Vi gratulerar Finlands Guideförbund på femtioårsdagen
Ilmajoen Oppaat ry
Jakobstads Hamn Ab - Pietarsaaren Satama Oy
Juurikka Catering Oy, Jyväskylä
Jyväskylän Matkailuoppaat ry
Jyväskylä-Seura ry
Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus/Heritage Services
Kaarinan oppaat ry
Kajaanin Matkailuoppaat ry
Koillis-Savon Oppaat ry
Kokkolan Matkailu Oy
Magni Mundi Oy, Turku Meri-Lapin Matkailuoppaat ry
Naantalin Oppaat ry
Oulun seudun oppaat ry
Pietarsaaren kaupunki
Pohjolan Matka
Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat ry
Rovaniemen Matkailuoppaat ry
Tampereen Matkailuoppaat - Tampere Tourist Guides ry
Tavolo Bianco Oy, Jyväskylä
Teeleidi Oy, Jyväskylä
Turun Matkailuoppaat - Åbo Turistguider ry, Turku
Vaasa-Mustasaari oppaat ry - Vasa-Korsholm guider rf
Viherlandia Oy, Jyväskylä
Visit Jyväskylä Region
Visit Pietarsaari Jakobstad Oy Ab Yöpuu Yhtiö Oy, Jyväskylä
Sisällysluettelo
4
6
7
8
10
12
14
Pääkirjoitus
Jyväskylässä juhlitaan
Liittokokouskutsu
Luonto, kulttuuri, hyvinvointi ja tapahtumat ovat Keski-Suomen myynti valtteja matkailussa
Seminaarinmäki
Jyväskylän yliopiston kampus on kasvitieteellinen puutarha
Näyttelykeskus Soihtu
15 Alvar aallon kampus
16 Alvar aallon matkassa läpi euroopan
17
18
20
21
22
23
24
26
27
Vastuullinen matkailija jättää jäljen
Asiakaskokemusksia oppaista alvar aalto-kohteissa
Tapahtumien Juurikkasaari
Vastuullinen matkailu konkreettisia tekoja ja yhteistyötä
Opaskoulutuspäiviin ilmoittautuminen
Opaskoulutuspäivien ohjelma
Jyväskylän kartta
Opaskoulutuspäivien työpajat
Opaskoulutuspäivien opastetut kierrokset
28 Petäjäveden vanha kirkko on toimiva kirkko
30 Struven ketju – aikansa kansainvälistä huippututkimusta
31
32
33
34
36
Vierailukeskus kahdelle maailmanperintökohteelle
Saraakallio
Astuvansalmen kalliomaalaukset
Kulttuurillisesti arvokasta työtä
Restauroinnin käsitteet
38 Jyväskylä Suomen valon kaupunki
41 Marja Nieminen in memoriam
42 Jyväskylän oppaiden muisteluita
44 Oppaiden matkassa historiasta nykyhetkeen
46 Hallitus toimii
47 Suomen opasliiton hallitus 2024
JULKAISIJA
Suomen Opasliiton ry
Finlands Guideförbund fr
PÄÄTOIMITTAJA
Virpi Joutsa
TUOTTAJA
Jyväskylän Matkailuoppaat ry
VUOSI
2024
PAINOPAIKKA
Kirjapaino Ässä, Jyväskylä
JÄSENASIAT toimisto@suomenopasliitto.fi
KANSIKUVA
Julia Kivelä, Visit Jyväskylä Region
TAITTO JA ULKOASU media-alan opiskelijat Gradia Jyväskylä
AUKTORISOIDUT OPPAAT
jo 50 vuotta
Suomen Opasliiton säännöt vahvistettiin Jyväskylän liittokokouksessa valtakunnallisten opaskoulutuspäivien yhteydessä marraskuussa 1974. Jo 1940-50-luvuilla järjestettiin ensimmäisiä opaskursseja matkailun edistämiseksi Tampereella, Helsingissä, Valkeakoskella ja Turussa. 1960-luvun lopussa Suomessa oli opasyhdistyksiä parikymmentä. Yleiskokouksessa Riihimäellä vuonna 1970 esitettiin jo oppaan valtakunnalliset suositukset, ehdotus palkkiojärjestelmäksi sekä luonnos valtakunnalliseksi opasmerkiksi. Valtakunnallisia opaspäiviä järjestettiin siitä eteenpäin kahdesti vuodessa, siis jo ennen Suomen Opasliiton perustamista.
Yhdistysten liittoa pidettiin parempana kuin henkilökohtaisten matkailuoppaiden liittoa. Ja sellainen se on nytkin, 50 vuotta perustamisen jälkeen.
Oppaiden koulutus ja opaskokeet ovat alusta alkaen olleet oppaiden toiminnan perusta. Haluttiin, että opaskurssit ja -kokeet olisivat yhteneviä ja samanarvoisia koko Suomessa. Nämä ovat edelleen Suomen Opasliiton kulmakiviä ja hallitus työryhmineen kehittää toimintaa tämän päivän vaatimuksia ja mahdollisuuksia vastaaviksi. Yhtenäinen opasmerkki on aina ollut ja on meille ammattitaidon ilmaiseva ylpeyden aihe.
Maailma ja matkailu on 50 vuodessa muuttunut monella tavalla. Viime vuodet kehitys on ollut todella hurjaa digitalisoitumisen ja uusien tekniikkojen myötä. Ammattitaitoisia oppaita on korvattu mm. mobiiliopastuksilla, helpolla tietojen saamisella mistä asiasta tahansa koska tahansa. Tekoälyn kehittäminen johtaa meidät taas erilaiseen maailmaan. Uskon kuitenkin, että aito ihmisten kohtaaminen sekä kasvokkain asioista kertominen tavoittaa opastettavat aivan toisella tasolla kuin asioiden seuraaminen laitteiden ruudulta.
Oppaan omat kiinnostuksen kohteet, asioitten kokoaminen historiasta nykypäivään, elävä kerronta ja toisen ihmisen kohtaamisen tärkeys eivät häviä, vaan päinvastoin korostuvat tulevaisuudessa. Puheenjohtajia Suomen Opasliitossa on 50 vuoden aikana ollut kuusi.
Tämän vuoden lopussa toimikauteni tulee täyteen ja seuraava puheenjohtaja siirtyy Opasliiton johtoon. Toivon tulevalle puheenjohtajalle viisautta, ymmärrystä ja intoa kehittää Suomen Opasliittoa muuttuvassa maailmassa. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat kanssani tehneet työtä Suomen Opasliiton ja kaikkien matkailijoiden hyväksi.
Virpi Joutsa
Suomen Opasliitto ry puheenjohtaja
AUKTORISERADE GUIDER TILLSAMMANS redan i 50 år
Finlands Guideförbunds stadgar fastställdes på förbundsmötet i Jyväskylä i samband med de nationella utbildningsdagarna i november 1974. Redan på 1940 och -50 talet ordnades de första guidekurserna i Tammerfors, Helsingfors, Valkeakoski och Åbo för att befrämja turismen. I slutet av 1960-talet fanns det redan ett tjugotal guideföreningar i Finland. Vid ett allmänt möte i Riihimäki år 1970 presenterades nationella rekommendationer, förslag till ett arvodessystem samt utkast till ett nationellt guidemärke. Nationella guidedagar arrangerades därefter två gånger om året d.v.s. innan Finlands Guideförbund grundades.
Guideutbildningen och guideproven har från början utgjort grunden för guideverksamheten. Målet var att guidekurserna skulle vara innehållsmässigt likvärdiga och ha samma status i hela Finland. Detta gällde också guideproven. Dessa element utgör fortsättningsvis grundpelarna i Finlands Guideförbund. Styrelsen och arbetsgrupperna fortsätter med att anpassa dem till kraven i dagens samhälle samt att utnyttja de möjligheter som finns för fortsatt utveckling. Det nationella guidemärket har alltid varit en viktig statussymbol för oss och är det fortsättningsvis.
Ett förbund bestående av föreningar ansågs redan från början vara en bättre organisationsform än ett förbund bestående av enskilda guider. Så fungerar det än idag, 50 år efter att förbundet grundades.
Världen och turismen har i många avseenden förändrats på 50 år. Under de senaste åren har förändringarna varit omvälvande i och med digitaliseringen och den moderna teknologins frammarsch. Professionella guider har ersatts med mobila guideapplikationer, lättillgänglig information om vad som helst och när som helst. Utvecklingen av artificiell intelligens leder oss ytterligare in i en annorlunda värld. Ändå tror jag att fysiska möten och samtal människor emellan ger kunderna äkta upplevelser som inte kan jämföras med de som erbjuds via en skärm.
Guidens eget intresse för speciella mål, processen att samla fakta ur historieskrivningen fram till nutid, levande berättarkonst och betydelsen av att möta en människa avtar inte utan förstärks i framtiden.
Finlands Guideförbund har under 50 års tid haft sex ordföranden. I slutet av detta år går min mandatperiod ut och följande ordförande tar över ledarskapet i Guideförbundet. Jag önskar den blivande ordföranden vishet, klokhet och engagemang för att utveckla Finlands Guideförbund i en föränderlig värld. Jag riktar ett varmt tack till alla som tillsammans med mig har arbetat för Finlands Guideförbund och för alla turisters bästa.
Virpi Joutsa
Ordförande i Finlands Guideförbund rf
Suomen Opasliitto ry - Finlands Guideförbund rf www.suomenopasliitto.fi
JYVÄSKYLÄSSÄ
JUHLITAAN VI FIRAR I JYVÄSKYLÄ
Suomen Opaslitto - Finlands Guideförbund sai alkunsa Turusta 1974 ja saman vuoden syksyllä uuden Opasliiton alkuviimeisteltiin Jyväskylässä, jossa matkailuoppailla oli tuolloin jo viisi vuotta toiminut Opaskerho. Sen kunniaksi lupasimme järjestää opaskoulutuspäivät 2024 Jyväskylässä. Saamme juhlia tuplasynttäreitä, kun Opasliitto täyttää 50 ja oma yhdistyksemme 55 vuotta.
Halusimme luoda Jyväskylän näköiset opaskoulutuspäivät. Kaikki tapahtumapaikat ovat lähellä toisiaan, sillä vaikka Jyväskylä on Suomen 7. suurin kaupunki, keskusta on kompakti. Varasimme paljon aikaa yhteiseen kehittämiseen, minkä vuoksi lauantai on varattu koulutukselle ja liittokokous on siirretty sunnuntaille. Halusimme myös paljon mahdollisuuksia tutustumiselle, verkostoitumiselle ja keskustelulle.
Tarjolla on myös opastettuja kierroksia Jyväskylän eri teemoihin ja iloiset Opasliiton 50-vuotisjuhlat.
Tämä lehti on tehty yhteistyössä ison kirjoittajajoukon ja Ammattiopisto Gradian lehdentekokurssin kanssa. Lehden ulkonäön suunnittelu ja taitto ovat siis opiskelijatyötä.
Toivottavasti tavoitteemme täyttyvät ja kaikki vieraamme viihtyvät!
Outi Raatikainen, puheenjohtaja Jyväskylän Matkailuoppaat ry
Suomen Opasliitto - Finlands Guideförbund grundades i Åbo år 1974, och på hösten slutfördes processen i Jyväskylä, där den lokala guideklubben redan hade varit verksam i fem år. För att fira detta lovade Jyväskylä guideförening att anordna guideutbildningsdagar 2024 i Jyväskylä. Vi firar dubbelt i år eftersom Finlands Guideförbund fyller 50 år och Jyväskylä guideförening 55 år.
Vi ville skapa guideutbildningsdagar som ser ut som Jyväskylä. Alla mötesplatser ligger nära varandra, för även om Jyväskylä är Finlands 7:e största stad är centrumet kompakt. Vi har mycket tid för gemensam utveckling för lördagen är reserverad för utbildning och förbundsmötet hålls på söndag. Det finns gott om möjligheter till diskussioner, bygga nätverk och lära känna varandra.
Vi ordnar flera guidade turer med olika teman i Jyväskylä. Guideförbundets 50-årsjubileum firas på lördagskvällen med middag och underhållning.
Den här tidningen är gjord i samarbete med en stor grupp skribenter och Yrkesinstitutet Gradias studerande i mediebranschen. Tidningens design och layout är alltså studiearbete.
Jag hoppas att våra mål uppfylls och att alla våra gäster trivs!
Outi Raatikainen, ordförande Jyväskylän Matkailuoppaat ry
Jyväskylän oppaita
KOKOUSKUTSU
Suomen Opasliitto ry – Finlands Guideförbund rf Syysliittokokous Höstens förbundsmöte
Suomen Opasliitto ry:n jäsenet kutsutaan Suomen Opasliitto ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen, joka pidetään sunnuntaina 17.11.2024 klo 9.30 Hotelli Verso, Kauppakatu 35, Jyväskylä. Ennen virallista kokousta klo 9.00 kunniapuheenjohtaja Bo Grönholmin juhlapuhe kaikille.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:ssä mainitut asiat sekä esityslistassa mainitut muut asiat.
Liittokokousasiakirjat ovat nähtävillä noin kuukautta ennen kokousta Suomen Opasliitto ry:n verkkosivuilla www.suomenopasliitto.fi
Valtakirjat lähetetään Suomen Opasliiton toimistoon sähköpostilla toimisto@suomenopasliitto.fi viimeistään 10.11.2024.
Kokoukseen läsnä olevaksi ilmoittaudutaan paikan päällä sunnuntaina 17.11.2024 klo 8.15–8.50. Ilmoittautumisen yhteydessä jaetaan kokousmateriaali. Materiaaliin sisältyy osallistujakortti, 2 äänestyskorttia (jaa-kortti ja ei-kortti) sekä äänestyslippuja.
Suomen Opasliiton hallitus
MÖTESKALLELSE
Medlemmarna av Finlands Guideförbund rf kallas till förbundets stadgeenliga förbundsstämma, vilken hålls söndag 17.11.2024 kl 9.00 på Hotelli Verso, Kauppakatu 35, Jyväskylä Före det officiella mötet, kl 9.00 talar hedersordföranden Bo Grönholm.
Vid stämman behandlas i § 11 nämnda ärenden samt övriga i föredragningslistan upptagna ärenden.
Förbundsstämmans dokument finns att granskas på websidan www.suomenopasliitto.fi cirka en månad innan förbundsstämman.
Fullmakterna skickas senast 10.11.2024 via epost till Finlands Guideförbunds kansli toimisto@suomenopasliitto.fi
Närvaro vid mötet registreras på plats söndag 17.11.2024 kl 8.15–8.50. Mötesmaterial kommer att delas ut vid anmälan. Möteshandlingarna består av deltagarkortet, två röstkort (ja och nej) samt röstsedlar.
Finlands Guideförbundets styrelse
Suomen Opasliitto ry – Finlands Guideförbund rf www.suomenopasliitto.fi
LUONTO, KULTTUURI, HYVINVOINTI
JA TAPAHTUMAT OVAT KESKI - SUOMEN MYYNTIVALTTEJA
MATKAILUSSA
Keski-Suomeen saapuvaa matkailijaa tervehtivät
Alvar Aallon arkkitehtuuri ja neljä kansallispuistoa.
Myös saunaelämykset Maailman Saunamaakunnassa ja tuhannet tapahtumat ovat alueen vetovoimatekijöitä.
Keski-Suomessa matkailun virallisena alueorganisaationa toimii Visit Jyväskylä Region, joka markkinoi Keski-Suomen matkailualuetta ja edistää sinne suuntautuvaa matkailua. Tavoitteena on lisätä kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrää, pidentää viipymiä ja sitä kautta lisätä alueen matkailutuloa.
Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmuksen mukaan matkailun kasvattamisen edellytykset koostuvat useista tekijöistä, jotka ovat myös riippuvaisia toisistaan. Näitä ovat esimerkiksi riittävän vetovoimaiset matkailusisällöt ja -tuotteet sekä alueen hyvä saavutettavuus ja löydettävyys. ”Vetovoimaisten matkailusisältöjen osalta jokaisen alueen tulee tunnistaa omat erityiset myyntivalttinsa, joita kutsutaan myös ’unique selling pointeiksi’. Niiden tulisi aina pohjautua alueen aitoihin vahvuuksiin, Rasmus painottaa”
Keski-Suomessa mat kailun erityisiksi myyn tivalteiksi on määritelty luonto, kulttuuri, hyvinvointi ja tapahtumat. Maakunnassa on neljä kansallispuistoa ja lähes 4000 järveä, kaksi Unesco-kohdetta ja maailman eniten Alvar Aallon arkkitehtuuria. Vuosittain järjeste tään tuhansia tapahtumia pienemmistä tapahtumista
aina MM-tason kilpailuihin saakka. Rentoutumaan matkailijat pääsevät Maailman Saunamaakunnaksi julistautuneen Keski-Suomen saunoissa.
”Matkailijoille tulee tarjota lopputuotteina helposti tartuttavia teemallisia sisältöjä tai vetovoimaisia yksittäisiä kohteita, kuten esimerkiksi Aalto2 tai Leivonmäen kansallispuisto. Myös opastuskierrosten osalta matkailijoille on haluttu tarjota sukelluksia nimenomaan alueen erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi Alvar Aallon kulttuuriperintöön”, Rasmus toteaa.
Visit Jyväskylä Regionissa on sopimuskaudella 2022-2024 mukana 18 kuntaa Keski-Suomen 22 kunnasta: Jyväskylän lisäksi Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Witas-alue eli Viitasaari, Kinnula, Kivijärvi ja Pihtipudas sekä Äänekoski.
Tärkeää on myös huomioida, mikä on kiinnostavaa juuri kotimaisen ja mikä taas ulkomaisen matkailijan näkökulmasta. ”Kansainvälinen matkailija näkee meidät osana isompaa Suomen Lakeland-aluetta ja erityispiirteemme luontokohteena korostuu. Kotimaan matkailija etsii usein tiheämmällä tahdilla syitä matkustaa, jolloin myös tapahtumat ovat tärkeässä roolissa. Tapahtumat luovat myös parhaimmillaan alueelle vahvaa imagoa. Kukapa ei olisi esimerkiksi kuullut ’Jyväskylä – rallikaupunki’ -vertausta.
Rasmuksen mukaan Jyväskylässä nähdään tärkeäksi, että matkailullinen mielikuva pohjautuu alueen aitoon luonteeseen, juuriin ja vahvuuksiin mahdollisimman monipuolisesti. ”Jyväskylän historia koulutuksen ja sivistyksen kaupunkina sekä tunnettuus opiskelija- ja liikuntapääkaupunkina on niin ikään tärkeä osa myös alueen matkailullista profiilia”.
KUVA VISIT JYVÄSKYLÄ REGION JULIA KIVELÄ
KUVA VISIT JYVÄSKYLÄ REGION JULIA KIVELÄ
KUVA VISIT JYVÄSKYLÄ REGION JIRI HALTTUNEN
SEMINAARINMÄKI
Tervetuloa Jyväskylään ja sen yliopiston kauniille vanhalle puistokampukselle!
TEKSTI PIRJO VUORINEN
Jyväskylän yliopiston päärakennus on Alvar Aallon suunnittelema.
Juuri täällä yli 160 vuotta sitten luotiin perusta tasa-arvoiselle koulujärjestelmällemme ja korkeatasoiselle opettajakoulutukselle. Kaikki alkoi, kun 1863 Uno Cygnaeuksen johdolla vain noin 1000 asukkaan Jyväskylään perustettiin Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Jo 1854 pieni puutalokaupunki oli saanut ensimmäisen suomenkielisen poikien oppikoulun, joka kehittyi myöhemmin Jyväskylän lyseoksi. Jyväskyläläiset oppilaitokset täydentyivät 1864 ensimmäisellä suomenkielisellä tyttöjen oppikoululla.
Lukuisiin oppilaitoksiin ja 1800-luvun uusimpiin koulutussuuntauksiin Venäjällä ja Euroopassa tutustunut Cygnaeus loi vahvan pohjan nykyiselle koulutusjärjestelmällemme. Hänen esityksensä mukaisesti suomalaisesta kansakoulusta tuli avoin kaikille lapsille sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan katsomatta.
”Seminaari loistaa kuin Akropolis Ateenassa”
Opettajaseminaari sijoittui aluksi kaupungin keskustaan nykyisen Cygnaeus-puiston ympärillä oleviin kortteleihin. 1879 seminaaria varten ryhdyttiin raken-
tamaan omia rakennuksia. Vuoteen 1883 mennessä seminaarille kohosi viisi punatiilistä ja yksi harmaakivinen rakennus sekä toistakymmentä puurakennusta. Aluetta alettiin kutsumaan Seminaarinmäeksi.
Keskisuomalaiseen harjumaisemaan rakentunut kokonaisuus muodostui vähitellen kaupungin symboliksi. ”Seminaari loistaa kuin Akropolis Ateenassa”, huokailivat laivalla Jyväskylään saapuneet matkailijat. Pienen puutalokaupungin näkökulmasta kolmikerroksiset seminaarirakennukset näyttivät loistokkailta.
Seminaari muuttui 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Seminaarin perustalle syntyi vähitellen monitieteinen yliopisto, jossa tänä päivänä työskentelee 2800 asiantuntijaa ja opiskelee lähes 15 000 opiskelijaa. Maailman yliopistojen joukossa Jyväskylän yliopisto kuuluu 3 prosentin parhaimmistoon ja se edustaa useilla eri tieteenaloilla maailman huippua. Jyväskylän yliopiston opettajakoulutus on edelleen maan arvostetuimpia.
Yliopistossa toimii Pohjoismaiden suurin koulutusjärjestelmän kehittäjä ja tutkija Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.
KUVA MIKKO MEHILÄINEN
Seminaarinmäellä on suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia
Arkkitehtuuriltaan Seminaarinmäki heijastelee monella tavalla yliopiston pitkää sivistyshistoriaa. Alue on suojeltu ja se kuuluu Museoviraston listaamiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueen moderni arkkitehtuuri on huomioitu kansainvälisesti erittäin merkittävänä (modernin arkkitehtuurin listaus Docomomo). 2022 Seminaarinmäki ja siellä syntynyt tasa-arvoinen koulutus sai ensimmäisenä Pohjoismaissa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Yliopiston kirjastorakennus Lähteen peruskorjaus 2022 sai arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon.
Kampuksella liikkuva voi löytää alueelta viestejä useilta eri aikakausilta aina jääkaudelta saakka, jolloin jään edestakainen liike sai aikaan harjumaisen reunamuodostelman. Tuosta ajasta alueen länsirinteellä on
Seminaarinmäki ilmentää koulujärjestelmän roolia tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana ja on samalla merkittävä osa koko Euroopan
yhteistä historiaa.
oph.fi
muistumana suuri siirtolohkare, jolle 1900-luvun suomalaisuusaatteen innostamat opettajaopiskelijat antoivat Kantelettaren mukaan nimen Ilokivi. Sittemmin nimi on siirtynyt ylioppilaskunnan ravintolan nimeksi.
Opettajaseminaaria varten rakennetut 1880-luvun punatiilirakennukset edustavat uusrenessanssia. Seminaarin muututtua kasvatusopilliseksi korkeakouluksi alue sai 1950-luvulla niin kutsutun Aallon kampuksen, joka täydentyi yliopistoa varten 1970-luvulla rakennetuilla arkkitehti Arto Sipisen rakennuksilla sekä 2000-luvun alussa arkkitehtien Ilmari Lahdelman ja Rainer Mahlamäen suunnittelemalla normaalikoulun uudisrakennuksella ja ylioppilastalon laajennuksella.
Monet kampuksen rakennuksista ovat kokonaistaideteoksia, joissa rakennuksen suunnittelija on vastannut myös sisustuksen ja kalusteiden suunnittelusta. Aina, kun ovet ovat avoinna, kannattaa tutustua rakennusten sisätiloihin. Myös Seminaarinmäen ruokalat ja kahviot ovat avoinna kaikille.
Euroopan unionin tunnus, jota Suomessa koordinoi Museovirasto.
Tunnus jakaa tietoa Euroopan historiasta, arvoista ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä.
Tunnuksen voi saada EU:ssa sijaitseva kohde, joka on Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta erityisen tärkeä ja joka on vahvistanut Euroopan unionin perustana olevia keskeisiä arvoja. Näitä ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.
Vuoteen 2022 mennessä tunnus on myönnetty 60 kohteelle 20 eri Euroopan maassa.
Seminaarinmäki ja tasa-arvoinen koulutus on ensimmäinen tunnuksen saanut kohde Pohjoismaissa.
KUVA HANNA KELJO
Vanha juhlasalirakennus Seminarium on suomalaisten koulujuhlaperinteiden syntypaikka
Jyväskylän seminaarin tuottama kulttuuriperintö meille nykypäivän suomalaisille on valtava. Ensimmäisenä suomenkielisen opettajaseminaarina oppilaitos on toiminut suomenkielisten koulutraditioiden alkukotina.
Vanhassa juhlasalissa ovat saaneet ensiesityksensä monet meille tutut joulu- ja koululaulut seminaarin opettajakunnan ja oppilaiden sanoittamana, säveltämän tai esittämänä.
Eurooppalaisissa oppilaitoksissa opiskelleet seminaarin opettajattaret ja lehtorit välittivät eurooppalaista tapakulttuuria. Seminaarin juhlissa tulevat opettajat saivat kokemusta juhlien järjestämisessä ja veivät tavat sitten omiin kouluihinsa. Näin mm. koulujen joulu- ja kevätjuhlaperinteet levisivät maaseudulle.
Jyväskylän seminaarilla on vahva merkitys suomenkielisen kuorolaulun, kuusijuhlaperinteiden ja esimerkiksi äitienpäiväjuhlien leviämisessä Suomeen. Jyväskylän Seminaarinmäkeä ei syyttä kutsuta suomenkielisen kulttuurin kehdoksi.
Seminaarin ensimmäinen musiikinlehtori E.A. Hagfors perusti seminaarin yhteyteen suomenkieliset kuorot,
sävelsi ja julkaisi suomenkielistä kuoromusiikkia ja oli järjestämässä Suomen ensimmäisiä soitto- ja laulujuhlia Seminaarinmäen vieressä sijaitsevaan Lounaispuistoon 1884. Hän sai lempinimen suomalaisen kuorolaulun isä. Hänen seuraajansa P.J. Hannikainen sävelsi, sanoitti ja julkaisi lukuisia kuoro-, koulu- ja joululauluja.
Seminaarista valmistunut Martti Korpilahti teki runsaasti suomalaiskansallisia sanoituksia ja käänsi mm. joululauluja. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen vahva herättäjä. Hänen sanoittamiaan ovat mm. Oi päivät seutuvilla Päijänteen ja Keski-Suomen kotiseutulaulu Männikkömetsät ja rantojen raidat. Korpilahden kääntämiä joululauluja ovat Sylvian joulululaulu ja Heinillä härkien kaukalon, joista todennäköisesti ainakin jälkimmäinen on tiettävästi ensiesitetty Seminariumin vanhassa juhlasalissa.
Seminaarin opettajattaret ja lehtorit olivat valmiina osallistumaan niin pankkien kuin kaupungin luottamuselinten toimintaan. Monet perustivat omia liikeyrityksiä.
Opettajakunta ansioitui ensimmäisten suomenkielisten oppikirjojen tuottajana ja monista opiskelijoista tuli kirjailijoita. Seminaarin piiristä ovat lähtöisin niin Aarni Penttilän ja Herman Niemen aapiset, Nestor Ojalan laskuopit kuin Juho Jussilan puulelut, fortuna- ja koronapelitkin, joita yhä edelleen valmistetaan Jyväskylässä.
Jyväskylän seminaarin rakennukset valmistuivat 1880-luvulla.
JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTON KAMPUS
on kasvitieteellinen puutarha
TEKSTI JA KUVA HANNA KELJO
Yliopiston kasvitieteellisen kokoelman juuret ulottuvat Seminaarinmäen rakentumiseen 1880-luvulle. Samanaikaisesti rakennuskannan kanssa alueelle toteutettiin Suomen ensimmäinen valtiorahoitteinen koulupuutarha, Seminaarinpuisto. Puiston alue on sittemmin kasvanut vehreällä Aallonpuistolla, jonka puutarha-arkkitehti Onni Savonlahti suunnitteli yhdessä arkkitehti Alvar Aallon kanssa.
Kokoelma kattaa kokonaisuudessan noin 18 000 kasvia. Seminaarinpuiston historiallinen kasvillisuus ja tunnelmallinen Villa Ranan puutarha muodostavat kasvitieteellisen puutarhan ytimen, minkä lisäksi kasvikokoelmiin kuuluvat yliopiston kampusalueet Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Nimi- ja infokylttejä löytyy etenkin Seminaarinmäen alueelta. Alueelle on viime vuosina perustettu myös useita värikkäitä niittyjä ja lahopuutarhoja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.
‘Oppio’
Parhaimmillaan Seminaarinmäen alue on alkukesästä, jolloin siellä kukkivat runsaina sekä vanhat paratiisiomenapuut että siperianomenapuu ‘Oppiot’.
’Oppio’-siperianomenapuut (Malus prunifolia) ovat Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan nimikkopuita. Lajike on saanut nimensä alkuperäisen kasvupaikkansa mukaan: Seminaarinmäen Oppio-rakennuksen eteen oli 1930-luvulla istutettu kaksi erityisen kestäväksi osoittautunutta siperianomenapuuta. 1990-luvulla silloinen Maatalouden tutkimuskeskus otti puut lisättäväksi ja nimesi kannan ’Oppioksi’.
’Oppio’ on pienihedelmäinen koristeomenapuu, joka tulee satoikään jo nuorena taimena. Valkoinen kukinta on erityisen peittävä ja runsas. Kasvutapa on kohtuullisen kapea. Puun on todettu menestyvän jopa Oulun korkeudella. Nykyään tätä ”tiedon puuta” voi hyvällä onnella löytää joidenkin taimistojen valikoimista.
(Toimittajan lisäys: Sana oppio voisi nykyään tarkoittaa yliopistoa, sillä piirilääkäri, sanaseppo Wolmari Schildt eli Wolmari Kilpinen (1810-1893) haaveili ensimmäisestä suomenkielisestä yliopistosta Jyväskylään ja käytti 1800-luvun puolivälissä sanan lukio parina yliopistosta sanaa oppia.)
Seminaarinmäen puutarhan valtakunnallinen merkitys
Seminaarinmäki puutarhoineen on merkittävä muistomerkki suomalaisen koulupuutarha-aatteen synnystä. Suomen ensimmäisen opettajaseminaarin opiskelijoiden mukana Seminaarinpuistossa opitut puutarhanhoidon taidot lähtivät leviämään ympäri Suomen.
Yliopiston viheralueet saivat virallisen kasvitieteellisen puutarhan statuksen vuonna 1990.
KUVA HANNA KELJO
NÄYTTELYKESKUS
SOIHTU
Soihtu opastaa yliopiston ja Seminaarinmäen
värikkääseen historiaan
TEKSTI PIRJO VUORINEN
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon näyttelykeskus Soihdun pysyvässä näyttelyssä Oi kuvatuksia ja mielijuohteita esitellään valokuvien, esineiden ja videoiden avulla yliopiston ja sen edeltäjien vaiheita. Videoihin voi tutustua kahdeksalla eri kielellä.
Soihdussa on nähtävillä myös yliopiston lahjoituksena saama Tissarin taidekokoelma, jossa esillä suomalaisen modernismin merkittävien edustajien teoksia. Museon oppaan johdolla on lisäksi mahdollista päästä tutustumaan restauroituun opettajaseminaarin aikaiseen juhlasaliin.
Näyttelykeskus Soihtu toimii Seminaarinmäellä Seminarium-rakennuksen
1. kerroksessa.
Avoinna ke-pe 12-17, la 12-16. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy.
Tiedettä kaikille
Kuuntele tutkijoiden luentoja, osallistu työpajoihin, käy näyttelyssä tai opastetulla kierroksella, tai vain pistäydy kahvilla.
Tiedettä kaikille jyu.fi/fi/tiedetta-kaikille
Lasten ja nuorten yliopisto jyu.fi/fi/jyuniorit-lasten-ja-nuorten-yliopisto
ALVAR AALLON KAMPUS
TEKSTI RIIKKA JAVANAINEN
Arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemien rakennusten kokonaisuus valmistui
Seminaarinmäelle kasvatusopillisen korkeakoulun käyttöön 1954–1959. Kokonaisuuden keskellä sijaitsevaa urheilukenttää ympäröivät punatiiliset rakennukset ja Aallon puisto. Punatiilirakennuksia täydentää vuonna 1971 valmistunut, vaaleaksi rapattu liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus. Suunnitelma pohjautui angloamerikkalaiseen kampukseen, mutta siinä on viitteitä myös antiikin arkkitehtuuriin.
Alvar Aallon Seminaarinmäelle suunnittelemat rakennukset kuuluvat modernismin arkkitehtuuriperinnön mestaritöihin. Ne ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja. Kampusrakennusten kokonaisuus on yksi Euroopan neuvoston Alvar Aalto -kulttuurireitin kohteista ja ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon 12 muun Aallon humaania arkkitehtuuria edustavan kohteen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kampukset
Jyväskylän opettajaseminaari 1863–1937
Seminaarinmäen rakennukset 1879–1905
• Constantin Kiseleff (1834–1888)
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu 1934–1966
Aallon kampus 1952–1970
• Alvar Aalto (1898–1976)
Jyväskylän yliopisto 1966–
Seminaarinmäen täydennysrakentaminen
• 1974–1976 Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen, Arto Sipinen (1936–2017)
• 2002 ja 2003 Arkkitehtitoimisto Lahdelma-Mahlamäki Oy Mattilanniemi
• 1980–1988 Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen
Ylistönrinne
• 1990–2004 Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen
Ruusupuisto
• 2015 Arkkitehtitoimisto SARC
KUVA HANNA KELJO
Keväinen Alvar Aallon kampus
ALVAR AALLON MATKASSA LÄPI EUROOPAN
Alvar Aalto Route – 20th Century Architecture and Design, suomalaisittain Alvar Aalto -reitti, yhdistää Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat kohteet kiehtovaksi kulttuurimatkailureitiksi.
TEKSTI JA KUVA MAIJA OINONEN
Alvar Aalto -reitti sertifioitiin Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi vuonna 2021, mikä tarkoittaa kuulumista 47 arvostetun eurooppalaisen kulttuurireitin verkostoon. Euroopan neuvoston kulttuurireitit edustavat erilaisten teemojensa avulla Euroopan yhteistä muistia, historiaa ja kulttuuriperintöä. Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry hallinnoi Alvar Aalto -reittiä, joka on ensimmäinen Suomestakäsin hallinnoitu Euroopan neuvoston kulttuurireitti.
Matkailureittiyhdistyksen tavoitteina on Aallon kulttuuriperinnön vaaliminen ja kulttuurimatkailun edistäminen reitin kohteisiin. Nämä ainutlaatuiset kohteet halutaan tehdä saavutettaviksi erilaisille yleisöille. Alvar Aalto -reitin kohteita löytyy runsaiten Suomesta, mutta muun muassa Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Virossa pääsee myös nauttimaan Aallon mestariteoksista.
Arkkitehtuurin ja muotoilun lisäksi reitin varrelta löytyy kaunista luontoa, laadukkaita majoituspalveluita ja paikallisia erikoisuuksia. Reitin kohteet, matkailutuotteet ja lisätiedot on koottu visit.alvaraalto.fi -verkkosivustolle, josta sekä yleisö että ammattilaiset löytävät valmiita matkapaketteja opastuksineen tai omatoimisemmalle kulkijalle vinkkejä ja inspiraatiota Aalto-kulttuurimatkailuun.
Tervetuloa kokemaan Alvar Aalto Route!
Muuratsalon koetalolle kuljetaan polkua pitkin.
VASTUULLINEN MATKAILIJA
JÄTTÄÄ JÄLKEENSÄ ENTISTÄKIN
PAREMMAN KOHTEEN
”Matkailu avartaa” on sanontana tuttu ja ehkä kulunutkin, mutta entäpä ”muutosmatkailu” (transformative travel)? Muutosmatkailun tavoitteena on mahdollistaa jopa elämää mullistava kokemus tai elämys, jolla on pysyvä vaikutus henkilön elämäntapaan ja elämänlaatuun – tai vähimmillään aiheuttaa ainakin pieni muutos. Parhaimmillaan vierailija jättää jälkeensä kohteen, joka on parempi kuin hänen sinne tullessaan.
Maailmankuulu, ikoninen rakennus
Säynätsalon kunnantalo (1949–52) on Alvar Aallon suunnittelema rakennus ja yksi hänen merkittävimmistä töistään: ihailtu ja rakastettu vierailukohde, joka on listattu myös Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon kulttuuriperintökohteeksi. Myös Elissa Aallon vaikutus näkyy tässä heidän ensimmäisessä yhteisprojektissaan, jonka valmistuttua he avioituivat ja rakensivat kesäasuntonsa, Koetalon, Muuratsalon saarelle neljän kilometrin päähän Kunnantalolta.
Ihmisen kokoisia ratkaisuja
Minkälaisen muutoksen matkailija voi Säynätsalossa jättää taakseen? Päivämatkalainen voi tietoisesti toimia siten, ettei tuhoa ympäristöä ja herkkää saaristoluontoa, noudattaa vastuullisesti annettuja ohjeita ja rajoituksia suojellussa rakennuksessa sekä esimerkiksi käyttää ja tukee paikallisia palveluita. Parhaimmillaan vierailija tunnistaa oman roolinsa ja tutustuu paikalliseen elämäntapaan ja ihmisiin, jotka muodostavat toimivan yhteisön.
Ollaan hyvällä tiellä, kun rakennuksessa riittää hyvin ylläpidettyä katsottavaa ja koettavaa sekä samalla Aallon perintö on turvassa myös jälkipolville. Alue kehittyy siten, että paikallisten asukkaiden tarpeet huomioidaan ja sovitetaan turistien
TEKSTI HARRI TASKINEN
liikkuminen ja palvelut sopivaan kokoon: kuten Kunnantaloa itseäänkin kuvaillaan: ”inhimilliseen mittakaavaan”.
Matkailijalle itselleen jää hyvä mieli ja tunne siitä, että sen lisäksi, että hän tutustui kohteeseen ja sai uusia elämyksiä, hän jätti jäljen Aallon perinnön vaalimiseen ja sen ymmärtämiseen. Vierailu mahdollisti osaltaan maailmankuulun rakennuksen aktiivisuuden ja saavutetun statuksen säilymisen jälkipolvillekin.
Voimme oppia Aallon arkkitehtuurista ja sisällyttää sen osaksi elämäntapaamme. Aallon korostama ihmisen ja ympäristön harmoninen vuorovaikutus voi olla elämäntapaa ohjaava ajatus myös saarilla vieraileville matkailijoille.
Tavolo Bianco ja vastuullinen matkailu
Entisen kunnantalon – joka ei enää ole alkuperäisessä käytössään, vaan matkailukohde – toimintaa ylläpitää yksityinen osakeyhtiö, Tavolo Bianco Oy, ja sen yrittäjä Harri Taskinen.
”Olemme tähdänneet vastuulliseen matkailuun useita vuosia ja se on selkeästi antanut suuntaa liiketoiminnan kehittämiselle – myös yhdessä saarten muiden pienyrittäjien kanssa.”
” Riippumatta ammatistasi, koulutuksestasi, kokemuksestasi tai siitä missä vaiheessa elämääsi olet, mikä liikkuvuus sinulla on tai ketä rakastat, sinun on aina turvallista ja tervetullutta vierailla Säynätsalon kunnantalolla.”
Yrityksellä on Sustainable Travel Finland (STF) -merkin käyttöoikeus ja siihen liittyvät velvollisuudet.
Tervetuloa
Vastuullisuudesta kertovat myös useat erityisryhmiä huomioivat merkit. Pelkkä merkki ei takaa yhdenmukaista tai asiakasta erityisesti huomioivaa palvelua, vaan sen pitää myös toteutua käytännössä.
Osaltaan jo Alvar Aallon arkkitehtuurikin ohjaa toimintaa: rakennus on inhimillinen, käsinkosketeltava, tunnelmallinen – siitä löytyy hiljaisia nurkkauksia ja yksityiskohtia, joita on helppo ymmärtää ja tuntea niiden vaikutus omaan kokemukseen.
Autismiystävällinen-sertifikaatin tarkoituksena on tuoda palveluita helpommin autismikirjon ihmisten saataville. Nettisivulta löytyy kuvaus vierailun kulusta Säynätsalon kunnantalolla. Kuvaus on tarkoitettu kaikille, jotka toivovat saavansa ennakkoon yksityiskohtaisempia tietoja vierailusta: Mistä Kunnantalolle tullaan sisään, keitä siellä kohtaa tai miten pitää toimia lippukassalla? Kuvaukseen voi myös tutustua ennen vierailua.
Rakennus ei valitettavasti ole esteetön, sillä Valtuustosaliin pääsee vain portaita pitkin. Itse kunnantalolle johtaa myös portaikko, mutta asuntopuolella on porrashissi, jolla yksi henkilö kerrallaan, avustetusti, pääsee kunnantalon tiloihin. Video-opastuksissa pääsee toki tutustumaan rakennuksen vaikeapääsyisiinkin osiin.
Säynätsalon kunnantalolle!
Tällä kupongilla Suomen Opasliiton oppaille Harri Taskisen kirjoittama Alvar Aalto – muotoja ja tarinoita -kirja maksutta ja ryhmäläisille hintaan 10 €/kirja (normaalihinta 16 €).
OPPAISTA ALVAR AALTOKOHTEISSA
Kolmessa Aalto-kohteessa - koetalolla, kotitalossa ja ateljeessa
TEKSTI ANNE - MAIJA MALMISALO - LENSU
Haastattelin väitöskirjatutkimustani varten 75 kävijää heidän kokemuksistaan käynnin suunnittelusta opastetun kierroksen loppuun asti. Haastatellut tulivat 17 maasta. Noin puolet heistä oli ns. ammattilaisia (esim. arkkitehtejä tai alan opiskelijoita) ja puolet tavallisia museokävijöitä, ei-ammattilaisia. Haastateltuja kävijöitä opasti kymmenkunta eri opasta.
Tarve oppaalle
Haastatelluista lähes kaikki pitivät opasta tarpeellisena. Kolmen ammattilaisen mielestä opas voisi olla läsnä vain vastaamassa kysymyksiin. Eräs arkkitehtuurin harrastaja ei halunnut opasta, jotta voisi kokea paikan mahdollisimman autenttisesti. Lisäksi pari kävijää toivoi, että voisi valita onko oppaan kanssa vai yksin. Suurin osa oli tyytyväisiä oppaaseen. Tyytymättömyyttäkin esiintyi: oppailta toivottiin mm. jutustelua asiakkaiden kanssa, lämminhenkistä asiakaspalveluasennetta ja innostuneisuutta kertomiinsa asioihin. Oppaan tapa puhua englantia saatettiin kokea häiritsevänä.
KUVA
Anne-Maija Malmisalo-Lensu kuvattuna Alvar Aallon suunnittelemassa Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa.
KUVA PETTERI KIVIMÄKI
Alvar ja Elissa Aalto suunnittelema koetalo valmistui vuosina 1952-1953 arkkitehtipariskunnan kesähuvilaksi. Talo on edelleen osan kesästä yksityiskäytössä.
Mitä kertoa?
Opastuksen sisältöön tyytymättömiä oli 25 % haastatelluista. Osa ammattilaisista kaipasi enemmän ammatillista tietoa rakennuksesta. Osa sekä arkkitehdeistä että ei-ammattilaisista toivoi enemmän anekdootteja Aalloista. Opastuksen kesto oli toisille liian pitkä ja toisille lyhyt. Tämä johtui osittain siitä, että oppaat käsikirjoittivat itse opastuksensa ja niiden kesto vaihteli. Joitakin jäi harmittamaan, kun eivät päässeet kaikkiin oppaan mainitsemiin tiloihin rakennuksessa.
Haastattelujen perusteella voi todeta, että opastuksen tekeminen kaikille sopivaksi on mahdotonta. Voisiko asiakkaille antaa mitä he haluavat räätälöimällä opastuksia? Se nostaisi opastusten ja kohteiden arvostusta.
Monille kävijöiille kohokohta on päästä näkemään koetalon atriumpiha tiilikokeiluineen.
Experiencing Authenticity at Alvar Aalto’s Experimental House, https://doi.org/10.5617/nm.8822
Front- ja back-stage -kokemuksia Alvar ja Elissa Aallon koetalolla (blogiteksti), arkkitehtuurimatkalla.blogspot.com/2020/09/front-ja-back-stagekokemuksia-alvar-ja.html
Malmisalo-Lensu, A.-M. (2023). Who are the Visitors of Alvar Aalto Houses?. In A. Svenskberg (Ed.), Whose Modernism? : 5th Alvar Aalto Researchers’ Network Seminar 14.–15.6.2023 : Seminar Proceedings (pp. 276-281). Alvar Aalto -säätiö.
Väitöskirja Aalto-kohteiden kävijöiden motiiveista ja kokemuksista julkaistaneen vuonna 2025. Se tullaan julkaisemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston JYX-julkaisuarkistossa.
Koetalon alueella kuljetaan metsäpolkuja pitkin. Kierrokseen kuuluu myös tutustuminen Alvar Aallon suunnittelemaan savusaunaan.
ALVAR AALLON TALOMUSEOT
Alvar Aallon kotitalo, Riihitie 20, Helsinki ja Alvar Aallon ateljee, Tiilimäki 20, Helsinki Alvar Aallon kotitalo on Alvar ja Aino Aallon itselleen suunnittelema omakotitalo, joka valmistui 1936. Talossa on asunnon lisäksi arkkitehtitoimiston tilat, jossa Aallon toimisto työskenteli vuoteen 1955 asti. Alvar Aallon ateljeen Aalto suunnitteli 1955 toimiston tarvitessa lisätilaa suurten toimeksiantojen vuoksi. Rakennus on lyhyen kävelymatkan päässä Aallon kotitalosta. Opastettuja kierroksia ympäri vuoden.
Muuratsalon koetalo, Muuratsalon saari, Jyväskylä Muuratsalon koetalo on Alvar ja Elissa Aallon itselleen suunnittelema kesähuvila Muuratsalon saarella PohjoisPäijänteellä. Huvila valmistui 1952–1953. Huvilan lisäksi tontilla on savusauna ja puuvaja. Koetalolle kuljetaan kapeaa metsäpolkua pitkin.
Opastettuja kierroksia kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin.
Talomuseoihin pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Pääsyliput ostetaan ennakkoon verkkokaupasta shop.alvaraalto.fi. Kohteet eivät ole esteettömiä. Lisätietoja alvaraalto.fi.
KUVA
TAPAHTUMIEN JUURIKKASAARI
Säynätsalo eli tuttavallisemmin Säykki on entinen saaristokunta ja nykyinen Jyväskylän kaupunginosa Päijänteen rannassa. Pääsaari Säynätsalo on veneilijöiden suosiossa, ja Päijänteen laivaliikennekin pysähtyy tarvittaessa Säynätsalossa. Siihen kuuluvassa Juurikkasaaressa sijaitsee Jyväskylän Veneseuran purjevenesatama ja jokakesäisen Päijänne-purjehduskilpailun lähtö- tai maalipaikka.
Automatka Jyväskylän keskustasta kestää vain 20 minuuttia. Alvar Aallon kuuluisimpia kohteita, Säynätsalon kunnantalo, on melkein vieressä ja koetalo parin saariloikan takana.
Juurikkasaaren työväentalo
Säynätsalon työväenyhdistys vuokrasi Säynätsalon pohjoiskärjessä sijaitsevan pienen saaren ja rakennutti paikalle 1916 työväentalon. Se on Keski-Suomen vanhimpia työväentaloja. 20 vuotta sitten saarta alettiin rakentaa matkailukohteeksi, jossa toimii Juurikkasaari Catering Oy.
Juurikkasaari 20 vuotta
Juurikkasaari Cateringin omistaa yrittäjäpariskuntaa Sirpa Pii-Keinonen ja Pasi Keinonen. Sirpa Pii-Keinonen, mikä on ollut teidän tarinanne alku Juurikkasaaressa?
“Liiketoiminnan ajatuksena oli tarjota asiakkaille kokonaisvaltainen
tus- ja kukkakauppapalvelut, kuljetukset ja ravintolapalvelut juhlatiloineen. Vuonna 2004 huomasimme, että meillä oli vuokrasopimuksessa nimet alla. Siitä se sitten lähti ajatuksella, että tehdään pieniä perhejuhlia viikonloppuisin, mutta jo heinäkuussa oli ensimmäinen 1000 hengen tilaisuus.”
Entä nykyään? “2006 aloitettiin arkilounas ja lavatanssit. Aalto-salissa catering aloitettiin yksinoikeu-
lämpenee keskiviikkoisin.
Juurikkasaari tekee yhteistyötä Säynätsalon kunnantalon kanssa. Aalto-matkailijoita toivotaan enemmän. Ruokailemaan mahtuu 380, kesällä jopa 1500 asiakasta. Juurikkasaari on Säynätsalon kunnantalossa käyville ryhmille eksoottinen, esteetön ja laadukas ruoka- ja ohjelmapalvelujen paikka. Viime vuonna Juurikassa kävikin 38 eri kansalaisuutta.
della 2018 ja Kankaan PK5-tapahtumatilassa 2023. Lisäksi nykyään toimimme missä tahansa tilassa ja tilaisuudessa, järjestimme mm. SuomiPop:n VIP-kokonaisuuden kesällä 2023.”
Juurikkasaaren keittiössä käytetään paikallisten tuottajien ja Päijänteen kalastajien pyytämiä raaka-aineita ja olut tehdään paikallisella panimolla Säynätsalossa. Ryhmätilausten lisäksi Juurikkasaaresta saa arkisin lounasta, talvisin avanto on auki ja yleinen sauna
Kuva Jaana Paakkonen
Kesäterassi voitti Suur-Jyväskylän Lehden järjestämän kesäterassiäänestyksen 2023. Eräskin äänestäjä perusteli asiaa näin: ”Täydellinen paikka, erittäin hyvää ruokaa ja mukava palvelu. Somekuvien perusteella kaverini luulivat Juurikkasaaren olevan Kreikassa.” Eipä ihme - mm. Alvar Aaltokin kutsui Säynätsalon saariryhmää Päijänteen Tahitiksi.
TEKSTI SATU RIIPINEN
Luonnonkaunis
Juurikkasaari
kutsuu nauttimaan - kaikkina vuodenaikoina!
Järjestämme toiveiden mukaiset häät perhejuhlat muistotilaisuudet, pikkujoulut ja yrityksesi tyhy-, koulutus- ja kokouspäivät, ilolla ja sydämellisesti palvellen yli 20 vuoden kokemuksella
- Kotilounas ma-pe klo 11-14 30 - Keskiviikkosauna klo 15-19
- Juurikkasaaren avantouintijäsenyy
- Oman leipomon kakut ja leivonnai
- Teemaruokailut ja koko perheen tapah
OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ!
050 595 7470 myynti@juurikkacatering fi Juurikka Catering Oy, Juurikantie 5, Säynätsalo
Verkoston jäseniä vuoden 2022 konferenssissa Helsingissä. KUVA RIITTA KOIVISTO
VASTUULLINEN MATKAILU ON KONKREETTISIA TEKOJA JA YHTEISTYÖTÄ
Vastuullinen matkailu korostaa konkreettisia tekoja kestävyyden edistämiseksi, eri toimijoiden sitoutumista toimenpiteisiin ja paikallisyhteisön ehdoilla toimimista.
TEKSTI
PETRA BLINNIKKA
Vastuullisuuden kehittäminen matkailussa pohjautuu kestävän kehityksen konseptiin. Kestävä matkailu huomioi matkailun taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset vaikutukset sekä matkailijoiden, matkailualan, ympäristön ja kohdeyhteisöjen tarpeet.
Vastuullisessa matkailussa korostuvat konkreettiset teot. Erityisen tärkeää on kehittää matkailua alueen asukkaiden ja vasta toissijaisesti vieraiden ehdoilla. Vastuullisuuden toteutuminen edellyttää sekä yritysten, aluetoimijoiden että matkailijoiden tekoja. Olennaista on pyrkiä minimoimaan matkailun negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset alueella.
Suomi mukana kansainvälisessä vastuullisen matkailun verkostossa
International Centre for Responsible Tourism (ICRT) on maailmanlaajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista matkailua Vastuullisen matkailun julistukseen (2002) ja vuonna 2022 päivitettyyn perustamisasiakirjaan (Responsible Tourism Charter) nojaten. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailun lehtori Petra Blinnikka on koordinoinut Suomen ICRT -verkostoa sen perustamisesta (2015) lähtien.
Verkosto on ensisijaisesti henkilöiden välinen verkosto. Se toimii muun muassa viestin välittäjänä ajankohtaisista vastuullisen matkailun teemoista ja hyvistä käytänteistä. Verkosto järjestää erilaisia tapahtumia, kuten Matkamessuilla vuosittain toteutetut ohjelmat vastuullisuuden eri teemoista, ja se on kehittänyt koulutusmalleja vastuullisuuden edistämiseksi.
Verkosto on koonnut yhteen vastuullista matkailua edistäviä tahoja ja projekteja. Tämä mahdollistaa tehokkaan yhteistyön ja olemassa olevien työkalujen hyödyntämisen. Vuoden 2024 järjestettiin myös pohjoismaisena yhteistyönä ensimmäinen online intensiiviviikko, jossa teemoina olivat muun muassa ilmastoteot, esteettömyys, eettiset ratkaisut ja matkailun vastuullisemmat muodot.
Verkostoon ovat tervetulleita kaikki vastuullisen matkailun edistämisestä kiinnostuneet! Voit liittyä mukaan verkostoon lähettämällä sähköpostia osoitteeseen icrtfinland@jamk.fi
Lisätietoa verkostosta www.jamk.fi/ICRTFinland
SUOMEN OPASLIITON
OPASKOULUTUSPÄIVÄT
JA SYYSLIITTOKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 15. - 17.11.2024
Ilmoittautuminen
Opaskoulutuspäivien infopuhelin
046 572 1373
Tervetuloa Suomen Opasliiton opaskoulutuspäiville Jyväskylään! Ilmoittautumislomakkeen linkki sijaitsee sivulla www.jyvaskylaguides.fi/opaskoulutuspaivat2024. Jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumislomakkeensa.
Osallistumismaksu
Perjantain ohjelma ja sunnuntain syysliittokokous ovat maksuttomia.
Lauantain seminaari ja iltajuhla ovat maksullisia. Osallistumismaksut:
145 €, maksu viimeistään 14.10.2024
165 €, maksu viimeistään 28.10.2024
110 €, avecin osallistumismaksu.
Osallistumismaksu sisältää seminaarin ja työpajat, lounaat, opastetut kierrokset ja juhlaillallisen. Seuralaisen osallistumismaksu kattaa opastetut kierrokset, juhlaillallisen ja sunnuntain lounaan.
Tilinumero FI37 5290 0220 9448 52 / Jyväskylän Matkailuoppaat ry
Viite 20433
Mikäli samalla kerralla maksetaan useampi osallistumismaksu, ole hyvä ja ilmoita maksaja, maksun päivämäärä ja osallistujien nimet sähköpostilla jyvaskylan.matkailuoppaat@gmail.com.
Majoittuminen yhteistyöhotelleissa
Yöpyminen varataan suoraan hotellista puhelimitse, sähköpostitse tai sähköisenä varauksena.
Hotelli Verso
Standard 1 hh 115 €, 2 hh 130 €/huone/yö
Superior 1 hh 130 €, 2 hh 145 €/huone/yö
Varaustunnus OPASKOULUTUSPÄIVÄT, varaukset kiintiöhintaan viimeistään 15.10.
Hotelli Milton
1 hh 95 €, 2 hh 130 €/huone/yö
3 hh 160 €/huone/yö (2 kpl)
Varaustunnus OPASKOULUTUS24. Varaukset kiintiöhintaan viimeistään 15.10. Peruutus veloituksetta viimeistään saapumista edeltävänä iltana klo 18 mennessä.
Solo Sokos Hotel Paviljonki
1 hh solo 138 €, 2 hh solo 148 €/huone/yö
Varaustunnus BOPAS2024. Varaukset kiintiöhintaan mielellään ennen 5.11. ja viimeistään 8.11. Peruutus kuluitta 7 vrk ennen saapumispäivää.
Lisää tietoa: Tietoja päivitetään tapahtuman kotisivulle www.jyvaskylaguides.fi/opaskoulutuspaivat.fi Kannattaa myös seurata Facebookista tapahtumasivuja: Aallonharjalla 50 -opaskoulutuspäivät Jyväskylässä ja Suomen Opasliiton Syysliittokokous Jyväskylä 17.11.2024
Soita tai lähetä sähköpostia jos jokin askarruttaa! jyvaskylan.matkailuoppaat@gmail.com.
OPASKOULUTUSPÄIVÄT JA LIITTOKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 15.
- 17.11.2024
Aallonharjalla
50 vuotta
Ohjelma
Pe 15.11.2024
18.00 Kaupungin vastaanotto ja kaupungintalon opastus, Vapaudenkatu 32 19.00 Jyväskylä Valon kaupunkina, opastettu kävely kaupungintalolta Lutakkoon. Illanvietto Hiisi Taproom & Bottleshop, Lutakonaukio 3. Omakustanteinen hotdog-buffet 20,50 €.
La 16.11.2024
9.00 Ilmoittautuminen opaskoulutuspäiville. Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Seminarium-rakennus.
10.00 Koulutuspäivien avaus Puheenjohtaja Virpi Joutsa, Suomen Opasliitto ry - Finlands Guideförbund rf Puheenjohtaja Outi Raatikainen, Jyväskylän matkailuoppaat ry
10.15 Aallot ja Jyväskylä Jyväskylän merkitys Aalloille, Aaltojen merkitys Jyväskylälle ja Suomen arkkitehtuurille. Maailmanperintökohde-esitys UNESCO:lle 2025. Toimitusjohtaja Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiö
11.00 Seminaarinmäki ja tasa-arvoisen koulutuksen malli Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen historia ja historiakohteen opastaminen. Palvelupäällikkö Pirjo Vuorinen, Jyväskylän yliopisto, Heritage Services
8.15 Ilmoittautuminen liittokokoukseen ja kokousmateriaalien jako, Hotelli Verso, Kauppakatu 35 Liittokokouksen valtakirjat lähetetään etukäteen sähköpostilla 10.11. mennessä toimisto@suomenopasliitto.fi.
8.50 Ilmoittautuminen liittokokoukseen päättyy
9.00 Juhlapuhe: Opasliiton alkuaskeleet Matkailuopas Bo Grönholm, Suomen Opasliiton ensimmäinen puheenjohtaja.
9.30 Liittokokous, Hotelli Verso, Kauppakatu 35
10.00 Opastetut kävelyt. Vaihtoehdot sivulla 25.
12.00 Läksiäiset ja lounas, Hotelli Verso, Kauppakatu 35 Salaatti- ja keittolounas.
Muutokset mahdollisia.
TYÖPAJAT LAUANTAINA 16.11.
Kello 14.15
Ilolla eteenpäin seuraavat 50 vuotta (ryhmä 1)
Puhalletaan yhteen hiileen. Miten saat yhdistyksesi ja itsesi toimimaan paremmin? Jaetaan positiivisia kokemuksia ja vinkkejä. Yhdessä tekemällä voimme luoda uusia opastuksia ja tekemisen malleja.
Voisimmeko luoda samalla uusia käytänteitä myös Opasliiton toimintaan? Keskustellen eteenpäin.
Puheenvuoro: Kuinka rakentuvat rooliopastukset
Kokenut rooliopas johdattaa kuulijat rooliopastuksen saloihin. Matkailuopas Pirjo Jaakkola, Rauman oppaat ry.
Vihreitä kerrostumia – historiallinen puutarha opastuskohteena
Millaiset asiat kiinnostavat historiallisesti arvokkaassa puutarhassa kävijöitä? Käydään läpi kokemuksia
Seminaarinmäeltä kesäisten valokuvien ja niissä esiintyvien kohteiden kautta. Puutarha-asiantuntija Hanna Keljo, Jyväskylän yliopisto, Heritage Services.
Luento: Muutoksen mahdollistaminen opastuksessa
Mieleenpainuvan matkailuelämyksen lähtökohta on muutos, vaikka pienikin. Muutosmatkailu –muutoselämysten mahdollisuudet matkailualalla. Riitta Koivisto ja Susanna Nuijanmaa, Matkailu ja palvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Mullan alla – ja päällä
Hautausmaaopastukset ovat Suomen suosituimpia opastuksia. Hautamuistomerkkien alla lepäävät paikalliset tarinat ja historia. Työpajassa vaihdetaan ajatuksia ja ideoita hautausmaaoppaiden kesken. Meistä kaikista tulee lopulta tarina. Vetäjinä Jyväskylän matkailuoppaiden hautausmaaoppaat.
Kello 15.15
Ilolla eteenpäin seuraavat 50 vuotta (ryhmä 2)
Puhalletaan yhteen hiileen. Miten saat yhdistyksesi ja itsesi toimimaan paremmin?
Jaetaan positiivisia kokemuksia ja vinkkejä. Yhdessä tekemällä voimme luoda uusia opastuksia ja tekemisen malleja. Voisimmeko luoda samalla uusia käytänteitä myös Opasliiton toimintaan? Keskustellen eteenpäin.
Med glädje framåt de kommande 50 åren
En för alla och alla för en. Hur förbättra verksamheten i din förening och öka ditt eget engagemang? Vi delar positiva erfarenheter och tipsar varandra. Tillsammans kan vi skapa nya guidningar och modeller för att genomföra dem. Kan vi möjligen också skapa nya praxis i Guideförbundets verksamhet? Framåt genom samtal.
Kaupunkiluonnon opastaminen
Kansainvälisille asiakkaille Suomen matkailun yksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä on luonto. Työpajan tavoitteena on luoda yhdessä vinkkejä, joiden avulla havainnollistaa ja innostaa oppaita sisällyttämään opastuskierroksiin luontoa ja tuomaan esille luontoarvoja myös kaupunkiopastuksilla. Erä- ja luonto-opas, matkailuopas Satu Riipinen, Jyväskylän matkailuoppaat ry.
Learning café: Opastus on elämys
Jaa kokemuksia elämyksellisistä opastuksista, ideoidaan yhdessä uusia elämyksiä. Matkailuoppaat Mari Laukkarinen ja Heli Vuorela, Jyväskylän matkailuoppaat ry.
Luento: Julkisen taiteen taustavoimat
Julkinen taide tulee suljettujen seinien ja maksumuurien takaa osaksi yhteistä tilaa. Julkisen taiteen hankinta, ennakkohuolto ja kunnossapito. Taidekonservaattori Veera López-Lehto, Jyväskylän taidemuseo.
OPASTETUT KIERROKSET
Lauantaina 16.11. kello 13.00
Seminaarinmäki - suomalaisen opettajankoulutuksen syntysijoilla Kuljemme kulttuurihistoriallisesti merkittävän kampusalueen läpi ja kuulemme tarinaa ensimmäisen suomenkielisen opettajaseminaarin synnystä ja kasvusta 1860-luvulta tähän päivään. Mitä ovat mm. Ilokivi, Opinsaunan kiuas, Moirislampi ja Ryhtilä?
Alvar Aallon kampus Tutustumme Alvar Aallon yliopistokampukseen, joka on yksi Aallon punatiilikauden helmistä. Rakennusten yksityiskohdissa kertautuvat sekä klassiset että modernit Aallon ideat.
Wivi Lönnin Jyväskylä Arkkitehti Wivi Lönn asui Jyväskylässä 1910-luvulla ja suunnitteli tänne lukuisia rakennuksia, kuten oman kotitalonsa. Tutustumme Wivi Lönnin kädenjälkeen Seminaarinrinteen alueella ja kuulemme hänen ja hänen ystävänsä Hanna Parviaisen elämänvaiheista.
Museokeskus Aalto2
Alvar Aallon suunnittelemat Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo on yhdistetty tyylikkäällä uudisosalla. Tutustumme perusnäyttelyyn nimeltä AALTO – työ ja elämä.
Seminariebacken och Alvar Aaltos kampus på svenska Finlands första finskspråkiga lärarutbildning startades i Jyväskylä på 1860-talet. Några decennier senare ombildades lärarseminariet till den pedagogiska högskolan och senare till Jyväskylä universitet. Kampuset omfattar både gamla seminariebyggnader och Alvar Aaltos prisbelönta universitetsbyggnader från 1950-talet.
Sunnuntaina 17.11. kello 10.00
Jyväskylän keskustan kävelykierros (1,5 tuntia) Tutustumme Kirkkopuistoon ja muihin kävelykadun tienoon kohteisiin. Vierailemme myös Alvar Aallon 1920-luvulla suunnittelemassa työväentalossa.
Hautamuistomerkkien taidetta - kierros Jyväskylän vanhalla hautausmaalla (2 tuntia) Jyväskylän vanha hautausmaa on perustettu 1830-luvulla. Sieltä löytyvät seudun vanhimmat hautamuistomerkit. Näemme mm. Emil Halosen, Essi Renvallin ja Alpo Jaakolan teoksia.
Anne opastaa Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla
KUVA OUTI RAATIKAINEN
KUVA
Petäjäveden vanha kirkko on toimiva kirkko
TEKSTI JESSE SAARINEN
Rakas Petäjäveden vanha kirkko
Petäjäveden vanhan kirkon synty kertoo suomalaisesta omapäisyydestä 1763–1765 - isäntämaa Ruotsista ei odoteltu lupaa tai pohjapiirustuksia, vaan rakennustyö tehtiin omin suunnitelmin rakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on veistetty huikaisevalla taidolla ja kätkee sisäänsä elämän suurimpia tunteita.
Yksi kirkon ystävistä on Johanna Jylhä, joka toimii oppaana kirkossa: ”Vanha kirkko on mulle hyvin tuttu ja rakas, kun mä olen täällä Petäjävedellä lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt”. Vanha kirkko kuuluu Petäjäveden seurakunnalle, mutta sen matkailutoiminnasta ja kulttuurityöstä vastaa Petäjäveden vanhan kirkon säätiö. Säätiö kouluttaa itse kirkossa toimivat oppaat.
Petäjäveden vanha kirkko on kokenut suomalaista maalaiselämää ilossa ja surussa jo neljänä vuosisatana. Myös Johannan häät ja esikoisen ristiäiset järjestettiin siellä: ”Kun omia häitä suunnittelin, tuntui, ettei ole muita
vaihtoehtoja kuin Petäjäveden vanha kirkko. Vanhat hirret on omiaan herättämään kunnioitusta ja mun mielestä siellä on oma erityinen tunnelmansa varsinkin kesällä ja kesäiltoina, kun valo tulee ihanasti ikkunoista”. Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteestä.
Lahjoita maailmanperintökeskukselle
85552
Petäjäveden Vanha Kirkko
Petäjäveden vanha kirkko
Rakennettu 1763–1765
Keskisuomalaisten talonpoikien käsityötä
Yhä alkuperäisessä käytössä ja asussa
Tärkeä juhla- ja kohtaamispaikka ennen ja nyt
Liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon 1994
Pyhä Kristoforos.
Struven ketju - aikansa kansainvälistä
huippututkimusta
Kolmiomittausketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.
TEKSTI
JESSE SAARINEN
Struven ketju on nimetty saksalaisen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven mukaan. Hän loi ketjun 1800-luvun alussa. Struve selvitti kolmiomittausketjun avulla maapallon muotoa ja kokoa: muodostamalla pitkiä ketjuja kolmioita luotiin mitattavia kaaria. Maapallon koon ja muodon selvittäminen merkitsi tärkeää askelta maantieteen ja topografisen kartanveiston kehityksessä ja tarkensi ihmiskunnan käsitystä maapallosta. Hanke on poikkeuksellinen esimerkki tieteen kehityksestä ja yhteistyöstä eri maiden tiedemiesten ja hallitsijoiden kesken.
Nykyään kolmiomittauksen ovat korvanneet GPS-laitteet. Struven ketju kulkee kuitenkin tänäkin päivänä Jäämereltä Mustallemerelle. Valtioiden rajat ylittävä ketju on ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen maan alueelle.
Struven kolmiomittausketju
•Mittauksilla 1816 - 1855 selvitettiin maapallon muoto ja koko
•2820 km pitkä, 258 peruskolmiota ja 265 peruspistettä
•Alunperin Venäjän ja Ruotsin yhteishanke, nykyään 10 maan alueella
•Unescon maailmanperintöluetteloon 2005
Edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä
•Maailmanperintökohteeksi valituista mittauspisteistä 6 Suomessa
Keski-Suomessa sijainneista pisteistä maailmanperintökohteeksi valikoitui mittauspiste Korpilahden Oravivuorella. Sen huipulle rakennetulle alkuperäisen malliselle kolmiomittaustornille vie noin kilometrin pituinen polku. Upea maisema tornin huipulta Päijänteelle palkitsee kiipeämisen vaivat.
VIERAILUKESKUS KAHDELLE MAAILMANPERINTÖKOHTEELLE
Keski-Suomen maailmanperintökeskus, havainnekuva.
Keski-Suomen maailmanperintökeskus
Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun hyväksi kerätään rahoitusta. Sitä tarvitaan Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakentamiseksi. Keskus parantaa maailmanperintökohteiden saavutettavuutta ja tunnettuutta.
TEKSTI JESSE SAARINEN
Petäjävedelle aiotaan rakentaa vierailukeskus, Keski-Suomen maailmanperintökeskus. Yksi Struven ketjun edustavimmista pisteistä Korpilahdella Oravivuorella on lähellä vanhaa kirkkoa ja molemmilta keskisuomalaisilta maailmanperintökohteilta puuttuu lämmitetty asiakaspalvelutila, joten yhteistyö on järkevää. Tällä hetkellä vanhaa kirkkoa voidaan pitää auki kesäkuukausina, mutta talvella vain ennakkovarauksesta.
Keskus mahdollistaa Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun historiaa esittelevän ympärivuotisen näyttelyn ja kahteen kohteeseen tutustumisen samalla kertaa. Keskuksen avulla tuetaan kulttuuriperintökasvatusta ja levitetään tietoutta maailmanperinnöstä.
Tuleva maailmanperintökeskus ilmentää rakennuksena suomalaisen talonpoikaiskulttuurin arvokasta historiaa. Keskuksen on suunnitellut arkkitehti AOR Arkkitehdit –toimistosta Mikki Ristola, jonka visio yhdistää modernin puurakentamisen perinteisen aittarakentamisen muotokieleen.
Viime vuosina Petäjäveden vanhassa kirkossa on vieraillut vuosittain noin 13 000 ihmistä yli 60 maasta. Visit Jyväskylä Region arvioi, että valmistuessaan keskus kaksinkertaistaa kävijämäärän.
Petäjäveden vanhan kirkon säätiö ja Struven ketjua hallinnoiva Maanmittauslaitos pyrkivät rakentamaan vierailukeskuksen ELY-keskuksen tuella kerättyään ensin tarvittavan omarahoitusosuuden. Lähde sinäkin mukaan tukemaan suomalaista maailmanperintöä!
Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun vierailukeskukselle kerätään rahoitusta.
KUVA MIKKI RISTOLA
SARAAKALLIO
Egyptin pyramideja vanhemmat maalaukset
TEKSTI LAURI JÄNIS
Saraakallion kallioseinämissä Laukaassa on Fennoskandian laajin kalliomaalausten kuvakenttä, josta on tunnistettu noin 140 kalliomaalausta
tai niiden osaa. Sen ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 7000 vuotta vanhoja. Maalaukset sijaitsevat 40 m korkeassa kalliomuodostumassa Saraaveden itärannalla Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Ylin maalaus sijaitsee noin 17 metrin ja alin 5 metrin korkeudella Saraaveden nykyisestä pinnasta.
Laukaalaisten ylpeydenaihe
Saraakallioista kehitetään Laukaalle matkailuvalttia. Tärkeään asemaan nousevat kohteen paikallistuntemus ja vierailumahdollisuudet. Tietoisuus Laukaan kirkon kylän läheisyydessä olevista kalliomaalauksista levisi laukaalaisten keskuudessa 1970-luvulta alkaen. Usein paikallisten vieraat ja mökkiasukkaat ovat levittäneet tietoisuutta paikasta, mutta siitä huolimatta Saraakallio on viime vuosiin asti ollut melko tuntematon. Käynti Saraakallioille tapahtuu vesiltä
Culture In Nature Laukaa -hanke Saraakallioiden muinaishistoriallinen kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella lähes pystysuorassa kallioseinämässä. Vierailijoiden turvallisuuden ja kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi ainoa suositeltava tapa päästä Saraakallioille on vesiteitse. Lähtöpaikkana toimii Laukaan satama, josta on vettä pitkin matkaa noin kolme kilometriä. Saraakallioille pääsee kesäisin meloen, soutaen, veneellä tai risteilyaluksella, ja talvisin jäätä pitkin hiihtäen tai kävellen.
Laukaan kunnan Culture In Nature -hankkeessa parannetaan Saraakallion kalliotaidekohteen saavutettavuutta. Kallion eteen suunniteltavalta katselulaiturilta maalausten katseleminen onnistuu parhaiten. Digitaalinen materiaali helpottaa kohteiden hahmottamista ja vierailija pääsee aikamatkalle kalliomaalausten pariin. Hankkeen tuoman julkisuuden ja paikallisten matkailuyritysten palvelutarjonnan myötä kävijämäärä moninkertaistuu. Laukaalaisille kehitys tarkoittaa ”turistivirtaa” myös kuntakeskukseen. Hanke pyrkii omalta osaltaan valmistamaan paikallisia kohtaamaan vierai
KUVA KEIJO PENTTINEN
Saraakallio.
lijat ja samalla lisäämään Saraakallio-tietoutta ja kulttuuriylpeyttä.
Rock Art -matkailureitti
Saraakallion kalliomaalaukset hyväksyttiin vuonna 2020 Euroopan neuvoston alaiseen Prehistoric Roc Art Trails -verkostoon, johon kuuluu yli 150 kalliotaidekohdetta eri puolilta Eurooppaa. Tammikuussa 2024 Laukaa päätti lähteä mukaan InnoPrat-hankkeeseen. Siinä
Päijänne Risteilyt Hildenin kolmen ja viiden kanavan risteilyt pysähtyvät hetkeksi Saraakallioiden kalliomaalauksilla.
kehitetään kalliotaidekohteita ja niiden välistä yhteistyötä Euroopassa. Suomessa on tarkoitus yhdistää Astuvansalmen, Hossan ja Saraakallion kohteet Rock Art -reitiksi. Laukaan matkailun suurin kohde Peurunka on mukana kehitystyössä, jossa tavoitteena on luoda Peu-
runka - Laukaan satama - Saraakallio -reitti. Samalla hanke luo digitaalisen palvelukokonaisuuden kävijöiden koettavaksi. Muiden keskeisten matkailuyritysten, esimerkiksi Varjolan ja Tupaswillan, kanssa on sovittu vastaavasta reittiyhteistyöstä.
Prehistoric Rock Art Trails (PRAT)
· Edistää eurooppalaisen esihistoriallisen taiteen tutkimusta, sen säilyttämistä ja siitä tiedottamista
· Edistää esihistoriallisten kohteiden tuomista laadukkaiksi matkailukohteiksi ja Rock Art -maaseutumatkailutuotteiksi
· Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi 2010
· Mukana yli 150 kohdetta kahdeksasta maasta
· Suomen European Rock Art Trails kohteet ovat Astuvansalmen ja Saraakallion kalliomaalaukset
· 9.10. on European Day of Prehistoric Rock Art
Astuvansalmen kalliomaalaukset
TEKSTI HELENA PARTANEN
Kylän lapsien töherryksiä. Niin sanottiin Astuvansalmen kallioon tehdyistä kuvista. Sitten tulivat arkeologit Anja ja Pekka Sarvas soutelemaan Yövedelle ja löysivät, siis tunnistivat kallioon punavärillä tehdyt kuviot ikiaikaisiksi kalliomaalauksiksi.
Kylän lapsien töherryksiä
Astuvansalmen kalliomaalaukset hyväksyttiin mukaan Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin vuonna 2019. Astuvansalmi on kulttuurireitin ensimmäinen suomalainen kohde. Toinen kohde on Laukaan Saraakallio.
Kiinnostus kalliotaiteeseen on kasvanut vuosi vuodelta. Mikkelin koulut, lähinnä 5-luokkalaiset, käyvät maalauksilla. Muutamat koulut tilaavat oppaan, yleensä minut, retkelle mukaan. Linja-automatkan aikana kerron historiaa jääkaudesta alkaen. Pohjustan Saimaan muodostumista, ihmisten elämää alueella ja kalliomaalauksia sekä olettamaamme uskomusmaailmaa. Siirtyminen maalauksille noin 3 kilometrin mittaista metsäpolkua pitkin rauhoittaa mielen.
Perillä käymme läpi maalausten aikajanaa ja kuvioita. Opastukseni perustuu aina tutkimustuloksiin, se ei ole mitään mielikuvituskerrontaa. Kyseessä on kuitenkin koulun oppitunti. Oppilaiden omalle tulkinnalle annan aina aikaa ja vastaan tehtyi-
hin kysymyksiin.
Laivalla opastaminen on sisällöltään samanlaista, riippuu vähän ryhmästä ja heidän kiinnostuksestaan.Vesiltä näkee myös kallion muodon. Jokainen ryhmä on erilainen ja se tekeekin tästä niin mielenkiintoista. Olen käynyt yli 160 kertaa Astuvalla ja aina maalaukset vain ovat yhtä kiinnostavat. Toivon innostukseni välittyvän myös opastettaville.
KUVA SUVI SUOMI
KUVA MINNA KORHONEN
KULTTUURILLISESTI ARVOKASTA
TYÖTÄ
Vanhat rakennukset vievät sydämen
TEKSTI MINNA KORHONEN
Arkkitehti Tuija Ilves kuvailee, kuinka kirkkojen kellotapulin kaiteet ovat kuluneet kauniisti pyöreäksi ihmisten käsissä ollen kuin silkkiä. Hänen puheestaan kuuluu, että vanhat rakennukset ovat vieneet hänen sydämensä.
Tuija Ilveksen ura arkkitehtinä on erikoinen. Hän ei ole suunnitellut yhtään uudisrakennusta. Hänestä kehittyi suojeltujen rakennusten kunnostuksen vahva osaaja. Ilves on ollut kunnostamassa suurta osaa Jyväskylän matkailuoppaiden opastuskohteista.
Tuija Ilves käytti lama-ajan hyödykseen käymällä Tampereen yliopistossa restaurointikoulutuksen. Koulutuksen jälkeen Tuijan ja puolisonsa Jussi Kantosen arkkitehtitoimiston suunta oli selvä. Tylsät pankit ja vakuutusyhtiöt jäivät vanhojen arvorakennusten varjoon.
Arkkitehti Ilveksen asiantuntijuutta on käytetty paljon rakennusten suojelutyössä kaavoituksen pohjaksi.
Aina hänen suosituksensa eivät mene läpi. Esimerkiksi entistä Lutakon teollisuusaluetta kaavoitettaessa asuma-alueeksi, Ilves olisi toivonut säilytettävän vanhoja puutarha-alueita yleiseen käyttöön. Markkinatalous voitti.
Kunnostusta suunniteltaessa mietitään mihin versioon rakennus palautetaan. Yleensä rakennuksen vanhat versiot ovat arvokkaampia kuin uudet. Vanhoista rakennuksista on usein tehty steriilejä virastoja. Alas lasketut katot ja valkeat seinät ovat saattaneet suojella arvokasta vanhaa. Alla voi olla alkuperäinen maalaus, kuten Jyväskylän kaupungintalossa oli.
Suojelun tavoitteena on toimiva ja monimuotoinen elinympäristö. Suojeltujenkin rakennusten sallitaan elää ajassa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos käydään museoviraston kanssa tarkkaan läpi. Käytössä oleva rakennus säilyy tyhjää paremmin, joten nykytekniikan piilottaminen vanhaan hyväksytään.
Seminariumin juhlasalin kruunuvalaisimet saatiin kunnostettua ilkivallan jälkeen.
Vanhaa rakennusta kunnostettaessa on erotettava, mikä on patinaa ja mikä rapistumista.
Arkkitehti Ilves miettii ensin mihin rakennus taipuu. Millainen perustus on, seinät ja huonetilat. Voiko rakennuksesta tehdä sellaisen, mitä haaveillaan. Usein säästetään vain julkisivu. Se ei ole Ilveksen mukaan paras tapa säilyttää ja suojella. Suunnitteluprosessi on pitkä ja kompromissejakin joudutaan tekemään.
Suojeltujen rakennusten kunnostaminen voi olla aikamoista salapoliisityötä. Käsin tekemisen ammattitaito on Suomessa pitkälti hävinnyt. Vuosien saatossa Ilvekselle on rakentunut toimiva ammattilaisten yhteistyöverkosto. Käsityömenetelmien osaajia hän on löytänyt Virosta.
Pian selvisi, että katkenneita ja vääntyneitä kruunuvalaisimien pallograniittivalurautaisia osia ei pystytä kunnostamaan. Lopulta tekijä löytyi: Otaniemessä Aalto-yliopiston laboratoriossa valettiin alumiinista uudet armit vanhojen mallilla. Pintakäsittelyn jälkeen minä en edes etsimällä erota valaisimien uusia osia.
Jyväskylän kaupungintalon uudistus 2010-luvun alussa oli valtava projekti. Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema rakennus oli saanut reilun sadan vuoden aikana useita maalikerroksia seinilleen. Peruskorjauksessa taloon palautettiin alkuperäinen värimaailma. Arkkitehti IIveksestä remontissa parasta oli, että rakennuksen alkuperäinen rakenne saatiin palautettua. Juhlakerros on omanaan ja toimistot järkevässä järjestyksessä.
Vanhoissa taloissa isot ongelmat ovat usein rakenteissa. Kaupungintalon perustukset olivat painuneet ja peruskiviä oli halkeillut. Rakennuksen perustus uusittiin käytännössä kokonaan pieni alue kerrallaan. Vanhaa arvorakennusta piti työn aikana suojella romahtamiselta.
Rakennukseen saatiin lisää valoa, kun tamperelainen Udeliuksen painosorvaamo teki vanhojen valaisimien kopioita. Iittalan lasikylän puhaltajat puhalsivat uudet lasiosat. Lasikuuppiin ei saatu alkuperäisenkaltaista reunusta. Oppaat pääsevät opaskoulutuspäivillä kaupungin vastaanotolla testaamaan, kuka erottaa vanhat valaisimet uusista.
”Vanhoissa taloissa isot ongelmat ovat usein rakenteissa”
Arkkitehti Tuija Ilves on jäämässä eläkkeelle. Hän työskentelee vielä jonkin verran aiempien kohteidensa parissa. Arkkitehtuurin säilyttäminen on kulttuurillisesti arvokasta työtä. Tuija Ilvekselle siitä tuli elämäntyö.
Jyväskylän yliopiston pääkampuksella sijaitseva Seminarium rakennettiin aikoinaan opettajaseminaarin päärakennukseksi. Arkkitehti Constantin Kiseleffin suunnittelema rakennus valmistui 1863. Suomen oppaat tapaavat marraskuisessa seminaarissaan Seminariumin juhlasalissa.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä historiallinen rakennus kunnostettiin. Rakennusta oli uusittu 1960-luvulla. Seminariumin peruskorjaus- ja restaurointihankkeessa oli tavoitteena säilyttää ja palauttaa rakennukseen eri aikoina toteutettuja tyylillisiä kerrostumia sekä kunnostaa pintoja ja uusia talotekniikkaa. Rakennuksen kerroksista yksi palautettiin jugendiin, toinen uusrenessanssiin ja kolmas 1960-luvulle.
Joku apinamielinen oli murtautunut Seminariumiin sen ollessa tyhjillään remontin takia. Juhlasalin arvokkaissa kruunuvalaisimissa oli roikuttu ja niiden armeja oli katkennut. Arkkitehti Tuija Ilves sai kesken remontin uuden haasteen, valaisimien korjauksen.
KUVA MINNA KORHONEN
Arkkitehti Tuija Ilves.
KUVA MINNA KORHONEN
RESTAUROINNIN KÄSITTEET
Konservoinnissa rakennuksen tuhoutuminen pyritään pysäyttämään ja rakennus jähmetetään tiettyyn hetkeen. Konservointi liittyy usein juuri historiallisten muistomerkkien restaurointiin.
Rekonstruoinnissa on kyse palauttamisesta. Tavoitteena on saattaa rakennus uudestaan tiettyä ajanhetkeä vastaavaksi materiaaleilla, jotka eivät ole rakenteen alkuperäisiä rakennusaineita.
Anastylosis eli uudelleen kokoaminen tarkoittaa sitä, että rakennus kootaan uudestaan alkuperäisistä materiaaleista. Tämä edellyttää, että alkuperäiset materiaalit ovat säilyneet paikallaan rakenteen romahdettua.
Reversibiliteetti eli poistettavuus tarkoittaa, että rakennukseen lisätään elementtejä, kuten poistumistie, tai vanhaa rakennetta tukeva moderni lisä niin, että lisäys voidaan tarvittaessa poistaa jälkiä jättämättä.
Osalle termeistä on suomenkieliset vastineet. Restaurointiin viitataan entisöimisenä tai entistämisenä, rekonstruointiin ennallistamisena. Suomenkieliset termit eivät kuitenkaan ole täysin vakiinnuttaneet asemaansa.
Jyväskylän kaupungintalolla on muutamaan kohtaan jätetty rakennuksen remonttien historia näkyviin.
KUVA MINNA KORHONEN
Valikoimamme vaihtuu jatkuvasti – tee ihania löytöjä!
Nauti herkullinen lounas ostosten ohessa!
Jovuotta40 kasvun ihmeitä!
1.
3. Skärgårdsguider på Pargas-Nagu färjan 2022 4. Annina-mamselli Vanha Vaasa -päivässä 2024 - kuva Kari Saha
5. Asikkalan oppaita - kuva Aulis Lehto 6. Meri-Lapin oppaiden pikkujoulu - kuva Kyösti Karjalainen
7. Tangomarkkinoiden vieraita Seinäjoen Aalto-keskuksen opastuksella vuonna 2000 8. Tampere-oppaita Kukkaisviikkojen kulkueessa 1999
Pietari Brahe ja Kristiina - Kajaanin Matkailuoppaat 2 . Oulun seudun oppaita tauolla - kuva Varpu Haapakoski
JYVÄSKYLÄ Suomen valon kaupunki
Jyväskylässä ei ole talvellakaan pimeää. Kaupungissa on kehitetty valaistusta jo yli 25 vuoden ajan. Valoa käytetään lisäämään turvallisuutta, nostamaan esille maamerkkejä ja korostamaan arkkitehtuuria. Jyväskylässä valo on myös taidetta.
TEKSTI ELISA HILLGEN JA JANITA TOMMILA
KUVA ELLA NIEMI
Valon kaupunkina tunnettu Jyväskylä pyrkii jatkuvasti hyödyntämään uusinta valaistustekniikkaa kaupungin pimeän ajan ilmeen kehittämisessä. Tavoitteena on ennen kaikkea luoda turvallinen, viihtyisä ja energiaa säästävä ympäristö Jyväskylän asukkaille, yrityksille ja vierailijoille.
Valon kaupungin tarina alkoi vuonna 1996, kun vastuu katuvalaistuksen järjestämisestä siirtyi Jyväskylän Energia Oy:ltä kaupungin silloiselle katu- ja puisto-osastolle. Energiayhtiön aloittamaa ulkovalaistuksen kehitystyötä jatkettiin, mutta energiatehokkuuden lisäksi otettiin huomioon myös valaistuksen merkitys kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta – ryhdyttiin kehittämään esteettisesti miellyttäviä valaistusratkaisuja sekä valoteemaisia tapahtumia. Kenties tärkein oivallus saattoi Jyväskylän nykyiselle tielleen Valon kaupunkina – pimeys ei ole haitta vaan mahdollisuus.
osana arkkitehtuurin, katurakenteen ja viheralueiden muodostamaa kokonaisuutta.
Valaistus on erottamaton osa Jyväskylän kaupunkikuvaa. Eri puolilla kaupunkia kohoavat maamerkit antavat pimeän ajan kaupungille sille ominaisen ilmeen. Pysyviä valaistuskohteita on Jyväskylässä jo yli sata. Kaupunkisuunnittelussa pyritään huomioimaan kunkin alueen erityispiirteet, ja persoonallisia valaistusratkaisuja voi nähdä eri puolilla kaupunkia.
Valaistus on erottamaton osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.
Valaistuksen suunnittelua ohjaavat erilaiset työkalut ja linjaukset, kuten vuonna 2019 valmistunut ValoVisio2030, kaupunkivalaistuksen kehittämissuunnitelma Kipinä sekä alueelliset valaistuksen yleissuunnitelmat ja taideohjelmat. Lisäksi Jyväskylän kaupungilla on käytössä erittäin kattava ja yksityiskohtainen ulkovalaistuksen suunnitteluohje.
Nykyään Jyväskylälle ominaista arkkitehtuuria korostetaan valaistuksen avulla sille sopivalla tavalla, sekä pyritään samalla minimoimaan valosaaste ja häiriövalon negatiiviset vaikutukset. Jyväskylässä valo nähdään
Jyväskylä on aktiivinen toimija kaupunkivalaistuksen kehittäjänä Suomessa ja maailmalla. Jyväskylä liittyi maailman valoa hyödyntävien kaupunkien verkoston LUCIn (Lighting Urban Community International) jäseneksi vuonna 2006 ja toimii yhdistyksen puheenjohtajakaupunkina vuosina 2020–2024.
KUVA JIRI HALTTUNEN
Valotapahtumat liikuttavat
Valon kaupunki-tapahtumien 20-vuotista taivalta juhlittiin vuonna 2023. Kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, se oli suunnattu lähinnä valaistuksen ammattilaisille ja lisäsi tietoisuutta arkkitehtuurivalaistuksen mahdollisuuksista. Vuosi vuodelta tapahtuman menestys kasvoi, ja vuodesta 2015 alkaen sitä on kehitetty enemmän kaiken ikäisille suunnatuksi kaupunkikulttuuritapahtumaksi. Nykyisellään tapahtuma sisältää kattavasti valotaidetta, oheistapahtumia ja esittävää taidetta. Lisäksi pimeän vuodenajan aikana nähdään muun muassa valloittava Jouluvalomaa, Valon päivän ohjelma helmikuussa sekä muita pienempiä valoteemaisia toteutuksia.
Valo saa ihmiset liikkeelle, sillä syksyn Valon kaupunki -tapahtuma on kerännyt viime vuosina yli 150 000 vierailijaa. Tapahtumalla on suuri taloudellinen ja imagollinen merkitys Jyväskylälle. Vuoden 2023 tapahtuman taloustutkimuksen mukaan ta-
pahtumakävijät toivat alueen yrityksille tuloja 7,3 miljoonaa euroa, josta puolet tuli matkailijoilta. Paikalliset tapahtumakävijät näkivät Valon kaupunki -festivaalin suurimmiksi hyödyiksi Jyväskylän näkyvyyden kasvun sekä yhteisöllisyyden paranemisen. Tapahtuman paluu- ja suositteluhalukkuuspisteet nousivat merkittävästi yli keskiarvon kansallisten ilmaistapahtumien keskinäisessä vertailussa.
Valon kaupunki -tapahtuma korostaa valon monipuolisia rooleja. Sen nykyinen muoto palvelee erityisesti elämyksien luomista ja positiivisen tunnelman välittämistä. Tapahtuma saa ihmiset nauttimaan valosta ja suuntaa huomiota siihen, kuinka merkittävä rooli valolla on pimeässä kaupunkiympäristössä. Vaikka tapahtuma on lyhytkestoinen, se luo pohjaa tietoisuuden kasvulle valon merkityksestä ja sen eri ilmenemismuodoista. Lisäksi pysyvät valaistuskohteet, seminaarit ja tiedottaminen kaupunkivalaistuksesta tuovat oman panoksensa tapahtumaan. Ihmiset arvostavat laadukasta ja mielen-
kiintoista valaistusta, joka jää pysyvästi ympäristöön.
Jyväskylä toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi kaupunkivalaistuksen, arkkitehtuurin ja valoisien elämysten pariin!
Tapahtuma sisältää kattavasti valotaidetta, oheistapahtumia ja esittävää taidetta.
KUVA ELLA NIEMI
KUVA JIRI HALTTUNEN
MARJA NIEMINEN IN MEMORIAM
17.3.1942 - 24.8.2024
Saimme opaskollegaamme Marja Niemistä koskevan suruviestin alkusyksyn auringon vielä lämmittäessä ja lohduttaessa. 1960-luvulla Marja oli yksi yhdistyksemme perustajajäsen. Hän oli mukana myös Suomen Opasliiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä marraskuussa 1974.
Marjan luottamustoimia Suomen Opasliitossa olivat sekä hallituksen jäsenyys että liiton varapuheenjohtajuus. Hän toimi opaskouluttajana ja arvioijana sekä Jyväskylän opasyhdistyksen luottamustehtävissä eri vuosikymmenillä. Lisäksi hän toimi kotiseututyön hyväksi muun muassa Jyväskylä-Seuran aktiivijäsenenä ja luottamustehtävissä.
Jyväskylän oppaat aloittivat 1990-luvulla opastetut kierrokset Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla. Saimme tässäkin opastusympäristössä Marjalta arvokasta oppia ja valtavan määrän mielenkiintoisia tarinoita yhteiseen käyttöön.
Välitön ja valoisa asenne sekä sopiva annos huumoria olivat Marjan tunnusmerkkejä. Oppaana ja matkanjohtajana hän jätti vuosikymmenten kuluessa lähtemättömän jäljen koko oppaiden yhteisöön ja moniin matkailijoihin. Marjan opastusura kesti noin 50 vuotta.
Yhdistyksemme kunniajäsentä Marja Niemistä arvostaen ja muistaen Jyväskylän Matkailuoppaat ry.
Marja Nieminen Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla 2020.
JYVÄSKYLÄN OPPAIDEN MUISTELUITA
Opasyhdistyksemme viettää 55-vuotisjuhlaa ja kirjoittajien omat kokemukset alkavat 1990-luvulta. Anne Yliniemi ja Pirjo Väli-Torala ovat toimineet yhdistyksen puheenjohtajina useita vuosia. Asta Häkkinen toimi sihteerinä yli 20 vuotta ja jatkaa johtokunnassa taloudenhoitajana.
TEKSTI ASTA HÄKKINEN
Tapahtumia koko kaupungille
Jyväskylän matkailuoppaat on ollut aktiivinen toimija Jyväskylässä. Oppaiden aloitteesta kaupungin syntymäpäiviä on maaliskuussa vietetty opastetuilla kaupunki- ja kaupungintalon kierroksilla.
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin vietettiin heinäkuussa oppaiden ideoimia Jaakonpäivän kivenheittäjäisiä. Perinteen vastaisesti ”Jaakko” heittikin kuuman kiven. Siten taattiin loppukesän matkailusesongin vireä jatkuminen.
Menneiltä vuosikymmeniltä ovat muistissa myös kierrokset punaisella kaksikerrosbussilla. Matkustajat istuivat pääasiassa yläkerrassa ja opas aina alhaalla, ja lisämausteena oli jousittamattoman lontoolaisbussin pomppiva kulku mukulakivikaduilla.
Opas mukautuu
Jyväskylän keskusta sijaitsee kapealla kaistaleella Harjun ja Jyväsjärven välissä ja yksisuuntaisia katuja on paljon. Katuremontti johtaa hankalaan kiertoreittiin. Juuri nyt maanalaisen pysäköintihallin rakennustyömaa miltei joka kierrokseen kuuluvan kirkon, teatterin ja kaupungintalon välissä aiheuttaa kahden korttelin verran ”poikkeusoloja”. Kirkkopuiston Minna Canthin patsaskin on viety varastoon odottamaan töiden valmistumista.
Aalto-matkailijoilla on joskus kohtuuttomia odotuksia. Kerran Aira-talon asukas törmäsi ulko-ovella japanilaisryhmään ja tuli luvanneeksi ryhmälle pääsyn asuntoonsa.
Kävijät ihastelivat asunnon aitoa tunnelmaa. Matkalla Säynätsaloon näytämme ohiajaessa Aallon pyöreän ’Merry-go-round’ -rakennuksen, joka on yksityinen omakotitalo. Talo sai hollantilaisen arkkitehtikolmikon innostumaan: ”Nyt pysähdytään ja käydään katsomassa.” Oppaan estely-yritykset olivat turhia. Muuratsalon koetalolla tapaamme usein ihmisiä, joita ei ole pysäyttänyt lukittu portti eikä ’Alueella vierailu luvallista vain opastetusti’ –kyltti - ”Asun tässä lähellä. En tarvitse opasta omille vieraille.”
Matti Nykänen oli 1980-luvulla erityisen kiinnostuksen kohde. Laajavuoren vierailuilla hänet saatettiin tavata harjoittelemassakin. Vähän aikaa myös Matin lahjatontille rakennuttama talo kuului yleisön pyynnöstä opastusreitille. 2020-luvulla vieraat viedään Hippokselle muistelemaan Mattia ja ottamaan ryhmäkuvia Höyhen-muistomerkille ja Vanhan hautausmaan ohi ajettaessa kerrotaan Matin haudasta.
Kaupunkilaisillekin monet kohteet ovat kuin uusia, kun niiden taustoja avataan opastuskierroksella. Alvar Aallon kouluajoilta periytyvää mottoa mukaillen ’Lyödään hepnaadilla’ omat ja vieraat! Muuttuvassa kaupunkiympäristössä opasta tarvitaan aukaisemaan historian kerrostumia. Vanhat kerrokset on kaivettava esiin tarinoiden avulla, kun ne eivät enää ole näkyvissä.
Vierailijoiden aikataulut ovat kiristyneet ja monista kierroksista pyydetään lyhennettyjä versioita. Tunnissa pitäisi ehtiä 1,5 tunnin jutut. Yleiskierrosten sijaan kiinnostavat yhä useammin teemakierrokset tai räätälöidyt kokonaisuudet. Uusiin aiheisiin perehtyminen pitää op-
paan mielen virkeänä, mutta joskus on mukava vetää ihan peruskierros, kun muistaa asennoitua siihenkin kuin näyttelijä ensi-iltaan.
PIIRROS MARTTI HÄNNINEN
Muistelijat vesitornissa Pirjo Väli-Torala, Asta Häkkinen ja Anne Yliniemi
Martti Hännisen pilapiirros julkaistu Suur-Jyväskylän Lehdessä 26.4.2023
OPPAIDEN MATKASSA
HISTORIASTA NYKYHETKEEN
Oppaan työ on monipuolinen ja haastava ammatti, joka vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista.
TEKSTI JOHANNA HEINONEN, LAB - AMMATTIKORKEAKOULU JA TIINA KUOSMANEN, SAVONIA - AMK
Antiikista nykypäivään
Opastaminen on yksi vanhimmista ammateista. Varhaisimmat oppaat olivat paikallisia asukkaita tai kauppiaita, jotka tunsivat alueensa ja pystyivät kertomaan siitä vieraille. Työnkuvaan saattoi kuulua kokin, hevosvaunujen kuljettajan, henkivartijan ja ostosten tekijän tehtäviä. Antiikin Kreikassa ja Roomassa oppaat olivat jo tunnustettu ammattiryhmä. Monet olivat oppineita, kuten filosofiopiskelijoita, jotka esittelivät matkailijoille paikkojen historiallisen ja kulttuurisen merkityksen.
” Herranen aika!
Ajuri on pudonnut vaunuilta.”
Keskiajalla pyhiinvaellukset lisäsivät matkaoppaiden tarvetta. Monet oppaat erikoistuivat tiettyihin pyhiinvaellusreitteihin ja tarjosivat myös suojaa ja tietoa alueen vaarallisista paikoista ja turvallisista levähdys-
paikoista. Renessanssin aikana matkustaminen Euroopassa lisääntyi. Tuolloin oppaat alkoivat myös tuottaa matkakirjoja ja karttoja, jotka helpottivat matkustajien liikkumista.
Teollistumisen myötä oppaan työ muuttui jälleen. Rautatiet ja höyrylaivat mahdollistivat nopeamman ja edullisemman matkustamisen, mikä lisäsi turismin määrää huomattavasti. Oppaan tehtäväksi tuli järjestää matkareittejä, aikatauluja ja majoitusta. Tämä aikakausi näki myös matkaopaskirjallisuuden kukoistuksen, kuten Baedekerin oppaat ja myöhemmin Michelin-oppaat. Matkailijat arvostivat oppaita. Ne tarjosivat yksityiskohtaista tietoa matkakohteista, nähtävyyksistä ja palveluista. Niissä oli myös hyödyllisiä sanontoja, kuten ”Herranen aika! Ajuri on pudonnut vaunuilta”.
Ensimmäinen Suomesta kertova ja suomalaisia ylistävä matkakirja ilmestyi 1700-luvun lopulla ”Sweeden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799”. Suomenkielisenä kirjaa saatiin odottaa vuoteen 1949 asti, sillä se käännettiin ensin englannista saksaksi, ranskaksi ja hollanniksi. Sittemmin tietolähteiksi ennen internettiä ja tekoälyä tulivat mm. Berlitzin ja Lonely Planetin matkaopaskirjat
Lisättyä todellisuutta Puijolla KUVA TIINA KUOSMANEN
UPEAT JUHLA- JA KOKOUSTILAT & KATTAVAT PALVELUT URBAANISSA HOTELLISSA JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA!
HOTELLIVERSO.FI
Nykypäivän monipuoliset oppaat
Nykyään oppaan ammatista on tullut monipuolisempi kuin koskaan ennen. Koulutus on monipuolistunut ja kattaa kaiken asiakaspalvelusta ensiaputaitoihin ja paikallishistoriaan. Opastuspalvelujen ammattitutkintoa on päivitetty elinkeinon tarpeiden mukaan viimeksi vuonna 2019. Suomen Opasliitto on uudistanut koulutusohjelmaansa viime vuoden aikana.
Oppaan ammattiin kuuluu erilaisia rooleja. Oppaat ovat yleensä
vastuussa matkailijoiden opastamisesta laajoilla kotimaisilla tai kansainvälisillä kiertomatkoilla. Heidän on hallittava matkareitit, aikataulut ja matkustajien hyvinvointi koko matkan ajan. Suomen Opasliiton auktorisoimat matkailuoppaat ovat erikoistuneet tietyn alueen, teeman tai kaupungin esittelyyn. Paikallisoppaat tarjoavat yksityiskohtaista tietoa tietyn kohteesta tai alueesta. Oppaiden paikallistuntemus tekee heistä korvaamattomia. Luonto-oppaiden työhön voivat kuulua
esimerkiksi vaellusretket, villieläinten tarkkailu ja ympäristökasvatus. Luonto-oppaat tarjoavat mahdollisuuden kokea luonnon ihmeet turvallisesti ja vastuullisesti. Erikoisoppaat keskittyvät tiettyihin aihealueisiin tai matkailumuotoihin, kuten ruokamatkailuun, viinitiloihin tai historiallisiin nähtävyyksiin. Näiden oppaiden syvällinen tietämys tekee heidän tarjoamistaan kokemuksista erityisen arvokkaita ja ikimuistoisia.
Tulevaisuuden opastustyön haasteita
Internetin ja mobiililaitteiden aikakaudella matkailijat etsivät ja löytävät tietoa kohteista itse. Virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR), mobiilioppaat ja interaktiiviset kartat ja kuvat tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden saada tietoa ja palveluita missä ja milloin vain. Nykypäivän asiakas voikin haluta istua omalla sohvallaan kiertokävelyn sijaan. Tällöin oppaan on mietittävä omaa mukautumiskykyään. Oppaiden on jatkuvasti kehitettävä taitojaan ja tietojaan ja tarjottava jotain sellaista, mitä teknologia
Matkailualan kausiluonteisuus ohjaa oppaita etsimään muita tulonlähteitä. Lisäksi matkailuala on herkkä maailmanlaajuisille muutoksille, kuten poliittisille levottomuuksille, talouskriiseille ja pandemioille. Oppaan on pystyttävä mukautumaan nopeasti ja löytämään uusia, koko opasyhteisöä tukevia toimintamalleja.
Matkailijat ovat yhä tietoisempia matkustamisen ympäristövaikutuksista ja haluavat tukea kestävää matkailua. Siksi oppaan on otetta
sen toteutuksessa ja muodoissa ja pystyttävä opastamaan matkailijoita matkailuun, joka tukee paikallisia yhteisöjä ja vähentää ympäristökuormitusta.
Vaikka digitalisaatio ja globalisaatio asettavat omat haasteensa, ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Oppaat ovat tärkeä linkki matkailijoiden ja paikallisten kulttuurien välillä, vaikka työn muoto ja alustat muuttuvat ja kehittyvät.
Opasliiton hallitus 2024
HALLITUS TOIMII
Opasliiton hallitus työskentelee pääosin etänä ja ilman palkkiota. Hallituksen jäsenyys on luottamustoimi, johon tarvitaan tunteen paloa ja intoa kehittää opastustoimintaa. Iso osa hallitustyöskentelyä ovat erilaiset toimikunnat ja työryhmät, joissa valmistellaan päätökset ja viedään asioita konkreettisesti eteenpäin. Hallituksen toimintaa johtaa puheenjohtaja, joka osallistuu myös toimikuntien kokouksiin ja edustaa liittoa ulospäin.
Hallitus vastaa liiton taloudesta ja strategiasta sekä neuvottelee Suomen matkailualan liiton SMALin Suomi-ryhmän kanssa oppaiden palkkioista. Asioita valmistellaan johtoryhmässä, taloustoimikunnassa ja palkkioneuvottelukunnassa.
Jäsenkoulutuksia verkossa:
Ti 24.9.2024 klo 18-20
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kielen oikea ja luonteva käyttö, Annukka Linninen
Ma 28.10. klo 18-20
Vastuullisuus, Karoliina Vitikainen
To 14.11. klo 18-20
Esiintymis- ja tarinankerrontataito elämyksen tuottamisessa ja hyvän oppaan ominaisuudet, Annukka Linninen
Johtoryhmässä on tämän vuoden ajan työstetty Opasliiton arvoja, missiota, visiota ja strategiaa vuosille 2025-2030. Työssä on pyritty ottamaan huomioon liiton kehittyminen ja jäsenien kehittäminen. Pitkäjänteiselle työskentelylle luodaan raamit ja käytännönläheiset tavoitteet.
Toimikunnissa käsitellään mm. matkailuoppaiden koulutuksen kehittämistä, viestintää, jäsenyhdistysten toiminnan tukemista ja kansainvälistä yhteistyötä. Aluetoimikunta käsittelee muistiot aluekokouksista ja nostaa niistä asioita hallituksen käsiteltäviksi. Uutena toimikuntana aloittaa Yrittäjätyöryhmä, joka huolehtii yrittäjänä toimivien oppaiden toimintaedellytyksien kehittämisestä.
Pidetään yhteyttä!
Hallitus järjestää Oppaiden keskustelutunteja, joissa mahdollisimman moni hallituksen jäsen on paikalla. Näihin verkkotapaamisiin saa vapaasti kysyä ja pohtia asioita. Keskustelutuntien ajat löydät jäsensivuilta.
Sosiaalisessa mediassa Opasliitto on aktiivinen varsinkin Facebookissa. Virallisen sivun lisäksi on vain jäsenille tarkoitettu Suomen Opasliitto – jäsenet -ryhmä. Liity mukaan!
Suomen Opasliiton toimistoon voi aina olla yhteydessä, jos on ihmeteltävää tai ehdotettavaa. Paras keino on laittaa sähköpostia toimisto@suomenopasliitto.fi. Toimiston päivittäisestä toiminnasta 2024 vastaavat toimistotyöntekijä Tiina Mitikka ja toimistosihteeri Annamari Laine.
OPASLIITON HALLITUS 2024
Virpi Joutsa, puheenjohtaja, Rauma
Iloisena ja innoissani esittelen maailmanperintökohde Vanhaa Raumaa niin vierailijoille kuin koululaisillekin. Uutena kohteenani on Metsä Groupin maailman modernein saha.
Tarja Peltola-Welin, varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen alue-edustaja, Kouvola/Anjala
Olen vuosikymmentenkin jälkeen innoissani opastuksista. Toivon sen näkyvän, jotten kuulostaisi tylsältä.
Rakastan luontoa, taidetta, musiikkia ja henkilöhistorioita. Värittäessäni kierroksiani näillä aiheilla sytyn itsekin ja nautin suuresti, mikäli innostukseni tarttuu kuulijoihin.
Oppaana vahvuuteni ovat mm. tiedonhalu, laajan alueen tiedot ja palveluhenkisyys. Teen opastuksia useilla paikkakunnilla auktorisoituna matkailuoppaana.
Ulla Grönvall-Streng, Pohjanmaan alue-edustaja, Pietarsaari Kuulun ryhmään ”vierivä kivi ei sammaloidu”. Sukellan innolla uusiin haasteisiin, olen tiedonjanoinen ja jaan innostuksella oppimaani opastettaville.
Satu Sokura, Kaakkois-Suomen vara-alue-edustaja, Kotka
Oppaana jo 25 vuotta. Rooliopastukset Ruusu ja lastaajamuija tuovat lisäväriä kaupunkiopastuksiin. Vielä jaksaa.
Tarja Virtanen, Etelä-Suomen vara-alue-edustaja, Lohja
Nautin mahdollisuudesta antaa ihmisille elämyksiä tarinoin opastaessa.
Suvi Lamminen, Lounais-Suomen vara-alue-edustaja, Rauma
Oppaana haluan ylpeänä esitellä kotiseutuani niin paikallisille kuin turisteillekin. Vahvuuteni ovat opastusten pitäminen kaikenikäisille, erityisesti lapsille, sekä uusien opastusten kehittäminen.
Minna Murtonen, Savo-Karjalan vara-alue-edustaja, Nurmes
Olen toiminut oppaana jo yli 30 vuotta lähinnä saksankielisille ryhmille. Opastukset sujuvat niin meloen, pyöräillen, vaeltaen kuin hiihtäenkin.
Helena Troger, Pohjanmaan vara-alue-edustaja, Kokkola
Matkailuala on ollut aina minun alani ja nyt opastaminen on se pääjuttu. Lähden jokaiselle opastuskeikalle iloisena ja innostuneena kertomaan Kokkolan värikkäästä historiasta, sen nykyhetkestä ja tulevaisuudestakin.
Heli Luhtaniemi, Pohjois-Suomen vara-alue-edustaja, Kajaani
Innoissani viipotan eteenpäin Kajaanissa Saiman roolissa Kummituskierroksella. Oppaana olen selkeäsanainen ja ääneni kantaa. Kaivelen asiakkaiden iloksi tietoja periksiantamattomasti.
Outi Raatikainen, Keski-Suomen vara-alue-edustaja, Jyväskylä
Olen Jyväskylä-opas ja Keski-Suomen alueopas. Sosiologina pyrin liittämään opastettavan kohteen ai kaan, paikkaan ja kulttuuriin.
Annamari Laine, toimistosihteeri, Turku
Oppaana olen joustava ja kekseliäs. On mukava opastaa varsinkin ulkomaisia vieraita ja kertoa heille suomalaisesta elämäntavasta sekä kehittää uusia teemaopastuksia suomalaisasiakkaille.
Tiina Mitikka, toimistoapu, Iitti
Opastus on täydellinen tekosyy perehtyä aina johonkin uuteen asiaan. Nautin luultavasti enemmän oppimisesta kuin opastamisesta. Oppaana vahvuuteni on iloisuus ja ihmisten kohtaaminen.
Suomen Opasliitto ry - Finlands Guideförbund rf www.suomenopasliitto.fi
5 lomavinkkiä Keski-Suomeen
1. Liiku kaupunkiluonnossa Harjulla tai Jyväskylän Lutakon sataman retkiluisteluradalla ja hiiihtoladuilla. Retkeile Keski-Suomen neljässä kansallispuistossa.
2. Nauti Maailman Saunamaakunnan saunaelämyksistä maailman suurimmassa savusaunassa, iglusaunassa tai vaikka lentokonesaunassa.
3. Koe Jyväskylän yli sata pysyvää valaistuskohdetta sekä syksyn Valon kaupunki -tapahtuma.
4. Viehäty Alvar Aallon pääkaupungin arkkitehtuurista ja kahdesta Unescon maailmanperintökohteesta.
5. Hyppää pyörän selkään ja koe hiekkateiden hurmaa maakunnan uusilla gravel-reiteillä, tutustu järviluontoon meloen tai vaihda talven tullen laskettelusukset jalkaan ja viiletä palkittujen hiihtokeskusten rinteillä.
