Tampereen kauppakamarilehti 1/2023

KAMARI KAUPPA TAMPEREEN

Hakafood rohkaisee palkkaamaan ukrainalaisia I 19

Merus Power energiamurroksen etulinjassa I 22

SUKKANA JAPANIIN

JANNE TAMMINEN TUULETTAA SIDOSTEEN BRÄNDIÄ

JA TAHTOO PUKEA

TOKIOLAISET PÖRRÖSUKKIIN I 12

Vito 4MATIC Edition.

Nyt nopeaan toimitukseen Vehosta.

Luokkansa edistyksellisin jatkuva neliveto. Vito 4MATIC Edition varmistaa, että liiketoimintasi pysyy käynnissä kaikissa olosuhteissa. Ajamisen varmuus, erinomainen etenemiskyky ja tinkimätön voima takaavat, että voit rauhassa keskittyä työhösi. Vahva vakiovarustelu varmistaa puolestaan mukavuuden ja turvallisuuden.

Lue lisää vehotrucks.fi/4matic

Mallissa vakiovarusteina mm.

• 9G-TRONIC-automaattivaihteisto

• Jatkuva neliveto

• Sivutuuli- ja vireystila-avustimet

• Polttoainekäyttöinen lisälämmitin

• Kuljettajan ja etumatkustajan turvatyynyt

• 7” kosketusnäytöllinen Audio30 Apple

CarPlay/Android Auto -integroinnilla

• Tempmatic-ilmastointi

VEHO PIRKKALA

Jasperintie 1 | Ma–pe 9–17

Huolto: 010 569 3060

Ma–pe 7–22, la 7–15

Myynti: Risto-Matti Heinonen 050 529 3441

Mikael Helldan 010 569 3146

VEHOTRUCKS.FI

VEHO.FI

Vaihtelevaa säätä

PITKÄN tasaisen ajanjakson jälkeen maailma on päätynyt varsin epävakaaseen tilaan. Keväällä 2020 alkanut voimakas ylireagointijakso on sotkenut yritysten käsikirjoja pahanpäiväisesti. Juuri kun selkeää toipumista oli saatu alulle, vanha kehno päätti muistuttaa, että suurvaltafantasiat eivät kuulu ainoastaan viime vuosisadan historiankirjoihin.

INFLAATIO sotkee työmarkkinoita pahanpäiväisesti, ja haaveet matalasta pohjainflaatiosta lienevät mennyttä. Vanhan liiton ekonomistit tiesivät, että kun tarpeeksi kauan kuplaan pumppaa velkarahaa, niin jostain se kupla alkaa vuotaa, ellei sitten kerralla poksahda. Odotettavissa on joka tapauksessa reaaliansioiden laskua, kun hintavakaudesta taistelevat keskuspankit yrittävät laskea energian hintoja koronnostoin. Meno on kuin hiirellä kissan räätälinä. Ei tule takkia, eikä taida tulla edes tuppea.

KEVÄÄN korvalla meitä odottavat vaalit. Jälkiviisaana katsellen ei Sipilän hallitus välttämättä ollutkaan niin huono kuin aikalaiset moittivat. Ainakaan taloudenpidon saralla. Valtion velkaa lisättiin maltilliset kolmisen miljardia euroa neljän vuoden aikana. Marinin hallitus saa menemään pelkkiin korkoihin saman verran pelkästään ensi vuonna kokonaisvelkamäärän lisäyksen huidellessa 45 miljardin euron tasolla.

VAIKKA näkymä on sumea, pieniä kevätvalon pilkahduksia on jo selvästi näkyvissä. Juuri kun ekonomistit saivat linjattua konsensuksensa, että taantumaa kohti mennään tai taantumassa kenties ollaan jo, päivän lehdet alkavatkin rummuttaa käännettä: taantuma, jota ei tullutkaan.

SADETTA piti tulla, mutta nythän se aurinko jo kurkistaakin pilviverhon takaa. Kevään edetessä ainoa varma asia on, että päivä pitenee hetki hetkeltä ja aurinko kipuaa aina vain korkeammalle taivaankannelle.

53. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari

Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 12 000 kpl

JUHANI LEHTI hallituksen puheenjohtaja Tampereen kauppakamari

Kun tarpeeksi kauan kuplaan pumppaa velkarahaa, niin jostain se kupla alkaa vuotaa, ellei sitten kerralla poksahda.

Jakelu 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 8 000 kpl Postin yritysosoitteistolla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Rekrytoi

tai kouluta henkilöstöä

Oppisopimus on toimiva keino rekrytointiin ja nykyisen henkilöstön kouluttamiseen. Oppisopimuksella voi opiskella joustavasti kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin.

Osatutkinnoilla voidaan kehittää työpaikalla tarvittavaa täsmäosaamista. Oppisopimuskoulutuksessa painottuu työssä oppiminen.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

TAKKin oppisopimuspalvelut

Harri Huhdanpää, puh. 044 7906 473

Jani Nieminen, puh. 044 7906 412

Maiju Aro, puh. 044 7906 411 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

tutustu koulutustarjontaan takk.fi/koulutukset & takk.fi/oppisopimus

Hyvät hyssykät!

LUULENPA, että mikään teknologinen murros ei ole ollut niin nopea kuin tekoälyn läpimurto. AI Open -yhtiön Chat GPT -niminen tekoälyohjelmisto on noussut vauhdilla otsikoihin. Se julkaistiin viime marraskuussa, ja tammikuussa se oli jo niin suosittu, että se meni tukkoon ihmisten kysymyksistä.

Chat GPT vastaa kokonaisilla lauseilla ja pikku artikkeleilla. Se kokoaa tiedon ja kirjoittaa tarvittaessa puheen, rap-tekstin tai hupaisan runon.

Horjuttamattomana pidetty hakukonejättiläinen Google meni kriisiin. Tekoälyn muotoilemien esseiden rinnalla hakukoneen staattiset listaukset näyttävät eiliseltä kuin savumerkki.

GZERO-SIVUSTO kysyi botilta, minkälaisen geopoliittisen riskin tekoäly muodostaa. Kone vastasi: ”Sitä voidaan käyttää uusien aseiden luomiseen, tuotannon automatisointiin ja valvonnan tehostamiseen. Jokainen näistä voi antaa jollekin maalle etulyöntiaseman muihin nähden. Tekoälyllä voidaan manipuloida julkista mielipidettä ja häiritä vaaleja, mikä voi horjuttaa hallituksia ja johtaa konflikteihin.”

Napakasti sanottu. Kansainvälisen politiikan peruskurssin tentissä vastauksesta olisi saanut ihan kelpo pisteet. Tekoäly suorittikin juuri hyvin arvosanoin Whartonin yliopiston MBA-tutkinnon.

Yhtäkkiä tajuamme teknologisen murroksen vaivihkaa keräytyneen voiman.

Mutta ennen poliittisia kumouksia tekoäly muuttaa päätöksenteon ja muunkin viestinnän kuin tenttivastaukset. Kiinassa ja Englannissa se osallistuu jo oikeusprosessiin.

On helppo nähdä pitkä lista hyötyjiä: yritykset, koulut, terveydenhuolto, media. Perusuutisissa ette huomaisi eroa ihmisen ja koneen tekemän jutun välillä. Chat GPT kirjoitti tv-sarja Seinfeldiin nokkelan episodin, jonka teemana oli tietysti tekoäly. Se tekee lennosta sisustussuunnitelmia, joskin minun tylsään makuuni ne ovat hiukan räikeitä.

Asian ydin on tässä. Tekoäly on seuraava internetin tai GSM:n kokoinen tuottavuusloikka, jota olemme odottaneet 20 vuotta. Edistys on ollut hidasta, mutta pato on murtumassa. Käsillä on kaikkiin kumouksiin kuuluva hyvät hyssykät! -hetki, jolloin yhtäkkiä tajuamme teknologisen murroksen vaivihkaa keräytyneen voiman.

Botti on jo osoittautunut erinomaiseksi ohjelmoinnin opettajaksi. Se etsii koodista virheen ja selittää ehdottamansa korjauksen. Ohjelmoinnin kaltaisissa läpäisevissä teknologioissa tämä on valtava tehokkuuslupaus.

EUROOPASSA POLITIIKKA on kriisissä ja suurten ratkaisujen löytäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.

Tanskassa toimiva Synteettinen puolue tarjoaa ratkaisuksi tekoälyä, noin 15 000 euron perustuloa sekä antiikin Kreikasta tuttua klerôterion-menettelyä, jossa kansalaisia arvottiin hoitamaan vastuutehtäviä. Synteettistä puoluetta johtaa Lars, joka ei tietenkään ole ihminen vaan botti.

Jäljelle jää kaksi isoa kysymystä, joissa algoritmi on yhtä heikoilla kuin me muutkin. Kuka valvoo algoritmeja itseään ja miten mittaamme, että algoritmi noudattaa minun käsitystäni tasapuolisuudesta?

Jälkimmäistä voitte kokeilla itse. Esittäkää Chat GPT:lle pari tiukkaa arvoväittämää ja katsokaa, harittaako sen katse mielestänne vasemmalle vai oikealle. Ja kyllä se muuten vähän harittaa.

Seminaarin hinta 790 € 2 lippua 1490 €

Tili

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja

Jyri Häkämies

Tilaisuuden juontaa Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Ilmoittautumiset ja lisätietoja

Tommi Evilä - tommi.evila@tampere.fi

Sanna Winberg - sanna.winberg.tre@gmail.com puh. 040 7699001

Rantatunnelin puolesta äänestäneet demarinaiset palkittiin

TAMPEREEN kauppakamari on palkinnut Tarja Jokisen (kuvassa vasemmalla), Riitta Ollilan, Johanna Loukaskorven ja Hanna Tainion Vuosikymmenen elinkeinovaikuttajina. Tunnustus myönnettiin rohkeudesta äänestää Rantaväylän tunnelin rakentamisen puolesta syyskuussa 2013.

Palkinto jaettiin Tampereen kauppakamarin perinteisessä Puheenjohtajagaalassa tammikuussa. Tampereen kauppakamari on jakanut julkista kiitosta elinkeinovaikuttajille vuodesta 2005.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että SDP:n valtuustoryhmän jäsenet Tarja Jokinen, Hanna Tainio, Johanna Loukaskorpi ja Riitta Ollila osoittivat paitsi rohkeutta myös näkemyksellisyyttä ja epäitsekkyyttä äänestäessään Rantatunnelin rakentamisen puolesta, vaikka ryhmä oli tehnyt tunnelia vastustavan päätöksen. – Toiminnallaan he varmistivat pitkään valmistellun kaupunkikehityshankkeen aloituksen. Myönteinen rakentamispäätös laukaisi ennennäkemättömän investointibuumin sekä yksityisen että

julkisen sektorin hankkeille. Päätös pohjusti positiivisella tavalla myös ratikan ja uuden tapahtuma­areenan rakentamista, perusteluissa sanotaan.

Kunniakirjoja

luottamushenkilöille

Pj­Gaalassa palkittiin lisäksi Tampereen kauppakamarissa merkittävän luottamushenkilöuran tehneitä henkilöitä. Kunniakirjan saivat Matti Arpiainen , Jukka Hornborg, Hannele Hyödynmaa, Matti Joensuu, Juha Leppäniemi, Mikko Mattila, Hannu Meskanen, Henry Nieminen, Mika Nieminen, Jarkko Oksala , Tuomas Pahlman , Ilkka Pohjoismäki, Riku Rokala, Juha Sammallahti, Timo Susi, Aku Syrjä, Ilkka Syrjänen, Kai Telanne, Teemu Vuorinen ja Rauno Vänni

n Lue koko juttu verkkouutisista www.tampereenkauppakamari.fi

Markkinointitoimistot Aava & Bang ja Bermuda yhdistyivät

n Markkinointitoimistot Aava & Bang Oy ja Markkinointitoimisto Bermuda Oy ovat yhdistyneet Aava & Bangin nimen alle. Yhdistymisessä syntyneen yrityksen liikevaihto on noin kuusi miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 80 markkinoinnin, viestinnän ja valmennuksen asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä.

Uudistuvan Aava & Bangin toimitusjohtajana jatkaa filosofian tohtori Vilja Laaksonen

– Aava & Bangin strategiaa on ohjattu kahdella kasvutekijällä, orgaanisella kas-

vulla ja yritysjärjestelyillä, Laaksonen taustoittaa.

– Pyrkiessämme pitkiin ja syviin asiakassuhteisiin meillä on jopa velvollisuus kasvaa asiakkaidemme mukana. Yhdistymisen jälkeen olemme asiakkaillemme entistä vahvempi kumppani, Aava & Bangin osakkaana jatkava, Bermudan entinen toimitusjohtaja Jarkko Caven sanoo.

Yritys tarjoaa luovan suunnittelun, viestinnän ja digiosaamisen palveluja sekä B2B-markkinointia ja sitouttavaa työyhteisöviestintää.

Vuoden yritysjohtaja

Kaisu Avotie korostaa kuluttajien kuuntelemista

TAMPEREEN kauppakamari on valinnut Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotien Vuoden 2022 yritysjohtajaksi. Hänet palkittiin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Pirkanmaan elinkeinoelämän hyväksi. Tampereen kauppakamari on jakanut julkista kiitosta yritysjohtajille vuodesta 1995.

Vuodesta 2010 Saarioisten hallitusta johtanut Kaisu Avotie seuraa tehtävässään tarkasti numeroita, mutta sanoo tuotekehityksen olevan lähellä sydäntään.

– Kuulun Saarioisten uusien tuotteiden arviointiryhmään. On tärkeää pysyä mukana kehityksessä ja muuttua uusien trendien ja kuluttajasukupolvien mukana.

Viime vuosien suurimpia muutoksia on ollut kysynnän ja ostokäyttäytymisen erilaistuminen.

– Tuotteiden odotetaan vastaavan yhä yksilöllisempiin tarpeisiin. Yhden ja kahden hengen talouksien lisääntyminen on myös muuttanut kysyntää.

Hallituksen puheenjohtajana Avotie haluaa kehittää yrityksessä avoimen johtamisen ja yhdessä tekemisen kulttuuria.

– Tänä päivänä vastuullisuusasiat ovat pinnalla, ja ne on totta kai hoidettava hyvin. Vastuullisuudesta on huolehdittu Saarioisilla jo ennen kuin asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Se on ollut raaka­aineen tehokasta käyttöä ja jätteiden oikeanlaista käsittelyä, mutta myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja turvallista tuotantoa.

Henkilökohtaiseksi tavoitteekseen Kaisu Avotie on asettanut viestikapulan siirtämisen perheyrityksessä onnistuneesti eteenpäin.

– Pirkanmaalla on ollut hyvä yrittää. Jokainen aika on sisältänyt omat haasteensa ja muutoksensa. Sahalahden tehtaalta ei ollut aluksi suoraa tietä Kangasalle ja Tampereelle, ennen kuin se rakennettiin 1950­luvulla. Nyt elämme pandemian jälkeistä aikaa, jota värittävät Ukrainan sodan vaikutukset, kuten kustannusten kova nousu. Mutta eteenpäin olemme aina päässeet, kun on osattu tehdä oikeanlaisia ratkaisuja.

hortonomi, ja hänelle on tärkeää elää mukana luonnon vuodenkierrossa.

Kuva Saarioinen

”Pirkanmaan on vaadittava sitä, mitä sille faktojen perusteella kuuluu”

Teksti Päivi Eskelinen

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut keskeiset hallitusohjelmatavoitteet, joihin odotetaan sitoutumista ja vaikuttavia tekoja seuraavalla vaalikaudella. Tavoitteet ovat tärkeitä yrityksille ja Pirkanmaalle kasvumaakuntana, mutta myös koko Suomelle.

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet voi tiivistää kolmeen pääteemaan, jotka ovat kilpailukykyiset yhteydet eli hyvä saavutettavuus, vahvan osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä innovaatioiden vauhdittaminen.

Tavoitteiden takana ovat laajasti Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere. Valmisteluun osallistui myös Tampereen korkeakouluyhteisö.

– VAALIVUOSI oli yhteisen ponnistuksemme alulle paneva voima, mutta poliittiset jännitteet eivät siinä näkyneet. Päinvastoin teimme työtä hyvin yksituumaisesti, sanoo työryhmän jäsen, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Lisämaustetta työskentelylle antoi hallituksen viime syyskuussa antama vuoden 2023 talousarvioesitys, jossa Pirkanmaalle tärkeät liikennehankkeet jäivät lähes kokonaan ilman rahoitusta. Ahonen sanoo, että tunnelmat olivat tuolloin pettyneet ja turhautuneet, mutta samalla ryhmän sisu nousi.

– Kun hyvässä hengessä valmistellut hallitustavoitteemme eivät saaneet vastakaikua, ymmärsimme, että samoista rahoista kilpailevat tahot tekevät edunvalvontaa kovalla retoriikalla.

– Pirkanmaa on kasvumaakunta, keskeinen sijainniltaan ja monen väylän solmukohta. Silti se on saanut väylähankkeisiin asukasta kohti laskettuna toiseksi vähiten rahoitusta koko maassa. Jostakin syystä olemme jääneet pahnanpohjimmaisiksi, ja tämän täytyy nyt muuttua.

Pirkanmaan vaatimukset perustuvat faktoihin

Hallitusohjelmatavoitteet on koottu Pirkanmaan kädenjälki 2030 ­julkaisuun, jota viestitään eri kanavilla ja koko taustaryhmän voimin aktiivisesti.

Kulkuyhteyksien kehittämisen ykkösenä on Tampereen henkilöratapihan kunnostus ja seuraavana pääradan

peruskorjaus. Suomi­radan eli suurnopeusyhteyden selvittämistä on tavoitteiden mukaan jatkettava.

– Tampereen asema on Suomen tärkein vaihtoasema, joten sen kunnostus sujuvoittaa koko maan raideliikennettä. Päärata taas on Suomen raideliikenteen selkäranka, Ahonen sanoo.

– Euroopassa päärata nähdään EUrahoitettavana main linena ja muut radat kansallisesti rahoitettavina yhteyksinä, mutta Suomessa asetelma ei olekaan yhtä selvä. Aluepoliittisista syistä päära­

– Asiantuntijana minun on helppo ponnistella Pirkanmaan hallitustavoitteiden puolesta, sillä ne perustuvat puhtaasti faktoihin, Anna-Mari Ahonen sanoo.

Kuva Olli-Pekka Latvala

ta on jäänyt ilman sille kuuluvaa kansallista arvoa.

Teiden parannuksessa tärkeysjärjestys on valtatie 9, valtatie 3 ja valtatie 12.

– Kolmekymmentä prosenttia Pirkanmaan tieverkolla tapahtuvista kuljetuksista palvelee muuta Suomea. Olemme todella liikenteen solmukohta keskellä maata.

Valtateiden kunnosta Ahonen sanoo, että kyse on suorastaan hätätilasta.

– 9­tien palvelutaso on sitä luokkaa, että se ei enää vastaa valtatien määritelmää. Tämän elinkeinoelämälle ja pk­yrityksille elintärkeän väylän parannusten rahoitukseen on syntynyt murheellinen pullonkaula. Muutoksen puolesta on pidettävä kovaa meteliä.

Anna­Mari Ahonen lähettääkin pirkanmaalaisille kansanedustajaehdokkaille vakavia terveisiä.

– Seuraavalla hallituskaudella kansanedustajilta tarvitaan poliittista rohkeutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Odotan aktiivista saavutettavuuspolitiikkaa ja taistelua kasvumaakunnan tarpeiden puolesta.

– Äänestäjänä varmistaisin, miten oma ehdokkaani aikoo taistella Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteiden puolesta. Jääkiekkotermein kysyisin, uskaltaako hän laittaa kroppaa peliin.

n Tutustu Pirkanmaan saavutettavuutta parantaviin hallitusohjelmatavoitteisiin tämän lehden kansiliitteestä.

Teollisuus kuljettaa kumipyörillä

NOKIAN Linnavuoressa sijaitseva Agco Power ottaa vastaan joka kuukausi yli kaksi miljoonaa kiloa materiaaleja, ja tehtaanporteista lähtee saman verran moottoreita ja muita tuotteita maailmalle. Kuljetukset suuntautuvat satamiin ja 9­tietä pitkin Jyväskylän taakse Agcon Suolahden tehtaalle.

– Raiteita ei Agcolle tule, joten tavara kulkee ainoastaan konteissa tai perävaunuilla, sanoo toimitusjohtaja Juha Tervala Tampere ­ Pori ­ tieltä tehtaalle johtava Miharin paikallistie on ollut oikea murheenkryyni Agcolle ja sen henkilöstölle. Tie ei kestä raskasta liikennettä. Sen kunnosta ja talvikunnossapidosta on valitettu tien ylläpitäjälle useita kertoja. Nyt näyttää siltä, että uupumaton muistutus tuottaa tulosta, mutta kevyen liikenteen väylää ei tielle saada vieläkään työssäkäyvien turvaksi.

Miharintie on Tervalan mukaan tyypillinen esimerkki nyky­Suomen teiden kunnosta.

– Korjausvelkaa on todella paljon, mutta niukkuutta jaetaan. Näkymät ovat hurjat, kuin kehitysmaasta.

– Päättäjät eivät ehkä ymmärrä seurauksia, jos rekka juuttuu huonosti auratulle tielle tai särkyy monttuun. Vain muutaman tunnin viive voi pysäyttää kokonaisen

tehtaan. Kustannukset alkavat juosta ja ne kasvavat eksponentiaalisesti, jos katko jatkuu. Ja jos ihmishenkiä menetetään, sitä ei korvata millään.

Teollisuudella ei ole nykyään suuria varastoja, joilla ne voisivat varautua kuljetushäiriöistä syntyviin katkoihin. Varastot ovat kumipyörien päällä.

– Yrityksiä ei pitäisi kuihduttaa sillä, että kulkeminen on hankalaa. Kunpa tämä viesti menisi Arkadianmäelle asti.

Suorat lentoyhteydet Pirkkalasta Saksaan olivat Agcolle mieluisa uudistus.

– Yhteyksien säilyminen on nyt yritysten omissa käsissä. Niitä kannattaa käyttää, Juha Tervala sanoo.

Pääradan matkustajajunissa liian tiivis tunnelma

– TÄNÄKIN aamuna iso joukko goforelaisia on astunut junaan. Pääkonttorimme on Tampereella, mutta suurin toimipisteemme on Helsingissä ja suurin osa asiakkaistamme sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Gofore Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Nylund kertoo.

Goforelaiset käyttävät päärataa ahkerasti. Matkustajavirta kulkee aamuisin pääasiassa Tampereelta Helsinkiin.

– Suosimme junaa. Se on meille luonteva tapa liikkua. Taustalla on Goforen ympäristötavoitteet ja ympäristösyitä yleisemminkin. Juna on meille myös työympäristö.

Matkustus pääradalla on palautumassa pandemian jälkeen. Myös ongelmat ovat palanneet.

– Hybridityö on lisääntynyt yrityksissä, ja ehkä se on jakanut matkustusta aamuisin usealle tunnille. Kaikki eivät enää pyri samaan seitsemän junaan, mutta ruuhkat ovat silti melkoiset. Matkustajamäärät ovat vahvassa nousussa ja tungos alkaa olla pandemiaa edeltävällä tasolla.

– Junamatkustus ei saisi olla sellaista, että matka pitää varata etukäteen viikkoa ennen tai jopa aiemmin. Sellainen ei sovi työskentelymme rytmiin ja tapaan. Yhteyden pitää olla käytettävissä aina, vaikka

lähtö tulisi saman tien.

Matka­ajan lyhentäminen ei ole Nylundin mielestä päätavoite Helsinki­Tamperevälillä.

– Olisihan se hienoa taittaa matka tunnissa, mutta mielestäni nopeus korostuu keskusteluissa välillä liikaa. Pendelöivä työssäkäyvä kärsii eniten kapasiteettiongelmista.

Mikael Nylund puhuu junan käyttöön kannustavien yritysten suulla. – Aamujunassa tavataan kilpailijan kollegoita ja puhutaan usein junamatkustamisen hankaluudesta.

Kuva

Kuva Visit Tampere

Jaksaminen, terveys ja toimintakyky uuden työhyvinvointitapahtuman ytimessä

Teksti Päivi Eskelinen

VIIME kevään kauppakamarin koulutustarvekyselyssä moni vastaaja toivoi työhyvinvointiin keskittyvää koulutusta. Toiveeseen vastataan 26. huhtikuuta järjestettävällä Työhyvinvointipäivä 2023 ­tapahtumalla.

Jotta mahdollisimman moni voisi osallistua tapahtumaan, se järjestetään Tampere­talossa iltatilaisuutena.

– Illan aikana työhyvinvointia käsitellään eri näkökulmista: miten jokainen olisi arjessa jaksavampi, tukisi terveyttään aktiivisilla valinnoilla ja miten työnantaja voi tukea henkilöstönsä hyvinvointia, kertoo koulutuspäällikkö Susanna Keskinen Tampereen kauppakamarista.

Asiantuntijana kuullaan liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukkaa. Hän lupaa käytännönläheisiä ja konkreettisia keinoja jaksamisen, terveyden ja toimintakyvyn parantamiseksi.

– Pandemia johti pysyviin muutoksiin työnteon tavoissa ja työkulttuurissa, eivätkä seuraukset ole pelkästään myönteisiä. Jaksaminen ja kiire nousevat toistuvasti esiin sekä työntekijöiden että esihenkilöiden kanssa keskusteltaessa, Pippa Laukka kertoo.

Yksi isoimmista tämän ajan muutoksista on etätyön jääminen useimmissa yrityksissä pysyväksi käytännöksi. Työpaikoilla etsitäänkin keinoja, joilla etätyötä voitaisiin tehdä työntekijöiden jaksamisesta ja tuottavuudesta tinkimättä.

– Sekä työnantajan että työntekijän on hyvä muistaa työajan hallinnan tärkeys. Pandemian aikana tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että ihmisten työaika muuttui. Työpäivien pituus kasvoi, mikä ei välttämättä tarkoittanut, että työteho olisi parantunut. Myös työajan rytmittäminen on etätyössä erityisen tärkeää.

Pippa Laukka muistuttaa, että etätyön onnistuminen vaatii ennen kaikkea luottamuksellista ilmapiiriä.

– Esihenkilöiltä vaaditaan osallistamisen ja kannustamisen taitoja ja työteon seuraamista ilman että se tuntuu kyttäämiseltä.

Kuuntelemisen ja kuulemisen taidot korostuvat entisestään. On osattava olla hetkessä aktiivinen ja tarttua asioihin tarvittaessa nopeastikin.

Itsensä johtamisen taito korostuu

Ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä työtä, mutta yksi piirre on erityisen tavoiteltava. Se on itsensä johtamisen taito, ja etätyössä se korostuu.

– Itsensä johtaminen on jatkuvaa observointia, miten tekee työtään ja toimii itsensä esimiehenä. Melkeinpä väitän, että itsensä johtaminen on työntekijän tärkein taito ja verrannollinen yrittäjyyteen.

Muutoksen kanssa painivia henkilöitä kohdatessaan Pippa Laukkka on havainnut, että työelämästä puhuttaessa esille nousevat yleensä aina määrätyt asiat: työpaikan kulttuuri, keskusteleminen, keskinäinen luottamus ja kuunteleminen.

– Näitä kaivataan, olipa äänessä raksamies tai johtaja.

– Vuorovaikutuksen puute on pitkällä tähtäimellä tukahduttavaa. Uudet sukupolvet eivät ole tällaisista työyhteisöistä kiinnostuneita, sillä he ovat tottuneet siihen, että asioita voi

Työhyvinvointitapahtumassa etsitään Pippa Laukan johdolla käytännönläheisiä keinoja jaksamisen, terveyden ja toimintakyvyn tueksi.

pohtia avoimesti ja varsin minälähtöisesti. He osaavat myös sanoittaa tunteitaan ja tunnelmiaan ja puhuvat luontevasti jaksamisen haasteista ja asioista, jotka ovat vanhemmille sukupolville suorastaan tabuja.

Laukka muistuttaa, että hyvinvointiin ei ole yhtä keinoa tai kaavaa.

– Hyvinvointi on yksilöllinen ja sisäsyntyinen asia. Siksi jokaisen kannattaa tarkastella omaa arkeaan ja lähiympäristöään ja tunnistaa asioita, joilla omaa tilannettaan voi sysätä entistä parempaan suuntaan.

Työhyvinvointitapahtumassa puhutaan jaksamisen lisäksi digitalisaation seuralaisesta teknostressistä ja kuinka se heijastuu paitsi hyvinvointiin myös erilaisten kehityshankkeiden ja muutosten onnistumiseen. Teknostressistä puhuu yrittäjä ja valmentaja Taru Puukko . Lisäksi kuullaan Suunto Oy:n puheenvuoro terveysdatan hyödyistä yksilöille ja yrityksille.

TAPAHTUMIA TUNTEESTA

Messut ja tapahtumat

Asiakastilaisuudet ja tapahtumatuotanto

Monipuoliset

ravintolapalvelut

Osastosuunnittelu ja messurakentaminen

Tilat kaikkiin tarpeisiin

Haluatko tarjota työntekijöillesi, asiakkaillesi tai yhteistyökumppaneillesi jotakin ainutlaatuista?

Tuo heidät nauttimaan tähtiartisteista tai huippujääkiekosta kirjaimellisesti aitiopaikoilta, Tampereen Nokia Arenan luksusluokan aitiossa.

Lue lisää: finlandevents.fi

Liian hieno tarina

Kaksi sukkaa kiskovaa, ärisevää terrieriä yhdistyy tietyn ikäluokan mielessä aina ja ikuisesti yhteen sukkabrändiin. Mainoslausekin tulee meiltä boomereilta kuin pyssyn suusta: Sidoste-sukka kestää!

Tämä ei riitä perheyritys Sidoste Oy:tä neljännessä polvessa jatkavalle

Janne Tammiselle. – Haluan puhutella myös uutta sukupolvea, joka oli meillä pitkään unohduksissa, hän sanoo.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

Veljekset kuin ilvekset. Jesse Tamminen (vas.) vastaa Sidosteen viennistä ja Janne Tamminen toimitusjohtajan tehtävien lisäksi myynnistä.

– Jeesataan lisäksi tuotannossa ja pakkaamossa, jos apua tarvitaan, he kertovat.

tarina hukattavaksi

KUTEN perheyrityksissä yleensä on tapana, suvusta nousevat jatkajat ovat pyörineet mukana toiminnassa natiaisesta lähtien. Näin myös Sidosteella.

– Ensimmäinen kesätyöni oli 14­vuotiaana tehtaan pihan ruusupensaiden hoitoa ja roskien keräämistä. Seuraavana kesänä sain ylennyksen varastoon. Opettelin lähettämisen, tuurasin työntekijöitä ja tein kesälomasijaisuuksia, Janne Tamminen kertoo.

– Intin jälkeen hyppäsin mukaan täysillä. Harjoittelin myyntiä kulkemalla eläkeikää lähestyvän myyntijohtajan kanssa pitkin Suomea ja seurasin, miten kauppaa tehdään. Minulla oli paljon ideoita, joilla halusin kehittää myyntiä ja digitalisoida sitä.

Tärkeä opastaja ja perehdyttäjä yhtiön asioihin oli isoisä Eero Mölsä, Eerofaari, kuten Janne häntä kutsuu.

– Teimme Eero ­ faarin kanssa ison

työn. Tutkimme lukuja ja aloitimme yrityksen saneerauksen kohti uutta suuntaa. Sain opetella ja työskennellä turvallisessa ympäristössä, ja vuonna 2018 toimitusjohtajan tehtävät siirrettiin minulle virallisesti.

– Valitettavasti faari ei ehtinyt nähdä muutoksen etenemistä, sillä vielä samana vuonna hän nukkui pois.

Janne sanoo, ettei hänen tarvinnut prosessoida yrityksen jatkamista oikeas­

Siellä ne meidän pörrösukkamme olivat

esillä Tokion hienoimmassa tavaratalossa pradojen ja guccien rinnalla. taan mitenkään. Halu johtaa ja kehittää heräsi varhain, ja ajatus omasta roolista kypsyi siinä samalla.

– En kokenut mitään painetta suuntaan tai toiseen. Asiat etenivät omalla painollaan, ja kuten faari aina sanoi, kukaan ei voi antaa vastuuta, se pitää ottaa. Näin tapahtui.

– Liiketoiminnan kehittäminen on kiinnostanut minua aina. Erityisen tarpeellista se on silloin, kun yrityksellä on pitkä historia. Toimintatavat ovat voineet jäädä polkemaan paikoilleen, jolloin niitä pitää ravistella.

Brändi oli luotava uudelleen

Jannen mukaan hän sai käsiinsä hienolla historialla varustetun hienon yrityksen, joka oli jättänyt mahdollisuuksiaan käyttämättä.

– Taloudellinen tilanteemme oli ihan hyvä, ja kysyntää oli. Minä halusin, että Sidosteen brändi, tarina ja ideamme näkyisivät aiempaa paremmin.

Tarinahan on upea, ja siihen voi Sidosteen tehtaalla sananmukaisesti kävellä sisään. Janne pyytää vieraansa historiahuoneeseen, jonka seinille on ripustettu vanhoja valokuvia, mainoksia ja kirjeenvaihtoa asiakkaiden kanssa. Miten kohteliaasti tuotteita onkaan ennen tilattu! Esimerkiksi Stockmannilta kirjoitettiin seuraavasti: olisimme hyvin kiitollisia, jos voisimme saada teiltä naisten nilkkasuk­

kia, sillä jouluksi toimittamanne erä myytiin loppuun lyhyessä ajassa.

Koska jonnet eivät voi muistaa kohta 78­vuotiasta tamperelaista sukkaneulomoa, Sidosteen brändi on pitänyt luoda uudelleen. Siinä Janne on onnistunut tiimeineen loistavasti. Sidosteen brändiä on raikastettu rohkeasti sille sopivien yhteistyökumppanien avulla. Naisten muotibrändi Uhanalle on valmistettu asennesukkia "sail away motherfucker" ­printillä. Sultan­sukat julistavat olevansa kuksimisen puolella. Ilveksen SM­liigajoukkue pukee pelisukkien alle Sidosteen tekniset tai kompressiosukat.

Sidoste on tehnyt yhteistyötä Ilveksen kanssa ainakin 1970­luvulta lähtien. Viime vuosina sitä on syvennetty Ilveksen liigajoukkueen viestintää ja ulkoista ilmettä uudistaneen Ilves Hockeyn markkinointitiimin kanssa.

– Haluamme näkyä monilla foorumeilla ja erilaisten yhteistyökumppanien kautta.

Mörkö-sukka syntyi alle vuorokaudessa

Somekanavien avaaminen ja oman verkkokaupan perustaminen vuonna 2018 olivat Sidosteelle käänteentekeviä asioita. Verkkokauppaan voidaan nostaa uusi tuote jopa päivässä, kuten kävi keväällä 2019 Mörkö­sukkien kanssa.

– Kun Suomi voitti myöhään sunnuntai­iltana jääkiekon MM­kultaa, pidimme

Sidoste syntyi Nekalassa

SIDOSTE on perin juurin tamperelainen yritys. Janne Tammisen isoisoisä Lauri Mölsä perusti vaimonsa Saimin kanssa sukkaneulomon Nekalaan omakotitalon kellariin vuonna 1945. Sieltä se laajeni nopeasti koko kortteliin, kun valmistuksen eri työvaiheita varten hankittiin tiloja viereisistä taloista.

vielä yöllä markkinointipalaverin. Koska Marko Anttila oli joukkueessa isossa roolissa, halusimme nostaa hänet esille. Ideoimme sinivalkoiset Mörkö­sukat. – Maanantaiaamuna raivattiin tuotannosta tilaa uudelle tuotteelle ja pantiin koneet käymään. Puolen päivän aikaan Mörkö­sukat olivat myynnissä Sidosteen verkkokaupassa ja sana pantiin kiertämään somessa sillä seurauksella, että myynti ampaisi nousuun. Koneet kutoivat Mörkö­sukkia punaisina pari seuraavaa viikkoa.

Mörkö ­ tuotteita tuli myöhemmin markkinoille muiltakin toimijoilta, mutta Sidoste kykeni omaan lanseeraukseen vajaassa vuorokaudessa. Janne on syystäkin ylpeä tiiminsä ketteryydestä.

– Tällaisen tapahtuman jälkeen ensimmäinen viikko on kuitenkin se tärkein. Kansanjuhlassa pelaajilla oli jalassaan Mörkö­sukat. Kristian Kuusela jopa sulloi puvunhousujen lahkeet sukkien sisään, ja sehän oli meille oikein hyvää mainosta.

Tamperelainen innovaatio pörrösukka

Viime vuonna Sidoste avasi tunnustelujen jälkeen viennin kunnolla Japaniin, jonne toimitetaan pörrösukkia ja Muumi­sukkia. – Yhteistyö Moomin Charactersin kanssa alkoi viime vuonna. Brändimme ja arvomme kohtaavat sopivasti, ja Japanissa on kovasti kysyntää Muumi­aiheisille tuotteille.

Lisätilan hankinta tuli ajankohtaiseksi 1956, jolloin ensimmäinen tehdas rakennettiin nykyiselle tontille Koivistonkylään. Se kävi nopeasti pieneksi, joten vuonna 1964 tuotantotilat tuplattiin. Vuonna 1970 tilat tuplattiin jälleen. Menekkiä oli ympäri Eurooppaa, ja idänvienti veti hyvin, kunnes se hiipui Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Sidosteen päätuote on edelleen sukat. Niiden lisäksi Sidoste­brändin alla myydään yhteistyökumppanien valmistamia pipoja ja paitoja. Terrierejä ei ole hukattu, vaan tuotemerkissä kiskotaan sukkaa edelleen vimmatusti.

1988 syntyy Tampereella 2007 ylioppilas, Messukylän lukio 2006 merkonomi, Tampereen kauppaoppilaitos

URA SIDOSTEELLA

2002 puutarhuri 2003–2007 varastoapulainen 2003–2007 myyntiassistentti 2008–2012 myyntipäällikkö 2012–2017 myyntijohtaja 2018– toimitusjohtaja

PERHE

Kihloissa, uusioperheessä 10- ja 12-vuotiaat lapset edellisestä avioliitosta. Koti Vuoreksessa.

HARRASTAA triathlonia, joskus golfia.

”Aloitin juoksuharrastuksen parikymppisenä. Ensimmäisen

maratonini juoksin 25-vuotiaana. Lajikokeilujen jälkeen juoksu laajeni triathloniin. Harjoittelen tavoitteellisesti valmentajan tuella, sillä osallistun Ironman-kisoihin.”

VOIMALAUSE Periksi ei anneta!

”Tämä on peräisin Eero-faarilta, joka antoi vapauksia ja tilaa aloittaa muutokset yhtiössä.”

”Johdan Sidosteen taloutta ja vastaan edelleen myös myynnistä. Viennistä vastaa veljeni Jesse Yhtiön hallitukseen kuuluvat minä, Jesse ja äitimme. Lisäksi minulla on oma verkostoni, jossa on ystäviäni perheyritysten johtajia. Puhumme maailmantilanteesta, ajankohtaisista asioista, vähän strategioistakin. Vuoropuhelu muiden yrittäjien kanssa on auttanut muutamina vaikeina hetkinä.”

– Johtaminen ja kehittäminen ovat henkisesti kuormittavaa ja välillä raskastakin työtä. Pitkäkestoiset urheilusuoritukset antavat vastapainoa. Lenkillä syntyy joskus myös hyviä ideoita.

Toinen vientituotteista, pörrösukka, on Sidosteen oma innovaatio 1970­luvulta. – Eero­faarin veli Heikki kehitti sen työntekijöiden kanssa. Pörrösukka myös patentoitiin, ja nykyään tavaramerkki on suojattu eli pörrösukkina ei saa myydä muita kuin Sidosteen pörrösukkia.

– Meillä on omat, salaiset konstimme, joilla sukan rakenne saadaan sellaiseksi kuin se on. Alun perin pörrötys tehtiin ohdakkeen pähkylöillä, joita tuotiin rekkalasteittain Etelä­Ranskasta. Mistä menetelmä keksittiin, sitä en osaa kertoa.

Pörrösukan kysyntä kotimaassa on pysynyt korkeana. Myös japanilaiset tykkäävät. Katselemme vientiin meneviä sukkia, joissa monissa lukee suomeksi ”hyvää päivänjatkoa”.

– Suomenkielinen teksti koetaan Japanissa lisäarvoksi. Olin äskettäin pari viikkoa Japanissa tutustumassa markkinaan ja maahantuojaan, ja siellä ne meidän pörrösukkamme olivat esillä Tokion hienoimmassa tavaratalossa pradojen ja guccien rinnalla.

Japanin­vientiin aiotaan panna paukkuja lähitulevaisuudessa.

– Tokion­markkinasta ei tarvita isoakaan siivua, kun myynti on meillä jo merkittävää. Ostopotentiaalia on siellä hurjasti, joten juuri nyt emme tähyä Japanin lisäksi muihin maihin.

– Lähiajan suunnitelmiin kuuluu myös jalansijan vahvistaminen kotimaassa nimenomaan verkkokaupan avulla. Tuotekehityksessä tutkimme uusien kierrätysmateriaalien soveltuvuutta meidän laatutasoomme.

Vanhin edelleen toiminnassa oleva suomalainen sukkatehdas voi siis hyvin.

– Olemme tehneet ison kehitysstepin vuodesta 2018. Liikevaihto on hypännyt kolmesta miljoonasta 4,2 miljoonaan, ja kasvu näyttää jatkuvan, Janne Tamminen sanoo tyytyväisenä.

JANNE TAMMINEN

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

SISÄMARKKINAT ovat EU-Euroopan kiistatta suurimpia saavutuksia. Neljän vapauden (ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen yli rajojen) yhteinen alue täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Olisi siis syytä juhlaan, mutta vaikeaahan tässä on bilettää, kun Venäjä jatkaa raakalaismaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja koronan jäljiltäkin eletään jatkuvissa kriisitunnelmissa.

Viruksen ja Venäjän kutsumattomat vierailut näkyvät nyt arjessamme etenkin kiihtyneenä inflaationa, energian hintoina ja velkaantumisena.

Synttärisankarimme sisämarkkinaregiimi on sekin voinut huonosti. Covid-19:n iskettyä sen tiukkoja sääntöjä löysättiin. Etenkin annettiin jäsenmaille lupa tukea yrityksiä hädässä. Unionin pyhiä periaatteita on ollut, että valtiontukia maksetaan mahdollisimman vähän. Ja jos maksetaan, niin säännöt ja rajoitukset ovat kaikille jäsenmaille samat.

Nyt laskukoneet ovat tulostaneet lukuja valtioilta yrityksille kulkeneesta kassavirrasta: vuonna 2020 julkista rahaa kului EU-alueella tähän tarkoitukseen 400 miljardia euroa, ja seuraavana vuonna 140 miljardia enemmän.

Suomalainen media ei ole erityisesti uutisoinut lukemia. Tietoa on pitänyt hakea esimerkiksi Brysselin nykyisestä ykköslähteestä, Politico.eu-verkkolehdestä tai vaikkapa Suomen entisen EU-suurlähettilään Jan Storen Facebook-päivityksistä.

”Pienet jäsenmaat kärsivät tästä kehityksestä kaikkein eniten”, Store kirjoitti tammikuun puolenvälin tienoilla. Hän perusteli päätelmää sillä, että liki 80 prosenttia EU-maiden tukimiljardeista oli Saksan ja Ranskan maksamia.

Tukipoikkeuksen piti olla väliaikainen, mutta se uhkaa muuttua pysyväksi asiaintilaksi. Uuden perustelun tukien antamiseen teollisuudelle uhkaa tarjota valtameren takainen ystävämme Yhdysvallat. Sen hallinto on rakentanut valtavaa tukipakettia amerikkalaiselle teollisuudelle sikäläistä vihreää siirtymää varten. Käytännössä kyse tullee olemaan muun muassa suurista subventioista amerikkalaisille sähköautojen valmistajille.

Tarkoitus on hyvä, mutta keinot kyseenalaiset maailmankaupan sääntöjen valossa. Eurooppalaisten kilpailuasemat uhkaavat jäädä vaarallisen heikoiksi. Jos vastaus jenkkien rahahana-avaukseen on syytää täälläkin miljardeja teollisuuteen, saattaa syntyä haitallinen protektionismin kilpakierre.

Itsestäänselvää on, että Pirkanmaankin tasokkaalle puhtaan ja korkean teknologian tuotantoelämälle tarvitaan ensisijaisesti reilut markkinat.

Näissä karkeloissa pienet jäsenmaat ovat heikoimmilla. Niiden tärkeä liittolainen tässä tilanteessa voisi olla EU-komissio, jonka tehtävä on edistää sääntöjen noudattamista. EU-piireissä on viime aikoina ihmetelty, miksi pienten jäsenmaiden edustajat ovat olleet pitkään varsin hiljaa sisämarkkinoiden tilanteesta.

Jan Storen merkille panema suomalaisen median hiljaisuus johtuu pitkälti siitä, että suomalaiset päättäjät eivät ole puhuneet asiasta.

Eivätkä eurooppalaiset teemat ole muutenkaan olleet liiemmin tapetilla tällä vaalikaudella. Jos minulta esimerkiksi kysyttäisiin jossain päin maanosaamme, mikä on Suomen tämänhetkinen EU-linja, en osaisi vastata.

Mistä päästäänkin siihen, että eduskuntavaalit lähestyvät. Niissä valitaan henkilöt, jotka vastaavat EU-politiikastamme. Mutta siitä enemmän ensi kerralla.

Pirkanmaan tasokkaalle puhtaan ja korkean teknologian tuotantoelämälle tarvitaan ensisijaisesti reilut markkinat.

yritystontit Ylöjärvellä

Logistinen napakymppi! Myös pienemmät hallihankkeet mahdollisia!

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507

Tanja Vuori, p. 050 437 1281

Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 ylojarvenyritystontit.

SUOMEN ASIANAJAJALIITON JÄSENYRITYKSIÄ

Asianajotoimisto ACTAS Oy

Väinölänkatu 1

33100 Tampere

Puh. 010 548 6060 www.actas.fi

• Lempäälä, Ideapark • Sastamala • Valkeakoski

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. Krs 33200 TAMPERE 03 3142 9000 alfalaw.com

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere

Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Rödl&Partner Affiliate

Lexia Asianajotoimisto Technopolis Asemakeskus, Peltokatu 26

Puh. (03) 3123 5100 Neuvottelutilat Mäntässä Rinnepolku 3 sopimuksen mukaan www.tempolaw.fi

JARIHYTTI

Olisiko maakunnan elinvoiman näkökulmasta reilu ja tarkasti ositettu kilpailutus ollut sittenkin parempi ratkaisu?

HARRI JASKARI

johtaja

Suomen Yrittäjät

Inhouse luo harvoin uutta työtä ja hyvinvointia

UUDET hyvinvointialueet eivät ole vielä oikein ymmärtäneet, kuinka suuri merkitys niillä on aluekehityksessä, monen toimialan yritysten menestymisessä ja ihmisten hyvinvoinnissa.

Kiireeseen vedoten on tehty paljon sellaisia päätöksiä, joita ei normaalioloissa olisi tehty. Miljardiluokan hankintoja tehdään vain muutaman henkilön voimin. Niitä on päätetty myös olla hankkimatta jopa 15 miljardin euron edestä.

HANKINTAOSAAMISEN puute ja päätös vetäytyä markkinoilta on merkinnyt sitä, että eri puolelle Suomea on syntynyt useita julkisen sektorin omistamia inhouse-yhtiöitä. Se on helppo ratkaisu. Mielenkiintoista on se, että julkisen sektorin yrityksiä on syntynyt myös sellaisille aloille, joissa on runsaasti yrityksiä. Vai mitä sanotte julkisista catering-, siivous-, kiinteistöhuolto- ja ict-alan yrityksistä?

VALITETTAVASTI myös Pirkanmaalla tilanne on hyvin samankaltainen. Viime elokuussa aluevaltuusto päätti, että tukipalvelujen tuottaminen keskitetään julkisen sektorin omistamille yhtiöille: Istekki Oy, Monetra Pirkanmaa Oy, Pirkanmaan Voimia Oy, Tuomi Logistiikka Oy, Monetra Oulu Oy, Sakupe Oy ja Servi Oy. Muut tukipalvelut päätettiin tuottaa pääosin omana toimintana. Valtakunnallisesti tilanne on samanlainen. Elinkeinoelämän järjestöjen tilaaman selvityksen mukaan kymmenen viime vuoden aikana on perustettu 136 uutta kuntaomisteista inhouse-yhtiötä. Vuonna 2020 ilman asunto- ja kiinteistöyhtiöitä kuntayhtiöitä oli yhteensä 880 kappaletta. Uusien hyvinvointialueiden myötä vauhti on vain kiihtymässä.

JOS ajatellaan koko maakunnan elinvoiman näkökulmasta, olisiko reilu ja tarkasti ositettu kilpailutus ollut sittenkin parempi ratkaisu? Moni yksityinen ja vahvaan paikallisuuteen perustuva catering-yritys olisi varmasti kiinnostunut osallistumaan tällaiseen kilpailuun. Monen pikkukunnan kahvilat sekä lounasja illallispaikat olisivat samalla vahvistaneet elinvoimaisuuttaan. Matkailukin olisi varmasti hyötynyt.

Loppuvuonna elinkeinoelämän järjestöiltä meni kuppi nurin. Teimme toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, millä ehdoilla hankintalakia nykyisin kierretään. Mielestämme inhouse-kriteeriä ei täytä se, että kunta tai hyvinvointialue omistaa yhtiöstä 0,07 prosenttia ja sillä on yksi jaettu hallituspaikka. Lain mukaan kunnilla pitää olla yhtiöistään samanlainen määräysvalta kuin ne olisivat omia yksiköitään.

TOIVON nyt todella kuntien ja hyvinvointialueiden poliittisilta päättäjiltä ja virkamiesjohdolta harkintaa siitä, miten päätöksenne aidosti vaikuttavat yrittäjyyteen omalla alueellanne. Jos vastauksenne on se, että kokeillaan pari vuotta inhouse-mallilla ja sitten kenties kilpailutetaan, se voi olla liian myöhäistä. Enää ei ole yrityksiä, joita kilpailuttaa.

Kuva

Johanna

Erjonsalo

Hakafood on palkannut toistakymmentä ukrainalaista. Samalla kun yritys on voinut auttaa avuntarpeessa olevia, se on saanut ratkaisuja omaan työvoimaongelmaansa ja sitä kautta uusia eväitä toiminnan kasvulle.

Ukrainalaisia työllistänyt leipomo sai uuden vauhdin kasvulleen

– Yrittäjänä olen saanut mahdottomasti uutta virtaa, kun olen voinut työllistää lisää ihmisiä ja auttaa apua tarvitsevia, sanoo valkeakoskelaisen Hakafood Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehojärvi. Hakafood on vajaan vuoden aikana palkannut yhteensä 15 sodan alta turvaan paennutta ukrainalaista. Auttamisen halu on tuonut myös helpotusta alan krooniseen työvoimapulaan ja osaltaan mahdollistanut yrityksen liiketoiminnan kasvun.

HAKAFOOD on vuonna 2002 perustettu konditoria ja leipomotuotteiden valmistaja. Yritys toimii alihankkijana Suomen suurimmille leipomotuotteiden myyjille – kuten Riitan Herkulle – ja tunnetaan erityisesti maukkaista kakuistaan.

Tällä hetkellä Hakafoodin leipomo työllistää 45 henkeä. Lisäksi yhtiöllä on kahvilatoimintaa Valkeakoskella ja Tampereella se­

kä kesäkahvila Mokkapirtti. Kahvilat työllistävät 12 vakituista sekä kesäisin kahdeksan kausityöntekijää.

Pandemia kohteli elintarvikealan yrityksiä eriarvoisesti. Samaan aikaan kun ravintoloita ja kahviloita suljettiin, elintarvikekaupassa taottiin paikoin kovaa tulosta. Hakafoodissa päätettiin epävarmana aikana suunnata voimia kehittämiseen.

– Emme lomauttaneet yhtään työntekijää, vaan uudistimme sadoillatuhansilla euroilla laite­ ja konekantaa sekä kehitimme ja laajensimme toimintaamme. Nyt olemme alallamme Suomen modernein toimija. Se näkyy myös liikevaihdon positiivisena kehityksenä. Parhaillaan pohdimme seuraavaa laajennusta, Lehojärvi sanoo.

Sota shokeerasi, mutta herätti auttamisen halun

Kapasiteetin kasvaessa liiketoiminnan kehittämistä alkoi rajoittaa osaavan työvoiman puute. Kontaktit ukrainalaiseen työvoimaan syntyivät puolivahingossa. Reilu vuosi sitten jo useana vuonna kausityöntekijöinä toimineet Svitlana ja Viktor Shakh ottivat yhteyttä Lehojärveen. He tiedustelivat mahdollisuutta työllistyä Hakafoodiin.

– Työhaastattelu tehtiin Teamsissa. Pariskunnasta huokui heti tietynlainen lämpö. Heistä näki, että he haluavat jäädä Suomeen ja tehdä töitä. Meillä ei varsinaisesti ollut vielä tarvetta lisäväelle, mutta ajatuksissa

Toimitusjohtaja Marko Lehojärvi on tiiviisti mukana myös leipomon tuotannon arjessa. – Meillä kaikki tekevät kaikkea. Se on aina ollut periaatteeni. Hakafoodissa ei ole herroja eikä narreja, Lehojärvi toteaa.

Teksti ja kuvat Jari Runsas

Hakafood on panostanut tuotannon kehittämiseen ja se on yksi alan moderneimmista – ellei modernein – toimija Suomessa. Pitkälle automatisoitu tuotantoprosessi huolehtii tuotteiden tasalaatuisuudesta.

oli toki vahva näkemys, että yritys kasvaa investointien myötä. Sen vuoksi oli helppo tehdä päätös heidän palkkaamisestaan, Marko Lehojärvi kertoo.

Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siitä käynnistyi voimakas auttamishalu, joka yllätti jopa Lehojärven.

– Sota oli kaikille shokki. Kaupunki, kauppakamariosasto, paikalliset yritykset ja yhteisöt ryhtyivät kuitenkin heti toimiin. Paikan päälle lähetettiin avustusrekka. Suomeen saapuville etsittiin asuntoja ja niihin kalusteita. Sohvia ja tuoleja oli kantamassa niin yritysjohtajia kuin yksittäisiä valkeakoskelaisia avuntarjoajia. Monella oli varmaan taustalla se ajatus, että Venäjän naapureina näin olisi voinut käydä meillekin. Valkeakoskelaisten reagointi oli yllättävänkin voimakas ja halu auttaa näkyi kaikkialla.

Byrokratia tutuksi

Shakhin pariskunta loi Hakafoodin sisälle linkin ukrainalaisiin. Svitlana oli aiemmin toiminut maanmiestensä apuna kausityöpaikkojen löytämisessä Suomesta. Nyt hän kontaktoi Suomeen tulijoita ja ohjaa sopivia henkilöitä työhaastatteluihin.

– Svitlanasta on ollut meille korvaamaton apu. Hän on tehnyt esihaastattelut ja on mukana, kun jututamme mahdollisia uusia työntekijöitä. Palkkaamisen jälkeen hän auttaa töihin ja suomalaiseen työkulttuuriin perehdyttämisessä, Marko Lehojärvi kiittelee. Työlupien, verokorttien, pankkitilien avaa misen ja monien muiden käytännön asioiden kanssa on paljon työtä ulkomaalaisen tullessa Suomeen töihin. Leipomon pyörittämisen lisäksi Lehojärvi on joutunut paneutumaan uusiin asioihin.

– Paperiasioissa on riittänyt tekemistä. Lupien kanssa käsittelyajat ovat vaihdelleet tosi paljon. Osa on saanut päätöksen nopeasti, osalla on kestänyt luvattoman kauan. Olemme pyrkineet työnantajana olemaan

avuksi niin paljon kuin mahdollista. Maahanmuuttoviraston lomakkeiden täyttö käy nyt itseltäkin paljon nopeammin kuin muutama kuukausi sitten. Suomalainen byrokratia on tullut tutuksi, Lehojärvi naurahtaa. Työkulttuureissa pieniä eroja

Hakafood on yritys, jossa hierarkia on lähes olematonta.

– Meillä ei ole herroja eikä narreja. Uusille, toisenlaisesta kulttuurista tuleville siinä on ollut vähän ihmettelemistä, kun toimitusjohtaja on mukana työnteon eri vaiheissa. Ukrainalaisessa kulttuurissa pomo on pomo. Työpaikalla on myös oltava selkeät säännöt.

– Olemmekin panostaneet tosi paljon vuorovaikutukseen. Svitlana on meillä apuna ja tarvittaessa olemme käyttäneet myös ulkopuolista tulkkia sen varmistamiseen, että uudet työntekijämme tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa, Marko Lehojärvi kertoo. Ainutlaatuisen prosessinsa vuoksi Hakafoodissa tehtäviin perehdyttäminen on aiemminkin tapahtunut työpaikalla. Koulusta ei suoraa oppia saa, joten ukrainalaiset ovat

lähteneet samalta viivalta kuin suomalaiset kollegansakin alan aiemmasta koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta.

– Meillä kaikki tekevät kaikkea. Se on aina ollut periaatteeni. Työntekijän itsetuntokin on parempi, kun hän osaa mahdollisimman paljon. Meillä myös työpisteet vaihtuvat vuorossa aina taukojen jälkeen. Näin työpäivästä tulee monipuolisempi.

Ukrainalaiset ovat osoittautuneet motivoituneiksi ja nopeasti uutta oppiviksi työntekijöiksi.

– Heillä on sellainen positiivinen elämänasenne, josta meillä suomalaisilla olisi paljon oppimista. Emme voi edes kuvitella, miten kauhea heidän kotimaansa tilanne on. Monella on läheisiä siellä kauheuksien keskellä. Silti he jaksavat pysyä iloisina ja haluavat oppia suomalaista elämäntapaa. Ainakin osa heistä suunnittelee jäävänsä Suomeen sodan loppumisen jälkeenkin. Koska se sitten ikinä onkaan.

Kielimuuri pelotti turhaan

Ukrainalaisten palkkaaminen on osoittautunut Hakafoodinkin kannalta hyväksi ratkaisuksi. Tuotantoa on voitu tehostaa ja liikevaihto on kasvanut 6,3 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan. Ainakin tässä vaiheessa suunta näyttää yhä ylöspäin, joskin yleinen maailmantilanne tuo epävarmuutta. Marko Lepojärvikin katselee nyt rauhassa tilanteen kehittymistä ennen seuraavan laajennussuunnitelman täytäntöönpanoa.

Kokemustensa perusteella Lehojärvi suosittelee ukrainalaisten rohkeaa palkkaamista myös muille yrityksille.

– Jännitin eniten kielimuuria ja tulijoiden sopeutumista porukkaan. Ne olivat turhia huolenaiheita, tosin Svitlana on ollut tosi tärkeä apu alkuvaiheessa. Hän on ollut meille todellinen lottovoitto. Tulijat on kuitenkin otettu avoimin mielin vastaan osaksi joukkoamme koko porukan taholta.

– Vähän enemmän aikaa ja vaivaa ulkomaalaisten työllistäminen vaatii, mutta se kannattaa. Panostus tulee ajan myötä takaisin, Marko Lehojärvi rohkaisee.

”Elämä Suomessa on hyvin erilaista kuin Ukrainassa”

SVITLANA ja Viktor Shakh ovat asuneet Suomessa 1,5 vuotta. He ovat kotoisin Kiovan lähistöltä, josta kantautuu tasaisin välein ikäviä uutisia.

– Yritän olla ajattelematta niitä ja auttaa maanmiehiäni täällä Suomessa. Omia reittejä maahan saapuneet ovat suurimmassa avuntarpeessa.

– Eniten apua tarvitaan erilaisten dokumenttien täyttämisessä. Arkiseen elämään liittyy paljon asioita, joissa pa­

perien on ensin oltava kunnossa. Kun on eri maa ja eri kieli, apua joskus tarvitaan. Suomi ei ole kaikkein helpoin kieli opittavaksi, Svitlana hymyilee. Kun perusasiat ovat kunnossa, ukrainalaiset haluavat löytää nopeasti työpaikan Suomesta.

– Elämä Suomessa on hyvin erilaista kuin Ukrainassa. Työpaikka auttaa sopeutumisessa.

MINEA HARA viestinnän asiantuntija, vastuullisuusviestintä Tulus Oy

Monimuotoinen asiantuntijaviestintä lisää luottoa tulevaan

ENERGIAPULA ja inflaatio ovat nostaneet sähkön, lämmön, ruoan ja asumisen hintoja – ja tuoneet niin kriisit kuin niitä kommentoivat asiantuntijat koteihimme. Mutta ketkä lopulta näkyvät palstoilla ja tuovat näkökulmia keskusteluihin?

Totuudenjälkeisessä ajassa kaipaamme luotettavien faktojen rinnalle rauhoittavia, analyyttisia näkökulmia, joiden avulla jäsentää todellisuutta ja ylläpitää omaa päätöksentekokykyämme.

Tässä asiantuntijat tekevät aidosti tärkeää työtä. Ilmiöitä kommentoivat alansa huiput nostavat julkiseen keskusteluun perusteltuja näkemyksiä ja auttavat piirtämään muutosten kokonaiskuvaa pidemmällä aikavälillä. Rakentava julkinen dialogi lisää parhaimmillaan ymmärrystä paitsi käsiteltävästä aiheesta, myös toisista ihmisistä ja omasta itsestä.

Asiantuntija ei suinkaan kerro totuutta, vaan auttaa meitä etsimään sellaista. Asiantuntijoiden käymä julkinen keskustelu antaa myös toivoa; toivoa rakentaa myllerryksistä huolimatta yhteistä, parempaa tulevaisuutta.

Mutta miten oikein puhumme arkeemme ja tulevaisuuteemme vaikuttavista päätöksistä? Ja pääseekö riittävän monimuotoinen joukko ääneen?

Liian moni yritys pitää osaamisensa vakan alla. Väitämme, että viestijöillä ja yrityksillä on paljon valtaa siinä, keitä Suomessa

Psykologista turvallisuutta luodaan äänensävyillä ja jopa yksittäisillä sanavalinnoilla.

kuunnellaan ja minkälaista keskustelua valtamediassa käydään. Poliitikoiden ja tutkijoiden lisäksi suomalaisissa organisaatiossa on valtavasti osaamista, jota pidetään mokaamisen, kritiikin pelon tai ihan vain esiintymiseen tottumattomuuden takia suotta piilossa.

Surullista on, jos tiedon pääomaa pantataan siksi, ettei omaan henkilöstöön luoteta. Kun asiantuntijoiden viestintätaitojen kehittämiseen ei satsata, puhehenkilöiksi päätyvät usein toimitusjohtaja ja pari tuttua naamaa, jotka on kertaalleen ohjeistettu mediaa varten – ja sen katsotaan riittävän tästä hamaan tappiin asti.

Todellisuudessa monissa organisaatiossa on laajalti osaamista spesifeistä aihealueista, jotka kiinnostavat nykyään meitä taviksia ai-

van eri tasolla kuin aiemmin. Kukapa olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että vuonna 2023 perusjamppakin osaa kertoa välttävästi virusten muuntautumisesta tai sähköpörssin toimintamekanismista.

Uskottava asiantuntijaviestintä on taitolaji, jonka voi oppia. Väliä on myös sillä, miten asioista puhutaan. Motivaatio toimia kasvaa, jos uusiutuvasta energiasta, terveydenhuollosta ja luonnon monimuotoisuudesta puhutaan kustannuksen sijaan investointina. Sitran tuoreen Megatrendit 2023 -raportin uhkakuviin voidaan vaikuttaa paitsi nyt tehtävillä päätöksillä, myös tavalla, jolla tulevaisuudesta puhumme.

Viestijöiden tärkeimpiä tehtäviä on luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen. Psykologista turvallisuutta luodaan äänensävyillä ja jopa yksittäisillä sanavalinnoilla. Siksi meidän viestijöiden painava velvollisuus on auttaa asiantuntijoita kirkastamaan ydinviestinsä, kirjoittamaan blogipostauksensa, esiintymään tilaisuuksissa ja kohtaamaan media.

Vastuullista viestintäkulttuuria ja valoisampaa tulevaisuutta rakennetaan monimuotoisella, faktapohjaisella keskustelulla.

Toimitusjohtaja Kari Tuomala kertoo, että yksi lähitulevaisuuden tavoite on kasvattaa sähkön laatua parantavien aktiivisuodattimien määrää vähintään 20–30 prosenttia vuodessa.

Älykkyyttä sähköön Nokialta

Merus Power Oyj

n perustettu 2008, toiminta alkoi tammikuussa 2009; listautui Helsingin pörssiin 2021 n liikevaihto 14,8 miljoonaa euroa (2021) n henkilöstö 80 (2022) n kehittää ja valmistaa sähkön laatu- ja varastointi teknologiaa; myös palveluliiketoimintaa n pääasiakkaita teräs- ja kaivosteollisuus, datakeskukset, uusiutuvan energian investorit ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävät yritykset n aktiivisuodattimia on toimitettu 68 maahan; viennin osuus tuotannosta 85 prosenttia n myyntiyhtiöitä Helsingissä, Singaporessa ja vuodesta 2022 Düsseldorfissa ja Dubaissa.

Merus Power toimitti sähkövarastot Lempäälän Energialle.

Kuva Merus Power

Jotta uusiutuvasta energiasta saadaan entistä parempaa sähköä ja entistä tasaisemmin, tarvitaan tuotannon ja töpselin väliin älyä. Tätä älyä kehitetään Merus Powerin tehtaalla Nokialla.

– Energiamurros ja ilmastonmuutos ovat toimintamme vahvimmat ajurit.

Ne eivät pysähdy. Ukrainan sodan Eurooppaan tuoma energiakriisi on kiihdyttänyt vihreää siirtymää, sanoo Merus Power Oyj:n toimitusjohtaja Kari Tuomala.

YRITYKSEN erikoisosaamisia ovat sähkön laadun parantaminen ja sähkön varastointi, kun uusiutuvaa energiaa liitetään sähköverkkoon. Yhtiö kehittää ja valmistaa sähköverkoissa esiintyviä häiriöitä vähentäviä aktiivisuodattimia ja kompensaattoreita sekä sähkön tuotantoa tasaavia ja energiantuotannon sähköverkkoon yhdistämistä helpottavia sähkövarastoja. Liiketoiminnasta kaksi kolmannesta tulee suodattimista, kolmannes akustoihin perustuvista sähkövarastoista ja viitisen prosenttia huolto­, ylläpito­ ja käyttöpalveluista.

– Tulevaisuudessa suodattimien ja varastojen osuudet vaihtavat paikkaa ja palveluliiketoiminnan osuus kasvaa, Tuomala sanoo.

Kasvu on muutenkin tähtäimessä: tavoite on saavuttaa 80 miljoonan euron liikevaihto vuonna 2026.

– Näkymämme ovat tosi hyvät. Uusiutuvaa energiaa tulee ja täytyy tulla markkinoille lisää. Meillä on pätevää ja ammattitaitoista porukkaa, jota on myös saatu suhteellisen hyvin. Viime vuonna palkkasimme 30 uutta työntekijää. Meillä on tervettä kunnianhimoa, ei mitään yliampuvaa, muttei turhaa vaatimattomuuttakaan.

Sähkön laatu yrityksen DNA:ssa

Merus Powerin perustivat Nokian Capacitorsissa aiemmin työskennelleet Kari Tuomala, Jyri Öörni, Risto Laakso ja Aki Leinonen – Kun Areva osti Nokian Capacitorsin, arvioimme sen olevan oikea hetki lähteä yrittäjiksi. Olimme nähneet, että silloisella tuulivoimalla oli sähkönlaatu­ ja sähköverkkoon liittymisen ongelmia, ja halusimme kehittää siihen ratkaisuja. Mutta olimme aikaamme edellä, sähkön määrä kiinnosti energialaitoksia enemmän kuin sen laatu. Uusiutuvasta energiasta ei juuri puhuttu. Koska Venäjältä saatiin halpaa energiaa, investoinnit sähköntuotantoinfrastruktuuriin eivät kannattaneet. Pilotin tosin pääsimme tekemään Vaasaan, ja se toimi aluksi refe­

renssinämme maailmalla.

Merus Power lähtikin sitten kehittämään sähkön laatua parantavia ratkaisuja teollisuudelle. Sovelluskohteita löytyi muun muassa paljon energiaa käyttävistä teräs­ ja kaivosteollisuusyrityksistä.

Ja koska kotimarkkinoita ei ollut, Merus Power suuntasi vientiin. Yrittäjät olivat jo Nokian Capacitorsissa tehneet kauppaa maailmalle, joten kokemusta ja kontakteja oli valmiina.

Vientimarkkinan ytimessä olivat teollisuuden sähkönlaatua parantavat aktiivisuodattimet. Ensimmäiset myytiin Taiwaniin, toiset Kiinaan, kolmannet Isoon ­ Britanniaan.

– Etsimme myös markkinoita, joilla olisi tiukka sähkönlaatunormisto. Näin päädyttiin muun muassa Irlantiin, Etelä­Afrikkaan, Australiaan, Lähi ­ itään. Myöhemmin mukaan tulivat muun muassa Ecuador, Bolivia, Brasilia, Kolumbia, Egypti, Kongo, Namibia ja USA, jonne onkin tehty isoja aktiivisuodatinkauppoja.

Vihreä siirtymä, kestävä muutos

Vientilinjalle entistä vahvemmin ovat tulossa myös sähkövarastot. Toistaiseksi niitä on toimitettu vain Suomeen.

– Vihreä siirtymä avaa meille kotimarkkinoita nyt. Muutos yrityksen alkuajoista on valtava. Olemme toimittaneet esimerkiksi Lidlin ja S­ryhmän logistiikkakeskusten sähkövarastot. Yritykset optimoivat omaa uusiutuvan energian käyttöään. S­ryhmä optimoi aurinkovoimalansa ja sähkövarastonsa avulla myös kiinteistöjensä energiankulutusta. Lempäälän Energialle toimitimme Ideaparkin takana olevaan aurinkovoimalaan sähkövarastot, Tuomala kertoo.

Kotimaassa tapahtuu muutakin.

– Suomeen suunnitellaan isoja tuuli­ ja aurinkovoimaprojekteja. Tämä sopii meille: mitä suurempi uusiutuvan energian osuus on, sitä enemmän tarvitaan nopeaa säätövoimaa ja energian varastointia.

Merus Powerille sopii tietenkin myös Suomen hallituksen tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 51 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

– Nykyisin tiedossa olevilla tuotantomenetelmillä tavoite ei voi toteutua ilman suuria investointeja älykkäisiin sähkövarastoihin. Varastointimuotoja on erilaisia, mutta tärkeimmäksi tekijäksi nousevat varaston aivot – ohjelmisto. Siinä on meidän markkinarakomme, Tuomala huomauttaa.

Kehitys ja valmistus omissa käsissä

Merus Powerissa on pidetty tärkeänä, että tuotekehitys ja valmistus ovat Nokialla, lähellä toisiaan. Silloin palaute valmistuksesta tuotekehitykseen tulee rivakasti, mikä taas nopeuttaa prosesseja.

– Halusimme myös luoda työpaikat Suomeen, ja pidämme tätä edelleen järkevänä toimena. Tuotteidemme jalostusarvo on korkea, ja tuotteet kannattaa tehdä täällä.

Niinpä: akut tulevat Koreasta ja Kiinasta, mutta asiakkaan tarvitsema kokonaisjärjestelmä on yhdistelmä suomalaista tehoelektroniikka­, sähkötekniikka­ ja ohjelmisto­osaamista.

– Mehän emme myy sitä akkua, vaan rakennamme laitteeseen akun napojen ja töpselin väliin älykkyyttä, Tuomala sanoo.

Vaikka tuotekehitys ja valmistus ovat Nokialla, toimitusketjut ovat Merus Powerin bisneksessä muun muassa alihankinnan vuoksi pitkiä. Koronassa ketjujen haavoittuvuus korostui.

– Kärsimme edelleen toimitusketjujen häiriöistä. Mutta koska tuotekehitys ja tuotanto ovat omissa käsissä, ratkaisimme osan saatavuusongelmista nopeasti: vaihdoimme komponenttia, suunnittelimme sen uudelleen. Se vaati resursseja ja toi kustannuksia, mutta pystyimme palvelemaan asiakasta ja toimitusajat pysyivät kohtuullisina. Asiakkaiden luottamus meihin säilyi ja paranikin.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila

MARIA SOLALA-ARO asianajaja, osakas Asianajotoimisto AVA Oy

Valmistaudu verotarkastukseen huolella

VEROTARKASTUS on perusteellinen verovalvonnan muoto. Siinä selvitetään, vastaavatko liiketoiminta ja yrityksen kirjanpito toisiaan, vastaavatko Verohallinnolle annetut ilmoitukset kirjanpitoa ja onko verolainsäädäntöä noudatettu.

Verotarkastus voi kohdistua keneen tahansa. Useimmiten kohteena on verovelvollisen liiketoiminta. Tarkastuksessa tutkitaan yleensä 2–3 vuoden ajalta yksi tai useampi verolaji samanaikaisesti: tuloverotus, ennakkoperintä ja arvonlisäverotus. Tarkastus voi koskea myös jotakin yksittäistä asiaa tai rajattua asiaryhmää.

TULOVEROTUKSESSA verotarkastajia kiinnostavat erityisesti yhtiön ja sen osakkaiden väliset varallisuuden siirrot ja sopimukset, puuttuvat tulot ja vähennyskelvottomat menot, osakeyhtiön omaisuuden yksityiskäyttö, yrityskaupat ja erilaiset peitellyn osingon tilanteet. Edelleen esimerkiksi ennakkoperinnässä voidaan havaita, että ennakonpidätys on jätetty toimittamatta palkasta tai työkorvauksesta.

Verotarkastus noudattaa pääsääntöisesti tiettyä kaavaa. Verotarkastaja ottaa yhteyttä verovelvolliseen ja siinä sovitaan tarkemmin tarkastuksesta. Verovelvollisen on toimitettava

tarkastajille kaikki verotukseensa vaikuttavat tiedot, selvitykset ja tositteet. Siksi olisikin tärkeää, että kaikki verovelvollisen liiketapahtumat olisivat ajallaan ja asianmukaisesti dokumentoitu ja verolainsäädäntöä olisi noudatettu. Ennen tarkastusta pyydetty aineisto kannattaa koota valmiiksi ja palauttaa mieleen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää taloudellisesti merkittäviin liiketapahtumiin.

TARKASTUKSEN aikana verotarkastajat käyvät läpi saamaansa aineiston. He voivat esittää lisäkysymyksiä sekä selvittää asioita keskusteluin ja haastatteluin verovelvollisen lisäksi esimerkiksi työntekijöiltä tai kirjanpitäjältä. Myös pankkitilitietojen hankkiminen on varsin yleistä.

Verovelvollisen onkin tärkeää olla aktiivinen, jotta asiat tulisivat selvitetyiksi mahdollisimman kattavasti jo tarkastuksen aikana. Samalla mahdolliset epäselvyydet tai väärinymmärrykset voidaan oikaista jo aikaisessa vaiheessa, mikä puolestaan vähentää tarvetta verotuksen muutoksenhakuun. Lisäksi on hyvä huomioida, että jälkikäteen asioita voi olla vaikea korjata.

VEROTARKASTAJAT kirjaavat havaintonsa verotarkastuskertomukseen. Siihen kirjataan myös verotusesitykset perusteluineen sekä

annetut ohjaukset. Tämän jälkeen verotarkastuskertomus lähetetään verovelvolliselle vastineen antamista varten. Viimeistään tässä vaiheessa verotarkastajille tulee antaa perusteellinen selvitys sekä todentaa esitetyt asiat dokumentein. Muista olla huolellinen, johdonmukainen ja selkeä. Ota tarvittaessa veroasiantuntija-apua.

Verovelvollisen vastineen jälkeen Verohallinto tekee verotuspäätöksen verotuksen oikaisusta, veron määräämisestä tai palautettavasta verosta. Verolle määrätään myös viivästysseuraamukset sekä mahdollinen veronkorotus. Vero on maksettava eräpäivään mennessä, vaikka päätöksestä olisi valitettu, ellei verovelvollinen ole saanut verolle täytäntöönpanon kiellon tai keskeytyksen.

MIKÄLI verovelvollinen ei ole tyytyväinen tehtyyn verotuspäätökseen tai verovelvollisen esittämiä asioita ei ole huomioitu, muutosta haetaan ensivaiheessa verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

UUDET JÄSENET

AIR4HUM OY, tekniikan tutkimus ja kehittäminen (konsultointi, laitesuunnittelu, projektiarviointi, robotiikka)

Aiso Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Anetcom Oy, mainosteippaus

APAkate Oy, huopakattotyöt, sokkelin vedeneristystyöt

Artifix Oy, rappaus-, tasoite- ja maalaustyöt

Automaalaamo P. Oinonen Oy, maalaus

Backstage Rock Shop Oy, muu postimyynti ja verkkokauppa

Beatum Oy, sijoitustoiminta

BetterMe Finland Oy, tapahtuma- ja hyvinvointiala / Juontaja ja valmentaja BioNavis Oy, tieteellisten mittauslaitteiden valmistus

Bradleys Digital Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Business Shooting Club Kokkovuori Oy, muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta

Buusti Akatemia Oy, muut koulutusta antavat yksiköt

Cenic Finland Oy, konepaja-automaatioalan ohjelmistot ja koulutus

Choice HR Oy, rekrytointi

ContractZen Ltd, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Elämän Tukipalvelut (Toiminimi), muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut

Eraso Oy LVI-alan työt

Fc Haka Oy, urheiluseurojen toiminta

Fincumet Container Oy, muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing

Franssila Kylpyhuoneet Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

GettingBetter Oy, tekniikan tutkimus ja kehittäminen

GMM Finland Oy, muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa

Go On Group, muut henkilöstön hankintapalvelut

Grado Design Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Hinausautot Raimo Moisio Oy, muu maaliikennettä palveleva toiminta

HPC Entertainment Oy, ääni-, kuva- ja atktallenteiden tuotanto

IGL-Technologies Oy, eParking, eTolppa

Jari Saarenpää, yritysvalmennus

JH PINNOITE OY, maalaus

JOACCS Oy. konsultointi, valmennus, asiantuntijatyö

Joiner Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Juha Tuomainen Oy, konepajateollisuus ja metallityöt

Kaira Clan Oy, liikkeenjohdon konsultoini, suomalaisen osaamisen ja teknologian vienti

Kaja Pelti Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Kangasalan Putkilämpö Oy, lämpö-, vesijohtoja ilmastointiasennus

Kangasalan Sähköpalvelu Oy, sähkötyöt

Kiekkobussi Oy, urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskauppa

Klassik service Oy, autokorjaamo ja autohuolto

Kompressorimaailma (Tampereen Teollisuuskonehuolto Oy), paineilmakoneet, paineilmalaitteet, pneumatiikkaa Koskipanimo Oy, oluen valmistus

Lakiasiaintoimisto Janne Ylijärvi Oy, lakiasiaintoimisto

Lastux Oy, konepajateollisuus ja metallityöt

Lecklé Oy, lakiasiaintoimistot

Lineartec Oy, laitevalmistuksen automaatio

Linja-autoliikenne Antti Lauhamo Oy, paikallisliikenne

M. Huhtakallio Oy, maanrakennus ja maansiirto

Maanrakennus Mikko Sallinen Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Maanrakennus Torpo Oy, maanrakennus ja maansiirto

Mansen Pohjarakenne Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Markkinointitoimisto Tähtinen Oy, liikkeenjohdon konsultointi

Micro Magic Oy, tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa

MM-Konsultointi Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Moisiolinna Group Oy, sähköasennus

Motor Power Finland Oy, maahantuonti / mönkijöiden ja kaksipyöräisten ajoneuvojen maahantuontiin erikoistunut yritys

MPK-Asennus Oy, teollisuushuolto ja kunnossapito

Mäntänvuoren Terveys Oy, lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut

Neste K Tampere Kekkosentie/Tmi M.E.Nyman

Pro Kiinteistötekniikka Oy, sähköautojen

lataamiseen liittyvät palvelut

Prusin Rakennuspalvelu Oy, rakennusliike

Qvantech Oy, talotekniikka ratkaisut, automaatio ja kiinteistöautomaatio lämmönsäätimet

Relevantix, liikkeenjohdon konsultointi

RK-Aviatech Oy, tukkukauppa

Salaojakeskus Pirkanmaa Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

SAM Headhunting Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Santamäki Yhtiöt Oy, rakennusliike

Sawo Nordic Oy, metallituotteet

Seppälän Kiuaskivi Oy, koriste- ja rakennuskiven louhinta

Sisustus-Nummi Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Solago Oy /Hopeataksi, tilaus- ja taksiliikenne

Someron Säästöpankki / Akaa ja Urjala, pankkitoiminta

Spatineo Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

SSG Standard Solutions Group AB, filial i Finland, muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

STone Invest Oy, liikkeenjohdon konsultointi ja koulutuspalvelut

Studio Torkkeli Oy, valokuvaus

SUJU Oy, kuntoutus, valmennus

Suojärven Suklaatila Oy, kaakaon, suklaan ja makeisten valmistus

Suomen Glasluckan Oy, lasiterassit, lasikaiteet ja muut lasituotteet

Suomen Lakitilitoimisto Oy, yrityskaupat

Tampereen Jäätelöliike Osakeyhtiö, jäätelön valmistus

Tampereen Muurausliike Osuuskunta, muurausalan palvelut

Tampereen Pesuainepalvelu Oy, pesuaineet, puhdistusaineet

Tampereen Porausteam Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Teratek Automaatio Oy, talotekniikka ja rakennusautomaatio

Tewal Ilmastointi Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

Toinen Tulevaisuus Oy, muu terveyspalvelu

Trackinno Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Trestima Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Tuotetakomo Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi / Yrityskehittämö

Ullven Oy, maalaus

SAVE THE DATE

Tampereen kauppakamarin kevätkokous

15.5.2023 klo 11.00

Kutsut lähetetään sähköpostitse huhtikuussa toimitusjohtajille/ yksikönjohtajille.

Huoltamotoiminta

Nimetön Oy, konsultointi

NREP Oy, kiinteistösijoitus

Nuutajärven Pruuki Oy, muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

Ompelijanmaailma Oy, sähkötarvikkeiden ja valaisimien vähittäiskauppa

Pihlgren ja Ritola Oy, tapettien valmistus

Pirkan Maalämpö (PML Yhtiöt), LVI-alan työt / maalämpöön, ilmalämpöön ja ilmavesilämpöön perustuvat energiaratkaisut

Pirkanmaan Kone- ja Huoltopalvelut PKH Oy, maanrakennus ja maansiirto

Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

ValtaSata Oy, muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

Veracell Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Viestintätoimisto Bravura Oy, viestintäpalvelut

Vipu Consulting Oy/Pohjantähti, vakuutusasiamiesten ja -välittäjien

toiminta

Visu Care Oy, yleisagentuuritoiminta

Wirokit Oy, ohjelmistokehityspalvelut

Wise Consulting Finland Oy, kulutusta palveleva toiminta

Ylöjärven Konepaja Oy, konepajateollisuus ja metallityöt

Tulevat tapahtumat

Kauppakamari tutuksi

After ski -afterwork

Kevätkokous

Vaikuttamisaamut

Kesäkauden avajaiset

Kauppakamari Golf

Kurkkaa tapahtumakalenteriin!

Kauppakamariaamiaiset

Katso tulevat ja varaa oma aamiaistilaisuutesi

Ismo Salminen on Vuoden kouluttaja 2022

KAUPPAKAMARIEN valtakunnallinen koulutuspooli on valinnut HHJ Hyväksytty hallituksen jäsen ­kehityksestä vastaavan johtajan Ismo Salmisen Vuoden kouluttajaksi.

Ismo Salmisella on pitkä kokemus HHJ ­ kurssien suunnittelusta, kehittämisestä ja kouluttajana toimimisesta. Kouluttajana hänen vahvuuksiaan ovat huumorintaju ja kyky luoda koulutusryhmään keskusteleva ilmapiiri.

– Ismolla on pilkettä silmäkulmassa, mikä on kouluttajalle tärkeä ominaisuus. HHJ­kehitysjohtajana hänen työllään on valtakunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi hän on tehnyt pitkäjänteistä koulutusyhteistyötä kauppakamarien kanssa ympäri Suomea, koulutuspoolin perusteluissa sanotaan.

Varatuomari Ismo Salminen on työskennellyt yli 30 vuoden ajan pk­yritysten johto­ ja kehittämistehtävissä muun muassa toimitusjohtajana sekä hallinto ­ ja talous johtajana. Vuodesta 2005 alkaen Salminen on toiminut hal­

lituksen jäsenenä tai puheenjohtajana 17 pk­yrityksessä.

Vuonna 2019 Ismo Salminen aloitti Tampereen kauppakamarissa HHJ­koulutusten kehityksestä vastaavana johtajana. Tässä tehtävässä hän on yhtenäistänyt HHJkoulutuksia valtakunnallisesti ja toiminut aktiivisesti HHJ­kouluttajapankin ja ­perehdytysten puolesta. Lisäksi hänellä on keskeinen rooli HHJ­kokonaisuuden uusimman koulutuksen, korkean tason HHJ Pro ­ohjelman rakentajana ja ohjelmajohtajana.

Vuoden kouluttaja ­tunnustuksen jakava koulutuspooli kokoaa yhteen kauppakamareiden koulutuksista vastaavat henkilöt ympäri Suomea ja kehittää kauppakamarien koulutustarjontaa. Vuoden 2023 alusta koulutuspoolin puheenjohtajina toimivat palvelupäällikkö Mari Polvinen Kuopion alueen kauppakamarista ja koulutuspäällikkö Susanna Keskinen Tampereen kauppakamarista.

Osallistu suorana lähetettäviin koulutuksiimme helposti omalta koneeltasi!

Kauppakamari kouluttaa

Kauppakamari järjestää vuosittain noin 150 ajankohtaiskoulutusta, joihin voit osallistua etäyhteyksin. Tarjoamme koulutuksia muun muassa seuraavista aiheista:

l taloushallinto l henkilöstöhallinto l kansainvälistyminen

l johtaminen ja esimiestyö

l myynti

l markkinointi

l viestintä

l julkiset palvelut

l juridiikka

Monipuolisesta tarjonnasta löydät vaihtoehtoja koko henkilöstölle. Koulutusten pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin.

Laajenna osaamistasi ja poimi ajantasainen tieto sekä itseäsi kiinnostavat etäkoulutukset kalenteriisi. Vuonna 2023 tulossa muun muassa Suuri Työsuhdepäivä, Esihenkilöpäivät, Palkanlaskijan päivä, Johtoryhmätyön valmennus ja Anna Perhon Antisäätäjä™ – uusia koulutuksia päivitetään sivustolle kevään mittaan.

Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen, enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa.

Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Kauppakamarin kouluttajat saavat erinomaista palautetta rautaisesta ammattitaidostaan sekä käytännönläheisestä otteestaan. Asiakaspalautteen keskiarvo on 4,4/5. Myös nettosuositteluindeksi NPS on hyvällä tasolla (62).

Palautetta koulutuksistamme:

”Koulutus oli aivan loistava! Mielenkiinto säilyi koko koulutuksen ajan ja saimme paljon uusia hyviä vinkkejä mitä ja miten voimme kehittää omaa someamme uusille ulottuvuuksille. Tällaisia koulutuksia ehdottomasti lisää!”

”Olen todella tyytyväinen koulutuksen sisältöön ja suosittelen tätä lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sisältö oli kattava ja kouluttaja oli hauska, mutta ammattitaitoinen.”

”Koulutuksen sisältö oli hyvä. Sain paljon uutta tietoa arvonlisäverosta, josta varmaan on hyötyä työssäni.”

”Paljon asiaa yhteen päivään tiivistettynä, asiantunteva kouluttaja.”

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutuksiimme: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

Työhyvinvointipäivä ke 26.4.2023 klo 17–20

Tampereella

Tilaisuudessa saat vinkkejä, miten voisit jaksaa paremmin työelämän paineessa ja stressissä. Kuulet myös, miten työnantaja voi tukea henkilöstön hyvinvointia.

Asiantuntijana Pippa Laukka Early-bird hinta 79 € (+alv) voimassa 28.2.2023 asti. Normaalihinta 109 € (+alv). Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen.

Yhteistyössä:

Johtajaverkosto

Johtajaverkosto on pirkanmaalaisten johtajien kohtaamisen ja kehittymisen paikka. Johtajaverkostojen käytännön toiminta muodostuu yhteisten haasteiden jakamisesta sekä uudenlaisten ratkaisujen rakentamisesta vertaisverkoston kesken. Verkostojen toiminta perustuu ehdottomaan avoimuuteen ja luottamukseen.

Ohjelmassa keväällä mm.

l Pia Hautamäki ”Digitaalisuus myynnissä ja ostamisessa – vieläkö myyntijohtajia tarvitaan?”

l Mira Pitkäranta ”Kasvua ja menestystä ilman johtajia”

l Risto Havunen ”Miten varmistaa johtajan henkinen kulutuskestävyys”

l Jani Listenmaa ”Tiedolla johdetun organisaation rakentaminen”

Jäsenhinta 1100 € (+alv) / vuosi, normaalihinta 1950 € (+alv). Verkoston jäsenenä voit osallistua 6–8 lähitapaamiseen vuosittain.

Lisätiedot Akira Ropo, p. 0500 622 128, akira.ropo@tampereenkauppakamari.fi www. johtajaverkosto.fi | #johtajaverkosto Seuraa Johtajaverkostoa Instagramissa ja Twitterissä.

Hallituspaikka-tapahtuma 1.11.2023

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, E-halli

PRO

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

hhj.fi

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi

l Miten HHJ-kurssin suorittaminen muutti hallitustyöskentelyäsi?

Sain itsevarmuutta ja sitä kautta lisää tarmoa ja ryhtiä työskentelyyn. Lisäksi useat kurssilla esitetyt yritysten esimerkit toivat pohdittavaa, ajatuksia ja lisäarvoa omaan hallitustyöhön.

l Mitä hyötyä kurssista oli?

Antoi varmuutta hallituksessa toimimiseen ja avasi näköaloja siitä, miten yritys voi parhaiten hallitustaan hyödyntää.

l Kenelle suosittelet?

Suosittelen yhtiöiden ja yhdistysten hallituksissa työskenteleville, kunnallisissa luottamustehtävissä toimiville sekä toimitusjohtajille ja ylipäätään kaikille johtavassa asemassa oleville.

Kurssit täyttyvät nopeasti – varaathan paikkasi ajoissa.

l HHJ-kurssi 2023/3: 23.2., 8.3., 15.3., 22.3. ja 29.3.

l HHJ-kurssi 2023/4: 4.4., 11.4., 18.4., 25.4. ja 2.5.

l HHJ-kurssi 2023/5: 3.5., 10.5., 17.5., 24.5. ja 31.5.

HHJ-kurssin hinta kauppakamarin jäsenille 1950 euroa (+alv), normaalihinta 2800 euroa (+alv).

Perheyrityksille suunnattu HHJ-puheenjohtajakurssi

Torstaina 15.6. klo 11.15–16.30 ja perjantaina 16.6. klo 8.30–16.00 internaattitoteutuksena Tampereella

Kurssilla luodaan perusta pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Kurssin toteuttavat yhteistyössä Perheyritysten liitto ja HHJ. Perheyritysten liiton ja HHJ:n yhteisenä tavoitteena on kehittää suomalaisten perheyritysten hallitustyötä.

Kurssiin sisältyy täysin uudistettu Hallituksen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen -teos.

Kauppakamarin sekä Perheyritysten liiton jäsenetuhinta 2000 euroa (+ alv), normaalihinta 2750 euroa (+ alv).

Majoitus ja tarjoilut sisältyvät kurssin hintaan.

HHJ Pro syksyllä 2023 – hae mukaan nyt!

Ensimmäinen HHJ Pro -ohjelma alkoi lokakuussa 2022 ja ohjelma on saanut erinomaisen vastaanoton. Osallistujat kiittelevät sisältöjen konkretiaa, sovellettavuutta, osallistamista, käytyjä keskusteluja sekä kiinnostavaa verkostoa.

Kevään ohjelma on parhaillaan käynnissä ja syksyn ohjelmaan haku on nyt avoinna.

Syksyn HHJ Pro 3 aikataulu:

JAKSO I: to–pe 28.–29.9.2023 ARVONTUOTTO

1. päivä: ”Tulevaisuuden hallituksen on tuotettava merkittävästi enemmän arvoa.” 2. päivä: ”Hallituksen arvo punnitaan kriisissä.”

JAKSO II: to–pe 16.–17.11.2023 ENNAKOINTI

1. päivä: ”Omistajat ovat hallitukselle voimavara ja lähtökohta.”

2. päivä: ”Hallitus varmistaa tulevaisuuden suunnan.”

JAKSO III: to–pe 25–26.1.2024 SUORITUSKYKY

1. päivä: ”Hallitus varmistaa, että tavoitteet saavutetaan.”

2. päivä: ”Toimitusjohtajan onnistuminen on hallituksen sydämen asia.”

JAKSO IV: to–pe 14.–15.3.2024 KESTÄVYYS

1. päivä: ”Hallitus pitää yhtiön kestävällä polulla.”

2. päivä: ”Tulevaisuuden hallitustyö alkaa tänään. Oletko valmis?”

HHJ Boardcast – tuuletamme ajatuksia hallitustyöstä ja sen tekijöistä!

HHJ BoardCast on HHJ:n uusi hallitustyöaiheinen podcastkeskusteluohjelma, jossa kuullaan hallitustyötarinoita ja tutustutaan mielenkiintoisiin vieraisiin.

HHJ BoardCast on suunnattu kaikille hallitustyöstä kiinnostuneille, ja ensimmäinen tuotantokausi on kuunneltavissa Spotifyssa (HHJ BoardCast) ja YouTubessa (HHJ:n kanavalla).

1. Ei mikään sikarikerho, Sanna Suvanto-Harsaae

2. Hallitus ei aina toimi – joskus sentään, Ismo Salminen

3. Omistaja, älä pilaa hallitusta, Tero Luoma

4. Haasteet ja suurimmat opit hallitustyössä, Jorma Eloranta

5. Tunteet pelissä sukupolvenvaihdoksessa, Teija Siren

6. Vastuullisuus on uusi musta, Katri Sipilä

7. Money, money, money – vai rakkaudesta lajiin, Sami Somero

8. Älyä hallituksiin – miten hallitustyö digitalisoituu, Ville Tolvanen

Kiinnostaako hallitustyö?

Toimitko osakeyhtiön hallituksessa jäsenenä tai raportoitko hallitukselle?

Kurssi sopii hyvin myös toimitusjohtajille ja yrittäjille.

Valtakunnallinen HHJ-info ti 7.3. klo 14

Tule kuulolle maksuttomaan & valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen tiistaina 7.3. klo 14–15. Keskustelemassa hallituksen puheenjohtaja Sami Somero, Hallituspartnerit ry Tampere sekä johtaja, HHJ-kehitys Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari.

HHJ Pro on Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma omistajille, hallitustyötä tekeville ja toimitusjohtajille, jotka haluavat nousta seuraavalle portaalle tulevaisuuden hallitustekijöinä.

Ohjelmassa hyödynnetään monimuotoista ja tutkivaa oppimista, tutkimuksen uusimpia tuloksia sekä tulevaisuuteen katsovia asiantuntijoita. Osallistujat tekevät myös henkilökohtaisen opinnäytetyön, jolla vahvistetaan opittujen asioiden sisäistämistä ja soveltamista.

HHJ Pro on yritystoiminnan eri osa-alueita monipuolisesti kehittävä kokonaisuus, jonka avulla hallitustyöstä tulee yritykselle arvoa tuottava menestystekijä.

Luonto pakottaa yritykset muuttumaan, ja siinä piilee mahdollisuus

Tätä haastattelua tehtäessä mediassa oli juuri uutisoitu Kaisa Hietalan nousu maailman toiseksi suurimman kaivosyhtiön Rio Tinton hallitukseen. Ennestään öljy-yhtiö Exxonin ja pakkausvalmistaja Smurfit Kappan hallituksissa istuvalle Hietalalle nimitys oli mieluinen ja linjassa omien tavoitteiden kanssa.

– Olen tietoisesti hakenut luonnonvaraaloilta kansainvälisiä hallituspaikkoja, ja Rio Tinto oli listallani top 3:ssa. Koen, että hallituksen jäsenenä pystyn ohjaamaan isoa muutosta yrityksissä, joiden on pakko uudistaa toimintatapojaan.

Ennen siirtymistään hallitusammattilaiseksi Kaisa Hietala työskenteli Nesteellä, jossa hän oli luomassa yhtiölle uutta, uusiutuvien polttoaineiden liiketoimintaa. Näitä vuosia hän kuvaa käänteentekeviksi.

– Havahduin siihen, että ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen riittävyys alkavat asettaa rajoja varsinkin raskaan teollisuuden toimialoille. Mitä saimme aikaan Nesteellä, vahvisti kuitenkin uskoani aktiiviseen ratkaisujen etsimiseen ja siihen, että teollisuuden toimialat kykenevät kyllä uudistumaan ja olemaan relevantteja toimijoita myös tulevaisuudessa.

Ratkaisujen etsimisessä on jo kova kiire. Ihmiskunta kuluttaa nykyisin vain seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää vuodeksi. Samalla ylikulutuksen seuralainen luontokato kiihtyy. Myös Venäjän hyökkäyssota ja pandemia ovat jouduttaneet vaatimuksia omavaraisuudesta ja muun muassa mineraalien, malmien ja metallien uusiokäytön tärkeydestä.

Kaisa Hietala kuvaa nykyistä, sekavalta ja epävarmalta tuntuvaa muutostilaa termillä susformaatio. Se on yhdistelmä sanoista sustainability, kestävyys, ja trasformation, muutos.

– Susformaatiossa luonto pakottaa yritykset muuttumaan ja uudistamaan liiketoimintamallinsa koko arvoketjun pituudelta. Sen seurauksena perinteiset roolit murtuvat, ja uusia toimijoita ilmestyy risteävien arvoketjujen solmukohtiin, hän kuvaa.

Kaisa Hietala muistuttaa, että pörssiyhtiölle tulevaisuuskelpoisuus on elinehto.

– Omistajat eivät katso pelkästään lyhyen aikavälin tuottoa, vaan he arvioivat myös, onko kyseiselle bisnekselle tilausta tulevaisuudessa.

Yhtiöiden hallituksilla on susformaatiossa ratkaisevan tärkeä rooli.

– Kun yhtiö kertoo strategiassaan, miten se asemoi itsensä tulevaisuuteen nähden, taustalla on hallituksen tahto. Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka virittää muutoksen vauhtiin. Lisäksi hallitus hyväksyy yhtiön ilmasto- ja muut tärkeät tavoitteet.

– Näistä strategiatyö on minulle tärkeintä. Sillä varmistetaan, että muutosta pidetään yllä ja esillä. Muutos ei ole pelkkä riski tai kuluerä, se on ehdottomasti myös bisnesmahdollisuus.

Lue koko haastattelu

hhj.fi

Ympäristövastuu sekä sosiaalinen ja taloudellinen vastuu koskevat myös pk-yrityksiä. Ne ovat osa arvoketjuja, joiden kaikilta lenkeiltä päämiehet ja kumppanit odottavat kestävyyttä. Vastuullisuutta odottavat kuluttajat, jotka ilmaisevat tahtonsa herkästi sosiaalisessa mediassa.

Kaisa Hietala sanoo, että jokaisen yrityksen olisi hyvä tunnistaa suurin jalanjälkensä tai suurin kädenjälkensä, jonka avulla se pystyy tarjoamaan tehokkaimmat ratkaisut.

– Eli peratkaa bisneksenne läpikotaisin ja johtakaa siitä itsellenne relevanteimmat kestävyysteemat, joiden päälle ryhdytte rakentamaan, hän neuvoo.

Vastuullisuus kuuluu kaikille

Kuva: Päivi Eskelinen

l Lakisääteinen tilintarkastus

l Veroneuvontapalvelut

l Sisäinen tarkastus

l Neuvontapalvelut

l ICT-varmennuspalvelut

idmanvilen.fi tampere@idmanvilen.fi p. 020 794 0480

Valitse osaava tilitoimisto!

AMARON OY*

TILKON OY*

Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla. * merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja www.taloushallintoliitto.fi glaston.net effet.fi

Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. 040 539 2290

Aila Kangas aila.kangas@amaron.fi www.amaron.fi

ely-keskus.fi

tesc.fi ansiomerkit.fi

Hämeenkatu 13 B a-rappu, 4. kerros 33100 Tampere puh. 010 320 9020

Ilse Alander www.tilkon.fi

KAUPPA

KAMARI

Keväällä 2023 printtilehti ilmestyy

22.3. yritysautoilu, rahoitus ja Hieno Tilaisuus -teemasivut 10.5. asuminen, rakentaminen

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy: Timo Lepistö , 044 534 9878, timo.lepisto @tampereenkauppakamarilehti.fi

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

Mielenrauhaa liiketoimintaan

Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

• Oma yhteyshenkilö, suora numero

• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko

• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

Markus Vallinoja Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaat vahinkovakuutus Pohjola Vakuutus Oy

Tuominen Asiakkuusjohtaja, yritysasiakkaat

“OP:n Oskari tiimeineen on kasannut nopeasti ja joustavasti sopivia ratkaisuja kaikkiin erilaisiin tarpeisiin, mitä meidän nopea liiketoiminnan kasvumme on tuonut tullessaan.”

Ville Purhonen Talousjohtaja, CFO

Grundium Oy

Oskari

Mika Kuisma Toimitusjohtaja, CEO Grundium Oy

Sofia Hemminki Asiakkuusasiantuntija, yritysten maksuliikepalvelut