Jyty 6-2025

Jäsenlehti 6/2025

Esittelyssä Satu Leivonsalo Muutosneuvottelut töissä ja entäs sitten?

Joulujuttuja

Tekoäly edellä

Sisältö Jyty Pirkanmaa ry • Jäsenlehti 6/2025 Puheenjohtajan palsta ...................................................................................... 3 Yhdistyksen syyskokous................................................................................... 4 Kokouskooste....................................................................................................... 5 Esittelyssä Satu Leivonsalo............................................................................. 6 Esittelyssä Minna Ainonen............................................................................... 7 Esittelyssä Malla Helenius............................................................................... 8 Valmistuneet jäsenemme syksy 2025.......................................................11 Tekoäly edellä....................................................................................................12 Muutosneuvottelut töissä ja entäs sitten?................................................13 Mitä tuli tehtyä: Rakkaudella Kangasalla..............................................................14 Kun Tonttu Tervola Torjui Stressin! ............................................................17 Joulu lähestyy!....................................................................................................18 Joulu Tredun toimistossa................................................................................19 Kuntatyöntekijän jouluvitsit...........................................................................19 Tapahtumakalenteri ........................................................................................20 Yhdistyksen luottamusedustajat 2025–2028.........................................21 Yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt 2025–2026 .................................23 Jäsenetuja ...........................................................................................................24

Löydät meidät myös täältä: https://jytypirkanmaa.jytyliitto.net

Jyty Pirkanmaa ry:n jäsenlehti Päätoimittaja: Kirsi Kuukkanen • Taitto: Susu Kaukinen • Kansikuva: Anne Lautamo Jäsenlehti numero 1/2026 ilmestyy helmikuussa.

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Joulu saapuu jokaiselle Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle…

MIETIN PITKÄN AIKAA, millaisen pääkirjoi­ tuksen kirjoitan tähän vuoden viimeiseen leh­ teemme, sillä joulun tulo monella tämän hetken työelämässä ja yhteiskunnassa mietityttää ja tu­ levaisuus arveluttaa, kun niin moni on vuoden viimeisinä kuukausina saanut joululahjan, jota kukaan ei omalle kohdalleen toivo – ”taloudel­ lisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu”. Leh­ dessä toisaalla on tietoa irtisanotuille muutos­ turvasta.

Mutta muutosneuvottelut eivät koske pel­ kästään irtisanottuja, vaikka heille tilanne on kaikkinensa epävarmuudessa haastava. Joille­ kin ensimmäinen kerta mahdollisesti työttömänä tai ainakin pitkän ajan päästä kuin uusi asia, kun työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat muut­ tuneet kovasti. Kuitenkin kun kyse ei ole työn­ tekijän tekemisistä, vaan töiden tai työnantajan tulojen vähenemisestä, on tilanne absurdi niin ir­ tisanotun kuin jäljellä jäävien osalta. Varsinkin jos tilanne johtuu nimenomaan tulojen vähene­ misestä, on se sitten kuntien verotulojen vähene­ misestä tai firman asiakkaiden sisään tuomasta rahasta, niin usein saattaa olla, että töihin jäävil­ lä on töitä yhtä paljon tai enemmän kuin aiem­ min. Lisäksi muutosneuvottelutilanteissa myös töihin jäävien työntekijöiden perusturvallisuus ja luottamus horjuu, ”olenko minä seuraava?” – täs­ sä kohtaa mitataan johdon taidot pitää porukka kasassa ja huolehtia työhyvinvoinnista ja työn­

tekijöiden jaksamisesta. Irtisanotuille on erilaisia tukitoimia, mutta onko töihin jääville?

Avoimuuden periaatteella totean nyt, että tämä on edessä myös itselläni taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Itse olen ollut edellisen kerran työttömänä 90-luvun alussa opintojen jälkeen muutaman kuukauden ja nyt yli 30 vuo­ den ja irtisanomisajan jälkeen myös ensi vuonna ellei jotain uutta ilmene ennen sitä. Kaikki tun­ teet on käyty läpi ja varmasti käydään vieläkin, mutta toisaalta ajattelen, että kaikella on tarkoi­ tuksensa. Mahdollisesti tässä on se kohta, jos­ sa oikeasti voi ajatella, mitä haluaa tehdä ”isona”.

Ainakin aikaa tulee jäämään joksikin aikaa muil­ le tärkeille asioille, kuten perheelle ja yhdistyk­ selle.

Haluaisin myös ajatella, että yhdistys voisi tehdä oman osansa sekä irtisanottujen jäsenten että töihin jäävien hyväksi. Onko se vertaisryh­ mien perustaminen, neuvonta ja opastus liiton edunvalvonnan lisäksi vai jotain muuta? Jos teil­ lä jäsenillä on ideoita niin otan niitä mielelläni vastaan!

Kaikesta huolimatta ja sen vuoksi toivotan kaikille jäsenillemme hyvää joulun odotusta!

Kirsi Kuukkanen puheenjohtaja

3

AJANKOHTAISTA

Yhdistyksen syyskokous 29.11.2025 TEKSTI: KIRSI KUUKKANEN KUVAT: PÄIVI HUMALAMÄKI, SUSU KAUKINEN YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN oli ilmoit­ tautunut taas yli 50 jäsentä. On hienoa huoma­ ta, että asiat kiinnostavat. Toki Ståhlberg Lunch & Cateringin Antin loihtimilla herkuilla on var­ masti osuutensa asiaan! Paikka on helposti saa­ vutettavissa, hyvät tilat ja herkullista tarjottavaa.

Siksipä Antin lounaspaikka onkin jatkumona ol­ lut meillä jo pidempään yhdistyksen sääntömää­ räisten kokousten pitopaikkana ja perinne jatkuu myös ensi vuonna.

Syyskokouksen asialistalla olivat normaa­ lit asiat kuten ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksut ja palkkiot. Toi­ mintasuunnitelma ja talousarvio tulevat totutusti tiedoksi nettisivuillemme joulukuun aikana. Hie­ man laajemmin esiteltiin nyt talousasioita.

Jäsenmaksut pysyvät samoina ensi vuon­ nakin liittovaltuuston marraskuisen kokouksen päätöksellä. Palkkioiden osalta sen sijaan halli­ tus päätti hieman laskea niiden tasoa ja mones­ ta muusta asiasta säästetään, jotta talousarvio saatiin nollille. Säästöt eivät suoraan näy jäse­ nille, koska niitä tulee mm. yhdistyksen toimis­

4

tosta luopumisesta ja erilaisista hallinnollisista kuluista. Tapahtumapuolella panostetaan mm. liiton jäsenristeilyyn lokakuussa sekä koulutuk­ siin ja edunvalvontaan.

Yhdistyksen kaksi asunto-osaketta ovat ol­ leet vuokralla ja pitkäaikaiset vuokralaiset läh­ tivät lokakuun alussa. Molempiin taloyhtiöihin on lähitulevaisuudessa tulossa isoja remontteja, jotka verottaisivat yhdistyksen taloutta pahasti, joten hallitus päätti kokeilla asuntojen myyntiä.

Molemmat asunnot menivät kaupaksi nopeasti ja pyyntihintaa korkeammalla tarjouksella. Hallitus miettii tuottojen sijoittamista rauhassa, jotta niis­ tä on jäsenistölle paras hyöty pidemmän aikaa.

Kannattaa osallistua yhdistyksen kokouksiin, sillä niissä saat tietoa yhdistyksen toiminnasta ja pääset esittämään kysymyksiä. Unohtamatta tarjoiluja – ensi keväänä tapaamme vielä tarket­ tamattomana arki-iltana Ståhlbergilla kevätko­ kouksen merkeissä ja silloin asialistalla vuoden 2025 toimintakertomus ja tilinpäätös.

•

KOKOUSKOOSTE Hallituksen talousarvioseminaarikokous 27.10.2025 • Käsiteltiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026 esitettäväksi syyskokoukselle • Käsiteltiin yhdistyksen jäsenmaksut ja palkkiot vuodelle 2026 esitettäväksi syyskokoukselle Seuraava hallituksen kokous 17.12.2025

5

Esittelyssä Satu Leivonsalo Satu Leivonsalo on aluetoiminnan asiantuntija Jytyssä Länsi-Suomen alueella, vastuualueina Satakunta ja Keski-Suomi.

TEKSTI: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN

Ydintehtäväni on luottamusedustajien ja -mies­ ten sekä yhdistysaktiivien tukeminen heidän teh­ tävissään. Työ sisältää kouluttamista, neuvontaa, kehittämistyötä yhdessä aktiivien kanssa ja ak­ tiivista jalkautumista jäsentilaisuuksiin ja työpai­ koille. Kaikki kontaktit aktiivien ja jäsenten kans­ sa ovat se työni ehdoton suola ja sokeri!

Työelämä on muuttunut ja muuttuu valtaval­ la vauhdilla koko ajan.

Isoimmaksi haasteeksi työssäni koen sen, että uusia yhdistystoimijoita on vaikea löytää, ja että yhä useampi työntekijä valitsee olla va­ paamatkustaja eli maksaa vain työttömyyskas­ san jäsenmaksua. On ymmärrettävää, että va­ paaehtoisia on yhä vaikeampi löytää yhdistysten tehtäviin, kun työelämän kuormittavuus on li­

6

sääntynyt, ja toisaalta koska myös vapaa-aikaa halutaan käyttää yhä harkitsevammin. Mutta ammattiliittoihin järjestäytyminen tulisi jotenkin saada uuteen nousuun! Tuntuu etteivät ihmiset ymmärrä, ettei niitä tessejä tipu taivaasta, vaan niitä todella voivat neuvotella vain sellaiset am­ mattiliitot, joilla on riittävästi jäseniä. Ei ole ilmai­ sia lounaita – eikä pitkät vuosilomat tai lyhyempi työaika ole itsestäänselvyys, vaan ne voidaan to­ dellakin ottaa pois, jos yhä useampi päättää olla kuulumatta liittoon.

Olen toiminut tehtävässäni parisenkymmen­ tä vuotta. Paljon on muuttunut sinä aikana. Toki liitto on uudistunut monin tavoin, mutta jäsen­ ten eläköitymisen myötä pienenevä jäsenmäärä tarkoittaa väistämättä sitä, että resurssit vähe­

nevät. Myös meillä liitossa väkeä on vähennetty eläköitymisten kautta, ja se tarkoittaa työmäärän lisääntymistä ja työn silppuistumista. Ja koska kuntasektorilla eletään jatkuvien säästöjen ai­ kaa, jolle ei loppua näy, myös edunvalvonnalli­ set haasteet kentällä ovat reilusti lisääntyneet, mikä tuottaa meille tietysti myös lisää tehtävää.

Kuten varmasti lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät, koen työssäni runsaasti sitä tyypillistä kognitiivista kuormitusta, jonka kanssa on pak­ ko tulla toimeen 2020-luvun maailmassa. Digi­ taalisuus tarkoittaa läsnäoloa lukuisilla eri alus­ toilla ja kanavilla, ja työ on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua ja priorisointia. Omasta jaksami­ sesta huolen pitäminen ei ole helppoa, mutta sieltä perusasioista se lähtee: riittävä uni ja lepo, liikunta ja terveellinen ruoka. Kyllä ne vaan toimii ihan jokaisen kohdalla! Oma erityinen henkirei­ käni on kylmä vesi. Järvi on rakas paikka ympä­ ri vuoden, sieltä saa aina takuuvarmasti energi­ aa ja hyvää oloa.

Minua potkii eteenpäin halu olla vaikutta­ massa paremman suomalaisen työelämän puo­

lesta. Se lähtee pienistä teoista: yhteishengen parantamisesta työpaikoilla, kunnioittavasta ja kannustavasta suhtautumisesta työkavereihin ja halusta oppia ja kehittää uutta. Kun oma ar­ vopohja nojaa vahvasti oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen, aitouteen ja yhteiseen hy­ vään, voi siitä ammentaa voimia vaikeissakin ti­ lanteissa. Arvojen mukainen työ tuo myös työ­ hyvinvointia.

Ammattiliitto Jytyllä on ensiluokkainen maine hyvänä ja rakentavana neuvottelukumppanina.

Keräämme kentältä tietoa jäsentemme ammat­ tialoja koskevista kehittämiskohteista ja työsuh­ de-ehtojen parantamisideoita. Kehitämme koko ajan jäsenetuja, jäsenten vaikuttamismahdolli­ suuksia ja jäsenpalvelua. Ajattelen, että luotta­ musedustajien työpaikoilla tekemä työ on se pa­ ras jäsensuosittelussa käytettävä argumentti.

Ilman luottamusedustajia työntekijät jäisivät yk­ sin kohdatessaan jonkin työsuhdeongelman. Toi­ von, että ihan jokainen Jytyn jäsen suosittelee jä­ senyyttä työkaverilleen! Kiitos teille kaikille Jyty Pirkanmaan jäsenille, että olette <3

•

Esittelyssä Minna Ainonen HAASTATTELU: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN Kuka olet?

Minna Ainonen, palkkapalvelusihteeri. Töissä Monetrassa v. 2019 eli perustamisen alusta al­ kaen. Siirryin Treen kaupungilta Taloushallin­ nonpalvelukeskus Kopparista.

Mitä teet?

Olen Kunnat ja yhtiöt -tiimissä ja hoidan Tampe­ reen kaupungin konserniyhtiöiden palkanlasken­ taa ja työnantajatilityksiä ja täsmäyksiä.

Vapaa-ajalla tykkään kävellä, käydä museoissa ja näyttelyissä sekä harrastan pilatesta ja kun­ tosalia.

Mitä hyvää liitto on antanut/tarjonnut?

Monetrassa on oma luottamusedustaja, edun­ valvontaa, monipuolista vapaa-ajan toimintaa.

Miten olet eksynyt Jytyyn?

Mitä terveisiä haluaisit lähettää muille Jytyläisille?

Liityin Jytyyn v. 2019 alusta, kun Monetra perus­ tettiin. Siirryin toisesta liitosta.

On todella tärkeää kuulua ammattiliittoon, jotta saadaan vahvaa selkänojaa edunvalvonnalle.

•

7

Chi Kungia Tenon rannalla. Kuva: Auli Kukkonen

Esittelyssä Malla Helenius HAASTATTELU: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN Voisitko kertoa hieman taustastasi? Miten päädyit fysioterapeutiksi ja työhyvinvoinnin asiantuntijaksi? ”Miksi kipu uusiutuu – hoito auttaa, mutta ei pysyvästi?” Tämä kysymys pysäytti minut lähes 20 vuotta sitten – sekä ammattilaisena että oma­ kohtaisesti. Se vei työni uusille urille: tutkimaan kehon asentoja ja liikkeitä. Ja sillä tiellä olen yhä.

Olen työskennellyt fysioterapeuttina yli 30 vuotta ja tuntenut alusta asti, että tämä on juuri minulle sopiva ala. Haaveilin ensin liikunnanopet­ tajan työstä. Lukion liikunnanopettajan sanat “Lii­ kunta on kiva harrastus, mutta ei niin mieluinen ammatti. Olisinpa valinnut fysioterapeutin työn!” pysäyttivät minut ja vaihtoivat unelma-ammattini.

Pian valmistumiseni jälkeen ryhdyin yrittä­ jäksi. Se on antanut vapauden tehdä työtä omal­ la tavalla ja syventää ymmärrystä kehon ja hy­ vinvoinnin yhteydestä.

Minua ovat inspiroineet monet menetelmät, kuten shiatsu, Alexander-tekniikka ja Chi Kung.

Viimeiset 25 vuotta olen panostanut myös itse­ tuntemuksen ja tietoisuustaitojen kehittämiseen.

Läsnäolon taidon lisääntymisestä on ollut hyö­ tyä työssäni ja oman hyvinvointini kannalta.

8

Kehon toiminnan tutkiminen ja ihmettelemi­ nen – niin omassa kehossani kuin asiakkaideni kanssa – on ollut jatkuvaa oivaltamista ja oppi­ mista. Kipu on ollut myös tärkeä opettaja.

Parinkymmenen vuoden aikana minulle on muodostunut syvä ymmärrys siitä, miten keho toimii istuessa, seistessä ja liikkuessa – ja kuinka pienet asentojen ja liikkeiden muutokset voivat palauttaa työskentelemisen ja liikkumisen help­ pouden pitkäksi aikaa, joskus jopa pysyvästi.

Miten olet yhdistänyt työhyvinvoinnin fysioterapian kanssa?

Perustin yrityksen (SunErgon) auttaakseni ihmi­ siä löytämään keinoja, joilla he voivat itse vaikut­ taa oloonsa – sekä ennaltaehkäisevästi että sil­ loin, kun kipuja jo on.

Asiakaspalautteet valaisevat, mistä parhaim­ millaan on kyse: “Jo yhden etäpalaverin aikana saatiin korjattua istuma-asento. Netistä voi saa­ da jonkin verran tietoa, mutta ei koskaan näin täsmätietoa. Voi, olisinpa tavannut Mallan ai­ kaisemmin – niin monilta jumeilta olisi vältytty!”

“Mallalla on taito katsoa ihmistä kokonaisuu­ tena ja opastaa asiakasta itse oivaltamaan, mi­

ten pienillä liikkeillä saa ihmeitä aikaan.” “Istu­ ma-asentoa korjaava liike oli olemattoman pieni ja silti erittäin tehokas.” “Harjoittelin uusia tapo­ ja pari viikkoa, minkä jälkeen selkäkipuni loppui­ vat kokonaan ja kehossani on huomattavasti hel­ pompi olla.”

Jos tämänkaltainen tapa lähestyä hyvinvoin­ tia kiinnostaa myös sinua, autan sinua ilomielin tekemään pieniä, mutta vaikuttavia muutoksia tapoihin, jotka rasittavat kehoasi. Kun löydät it­ sellesi toimivampia vaihtoehtoja, arki helpottuu – töissä, kotona ja vapaa-ajalla.

Fysioterapian rooli työhyvinvoinnissa Mitä yleisimpiä fyysisiä ongelmia työelämässä kohtaat asiakkaidesi kanssa, ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?

Minkälaisia harjoituksia tai vinkkejä annat yleensä työssä jaksamisen tueksi?

Minun lähestymistapani ei perustu valmiisiin harjoituksiin, vaan siihen, että löydämme yhdes­ sä asiakkaan kanssa juuri hänelle sopivat tavat olla ja työskennellä.

Harjoitusten ja vinkkien tulee tuntua miellyt­ täviltä ja tuoda helpotusta – silloin niitä myös tu­ lee tehtyä.

Harjoituksia tehdessä suosittelen havainnoi­ maan, mitä kehossa tapahtuu. Havainnot voivat olla monenlaisia: kehon tuntemuksia tai olotilan muutoksia.

Kannustan asiakkaita myös hienosäätämään harjoituksia omien tuntemusten mukaan.

Erityisosaamiseni liittyy mukavien – vakaiden ja tasapainoisten – työskentelytapojen löytämi­ seen, mutta tarpeen mukaan annan myös liikku­ vuutta, rentoutta ja lihasvoimaa vahvistavia har­ joituksia.

Istuessa selkä painuu helposti etu­ kumaraan. Kuvas­ sa olevan asiak­ kaan istuma-asento muuttui, kun hän is­ tui istuinkyhmyjen päällä ja piti jalat tukevasti lattialla – selkä suoristui ja is­ tuminen tuntui va­ kaammalta.

Kuvat: Malla Helenius

Yleisimpiä ovat niska-hartiaseudun ja selän ki­ vut. Usein asiakkaat hakeutuvat fysioterapiaan vasta, kun vaivat ovat jatkuneet pitkään tai häi­ ritsevät liikaa arkea.

Fyysiset ongelmat alkavat usein pieninä va­ roitusmerkkeinä: hartioita jumittaa, selkä väsyy ja kädet puutuvat. Jo tällöin työskentely voi kär­ siä: keskittyminen herpaantua ja vireys laskea.

Oloa häiritseviä tuntemuksia kannattaa huo­ mioida jo varhain – ne ovat kehon tapa kertoa, että on aika pitää tauko tai muuttaa jotain työ­ tavoissa.

Kiinnittämällä huomiota joihinkin seuraavista seikoista voit ennaltaehkäistä vaivoja ja pitää yllä hyvää työkykyä: • Työpiste – opettele löytämään itsellesi sopivat työpisteen säädöt ja kehon asennot, jotta keho ei rasitu

• Tauot – pidä riittävästi taukoja; keho ja keskittyminen kiittävät mikrotauoistakin • Keho tutuksi – kuuntele sen viestejä, niin huomaat varhaiset varoitusmerkit nopeammin • Valaistus ja lepo – panosta hyvään valaistukseen ja riittävään uneen, koska ne tukevat keskittymistä ja vireyttä • Liikunta ja ravinto – ylläpidä toimintakykyä liikunnan ja ravinnon avulla • Mielen hyvinvointi – vähennä stressiä ja kiirettä, sillä ne kuormittavat myös kehoa Huomaatko kehossasi usein samoja varoitus­ merkkejä, ja miten toimit, kun ne ilmaantuvat?

Onko luettelossa jokin keino, jota haluaisit ko­ keilla jo tänään, jotta jaksaisit paremmin?

9

Työhyvinvointi tänä päivänä Miten suomalainen työelämä on muuttunut hyvinvoinnin näkökulmasta viime vuosina?

Työelämä on muuttunut paljon ja nopeasti vii­ me vuosina. Nostan esiin joitakin tekijöitä, jot­ ka omasta mielestäni ovat olleet merkityksellisiä työhyvinvoinnin kannalta.

Epävarmuus on lisääntynyt Taloustilanne heijastuu työelämään: irtisanomi­ set, lomautukset ja konkurssit ovat lisääntyneet, ja työllistyminen on vaikeutunut. Ikäsyrjintä kos­ kettaa yhä useampia – erityisesti yli 50-vuotiaita, mutta myös nuoria.

Samalla teknologian ja tekoälyn nopea ke­ hitys muuttaa työn sisältöjä ja herättää huolta: ”Korvaako tekoäly minun työni? Riittääkö osaa­ miseni?”

Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet Etä- ja hybridityö ovat lisänneet joustavuutta ja itseohjautuvuutta sekä helpottaneet työn ja yksi­ tyiselämän yhteensovittamista. Samalla ne ovat heikentäneet työyhteisöjen yhteisöllisyyttä. Yh­ teisöllisyyden heikkeneminen haastaa hyvin­ vointia ja sitoutumista.

Työtahti on kiristynyt Jatkuvat keskeytykset, suuri työmäärä ja jatku­ va tavoitettavuus kuormittavat. Kun työkuorma, tukirakenteet ja palautuminen eivät ole tasapai­ nossa, uupumisen riski kasvaa. Mielenterveys­ häiriöt ovatkin olleet suurin syy pitkille sairaus­ poissaoloille vuodesta 2020 alkaen.

Positiivista on, että mielenterveydestä puhu­ taan avoimemmin ja tukea on saatavilla aiempaa enemmän.

Työn merkityksellisyys on korostunut Erityisesti nuoremmat sukupolvet painottavat mer­ kityksellisyyttä perinteisen urakeskeisyyden sijaan.

Kun työ tuntuu turhalta tai ei vastaa omia arvoja, motivaatio kärsii. Myös huono johtaminen voi teh­ dä merkityksellisestäkin työstä turhauttavaa.

Mitkä ovat mielestäsi suurimmat haasteet työhyvinvoinnin edistämisessä tänä päivänä?

Seuratessani Great Place to Work -sivuston jul­ kaisuja tiedän, että on paljon organisaatioita, jot­ ka ovat pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella työllä onnistuneet parantamaan merkittävästi työyh­ teisön hyvinvointia. Toisaalta monissa työyhtei­ söissä on epäkohtia, jotka murentavat työn imua ja motivaatiota.

10

Yhtenä keskeisenä haasteena koen, että työ­ hyvinvointiin puututaan vasta ongelmien ilme­ tessä tai yksittäisinä toimenpiteinä. Great Place to Work –esimerkit osoittavat kuitenkin, että hy­ vää työhyvinvointikulttuuria voi rakentaa kestä­ västi ja osallistavasti.

Onko sinulla esimerkkejä onnistuneista työhyvinvointihankkeista tai -toimenpiteistä, joissa olet ollut mukana?

Kyllä on. Onnistuneimmat kokemukseni liittyvät yksilövalmennuksiin, joissa istuma- ja seisoma­ työtä oppivat tekemään pieniä, mutta vaikuttavia muutoksia työskentelytapoihinsa.

Valmennuksen onnistumiseen vaikuttaa helppous ja selkeys: “Harjoitusten tekeminen on ollut helppoa, koska ne eivät ole tiettyyn paik­ kaan tai harjoitusvälineisiin sidottuja – pitää vain seisoa tai istua.”

Olen huomannut, että harjoitusten vaikutus­ ten havaitseminen lisää motivaatiota: “Nautin suunnattomasti oikean asennon hakemisesta.”

“Hyvästä asennosta seurasi rento ja itsevarma olo.” “Olin aina pitänyt jalkojani solmussa, mutta nyt tajusin pitää ne maassa. Se kuulostaa pienel­ tä, mutta on oikeasti muuttanut paljon. Kun jalat ovat kunnolla, muistan tarkistaa koko asennon.”

Moni osallistuja on kertonut myös konkreet­ tisista hyödyistä – esimerkiksi kipujen vähenemi­ sestä, virtsankarkailuoireiden helpottumisesta ja ryhdin paranemisesta.

Kun uudet tavat juurtuvat arkeen, seuraukse­ na on ollut pysyviä hyötyjä. Vuoden kuluttua val­ mennuksesta eräs osallistuja kertoo: “Olen saa­ nut pidettyä sinun ohjauksesi ansiosta selän ja kehon kokonaisvaltaisemmin kunnossa.”

Käytännön vinkit ja suositukset Mitä työntekijät voivat itse tehdä parantaakseen omaa hyvinvointiaan työssä?

Aiemmissa vastauksissa olen tuonut esille mo­ nia keinoja, kuten työpisteen ja asentojen opti­ moinnin sekä taukojen pitämisen.

Lisäisin vielä yhden keinon: suhtautumisen itseensä, toisiin ja tilanteisiin. Oma asenne vai­ kuttaa siihen, miten kohtaamme arjen haasteet ja miten reagoimme niihin.

Myötätuntoinen suhtautuminen vähentää stressiä ja lisää voimavaroja pitää itsestä huolta.

Ongelmiakin on hyödyllisempää ratkaista rau­ hallisesti ja yhteistyössä, kaikkien hyväksi.

Jos annat yhden tärkeän neuvon kaikille työelämässä oleville, mikä se on?

Pysähtele! Nykyisessä hektisessä työelämässä moni omaksuu kiireisen tavan toimia. Pysähtymi­ nen auttaa katkaisemaan sitä.

Ennen kuin siirryt tehtävästä toiseen ja vas­ taat puhelimeen tai kun odotat, pysähdy: hengi­ tä syvään, katso ulos ikkunasta tai venyttele en­ nen kuin jatkat.

Pysähteleminen on helppo tapa lisätä läsnä­ oloa työpäivään ja hellittää kiirettä. Vain kokeile­ malla tiedät, mitä kaikkia hyötyjä siitä on sinulle.

Katse tulevaisuuteen Miltä työhyvinvoinnin tulevaisuus näyttää?

Onko tulossa uusia trendejä tai innovaatioita?

P4-lääketiede on noussut esille useissa Tam­ pereen yliopiston ja Business Tampereen tilai­ suuksissa v.2025. Se tarkoittaa, että terveyttä edistetään ennakoiden (predictive) ja ehkäisten (preventive). Ratkaisut suunnitellaan yksilölli­ semmin (personalised) hyödyntäen dataa ja pa­ lautetta, ja ihmiset ovat aktiivisia osallistujia (par­ ticipatory) oman hyvinvointinsa ylläpidossa.

P4-lääketieteen tavoitteena on tehdä tervey­ denhuollosta vaikuttavampaa, kustannustehok­ kaampaa ja yksilöllisempää. Se, miten tämä käy­ tännössä toteutuu – ja miten se muuttaa myös työterveyshuoltoa – on vielä epäselvää.

Tulevaisuuden innovaatiot keskittyvät digi­ taalisiin ja teknologisiin terveys- ja hyvinvointi­ ratkaisuihin. Esimerkiksi Digital Health 3 -hanke on osa laajempaa Tampere Health -strategi­ aa, jonka visio vuoteen 2035 on kunnianhimoi­ nen: tehdä Tampereesta maailman johtava alue merkittävien terveysinnovaatioiden kokeilussa ja käyttöönotossa.

Hyvinvointisovellukset, tekoäly ja data-ana­ lytiikka mahdollistavat entistä yksilöllisemmän ja tarkemman hyvinvoinnin seurannan. Samalla on tärkeää, että teknologia ei lisää kuormitusta tai etäännytä meitä kehon viesteistä.

Haluaisitko vielä jakaa jotain inspiroivaa tai tärkeää lukijoillemme liittyen työhyvinvointiin?

Tunnetko Occamin partaveitsen periaatteen?

Se on filosofi Wilhelm Occamilaisen (n. 1285– 1350) periaate: ”Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem” – asioita ei tule monimut­ kaistaa tarpeettomasti.

Tämä ajatus sopii yllättävän hyvin myös työ­ hyvinvointiin. Kaiken oleellisen ei tarvitse olla kaukana tai monimutkaista – usein se on jo kä­ den ulottuvilla.

Sen sijaan, että etsit jatkuvasti uusia ohjeita ja ratkaisuja, ole avoin sille, mitä arkiset tilanteet jo tarjoavat – hyödyllinen vinkki voi tulla vastaan esimerkiksi kirjan sivuilta tai kollegan kertomuk­ sesta.

Seuraathan meitä Instagramissa?

•

jytypirkanmaary

Valmistuneet jäsenemme syksy 2025 Jyty Pirkanmaa ry muistaa ammattiin johtaneen tutkinnon suorittaneita jäseniään lahjakortilla, kun tutkinto on Jytyn ammattialoja edustava.

Nimet ja tutkinnon julkaistaan niiden jäsenien osalta, jotka ovat siihen antaneet luvan aiemman valmistuneiden julkaisun jälkeen.

Vuonna 2025 tutkinnon ovat suorittaneet: Päivä Nimi Tutkinto 30.11.2025 Crista Sjöholm-Aaltonen Yhteisöpedagogi (AMK) Onnittelut tutkinnon suorittaneille!

11

AJANKOHTAISTA

Tekoäly edellä Tekoälystä kohistaan kovasti näinä aikoina. Monikaan meistä ei varmaan ole voinut tältä ”pöhinältä” välttyä. Toisinaan käsite sotketaan esimerkiksi tekniseen automaatioon, joka meillä on ollut käytössämme jo varsin pitkään.

Seuraavassa joitakin aiheesta heränneitä ajatuksia.

TEKSTI: RIITTA AHONEN Ongelmia saattaa syntyä silloin, kun osa päättä­ jistämme ajattelee tekoälyn olevan jonkinlainen ihmeellinen uusi patenttilääke, jolla voidaan kä­ den käänteessä ja oikeastaan vain muutamalla napin painalluksella ratkaista suunnilleen kaik­ ki mahdolliset ongelmat. Organisaation tulos (mikä se sitten onkin) saadaan kasvatettua mo­ ninkertaiseksi samalla kun tarvitaan enää alle murto-osa aiemmin käytössä olleista työnteki­ jöistä. Vaan miten tuo nyt sitten olisi??

Mutta se mikä on liian hyvää ollakseen tot­ ta, ei tietenkään ole totta. Tekoälyn käyttöön­ otto ei oikeasti ole tästä poikkeus. Uutistietojen mukaan huippuyliopisto MIT:n melko tuorees­ sa tutkimuksessa todettiin, että 95 % yritysten kokeiluista tekoälyn käytöstä epäonnistui koko­ naan tai ainakin suurimmaksi osaksi. Käyttäjäko­ kemukset kertovat usein, että kielimallien tuot­ tamat vastaukset sisältävät lähes aina jonkin verran virheitä. Toisaalta vastauksessa saattaa olla osittain jotain aivan muuta, kuin se mitä on kysytty. Minulle ihmisenä on myös tärkeä muis­ taa, että tekoälyn takana olevilla algoritmeilla ei ole tunteita.

Päättäjiemme tulisi vallitsevassa tekoälyhuu­ massa ottaa nykyistä vakavammin huomioon, että uusien teknologioiden ja tuotantomenetel­ mien soveltaminen ja käyttöönottaminen vaatii (kuten aiemminkin) työtä, aikaa ja resursseja. Te­

12

koäly ei ole poikkeus tähän, vaikka jotkut sillä ta­ voin saattavat kuvitellakin. Uusia järjestelmiä tai muitakin tuotantomenetelmiä on mahdollista ot­ taa käyttöön vain asteittain. Liian suuret muutok­ set pienessä ajassa ovat tuottaneet toisinaan va­ kaviakin seurauksia. Käyttöönottovaiheessa - ja jo sitä ennen - tarvitaan suunnittelua, testaa­ mista ja soveltamista. Monesti työntekijät ovat mukana käyttöönottoprosessissa oman työn­ sä ohella ja myös ulkopuolisia osaajia saatetaan käyttää. Testauksen yhteydessä käykin ilmi, että joku asia ei ole niin kuin alun perin ajateltiin.

Tekoälyn, koneoppimisen ja vastaavien so­ vellusten avulla on saatu ja saadaan jatkossakin aikaan monia hyödyllisiä asioita. Emme kuiten­ kaan saisi kokonaan ulkoistaa omaa ajatteluam­ me koneille. Miten esimerkiksi on aiemmin mo­ nilla edes auttavana ollut päässälaskun taito?

Osaatko sinä sanoa ilman apuvälineitä, paljon­ ko on 7*8 tai 26-8? Mielestäni tekoälyn käyttö olisi parhaimmillaan silloin, kun ihminen ohjaisi prosessia ja ajattelisi samalla itsekin. Loppujen lopuksi kielimallit eivät kuitenkaan oikeasti ym­ märrä mitään. Tähän liittyen pari kuvaavaa esi­ merkkiä: Tanssivalla ihmisellä on vain kaksi jal­ kaa, eivätkä kukkivat kirsikkapuut kuulu Suomen kevääseen. Tekoälyn piirtämät kuvat ovat saatta­ neet kertoa jotain muutakin...

•

Muutosneuvottelut töissä ja entäs sitten?

Irtisanominen on aina iso elämänmuutos. Kun päätös tulee tuotannollisista tai taloudellisista syistä kyseessä ei ole työntekijästä johtuva syy, joten ymmärrettävästi tilanne on pysäyttävä.

MUUTOSNEUVOTTELUJA on loppuvuoden ai­ kana käyty yhdistyksemme jäsenien työpaikoil­ la mm.

• Tampereen kaupunki • Pirkanmaan hyvinvointialue • Monetra Pirkanmaa • Tampereen Tilapalvelut

Muutosturva pähkinänkuoressa

Moni työntekijä miettii ensimmäisenä: mitä mi­ nulle nyt tapahtuu? Miten toimeentulo turva­ taan, ja mistä löytyisi uusi työ?

Suomessa näihin tilanteisiin on luotu muu­ tosturvajärjestelmä, joka tarjoaa tukea sekä alle että yli 55-vuotiaille irtisanotuille työntekijöille.

Vaikka ikäryhmien välillä on eroja, kokonaisuu­ den tavoite on sama: tukea työnhakua, taloutta ja osaamisen kehittämistä – iästä riippumatta.

Kaikilla tuotannollisista ja taloudellisista syis­ tä irtisanotuilla on oikeus palkalliseen työllis­ tymisvapaaseen, jota voi käyttää työnhakuun ja koulutuksiin, sekä työllistymissuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä TE-toimiston kanssa. Li­ säksi palvelusvuosien perusteella voi päästä muutosturvakoulutukseen, joka auttaa päivittä­ mään osaamista tai suuntaamaan uran uudelleen.

Yli 55-vuotiaille järjestelmä tarjoaa erityistu­ kea: muutosturvarahan (noin kuukauden palkan verran), laajemman koulutusoikeuden sekä pi­ demmän työllistymisvapaan. Nuoremmille työn­ tekijöille muutosturva tarjoaa tärkeitä välineitä urasuunnan kirkastamiseen ja nopeaan työllis­ tymiseen.

Ikään katsomatta muutosturva toimii siltana kohti uutta. Se antaa aikaa hengittää, kartoittaa omia vahvuuksia ja rakentaa uusi polku työelä­ mään – joskus yllättävänkin positiivisin lopputu­ loksin.

Irtisanotun ääni: tukea, joka helpottaa kuor­ mitusta.

Iästä riippumatta irtisanottujen kokemukset ovat usein samankaltaisia: aluksi epävarmuut­ ta ja kiukkuakin, mutta myöhemmin kiitollisuutta siitä, että järjestelmää on. MUISTA: Älä jää yksin!

Kaikille irtisanotuille

Kenelle?

• Työntekijöille, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

• Osa eduista koskee kaikkia, osa vain 55 vuotta täyttäneitä.

• Työllistymisvapaa: palkallista aikaa työnhakuun ja koulutuksiin.

• Työllistymissuunnitelma: TE-toimiston kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma.

• Muutosturvakoulutus: mahdollisuus osaamisen kehittämiseen (palvelusvuosien perusteella).

Lisäedut 55+ -ikäisille • Muutosturvaraha: kertakorvaus, noin 1 kk palkkaa.

• Laajennettu koulutus: koulutuksen arvo jopa 2 kk palkkaa.

• Pidempi työllistymisvapaa.

Miten pääset muutosturvaan?

• Ilmoittaudu TE-toimistoon heti irtisanomisen jälkeen (60 päivän raja).

• Varmista, että työnantaja käynnistää muutosturvatoimet.

• Osallistu suunnitelman laadintaan ja koulutusmahdollisuuksien selvittämiseen.

Miksi tämä kannattaa?

• Taloudellista turvaa irtisanomisen alkuun.

• Tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen.

• Paremmat mahdollisuudet löytää uusi työ – iästä riippumatta.

Tekstin luomisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Tekstin muokkaus ja tarkistus: Kirsi Kuukkanen

13

MITÄ TULI TEHTYÄ

Rakkaudella Kangasalla Syksyisenä marraskuun päivänä saimme nauttia Jytyn tarjoamasta Rakkaudella Helena ja Jorma konsertista Kangasala-talossa. Konsertin aluksi ruokailimme ja kuuntelimme ajankohtaisia Jyty asioita.

TEKSTIT: MUKANA OLLEET KUVAT: TIINA MÄKINEN

14

Konsertti koostui rakkauslauluista, joita Hele­ na Lindgren ja Jorma Uotinen esittivät sekä yh­ dessä että erikseen. Ohjelmisto sisälsi tunnet­ tuja rakkauslauluja, kuten Rakkaustarina, Dance me to the end of love ja Puhu hiljaa rakkaudesta.

Tulkitsijoita säesti kolmen hengen yhtye sellolla, pianolla ja harmonikalla. Konsertti oli oikein viih­ dyttävä ja Kangasala-talo loistava paikka tällai­ siin esityksiin. Kiitos Jyty tästä elämyksestä.

Helena ja Jorma tarjosivat rakkaudellisen, lämminhenkisen esityksen piristämään marras­

kuun harmautta. Mielenkiintoni kohdistui ensin ulkoisiin seikkoihin; Jorman manöövereihin ja He­ lenan kauneuteen, sitähän minä olin tullut kat­ somaan, kun en laulutaidoista tiennyt mitään, mutta musiikkiesitys lopulta vei voiton. Oli myös hauska seurata heidän keskinäistä kommuni­ kointiaan lavalla. Varsin piristävä ilta tämän vä­ rikkään parin seurassa, ei huono! ”Kokonaisuutena hyvä esitys. Soittajat olivat erittäin hyviä.”

•

15

16

AJANKOHTAISTA

Kun Tonttu Tervola Torjui Stressin!

Korvatunturin Pääkonttorilla käy kuhina, kun tonttu Tervola taistelee ylitöitä vastaan ja yrittää ujuttaa lakisääteisen suklaakonvehdin Pukin työaikalakiin.

Saako Jyty-henkinen työhyvinvointi voiton joulustressistä?

TEKSTI: ANNE LAUTAMO KUVA: KIRSI KUUKKANEN Tonttu Tervola oli Joulupukin Pääkonttorin ahke­ rin, mutta myös kaikkein stressaantunein tonttu.

Hän vastasi ”Parempi Pykälä” -hankkeesta, jon­ ka tavoitteena oli modernisoida Pukin työaikala­ ki. Joulu lähestyi, ja Tervola selaa papereita, kun Pukin puhelin soi. ”No niin, Tervola, onko se uusi työaikamalli valmis? Muistan, että viime vuonna Korvatuntu­ rin Kuusenkoristeosasto teki liikaa ylitöitä”, Jou­ lupukki sanoi huolestuneena.

Tervola niisti nenäänsä (hän oli juuri tankan­ nut liikaa Joulumuorin piparkakkutaikinaa). ”Mel­

kein, Pukki! Uuden mallin mukaan tontuilla on lakisääteinen kahvitauko joka tunti, ja ne saavat bonuksena pienen suklaakonvehdin.”

Pukki rykäisi. ”Suklaakonvehdin? Tervola, mi­ nulla on juuri Teams-kokous Saksan toimituskes­ kuksen kanssa. He vaativat, että meidän pitäisi tarjota luomupipareita, ei suklaata. Ja he lähetti­ vät minulle 200 sivun liitepaperin saksaksi!”

Tervola huokaisi. Hän tiesi, että Joulupukin työt eivät olleet koskaan yksinkertaisia. Seuraa­ vana päivänä Tervola löysi itsensä naputtamasta tietokoneen näppäimiä. Hän oli luonut taulukon:

”Tonttujen Työhyvinvointi Joulun Alla” Tontun nimi

Joulustressitaso (1–10)

Suositeltu toimenpide

Tervola

11 (max. 10)

Pakollista unta 8 tuntia

Pipana

3 (Liian rento)

1,5 tunnin ergonomiakoulutus

Kössi

8 (Lahjakas, mutta kärttyisä)

Joulumuorin suosittelemaa glögiä

Tervola ajatteli, että jos Joulupukin Pääkonttoril­ la olisi joku, joka ymmärtäisi byrokratiaa ja sään­ töjä, se olisi hän. Hän päätti antaa Pukille lahjan – valmiiksi tiivistetyn, vain yhden sivun paperin, jossa on Pukin uusi työaikalaki.

Kun Tervola palasi Pukin toimistoon lahjan­ sa kanssa, hän näki Pukin nukkumassa. Pukki kuorsasi äänekkäästi, hänen päänsä oli asettu­ nut pehmeästi 200 sivun saksankielisen liitepa­ perin päälle.

Tervola hymyili. Hän tiesi, että Joulun todelli­ nen henki ei ollut vain pykälissä, vaan siinä, että jopa Joulupukki tarvitsi joskus Jyty-henkistä, hy­ vää työhyvinvointia.

Hän jätti tiivistetyn työaikalain Pukin työpöy­ dälle ja hiipi ulos. Tänä jouluna Tervola ei ollut stressaantunut. Hän oli voittanut byrokratian – ainakin toistaiseksi.

Hyvää Joulunodotusta ja työn iloa kaikille Jy­ tyläisille!

•

17

Joulu lähestyy!

Joulunaika alkaa monelle adventista, vaikka tosin monessa paikassa joulu alkaa aikaiseen. Kuulemma ensimmäiset joulusuklaat bongattiin tänä vuonna 14.9.!

TEKSTI: HENNA KOISTINEN KUVA: PÄIVI HUMALAMÄKI Lapsuudessa kuusi koristeltiin jouluaattona, mutta moni meistä virittää tekokuusen jo hyvissä ajoin. Niin minäkin, valkoiseen kuuseen tulee pe­ rinteisiä koristeita sekä hauskoja uutuuksia, mm. vaaleanpunainen donitsi!

Joululauluja lauletaan kauneimmissa joulu­ lauluissa, jos ei pääse paikalle, niin niitä voi lau­ laa, vaikka verkon kautta.

Piparitalon kasaaminen ei minulta onnistu, talo muistutti enemmän latoa! Mutta se toi aika­ naan paljon iloa!

Lahjoja ostetaan tai tehdään itse. Minä tyk­ kään leipoa pikkuleipiä lahjoiksi, tänä vuonna ys­ tävät saavat suklaakuorrutuksella pikkuleivät.

Kysy minulta ohje!

Monelle joulunaika on tuoksuja, ääniä ja läm­ pöä. Onko valkoinen joulu, päästäänkö pulkka­ mäkeen, narskuvatko askeleet lenkeillä?

Koristellaan koti valoilla, kynttilöitä saa nyt kauniina ledeilläkin. Luodaan tunnelmaa monin eri tavoin. Lumilyhdyn tekeminen olisi kiva juttu!

Nähdään ystäviä vaikka joulutoreilla!

18

Mietitään joululomaa, pidänkö pitkän loman vai olenko töissä? Joulunaika on monessa työpai­ kassa erilainen tunnelmaltaan kuin arki.

Kuka syö kinkkua, kuka rosollia, lämmite­ täänkö glögiä?

Joulua voi viettää niin kotona tai matkustaa, jokaisen tapa on hyvä.

Perhejoulu vai joulu yksin/pienessä porukas­ sa, tätä jäin miettimään? Joulu voi olla yhteen­ kuuluvuuden tunnetta: yhdessä syömistä, lah­ jojen jakamista, lasten riemua, perinteitä. Se voi olla lämmin ja turvallinen hetki kiireisen arjen keskellä.

Tai se voi olla joulu, joka on rauhallinen, hil­ jainen ja omaa aikaa.

Joulussa voi olla kaipuuta, ikävöintiä, moni tervehtii läheisiä viemällä kynttilän hautaus­ maalle. Joulu voi olla molempia, joskus kaipaa perheen lämpöä, joskus omaa rauhaa.

Toivotan sinulle äärimmäisen ihanaa joulun­ aikaa ja joulua, oli se millainen tahansa. Lämpöä ja rakkautta.

•

Joulu Tredun toimistossa (vähän liiankin aikaisin) Tredun toimistossa joulu hiipii paikalle jo ennen kalenteria. Kahvi tuoksuu, piparit katoavat, ja joku tonttu on jättänyt pöydälle suklaakorin. Mutta kuten aina, nauru ja hyvä seura tekevät kiireisestäkin arjesta jouluisen.

TEKSTI: ANNE LAUTAMO Tredun toimistossa tuoksui kahvi, piparit ja etäi­ sesti tulostimen ylikuumentunut muovi. Ulkona satoi hiljalleen lunta, ja joku oli taas vienyt par­ haan parkkipaikan – ehkä opettajankokouksen tonttu. Pöydälle oli ilmestynyt yllätys: punai­ nen kori täynnä suklaata ja kortti, jossa luki kä­ sin: “Kiitos kuluneesta vuodesta – teette tärkeää työtä.” ”No nyt on ihme,” sanoi Leena ja katsoi epä­ luuloisesti koria. ”Kuka meitä oikeasti muistaa – paitsi opiskelijat, kun netti kaatuu?” ”Varmaan joulutontut. Tai sitten hallinto yrittää hyvittää vii­ me vuoden Teams-pikkujoulut, joissa juotiin glö­ giä yksin keittiössä”, vastasi Jari ja nappasi kaksi suklaata ”myöhempää kokousta varten”.

Toimistossa naurettiin. Vuosi oli ollut täyn­ nä uusia järjestelmiä, uudistuksia ja ”pieniä pilo­ tointeja”, joista kukaan ei tiennyt, päättyivätkö ne

koskaan. Silti kaikki olivat paikalla, kahvikupit kä­ dessä ja Excelit auki – ja se, jos mikä, oli pientä joulun ihmettä. ”Muistatteko, kun viime jouluna unohdettiin ripustaa aulan valot ja laitettiin ne lopulta kiin­ ni valkotauluun?” Leena sanoi. ”Muistan! Ja joku oli virittänyt valoketjun kopiokoneeseen, eikä sitä saanut irti ennen helmikuuta,” Jari hekotti.

Hetken ajan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka oppimisympäristöt muuttuvat ja digi­ taaliset alustat päivittyvät, kahvi pysyy — ja se on luotettavampi kuin mikään opiskelijahallinto­ järjestelmä.

Kun Leena sammutti valot ja sulki oven, hän vilkaisi vielä punaista koria. ”Jos nuo tontut ensi vuonna tulisivat täyttämään kopiopaperitkin, niin lupaan uskoa jouluihmeisiin.”

•

Kuntatyöntekijän jouluvitsit Kuntatyön jouluinnostus – Miksi kunnantalolla oli tänä vuonna kaksi jou­ lukuusta?

– No, toinen oli sisäisessä budjetissa ja toinen in­ vestointisuunnitelmassa!

Etäpalaverin joulumieli

Vuoden viimeinen excel Talousosastolla huokailtiin joulun alla. ”Onneksi tämä on vuoden viimeinen raportti!” sanoi Leena. ”Ei se mitään auta”, vastasi Jari. ”Vuoden ensim­ mäinen on jo tulossa… ja se on sama excel eri päivämäärillä.”

•

Etäpalaverin aikana kuului kolinaa ja rapinaa. ”Anteeksi, se oli vain tonttu”, sanoi työntekijä. ”Ahaa, lapsesi?” kysyi esimies. ”Ei, Teamsin taustasuodatin meni taas päälle.”

19

TAPAHTUMAKALENTERI Tilanne 5.12.2025

2025

Tapahtumat koko jäsenistölle

Päivä

Koulutukset koko jäsenistölle

Päivä

Joulukuu

2026

Tapahtumat koko jäsenistölle

Päivä

Tammikuu Helmikuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (MVV)

Maaliskuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (PIRHA)

Huhtikuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (NLVP)

Toukokuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (VAU) Yhdistyksen kevätkokous

Koulutukset koko jäsenistölle

Päivä

Länsi-Suomen Yhdistyspäivät, Himos (aktiiveille)

24.–26.1.

Kasvatuksen ja koulutuksen ammatilliset opintopäivät Lahti

7.–8.2.

Hallituksen kokoukset

Päivä

Hallituksen kokous

17.12.

Hallituksen kokoukset

Päivä

Hallituksen kokous

11.2.

Hallituksen kokous

15.4.

Hallituksen kokous

10.6.

Hallituksen kokous

12.8.

Hallituksen kokous

9.12.

avoin

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (TRE/yhtiöt)

Syyskuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (KPO)

Lokakuu

JytyBest-risteily HelsinkiTukholma

Marraskuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (HIY) Yhdistyksen syyskokous

2.– 4.10.

Sihteeri-, hallintoalatyön ja ictja asiantuntijatyön ammatilliset opintopäivät, Helsinki Jytyn ammatilliset opintopäivät, Tampere

10.–11.10.

24.–25.10.

avoin 28.11.

Joulukuu

Lisätietoja tapahtumista yhdistyksen kotisivuilla: https://jytypirkanmaa.jytyliitto.net ja ilmoittautumiset: https://jytypirkanmaa.tapahtumiin.fi PERUUTUSEHDOT: Ilmoittautuminen on sitova. Osallistumisen peruutus ja kulujen palautus onnistuu vain lääkärintodistuksella.

•

Vinkkaa yhteistyöyritys Kriteereinä yhteistyöyritykselle on: 1.

2.

3.

20

Pirkanmaalaisuus Mielellään hyvinvointiin liittyvä toimiala (tuote tai palvelu), mutta myös muut huomioidaan Plussaa on, jos yrityksellä on myös nettikauppa käytössä

Täällä voit vinkata yhteistyö­ yrityksen.

Tarkista yhdistyksen jäsenedut -sivulta kaikki voimassa olevat jäsenedut!

Tavoitteena on löytää jäsenetuyhteistyöhön sopivia yrityksiä ympäri Pirkanmaata. Näin saamme sinulle Jyty Pirkanmaan jäsen alennuksia paikallisista palveluista tai tuotteista ja samalla voimme tuoda esille pirkanmaalaista osaamista. Yritykset saavat tarjoamistaan jäseneduista vastineeksi mainostilaa lehdessämme, sekä näkyvyyttä yhdistyksemme nettisivulla ja Facebook-sivulla.

•

YHDISTYKSEN LUOTTAMUSEDUSTAJAT 2025–2028

YRITYKSET Toimialue

Luottamusedustaja

Varaluottamusedustaja

Monetra Pirkanmaa Oy

Ritva Välläri, 040 536 9238 ritva.vallari@monetra.fi

avoin

Pirkanmaan Voimia Oy

Niina Nyman, 040 801 6279 (toimipisteen numero) niina.nyman@voimia.fi

avoin

SASKY koulutuskuntayhtymä

Marko Hulkkonen marko.hulkkonen@sasky.fi

avoin

Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassa

Tiina Jormalainen. 044 753 4108 tiina.jormalainen@tampere.fi

avoin

Sarastia (Numera Palvelut Oy)

Elina Autio, 050 306 6213 elina.autio@sarastia.fi

Sari Kanerva

PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE Toimialue

Luottamusedustaja

Varaluottamusedustaja

Koko hyvinvointialue (pled)

Kari Hämäläinen, 040 806 2347 kari.hamalainen@pirha.fi

Crista Sjöholm-Aaltonen, 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

Alueelliset luottamusedustajat

Crista Sjöholm-Aaltonen (varapled), 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi Jaana Niemelä, 040 806 2382 jaana.niemela@pirha.fi Katriina Nyrö, 040 718 0215 katriina.nyro@pirha.fi Sari Suokas, 040 806 2284 sari.suokas@pirha.fi

Pirkanmaan pelastuslaitos (SPAL)

Markku Mäntysaari 045 1558 699 Mikko Rantala 050 3170 586

Sillä sinun työsi on tärkeä

Luottamusmies on nykyisin luottamus­ edustaja

21

KAUPUNGIT JA KUNNAT Toimialue

Luottamusedustaja

Varaluottamusedustaja

Akaan kaupunki (pled)

avoin

avoin

Hämeenkyrön kunta (pled)

Maria Anttila maria.anttila@hameenkyro.fi

avoin

Ikaalisten kaupunki (pled)

avoin

avoin

Kangasalan kaupunki (pled)

Santeri Rintalahti, 040 610 7113 santeri.rintalahti@kangasala.fi

avoin

Lempäälän kunta (pled)

avoin

avoin

Mänttä-Vilppulan kaupunki (pled)

avoin

avoin

Nokian kaupunki (pled)

Jaana Kakkonen, 040 728 8296 jaana.kakkonen@nokiankaupunki.fi

Maarit Polviander

Oriveden kaupunki (pled)

Jaana Airismaa, 040 133 9131 jaana.airismaa@orivesi.fi

avoin

Pälkäneen kunta (pled)

avoin

avoin

Sastamalan kaupunki (pled)

Susanna Maja, 040 723 2624 susanna.maja@sastamala.fi Maatalouslomittajat luottamusedustaja Laura Himanen

Ringa Karvanen, 040 750 9686 ringa.karvanen@sastamala.fi Maatalouslomittajat varaluottamusedustaja Anne Ahola

Urjalan kunta (pled)

avoin

avoin

Valkeakosken kaupunki (pled)

Marika Mahkonen, 040 335 6047 marika.mahkonen@valkeakoski.fi

avoin

Vesilahden kunta (pled)

Tuija Mäkinen, 0400 834 638 tuija.makinen@vesilahti.fi

Merja Vallin, 040 5702 396 merja.vallin@vesilahti.fi

Virtain kaupunki (pled)

Sanna Viitanen, 044 715 1930 sanna.viitanen@marttinen.fi Keiturin Sote (tytäryhtiö) pled Tuija Loukaskorpi 044 715 1512, tuija.loukaskorpi@keiturinsote.fi

Ylöjärven kaupunki (pled)

avoin

avoin

Toimialue

Luottamusedustaja

Varaluottamusedustaja

Koko kaupunki (pled)

Mikko Leikko, 040 187 7145 mikko.leikko@tampere.fi

valitaan myöhemmin

Konserniohjaus, kaupunkiympäristön palvelu­alue, elinvoiman ja kilpailu­ kyvyn palvelualue ja liikelaitokset

Satu Laine, 040 801 6779 satu.laine@tampere.fi

Anne Lautamo, 041 730 6859 anne.lautamo@tampere.fi

Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus, sekä Liikunta-, kulttuurija nuorisopalvelut 2025–2028

Nelli-Anna Palojoki (vv) Meri Lust, 040 800 4487 lustmeri@gmail.com

Jenni Hytönen, 040 6464 478 jenni.hytonen@tampere.fi

avoin avoin

TAMPERE

Seuraathan meitä Facebookissa?

22

YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2025–2026 PUHEENJOHTAJA Kirsi Kuukkanen 044 025 1269 puheenjohtaja@jytypirkanmaa.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Crista Sjöholm-Aaltonen 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

VARSINAINEN JÄSEN Elina Autio 040 719 7070

VARAJÄSEN Tuija Mäkinen 0400 834 638 tuija.makinen@vesilahti.fi

Henna Koistinen Maritta Kartaslammi henna.koistinen@sasky.fi Satu Laine 040 801 6779 satu.laine@tampere.fi

Teija Helin 040 801 6249 teija.helin@tuni.fi

Tiina Mäkinen 040 133 6551 tiina.makinen@kangasala.fi

Tarja Ruukala 040 133 6643 tarja.ruukala@kangasala.fi

Crista Sjöholm-Aaltonen 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

Kari Hämäläinen 040 806 2347 kari.hamalainen@pirha.fi

Sanna Viitanen 044 715 1930 sanna.viitanen@marttinen.fi

Marianne Saarinen marianne.saarinen@marttinen.fi

Anu Valtonen anu.valtonen@valkeakoski.fi

Maarit Mäkiaho maarit.makiaho@valkeakoski.fi

Yhdistyskoordinaattori Satu Ahola 045 2778 084 • toimisto@jytypirkanmaa.fi https://jytypirkanmaa.jytyliitto.net

Sillä sinun työsi on tärkeä 23

JÄSENETUJA

Todenna jäsenyytesi Irti Maasta -keskuksen kas­ salla. Jäsenyyden todentaminen tapahtuu jäsenkorttia näyttämällä. Varatessasi lippuja osoit­ teessa irtimaasta.fi mainitse kommenttikentässä yhdistyksemme nimi. Muistathan jättää maksami­ sen paikan päälle saadaksesi alennuksen.

JÄSENETUJA

Kauneushoitola La’ Mari tarjoaa Jyty jäsenille • Kasvohoidon yhteydessä ilmaiset ripsien tai kulmien värjäyksen • Perusjalkahoidon yhteydessä ilmaisen kynsien lakkauksen tai 15 min jalkahieronnan • Muista varata lisäpalvelut varausta tehdessäsi

www.lamari.fi Puhelin 040 7254157 Kauneushoitola La’ Mari sijaitsee Lempäälän Kuljussa, Kuljun kartanon lähistöllä ja noin 4 km Ideaparkista.

Pihassa on ilmainen parkkeeraus ja paikalle pääsee busseilla 50, 52A ja 52B.

Tervetuloa nauttimaan!

25

JÄSENETUJA

ETU

Tsekkaa myös instagramissa @reddoor.fi

N Nyt JYTY ilu koke jäsenille rtilla o kymppik

- 50 %

HELPPO ALOITTAA VAIKEA LOPETTAA

Tule testaamaan Nokian monipuolisimmat treenit, huikeat treenitilat ja oheispalvelut

Lunasta kymppikortti -50% verkkokaupasta koodilla: jyty50

REDDOOR.FI | TANHUANKATU 2, 37100 NOKIA

26

kauppa.reddoor.fi

JÄSENETUJA

Sillä sinun työsi on tärkeä 27

JÄSENETUJA

28

JÄSENETUJA

Sillä sinun työsi on tärkeä 29

JÄSENETUJA

30

JÄSENETUJA

Kosmetologipalvelut Tmi

Jenni Vuolle

Monipuoliset palvelut mm. kasvo- ja jalkahoidot, ripset/kulmat, kynnet sekä hemmottelevat hieronnat. Lempeästi ja ammattitaidolla sinua varten.

Tarjous Jyty Pirkanmaan jäsenille: Kosmetologipalvelut Tmi Jenni Vuolle tarjoaa käsi-, kasvo- ja jalkahoidot –10 % sekä kasvohoitotuotteet –10 %.

Meiltä löydät kattavat kosmetologin ja jalkahoitajan palvelut.

Olet lämpimästi tervetullut hemmoteltavaksi viihtyisään hoitolaamme.

Tutustu palveluihimme ja löydä juuri sinulle paras tapa rentoutua.

Vällintie 1, 36200 Kangasala • jennivuolle@gmail.com • 040 962 1458

www.kauneusjahyvinvointihuone.com

31

JÄSENETUJA

WORK WELL TO BE WELL Hyvinvointia ilman suuria ponnisteluja Jytyn jäsenenä Saat 10 % alennuksen ohjauksesta.

ISTU, SEISO JA LIIKU VAIVATTA

MOTIVOIDU

Epämukava olo on kehon kutsu toimia, kipu on vaatimus

Pienillä tapojen muutoksilla on suuri vaikutus

Malla Helenius Fysioterapeutti SunErgo

32

OIVALLA

Nopea helpotus, pysyvä hyöty

VARAA AIKA: vello.fi/sunergo Kokeillaan yhdessä, mikä keventää oloasi.

– 30 min maksuton videotapaaminen

JÄSENETUJA

Jyty Pirkanmaan jäsenille jäsenkorttia näyttämällä • personal training -palvelun ostajalle 30 min. hieronta kaupan päälle • veloitukseton liikuntaneuvonta/ konsultaatio

Voimakas Oy 044 989 3231 • Liisantie 2a, 36200 Kangasala • voimakas.net

33

JÄSENETUJA

34

JÄSENETUJA

Jäsenen etuhinta kylpylään on 19 €/henkilö (norm. 24 €/hlö) Etu on henkilökohtainen ja sen saadakseen tulee esittää jäsenkortti.

Holiday Club Tampereen Kylpylä Lapinniemenranta 12 33180 Tampere

35

Sillä sinun työsi on tärkeä