PIONK SPK 2579 • 33PIONK SPK 2583

JATKOSODAN SOTAPÄIVÄKIRJAT

PIONEERI

PÄÄMAJA

• 18PIONK SPK 2551 • 28PIONK SPK 2579 • 33PIONK SPK 2583

• PM SPK 20874 • PM VIESTI2 SPK 25981

RATSUVÄKI ja KEVYET JOUKOT • RVPR E SPK 2896 • HRR SPK 731 • HRR SPK 732 • HRR SPK 735 • HRR SPK 736 • JP1 SPK 1740 • JP1 SPK 1742 • JP1 1K SPK 1751 • JP1 1K SPK 1749 • JP1 1K SPK 1750 • JP1 2K SPK 1753 • JP1 3K SPK 1766 • JP1 TYKK SPK 1774 • JP2 SPK 1778 • JP2 SPK 1780 • JP2 1K SPK 1785 • JP2 1K SPK 1787 • JP2 2K SPK 1789 • JP2 3K SPK 1790 LÄHTEET

RYHMÄT • AUNR OPOS SPK 4859 • KANNR E OPOS SPK 14265 • MR E SPK 18613 • MR E ITTSTO SPK 18625 OSASTOT • OS LAGUS SPK 18948 • OS LAGUS SPK 18946 DIVISIOONAT • 2DE TSTOIII SPK 5316 • 2D E TSTOIII SPK 5318 • 3D SPK 5228 • 3D SPK 5330 • 3D SPK 5331 • 3D E SPK 5328 • 3D OPOS SPK 5353 • 3D TYK SPK 5383 • 4DE TSTOIII SPK 5422 245

• 5D SPK 5451 • 6D SPK 5499 • 6D E VKOM SPK 5588 • 6D E OSI SPK 5527 • 6D E OPOS SPK 5524 • 6D JÄÄKK SPK 5597 • 7D SPK 5600 • 7D SPK 5609 • 7D SPK 5611 • 7D TYKKOM SPK 5747 • 7D E SPK 5602 • 7D E SPK 5603 • 7D E SPK 5605 • 7D E SPK 5606 • 7D E SPK 5607 • 7D TYKKOM SPK 5747 • 10D SPK 5975 • 10D E STSOIII SPK 5955 • 11D SPK 5980 • 12D SPK 6053 • 15D E SPK 6167 • 18D VKOM SPK 6300 • DIV J SPK 6310 • DIV J SPK 6317 • DIV J SPK 6320 • DIV J SPK 6321 • DIV J SPK 6322 • RYHMÄ J E SPK 22819 • HANGON R SPK 7007 • HANGON R SPK 7009 PRIKAATIT • 3PR SPK 20203 • 3PR E SPK 20211 • 3PR E SPK 20216 • 3PR IP SPK 20336 • 3PR IIP SPK 20344 • 3PR IIP KRHJ SPK 20353 • 3PR IIIP SPK 20363 • 3PR 1K SPK 20244 • 3PR 7K SPK 20281 • 3PR 9K SPK 20292 • 3PR 10K SPK 20299 • 3PR 11K SPK 20303 • 12PR IVP SPK 20446 • 15PR SPK 20464 LÄHTEET

• 15PR SPK 20465 • 15PR SPK 20473 • 15PR E SPK 20473 • 15PR IP SPK 20540 • 15PR IIP SPK 20545 • 15PR IIIP SPK 20550 • 15PR 5K SPK 20504 • 15PR 11K SPK 20523 • 15PR PIONK SPK 20562 • 19PR E SPK 20589 • 19PR E SPK 20590 • 19PR E SPK 20591 • 19PR E SPK 20592 • 19PR IIP SPK 20644 • 19PR TYKK SPK 20664 • 19PR TYKK SPK 20665 • 20PR IP SPK 20702 • 21PR IP SPK 20758 • 21PR IP SPK 20759 • 21PR IIIP SPK 20772 • 21PR 2K SPK 20718 • 21PR 11K SPK 20745 RYKMENTIT • JR1 SPK 8694 • JR1 E SPK 8696 • JR1 E SPK 8697 • JR1 IP SPK 8818 • JR1 IIP SPK 8827 • JR1 1K SPK 8711 • JR1 2K SPK 8718 • JR1 6K SPK 8749 • JR2 SPK 8857 • JR2 SPK 8863 • JR2 SPK 8864 • JR2 IP SPK 9022 • JR2 IP SPK 9025 • JR2 IIP SPK 9030 • JR2 IIIP SPK 9037 • JR2 2K SPK 8901 • JR2 2K SPK 8908 • JR2 5K SPK 8927 • JR2 6K SPK 8933 • JR2 8K SPK 8952 • JR2 10K SPK 8976 246

• JR2 11K SPK 8978 • JR2 11K SPK 8981 • JR2 14K SPK 9001 • JR3 E TSTO III SPK 9046 • JR3 E SPK 9043 • JR3 IP SPK 9051 • JR4 SPK 9068 • JR4 IP SPK 9165 • JR4 IP SPK 9166 • JR4 IIP SPK 9173 • JR4 3K SPK 9109 • JR5 SPK 9207 • JR5 SPK 9209 • JR5 E SPK 9235 • JR5 VJ SPK 9370 • JR5 IP SPK 9329 • JR5 IP SPK 9330 • JR5 IP SPK 9331 • JR5 IP SPK 9333 • JR5 IP SPK 9343 • JR5 IIP SPK 9347 • JR5 IIIP SPK 9358 • JR5 IIIP SPK 9359 • JR5 3K SPK 9250 • JR5 3K SPK 9253 • JR5 10K SPK 9303 • JR5 10K SPK 9304 • JR6 E SPK 9377 • JR6 E SPK 9379 • JR6 IP SPK 9509 • JR6 IP SPK 9510 • JR6 IP SPK 9511 • JR6 IIP SPK 9522 • JR6 1K SPK 9393 • JR6 2K SPK 9399 • JR6 5K SPK 9417 • JR6 8K SPK 9444 • JR7 SPK 9578 • JR7 SPK 9580 • JR7 SPK 9585 • JR7 SPK 9588 • JR7 SPK 26601 • JR7 E SPK 9594 LÄHTEET

• JR7 IP SPK 9648 • JR7 IP SPK 9649 • JR7 IIP SPK 25840 • JR7 IIP SPK 9653 • JR7 IIP JÄÄKJ SPK 9658 • JR7 IIIP SPK 9666 • JR7 2K SPK9603 • JR7 5K SPK 9610 • JR7 6K SPK 9617 • JR7 8K SPK 9625 • JR7 12K SPK 9638 • JR8 E SPK 9710 • JR8 IP SPK 9852 • JR8 IIP SPK 9877 • JR8 IIP SPK 9878 • JR8 IIIP SPK 9900 • JR8 IIIP KRHJ SPK 9910 • JR8 2K SPK 9783 • JR8 4K SPK 9798 • JR8 10K SPK 9829 • JR8 10K SPK 9830 • JR8 11K SPK 9831 • JR8 12K SPK 9834 • JR8 13K SPK 26453 • JR9 E SPK 9914 • JR9 E SPK 9917 • JR9 IP E SPK 10000 • JR9 IIP SPK 10010 • JR9 IIIP E SPK 10022 • JR9 1KKK SPK 9991 • JR9 5K SPK 9959 • JR9 7K SPK 9966 • JR9 8K SPK 9971 • JR10 IP SPK 10144 • JR10 IIP SPK 10162 • JR10 IIP SPK 10167 • JR10 IIP SPK 10172 • JR10 IIIP SPK 10191 • JR10 3K SPK 10064 • JR10 5K SPK 10068 • JR10 6K SPK 10079 • JR10 9K SPK 10097 • JR10 KRHK SPK 10133

247

• JR11 SPK 10213 • JR11 E SPK 10215 • JR11 E SPK 26239 • JR11 IP SPK 10281 • JR11 IIP SPK 10300 • JR11 IIIP SPK 10308 • JR11 IIIP SPK 10309 • JR11 4K SPK 10234 • JR11 5K SPK 10239 • JR12 E SPK 10323 • JR12 E SPK 10324 • JR12 E SPK 10335 • JR12 IP SPK 10412 • JR12 IIP SPK 10420 • JR12 IIP SPK 10425 • JR12 1KKK SPK 10400 • JR12 2K SPK 10353 • JR12 5K SPK 10369 • JR12 5K SPK 10370 • JR13 E SPK 10450 • JR13 E SPK 10455 • JR13 IP SPK 10532 • JR13 IIP SPK 10540 • JR13 IIIP SPK 10551 • JR13 1K SPK 10457 • JR13 6K SPK 10486 • JR13 11K SPK 10513 • JR13 KRHK SPK 10531 • JR15 SPK 10614 • JR15 SPK 10620 • JR15 SPK 10626 • JR15 IIP SPK 10680 • JR15 IIIP SPK 10692 • JR15 14K SPK 10669 • JR16 SPK 10712 • JR16 E SPK 10716 • JR16 IP SPK 10734 • JR16 IIP SPK 10736 • JR16 IIP SPK 10738 • JR16 IIIP SPK 10745 • JR22 IIP SPK 10783 • JR24 SPK 10857 LÄHTEET

• JR24 IIP SPK 10887 • JR24 IIIP SPK 25875 • JR25 SPK 10898 • JR25 E SPK 10908 • JR25 IP SPK 10983 • JR25 IIP SPK 10995 • JR25 IIP SPK 10997 • JR25 IIIP SPK 11002 • JR25 IIIP SPK 11007 • JR25 2K SPK 10920 • JR25 5K SPK 10940 • JR25 5K SPK 10941 • JR25 6K SPK 10944 • JR25 7K SPK 10950 • JR25 8K SPK 10954 • JR25 9K SPK 10955 • JR25 10K SPK 10960 • JR25 11K SPK 10964 • JR25 13K SPK 10970 • JR26 SPK 11014 • JR26 IIP SPK 11032 • JR28 SPK 11088 • JR28 SPK 12445 • JR28 IIP SPK 11119 • JR28 IIIP SPK 11120 • JR28 IIIP SPK 11121 • JR28 9K SPK 11099 • JR29 SPK 11126 • JR29 IIIP SPK 11158 • JR30 SPK 11160 • JR30 SPK 11161 • JR30 SPK 14127 • JR30 E SPK 11166 • JR30 E SPK 11179 • JR30 E SPK 11182 • JR30 IP SPK 11266 • JR30 IP SPK 11268 • JR30 IP SPK 11270 • JR30 IP SPK 11275 • JR30 IP E SPK 11262 • JR30 IP E SPK 11263 • JR30 IIP SPK 11284 • JR30 IIIP SPK 11295 248

• JR30 IIIP SPK 11300 • JR30 1K SPK 11192 • JR30 3K SPK 11200 • JR30 3K SPK 11206 • JR30 4K SPK 11210 • JR30 7K SPK 11225 • JR30 11K SPK 11241 • JR31 IP SPK 11359 • JR31 IP SPK 11369 • JR31 2K SPK 11306 • JR31 3K SPK 11309 • JR32 IIP SPK 11434 • JR33 SPK 11470 • JR33 SPK 11472 • JR33 IIP SPK 11588 • JR33 IIIP SPK 11600 • JR33 IIIP SPK 11602 • JR33 5K SPK 11512 • JR33 11K SPK 11543 • JR34 SPK 11608 • JR34 SPK 11609 • JR34 SPK 26272 • JR34 IP SPK 11630 • JR34 IP SPK 11631 • JR34 1K SPK 11611 • JR34 TYKK SPK 11638 • JR35 SPK 11645 • JR35 IP SPK 11707 • JR35 2K SPK 11690 • JR36 SPK 11726 • JR37 SPK 11774 • JR37 IP SPK 11798 • JR37 IIP SPK 11799 • JR37 IIIP SPK 11800 • JR37 5K SPK 11775 • JR37 7K SPK 11778 • JR37 9K SPK 11781 • JR43 SPK 11803 • JR43 IIP SPK 11832 • JR43 2KKK SPK 11825 LÄHTEET

• JR43 8K SPK 11823 • JR44 SPK 11843 • JR44 SPK 11846 • JR44 SPK 11852 • JR44 IP SPK 11934 • JR44 IP SPK 11935 • JR44 IP SPK 11936 • JR44 1K SPK 11859 • JR44 2K SPK 11870 • JR45 SPK 11966 • JR45 SPK 11968 • JR45 SPK 11965 • JR45 E 11972 • JR45 IP SPK 12036 • JR45 IP SPK 12038 • JR45 IP SPK 25834 • JR45 IP SPK 26189 • JR45 IIP SPK 12046 • JR45 IIP SPK 12050 • JR45 1K SPK 11984 • JR45 3K SPK 11991 • JR45 3K SPK 11992 • JR45 4K SPK 11995 • JR45 4K SPK 11996 • JR45 4K SPK 19999 • JR45 5K SPK 12002 • JR45 6K SPK 12006 • JR48 SPK 12192 • JR48 SPK 12194 • JR48 E SPK 12208 • JR48 E SPK 12209 • JR48 ESIKK SPK 12307 • JR48 IP SPK 12283 • JR48 IP SPK 12293 • JR48 IP SPK 12303 • JR48 IIP SPK 12319 • JR48 IIP SPK 12321 • JR48 IIP SPK 12324 • JR48 1K SPK 12214 • JR48 6K SPK 12233 • JR48 2K SPK 1221 • JR49 SPK 12344 • JR49 SPK 12345 249

• JR49 E SPK 12346 • JR49 IP SPK 12427 • JR49 IIP SPK 12434 • JR49 IIP SPK 12437 • JR49 IIIP SPK 12446 • JR49 IIIP SPK 12447 • JR49 IIIP SPK 12448 • JR49 1K SPK 12352 • JR49 1K SPK 12355 • JR49 2K SPK 12359 • JR49 3K SPK 12363 • JR49 3K SPK 12364 • JR49 4K SPK 12368 • JR49 5K SPK 12373 • JR49 6K SPK 12377 • JR49 7K SPK 12381 • JR49 8K SPK 12386 • JR49 9K SPK 12392 • JR49 10K SPK 12394 • JR49 10K SPK 12395 • JR49 11K SPK 12400 • JR49 12K SPK 12402 • JR49 12K SPK 12404 • JR49 13K SPK 12406 • JR49 13K SPK 12409 • JR49 13K SPK 25795 • JR49 14K SPK 12410 • JR50 SPK 12452 • JR50 SPK 12455 • JR50 SPK 12469 • JR50 IP SPK 12557 • JR50 IP SPK 12569 • JR50 IIP SPK 12592 • JR50 IIIP SPK 12602 • JR50 1K SPK 12475 • JR50 2K SPK 12480 • JR50 8K SPK 12527 • JR51 IIP SPK 12668 • JR51 IIIP SPK 12670 • JR52 IP SPK 12785 • JR52 IIP SPK 12815 • JR52 IIP SPK 12818 • JR52 2K SPK 12715 • JR52 5K SPK 12732 LÄHTEET

• JR52 5K SPK 12738

JÄÄKÄRI- ja KEVYET JOUKOT

• JR53 E SPK 12846 • JR53 IP SPK 12935 • JR53 IP SPK 12936 • JR53 IP SPK 12935 • JR53 IIP SPK 12946 • JR53 IIIP SPK 12955 • JR53 IIIP KRHJ SPK 12963 • JR53 2K SPK 12853 • JR53 4K SPK 12861 • JR53 5K SPK 12865 • JR53 6K SPK 12871 • JR53 2KKK SPK 12930

• 1JPR SPK 14048 • 1JPR SPK 14049 • 1JPR SPK 14050 • 1JPR SPK 24419 • 1JPR SPK 24420 • 1JPR SPK 26062 • 2JPR SPK 14051 • 2JPR SPK 14052 • 2JPR SPK 14053 • 2JPR SPK 14056

• JR54 SPK 12971 • JR54 IP SPK 13015 • JR54 IIP SPK 13020 • JR54 IIIP SPK 13029 • JR54 IIIP SPK 13034 • JR54 2K SPK 12985 • JR54 7K SPK 12998 • JR54 9K SPK 13003 • JR55 SPK13038 • JR55 IP SPK 13065 • JR56 IIP SPK 13200 • JR56 5K SPK 13126 • JR56 8K SPK 13143 • JR57 SPK 13209 • JR57 SPK 13210 • JR57 IIP SPK 13321 • JR57 IIIP SPK 13341 • JR57 IIIP SPK 13355 • JR57 7K SPK 13261 • JR57 10K SPK 13281 • JR58 SPK 13360 • JR58 SPK 13361 • JR58 IP SPK 13452 • JR58 IIP SPK 13459 • JR58 1K SPK 13367 • JR58 5K SPK 13398 • JR58 6K SPK 13403 • JR58 7K SPK 13407

250

• JP1 SPK 13780 • JP1 SPK 13792 • JP1 1K SPK 13809 • JP2 SPK 13864 • JP2 E SPK 13870 • JP2 1K SPK 13881 • JP2 2K SPK 13885 • JP2 3K SPK 13901 •JP2 KKK SPK 13915 • JP3 SPK 13926 • JP3 SPK 13927 • JP3 SPK 13931 • JP3 SPK 26021 • JP3 SPK 26026 • JP3 SPK 26737 • JP3 E SPK 13933 • JP3 2K SPK 26038 • JP3 3K SPK 26039 • JP4 SPK 13935 • JP4 SPK 13936 • JP4 SPK 13937 • JP4 SPK 13939 • JP4 SPK 13940 • JP4 1K SPK 13944 • JP4 1K SPK 13947 • JP4 2K SPK 13948 • JP4 2K SPK 13949 • JP4 2K SPK 13952 • JP4 3K SPK 13959 • JP4 KKK SPK 13968 • JP5 SPK 13980 • JP5 SPK 13982 • JP5 SPK 13976 • JP5 PASTORI SPK 14000 LÄHTEET

• JP7 SPK 14024 • JP7 SPK 14025 • JP7 SPK 14033 • JP7 2K SPK 14038 • JP7 3K SPK 14039 • RVPR SPK 22699 • HRR SPK 7245 • URR SPK 24353 • KEVOS3 SPK 16879 • KEVOS3 SPK 16882 • KEVOS3 E SPK 16881 • KEVOS3 E SPK 26751 • KEVOS3 1K SPK 16885 • KEVOS5 SPK 16906 • KEVOS5 SPK 16907 • KEVOS5 1K SPK 16911 • KEVOS5 2JK SPK 16913 • KEVOS5 2JK SPK 16914 • KEVOS5 KKK SPK 16915 • KEVOS6 SPK 16916 • KEVOS7 SPK 16921 • KEVOS8 E SPK 16926 • KEVOS8 1K SPK 16930 • KEVOS9 SPK 16934 • KEVOS9 1K SPK 16940 • KEVOS14 SPK 16960 • KEVOS14 KKK SPK 16970 • KEVOS15 SPK 16972 • ERPPK SPK 6932 RAJAJOUKOT • RAJAJP1 SPK 21061 • RAJAJP1 3K SPK 21092 • RAJAJP3 1K SPK 21116 • RAJAJP5 SPK 21164 • RAJAJP5 2K SPK 21173 • RAJAJP7 SPK 21211 • RAJAJP7 SPK 21212 • RAJAJP7 1K SPK 21223 • RAJAJP7 2K SPK 21241 • RAJAJP7 3K SPK 21255 • ERRAJAJP KRHK SPK 6934 • ERRAJAJP TYKK SPK 6935 251

• 35RAJAK SPK 21322 • 36RAJAK SPK 21325 • 42RAJAK SPK 21330

• 32TYKK SPK 24045

ERILLISET PATALJOONAT

• KTR2 IPSTO E SPK 14789 • KTR2 IIIPSTO SPK 14808 • KTR2 1PTRI SPK 14752 • KTR2 9PTRI SPK 14784 • KTR3 IIIPSTO SPK 14905 • KTR3 IIIPSTO ESIKPTRI SPK 149111 • KTR4 E SPK 14914 • KTR4 E SPK 14916 • KTR4 IPSTO SPK 14947 • KTR4 IIPSTO SPK 14953 • KTR4 IIIPSTO SPK 14964 • KTR4 3PTRI SPK 14920 • KTR4 4PTRI SPK 14926 • KTR5 E SPK 14972 • KTR5 E SPK 14975 • KTR5 E SPK 14977 • KTR5 IPSTO SPK 15073 • KTR5 IIIPSTO SPK 15111 • KTR8 IIIPSTO SPK 15222 • KTR9 IPSTO SPK 15382 • KTR9 IIIPSTO SPK 15406 • KTR9 IIIPSTO E SPK 15407 • KTR9 2PTRI TULIPTRI SPK 15266 • KTR9 7PTRI SPK 26238 • KTR12 E SPK 15551 • KTR12 2PTRI SPK 15564 • KTR14 IPSTO SPK 15664 • KTR14 IIIPSTO SPK 15682 • KTR14 3PTRI SPK 15624 • KTR14 9PTRI SPK 15652 • KTR15 SPK 15700 • KTR15 IIPSTO SPK 15759 • KTR15 IIIPSTO SPK 15771 • KTR16 SPK 15786 • KTR16 IPSTO SPK 15844 • KTR16 IIPSTO SPK 15855 • KTR16 IIPSTO SPK 15859 • KTR16 IIIPSTO SPK 15864 • KTR16 IIIPSTO SPK 15866 • KTR16 2PTRI SPK 15802 • KTR16 4PTRI SPK 15810 • KTR16 5PTRI SPK 15814 • KTR18 IPSTO SPK 15933

• ERP12 E SPK 6746 • ERP12 2K SPK 6751 • ERP13 SPK 6756 • ERP13 2K SPK 6766 • ERP15 SPK 6785 • ERP15 E SPK 6787 • ERP15 2K SPK 6789 • ERP15 4K SPK 6795 • ERP20 SPK 6829 • ERP20 E SPK 6932 • EROSP SPK 6619 • EROSP E SPK 6630 • EROSP SPK 26109 • EROSP 2K SPK 6640 • EROSP PTRI SPK 6653 • EROSP TYKK SPK 6656 • EROS SAVUKOSKI SPK 6661 • SISSIP3 SPK 23081 • SISSIP3 2K SPK 23092 PANSSARI ja PANSSARINTORJUNTA • PSD E SPK 19052 • PSD E TSTO III SPK 19069 • PSPRE SPK 19137 • PSPR IP SPK 19193 • PSPR IIP SPK 19197 • PSPR 1K SPK 19145 • PSPR 1K SPK 19146 • PSPR 2K SPK 19152 • PSPR 3K SPK 19160 • PSPKOM SPK 19134 • RYNNTYKP SPK 22867 • RYNNTYKP SPK 25787 • RYNNTYKP 2K SPK 22872 • PSJP SPK 19094 • PSJP SPK 26292 • 18TYKK SPK 23991 • 19TYKK SPK 23998 LÄHTEET

KENTTÄTYKISTÖ

252

• KTR18 IPSTO SPK 25775 • KTR18 1PTRI SPK 15879 • KTR18 3PTRI SPK 15179 • KTR19 IPSTO E SPK 16022 • KTR19 2PTRI SPK 15994

• VP14 3K SPK 25013 • VP24 2K SPK 25098 • VP26 SPK 25134

• KVPSTO11 SPK 17189 • KVPSTO13 SPK 17275 • KVPSTO16 SPK 17269 • KVPSTO16 1PTRI SPK 17297 • KVPSTO16 2PTRI SPK 17229 • KVPSTO17 SPK 17301 • KVPSTO21 SPK 17344 • KVPSTO21 1PTRI SPK 17346

• 153KVITPTRI IJ SPK 16795 • 153KVITPTRI IIJ SPK 16796

• RSPSTO2 SPK 22223 • RSPSTO2 SPK 22224 • RSPSTO2 E SPK 22227 • RSPSTO4 SPK 22262 • RSPSTO16 SPK 22335 • RSPSTO16 2PTRI SPK 22344 • RSPSTO30 SPK 22630 • RSPSTO41 SPK 22667 • RSPSTO41 SPK 22668 PIONEERI • PIONP2 SPK 19381 • PIONP12 E SPK 19438 • PIONP12 1K SPK 19442 • PIONP12 1K SPK 19443 • PIONP12 1K SPK 19444 • PIONP15 SPK 19544 • PIONP15 2K SPK 19557 • PIONP31 SPK 19804 • PIONP31 1K SPK 19815 • PIONP33 SPK 19859 • PIONP33 2K SPK 19885 • PIONP34 SPK 19910 • PIONP34 1K SPK 19915 VIESTI • VP6 SPK 24827 • VP11 SPK 24931 • VP11 1K SPK 24938 • VP14 SPK 24997 LÄHTEET

ILMATORJUNTA

LINNOITUSJOUKOT • LINNP14 SPK 18221 • LINNP14 SPK 18222 • LINNP15 1K SPK 18227 • LINNPSTO6 SPK 18273 • SYVLINNPSTO3 SPK 23504 • MAAKANNLINNPSTO1 SPK 18573 • MAAKANNLINNPSTO1 E SPK 18576 • MAAKANNLINNPSTO1 SPK 18574 • MAAKANNLINNPSTO1 2PTRI SPK 18584 KOULUTUSKESKUKSET • JVKOULKESK2 SPK 8361 • JVKOULKESK2 IIIP SPK 8371 • JVKOULKESK22 IP SPK 8579 • JVKOULKESK23 SPK 8583 ILMAVOIMAT • LER1 PAST SPK 25740 • LER2 E SPK 17959 • LER2 E SPK 17960 • LER3 SPK 17973 • LER3 JOHTOELIN SPK 17978 • LLV6 SPK 17823 • LLV6 SPK 17832 • LLV6 2LTUE SPK 17829 • LLV6 3LTUE SPK 17831 • LLV12 SPK 17835 • LLV12 2LTUE SPK 17846 • LLV14 SPK 17852 • LLV24 SPK 17665

253

• HLLV24 ADJ SPK 7252 • HLLV24 1LTUE SK 26665 • LLV24 2LTUE SPK 17888 • HLLV24 2LTUE SPK 7254 • LLV26 SPK 17896 • HLLV26 SPK 7259 • HLLV28 SPK 7269 • LLV30 SPK 17912 • LLV30 SPK 17913 • LLV30 E SPK 17917 • LLV30 E SPK 17918 • LLV30 E SPK 17919 • LLV30 E SPK 17920 • LLV30 1LTUE SPK 17921 • LLV30 2LTUE SPK 17922 • LLV30 2LTUE SPK 17923 • LLV30 2LTUE SPK 17924 • LLV30 2LTUE SPK 17925 • LLV30 2LTUE SPK 17992 • LLV32 SPK 17927 • LLV32 SPK 17928 • HLLV32 SPK 7281 • LELV32 SPK 17929 • HLLV34 SPK 17930 • LLV34 SPK 17934 • HLLV34 SPK 26236 • HLLV34 1LTUE SPK 17937 • LLV42 SPK 17941 • LLV42 SPK 17944 • LLV44 SPK 17946 • LLV44 SPK 17947 • LLV44 SPK 26065 • LLV44 SPK 26066 • PLLV44 SPK 26067 • LLV46 SPK 17949 • PLLV46 SPK 20186 • PLLV48 SPK 20187 • PLLV48 SPK 20188 • LLV48 1LTUE SPK 17953

• ISRPR E SPK 8332 • LAATRPR E SPK 17758 • ÄÄNRPR SPK 25489 • ÄÄNRPR SPK 25492 • ÄÄNRPR 6LKE SPK 25503 • RR2 E SPK 21537 • RTR2 SPK 21562 • RTR2 E TSTOII SPK 21568 • RTR2 ILSTO SPK 21572 • RTR2 IIILSTO SPK 21583 • RTR3 SPK 21594 • RTR4 ILSTO SPK 21641 • RTR13 E SPK 21772 • RTR13 E SPK 21175 • RTR14 SPK 21808 • RTR14 ILSTO SPK 21812 • RTR14 IILSTO SPK 21815 • RTR22 SPK 21824 • RTR22 SPK 21825 • RTR22 SPK 21827 • VAHV RTR22 SPK 24441 • 1MTRSPTRI SPK 18838 • 25JÄRPTRI SPK 13665 • 26RSPTRI SPK 22118 • OS FRIDELL SPK 18925 • 200KVPTRI SPK 17026 LAPIN SODAN SOTAPÄIVÄKIRJAT

MERIVOIMAT

• JP2 SPK 13871 • JP2 3K SPK 13913

• KEVLOS SPK 16869 • APUTYV AUNUS SPK 4126 • TYV UMAA SPK 24108 • 4RPR SPK 21810 LÄHTEET

• 15PR IIP SPK 20546 • 15PR 9K SPK20517 • JR8 SPK 9683 • JR33 IIP SPK 11589 • JR50 IIIP SPK 12609 • JR50 10K SPK 12538 • JR53 IP SPK 12944 • JR53 IIIP SPK 12961 • JR53 2K SPK 12855 • JR53 9K SPK 12889

• PIONP25 3K SPK 19696

KAATUNEET JA KUOLLEET Talvisodan syttymisestä 30.11.1939 Lapin sodan päättymiseen 27.4.1945 menehtyi 540 kadettiupseeria tai kadettia. Heistä 423 kaatui ja 117 menehtyi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. Lapin sodan päättymisen jälkeen ennen vuoden 1945 loppua menehtyi 12 kadettiupseeria, mutta vain kaksi varsinaisesti sotaan liittyvästä syystä, eli miinanraivauksessa. Merkintä ”tuntematon” tarkoittaa, että henkilö on yksiselitteisesti kaatunut, mutta lähteistä ei selviä selkeästi kaatuiko hän luodista vai kranaatin sirpaleista jne.:

105 menehtyi talvisodan aikana

o 92 kaatunutta

• 31 kiväärikaliberiset aseet

• 20 tykistö- tai krh-keskitys

• 9 ilmataistelu

• 9 katosi

• 5 ilmapommitus tai –rynnäkkö

• 4 panssarivaunu tai suorasuuntaustykki

• 2 tarkka-ampuja

• 2 lähitaistelu

• 1 omien tulitus

• 1 oma syvyyspommi

• 1 räjähdys

• 7 tuntematon

o 13 muusta kuin vihollistoiminnasta

• 4 lento-onnettomuus

• 3 itsemurha

• 2 miinaonnettomuus

• 1 katosi/omien ampuma

• 1 omien tulitus

• 1 vahingonlaukaus

• 1 muu kuin vihollistoiminta

•PLLV44 SPK 26067

254

KAATUNEET JA KUOLLEET

255

17 menehtyi välirauhan aikana

• 1 oman tykistön harhakranaatti

• 9 lento-onnettomuus

• 1 putkiräjähdys

• 3 sairaus tai tauti

• 1 ratsastusonnettomuus

• 1 ilmataistelu

• 1 ruokamyrkytys

• 1 itsemurha

• 1 pahoinpitely

• 1 sairaskohtaus

• 21 sairauksiin, tauteihin ja sairaskohtauksiin

• 2 tuntematon

• 16 tautiin tai sairauteen

396 menehtyi jatkosodan aikana

• 5 sairaskohtaus

• 9 itsemurha • 1 surmattiin

o 322 kaatunutta

• 87 tykistö- tai krh-keskitys

• 85 kiväärikaliberiset aseet

22 menehtyi Lapin sodan aikana

• 21 katosi

• 18 ilmapommitus tai –rynnäkkö

• 4 tykistö- tai krh-keskitys

• 13 tarkka-ampuja

• 2 kiväärikaliberiset aseet

• 11 ilmataistelu

• 1 ilmataistelu

• 9 ilmatorjunta

• 2 tuntematon

• 8 miina

• 8 panssarivaunu tai suorasuuntaustykki

• 7 sairaus tai tauti

• 5 merimiina

• 2 itsemurha

• 5 lähitaistelu

• 1 auto-onnettomuus

• 4 sotalennolla

• 1 miinaonnettomuus

• 3 oma heittimistö tai tykistö

• 1 tapaturma

• 1 omien tulitus

• 1 tuntematon

• 1 torpedo

2 menehtyi miinanraivauksessa Lapin sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945.

• 43 tuntematon

o 9 kaatunutta

o 13 muusta kuin vihollistoiminnasta (12 kotirintamalla)

o 74 muusta kuin vihollistoiminnasta

• 43 onnettomuuksissa ja tapaturmissa

• 22 lento-onnettomuus

• 5 hukkui

• 5 oma miinoite

• 3 vahingonlaukaus

• 2 auto-onnettomuus

• 1 oma ilmatorjunta

KAATUNEET JA KUOLLEET

256

KAATUNEET JA KUOLLEET

257

SOTIEN AIKAISET KADETTIKURSSIT 22.kadk

KadK:ssa 28.5.38 – 8.10.39; kurssi keskeytetty YH:n alussa ja kadetit komennettu joukkoihin, jossa palvelivat loppukurssin; nimitetty virkaan 6.12.39

23.kadk

KadK:ssa 30.5.39 – 31.12.39; nimitetty virkaan 31.12.39

12.mek

MeriSK:ssa 1.10.37 – 28.1.40; nimitetty virkaan 28.1.40

24.kadk

KadK:ssa 6.5.40 – 16.5.1941: nimitetty virkaan 16.5.41

13.mek

MeriSK:ssa 1.10.38 – 12.10.39; kurssi keskeytetty YH:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin; MeriSK:ssa 15.5.40 – 16.5.41; nimitetty virkaan 16.5.41; jatkokoulu tus MeriSK:ssa 16.5. – 9.6.41

14.mek

MeriSK:ssa 1.10.39 – 12.10.39; kurssi keskeytetty YH:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin; kurssi aloitettu uudelleen suuremmalla vahvuudella 15.5.40; MeriSK:ssa 15.5.40 – 9.6.41; kurssi keskeytetty LKP:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin, jossa palvelivat loppukurssin; nimitetty virkaan 1.3.42; täydennyskoulutus 7.1. – 12.4.44 546

25.kadk

KadK:ssa 3.1.41 – 17.6.41; kurssi keskeytetty LKP:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin, jossa palvelivat loppukurssin; nimitetty virkaan 15.7.42; täydennys- koulutus 6.6. – 20.10.45

26.kadk

KadK:ssa 4.6.41 – 18.6.41; kurssi keskeytetty LKP:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin; kurssi aloitettu uudelleen suuremmalla vahvuudella 1.7.42; MaaSK:ssa 1.7.42 – 4.6.43; nimitetty virkaan 4.6.43

15.mek

MeriSK:ssa 31.5.41 – 18.6.41; kurssi keskeytetty LKP:ssa ja kadetit komennettu joukkoihin; kurssi aloitettu uudelleen suuremmalla vahvuudella 9.2.42; MeriSK:ssa kadettikokelasjakso 9.2. – 17.5.42; joukoissa 18.5. – 30.11.42; MeriSK:ssa 1.12.42 – 30.9.43; nimitetty virkaan 30.9.43; täydennyskoulutus 1.10.43 – 2.1.44 547

27.kadk

MaaSK:ssa 15.7.43 – 19.6.44; nimitetty virkaan 10.8.44

16.mek

MeriSK:ssa 11.1.43 – 21.6.44; nimitetty virkaan 21.6.44

17.mek

MeriSK:ssa 5.8.43 – 3.3.45; nimitetty virkaan 3.3.45

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT 1939 1.9.

Saksa hyökkää Puolaan; kantahenkilökunnan lomakielto; merivoimat suojajoukkoryhmitykseen; Ahvenanmaalle suunnitellut joukot kertausharjoituksiin.

4.9.

Käsky puolueettomuusvartioinnin toteuttamisesta (reserviläisten rajoitettu kutsuminen palvelukseen merivoimissa).

9.9.

Viimeksi kotiutetun ikäluokan kutsuminen takaisin palvelukseen maavoimissa.

6.10. Käsky suojajoukkojen sekä meri- ja ilmavoimien asettamisesta sodan kannalle

• Pohjois-Suomen Ryhmä

• IV AK (12.D, 13.D) (Laatokan pohjoispuoli)

• 6.D Ylipäällikön reservi Luumäellä

• Kannaksen Armeija

o III AK (8.D, 10.D) (Itä-Kannas)

o II AK (4.D, 5.D, 11.D) (Länsi-Kannas)

9.10. Ylimääräiset harjoitukset alkavat. 10.10. – 3.11. Moskovan neuvottelut. 25.10. 1.D perustetaan Kannaksen Armeijan reserviksi. 26.11. Mainilan laukaukset. 28.11. NL sanoo irti hyökkäämättömyyssopimuksen. 29.11. NL katkaisee diplomaattisuhteet. 30.11. Vihollinen hyökkää Kannaksella rajan yli. 30.11. – 6.12. Suojajoukkotaistelut, suomalaiset vetäytyvät Kannaksella Pääasemaan ja Itä-Karja- lassa Tolvajärvi-Kollaa-Kitilä –tasalle. 3.12. 12.D:n epäonnistunut vastahyökkäys Kollaan itäpuolella. 6.12. Taipaleen taistelut alkavat; Ryhmä Talvela perustetaan; Prikaati Vuokko alistetaan PSR:lle. 7.12. Ryhmä Siilasvuo perustetaan; Kollaalla suomalaiset torjuvat ensimmäisen vihollishyök- käyksen (12.D). 8.12. Vihollinen pysäytetään Tolvajärvellä (Ryhmä Talvela). 9.12. 1.D rintamavastuuseen Muolaanjärven ja Munasuon välille.

SOTIEN AIKAISET KADETTIKURSSIT

258

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

259

11.12. Ryhmä Siilasvuo aloittaa hyökkäyksen Suomussalmella; 1. ja 3. Kotitäydennysdivisioonista muodostetaan 21. ja 23.D.

Summassa, Marjapellonmäessä ja Hatjalahdenjärvellä (II AK) sekä Taipaleessa (III AK); Ratsuväkiprikaati IV Armeijakuntaan.

12.12. Tolvajärven matkailumajan taistelu (Ryhmä Talvela).

3.2.

Pataljoona Mankonen tuhoaa Löytöjärvellä vihollisen hiihtopataljoonan.

13.12. Lapin Ryhmä suoraan Päämajan alaisuuteen.

4.2.

Suomalaiset kukistavat Lemetin läntisen motin (13.D).

17.12. Summan taistelut alkavat (5.D).

8.2.

Taipaleessa alkaa kahden vihollisdivisioonan suurhyökkäys.

18.–22.12. Ägläjärven valtaus (Ryhmä Talvela).

10.2. Vihollinen pääsee pieneen murtoon Merkin lohkolla Summassa; Taipaleessa vihollisen hyökkäykset torjutaan; 23.D IV AK:aan.

19.12. 9.D perustetaan 2.Kotitäydennysdivisioonan ja Ryhmä Siilasvuon joukoista. 23.12. II Armeijakunnan vastahyökkäys Kannaksella (1., 4., 5., 6. ja 11.D). 24.12. Tolvajärvellä vihollinen työnnetään Aittojoen taakse, jonne rintama vakiintuu sodan loppu- ajaksi (Ryhmä Talvela); vihollinen aloittaa ankaran vastahyökkäyksen Suomussalmen kir- konkylässä ja Hulkonniemessä sekä Raatteen tien suunnalla (9.D); vihollinen ylittää Suvannon Keljassa. 27.12. Suomalaisten vastahyökkäys lyö vihollisen Keljasta (10.D); 9.D joukot hyökkäävät Suomussalmen Hulkonniemellä tuhotakseen vihollisen 163. Divisioonan. 30.12. 9.D saa tehtävän pysäyttää Raatteen tietä etenevä vihollinen. 1940 1.1.

Laatokan Karjalassa käynnistyy 13.D:n kahden pataljoonan hyökkäys Ruhtinaanmäen pohjoispuolelle; divisioonien ja rykmenttien numeroita muutetaan harhautustarkoituk- sessa (10.D → 7.D; 11.D → 2.D; 6.D → 3.D).

2.1.

JP4 siirretään IV AK:aan.

5.1.

3.D vapauttaa 5.D:n etulinjasta Summassa.

6.1.

IV AK:n vastahyökkäys alkaa Laatokan pohjoispuolella (13.D); Raatteen tiellä 44. Divisioo- nan viimeinen epäonnistunut ulosmurtautumisyritys (9.D).

10.1. IV AK katkaisee vihollisen 56. Armeijakunnan tieyhteydet Pitkärannan alueelle; Kitilän suurmotti syntyy Laatokalla (13.D). 13.1. Saattaja Aura II uppoaa Märketissä oman syvyyspommin räjähdettyä laivan kannella. 18.1. Pitkärannan motti syntyy (13.D). 21.1. Vihollinen yrittää läpimurtoa Kollaalla, Aittojoella ja Ilomantsissa; 9.D aloittaa siirtymisen Suomussalmelta Kuhmoon; JP1 siirretään IV AK:aan.

11.2. Lähteen lohkon etulinja murtuu Summassa ja vihollinen tunkeutuu iltaan mennessä tukilinjalle (3.D); vihollinen pääsee murtoon Punnusjärven alueella Muolaassa (2.D). 12.2.

5.D alistetaan II AK:lle.

13.2. 5.D ottaa rintamavastuun Summassa; JR14 tekee epäonnistuneen vastahyökkäyksen menetetyn pääpuolustuslinjan takaisinvaltaamiseksi Summassa (5.D); vihollinen murtautuu tukilinjan läpi Lähteen lohkolla. 14.2. Ankarat taistelut Taipaleessa; suomalaisjoukot irtautuvat Lähteen lohkon asemista Summassa (5.D); Kuhmossa 9.D keskeyttää hyökkäykset motteja vastaan. 15.2. Suomalaisjoukot aloittavat vetäytymisen väliasemaan Kannaksella; Laatokan Karjalassa käydään ankaraa taistelua Pukitsanmäen omistuksesta; 23.D aloittaa siirtymisen Kannakselle. 16.2. Dolinin hiihtoprikaatin rippeet tuhotaan Kuhmossa (9.D). 17.2. Vihollinen saa murtuman väliasemaan Postilammen maastossa Kämärän aseman lähellä. 18.2. Suomalaiset joutuvat vetäytymään mantereelta Viipurinlahden itärannikon saarille; Taipa- leessa vihollinen aloittaa voimakkaan hyökkäyksen saaden etulinjan haltuunsa; vihollisen panssarit murtautuvat Kannaksen väliaseman läpi kahdesta kohtaa. 19.2. Suomalaiset torjuvat vihollisen hyökkäyksen Suvannon yli; Käsky I AK:n perustamisesta. 20.2.

Vihollinen murtautuu 1,5 kilometriä puolustusaseman syvyyteen Terenttilässä, mutta osa etulinjaa saadaan vallatuksi takaisin vastahyökkäyksellä (7.D, 21.D); väliasemassa Mustalammen alueella vihollisen jalkaväki pystytään lyömään, mutta asemien läpi tunkeutuu parikymmentä panssarivaunua; Viipurinlahden puolustus, joka on ollut merivoimilla, siirretään Kannaksen Armeijalle.

21.2. Rykmenttimotin viimeiset pesäkkeet tuhotaan Laatokan pohjoispuolella (13.D); Kannak- sella murto väliasemassa Mustalammella lyödään vastahyökkäyksellä. 22.2. Vihollinen valtaa Koiviston saaret; 23.D rintamavastuuseen Kämärässä.

26.1. 21.D Itä-Kannakselle ylipäällikön reserviksi.

25.2.

27.1. Vihollisen tykistö jatkaa kiihtyvällä voimalla pääpuolustusaseman murentamista Kannak- sella; 23.D Jänisjärvelle ylipäällikön reserviksi.

• Lapin Ryhmä

• Pohjois-Suomen Ryhmä (9.D)

28.1. Läntistä Lemetin mottia vastaan tehdään tulokseton hyökkäys.

• Ryhmä Talvela

29.1. 9.D aloittaa vastahyökkäyksen Kuhmossa 54. Divisioonan tuhoamiseksi.

• IV AK (12.D, 13.D)

1.2.

• Kannaksen Armeija

Vihollinen aloittaa Kannaksella tykistövalmistelun jälkeen voimakkaat hyökkäykset

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

260

I AK ottaa rintamavastuun Kannakselle; kenttäarmeija

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

261

o 4.D

o III AK (7.D, 8.D, 21.D)

o I AK (1.D, 2.D)

o II AK (3.D, 5.D, 23.D)

26.2. 23.D tekee vastahyökkäyksen Näykkijärvellä. 27.2. Irtautuminen väliasemasta ja viivytystaistelut taka-asemaan alkavat Kannaksella; 2.D III AK:aan. 28.2.

SFK ottaa rintamavastuun Lapissa.

29.2. Vihollisen hyökkäys jatkuu Viipurinlahden yli Häränpäänniemeen ja Vilajoelle; Suur-Peron suunnassa vihollisen hyökkäysvaunut tunkeutuvat suomalaisten asemiin; itäinen Lemetin motti vallataan; Ruokolahden yläpuolella käydään suuri ilmataistelu. 1.3.

Ensimmäiset hyökkäykset Äyräpäätä vastaan; Rannikkoryhmä perustetaan (4.D, Viipurin Lohko).

2.3.

Kiivaat taistelut Käremäenlahdella Viipurin eteläpuolella ja Lyykylän suunnassa kaupun- gista itään; Tuppuransaari ja Teikarsaari menetetään ja vihollinen pääsee maihin myös Viipurinlahden länsirannalla; Kollaalla torjutaan kahden divisioonan hyökkäys koko puolustusaseman leveydeltä (12.D); Taistelut Löytövaarassa alkavat.

3.3.

Vihollinen valtaa Uuraan saaren; Vuoksella vihollinen hyökkää leveällä rintamalla Vuosal- men ja Kaskiselän lohkoja vastaan lähes kolmen divisioonan voimin.

4.3.

Äyräpään kirkon maasto menetetään; panssareiden tukemat vihollisjoukot nousevat uudelleen maihin Viipurinlahden Vilajoella ja Häränpäänniemessä; Ratsuväkiprikaati Kannakselle.

5.3.

Viipurinlahdella käydään kovia taisteluja Ravansaaressa, Turkinsaaressa ja Neulasaaressa; länsirannalla vihollinen etenee Vilaniemessä ja Häränpäänniemessä; KevOs8:n vastahyök- käys Äyräpään kirkonmäelle epäonnistuu.

6.3.

Laatokan pohjoispuolella vihollinen murtaa Kitilän suurmotin saartorenkaan Pitkärannan alueella (13.D); suomalaisten vastahyökkäys Vilaniemessä epäonnistuu ja vihollinen pää- see maihin myös Karjaniemessä ja Niskapohjassa; 21.D ottaa rintamavastuun Vuosalmella.

7.3.

Vihollinen tunkeutuu taka-aseman läpi Talin kannaksella, mutta sisäänmurrot saadaan rajoitetuiksi; ErP7:n epäonnistunut vastahyökkäys Nisalahdella; Haminan Ryhmä perustetaan.

8.3.

Vihollinen tunkeutuu tukilinjalle Talissa; Viipurinlahdella suomalaiset joutuvat vetäyty- mään Suonionsaaresta ja Ravansaaresta; mantereella vihollinen vahvistaa sillanpääase- miaan Niskapohjassa, Vilaniemessä ja Häränpääniemessä; Vuosalmella vihollinen pureu- tuu Vuoksen pohjoisrannalle (21.D); Päämaja käskee tyhjentämään suomalaisten hallussa olevat Mantsin saaret Laatokan itäpäässä; itäinen Luelahden motti Kuhmossa kukistuu; kaksi vihollisdivisioonaa rynnäköi Vasikkasaaresta Vuoksen yli Vuosalmelle.

9.3.

Kahden vihollisdivisioonan tekemä hyökkäys lyö hajalle suomalaisten taka-aseman puolustuksen Talissa; Taipaleessa tyhjennetään Terenttilän tukikohta vihollisen huomaamatta; Viipurinlahdella suomalaiset vetäytyvät Lihaniemestä, Hapenensaaresta ja Piispansaa- resta; länsirannalla vihollinen katkaisee Viipurin-Säkkijärven uuden maantien; Kollaan

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

262

suunnalla vihollinen jatkaa hyökkäystään ja tukikohdat vaihtavat päivän aikana useasti omistajaa.

10.3. Vihollinen murtautuu neljä kilometriä puolustusaseman syvyyteen Talissa; Viipurinlah- delle keskitetään mm. Ratsuväkiprikaati. 11.3. Vihollinen saa sisäänmurron Vuosalmella (21.D); vihollinen tunkeutuu Viipurin esikaupunkeihin; Talin-Portinhoikan alueella vihollinen murtautuu panssareiden tukemana Portin- hoikan tienhaara-alueelle. 12.3. Kovia taisteluja Viipurin koillis- ja eteläpuolella; vihollinen saa aikaan noin kilometrin syvyisen murron Kollaalla ja Kollaanjoki-linjasta päätetään luopua; Vuosalmella 21.D ryhtyy vastahyökkäykseen. 13.3.

Rauhansopimus astuu voimaan kaikilla rintamilla klo 1100; Ryhmä Talvelan eteläisellä sivustalla taistelut jatkuvat koko päivän.

1941 10.6. Rauhanajan joukkojen pääosa (rajakomppaniat, 13 prikaatia sekä Petsamon erillisosasto) sotavahvuiseksi; linnoitusjoukot sekä Pohjois-Suomessa perustettavat alueelliset ilmator- juntayksiköt ja ilmavalvontaelimet ylimääräisiin harjoituksiin. 12.6. Ratsuväkiprikaati sodanajan kokoonpanoon. 15.6. Merivoimat (ml. suurin osa merivoimille alistettavista maavoimien joukoista) sodanuhka- kokoonpanoon; käsky perustaa Pohjois-Suomen joukot alistettuna V AK:n (III AK:n) johdossa saksalaiselle armeijan esikunnalle. 16.6. Ilmavoimat sodanajan kokoonpanoon. 17.6. Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin; Merivoimat täyteen valmiuteen. 18.6. Ensimmäinen liikekannallepanopäivä. 22.6. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon; JR14 Ahvenanmaalle. 25.6. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat 19:ää paikkakuntaa Suomessa; hallitus toteaa Suomen olevan sodassa. 26.6. Kenttäarmeija:

• 6.D alistettu saksalaiselle XXXVI AK:lle (Salla)

• III AK (3.D) AOK Norwegenin johdossa (Kiestinki – Uhtua)

• 14.D Päämajan johdossa (Rukajärvi)

• Karjalan Armeija (Laatokan Karjala)

• 1.D, 1.JPr

• Ryhmä Oinonen (2.JPr, RvPr)

• VII AK (5.D, 11.D, 7.D, 19.D)

• II AK (2.D, 15.D, 18.D) (Joutseno – Pyhäjärvi)

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

263

• V AK (10.D) (Vainikkala – Joutseno)

20.8. I AK saavuttaa Rautalahden Laatokan rannalla

• IV AK (4.D, 8.D, 12.D) (Virolahti - Vainikkala)

20.8. – 8.9. Kiestingin mottitaistelut (Div J)

• 17.D Merivoimien johdossa (Hankoniemi)

21.8. JR36 (15.D) ja JR2 (10.D) valtaavat Käkisalmen; 11.D valtaa Suvilahden.

30.6.

V AK lakkautetaan ja 10.D IV AK:aan; KarA:aan uusi VI AK (5.D, 11.D, 1.JPr).

22.8. IV AK aloittaa hyökkäyksen Kannaksen länsiosassa

1.7.

III AK aloittaa hyökkäyksen Kiestingin – Uhtuan suuntaan, 3.D jakaantuneena kahteen osaan (Ryhmä J ja Ryhmä F).

23.8. 15.D etenee Taipaleenjoelle

4.7.

14.D aloittaa hyökkäyksen kohti Repolaa

10.7.

Karjalan armeijan hyökkäys alkaa Ristimäellä (VI AK)

12.7. Ryhmä Oinonen valtaa Tolvajärven 14.7. 1.JPr valtaa Loimolan 16.7. VI AK valtaa Koirinojan 17.–22.7. Näätäojan aseman taistelut (JR56/1.D) 21.7. 5.D valtaa Salmin 23.7. Karjalan Armeijan hyökkäys pysähtyy Tuulosjoelle 24.7. 14.D valtaa Omelian 10.D Ylipäällikön reserviksi; Os Lagus perustetaan (1.JPr [+PsP] ja JR44).

26.7. Bengtskärin taistelu 26.7. – 5.8. Okanmäen taistelu (19.D) 31.7. Ryhmä F:n (III AK) hyökkäys pysähtyy Kiskisjärven kannakselle 31.7.–4.8. Tyrjän taistelu (JR7) 1.8.

Hyökkäys Kannaksella alkaa (II AK)

2.8.

2.D katkaisee Elisenvaaran – Lahdenpohjan rautatien Akkaharjussa

3.8.

10.D II AK:lle

7.8.

JR7 valtaa Lahdenpohjan; Ryhmä J saavuttaa Kiestingin.

8.8.

10.D valtaa Hiitolan ja Kaukolan

29.8. Viipurin valtaus (IV AK); 6.D saavuttaa Alakurtin 1.9.

Porlammen motin valtaus

1.9.

Kenttäarmeija

• 6.D XXXVI AK:n johdossa Salla

• III AK (3.D, Div J) AOK Norwegenin johdossa Kiestinki - Uhtua

• 14.D Päämajan johdossa Rukajärvi

• 163.D Päämajan reservi

• 4.D Ylipäällikön reservi Kannaksella

• Karjalan Armeija

• 7.D

• Ryhmä O (2.JPR, RvPr)

• VII AK (1.D, 11.D)

• VI AK (17.D, 5.D, 1.JPr)

• IV AK (12.D, 8.D) Länsi-Kannaksella

• II AK (18.D, 2.D) Keski-Kannaksella

• I AK (10.D, 15.D, 19.D) Itä-Kannaksella

2.9.

18.D saavuttaa Mainilan; JR53 vetäytyy Kapustnajan motista.

3. – 7.9. Vanha raja saavutetaan Kannaksella, hyökkäys pysäytetään

12.8. 14.D valtaa Ontrosenvaaran 13.–17.8. I AKE perustetaan Sortavalan valtausta varten (2., 7. ja 19.D); 17.D Hangosta Aunukseen; VII AKE Sortavalasta Aunukseen (1. ja 11.D); VI AK (1.JPr, 5.D, 17.D). 14.8. III AK:n organisaatiomuutos: Ryhma J → Div J; Ryhma F → 3.D 15.8. 7.D valtaa Sortavalan 17.8. 18.D ylittää Vuoksen 19.–21.8. Suvilahden valtaus (11.D)

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

25.-31.8. Sotjärven –Säämäjärven taistelut (11.D) 30.8. 7.D Sortavalasta Tulemajärvelle KarA:n johtoon

13.–24.7. Omelian mottitaistelut (14.D)

25.7.

24.8. 8.D aloittaa Viipurinlahden ylimenon; 19.D Sortavalasta Räisälään

4.9.

Tuuloksen ylimeno (VI AK)

5.9.

1.JPr saavuttaa Aunuksen kaupungin

6.9.

7.D rintamavastuuseen (VI AK)

7.9.

Syväri saavutetaan Lotinapellossa (Os Lagus)

8.9.

Osasto Marttinen saavuttaa Syvärin aseman; 11.D valtaa Prääsän

9.9.

8.D Kannakselta Aunukseen

13.9. Psl Ilmarinen uppoaa miinaanajossa Utön edustalla 264

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

265

16.-21.9. Ryhmä Oinonen torjuu vihollisen voimakkaan vastahyökkäyksen Onkamuksen alueella 16.-21.9. Villavaaran valtaus (4.D).

10.1. 12. ja 19. Divisioona lakkautetaan; 6.D pois rintamasta uudelleenorganisoitavaksi (JR33 → 12.Pr Rukajärvelle).

17.9. 14.D:n hyökkäys pysähtyy Ontajoelle

14.1.

19.9. 6.D:n hyökkäys pysähtyy Vermanjoelle, JR12 siirretään Kiestingin – Louhen suunnalle

16.-22.1. 3.Pr Kannakselta Maaselkään

27.9. II AKE ja 4.D siirto Kannakselta Aunukseen

24.1.

1.10. Petroskoin valtaus (11.D) 15.10. II AK (4.D, 8.D, Ryhmä O ja Prikaati K) aloittaa Maaselän valtausoperaation 18.10. 3.Pr perustetaan JR33 rungolle 20.10.-5.11. Käppäselän valtaus (8.D) 3.11. Kontupohjan valtaus (R Oinonen) 10.11. Ryhmä O miehittää Äänisniemen 10.11. Kenttäarmeija

• 6.D XXXVI AK:n johdossa Salla

• III AK (3.D, Div J) AOK Norwegenin johdossa Kiestinki - Uhtua

• 14.D Päämajan johdossa Rukajärvi

• Karjalan Armeija

• 11.D

• VII AK (1.D, Ryhmä Oinonen [RvPr, 2.JPr]

• VI AK (163.D, 5.D, 7.D, 17.D)

• II AK (4.D, 8.D, 1.JPr)

• IV AK (12.D, 2.D, 18.D)

• I AK (10.D, 15.D, 19.D)

AOK Lappland ottaa rintamavastuun Lapissa AOK Norwegeniltä 6.D alistus AOKL:lle lakkaa, DE Kajaaniin ylipäällikön reserviksi (rykmentit Kajaaniin helmikuun aikana, jossa niistä perustetaan 12.Pr)

6.-7.2. 3.Pr valtaa Krivillä rintamassa olleen painauman 9.-11.2. Vihollisen vastahyökkäys Krivillä 3.Pr:n asemiin 1.3.

2.JPr lakkautetaan

1.3.

Kenttäarmeijan organisaatiomuutokset

• II AKE → Maaselän Ryhmä (1.D, 4.D, 8.D, 3.Pr)

• KarA → Aunuksen Ryhmä

• 163.SaksD

• V AK (7.D, 11.D)

• VI AK (5.D, 17.D)

• VII AK (RO, 5.RPr, PsPr)

• IV AKE → Kannaksen Ryhmä (2.D, 10.D, 15.D, 18.D, 8.RPr)

• I AKE Syvärille → V AKE

• Päämajan johdossa 14.D, 12.Pr, Laatokan Puolustus

• AOK Lapplandin johdossa III AK (3.D, Div J)

5.3.

4.D vapauttaa 8.D:n Maaselässä; 8.D Syvärille.

27.3. Suursaaren valtaus

28.11 Ya Porkkalan miinaanajo Koiviston salmessa 3.12. Hangon miehitys 5.12. Karhumäen valtaus (II AK ja VII AK) 6.12. 1.JPr valtaa Poventsan 8.12. Stalinin kanavan sulkujen räjäytys ja Poventsan tulva 12.12. Suursaaren 1. valtaus (2.RPr)

11.-25.4. Vihollisen hyökkäykset Shemenskin – Pertjärven alueella Syvärillä (11.D, 17.D) 24.4. Vihollinen hyökkää Kiestingissä; 4.D:n komentaja seurueineen menee omaan miinoittei- seen Maaselässä. 1.5.

Nurmoilan pommitus

5.5.

163.D siirtyy Lappiin ja 8.D ottaa rintamavastuun Syvärin alajuoksulla

15.5. Div J aloittaa vastahyökkäyksen Kiestingissä 1.6.

14.12.-10.1. Goran taistelu Syvärillä (7.D)

Saksan Lapin armeijan nimimuutokset: AOKL → 20.VuorA; XXXVI AK → XXXVI VuorAK; VuorAK → VuorAK Norwegen

18.6. Ryhmä Oinonen lakkautetaan 1942

28.6. Panssaridivisioona perustetaan

1.-10.1. Vihollinen hyökkää Krivissä (4.D, 8.D).

2.7.

Div J luovuttaa rintamavastuun saksalaisille ja siirtyy reserviksi Kiestinkiin

2.1.

4.7.

III AK luovuttaa rintamavastuun Kiestingissä, alistus AOKL:lle lakkaa ja se siirtyy ylipäälli- kön alaisuuteen johtaen edelleen 3.D:aa Uhtuan suunnassa

Vihollisen hiihto-osasto valtaa Suursaaren

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

266

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

267

8.7.

Somerin taistelu

15.7. Partisaaniprikaati etenee noin 100 km suomalaisten selustaan Seesjärven pohjoispuolitse palaten omalle puolelle 18.8. Jolmajärven kautta 20.7. Sevastopolin tukikohdan taistelu (JR7) 1.8.

Div J lakkautetaan

15.-18.9. Paikallisia vihollisen hyökkäyksiä Krivillä 1.11.

VuorAK Norwegen → XIX VuorAK

18.11. Moottoritorpedoveneiden hyökkäys Lavansaaren

25.1. RvPr siirretään ylipäällikön reserviksi Kannakselle 25.3. 6.D perustetaan uudelleen 12.Pr rungolle 1.4.

• Päämajan johdossa 3.D (Uhtua), 14.D (Rukajärvi)

• KannR → IV AK (2.D, 18.D, RTR2) ja III AK (19.Pr, 15.D)

• MaaR → II AK (1.D, 6.D, 3.Pr, 21.Pr)

• AunR ennallaan (20.Pr, ÄänRPr, VI AK (5.D, 17.D, 15.Pr), V AK (7.D, 11.D))

1.3.

Kenttäarmeija

• Ylipäällikön reservi III AKE, PsD (JPr, PsPr), RvPr

• Päämajan johdossa 3.D (Uhtua), 14.D (Rukajärvi)

• Maaselän Ryhmä (1.D, 4.D, 3.Pr, 6.D [Ylipäällikön reservi])

• Aunuksen Ryhmä

PsD Äänislinnasta Viipuriin ylipäällikön reserviksi

22.3. Uhtuan suunta saksalaiselle XVII VuorAK:lle; 3.D irrotetaan Kannakselle 27.3. 3.Pr Sallaan saksalaisten reserviksi 1.5.

1943

8.D

10.D etulinjaan Valkeasaaressa

9./10.6. Suurhyökkäys Kannaksella; pääasema murtuu 10.D lohkolla. 10.6. 4.D siirto Maaselästä Kannakselle alkaa 11.6. JPr vastaisku Polviselkään 11.-13.6. 3.Pr siirto Kannakselle 12.6. Vihollinen saavuttaa VT-aseman; 20.Pr:n siirto Kannakselle alkaa. 13.-17.6. Siiranmäen taistelu (JR7) 14.6. Kuuterselän taistelu (vahv JPr); VT-asema murtuu; III AK joukot vetäytyvät VT-asemaan itä-Kannaksella; KaJoKE perustetaan.

• 5.RPr

15.6. 3.D luopuu Kuuterselästä ja RvPr Vammelsuusta; RTR2 vetaytyy Inosta.

• VI AK (5.D, 8.D, 17.D)

• V AK (7.D, 11.D)

16.6. 4.D saapuu Kannakselle Kaukjärven – Perkjärven tasalle; 17.D siirto Aunuksesta Kannak- selle alkaa.

• Kannaksen Ryhmä (2.D, 10.D, 15.D, 18.D)

1.5.

VII AKE lakkautetaan

2.5.

Suuri ilmataistelu Haapasaaren – Somerin eteläpuolella

24.5. 15.Pr perustetaan; VII AKE lakkautetaan. 23.8. Miinalaiva Riilahti torpedoidaan Suursaaren länsipuolella 13.10. 15.Pr vapauttaa PsD:n Syvärin alajuoksulla

17.6. JR5 (4.D) menettää Perkjärven aseman 18.6. 20.Pr:n kärki Viipuriin Aunuksesta; 15.D vetäytyy Vuoksen pohjoispuolelle; RTR2 vetäytyy Koiviston saarille. 19.6. Vihollinen saavuttaa Kämärän aseman ja Sommeen tasan; Summasta luovutaan; 11.D Syväriltä Kannakselle. 20.6. Viipurin menetys; Vihollinen saavuttaa Äyräpään; II AK vetäytyy Karhumäen – Listepoh- jan asemaan; 17.D saapuu Kannakselle. 21.6. Suurhyökkäys Lotinapellossa, Syvärillä; maihinnousu Koiviston saarille. 22.6. V AK Aunuksesta Kannakselle; RTR2:n evakuointi Koiviston saarilta; vihollinen yrittää ylittää Kivisalmen Viipurin länsipuolella (ErP20).

1944 1.1.

19., 20. ja 21.Pr perustetaan

9.2.

21.Pr Kriville, 3.Pr ylipäällikön reserviksi

19.2.

III AKE pois Uhtuan suunnalta Kannakselle

1.3.

Kenttäarmeijan organisaatiomuutokset (16.2.)

• Ylipäällikön reservi Kannaksella 10.D, RvPr, PsD, Maaselässä 4.D, Aunuksessa

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

268

23.6. 11.D saapuu Viipurin luoteispuolelle Syväriltä; Tuuloksen maihinnousu. 24.6. Vetäytyminen Maaselän kannakselta alkaa 25.6. – 9.7. Tali – Ihantalan taistelu 25.6. Vihollinen murtautuu läpi Talissa; 6.D:n kärki saapuu Viipurin pohjoispuolelle; PSS-asemasta vetäytyminen alkaa (5.D, 15.Pr). SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

269

27.6. 11.D siirtyy rintamavastuuseen Yliveden kylän alueella; PsD:n vastahyökkäys Leitimojär- ven pohjoispuolella. 28.6. Suomalaiset jättävät Äänislinnan; Os Laguksen (PsD, JR30 ja I/JR50) vastahyokkays Talissa. 29.6.

II AK alistus Aunuksen ryhmälle päättyy

1.7.

Vihollisen 1. hyökkäys Viipurinlahden yli

1945 19.1.

Ryhmä Puroma saavuttaa Kilpisjärven tasan, johon eteneminen pysäytetään

7.4.

Saksalaiset aloittavat vetäytymisen Kilpisjärveltä

27.4.

Lapin sota päättyy (Käsivarren tyhjennys)

4.-5.7. Teikarin taistelu 4.-19.7. Äyräpään – Vuosalmen taistelu 4.7.

Vihollisen hyökkäys Äyräpäässä alkaa

5.7.

Vihollinen murtaa 5.D:n asemat Koverossa, Salmilla

6.7.

Vihollisen viimeinen murtoyritys Ihantalassa

8.7.

Vihollisen viimeinen maihinnousuyritys Viipurinlahdella; Äyräpään sillanpääasemasta luovutaan (2.D).

10.7. PsD:n vastahyökkäys Vuosalmella 10.-30.7. Taistelut U-asemassa (5.D) 12.7. II AK luopuu Porajärvestä 15.-17.7. Nietjärven taistelu (5.D, 15.Pr) 18.7. Aunuksen Ryhmän lakkautus 24.7. Ryhma Raappana perustetaan Ilomantsin suuntaan (21.Pr, RajaJP3, RvPr) 25.7. RvPr siirretään Ilomantsiin 26.7. 21.Pr:n viivytys päättyy Ilomantsin Möhköön 31.7.-9.8. Ryhmä Raappanan hyökkäys Ilomantsissa 5.8.

Iskuosastohyökkäys Ihantalassa (kenrmaj Vihma kaatuu)

4./5.9. Aselepo 15.9.

Lapin sota alkaa (Suursaaren valtausyritys)

19.9.

Moskovan välirauhasopimus

1.10.

Tornion maihinnousu

6.10. Saksalaisten vastahyokkays Torniossa 7.10. Kemin valtaus 16.10. Rovaniemen valtaus 20.10. Sodankylän valtaus 30.10. Muonion valtaus 20.11. Ryhmä Lagus saavuttaa Utsjoen 3.12.

Armeija rauhan ajan vahvuuteen

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

270

SOTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT

271

JALKAVÄKIRYKMENTTI

Talvisotaan lähdettäessä jalkaväkirykmentin organisaatio ja yksiköiden numerointi oli seuraava 548: Komentaja • Esikunta o yleisesikuntaupseeri, tiedustelu-upseeri, adjutantti, lähettiupseeri, valistus upseeri, kaasunsuojelu-upseeri, huoltopäällikkö, talousupseeri, aseupseeri, päällikkölääkäri, lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri o komentotoimisto, huoltotoimisto • Esikuntakomppania o komentojoukkue, pioneerijoukkue, viestijoukkue, toimitusjoukkue • I Pataljoona o Esikunta • adjutantti, lähettiupseeri, kaasunsuojelu-upseeri, talousupseeri, lääkäri, pastori • komentoryhmä, kaasunsuojeluryhmä o Esikuntakomppania • komentojoukkue, viestijoukkue, toimitusjoukkue o 1.Komppania • komentoryhmä • 4 x kiväärijoukkue • 2 x kivääriryhmä (1+9) • 2 x pikakivääriryhmä (1+6) • toimitusjoukkue o 2.Komppania o 3.Komppania o 1.Konekiväärikomppania • komentoryhmä • 3 x konekiväärijoukkue • 4 x konekivääriryhmä • toimitusjoukkue • II Pataljoona o Esikunta o Esikuntakomppania o 4.Komppania o 5.Komppania o 6.Komppania o 2.Konekiväärikomppania

JALKAVÄKIRYKMENTTI

272

• III Pataljoona o Esikunta o Esikuntakomppania o 7.Komppania o 8.Komppania o 9.Komppania o 3.Konekiväärikomppania • Kranaatinheitinkomppania o komentoryhmä o 3 x kranaatinheitinjoukkue á 2 x 81 mm krh o toimitusjoukkue • Rykmentin kolonnat o 1 x ampumatarvikekolonna o 2 x elintarvikekolonna Talvisodan kokemusten perusteella kesäkuuhun 1941 mennessä rykmentin organisaatioon tuli lisää tykkikomppania. Rykmentissä ja pataljoonassa esikunta ja esikuntakomppania yhdistettiin esikunnaksi ja uusiin esikuntiin lisättiin jääkärijoukkue. Kranaatinheitinkomppania muutettiin kaksijoukkueiseksi, joista toisessa oli 3 x 120 mm ja toisessa 3 x 81 mm heitintä. Rykmentin kolonnat yhdistettiin yhdeksi neljä kuljetusryhmää käsittäväksi kolonnaksi. Pataljoonan esikuntaan lisättiin kranaatinheitinjoukkue, jossa oli 3 x 81 mm heitintä. Koska pataljoonien heitinjoukkueet usein yhdistettiin yhdeksi tulikannaksi, ne yleensä numeroitiin I – III KrhJ. Kuhunkin kiväärikomppaniaan lisättiin panssarilähitorjuntaryhmä, samalla kun kiväärijoukkueiden ryhmät muutettiin samanlaisiksi. Konekiväärikomppaniaan lisättiin panssarintorjuntajoukkue. Jatkosodan alussa jalkaväkirykmentin yksiköiden numerointi noudatti talvisodan aikaista numerointia, mutta jotkut sotapäiväkirjat kuitenkin käyttävät myös epävirallisia numeroita konekiväärikomppanioille (10.-12.K) ja osa päiväkirjoista (etenkin puhtaaksikirjoitetut) käyttää jo hyökkäysvaiheessa asemasodan aikana käyttöön otettua juoksevaa numerointia. Jalkaväkirykmentin kokoonpano kesällä 1941: Komentaja • Esikunta o yleisesikuntaupseeri, tiedustelu-upseeri, adjutantti, lähettiupseeri, valistusupseeri, kaasunsuojelu-upseeri, huoltopäällikkö, talousupseeri, aseupseeri, päällik- kölääkäri, lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri o komentotoimisto, huoltotoimisto o komentojoukkue, pioneerijoukkue, viestijoukkue, toimitusjoukkue, jääkärijoukkue • I Pataljoona o Esikunta • adjutantti, lähettiupseeri, kaasunsuojelu-upseeri, talousupseeri, lääkäri, pastori • komentojoukkue, viestijoukkue, toimitusjoukkue, kaasunsuoje luryhmä, jääkärijoukkue, (I) kranaatinheitinjoukkue o 1.Komppania • komentoryhmä

JALKAVÄKIRYKMENTTI

273

• panssarilähitorjuntaryhmä 2 x 14 mm pst-kivääriä • 4 x kiväärijoukkue • 4 x kivääriryhmä (1+8) • toimitusjoukkue o 2.Komppania o 3.Komppania o 1.Konekiväärikomppania (10.K) • kntor • 3 x konekiväärijoukkue • 4 x konekivääriryhmä • panssarintorjuntajoukkue 4 x 20 mm pst-kivääriä • toimitusjoukkue • II Pataljoona o Esikunta o 4.Komppania o 5.Komppania o 6.Komppania o 2.Konekiväärikomppania (11.K) •III Pataljoona o Esikunta o 7.Komppania o 8.Komppania o 9.Komppania o 3.Konekiväärikomppania (12.K) • Kranaatinheitinkomppania (13.K) o komentoryhmä o kevytjoukkue 3 x 81 mm krh o raskasjoukkue 3 x 120 mm krh o toimitusjoukkue • Tykkikomppania (14.K) o komentoryhmä o 3 x tykkijoukkue á 2 x 37 mm pst-tykki o lähitorjuntajoukkue o toimitusjoukkue • Rykmentin kolonna Asemasodan aikana siirryttiin komppanioiden numeroinnissa juoksevaan numerointiin (virallisesti 1.5.1943, mutta valtaosa sotapäiväkirjoista noudattelee tätä numerointia jo hyökkäysvaiheen lopussa). Organisaatiossa tapahtui jatkosodan aikana vain vähäisiä muutoksia. Suurien tappioiden vuoksi jo elokuussa -41 käskettiin kiväärikomppanioiden neljännet joukkueet lakkautettaviksi. Rykmentin esikuntaan lisättiin rykmenttiupseeri ja viestiupseeri ja pataljoonan komentojoukkue supistettiin komentoryhmäksi. Rykmentin kranaatinheitinkomppanian molemmat joukkueet muutettiin 120 mm:ksi ja kesään -44 mennessä 37 mm panssarintorjuntatykkien ja kasapanosten tilalle olivat tulleet 45 mm ja 50 mm tykit sekä lisäksi panssarinkauhut ja panssarinyrkit.

JALKAVÄKIRYKMENTTI

274

Jalkaväkirykmentin kokoonpano 1942 – 1944: Komentaja • Esikunta o rykmenttiupseeri, yleisesikuntaupseeri, tiedustelu-upseeri, adjutantti, viestiupseeri, lähettiupseeri, valistusupseeri, kaasunsuojelu-upseeri, huoltopäällikkö, talousupseeri, aseupseeri, päällikkölääkäri, lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri o komentotoimisto, huoltotoimisto o komentojoukkue, pioneerijoukkue, viestijoukkue, toimitusjoukkue, jääkärijoukkue • I Pataljoona o Esikunta • adjutantti, lähettiupseeri, kaasunsuojelu-upseeri, talousupseeri, lääkäri, pastori • komentoryhmä, viestijoukkue, toimitusjoukkue, kaasunsuojeluryhmä, jääkärijoukkue, kranaatinheitinjoukkue o 1.Komppania • komentoryhmä • panssarilähitorjuntaryhmä 2 x 20 mm pst-kivääriä • 3 x kiväärijoukkue • 4 x kivääriryhmä (1+8) • toimitusjoukkue o 2.Komppania o 3.Komppania o 4.Komppania (Konekiväärikomppania) • kntor • 3 x konekiväärijoukkue • 4 x konekivääriryhmä • panssarintorjuntajoukkue 4 x 20 mm pstkivääriä • toimitusjoukkue • II Pataljoona o Esikunta o 5.Komppania o 6.Komppania o 7.Komppania o 8.Komppania (Konekiväärikomppania) • III Pataljoona o Esikunta o 9.Komppania o 10.Komppania o 11.Komppania o 12.Komppania (Konekiväärikomppania) • 13.Komppania (Kranaatinheitinkomppania) o komentoryhmä o 2 x raskasjoukkue á 3 x 120 mm krh o toimitusjoukkue

JALKAVÄKIRYKMENTTI

275

• 14.Komppania (Tykkikomppania) o komentoryhmä o 3 x tykkijoukkue á 2 x 45/50 pst-tykki o lähitorjuntajoukkue o toimitusjoukkue • Rykmentin kolonna Vanhempien ikäluokkien kotiuttamisen johdosta jouduttiin kenttäarmeijassa tekemään uudelleenjärjestelyjä vuonna 1943. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että jokainen liikekannallepanossa perustettu 16 divisioonasta olisi muutettu prikaatiksi, mutta tästä jouduttiin tinkimään, ja lopulta vuosina 1942-43 perustettiin vain kuusi uutta prikaatia. Prikaatien pataljoonat olivat kuten rykmenttien ja niiden numerointi noudatti samaa logiikkaa. Prikaatin kokoonpano 1942 – 1944: Komentaja • Esikunta ja Esikuntakomppania o esikuntapäällikkö, tykistökomentaja, viestikomentaja, pioneerikomentaja o komento- ja henkilöasiain toimisto, operatiivinen ja tiedustelutoimisto, huolto-osasto, taloustoimisto, kuljetusvälinetoimisto, lääkintätoimisto, eläinlää- kintätoimisto, taisteluvälinetoimisto o komento- ja lähettijoukkue, jääkärijoukkue, huoltoryhmä • Huoltokomppania • Kranaatinheitinkomppania • Pioneerikomppania • Viestikomppania • Tykkikomppania • I Pataljoona o Esikunta o 1.Komppania o 2.Komppania o 3.Komppania o 4.Komppania (Konekiväärikomppania) • II Pataljoona o Esikunta, 5. - 8.Komppania • III P o Esikunta, 9. - 12.Komppania • IV P o Esikunta, 13. - 16.Komppania • Kevyt Patteristo o Esikuntapatteri o 1. – 3.Patteri • Raskas Patteristo o Esikuntapatteri o 1. – 3.Patteri

JALKAVÄKIRYKMENTTI

276

HAKEMISTO Aalto Aalto Aaltonen Ahde Ahola Ainela Airimo Airio Alanen Alaranta Alfthan Alppi Alppisara Andersson Anderzén Anderzén Antsalo Anttinen Anttonen Arell Arve Aulanko Auranen Auvinen

Einar 9.12.1939 Mauri 17.11.1943 Uolevi 2.7.1941 Jaakko 31.7.1941 Antti 7.7.1944 Kauko 8.4.1942 Aarne 21.7.1944 Pentti 12.9.1941 Erkki 24.12.1939 Pekka 30.11.1939 Georg 3.8.1943 Jorma 31.7.1941 Robert 29.11.1942 Sten 17.7.1944 Kaj 25.6.1944 Kurt 16.8.1941 Veli 16.3.1943 Uolevi 23.12.1939 Aulis 11.8.1941 Carl 20.9.1941 ks. Arell Mikko 5.7.1944 Kullervo 25.10.1944 Eero 8.8.1941

Backman von Behr Berg Boman Breitholtz Brusila Bäckman

Milan Ingmar Paavo Einar Bror Oiva Kurt

Calonius Carlberg Charpentier

Harald 11.3.1940 Alfons 11.1.1940 Håkan 20.8.1943

Eerola Ehrnrooth Elomaa Elomaa

Niilo Erkki Aarre Toivo

HAKEMISTO

13.9.1940 13.7.1941 1.11.1941 3.9.1941 21.11.1941 15.9.1944 25.1.1945

30.9.1941 27.3.1943 6.10.1941 5.7.1944

Enckell Ericsson Erkkala Eskelinen von Essen Evinen

Uno August Eino Torsti Carl Veikko

31.12.1941 9.12.1939 30.7.1941 8.12.1939 3.2.1942 24.6.1944

Fleckenstein Reinhold 1.12.1941 Flinck Carl-Gustaf 5.9.1941 Groundstroem Ragnar 19.6.1944 Gummerus Allan 18.7.1941 Haaksalo Haapalainen Haapokari von Haartman Haavisto Hakala Hakala Hakanen Hakanen Hallakorpi Halme Halme Halonen Hankomäki Hannuksela Hannula Harmola Hartikainen Hassinen Havu Heikkilä Heikkinen Heinivaho Heiskanen Helminen Helske Hersti 277

Uno 11.4.1944 Heikki 17.7.1941 Kaarlo 12.12.1939 Nils-Erik 7.6.1944 Heimo 25.8.1941 Matti 20.3.1940 Niilo 27.6.1944 Erkki 28.6.1944 Jaakko 10.7.1944 Pentti 21.7.1941 Erkki 29.2.1940 Unto 8.10.1941 Vilho 18.4.1942 Kauko 12.8.1943 Tauno 12.7.1944 Joose 12.6.1944 Olli 14.8.1941 Jorma 13.4.1943 Pentti 12.7.1944 Teppo 10.8.1941 Pauli 9.10.1944 Tenho 13.5.1941 Samuli 22.2.1940 Kalevi 10.10.1944 Aarre 6.1.1943 Osmo 13.7.1941 Unto 8.7.1942

Hokkanen Holma Holmström Honkanen Horelli Huhanantti Huhanantti Hukkanen Huoponen Hurme Hurttila Huttunen Hynynen Hyppönen Hytti Hyvönen Hyvönen Hyyrynen Häkkinen Hämäläinen Hämäläinen Hännikäinen Hänninen Häyrinen

Yrjö 1.7.1941 Antti 31.8.1941 Björn 8.3.1940 Heimo 10.2.1942 ks. Myllymäki Esko 23.12.1939 Tatu 29.2.1940 Toimi 6.9.1941 Arsi 1.7.1943 Martti 4.9.1941 Olavi 5.8.1943 Kaj 11.9.1941 Paavo 11.7.1941 Esko 0.10.1941 Erkki 10.7.1941 Kaarlo 4.7.1944 Pentti 3.4.1944 Urho 2.1.1945 Toivo 15.5.1944 Jorma 7.3.1940 Osmo 23.2.1940 Olavi 16.10.1944 Seppo 16.8.1944 Salomon 5.3.1940

Iivarinen Ilmonen Ingerö Iskala

Martti Kalevi Kauko Juho

Jahnukainen Jalava Jauhiainen Johansson Johansson Johansson Jousterä Junttila Juntunen Jutila Juvonen Jänkkä Jäntti Järventaus

Heikki 5.10.1940 Eino 29.6.1944 Jussi 4.7.1944 Erkki 29.8.1941 John 4.7.1944 Paul-Åke 13.1.1940 Veikko 11.8.1941 Soini 22.2.1940 Pentti 2.7.1941 Eino 12.2.1941 Ilmari 3.3.1945 Veikko 5.8.1941 Pekka 27.12.1939 Paavo 13.9.1941

Kaasinen Kaasinen

Aatos 19.6.1944 Erkki 26.6.1944

HAKEMISTO

23.7.1941 8.2.1941 23.6.1944 28.8.1941

Kahila Kalaja Kalervo Kalla Kallio Kallio Kalo Kanerva Kanerva Kanto Kapanen Karhula Karhumaa Kariniemi Karjalainen Karmila Karri Karsten Karte Katilainen Kaura Kautola Keisalo Kekäläinen Keränen Ketonen Kettunen Kiiveri Kinnunen Kirjavainen Kivari Kivi Kivi Kivi Kivilinna Kiviperä von Knorring Kock Koivisto Koivisto Kojo Kokko Kolehmainen Komonen Komsi Kontio Kontiopää 278

Kalervo 7.3.1940 Heikki 16.9.1941 Johannes 22.2.1940 Vilhelm 17.7.1944 Tapani 28.5.1942 Veikko 10.7.1941 Lauri 13.9.1941 August 28.2.1943 Keijo 18.2.1940 Timo 11.7.1941 Eino 14.2.1940 Lalli 5.3.1940 Matti 25.7.1941 Väinö 19.2.1940 Leonid 20.7.1941 Anton 1.8.1941 Jorma 16.8.1941 Aarne 4.7.1944 Kauko 18.12.1940 Erkki 28.5.1942 Martti 24.1.1942 Eero 1.8.1944 Konstantin 2.10.1940 Viljo 16.7.1941 Matti 23.7.1943 Olavi 18.6.1943 Lauri 15.8.1941 Veikko 11.10.1944 Viljo 24.7.1941 Mauri 13.7.1941 Juhani 16.1.1943 Eero 2.6.1942 Niilo 13.8.1941 Osmo 14.2.1940 Osmo 23.8.1943 Aaro 11.7.1944 Robert 17.7.1944 Erik 20.2.1940 Jorma 25.8.1941 Pentti 14.6.1944 Oiva 19.7.1941 Pekka 19.2.1944 Pekka 29.6.1941 Erkki 5.12.1941 Kaarlo 7.5.1942 Pauli 1.9.1941 Gunnar 11.1.1940

Kontula Koponen Korhonen Korhonen Korhonen Korpela Korpiroussi Korri Koskinen Kosonen Kosonen Kovanen Kuhmonen Kuikka Kukkonen Kukkula Kunnas Kuokkanen Kurkineva Kuusava Kuusela Kuusiola Kuutti Kytömaa Kärkkäinen Kärri

Eero 1.1.1940 Matti 4.7.1944 Lauri 11.2.1940 Reino 6.2.1940 Tauno 3.7.1941 Lauri 11.7.1944 Arthur 3.8.1941 Santeri 27.8.1941 Osmo 5.9.1941 Herkko 13.7.1944 Pentti 31.7.1941 Toivo 1.2.1942 Erkko 9.7.1944 Viktor 29.4.1944 Onni 24.7.1941 Paavo 10.3.1940 Matti 19.12.1939 Heikki 22.6.1944 Yrjö 5.7.1942 Risto 29.6.1942 Eino 22.8.1941 Yrjö 29.9.1941 Heikki 15.2.1940 Mikko 27.11.1941 Väinö 13.9.1941 Kyösti 27.5.1942

Laakso Laakso Laakso Laanterä Lahdenperä Lahtinen Laine Laitinen Lampo Lang Lange Lankinen Larjo Larjo Larko Laulajainen Lauri Lausas Lehmus Lehonkoski

Kauko Olli Veli Veikko Martti Hugo Juuso Armas Väinö Erik Erich Väinö Lauri Tauno Viljo Ilmari Kaarlo Heino Veikko Otso

HAKEMISTO

7.12.1939 28.11.1941 4.11.1941 23.9.1941 3.8.1941 4.7.1944 3.12.1939 3.7.1944 29.9.1941 13.2.1940 20.7.1944 8.11.1941 29.7.1944 2.8.1941 29.8.1941 9.6.1940 15.6.1943 27.2.1944 14.1.1944 7.11.1943

Lehtinen Lehtinen Lehtonen Lehtovirta Lehtonen Lehtonen Lehtonen Leminen Leppäkoski Leppänen Levänen Liakka Lillia Lindh Linko Linnakallio Linnala Linnoila Lintinen Lintunen Lipola Lipponen Loikkanen Loimu Lumme Lumme Luntinen Luomi

Armas Risto Esko Juha Lauri Leo Vilho Arvo Erkki Eero Matias Onni Georg Björn Aarni Viljo Pentti Terho Simo Niilo Harry Harald Väinö Unto Jouko Oiva Yrjö Tauno

Malinen Malmivainio Malmlund Mankonen Mannerhovi Manninen Marjanen Markkola Marttinen Mattila Maunula Mehtonen Mehtonen Mekri Meriö Merjokari Miekkavaara Miettinen

Amos 20.6.1944 Erkki 25.7.1941 Erik 31.10.1941 Reino 7.2.1940 Uolevi 1.2.1940 Viljo 8.1.1940 Martti 5.7.1944 Jaakko 14.2.1940 Sulo 16.7.1941 Taisto 12.6.1944 Auvo 17.5.1944 Jouko 28.2.1940 Mauno 25.6.1944 Rafael 7.7.1944 Yrjö 6.3.1940 Martti 2.2.1945 Kauko 5.7.1944 Arno 19.6.1944

279

25.7.1941 1.8.1941 24.12.1941 19.9.1941 22.2.1940 12.7.1944 27.12.1939 9.1.1943 25.6.1944 27.6.1944 2.12.1941 29.12.1939 13.2.1940 4.1.1942 11.2.1940 8.11.1941 10.3.1940 22.1.1940 30.7.1944 23.12.1939 22.12.1939 4.4.1943 16.8.1941 16.12.1941 19.8.1941 5.1.1941 22.9.1941 16.2.1940

Miettinen Miettinen Miikkulainen Mikkola Mikkonen Moilanen Mononen Murto Murtonen Mustonen Muttonen Muukkonen Myllymäki Myllys Myntti Mäenpää Mäkelä Mäkeläinen Mäkinen

Heikki 26.12.1941 Veikko 9.6.1944 Reino 6.10.1944 Mauno 10.6.1944 Soini 13.2.1944 Reino 7.8.1941 Yrjö 4.7.1941 Matti 11.1.1944 Soini 14.7.1941 Leo 15.1.1940 Juho 21.7.1941 Antero 12.6.1942 Jouko 25.6.1944 Pentti 6.7.1941 Viljo 5.7.1944 Heikki 5.12.1941 Erkki 22.8.1945 Tuovi 4.4.1944 Aimo 3.7.1941

Naakka Nevalainen Nevanlinna Nickels Niemi Nieminen Nikkilä Nissinen Nissinen Nissinen Nissinen Noramaa Norrgård Nortia Norvio Norvio Notz Nousiainen Nuorteva Nuotio Nuotio Nyberg Nyholm Nyyssölä

Olavi Aimo Mauri Ingmar Jouko Vilho Lalli Aarno Alpo Lauri Uuno Olavi Elis Paavo Lauri Viljo Ernst Jouko Gösta Aarne Birger Juha Börje Ensio

Oikarainen Oinonen

Veikko 15.2.1940 Toivo 23.8.1941

HAKEMISTO

17.5.1942 15.6.1944 10.7.1944 21.6.1942 29.8.1942 14.2.1940 16.7.1941 27.10.1941 27.11.1943 17.6.1944 13.7.1941 22.12.1939 26.9.1941 20.8.1941 11.7.1941 18.11.1941 4.9.1941 4.9.1941 11.7.1944 18.12.1940 5.9.1941 2.8.1941 14.4.1942 14.12.1939

Ojanen Ojanperä Ollikainen Olsoni Opas Orispää Oro Ovaska

Aimo Risto Tauno Matti Veikko Fred Knut Emil

9.9.1941 18.12.1939 10.3.1940 11.7.1944 24.2.1940 28.11.1941 20.9.1941 14.11.1942

Paajanen Paananen Paasikivi Paasikoski Pajano Pakkanen Palkama Palo Paltila Parviainen Patomäki Pauhakari Pekkinen Pelkonen Peltola Peltola Peltoniemi Pennanen Pentikäinen Perko Perri Perttula Petäjä Pietiläinen Piiparinen Pinomaa Pinomaa Piponius Pirhonen Pirilä Pitkälä Pitkänen Pitkänen Pitkänen Pitkäpaasi Pohjama Pohjanheimo Pohjola

Erkki Teuvo Juhani Jaakko Rafael Veikko Gösta Teemu Mainio Alpo Heikki Into Väinö Pertti Olavi Toivo Lauri Eino Terho Reino Nils Väinö Paavo Kaiku Teuvo Erkki Viljo Jouko Kauko Jussi Pauli Eero Kaino Yrjö Heikki Olli Erkki Pekka

7.7.1944 17.8.1941 30.12.1942 9.7.1944 7.4.1942 22.8.1941 5.8.1944 5.8.1941 8.1.1943 8.1.1942 12.8.1941 3.7.1944 5.3.1940 20.10.1941 5.3.1940 28.6.1943 31.7.1941 5.8.1942 24.6.1944 9.3.1940 16.12.1939 31.7.1942 5.10.1943 8.11.1944 11.6.1942 1.7.1944 3.6.1940 10.3.1940 21.5.1942 27.6.1944 4.7.1944 9.6.1941 7.9.1941 15.8.1941 15.2.1940 17.7.1944 7.3.1943 28.7.1944

280

Pohto Polttila Porola Puhtimäki Pukero Pursiainen Puustinen Pyökki Påhlson Pöri

Paul 15.2.1940 Max 6.9.1941 Lauri 21.7.1941 Reino 10.7.1941 Pentti 26.6.1943 Jouko 28.6.1944 Aarne 12.7.1941 Tauno 30.12.1939 Jan-Eirik 28.8.1941 Albert 21.6.1941

Raevaara Raevaara Rahunen Rajala Rajasalmi Ranta Ranta Ranta Ranta Rasi Rauhala Rauma Raunio Rautakoura Rave Rechard Reimi Reponen Rinne Rintala Risku Rissanen Ritvanen Roni Rosenius Rosokallio Ruhanen Ruohola Ruokolahti Ruokonen Räisänen Räsänen Räsänen Rönkkö

Esko 13.7.1941 Raimo 14.11.1943 Hugo 28.1.1940 Veikko 5.7.1944 Niilo 22.2.1940 Jorma 1.3.1940 Jukka 13.9.1941 Pekka 5.3.1940 Tauno 19.1.1940 Paavo 28.6.1944 Aatos 5.7.1944 Toivo 31.7.1941 Matti 21.9.1941 Risto 15.1.1943 Tauno 19.9.1941 Bo 23.8.1941 Martti 29.6.1944 Mainio 22.4.1945 Väinö 20.6.1944 Erkki 25.12.1941 Heikki 11.7.1941 Veikko 31.12.1941 Markku 21.7.1944 Paavo 15.9.1942 Arvi 4.9.1941 Paul 5.3.1945 Heikki 23.6.1944 Teuvo 18.1.1942 Nestor 14.7.1944 Lauri 7.2.1942 Kauko 27.12.1941 Keijo 30.7.1944 Lauri 24.4.1942 Esa 14.7.1941

Saalasti

Tauno 21.5.1943

HAKEMISTO

Saari Eino Saari Onni Sahama Aarno Sairanen Olli Salin Karl-Viktor Sallamaa Börje Sallamaa Eilif Salminen Väinö Salmio Erkki Salo lmari Salokorpi Alpo Salonen Aarre Salonen Aimo Salonen Eino Salotie Simo Salovaara Erkki Salovaara Jorma Salovaara Martti Salske Tauno Salven Kaj Sankari Heikki Sankari Manne Saratie Risto Sareva Viljo Sario Ensio Sarjamo Urho Sarparanta Pertti Sarrila Lauri Sarva Tapani Sauli Jaakko Saurala Erkki Sauru Veikko Savela Hannu Savolainen Erkki Savolainen Niilo Savolainen Viljo Savonheimo Eino Schatelowitz Henry Seger Paul Serola Alpo Sihvo Jouko Sihvo Kustaa Siitonen Eino Siivonen Arvo Siivonen Lauri Sikiö Kyösti Silkkilä Eino 281

3.7.1941 29.7.1941 19.1.1944 19.7.1941 9.8.1941 24.9.1941 2.7.1944 21.8.1941 30.8.1941 23.12.1939 2.3.1940 30.6.1944 6.9.1941 6.7.1943 29.2.1940 25.7.1944 17.12.1939 12.5.1944 27.8.1941 8.7.1941 4.7.1944 2.2.1945 10.7.1941 8.9.1941 2.12.1939 17.6.1944 16.7.1944 1.5.1942 4.2.1940 11.3.1940 24.8.1941 1.10.1942 25.6.1944 6.7.1944 25.6.1944 5.8.1941 6.5.1944 25.5.1942 2.7.1941 2.12.1939 9.6.1944 4.3.1940 16.7.1944 28.10.1942 4.7.1944 21.7.1941 14.10.1941

Siltanen Silvennoinen Silventoinen Similä Simo Simola Simpainen Sippola Sirma Sivonen Snellman Soiniemi Sorasalmi Sorsa Strand Suihkonen Suomalainen Suormala Supinen Sutela Suvanto Syrjänen Syrjänen

Jaakko 18.8.1942 Eero 13.3.1944 Tauno 7.10.1944 Pauli 14.7.1944 Tauno 1.7.1944 Eino 6.7.1944 Niilo 8.11.1941 Aimo 29.6.1944 Aimo 23.2.1943 Kalervo 22.6.1944 Pehr 4.9.1941 Jorma 2.12.1939 Aarne 2.5.1942 Eino 15.8.1943 Gunnar 21.2.1945 Pauli 12.2.1940 Toimi 5.11.1943 Holger 8.7.1941 Veikko 10.3.1942 Selim 17.8.1941 Toivo 23.2.1940 Erik 17.9.1941 Toivo 23.12.1939

Talikka Tammisto Tammivuori Tana Tanninen Tanskanen Taube Tenhunen Terho Tervo Tervo Terä Teuri Tiittanen Tikkanen Toffer Touri von Troil Tuomainen Tuominen Turtiainen Turtola Tuukkanen

Aulis 28.6.1944 Veikko 10.6.1944 Eero 15.6.1944 Lars 12.6.1944 Veli 10.11.1943 Teuvo 24.1.1943 Olavi 8.12.1939 Sakari 2.9.1941 Jouko 23.12.1939 Altto 20.8.1943 Aatos 14.8.1941 Esra 13.1.1940 Veikko 25.6.1941 Villiam 31.12.1941 Erkki 1.5.1942 Caj 20.7.1942 Lars 20.4.1942 Werner 15.6.1944 Elias 20.7.1944 Ilpo 11.6.1944 Reino 15.1.1940 Matti 7.12.1939 Toivo 15.9.1944

HAKEMISTO

Tuulensuu Törrönen Törrönen

Leo 17.7.1944 Ragnar 12.10.1942 Ilkka 2.5.1943

Uimonen Ukkola Ukkonen Urhola Uusoksa

Yrjö Tauno Leo Jouko Matti

8.8.1941 2.3.1940 6.6.1944 11.2.1942 17.8.1941

Vaarnamo Heikki 5.8.1941 Waherma Werner 8.8.1941 Wahren Michael 2.8.1944 Vainio Eero 4.1.1942 Vainio Pentti 19.7.1941 Vainio Unto 20.9.1944 Vaittinen Reino 26.1.1940 Valjakka Toivo 20.5.1942 Valkonen Pentti 6.10.1944 Valleala Karl-Erik 10.7.1945 Valtasaari Yrjö 19.6.1944 Valtonen Niilo 28.8.1941 Vanhala Jouko 6.12.1944 Varis Jorma 7.11.1941 Varstala Matti 25.6.1944 Veijola Allan 28.6.1944 Wendelin Rudolf 10.7.1941 Venna Arvo 9.2.1945 Venna Urho 26.6.1940 Vennes Pentti 23.6.1944 Verho Esko 23.2.1940 Vesanto Risto 15.8.1942 Westerholm Stig 5.9.1941 Vesterinen Erkki 7.7.1944 Westling Torsten 17.2.1940 Vihma Lennart 24.4.1942 Viitanen Elias 31.12.1939 Viitanen Kaarlo 11.10.1943 Viljasalo Aarre 26.7.1941 Vilkkijärvi Urho 1.9.1941 von Willebrandt Bo 14.6.1940 Vilppola Pentti 19.12.1939 Winell Berndt 22.12.1942 Virkki Veijo 13.9.1941 Virmola Holger 26.8.1941 Virtanen Eero 11.8.1944 Viskari Aapo 12.1.1940 282

Vuoksiala Vuolio Vuorela Vuorimaa Vuorinen Vuoristo Väisänen Välikangas Väänänen

Veikko 2.3.1940 Antti 13.3.1940 Jaakko 30.1.1940 Wäinö 3.3.1940 Paavo 25.8.1941 Paavo 27.6.1944 Väinö 29.6.1944 Erik 6.6.1942 Theodor 16.9.1942

Åström Åsvik

Lars Paul

25.1.1940 26.7.1941

Öljymäki

Pauli

11.7.1940

HAKEMISTO

283

VIITTEET Saarikoski; Myyryläinen; Koskela; Purola; Tuhkanen; Joissain lähteissä on mainittu kadettiupseerien muodostaneen hieman yli puolet aktiiviupseeristosta ylimääräisten harjoitusten alkaessa, mutta tällöin lienevät käsitteet vakinainen palvelus (joka käsitti myös reserviläisenä palvelukseen kutsutun) ja virassa oleva menneet sekaisin tai mahdollisesti myös on verrattu kadettiupseerien määrää virkoihin. Asiaa mutkistaa myös se, että jo syksyllä 1938, Tsekkoslovakian kriisin aikana, puolustusvoimat sai luvan täyttää avoimena olevia virkoja evp- ja reserviupseereilla määräaikaisesti kahdeksi – kuudeksi kuukaudeksi. 2 Backström 3 Juusela; Porajärvellä 28.12.1921 Itä-Karjalan kansannousun taisteluissa kaatunut Olavi Virtanen oli aloittanut 3. kadettikurssilla, mutta todennäköisesti eronnut koulusta liittyäkseen vapaaehtoisiin. 4 KK; MO SPK 2392; MO SPK 3535; Geijer; Alaranta on Kaatuneiden luettelossa merkitty kuolleeksi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. 5 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20; Stenman 4 6 KK; JP1 TYKK SPK 1774; JP1 1K SPK 1750; JP1 2K SPK 1753; KT julkaisemattomat kirjoitus_1449 7 KK; Pösö; Kilkki; Patteriston tai sen patterien sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet; Soiniemi on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 8 KK; PPP7 2K SPK 2647; PPP7 SPK 2646; KT julkaisemattomat kirjoitus_0167; Laine on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 9 KK; JP2 SPK 1778; JP2 1K SPK 1785; Isänmaan puolesta; HYO 10 KK; LR SPK 2626; Airio; Laakson tarkka tehtävä ei selviä lähteistä. Hänet on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 11 KK; JR35 3KKK SPK 3527; JR35 IIIP SPK 1385 12 KK; JR25 SPK 1199; JR25 II P SPK 1228; Mononen; Kivakka 13 KK; PPP7 SPK 2646; Vuorenmaa; KT 4/58; KT 12/84; Jääskeläinen 14 KK 15 KK; ERP10 SPK 467; ERP10 JA ALAYKS SPK 469; Vuorenmaa; Eräsaari 1; KT 3/74 16 KK; ERP17 SPK 534; ERP17 3K SPK 547; KT 5/60 17 KK; 1PR 4K SPK 2675; 1PR SPK 3526 18 KK; JR15 SPK 1071; JR15 SPK 1070; JR15 IIIP SPK 1099; Eräsaari 1; Tuompo, Karikoski; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit; KT 12/64; KT 1/84; Liikanen; Talvisodan aikana ei rykmentin organisaatioon kuulunut tykkikomppaniaa, mutta Summassa, oletetussa painopistesuunnassa, olleeseen Jalkaväkirykmentti 15:een sellainen perustettiin marraskuun alussa. 19 KK; JR21 9K SPK 1165; Sorko 6; Isänmaan puolesta 20 KK; JR16 9K SPK 1108; JR16 IIIP SPK 1120 21 KK; JP1 SPK 1740 22 KK; JR16 IIP SPK 1116; JR16 5K SPK 1104; Lipola on jostain syystä mainittu sekä komppanian että pataljoonan sotapäiväkirjassa reservin luutnanttina. 23 KK; JR11 SPK 982; http://propatria.fi/talvisodanupseerit; Harinen, Lindgren, Nordberg 24 KK; LLV12 SPK 3276; LLV12 2LTUE SPK 2323; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20 25 KK; ERP2 SPK 396; ERP2 1K SPK 399; KT 2/70; HYO 26 KK; JR13 IIIP SPK 1030; JR13 7K SPK 1015; KT 11/67 27 KK; KTR5 IIPSTO SPK 1938; JR14 SPK 1033; JR14 IIIP SPK 1068; JR14 8K SPK 1052 28 KK; LLV10 SPK 2315; J Hyvönen; Lintunen on mainittu Kaatuneiden luettelossa haudattuna, joten hänen ruumiinsa todennäköisesti löydettiin jatkosodan aikana. 29 KK; LLV36 SPK 2333; J Hyvönen; http://propatria.fi/talviso1

VIITTEET

dan-upseerit 30 KK; J Hyvönen 31 KK; ERP6 SPK 435; ERP6 2K SPK 3413; Kähönen; Susitaival; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit 32 KK; ERP6 SPK 435; ERP6 3K SPK 441; Kähönen; Susitaival; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit; KT 3/72 33 KK; ERP2 SPK 396; ERP2 1K SPK 399; KT 2/67 34 KK; JR13 IIP SPK 1024; JR13 4K SPK 1011; HYO; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit 35 KK; JR12 3K SPK 1000 36 KK; JR27 SPK 1253; JR27 5K SPK 1267; Lappalainen 6: V Karhunen 2 37 KK; 33PIONK SPK 2583; JR39 IP SPK 1515; http://propatria.fi/ talvisodan-upseerit/tammikuu-1940; Manninen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi ruumiin jäädessä kentälle. 38 KK; R TALVELA TÄYDP SPK 2950; Carlbergin varsinainen tehtävä ei selviä asiakirjoista. Hänet määrättiin liikekannallepanossa Kenttätäydennysprikaatin V Pataljoonan 2. komppanian päälliköksi, mutta siirrettiin 18.12.39 prikaatin XII Pataljoonaan, joka oli Ilomantsin suunnalla osana Ryhmä Talvelaa. XII Pataljoonan tai sen alayksiköiden sotapäiväkirjoja ei ole. Carlberg on merkitty Kaatuneiden luettelossa kaatuneeksi. 39 KK; JP4 SPK 1810; Lehti, Pihko; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit/tammikuu-1940; KT 2/66; KT 12/77 40 KK; JP4 SPK 1810; Aarnio; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit/tammikuu-1940; KT 2/66; Viskarin etunimenä on eri lähteissä Aapo, Aapro ja Aapram. 41 KK; JP4 SPK 1810; Lehti, Pihko; KT 2/66 42 KK; mm. Mäkelä 43 KK; LLV10 SPK 2315; LLV10 3LTUE SPK 2318; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20 44 KK; LLV10 SPK 2315; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20 45 KK; LER4 E SPK 2342; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10 46 KK; JR14 IP SPK 1060; JR14 3K SPK 1044 47 KK; Åströmin kantakortti on puutteellisesti täytetty eikä hänen tehtävänsä tai kuolinsyynsä selviä siitä. Åström on matrikkelissa merkitty MerivE:n toimistoupseeriksi, mutta hän ei ole Kaatuneiden luettelossa, joten todennäköisesti hän ei ole ollut vakinaisessa palveluksessa kuollessaan. 48 KK; LLV10 SPK 2315; J Hyvönen 49 KK; LLV46 SPK 2337; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10 50 KK; LER2 SPK 2339; J Hyvönen; Keskinen, Stenman II; Stenman 2 51 KK; KTR3 IPSTO SPK 1898; Hakala, Santavuori; Jalonen 52 KK; JP1 1K SPK 1749; JP1 1K SPK 1750; JP1 1K SPK 1751; Tikkanen; Sarva lienee esikuvana luutnantti Sahralle, jonka kaatumisen Yrjö Keinonen kuvaa kirjassaan Veriset lumet. 53 KK; JR23 IIIP SPK 1186; Kähönen; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit/helmikuu-1940; Sorko 7 54 KK; 9D SPK 255; Mononen; Osasto Mankosen sotapäiväkirjaa ei ole eikä Mankosen haavoittumista mainita osaston yksiköiden sotapäiväkirjoissa. Mankosen on 9. Divisioonan sotapäiväkirjassa (virheellisesti) mainittu haavoittuneen taistelussa luodin osumasta päähän. Mankonen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 55 KK; 28PIONK SPK 2579; Pioneerit Sodassa 1939 – 44; KT julkaisematon 3774 56 KK; JP1 SPK 1742; JP1 3K SPK 1766; http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2014/05/kukkula-58.html 57 KK; 2PR E SPK 2696; 2PR IIP SPK 2708; 2PR 5K SPK 2701; 2PR 4K SPK 2700; KT; Kaatumisilmoituksen mukaan Suihkosen ruumis poltettiin Kämärän – Heinjoen kankaalla. 58 KK; JR4 IIIP SPK 890; JR4 IIIP SPK 3319; KT 3/63; KT julkaisematon 0274; Lillian tiedot ovat lähteissä

284

puutteelliset ja epäselvät. Hänet on todennäköisesti siirretty Jalkaväkirykmentti 14 adjutantin tehtävästä 1. komppanian päälliköksi helmikuun alussa. Hänet on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi ruumiin jäädessä kentälle, mutta kantakortissa kadonneeksi, todennäköisesti kaatuneeksi. 59 KK; Hakala, Santavuori; Patteriston tai sen patterien sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet eikä Langin tehtävä selviä muista lähteistä, mutta hän on todennäköisesti ollut patteriupseeri. Lang julistettiin kuolleeksi ja poistettiin upseeriluettelosta välirauhan aikana ja hänet on kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi ja haudatuksi, joten hänen ruumiinsa on todennäköisesti löydetty jatkosodan aikana. 60 KK; JR14 IIIP SPK 1067; JR14 8K SPK 1052; http://propatria.fi/ talvisodan-upseerit/helmikuu-1940; Hakala, Santavuori 61 KK; JR14 SPK 1034; JR14 IIIP SPK 1067; JR14 SPK 1033; Hakala, Santavuori 62 KK; JR14 SPK 1034; Hakala, Santavuori; Isänmaan puolesta; 4. Erillinen komppania oli entinen 4. Rajakomppania, joka siirrettiin suojajoukkotaisteluvaiheen jälkeen joulukuun ensimmäisellä viikolla II Armeijakunnan alaisuuteen. Siitä muodostettiin panssarintorjuntakomppania, josta vuorotellen käytettiin nimeä 4. Panssarintorjuntakomppania tai 4. Erillinen Komppania. 63 KK; JR21 9K SPK 1165; Geijer; Kähönen; Veikko Huuskan artikkeli Uudessa Suomessa 8.4.2015; Nieminen on merkitty kaatuneiden luettelossa haudatuksi, joten hänen ruumiinsa lienee löydetty kentältä jatkosodan aikana. 64 KK; ERP4 1K SPK 424; ERP4 SPK 422; Usano; Pitkäpaaden tiedot ovat lähteissä puuttelliset ja osin virheelliset. Hänet määrättiin YH:ssa joukkueen johtajaksi 3.K/ErP4:ään, josta 11.2.40 komppanian päälliköksi 1.K/ErP4:ään. 65 KK; JR14 IIP SPK 1061; JR14 6K SPK 1050; Jalonen 66 KK; JR14 SPK 1034; Hakala, Santavuori; 4. Erillinen komppania oli entinen 4. Rajakomppania, joka siirrettiin suojajoukkotaisteluvaiheen jälkeen joulukuun ensimmäisellä viikolla II Armeijakunnan alaisuuteen. Siitä muodostettiin panssarintorjuntakomppania, josta vuorotellen käytettiin nimeä 4. Panssarintorjuntakomppania tai 4. Erillinen Komppania. 67 KK; KT 2/79; Liikanen; Pioneerit Sodassa 1939 – 1944; Pohdon ruumis löydettiin kentältä jatkosodan aikana. 68 KK; KTR5 IPSTO SPK 1932; KTR5 SPK 1918; KT 1/80 69 KK; JR10 SPK 978 70 KK; JR23 1K SPK 1176; Kähönen; Sorko 7 71 KK; ERP12 SPK 480; ERP12 1K SPK 3296 72 KK; Kockin tehtävä ei selviä kantakortista eikä häntä mainita TKK1:n sotapäiväkirjassa. Kockin sotilasarvo viittaa hänen olleen koulutuskeskuksen koulutusupseeri, mihin tehtävään pyrittiin sijoittamaan aktiiviupseeri. 73 KK; Pirkko Vasara (tytär) puhelinkeskustelu 4.12.2018 74 KK; HRR SPK 731; HRR SPK 736; HRR SPK 732; Santavuori, Savolainen, Kilkki: Tiede ja Ase vol 25; Isänmaan puolesta; Juutilainen 3 75 KK; JR5 IIIP SPK 907; JR5 3KKK SPK 903 76 KK; JP3 SPK 1795; JP3 TYKK SPK 1803 77 KK; JP2 2K SPK 1789 78 KK; JP2 SPK 1780; JP2 3K SPK 1790; HYO 79 KK; JP2 SPK 1780 80 KK; RVPR E SPK 2896; HRR SPK 735 81 KK; OS KIVELIÖ KKK SPK 2451; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit/helmikuu-1940; Rannikon Puolustaja 3-76; Pääaseman murtuessa Summassa 11.2.40 koottiin pääosin Merivoimien Helsingin Lohkon henkilöstöstä jalkaväkipataljoona, jonka komentajaksi määrättiin lohkon esikuntapäällikkö, majuri Kiveliö. 82 KK; JR11 8K SPK 988; JR11 8K SPK 986; JR11 IIIP SPK 998; Isänmaan puolesta 83 KK; JP4 SPK 1807; Lappalainen 6 84 KK; LER2 SPK 2340; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 17; Stenman 2 85 KK; LLV16 SPK 2328; J Hyvönen 86 KK; JR21 SPK 1159; Kähönen; Geijer; Veikko Huuskan artikkeli Uudessa Suomessa 8.4.2015 87 KK; IPAK15 SPK 763; 11KVITPTRI IIJAOS SPK 2131 88 KK; KT 3/79; Laatikainen; PAT HÄLLFORS SPK 2527; Ukkolan yksikkö ei selviä yksiselitteisesti asiakirjoista, mutta hän on toden-

VIITTEET

näköisesti kuulunut merivoimien henkilöstöstä joulukuun lopussa muodostettuun Osasto Miettiseen, jonka tehtävänä alun perin oli perustaa Viipurin Lohkolle kaksi patteristoa, mutta joka tykkien ja vetokaluston puuttuessa taisteli suurimmaksi osaksi jalkaväkenä. 89 KK; VLO SPK 3229; VLO SPK 3248; E Laatikainen; RP 1-2000; RP 3-76; https://facebook.com/suomensotilas/posts/101526494325 40686; http://www.koivistolaiset.net/Lehdet/KoivistonViesti_032015_w.pdf; http://www.geocities.ws/finnmilpge/fmp_coast_bayofvyb org40.html; Osasto Laaksonen oli Tiurinsaaren rannikkotykkimiehistä 23.2.40 koottu komppanian vahvuinen joukko, joka taisteli 7.3. asti jalkaväkenä. 90 KK; SISSIP4 SPK 2978 91 KK; JR23 SPK 1173; http://propatria.fi/talvisodanupseerit/ maaliskuu-1940; Sorko 7 92 KK; Juutilainen 2; Pataljoona Häyrinen perustettiin Humaljoen ja Saarenpään linnakkeiden henkilöstöstä helmikuun puolivälissä -40 ja alistettiin 3.3. Vilaniemen alalohkolle. Pataljoonan sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet. 93 KK; Eräsaari 1; veteraanienperinto.fi (nurmolainen ratsuväki talvisodassa); http://propatria.fi/talvisodanupseerit/maaliskuu-1940; KT 6/67; KT 12/68; KT 2/76; Satamo 2; Äyräpää 5.3.1940 - vastaisku taistelijoiden kertomana (Eeva Lammi, Sotahistoriallinen aikakausikirja 28/2009); Peltola on joissain lähteissä mainittu virheellisesti Kevyt Osasto 8:n komentajana. Peltolan ruumis löydettiin Äyräpäästä joukkohaudasta syyskuussa -41.; Osaston omat sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet ja johtuen juuri meneillään olleesta rintamavastuunvaihdosta, myöskään ylempien johtoportaiden sotapäiväkirjat eivät anna tarkkaa kuvaa tapahtumista. Joidenkin lähteiden mukaan hyökkäys myöhästyi, joidenkin mukaan ei. 94 KK; KT 3/80; KT 2/81 95 KK; 1D E TYKKOM SPK 203; KTR1 5PTRI SPK 1848; KT 3/80 96 KK; KT 3/80 97 KK; HYO 98 KK; VAHV ERP7 SPK 3153; ERP7 2K SPK 446; Laaksonen 1; http://propatria.fi/talvisodan-upseerit 99 KK; ERP12 SPK 480; Mononen; Kivakka 100 KK; JR11 IIP SPK 997; JR11 6K SPK 984 101 KK; KTR4 SPK 1911; KTR 4 2PTRI SPK 1906 102 KK; LLV46 SPK 2337; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 3 103 KK; TÄYDLER2 SPK 3130; J Hyvönen 104 KK; LLV14 SPK 2325; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20 105 KK; KTR12 SPK 1989; KTR12 IIIPSTO SPK 2020; KTR12 9PTRI SPK 2002 106 KK; JR68 IIIP SPK 1712; Laaksonen 1; Isänmaan puolesta 107 KK; PPP5 SPK 2633 108 KK; 4PRE TSTOIII SPK 2770 109 KK; LER2 E SPK 2340; J Hyvönen; J Karhunen 4; Keskinen, Stenman 4 110 KK; J Hyvönen; J Karhunen 4; Keskinen, Stenman 25 111 KK; Laulajaisen tiedot asiakirjoissa ovat puutteelliset ja ristiriitaiset. III/KTR15 pastorin allekirjoittaman kuolinilmoituksen mukaan Ilmarinen on kuollut joukkoosastossa sydänhalvaukseen. Kantakortista ei selviä hänen tehtäväänsä, ja matrikkelin ja kaatuneiden luettelon mukaan hän on kuollut lento-onnettomuudessa. 112 mm. J Karhunen 3 113 KK; J Hyvönen 114 KK; Kapteeni Öljymäen tehtävä tai yksikkö ei selviä asiakirjoista. Välirauhan aikana kuolleita ei ole merkitty kaatuneiden luetteloon eivätkä yksiköt ole (luonnollisesti) pitäneet sotapäiväkirjoja, ja lisäksi Öljymäen kantakortti on puutteellisesti täytetty. 115 KK; Sotakoulu saarella; HYO 116 KK; J Hyvönen 117 KK 118 KK; J Hyvönen; Hämäläinen 3 119 KK; J Hyvönen; Hämäläinen 3 120 KK 121 KK; J Hyvönen; J Karhunen 4; Keskinen, Stenman 4 122 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 4 123 KK 124 KK 125 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20

285

KK; LLV30 E SPK 17918; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 25; Lentolaivue 30:n 1. lentue on joissain lähteissä Osasto Kalaja, jota nimeä se käytti vasta 1.7.41 alkaen. 127 KK; KEVOS9 1K SPK 16940 128 KK; KEVOS6 SPK 16916; Sorko 1; Sorko 5 129 KK; JR28 IIP SPK 11119 130 KK; KEVOS5 SPK 16906 131 KK; LLV46 SPK 17949; J Hyvönen; Hämäläinen 3 132 KK; KTR15 IIPSTO SPK 15759; KTR15 SPK 15700; Mäkinen on Kaatuneiden luettelossa mainittu virheellisesti haavoittuneen ja kuolleen matkalla kenttäsairaalaan. 133 KK; JR10 IIP SPK 10162; JR10 5K SPK 10068; http://www.repolaseura. net/repola_aineisto/repolainen/R_27/Jatkosota27.ht ml 134 KK; KTR18 3PTRI SPK 15179; KTR18 IPSTO SPK 25775; JR10 IIP SPK 10162; http://www.repolaseura.net/repola_aineisto/repolainen/R_27/Jatkosota27.ht ml 135 KK; JR10 KRHK SPK 10133; Palaste 3 136 KK; JR53 IP SPK 12935; JR53 2K SPK 12853 137 KK; Jalkaväkirykmentti 11:ssä oli normaaliorganisaatiosta poiketen ”ylimääräisistä” miehistä koottu erillinen polkupyöräkomppania, joka on joissain lähteissä Polkupyöräkomppania / 11. Prikaati. Komppanian sotapäiväkirjaa ei ole. 138 KK; JR55 IP SPK 13065; JR55 SPK13038; Lappalainen 8; Salvenin tehtävä ei selviä lähteistä yksiselitteisesti, mutta hän oli todennäköisesti I Pataljoonan jääkärijoukkueen varajohtaja. Normaalisti kivääri- ja jääkärijoukkueissa varajohtaja oli aliupseeri, mutta jatkosodan alkuvaiheissa upseerireservin ylläpitämiseksi varajohtajana saattoi toimia myös upseeri. 139 KK; RSPSTO2 SPK 22223; RSPSTO2 SPK 22224; RSPSTO2 E SPK 22227 140 KK; LLV6 SPK 17823; LLV6 3LTUE SPK 17831; J Hyvönen; Kallion kaatumispaikaksi on joissain lähteissä mainittu Käringsholm tai Sommarö, mutta siipikoneen lentäjän taistelukertomuksen m kaan paikkana on Horsön. 141 KK; LLV12 SPK 17835; LLV12 2LTUE SPK 17846; J Hyvönen 142 KK; JR58 1K SPK 13367; JR58 IP SPK 13452 143 KK; KTR2 1PTRI SPK 14752; KTR2 IPSTO E SPK 14789; JR30 IIIP SPK 11295; KT 7/61 144 KK; KEVOS3 SPK 16879; KEVOS3 E SPK 26751; HYO; Kantakortista tai sotapäiväkirjoista ei yksiselitteisesti selviä Hynysen tehtävä. Helsingin Yliopiston sankarivainajamatrikkelin mukaan hän on ollut joukkueen johtaja. 145 KK; JR12 1KKK SPK 10400; Risku on matrikkelin ja kantakortin mukaan kadonnut, mutta Kaatuneiden luettelon mukaan kaatunut ja haudattu. 146 KK; JR54 IIIP SPK 13034; JR54 IIIP SPK 13029; JR54 9K SPK 13003; HYO 147 KK; JP4 2K SPK 13948; Käkelä 1 148 KK; JR52 IP SPK 12785; JR52 2K SPK 12715; Palaste 3; Kumlin 149 KK; LLV42 SPK 17941; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Von Behr on kantakortin mukaan julistettu kuoliaaksi syyskuussa -42 ”todettujen syitten perusteella”. Hänen ruumiinsa on kuitenkin jäänyt kentälle tai tuhoutunut. 150 KK; RSPSTO30 SPK 22630; Laitinen; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/936/country/9/area/70/ 151 KK; JR37 IIP SPK 11799; JR37 5K SPK 11775; KT 8/63; Helskeen kaatumispaikka on joissain lähteissä virheellisesti Havukkamäki tai Välivaara, jotka ovat Kuivalaisen vieressä olevia kukkuloita. 152 KK; JR9 1KKK SPK 9991; JR9 IP E SPK 10000; JR9 E SPK 9914; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/- /id/918/ country/9/area/70/ 153 KK; JP3 SPK 13926; JP3 SPK 26026 154 KK; JR43 IIP SPK 11832; JR43 2KKK SPK 11825; HYO 155 KK; RSPSTO16 SPK 22335; RSPSTO16 2PTRI SPK 22344 156 KK; JR9 IP E SPK 10000; JR9 E SPK 9914; Repo; KT 6/65; Hahtela, Juutilainen, Salmela 157 KK; JR9 IP E SPK 10000; Hahtela et al.; HYO 158 KK; JR9 7K SPK 9966; JR9 IIIP E SPK 10022; JR9 E SPK 9914 159 KK; JR5 10K SPK 9303; JR5 IIIP SPK 9358; Haapalainen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 160 KK; JR8 2K SPK 9783; KT 2/63; Jokipii 2; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/- /id/888/ 126

VIITTEET

country/9/area/70/; Gummeruksen kaatumispaikaksi on joissain lähteissä mainittu maantiesilta, mutta sotapäiväkirjan mukaan kyseessä on rautatiesilta. 161 KK; JP2 KKK SPK 13915; JP2 SPK 13864; KT julkaisemattomat kirjoitus_1357; https://fi.billiongraves.com; Kojon kuolinpäivästä on useita ristiriitaisia tietoja. Lähteestä riippuen hän on kuollut joukkosidontapaikalla 19.7.41, kenttäsairaalassa 20.7.41, kenttäsairaalassa 26.7.41 tai kenttäsairaalassa vasta 22.10.41. Koska Kojon hautakivessä on sama päivämäärä (26.7.41) kuin kaatuneiden luettelossa, tämä lienee oikea päivämäärä. 162 KK; JP3 3K SPK 26039 163 KK; JR37 IIIP SPK 11800; JR37 9K SPK 11781; Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/2011; Komppanian sotapäiväkirjassa paikaksi mainitaan Ilolan kylä, mutta kyseessä lienee virhe, sillä pataljoona valtasi Ilolan vasta 22.7. 164 KK; JR37 IP SPK 11798; HYO; Karjalainen on matrikkelissa, kantakortissa ja HYO sankarivainajamatrikkelissa merkitty komppanian varapäälliköksi, joukkueen johtajaksi tai nuoremmaksi upseeriksi. Hänen komppaniansa sotapäiväkirjaa ei ole, mutta pataljoonan sotapäiväkirjan mukaan hän on komppanian päällikkö. 165 KK; LLV42 17941; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10 166 KK; LLV12 SPK 17835; J Hyvönen 167 KK; JR9 8K SPK 9971; Hahtela et al 168 KK; JR11 E SPK 10215; JR11 4K SPK 10234; KT 8/86 169 KK; JR30 SPK 11161; JR30 1K SPK 11192 170 KK; KEVOS8 1K SPK 16930; Ojala 2; Kukkonen on merkitty matrikkelissa virheellisesti komppanian päälliköksi. 171 KK; JR16 IIP SPK 10736; Kinnunen on matrikkelissa merkitty virheellisesti nuoremmaksi upseeriksi. 172 KK; 1JPR SPK 26062; 1JPR SPK 14048; 1JPR SPK 14050 173 KK; PSJP SPK 26292; Käkelä 1 174 KK; JR45 6K SPK 12006; JR45 IIP SPK 12046 175 KK; JR7 SPK 9578; HYO 176 KK; Suomen Laivasto II; Lappalainen 8; Uitto, Geust; Åsvik on joissain lähteissä mainittu virheellisesti aliluutnanttina. 177 KK; JR26 IIP SPK 11032; Saari on merkitty Kaatuneiden luettelossa haavoihinsa kuolleeksi. 178 KK; JR57 IIP SPK 13321 179 KK; JR53 IIP SPK 12946; JR53 5K SPK 12865; HYO 180 KK; KTR15 SPK 15700; KTR15 IIPSTO SPK 15759 181 KK; JR6 IIP SPK 9522; JR6 E SPK 9377; JR6 E SPK 9379; Häkkinen 182 KK; JR7 SPK 9578; http://www.jr7.fi/joomla/index.php/en/tyrjantaistelu. html; KT 8/85 183 KK; JR6 IP SPK 9509; JR6 IP SPK 9511; JR6 2K SPK 9399 184 KK; JR58 IIP SPK 13459; JR58 7K SPK 13407 185 KK; LLV6 SPK 17832; LLV6 2LTUE SPK 17829; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 9; Keskinen, Stenman 24; Lento-onnettomuus on joissain lähteissä mainittu virheellisesti tapahtuneeksi 1.8. 186 KK; LLV30 E SPK 17917; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Stenman 5 187 KK; KEVOS7 SPK 16921; KT 6/73 188 KK; JR7 5K SPK 9610 189 KK; JR53 IP SPK 12935 190 KK; JR15 IIP SPK 10680; Rautala 2; HYO 191 KK; LLV32 SPK 17927; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Stenman 1 192 KK; KEVOS5 SPK 16907; KEVOS5 KKK SPK 16915 193 KK; JR53 IP SPK 12935; O Hyvönen 1 194 KK; LLV44 SPK 26065; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 2 195 KK; JR1 IP SPK 8818; JR1 2K SPK 8718 196 KK; JR11 IIIP SPK 10309 197 KK; JR49 IIP SPK 12434; Peitsara; Waherma on useassa lähteessä virheellisesti Vaherma. 198 KK; JR22 IIP SPK 10783; Palmunen 2; Satamo 1; Salin on joisain lähteissä mainittu virheellisesti haavoittuneeksi joko 7.8. tai 27.8. 199 KK; JR2 8K SPK 8952; Käyhty; Havun tehtävä ei selviä yksiselitteisesti lähteistä. Hän on mahdollisesti ollut komppanian päällikkö. 200 KK; JR52 2K SPK 12715; JR52 IP SPK 12785; 201 KK; JR2 11K SPK 8978 202 KK; JR1 IP SPK 8818

286

KK; LLV42 SPK 17941; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Keskinen, Stenman 19 204 KK; LLV44 SPK 26065; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 2 205 KK; JR43 8K SPK 11823; HYO 206 KK; JR15 IIIP SPK 10692; Pekola 2; Henttonen –Lappalainen mukaan Pitkänen olisi määrätty kaatumispäivänään Erillisen Rajajääkäripataljoonan komentajaksi. Tästä ei ole kantakortissa tai sotapäiväkirjassa merkintää ja majuri Polon oli juuri 4.8. ottanut pataljoonan komentajan tehtävät. 207 KK; JR53 E SPK 12846; DIV J SPK 6310; KT julkaisemattomat kirjoitus_1006; Ryhmä J muuttui Divisioona J:ksi 14.8.41 ; Kettunen on useassa lähteessä mainittu yleisesikuntaupseerina. Hän oli valmistunut Sotakorkeakoulusta syksyllä 1939, mutta kaatui ennen yleisesikuntaupseerin arvon myöntämistä. 208 KK; Käyhty; Loikkanen on matrikkelissa mainittu komppanian päälliköksi, mutta muissa lähteissä ei hänen tehtäväänsä mainita. Poikkeuksellisesti Loikkasen komppanian, pataljoonan tai rykmentin sotapäiväkirjoja ei ole. 209 KK; RAJAJP3 1K SPK 21116; Hangon Rintama; Antero Uitto, Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 30.11.2011 210 KK; JR13 KRHK SPK 10531; HYO 211 KK; KEVOS6 SPK 16916; Lappalainen 6; Sorko 1; Sorko 5; KT julkaisemattomat kirjoitus_0749 212 KK; JR28 IIIP SPK 11120; Lappalainen 6 213 KK; KTR12 2PTRI SPK 15564; KTR12 E SPK 15551; JR57 SPK 13210; omaisten s-posti 25.6.2018 214 KK; JR50 SPK 12452; 11D SPK 5980; Sorko, Parantainen, Isosomppi; Jalkaväkirykmentti 50:ssä oli normaaliorganisaatiosta poiketen jääkärikomppania, josta käytettiin myös päällikkönsä mukaan nimeä Sissiosasto Jouko. Komppanian sotapäiväkirja ei ole säilynyt. 215 KK; KEVOS5 1K SPK 16911; HYO; Nortian joukko-osastoksi on matrikkelissa merkitty virheellisesti hänen rauhan aikaisen joukkonsa mukaisesti JR11. 216 KK; KT 9/58 217 KK; KEVOS14 KKK SPK 16970; KEVOS14 SPK 16960; Kevyt Prikaati T oli heinäkuun alussa -41 IV Armeijakunnan kevyistä joukoista muodostettu tilapäisyhtymä, joka toimi alistettuna II AK:n 18. Divisioonalle 18.–23.8. ; Palaste 3 218 KK; KTR18 1PTRI SPK 15879; JR31 IP SPK 11359; KTR18 IPSTO SPK 15933; Palaste 3 219 KK; KVPSTO13 SPK 17275; Kortelainen; https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1101/country/9/ area/90/s_back/1 220 KK; JR45 IP SPK 12036; JR45 IP SPK 25834; HYO; Jotkin pataljoonat käyttivät jääkärijoukkueistaan nimitystä sissijoukkue, jollaisen johtajana Oinonen myös mainitaan sotapäiväkirjassa. 221 KK; JR3 IP SPK 9051; 12D SPK 6053; HYO 222 KK; JR5 IIP SPK 9347; Tervasmäki 223 KK; JP1 SPK 13780; JP1 1K SPK 13809; Paavilainen 224 KK; Koivisto on todennäköisesti määrätty yhteysupseeriksi ja oppaaksi saksalaisille, mutta hänen varsinainen tehtävänsä ja joukkonsa eivät selviä lähteistä. Hän oli vielä heinäkuun puolivälissä -41 joukkueen johtajana 26. Rajakomppaniassa, mutta komppanian muuttuessa elokuun puolivälissä Rajajääkäripataljoona Wetterstrandin 2. komppaniaksi, ei häntä enää mainita komppanian vahvuusilmoituksessa, mutta ei myöskään pataljoonan tai 6. Divisioonan sotapäiväkirjoissa tai taistelukertomuksissa. 225 KK; JR6 IIP SPK 9522; JR6 8K SPK 9444; Häkkinen 226 KK; JR54 IIP SPK 13020; JR12 E SPK 10323 ; Korri on useassa lähteessä mainittu yleisesikuntaupseerina. Hän oli talvisodan alkaessa käynyt ensimmäisen vuoden yleisesikuntaupseerikurssia. Koulu ei jatkanut toimintaansa sotien aikana, ja keskeytetyn kurssin oppilaille myönnettiin yleisesikuntaupseerin arvo saadun koulutuksen ja sotakokemuksen perusteella vuodenvaihteesta 1942/43 alkaen, mutta Korri kaatui ennen tätä. 227 KK; JR4 SPK 9068; Lopmeri; Kevyt Prikaati T ja Kevyt Jalkaväkirykmentti 4 olivat IV Armeijakunnan kevyistä joukoista heinäkuussa -41 muodostettuja tilapäisyhtymiä. Kevyt Prikaati T toimi elokuun lopussa alistettuna 12. Divisioonalle. 228 KK; KTR9 IPSTO SPK 15382; KTR9 2PTRI TULIPTRI SPK 15266 203

VIITTEET

KK; KEVOS9 1K SPK 16940; KEVOS9 SPK 16934; Kevyt Prikaati T oli IV Armeijakunnan kevyistä joukoista heinäkuussa -41 muodostettu tilapäisyhtymä, joka toimi elokuun lopussa alistettuna 12. Divisioonalle. 230 KK 231 KK; JR4 IP SPK 9165; JR4 SPK 9068; Lopmeri; Kevyt Prikaati T ja Kevyt Jalkaväkirykmentti 4 olivat IV Armeijakunnan kevyistä joukoista heinäkuussa -41 muodostettuja tilapäisyhtymiä. Kevyt Prikaati T toimi elokuun lopussa alistettuna 12. Divisioonalle. 232 KK; JR37 SPK 11774 233 KK; JR1 6K SPK 8749; JR1 E SPK 8696; HYO 234 KK; 2JPR SPK 14051; Kortelainen; HYO; Holman komppanian sotapäiväkirjaa ei ole ja pataljoonan sotapäiväkirja ei mainitse häntä. Holma on sekä matrikkelissa että HYO sankarivainajamatrikkelissa mainittu virheellisesti pataljoonan komentajana. 235 KK; KTR14 IIIPSTO SPK 15682; KTR14 9PTRI SPK 15652 236 KK; JR51 IIIP SPK 12670; HYO 237 KK; JR32 IIP SPK 11434; http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/ PohPr/perinnejoukot/J R11.htm; Ryhmä F otti 17.8. käyttöön entisen nimensä 3. Divisioona. 238 KK; JR8 4K SPK 9798; JR8 IIP SPK 9877; Jokipii 2; KT 11/74 239 KK; KTR3 IIIPSTO SPK 14905; KTR3 IIIPSTO ESIKPTRI SPK 149111; Rautala 2; KT 6/70; KT 9/76 240 KK; JR24 SPK 10857; JR24 IIIP SPK 25875; Juutilainen 2; KT 4/58 241 KK; PSPR 3K SPK 19160; Käkelä 1; Lehväslaiho 1 242 KK; JR50 IP SPK 12569; JR50 2K SPK 12480; KT 6/76 243 KK; JR6 IIP SPK 9522; JR6 5K SPK 9417; Häkkinen; KT 9/72 244 KK; JR34 TYKK SPK 11638 245 KK; JR31 2K SPK 11306; JR31 IP SPK 11359 246 KK; JR13 1K SPK 10457; JR13 IP SPK 10532; Flinckin haavoittumispaikaksi on useassa lähteessä merkitty virheellisesti Kuksumäki tai Kukonmäki. 247 KK; JR28 IIIP SPK 11120; JR28 IIIP SPK 11121; JR28 9K SPK 11099; HYO; Nuotion tehtävä ei selviä asiakirjoista, mutta hän oli todennäköisesti joko pataljoonan adjutantti tai lähettiupseeri. 248 KK; JR35 IP SPK 11707; JR35 2K SPK 11690 249 KK; JR52 IIP SPK 12815; JR52 5K SPK 12732; http://www. 14dperinneyhdistys.fi/datafiles/userfiles/File/14.D%20Rukaj%C3%A4rven%20suunnassa2.pdf 250 KK; LINNP15 SPK 18224; 35RAJAK SPK 21322; DIV J SPK 6310; DIV J SPK 6322. 251 KK; PSDE TSTO III SPK 19069 (Tst-kertomus PSP hyökkäysvaiheelta Tuulos – Syväri); Lehväslaiho 2; Käkelä 3; Pitkänen on matrikkelissa merkitty virheellisesti komppanian päälliköksi. 252 KK; JP4 2K SPK 13948; PSPR 1K SPK 19145; Lehväslaiho 2; Käkelä 1; HYO; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/ view/-/id/642/country/9/area/85/ 253 KK; JR28 SPK 11088; JR28 IIIP SPK 11120; Jermo 1; Ojanen on joissain lähteissä mainittu II/JR28:n komentajana, mutta hänet on siirretty III/JR28:n komentajaksi 17.8.41. Ojanen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kadonneeksi ja julistettu kuolleeksi vuonna 1948, vaikka sotapäiväkirjojen merkintöjen mukaan hänen kaatumisensa on kiistaton. 254 KK; 153KVITPTRI IJ SPK 16795; 153KVITPTRI IIJ SPK 16796; LINNP14 SPK 18221 255 KK; KEVOS15 SPK 16972; 7D SPK 5609 (KEVOS15 tst-kertomus); HYO; Airion joukko-osastoksi on matrikkelissa ja HYO sankarivainajamatrikkelissa mainittu virheellisesti JR4. 256 KK; JR35 2K SPK 11690; Kairinen 257 KK; mm. Heinämies; Mäkelä 258 KK; mm. Heinämies; Mäkelä 259 KK; mm. Heinämies; Mäkelä 260 KK; Heinämies 261 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 25; Keskinen, Stenman 20; Lentolaivue 30:n 1. lentueesta muodostettiin 19.8.41 erillisen Lentolaivue 10:n 1. lentue, ja lentueesta käytettiin myös päällikkönsä mukaan nimeä Osasto Kalaja. 262 KK; JR13 E SPK 10450; JR34 SPK 26272; Immonen, Siikarla, Westerlund, Vuorio 263 KK; PSPR 1K SPK 19146; Käkelä 3; HYO 264 KK; JR5 3K SPK 9250; JR5 IP SPK 9329; Raven kaatumispaikaksi 229

287

on matrikkelissa ja kantakortissa merkitty virheellisesti Moikajoki. 265 KK; KTR14 3PTRI SPK 15624; KTR14 IPSTO SPK 15664; Matrikkelissa Arellin nimeksi on merkitty Arve (ent. Arell), mutta hänen kantakortissaan ei ole maininta nimen muutoksesta ja sotapäiväkirjoissa hänet on mainittu kaatumiseensa asti nimellä Arell. 266 KK; 2JPR SPK 14052; JP7 SPK 14024; Kortelainen; Oro ilmoittautui Sotakoulutuskeskuksesta prikaatiin 10.9. ja edelleen JP7:ään 3. komppanian päälliköksi 13.9., mutta määrättiin suoraan 16.9. pataljoonan komentajan sijaiseksi. 267 KK; JR8 IIP SPK 9878; JR8 4K SPK 9798; Jokipii 2 268 KK; PSPR 2K SPK 19152; PSD E TSTO III SPK 19069 269 KK; Hahtela et al.; Laanterän komppanian sotapäiväkirja ei ole säilynyt eikä hänestä ole mainintaa pataljoonan tai rykmentin sotapäiväkirjoissa. 270 KK; JP3 SPK 13927; JP3 2K SPK 26038; HYO 271 KK; RSPSTO4 SPK 22262 272 KK; JR26 SPK 11014 273 KK; Kuusiolan tehtävä ei ole aivan varma, sillä hänen komppaniansa ja pataljoonansa sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet, eikä rykmentin sotapäiväkirjassa tai muissa lähteissä ole mainintaa hänestä tai hänen tehtävästään. Hän on todennäköisesti ollut joukkueen johtaja. 274 KK; JR29 SPK 11126; JR29 IIIP SPK 11158 275 KK; SYVLINNPSTO3 SPK 23504; Rönkkönen 276 KK; Er. Os. P:n tie; Haapanen; Tapahtumasta ei ole mainintaa ErOsP:n tai sen patterin sotapäiväkirjoissa. 277 KK; JR5 10K SPK 9304 278 KK; HYO; Silkkilästä ei ole mainintaa JR5:n tai sen alayksiköiden sotapäiväkirjoissa. 279 KK; KTR2 IPSTO E SPK 14789; KTR2 1PTRI SPK 14752 280 KK; J Hyvönen; J Karhunen 4; Keskinen, Stenman 4; LeLv28:n sotapäiväkirjaa ei ole eikä LeR2:n sotapäiväkirja mainitse tapahtumaa. 281 KK; JR24 IIP SPK 10887 282 KK; LLV32 SPK 17927; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 5; Keskinen, Stenman 26; Keskinen, Stenman 18; Stenman 1; Berg on kantakortissa ja Kaatuneiden luettelossa merkitty kadonneeksi. 283 KK; JR53 IIIP SPK 12955; JR53 IIIP KRHJ SPK 12963: Laakso on matrikkelissa merkitty virheellisesti komppanian päälliköksi. 284 KK; LER2 E SPK 17959; LER2 E SPK 17960; J Hyvönen; J Karhunen 4; Keskinen, Stenman 4; HYO 285 KK; 42RAJAK SPK 21330 286 KK; PIONP15 SPK 19544; PIONP15 2K SPK 19557; HYO 287 KK; PIONP15 SPK 19544; PIONP15 2K SPK 19557; Simpaisen tehtävä ei selviä asiakirjoista. Hän toimi sodan alussa kuukauden PionP15:n komentajana (joksi hänet on virheellisesti merkitty matrikkelissa), jonka jälkeen hänet siirrettiin pois pataljoonasta. Hän palasi pataljoonaan marraskuun alussa, ei kuitenkaan komentajaksi, komppanian päälliköksi tai joukkueen johtajaksi, ja johti kaatuessaan kahden joukkueen vahvuista tilapäisosastoa. 288 KK; Jokipii; http://www.axishistory.com/axisnations/137-germany-military-other/foreignvolunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers 289 KK; JR53 IP SPK 12936; KT 11/83 290 KK; KTR16 IIPSTO SPK 15855; KTR16 5PTRI SPK 15814; Kytömaa on merkitty matrikkelissa virheellisesti patterin päälliköksi. 291 KK; JR4 IP SPK 9166; Lopmeri; HYO 292 KK; mm. Suomen Laivasto 1918 – 1968 293 KK 294 KK; 18TYKK SPK 23991; HYO 295 KK; JR25 9K SPK 10955 296 KK; JP4 SPK 13936; Käkelä 1 297 KK; JR30 3K SPK 11200; JR30 SPK 11161; Koukkunen;https:// www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/653/country/9/area/85/s_back/1 298 KK; LLV14 SPK 17852; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20; Lentolaivue 30:n 3. lentue muutettiin Lentolaivue 10:n 1. lentueeksi syyskuussa -41 ja edelleen Lentolaivue 14:n Lentue Kääriksi lokakuussa -41. Lehtonen mainitaan joissain lähteissä edelleen Lentolaivue 30:n lentäjänä.; Lehtonen on merkitty Kaatuneiden luettelossa kuolleeksi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. 299 KK; JP3 SPK 13927; JP3 SPK 26737; JP3 SPK 13927; Käkelä 1

VIITTEET

KK; KTR9 IIIP E SPK 15407; KTR9 7PTRI SPK KK; KTR2 9PTRI SPK 14784; KTR2 IIIPSTO SPK 14808; 7D TYKKOM SPK 5747; JR51 IIP SPK 12668; Koukkunen; Koukkunen mainitsee II/JR51:n komentopaikalle osuneen oman tykistön kranaatin, mutta tästä ei ole mainintaa sotapäiväkirjoissa. 302 KK; JR48 IP SPK 12283 303 KK; KTR5 E SPK 14972; KTR5 IPSTO SPK 15073 304 KK; SISSIP3 SPK 23081; SISSIP3 2K SPK 23092; Rissanen on merkitty Kaatuneiden luettelossa kaatuneeksi. 305 KK; JR45 4K SPK 11996; JR45 IIP SPK 12046; JR45 SPK 11966 306 KK; JR25 10K SPK 10960; JR25 IIIP SPK 11002; JR25 E SPK 10908; JR25 2K SPK 10920 307 KK; LLV14 SPK 17852; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20; Stenman 4 308 KK; LLV30 SPK 17912; LLV30 2LTUE SPK 17992; J Hyvönen 309 KK; PIONP33 SPK 19859; PIONP33 2K SPK 19885; HYO 310 KK; VP26 SPK 25134 311 KK; Von Essenin tiedot ovat lähteissä epäselvät ja ristiriitaiset. Kantakortin mukaan hänet on vapautettu palveluksesta toukokuussa ja -40 ja poistettu upseeriluettelosta, mutta matrikkelin ja kuolinilmoituksen mukaan hänen joukko-osastonsa on ollut kuollessa Merivoimien esikunta. 312 KK; JR45 IP SPK 12038; KT 3/74 313 KK; JR15 14K SPK 10669; JR15 SPK 10626; JR15 SPK 10614; Honkanen on mainittu ”XXVI kadettikurssi Maasotakoulussa 194243” virheellisesti kuolleeksi 11.12.42 ja ettei jatkanut kadettikurssilla. 314 KK; 3PR IIP KRHJ SPK 20353 315 KK; 4RPR SPK 21810; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183928- aanisen-epaonnistunut-partioretki-maaliskuussa-1942; KT 3/75 316 KK; 32TYKK SPK 24045; 10D E STSOIII SPK 5955; Pajano on Kaatuneiden luettelossa merkitty virheellisesti kapteeniksi. 317 KK; EROSP SPK 6619; EROSP 2K SPK 6640; Er. Os. P:n tie; Kilkki 1 318 KK; JR34 1K SPK 11611; JR34 IP SPK 11631; Ojala 1 319 KK; LINNP14 SPK 18222; Halonen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi. 320 KK; JP4 KKK SPK 13968; JP4 SPK 13937; HYO 321 KK; JR5 IP SPK 9331; Tervasmäki; veteraanienperinto.fi 322 KK; JR5 IP SPK 9331; Tervasmäki; veteraanienperinto.fi 323 KK; AUNR OPOS SPK 4859; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1261/country/9/area/90/ 324 KK; VP11 SPK 24931; VP11 1K SPK 24938; http://www. sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1261/country/9 area/90/ 325 KK; PIONP2 SPK 19381 326 KK; LLV30 E SPK 17919; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Stenman 5; Vesen, Siiropää 327 KK; JR12 2K SPK 10353; JR12 IP SPK 10412 328 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 9 329 KK; KTR8 IIIPSTO SPK 15222 330 KK; JR6 IP SPK 9510; JR6 1K SPK 9393; Häkkinen; KT 8/67; Kärri on Kaatuneiden luettelossa merkitty kaatuneeksi, ruumiin jäädessä kentälle. 331 KK 332 KK; LLV14 SPK 17852; J Hyvönen; Keskinen, Stenman IV; Keskinen, Stenman 20; Stenman 4; Katilainen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kuolleeksi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. 333 KK; PM VIESTI2 SPK 25981 334 KK; LLV32 SPK 17927; Stenman 1 335 KK; LLV26 SPK 17896; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 8; Piiparinen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kuolleeksi sotavankeudesssa. 336 KK; 6D E OSI SPK 5527 337 KK; 3PR IIP SPK 20344; 3PR 7K SPK 20281 338 KK; LLV42 SPK 17944; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; HYO 339 KK 340 KK; ISRPR E SPK 8330; ISRPR EK SPK 8341; RP 1-92; Kauhanen; mm. Suomen Laivasto II; Hersti kuului kesäkuussa -41 aloitetun, mutta heti keskeytetyn ja helmikuussa -42 uudelleen, suuremmalla vahvuudella aloitetun 15.mek:n ”lisäkadetteihin”, jotka 300 301

288

suorittivat ns. kadettikokelasjakson helmi-toukokuussa -42. Koko kurssi komennettiin toukokuun puolivälissä -42 joukkoihin. Herstin sotilasarvoksi on joissain lähteissä virheellisesti merkitty luutnantti. 341 KK; 2DE TSTO III SPK 5316; JR7 SPK 9580; Koskimaa 3; jrseiska.net; Hurmerinta, Viitanen; KT 1/59 342 KK; 12PR IVP SPK 20446; KT 2/59; KT 5/59; KT 7/67; KT 8/77; Perttulan nimeksi on kantakortissa korjattu Yliperttula, mutta hänet on katoamisilmoituksessa ja sotapäiväkirjassa mainittu Perttulana. 343 KK 344 KK; JR12 5K SPK 10370; Alahonko; HYO 345 KK 346 KTR16 SPK 15786; KTR16 2PTRI SPK 15802; Rönkkönen 347 KK; 3PR IP SPK 20336; 3PR 1K SPK 20244; Sotaveteraani 1-2005; KT 2/64 348 KK; 3PR SPK 20203; 3PR IP SPK 20336; Sotaveteraani 1-2005; Väänänen oli sodan alussa Jalkaväkirykmentti 26:ssa komppanian päällikkönä, mutta hänet siirrettiin rykmentin lakkauttamisen jälkeen (poikkeuksellisesti) 3. Prikaatiin joukkueen johtajaksi. 349 KK; LLV30 SPK 17913; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Stenman 5 350 KK 351 KK; JR50 IIIP SPK 12602; Sorko 3 352 KK; RTR13 E SPK 21772 353 KK; JR2 IP SPK 9022; JR2 2K SPK 8908; Käyhty; jrkakkonen.net 354 KK; KTR16 IIIPSTO SPK 15864; KTR16 SPK 15786 355 KK; MR E ITTSTO SPK 18625 356 KK; LLV44 SPK 17947; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 2 357 KK; LLV30 2LTUE SPK 17924; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 24; Paltila on matrikkelissa merkitty virheellisesti riviohjaajaksi. 358 KK; Leminen on merkitty matrikkelissa virheellisesti KTR16 komentajaksi. 359 KK; J Hyvönen 360 KK; KTR4 E SPK 14914; Kivari on merkitty Kaatuneiden luettelossa kaatuneeksi. 361 KK; LLV48 1LTUE SPK 17953; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 9; Hämäläinen 4 362 KK; KANNR E OPOS SPK 14265; JR48 SPK 12192 363 KK; 15D E SPK 6167 364 KK; J Hyvönen 365 KK; KTR19 IPSTO E SPK 16022; KTR19 2PTRI SPK 15994 366 KK; HLLV34 SPK 17930; J Hyvönen 367 KK 368 KK; KVPSTO 16 1PTRI SPK 17297; HYO 369 KK; LLV24 SPK 17665; LLV24 2LTUE SPK 17888; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 1B; Keskinen, Stenman 18 370 KK; HLLV34 SPK 17930; LLV34 SPK 17934; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Saalasti on matrikkelissa merkitty virheellisesti lentueen päälliköksi. 371 KK; JVKOULKESK23 SPK 8583 372 KK; J Hyvönen 373 KK; JR52 IIP SPK 12818; JR52 5K SPK 12738; Kumlin; http:// www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/749/country/9/area/115/; Sotaveteraani 3-2004 374 KK 375 KK; JR45 IIP SPK 12050; JR45 4K SPK 19999; Huoponen ei valmistunut muun kurssin mukana, vaan komennettiin joukko-osastoon koeajalle. 376 KK; MAAKANNLINNPSTO1 2PTRI SPK 18584 377 KK; EROS SAVUKOSKI SPK 6661; ErOsSaun kuulustelupöytäkirja 23.7.1943; PM LääkOs I T-20949/F24 (119) / 4.9.1943 Sotatoimiyhtymien (vast.) ja kotijoukkojen ilmoitus sairaaloissa hoidetuista potilaista 1.7.-31.7.1943; YhtE Roi/LääkOs T-5855/27 Kenttäsairaaloiden ilmoituksia potilaista 11.8.1943 ; ErOsSaun kuulustelupöytäkirja 23.7.1943; PM LääkOs I T-20949/F24 (119) / 4.9.1943 Sotatoimiyhtymien (vast.) ja kotijoukkojen ilmoitus sairaaloissa hoidetuista potilaista 1.7.-31.7.1943; YhtE Roi/LääkOs T-5855/27 Kenttäsairaaloiden ilmoituksia potilaista 11.8.1943 378 KK; 2D E TSTOIII SPK 5318; JR49 IIIP SPK 12446; JR49 10K SPK 12394; Alfthanin joukko-osastoksi on matrikkelissa merkitty virheellisesti ErP12, joksi III/JR49 muuttui vasta huhtikuussa -44. 379 KK; LLV30 E SPK 17920; LLV30 2LTUE SPK 17925; J Hyvönen;

VIITTEET

Keskinen, Stenman 25 380 KK; JR10 6K SPK 10079; JR10 IIP SPK 10167; JR10 IIP SPK 10172; Palaste 2; https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/ sights/view/- /id/1504/country/9/area/115/; Kiväärikomppaniaan ei virallisesti kuulunut varapäällikköä, mutta rykmenteissä oli usein ”ylimääräisiä” upseereita, joita sijoitettiin tällaisiin epävirallisiin tehtäviin. 381 KK; KTR5 IIIPSTO SPK 15111; KTR5 E SPK 14975; Sorsa on merkitty Kaatuneiden luettelossa kuolleeksi haavoittuneena. 382 KK; HLLV34 SPK 26236; HLLV34 1LTUE SPK 17937; J Hyvönen; Porvali 2; Keskinen, Stenman 18; Stenman 3 383 KK 384 KK; mm. Pukkila 385 KK; JR44 IP SPK 11934; JR44 2K SPK 11870 386 KK; JR25 IIP SPK 10995; JR25 5K SPK 10940; Kiväärikomppaniaan ei virallisesti kuulunut varapäällikköä, mutta rykmenteissä oli usein ”ylimääräisiä” upseereita, joita sijoitettiin tällaisiin epävirallisiin tehtäviin. 387 KK; 18D VKOM SPK 6300; VP24 2K SPK 25098 388 KK 389 KK; JVKOULKESK22 IP SPK 8579; XXVI kadettikurssi Maasotakoulussa 1942 - 1943 390 KK; JR10 3K SPK 10064; KT 11/62; Palaste 2 391 KK; LLV32 SPK 17929; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 5; Stenman 1 392 KK 393 KK; JR33 IIP SPK 11588; JR33 5K SPK 11512; Kiväärikomppaniaan ei virallisesti kuulunut varapäällikköä, mutta rykmenteissä oli usein ”ylimääräisiä” upseereita, joita sijoitettiin tällaisiin epävirallisiin tehtäviin. 394 KK 395 KK; JR57 IIIP SPK 13355; JR57 10K SPK 13281; Koskenpalo 396 KK; 6D JÄÄKK SPK 5597; Hurmerinta, Viitanen, KT 5/70; Mikkosen kaatumispaikaksi on joissain lähteissä mainittu Koivajärven (tai Koivujärven) pohjoispää. Jääkärikomppanian sotapäiväkirja mainitsee kuitenkin paikaksi Koivajärven luoteispuolella olevan nimettömän järven 145. 397 KK; J Hyvönen; Stenman [2] mainitsee Kokon olleen Koelentueen päällikön, mutta tästä ei ole merkintää kantakortissa. 398 KK; JP5 SPK 13982 399 KK; RAJAJP1 SPK 21061; RAJAJP1 3K SPK 21092 400 KK; J Hyvönen 401 KK; KVPSTO17 SPK 17301; Rönkkönen 402 KK; PLLV48 SPK 20187; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 4 403 KK 404 KK 405 KK; LER3 JOHTOELIN SPK 17978; HLLV24 ADJ SPK 7252; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Stenman 2 406 KK; JVKOULKESK3 E SPK 8377; JVKOULKESK3 RJKSI SPK 8429 407 KK; HLLV28 SPK 7269; J Hyvönen; J Karhunen 4 408 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 4; Keskinen, Stenman 20; Stenman 4; Keskinen, Stenman VI; Ukkonen on joissain lähteissä mainittu virheellisesti kaatuneeksi 6.6.44. 409 KK 410 KK; JR1 SPK 8694; Patoharju; KT 6/83 411 KK; JR49 IP SPK 12427; JR49 11K SPK 12400; Peitsara 412 KK; JR1 SPK 8694; Patoharju; HYO 413 KK; JR1 SPK 8694; Lappalainen 1 414 KK; PLLV46 SPK 20186; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 19; Tuominen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kadonneeksi. 415 KK; Sotaylioikeus tuomitsi luutnantti Tanan marraskuussa -37 asiakirjaväärennöksestä ja kavalluksesta kolmeksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuonevankeuteen, menettämään upseerin arvonsa sekä menettämään kansalaisluottamuksensa kuudeksi vuodeksi. Tana otettiin tammikuussa -40 palvelukseen sotilasvirkamiehenä, vapautettiin palveluksesta elokuussa -40 ja otettiin uudelleen palvelukseen sotilasvirkamiehenä kesäkuussa -41. Tana ei ole Kaatuneiden luettelossa. 416 KK; HLLV26 SPK 7259; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 1B 417 KK; 3PR E SPK 202163; PR E SPK 20211; Satamo 1; http://

289

www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatvirta nenolavi.htm 418 KK; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 8; HYO 419 KK; J Karhunen 1; Tammivuoren komppanian, pataljoonan tai prikaatin sotapäiväkirjoja ei ole. 420 KK; RYNNTYKP SPK 25787; RYNNTYKP 2K SPK 22872; Käkelä 2; Käkelä, Lärka; Satamo 1; HYO 421 KK; Mikola; Nevalaisesta ei löydy mainintoja RTR2:n tai sen alayksiköiden säilyneistä sotapäiväkirjoista. Nevalainen on merkitty Kaatuneiden luettelossa kaatuneeksi ruumiin jäädessä kentälle. 422 KK; HLLV24 2LTUE SPK 7254; J Hyvönen; KT 6-7/59; Keskinen, Stenman 18; HYO 423 KK; HLLV24 1LTUE SK 26665; J Hyvönen; Porvali; KT 6-7/59; Keskinen, Stenman 18; Nissinen on Kaatuneiden luettelossa merkitty kuolleeksi muusta kuin vihollistoiminnasta johtuvasta syystä. 424 KK; 25JÄRPTRI SPK 13665; RTR2 SPK 21562; http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/koivisto.pdf; Kaasinen on merkitty matrikkelissa virheellisesti patterin päälliköksi. 425 KK; JR11 5K SPK 10239; Valtasaari on merkitty matrikkelissa ja Kaatuneiden luettelossa haavoittuneeksi 19.6. ja kuolleeksi haavoihinsa 20.6. Sotapäiväkirjan ja kantakortin mukaan hän on kuitenkin kaatunut kentällä 19.6. 426 KK; JR25 IP SPK 10983; Kilkki 2 427 KK; HYO 428 KK; 20PR IP SPK 20702; Jäntti 3, Sinkko, Lindgren 429 KK; Rinteen tehtävä tai perusyksikkö ei selviä kantakortista, sotapäiväkirjoista tai kirjallisuuslähteistä. Hän on mahdollisesti ollut pataljoonan lähettiupseeri. 430 KK; Lappalainen 7; RP 2/94; Lyytinen, Reponen, Pohjanvirta, Hukari; Sivosesta ei ole mainintaa RTR2:n tai sen alayksiköiden säilyneissä sotapäiväkirjoissa. 431 KK; APUTYV AUNUS SPK 4126; mm. Pukkila 432 KK; 10D SPK 5975 (ERP20 tst-kertomus); ERP20 E SPK 6932 433 KK; JR48 E SPK 12209; Ruhanen on matrikkelissa mainittu komppanian päälliköksi, mutta Jalkaväkirykmentti 48:n upseeriluettelossa 12.6.44 hänet on merkitty rykmentin koulutusupseeriksi. Hänen siirtymisestään komppanian päälliköksi tai haavoittumisestaan ei myöskään ole mainintaa pataljoonien sotapäiväkirjoissa. Rykmentin organisaatiossa ei ollut koulutusupseeria, mutta kyseessä on ylimääräinen tehtävä upseerireservin ylläpitämiseksi. 434 KK; JR49 IP SPK 12427; JR49 1K SPK 12352; Peitsara 435 KK; ERP13 SPK 6756; ERP13 2K SPK 6766; 3D SPK 5228; Ingerön joukko-osastoksi on matrikkelissa merkitty virheellisesti JR56. 436 KK; HLLV32 SPK 7281; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 20; Stenman 1 437 KK; JR2 14K SPK 9001; Korjus; Käyhty; Sotaveteraani 3-2014 438 KK; 15PR IP SPK 20540; http://www.sotaveteraaniliitto.fi/Portals/71/SV_0504.pdf 439 KK; JR13 E SPK 10455; JR13 IIIP SPK 10551; JR13 11K SPK 10513; Lappalainen 3; HYO 440 KK; HLLV24 2LTUE SPK 7254; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 18; Myllymäki on matrikkelissa ja kaatuneiden luettelossa nimellä Horelli (ent. Myllymäki), mutta sotapäiväkirjoissa ja kantakortissa nimellä Myllymäki. 441 KK; JR48 IP SPK 12303; JR48 E SPK 12209; Virtanen; Sorko, Strang; Hurmerinta,Viitanen; Käkelä 1; Varstala on joissain lähteissä mainittu edelleen I Pataljoonan adjutanttina, josta tehtävästä hänet määrättiin suurhyökkäyksen alettua joukkueen johtajaksi. 442 JR2 SPK 8864; JR2 IIIP SPK 9037; JR2 10K SPK 8976; Palmunen; Käyhty; HYO 443 KK; JR2 SPK 8864; JR2 IIIP SPK 9037; JR2 10K SPK 8976; Käyhty 444 KK; JR48 E SPK 12209; JR48 IIP SPK 12324; JR48 6K SPK 12233; Virtanen 445 KK; KVPSTO16 1PTRI SPK 17297; 3D TYK SPK 5383 446 KK; PLLV48 SPK 20188; PLLV48 SPK 20187; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 10; Hämäläinen 4 447 KK; JP4 SPK 13939; Hurmerinta, Viitanen 448 KK; JP3 E SPK 13933; J Karhunen 1 449 KK; Pirilän tiedot ovat ristiriitaiset ja puutteelliset. Hänestä ei ole mainintoja JP4:n säilyneissä sotapäiväkirjoissa. Hänet on merkitty kantakortissa haavoittuneeksi 28.6.44, mutta Kaatuneiden luette-

VIITTEET

lossa 27.6.44. Pirilän joukko-osastoksi on matrikkelissa merkitty virheellisesti JR6, jossa hän palveli ennen kadettikurssia. 450 KK; JR50 IIP SPK 12592; JR50 8K SPK 12527 451 KK; JR50 1K SPK 12475; JR50 IP SPK 12557; Sorko, Parantainen, Isosomppi 452 KK; Kevyt Patteristo 24 oli osa Ryhmä Laguksen tueksi perustettua Eteläistä tykistöryhmää. Patteriston tai sen 2. patterin sotapäiväkirjoja ei ole, mutta Veijola on todennäköisesti kaatunut vahvennetun Jääkäriprikaatin hyökkäyksessä Leitimojärven pohjoispuolella. 453 KK; PSD E SPK 19052; Käkelä 1; http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/569/country/9/area/45/454 KK; PSD E SPK 19052; Käkelä 1; http://www.sotahistoriallisetkohteet. fi/app/sights/view/-/id/569/country/9/area/45/; HYO 455 KK; JR30 3K SPK 11206; Hajonnut pataljoona - kadonnut komentaja (Mauri Toiviainen, Sotahistoriallinen aikakausikirja 20/2001); Reimin joukko-osastoksi on matrikkelissa merkitty virheellisesti JR12. 456 KK; Kilkki 2; JR25:n ja sen II pataljoonan sotapäiväkirjat eivät ole säilyneet. 457 KK; JR49 SPK 12344; JR49 IIIP SPK 12448; JR49 9K SPK 12392; Osmo Palaste; KT 7/78; Jalavan on joissain lähteissä virheellisesti mainittu kaatuneen Jalkaväkirykmentti 49:n yöllä 29./30.6. lähettämässä neljän joukkueen vahvuisessa väkivaltaisessa tiedusteluja vanginottopartiossa. Sotapäiväkirjojen merkintöjen mukaan Jalava ei kuitenkaan ollut mukana partiossa. 458 KK; JR30 IIIP SPK 11300; JR30 11K SPK 11241; Lappalainen 3; Jäppilä 459 KK; JR2 SPK 8863; Palmunen 2; Käyhty; KT 9/65 460 KK; PLLV44 SPK 26067; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 19; Suhonen; Hämäläinen 2 461 KK; JR2 SPK 8863; JR2 IIP SPK 9030; Palmunen 2; Käyhty 462 KK; KVPSTO21 SPK 17344; JR33 IIIP SPK 11602 (tst-kertomus) 463 KK; KTR4 4PTRI SPK 14926; KTR4 IIPSTO SPK 14953; 3PRE SPK 20211 464 KK; 15PR 5K SPK 20504; Laitisen joukko-osastoksi on merkitty matrikkelissa virheellisesti KevOs3, jossa hän palveli 1941-42.. 465 KK; JR49 SPK 12345; JR49 IIIP SPK 12447; Peitsara; Pataljoonan komentopaikan tarkka paikka ei selviä sotapäiväkirjoista, mutta se lienee ollut Elniemessä. 466 KK; JR49 SPK 12345; KTR15 IIIPSTO SPK 15771; Peitsara; Pataljoonan komentopaikan tarkka paikka ei selviä sotapäiväkirjoista, mutta se lienee ollut Elniemessä. 467 KK; JR49 SPK 12345; Peitsara; Pataljoonan komentopaikan tarkka paikka ei selviä sotapäiväkirjoista, mutta se lienee ollut Elniemessä. Siivonen on joissain lähteissä mainittu virheellisesti III pataljoonan jääkärijoukkueen johtajana. 468 KK; ERP15 SPK 6785; ERP15 E SPK 6787; ERP15 2K SPK 6789; ERP15 4K SPK 6795; JR44 SPK 11843 469 KK; JR2 IIP SPK 9030; JR2 11K SPK 8981; Palmunen; Käyhty 470 KK; TYV UMAA SPK 24108; mm. Suomen Laivasto 1918-68 ja Pukkila 471 KK; JR7 IIP SPK 25840; JR7 6K SPK 9617; KT 6/73 472 KK; JR7 IIP SPK 25840; JR7 IIP JÄÄKJ SPK 9658; Jermo 2 473 KK; RTR22 SPK 24441; Lappalainen 5; Lappalainen 7; Lyytinen et al; Kauhanen; Rajalan yksiköksi on matrikkelissa ja Kaatuneiden luettelossa merkitty 200.KevPtri, josta hänet Somerin linnakkeelta siirrettiin Osasto Salomaahan. Rajala on Kaatuneiden luettelossa merkitty kadonneeksi. 474 KK; RTR22 SPK 21824; Lappalainen 5 475 KK; Lappalainen 5; Lappalainen 7; Tenhiälä; KT 8/64; Lyytinen et al; Luutnantti Pitkälän tehtävään ja kaatumiseen liittyvät yksityiskohdat ovat puutteelliset johtuen äärimmäisen sekavasta tilanteesta, monimutkaisista johtosuhteiden muutoksista ja puuttuvista sotapäiväkirjoista. Koiviston saarilla ollut Rannikkotykistörykmentti 2, jossa Pitkälä oli I Linnakkeiston linnakkeistoupseerina, lakkautettiin saarilta vetäytymisen jälkeen 23.6.44, ja sen jäljellä olevista joukoista perustettiin Rannikkorykmentti 2, joka pääosillaan oli Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin reservinä, mutta jonka osia myös siirrettiin Säkkijärven – Virolahden rannikon puolustuksesta vastanneeseen Rannikkotykistörykmentti 22:een, joka oli puolestaan perustettu 16.6.44 eri rannikkoprikaatien joukoista. Pitkälä on komento-osaston ilmoituksen mukaan kaatunut 1.7.44 (ei paikkaa), mutta kan-

290

takortin, sotilaspapin ilmoituksen, kaatuneiden luettelon ja matrikkelin mukaan kaatunut 5.7. Teikarsaaressa. Lappalainen 5:n ja 7:n sekä KT8/64:n mukaan luutnantti Paavo Pitkänen [sic.] kaatui 4.7. Melansaaressa lähdettyään vapaaehtoisena mukaan Pataljoona Tulikouran 2. komppanian vastahyökkäykseen. 476 KK; JR49 11K SPK 12400 477 KK; RTR22 SPK 21825; Lappalainen 5; Lyytinen et al 478 KK; JR2 2K SPK 8901; JR2 IP SPK 9025; Satamo 1 479 KK; JR44 SPK 11843; Palmunen; Satamo 1; Korjus; Elomaa on sotapäiväkirjassa mainittu everstiluutnanttina kaatumiseensa saakka ja joissain lähteissä todetaan hänet ylennetyn takautuvasti kuolemansa jälkeen everstiksi. Hänet on kuitenkin ylennetty everstiksi normaalisti 23.6.44 annetulla Ylipäällikön päiväkäskyllä 120/44. 480 KK; 15PR PIONK SPK 20562; Marjanen on matrikkelissa merkitty virheellisesti komppanian päälliköksi. 481 KK; JR7 IIP SPK 25840; JR7 8K SPK 9625; Jermo 2; KT 9/84; KT julkaisemattomat kirjoitus 1872 482 KK; Jermo 2; Pataljoonan sotapäiväkirjaa ei ole, eikä JR7:n säilyneissä sotapäiväkirjoissa ole mainintaa Simolasta. 483 KK; VP14 SPK 24997; VP14 3K SPK 25013 484 KK; JR30 IP SPK 11275; JR30 4K SPK 11210; Hajonnut pataljoona - kadonnut komentaja (Mauri Toiviainen, Sotahistoriallinen aikakausikirja 20/2001) 485 KK; JR8 IIIP SPK 9900; Vesterinen on Kaatuneiden luettelossa merkitty virheellisesti krh-joukkueen johtajaksi. 486 KK; JR49 IP SPK 12427; JR49 3K SPK 12363; Peitsara 487 KK; JR45 IP SPK 26189; JR45 1K SPK 11984; Paasikoski on matrikkelissa merkitty nuoremmaksi upseeriksi. 488 KK; JR49 IIP SPK 12437 489 KK; KTR4 IPSTO SPK 14947; KTR4 3PTRI SPK 14920; HYO; Kenttätykistörykmentti 4 kuului varsinaisesti 11. Divisioonaan, mutta sen I Patteristo jäi Aunukseen divisioonan siirryttyä Kannakselle ja alistettiin 7. Divisioonalle. 490 KK; 15PR SPK 20473; 15PR IP SPK 20540; Korjus 491 KK; JP2 E SPK 13870; J Karhunen 1; KT 7/76 492 KK; JR44 1K SPK 11859; JR44 IP SPK 11936; JR44 IP SPK 11935; Palmunen 493 KK; Käkelä 1; KT julkaisemattomat kirjoitus 3205 494 KK; JP5 PASTORI SPK 14000 495 KK; ERP12 2K SPK 6751; Koskimaa 3 496 KK; JR44 IP SPK 11935; Korjus; Satamo 1 497 KK; JR49 1K SPK 12352; Jermo 2; Jermo mainitsee virheellisesti Hassisen kaatuneen vastahyökkäyksessä komppanian päällikön sijaisena. 498 KK; JP2 E SPK 13870; Kyösti, From 499 KK; JP2 E SPK 13870; Jäntti 1; XXVI kadettikurssi Maasotakoulussa 1942-1943 500 KK; 19PR E SPK 20590; 19PR IIP SPK 20644; Nissinen 501 KK; Sarparannasta ei löydy mainintoja JR25:n säiilyneistä sotapäiväkirjoista. 502 KK; JR44 IP SPK 11935; Korjus 503 KK; 15PR 11K SPK 20523; KT 7/86 504 KK; JR25 11K SPK 10964; JR25 IIIP SPK 11007 505 KK; JR5 3K SPK 9253; JR5 IP SPK 9343 506 KK; JR33 11K SPK 11543 507 KK; RSPSTO41 SPK 22667; Nissinen 2 508 KK; KVPSTO21 1PTRI SPK 17346; KVPSTO 21 SPK 17344; Nissinen 2; Elo 509 KK; JR33 IIP SPK 11588; JR33 SPK 11470; Jalkaväkirykmentti 33 kuului alun perin 6. Divisioonaan, mutta se jäi II Armeijakuntaan divisioonan siirtyessä Kannakselle ja alistettiin 1. Divisioonalle. 510 KK; JR12 IIP SPK 10425; JR12 E SPK 10335; Pohjamo 3 511 KK; RAJAJP5 2K SPK 21173; HYO 512 KK; JR56 5K SPK 13126; JR56 IIP SPK 13200 513 KK, PIONP12 1K SPK 19442; PIONP12 1K SPK 19444; PIONP12 E SPK 19438; Pioneerit sodassa II 514 KK; HLLV26 SPK 7259; J Hyvönen; Keskinen, Stenman 1B 515 KK; 21PR IIIP SPK 20772; 21PR 11K SPK 20745 516 KK; JR56 8K SPK 13143 517 KK; 19TYKK SPK 23998; HYO 518 KK; JP1 SPK 13792 519 KK; 6D E OPOS SPK 5524; mm. Lappalainen 4; http://www.

VIITTEET

sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/22/country/9/ area/45/; KT 8/69 520 KK; PIONP31 SPK 19804; PIONP31 1K SPK 19815; Virtasen haavoittumispaikka ei selviä yksiselitteisesti sotapäiväkirjoista: 1. komppania oli varustelutöissä Vuosalmen tukilinjalla, mutta Virtanen oli komennettu päiväksi Humalaisiin kouluttamaan reserviläisiä. 521 KK; JR10 IIIP SPK 10191; JR10 9K SPK 10097; Palaste 2; Sotaveteraani 5-2018; http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi 522 KK 523 KK 524 KK; PIONP34 SPK 19910; PIONP34 1K SPK 19915 525 KK; Halsti 2; O Hyvönen 2; Kulju 2; JR11:n tai sen III Pataljoonan sotapäiväkirjoja ei ole. 526 KK; JR53 IP SPK 12944; Kulju 2; Miikkulaisen yksikkö ei selviä yksiselitteisesti lähteistä, mutta se on todennäköisesti 3. komppania, jonka sotapäiväkirja ei ole säilynyt. 527 KK; 15PR 9K SPK20517; KT 10/81 528 KK; JR53 9K SPK 12889; JR53 IIIP SPK 12961 529 KK; J Hyvönen; Hirvonen; Hämäläinen 2 530 KK; JR33 SPK 11472; JR33 IIP SPK 11589; Pioneerit Sodassa II 531 KK; JR50 10K SPK 12538; JR50 IIIP SPK 12609 532 KK; JP2 3K SPK 13913 533 KK; JR8 SPK 9683; Kaila; Jokipii 2; Jalkaväkirykmentti 8 lakkautettiin kotiuttamisten yhteydessä marraskuun alussa -44 ja sen rippeistä sekä 11. Divisioonan muista joukoista muodostettiin kaksipataljoonainen Jalkaväkirykmentti 3, joka joulukuun alussa nimettiin uudelleen Jalkaväkirykmentti 8:ksi. 534 KK 535 KK; Hyyrynen ei ole Kaatuneiden luettelossa. 536 KK; Mm. Jatkosodan pikkujättiläinen, Laaksonen 2; Bäckman ei ole Kaatuneiden luettelossa. 537 KK 538 KK 539 KK 540 KK; SlRLsto pk 1/44 ja 4/45 541 KK 542 KK; Rosokallio ei ole Kaatuneiden luettelossa. 543 KK 544 KK; XXVI kadettikurssi Maasotakoulussa 1942 – 1943; Ylönen; Valleala ei ole Kaatuneiden luettelossa. 545 KK; Ylönen; Mäkelä ei ole Kaatuneiden luettelossa. 546 Sotakoulu Saarella mukaan virheellisesti valmistunut 6.12.41, jonka jälkeen jatkanut täydennyskoulutuksessa. Kurssi nimitetty virkaan Ylipäällikön päiväkäskyllä 51/42 päivämäärällä 1.3.42. 547 Kantakorttien merkintöjen mukaiset päivät. Kurssi nimitetty virkaan Ylipäällikön päiväkäskyllä 102/43 päivämäärällä 30.9.43. Mm. matrikkelissa 2010 on virheellisesti mainittu kurssin päättymispäiväksi 30.1.43. 548 Jalkaväen ohjesääntö I (1931); Komppanian ja pataljoonan organisaatiosta tarkemmin KT 3 ja 4-78 sekä mm. Jalkaväkirykmentin organisaatio sotakokemustemme valossa tarkasteltuna (ye-maj V Koppinen).

291

KARTAT

292

KARTAT

293

ETELÃ&#x201E;INEN KARJALAN KANNAS

KARTAT

294

KARTAT

295

POHJOINEN KARJALAN KANNAS

KARTAT

296

KARTAT

297

LAATOKAN KARJALA

KARTAT

298

KARTAT

299

ETELÃ&#x201E;-AUNUS

KARTAT

300

KARTAT

301

POHJOIS-AUNUS

KARTAT

302

KARTAT

303

RUKAJÃ&#x201E;RVI

KARTAT

304

KARTAT

305

KIESTINKI-UHTUA

KARTAT

306

KARTAT

307

SALLA-ALAKURTTI

KARTAT

308

KARTAT

309

ITÃ&#x201E;INEN SUOMENLAHTI

KARTAT

310

KARTAT

311

SUOMENLAHDEN SUU

KARTAT

312

KARTAT

313

314

315