Keski-Suomen ICT -lehti
1
KESKI-SUOMEN ICT Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan teemalehti Lokakuu/2016
AIHE: DIGITALISAATIO
Tiedekunnan maisteriohjelmat esittelyssä. Sivut 4–5. Digivallankumous ulottuu jokaisen kansalaisen kotiin. Sivut 6–7. Digitalisaatio koskettaa yrityksiä ja lisää työllisyyttä. Sivut 10–11. Millainen digimaailma voisi olla vuonna 2030? Sivut 12–13.
2
Keski-Suomen ICT -lehti
SISÄLLYS 3
Pääkirjoitus ja kolumni
4
Digimaisterikoulutus
5
Keski-Suomi digikoulun eturintamassa
6
Soteuudistus ja digi
8
Mitä konvergenssi tarkoittaa?
10
ICT muuttaa yhteiskuntia
12
Teknologian kehityspolut tulevaisuudessa
14
Bridges-tapahtuma herätti ilon Agorassa
Päätoimittaja: Timo Siukonen.
16
IT-investointien oikea ajoitus ja toteutus vaikeaa
Tuottaja: Siukin Sanomat.
17
Äänekosken jättitehdas luo ekojärjestelmän
Julkaisija: Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta.
18
Digitalisaatio mullistaa liikenteen
Painopaikka: Kirjapaino Kari.
19
Professori Kalle Lyytinen eläkkeelle
Painosmäärä: 10 000.
20
IoT yhdistää laitteet ja ihmiset
22
Peliteollisuuden monet kasvot
23
IBM toi Watson-ohjelman Jyväskylään
Sanastoa Digitalisaatio on osa informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa (ICT) ja tarkoittaa sähköisen tiedon eli informaation luontia, tallentamista, siirtoa ja käsittelyä bittijonoina digitaalisilla laitteilla ja ohjelmistoilla. Sen keskeisenä ja näkyvimpänä yhteydenpitovälineenä on maailmanlaajuinen digitaalinen tietoverkko, internet. Massadata eli big data tarkoittaa äärimmäisen suurta tietomassaa, jota kerääntyy nopeasti lisää ja joka on muodoltaan ja laadultaan vaihtelevaa. Big datan tietotekniset ja tilastolliset tekniikat ovat datan kerääminen, tallentaminen, analysointi ja luokittelu sekä visualisointi. Alustatalous tarkoittaa tietoteknisiä järjestelmiä ja yhteisiä toimintaperiaatteita, joilla käyttäjät harjoittavat liiketoimintaa. Markkinoilla kohtaavat alustan aineettomien oikeuksien omistajat, käyttöjärjestelmien tekijät, laitevalmistajat, sovelluskehittäjät, operaattorit, mainostajat, sidosryhmät ja kuluttajat. Jakamistalous tarkoittaa teknologian, laitteiden ja osaamisen hyödyntämistä yhteisöllisesti, esimerkiksi oman asunnon vuokrauksena, kimppakyyteinä tai naapuriapuna. Teknologia mahdollistaa tavaroiden tai palveluiden jakamisen vieraiden ihmisten kanssa. Tärkeää ei ole omistajuus, vaan kohteen jatkuvan käytön helppous.
Keski-Suomen ICT-lehti Lokakuu/2016
Lehden artikkelit on kirjoittanut päätoimittaja Timo Siukonen, ellei toisin mainita. Päälähteinä on käytetty ITtiedekunnan tutkimusmateriaaleja (www.jyu.fi/it/tutkimus/ muistiot) ja yliopiston Moniviestimen videoluentoja (www.jyu.fi/it/yhteistyo/ict). Luennoitsijat: Juha Haataja, Liisa Heinämäki, Ari Hirvonen, Antti Kivelä, Maritta Korhonen, Tommi Kärkkäinen, Jukka Lehtinen, Martti Lehto, Pekka Neittaanmäki, Kari Saarinen, Pasi Tyrväinen, Pekka Utriainen, Jari Veijalainen. Kuvat: freeimages.com/ Mainostoimisto Kuke , Henry Segerman, Timo Siukonen.
Keski-Suomen ICT -lehti
3
PÄÄKIRJOITUS
Suomi kulkee digikehityksen eturintamassa Elämme informaatioteknologian vuosisataa, jossa keskeisenä muutos- ja kehitysvoimana on digitaalisuus. Se muuttaa elämää, toimintatapoja, palveluja ja yritysmaailmaa, tulee osaksi tavallisen ihmisen jokapäiväistä arkea. Digitalisaatiossa on kyse yhteiskunnallisesta prosessista, jossa hyödynnetään teknologisen kehityksen mahdollisuuksia. Samalla tuotantoja palveluprosessit tehostuvat. Olemme Suomessa kehityksen eturintamassa. Hallituksen päätökset digitaalisten palvelujen uudistamisesta vauhdittavat yhteiskunnan kehitystä. Koulutus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä liikenne ovat hallitusohjelman kehityslistan kärjessä. Näitä tärkeitä asioita käsittelemme tämän lehden artikkeleissa.
Digitalisaatio on muuttanut perustavalla tavalla
useiden yritysten toimintamalleja logistiikka- ja arvoketjujen hallinnasta markkinointiin. Digitaalisuus purkaa toimialoja, yhdistää niitä sekä synnyttää uusia. Se muuttaa myös arvoketjuja ja pakottaa toimijoita uusiin rooleihin. Läpimurtoteknologiat ja palvelut muuttavat koko liiketoiminta-alustaa.
Perinteiset pankki- ja kauppapalvelut uusiutuvat. Robotit korvaavat ihmisen rutiiniluoteisissa tehtävissä. 3D-tulostus mullistaa tuotannollista toimintaa. Ensimmäiset talot on jo rakennettu sillä tekniikalla. Digitalisaation keskeisimmät menestystekijät liittyvät yritysten liiketoimintaprosesseihin ja ekosysteemiajatteluun. Pekka Neittaamäki IT-tiedekunnan dekaani
KOLUMNI
Digiyhteiskunta ei synny itsestään Digitalisaatio ei etene yhteiskunnassa ja liikeelämässä itsestään, vaan siihen vaaditaan konkreettisia toimia kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitalisaation hyödyntäminen edellyttää isoja investointeja, koulutusta, paljon työtä ja kokeiluja. Digitaalinen opiskelu ja opettaminen tulee kytkeä osaksi kansallista järjestelmää, jotta sitä voidaan soveltaa kaikille koulutusasteille aikuiskoulutusta myöten. Koulutustarve koskee sotealaa perushoitajasta ylilääkäriin asti. Sote- ja maakuntauudistuksessa ICT-palveluiden kehittämisen tulee olla keskeisessä roolissa. Yhteiset prosessit, tietovarannot ja tietoarkkitehtuurit luovat perustan kansallisen ICT-palvelukeskuksen toimintaan.
Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää varmatoimisia ja tietoturvallisia tietoliikenneyhteyksiä. Tässä asiassa Keski-Suomi on pahasti jäljessä kansallisesta tavoitteesta.
Alustatalous on keskeinen osa digitaalisen talouden rakentamista. Meille ovat tulleet tutuiksi aineettomia hyödykkeitä tarjoavat sovellus- ja musiikkikaupat, taksi- ja hotellipalvelut, joita pyörittävät yritykset eivät omistakaan fyysistä toimintaympäristöä. Alustat antavat mahdollisuuden uudenlaiselle arvonluonnille, jossa hyödyt saadaan esille uusien palveluiden kautta. Tarvitsemme digipalveluita, jotka yhdistävät, analysoivat ja tulkitsevat alustojen kautta kulkevaa tietoa. Pekka Neittaanmäki
4
Keski-Suomen ICT -lehti
Koulutus tuo digimaistereille töitä tulevaisuudessa Jyväskylän yliopiston tehtävänä on valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Yliopiston johto on valinnut digitaaliset palvelut ja ihminen tietoyhteiskunnassa -ohjelman yhdeksi tutkimuksen ja opetuksen viidestä painopistealueesta. Tietojenkäsittelyn koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa 1967, ja nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin 1998. Henkilökuntaa opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa on vajaat 150, joista 13 täysiaikaista ja kahdeksan tutkimus- tai osa-aikaista professoria. Perus- ja jatko-opiskelijoita on yhteensä yli 2 000. Tiedekunta on Suomen korkeakouluverkostossa alallaan kolmanneksi suurin ja ainetarjonnaltaan monipuolisin.
Tiedekunta seuraa kehitystä Digitalisuus, laskennallisuus ja datapohjaisuus näkyvät yhteiskunnassa, ja tiedekunta seuraa tätä kehitystä reaaliajassa. Opetusohjelmassa on pilvilaskentaa, massadataa, ohjelmistotekniikkaa, kyberturvallisuutta, pelinomaisia järjestelmiä, optimointia, sovellettua matematiikkaa ja laskennallisia tieteitä. Sovellettu matematiikka ja laskennalliset tieteet ovat erittäin ajankohtaisia. Niihin kuuluu mallintamista, signaali- ja datakäsittelyä, päätöksentekoa ja kvanttilaskentaa. Laskennalliset tieteet tuottavat mallinnusten avulla sovelluksia, joilla voidaan tutkia ja ennustaa esimerkiksi fysiikan, biologian tai talouden ilmiöitä. Laskennalliset tieteet muodostavat pohjan suurimmalle osalle 2010-luvun ajankohtaisista tieteellisistä tutkimuskohteista. IT-tiedekunnan yksi kansainvälisen tutkimuksen kärkiala on tietojärjestelmät.
”IT-alan opiskelu vaatii alkuvaiheessa paljon työtä, mutta perusteiden oppimisen jälkeen jatko sujuu jo helpommin. Huippuosaaminen yhdistettynä Jyväskylään sijoittuvaan valtion digitaalisen palveluyksikön toimintaan luo erinomaiset mahdollisuudet rakentaa julkisten digitaalisten palvelujen kehittämiskeskusta. Koulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon uudet EU:n ja kansallisen tason osaamistarpeet ja -profiilit sekä työelämästä käsin tapahtuva aikuisopiskelun lisääntyminen. Koulutusta uudistamalla tiedekunta on mukana nopeuttamassa alueellisen elinkeinoelämän rakennemuutosta. Se tuottaa tutkimustietoa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi, tukee informaatioteknologian sulautumista muihin oppiaineisiin sekä edistää Keski-Suomessa IT-alalla yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä. Siten yliopisto toteuttaa lakiin kirjattua velvollisuutta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. IT-alan opiskelu vaatii alkuvaiheessa paljon työtä, mutta perusteiden oppimisen jälkeen tilannetta voi verrata musiikkiin: ensimmäinen viulutunti on hankala, mutta jatko sujuu jo helpommin.
IT-tiedekunnan painopistealat Perustutkimus Laskennalliset tieteet ja sovellettu matematiikka. Ohjelmistotekniikka ja tietoliikenne. Tietojärjestelmätieteet. Ihmisläheinen teknologia, opettajankoulutus, kognitiotieteet. Soveltavat tutkimusalueet Kyberturvallisuus. Big data. Digitaalisuus. Maisteriohjelmat Kognitiotiede. Koulutusteknologia. Kyberturvallisuus. Laskennalliset tieteet. Ohjelmistotekniikka. Ohjelmointikielten periaatteet. Pelit ja pelillisyys. Sensoriverkot. Sovellettu matematiikka. Tietojenkäsittelytiede. Tietojärjestelmätiede. Tietoliikenne. Kansainväliset maisteriohjelmat MSc Information Systems. MSc Computational Sciences and Engineering. Vanhat kansainväliset maisteriohjelmat (talvella 2016 oli viimeinen haku): MSc (Econ) Service Innovation and Management (SIM). MSc Web Intelligence and Service Engineering (WISE). Koulutuksen kesto 3-vuotinen kandidaattiohjelma. 2-vuotinen maisteriohjelma. 4-vuotinen tohtoriohjelma. Tutkintonimikkeet Luonnontieteiden tai kauppatieteiden kandidaatti. Filosofian tai kauppatieteiden maisteri. Filosofian tai kauppatieteiden tohtori.
Keski-Suomen ICT -lehti
5
Tavoite: Keski-Suomesta digikoulun kärkimaakunta Suomen hallitus on päättänyt digitaalisen koulun perustamisesta yhtenä kärkihankkeenaan. Keski-Suomi omaa hyvät edellytykset ja vahvan tahtotilan kulkea kehityksen kärjessä. Sitä tukevat Jyväskylän yliopiston mahdollisuudet päästä digikoulun kehittämiskeskukseksi, sillä yliopiston yhteydessä toimivat valtakunnallisesti menestyneet opettajanvalmistuslaitos ja IT-tiedekunta. Suunnitelmien mukaan digitaalisuus voitaisiin ottaa käyttöön asteittain Keski-Suomen kouluissa ensimmäisenä Suomessa. Tavoite soveltuu täysin vuoteen 2040 ulottuvaan KeskiSuomen liiton hyväksymään maakuntasuunnitelmaan. Hallitusohjelman mukaan peruskoulujen opetusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja digitaalisia oppimisympäristöjä. ”Digitaalisuuden suurimmat hyödyt saavutetaan, kun yhteiskunnan kaikki prosessit mietitään, suunnitellaan ja toteutetaan uudella digitaalisella tavalla”, kansanedustaja Mikael Jungner kirjoitti huhtikuussa 2015 Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisussa Otetaan digiloikka!
Jotta kansallinen digitaalinen koulu voidaan perustaa, tarvitaan lisää valtakunnallisia ratkaisuja. Kuntien sivistystoimi ja oppilasrekisterit on saatava yhteiseen tietokantaan, josta käyttäjät saavat tarvitsemaansa tietoa nopeita verkkoyhteyksiä pitkin. Koulujen IT-palvelut yhtenäistetään siten, että toiminnanohjausjärjestelmät, digitaaliset oppisisällöt ja räätälöidyt sovellukset ovat kaikkien käytössä. Digitaalinen oppimisympäristö poikkeaa perinteiseen kouluun verrattuna lähes kaikessa, koska sitä ei ole sidottu aikaan, paikkaan, oppituntiin eikä luokkajakoon. Se joustaa oppilaan tarpeiden ja kehitysasteen mukaan. Opetus on yksilöllistä, kannustavaa, vuorovaikutteista, itseohjautuva, luovaa, ongelmanratkaisukeskeistä, tasa-arvoista, jopa maailmanlaajuista ja rajattomien tietoverkkojen kautta kaiken tarvittavan tiedon sisältävää. Materiaalit jaetaan koulun, kodin ja harrastusten perusteella, ja ne ovat aina saatavilla käyttöön vuorokaudenajasta tai paikasta riippumatta.
Digitalisaatio nostattaa esiin eettisiä kysymyksiä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaisemassa ja ennakointiasiantuntija Elina Kiiski Katajan kirjoittamassa Megatrendit 2016 -teoksessa todetaan, että digitalisaatio, virtualisaatio, keinoälyn kehitys, terveyden instrumentointi, robotisaatio, nanomateriaalien kehitys, bioteknologia, farmakologia, energiateknologia, blockchain- eli lohkoketjuteknologia, digitaalisten joukkoalustojen ja globaalien infrastruktuurien kehittyminen ovat esimerkkejä ict-alan nopeasti kehittyvistä aloista. Maailmanlaajuinen tekniikan, talouden ja yhteiskuntien kehitys on johtanut valtioiden keskinäisen riippuvuuden lisääntymiseen. Talousalueet kietoutuvat toisiinsa kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien kautta. Ihmiset, tavarat, ideat ja palvelut liikkuvat ympäri maailmaa. Kansallisvaltioiden aika on ohi, vaikka voimapolitiikka räiskyykin kansainvälisillä taistelukentillä ja diplomatian kabineteissa. ”Tällaisessa toimintaympäristössä näyttävät pärjäävän ne, joilla on sekä kokoa että kykyä toimia”, julkaisussa todetaan. Huomionarvoista on, että maailman valtasuhteissa tapahtuu painopisteiden muuttumista uusien allianssien ja vapaakauppa-alueiden muotoutumisen mukaan. Kehitystä ohjaavat USA, Kiina ja EU. Tieteellisten julkaisujen, patenttihakemusten ja teknologiayhtiöiden globaali kasvu ovat merkkejä siitä, että käynnissä on nopea teknologinen murroskausi.
”Teknologisten innovaatioiden vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisiin on aina kaksijakoinen prosessi. Toisaalta kulttuuriset, taloudelliset ja yksilön kannalta keskeiset arvot vaikuttavat siihen, millaisia teknologioita kehitetään. Samalla teknologiat, joita kehitetään, vaikuttavat aina näihin arvoihin ja siihen, miten yhteiskunnissa järjestellään esimerkiksi työtä, koulutusta ja taloutta”, Elina Kiiski Kataja kirjoittaa. Ihmiskunta saattaa artikkelin mukaan muuttua tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Tulevaisuuskeskustelun ytimessä ovatkin eettiset kysymykset. Miten paljon teknologia tulee vaikuttamaan inhimillisyyteen ja ihmiseen lajina? Millaista vastuuta kantavat keinoälyn, geeniteknologian, ihmisen ja koneen yhdistämistä suunnittelijat Yhdysvaltojen, Etelä-Korean, Japanin ja Kiinan teknologiakeskittymien laboratorioissa? Kyse ei ole siitä, mitä koneet voivat tehdä, vaan siitä, mitä niitten annetaan tehdä. Elina Kiiski Kataja nostaa artikkelissaan esiin futuristi Gerd Leonhardin ehdotuksen kansainvälisestä digitaalisen etiikan sopimuksesta, jollainen on solmittu jo ydinaseiden rajoittamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Lähde: http://www.sitra.fi/julkaisu/2016/megatrendit2016
6
Keski-Suomen ICT -lehti
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa digitalisaatiolla on ratkaiseva osuus Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistaminen Suomessa on paitsi poliittisesti myös digitalisaation kannalta historian suurimpia ja monimutkaisimpia prosesseja. Hallituksen linjauksen mukaan Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 vastaa sote-palveluista. Valtio ohjaa kokonaisuutta vaikuttamalla esimerkiksi suuriin investointeihin ja valtakunnallisten palvelujen sisältöihin, kun taas maakunnat vastaavat toiminnasta alueellisten yhteistyösopimusten avulla. Muutosprosessi ei ole käytännössä helppo, koska lopputuloksen pitäisi palvella yhteiskuntaa kokonaisuutena ja jokaista kansalaista yksilönä sekä terveyden- että sosiaalihuollon puolella. Järjestelmän pitäisi toimia sujuvasti ja tasa-arvoisesti maantieteellisine aluejakoineen, poliittisine vallanjakoineen, verotusjärjestelmineen ja taloudellisine toimintoineen. Lakien pitäisi tulla voimaan 1. tammikuuta 2019 kaikilta muilta osin paitsi verotuksessa. Kuntien kustannuksista syntyy nykyisin noin 70 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurin osa näistä tehtävistä siirtyy uusien sote-alueiden vastuulle. Tasapuolisuuden varmistamiseksi maakunnat saavat yhteisen ICT-palvelukeskuksen. Digitaalisaation hyödyntäminen on avainasemassa soteuudistuksen suunnittelussa, koska tietokoneiden tehokkaampi hyödyntäminen vapauttaa henkilökuntaa keskittymään asiakkaiden palvelemiseen hoidon kannalta tehokkaasti ja talouden puolesta kestävällä tavalla. Tulevaisuuden soteratkaisuissa uusin lääketieteellinen tieto ja voimakkaasti kasvava datapohja yhdistyvät hyväksi hoidoksi kustannustehokkaalla tavalla digitaalista teknologiaa hyväksi käyttäen. Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala. Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä saadaan parempi vaikutus tuottavuuteen kuin alentamalla potilastietojärjestelmien kustannuksia. Digitalisaation vaikutusta bruttokansantuotteeseen on erittäin vaikeaa – jos mahdotonta – laskea lyhyellä aikavälillä, koska tuottavuuden nousu syntyy enemmän säästöistä kuin palvelujen tai tuotteiden ostoista. Taloudellinen panostus digitalisaatioon maksaa paljon rahaa, mutta alan kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kohdentumisen kautta saadut hyödyt ovat sitäkin suurempia. Sosiaaliturvajärjestelmän suurin hanke on reaaliaikaisen tulorekisterin luominen valtiovarainministeriön alaisuudessa. Se sovittaa yhteen kansalaisen työtulot ja sosiaalietuudet sekä helpottaa tiedonjakamista eri viranomaisten ja laitosten kesken. Tietoa voivat hyödyntää esimerkiksi Kela, työeläke- ja tapaturmavakuuttajat, vakuutusyhtiöt, tilastokeskus, palkka-
”Siirtyminen yhden tietojärjestelmän käyttöön on käsittämättömän suuri muutos ja mullistus.” tuen ja työsuojelun järjestelmät, työttömyyskassat, verohallinto, kuntien sosiaalitoimi. Hallituksen tavoitteena on, että julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Talouspoliittinen termi kestävyysvaje tarkoittaa usean osatekijän yhteisvaikutusta, kun lasketaan yhteen seuraamukset julkisesta velasta, koroista sekä väestön ikääntymisestä ja eduista. Laskelmat perustuvat oletuksiin tuottavuuden noususta ja arvioihin, miten jo tehdyt päätökset vaikuttavat tulevaisuudessa. Olennaisia kysymyksiä ovat: tarvitaanko lisää velkaa ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, pidetäänkö velat ennallaan vai päätetäänkö uusista toimista, jotka vähentävät velkakustannuksia pitkällä aikavälillä? Hallitus pyrkii jälkimmäisen vaihtoehdon toteutumiseen.
Digimuutos suurempi kuin rakennemuutos Tiedon muuttuminen digitaaliseksi sotessa on iso asia, jopa isompi kuin alueellisten tai hallinnollisten rakenteiden muutokset. Digitalisaatio ei ole kuitenkaan pääasia, vaan se on väline, jolla asioita voidaan muuttaa. Eduskunnan, hallituksen ja ministeriöiden tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Suomessa. Alan julkiset ja yksityiset palvelut yhdistetään täydellisesti, palvelujen järjestäjien taloudellista kantokykyä vahvistetaan aluejakoja suurentamalla ja veronkannon perusteita muuttamalla. Uudistus perustuu hallitusohjelmaan, jossa on viisi painopistealuetta ja 26 kärkihanketta. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen muodostavat yhden strategisen painopisteen, jossa tavoitteena on ottaa tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Sote-uudistuksen teknologia, digitalisaatio ja niiden edellyttämät tukipalvelut rakennetaan mahdollisimman yhtenäisesti
Keski-Suomen ICT -lehti koko maassa. Käytännön tasolla lopputulos näkyy siinä, miten asiakkaan valinnanvapaus ja tuotannon monipuolistuminen onnistuvat. Palveluiden muutokset perustuvat asiakaslähtöisyyteen, kustannustehokkuuteen ja avoimeen toimintaan, jotka suunnitellaan, ohjataan ja koordinoidaan kansallisena kokonaisuutena. Avainalueita ovat tietojärjestelmät, johtaminen ja liiketoiminta. Digitalisaatiota johdetaan niin, että sote-uudistuksen toimenpiteet ja päätöksenteko kytketään yhteen, ja samalla varmistetaan toimintojen rinnakkainen kehittäminen. Kokonaisuuden onnistumiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, digitalisaation kokonaisarkkitehtuuria, rahoituksen ohjausta, yhteistä tietohallintoa sekä aktiivista yhteistyötä keskeisten toteuttajien ja toimijoiden välillä. Palveluissa voidaan automatisoida esimerkiksi lupa-, ilmoitus- ja ajanvarausasioita. ICT:n ja digitalisaation läpileikkaava tavoite on luoda yhtenäinen kokonaisuus ja päästä eroon pistemäisistä toteutus-
tavoista. Yksittäiset innovaatiot tai tuotteet vaikuttavat vain silloin, kun niillä pystytään vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien muutokseen, palveluketjujen jatkuvuuteen, toiminnan tehokkaampaan johtamiseen paremman tiedon avulla ja kansalaisten terveyskäyttäytymiseen. Olennaista järjestelmässä on liikkuvan tiedon laatu. Sen varmistaa viranomaisten yhteistyö. Kansallisen terveysarkiston Kanta-palveluihin kuuluvat Kelan hallinnoimana terveydenhuollon arkisto, sosiaalihuollon arkisto, reseptikeskus ja tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) hallinnoi avointa palveluhakemistoa, jonka kautta asiakkaat voivat etsiä ja valita hoitopaikan itsenäisesti. Valtiovarainministeriössä valmistellaan tunnistaminen, valtuutus ja palvelunäkymät. Toisenlaisia digitaalisia kansallisia palvelujärjestelmiä on väestörekisterikeskuksella ja verohallinolla.
Digivallankumous koskettaa jokaista kansalaista Uudessa sote-järjestelmässä maakunta on palvelujen tilaaja ja järjestäjä. Tuotantojärjestelmä on alistettu kilpailulle. Operatiiviset järjestelmät ja datan hallinta ovat tuottajan vastuulla, eivätkä valtio tai muut toimijat pääse puuttumaan niihin. Massadata mullistaa tiedon analyysin. Jokaisesta ihmisestä on saatavilla dataa keskimäärin terabitin verran. Koska tietoa on paljon, seulomiseen tarvitaan päätöksentekotukijärjestelmiä, jotka jakaantuvat kahteen osaan: toinen reaaliaikaiseen hoitotapahtumaan ja toinen kokonaistietomassan käsittelyyn. Terveystietoa kerätään, yhdistetään ja analysoidaan siten, että talous, hoitojonot ja sitoumukset tulevat otetuksi huomioon. Kansalaiset voivat tulevaisuudessa tallentaa älypuhelimen kautta jokapäiväistä käyttäytymistä ja liikkumista. Mittalaitteet seuraavat kansalaisen mukana ja ilmoittavat automaattisen diagnostiikan kautta, jos tarvitaan ammattiapua.
Terveystietoja kerätty yli 350 vuotta Sitran Isaacus-projekti hyödyntää tulevaisuudessa massadataa tiedonmurskauksen avulla. Käytössä on valtion data-aineistoa yli 350 vuoden ajalta. Jokaisen rekisterin takana on lupajärjestelmä. Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä maailmanlaajuisen kehityksen kärkeen, koska aineistoa on pitkän historian ajalta paitsi terveys- ja sosiaalipuolelta myös sivistystoimesta. Onnistuneella tietojohtamisella saavutetaan kymmenien miljoonien vuosittaiset säästöt yksin sote-toimialalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöuudistus tähtää siihen, että kaikki tiedot olisivat saatavissa tutkimuskäyttöön ”yhdeltä luukulta yhdellä luvalla” mutta suojattuna niin, että tietokannat pysyvät Suomessa eivätkä päädy esimerkiksi amerikkalaiselle lääkeyritykselle, kuten kävi Islannin genomitietokannalle. Tulevaisuudessa sote-palveluja on asiakastyypin ja tarpeen mukaan. Toisessa ääripäässä on aktiivisia ja osallistuvia asiakkaita, jotka käyttävät paljon itsepalveluja, ja toisessa päässä passiiviset potilaat, jotka ovat fyysisten sote-palvelujen suurkuluttajia.
EU vaikuttaa potilasrekistereihin Euroopan unionin tammikuussa 2016 hyväksymä rekisteritietosuojasopimus muuttaa radikaalisti käytäntöjä Suomessa. Lakiin määrätty viranomaisten palveluvaade johtaa siihen, että jokainen saa tietää, mitä tietoja hänestä on talletettu, mikä viranomainen niitä käyttää ja hallinnoi. Rekisteriin tulee yhteinen suostumusten hallinta. Maailmalla toimii jo terveydenhuollon potilaslähtöisiä hoidon ja analytiikan tietojärjestelmiä, jollaisia hyödyntää esimerkiksi voittoa tavoittelematon Kaiser Permanente Yhdysvalloissa. Lääkärin työskentelyä helpottaa massadataan perustuva tietojärjestelmä. Kone antaa automatiikkaan perustuen vastaanottoajat, analysoidut laboratoriotulokset sekä tarvittaessa sadan asiantuntijalääkärin hoitotoimenpiteet vastaavilla oireilla. Tällöin erikoislääkäri pystyy ottamaan vastaan työpäivän aikana jopa 40 potilasta. Suomessa vastaava luku on keskimäärin noin 12.
7
8
Keski-Suomen ICT -lehti
Konvergenssin ansio: digissä puhutaan samaa kieltä Informaatioteknologian historiaan kuuluu paitsi kehitys analogisista järjestelmistä digitaalisiin, myös kehitys ohjelmistojen ja laitteistojen erilliskäytöistä yhteensopivuuteen. Ihmiselle olennainen ja tarpeellinen informaatio kuten ääni, kuva, videot tai signaalit keksittiin erikseen ja niitä voitiin välittää vain alkuperäismuodossa. Sen jälkeen kun tiedon muuntaminen bittijonoiksi ja koodaus opittiin, tietotekniikka muuttui digitaalisiksi ja tiedonsiirto helpottui. Bitillä on vain kaksi arvoa 0 tai 1. Koodaukseen perustuen näitä bittitietojonoja (kansainvälisesti sovittu säännöstö) voidaan rakentaa, pilkkoa, muuntaa ja luoda uutta informaatiota kuten virtuaalimaailmoita, gps-koordinaatteja tai pelejä, jollaisia analogisessa maailmassa ei voi olla olemassa. Ohjelmistojen, laitteistojen, siirtoteiden ja yhteystapojen (verkkojen) yhdentämistä yhteensopiviksi kutsutaan digitaaliseksi konvergenssiksi. Yksinkertaisia esimerkkejä ovat tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, sähköpostin, tietokonepelien ja internetin toimiminen samassa tietokoneessa.
Konvergenssin osa-alueet Bittijonoja käsitellään matemaattisten kaavojen eli algoritmien avulla, ja ne täytyy koodata ohjelmiksi, jotta tietokoneen prosessorit ymmärtäisivät toimia niiden perusteella. Koska tietokoneet ohjaavat prosessorien toimintaa, myös prosessoinnin hallinnan ohjelmat on koodattava. Näin ohjelmia voidaan salata, siirtää, ladata, tallentaa, muuntaa ja varastoida bittijonoina. Perustasolla kaikki informaatio esitetään koodattuina 0–1bittijonoina, joita käsitellään digitaalisissa laskentalaitteissa. Bittijonot voidaan salata siten, että informaatiolle haetaan uusi koodaus sisältöarvoltaan samanlaisena, mutta ulkoiselta olemukseltaan toisenlaisena, salausavaimiin perustuvina, algoritmien (ohjelmointikielien) avulla laskettuina bittijonona. Salaus voidaan avata samalla tai toisella avaimella. Public Key Infrastructure (PKI) on järjestelmä, jossa on julkinen ja yksityinen avain yhteyksien turvaamiseksi. PKI:n avulla vahvistetaan lähettäjän tai vastaanottajan henkilöllisyys ja varmistetaan hänen lupansa käsitellä kulloinkin kyseessä olevaa tietoa. Salausavaimia voidaan koodata myös päällekkäin ja luoda vaikeasti avattavia salausketjuja. Dataa voidaan kompressoida eli pakata. Shannonin teoria selvittää, millaiset rajat kompressoinnilla on, siis pienimmän bittien määrän, jolla koodaus ei kadota itse informaatiota. Pakkaamisen hyödyt tulevat esiin tiedon siirtämisessä ja varastoinnissa. Pakatun tiedon siirtoon kuluu aikaa, energiaa ja kaistatilaa vähemmän kuin kaiken alkuperäisen tiedon siirtoon. Edut tulevat esiin televisiolähetyksissä ja langattomissa
”Tietoverkkojen kautta toiminta on maailmanlaajuista ja reaaliaikaista. ” puhelinyhteyksissä. Salaus ja kompressio voidaan yhdistää myös matkapuhelinverkoissa. Varastoinnin tai tiedonsiirron yhteydessä syntyneitä virheitä yksittäisissä biteissä tai bittijonoissa voidaan korjata tai ainakin havaita lisäämällä informaatioon ylimääräisiä bittejä. Termi on nimeltään redundanssi. Esimerkki korjausohjelmasta on Hammingin koodi. Koodietäisyys on kolme bittiä, joista yksi voidaan korjata ja kaksi havaita. Menetelmästä on apua tietokoneen muistin tai tiedonsiirron ongelmien korjaamiseksi. Korjausohjelmia voi lisätä salattuihin tai pakattuihin ohjelmiin, mutta niitä itsessään ei voi pakata eikä salata. Bittikoodattua aineistoa voi kopioida, välittää, siirtää ja levittää suuria määriä automaattisesti ilman ihmistä nopeasti ja tehokkaasti joka puolelle maailmaa, mikä analogisesti olisi mahdotonta. Tekniikan historiassa puhelimet ja radiolähetykset olivat alkeellisia ja alueellisesti rajoittuneita.
Konvergenssista taloudellista hyötyä Digitaalisesta konvergenssista on taloudellista hyötyä, koska informaation perusta on teknisesti sama kaikille erilaisille tiedoille (kuvat, videot, tekstit, puheet) ja se on kaikkien tavoitettavissa ja hyödynnettävissä. Voimme koodata ihan mitä tahansa keksimme. Digitalisaation määritelmästä voidaan kiistellä. Teknisesti ottaen se tarkoittaa: digitaalisesti koodattu informaatio, jonka apuna käytetään digitaalista muistia, prosessoreita ja siirtoteknologiaa. Tietoverkkojen kautta toiminta on maailmanlaajuista ja reaaliaikaista. Historian aikana digitaalisuuteen perustuvia tietojärjestelmiä on onnistuttu saamaan toimiviksi monilla aloilla eri tehtäviin: on liiketoimintasovelluksia, potilastietojärjestelmiä, sotilassovelluksia, digitaaliverkkoja, automaattisesti liikkuvia autoja ja robotteja. Digitaalisuuden hyödyntämiseksi tarvitaan laitteistoja, sähköä, ohjelmia ja ohjelmistoja, joiden taustalle on luotu ohjelmistotekniikan ja -tuotannon tieteenala. Digitalisaatio etenee ihmisen toimintaan, yhteiskuntiin, aikaan ja paikkaan sidottujen kehityspolkujen kautta levitäk-
Keski-Suomen ICT -lehti seen keksintöjen, laitteistojen ja sovellusten avulla maailmanlaajuisesti esimerkiksi Facebookin tai Internet of Thingsin käytöksi.
Kehityksen kaksi eri suuntaa Digitaalisuuden kehityksessä on havaittavissa kaksi suuntaa. Yksittäisten ominaisuuksien puolella tiedonkäsittely siirtyy yhä pienempiin nanotason osiin, kun taas kokonaisuuksien hallinnassa ollaan menossa suuriin yksiköihin. Esimerkiksi pilvilaskennan palvelinkeskukset sijoitetaan entisiin, valtaviin teollisuushalleihin, jotka kuluttavat sähköä kymmenistä satoihin megawatteihin, enemmän kuin paperitehdas. Niihin kootaan "mieletön määrä" prosessoreita ohjaamaan jatkuvasti lisääntyvää tietoliikennettä ja tiedon varastointia varten. Digitaalisuuden kehitykseen ovat vaikuttaneet sotilaalliset tarpeet: salauskoodit ja niiden purkaminen, ohjus- ja niiden suunnistusjärjestelmät sekä avaruuden valloitus ja gpspaikantaminen vuodesta 1978. Digitaalitekniikan siviilisovelluksia käyttävät pankit, kaupat,
9
teollisuus, viranomaisrekisterit (verot, sote, väestö). Digitalisaatiota ohjaavat ja vievät eteenpäin palveluverkot, pankit, infrastruktuuritoimijat ja sotilaskäyttö, Facebook, Twitter, Weibo ja monet muut yksityisille kuluttajille tarjottavat kanavat. Liiketoiminnoissa on opittu ottamaan huomioon, että ihmiset tuottavat yksilöllisesti tietokoneittensa tietosisällöt. Digitaalisuuden rajoja mietittäessä kysymme, osaammeko automatisoida ja digitoida kaiken? Filosofinen vastaus kuuluu, että emme, koska ihmisen tieto on rajallista. Miten ihmisen suunnittelemat koneet sellaiseen pystyisivät? Ihmiset ovat toistaiseksi digitalisaation kehittämisen, tuottamisen ja käyttämisen ainoa lähde. Sosiaaliset voimat ajavat digitalisaatiota eteenpäin. Sellaisia ovat esineiden internet (IoT), teollisuuden automaatio, sotilaskäyttö, biokemia. Kysyntä tuntuu olevan rajaton. Riittääkö tuottajilla kykyä tarpeiden tyydyttämiseksi? Voisiko tekoälyn synnyttää tekoelämää ilman ihmistä? Sellainen ei tietenkään voi tapahtua vahingossa. Sellainen pitäisi asettaa suunnittelun tavoitteeksi eikä sellaista ole asetettu. Ihmisen ja koneiden välisen rajan julkinen pohtiminen on maailmanlaajuisesti päivänpolttava tehtävä.
Ohjelmistojen, laitteistojen, siirtoteiden ja yhteystapojen yhdentämistä kutsutaan digitaaliseksi konvergenssiksi.
10
Keski-Suomen ICT -lehti
Digitalisaatio muuttaa ihmiskuntaa ja yhteiskuntia Ennen kuin digitalisaation tuomat hyödyt voidaan ottaa laajamittaisesti yhteiskunnan käyttöön, on ratkaistava koko informaatioteknologian uudenaikaistaminen. Kehityksen edistyminen riippuu niiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta. Molempia tarvitaan. Kumpikaan ei menesty maailmanlaajuisesti yksin ilman toista. Digiala on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut moneen kertaan, kehittynyt sisällöiltään ja strategioiltaan läpikotaisin nopeasti ja liiketaloudellisesti menestyksekkäästi. Ensin puhuttiin tietoyhteiskunnasta, sitten digiyhteiskunnasta. Seuraava kehitysvaihe on jo nähtävissä, ja sen toteutuessa alalle syntyy taas uusia merkityksiä, nousuja, vahvistumisia ja katoamisia.
IT-investoinnit kalliita Tähän asti eletyllä IT-teollisella aikakaudella asiakkaat ovat etsineet IT:n avulla toimintaansa tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Sellainen ei enää toimi digitalisaation aikakaudella, koska uuden ajan IT muuttaa liiketoimintamalleja syvällisesti. Toisin kuin asiakkaat toivoivat, IT-kustannukset ovat nousseet digitalisaatioon liittyvien investointien vuoksi. Tuotteet ja palvelut sopeutetaan digitalisaatioon. Jos yritykset eivät kykene ”lentämään” ajan vaatimusten mukaan, ne putoavat kilpailusta pois. Liiketoimintojen automatisointi ja nopeuttaminen luovat yritykselle kasvua ja menestystä. IT ei ole erillään yrityksen liiketoiminnasta eivätkä liiketoiminnot ole erillään IT:stä. Kilpailukenttä muuttuu nopeasti. IT-investointien tasapaino siirtyy kustannusten säästämisestä liikevaihdon kasvattamiseen sitä mukaa kun digitalisaation hyötyjä opitaan ottamaan käyttöön. Kyse on digitalisaation mahdollistamas-
”Liiketoimintojen automatisointi ja nopeuttaminen luovat yrityksille kasvua ja menestystä.” ta ajattelun, tutkimuksen, tuotannon, kulutustottumusten ja ajoituksen vallankumouksesta, jonka toteutumisesta kertovat esimerkit hotelliketjuista ilman omia hotelleja ja taksiyrityksistä ilman omia autoja. Myös yksilöille löytyy sijansa. Tiedekunnassa on esimerkkejä opiskelijoista, jotka luovuutensa, osaamisensa ja oivallustensa kautta ovat kehittäneet kaupallisille markkinoille tuotteita ansaiten merkittäviä – satojen tuhansien eurojen – summia rahaa.
Jyväskylä ajan hermolla Jyväskylän IT-tiedekunta pyrkii elämään ajan hermolla ja seuraamaan kriittisesti uusinta tieteellistä tutkimustietoa. Teoreettinen tutkimus ja opiskelu etenevät laitoksilla aikataulujensa ja suunnitelmiensa mukaan. Yritysyhteistyössä syke on nopeaa ja yllätyksellistä. Tiedekunnan pääosaaminen kohdistuu julkisiin digitaalisiin palveluihin, teollisuusautomaatioon, IT-pohjaiseen suunnitteluun, tekniseen laskentaan, finanssialan ja pelialan teknisiin palveluratkaisuihin, tietoliikenteeseen, turvallisuusvalvomoihin, -tuotteisiin ja -palveluihin, sotilas- ja siviilimaailman kyberturvallisuuteen, energianhallintaan sekä peliyrityksiin ja pelinomaiseen oppimiseen.
Yliopisto on yhdistävä tekijä Jyväskylän ICT-ekosysteemissä, johon satojen yritysten lisäksi kuuluu yhteiskunnan toimijoita. Sellaisia ovat Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja kehittämisyhtiö Jykes, Kelan IT-yksikkö, Puolustusvoimat, sairaanhoitopiiri, valtion tietoja viestintätekniikkapalveluista vastaava Valtori sekä tietoverkkojen toimivuudesta vastaava Suomen Erillisverkot. Yksi tiedekunnan projekteista etsii käytännön vastauksia, millä talouden aloilla ICT-ala voisi hyödyttää Keski-Suomea arvonlisäyksen kannalta. Tietoa kerätään 400 yritykseltä, joista enemmistö toimii palvelualalla ja vähemmistö teollisessa tuotannossa. Peruskysymyksiä ovat: miten yritykset kykenevät hyödyntämään digitalisaatiota ja miten yliopisto voi heitä auttaa? Projektin osana opiskelijat tekevät haastatteluita yrityksissä ja voivat hyödyntää tuloksia opinnäytteissään.
Peter Diamandsin ennustus Yhdysvaltalainen tietotekniikan ja lääketieteeteen tohtori, tulevaisuudentutkija Peter Diamandis on erikoistunut arviomaan, miten tietotekniikka vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen. Hän julkaisi toukokuussa 2015 Singularity Hub -verkkolehdessä kahdeksan ennustusta, joiden uskoi toteutuvan vuoteen 2025 mennessä. Yksi niistä on, että kaupasta voi tuolloin ostaa tuhannella dollarilla tietokoneen, jonka suorituskyky 1016 vastaa laskennallisesti ihmisaivojen kapasiteettia. Taustalla on yhdysvaltalaisen Intelin perustajan Gordon Mooren 1965 kehittämä teoria, jonka mukaan tuhannen dollarin tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu tietyin välein. Aluksi hän laski tuon ajan vuodeksi, mutta on sittemmin muuttanut sen 18–24 kuukauteen.
Keski-Suomen ICT -lehti Lisäksi Diamandis arvioi, että 2025 maailmassa olisi kytketty toisiinsa 100 miljardia laitetta. Tuon järjestelmän nimi on kaiken internet, Internet of Everything (IoE). Jokaiseen laitteeseen on liitetty vähintään kymmenen tietoa keräävää tunnistinta. Näin saadaan tuhannen miljardin digiekosysteemi, josta syntyy maailmantalouteen 19 000 miljardin dollarin arvonlisäys. Tietokoneiden suorituskyky lähestyy 2025 täydellistä tietoisuutta, koska sensorit keräävät tietoa kaikkialla, ja ne kykenevät jakamaan käyttäjälle hänen tarvitsemaansa tietoa kaikesta mahdollisesta. Siten ihminen pystyy täyden tietoisuuden tietokoneen avulla saamaan, hallitsemaan ja järjestelemään tietoa haluamallaan tavalla. Tietoisuus kulkee ihmisen mukana eikä hänen tarvitse erikseen lähteä minnekään hakemaan tietoa.
Hypertietoverkko tulossa Maailman väkiluku ylitti Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) mukaan seitsemän miljardia vuonna 2011 ja kahdeksan miljardiin päästäneen 2020-luvun lopussa. Diamandisin mukaan 2025 olisi toiminnassa maailmanlaajuinen hyperyhteyteen perustuva tietoverkko, jossa
”Henkilökohtainen tekoäly mittaa, kuuntelee, lukee, kirjoittaa, kuvaa ja tallentaa kaiken tarpeellisen.” maapallon jokaiselle ihmiselle taataan vähintään yhden megatavun yhteys. Vuonna 2015 internetiä pystyi käyttämään 3,3 miljardia ja verkon ulkopuolelle jäi noin neljä miljardia ihmistä. Diamandis arvioi, että perinteinen, vielä 2015 voimassa ollut terveydenhuollon järjestelmä luhistuu digitalisaation kautta synnytettävien liiketoimintojen alle. Uudet ansaintalogiikat, johtamismallit, tietotekniset järjestelmät, laitteistot ja palvelut mullistavat koko alan joustavalla ja edullisella tavalla. Uusi virtuaalitodellisuus mullistaa täydellisesti näytöt ja käyttöliittymät. Ne
11 muuttavat ihmisen käyttäytymistä, koska esimerkiksi opiskelu, kaupankäynti ja palvelujen hankinta helpottuvat dramaattisesti. Kaikki tarvittava tieto ja sen esittämiseksi vaadittava näyttö ovat aina mukana. Diamands olettaa, että jokaisen ulottuville tulee henkilökohtainen tekoäly, joka mittaa, kuuntelee, lukee, kirjoittaa, kuvaa ja tallentaa yksilön puolesta kaiken hänelle tarpeellisen. Sellaisesta saatavat hyödyt ovat elämän kokonaisuudessa ilmeiset, koska kone tekee kaiken kestävämmin, luotettavammin, nopeammin ja paremmin kuin ihminen.
Blockchain mullistaa Kahdeksantena ennustuksena Diamands nostaa esiin termin blockchain, joka on suomennettu lohkoketjuksi. Menetelmä mullistaa kaupankäynnin. Maailman talousfoorumi on nimennyt lohkoketjun yhdeksi digitalisaation megatrendeistä. Blockchain perustuu hajautettuun tietokantaan ja salausjärjestelmällä suojattuun kaupankäyntiin. Sen avulla verkossa voidaan toteuttaa liiketoimia ilman pankkijärjestelmää tai muita välittäjiä. Käytännön esimerkki järjestelmän toimivuudesta on avoimeen lähdekoodiin perustuva, 2009 käyttöön otettu virtuaaliraha bitcoin. Se on ensimmäinen hajautettu digitaalinen valuutta, jota ei pysty väärentämään ja jonka käyttöön ei tarvita valtioita eikä pankkeja. Talousfoorumin asiantuntijat uskovat lohkoketjun kehittyvän merkittäväksi osatekijäksi julkisen vallan käytössä vuoteen 2023 mennessä ja bitcoinin kautta syntyvän maailmantalouden kasvavan noin 400-kertaiseksi, vuodesta 2015 vuoteen 2027 nykyisestä 0,025 prosentista kymmeneen prosenttiin.
Liiketoimintojen automatisointi ja nopeuttaminen luovat onnistuessaan yrityksille kasvua ja menestystä.
Seuraavan aukeaman grafiikka ennakoi kansainvälisten tutkimusten perusteella, millaisia kehityspolkuja pitkin digitalisaatio etenee eri tieteen aloilla 2030-luvulle asti.
12
Keski-Suomen ICT -lehti
Keski-Suomen ICT -lehti
13
14
Keski-Suomen ICT -lehti
BRIDGES rakensi siltoja tieteen ja taiteen välille Matematiikka liittyy monella tapaa kulttuuriin ja taiteen eri aloihin: arkkitehtuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin, kirjallisuuteen, teatteriin ja runouteen. Geometriset kuviot ovat innoittaneet taiteilijoita kautta historian. Jyväskylässä kokoontui 9.–13. elokuuta noin 300 kansainvälisen tason matemaatikkoa ja taiteilijaa jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan. Tapahtuman järjestävä organisaatio on Yhdysvalloissa päämajaa pitävä BRIDGES-yhdistys, joka nimensä mukaisesti "rakentaa siltoja" tieteen ja taiteen välille. Erityisen suosion saivat yleisötilaisuudet lapsille ja aikuisille sekä työpajat alan opettajille ja tutkijoille. Iloista ja luovaa tekemistä riitti, ja lopputulokset valloittivat katsojat.
Japanilainen Akihiro Matsuuran pantomiimi- ja jongleerausesitys perustui geometrisiin muotoihin ja kuvioihin, kun taas unkarilainen Vörös László rakensi Agoran aulaan ihmisen perimää kuvaavan, kaksoiskierteisen DNA:n.
Mitä tekemistä yhdysvaltalaisella kokilla oli Agorassa? Hän paistoi lettuja 3D-tulostimella, joka digi-ohjaimien avulla valmisti toiveiden muotoisia herkkuja: eläimiä, kukkia ja sydämiä.
Keski-Suomen ICT -lehti
Agorassa oli esillä mystisiä lukusarjoja ja geometrista taidetta sekä yhdysvaltalaisen Miguel Valenzuelan keksimä pannukakkutulostin, joka paistoi yleisölle erikoismuotoiltuja herkkuja. Seuraava Bridges järjestetään 2017 Kanadan Waterloossa.
15
16
Keski-Suomen ICT -lehti
Digitalisaatio vaikuttaa IT-investointien elinikään Tieto Oyj:n liikeideana on pidentää asiakkaiden IT-investointien elinkaarta siten, että uutta tietoa hyödynnetään, vanhat kallisarvoiset data-aarteet säilytetään ja kaikki huono tai vanhentunut aineisto heitetään pois. Yritykset joutuvat maksamaan aikojen kuluessa syntyneen teknologiavelan pois laitteistoista, sovelluksista ja arkkitehtuurista. Tilalle luodaan ajanmukainen, digitalisaatiota hyödyntävä kokonaisuus, jota historian tuottamat rasitteet eivät paina. Kaikki etenee hallitusti käyttäjäkokemuksen, uusien digitaalisten palveluiden ja liiketoimintamallien prosesseissa. Pankit jo kyselevät, missä on kannattavan toiminnan keskipiste tulevaisuudessa: yksityisasiakkaiden tarpeissa, maailmanlaajuisten omaisuuksien ja omistusten siirroissa tai jossain muussa? Perinteinen pankkijärjestelmä ei enää kannata. Kehityksen kohteena ovat uusien liiketoimintojen toteuttaminen digitalisaation avulla muistaen, ettei vanhaa alan tuntemusta ja data-aineistoa saa tuhota kokonaan. Vakuutusyhtiöissä taas on mietiskelty, miten hidasta käsityötä vaativa vahinkojen korvausjärjestelmä voitaisiin automatisoida. Ratkaisu on löytynyt siitä, että IT-osastot on otettu mukaan liiketoimintojen kehittelyyn.
”Yritysten on sopeuduttava kahden eri nopeudella kehittyvän liiketoimintamallin yhteensovittamiseen.” naista innovointi, nopeus ja ketteryys, mutta niiden kokonaisvaikutuksia organisaatiolle ei voi tietää etukäteen. Kyse on paitsi digitalisaation edistämisestä myös riskienhallinnasta uuden tiedon etsimisen ja hankinnan kautta, kustannuksista ja toimivuudesta. Tieto Oyj on erikoistunut rakentamaan yritysten tulevaisuuden kokonaissuunnitelmia, joissa kuvataan digitalisaation tavoitteita, mahdollisuuksia ja käytännön ratkaisuja järkiperäisesti ja suunnitelmallisesti yrityksen toimialaan, periaatteisiin ja arvoihin sovitettuna.
Epäonnistumisen riskit tunnistettava Vanha tieto väistyy uuden tieltä Yritysten on sopeuduttava kahden eri nopeudella kehittyvän liiketoimintamallin yhteensovittamiseen. Vanhan ja uuden suhde tulee muuttumaan. Digitalisaation osuus kasvaa perinteisten mallien kustannuksella. Liiketoimintojen kannattavuus on ensiarvoista, ja muut osa-alueet seuraavat sitä. Suuryrityksissä on kokeiltu, miten onnistuu digitalisaatiotarpeiden sijoittaminen erilliseen IT-yhtiöön. Niistä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Jos perusyhtiö ei luovuta aarrearkussaan olevaa perusdataa asiakkaista, tuotteista tai kuluttajakäyttäytymisestä, ei uudella yhtiöllä ole menestymisen mahdollisuutta. Kannattavan ja nopean digitaalisen toiminnan pohjaksi tarvitaan tiedonvaihtoa emoyhtiön ja aloittavan yhtiön välillä, mistä seuraa kysymys: onko parempi pitää yllä kahta organisaatiota vai yhdistää ne? Yritysten digitalisoinnin kehityksessä on osattava hallita elinkaaren eri vaiheissa olevia toimintoja. Digitaalisaation kehittäminen on auringonnousun aikaa, kun taas vanhojen toimintojen päivittäminen tai hävittäminen on auringonlaskun aikaa. Millään yrityksellä ei ole varaa tuhota omaa ydinosaamistaan, vaan muutosprosessit on toteutettava harkiten ja kokonaisvaltaisesti. IT-pelikentällä on menossa eriluonteisia kehitysvaiheita ja niihin saatavilla sopivia työkaluja. Digitalisaatiolle ovat omi-
Muutosprosessin kokonaisuus on jaettavissa kolmeen johtamisen osa-alueeseen – henkilöstöön, prosesseihin ja teknologiaan – sekä kahteen logiikkaan ja aikakäsitykseen. Digitalisaation kehittäminen etenee eri tahtia kuin perustoimintojen muuntaminen. Samalla yritysten on myös vastattava asiakkaiden vaatimuksiin ja saatava heidät ymmärtämään, jopa haluamaan uudenlaisia palveluita ja tuotteita. Sellainen onnistuu parhaiten hyvän suunnittelun ja asiakastarpeiden tuntemisen kautta. Nopeassa kehitysvaiheessa sellainen ei aina onnistu, koska epäonnistumisen riskit kasvavat ja markkinakoneen pyöriessä on siedettävä kaaokseen liittyvää epävarmuutta. ”Varhaisessa sadonkorjuussa” on onnistuessaan omat etunsa. Tieto Oyj:n osaaminen liittyy liiketoimintojen kasvattamiseen tarpeelliset kustannussäästöt huomioon ottaen. Kyse ei ole vain digitalisaatiosta tai tekniikan muutoksesta vaan ennen muuta kehysten luomista kaupallisten liiketoimintojen muutokselle, jonka toteuttamisessa henkilöstöllä, menetelmillä ja teknologialla on tärkeä osa. Tieto antaa asiakasyrityksilleen vaihtoehtoisia ratkaisumalleja digitalisaation edellyttämien tekniikoiden, menetelmien ja laitteistojen valitsemiseksi sekä tarjoaa mahdollisuuksia perustaa tutkimushankkeita julkisen rahoituksen kautta. Digitalisoinnin tulevaisuutta on vaikea ennustaa, koska radikaaleja muutoksia näyttää tulevan nopeasti ja läpimurtoja syntyy yllättävistä suunnista.
Keski-Suomen ICT -lehti
17
Äänekosken biotuotetehdas on suunniteltu digitaalisaation huippuosaamista hyödyntämällä Informaatioteknologiaa on hyödynnetty metsäteollisuudessa niin kauan kuin tietokoneita on ollut olemassa, mutta vasta digitalisaation avulla Suomen kannalta merkittävää teollisuuden alaa on opittu ajattelemaan kokonaisuutena ja jopa niin, että kaikki suunnitellaan digitalisaation tuottamien mahdollisuuksien perusteella.
SWECO/HAVAINNEKUVA
Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi – 1,2 miljardia euroa – on Metsä Groupin rakennuttama biotuotetehdas Äänekoskelle. Yhtiö julkisti investointisuunnitelman huhtikuussa 2014 ja ympäristöluvan saatuaan ja yhteistyökumppanit valittuaan rakentamispäätöksen huhtikuussa 2015. Maansiirtotyöt alkoivat kesäkuussa ja ensimmäiset elementit pystytettiin marraskuussa. Päälaiteasennukset käynnistyivät talvella 2016. Tehtaan koekäyttö alkaa keväällä 2017 ja koko tehdas käynnistyy syksyllä 2017. Täyteen tuotantoon pitäisi päästä kesäkuussa 2018. Tehtaan ytimessä on energiatehokas havu- ja lehtipuusellutehdas, kokonaistuotannoltaan 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Puuta tarvitaan vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä, ja yhtiön tavoitteena on hyödyntää raaka-aine niin täydellisesti kuin se tehtaan ympärille syntyvässä yritysten kokonaisuudessa on mahdollista. Järjestelmää kutsutaan liiketoimintaekosysteemiksi.
Metsä Groupin biojalostustehdas Äänekoskella tuottaa valmistuttuaan 2018 paitsi sellua myös monenlaisia puun jatkojalosteita. Tietotekniikan eri osa-alueita hyödyntämällä yhtiö yhteistyökumppaneineen on luomassa monipuolista liiketoiminnan ekojärjestelmää.
Tutkimus ja käytäntö kohtaavat
Oli mietittävä, miten niiden avulla voitaisiin tukea monipuolista tuotantoprosessia, johon kuuluu paitsi Metsä-Group myös kymmeniä muita biotalouden eri osa-alueisiin erikoistuneita yrityksiä. Kyse ei ollut vain tietotekniikasta vaan myös kemiasta, fysiikasta, biologiasta, taloustieteistä, logistiikasta ja muista tieteenaloista, kuten kyberturvallisuudesta.
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta sai toimeksiannon miettiä biotalouden ekosysteemin kehittämistä digitalisaation kannalta: mitä kaikkea tietoa tarvitaan, kun yhtiön koneisto jauhaa ja jalostaa puuta kannolta useiksi lopputuotteiksi? Tiedekunnan asiantuntijat hakivat vastausta tietotekniikan eri osa-alueilta. Kokonaisuutta varten tarvittiin osaamista teolli-
”Suuresta tietomäärästä tutkijat aikovat kehittää teoreettisen liiketoimintamallin, jossa otetaan huomioon tutkimus, koulutus, tuotanto ja tuotteet.”
sen internetin, massadatan, avoimen datan, analytiikan ja optimoinnin avulla.
Käsittelyn läpi kävivät raakapuun hankinta, puunjalostuksen eri vaiheet, uudet jatkojalostuskohteet, koneistot, laitteistot, tietoarkkitehtuuri ja -järjestelmät, kemikaalit, perusmateriaalit ja niiden yhdistelmät sekä kolmiulotteiset tulostusmateriaalit, tekstiilit, kotimaiset ja kansainväliset liikenneyhteydet ja jakeluverkot.
Teoreettinen liiketoimintamalli valmisteilla Suuresta tietomäärästä tutkijat aikovat vielä kehittää teoreettisen liiketoimintamallin, jossa otetaan huomioon kokonaisuutena tutkimus, koulutus, tuotanto, tuotteet sekä yritysten yhteistoiminta ja kansainvälinen biotalous. Perussuunnitelmat ekosysteemin kehittämisestä ovat valmistuneet ja selvitystyö etenee sitä mukaa kun jatkorahoitus järjestyy.
18
Keski-Suomen ICT -lehti
Liikenteen automatisaatio lisääntyy Liikenteeseen liittyvien markkinoiden arvo on Suomessa suuruusluokaltaan 30 miljardia euroa vuosittain ja maailmanlaajuisesti tuhansia miljardeja. Hallitus antoi eduskunnalle liikennekaarta koskevan lakiesityksen 22. syyskuuta 2016. Siinä säädetään yhtenäisesti liikennemarkkinoita, ja sen keskeisenä tavoitteena on luoda tasapuoliset edellytykset liikenteen digitalisaatiolle, palveluille, liiketoimintamalleille ja yrittäjyydelle niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Liikennejärjestelmään lasketaan mukaan kaikenlainen liikkuminen sekä siihen liittyvä infrastruktuuri, kuten tiet, radat, satamat, pysäköintipaikat ja muut alueet, liikenteen ohjaus, hallinta ja säädökset, mukaan lukien liikennetieto ja -palvelut. Digitalisaatio on muuttanut viime vuosien aikana liikenteen kokonaisuutta, jota ovat hallinneet uusien väylien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja hallinto. Digitalisaatio, automatisaatio ja tiedonhankinta auttavat yhdistämään ja uudistamaan rakenteita.
”Autot pystyvät jo liikkumaan ilman kuljettajaa luotettavasti eristetyllä alueella. Tavoitteena on täysi automaatio.” automaatio, joka kattaa kaikki dynaamisen ajotehtävän osa-alueet kaikissa tie- ja ympäristöoloissa. Auton teknologiajärjestelmän pitää osata ohjata, kiihdyttää ja jarruttaa, seurata, arvioida ympäristöä ja reagoida joustavasti muuhun liikenteeseen. Teknologinen valmius on jo olemassa, mutta järjestelmän toimivuus kaikissa oloissa tuottaa ongelmia, esimerkiksi eettisissä kysymyksissä.
Ihminen vai eläin?
Liikennekaaressa on kyse suuresta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Avainsanoja ovat digitaalisaatio, tehokkuus, mahdollistaminen, talous, palvelut, big data, avoin data, liikennejärjestelmä, kilpailukyky, älykäs liikenne, fiksut väylät, automaatio ja kaupalliset mahdollisuudet.
Mitä tietokone päättää, jos auto on ajamassa yhtä aikaa ihmisen ja eläimen päälle ja toisen voisi väistää. Kumman se valitsee? Automaatio pystyy estämään joitakin onnettomuustyyppejä, mutta ei kaikkia. Epäselvää myös on, aiheuttaako automaatio uudenlaisia onnettomuuksia.
Liikenneväylät ovat tärkeä osa kansallista kilpailukykyä. Tiedemaailma ja yritykset auttavat kaupallistamaan alaa siten, että pakkoautoilua voidaan vähentää ja samalla liikenteen käytettävyyttä ja mukavuutta lisätä.
Kehittämistoiminnan keskiössä ovat jakamistalous ja liikenteen määrät. Olennaista on määritellä hallinnon ohjauskeinot ja osanottajien vastuualueet sekä purkaa säädösnormeja, jotta eri osapuolten järjestelmät saadaan toimimaan yhteen.
Tieliikenteen automatisaatio on jo tuonut kuljettajien tukijärjestelmään vakionopeuden säätimet, kaistavahdit ja muita apukeinoja. Autot pystyvät liikkumaan ilman kuljettajaa luotettavasti eristetyllä alueella. Tavoitteena on täysi
Yksi tärkeä kehityskohde on avoimen datan hyväksikäyttö kulkumuodosta riippumatta. Sellainen perustuu tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja rakentamiseen, mikä tuottaa säästöjä ja
johtaa tietojen nykyistä parempaan hyödyntämiseen. Avoimen datan lisenssijärjestelmästä (CC 4.0) saa joitakin rekisteritietoja ilmaiseksi siten, että niitä voi muokata, kokeilla ja hyödyntää vapaasti. Markkinoille on tullut sitä käyttävä järjestelmä liikenneonnettomuuksien tutkintaa varten helpottamaan hidasta ja työlästä tietojen kokoaminen useista eri rekistereistä. Laajempikin onnettomuustutkintakin olisi mahdollista samalla järjestelmällä lisädatan avulla. Juuri liikenneonnettomuuksien tutkinnassa on mahdollista automatisoida tietojen kokoamista. Palvelinohjelmisto tekee työn hetkessä ja palauttaa osittain analysoidun tiedon takaisin asiakkaan haluamassa muodossa nopeammin ja halvemmalla kuin ennen. Avainasemassa on reaaliaikainen tiedontuotanto ja -välitys mobiiliverkossa, jonka kautta saadaan jatkuvasti päivittyvää tietoa päätöksenteon tueksi sekä käyttäjiltä että mittalaitteista. Niiden perusteella voidaan ennaltaehkäistä vaurioita reaaliaikaisten kunnostustarpeiden mukaan. Uusien liikenneväyliä rakennettaessa maastoon asennetaan paljon teknisiä laitteita havaitsemaan ja keräämään tietoa. Liikenteen ongelmat ovat erilaisia kaupungeissa ja maaseudulla. Kaupallisten toimijoiden kautta syntyy palveluja, jotka helpottavat käytäntöjä taksiliikenteessä, liikennemaksujen perimisessä, onnettomuustutkinnassa tai liiketoimintojen luomisessa. Uudenlaisia digisovelluksia on asennettu esimerkiksi Tampereen rantatunneliin, Vuosaaren sataman maantietunneliin ja Tampereen reitinopastuksen laajennusohjelmaan. www.lvm.fi/-/liikennekaarieduskunnan-kasittelyyn www.traffict.fi www.nodeon.com
Keski-Suomen ICT -lehti
19
Tietojenkäsittelyopin professori Kalle Lyytinen kertasi pitkän uransa huippuhetkiä jäähyväisluennollaan Agorassa.
Professori Kalle Lyytinen eläkkeelle Tietojenkäsittelyopin professori Kalle Lyytinen täytti 63 vuotta 19. elokuuta 2016 ja jäi eläkkeelle Jyväskylän yliopiston virasta hoidettuaan sitä 29 vuotta. Opetusalana olivat tietojärjestelmät. Informaatioteknologian tiedekunta järjesti Lyytisen kunniaksi juhlaseminaarin, jossa hän piti englanninkielisen luennon elämästään. Hän luonnehti itseään tiedemaailman ketuksi, joka uteliaana ja nälkäisenä juoksee paljon ja puuttuu moneen. Lyytinen kertoi ihastuneensa tutkimusalan moninaisuuteen ja rikkauteen, missä jatkuva oppiminen, asioiden kyseenalaistaminen, mahdollisuus ajatella toisin ja akateemisen kilvoittelun paine pitivät työmotivaatiota yllä.
Hänen lahjakkuutensa havaittiin 1970-luvulla. Alan pioneerit, professorit Pertti Järvinen ja Markku Nurminen antoivat hänelle tilaa toimia ja näyttää kykyjä. Taidot kantoivat kansainvälisissä ympyröissäkin. Lyytinen osasi vaikuttaa ja levittää yhteistyöverkostonsa kauaksi. Jyväskylä oli Lyytisen akateeminen tukikohta 2000luvun alkuun asti. Ohjelmistojärjestelmien professori Jukka Paakki Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta ilmoitti Opista tieteeksi – Suomen tietojenkäsittelytieteiden historia -teoksessa (2014), että Lyytinen oli 2012 tutkimuksen vaikuttavuudeltaan maailman kah-
deksanneksi eniten viitattu tietojärjestelmätieteilijä. Lyytisen tutkimustyön keskiössä ovat olleet tietojärjestelmien teoria, mallintaminen ja filosofinen perusta, tietojärjestelmien epäonnistumisten syyt ja riskit, ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, digitaalitalous ja digitalisaation vaikutukset, innovaatioiden teoria ja niiden globaali käyttö sekä järjestelmävaatimusten hallinta ja uudet organisaatiomuodot. Lisäksi hän on kehittänyt tieteenalansa tutkimusmenetelmiä ja julkaisukäytäntöjä. Kalle Lyytinen toimi Jyväskylän yliopistossa dekaanina yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 1992–1993 ja 1993–1996 sekä infor-
maatioteknologian tiedekunnassa 1998–2000. Lisäksi hän oli 1989 perustetun tietotekniikan tutkimusinstituutin ensimmäinen johtaja. Hänet kutsuttiin 2001 tietojärjestelmätieteen ja johtamisen professoriksi Clevelandin yliopistoon USA:ssa (Case Western Reserve University), minkä yhteydessä hän hoiti professorin virkaa Jyväskylässä osa-aikaisena. Lyytinen on nimitetty Uumajan yliopiston ja Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi. Hän on ollut vierailevana tutkijana ja professorina Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa, Hong Kong University of Science & Technologyssa ja Georgia State Universityssä.
20
Keski-Suomen ICT -lehti
Laitteiden internet mullistaa liiketalouden Digitalisaation ensimmäinen kehitysaalto liittyi digitaaliseen konvergenssiin ja digitaaliseen mediaan eli siihen, miten ihmiset kommunikoivat keskenään. Toinen vaihe on lähtenyt käyntiin. Internet of Things (IoT) ei liitä toisiinsa vain ihmisiä, vaan sinä liitetään toisiinsa laitteita. Kolmatta vasta arvaillaan tai ennustetaan, kuten tämän lehden sivuilla 10–13. Digitaalinen konvergenssi sovitti ICT:n kehityspolut yhteen standardien avulla. Ennen olivat erikseen elokuvakamerat, puhelimet, sanomalehdet, tietoverkot ja muut digitaliset välineet. Nykyisin kaikenlaisia digilaitteita voidaan rakentaa ja liittää yhteen saman perusteknologian avulla. Myös monet teollisuuden alat ovat integroituneet, mikä näkyy esimerkiksi älypuhelimissa, joiden kautta voidaan katsoa elokuvia, kuunnella musiikkia ja lukea sanomalehtiä. Samalla teknisellä alustalla sisällöt yhdistyvät multimediaksi. Markkinoille on tulossa laitteita, jotka ”tekevät kaiken”. Kun teollisuuden alat yhdistyvät, syntyy uudenlaista kilpailua. ICT:n luonnonlait vievät maailmaa kohti verkostotaloutta, koska tekniset kehitysaskeleet tekevät sen mahdolliseksi. Mooren lain mukaan prosessoriteho kaksinkertaistuu 1,5 vuodessa ja Gilderin lain mukaan tietoliikennekaista kolminkertaistuu vuosittain. Käytännössä kehitys johtaa siihen, että tulevaisuudessa vain harvat käyttävät omaa tietokonetta, koska muualla sijaitseva keskitetty tietokonekapasiteetti – pilvipalvelut – muuttuu jatkuvasti nopeammaksi, edullisemmaksi ja tehokkaammaksi kuin mihin yksittäiset laitteet pystyvät. Internet sopii nykytietämyksen mukaan kaikenlaisen median tekniseksi alustaksi. Kommunikaatio, tieto ja tietojen käsittely ovat siirtyneet verkkoihin. Viestit, kuten sähköposti, mosaiikit, netscape, whatsapp ja verkkojulkaisut ovat alkaneet ”syödä lehtien mandaattia”. Mediasisällöt ovat siirtyneet netiin. Musiikissa ja elokuvissa ei käytetä fyysisiä levyjä enää kovin paljoa, koska tarjolla ovat Spotify ja Netflix. Kauppajärjestelmien puolella sähköiset kaupat (eKauppa) taas valtaavat perinteisen kaupan alaa. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteisölliset asiat hoituvat helposti tietoverkoissa. Tietoa siirretään (puhe, kuvat, ohjelmat) varastoidaan, jaetaan ja vaihdetaan verkossa, kuten Facebookissa, Skypessä, Lynxissä, Dropboxissa tai Marketplacessa. Englanninkieliset termit ovat valloittaneen suomen kielen. Toimistosovelluksetkin, kuten kirjanpito, voidaan hoitaa pilvipalveluiden kautta eikä omalla koneella. Kehityssuunta on sellainen, että ihmisten toimintaa, työtä ja johtamistakin automatisoidaan ja siirretään verkkoon. Suuret
”Kehitys etenee pois ihmisen tuottamasta tiedosta kohti laitteiden automaattisesti tuottamaa, välittämää ja jakamaa tietoa.” yritykset ostavat palveluja ja töitä yli rajojen täydentäen omia resursseja edustajien kautta pienissä palasissa. Menossa ovat digitalkoot. Työnantajat ja työntekijät kohtaavat sähköisillä markkinoilla, esimerkiksi mturk:ssa (Mechanical Turk = We give businesses and developers success to an on-demand). Hollywoodissa yksi henkilö voi pyörittää verkon kautta elokuvatuotantoa kymmenien miljoonia dollarien budjetilla. Organisaatiot muuttuvat niin, että yritykset ovat entistä pienempiä ja verkostuneempia. Joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että työt jaetaan palasiin, joiden suoritusta hallitaan internetpalvelun kautta. Kustannukset putoavat dramaattisesti. Perinteiset liiketoimintamallit ja toimintatavat murtuvat. Myös asiantuntijaverkostot siirtyvät verkkoon ja niiden kautta hankitut palvelut pudottavat kustannukset murto-osaan konsulttifirmoihin verrattuna. Kuvapalvelujakaan ei jatkossa tilata ammattilaisilta vaan yleisöltä. Scoopshot-kuvapalvelun kautta tilaaja voi saada hetkessä yhteyden 480 000 kuvaajaan. Samankaltaisia järjestelmiä on tarjolla luovaa suunnittelua edellyttäviin tarpeisiin, joita ovat esimerkiksi Wilogo.com ja Eyeka.com.
Palveluja erilaisiin käyttökohteisiin Laitteiden Internet tai teollinen internet, Internet of Things (IoT) on osa digitalisoitumisen toista aaltoa. Se merkitsee uutta murrosta. Tähän asti noin viisi miljardia ihmistä omine laitteineen on voinut kommunikoida keskenään maantieteellisesti noin puolessa miljardissa paikassa, mutta IoT:n käytössä saattaa pian olla 50 miljardia laitetta yhteydessä toisiinsa mihin maapallon kolkkaan tahansa. Kehitys etenee pois ihmisen tuottamasta tiedosta kohti laitteiden automaattisesti tuottamaa, välittämää, analysoimaa ja jakamaa tietoa. Ihminen tulee tietoiseksi entistä pienemmistä yksityiskohdista ja voi aistia asioita kustannustehokkaasti olematta itse paikalla ilman muiden ihmisten tai painetun sanan apua, koska arkistotkin skannataan tarjolle.
Keski-Suomen ICT -lehti Saamme reaaliaikaisesti esimerkiksi New Yorkin lentokentältä valokuvia, lämpötilan, hiilidioksidin tai melun mittaustuloksia. Kun internetin käyttö kasvaa, kustannukset halpenevat. Se lisää laitteiden käyttöä, mistä taas seuraa laitteiden hinnan halpeneminen. Teknologia on kaikille sama. Ihmiskunnan ja IT-teollisuuden tavoitteena on resurssitehokkuus älykkäiden sovellusten avulla. Siten hyvinvointia voidaan kohentaa kaikkialla maailmassa. IoT:stä on hyötyä monessa. Erilaisten, sisällä ja ulkona toimivien antureiden ja sensoreiden avulla voidaan koota tietoa rakennuksista , analysoida sitä ja säätää vaikkapa lämpö-, vesi-, ilmastointi-, valaistus- ja sähkölaitteita. Energiankulutusta voidaan seurata joka hetki. Turvakameroilla saadaan tietoa liikenteestä ja liikkumisesta. Ne helpottavat vartiointia ja tapahtumien seurantaa. Pysäköintiä, liikennevaloja ja liikennevirtoja, jätekatoksia, hoitoa tai muunlaista tukea tarvitsevia ihmisiä voidaan ohjata, seurata ja arvioida sekä hankkia tiedon perusteella apua. Sovelluksia ja palveluja tarjotaan etänä, kuten asumiseen liittyvät isännöinti-, kunta-, turva-, jätehuolto-, hälytys- ja sotepalveluina. Niiden toteuttamiseksi on perustettu yrityksiä, laitteistoja ja sovelluksia, joiden avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Speciointel tiivistää nettisivuillaan liikeideansa: ”Päämäärämme on tuoda tulevaisuuden teknologiat laitevalvontaan. Kehitämme nykyaikaisilla työkaluilla innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja asiakkaillemme teollisuuteen ja mobiiliympäristöihin. Ratkaisumme mahdollistavat laiteoh-
21
jausprotokollien sekä anturi- ja diagnostiikkatietojen välityksen langattomissa verkoissa. Teollisuuden laitehallintaportaalit, logistiikan tuotetiedot tai räätälöidyt ratkaisut mobiili-, web- ja desktop-sovelluksina. Joustavat ja kustannustehokkaat ratkaisut myös palvelumallina kevyellä aloituskustannuksella.” Kuluttaja voi ladata kännykkäänsä ohjelmia, jotka mittaavat ilmanlaatua, melua tai jotain muuta ilmiötä ympäristössä. Sen kautta hän saa täsmällistä ja reaaliaikaista paikkatietoutta, jonka perusteella muuttujia voidaan havainnollistaa ja visualisoida. Niiden avulla voidaan esimerkiksi ohjata liikennevirtoja paremman ilmanlaadun pysäköintialueille. USA:ssa 1837 perustetun maanviljelykseen erikoistuneenJohn Deere -yhtiön tuotteita on kehitetty digitalisaation avulla niin, että perustuotteena olevaan traktoriin on asennettu ohjelmistoja, sensoreita ja prosessoreita, jotka mittaavat ja analysoivat. Tiedot lähetetään langattomia yhteyksiä pitkin tuotantojärjestelmään, joka hallinnoi koko maatilan tuotantoa, joka taas kytketään suurempiin alueellisiin ja valtakunnallisiin maatalouden järjestelmiin. Siten kertyvää tietoa voidaan hyödyntää valtion maatalouspolitiikan ja teollisuuden kehittämiseksi. Tilastotietojen perusteella tuotantoketjua osataan ennustaa, ohjata, huoltaa ja korjata. Jalostusketjun edetessä liiketalouden arvo nousee sijoitettua pääomaa nopeammin. Kaikilla tasoilla mietitään tuotteiden kytkemistä toisiin laitteisiin: mitä dataa syntyy, miten asiat integroidaan, miten data prosessoidaan ja hyödynnetään liiketaloudellisesti? IoT:ssa ei lähdetä liikkeelle ihmisestä vaan laitteesta ja tuotteesta.
Internet of Thingsin käytössä saattaa pian olla 50 miljardia laitetta yhteydessä toisiinsa mihin maapallon kolkkaan tahansa.
22
Keski-Suomen ICT -lehti
Peliteollisuuden menestyjät yhdistävät teknologiaa ja ihmisen todellisuutta Digivallankumouksen yksi osa-alue on tietokonepeliteollisuus, jonka räjähdysmäinen kasvu näyttää jatkuvan vuodesta toiseen. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa alaa on tutkittu ja opiskeltu määrätietoisesti vuosien ajan. Pelien suunnittelu ja tekninen toteuttaminen ovat vaativia tehtäviä, joiden onnistumiseen tarvitaan luovuutta ja laaja-alaista tietämystä myös teknologian ulkopuolelta. ”Tulee ymmärtää järjestelmiä ja niiden vuorovaikutussuhteita, ihmistä ja kokemusta sekä kulttuuria”, tohtorikoulutettava Jukka Varsaluoma sanoo. Tiedekunnan peliopetus on osittain toteutettu monitieteisenä yhteistyönä humanistisen tiedekunnan kanssa. Parhaimmillaan yliopiston tiedekunnat kattava pelitutkijatutkijaverkosto osallistuu opetukseen. Pelien kehittäminen ja toteuttaminen ovat luovaa vuorovaikutuksen taidetta. Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus pakottavat pelien suunnittelijat ja toteuttajat miettimään uudestaan sisältöjä ja mahdollisuuksia. Yliopiston kursseilla kehitetään ennakkoluulottomia pelejä monipuolisista aiheista ja erilaisilla teknologioilla. Miltä esimerkiksi kuulostaisi jahdata mutanttikaneja valkokankaalta laserosoittimella, ohjata fregattia sähköpianon koskettimistolla tai tallustella zombiena jalkaohjaimia käyttäen? Alan kuumia kehittämisaiheita on pelillistäminen eli motivoivien ja innostavien rakenteiden yhdistäminen pelin ulkopuoliseen toimintaan, kuten liikuntaan, opetukseen tai markkinointiin. Yksi menestystarinoista käytännön tasolla on yliopiston ja ammattikorkeakoulun toteuttama Jyväskylän pelikehityskeskus, jonka osallistujat tekevät viiden kuukauden opiskelujaksolla toimivan peliproton.
Ida Toivanen tuli 2015 pääkaupunkiseudulta opiskelemaan tietotekniikkaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa.
Aivokemia ja psykologia ohjaavat ihmisen kiinnostusta tietokonepeleihin Pokémon Go iskeytyi ihmiskunnan tietoisuuteen heinäkuussa 2016 tehokkaammin kuin mikään muu tietokonepeli aikaisemmin. Syynä oli pelaajien tulo pyydystämään pokemoneja keskelle yhteiskuntien arkielämää. Pelin yhdysvaltalaiset kehittäjät onnistuivat yhdistämään maantieteellisen todellisuuden ja pelaajan mielikuvituksen. Miksi ihminen voi kiinnostua tietokonepeleistä niin kokonaisvaltaisesti, että syntyy maailmanlaajuinen muotiaalto ja peli innostaa satoja miljoonia lapsia, nuoria ja aikuisia? Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan opiskelija Ida Toivanen etsi vastauksia keväällä 2016 psykologian ja aivotutkimuksen näkökulmasta alan kirjallisuuskatsauksessa. Neurobiologisten prosessien avulla on voitu selvittää aivojen palkkio- ja mielihyväjärjestelmiä. Pelaamiseen liittyy mielihyvähakuisuus ja peleissä ohjailtavat pelihahmot vaikuttavat pelaajan minäkäsitykseen. Keskushermoston välittäjäaine dopamiini säätelee tuntei-
ta, mielihyvää ja muitakin kehon toimintoja aivoalueilla, joita kutsutaan nimillä striatum ja nucleus accumbens. Peleistä riippuvaisia voitaisiin Toivasen mukaan kutsua oikeastaan dopamiinista riippuvaisiksi. Tutkimustulokset osoittavat, että signaalilla herätetty into pelata on peliriippuvaisilla samanlainen kuin päihderiippuvaisilla. Dopamiini vaikuttaa myös tunteisiin, piristää, lisää energiaa ja tehostaa oppimista. Psykologian kannalta pelaamisessa on kyse oppimisesta ja motivaatiosta. Kiinnostus syvenee, jos pelaaja edistyy taidoissa, pääsee kilpailemaan, jakamaan kokemuksia ja toteuttamaan luovuutta. Toivanen huomauttaa, että tietokonepelit ovat muutakin kuin ajanvietettä. ”Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kehittämä LukiMat on oivallinen tapa opettaa peruslukutaitoa ja matematiikkaa erityisesti alakouluikäisille sekä tukea oppijaa tämän omalla tahdillaan.” ”Mielestäni pelaamisen tutkiminen on kannattavaa pelaamisen laajuuden ja merkittävyyden vuoksi”, hän sanoo.
Keski-Suomen ICT -lehti
IBM:n Suomen-yhteistyö tiivistyy Watson-tietokone avuksi data-analyysin ja tekoälyn sovellutuksiin Maailmanlaajuisesti toimiva Yhdysvaltalainen teknologiayritys IBM on päättänyt selvittää kahden osaamis- ja innovaatiokeskuksen perustamista Suomeen. Osaamiskeskuksissa kehitettäisiin terveydenhoidon uudenlaisia palveluja, digitaalisia ratkaisuja ja kuvantamisen tehostamista. Selvitystyön on määrä valmistua 30. kesäkuuta 2017. Jyväskylä on vahva ehdokas osaamis- ja innovaatiokeskuksen sijoituspaikaksi. Hankesuunnitelma perustuu Tekesin ja IBM:n väliseen Memorandum of Understanding on Finnish Digital Health Strategic Alliance -asiakirjaan. IBM:n tavoitteena on yhdistää tekoälyn keinoin maailmanlaajuisesti lääketieteellistä tietämystä ja potilaskohtaista kuvantamis- ja havainnointidataa siten, että sovellukset tuottavat yhtenevän tilannekuvan apua tarvitsevan potilaan lääkärille ja taustatietoa kokoavalle terveydenhuoltojärjestelmälle. Watson Health Cloud -alusta tarjoaa tulevaisuudessa perustan kognitiivisille ja tekoälyä hyväksikäyttäville ratkaisuille. Niiden avulla on mahdollista saada aiempaa yksilöllisempi kokonaiskuva ihmisen terveydentilasta. Jyväskylän Yliopiston IT-tiedekunta pääsi 2015 mukaan IBM:n maailmanlaajuiseen Watson-yliopisto-ohjelmaan, joka vahvistaa 2010-luvun alussa käynnistettyä kognitiivisen laskennan ja tietojärjestelmän koulutusta ja tutkimusta. Kognitiiviset järjestelmät mullistavat organisaatioiden tapoja ajatella, toimia ja tehdä liiketoimintaa, koska käyttöön tulee valtavan paljon tietokoneen analysoimaa massadataa. IBM:n uusi teknologia auttaa tietojär-
jestelmiä käsittelemään ja ymmärtämään puhuttuja ja kirjoitettuja luonnollisia kieliä, tekemään havaintoja, oletuksia ja tilannearvioita. Sen kanssa voi käydä vuoropuhelua ja harjoitella. Kone oppii kokemuksistaan, ja myös sitä voi opettaa. Vertauskuvallisesti voidaan puhua tietokoneen kyvystä ajatella, miettiä ja oppia inhimillisesti. Todellisuudessa kaikki pohjautuu tietokoneelle ohjelmoituihin bittijonoihin. Kognitiivista tietojenkäsittelyä on jo opittu käyttämään hyödyksi sosiaalija terveydenhuollossa, finanssialalla, liiketoiminnan johtamisessa ja digitaalisissa palveluratkaisuissa. Esimerkiksi polisien tietojärjestelmät ja rekisterit auttavat laillisuusvalvonnassa, rikosilmoitusten käsittelyssä, esitutkinnassa ja tiedustelussa. Passit voidaan myöntää sähköisesti etäyhteyksien avulla ilman asiakaskäyntiä poliisilaitoksella. Finanssiala toimii maailmanlaajuisesti vuoden jokaisena hetkenä. Rahaa voi siirtää tai osakkeita myydä ja ostaa milloin vain ja missä tahansa. Yritysjohto saa välttämättömät ja ajantasaiset taloustiedot tietokoneelle niin halutessaan. Ohjelmat analysoivat tiedon ja antavat teoreettisesti punnittuja vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi.
”Jyväskylä on vahva ehdokas osaamis- ja innovaatiokeskuksen sijoituspaikaksi.”
23
Yliopisto ohjaa yrittäjiä digipolulle Jyväskylän yliopiston Digipolku-hanke edistää Keski-Suomen maaseudun yritysten digiloikkaa. Konkreettisena tavoitteena on rohkaista ja tukea Keski-Suomen yrityksiä kehittämään uusia digitaalisia elementtejä sisältäviä tuotteita, palveluja, konsepteja tai toimintatapoja, joiden avulla yrittäjät kehittävät menestystekijöitä ja synnyttävät uusia yrityksiä. Tavoitteisiin pyritään käytännönläheisesti koulutuksen, työpajojen, yhteistyöverkostojen ja esimerkkien avulla. Koulutukset järjestetään lähellä yrittäjää, jotta osallistuminen olisi helppoa.
Omaksumiskyvykkyys Darwinin survival of the fittest -ajatuksen mukaan kilpailussa selviävät ne, jotka olosuhteiden muuttuessa omaksuvat nopeimmin uudet asiat ja toimintatavat. Määritelmä sopii niin yrityksiin, tutkimukseen kuin yksilöihin. Uusien tutkimustulosten syntyminen tieteen erikoisaloilla vaatii uraauurtavaa työtä – paljon aikaa, rahaa ja oivalluksia paitsi erikoisaloilla myös tieteenalojen yhteistyöllä. Jyväskylän yliopistossa yhdistyvät kasvatustieteiden, luonnontieteiden, humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden, liikuntatieteiden ja kauppatieteiden osaaminen monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella niistä on tarjota lisäarvona yhteydet alansa kansainvälisiin verkostoihin, yhteisöllisiin työkaluihin ja tutkimuksen viimeisimpään tietoon. Yliopisto on mukana Keski-Suomen Kasvukiihdyttämössä ja Jyväskylä Unifundissa. Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -hankkeessa (TUTL) on saatu käyntiin 20 hanketta. Oikeaksi innovaatioksi tulisikin nimetä vain kaupalliseen hyödyntämiseen johtaneet toimet – eivät pelkät teknologia, tieto ja ideat. Jukka Valkonen
24
Keski-Suomen ICT -lehti
Bridges-tapahtuman päätös: huikea yhteiskuva. Sivut 14–15.