Jyty 6-2025 by JytyPirkanmaa

Jäsenlehti 6/2025

Esittelyssä

Satu Leivonsalo

Muutosneuvottelut töissä ja entäs sitten?

Tekoäly edellä Joulujuttuja

Joulu saapuu jokaiselle

Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on?

Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on?

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle…

MIETIN PITKÄN AIKAA, millaisen pääkirjoituksen kirjoitan tähän vuoden viimeiseen lehteemme, sillä joulun tulo monella tämän hetken työelämässä ja yhteiskunnassa mietityttää ja tulevaisuus arveluttaa, kun niin moni on vuoden viimeisinä kuukausina saanut joululahjan, jota kukaan ei omalle kohdalleen toivo – ”taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu”. Lehdessä toisaalla on tietoa irtisanotuille muutosturvasta.

Mutta muutosneuvottelut eivät koske pelkästään irtisanottuja, vaikka heille tilanne on kaikkinensa epävarmuudessa haastava. Joillekin ensimmäinen kerta mahdollisesti työttömänä tai ainakin pitkän ajan päästä kuin uusi asia, kun työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat muuttuneet kovasti. Kuitenkin kun kyse ei ole työntekijän tekemisistä, vaan töiden tai työnantajan tulojen vähenemisestä, on tilanne absurdi niin irtisanotun kuin jäljellä jäävien osalta. Varsinkin jos tilanne johtuu nimenomaan tulojen vähenemisestä, on se sitten kuntien verotulojen vähenemisestä tai firman asiakkaiden sisään tuomasta rahasta, niin usein saattaa olla, että töihin jäävillä on töitä yhtä paljon tai enemmän kuin aiemmin. Lisäksi muutosneuvottelutilanteissa myös töihin jäävien työntekijöiden perusturvallisuus ja luottamus horjuu, ”olenko minä seuraava?” – tässä kohtaa mitataan johdon taidot pitää porukka kasassa ja huolehtia työhyvinvoinnista ja työn

tekijöiden jaksamisesta. Irtisanotuille on erilaisia tukitoimia, mutta onko töihin jääville?

Avoimuuden periaatteella totean nyt, että tämä on edessä myös itselläni taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Itse olen ollut edellisen kerran työttömänä 90luvun alussa opintojen jälkeen muutaman kuukauden ja nyt yli 30 vuoden ja irtisanomisajan jälkeen myös ensi vuonna ellei jotain uutta ilmene ennen sitä. Kaikki tunteet on käyty läpi ja varmasti käydään vieläkin, mutta toisaalta ajattelen, että kaikella on tarkoituksensa. Mahdollisesti tässä on se kohta, jossa oikeasti voi ajatella, mitä haluaa tehdä ”isona”. Ainakin aikaa tulee jäämään joksikin aikaa muille tärkeille asioille, kuten perheelle ja yhdistykselle.

Haluaisin myös ajatella, että yhdistys voisi tehdä oman osansa sekä irtisanottujen jäsenten että töihin jäävien hyväksi. Onko se vertaisryhmien perustaminen, neuvonta ja opastus liiton edunvalvonnan lisäksi vai jotain muuta? Jos teillä jäsenillä on ideoita niin otan niitä mielelläni vastaan!

Kaikesta huolimatta ja sen vuoksi toivotan kaikille jäsenillemme hyvää joulun odotusta!

Kirsi Kuukkanen puheenjohtaja

Yhdistyksen syyskokous 29.11.2025

TEKSTI: KIRSI KUUKKANEN

KUVAT:

PÄIVI HUMALAMÄKI, SUSU KAUKINEN

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN oli ilmoittautunut taas yli 50 jäsentä. On hienoa huomata, että asiat kiinnostavat. Toki Ståhlberg Lunch & Cateringin Antin loihtimilla herkuilla on varmasti osuutensa asiaan! Paikka on helposti saavutettavissa, hyvät tilat ja herkullista tarjottavaa. Siksipä Antin lounaspaikka onkin jatkumona ollut meillä jo pidempään yhdistyksen sääntömääräisten kokousten pitopaikkana ja perinne jatkuu myös ensi vuonna.

Syyskokouksen asialistalla olivat normaalit asiat kuten ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksut ja palkkiot. Toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevat totutusti tiedoksi nettisivuillemme joulukuun aikana. Hieman laajemmin esiteltiin nyt talousasioita.

Jäsenmaksut pysyvät samoina ensi vuonnakin liittovaltuuston marraskuisen kokouksen päätöksellä. Palkkioiden osalta sen sijaan hallitus päätti hieman laskea niiden tasoa ja monesta muusta asiasta säästetään, jotta talousarvio saatiin nollille. Säästöt eivät suoraan näy jäsenille, koska niitä tulee mm. yhdistyksen toimis

tosta luopumisesta ja erilaisista hallinnollisista kuluista. Tapahtumapuolella panostetaan mm. liiton jäsenristeilyyn lokakuussa sekä koulutuksiin ja edunvalvontaan.

Yhdistyksen kaksi asuntoosaketta ovat olleet vuokralla ja pitkäaikaiset vuokralaiset lähtivät lokakuun alussa. Molempiin taloyhtiöihin on lähitulevaisuudessa tulossa isoja remontteja, jotka verottaisivat yhdistyksen taloutta pahasti, joten hallitus päätti kokeilla asuntojen myyntiä. Molemmat asunnot menivät kaupaksi nopeasti ja pyyntihintaa korkeammalla tarjouksella. Hallitus miettii tuottojen sijoittamista rauhassa, jotta niistä on jäsenistölle paras hyöty pidemmän aikaa.

Kannattaa osallistua yhdistyksen kokouksiin, sillä niissä saat tietoa yhdistyksen toiminnasta ja pääset esittämään kysymyksiä. Unohtamatta tarjoiluja – ensi keväänä tapaamme vielä tarkettamattomana arkiiltana Ståhlbergilla kevätkokouksen merkeissä ja silloin asialistalla vuoden 2025 toimintakertomus ja tilinpäätös. •

KOKOUSKOOSTE

Hallituksen talousarvioseminaarikokous 27.10.2025

• Käsiteltiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026 esitettäväksi syyskokoukselle

• Käsiteltiin yhdistyksen jäsenmaksut ja palkkiot vuodelle 2026 esitettäväksi syyskokoukselle

Seuraava hallituksen kokous 17.12.2025

Esittelyssä Satu Leivonsalo

Satu Leivonsalo on aluetoiminnan asiantuntija Jytyssä LänsiSuomen alueella, vastuualueina Satakunta ja KeskiSuomi.

TEKSTI: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN

Ydintehtäväni on luottamusedustajien ja miesten sekä yhdistysaktiivien tukeminen heidän tehtävissään. Työ sisältää kouluttamista, neuvontaa, kehittämistyötä yhdessä aktiivien kanssa ja aktiivista jalkautumista jäsentilaisuuksiin ja työpaikoille. Kaikki kontaktit aktiivien ja jäsenten kanssa ovat se työni ehdoton suola ja sokeri!

Työelämä on muuttunut ja muuttuu valtavalla vauhdilla koko ajan.

Isoimmaksi haasteeksi työssäni koen sen, että uusia yhdistystoimijoita on vaikea löytää, ja että yhä useampi työntekijä valitsee olla vapaamatkustaja eli maksaa vain työttömyyskassan jäsenmaksua. On ymmärrettävää, että vapaaehtoisia on yhä vaikeampi löytää yhdistysten tehtäviin, kun työelämän kuormittavuus on li

sääntynyt, ja toisaalta koska myös vapaaaikaa halutaan käyttää yhä harkitsevammin. Mutta ammattiliittoihin järjestäytyminen tulisi jotenkin saada uuteen nousuun! Tuntuu etteivät ihmiset ymmärrä, ettei niitä tessejä tipu taivaasta, vaan niitä todella voivat neuvotella vain sellaiset ammattiliitot, joilla on riittävästi jäseniä. Ei ole ilmaisia lounaita – eikä pitkät vuosilomat tai lyhyempi työaika ole itsestäänselvyys, vaan ne voidaan todellakin ottaa pois, jos yhä useampi päättää olla kuulumatta liittoon.

Olen toiminut tehtävässäni parisenkymmentä vuotta. Paljon on muuttunut sinä aikana. Toki liitto on uudistunut monin tavoin, mutta jäsenten eläköitymisen myötä pienenevä jäsenmäärä tarkoittaa väistämättä sitä, että resurssit vähe

nevät. Myös meillä liitossa väkeä on vähennetty eläköitymisten kautta, ja se tarkoittaa työmäärän lisääntymistä ja työn silppuistumista. Ja koska kuntasektorilla eletään jatkuvien säästöjen aikaa, jolle ei loppua näy, myös edunvalvonnalliset haasteet kentällä ovat reilusti lisääntyneet, mikä tuottaa meille tietysti myös lisää tehtävää. Kuten varmasti lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät, koen työssäni runsaasti sitä tyypillistä kognitiivista kuormitusta, jonka kanssa on pakko tulla toimeen 2020luvun maailmassa. Digitaalisuus tarkoittaa läsnäoloa lukuisilla eri alustoilla ja kanavilla, ja työ on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua ja priorisointia. Omasta jaksamisesta huolen pitäminen ei ole helppoa, mutta sieltä perusasioista se lähtee: riittävä uni ja lepo, liikunta ja terveellinen ruoka. Kyllä ne vaan toimii ihan jokaisen kohdalla! Oma erityinen henkireikäni on kylmä vesi. Järvi on rakas paikka ympäri vuoden, sieltä saa aina takuuvarmasti energiaa ja hyvää oloa.

Minua potkii eteenpäin halu olla vaikuttamassa paremman suomalaisen työelämän puo

Esittelyssä Minna Ainonen

HAASTATTELU: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN

Kuka olet?

Minna Ainonen, palkkapalvelusihteeri. Töissä Monetrassa v. 2019 eli perustamisen alusta alkaen. Siirryin Treen kaupungilta Taloushallinnonpalvelukeskus Kopparista.

Mitä teet?

Olen Kunnat ja yhtiöt tiimissä ja hoidan Tampereen kaupungin konserniyhtiöiden palkanlaskentaa ja työnantajatilityksiä ja täsmäyksiä.

Vapaaajalla tykkään kävellä, käydä museoissa ja näyttelyissä sekä harrastan pilatesta ja kuntosalia.

Miten olet eksynyt Jytyyn?

Liityin Jytyyn v. 2019 alusta, kun Monetra perustettiin. Siirryin toisesta liitosta.

lesta. Se lähtee pienistä teoista: yhteishengen parantamisesta työpaikoilla, kunnioittavasta ja kannustavasta suhtautumisesta työkavereihin ja halusta oppia ja kehittää uutta. Kun oma arvopohja nojaa vahvasti oikeudenmukaisuuteen, yhdenvertaisuuteen, aitouteen ja yhteiseen hyvään, voi siitä ammentaa voimia vaikeissakin tilanteissa. Arvojen mukainen työ tuo myös työhyvinvointia.

Ammattiliitto Jytyllä on ensiluokkainen maine hyvänä ja rakentavana neuvottelukumppanina. Keräämme kentältä tietoa jäsentemme ammattialoja koskevista kehittämiskohteista ja työsuhdeehtojen parantamisideoita. Kehitämme koko ajan jäsenetuja, jäsenten vaikuttamismahdollisuuksia ja jäsenpalvelua. Ajattelen, että luottamusedustajien työpaikoilla tekemä työ on se paras jäsensuosittelussa käytettävä argumentti. Ilman luottamusedustajia työntekijät jäisivät yksin kohdatessaan jonkin työsuhdeongelman. Toivon, että ihan jokainen Jytyn jäsen suosittelee jäsenyyttä työkaverilleen! Kiitos teille kaikille Jyty Pirkanmaan jäsenille, että olette <3 •

Mitä hyvää liitto on antanut/tarjonnut?

Monetrassa on oma luottamusedustaja, edunvalvontaa, monipuolista vapaaajan toimintaa.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää muille Jytyläisille?

On todella tärkeää kuulua ammattiliittoon, jotta saadaan vahvaa selkänojaa edunvalvonnalle. •

Esittelyssä Malla Helenius

HAASTATTELU: CRISTA SJÖHOLM-AALTONEN

Voisitko kertoa hieman taustastasi? Miten päädyit fysioterapeutiksi ja työhyvinvoinnin asiantuntijaksi?

”Miksi kipu uusiutuu – hoito auttaa, mutta ei pysyvästi?” Tämä kysymys pysäytti minut lähes 20 vuotta sitten – sekä ammattilaisena että omakohtaisesti. Se vei työni uusille urille: tutkimaan kehon asentoja ja liikkeitä. Ja sillä tiellä olen yhä.

Olen työskennellyt fysioterapeuttina yli 30 vuotta ja tuntenut alusta asti, että tämä on juuri minulle sopiva ala. Haaveilin ensin liikunnanopettajan työstä. Lukion liikunnanopettajan sanat “Liikunta on kiva harrastus, mutta ei niin mieluinen ammatti. Olisinpa valinnut fysioterapeutin työn!” pysäyttivät minut ja vaihtoivat unelmaammattini. Pian valmistumiseni jälkeen ryhdyin yrittäjäksi. Se on antanut vapauden tehdä työtä omalla tavalla ja syventää ymmärrystä kehon ja hyvinvoinnin yhteydestä.

Minua ovat inspiroineet monet menetelmät, kuten shiatsu, Alexandertekniikka ja Chi Kung. Viimeiset 25 vuotta olen panostanut myös itsetuntemuksen ja tietoisuustaitojen kehittämiseen. Läsnäolon taidon lisääntymisestä on ollut hyötyä työssäni ja oman hyvinvointini kannalta.

Kehon toiminnan tutkiminen ja ihmetteleminen – niin omassa kehossani kuin asiakkaideni kanssa – on ollut jatkuvaa oivaltamista ja oppimista. Kipu on ollut myös tärkeä opettaja.

Parinkymmenen vuoden aikana minulle on muodostunut syvä ymmärrys siitä, miten keho toimii istuessa, seistessä ja liikkuessa – ja kuinka pienet asentojen ja liikkeiden muutokset voivat palauttaa työskentelemisen ja liikkumisen helppouden pitkäksi aikaa, joskus jopa pysyvästi.

Miten olet yhdistänyt työhyvinvoinnin fysioterapian kanssa?

Perustin yrityksen (SunErgon) auttaakseni ihmisiä löytämään keinoja, joilla he voivat itse vaikuttaa oloonsa – sekä ennaltaehkäisevästi että silloin, kun kipuja jo on.

Asiakaspalautteet valaisevat, mistä parhaimmillaan on kyse: “Jo yhden etäpalaverin aikana saatiin korjattua istumaasento. Netistä voi saada jonkin verran tietoa, mutta ei koskaan näin täsmätietoa. Voi, olisinpa tavannut Mallan aikaisemmin – niin monilta jumeilta olisi vältytty!” “Mallalla on taito katsoa ihmistä kokonaisuutena ja opastaa asiakasta itse oivaltamaan, mi

Chi Kungia Tenon rannalla. Kuva: Auli Kukkonen

ten pienillä liikkeillä saa ihmeitä aikaan.” “Istumaasentoa korjaava liike oli olemattoman pieni ja silti erittäin tehokas.” “Harjoittelin uusia tapoja pari viikkoa, minkä jälkeen selkäkipuni loppuivat kokonaan ja kehossani on huomattavasti helpompi olla.”

Jos tämänkaltainen tapa lähestyä hyvinvointia kiinnostaa myös sinua, autan sinua ilomielin tekemään pieniä, mutta vaikuttavia muutoksia tapoihin, jotka rasittavat kehoasi. Kun löydät itsellesi toimivampia vaihtoehtoja, arki helpottuu – töissä, kotona ja vapaaajalla.

Fysioterapian rooli työhyvinvoinnissa

Mitä yleisimpiä fyysisiä ongelmia työelämässä kohtaat asiakkaidesi kanssa, ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?

Yleisimpiä ovat niskahartiaseudun ja selän kivut. Usein asiakkaat hakeutuvat fysioterapiaan vasta, kun vaivat ovat jatkuneet pitkään tai häiritsevät liikaa arkea.

Fyysiset ongelmat alkavat usein pieninä varoitusmerkkeinä: hartioita jumittaa, selkä väsyy ja kädet puutuvat. Jo tällöin työskentely voi kärsiä: keskittyminen herpaantua ja vireys laskea.

Oloa häiritseviä tuntemuksia kannattaa huomioida jo varhain – ne ovat kehon tapa kertoa, että on aika pitää tauko tai muuttaa jotain työtavoissa.

Kiinnittämällä huomiota joihinkin seuraavista seikoista voit ennaltaehkäistä vaivoja ja pitää yllä hyvää työkykyä:

• Työpiste – opettele löytämään itsellesi sopivat työpisteen säädöt ja kehon asennot, jotta keho ei rasitu

• Tauot – pidä riittävästi taukoja; keho ja keskittyminen kiittävät mikrotauoistakin

• Keho tutuksi – kuuntele sen viestejä, niin huomaat varhaiset varoitusmerkit nopeammin

• Valaistus ja lepo – panosta hyvään valaistukseen ja riittävään uneen, koska ne tukevat keskittymistä ja vireyttä

• Liikunta ja ravinto – ylläpidä toimintakykyä liikunnan ja ravinnon avulla

• Mielen hyvinvointi – vähennä stressiä ja kiirettä, sillä ne kuormittavat myös kehoa Huomaatko kehossasi usein samoja varoitusmerkkejä, ja miten toimit, kun ne ilmaantuvat?

Onko luettelossa jokin keino, jota haluaisit kokeilla jo tänään, jotta jaksaisit paremmin?

Minkälaisia harjoituksia tai vinkkejä annat yleensä työssä jaksamisen tueksi?

Minun lähestymistapani ei perustu valmiisiin harjoituksiin, vaan siihen, että löydämme yhdessä asiakkaan kanssa juuri hänelle sopivat tavat olla ja työskennellä.

Harjoitusten ja vinkkien tulee tuntua miellyttäviltä ja tuoda helpotusta – silloin niitä myös tulee tehtyä.

Harjoituksia tehdessä suosittelen havainnoimaan, mitä kehossa tapahtuu. Havainnot voivat olla monenlaisia: kehon tuntemuksia tai olotilan muutoksia.

Kannustan asiakkaita myös hienosäätämään harjoituksia omien tuntemusten mukaan.

Erityisosaamiseni liittyy mukavien – vakaiden ja tasapainoisten – työskentelytapojen löytämiseen, mutta tarpeen mukaan annan myös liikkuvuutta, rentoutta ja lihasvoimaa vahvistavia harjoituksia.

Istuessa selkä painuu helposti etukumaraan. Kuvassa olevan asiakkaan istumaasento muuttui, kun hän istui istuinkyhmyjen päällä ja piti jalat tukevasti lattialla –selkä suoristui ja istuminen tuntui vakaammalta.

Kuvat: Malla Helenius

Työhyvinvointi tänä päivänä

Miten suomalainen työelämä on muuttunut hyvinvoinnin näkökulmasta viime vuosina?

Työelämä on muuttunut paljon ja nopeasti viime vuosina. Nostan esiin joitakin tekijöitä, jotka omasta mielestäni ovat olleet merkityksellisiä työhyvinvoinnin kannalta.

Epävarmuus on lisääntynyt

Taloustilanne heijastuu työelämään: irtisanomiset, lomautukset ja konkurssit ovat lisääntyneet, ja työllistyminen on vaikeutunut. Ikäsyrjintä koskettaa yhä useampia – erityisesti yli 50vuotiaita, mutta myös nuoria.

Samalla teknologian ja tekoälyn nopea kehitys muuttaa työn sisältöjä ja herättää huolta: ”Korvaako tekoäly minun työni? Riittääkö osaamiseni?”

Etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet

Etä ja hybridityö ovat lisänneet joustavuutta ja itseohjautuvuutta sekä helpottaneet työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Samalla ne ovat heikentäneet työyhteisöjen yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden heikkeneminen haastaa hyvinvointia ja sitoutumista.

Työtahti on kiristynyt

Jatkuvat keskeytykset, suuri työmäärä ja jatkuva tavoitettavuus kuormittavat. Kun työkuorma, tukirakenteet ja palautuminen eivät ole tasapainossa, uupumisen riski kasvaa. Mielenterveyshäiriöt ovatkin olleet suurin syy pitkille sairauspoissaoloille vuodesta 2020 alkaen.

Positiivista on, että mielenterveydestä puhutaan avoimemmin ja tukea on saatavilla aiempaa enemmän.

Työn merkityksellisyys on korostunut

Erityisesti nuoremmat sukupolvet painottavat merkityksellisyyttä perinteisen urakeskeisyyden sijaan. Kun työ tuntuu turhalta tai ei vastaa omia arvoja, motivaatio kärsii. Myös huono johtaminen voi tehdä merkityksellisestäkin työstä turhauttavaa.

Mitkä ovat mielestäsi suurimmat haasteet työhyvinvoinnin edistämisessä tänä päivänä?

Seuratessani Great Place to Work sivuston julkaisuja tiedän, että on paljon organisaatioita, jotka ovat pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella työllä onnistuneet parantamaan merkittävästi työyhteisön hyvinvointia. Toisaalta monissa työyhteisöissä on epäkohtia, jotka murentavat työn imua ja motivaatiota.

Yhtenä keskeisenä haasteena koen, että työhyvinvointiin puututaan vasta ongelmien ilmetessä tai yksittäisinä toimenpiteinä. Great Place to Work –esimerkit osoittavat kuitenkin, että hyvää työhyvinvointikulttuuria voi rakentaa kestävästi ja osallistavasti.

Onko sinulla esimerkkejä onnistuneista työhyvinvointihankkeista tai -toimenpiteistä, joissa olet ollut mukana?

Kyllä on. Onnistuneimmat kokemukseni liittyvät yksilövalmennuksiin, joissa istuma ja seisomatyötä oppivat tekemään pieniä, mutta vaikuttavia muutoksia työskentelytapoihinsa.

Valmennuksen onnistumiseen vaikuttaa helppous ja selkeys: “Harjoitusten tekeminen on ollut helppoa, koska ne eivät ole tiettyyn paikkaan tai harjoitusvälineisiin sidottuja – pitää vain seisoa tai istua.”

Olen huomannut, että harjoitusten vaikutusten havaitseminen lisää motivaatiota: “Nautin suunnattomasti oikean asennon hakemisesta.” “Hyvästä asennosta seurasi rento ja itsevarma olo.” “Olin aina pitänyt jalkojani solmussa, mutta nyt tajusin pitää ne maassa. Se kuulostaa pieneltä, mutta on oikeasti muuttanut paljon. Kun jalat ovat kunnolla, muistan tarkistaa koko asennon.”

Moni osallistuja on kertonut myös konkreettisista hyödyistä – esimerkiksi kipujen vähenemisestä, virtsankarkailuoireiden helpottumisesta ja ryhdin paranemisesta.

Kun uudet tavat juurtuvat arkeen, seurauksena on ollut pysyviä hyötyjä. Vuoden kuluttua valmennuksesta eräs osallistuja kertoo: “Olen saanut pidettyä sinun ohjauksesi ansiosta selän ja kehon kokonaisvaltaisemmin kunnossa.”

Käytännön vinkit ja suositukset

Mitä työntekijät voivat itse tehdä parantaakseen omaa hyvinvointiaan työssä?

Aiemmissa vastauksissa olen tuonut esille monia keinoja, kuten työpisteen ja asentojen optimoinnin sekä taukojen pitämisen.

Lisäisin vielä yhden keinon: suhtautumisen itseensä, toisiin ja tilanteisiin. Oma asenne vaikuttaa siihen, miten kohtaamme arjen haasteet ja miten reagoimme niihin.

Myötätuntoinen suhtautuminen vähentää stressiä ja lisää voimavaroja pitää itsestä huolta. Ongelmiakin on hyödyllisempää ratkaista rauhallisesti ja yhteistyössä, kaikkien hyväksi.

Jos annat yhden tärkeän neuvon kaikille työelämässä oleville, mikä se on?

Pysähtele! Nykyisessä hektisessä työelämässä moni omaksuu kiireisen tavan toimia. Pysähtyminen auttaa katkaisemaan sitä.

Ennen kuin siirryt tehtävästä toiseen ja vastaat puhelimeen tai kun odotat, pysähdy: hengitä syvään, katso ulos ikkunasta tai venyttele ennen kuin jatkat.

Pysähteleminen on helppo tapa lisätä läsnäoloa työpäivään ja hellittää kiirettä. Vain kokeilemalla tiedät, mitä kaikkia hyötyjä siitä on sinulle.

Katse tulevaisuuteen

Miltä työhyvinvoinnin tulevaisuus näyttää?

Onko tulossa uusia trendejä tai innovaatioita?

P4lääketiede on noussut esille useissa Tampereen yliopiston ja Business Tampereen tilaisuuksissa v.2025. Se tarkoittaa, että terveyttä edistetään ennakoiden (predictive) ja ehkäisten (preventive). Ratkaisut suunnitellaan yksilöllisemmin (personalised) hyödyntäen dataa ja palautetta, ja ihmiset ovat aktiivisia osallistujia (participatory) oman hyvinvointinsa ylläpidossa.

P4lääketieteen tavoitteena on tehdä terveydenhuollosta vaikuttavampaa, kustannustehokkaampaa ja yksilöllisempää. Se, miten tämä käytännössä toteutuu – ja miten se muuttaa myös työterveyshuoltoa – on vielä epäselvää.

Seuraathan

Tulevaisuuden innovaatiot keskittyvät digitaalisiin ja teknologisiin terveys ja hyvinvointiratkaisuihin. Esimerkiksi Digital Health 3 hanke on osa laajempaa Tampere Health strategiaa, jonka visio vuoteen 2035 on kunnianhimoinen: tehdä Tampereesta maailman johtava alue merkittävien terveysinnovaatioiden kokeilussa ja käyttöönotossa.

Hyvinvointisovellukset, tekoäly ja dataanalytiikka mahdollistavat entistä yksilöllisemmän ja tarkemman hyvinvoinnin seurannan. Samalla on tärkeää, että teknologia ei lisää kuormitusta tai etäännytä meitä kehon viesteistä.

Haluaisitko vielä jakaa jotain inspiroivaa tai tärkeää lukijoillemme liittyen työhyvinvointiin?

Tunnetko Occamin partaveitsen periaatteen?

Se on filosofi Wilhelm Occamilaisen (n. 1285–1350) periaate: ”Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem” – asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.

Tämä ajatus sopii yllättävän hyvin myös työhyvinvointiin. Kaiken oleellisen ei tarvitse olla kaukana tai monimutkaista – usein se on jo käden ulottuvilla.

Sen sijaan, että etsit jatkuvasti uusia ohjeita ja ratkaisuja, ole avoin sille, mitä arkiset tilanteet jo tarjoavat – hyödyllinen vinkki voi tulla vastaan esimerkiksi kirjan sivuilta tai kollegan kertomuksesta. •

meitä Instagramissa? jytypirkanmaary

Valmistuneet jäsenemme syksy 2025

Jyty Pirkanmaa ry muistaa ammattiin johtaneen tutkinnon suorittaneita jäseniään lahjakortilla, kun tutkinto on Jytyn ammattialoja edustava. Nimet ja tutkinnon julkaistaan niiden jäsenien osalta, jotka ovat siihen antaneet luvan aiemman valmistuneiden julkaisun jälkeen.

Vuonna 2025 tutkinnon ovat suorittaneet: Päivä Nimi Tutkinto 30.11.2025 Crista SjöholmAaltonen Yhteisöpedagogi (AMK)

Onnittelut tutkinnon suorittaneille!

Tekoäly edellä

Tekoälystä kohistaan kovasti näinä aikoina. Monikaan meistä ei varmaan ole voinut tältä ”pöhinältä” välttyä. Toisinaan käsite sotketaan esimerkiksi tekniseen automaatioon, joka meillä on ollut käytössämme jo varsin pitkään. Seuraavassa joitakin aiheesta heränneitä ajatuksia.

TEKSTI: RIITTA AHONEN

Ongelmia saattaa syntyä silloin, kun osa päättäjistämme ajattelee tekoälyn olevan jonkinlainen ihmeellinen uusi patenttilääke, jolla voidaan käden käänteessä ja oikeastaan vain muutamalla napin painalluksella ratkaista suunnilleen kaikki mahdolliset ongelmat. Organisaation tulos (mikä se sitten onkin) saadaan kasvatettua moninkertaiseksi samalla kun tarvitaan enää alle murtoosa aiemmin käytössä olleista työntekijöistä. Vaan miten tuo nyt sitten olisi??

Mutta se mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei tietenkään ole totta. Tekoälyn käyttöönotto ei oikeasti ole tästä poikkeus. Uutistietojen mukaan huippuyliopisto MIT:n melko tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että 95 % yritysten kokeiluista tekoälyn käytöstä epäonnistui kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi. Käyttäjäkokemukset kertovat usein, että kielimallien tuottamat vastaukset sisältävät lähes aina jonkin verran virheitä. Toisaalta vastauksessa saattaa olla osittain jotain aivan muuta, kuin se mitä on kysytty. Minulle ihmisenä on myös tärkeä muistaa, että tekoälyn takana olevilla algoritmeilla ei ole tunteita.

Päättäjiemme tulisi vallitsevassa tekoälyhuumassa ottaa nykyistä vakavammin huomioon, että uusien teknologioiden ja tuotantomenetelmien soveltaminen ja käyttöönottaminen vaatii (kuten aiemminkin) työtä, aikaa ja resursseja. Te

koäly ei ole poikkeus tähän, vaikka jotkut sillä tavoin saattavat kuvitellakin. Uusia järjestelmiä tai muitakin tuotantomenetelmiä on mahdollista ottaa käyttöön vain asteittain. Liian suuret muutokset pienessä ajassa ovat tuottaneet toisinaan vakaviakin seurauksia. Käyttöönottovaiheessa ja jo sitä ennen tarvitaan suunnittelua, testaamista ja soveltamista. Monesti työntekijät ovat mukana käyttöönottoprosessissa oman työnsä ohella ja myös ulkopuolisia osaajia saatetaan käyttää. Testauksen yhteydessä käykin ilmi, että joku asia ei ole niin kuin alun perin ajateltiin. Tekoälyn, koneoppimisen ja vastaavien sovellusten avulla on saatu ja saadaan jatkossakin aikaan monia hyödyllisiä asioita. Emme kuitenkaan saisi kokonaan ulkoistaa omaa ajatteluamme koneille. Miten esimerkiksi on aiemmin monilla edes auttavana ollut päässälaskun taito?

Osaatko sinä sanoa ilman apuvälineitä, paljonko on 7*8 tai 268? Mielestäni tekoälyn käyttö olisi parhaimmillaan silloin, kun ihminen ohjaisi prosessia ja ajattelisi samalla itsekin. Loppujen lopuksi kielimallit eivät kuitenkaan oikeasti ymmärrä mitään. Tähän liittyen pari kuvaavaa esimerkkiä: Tanssivalla ihmisellä on vain kaksi jalkaa, eivätkä kukkivat kirsikkapuut kuulu Suomen kevääseen. Tekoälyn piirtämät kuvat ovat saattaneet kertoa jotain muutakin... •

Muutosneuvottelut töissä ja entäs sitten?

Irtisanominen on aina iso elämänmuutos. Kun päätös tulee tuotannollisista tai taloudellisista syistä kyseessä ei ole työntekijästä johtuva syy, joten ymmärrettävästi tilanne on pysäyttävä.

MUUTOSNEUVOTTELUJA on loppuvuoden aikana käyty yhdistyksemme jäsenien työpaikoilla mm.

• Tampereen kaupunki

• Pirkanmaan hyvinvointialue

• Monetra Pirkanmaa

• Tampereen Tilapalvelut

Moni työntekijä miettii ensimmäisenä: mitä minulle nyt tapahtuu? Miten toimeentulo turvataan, ja mistä löytyisi uusi työ?

Suomessa näihin tilanteisiin on luotu muutosturvajärjestelmä, joka tarjoaa tukea sekä alle että yli 55vuotiaille irtisanotuille työntekijöille. Vaikka ikäryhmien välillä on eroja, kokonaisuuden tavoite on sama: tukea työnhakua, taloutta ja osaamisen kehittämistä – iästä riippumatta.

Kaikilla tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuilla on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen, jota voi käyttää työnhakuun ja koulutuksiin, sekä työllistymissuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä TEtoimiston kanssa. Lisäksi palvelusvuosien perusteella voi päästä muutosturvakoulutukseen, joka auttaa päivittämään osaamista tai suuntaamaan uran uudelleen.

Yli 55vuotiaille järjestelmä tarjoaa erityistukea: muutosturvarahan (noin kuukauden palkan verran), laajemman koulutusoikeuden sekä pidemmän työllistymisvapaan. Nuoremmille työntekijöille muutosturva tarjoaa tärkeitä välineitä urasuunnan kirkastamiseen ja nopeaan työllistymiseen.

Ikään katsomatta muutosturva toimii siltana kohti uutta. Se antaa aikaa hengittää, kartoittaa omia vahvuuksia ja rakentaa uusi polku työelämään – joskus yllättävänkin positiivisin lopputuloksin.

Irtisanotun ääni: tukea, joka helpottaa kuormitusta.

Iästä riippumatta irtisanottujen kokemukset ovat usein samankaltaisia: aluksi epävarmuutta ja kiukkuakin, mutta myöhemmin kiitollisuutta siitä, että järjestelmää on. MUISTA: Älä jää yksin!

Muutosturva pähkinänkuoressa

Kenelle?

• Työntekijöille, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

• Osa eduista koskee kaikkia, osa vain 55 vuotta täyttäneitä.

Kaikille irtisanotuille

• Työllistymisvapaa: palkallista aikaa työnhakuun ja koulutuksiin.

• Työllistymissuunnitelma: TEtoimiston kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma.

• Muutosturvakoulutus: mahdollisuus osaamisen kehittämiseen (palvelusvuosien perusteella).

Lisäedut 55+ -ikäisille

• Muutosturvaraha: kertakorvaus, noin 1 kk palkkaa.

• Laajennettu koulutus: koulutuksen arvo jopa 2 kk palkkaa.

• Pidempi työllistymisvapaa.

Miten pääset muutosturvaan?

• Ilmoittaudu TEtoimistoon heti irtisanomisen jälkeen (60 päivän raja).

• Varmista, että työnantaja käynnistää muutosturvatoimet.

• Osallistu suunnitelman laadintaan ja koulutusmahdollisuuksien selvittämiseen.

Miksi tämä kannattaa?

• Taloudellista turvaa irtisanomisen alkuun.

• Tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen.

• Paremmat mahdollisuudet löytää uusi työ –iästä riippumatta.

Tekstin luomisessa on käytetty apuna tekoälyä. Tekstin muokkaus ja tarkistus: Kirsi Kuukkanen

Rakkaudella Kangasalla

Syksyisenä marraskuun päivänä saimme nauttia Jytyn tarjoamasta Rakkaudella Helena ja Jorma konsertista Kangasalatalossa. Konsertin aluksi ruokailimme ja kuuntelimme ajankohtaisia Jyty asioita.

TEKSTIT: MUKANA OLLEET

KUVAT: TIINA MÄKINEN MITÄ

Konsertti koostui rakkauslauluista, joita Helena Lindgren ja Jorma Uotinen esittivät sekä yhdessä että erikseen. Ohjelmisto sisälsi tunnettuja rakkauslauluja, kuten Rakkaustarina, Dance me to the end of love ja Puhu hiljaa rakkaudesta. Tulkitsijoita säesti kolmen hengen yhtye sellolla, pianolla ja harmonikalla. Konsertti oli oikein viihdyttävä ja Kangasalatalo loistava paikka tällaisiin esityksiin. Kiitos Jyty tästä elämyksestä. Helena ja Jorma tarjosivat rakkaudellisen, lämminhenkisen esityksen piristämään marras

kuun harmautta. Mielenkiintoni kohdistui ensin ulkoisiin seikkoihin; Jorman manöövereihin ja Helenan kauneuteen, sitähän minä olin tullut katsomaan, kun en laulutaidoista tiennyt mitään, mutta musiikkiesitys lopulta vei voiton. Oli myös hauska seurata heidän keskinäistä kommunikointiaan lavalla. Varsin piristävä ilta tämän värikkään parin seurassa, ei huono!

”Kokonaisuutena hyvä esitys. Soittajat olivat erittäin hyviä.” •

Kun Tonttu Tervola Torjui

Stressin!

Korvatunturin Pääkonttorilla käy kuhina, kun tonttu Tervola taistelee ylitöitä vastaan ja yrittää ujuttaa lakisääteisen suklaakonvehdin Pukin työaikalakiin.

Saako Jytyhenkinen työhyvinvointi voiton joulustressistä?

TEKSTI: ANNE LAUTAMO

KUVA: KIRSI KUUKKANEN

Tonttu Tervola oli Joulupukin Pääkonttorin ahkerin, mutta myös kaikkein stressaantunein tonttu. Hän vastasi ”Parempi Pykälä” hankkeesta, jonka tavoitteena oli modernisoida Pukin työaikalaki. Joulu lähestyi, ja Tervola selaa papereita, kun Pukin puhelin soi.

”No niin, Tervola, onko se uusi työaikamalli valmis? Muistan, että viime vuonna Korvatunturin Kuusenkoristeosasto teki liikaa ylitöitä”, Joulupukki sanoi huolestuneena.

Tervola niisti nenäänsä (hän oli juuri tankannut liikaa Joulumuorin piparkakkutaikinaa). ”Mel

”Tonttujen Työhyvinvointi Joulun Alla”

kein, Pukki! Uuden mallin mukaan tontuilla on lakisääteinen kahvitauko joka tunti, ja ne saavat bonuksena pienen suklaakonvehdin.”

Pukki rykäisi. ”Suklaakonvehdin? Tervola, minulla on juuri Teamskokous Saksan toimituskeskuksen kanssa. He vaativat, että meidän pitäisi tarjota luomupipareita, ei suklaata. Ja he lähettivät minulle 200 sivun liitepaperin saksaksi!”

Tervola huokaisi. Hän tiesi, että Joulupukin työt eivät olleet koskaan yksinkertaisia. Seuraavana päivänä Tervola löysi itsensä naputtamasta tietokoneen näppäimiä. Hän oli luonut taulukon:

Tontun nimi Joulustressitaso (1–10) Suositeltu toimenpide

Tervola 11 (max. 10)

Pipana 3 (Liian rento)

Pakollista unta 8 tuntia

1,5 tunnin ergonomiakoulutus

Kössi 8 (Lahjakas, mutta kärttyisä) Joulumuorin suosittelemaa glögiä

Tervola ajatteli, että jos Joulupukin Pääkonttorilla olisi joku, joka ymmärtäisi byrokratiaa ja sääntöjä, se olisi hän. Hän päätti antaa Pukille lahjan – valmiiksi tiivistetyn, vain yhden sivun paperin, jossa on Pukin uusi työaikalaki.

Kun Tervola palasi Pukin toimistoon lahjansa kanssa, hän näki Pukin nukkumassa. Pukki kuorsasi äänekkäästi, hänen päänsä oli asettunut pehmeästi 200 sivun saksankielisen liitepaperin päälle.

Tervola hymyili. Hän tiesi, että Joulun todellinen henki ei ollut vain pykälissä, vaan siinä, että jopa Joulupukki tarvitsi joskus Jytyhenkistä, hyvää työhyvinvointia.

Hän jätti tiivistetyn työaikalain Pukin työpöydälle ja hiipi ulos. Tänä jouluna Tervola ei ollut stressaantunut. Hän oli voittanut byrokratian –ainakin toistaiseksi.

Hyvää Joulunodotusta ja työn iloa kaikille Jytyläisille! •

Joulu lähestyy!

Joulunaika alkaa monelle adventista, vaikka tosin monessa paikassa joulu alkaa aikaiseen. Kuulemma ensimmäiset joulusuklaat bongattiin tänä vuonna 14.9.!

TEKSTI: HENNA KOISTINEN KUVA: PÄIVI HUMALAMÄKI

Lapsuudessa kuusi koristeltiin jouluaattona, mutta moni meistä virittää tekokuusen jo hyvissä ajoin. Niin minäkin, valkoiseen kuuseen tulee perinteisiä koristeita sekä hauskoja uutuuksia, mm. vaaleanpunainen donitsi!

Joululauluja lauletaan kauneimmissa joululauluissa, jos ei pääse paikalle, niin niitä voi laulaa, vaikka verkon kautta.

Piparitalon kasaaminen ei minulta onnistu, talo muistutti enemmän latoa! Mutta se toi aikanaan paljon iloa!

Lahjoja ostetaan tai tehdään itse. Minä tykkään leipoa pikkuleipiä lahjoiksi, tänä vuonna ystävät saavat suklaakuorrutuksella pikkuleivät. Kysy minulta ohje!

Monelle joulunaika on tuoksuja, ääniä ja lämpöä. Onko valkoinen joulu, päästäänkö pulkkamäkeen, narskuvatko askeleet lenkeillä?

Koristellaan koti valoilla, kynttilöitä saa nyt kauniina ledeilläkin. Luodaan tunnelmaa monin eri tavoin. Lumilyhdyn tekeminen olisi kiva juttu!

Nähdään ystäviä vaikka joulutoreilla!

Mietitään joululomaa, pidänkö pitkän loman vai olenko töissä? Joulunaika on monessa työpaikassa erilainen tunnelmaltaan kuin arki.

Kuka syö kinkkua, kuka rosollia, lämmitetäänkö glögiä?

Joulua voi viettää niin kotona tai matkustaa, jokaisen tapa on hyvä.

Perhejoulu vai joulu yksin/pienessä porukassa, tätä jäin miettimään? Joulu voi olla yhteenkuuluvuuden tunnetta: yhdessä syömistä, lahjojen jakamista, lasten riemua, perinteitä. Se voi olla lämmin ja turvallinen hetki kiireisen arjen keskellä.

Tai se voi olla joulu, joka on rauhallinen, hiljainen ja omaa aikaa.

Joulussa voi olla kaipuuta, ikävöintiä, moni tervehtii läheisiä viemällä kynttilän hautausmaalle. Joulu voi olla molempia, joskus kaipaa perheen lämpöä, joskus omaa rauhaa.

Toivotan sinulle äärimmäisen ihanaa joulunaikaa ja joulua, oli se millainen tahansa. Lämpöä ja rakkautta. •

Joulu Tredun toimistossa

(vähän liiankin aikaisin)

Tredun toimistossa joulu hiipii paikalle jo ennen kalenteria. Kahvi tuoksuu, piparit katoavat, ja joku tonttu on jättänyt pöydälle suklaakorin. Mutta kuten aina, nauru ja hyvä seura tekevät kiireisestäkin arjesta jouluisen.

TEKSTI: ANNE LAUTAMO

Tredun toimistossa tuoksui kahvi, piparit ja etäisesti tulostimen ylikuumentunut muovi. Ulkona satoi hiljalleen lunta, ja joku oli taas vienyt parhaan parkkipaikan – ehkä opettajankokouksen tonttu. Pöydälle oli ilmestynyt yllätys: punainen kori täynnä suklaata ja kortti, jossa luki käsin: “Kiitos kuluneesta vuodesta – teette tärkeää työtä.”

”No nyt on ihme,” sanoi Leena ja katsoi epäluuloisesti koria. ”Kuka meitä oikeasti muistaa –paitsi opiskelijat, kun netti kaatuu?” ”Varmaan joulutontut. Tai sitten hallinto yrittää hyvittää viime vuoden Teamspikkujoulut, joissa juotiin glögiä yksin keittiössä”, vastasi Jari ja nappasi kaksi suklaata ”myöhempää kokousta varten”.

Toimistossa naurettiin. Vuosi oli ollut täynnä uusia järjestelmiä, uudistuksia ja ”pieniä pilotointeja”, joista kukaan ei tiennyt, päättyivätkö ne

koskaan. Silti kaikki olivat paikalla, kahvikupit kädessä ja Excelit auki – ja se, jos mikä, oli pientä joulun ihmettä.

”Muistatteko, kun viime jouluna unohdettiin ripustaa aulan valot ja laitettiin ne lopulta kiinni valkotauluun?” Leena sanoi. ”Muistan! Ja joku oli virittänyt valoketjun kopiokoneeseen, eikä sitä saanut irti ennen helmikuuta,” Jari hekotti.

Hetken ajan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka oppimisympäristöt muuttuvat ja digitaaliset alustat päivittyvät, kahvi pysyy — ja se on luotettavampi kuin mikään opiskelijahallintojärjestelmä.

Kun Leena sammutti valot ja sulki oven, hän vilkaisi vielä punaista koria. ”Jos nuo tontut ensi vuonna tulisivat täyttämään kopiopaperitkin, niin lupaan uskoa jouluihmeisiin.” •

Kuntatyöntekijän jouluvitsit

Kuntatyön jouluinnostus

– Miksi kunnantalolla oli tänä vuonna kaksi joulukuusta?

– No, toinen oli sisäisessä budjetissa ja toinen investointisuunnitelmassa!

Etäpalaverin joulumieli

Etäpalaverin aikana kuului kolinaa ja rapinaa.

”Anteeksi, se oli vain tonttu”, sanoi työntekijä.

”Ahaa, lapsesi?” kysyi esimies.

”Ei, Teamsin taustasuodatin meni taas päälle.”

Vuoden viimeinen excel

Talousosastolla huokailtiin joulun alla.

”Onneksi tämä on vuoden viimeinen raportti!” sanoi Leena.

”Ei se mitään auta”, vastasi Jari. ”Vuoden ensimmäinen on jo tulossa… ja se on sama excel eri päivämäärillä.” •

TAPAHTUMAKALENTERI

Tilanne 5.12.2025

2025 Tapahtumat koko jäsenistölle

Joulukuu

2026 Tapahtumat koko jäsenistölle

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Tiimin järjestämä tapahtuma (MVV)

Tiimin järjestämä tapahtuma (PIRHA)

Tiimin järjestämä tapahtuma (NLVP)

Tiimin järjestämä tapahtuma (VAU)

Päivä Koulutukset koko jäsenistölle Päivä Hallituksen kokoukset Päivä

Hallituksen kokous 17.12.

Päivä Koulutukset koko jäsenistölle Päivä

LänsiSuomen Yhdistyspäivät, Himos (aktiiveille) 24.–26.1.

Kasvatuksen ja koulutuksen ammatilliset opintopäivät Lahti 7.–8.2. Hallituksen kokous 11.2.

Yhdistyksen kevätkokous avoin

Elokuu Tiimin järjestämä tapahtuma (TRE/yhtiöt)

Syyskuu Tiimin järjestämä tapahtuma (KPO)

Lokakuu JytyBestristeily HelsinkiTukholma 2.–4.10.

Sihteeri, hallintoalatyön ja ictja asiantuntijatyön ammatilliset opintopäivät, Helsinki Jytyn ammatilliset opintopäivät, Tampere 10.–11.10. 24.–25.10.

kokous 12.8.

Marraskuu Tiimin järjestämä tapahtuma (HIY)

Yhdistyksen syyskokous avoin 28.11.

Joulukuu

Hallituksen kokous 9.12.

Lisätietoja tapahtumista yhdistyksen kotisivuilla: https://jytypirkanmaa.jytyliitto.net ja ilmoittautumiset: https://jytypirkanmaa.tapahtumiin.fi

PERUUTUSEHDOT: Ilmoittautuminen on sitova. Osallistumisen peruutus ja kulujen palautus onnistuu vain lääkärintodistuksella. •

Vinkkaa yhteistyöyritys

Kriteereinä yhteistyöyritykselle on:

1. Pirkanmaalaisuus

2. Mielellään hyvinvointiin liittyvä toimiala (tuote tai palvelu), mutta myös muut huomioidaan

3. Plussaa on, jos yrityksellä on myös nettikauppa käytössä

Täällä voit vinkata yhteistyöyrityksen. Tarkista yhdistyksen jäsenedut sivulta kaikki voimassa olevat jäsenedut!

Tavoitteena on löytää jäsenetuyhteistyöhön sopivia yrityksiä ympäri Pirkanmaata. Näin saamme sinulle Jyty Pirkanmaan jäsen alennuksia paikallisista palveluista tai tuotteista ja samalla voimme tuoda esille pirkanmaalaista osaamista. Yritykset saavat tarjoamistaan jäseneduista vastineeksi mainostilaa lehdessämme, sekä näkyvyyttä yhdistyksemme nettisivulla ja Facebooksivulla. •

YHDISTYKSEN LUOTTAMUSEDUSTAJAT 2025–2028

YRITYKSET

Toimialue

Monetra Pirkanmaa Oy

Pirkanmaan Voimia Oy

SASKY koulutuskuntayhtymä

Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassa

Sarastia (Numera Palvelut Oy)

Luottamusedustaja

Ritva Välläri, 040 536 9238 ritva.vallari@monetra.fi

Niina Nyman, 040 801 6279 (toimipisteen numero) niina.nyman@voimia.fi

Marko Hulkkonen marko.hulkkonen@sasky.fi

Tiina Jormalainen. 044 753 4108 tiina.jormalainen@tampere.fi

Elina Autio, 050 306 6213 elina.autio@sarastia.fi

PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE

Koko hyvinvointialue (pled)

Alueelliset luottamusedustajat

Pirkanmaan pelastuslaitos (SPAL)

Kari Hämäläinen, 040 806 2347 kari.hamalainen@pirha.fi

Crista SjöholmAaltonen (varapled), 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

Jaana Niemelä, 040 806 2382 jaana.niemela@pirha.fi

Katriina Nyrö, 040 718 0215 katriina.nyro@pirha.fi

Sari Suokas, 040 806 2284 sari.suokas@pirha.fi

Markku Mäntysaari 045 1558 699 Mikko Rantala 050 3170 586

Varaluottamusedustaja

avoin

Sari Kanerva

Crista SjöholmAaltonen, 041 730 8179 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

Luottamusmies on nykyisin luottamusedustaja

KAUPUNGIT JA KUNNAT

Toimialue

Luottamusedustaja

Varaluottamusedustaja

Akaan kaupunki (pled) avoin avoin

Hämeenkyrön kunta (pled) Maria Anttila maria.anttila@hameenkyro.fi avoin

Ikaalisten kaupunki (pled) avoin avoin

Kangasalan kaupunki (pled) Santeri Rintalahti, 040 610 7113 santeri.rintalahti@kangasala.fi avoin

Lempäälän kunta (pled) avoin avoin

MänttäVilppulan kaupunki (pled) avoin avoin

Nokian kaupunki (pled)

Oriveden kaupunki (pled)

Jaana Kakkonen, 040 728 8296 jaana.kakkonen@nokiankaupunki.fi

Maarit Polviander

Jaana Airismaa, 040 133 9131 jaana.airismaa@orivesi.fi avoin

Pälkäneen kunta (pled) avoin avoin

Sastamalan kaupunki (pled)

Susanna Maja, 040 723 2624 susanna.maja@sastamala.fi

Maatalouslomittajat luottamusedustaja Laura Himanen

Ringa Karvanen, 040 750 9686 ringa.karvanen@sastamala.fi

Maatalouslomittajat varaluottamusedustaja Anne Ahola

Urjalan kunta (pled) avoin avoin

Valkeakosken kaupunki (pled)

Marika Mahkonen, 040 335 6047 marika.mahkonen@valkeakoski.fi

Vesilahden kunta (pled) Tuija Mäkinen, 0400 834 638 tuija.makinen@vesilahti.fi

Virtain kaupunki (pled)

Sanna Viitanen, 044 715 1930 sanna.viitanen@marttinen.fi

Keiturin Sote (tytäryhtiö) pled Tuija Loukaskorpi 044 715 1512, tuija.loukaskorpi@keiturinsote.fi

avoin

Merja Vallin, 040 5702 396 merja.vallin@vesilahti.fi

avoin avoin

Ylöjärven kaupunki (pled) avoin avoin

TAMPERE

Koko kaupunki (pled)

Konserniohjaus, kaupunkiympäristön palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja liikelaitokset

Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus, sekä Liikunta, kulttuurija nuorisopalvelut 2025–2028

Mikko Leikko, 040 187 7145 mikko.leikko@tampere.fi

Satu Laine, 040 801 6779 satu.laine@tampere.fi

NelliAnna Palojoki (vv) Meri Lust, 040 800 4487 lustmeri@gmail.com

valitaan myöhemmin

Anne Lautamo, 041 730 6859 anne.lautamo@tampere.fi

Jenni Hytönen, 040 6464 478 jenni.hytonen@tampere.fi

PUHEENJOHTAJA

Kirsi Kuukkanen

VARAPUHEENJOHTAJA

Crista SjöholmAaltonen 044 025 1269 041 730 8179 puheenjohtaja@jytypirkanmaa.fi crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi

VARSINAINEN JÄSEN

Elina Autio

VARAJÄSEN

Tuija Mäkinen 040 719 7070 0400 834 638 tuija.makinen@vesilahti.fi

Henna Koistinen

Maritta Kartaslammi henna.koistinen@sasky.fi

Satu Laine

Teija Helin 040 801 6779 040 801 6249 satu.laine@tampere.fi teija.helin@tuni.fi

Tiina Mäkinen

Tarja Ruukala 040 133 6551 040 133 6643 tiina.makinen@kangasala.fi tarja.ruukala@kangasala.fi

Crista SjöholmAaltonen

Kari Hämäläinen 041 730 8179 040 806 2347 crista.sjoholm-aaltonen@pirha.fi kari.hamalainen@pirha.fi

Sanna Viitanen

Marianne Saarinen 044 715 1930 marianne.saarinen@marttinen.fi sanna.viitanen@marttinen.fi

Anu Valtonen

Maarit Mäkiaho anu.valtonen@valkeakoski.fi maarit.makiaho@valkeakoski.fi

Yhdistyskoordinaattori Satu Ahola 045 2778 084 • toimisto@jytypirkanmaa.fi https://jytypirkanmaa.jytyliitto.net

Todenna jäsenyytesi Irti Maasta keskuksen kassalla. Jäsenyyden todentaminen tapahtuu jäsenkorttia näyttämällä. Varatessasi lippuja osoitteessa irtimaasta.fi mainitse kommenttikentässä yhdistyksemme nimi. Muistathan jättää maksamisen paikan päälle saadaksesi alennuksen.

Kauneushoitola La’ Mari tarjoaa Jyty jäsenille

• Kasvohoidon yhteydessä ilmaiset ripsien tai kulmien värjäyksen

• Perusjalkahoidon yhteydessä ilmaisen kynsien lakkauksen tai 15 min jalkahieronnan

• Muista varata lisäpalvelut varausta tehdessäsi

www.lamari.fi

Puhelin 040 7254157

Kauneushoitola La’ Mari sijaitsee Lempäälän Kuljussa, Kuljun kartanon lähistöllä ja noin 4 km Ideaparkista. Pihassa on ilmainen parkkeeraus ja paikalle pääsee busseilla 50, 52A ja 52B.

Tervetuloa nauttimaan!

Tsekkaa myös instagramissa @reddoor.ﬁ

Nyt JYTYN jäsenille kokeilu kymppikortilla -50%

HELPPO ALOITTAA VAIKEA LOPETTAA

Tule testaamaan Nokian monipuolisimmat treenit, huikeat treenitilat ja oheispalvelut

Lunasta kymppikortti -50% verkkokaupasta koodilla: jyty50 kauppa.reddoor.ﬁ

Sillä sinun työsi on tärkeä

Tmi JenniVuolle Kosmetologipalvelut

Monipuoliset palvelut mm. kasvo ja jalkahoidot, ripset/kulmat, kynnet sekä hemmottelevat hieronnat. Lempeästi ja ammattitaidolla sinua varten.

Tarjous Jyty Pirkanmaan jäsenille: Kosmetologipalvelut Tmi Jenni Vuolle tarjoaa käsi, kasvo ja jalkahoidot –10 % sekä kasvohoitotuotteet –10 %.

Meiltä löydät kattavat kosmetologin ja jalkahoitajan palvelut. Olet lämpimästi tervetullut hemmoteltavaksi viihtyisään hoitolaamme. Tutustu palveluihimme ja löydä juuri sinulle paras tapa rentoutua.

Vällintie 1, 36200 Kangasala • jennivuolle@gmail.com • 040 962 1458 www.kauneusjahyvinvointihuone.com