Tampereen kauppakamarilehti 2/2024

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

NUMERO 2 MAALISKUU 2024

LAGO Logistics kuljettaa maalla, merellä ja ilmassa 20

I

LENTÄMISEN LUMO ANNIKA EEROLA TUO CHAPMAN FREEBORNIN GLOBAALIT ILMAILUPALVELUT PIRKANMAALAISTEN ULOTTUVILLE. I 12

ERIKOISVARUSTELLUT E-SARJA JA GLC AMG EDITION -MALLIT. Kun kaipaat kokonaisvaltaista ajonautintoa, tutustu erikoishinnoiteltuihin Mercedes-Benz AMG Edition -malleihin.

Niissä on vahvan mukavuus- ja turvallisuusvarustelun lisäksi tyylikkään urheilulliset AMG Line -sisätilan ja -ulkopuolen paketit. Valittavana on innovatiivinen, yksilöllisyyden aivan uudelle tasolle nostava E-sarjan sedan ladattava hybridi sekä nelivetoinen GLC ladattava hybridi SUV- ja Coupé-mallina. Kaikki ovat saatavana myös huippuvarusteltuina Premium Edition -malleina.

Tutustu ylelliseen varusteluun: veho.fi/edition-mallit E-sarja sedan 300 e 4MATIC A AMG Edition alk. 77 915 € | Toimintamatka sähköllä jopa 102 km GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition alk. 76 990 € | Toimintamatka sähköllä jopa 120 km Mercedes-Benz E-sarja sedan 300 e 4MATIC A AMG Edition kokonaishinta alk. 77 914,93 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 255 €/kk, käyttöetu 1 120 €/kk. CO2-päästöt 14 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,6 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 74 €/kk.

Mercedes-Benz GLC 300 e 4MATIC A AMG Edition kokonaishinta alk. 76 989,52 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 245 €/kk, käyttöetu 1 110 €/kk. CO2-päästöt 12 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 0,5 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 64 €/kk. Lämpötila, ajoolosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Ajotietokoneiden kieli: suomi.

Kuvan autot lisävarustein. Kampanjamallit on voimassa uusiin tilauksiin 1.1.–30.3.2024.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Lielahti | 010 569 3100 Ma–pe 9–18, la 10–15

Huolto: 010 569 8080 Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI Puheluhinta 010-numeroihin on liittymäsopimuksen mukainen matkapuhelu- (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm).

PÄÄKIRJOITUS

Teollisuus keskittyy sinne, missä ovat yhteydet ja osaajat EDUSKUNNASSA päivitetään parhaillaan Liikenne 12 -suunnitelmaa. Tarkastelu kattaa vuodet 2025–2036, ja käsittelyssä on koko Suomen liikennejärjestelmä kaikissa väylämuodoissa.

Moni maakunta edistää tavoitteitaan nyt uusista lähtökohdista. Ukrainan sota ja Venäjän ­rajan sulkeutuminen ovat muuttaneet esimerkiksi Itä-Suomen tilannetta. Myös Nato-jäsenyys on tuonut uusia ulottuvuuksia, ja väylästöämme tarkastellaan entistä tarkemmin huoltovarmuuden näkökulmasta.

Osa alueista varmasti katsoo, että muutokset eivät ole myönteisiä ja vaativat kompensaatiota. Kansanedustajat kuuntelevat herkällä korvalla alueidensa huolia. Tällöin tiedolla johtamisen eetos joutuu usein väistymään, mikä on tietenkin politiikan oikeus parlamentaarisessa demokratiassa.

Tiedolla johtamisen hylkääminen on kuitenkin ongelmallista, sillä Länsi-Suomen liikennehankkeilla on tutkitusti suurimmat yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Jos siis vähäisille euroille halutaan vaikuttavuutta, kannattaisi edistää hankkeita Länsi-Suomessa, johon myös Pirkanmaa luetaan.

Pirkanmaalla Liikenne 12 -päivitystä edistetään hyvistä lähtökohdista. Kerrottavana on todellisuuteen nojaava kasvukertomus. Suhteellisen asukasmäärän kasvu on maamme nopeinta. Alue houkuttelee elinkeinoelämän investointeja. Liikenneverkkomme palvelee luonnollisesti täällä olevaa yritystoimintaa mutta tarjoaa myös merkittävän väylästön kaikkiin ilmansuuntiin. Nopea kasvu näkyy jo nyt liikennevirroissa ja maankäytön muutoksissa. Yksittäisillä väyläosuuksilla liikennemäärien kasvuvauhti on maan suurimpia.

2030-lukuun on aikaa enää kuusi vuotta. On hyvä hetki pohtia, miltä maailma ja Pirkanmaa näyttävät, kun ensimmäinen 12-vuotinen suunnitelma päättyy ja valmistellaan uutta.

Muutoksia pohdittaessa jotkut huomauttavat, että on yhtä tärkeää miettiä, mikä ei muutu. Väitän, että vuonna 2040 tarvitaan edelleen runsaasti tavaroiden ja palveluiden kuljetusta.

Tähän meidän kannattaa tarttua. Raiteita lähtee jokaiseen ilmansuuntaan. Maakuntaa halkoo Suomen päärata pohjois-eteläsuunnassa. Valtateiden näkökulmasta Pirkanmaa on paitsi kuljetusten lähtö- ja päätepiste myös kauttakulkureitti.

Vihreän siirtymän investointipäätösten mukaan ensimmäiset hankkeet ovat sijoittumassa rannikolle. Investoinneista virtaa työtä ja tilauksia Pirkanmaan teknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistuneisiin teollisuusyrityksiin. Teollisuus keskittyy sinne, missä ovat yhteydet ja osaajat. Muita yritysten sijoittumista ohjaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tonttimaan saatavuus ja valmiusaste, energian ja veden saatavuus sekä alihankintaverkostojen olemassaolo.

Tähänkin meillä on erinomaiset edellytykset vastata. Tampereella on selvitetty suurteollisuuden tilaa vievien toimintojen sijoittumista. Kaupunkiseudulla sijaitsevat teollisuuden työpaikat sijoittuvat isojen liikenneväylien risteyskohtiin ja varsille. Alueella sijaitsee useita laajoja teollisuuskeskittymiä. Miksi näin ei olisi myös tulevaisuudessa? Kysyntää siis varmasti on, mutta voimmeko vastata siihen?

Sisämaan satama rakentuu väylien varaan. Kun akuutit hankkeet, kuten valtatie 9:n kehittäminen, on saatu maaliin, meidän on määrätietoisesti edistettävä maakuntakaavan muita tiehankkeita. Valtatie 3:n oikaisu Pirkkalan ja Lempäälän välillä ja 2-kehätien jatke ovat kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja, jos haluamme luoda ylivertaisia sijoittumisvaihtoehtoja yrityksille.

Tulevaisuudessa siintää lisäksi Tampereen järjestelyratapihan siirto. Se menee jo megahankkeiden luokkaan, joten vaikuttamistyö on aloitettava hyvissä ajoin.

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

MARKUS SJÖLUND johtaja Tampereen kauppakamari

Vuonna 2040 tarvitaan edelleen runsaasti tavaroiden ja palveluiden kuljetusta.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaallla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 24.4.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 3

MATTI APUNEN

Sanomalehti ja kirjekyyhky ENTÄPÄ, jos kymmenen vuoden päästä nykymuotoista mediaa ei olekaan?

Viestinnän tarve ei katoa mihinkään, mutta välineet voivat kadotakin. Ehkä piankin muistelemme hupaisaa aikaa, jolloin kuljimme nenä kiinni puhelimen näytössä ja yritimme hallita kymmeniä sovelluksia.

Miksi kukaan yrittäisi kotiin ajellessaan selailla monenkirjavien uutissivustojen sovelluksia, kun niin sanottu geneerinen tekoäly räätälöi käyttöösi juuri jäljellä olevan matkan mittaisen koosteen? Tai millainen hölmö pitää olla, että viitsisi tihrustaa älypuhelimen näyttöä, kun silmälasit ovat taas hukassa ja sormi liian lihaisa osumaan oi­keaan kohtaan?

Tekoäly ymmärtää käyttöliittymistä helpointa, luonnollista puhetta. Yksi konsepti tulevaisuuden viestivälineeksi on rintamukseen kiinnitettävä pinssi, jota ohjataan koskettamalla ja puhumalla. Pinssi viestii, selaa, valistaa, suunnistaa, ehdottaa ja viihdyttää.

Tekoälyn esiinmarssi muuttaa käsityksemme uutisista ja niiden hallinnasta. Se on äärimmäisen tehokas etsimään ja poimimaan, siis luomaan tiivistelmiä ja koosteita ja etsimään poikkeamia. Ja juuri tämä on uutisbisneksen ydintoimintaa.

Jokainen uutissivusto valikoi uutiset tavallaan ja myy valintakriteerinsä tilauksena. Yhden viestimen tar-

Tekoäly on kaikenkokoisen median viimeinen mahdollisuus hypätä mukaan vauhtiaan kiihdyttävään junaan.

4 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

jontaa voi tasapainottaa toisella, mutta monien sivustojen selaaminen on vaivalloista ja hidasta. Aikaa palaa jo sen selvittämiseen, mitä sivusto tarjoaa; klikkiotsikoiden sisällöllisestä miinakentästä ei selviä kukaan.

Tekoälypohjaisen median pohjana ovat isot, yhdistetyt tietomassat, eivät ainoastaan Aamulehden tai STT:n toimittajien päivän saavutukset. ”Break The Web” on uutissyötesovellus, joka kerää sadoilta sivustoilta trendaavat uutiset ja rakentaa niistä jatkuvasti päivittyvän synteesin. BTW on sovelluksena melko karkea, mutta se antaa nopean käsityksen siitä, mikä tällä kertaa on toisin.

Se tuottaa käyttäjän niin halutessa yhden painikkeen komennolla joko vasemmistolaisen tai oikeistolaisen tulkinnan maailman menosta. Tämä tekee näkyväksi maailman taittoviat, mutta toisaalta se antaa käyttäjälle mahdollisuuden jäädä lämmittelemään oman ideologiansa nuotiotulille.

Tekoälytyökalut ovat suhteellisen hyviä selvittämään informaation alkuperän, siis onko kyseessä valeuutinen tai onko jutun kirjoittanut kone itse. Tämä on median tapauksessa teknologian suuri paradoksi. Tekoäly tuottaa ongelmia, joita vain se itse osaa selvittää.

Medialle ikävä havainto on se, että perusjournalismi on liian usein matalamman lisäarvon bisnes kuin uskomme.

Kansainväliset toimijat työntävät markkinoille uutisia, joihin ihmisjournalistin ahavoitunut käsi ei ole koskenut, ja lukijoille ne kelpaavat mainiosti. Tässä murroksessa monet suomalaiset mediatalot jäivät seisomaan tumput suorana ja toivoivat, että ikävä ongelma katoaa, kun ne tuomitsevat tekoälyn ohimeneväksi muoti-­ ilmiöksi.

Toisaalta tekoäly on kaikenkokoisen median viimeinen mahdollisuus hypätä mukaan vauhtiaan kiihdyt­ tävään junaan – ennen kuin ne jäävät viestinnän asemalaiturille telefaksin, kirjekyyhkyn ja savumerkkien seuraksi.

Uudet yhteydenotot ovat aina tervetulleita, sanoo Business Tampereen asiakasvastaava Raimo Vähämaa, jolle yritysten auttaminen on kunnia-asia.

YRITYSTEN YHDISTÄVÄ TEKIJÄ Asiakasvastaava Raimo Vähämaalla oli ennätyksellinen vuosi. Uusia asiakaskontakteja hänellä oli liki kaksisataa. Tampereen seudulla menee nyt lujaa. Yksi maantieteen ilmiö voi olla kuitenkin ylikäymätön.

ERITYISLUONNE Työssään Vähämaa ja Business Tampere ovat erityisluonteisia. Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka edistää investointeja, houkuttelee osaavaa työvoimaa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Vähämaalla on konstinsa työn vaatimaan taiteiluun eri toimialojen maailmojen välissä.

– Yritys ensin! Minulla on laaja kollegoiden verkosto muissa kaupungeissa. Jos tamperelainen kasvuyritys haluaa laajentaa toisaalle, en epäröi hetkeäkään soittaa muihin kuntiin, Vähämaa sanoo.

Vähämaan työssä painottuvat teollisuuden ja tietoliikenteen yritykset, mutta sijoittumispalvelua annetaan kaikille toimialaan tai kokoon katsomatta.

– Tyhjillään oleva tila tai urbaani kesanto on aina mahdollisuus, Vähämaa kertoo.

HYVÄÄ ON HELPPO MYYDÄ

Kuvaaja: Tampere taivaalta

Business Tampereen sijoittumispalveluiden asiakasvastaava Raimo Vähämaan työtä on yritysten tukeminen. Hän auttaa löytämään toimipaikan tai tontin Tampereen seudulta. Hän luonnehtii itseään liimaksi yritysten, julkisen puolen ja kolmannen sektorin välillä.

– Tarjoamme perspektiiviä yrittäjille.

Alueen asiantuntijana neuvomme, miten laajentaminen Tampereen seudulla on suotuisinta, Vähämaa kertoo ja jatkaa: – Ohjaamme yritykset tarvittaessa konsulttien ja kiinteistönvälittäjien pariin.

Meillä on kolmetoista ekosysteemiä, eli talon sisältä tulee paljon tarjokkaita.

KYSY LISÄÄ: Raimo Vähämaa sijoittumispalveluiden asiakasvastaava raimo.vahamaa@businesstampere.com 050 505 2228

www.businesstampere.com

Vuoden lopuksi Vähämaa laskeskeli, että ennätykset paukkuivat: 180 uutta asiakasta. Hän on työskennellyt Business Tampereessa sen perustamisesta alkaen eli vuodesta 2009. Vuosivaihtelu on aiemmin asettunut 110–170 uuden asiakkaan välille.

– Olemme toimintamme aikana auttaneet yhteensä 1 200 yritystä sijoittumispalvelussa Tampereen seudulle. Olemme olleet mukana tuhansien työpaikkojen synnyssä ja satojen miljoonien eurojen investointien edistämisessä, Vähämaa kertoo.

Tampereella on Vähämaan mukaan yksi selkeä maantieteeseen liittyvä kivi kengässä, mihin muut seudun kunnat voivat tarjota helpotusta.

– Tampereelta voi olla vaikea löytää yli sadan tai mielellään jopa yli kolmensadan hehtaarin tontteja. Useat ympäryskunnat onneksi tekevät töitä ja ovat kovasti kaavoittamassa uutta, Vähämaa kiittelee.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 5

Kuvaaja: Petri Kangas

MAINOS

TALOUDESSA TAPAHTUU

Yritysmaratonviestissä matkaa taitetaan monenkirjavissa asuissa ja leikkimielellä.

Hyvän mielen Yritysmaratonviesti tulee Tampereelle SUOMEN suurin yritysten juoksutapahtuma Edenred Yritysmaratonviesti rantautuu tänä keväänä Tampereelle. Tampereen kauppakamari ja Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ osal-

listuvat tapahtumaan ja haastavat kaikki pirkanmaalaiset yritykset mukaan hauskaan liikuntapäivään hyvän asian puolesta.

Tapahtuman tuotoilla on tuettu vuo­sien

mittaan monipuolisesti lasten liikkumista ja tasavertaisia liikuntamahdollisuuksia. Viime vuonna tapahtuman tuotolla tuettiin muun muassa Olympiapäivää, jossa lapset saivat kokeilla eri lajeja ilmaiseksi Helsingin Olympiastadionilla.

Suomen Olympiakomitean järjestämän tapahtuman koti on ollut tähän asti Helsingin Töölönlahdella. Tänä keväänä tapahtuma tuodaan myös Tampereen Ratinaan, jossa viestiä viedään 24. toukokuuta.

Viestimaratonin ideana on, että yritykset kokoavat 5–10 henkilön joukkueita, jotka taittavat maratonmatkan viestiosuuksina. Oman osuutensa voi kuntonsa mukaan joko juosta, hölkätä tai kävellä.

– Yritysmaratonviestiin osallistui viime vuonna yli 320 joukkuetta ja noin 3000 juoksijaa sekä runsaasti juoksijoiden kannustajia. Yritysmaratonviesti on kuntoilukarnevaali, josta yritykset ottavat kaiken ilon irti. Matkaa taitetaan monenkirjavissa asuissa ja leikkimielellä, asiakkuuspäällikkö Lauri Ijäs Suomen Olympiakomiteasta kertoo.

Tutustu tapahtumaan https://yritysmaratonviesti.fi/

Kokemus ratkaisee Kun määränpääsi on Eurooppa tai maailma, tarjoamme maa-, lentoja merirahdit 40 vuoden kokemuksella.

Tilaa kuljetus, soita: 010 30 93 600 lagologistics.fi

6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

TALOUDESSA TAPAHTUU

Tekoälyn asiantuntijat koolla Tampereella KANSAINVÄLINEN keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi Tampere Conversations keskittyi tänä vuonna tekoälyyn tuottavuuden, työmarkkinoiden ja sääntelyn näkökulmasta. Toista kertaa järjestettyyn tapahtumaan osallistui useita tekoälyn kansainvälisesti tunnettuja asiantuntijoita, kuten tutkija, kirjailija ja yrittäjä Juliette ­Powell, lontoolaisen King’s Collegen taloustieteen professori Daniel Susskind ja MITin professori ­Daniel Acemoglu. Kutsuvierastapahtuman järjestävät Tampereen yliopisto, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki ja Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra.

Juliette Powell keskittyi tekoälyn eettisiin kysymyksiin ja riskeihin, kuten algoritmisiin vinoumiin, joilla viitataan tekoälyn kouluttamisessa käytettävään virheelliseen tai puutteelliseen dataan. – Tekoälyn omaksumisen riskit ja hyödyt on punnittava tarkkaan. Tehtävää ei pidä antaa digijättien käsiin, hän painotti.

Matti Apusen (vas.) moderoimassa paneelissa Petri Rouvinen, Simo Säynevirta ja Katja Bäckström pohtivat tekoälyn suhdetta työmarkkinoihin ja työntekoon. Rutiineista vapauttava tekoäly voi lisätä työn mielekkyyttä ja tuottavuutta. Pitkällä aikavälillä tekoäly voi korottaa palkkoja, kun työntekijöiden suorituskyvyn taso nousee.

Tekoäly voi vapauttaa resursseja asioihin, joihin yrityksissä ei ole liiennyt aikaa. Joni Kämäräinen (vas.), Riikka Virkkunen ja Pentti Peisa kannustivat kokeilemaan tekoälyä ja uusia teknologioita.

– Tarttukaa nuorten ajatuksiin ja ideoihin, panelistit rohkaisivat.

PALKITTUJA

NIMITYKSIÄ Kuva Matti Pulkkinen

Veljekset Mattila Oy on saanut Ylöjärven 20. elinkeinopalkinnon.

Vuonna 1958 perustettu, lihajalosteistaan tunnettu yritys on viime vuosina aloittanut myös valmisruokien valmistuksen.

Veljekset Mattila, nykyisin Mattila Bros., työllistää 22 elintarvikealan ammattilaista. Yrityspalkinnon ottivat vastaan Tero ja Essi Sivula.

Oikeustieteen maisteri Reeta Littow on aloittanut juristina Asianajotoimisto Merkurius Oy:ssä 1.2.

Timo Mattila on aloittanut Tammerneon Oy:n pääomistajana ja toimitusjohtajana 1.2.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 7

MATTI MÖRTTINEN

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

ta esimerkiksi unionin korkean edustajan virkaan eli eräänlaiseksi EU:n ulkoministeriksi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi veikataan muiden muassa Portugalin vasemmistolaista pääministeriä António Costaa ja Espanjan hallitusta johtavaa, samoin sosialisteihin lukeutuvaa Pedro Sánchezia.

Mikä on kun ei kiinnosta VIIME kerralla kirjoitin Euroopan unionin muutoksesta, jossa puolustusyhteistyö ja sitä kautta puolustusteollisuus ovat nousemassa uuteen arvoon.

Nyt tuntuu kuin jokin korkea taho olisi lukenut ajatuksen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen näet sanoi äskettäin, että seuraavaan komissioon olisi nimitettävä jäsen vastaamaan erikseen puolustusasioista.

Se oli merkittävä avaus senkin takia, että saksalainen von der Leyen mitä todennäköisimmin on myös tuon seuraavan komission vetäjä. Valinta ratkeaa virallisesti toki vasta kesäkuun europarlamenttivaalien jälkeen, mutta yleinen henki on nyt Brysselissä ja useimmissa jäsenmaissa se, että hän ansaitsee jatkokauden.

Innokkaimmat hehkuttavat, että von der Leyen voi päätyä historiaan merkittävimpänä pääkomissaarina sitten Jacques Delorsin, joka siirtyi ajasta iäisyyteen kaksi päivää viime joulun jälkeen. Ranskalainen muistetaan vahvana visionäärinä, joka ajoi taitavasti eteenpäin sellaisia pikkuhankkeita kuin sisämarkkinat, sosiaalinen Eurooppa ja yhteinen valuutta.

Tämän vuoden aikana joka tapauksessa käydään väännöt korkeimpien EU-tehtävien saajista. Tavallaan paketissa on mukana myös Naton pääsihteerin pesti, johon uumoillaan tällä haavaa vahvimmin Hollannin entistä liberaalipääministeriä Mark Ruttea.

Sotilasliiton johtajavalinnan merkitys EU-virkoihin on siinä, että jos Rutte saa pääsihteeriyden, ei kellään Benelux-maista tulevalla tai liberaaliperheeseen kuuluvalla liene asiaa unionin johtopaikoille.

Se tietää hankaluuksia esimerkiksi Viron pääministerille Kaja Kallakselle, jolla muutoin olisi tuntuvaa nostet-

8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

Kuten huomataan, ei suomalaisia nimiä ole valinkauhassa. Takavuosina sentään jännitettiin jossain määrin Paavo Lipposen tai Olli Rehnin mahdollisuuksia huippuvirkoihin. Alexander Stubb kävi myös lähempänä komission puheenjohtajuutta kuin Suomessa on oivallettu.

Suomalaisilla ei ole ollut menestystä isojen pestien eikä myöskään keskitason virkojen jaossa. Syy on pitkälti suomalaisten oma. Yhä harvempaa jaksaa kiinnostaa vaikuttaminen EU:ssa.

Valitettavasti sama henki on leijunut EU-vaaleihin osallistumisen yllä. Kansa ja johtajat ovat tässä suhteessa yhtä.

Pirkanmaalaiset äänestivät presidentinvaaleissa todella kiitettävästi. Toivottavasti jotain innostuksesta on jäljellä kesäkuussa. Avuksi varmasti olisi, jos ehdolle saataisiin valtakunnallisestikin tunnettuja pirkanmaalaisia osaajia.

Pääministerikokemus on kaikissa tässä esille tulleissa tehtävissä paras mahdollinen meriitti. Vapaana uusiin tehtäviin olisi myös yksi kappale maailmalla tunnetuksi tulleita pirkanmaalaisia.

Hänet tosin löytää nykyisin useimmiten palkintogaaloista, sosiaalisen median viraalikuvista ja kiiltäväpaperisten aikakauslehtien kansista.

Suomalaisilla ei ole ollut menestystä isojen pestien eikä myöskään keskitason virkojen jaossa. Syy on pitkälti suomalaisten oma.

Tilaa ja sijaintipaikkoja tarvitaan, sillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen vauhti kiihtyy. Maakuntakaavan perusteella suurteollisuudelle sopivia alueita on varsinkin kaupunkiseudun pohjoisosassa. Tällä hetkellä kaupunkiseudulla on tarjolla vain muutama iso tontti Kolmenkulmassa ja Tarasteella. Teollisuuden sijoittumisselvityksen mukaan teollisuustonttien kaavoitusta olisi vauhditettava merkittävästi.

LIIKENNE & LOGISTIIKKA

Tampereen seudun tonttitarjonta ei pysy teollisuuden vauhdissa Hyvä saavutettavuus nousee asteikolla huipulle, kun sijoittautumista harkitseva teollisuusyritys vertailee paikkakuntia keskenään.

M

uita isoja plussia ovat tontit, joissa ei tule heti raja vastaan, kattava alihankkijoiden ja muiden hyödyllisten toimijoiden verkosto, hyvä palvelutarjonta lähiympäristössä sekä mahdollisuus toimia kestävästi kiertotalouden mukaisesti.

– Tällaisia kaikki kriteerit täyttäviä teollisuuspuistoja on Suomessa vasta pari, mutta Ruotsista näitä jo löytyy, kertoo logistiikan asiantuntija Marita Jaatinen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy:stä.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinojohtajat vierailivat äskettäin Eskilstunan 500 hehtaarin teollisuuspuistossa, jonka viereen kaavoitetaan parhaillaan toista samankokoista puistoa.

Eskilstunan teollisuuspuisto myytiin täy-

teen vajaassa kuudessa vuodessa. Alun perin tavoitteena oli hankkia alueelle noin tuhat työpaikkaa. Työpaikkoja on nyt 5000. ­Alueella sijaitsee muun muassa Amazonin datakeskus ja useita logistiikkayrityksiä.

– Teollisuuspuiston ideana on ottaa huomioon käyttäjien erilaiset tarpeet. Alueella on esimerkiksi rekkaparkki, jossa sijaitsevat kuljettajien sosiaalitilat ja ravintolapalveluja.

Jaatinen kertoo, että Eskilstunan teollisuuspuisto on vetänyt toimijoita noin 300 kilometrin päässä sijaitsevasta Skellefteåsta.

– Esimerkiksi Skellefteåssa sijaitsevalle akkutehtaalle komponentteja valmistava yritys asettui Eskilstunaan, koska se ei halunnut kilpailla samasta työvoimasta asiakkaansa kanssa.

– Sama kuvio voisi toimia meillä Suomessa. Länsirannikon pituudelta on suunnitteilla mittavia vihreän siirtymän teollisuusinvestointeja. Tampereen sijainti suhteessa lännen teollisuusvyöhykkeeseen on mainio, joten meille voisi hyvin sijoittua vyöhykkeen teollisuutta tukevaa teknologiateollisuutta.

Tulevaisuus suunnitellaan nyt Marita Jaatinen auttaa työkseen suuryrityksiä sijoittumaan Tampereen kaupunkiseudul-

le ja kartoittaa sijoittumisen tulevaisuuden näkymiä. Hän naurahtaa elävänsä täysillä jo 2030-lukua.

– Aikajänne sijoittumispalveluissa täytyykin olla pitkä, sillä yritykset luovat askelmerkkejä ja tekevät investointisuunnitelmiaan jopa 50 vuoden päähän.

Tulevaisuustietoa tarvitaan myös kaupunkiseudulla tehtävien päätösten tueksi. Tätä varten Business Tampereessa tehtiin kattava Suurteollisuuden tilaa vievät investoinnit -selvitys. Viime kesänä valmistuneen selvityksen tekeminen vei Jaatiselta vuoden päivät.

– Tampereen kaupunkiseutu on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita, joten meidän on huolehdittava, että heillä on monipuolisesti työpaikkoja myös tulevaisuudessa, hän linjaa selvityksen taustaa.

Selvityksessä käydään läpi kovassa nosteessa olevien vety-, akku- ja puolijohde­ teollisuuden näkymiä Suomessa ja Tampereen kaupunkiseudulla sekä analysoidaan kaupunkiseudun heikkouksia ja vahvuuksia suurteollisuuden sijoittumisen näkökulmasta.

Positiivisia asioita ovat alueen hyvä vetovoima, kivikova teollinen historia ja osaaminen, suurteollisuutta tukeva koulutustarjonta ja valtakunnallisesti keskeinen sijainti.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 9

Marita Jaatisella on vankka teollisuus­ tausta. Hän on työskennellyt useissa suur­ teollisuusyrityksissä ja osallistunut niis­ tä ­­monessa myös muutosten läpi­­vientiin. ­Business Tampereen logistiikan ja suurteol­ lisuuden asiantuntijan tehtävän lisäksi hän on Pirkkalan elinkeino­johtaja. Yhdistelmä­ tehtävässä ­hän sanoo olevansa näköalapai­ kalla, t­ oisaalta visioimassa Tampereen kau­ punkiseudun tulevaisuutta, toisaalta käy­ tännön työssä Pirkkalan kunnassa.

Myös teollisten suuralueiden kaavoittaminen on Pirkanmaan maakuntakaavan mukaan mahdollista.

Heikkouksina esille nousevat erityisesti nykyisen suurteollisuuden tonttitarjonnan vähäisyys ja kaavoituskyvykkyyden vaihtelu kuntien välillä.

– Tampereen kaupunkiseudulla on vain 4–5 suurteollisuudelle soveltuvaa tonttia. Hehtaarin molemmin puolin olevia tontteja on kunnissa paljon tarjolla, mutta työpaikkaintensiivinen teollisuus vaatii tilaa myös logistiikalle, Marita Jaatinen sanoo.

Jaatisen mukaan keskisuuren teollisuusyrityksen tontin on oltava vähintään viisi hehtaaria, jotta yrityksellä olisi kasvunvaraa. Ison yrityksen tarve on vähintään 15–20 hehtaaria.

– Kunnissa on oltava tietenkin monipuolinen yritysrakenne, eikä ole tarkoitus, että maankäytössä ajatellaan pelkästään suurteollisuutta. Mutta kuten todettua, nyt varaudutaan tulevaisuuden tilaa vaativaan teollisuuteen, jota esimerkiksi akkuteollisuus on.

Vihreä siirtymä luo uutta teollisuutta Tampereen seudulla on vahva teollinen perinne, ja kaupunki on kasvanut pitkälti teollisuuden ansiosta sellaiseksi kuin se on nykyään: vetovoimaiseksi ja halutuksi paikaksi myös yritysten silmissä.

– Teollisuuden kasvu ei ole myöskään hiipumassa esimerkiksi juuri vihreän siir-

tymän ja digitalisaatiokehityksen takia.

Konevalmistajat kehittävät uuden sukupolven tuotteita nykyisen tuotannon lisäksi, ja ne tarvitsevat yhä enemmän tilaa.

Marita Jaatinen kuvaa vihreän siirtymän kasvulukuja jäätäviksi.

– Vihreä siirtymä luo uutta teollisuutta. Akkuteollisuuden arvellaan kasvavan 14-kertaisesti vuoteen 2030 mennessä. Myös synteettisten polttoaineiden valmistus kasvaa, ja kuljetuksen ja logistiikan tarpeet lisääntyvät merkittävästi.

Tätä taustaa vasten onkin huolestuttavaa, jos teollisuustonttien tarjonta ja kaavoitus eivät pysy mukana vauhdissa.

– Jos puhutaan liikevaihdoltaan vaikkapa satojen miljoonien teollisuusyrityksestä, se ei uhraa ajatustakaan sijoittumiseen, jos sitä kiinnostavan alueen kaava ei ole vahva.

– Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä on totta kai turvattava, mutta toisaalta meillä on oltava teollisuutta, jolla vihreää siirtymää rakennetaan. Kaikki ymmärtävät tarpeen hillitä päästöjä ja hidastaa ilmaston lämpenemistä.

– Elämme siis ristiriitaista vaihetta.

Mielestäni asetelmasta pitäisi keskustella julkisesti nykyistä enemmän eikä jumiutua riitelemään yksityiskohdista, kuten esimerkiksi valtatie 3:n Puskiaisen oikaisusta.

Valtatie 3:n oikaisu Lempäälässä eli Puskiaisen oikaisu on yleissuunnitteluvaiheessa. Pirkanmaan Ely-keskus tuo suunnitelman kuntiin lausunnoille kesällä 2024.

”Sääksjärven yrit LEMPÄÄLÄN elinkeinokehityksen alkuvuotta on sävyttänyt positiivinen vire.

Yritystonteilla on ollut kysyntää, ja tonttikauppojakin on tehty.

– Yhteydenottoja tulee tasaisesti.

Hankkeiden eteneminen toteutukseen vie tietenkin aikaa, mutta synkähköstä yleisestä taloustilanteesta huolimatta melko valoisalta näyttää, Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ahti Laakso sanoo.

Lempäälällä on tarjolla Marjamäessä 5–6 vapaata tonttia Ideaparkia vastapäätä ja läheisellä Pajalan alueella kymmenen hehtaarin aluevaraus, jossa olisi tilaa noin kymmenelle yritykselle. Muualla Lempäälässä tarjolla on yksittäisiä yritystontteja.

Tulevaisuuskuvissa katseet on käännetty Sääksjärven suuntaan.

– Tavoitteena on, että yrityskeskittymät sijaitsisivat Lempäälän ja Pirkkalan välisessä maastossa Sääksjärven alueella. Suunta on linjattu ykkösvaihtoehdoksi Lempäälän kunnanvaltuustossa, Laakso kertoo.

Huhtikuussa Lempäälässä tulee nähtäville uusi Sääksjärven osayleiskaava.

Sen liikenneväylälinjaukset perustuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan, seudulliseen rakennesuunnitelmaan ja Pirkanmaan Ely-keskuksen suunnitelmiin valtatie 3:n oikaisusta ja uudesta 2-kehätiestä Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja Sääksjärven välillä. Valtatie 3:n oikaisu eli Puskiaisen oikaisu koskisi Pirkkalan Linnakallion ja Lempäälän Puskiaisen välistä osuutta.

Myös Ely-keskuksen yleissuunnitelma on edennyt niin pitkälle, että se tulee lausunnoille kesällä 2024.

Saksalainen logistiikkajätti LOGISTIIKKAPALVELUJA tarjoava Dachser Finland aloittaa logistiikkakeskuksen rakentamisen Tampere-Pirkkalan lentoaseman lähelle. Yhtiö on tehnyt sopimuksen keskuksen rakentamisesta logistiikkakiinteistöjen toimittajan Logicenterin ja SSA Rakennus Oy:n kanssa.

Logicenters on vuokrannut uutta kiinteistöä varten noin 21 800 neliömetrin maa-alan Finavialta Tampere-Pirkkalan lentoaseman vierestä. Tontille valmistuu 5 100 neliömet-

10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

LIIKENNE & LOGISTIIKKA

ysalue olisi Lempäälän syömähammas” Logistisesti kuin sisämaan satama Sääksjärven osayleiskaavassa varaudutaan merkittäviin uusiin työpaikka-alueisiin, jotka toisivat Lempäälään 1600 työpaikkaa eli lähes 25 prosentin lisäyksen kunnan nykyiseen työpaikkojen määrään.

Ahti Laakso kuvaa Sääksjärven uutta kokonaisuutta Lempäälän syömäham­ paaksi.

– Sääksjärven teollisuuspuisto yhdistettynä alueelle visioituun uuteen järjestelyratapihaan olisi logistisesti verrattavissa sisämaan satamaan, jossa junat ja kumipyöräliikenne kohtaavat ja kontit vaihtavat kuljetusmuodosta toiseen.

Lempäälän teettämä selvitys valtatie 3:n oikaisun yritys- ja elinkeinovaikutuksista Lempäälälle ja kaupunkiseudulle julkaistiin viime vuoden lopulla. Selvitykseen haastateltiin kunnassa toimiva logistiikkayrityksiä, jotka kertoivat hyötyvänsä merkittävästi oikaisun seurauksista, kuten matkapituuden ja matka-ajan lyhentymisestä, ruuhkien vähentymisestä ja liikenteen sujuvoitumisesta.

– Yritykset ovat yhtä mieltä siitä, että oikaisun pituudella ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä, että oikaisun ansiosta ne välttyvät Lakalaivan ruuhkilta ja säästävät näin aikaa ja polttoainetta, Ahti Laakso sanoo.

Selvitys asemoi Lempäälän osaksi kehittyvää ja vetovoimaista kaupunkiseutua.

– Raportti toi ansiokkaasti esille työpaikkojen lisääntymisen, alueen elinvoiman kehittymisen ja oikaisun valtakunnalliset hyödyt.

Ahti Laakson mukaan kuntien on

esille kehittämistoimien vaikutukset yritystoiminnalle.

– Puskiaisen oikaisu ei ole pelkkä liikennehanke, vaan myös aluekehitys- ja elinvoimahanke. Valtatie 3:n kehittämisellä ja 2-kehätien rakentamisella on merkitystä kuljetusten lisäksi huoltovarmuudelle ja Puolustusvoimien toiminnalle, sanoo ­Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

­visioitava mahdollisuuksiaan ja vaikutettava tulevaisuuteensa.

– Kaupunkiseudulla on imua nyt, mutta onko näin jatkossa, jos vetovoimasta ei huolehdita?

Tampereen kauppakamari on nostanut valtatie 3:n kehittämisen Pirkkalan ja Lempäälän välillä vuoden 2024 Vaikuttamissuunnitelmaansa. Kauppakamarin mukaan keskustelussa on otettava monipuolisesti

Vaasaan 3 Poriin 11

9

Jyväskylään

Tampere Keskusta 12 Raumalle

Kangasala Sarankulma

3 Pirkkala

9

Lakalaiva

12 Lahteen

Lahdesjärvi

Linnakorpi

Särkijärvi

Tampere-Pirkkala lentoasema

Sääksjärvi

Puskiainen

Vaihtoehto 1: valtatie 3:n uusi yhteys Kulju

Vaihtoehto 2: valtatie 3:n parantaminen nykyiselle paikalleen Uusi 2-kehätie

Lempäälä

3

2-kehätien jatke

Lempäälän suunnitelmat uusista yritysalueista perustuvat valtatie 3:n oikaisuun Pirkkalan Linnakallion ja Lempäälän Puskiaisen välillä (kartassa sinisellä merkitty linjaus).

rakentaa Tampere-Pirkkalaan rin terminaali ja logistiikkakeskus.

Terminaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Kiinteistön logistiikkatiloja on mahdollista laajentaa myöhemmin 20 000 neliömetrillä.

Tampere-Pirkkalan keskuksen suorat ja epäsuorat työllistävät vaikutukset ovat alussa 50–70 henkilöä ja täydessä tuotannossa ­100–200 henkilöä.

Saksalainen perheomisteinen Dachser on vuosien varrella vahvistanut asemaansa Suo-

men markkinoilla integroitujen logististen palveluiden tarjoajana. Dachserilla on Suomessa ennestään yksi logistiikkakeskus, joka avattiin Keravalle vuonna 2019. Tampere-Pirkkalan investointi vastaa suuruudeltaan Keravan logistiikkakeskusta. Toisella logistiik­kakeskuksella yhtiö tavoittelee entistä kattavampaa palvelua aiempaa laajemmalle asiakaskunnalle.

– Laajentuminen Pirkkalaan ja vetovoimaiselle Tampereen talousalueelle on luon-

nollinen jatke vuonna 2014 alkaneelle kasvullemme Suomessa. Investointimme lentoasemalle luo suoran yhteyden talous­alueen yrityksiin ja tukee sen kilpailukykyä, sanoo Dachser Finland Oy:n toimitusjohtaja ­Tuomas Leimio.

Lue koko artikkeli www.tampereenkauppakamarilehti.fi

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 11

Kotonaan kaikkialla – Kerosiinin katkussa kasvanut ja ilmailuihminen henkeen ja vereen, Annika Eerola esittelee itsensä.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala • Kuvauspaikka Patrian koulutuskeskus Pirkkalassa

I

lmailutausta, pulppuava sosiaalisuus ja energia ovat lennättäneet Annika Eerolaa tehtävästä toiseen ympäri maailmaa. Hiihdonopettajana Kitzbühelissa, yksityisjetin lentäjänä Floridassa, lentävien lääkärien apuna Tansaniassa… Annikan kertoessa elämästään ja työurastaan käy mielessä, että tarinoista saisi aikaan melkoisen romaanikäsikirjoi­tuksen.

12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

– Pitäisi kai alkaa laittaa näitä muistiin, hän naurahtaa.

Annika Eerola on tavannut viime viikkoina tiuhaan tahtiin tamperelaisia päättäjiä ja vaikuttajia, yritysten ja urheiluseu­ rojen johtajia ja matkailun asiantuntijoita.

Tapaamisten taustalla on Eerolan nimitys Chapman Freebornin Suomen ja Pohjoismaiden matkustajachartereiden myynnin vastaavaksi.

Chapman Freeborn Airchartering on vuonna 1973 perustettu, matkustaja- ja rahtiliikenteen tilauslentoja tarjoava yhtiö, joka toimii lähes 70 maassa. Yhtiö on lentänyt Pohjoismaissa aktiivisesti rahtiliikennettä, ja nyt sen tarkoituksena on lisätä ja kehittää Pohjolassa myös henkilöliikenteen tilauslentoja.

– Viestini tapaamisissa on ollut, ettei Tampere ole mistään syrjässä. Ei ole es-

PROFIILI

Rissalan sotilaskentän kupeessa Migien jyrinässä kasvanut Annika Eerola rakastaa lentämistä. Hänen mielestään lentämisessä yhdistyvät jännittävällä tavalla huikea vapauden tunne, kurinalaisuus ja jämpti toiminta.

tettä lennättää tänne asiakkaita tai lähteä omalta kentältä käymään asiakasyrityksessä, sijaitsipa se missä tahansa.

Lentokoneiden vuokraukset yleistyivät koronapandemian aikana, kun reittilennot loppuivat, mutta yritysten piti päästä maailmalle. Annika Eerola sanoo, että räätälöidyt tilauslennot ovat vaihtoehto myös normaaliaikana.

Tyypillisiä tilauslentoasiakkaita ovat

yritykset, urheiluseurat sekä tapahtumien ja fanimatkojen järjestäjät.

– Jos matkaan lähtee iso yksityishenkilöiden joukko, tilauslento voi olla hinnaltaan kilpailukykyinen ja kustannustehokas vaihtoehto reittilennolle, sillä charter vie suoraan kohteeseen ilman koneenvaihtoja ja odottelua. Yrityksille on usein tärkeää, että paluun voi sopia samalle päivälle ja henkilöstö pääsee illalla takaisin kotiin.

Yksityislentoihin liitetään mielikuvissa usein luksusta, ja sitäkin niissä voi olla. Yritysten kannustematkoihin pieni luksus sopii hyvin.

– Kannustematkat ovat nykyään kasvussa. Yrityksen työntekijöilleen järjestämä yhteinen matka voi olla mieluisampi palkinto kuin rahallinen korvaus. Viimeksi olin organisoimassa matkaa, jossa iso yritys lennätti tuhat työntekijäänsä kaikista

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 13

ANNIKA "ANKI" EEROLA syntynyt 1968 Kuopiossa 1988 ylioppilas, Kuopion lyseon lukio

Pohjoismaista Tampereelle. Charterilla homma toimii.

– Tamperelaisille tapahtuma- ja kokousjärjestäjille kannustematkat luovat bisnesmahdollisuuksia. Haluan verkottua mahdollisimman laajasti, jotta voin yhdistää asioita ja toimijoita keskenään.

Tampereella tapahtuu nykyisin muutenkin paljon, ja kaupungista on kehittynyt kiinnostava matkailukohde.

Tampere-Pirkkalassa kaikki sujuu Chapman Freebornilla ei ole omaa lentokalustoa, vaan se hankkii asiakkaan tarpeiden mukaisen koneen.

– Tämä juuri on brokerin eli välittäjän etu. Meillä on laajat kontaktit eri operaattoreihin, isoihin lentoyhtiöihin ja toisaalta pienten yksityiskoneiden omistajiin.

– Lennämme kaikilta kentiltä tilausten mukaan. Tampere-Pirkkalan eduksi on sanottava, että kenttä on iso ja sen infra on hyvässä kunnossa, se on avoinna 24/7 ja palvelee hyvin, Eerola luettelee. Hän kertoo jääkiekon MM-kisalentojen organisoijana panneensa merkille, miten sujuvasti kentällä toimittiin, kun joukkueita lennätettiin Tampereelle finaalipeleihin.

Chapman Freeborn kuuluu Avia Solutions Groupiin, joka on Aircraft, Crew, Maintenance and Insurance -palveluntarjoaja, eli se tarjoaa lentojen lisäksi huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalveluja, lentäjien ja miehistön koulutusta, maahuolintapalveluja sekä erilaisia liitännäispalveluja. Taustalla on tuhansia koulutettuja ammattilaisia.

– Chapman Freebornilla on tarpeeksi leveät hartiat, jotta se voi palvella luotettavasti myös Puolustusvoimia, pirkanmaalaista puolustusteollisuutta ja viranomaisia.

– Meiltä löytyy asiantuntemus, sopivat kontaktit ja globaali tuki, olipa kuljetustarve millainen tahansa. Chapman Freebornilla on pitkä kokemus myös humanitaarisen avun toimittamisesta kriisialueille ja ilmasiltojen rakentamisesta.

Nuori nainen suihkujetin ohjaimissa Annika Eerolalla on ansiolentäjän koulutus, ja hän on juuri uusinut lentolu­pansa.

– Ei voi tietää, mihin tässä vielä joutuu, hän nauraa.

Kaikenlaiseen hän onkin joutunut, ellei suorastaan hakeutunut.

– Olen kasvanut Kuopiossa Rissalan sotilaskentän kupeessa, ja isäni oli ensimmäisiä Mig-hävittäjälentäjiä. Suo-

14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

KOULUTUS 2011–2015 executive certificate of management, Henley University of Reading 2007–2008 degree in professional sales, Mercuria Business College 1992–1993 commercial pilot certificate, Huffman Aviation International 1990–1992 degree in marketing and tourism business, Malmi Business College URA 2023– sales manager Nordics, Chapman Freeborn 2022–2023 general manager Finland, The Aviation Factory 2020–2022 general manager, partner, Nordique Luxury Travel Concierge 2019–2022 general manager, partner, Private Skies Oy 2015–2018 founder, Menoa DMC Oy 2015–2016 sales director, Go! Aviation 2012–2014 general manager, Finland Society Travel Ltd. 2008–2011 country manager, Malev Hungarian Airlines 2002–2008 sales manager, Blue1 1998–2002 manager for incoming promotion and partner system, SAS 1996–1998 marketing manager, Air Botnia 1993–1994 co-pilot for private jets, Quantum Air PERHE JA KOTI Puoliso Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan erikoistunut safariopas ja matkanjohtaja Pekka Virtanen ja kaksi aikuista poikaa.

Koti entisen Malmin lentokentän lähellä Helsingissä. ”Harmittaa, että Malmin lentokentästä luovuttiin. Se olisi ollut huippupaikka, niin lähellä pääkaupunkia ja kenttä tulevaisuuden lentokoneille.”

HARRASTUKSET Laskettelu, metsälenkit ja kaikenlainen touhuaminen kolmen jackrussellin­ terrierin kanssa, mökkeily. Pitkäaikainen ratsastusharrastus on tauolla. ”Ehkä sitten joskus Portugalin rannikolla.”

ELÄMÄNOHJE Aina löytyy ratkaisu!

Annika Eerolan mieleenpainuvimpia kokemuksia olivat rokotuslennot Tansaniassa kaukaisiin kyliin lentävien lääkärien apuna.

ritin oman lentolupakirjani 16-vuotiaana.

Lentäminen vei heti mukanaan.

– Se antoi vauhdin hurmaa ja vapauden tunteen, mutta samalla lentäjältä vaadittiin tiukkaa järjestelmällisyyttä. Päätin tehdä lentämisestä itselleni ammatin.

Ovet Finnairin lentäjäkouluun eivät kuitenkaan avautuneet, sillä eläväiselle Annikalle suositeltiin markkinointi- ja pr-tehtäviä. Tästä sisuuntuneena hän lähti opiskelemaan lentäjäksi Yhdysvaltoihin.

– Suoritin lentäjän lupakirjan ja pätevöidyin samalla lennonopettajaksi. Työskentelin lentokoulussa Floridassa, kun kuulin mahdollisesta lentäjän paikasta, ja niin päädyin yksityisjetin lentäjäksi miljonäärille.

Kuin elokuvissa!

– Se oli oikeasti hienoa. Olin tohkeissani: sain lentää ja siitä maksettiin! Työ edellytti jatkuvaa lähtövalmiudessa olemista, ja muutaman tunnin varoajalla saattoi tulla lähtö Acapulcoon, Meksikoon, Kaliforniaan, milloin mihinkin. Mutta ei-

hän se haitannut 24-vuotiasta, perheetöntä lentäjää.

Annika Eerola on asunut useassa eri maassa ja eri mantereilla muuttaessaan kiinnostavien töiden perässä. Hän on kuin asuinpaikkaansa vaihtava nomadi ja kaikkialle kotiutuva maailmankansalainen.

– Lähdin maailmalle jo nuorena, ja tein sesonkitöitä. Olin talvella hiihdonopettajana Alpeilla ja työskentelin yksityisellä luksusjahdilla Välimerellä ja Karibialla. Lentäminen oli sitten se oikea työ, unelmatyö.

Lentävien lääkärien apuna Annika Eerola mainitsee puheessaan usein avarakatseisuuden ja kulttuurien ymmärryksen, joita vuodet maailmalla ovat lisänneet.

– Ehkä mieleenpainuvin oli aika perheen kanssa Afrikassa lasten ollessa vielä pieniä. Asuimme Tansaniassa Serengetin

kansallispuiston vieressä, ja mieheni teki kansallispuistoon safareja.

Eerolan puoliso Pekka Virtanen on elämysmatkojen järjestäjä ja opas, joka räätälöi reissuja yksityishenkilöille ja matkanjärjestäjille.

Annika Eerola toimi Tansaniassa toisinaan lentävien lääkärien apuna.

– Lensimme kaukaisiin kyliin, joissa lentokenttinä olivat ruohokentät ja tasangot. Kun laskeuduimme, maasai-kansa kokoontui paikalle ja toi lapsiaan rokotettaviksi ja sairaansa saamaan hoitoa.

– Matkustaminen ja ulkomailla asuminen ovat muovanneet minusta tällaisen kuin olen. Luulen, että ne ovat kasvattaneet myös pojistamme avarakatseisia ja suvaitsevaisia miehiä. Mielestäni on arvokasta, että osaa mukautua nykymaailmaan ja hyväksyä erilaisuutta.

Tulevaisuus on pian täällä TYÖURANSA Annika Eerola on tehnyt lentoyhtiöissä myynnin ja markkinoin­ nin parissa sekä incoming- ja partnertoiminnoissa. Hän on nähnyt, kuinka lentomatkustus on muuttunut. Jälleen ollaan isojen muutosten äärellä.

– Myös lentomatkustuksen on seu­ rattava kehitystä ja muututtava entistä ympäristöystävällisemmiksi. Vaikka ala muuttuu, lentäminen ei lopu koskaan, hän sanoo.

Optimistisissa tulevaisuuskuvis­ sa lentomatkustus lähtee uuteen nou­ suun liiketoimintamallien uudistuttua ja uuden teknologian avulla. Liikenneja viestintäministeriö Traficomin sel­

vityksessä arvioidaan, että sähköinen lentäminen alkaa 2020-luvulla ja yleis­ tyy jo 2030-luvulla. Sähköinen lentämi­ nen soveltuisi hyvin Suomen pienille matkustajavirroille.

Lentoliikenteen asiantuntija, pro­ fessori Jorma Mäntynen Destia Oy:stä sanoo Pohjanmaan kauppakamarileh­ den haastattelussa, että Suomen Hel­ sinki-keskeisessä mallissa pienemmät kentät nähdään usein kannattamatto­ mina. Kuitenkin niiden vaikutusalueil­ la tehdään vuosittain miljardien vien­ tibisnestä.

– Tulevaisuudessa pienet, jopa 10– 30 matkustajan lentokoneet kulkevat

täysinä, jolloin lentäminen on kannat­ tavampaa. Tämä edellyttää erittäin vä­ häpäästöisten tai myöhemmin hiili­ neutraalien koneiden käyttöönottoa, Mäntynen visioi.

Mäntysen mukaan tilauspohjainen lentoliikenne lisää suosiotaan, ja uudet teknologiat avaavat markkinoita myös alustataloudelle.

– Uusien hiilineutraalien lentoko­ neiden ansiosta lentomatkailun ympä­ ristöystävällisyys kestää vertailun esi­ merkiksi junalla tai laivalla matkusta­ miseen, hän sanoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 15

Ysit töihin! 4H-liitto auttaa nuoria työ Koulun rinnalle on tullut viime vuosina toimijoita, jotka ottavat vastuuta nuorten perehdyttämisestä yhteis­ kunnan toimintoihin, työ­ elämään ja yrittäjyyteen.

Yksi kasvattajista on Suomen 4H-liitto, joka on puskenut nuoria kesätöihin 1980-luvulta lähtien.

16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

T

oiminta tunnetaan nykyään Ysit töihin -nimellä, ja se on opetusja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa.

– Otimme vuonna 2018 kohderyhmäksi peruskoulun 9.-luokkalaiset, jotka ovat elämän yhdessä murrosvaiheessa. Turvallinen peruskoulu on päättymässä, ja on uusien valintojen aika. Asetimme unelmaksemme, että jokainen ysiluokkalainen saisi peruskoulun päätteeksi kesätöitä tai työllistäisi itsensä 4H-yrittäjänä, kertoo Anu Parviainen. Hän vastaa Suomen 4H-liitossa nuorten työllistämistoiminnan kehittämisestä.

– Kesätöiden saaminen tässä iässä on äärimmäisen tärkeää, mutta se voi olla hankalaa alhaisen iän, lainsäädännön ja osaamisen takia. Mielestämme meillä aikuisilla on iso vastuu saada nuori kiinni työelämään aluksi vaikkapa vain kahdeksi viikoksi ja tukea näin hänen myöhempää kiinnittymistään työelämään.

Tutustu työelämään ja tienaa -toimintamallissa nuori työskentelee työpaikassa 10 työpäivää. Nuoria ei tuupata kesätöihin ilman koulutusta. Se on osa Ysit töihin -toiminnan sisältöä. Joka syksy mukaan tulee uusi ikäluokka, ja koulutusta jaksotetaan osaksi koulun lukuvuotta.

– Kun koulu tulee mukaan Ysit töihin -toimintaan, paikallinen 4H-yhdistys toteuttaa koulutukset koulun haluamalla aikataululla.

– Esimerkiksi Ajokortti työelämään -koulutus voidaan antaa heti koulun alettua syksyllä tai kuten useimmat koulut tahtovat, vuoden vaihteen jälkeen juuri ennen yhteisvalinnan alkua.

Ajokortti työelämään on kuuden tunnin kokonaisuus, jossa opetetaan työnhakua ja yleisiä työelämätaitoja sekä autetaan nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Kevääseen yleensä sijoittuva Työt alkavat -koulutus sisältää työpaikan pelisääntöjä. Koululla järjestetään pitkin lukuvuotta 4H Cafe -tilaisuuksia, joissa nuoret saavat henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta. 4H-rekrykahviloissa kerrotaan myös 4H-yhdistysten omista työtilaisuuksista.

– Vuosittain noin 6300 nuorta saa työpaikan paikallisista 4H-yhdistyksistä, eli olemme heille myös merkittävä työnantaja. Palkkaamme esimerkiksi 4H-päiväleiriohjaajia ja työntekijöitä erilaisiin keikkatöihin sekä 4Hkahviloihin ja -kioskeihin.

Jotkut nuoret ovat heti kiinnostuneita itsensä työllistämisestä 4H-yrittäjänä. Siihenkin opastetaan.

– 4H-yrittäjäksi voi ryhtyä jo 13-vuotiaana, Parviainen kertoo.

KYSELY

Kauppakamarin jäsenyrityksissä jaossa 7000 kesätyöpaikkaa Anu Parviainen kehittää 4H-liiton nuorten työllistämistoimintaa, joka on levinnyt yli sataan kuntaan Suomessa.

Ysit töihin -tuloksia vuonna 2023 n Mukana 113 4H-yhdistystä Suomessa n Ajokortin työelämään

suoritti yli 10 000 ysiä n 66 prosenttia toiminnassa mukana olleista yseistä sai kesätyöpaikan

llistymään Nuoren palkkaaminen on tulevaisuusteko Ysit töihin -toiminnassa on mukana yli 160 kuntaa ja pitkälti yli sata 4H-yhdistystä.

Pääyhteistyökumppanina on viime vuodet ollut K-ryhmä. Viestinnällistä yhteistyötä tehdään Duunitorin kanssa.

– Suurin osa yhdistyksistämme tarjoaa myös mahdollisuuden palkata nuoria 4H:n kautta. Tällöin 4H toimii työnantajana ja välittää nuoren töihin. Nuoren töihin tilaaja maksaa nuoren palkan ja pienen työnantajakorvauksen 4H:lle.

Anu Parviainen kertoo, että alkuvuosina toiminnassa keskityttiin pitkälti yritysten kontaktointiin ja työpaikkojen hankintaan.

Toiminnan vakiinnuttua etusijalle on noussut nuorten monipuolinen ohjaus ja tukeminen.

– Myös kehitettävää riittää. Esimerkiksi tänä vuonna tuotamme materiaalia erityisesti maahanmuuttajanuorille.

Nuoren palkkaaminen kesätöihin on Parviaisen mukaan tulevaisuusteko.

– Viestimme työnantajille on, että ysi on kesätyöntekijänä täysi kymppi. Työllistämällä yritykset voivat kasvattaa nuoria kiireavuksi ja loma-aikojen tuuraajiksi. Samalla he luovat uusia työpaikkoja ja varmistavat, että yritykselle löytyy aina osaajia töihin.

Tampereen kauppakamarin kesätyökyselyyn vastanneissa jäsenyrityksissä on tänä keväänä jaossa noin 7000 kesätyöpaikkaa. Määrä on korkeampi kuin edellisvuosina, sillä luku sisältää Pirkanmaan hyvinvointialueella tarjolla olevat sosiaali- ja terveysalan kesätyöpaikat.

KESÄTYÖKYSELY tehtiin Tampereen kauppakamarin yli neljä henkeä työllistäville jäsenyrityksille ja -yhteisöille 7.–17. helmikuuta. Vastaukset saatiin 224 yrityksestä.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 57 prosenttia tarjoaa kesätöitä, mikä on vähemmän kuin normaalisti.

– Useana vuonna kauppakamarin kyselyyn vastanneista noin 70 prosenttia on kertonut palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Nyt luku on laskenut 57 prosenttiin. Kesätöitä tarjoavien yritysten suhteellisen osuuden laskusta voi päätellä, että kesätyöpaikkoja on Pirkanmaalla tänä vuonna normaalia vähemmän. Monissa yrityksissä käydään parhaillaan muutosneuvotteluja, joissa ratkeaa myös kesätyöntekijöiden tarve, johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista sanoo.

Yritykset kertovat, että kesätyöntekijöiden palkkaamista rajoittavat kesätyöntekijöille sopivien tehtävien puute, heikko taloustilanne ja perehdytykseen tarvittavan ajan puute.

Kesätyökysely tehtiin tänä vuonna helmikuun alussa, jolloin haku oli vielä kesken suurimmassa osassa yrityksistä. Toimialat tekevät valintansa eri aikoihin, ja eniten avoimia paikkoja helmikuussa oli majoitus-, ravitsemisja tapahtuma-alalla. Moniin paikkoihin ehtii siis vielä hakea.

Eniten kesätyöpaikkoja on jaossa kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja seurakunnissa. Toiseksi eniten kesällä työllistää kaupan ala ja kolmanneksi eniten teollisuus.

Rakennusalalla aiempaa vähemmän paikkoja

Vain alle puolet rakennusalalla toimivista vastaajista ilmoitti ottavansa kesätyöntekijöitä ja melkein yhtä moni kertoi, ettei kesätöitä ole jaossa.

– Rakennusalan heikko suhdannetilanne näkyy myös meidän kyselyssämme. Kun työmaita ei ole kesällä käynnissä entiseen malliin, se heijastuu tietenkin kesätyöntekijöiden tarpeeseen. Voi olla, että kesätyöntekijöiden tarve saattaa selvitä vasta keväämmällä, jolloin myös tehdään rekrytointipäätökset. Kyllä alalle varmasti kesätyöntekijöitä tarvitaan ainakin jonkin verran, Sjölund uskoo.

Kauppakamarin kesätyökyselyssä on viime vuosina kysytty kielitaitovaatimuksista. Kesätöitä, joissa ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa, on eniten majoitus-, ravitsemis- ja tapahtuma-alalla. 57 prosenttia alan vastaajista ilmoitti tehtävistä, joissa työntekijän suomen ei tarvitse olla täydellistä. Sitä vastoin kaupan alalla odotetaan, että kesätyöntekijä hallitsee suomen kielen.

Monissa yrityksissä käydään parhaillaan muutosneuvotteluja, joissa ratkeaa myös tarve kesätyöntekijöille.

Tavallisesti hyvin kesätöitä tarjoava rakennusala on tänä vuonna hiljainen.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 17

Ammattitaitoisia ompelijoita on toistaiseksi riittänyt, vaikka ompelijoita ei enää valmistu samassa mitassa kuin ennen.

Yksi keino varmistaa työvoiman saatavuus on tarjota harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja alalla aiemmin toimineille.

Treenimuodin mekka pitää pintansa ja viihtyy kivijalassa Harva tietää, että Tampereen Tammelassa surisee ompelimo, jossa valmistetaan maineikkaat LaPirouette -treeniasut.

50 vuoden ikään ehtinyt perheyritys pitää tiukasti kiinni brändin tamperelaisuudesta.

E

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen

ntiset nuoret muistavat Piruetin perustajan Tuula Heinivahon ja hänen myymälänsä Kauppakadulla. Vuonna 1974 perustettu liike oli kilpaurheilijoiden ja tosiharrastajien mekka, mutta Piruettiin löysivät tiensä myös tavalliset jumppaajat. Venyneet t-paidat ja verryttelypuvut eivät enää kelvanneet, kun muoti raivasi tiensä treeniasuihin. Suomalaiset alkoivat himoita värikkäitä, ihonmyötäisiä trikoita, vyöllä somistettuja haalareita, jätti-t-paitoja ja säärystimiä. Vinkkejä poimittiin TV2:n Iltajumppa-ohjelmasta, jonka esiintymisasut suunnitteli ja toteutti Piruetti.

18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

Hyvällä syyllä voi sanoa, että Piruetti on ollut luomassa suomalaista liikunnan historiaa.

Piruetti vaihtoi omistajaa vuonna 2011, kun yritys siirtyi Susanna ja Ari Etulan omis­tukseen.

– Minulle yrittäjäperheen lapsena oli ollut selvää, että ryhdyn jossakin vaiheessa yrittäjäksi. Piruetti oli tullut tutuksi ­Matilda-tyttäremme voimisteluharrastuksesta, ja kun liikunta ja hyvinvointi olivat muutoinkin sydäntäni lähellä, asiat vain osuivat kohdilleen, Susanna Etula kertoo.

Susanna Etula toimi Piruetin yrittäjänä aluksi yksin. Ari Etula siirtyi it-alalta perheyritykseen kokopäiväisesti seitsemän vuotta sitten, ja nykyisin myös 27-vuotias Matilda työskentelee Piruetissa ja vastaa sen markkinoinnista.

Piruetti valmistaa edelleen treeni- ja kilpa-asuja voimistelun, luistelun, baletin ja tanssin harrastajille. Uusina lajeina jooga ja pilates tekevät tuloaan.

– Tampereella on vahvaa voimistelun ja joukkuevoimistelun harrastustoimintaa, jota ruokkii tamperelaisten hyvä kilpailumenestys. Asemaamme vahvistaa lisäksi pitkäaikainen yhteistyökumppanuus Suomen Voimisteluliiton kanssa, Susanna Etula kertoo.

Suomen suurin liikunnan erikoistavaratalo Kauppakadulta muuton jälkeen Piruetti pyörähti hetken kauppakeskuksessa. Kokemus todisti, että kivijalkamyymälä sopii sille parhaiten. Itsenäisyydenkadulta löytyi sopivasti ratikkapysäkin läheltä entisen pankin 500-neliöinen toimitila.

– Valtaosa asiakkaistamme on nuoria, jotka kulkevat paljon julkisilla liikennevälineillä. Vanhempi väki asioi yleensä autolla, ja valitettavasti parkkipaikkoja on niukalti. Maksullisia paikkoja on lähistöllä, mutta ne ovat lähes aina täynnä. Tästä olemme olleet yh­ teydessä kaupungille.

– Kunhan ihmiset oppivat käyttämään Tammelan Stadionin pysäköintihallia, autollisten asiointi toivottavasti helpottuu, Etulat arvelevat.

Piruetti on keskittänyt kaikki toimintonsa saman katon alle.

Liiketilan etuosassa on myymälä, joka on edelleen tärkeä, vaikka verkkokauppa on kasvanut koronasta lähtien. Myymälä on tarpeel-

linen esimerkiksi kenkä- ja kärkitossusovitusten takia.

– Kaikki myyjät koulutetaan sovituksiin, sillä se vaatii erikoisosaamista ja vie aikaa.

Yksi sovitus voi kestää jopa 45 minuuttia, Susanna Etula kertoo.

Myymälän lisäksi toimipaikassa saman katon alla ovat hallinto, markkinointi, ompelimo, varasto ja verkkokauppa. Piruetilla on

myymälät keskeisillä paikoilla myös Helsingissä ja Turussa.

– Olemme suurin alan toimija Suomessa, mutta kilpailuakin on, Etulat toteavat ja sanovat samaan hengenvetoon, että sen tähden pitää kehittyä koko ajan.

– Aina on oltava jotakin tekeillä. Olemme tehneet viime vuosina paljon järjestelmäkehitystä. Olemme uusineet verkkokauppamme sekä laskutus- ja varastojärjestelmämme. Koko ajan on projekteja meneillään, Ari Etula kertoo.

Järjestelmillä on lisätty toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.

– Asiakkaille sisäinen kehitystyö näkyy sujuvina palveluina.

Muoti on aaltoliikettä Liikehuoneiston perältä löytyy Piruetin erikoisuus, oma ompelimo. Kahdeksan ammattilaisen käsissä syntyvät Piruetin itse suunnittelemat treeniasut. Tästä Piruetissa ollaan erityisen ylpeitä. LaPirouette-vaatteilla on laadusta ja kotimaisuudesta kertova Avainlippu-merkki.

50-juhlavuoden kunniaksi kevään uudessa mallistossa on vaikutteita menneiltä vuosikymmeniltä. Mukana on ripaus kasari- ja ysärihenkeä.

Musta väri pitää pintansa, ja tehostevärejä käytetään. Tänä keväänä uutuuksissa on muun muassa persikkaa ja hiekan eri sävyjä.

– Muoti on aaltoliikettä. Välillä trikoissa on korkea vyötärö, välillä vyötärölinja laskee. Nyt on taas korkean aika. Samoin lahkeen leveys vaihtelee, nyt se levenee alaspäin. Trumpettimalli on tehnyt paluun, vaikka muutama vuosi sitten naurettiin, ettei enää ikinä.

Kaikki LaPirouette-asujen kankaat tulevat Euroopasta, pääosin Italiasta. Kankaiden tärkeimmät kriteerit Piruetille ovat hengittävyys ja joustavuus.

– Käyttämämme kankaat ovat laadukkaita, hinnaltaan hieman kalliimpia, mutta meille valmistajana on tärkeää, että materiaaliin voi luottaa. Olemme tehneet tällaisen periaatepäätöksen. Pidämme myös kiinni pitkistä kumppanuuksistamme. Suomestakin ostettaisiin, mutta meillä ei juurikaan ole enää kangasvalmistusta, Ari Etula sanoo.

Laatu, kotimaisuus ja osaava asiakaspalvelu ovat tärkeitä asioita pidettäessä kiinni nykyisistä asiakkaista ja tavoitellessa uusia markkinoita.

– Kasvu ja kehittyminen ovat aina mielessä. Tuotteemme soveltuvat moneen urheiluun, ja esimerkiksi wellness-tuotteita kysytään nykyään paljon. Ulkomaille, lähinnä Pohjoismaihin katsomme maltillisesti, vaikka siellä on kiinnostusta Piruetin tuotteisiin. Kaikissa Pohjoismaissa on toki oma Piruettinsa, mutta kansainväliset kilpailut ja kumppanuus Suomen Voimisteluliiton kanssa ovat tuoneet meille hyvin näkyvyyttä, Etulat tuumaavat.

Kuva Piruetti

Matilda Etulan (oik.) oma laji on voimistelu, johon Piruetin asutuotantokin on keskittynyt. Valikoimasta löytyy myös klassisen baletin tyllipukuja eli tutuja ja kärkitossuja pienille ja isoille harrastajille. – Asiakkaiden tarpeet voivat toisaalta olla hyvinkin pieniä, kuten nauhakeloja tai kenkien ja kärkitossujen pehmusteita.

Meillä on tuhansia myyntiartikkeleita, Susanna Etula sanoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 19

YRITYS PIRKANMAALLA

Muun muassa energiateollisuudelle XO Metal toteuttaa erilaisia laitetilaratkaisuja. Konttia ­hitsauskokoamassa Matti ja Ari-Pekka Tamminen.

LAGO Logistics huolehtii tavaravirroista Tamperelainen perheyritys LAGO Logistics Oy on 40-vuo­ tisen historiansa aikana koke­ nut haastavia toimintaympäris­ tön muutoksia ja epävarmuut­ ta, onnekkaita sattumia, hyvin ­onnistuneita suunnanmuutok­ sia ja toimivaksi osoittautuneita ­yhteistyökuvioita.

T

Teksti Jari Runsas • Kuvat Jari Runsas ja LAGO Logistics

änä päivänä LAGO Logistics on vahvasti kansainvälinen kuljetustarpeiden ratkaisija, joka huolehtii tavaravirtojen siirtymisestä ajallaan oikeaan paikkaan. Tavara liikkuu niin maalla, merellä, ilmassa kuin raiteillakin.

Yrityksen juuret ovat Arto ja Kaija Hyödynmaan vuonna 1984 perustamassa Tampereen Express-Huolinta Oy:ssä. Yritys sai alkunsa silloisen työnantajan tekemistä yrityskaupoista.

– Toiminta perustui hyvin pitkälle henkilökohtaisiin kontakteihin ja hyvään palveluun. Mietimme, että voisimme hyödyntää 20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

jo tehtyä työtä paremmin perustamalla oman yrityksen, Arto Hyödynmaa kertoo.

Aiempi työnantaja oli eurooppalaisiin kuljetuksiin erikoistunut yritys, joten sen kilpailijaksi ryhtyminen tarkoitti uusien kumppanien etsimistä.

– Onnellisen sattuman kautta törmäsimme porilaiseen Satatrans Osakeyhtiöön, jolla oli konttori Tampereella. Toimintafilosofiamme sopivat hyvin yhteen, joten ehdotin voimien yhdistämistä. Idea sai vastakaikua, ja he päättivät lopettaa toimipisteensä täällä.

Siellä työskennellyt Kimmo Lintula siirtyi samalla meille.

Järjestelyn seurauksena uudelle yritykselle aukesivat valmiit kanavat ja verkostot kaikkialle Eurooppaan.

– Se helpotti merkittävästi starttiamme.

Normaalisti liikenteen rakentamiseen menee vuosi jos toinenkin ennen kuin näkee yhteistyön toimivuuden käytännössä. Nyt pääsimme suoraan asiaan, ikään kuin valmiiseen pöytään, Hyödynmaa toteaa kiitollisena.

Italia suurin kohdemaa

Kaikki lähiseudun tehtaat olivat asiakkaitamme. Kuljetimme heille ja myös kotimaiselle huonekaluteollisuudelle pääosin italialaista nahkaa, Arto Hyödynmaa muistelee.

Yrityksen alkuaikoina Suomi teki laajasti bilateriaalista kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Esimerkiksi Tampereelta lähti joka viikko junavaunullinen kenkiä itänaapuriin. Paluukyydissä tuli hyvin monenlaista tavaraa vaihtokaupan merkeissä.

– Me autoimme asiakkaitamme tullauksen ja ostokontaktien kanssa. Aloittaessamme kaikki tuontitavara purettiin vielä Pakkahuoneelle. Ruuhkat olivat kovia, kun kaikki rajojen ulkopuolelta tuotu tavara tullattiin, Hyödynmaa kertoo.

Kenkäteollisuuden lisäksi Tampereen seudulla oli myös vahva tekstiiliteollisuuden keskittymä. Heille Express-Huolinta toi valtavia määriä muun muassa lankaa.

Luottotappiot syöksivät kuilun partaalle

1990-luvun lama oli koitua yrityksen kohYrityksen perustamisen aikoihin maailma oli taloksi. Tullimaksut, arvonlisäverot ja muut hyvin erilainen. Tampereella toimi 24 kenkätuontiin liittyvät kulut piti maksaa tai vakuus – Monella yrittäjällä on taustallaan tietyn­ huolintaliikkeen vakuudesta ennen tehdasta. Lähiympäristö mukaan lukien teh- viis otettiin laista hulluutta ja riskeistä veisaamista. tavaran siirtämistä asiakkaalle. Asiakasyritaita oli lähes sata.Riskitietoisista harvoin tulee yrittäjiä.

– Kenkäteollisuus oli meille alusta al­ tysten joutuessa maksuvaikeuksiin ja ajaukaen se kaikkein tärkein asiakastoimiala. tuessa konkursseihin Tampereen Express-

LAGO Logisticsille on 40 vuoden aikana muodostunut laaja eurooppalainen yhteistyöverkosto, jonka avulla se saa järjesteltyä suuret, pienet ja nopeat kuljetukset eri kuljetusmuodoilla asiakkaan tarpeen mukaan.

LAGO Logistics n vuonna 1984 perustettu kansain-

välisten kuljetusten asiantuntija.

n Yhtiö tarjoaa palveluita kappale-

tavarakuljetuksiin, osa- ja täyskuormiin, intermodaalikuljetuksiin, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, pikakuljetuksiin sekä lento- ja merirahtiin Euroopassa ja globaalisti. n Huolinnan lisäksi LAGO Logisticsin tytäryhtiö LAGO Logistics Sp.z.o.o. ajaa maantiekuljetuksia omalla kalustollaan. n LAGO Logisticsin liikevaihto on 8,5 M€ ja yhtiö työllistää Suomessa, Puolassa ja Italiassa noin 80 henkilöä.

Maailma ympärillä on muuttunut aika lailla siitä, kun Arto Hyödynmaa perusti perheyrityksen vuonna 1984.

Usko tulevaisuuteen on silti vahva, sillä tavarakollit eivät jatkossakaan liiku digitaalisesti.

Suomen ja Euroopan välillä Huolinnan taloutta kiristivät isot luottotappiot.

– Hädin tuskin selvisimme siitä. Onneksi meille oli kertynyt jo jonkin verran puskuria.

Korot myös nousivat paljon tätä nykytasoa korkeammalle, ja devalvaation jälkeen pankit alkoivat vaatia valuuttalainoille lisää vakuuksia. Mekin jouduimme toisenlaisista lupauksista huolimatta niitä hankkimaan. Moni hyväkin yritys koki kovemman kohtalon, ja niiden toiminta loppui, kun vakuuksien järjestämisessä ei onnistuttu.

Lama hiljensi merkittävästi vientitoimintaa, mutta näköpiirissä oli jo uusi haaste. Suomen hakeuduttua Euroopan Unionin jäseneksi alueen sisäiset tullit poistuivat, ja toiminnan painopistettä piti siirtää taloudellisesti hyvin kannattaneesta tuontitullauksesta kansainvälisiin kuljetuksiin. Yritykselle se oli suunnanmuutoksen paikka.

– Kun nousukausi sitten uudelleen alkoi, se auttoi meitä laajentamaan toimintaamme.

Merkittävässä roolissa olivat myös kumppanimme ja heidän kanssaan tekemämme yhteistyö.

Kilpailun sijaan yhteisyritys Hyvät kontaktit Italiaan olivat perua muun muassa Kaija Hyödynmaan erinomaisesta italian kielen taidosta. Hänen taitoaan hyö-

dynnettiin, kun yrityksen liiketoiminnalle luotiin vankka pohja.

Nahankuljetus oli lisääntynyt hyvän palvelun ja nahka-agenttien antamien suositusten ansiosta. Express-Huolinta oli toiminut jo kauan italialaisen Scortans S.r.l:n kanssa.

Yhteistyötä yritysten välillä haluttiin kuitenkin lisätä, joten vuonna 2003 Arto Hyödynmaa ja Dario Scortegagna istuivat alas ja päättivät perustaa yhteisyrityksen, Scortexpress Oy:n.

– Mietimme, että pahinta mitä voisi tapahtua olisi se, että olisimme alkaneet vahvasti kilpailla keskenämme. Niinpä kilpailun sijaan päätimme yhdistää voimat. Yh­tiön tehtävänä oli ja on edelleen vastata Italian tuontiliikenteestä. Toiminnan kasvaessa mukaan ovat tulleet myös Espanjan ja Portugalin markkinat, Arto Hyödynmaa kertoo.

– Tälläkin toiminnalla on nyt jo 20 vuotta historiaa takanaan.

40 vuoden aikana kansainväliset verkostot ovat jo vakiintuneet ja laajentuneet niin, että yrityksellä on nyt pitkäaikaisia kumppaneita muun muassa Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Puolassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Tytäryhtiö Puolaan Pitkään Tampereen Express-Huolinta hankki rahdin kuljettamiseen tarvittavan kaluston suomalaisilta liikennöitsijöiltä. Hintatason

koko ajan noustua ja kilpailun kiristyttyä oli pakko alkaa etsiä myös muita vaihtoehtoja.

– Vuoden 2017 alussa perustimme Gdyniaan tytäryrityksen, LACO Logistics Sp. z.o.o:n. Se oli meille askel Keski-Euroopan toimintojen laajentamiseen. Halusimme kehittää Suomen ja Puolan välistä liikennettä ja vahvistaa asemaamme kansainvälisillä markkinoilla. Koska Puolassa yrityksen nimi ei voinut olla Tampereen Express-Huolinta, vaihdoimme joulukuussa 2017 toiminimemme kansainvälisemmäksi Lago Logistics Oy:ksi.

Järjestelyissä oli vahvasti mukana jo seuraava sukupolvi, kun nykyisin varatoimitusjohtajana toimiva Antti Hyödynmaa otti vastuuta Puolan yhtiön toiminnasta. Hän on ollut perheyrityksessä mukana vuodesta 2009.

– Olemme aloittaneet myös yhteistyön CTL Cargo Trans Logistics -verkoston kanssa ainoana suomalaisyrityksenä. Olemme saaneet hyvin jalansijaa Keski-Euroopan kuljetusjärjestelyissä sekä kuljetuksissa LAGO:n omalla kalustolla.

– Verkostossa digitalisaatio on viety pitkälle, ja laatu on erittäin isossa roolissa. Se tuo mukanaan myös vastuuta. Jos tavaraa ei saada sovitussa ajassa perille, alkavat sakot nopeasti juosta. Järjestelmä on suunniteltu saksalaisella tarkkuudella. Me olemme verkostossa ainoa meren takana oleva toimija, mikä tuottaa välillä pieniä haasteita muihin samalla mantereella toimiviin verrattuna, Hyödynmaa toteaa.

Taantuma näkyy markkinassa Arto Hyödynmaa katsoo tietokoneensa ruudulta huolestuneena alan tämän hetken lukuja. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen tekemän kuljetusbarometrin mukaan Euroopan kuljetuksia tarjoavien yritysten tuontikuljetukset olivat viime vuoden viimeisellä kvartaalilla pudonneet edelliseen verrattuna 50 prosenttia, kotimaan jatkorahdeissa 40 prosenttia ja viennissä 30 prosenttia.

– Meillä takaiskut eivät ole olleet noin suuria, mutta kyllä esimerkiksi rakennusalan vaikea tilanne näkyy kuljetusalallakin. Rakennustarvikkeet eivät nyt liiku entiseen tapaan, Hyödynmaa toteaa.

– Tällä hetkellä metsäteollisuus on meille suurin asiakasryhmä. Vientitoimintaa on vielä ollut kohtuullisesti, mutta tuonti on hiljentynyt merkittävästi.

Tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä.

– Täytyy uskoa siihen, että Venäjä ei saa Eurooppaa otteeseensa. Kun sota päättyy ja Ukrainan uudelleenrakentaminen alkaa, se avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Aina tarvitaan hyvin suunniteltuja kuljetuksia, ja kollit eivät liiku digitaalisesti. Tarvitaan joku fyysisesti siirtämään tavaroita. Haasteena on löytää toimiva tasapaino viennin ja tuonnin välillä, Arto Hyödynmaa sanoo.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 21

NÄIN SEN NÄIN Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Tutkijat EIJA LEHTONEN (oik.) ja ILMARI PUHAKKA, professori PETRI NOKELAINEN Tampereen yliopisto

Monipaikkainen työ haastaa oppimista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta

Kasvokkain pystymme rakentamaan luottamusta ja osoittamaan helpommin myötätuntoa, kiinnostusta ja kunnioitusta.

Tutkimushankkeeseen perustuva Opas työelämän vuorovaikutustilanteisiin monipaikkaisessa työssä

22 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

LAAJAMITTAINEN monipaikkainen asiantuntijatyö on tullut jäädäkseen. Sillä on vaikutuksia sekä yksilöihin että työyhteisöihin erityisesti keskinäisen vuorovaikutuksen muuttumisen takia. Tyypillisessä monipaikkaisessa asiantuntijatyössä työntekijät voivat ainakin osittain valita, missä työtään tekevät. Osa päivistä voidaan työskennellä työnantajan toimitiloissa, osa kotona tai vaikkapa vapaa-ajan asunnolla. Tämä johtaa siihen, että kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden osuus työkohtaamisista vähenee, kun hybridi- ja etävuorovaikutustilanteet yleistyvät.

Perehdyimme Tampereen yliopistossa ­toteutetussa tutkimuksessa monipaikkaisen asian­tuntijatyön vuorovaikutustilanteisiin.

Kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa henkilöt ovat samanaikaisesti samassa tilassa, kun taas etänä kukin on tahoillaan, mutta yhteydessä esimerkiksi Teamsin tai Zoomin välityksellä. Hybridisti tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa osa henkilöistä on samassa tilassa ja osa osallistuu muualta etäyhteyden välityksellä. Seuraavassa kuvaamme muutamia tutkimuksen tuloksista.

Hybridikohtaamiset ovat ongelmallisia.

Yleisesti ottaen hybridisti (osa kasvotusten, osa etänä) järjestetyt vuorovaikutustilanteet koettiin kohtaamisen tavoista haastavimmiksi.

Hybriditilanteissa koettiin muihin tilanteisiin verrattuna heikompaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kollegoiden kanssa sekä matalampaa autonomiaa. Autonomia eli omaehtoisuus tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, että hänellä on vaihtoehtoja ja hän pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseensä. Myös osaamisen kehittyminen ja tilanteiden tavoitteiden täyttyminen olivat alemmalla tasolla. Hybridi-

kohtaamisissa mitattiin korkeimpia fysiologisen virittyneisyyden arvoja verrattuna kasvotusten ja täysin etänä järjestettyihin tilanteisiin, mikä ilmentää lisääntynyttä psykologista kuormitusta. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että monipaikkaisuus vaatii osallistujilta kykyä keskittyä useisiin asioihin samanaikaisesti ja vaihdella huomion kohdetta tehokkaasti.

Laajamittainen etätyö haastaa niin ­oppimista kuin yhteenkuuluvuuden ­tunnettakin. Mitä enemmän etätyöpäiviä henkilö teki, sitä vähemmän hän koki yhteenkuuluvuuden tunnetta kollegoiden kanssa.

Etävuorovaikutuksen koettiin vaikeuttavan oppimista muun muassa kapeuttamalla ­verkostoja. Kun töitä tehdään paljon etänä, tietoisuus kollegoiden työstä ja työtehtävistä vähenee. Myös mallioppiminen ja neuvojen pyytäminen on etänä kasvokkaista kohtaamista vaikeampaa. Vapaamuotoiset kohtaamiset kollegoiden kanssa tunnistettiin tärkeiksi yhteenkuuluvuuden ja oppimisen näkökulmasta, ja näitä kohtaamisia on etänä työskennellessä vähemmän.

Etätyö tuo paljon hyvää, erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Jos ajattelee yhtä työpäivää, voi olla helpompi valita etätyö ja etävuorovaikutus. Kun tarkastellaan työtä, hyvinvointia ja oppimista laajemmin, on tärkeää säännöllisesti kohdata myös kasvotusten. Kasvokkain pystymme rakentamaan luottamusta ja osoittamaan helpommin myötätuntoa, kiinnostusta ja kunnioitusta. Aito kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat tässä ajassa ehkä entistäkin arvokkaampia ja merkityksellisempiä.

Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto (hankenumero 210388).

KAIKKIIN KOHTAAMISIIN MONIPUOLISE T T I L AT JA JO U S TAVAT KO KOUS PA KE T I T TA R P E I DES I MU K A A N Järjestä onnistunut tilaisuus helposti Scandicissa. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelusta toteutukseen räätälöiden juuri teille sopivan tilaisuuden.

Modernit ja hyvin varustellut tilamme Tampereella ja Nokialla sopivat kaiken kokoisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Olipa toiveena inspiroivaa ohjelmaa, aktiviteetteja tai valovoimainen esiintyjä, me autamme. Onnistuneen kokouselämyksen kruunaavat maistuvat tarjoilut ja hyvät yöunet.

Pyydä tarjous tai varaa netistä!

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 23

Omaleimaiset kokous- ja juhlatilat Finlaysonin alueella 2024

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS

NORLANDIA TAMPERE HOTEL

G LIVELAB TAMPERE

• Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue • Tampere • p. 010 4209 220 • www.tyovaenmuseo.fi

• Biokatu 14 (Finnmedi 6-7), 33520 Tampere • p. 050 384 4400 • www.norlandia.fi

• Puutarhakatu 1, 33100 Tampere • p. 050 590 5628 (myyntipalvelu) • www.glivelab.fi/tampere

Kokous- ja juhlatilat Finlaysonin histo­rial­lisella tehdasalueella Tampereen keskustassa. Kokouksiin ja seminaareihin asianmukaisesti varustettu auditorio 70 hlölle, yritysja perhejuhliin juhlatila Galleria Bertel 70 hlölle. Tilauksesta myös ruokailut ja opastuskierrokset.

Varaukset: p 0104 209 265, varaukset@tyovaenmuseo.fi

• Viihtyisät huoneet liike- ja vapaa-ajan matkailijoille • Aamiais-, lounas- ja päivällisbuffetit • Café Care avoinna 24/7 • Räätälöidyt kokouspaketit

G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen.

Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin. Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

Seuraa meitä somessa @Norlandia Tampere Hotel niin kuulet ensimmäisenä huippueduista!

VIE FIRMA JÄRVELLE TAI VIIKINSAAREEN!

Kesän parhaat yritystilaisuudet myydään nyt!

Oletko järjestämässä yritystilaisuutta, henkilöstö- tai asiakastilaisuutta, tykypäivää, kokousta, kick-off -tilaisuutta, seminaaria tai muuta tapahtumaa? Suunnitellaan yhdessä teille mieleenpainuva yritystilaisuus, jossa voitte nauttia ravintoloidemme maittavista

Elämyksiä laineilla!

24 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

tarjoiluista upeissa järvimaisemissa tai Viikinsaaressa. Anna järven yhdistää.

Tiedustele ja pyydä tarjous: myyntipalvelu@hopealinjat.fi | 010 422 5699

Meiltä kokous, sauna ja juhla -tilat upeilla maisemilla sekä herkulliset tarjoilut toiveesi mukaan.

Luodaan yhdessä teidän näköinen tapahtuma!

Virkistyspäivät, pikkujoulut,

VARALA

seminaarit, etäpäivät, messut, gaalat, tiimipäivät, konsertit, konferenssit, asiakaspäivät, työhyvinvointipäivät, tyhyt, tykyt...

Tiedustelut ja varaukset myyntipalvelu 03 2631 211, myynti@varala.fi. Kysy myös aktiviteetteja tilaisuuteesi.

Kokousten ja juhlien ammattilainen Ravitsevalla aamiaisella ja lounaalla on merkitystä, laadukkaalla kokoushetkellä on vaikutusta. Merkityksellisiä kohtaamisia sinulle Valtatien sykkeessä.

Lämpimästi tervetuloa!

044 710 9464 valtatie30@foodandco.fi

Kaikki palvelut helposti saman katon alta, kysy tarjous myyntipalvelustamme!

Ikaalinen Spa & Resort Huvilatie 2, 39500 Ikaalinen

Aamiainen | Lounas | Tarjoilut

www.valtatie30.fi

0600 12340 (0,71€/min + pvm/mpm)

myynti@ikaalinenspa.fi IKAALINENSPA.FI

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 25

N A U T I K E VÄ Ä N J U H L I S TA L U M O AV I S S A PUITTEISSA KESKELLÄ KAUPUNKIA. Löydä Tampereen ainutlaatuisimmat tilat kevään juhliin ja muihin tilaisuuksiin! Lapland Hotels Tampereen juhlatila Kero sekä Lapland Hotels Arenan aitiot ja kattoterassi Laawu saunatiloineen tarjoavat tilaisuudellesi lumoavan näyttämön. Tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta!

LAPLAND HOTELS ARENA – K E S K E L L Ä TA PA H T U M I A

L A P L A N D H O T E L S TA M P E R E – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN

Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä. 5. kerroksen kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta.

Lapland Hotels Tampere loihtii tilaisuudellesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyy taatusti ikimuistoisia hetkiä.

• Elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace & Sauna sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti 12.kerroksen maisemissa.

• Ylimmän kerroksen sauna- ja juhlatila Kero, josta avautuu upea näkymä yli kaupungin.

• Tilat jopa 300 henkilön tilaisuuksiin.

• Kaksi saunaa ja monipuolinen lounge-tila.

• Ainutlaatuiset aitiot kokoontumisiin ja Arenan tapahtumiin.

• Ravintolapalvelut, jotka takaavat lumoavan makumatkan pohjoiseen.

• Ravintolapalvelut, jotka tarjoavat sykähdyttäviä makuelämyksiä parhaista raaka-aineista.

• Oma parkkihalli.

Kerro meille millaista tilaisuutta olet järjestämästä, niin luomme sinulle ehdotuksen ikimuistoisesta päivästä täynnä herkullista ruokaa ja pohjoisen taikaa!

LAPLANDHOTELS.COM Tampereen myyntipalvelu: +358 3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

Ilveksen erikoistarjous!

VIP-kausikortti nyt vain 1 500 €, sis. alv (norm 1 850 €)!

Kaupan päälle 2 kpl VIP-vouchereita (arvo 310 €).

VIP-kausikortilla sisäänpääsy ja VIP-palvelut kaikkiin Ilveksen Veikkausliigan kotiotteluihin.

VIP-tiloissa kiinnostavaa ohjelmaa ennen ja jälkeen ottelun.

VIP-kausikortilla sisäänpääsy myös Ilves/2:n otteluihin (ei VIP-palveluita).

Tarjous voimassa 31.3.2024 asti.

Ota yhteyttä Timo Mattila 050 671 50, timo.mattila@ilves.fi Lauri Lätti 044 765 2787, lauri.latti@ilves.fi

26 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

• oma sisäänkäynti Salhojankadun puolelta • oma VIP-kerros stadionin länsipuolen kolmannessa kerroksessa, jossa 800 m2 sisäravintola • ravintolasta suora näköyhteys kentälle • oma koko kentän mittainen VIP-katsomo lämmitettävillä istuimilla • laadukas lämmin ruoka ennen ottelua ja vapaa kaato • taukotarjoilu

MYYNTI JA MARKKINOINTI

Kestävässä kasvussa johdetaan ihmisiä ja tuloksia EPÄVARMOINA aikoina on erityisen tärkeää rakentaa luottamusta läpinäkyvän viestinnän avulla ja ylläpitää vuorovaikutteisuutta niin työntekijöiden kuin asiakkaiden suuntaan. ­Arjessa tämä vaatii siitä, että vaikuttavuutta rakennetaan markkinoinnin, myynnin, viestinnän ja HR:n yhteispelillä.

Muutostilanteet koettelevat organisaatioiden kestävän ja vastuullisen johtamisen periaatteita. Kuluneet vuodet eivät ole olleet yrityksille helpoimpia: nopea inflaatio, kohonnut korkotaso ja epävarmuus kansainvälisellä kentällä näkyvät myös yritysten arjessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksillä on kuitenkin vahva tahtotila panostaa kestävään kasvuun haastavista ajoista huolimatta.

Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutkimus 2024 kokoaa yhteen yli 280 päättäjän ja asiantuntijan aineiston. Vastaajista jopa 76 prosenttia arvioi, että myynnin, markkinoinnin ja työntekijäkokemuksen panostukset tulevat pysymään samana tai kasvamaan vuonna 2024. Vuonna 2022 vastaava luku oli 80 prosenttia. Kehittämisen painopisteinä nousivat esiin muun muassa esihenkilö- ja tiimityö, ­sisäinen viestintä, uusien asiakkaiden saaminen sekä asiakkuuksien kannattavuus.

Uudistuva lainsäädäntö ja sidosryhmien odotukset haastavat yrityksiä vastuullisuuteen. Tulosten mukaan kestävän kasvun teema on osin epäselvä yritysten arjessa. Vaikka esimerkiksi vastuullisuus nousi toistuvasti esiin organisaatioiden vastauksissa, puhuttiin siitä enemmän isojen tavoitteiden tai johtamisen yhteydessä. Vastuullisuus on tulevaisuuden arvo, mutta sen tulee olla myös arjen toimintaa. Riskinä on, että vastuullisuutta ­tarkastellaan arvona tai raportoitavana asiana eikä koko työyhteisön osaamisena.

Tulokset vahvistivat myös ymmärrystä siitä, että työntekijäkokemus ja asiakaskokemus ovat yhteydessä toisiinsa. Tulevaisuuden työntekijä- ja asiakaskokemuksen kehittämi-

Riskinä on, että vastuullisuutta tarkastellaan arvona tai raportoitavana asiana eikä koko työyhteisön osaamisena.

nen vaatii uudenlaista johtajuutta: kykyä eettiseen päätöksentekoon ja asiakasvalintaan, osallisuuden rakentamista sekä sosiaalista tietoisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Arjessa kannattaa panostaa ainakin hyviin kuulemisen käytänteisiin. Ne auttavat tunnistamaan, mitkä asiat ovat työntekijöille ja asiakkaille merkityksellisiä.

Kestävässä kasvussa tarvitaan luottamusta ja rohkeutta. Väitän, että näitä kumpaakin rakennetaan, johdetaan ja ylläpidetään viestinnän avulla. Arjessa se voi tarkoittaa esimerkiksi selkeää johtamisviestintää, hyvää yhteispeliä myynnin ja markkinoinnin välillä sekä uudenlaisen ajattelumallin rohkeaa esiintuomista.

Paras strategia ei lopulta ole se, joka näyttää paperilla parhaalta. Paras strategia on se, joka herää eloon työntekijöiden ja asiakkaiden arjessa. Etenkin muutoksen keskellä tulevaisuuden näkymä voi olla sumea, ja silloin askeleita otetaan yksi kerrallaan. Näissä tilanteissa tarvitaan luottamusta, kriittistä ajattelua ja myös toimintaa. Ilman rohkeita edelläkävijöitä me tyydymme aina seuraamaan jonkun toisen edellä näyttävää valoa.​​​​​​​

VILJA LAAKSONEN toimitusjohtaja viestinnän tohtori Aava & Bang Oy

Kestävän kasvumarkkinoinnin nykytilatutki­ muksessa on kuvattu, millaista työntekijä­ kokemuksen ja asiakaskokemuksen johta­ minen on tänä päivänä johto-­ja asiantuntija­tehtävissä työskentelevien vas­ taajien silmin. Tutkimuksen lukemalla saat lisätietoa tulevista muutoksen ajureista sekä uusia näkökulmia j­a työkaluja kestävään johtamiseen. Lataa 100-sivuinen raportti: https://bang.fi/kestavakasvu

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 27

*EP SI R a

ting

2022 3*

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future

ASIAKKAAN ASIALLA JO 25 VUOTTA! Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta.

Tervetuloa tutustumaan asiakkaitaan lähellä olevaan pankkiin.

Seuraa meitä somessa!

Tampere

Y LÖ J Ä RV I

puh. 010 2484 700 www.poppankki.fi/kurikan-osuuspankki/tampereen-konttori

Vapaa

Varattu

effet.fi

3

TAMPERE - H

Kolmenkulm

antie

Logistinen napakymppi!

ELSINK

KOLMENKULMAN

I

yritystontit Ylöjärvellä

glaston.net

VARATAAN NYT!

punamusta.com

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507 Tanja Vuori, p. 050 437 1281 Inkeri Remsu, p. 044 423 5233

ylojarvenyritystontit.

28 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

ansiomerkit.fi

LAKI JA TALOUS

PETER RASMUSSEN toimitusjohtaja, asianajaja OTTO SANTALA juristi, KTM Asianajotoimisto Alfa Oy

Käräjätuomari vai välitystuomari b2b-riidan ratkaisijaksi?

VÄLITYSMENETTELY on ratkaisukeino, jolla osapuolet siirtävät keskinäisellä sopimuksellaan tulevan tai jo syntyneen riidan ratkaistavaksi yleisten tuomioistuinten ulkopuolelle. Menettelyssä on monia käytännöllisiä hyötyjä perinteiseen tuomioistuimeen verrattuna.

Suurissa kaupallisissa sopimuksissa on tavanomaista sopia, missä foorumissa mahdolliset sopimukseen liittyvät riidat aikanaan ratkaistaan.

Jos sopimuksesta puuttuu riidanratkaisulauseke, silloin riidellään yleisessä tuomioistuimessa eli ensiasteena käräjäoikeudessa.

Yleinen tuomioistuin on mahdollista sivuuttaa sopimukseen otettavalla välityslausekkeella. Välityssopimus tai sopimukseen sisällytettävä välityslauseke on tehtävä kirjallisesti. Samalla voidaan ottaa jo ennakolta kantaa moniin välitysmenettelyn kulkua koskeviin asioihin, kuten välitysoikeuden kokoonpanoon sekä paikkakuntaan ja kieleen, jolla välitysmenettely käydään. On tärkeää sopia myös siitä, kuka nimeää välitystuomarin. Kun riita on päällä, riitapuolilla on harvoin edellytyksiä sopia välitystuomarista omin voimin.

Välityslausekkeella saadaan monia merkittäviä etuja. Ensimmäinen niistä on prosessin nopeus. Yleisissä tuomioistuimissa käräjäoikeusvaiheeseen tulisi varata aika vuosi tai puolitoista, hovioikeusvaiheeseen 1–2 vuotta (Helsin-

gissä kolmekin). Kun niiden päälle lasketaan vielä valituslupakierros KKO:ssa, lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää vuosia.

Kun riita ratkaistaan välitysoikeudessa Keskuskauppamarin välityssääntöjen mukaisesti, välitystuomarilla on velvollisuus antaa ratkaisu yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun välitysoikeus on saanut jutun asiakirjat lautakunnalta. Välitystuomio on myös kerrasta poikki -tyyppinen ratkaisu. Kun muutoksenhakua ei tule, aikaa säästetään vuosia.

Toisena etuna on välitystuomareiden asiantuntijuus. Välitystuomareiksi pystytään etsimään sellaisia juristeja, joilla on paras asiantuntemus kulloisestakin riitasubstanssista. Jos riidellään yrityskauppasopimuksen tulkinnasta tai miljoona­ luokan rakennuttamishankkeen rahoitusjärjestelystä, kaikkien etu on, että välitysoikeus tuntee substanssin. On vain asioita, joihin virkatuomarien osaaminen ei riitä.

Kolmantena etuna on luottamuksellisuus. Välitysoikeuden istunnot eivät ole julkisia, ei myöskään välitysmenettelyn päätteeksi annettava ratkaisu eli välitystuomio. Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessakin voidaan käsitellä liikesalaisuuksia suljetuin ovin ja pyytää liikesalaisuuksia sisältävien todisteiden salaamista.

Yleisessä tuomioistuimessa käsittelyn julkisuus on pääsääntö, joten salaamiselle pitää esittää aina erityiset perusteet.

Jos toinen riitapuolista on ulkomailta, on neljäntenä etuna vielä välitystuomioiden laaja täytäntöönpanokelpoisuus kansainvälisesti. Varojen periminen suomalaisen käräjä- tai hovioikeustuomion perusteella ulkomailla olevalta vastapuolelta on monen mutkan takana, ennen kuin ulosottoviranomainen saadaan kohdemaassa vastapuolen perään. Välitystuomion täytäntöönpano käy ulkomailla helpommin kansainvälisten sopimusten perusteella.

Välityssopimuksessa voidaan sopia välitystuomareiden määrästä. Pääsäännön mukaan välitystuomareita nimetään yksi, ellei isoa kolmijäsenistä kokoonpanoa katsota tarkoituksenmukaiseksi huomioiden riidan arvo, jutun vaikeusaste ja asianosaisten näkemykset.

Kolmella välitystuomarilla saavutetaan harvoin merkittäviä etuja yksijäseniseen välitysoikeuteen verrattuna. Kolmesta jäsenestä aiheutuu aina suuremmat kustannukset. Jos ainoaksi välitystuomariksi saadaan riidan aihepiirin hallitseva huippuosaaja, ratkaisijan asiantuntijuus on taattu. Käräjäoikeudessa kolmekaan käräjätuomaria yhdessä ei hankalimmissa riidoissa ole välttämättä riittävää.

Jos riidan taloudellinen intressi on vähäinen, sekin puoltaa yhtä välitystuomaria kustannusten tähden.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 29

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon.

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Keväällä 2024 Tampereella järjestettävässä VIENTIKAUPAN AJANKOHTAISPÄIVÄSSÄ 23.5.2024 käydään läpi vientikauppaan liittyvät ajankohtaiset tekijät, riskit, asiakirjat ja muut viennissä huomioon otettavat keskeiset asiat. Koulutuksesta saa hyvän kokonaiskuvan vientikaupasta; päivä on suunnattu kaikille vientikaupan parissa työskenteleville.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

Save the date!

Tampereen kauppakamarin kevätkokous ma 20.5. klo 11.00 Hallitustyöstä kiinnostuneiden tapahtuma tulee taas!

Save the date 7.11.2024 Lue lisää: hallituspaikka.fi

30 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/ yksikönjohtajille.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

Kevään 2024 aikana kauppakamarin koulutusvalikoimasta löytyy tekoälykoulutuksia markkinoinnin, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon sekä myynnin parissa työskenteleville.

Mietitäänkö organisaatiossanne tekoälysovellusten hyödyntämistä nykyistä laajemmin, mutta vielä ei ole selvää, mikä sovellus sopisi parhaiten tarpeisiinne? Ota viimeistään nyt haltuun tekoäly ja sen tuomat mahdollisuudet työsi tehostamiseen!

Jatkossa moninaiset työtehtävät siirtyvät tekoälyn analysoitaviksi, ja

tekoäly sekä ohjelmistorobotiikka avaavatkin uusia mahdollisuuksia sekä helpottavat ja muuttavat työn luonnetta.

Esimerkiksi Tekoälyllä rikastettu somemainonta -koulutuksissa kehitetään osaamista eri somekanavien mahdollisuuksista ja tekoälyn hyödyntämisestä somemainonnassa.

Koulutuskokonaisuus sisältää seuraavat koulutuspäivät: n LinkedIn: Tekoälyllä rikastettu

somemainonta 13.3.2024

Osallistumalla näihin koulutuksiin saat kattavan tietopaketin eri somekanavista, saat ymmärrystä tekoälyn roolista somemainonnassa, opit hyödyntämään tekoälyä mainonnassa sekä kuulet somemaailman uusimmista tuulista.

Asiantuntijana koulutuksessa toimii Taneli Katila Ideal Digi Oy:sta.

Osallistu kaikkiin Tekoälyllä rikastettu somemainonta -koulutuksiin tai valitse mieleisesi koulutuspäivät!

n TikTok: Tekoälyllä rikastettu

somemainonta 16.4.2024

n Google Ads ja Analytics:

Tekoälyllä rikastettu digimarkkinointi 14.5.2024

Tekoälykoulutuksiamme kevään 2024 aikana: n LinkedIn: Tekoälyllä rikastettu somemainonta n Tekoälyn hyödyntäminen kuvatuotannossa n Löydä sopivin luovan tekoälyn palvelu tarpeisiisi n TikTok: Tekoälyllä rikastettu somemainonta n Copilot ja Excel: Tehokkaasti yhdessä n Tulevaisuuden taloushallinto – tekoäly avuksi! n Omien assistenttien luominen, käyttö ja kehittäminen ChatGPT:ssä n Google Ads ja Analytics: Tekoälyllä rikastettu digimarkkinointi n Tekoäly, metaversumi ja robotisaatio - Tulevaisuuspäivä

13.3.2024, klo 9–15 21.3.2024, klo 13–16 8.4.2024, klo 9–11 16.4.2024, klo 9–15 17.4.2024, klo 9–12 22.4.2024, klo 13–16 24.4.2024, klo 9–11 14.5.2024, klo 9–15 22.5.2024, klo 10–16

Kaikki koulutukset ovat striimejä.

Ilmoittaudu mukaan: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 31

HHJ on kokonaisuus, jonka osat täyden Varaa paikkasi kevään HHJ-kursseilta ja syksyn HHJ-Puheenjohtaja­ kursseilta nyt!

HHJ-kurssi soveltuu jo hallitustyö­ tä t­ ekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, ­vastuut, riskienhallinta ja työmuo­ dot erityisesti pk-yrityksen näkö­ kulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua. HHJ-kurssin suoritta­ nut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

HHJ-Puheenjohtajakurssi on ­hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen pu­ heenjohtajille ja puheenjohtajiksi aikoville. Kurssilla käsitellään halli­ tuksen johtamista ja ryhmädyna­ miikkaa sekä puheenjohtajan roo­ lia yrityksen tulevaisuuden, tulok­ sellisuuden, laillisuuden ja tarkoi­ tuksenmukaisuuden varmistajana.

Anni Karppinen osallistui HHJ-perheyrityskurssille ja sai paljon eväitä yrityksen kehittämiseen.

HHJ-koulutukset perheyrityksille Perheyrityspainotteinen HHJ-kurssi 2024/04 Tampere

Perheyrityspainotteinen HHJ-Puheenjohtajakurssi 2024/09 Tampere

Tiistai-iltapäivisin: 23.4., 7.5., 14.5., 21.5. ja 28.5.

(Ei kurssia viikolla 18) l Suositun HHJ-kurssin erityisesti perheyrittäjille suunnatussa versiossa keskitytään perheyrityksen hallitustyöhön erityisesti yritysesimerkeissä. Kurssi tarjoaa myös hyvän vertaisverkoston. l Sopii perheyritysten omistajille, perheyritysten hallituksen jäsenille ja johdolle sekä henkilöille, jotka etsivät hallituspaikkaa perheyrityksestä

Torstaina 5.9. klo 11.15–16.30 ja perjantaina 6.9. klo 8.30–16.00 l Kurssi järjestetään internaattitoteutuksena; sisältää majoituksen kurssiohjelman lisäksi.

Hotellimajoitus ja tarjoilut (lounaat, kahvit, torstain illallinen ja hotelliaamiainen) sisältyvät kurssin hintaan.

32 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2024

tävät toisiaan!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

hhj.fi

Miten hallitus ennakoi tulevaisuutta ja valmistautuu siihen?

Miten hallitus edistää kestävää toimintaa?

Miten hallitus kasvattaa tuottamaansa arvoa?

Hae mukaan HHJ Pro 4 -ohjelmaan!

HHJ-kurssi 2024/05 Tampere Keskiviikkoiltapäivisin: 15.5., 22.5., 29.5., 5.6. ja 12.6.

HHJ-Puheenjohtajakurssi 2024/11 Tampere Keskiviikkona 27.11. klo 11.15–16.30 ja torstaina 28.11. klo 8.30–16.00

Hei, tiesithän että HHJ Pro on HHJ-alumneille eli HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille tarkoitettu Suomen laajin hallitusosaamisen kehittämisohjelma? Tampereella on järjestetty tähän mennessä kaksi HHJ Pro -koulutusohjelmaa.

HHJ Pro 3 päättyy maaliskuussa, ja neljäs koulutusohjelma alkaa 26.9.2024. Olisiko tämä sinun juttusi?

Pääpaino Prossa on käytännön tapauksissa ja osallistujien keskustelussa sellaisista hallitustyön teemoista, joita aikaisemmilla kursseilla ei ole syvällisesti käsitelty. ­ HHJ Pro -ohjelmassa käsitellään mm. hallituksen kriisitilanteita, omistajayhteistyötä, tulevaisuuden ennakointia, systemaattista strategiaohjausta, kasvun mahdollistamista, toimitusjohtajayhteistyötä ja kestävää liiketoimintaa hallituksen näkökulmasta. Laaja kehittämisohjelma sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä.

HHJ-tutkinto syventää tietojasi ja HHJ-nimike on osoitus hallitustyöosaamisesta.

JAKSO I: ARVONTUOTTO // 26.–27.9.2024 1. päivä: "Tulevaisuuden hallituksen on tuotettava merkittävästi enemmän arvoa."

2. päivä: "Hallituksen arvo punnitaan kriisissä."

Kesän tutkintopäivä on 20.8.2024

JAKSO II: ENNAKOINTI // 14.–15.11.2024 1. päivä: "Omistajat ovat hallitukselle voimavara ja lähtökohta."

2. päivä: "Hallitus varmistaa tulevaisuuden suunnan."

JAKSO III: SUORITUSKYKY // 23.–24.1.2025 1. päivä: "Hallitus varmistaa, että tavoitteet saavutetaan."

2. päivä: "Toimitusjohtajan onnistuminen on hallituksen sydämen asia."

"HHJ-tutkinto on erinomainen oppimiskokemus!

Ennakkotehtävävaihe tarjosi uusia oivalluksia, joita tutkintopäivän seminaariosuus ja monivalintakoe täydensivät."

Järjestyksessään 37. tutkinto järjestetään verkossa ti 20.8.2024 klo 10.15–16.00.

Ilmoittaudu mukaan 11.4. mennessä!

JAKSO IV: KESTÄVYYS // 20.–21.3.2025 1. päivä: "Hallitus pitää yhtiön kestävällä polulla."

2. päivä: "Tulevaisuuden hallitustyö alkaa tänään.

Oletko valmis?"

Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin.

Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 33

oppimansa osallistumalla heti HHJ-tutkinoppimansa osallistumalla heti HHJ-tutkintoon.

Seuraavaksi vuorossa oli HHJ-putoon.

Seuraavaksi vuorossa oli HHJ-puheenjohtajakurssi vuonna 2021.

Sääksi heenjohtajakurssi vuonna 2021.

Sääksi oli oli tällä välin nimitett y emoyhtiön toimituställä välin nimitetty emoyhtiön toimitusjohtajaksi, ja hänestä tullut Arktan johtajaksi, ja hänestä oli oli tullut Arktan kol-kolmen tytäryhtiön hallituksen puheenjohtaja men tytäryhtiön hallituksen puheenjohtaja kahden tytäryhtiön hallituksen jäsen. ja ja kahden tytäryhtiön hallituksen jäsen.

– Taas tarvitt koulutusta.

Puheenjohtaja– Taas tarvitt iin iin koulutusta.

Puheenjohtajakurssia vetivät Ismo Salminen ja Antero kurssia vetivät Ismo Salminen ja Antero Virtanen, jotka olivat juuri julkaisseet Virtanen, jotka olivat juuri julkaisseet hal-hallituksen puheenjohtajan oppaan.

Heidän lituksen puheenjohtajan oppaan.

Heidän selkeä esityksensä aikaan oivalluksia. selkeä esityksensä saisai aikaan oivalluksia.

Varmistuin, ä olemme tehneet asioita Varmistuin, ettett ä olemme tehneet asioita Arktassa oikein.

Minulle kirkastui, kuinka Arktassa oikein.

Minulle kirkastui, kuinka hallituksen puheenjohtajana voin vaikutt hallituksen puheenjohtajana voin vaikutt aa aa yrityksen suuntaan ja miten roolini muutyrityksen suuntaan ja miten roolini muuttuu ollessani toimitusjohtajana. tuu ollessani toimitusjohtajana.

Rakennusalalla viime vuodet ovat olleet Rakennusalalla viime vuodet ovat olleet kriisien myllertämiä.

Kun korona hellitkriisien myllertämiä.

Kun korona hellitti, ti, alkoi sota Ukrainassa, kustannukset alkoi sota Ukrainassa, kustannukset nousivat ja toimitusketjuihin tulituli häiriöitä. nousivat ja toimitusketjuihin häiriöitä.

Vuonna 2023 asuntokauppa on on hiipunut Vuonna 2023 asuntokauppa hiipunut ennätyksellisen alhaalle. ennätyksellisen alhaalle.

Maarit Sääksi Maarit Sääksi teki teki erinomaiseksi erinomaiseksi arvioidun HHJ arvioidun HHJ Pro Pro -lopputyönsä -lopputyönsä kasvuhakuisen perheyhtiön kasvuhakuisen perheyhtiönstrategiastrategiaprosessista ja jakoi prosessista ja jakoi koulutuksessa koulutuksessa oppimansa Arkta-konsernin hyödyksi. oppimansa Arkta-konsernin hyödyksi.

– Lopputyön Lopputyön tekeminen – tekeminenvei veivälillä välillä aikaa, mutt aikaa, muttaa oli oli ihanaa ihanaapäästä päästätyön työn imuun ja lisätä opinnäytetyöhön omaa, imuun ja lisätä opinnäytetyöhön omaa, kokemuksen antamaa sanomaa. kokemuksen antamaa sanomaa.

Maarit Sääksi teki keväällä 2019 ison pääMaarit Sääksi teki keväällä 2019 ison päätöksen vaihtaessaan pitkän ja vaiherikkaan töksen vaihtaessaan pitkän ja vaiherikkaan työuransa rakennusjätt i YIT:ssä Arktatyöuransa rakennusjätt i YIT:ssä Arktakonsernin varatoimitusjohtajan tehtävään. konsernin varatoimitusjohtajan tehtävään.

– En ollut aikeissa palata Pirkanmaalle, –mutt En a ollut palata Pirkanmaalle, tulinaikeissa toisiin ajatuksiin tutustuessani mutt a tulin toisiin ajatuksiin tutustuessani Arktaan ja sen omistajiin. Löysimme noArktaan ja sen omistajiin. nopeasti yhteisen sävelen, jaLöysimme yrityksen edispeasti yhteisen sävelen, ja yrityksen edistyksellisyys vakuutti. Oli omistajastrategia, tyksellisyys Oli omistajastrategia, huolellisestivakuutt laadittui.vuosikello, hyvää huolellisesti u vuosikello, hallintotapaalaaditt noudatett iin ja asiathyvää rullasivat hallintotapaa noudatettiin ja asiat rullasivat niin kuin pitääkin. niin kuin pitääkin.

Ylöjärveläinen rakennusyhtiö Arkta on kasYlöjärveläinen rakennusyhtiö Arkta on kasvanut viime vuodet rivakasti Tampereen vanut viime vuodet rivakasti Tampereen kaupunkiseudun vetovoiman imussa. kaupunkiseudun vetovoiman imussa.

– Onneksi yrityksellämme on on monta tuki– Onneksi yrityksellämme monta tukijalkaa.

Meitä onon autt anut myös pätevä jalkaa.

Meitä autt anut myös pätevä hallitustyö. hallitustyö.

– Olemme hankkineet emoyhtiön ja tytär– Olemme hankkineet emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksiin ulkopuolisia asianyhtiöiden hallituksiin ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla onon kokemusta lamasta tuntijoita, joilla kokemusta lamasta selviytymisestä.

Ajallisen perspektiivin selviytymisestä.

Ajallisen perspektiivin hallinta on hallitustyössä todella hyödyllihallinta on hallitustyössä todella hyödyllinen taito hankalina aikoina. nen taito hankalina aikoina.

– Arktan perustaja ja pääomistaja Esa – Arktan perustaja ja pääomistaja Esa Kiiveri oli ollut yhtiön toimitusjohtaja ja Kiiveri oli ollut yhtiön toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja yli 30 vuotta. ja hallituksen puheenjohtaja yli 30 vuott Minä yrityksen ulkopuolelta tulleena tar-a.

Minäaikaa yrityksen ulkopuolelta tulleena vitsin sisäistääkseni, miksi asioitatarvitsin tietyllä aikaa sisäistääkseni, asioita tehtiin tavalla ja mitenmiksi yritystä tahtehtiin tietyllä dott iin kehitt ää.tavalla ja miten yritystä tahdottiin kehittää.

– Kun aloitin varatoimitusjohtajana, ilmoit– Kun aloitin varatoimitusjohtajana, tauduin lähes ensi töikseni Hyväksyttyilmoittauduin lähes ensi töikseni Hyväksytt hallituksen jäsen HHJ-kurssille.

Aloite y hallituksen jäsen HHJ-kurssille.

Aloite tuli omistajilta, jotka myös olivat käyneet tuli omistajilta, jotka myösyhtiössä olivat käyneet HHJ-kurssin.

Siitä oli tullut tavalHHJ-kurssin.

Siitä oli tullut yhtiössä tavallaan peruskoulutus, jolla varmistetaan, laan peruskoulutus, jolla varmistetaan, ett ä kaikki puhuvat samaa kieltä. että kaikki puhuvat samaa kieltä.

Näin alkoi Maarit Sääksin HHJ-koulutusNäin alkoi Maarit Sääksin HHJ-koulutuspolku.

HHJ-kurssin jälkeen hän paketoi polku. HHJ-kurssin jälkeen hän paketoi

Kun HHJ-koulutusperheen uusin tulokas Kun HHJ-koulutusperheen uusin tulokas HHJ Pro julkaistiin syksyllä 2022, Maarit HHJ Pro julkaistiin syksyllä 2022, Maarit Sääksi varasi paikkansa toiselta kurssilta.

Sääksi varasi paikkansa toiselta kurssilta.

– Sen parasta antia oli hallituksen rooli – Sen parasta antia oli hallituksen rooli arvonluojana.

Ymmärrykseni hallituksen arvonluojana.

Ymmärrykseni hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kasvoi entipuheenjohtajan tehtävästä kasvoi sestään.

Hän on osallistaja, joka irrottentiaa sestään. Hän on osallistaja, joka irrott hallituksesta osaamista perustamalla työ-aa hallituksesta osaamista perustamalla ryhmiä, virittämällä vuoropuhelua ja otta-työryhmiä, virittämällä vuoropuhelua ja ottamalla hallituksen agendalle ajankohtaisia, malla hallituksen ajatuksia herättäviä agendalle asioita. ajankohtaisia, ajatuksia herättäviä asioita.

Tärkeintä on kuitenkin hallituksen sisäinen Tärkeintä on kuitenkin hallituksen sisäinen yhteistyökyky. yhteistyökyky.

– Perheyhtiössä vältytään rooliristiriidoilta, – Perheyhtiössä vältytään rooliristiriidoilta, kun kaikilla on iso kuva ja yhteinen suunta kun kaikilla on iso kuva ja yhteinen suunta selvillä. selvillä.

hhj.fi hhj.fi 34 TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2 n 2024

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

TILINTARKASTUS-, VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT www.moore.fi Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto Alfa Oy Hämeenkatu 20 A, 6. Krs, 33200 TAMPERE p. 03 3142 9000 alfalaw.com Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C 33100 Tampere Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi Eversheds Sutherland Kauppakatu 7 33200 Tampere Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

JARI HYTTI

Asianajotoimisto Jari Hytti Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi Asianajotoimisto Tempo Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 www.tempolaw.fi

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

Seuraava printtilehti ilmestyy 24.4.2024

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

Teemana rakentaminen Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: • Erika Iijanen, 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi • Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 2

n

2024 35

Mielenrauhaa liiketoimintaan Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

Mira Hietanen asiakkuuspäällikkö Maksuliike ja kassanhallinta Sami Pietilä Senior Sales Manager OP Markets

“Kyllä se helpottaa, kun vastassa on aito ihminen, tuttu tyyppi, joka tuntee yritystoimintamme ja jonka kanssa pystyn sparrailemaan ja läpikäymään eri vaihtoehtoja.”

Eero Ojanen Toimitusjohtaja Lehtovuori Oy

Antti Tuomi asiakkuusjohtaja

• Oma yhteyshenkilö, suora numero • Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko • Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä