Hyvinvointipalveluiden sijaisen opas Kaarinan kaupunki

Hyvinvointipalveluiden sijaisen opas Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut

P채ivitetty 15.8.2013

Sisällys Työtarjousten vastaanottaminen ............................................................................................................. 3 Tekstiviestinä ..................................................................................................................................... 3 Keikkakalenteri.................................................................................................................................. 5 Omien tietojen päivittäminen .................................................................................................................. 8 Käytettävyyskalenteri ........................................................................................................................ 8 Keikkojen peruminen ..............................................................................................................................11 Työaika......................................................................................................................................................11 Palkka........................................................................................................................................................11 Palkkasihteerit ..................................................................................................................................12 Työkokemuslisien hakeminen .........................................................................................................12 Opiskelijoiden palkka .......................................................................................................................13 Opiskelijana terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena..................................................................14 Lääkehoito ja lääkeluvat ..........................................................................................................................15 Kirjaaminen ja raportointi hoitotyössä ..................................................................................................15 Tietosuoja .................................................................................................................................................17 Sairastaminen ja työterveyshuolto .........................................................................................................18 MRSA ja VRE / Ulkomailla, Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaan alueella työskennelleet tai hoidossa olleet työntekijät. .....................................................................................................................................19 Toimipaikka esittelyt ...............................................................................................................................20 Valmakoti- Vanhainkoti Piikkiön Kirismäessä ......................................................................................21 Kaarinakoti ...............................................................................................................................................23 Omaishoidon tukikeskus Visiitti .............................................................................................................25 Kotihoito ...................................................................................................................................................27 Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot........................................................................................29 Avoterveydenhuolto .................................................................................................................................31 Laboratorio ...............................................................................................................................................33 Röntgen.....................................................................................................................................................34 Fysioterapia ..............................................................................................................................................35 Hammashuolto.........................................................................................................................................36 Venho, hengitysvajehoitotiimi ................................................................................................................37 1

Neuvola .....................................................................................................................................................38 Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto .........................................................................................40 Monitoimikeskus Tikli .............................................................................................................................42 Vammaistyön tiimi...................................................................................................................................44 Krossinkerho ............................................................................................................................................45 Avuksi arkeen vanhustyönparissa ..........................................................................................................46 KAARINAN MUISTINEUVOJA ......................................................................................................46 VINKKI Ikäihmisten neuvonta........................................................................................................47 Liite 1 Vaitiolo- ja salassapitositoumus .....................................................48 Liite 2 henkilötietolomake .........................................................................50

Tervetuloa luovaan ja rohkeaan joukkoomme!

KAARINAN KAUPUNGIN ARVOT – mitkä periaatteet ohjaavat meitä - Asiakas- ja asukaslähtöisyys - Avoimuus - Rohkeus - Oikeudenmukaisuus KAARINAN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS – miksi olemme olemassa Tarjoamme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten omatoimisuutta ja mahdollistamme arjen sujuvuuden sekä turvallisen huomisen asukkaille ja yrityksille. Huolehdimme myös vehreästä sekä merellisestä ympäristöstämme.

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT – mitä asioita meidän tulee tavoitella, jotta visiomme toteutuu 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Yhteyshenkilö 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö 4. Luovuudesta tunnettu Kaarina

Niina Alho Rekrytoija Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut Lautakunnankatu 4 PL 12 20781 Kaarina GSM: 050 3146197 niina.alho@kaarina.fi 2

Työtarjousten vastaanottaminen Tekstiviestinä Kun sijaistarve tulee yksikköön yllättäen ja sijaista tarvitaan lyhyelläkin varoitusajalla, lähetetään sijaisille tekstiviestinä työtarjous. Kysymyksessä voi siis olla saman päivän sijaisuus tai vaikka viikon päästä alkava sijaisuus. Tekstiviestissä lukee sijaistarpeen tiedot (paikka, päivämäärä, työvuoro ja nimike). Sijaiset vastaanottavat vain heidän kanssaan sovittuja sijaisuuksia, eikä täten voi saada työtarjouksia paikoista joihin eivät voisi mennä.

Tekstiviestiin ei tarvitse mitään vastata, mikäli sijaisuus ei sovi. Mikäli sijainen toivoo saavansa työn ja sitoutuu tekemään viestissä ilmoitetut vuorot, tällöin viestiin vastataan vain siinä esiintyvä numerokoodi.

Tekstiviestit tulevat kuntarekry-palvelusta ja viesteihin vastataan suoraan palveluun. Viestiin voidaan vastata vain siitä numerosta johon työtarjous on tullutkin. Yksikön esimies tai muu henkilöstö joka sijaista kutsuu, saa vahvistuksen sijaisuuden ottaneesta henkilöstä ja sijainen saa aina paluuviestissä tiedon sijaisuudesta myös itselleen. Mikäli sijaisella on palvelunumeronestoja omassa liittymässään, ei työtarjouksia välttämättä pysty vastaanottamaan, koska työtarjoukset tulevat 16183 numerosta. Viestiin vastaaminen maksaa normaalin operaattorin mukaisen tekstiviestin hinnan.

Mikäli viestiin vastaa väärin antaa palvelu tästä aina palautteen sijaiselle. Viestiin ei voi vastata muuta kuin kyseisen sijaisuuden mukana tulevan viisinumeroisen koodin. Mikäli kaksi sijaista yrittää samanaikaisesti ottaa samaa työtarjousta vastaan, vain se joka on nopeampi saa työn. Tällöin toinen sijaisista saa vahvistusviestin ja toinen ilmoituksen siitä että sijaisuus on täytetty.

Mikäli palvelu ei vastaa mitään lähetettyihin viesteihin on syytä soittaa suoraan rekrytointiin selvittääkseen missä on ollut ongelmia.

3

Esimerkki viestit: Työtarjous Sijaisuus tarjolla: Osastonapulainen, Valmakoti: 29.11. klo. 7:00-15:00, . Jos haluat sijaisuuden, vastaa viimeistään 29.11.2013, 11:14. Ensimmäinen vastannut saa paikan. Kirjoita vastausviestiin pelkästään: 48673

Vastaus viestiin kirjoitetaan pelkästään: 48673 (numero on joka viestissä eri!)

Vastausviesti lähetetään suoraan siihen numeroon, josta tekstiviesti tulikin.

Vahvistusviesti sijaiselle: Onnittelut! Sait sijaisuuden 12345. Osastonapulainen, Valmakoti: 29.11. klo. 7:00-15:00.

Yhteyshenkilö: Malli Hoitaja, 050-0111111

Mikäli joku muu on jo ehtinyt ottamaan sijaisuuden: Kiitos mielenkiinnosta, sijaisuus 12345 on jo täytetty.

Soita aina yhteyshenkilölle, kun tulet uuteen yksikköön töihin.

4

Keikkakalenteri Pidemmät sijaisuudet ja sijaisuudet jotka tiedetään hyvissä ajoin, ilmoitetaan sijaisten omaan keikkakalenteriin. Keikkakalenteriin ilmestyvistä sijaisuuksista ilmoitetaan sijaisille joko tavallisella tekstiviestillä tai sähköpostilla. Keikkakalenteriin voi halutessaan ilmoittautua halukkaaksi sijaisuuteen. Ilmoittautumiset eivät ole sitovia, vaan useimmiten soveltuvin sijainen valitaan. Keikkakalenterissa myös lukee tarkempia tietoja sijaisuudesta.

Ajoittain keikkakalenteriin voi tulla sijaisuuksia, jotka vahvistuvat vasta sijaisuuden alkaessa. Tämänlaisiin tilanteisiin joudutaan, kun mahdollinen sairasloma tms. vahvistuu vasta kun sijaisuus alkaisi Keikkakalenterissa ei pysty ilmoittautumaan sijaisuuteen, mikäli on asettanut itsensä "ei käytettävissä tilaan" tai on jo muualla kiinnitettynä samalla ajankohdalla. Oman käytettävyyskalenterinsa voi päivittää ja ilmoittautua sen jälkeen halukkaaksi.

Keikkakalenteriin pääsee omilla kuntarekry käyttäjätunnuksilla. Kirjautumisen jälkeen näkymänä tulee oma työpöytä.

5

Keikkakalenteriin pääsee sivun alareunasta.

Keikkakalenteri tuo sijaisen aina siihen viikkoon joka on menossa. Viikkoja voi selata eteenpäin linkeistä viikkonäkymän yläpuolelta. Edellinen viikko - Seuraava viikko tai siirtyä suoraan haluamaansa päivään, päivämäärä painikkeesta. Siirryttäessä suoraan johonkin ajanjaksoon näkymä voi olla tyhjä, tällöin on hyvä päivittää näkymä siirtymällä vielä viikko eteenpäin ja takaisin taaksepäin "Edellinen viikko - Seuraava viikko" painikkeilla.

Avoimet sijaistarpeet näkyvän liloina palkkeina, joita klikkaamalla avautuvat sijaisuuden tarkemmat tiedot.

6

Mikäli haluaa ilmoittautua halukkaaksi sijaisuuteen, voi ilmoittautumisen jättää painamalla "ilmoittaudu" painiketta. Mikäli ilmoittaudu painike näkyy vaalean harmaana, pitää käytettävyys kalenteria muokata niin että on käytettävissä koko ajan tai jättää ilmoittautuminen suoraan yhteyshenkilölle. Ensisijaisesti ilmoittaudutaan keikkakalenteriin. Ilmoittautumisen jälkeen voi jättää lisätietoja omaan ilmoittautumiseen liittyen.

7

Omien tietojen päivittäminen Jotta jatkossa saat sijaisuuksia, sinun on pidettävä käytettävyyskalenteriasi ajan tasalla ja päivitettävä tietojasi kuntarekry.fi -palveluun. Palvelu mahdollistaa oman ajankäyttösi suunnittelun ja on käytössäsi 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä.

Muistathan myös päivittää tietojasi ja ilmoittaa rekrytointiin: yhteystietojen muuttuminen (pelkkä päivitys omissa tiedoissasi riittää) mikäli valmistut ammattiisi mikäli olet saavuttanut merkittävää työkokemusta, joka voisi vaikuttaa sijaisuuksiisi tai mikäli tilanteesi on muuten muuttunut ja vaikuttaa kykysi tehdä sijaisuuksia (esim. ajokortti ja auton käyttö, työhön vaikuttava pitkäaikainen sairaus).

Kirjaudu omiin tietoihisi osoitteesta www.kuntarekry.fi ja tulet omalle työpöydällesi.

Unohtuneen salasanan voi tilata sähköpostiisi, kirjautumissivulta. Rekrytointi yksiköt eivät pysty muuttamaan salasanaasi.

Työpöydällä voi nähdä kaikki hakemukset jotka on jättänyt palveluun. Tätä kautta pääsee päivittämään omia tietoja (yhteystiedot yms.) Avaamalla jonkin sijaisrekrytointi hakemuksen voi omia tietoja päivittää.

Käytettävyyskalenteri Käytettävyyskalenteriin pääset omalta työpöydältäsi. Työpöydän alareunassa sinisellä pohjalla "käytettävyyskalenteri" painikkeesta pääset kalenteriin. Kalenterin oikeassa alareunassa painike "muokkaa käytettävyyttä", päästää sinut muokkaamaan omaa kalenteriasi.

Kalenterin pohjaoletus kannattaa olla hyvin avoin. Oletuksen päälle on helppo lisätä niitä ajanjaksoja, jolloin et ole käytettävissä.

8

Mikäli olet kiinnostunut vain pidemmistä sijaisuuksista, kannattaa sinun muokata käytettävyyteen kerran kuukaudessa ajanjakso, jolloin et ole käytettävissä ollenkaan. Tällöin kuulet kaikista sijaisuuksista jotka alkaa ko. ajanjakson jälkeen, muttet saa keikkatekstiviestejä turhaan kännykkääsi.

Mikäli et ole enää lainkaan kiinnostunut sijaisuuksista, voit siirtää pallon "käytettävissä sijaisuuksiin" kohdasta, "en ole käytettävissä" kohtaan. Tällöin voit tiedon myös päivittää itse takaisin myöhemmin ja en ole käytettävissä tilassa et enää tule sijaishakuihimme näkyviin.

Oletus työvuorot jotka sopii

Lisää ajanjakso jolloin et halua/ et ole käytettävissä sijaisuuksiin.

Jos et ole lainkaan käytettävissä, valitse en ole käytettävissä. Et saa mitään viestejä tai kuule mistään sijaisuuksista.

9

Ajanjaksoja voi myöhemmin myös muokata ja niitä voi lisätä useita erilaisia päällekkäin.

Huomioi että ajanjaksot lisätään jolloin et ole käytettävissä.

Omia tietoja on hyvä päivittää, jotta saa vain niitä työtarjouksia joihin voisit olla käytettävissä. Lisäksi nimesi ei näy turhaan yksiköiden sijaishakulistoilla.

10

Keikkojen peruminen Kaikki sijaiset pitävät käytettävyyskalenteria. Sinulle ei tarjota sijaisuuksia, joihin et ole käytettävissä. Saat itse päättää, mikäli haluat vastaanottaa keikan. Sinun ei tarvitse reagoida tekstiviestiin mitenkään, mikäli et halua paikkaa. Jos haluat sijaisuuden, vastaat viestiin. Mikäli hyväksyt sijaisuuden, olet myös sitoutunut tekemään sen! Mikäli et ole työkykyinen, et voi ottaa vastaan sijaisuuksia. Mikäli olet vahingossa hyväksynyt keikan, sinun pitää viipymättä olla yhteydessä suoraan toimipaikkaan. Myös sairaslomat ilmoitetaan suoraan toimipaikkaan! Inhimilliset virheet sallitaan, mutta jatkuva sijaisuuksien peruminen johtaa Kaarinan kaupungin sijaisrekisteristä poistamiseen.

Työaika Sijainen voi vapaasti tehdä sijaisuuksia Kaarinan kaupungin eri yksiköissä, jotka on rekrytoinnissa sovittu, mutta omasta työajasta ja jaksamisesta on vastuu jokaisella sijaisella itsellään. Viikoittainen työaika ei saa ylittää 38.15 tuntia, ellei tästä ole erikseen sovittu yksikön esimiehen kanssa. Koska sijainen voi toimia sijaisena eri yksiköissä on esimiesten mahdotonta seurata viikoittaista työaikaa. Myös eri toimipaikoissa ollaan eri työajassa, joka sekoittaa tätä. On tärkeää että sijainen pitää itse huolta että työaika pysyy noin 38t/ viikko ja sijaisen tulee aina ottaa huomioon oma jaksaminen. Viikoittain tulee jokaisella sijaisella olla vähintään 24tunnin vapaa-aika jakso. On myös tärkeää ettei sijaisuuksia ota vastaan, mikäli on itse sairaana, vajaakuntoinen tai väsynyt. Omasta hyvinvoinnista on pidettävä huolta.

Palkka Vakinaisen henkilöstön palkat maksetaan Kaarinassa kuukauden seitsemäntenä päivänä, sijaisten ja määräaikaisten palkat kuun lopussa.

Uuden työntekijän tulee toimittaa palkkojen maksatuksen hoitamiseksi palkanlaskentaan henkilötiedot, verokortti sekä pankkitilinsä numero IBAN-muodossa. Liitteenä (liite2) löydän kaupungin henkilötietolomakkeen, joka tulee toimittaa ensimmäiseen työpaikkaan, kun sijainen tulee tekemään ensimmäisen sijaisuutensa.

11

Palkkasihteerit Merja Kyynäräinen 588 4145 Lääkärit, Terveyskeskuksen sairaala Työterveyshuolto, Avosairaanhoito Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lastensuojelu, Perhetyö

Anne Elo 588 4149 Kotihoito ja vanhuspalvelut Mielenterveyspalvelut,Tk:n tukipalvelut Hyvin hallinto, Hammashuollon hoitohenkilöstö, luottamushenkilöiden ansionmenetyskorvaukset

Virpi Nieminen 588 4148 Hallintopalvelut, Palkkiot Kansalaisopisto, Aikuissosiaalityö, Vammaistyö

Johanna Saarinen 588 4146 Tuntipalkat (TTES) Ympäristöpalvelut

Miina Pentikäinen 588 4143 Päiväkodit, Ryhmäperhepäivähoito

Heidi Jäkälä 588 4142 Opettajat -> Piikkiön koulut Kirjasto, Koulunkäyntiavustajat, Koulukuraattorit Sivistyspalvelun hallinto, Työllistetyt Liikuntapalvelut, Nuorisopalvelut, Kulttuuripalvelut Terveyden edistäminen, Kesätyöntekijät

Anne Tuomarmäki 588 4144 Opettajat-> Kaarinan koulut Sinikka Virtanen 588 4150 Perhepäivähoitajat, Omaishoitajat Perhehoitajat, Tukihenkilöt

Työkokemuslisien hakeminen Työkokemuslisän laskentaa varten tulee henkilöstötoimeen toimittaa kopiot vastaavan ammattialan työtodistuksista lisän laskentaa varten. Ensimmäiseen lisään oikeuttaa viiden vuoden työkokemus ja toiseen kymmenen vuoden työkokemus.

Todistukset voi toimittaa: Anne Rostedt toimistosihteeri Lautakunnakatu 4 PL 12 20781 Kaarina

12

Opiskelijoiden palkka Opiskelijoiden tulee itse päivittää tietonsa rekrytointiin opintojen edetessä. Mikäli opiskelija keskeyttää opinnot, tulee hänen itse myös ilmoittaa tästä rekrytointiin.

Opintonsa voi päivittää lähettämällä opintosuoritusotteen, jossa on koulun leima, suoraan rekrytointiin. Tehtävästä maksetaan tehtäväkohtainen palkka, joissa noudatetaan seuraavan taulukon mukaista portaikkoa.

Sairaanhoitajaopiskelija (myös: ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat) yli 160op -5 % Vain terveydenhoitajaopiskelijat- terveydenhoitajansijaisuus yli 140op -5 % Sairaanhoitajan palkka, sairaanhoitajan sijaisuus yli 90op -2 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus yli 60op -5 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus alle60op -10 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus osastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka Lähihoitajaopiskelijat yli 90ov -5 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuus alle 90ov -10 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuus osastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka Lähihoitajaopiskelijat, aikuisopis-/ monimuoto-opiskelijat (laajuus 90ov) yli 60ov -5 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuus alle60ov -10 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuus osastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka Fysioterapeutti- röntgenhoitaja- ja bioanalyytikkaopiskelijat yli 140op -5 % ko. tehtävän mukaisesta palkasta, ko. tehtävän sijaisuus yli 60op -5 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus alle 60op -10 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus

13

Opiskelijana terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena "Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 - 3f §:t (104/2008) säätelevät opiskelijoiden tilapäistä toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Opiskelija toimii aina johdon ja valvonnan alaisena ja hänellä on oltava ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Muun terveysalan opiskelija saa tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa kyseiseen ammattiin johtavista opinnoistaan. Terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoista. Vastaavasti opiskelijalla on oikeus tilapäisesti toimia terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoistaan.

Opiskelija saa toimia vain sen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä, johon hän opiskelee. Esimerkiksi lääketieteen opiskelija ei saa tilapäisesti toimia laillistetun sairaanhoitajan tehtävissä.

Kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, opiskelija ei enää saa toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sijaisena.

Valviran ohje, saatavilla: http://www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/opiskelijoiden_tilapainen_toiminta_laillistet un_terveydenhuollon_ammattihenkilon_tehtavissa (viitattu 3.12.12) Opiskelijan valmistuttua laillisteltuun ammattiin, voi hän työskennellä opiskelijan oikeuksin 30 päivää valmistumisen jälkeen, ennen laillistusta. Valvira kuitenkin suosittelee hakemaan laillistusta mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia tilapäisesti muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/1994) Jokaisen opiskelijan kanssa mietitään erikseen missä toimipaikoissa voi toimia mm. lähihoitajan sijaisena tilapäisesti. Varsinaisia oikeuksia ko. ammattiin ei opiskelijalle synnyt, ennen valmistumista ja/- tai merkitsemistä valviran rekisteriin.

14

Lääkehoito ja lääkeluvat Sairaan- ja terveydenhoitajat ottavat lääkenäytöt, jolloin toimipaikan esimies pyytää riittävän osaamisen varmistamisen jälkeen lääkeluvat. Luvat ovat aina toimipaikka- ja työnantaja kohtaisia. Mikäli LOVE on suoritettu, on se riittävä osoitus teoreettisesta osaamisesta.

Käytännön näytöt tulee aina antaa.

Laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) voivat toteuttaa peruslääkehoitoa ilman erillisiä lupia. Em. laillistettujen ammattihenkilöiden tulee saada toimintayksikön vastaavan lääkärin allekirjoittamat luvat vaativasta lääkehoidon suorittamisesta (suonensisäinen lääke- ja nestehoito, verensiirrot, rokottaminen).

Lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, voivat toteuttaa peruslääkehoitoa (jakaa lääkkeitä annoksiksi, pistää ihonalle tai lihakseen), kun he ovat saaneet toimipaikkakohtaiset lääkeluvat.

Opiskelijoiden lääkeluvat katsotaan opiskelijan valmiuksien ja osaamisen mukaan, toimintayksikön tarpeen mukaan. Erilliset näytöt ja osaamisen varmistaminen kuuluu aina opiskelijan lääkelupaan.

Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva henkilö vastaa omasta toiminnastaan.

Kirjaaminen ja raportointi hoitotyössä Potilasasiakirjojen käyttötarkoitus on potilaan hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta.

Potilasasiakirjat ovat tärkeitä sekä potilaan että häntä hoitaneiden ammattihenkilöiden oikeusturvan kannalta. Potilasasiakirjat on laadittava niin, että niistä saa selkeän käsityksen siitä, miten potilasta on hoidettu eri vaiheissa, ketkä hoitoon ovat osallistuneet ja miten potilaan lakisääteiset oikeudet on otettu huomioon hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Lainsäädäntö asettaa selkeitä vaatimuksia potilastietojen sähköiselle kirjaamiselle. Hoitotyössä kirjaamisen päätöksenteko tulee olla potilaslähtöistä ja kokonaisvaltaista.

Hoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Rakenteisuus ja systemaattisuus hoitotyön kirjaamisessa tarkoittaa, että on sovittu mitä kirjataan (sisältö) ja miten kirjataan (rakenne). Oleellisen tiedon hakeminen suuresta tietomassasta helpottuu. Strukturoitua tietoa voidaan hyödyntää mm. tarvittavan tiedon automaattinen siirtyminen potilaskertomuksesta sähköiseen reseptiin, lähetteeseen ja hoitopalautteeseen.

15

Yhtenäinen hoitotyön kirjaaminen koostuu rakenteisista ydintiedoista, joita kuvataan luokituksilla sekä niitä täydentävistä kertovista teksteistä FinnCC luokituskokonaisuus sisältää; hoidon tarveluokitus, hoitotyön toimintoluokitus ja hoidon tuloksen tilan luokituksen (hoitotyön prosessi) Kirjaamista ohjaava lainsäädäntö (www.finlex.fi) mm.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; määrittelee potilasasiakirjat juridisesti, salassapito Henkilötietolaki 523/1999; lähtökohta potilastietojen käsittelyssä, arkaluonteiset tiedot Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/1994; velvollisuudesta laatia ja säilyttää potilasasiakirjat Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (30.3.2009) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/2001

Kansallinen arkistointi tukee ajantasaisen tiedon siirtoa yksiköiden välillä. Potilastiedon arkisto on aktiivikäytössä oleva terveydenhuollon tietojärjestelmä, jota käytetään potilastietojärjestelmällä. Se mahdollistaa keskitetyn sähköisten potilastietojen arkistoinnin ja tietojen pitkäaikaisen säilyttämisen. Arkistolla on keskeinen rooli tietojen välittämisessä terveydenhuollon organisaatioiden ja toimintayksiköiden kesken. Potilastiedot arkistoidaan teknisesti yhtenevässä muodossa, mikä mahdollistaa tietojen siirrettävyyden järjestelmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta potilaan hoitoon osallistuvissa toimintayksiköissä. Lisätietoa www.kanta.fi Tarja Kansanen 26.4.2013

16

Tietosuoja Vastuu tietoturvan ja – suojan ylläpitämisestä kuuluu jokaiselle asiakastietojen ja tietojärjestelmien kanssa työskentelevälle.

Salassapitoon liittyvien asioiden ymmärtäminen on avainasemassa työskenneltäessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Salassapidon tärkeimpinä päämäärinä on turvata potilaan hoidon onnistuminen ja yksilön yksityisyyden suoja luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuutta sekä vaitiolovelvollisuutta. Organisaatiossa jokaisella potilastietoja käsittelevällä on niitä koskeva vaitiolovelvollisuus. On hyvä keskustella potilaan kanssa siitä, kenelle hän haluaa kerrottavan hoitoonsa liittyvistä tiedoista. Salassa pidettävien tietojen selville ottaminen muita kuin työtehtäviä varten on ehdottomasti kielletty ja sellaisenaan rangaistavaa.

Muistilista * Tutustu työpaikan tietoturvallisuuteen liittyviin ohjeisiin ja kysy rohkeasti neuvoa. * Estä asiaton pääsy tietojärjestelmiin lukitsemalla tietokoneesi aina kun poistut työpisteestäsi. * Työpäivän päättyessä kirjaudu tietojärjestelmistä ulos ja sulje tietokoneesi organisaatiokohtaisen ohjeen mukaisesti. * Älä jätä vierasta yksin tai valvomatta työhuoneeseesi tai muihin organisaation tiloihin. * Noudata ns. puhtaan pöydän periaatetta. Älä säilytä työpöydällä salassa pidettävää aineistoa, ainakaan niin, että se on sivullisten luettavissa. * Älä luovuta henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja toisen henkilön käyttöön * Käytä työpaikan tietoaineistoa ja työvälineitä vain työtehtäviesi hoitamiseen. * Muista, että organisaation laitetta, verkkoa tai sähköpostia käyttäessäsi näyt ja esiinnyt tietoverkossa aina tahtomattasikin organisaation edustajana. * Hävitä tietosuojattava jäte asianmukaisesti. * Varo paljastamasta luottamuksellisia tietoja sivullisille työpaikalla tai sen ulkopuolella esim. sosiaalisessa mediassa. Älä hätäänny, jotain poikkeavaa tapahtuu. Kerro esimiehelle rohkeasti tapahtuneesta!

Tarja Kansanen 26.4.2013 Liitteenä löydät hyvinvointipalveluiden sijaisten salassapitositoumus lomakkeen.

17

Sairastaminen ja työterveyshuolto Sairauspoissaolosta on ilmoitettava välittömästi esimiehelle tai hänen määräämälleen henkilölle.

Henkilöllä on virka- ja työehtosopimusten mukaan oikeus saada sairauslomaa jos hän on sairauden, vian tai vamman vuoksi estynyt hoitamasta työtään, ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta enintään kolme päivää. Mikäli sairaus kestää yli kolme päivää, työntekijällä on oikeus kahdelta sen ylimenevältä päivältä olla sairauslomalla terveydenhoitajan antamalla todistuksella. Yli viiden päivän sairausajalta on aina oltava lääkärin antama sairauslomatodistus.

Sairastumisesta on välittömästi ilmoitettava esimiehelle ja työhön palattua on täytettävä ao. sairauslomahakemus. Sairaustapauksissa suositellaan käyttämään kaupungin työterveyshuollon palveluja.

Työterveyshuollon ajanvarausnumero on 588 2330

Lapsen sairastuminen Äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi, myönnetään virka-tai työvapautta tai, jonka ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta kalenteripäivältä kerrallaan, minkä lisäksi on mahdollisuus saada neljäs palkaton työpäivä. Lisäksi edellytetään, että em. vapautusta ei anneta molemmille vanhemmille samanaikaisesti. Tällainen vapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämiseksi, ei niinkään lapsen hoitamiseksi. Poissaolosta on ilmoitettava välittömästi esimiehelle tai hänen määräämälleen henkilölle.

Työterveyshuoltoa voivat käyttää kaikki kaupungin työsuhteessa olevat työntekijät. Myös sijaiset voivat työsuhteen voimassaoloaikana käyttää työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon vastaanottokäynnit ovat työaikaa, jos aikaa ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työajan ulkopuolelle. Ne tulee kuitenkin pyrkiä sijoittamaan työajan ulkopuolelle aina, kun on mahdollista. Pyydettäessä on käynnistä esitettävä tarkastuksen suorittaneen henkilön todistus. Niihin liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, mikäli matka-aika ei ajoitu varsinaiseen työaikaan.

Lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Työntekijällä/viranhaltijalla on kuitenkin oikeus käydä ko. tutkimuksissa työpäivän aikana, mikäli määrättyjä tutkimuksia ei mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella.

18

Oma-aloitteiset lääkärissäkäynnit (hammaslääkäri, gynekologi, neurologi jne.) ovat aina omaa aikaa.

Mikäli työntekijällä ei mahdollisuutta käydä ko. vastaanotolla työajan ulkopuolella, on työantajan järjestettävä hänelle mahdollisuus ko. tutkimuksissa käyntiin myös työpäivän aikana, näihin kulunut aika tehdään aina takaisin. Lääkärin määräämiin tutkimuksiin kulunut aika ei ole sairauslomaa.

MRSA ja VRE / Ulkomailla, Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaan alueella työskennelleet tai hoidossa olleet työntekijät.

Kaarinan kaupungissa noudatetaan Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin moniresistenttien bakteerien seulontaohjeita. Mikäli olet ollut tai tulet menemään opiskelemaan, työhön tai olet ollut potilaana viimeisen vuoden aikana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalassa/muussa hoitolaitoksessa. Tulee sinun toimittaa negatiivisesta MRSA ja VRE näytteestä tulokset rekrytointiin. Uusien sijaisten kohdalla rekrytointi seuloo ja neuvoo ko. asiasta sijaisia. Sijaiset voivat kuitenkin halutessaan käydä työssä välillä muuallakin tai esimerkiksi lomalla ollessaan joutuvat itse sairaalahoitoon em. alueilla. On myös sijaisen oma velvollisuus huolehtia ettei hän tee keikkatyötä ennen kuin asian mukaiset näytteet on todettu negatiivisiksi.

Potilastyöskentely aloitetaan vasta negatiivisen näytevastauksen jälkeen.

Yksi näytekerta, jolloin otetaan MRSA -nenänäyte ja lisäksi ulkomailla työssä tai potilaana olleelta otetaan VRE-näyte ulosteesta tai peräsuolesta.

19

Toimipaikka esittelyt

Seuraavaan on koottu lyhyesti kaikki Hyvinvointipalveluiden lyhytaikaisia sijaisia rekrytoivat yksiköt. Yksiköitä voidaan muuttaa joko osaamisen lisäännyttyä tai sijaisen omastakin pyynnöstä.

Sinun tulee muutoksista olla yhteydessä rekrytointiin. Voit itse päivittää omia tietojasi ja käytettävyyttäsi, mutta yksiköt ja nimikkeet asetetaan rekrytoinnissa.

Fysioterapia ........................................................

35

Hammashuolto...................................................

36

Kaarinakoti .........................................................

23

Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ...

40

Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot..

29

Kotihoito .............................................................

27

Krossinkerho ......................................................

45

Laboratorio .........................................................

33

Lapsen hengitysvaje hoitotiimi .........................

37

Monitoimikeskus Tikli .......................................

42

Neuvola ...............................................................

38

Omaishoidon tukikeskus Visiitti .......................

25

Röntgen...............................................................

34

Valmakoti ...........................................................

21

Vammaistyön tiimi.............................................

44

20

Valmakoti- Vanhainkoti Piikkiön Kirismäessä Valmakoti tarjoaa kodinomaista pitkäaikaista laitoshoitoa vanhuksille, jotka eivät enää tule toimeen kotona tehostetun kotihoidon avulla tai heille ei muodosta riittävän turvallista palvelua myöskään tehostettu palveluasuminen. Valmakodissa koulutettu hoitohenkilökunta antaa yksilöllistä ja toimintakykyä tukevaa hoitoa ja huolenpitoa paljon apua tarvitseville vanhuksille ympäri vuorokauden.

Kaikille asukkaille tehdään hoitosuunnitelma yhdessä omaisten kanssa. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa kunnioitetaan vanhuksen aikaisempia elämäntapoja, tottumuksia, toiveita ja arvoja. Omaisilla on myös mahdollisuus osallistua läheisensä hoitoon yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa.

Asukkaalle nimetään omahoitaja, joka on tärkeänä tukena vanhuksen arjessa sekä toimii yhdyshenkilönä yhteistyötahoihin sekä omaisiin. Omahoitaja ei kuitenkaan yksin vastaa asukkaan hoidosta, vaan koko Valmakodin moniammatillinen hoitotiimi vastaa tästä yhdessä.

Toimintaa ohjaavina arvoina ovat vanhuuden kunnioittaminen ja arvostaminen. Toiminnan periaatteet ovat: asiakaslähtöisyys, toimintakykyä edistävä ja tukeva työote, turvallisuus, joustavuus, luottamuksellisuus, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Valmakodissa työskennellään kahdessa tiimissä, jotka on nimetty Vuokkotiimiksi ja Kielotiimiksi.

Henkilökuntaan kuuluu: vastaava sairaanhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa, 12,5 hoitajaa, vuosilomasijaistaja, kaksi osastoapulaista, sekä vanhainkodin johtaja.

Henkilöstö: Osastoapulainen Työskentelee lähellä vanhusta kokonaisvaltaisesti perushoidosta ja hoivasta huolehtien, koulutettujen hoitajien ja sairaanhoitajien ohjauksessa.

21

Lähihoitaja Edellä mainittujen lisäksi: Lähihoitaja osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen, hoitosuunnitelmien tekoon, sekä sairaanhoidollisiin tehtäviin. Lähihoitajille kuuluu myös osastoapulaisten ja omaisten ohjaus sekä neuvonta.

Sairaanhoitaja Edellä mainittujen lisäksi: Sairaanhoitajan ammattitaito korostuu. Sairaanhoitaja pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä hoitotilanteissa asukkaiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seuraten. Sairaanhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat lääkehoitoa. Sairaanhoitaja toteuttaa sairaanhoidolliset toimenpiteet kuten verinäytteiden otot, haavan hoidot ja lääkäriyhteistyön. Muun henkilökunnan ohjaus, sekä neuvonta kuuluu myös sairaanhoitajan tehtäviin.

Vuokkotiimi p. 050 411 0156 Kielotiimi p. 050 314 5234

Valmakodin Johtaja p. 050 4675475 anne.bjorkberg@kaarina.fi

Valmakoti Saniaisentie 1 21500 Piikkiö 02-588 4686

22

Kaarinakoti Tehostetun palveluasumisen yksikkö Kaarinakoti on Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden kotihoitoon ja vanhuspalveluihin kuuluva 45-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto, joka sijoittuu kodin ja pitkäaikaisen laitoshoidon väliin, ja jossa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Asukkaiden toimintakyky on merkittävästi alentunut, he tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa päivittäisissä toiminnoissa eivätkä he selviydy enää kotona lisäapujenkaan (omaiset, kotihoito, tukipalvelut) turvin.

Kaarinakoti toimii vuonna 1979 rakennetussa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Yläkerta on tarkoitettu ensisijassa ns. hoivakuntoisille ja alakerta muistisairaille. Kaarinakodin asukkailla on mahdollisuus käyttää erilaisia hyvinvointia tukevia tiloja, kuten Snoezelen- valkoista huonetta.

Kaarinakoti sijaitsee kauniissa merellisessä ympäristössä Voivalan alueella.

Kaarinakodin henkilökunta Kaarinakodissa työskentelee 24 hoitoalan koulutuksen saanutta hoitajaa – sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia, kodinhoitajia, osastoapulaisia sekä yksikön johtaja. Lisäksi Kaarinakodissa työskentelee kaksi vuosilomasijaistajaa sekä yksi sairauslomasijaistaja.

Kaarinakodissa toteutetaan tiimiorganisoitunutta työtapaa ja työskennellään kahdessa tiimissä.

Molemmissa tiimeissä on tiimivastaavat, jotka vastaavat tiimien toiminnan sujuvuudesta. Kaarinakodissa toteutetaan työvuorokohtaisia asukasryhmäjakoa.

Yöhoitaja työskentelee yksin osastolla, mutta tarvittaessa toisen osaston yöhoitajalta saa ammatillista tukea ja apua.

Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä, johon päivittäiset asukastiedot kirjataan.

23

Osastoapulainen Työskentelee lähellä vanhusta kokonaisvaltaisesti perushoidosta ja hoivasta huolehtien, koulutettujen hoitajien ja sairaanhoitajien ohjauksessa. Osastoapulaisen tehtäviin kuuluu myös omaisten ohjausta ja neuvontaa sekä uusien työntekijöiden perehdytystä.

Lähihoitajana/ Hoitaja Hoitajien tehtäviin kuluu asukkaiden kokonaisvaltaisesta perushoidosta ja hoivasta huolehtiminen, toimintakyvyn tukeminen ja voinnin seuranta. Hoitaja osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen, hoitosuunnitelmien tekoon, sairaanhoidollisiin tehtäviin sekä lääkäriyhteistyöhön. Hoitajille kuuluu myös omaisten ohjausta ja neuvontaa sekä opiskelijaohjausta ja uusien työntekijöiden perehdytystä.

Sairaanhoitajana Edellä mainittujen lisäksi: Sairaanhoitaja tekee itsenäisiä päätöksiä hoitotilanteissa asukkaiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seuraten. Sairaanhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat lääkehoitoa yhteistyössä lääkärin kanssa. Lisäksi sairaanhoitaja toteuttaa sairaanhoidollisia toimenpiteitä kuten verinäytteiden ottoa ja haavan hoitoja. Tehtäviin kuuluu myös muun henkilökunnan ohjaus, neuvonta sekä perehdyttäminen.

Alakerta 050 373 2707 Yläkerta 050 373 2706

Riitta Tuomisto yksikön johtaja p. 050 373 2479 riitta.tuomisto@kaarina.fi , osoite: Ruokokatu 10, 20780 Kaarina

24

Omaishoidon tukikeskus Visiitti Omaishoidon tukikeskus Visiitti on Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden kotihoitoon ja vanhuspalveluihin kuuluva lyhytaikaishoitoa tuottava 18-paikkainen avohuollon palveluasumisyksikkö.

Visiitin asiakkaat ovat pääosin säännöllistä lyhytaikaishoitoa tarvitsevia, kotona asuvia omaishoidettavia, ikääntyneitä henkilöitä. Asiakkaina voi olla myös nuorempia, mutta yli 18-vuotiaita.

Visiitin asiakkaita ovat myös satunnaista lyhytaikaishoitoa tarvitsevat henkilöt tai toipilaat, jotka tarvitsevat toimintakykyä vahvistavaa lyhytaikaishoitoa onnistuneen kotiuttamisen varmistamiseksi. Visiitissä tarjotaan myös kriisihoidon luonteista apua ja turvaa vanhuksille ja vammaisille.

Keskeisinä periaatteina ovat asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen toiminta sekä yhteistoiminnallisuus.

Asiakkaan voimavaroja, osallisuutta ja omatoimisuutta tuetaan niin, että turvallinen asuminen omassa kodissa voisi jatkua mahdollisimman pitkään.

Visiitin henkilökunta Visiitissä työskentelee 7 hoitoalan koulutuksen saanutta hoitajaa – sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia, kodinhoitajia. Työ on kaksivuorotyötä. Lisäksi yksi hoitaja tekee omaishoitoa tukevia kotikäyntejä, joiden tarkoituksena on tukea omaishoitajaa ja hoidettavaa kotona pärjäämisessä.

Yöhoito ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta.

25

Omaishoidon palveluohjaajan ja kotihoidon ja vanhuspalveluiden fysioterapeutin toimipisteet ovat Visiitissä. Lisäksi Visiitissä toimii vapaaehtoistyöntekijöitä mm. viriketoiminnan toteuttajina ja kuntosaliavustajina.

Visiitissä toteutetaan tiimiorganisoitunutta työtapaa ja siellä toimii yksi tiimi, jonka toiminnan organisoinnista ja sujuvuudesta vastaa tiimivastaava.

Hoitajien tehtäviin kuluu asiakkaiden kokonaisvaltainen toimintakyvyn ja voimavarojen tukeminen ja voinnin seuranta. Hoitajat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen, hoitosuunnitelmien tekoon sekä sairaanhoidollisiin tehtäviin.

Sairaanhoitajien tehtäviin kuluu lisäksi mm. verinäytteiden otto ja muut sairaanhoidolliset tehtävät.

Visiitissä ei ole omaa lääkäriä, joten yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. terveyskeskuksen lääkärien kanssa.

Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä, johon päivittäiset asiakastiedot kirjataan.

Visiitti (02) 588 3600 osoite: Rantayrttikatu 1, 20780 Kaarina Riitta Tuomisto yksikön johtaja p. 050 373 2479 riitta.tuomisto@kaarina.fi

26

Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Kotihoidon asiakkaat ovat henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut niin, että hän kotona selvitäkseen tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissaan ja hoidossaan.

Henkilöstö Kotihoidossa työskentelee 55 hoitoalankoulutuksen saanutta henkilöä – pääasiassa hoitajia ja sairaanhoitajia. Kotihoidossa toimimme tiimiorganisoidusti eli kotihoito jakaantuu seitsemään omaan tiimiinsä ja jokaisessa tiimissä tiimivastaava vastaa kotihoidon käytännön työn sujuvuudesta. Hoitajat tekevät kaksivuorotyötä ja sairaanhoitajat päivätyötä ja lisäksi viikonloppuja noin 1 x /kuukaudessa.

Hoitajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden perushoitoa, lääkehoitoa ja työskentely on asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää päivittäisissä arjen toiminnoissa. Sairaanhoitajat vastaavat tiiminsä sairaanhoidosta, ottavat verinäytteitä, ohjaavat ja neuvovat sekä huolehtivat asiakkaiden palveluista kokonaisvaltaisesti. Kaikilta hoitajilta vaaditaan itsenäistä työotetta ja lääkehoidon osaamista.

Kotihoidossa jokaisella asiakkaalla on omahoitaja ja jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaisesti toimitaan. Käytössämme on KotihoitoEffica– asiakastietojärjestelmä, johon kirjaamme päivittäin.

Kotihoidon työntekijältä edellytämme oman auton käyttömahdollisuutta. Sijaisilta ei kuitenkaan

vaadita oman auton käyttöä, mikäli he työskentelevät tiimeissä, joissa autoa ei tarvitse.

Oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. Kaupungilla on myös kolme omaa autoa, jotka ovat aina ensisijaisesti ajossa.

27

Kotihoidon tiimit:

Kaarinan kotihoitokeskus: Lautakunnankatu 6, Kaarina.

Kylä 1: 050-5954007 Auvainen, Kairiskulma, Poikluoma, Piispanristi, Littoinen ja Auranlaakso.

Kylä 2: 050-5954008 Koristo, Sorro, Kesämäki, Voivala, Pohjola, Hovipelto ja Kuusisto.

Vouti: 050-5954004 Voudinkatu, Pehtorinkatu, Voivalantie 1ja 3, Kuskinkatu, Kärrykatu, Kiesikatu ja Paraistentieltä parilliset no:t 6-16 Hovi: 050-3782038 Rajana Paraistentie (parittomat numerot), Kartanotie, Vaakunatie ja Pyhän Katariinantie (paitsi Voudinkatu ja Pehtorinkatu)

Piikkiössä olevat tiimit kokoontuvat kirkkopuistontie 5, Piikkiö.

Pohjoinen: 050-5954010 Hadvalantien pohjoispuoli, Makarla, Kirismäki ja Tammisilta Etelä: 050-5954009 Hadvalantien eteläpuoli, Toivolinna, Harvaluoto, Puosta, Runko, Raadelta ja Nunna Vanamo: 050-5954012 Vanamon palveluasunnot

Hoitaja Piikkiö joka päivä klo:8-20 puh: 050-5165851 Hoitaja Kaarina joka päivä

klo:8-15 puh: 050-3732452 klo: 15-20 puh: 050-3732468

Tiimeissä: Vanamo, Vouti ja Hovi et välttämättä tarvitse autoa.

vs. kotihoidon johtaja Päivi Järvensivu p. 050-3145215 paivi.jarvensivu@kaarina.fi

28

Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot Kaarinan pääterveysasemalla on kaksi 36 -paikkaista sairaalanosastoa. Molemmilla osastoilla on yhteensä 21 lähi- ja perushoitajaa ja 21 sairaanhoitajaa ja 8,5 laitosapulaista Työ terveyskeskuksen sairaalan osastolla on monipuolista ja haasteellista hoitotyötä. Hoitotyötä tehdään pienryhmissä, joka suunnittelee ja toteuttaa potilaan yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa.

Terveyskeskuksen sairaalassa hoidetaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita, erikoissairaanhoidosta leikkausten ja toimenpiteiden jälkeen jatkohoitoon ja kuntoutumaan siirtyviä potilaita, neurologian ja sisätautien erikoisaloilta siirtyviä potilaita sekä tutkimuspotilaita. Sairaalassa hoidetaan myös saattohoidossa ja katkaisuhoidossa olevia potilaita. Toiminta on yhä enemmän akuuttihoitotyötä, eikä enää niin pitkälti perinteistä vuodeosastohoitoa kuin aikaisemmin.

Toimintakykyä edistävä hoitotyö on työtä ohjaava toimintaperiaate..

Henkilöstö Osastolla olet osana moniammatillista tiimiämme. Ryhmässä toimii sairaanhoitajia, lähihoitajia, laitoshuoltajia, terveydenhuollon sihteerejä, osastonhoitajia, osastonlääkäreitä, fysio- puhe- ja päihdeterapeutti, sekä sosiaalityöntekijä. Terveyskeskuksessa on lääkäri joka päivä kello 8-16, muuna aikana sairaanhoitajilla on konsultaatio mahdollisuus TYKS:in tai Turun kaupunginsairaalan päivystykseen. Lisäksi viikonloppuisin lääkäri kiertää osastoilla, akuutti asiat, kahden tunnin ajan.

Työ on kolmivuoro työtä. Pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroja, sekä keskimäärin joka toinen viikonloppu on töitä.

Toimintaa ohjaavana periaatteena on järjestää perehdytys kaikille uusille työntekijöille ja sijaisille.

Lähihoitaja Sairaalassa lähihoitajan ammatillinen osaaminen on tehokkaassa käytössä ja kehittyy.

Lähihoitaja osallistuu potilaan kokonaisvaltaiseen perushoitoon ja hoidon suunnitteluun, yhdessä työryhmän kanssa. Hallitsee ja toteuttaa peruslääkehoitoa, lääkkeiden jakoa ja injektioiden antoa. Pystyy osallistumaan 29

lääkärin kierroille ja toteuttaa lääkärin määräyksiä. Ottaa vastaan uusia potilaita ja osallistuu omaisten ja potilaiden ohjaukseen, sekä neuvontaan. Toteuttaa sairaanhoidollisia tehtäviä, kuten haavanhoitoja, katetrointeja ja muita tarvittavia toimenpiteitä.

Sairaanhoitajana Edellisten lisäksi sairaanhoitaja kantaa kokonaisvaltaista vastuuta osaston lääkehoidon toteuttamisesta ja potilaiden hoidosta osastolla. Sairaanhoitajat toteuttavat vaativaa lääkehoitoa (ivlääkehoidot, verensiirrot ja kipupumput). Osallistuu lääkärinkiertoihin ja toteuttaa uudet hoito- ja lääkemääräykset. Sairaanhoitajaopiskelijat eivät voi suorittaa vaativaa lääkehoitoa ennen laillistustaan.

Sairaanhoitaja pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä hoitotilanteissa potilaiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seuraten.

Laitoshuoltaja Ensisijaisesti vastaa tilojen siisteydestä ja osallistuu potilaiden ruuan jakeluun. Lisäksi laitoshuoltajat mm. tekee varastotilauksia, lähettää pyykin pesulaan, purkaa saapuvia lähetyksiä jne.

Kaarinan pääterveysasema Terveyskeskuksen sairaala Voivalantie 5 20780 Kaarina

Osasto 1 osastonhoitaja Tarja Kansanen 02- 588 2301

Osasto 2 osastonhoitaja Päivi Ström-Valo 02- 588 2311

30

Avoterveydenhuolto Vastaanotto ja päivystystyö Kaarinassa on toimipisteitä kolme: Littoisten terveysasema, Piikkiön terveysasema ja Kaarinan pääterveysasema. Vastaanotot ovat auki arkisin virka-aikaan klo 8-16, perjantaisin klo 14:ään. Päivisin päivystyksellistä hoitoa tarvitseva ottaa yhteyttä joko omaan terveysasemaan tai pääterveysaseman päivystykseen. Päivystys toimii arkisin klo 8-16, myös perjantaisin.

Toimintamme perustuu sekä kiireettömässä että kiireellisessä tapauksessa hoidon tarpeen arviointiin. Lähi/perushoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia ajanvarauksessa ja päivystyksessä ja avustavat toimenpiteissä. Sairaanhoitajalla on tämän lisäksi myös itsenäistä vastaanottoa erilaisille potilaille sekä akuuteissa asioissa yhteyttä ottaville ja ohjausta tarvitseville.

Asiakkaat Vastaanotoilla käy potilaita vauvasta vaariin kaikenlaisissa asioissa. He tilaavat ajan, paitsi kiireellisissä tapauksissa he tulevat ilman ajanvarausta päivystykseen. Perusterveydenhuolto ei voi käännyttää ketään seuraavaan tahoon ilman, että tekee arvion hoidon tarpeesta ja jatkosta.

Erikoissairaanhoito lähettää terveyskeskuksen avovastaanotolle myös potilaita jatkohoitoon, mm. haavanhoitoihin, erilaisten lääkkeiden kuurien loppuun saattamiseen tai verenohennuslääkkeen jatkohoitoon.

Huhtikuussa 2013 olemme muodostaneet tiimit, solut, joissa on pysyvämpi henkilökunta ja joissa lääkärit ja hoitajat tekevät yhteistyötä ja edistävät yhteisesti kansanterveystyötä.

Henkilökuntaan kuuluu Henkilökuntaan kuuluu 19 terveydenhuollon ammattihenkilöä, joista suurin osa sairaanhoitajia.

Lääkäreitä on 20 avoterveydenhuollossa. Yhteistyökumppaneina ovat myös kotihoito, laboratorio, röntgen, fysioterapia, sosiaalialan henkilökunta jne.

Työroolit vaihtelevat päivittäin, avosairaanhoidossa sairaanhoitajan tehtäviä ovat mm: –

sairaanhoitajan vastaanottoa

–

hoidon tarpeen arviointi niin ajanvarauksessa kuin päivystyksessä

–

lääkärin määräämien hoitotoimenpiteiden toteuttaja

–

toimenpiteissä lääkärin avustaminen

Lähihoitajan tehtävät avosairaanhoidossa on mm: lääkärin avustaminen toimenpiteissä lääkärin määräysten toteuttaminen 31

hoidon tarpeen arviointi niin ajanvarauksessa kuin päivystyksessä

Ei kahta samanlaista päivää! Pidempiin sijaisuuksiin pyritään aina järjestämään perehdytystä. Pyrimme antamaan mahdollisuuden työskentelyyn eri terveysasemilla. Lyhytaikaiset sijaisuudet ovat ensisijaisesti Kaarinan pääterveysasemalla.

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5 20780 Kaarina

Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6 21500 Piikkiö

Littoisten terveysasema Luhakatu 1 20660 Littoinen

Osastonhoitaja Tiina Karppinen puh 02 5882529 tiina.karppinen@kaarina.fi

32

Laboratorio Laboratorio tarjoaa Kaarinan kaupungin asukkaille ja työterveyshuollon asiakkaille lain edellyttämiä laboratoriopalveluita. Laboratorion toimipisteitä on kolme: Littoinen, Piikkiö ja Kaarinan pääterveysasema.

Kaarinan laboratoriossa työaika on klo 7.30 - 16.00 välillä. Littoisten ja Piikkiön laboratoriot ovat auki aamupäivisin. Lyhytaikaisissa sijaisuuksissa työskentely tapahtuu pääterveysasemalla.

Kaarinassa laboratoriohoitajan työ on hyvin monipuolista. Näytteenoton lisäksi analysoimme 85 % ottamistamme näytteistä. Laboratoriossa tehdään peruskemiaa ja hematologiaa sekä mikrobiologiaa. Teemme myös allergia-, spirometria- ja helikobakteerihengitystestejä.

Olemme oma itsenäinen laboratorio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.

Henkilöstö Laboratoriossa työskentelee 8 laboratoriohoitajaa ja yksi terveydenhuollon sihteeri. Tykslabin kemisti toimii tarvittaessa asiantuntijana. Laboratorion esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.

Laboratorion tiimivastaava Heta Manner (02) 5882254

heta-maija.manner@kaarina.fi

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina

Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö

Littoisten terveysasema Luhakatu 1, 20660 Littoinen

33

Röntgen Kaarinan pääterveysasemalla toimii röntgen. Röntgenissä tehdään natiiviröntgentutkimuksia ja hammaskuvauksia ortopantomografia-laitteella. Natiivikuvaukset tehdään Philipsin suorakuvantamislaitteella. Myös hammaskuvauslaite on suoradigitaalinen. Radiologi tekee ultraäänitutkimuksia kolmena päivänä viikossa ostopalvelu-sopimuksella. Röntgenkuvat lausutaan päivittäin joko paikan päällä tai etäyhteyden avulla. Kaikista röntgentutkimuksista annetaan radiologin lausunto.

Tietokonetomografia, magneetti-,dexa-, ja mammografia-tutkimukset tehdään ostopalveluna.

Röntgen toimii ohjaavana yksikkönä näihin tutkimuksiin.

Röntgenissä työskentely on itsenäistä, mutta tarvittaessa on kuitenkin saatavissa radiologin asiantuntemus. Toimitilat ovat avarat ja laitteisto nykypäivän vaatimusten mukainen. Työ on päivätyötä.

Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä.

Henkilöstö Röntgenissä toimii kaksi röntgenhoitajaa ja yksi terveydenhuollon sihteeri. Röntgenlääkäri on paikan päällä kolmena päivänä viikossa. Röntgenlääkäri toimii ostopalvelu-sopimuksella. Hammasradiologi käy lausumassa hammasröntgen-tutkimukset kerran viikossa.

Röntgenlääkäri toimii säteilyn käytöstä vastaavana johtajana. Röntgenin esimies on johtava ylihoitaja.

Virta Marjo Röntgenhoitaja (02) 588 2243 marjo.virta@kaarina.fi

34

Fysioterapia Kaarinan pääterveysasemalla toimii monipuolinen perusterveydenhuollon fysioterapia. Tarjoamme polikliinisiä hoitoja erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä eri operaatioiden jälkeistä jatkoterapiaa. Lääkinnällinen kuntoutus terapioineen ja apuvälinesovituksineen on osa lakisääteistä toimintaamme. Yksilöllisten terapioiden ja sairaalaosastoilla tapahtuvan terapian lisäksi tarjoamme myös ryhmissä tapahtuvaa terapiaa, tällä hetkellä lähinnä voima- ja tasapainoryhmiä. Apuvälinetoiminta on myös iso osa perustehtäväämme. Asiakkaat ovat kaikenikäisiä ja sairauksien kirjo on laaja.

Fysioterapiassamme kehityt ammattilaisena tuki- ja liikuntaelinten, sekä neurologisten liikuntakykyä heikentävien vaivojen asiantuntijaksi. Perusterveydenhuollon fysioterapia antaa kattavan kuvan sekä kehittää osaamistasi kokonaisvaltaisesti ihmisen liikkumisen tai toimintakyvyn ongelmista.

Fysioterapian tilat ja laitteet ovat nykyaikaiset ja monipuoliset, käytössämme on mm. iso ryhmätila ja kuntosali. Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä.

Henkilöstö Fysioterapiassa työskentelee 5 fysioterapeuttia ja 2 kuntohoitajaa. Työtehtäviä on jaettu niin että osa hoitaa pääsääntöisesti lääkinnällistä kuntoutusta, osa poliklinikkatoimintaa ja molemmilla sairaalaosastoilla käy päivittäin 1 fysioterapeutti ja 1 kuntohoitaja. Vaikka henkilökunnastamme jokainen on erikoistunut hieman eri asioihin, niin fysioterapeutin peruskoulutus riittää työssä aloittamiseen. Lisäkoulutusta järjestetään jatkuvasti. Esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.

Tiimivastaava Kuntohoitaja Janne Saira p. 588 2280

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5 20780 Kaarina 35

Hammashuolto Hammashuollolla on toimipisteet Kaarinan pääterveysasemalla, Littoisten terveysasemalla ja Piikkiön terveysasemalla. Jokaisessa toimipisteessä toimii myös välinehuolto. Hoitohenkilökuntaan kuuluvat suuhygienistit, hammashoitajat ja välinehuoltajat.

Suuhygienisti Suuhygienistin työ on suun terveyttä edistävää ja ylläpitävää, suusairauksia ennaltaehkäisevää, hoitavaa tai kuntouttavaa. Kaarinassa suuhygienistin työ on moniammatillista yhteistyötä suun ja hammassairauksien ehkäisyssä, varhais- ja ylläpitohoidoissa kaikilla terveydenhuollon ja hammashuollon erikoisaloilla. Pitkäaikaislaitoshoitopotilaiden ja alle 17-vuotiaiden suun terveystarkastukset hoitaa suuhygienisti asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi on ryhmien terveydenedistämisprojektien suunnittelua ja toteutusta.

Hammashoitaja Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon tiiviissä yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hammashoitajan keskeinen tehtävä on hammaslääkärin avustaminen.

Kaarinassa tarjotaan asiakkaille hammashoitoa kaikilta hammashuollon osa-aluieilta, joten erilaiset materiaalit ja instrumentit tulevat tutuksi. Hammashoitaja vastaa myös aseptiikan toteutumisesta sekä hoitoympäristön että laitteiden ja instrumenttien osalta.

Välinehuoltaja Välinehuoltaja hoitaa terveyspalvelun kaikkien eri yksiköiden instrumenttien steriloinnin.

Instrumenttien steriloinnin lisäksi välinehuoltaja Kaarinassa vastaa välinehuollon laitteiden toimivuudesta ja huollosta sekä välinehuollon toimintavalmiudesta tarveaineiden suhteen. Työ on itsenäistä ja vaatii aseptiikan suhteen vahvaa osaamista.

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5 20780 Kaarina Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6 21500 Piikkiö Littoisten terveysasema Luhakatu 1 20660 Littoinen

Osastonhoitaja Satu Sjöholm 050-301 4356

36

Venho, hengitysvajehoitotiimi Kaarinassa on yksi hengitysvajepotilaan hoitotiimi. Potilas on hengityskoneessa. Hengitysvajepotilaan hoitoa ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja hoitovastuu on sekä Tyksin hengitystukiyksiköllä, että Kaarinan kaupungin terveyspalveluilla. Hengitysvajepotilaan hoitotiimissä on vakituisena yksi sairaanhoitaja ja 3 lähihoitajaa, sekä osastonhoitaja. Sairaanhoitaja vastaa toiminnasta kotona ja toimii hoitotiimin vetäjänä. Osastonhoitaja toimii lähiesimiehenä ja hoitaa kaikki hallinnolliset järjestelyt potilaan hoitoon liittyen. Työ on 3- vuorotyötä, painottuen aamu- ja yövuoroihin.

Alan opiskelijoilta vaaditaan vähintään 40 opintoviikon (lähihoitaja) tai 60op (AMK opiskelijat) opintoja, ennen sijaisuuksien tekemistä.

Hengityskonehoidossa otetaan huomioon potilaan kokonaisvaltainen hoito: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen, sekä terveyden- ja sairaanhoitoa, hygienia ja aseptinen työskentely korostuvat.Hengitysvajauspotilaan hoito on hänen kodissaan tapahtuvaa hoitoa. Kotihoidossa on otettava huomioon myös muu perhe ja tilat, joissa työskennellään. Hengitysvajauspotilaan hoidossa oleellisena osana on hengityskoneen ja hengityksen hallinta, trakeostomian hoito ja ilmateiden imeminen. Muita erityisosaamista vaativia tehtäviä on mm. gastrostoman hoito ja ruokailu, lääkehoito, katetrointi, asentohoito (nostolaitteet ja pyörätuoli), kommunikointi ja ihonhoito. Hengitysvajaus lapsi, käy arkipäivisin (ma, ti, to, pe) myös koulussa ja tällöin työtehtäviin kuuluu myös kouluavustajana toimiminen.

Hengitysvajauspotilaan hoitotiimiin haluavat hoitajat perehdytetään aina. Perehdytys kestää yleensä noin 3-5 työvuoroa, jolloin ollaan työvuorossa mukana toisen hoitajan kanssa. Perehdytyksen tarve arvioidaan yksilöllisesti, eikä sijainen jää yksin potilaan kanssa, ennen kuin ollaan täysin varmoja siitä että sijaisella on riittävä osaaminen ja taito. Hengitysvajauspotilaan hoito on eritysosaamista vaativaa, itsenäistä työtä. Hoitajan ammattitaito ja osaaminen kehittyy.

Mikäli olisit kiinnostunut sijaisuuksista hengitysvajauspotilaan hoitotiimissä, ota yhteyttä osastonhoitajaan ja kysy lisää.

Arja Linnansuu osastonhoitaja 050 378 2029 arja.linnansuu@kaarina.fi

37

Neuvola Kaarinassa neuvolapalveluihin kuuluvat ehkäisyneuvola, äitiysneuvola ja lastenneuvola. Neuvolatyössä Kaarinassa toimii yhteensä 13 terveydenhoitajaa. Toiminta perustuu määräaikaistarkastuksiin ja yksilöllisesti sovittuihin tapaamisiin. Lähiesimies on johtava hoitaja.

Neuvolan sijaisena voi toimia vain laillistetut ja perehdytetyt terveydenhoitajat. Terveydenhoitaja perehtyy neuvolatyöhön toisen terveydenhoitajan pitämällä vastaanotolla. Perehdytys sisältää mm. rokotenäytöt ja rokoteluvat, effica -tunnukset ja järjestelmän käytön sekä paikalliset kirjaamistavat. Perehtyminen järjestetään sijaisen tarpeiden mukaan ja sen pituus arvioidaan yksilökohtaisesti. Perehtymisen ajalta maksetaan normaalia palkkaa. On sijaisen eduksi ja toivottavaa, että he ovat käytettävissä ja perehtyneitä sekä ehkäisy- äitiys- että lastenneuvolatyöhön.

Kaarinassa on neljä toimipistettä, joissa neuvolapalveluita tarjotaan: Kaarinan pääterveysasema, Piispanlähteen lastentalo, Littoisten terveysasema ja Piikkiön terveysasema.

Neuvolan terveydenhoitajilla on yleistyöaika, jolloin viikko työaika on 38.25/ viikko.

Ehkäisyneuvola Ehkäisyneuvolan toimipisteet Kaarinassa ovat Kaarinan pääterveysasemalla ja Piikkiön terveysasemalla.

Ehkäisyneuvolan asiakkaita ovat mm. alle 25-vuotiaat hormonaalista ehkäisyä käyttävät ensimmäistä hormonaalista ehkäisyä tarvitsevat asiakkaat, jotka haluavat ehkäisykapselin, hormoni- tai kuparikierukan lapsettomuudesta kärsineet parit asiakkaat, joilla on gynekologisia ongelmia asiakkaat, jotka tarvitsevat sukupuolitautien seulontaa asiakkaat, joilla on ei toivotun raskauden mahdollisuus

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina

Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö 38

Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää lasta odottavien perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Äitiysneuvolassa terveydenhoitaja: seuraa raskautta raskauden tuomien häiriöiden seulontaa riskiraskauksien hoitoon ohjaaminen valmentaminen synnytykseen ja vanhemmuuteen parisuhteen tukeminen

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina

Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö

Littoisten terveysasema Luhakatu 1, 20660 Littoinen

Piispanlähteen lastentalo Poikluomantie 25, 20760 Piispanristi

Lastenneuvola Lastenneuvolakäyntien tarkoituksena on seurata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea perhettä vanhemmuudessa. Lastenneuvolasta voidaan lapsi tai tarvittaessa koko perhe ohjata jatkotutkimuksiin tai saamaan tukea ongelmiinsa. Neuvolassa tehdään yhteistyötä mm. päivähoidon, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa.

Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina

Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö

Littoisten terveysasema Luhakatu 1, 20660 Littoinen

Piispanlähteen lastentalo Poikluomantie 25, 20760 Piispanristi Johtava hoitaja Anne Valtonen 050-3145237 anne.valtonen@kaarina.fi 39

Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kaarinassa on kahdeksan terveydenhoitajaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lähiesimiehenä on johtava hoitaja ja lääketieteen osuudesta vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkäri, joka on pediatri.

Työssä painottuvat säännölliset terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamat terveystarkastukset.

Myös ensiaputaidot ovat tarpeen, ja taito sekä halu pitää sairasvastaanottoa koulupäivän aikana sairastuneille.

Keskeisiä yhteistyötahojamme ovat oppilashuollon jäsenet ja opettajat. Työmme on säännöllistä päivätyötä, mutta osallistumme myös vanhempainiltoihin. Kesällä teemme terveystarkastuksia tuleville ekaluokan oppilaille. Lomamme vietämme koululaisten lomien aikaan.

Työssämme korostuvat hyvät yhteistyötaidot, joustavuus ja vastuullisuus. Viihdymme mainiosti yhdessä, ja saamme toisiltamme aina apua arjen kysymyksissä.

Kouluterveydenhoitajan sijaisena voi toimia vain laillistetut ja perehdytetyt terveydenhoitajat. Terveydenhoitaja perehtyy kouluterveydenhuoltoon toisen terveydenhoitajan pitämällä vastaanotolla.

Perehdytys sisältää mm. rokotenäytöt ja rokoteluvat, effica -tunnukset ja järjestelmän käytön sekä paikalliset kirjaamistavat. Perehtyminen järjestetään kouluterveydenhuollon sijaisen tarpeiden mukaan ja sen pituus arvioidaan yksilökohtaisesti. Perehtymisen ajalta maksetaan normaalia palkkaa. On sijaisen eduksi ja toivottavaa, että hän on käytettävissä kaikissa eri Kaarinan alueen kouluissa.

40

Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluu alakouluja kuusi, joista yksi on ruotsinkielinen. Yhtenäiskouluja on neljä. Lisäksi Piikkiössä Suomen kristillinen yhteiskoulu on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä. Opiskeluterveydenhuollossa toimipisteitä on em. lisäksi kolme: lukio ja Ammattiopisto Livia, jossa on kaksi toimipistettä: sosiaali- ja terveysopisto ja maaseutuopisto.

Kouluterveydenhoitajilla on yleistyöaika, jolloin viikko työaika on 38.25/ viikko.

Kouluterveydenhoitajan tehtäviä on mm.: terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen terveystarkastukset, joissa painottuu terveysongelmien ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyö koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa sekä muun opetushenkilöstön kanssa koulun terveydellisten olojen edistäminen ja valvonta koulupäivän aikana sairastuneiden oppilaiden ja tapaturmien hoito rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä matkailijan rokotteet osallistuminen terveystiedon opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen yhdessä opettajien kanssa vanhempainiltoihin osallistuminen tarvittaessa

Koulut Piispanlähteen koulu Hovirinnan koulu S:t Karins svenska skola Kuusiston koulu Kaarinan lukio Valkeavuoren koulu Kotimäen koulu Auranlaakson koulu Rungon koulu Niemenkulman koulu

Johtava hoitaja

Piikkiön yhtenäiskoulu

Anne Valtonen

Harvaluodon koulu

050-3145237

Ammattiopisto Livia

anne.valtonen@kaarina.fi

Suomen Kristillinen yhteiskoulu

41

Monitoimikeskus Tikli Monitoimikeskuksen toiminnan tavoitteena on tarjota vammaisille: työtä ja toimintaa, osallisuus sosiaalisessa yhteisössä, suunnitelmallista, valmentavaa toimintaa.

Toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Monitoimikeskuksen toiminnan keskeiset periaatteet ovat: normaalisuus, osallistuminen, vuorovaikutus, positiivisuus ja aikuisuus.

Monitoimikeskuksen asiakkaina ovat kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muut vaajakuntoiset henkilöt, jotka tarvitsevat: kuntouttavaa päivätoimintaa, kuntouttavaa työtä ja toimintaa, sekä iltapäivätoimintaa tarvitsevat eritystä tukea tarvitsevat koululaiset. Tikli on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8:00–16:00.

Henkilöstö Monitoimikeskus Tiklissä työskentelee kehitysvamma-alaan perehtynyt ohjaushenkilöstö. Vaikeavammaisten päivätoiminnassa on 3 ohjaajaa ja työtoiminnassa 4 ohjaajaa. Lisäksi asiakaskuljetuksissa ja avustajan tehtävissä työskentelee kaksi henkilöä.

Monitoimikeskus Tiklissä toimitaan kahdessa tiimissä vaikeavammaisten päivätoiminta ja työtoiminta tiimissä. Tiimivastaavat huolehtivat käytännön työn sujuvuudesta tiimeissä.

Ohjaajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävän monipuolisen toiminnan ja arjen omatoimisuustaitojen kuntouttaminen. Päivätoiminnassa työhön kuuluu myös perushoitoa ja ruokailussa avustamista sekä puhtaudesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Työtoiminnassa ohjaajan työ painottuu enemmän kuntouttavien työtaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Monitoimikeskuksen jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja ja jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen työ- ja päivätoimintojen suunnitelma sekä palvelusuunnitelma, joiden mukaisesti toimitaan.

Työtoiminta Työtoiminnan tarkoituksena on mielekkään tekemisen keinoin kehittää ja ylläpitää kaarinalaisten vammaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa kotien, kotihoidon, ja muiden vammaispalveluja tuottavien yhteisöjen tiiviissä yhteistyössä. Työtoimintamuodot ovat: keittiö, tekstiili, ja puutyö.

Lisäksi teemme alihankintana yrityksille erilainen pakkaus, kokoonpano, hinnoittelu, sekä erilais-

42

ten pienosien valmistusta tapauskohtaisesti. Yrityksiltä perittävät korvaukset tehdystä työstä ovat varsin maltilliset.

Päivätoiminta Monitoimikeskus Tiklin päivätoiminta tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisille aikuisille sekä iltapäivä ja loma-aikojen hoitoa kehitysvammaisille koululaisille.

Kokopäivätoiminnassa olevia asiakkaita meillä on päivittäin 10-15. Asiakkaamme tarvitsevat runsaasti apua päivän toiminnoissa, mm. aterioinnissa, wc- toimissa, pukeutumisessa jne. Osa päivätoimijoista on osaviikkoisesti työtoiminnan asiakkaina.

Päivätoiminnasta vastaa neljän hengen tiimi, jossa työskentelee kolme ohjaajaa ja yksi henkilökohtainen avustaja.

Päivätoiminnassa pidetään liikuntaretkiä, taidepiiriä, lukupiiriä, käydään keilaamassa, harrastetaan liikuntaa, käydään kuntosalilla, lauletaan karaokea, pidetään levyraatia, sekä elokuvakerhoa jne. Joustava asiakasvaihto työtoiminnan kanssa on aina mahdollista ja suotavaa. Mahdollisuuksien mukaan Tiklissä myös yhdistetään ryhmiä jolloin monipuoliset toimintaryhmät, kuten kokkikerho, draamaryhmä, ympäristöryhmä ym. ovat mahdollisia.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. fysioterapeutit , erityisryhmien liikunnan ohjaaja, Pirran asuntola, sekä omaiset.

Toimintakeskuksen johtaja Sinikka Keinänen sinikka.keinanen@kaarina.fi puh.050 372 2628

päivätoiminnan tiimivastaava Kari Rantanen puh. 050-3732860

Autoilijankatu 2, 20780 Kaarina

43

Vammaistyön tiimi Vammaistyön tiimin asiakkaita ovat aikuiset kehitysvammaiset, jotka asuvat itsenäisesti tai tuetusti Kaarinassa. Kotikäyntien määrä on yksilöllistä ja tarvittaessa tarpeen mukaan sovittuja.

Vammaistyöntiimin tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä omassa kodissa. Tuemme ja avustamme eri elämänalueilla kokonaisvaltaisesti.

Ohjaamme kodinhoidollisissa tehtävissä, henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja lääkehoidossa.

Huolehdimme yhdessä myös kauppa- ja virastoasioinneista. Ohjaamme ja rohkaisemme itsenäiseen elämään ja asumiseen. Kannustamme sosiaalisiin suhteisiin ja ohjaamme vapaa-ajan toimintaan. Käytämme luovan ilmaisun taitoina kielellistä ja kuvallista ilmaisua.

Tomimme sekä yksilöllisessä että ryhmämuotoisessa asumisessa asiakaslähtöisesti ja noudatamme ammattieettisiä periaatteita toiminnoissamme. Luomme turvallisuutta ja rytmiä arkipäivään. Toimimme yhteistyössä omaisten, läheisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käytössämme on kotihoito Effica-asiakastietojärjestelmä. Jokaisesta asiakkaasta tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma.

Henkilöstö

Vammaistyön tiimissä toimii 7 hoitoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Hoitajat tekevät kaksivuorotyötä, johon kuuluu myös viikonlopputyötä. Hoitajien tehtäviin kuuluu perushoitoa, lääkehoitoa ja kokonaisvaltaista tukemista elämän eri osa-alueilla. Työ on haastavaa ja itsenäistä. Lääkehoidon osaaminen ja itsenäinen työote on välttämätöntä.

Vammaistyöntiimin työntekijältä edellytämme oman auton käyttömahdollisuutta. Sijaisilta ei kuitenkaan vaadita oman auton käyttöä, mikäli he työskentelevät keskusta alueella, joissa autoa ei tarvitse. Oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. Kaupungilla on myös yksi oma auto, jotka ovat aina ensisijaisesti ajossa.

Vammaistyön tiimin tilat sijaitsevat osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina.

Tiimivastaava Honkanen Outi 050-3732627 outi.honkanen@kaarina.fi 44

Krossinkerho Krossinkerho on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville Kaarinalaisille lapsille. Lasten ikä on 6 - 13 vuotta. Kerho toimii kouluaikana iltapäiväkerhona klo. 12–17 ja kesällä klo. 7.30–16.30 välisenä aikana. Kerhossa on myös kerran kuussa lauantaikerho toimintaa klo 9-16.

Kerhossa huomioidaan lapsen erityistarpeet yksilöllisesti ja tuetaan heidän kuntoutustaan. Kerhossa mm. askarrellaan, leikitään, luetaan, pelataan erilaisia pelejä, sekä ulkoillaan paljon ja koulu aikoina ohjataan myös läksyjen tekemisessä. Lapset osallistuvat myös välipalan tekemiseen ja puutarhanhoitoon omien taitojensa mukaan. Talvella käymme tiistaisin Vaparissa jumppaamassa ja leikkimässä erilaisia liikuntaleikkejä.

Kerhossa on töissä tiimivastaava, aamu- ja iltatoiminnan ohjaaja ja kaksi avustajaa. Henkilökunnan määrä vaihtelee lasten hoitoisuuden mukaan.

Kerho toimii paritalossa (6 huonetta ja keittiö sekä sauna), Lähteenmäessä ja kerholla on puutarhapiha käytössä sekä lähistöllä alueen yhteinen leikkipuisto

Ohjaajan ja avustajan työ kerhossa on haastavaa, eikä perinteistä lastenohjaus tai hoitotyötä.

Tiimivastaava Kivekäs Aulikki 050-3732449 aulikki.kivekas@kaarina.fi

Krossinkerho Pajuharjunkatu 5, 20660 Littoinen

45

Avuksi arkeen vanhustyönparissa KAARINAN MUISTINEUVOJA Tuula Törnblom puhelinaika ma – pe klo 13.00 – 14.00 P. 050 568 5764 Lautakunnankatu 6 20780 Kaarina

Muistineuvojaan voi ottaa yhteyttä, jos huomaa oman tai läheisen

muistissa ongelmia toimintakyvyn heikentyneen käytöksen muuttuneen Muistiongelmia selvitellään erilaisilla tehtävillä ja kokeilla. Muistineuvoja tukee ja ohjaa sairastunutta sekä hänen läheisiään

hoidossa lääkityksen aloittamisessa ja seurannassa kuntoutuksessa (kuntoutussuunnitelma) kotona selviytymisessä taloudellisten asioiden hoidossa (etuisuuksien hakeminen) tiedottamalla vertaistuesta ja viriketoiminnasta jakamalla erilaista tietoa muistisairaan ja hänen läheisensä kotona selviytymisen tueksi

46

VINKKI Ikäihmisten neuvonta Mirja Tengström Vanhustyön palveluohjaaja Puhelinaika ma – to klo 9.00 – 10.00 P. 02 588 4659, 050 373 2696 Vinkin palveluohjaaja:

kutsuu vuosittain 70-vuotiaat pienryhmässä pidettävään informaatiotilaisuuteen tarjoaa vuosittain 80-vuotiaille mahdollisuuden hyvinvointikartoitukseen, jossa asiakkaan kanssa selvitetään toimintakykyä ja voimavaroja informaatiotilaisuus ja hyvinvointikartoitus on tarkoitettu niille kaarinalaisille, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä (kotihoito, omaishoito) tekee myös muistitestejä ja antaa seksuaalineuvontaa yksilötapaamisina tai pariskunnille

Hanna Saari Terveydenhoitaja Puhelinaika ma –to klo 12.00 12.30 P. 02- 588 2528

Vinkin terveydenhoitaja:

kutsuu vuosittain terveydentilan kartoitukseen kaikki 65-vuotiaat kaarinalaiset antaa tarvittaessa ajan myös verenpaineen seurantaan antaa Vinkkiin vastaanottoaikoja ja neuvontaa puhelinaikana

47

Liite 1 Vaitiolo- ja salassapitositoumus Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus sitoumus.

Tämä sitoumus tehdään työsuhteen alkaessa, kaikille sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville: opiskelijoille, sijaisille ja vakinaisessa työsuhteessa oleville. Jokainen vastaa oman toimintansa tietoturvallisuudesta, lainsäädännön ja annettujen ohjeiden noudattamisesta, omien tehtäviensä hoidossa. Tietoturvaohjeet läpikäydään jokaisen työntekijänkohdalla erikseen. Jokainen jolle on luotu tunnukset tietoliikenneverkkoon tai tietojärjestelmiin, allekirjoittavat erillisen: Tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon käyttöön liittyvän sitoumuksen. Tietoturvaohjeet ja Tietojärjestelmien ja tietoliikenne verkon sitoumus löytyy Kantrista (Kaarinan kaupungin intranetistä).

Tiedoksi ja noudatettavaksi annetut vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta koskevat lain kohdat: Sosiaalihuollon laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 14 § Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaista tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 28.6.1994/559 17 § Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 13 § Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä.

Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 23 § Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

Tämä laki koskee myös niitä jotka harjoittelijana tai muutoin toimii viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla.

48

Sitoudun noudattamaan seuraavia vaitiolovelvollisuuden ja tietosuojan periaatteita:

Tämä salassapitovelvollisuus koskee minua työsuhteen aikana ja sen jälkeen.

Minun on työssäni noudatettava erityistä huolellisuutta käsitellessä salassa pidettäviä tietoja.

Pidän salassa kaikki tietooni saamat arkaluonteiset tiedot, huolimatta siitä miten olen tiedon saanut (kirjallisesti, suullisesti tai havainnoimalla).

Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota en saa näyttää enkä luovuttaa sivulliselle taikka antaa sitä teknisen yhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Minun on käsiteltävä kaikkia salassa pidettäviä asiakirjoja, vain siinä laajuudessa, kun se on tehtävien hoidonkannalta tarpeellista ja työtehtävien tai vastuualueen edellyttämiä.

Kaikki tietojen luovutus tulee tapahtua esimiehen kautta tai määräämänä.

Vastaan kaikista käyttäjätunnuksillani ja/tai varmennekortilla tapahtuvasta tiedon käsittelystä.

En saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi salassa pidettäviä tietoja.

Tiedän että salassa pidettävää tietoa ei tule lähettää sähköpostitse ulkoisten asiakassuhteiden hoidossa. (mm. yhteys KELA:n Kaarinan konttoriin on suojaamaton.)

Ymmärrän että tietosuojavastaavat seuraavat lokitietojen avulla (loki antaa tiedot, ketkä ovat katselleet tietoja) asiakkaan tietosuojan toteutumista.

Huolehdin että salassa pidettävät asiakirjat eivät ole tarpeettomasti näkyvillä työpöydälläni.

En käytä sähköpostia, sosiaalista mediaa tai blogeja asiakkaiden kanssa kommunikointiin tai muiden työpaikan asioiden käsittelyyn, koska se ei täytä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden tietosuojaa.

Joka rikkoo vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuden on laissa tuomittava. Tietojen oikeudettomasta käytöstä voi seurata rikos-, työ- ja vahingonkorvausoikeudellisia seuraamuksia.

Minulle on annettu tiedoksi ja noudatettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva vaitiolovelvollisuus sitoumus. Olen lukenut tämän sitoumuksen, se on käyty kanssani läpi ja ymmärrän sen sisällön. Työskennellessäni Kaarinan kaupungille sitoudun noudattamaan näitä vaitiolovelvollisuuden ja tietosuojan periaatteita sekä lakeja. Vaitiolovelvollisuuteni säilyy myös sen jälkeen, kun työsuhteeni päättyy.

Tätä sitoumusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Kaarinassa __.__.2013 Tiedoksi saaja:

Vastaanottaja:

Nimi:_____________________________

Nimi:_____________________________

Sotu:____________________________ _________________________________

_______________________________

Allekirjoitus:

Allekirjoitus: 49

Liite 2 henkilötietolomake

HENKILÖTIEDOT

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postiosoite IBAN-pankkitili Puhelinnumero Sähköpostiosoite Koulutus Tehtävänimike Toimipaikka MUISTA VEROKORTTI!

50