Ex Nunc 1/2018 by Justus ry

EX NUNC Justus ry:n oikeustieteilijรถiden oma lehti

SPRING EDITION

โข

1/2018

pääkirjoitus

YRITYS HYVÄ KYMPPI

ELINA UITTO Päätoimittaja

KUVA: THEO PYNTTÄRI

rittäjyys. Itse assosioin yrittäjyyden – monen minen sivusta on opettanut minulle periksiantamatmuun asian ohella – sisukkuuteen, uuden luotomuutta, ahkeruutta ja sen, että töitä pitää tehdä. miseen ja unelmiin. Se on ehdottomasti positiivinen Se, jos mikä, on yrittäjähenkeä. asia. Yrittäjyys on taloutemme perusta ja siksipä siiJustuslaisille tehtiin kysely yrittäjyydestä ja hen kannustetaankin. Täytyy yrittää, jotta saamme sain ilokseni huomata, että suurin osa (69 prosenttaloustilanteemme elpymään. tia) voisi harkita lähtevänsä yrittäjäksi, riippumatta Yrittäjyys on aina ollut läsnä elämässäni, silsiitä, oliko vastaaja yrittäjäperheen kasvatti vai ei. lä isäni on yksityisyrittäjä. Tiedän, mitä se vaatii, ja Kaikille yrittäjyys ei tietenkään sovi, ja vastavalmissiksi kunnioitankin kaikkia yrittuneella oikeustieteen maisterilla ei täjiä. On lähes poikkeus, jos isäni edes liene tarpeeksi valmiuksia peAhkeruus saa syötyä ateriansa loppuun ilman rustaa omaa praktiikkaa. Kuitenkin palkitaan aina keskeytyksiä. En ole kokenut yhon tärkeää, ettei yrittäjyyttä pelätä. täkään perhelomaa, jonka aikana Uusia yrityksiä perustamalla yhteisisäni työpuhelin olisi pysynyt hiljaisena koko reissun kunta kehittyy ja samalla tullaan ehkä luoneeksi joajan. Asiakas otetaan vastaan, kun asiakkaalle sopii, tain uutta. sillä muuten asiakas saattaa hoitaa asiansa muualla. Yrityksiä ja yrittäjyyttä on monenlaisia. LehYrittäjyys on siis koko elämä. Tämän kaiken katseledestä löytyykin artikkeli, jossa esitellään kolme erilaista yritystä. Moninaisuus on tärkeää ja auttaa erottumaan nyky-yhteiskunnassa. Jos yritykset olisivat toistensa klooneja, ei heillä olisi kilpailuvalttia. On tärkeää huomata kysyntä, ja tarjota kuluttajille, mitä he tarvitsevat – oli se sitten nuorekkuutta, täysin uusi bisnesidea tai toimisto paikkakunnalle, jossa sitä ei vielä ole. Valitsin lehden teemaksi yrittäjyyden, sillä mielestäni se jää välillä hieman taka-alalle meidän oikkareiden työllistymiskeskustelussa. Vaihtoehtoja toki riittää muutenkin. On in-house juristia, syyttäjää, asianajajaa, pankinjohtajaa ynnä muita. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että oman yrityksen perustaminenkin on vaihtoehto. Siten pystyy räätälöimään työstään juuri sellaisen kuin haluaa, eikä tarvitse tanssia kenenkään pillin mukaan. Yrittäjähenkisyys kannattaa pitää mukanaan, vaikkei itse ryhtyisikään yrittäjäksi. Ahkeruus palkitaan aina, niin opinnoissa, työnhaussa kuin tämän lehden tekemisessäkin. Ja tässä se nyt on; vuoden ensimmäinen Ex Nunc. Toivottavasti tämä ei jäänyt vain kympin arvoiseksi yritykseksi. 1/2018 Ex Nunc

sisältö

Ex Nunc 1/2018

Yritys hyvä kymppi Pääkirjoitus

Alla med Hälsningar från styrelsen

Nyheter Uutiskatsaus

Haalarikastajaiset Vuoden fuksi Markus Petman

Vuoden 2018 toimikunnat ja -henkilöt

Pampasveckan

Slutligen justusiter

Pa pa pampas...

Gallup om företagsamhet

Gallup & kaksi marjaa

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/rf Pitkäkatu 28, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi PÄÄTOIMITTAJA: Elina Uitto

Ex Nunc

TAITTO & ULKOASU: Elina Uitto

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

PAINOS: 120 kpl

1/2018

KANSIKUVA: Jonas Holm Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

Kolme erilaista yritystä Esittelyssä kolme yritystä

Kultur vs. Strategi Zacharias Hjulfors

Kansan suosikki Ami Rajala

Mistä on parhaat yrittäjät tehty? Nunc point: Maija Heinonen

Licensavtal - företagarens bort- glömda kommersiella instrument

Avance Attorneys

Ammattilaisen asiantuntijuus on maksun arvoinen

Nunc point: Kia Kivimurto

Miksi innostuimme sirkoista?

Riikka Ekstam

Vaaralliset uskomushoidot ja rikosoikeudellinen vastuu Maija Heinonen

Energy Week 2018 Amanda Rekonen

Aktiivimalli - mitä se tarkoittaa? Aino Pesonen

Graduttaa Nunc point: Santeri Jusslin

9 1/2018 Ex Nunc

hälsningar från styrelsen SOFIA KINNUNEN Puheenjohtaja

ALLA MED

Ilman jäsenistöä ei Justuksella olisi toimintaa 6

Ex Nunc 1/2018

jar fira valborg ordnars en ekskursion till Stockholm där vi besöker advokatbyråer och bekantar oss med staden under tre dagar. Under våren kommer vi också att genomföra gallupar som ska ge oss information om vad justusiter är intresserade av och vilka frågor dom undrar över. Förnyelser i studieprogrammet har krävt tålamod från oss alla och under året kommer vi att göra samarbete med fakulteten. Vi vill också hjälpa justusiter så mycket som möjligt och se till att alla får svar på sina frågor. Jag önskar alla hjärtligt en glad fortsättningen på våren! Om ni har frågor eller önskemål kom modig och berätta dom eftersom bästa sättet att utveckla Justus är att göra det tillsammans!

KUVA: THEO PYNTTÄRI

usi vuosi on tuonut mukanaan vanhojen perinteiden lisäksi paljon uutta. Tavoitteena on vuodesta toiseen ollut Justuksen toiminnan kehittäminen sekä laajentaminen. Tänä vuonna toimikuntia ja heidän tehtäviään on laajennettu entisestään sekä uutena lisäyksenä ovat urheiluvastaavat, jotka tulevat vastaamaan Justuksen urheiluvuoroista vuoden aikana. Justus sai alkuvuodesta uudet nettisivut, joita vielä hiotaan kevään mittaan, ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa tapahtumat sekä tiedotteet jäsenistölle löytyisivät kätevästi nettisivuilta. Myös laulukirja tullaan uudistamaan vuoden aikana. Alkuvuonna tulevaa vuotta miettiessäni pohdin ja suunnittelin uusia tapahtumia sekä yhteistyökuvioita. Päädyin kuitenkin siihen, että suurimpana tavoitteenani vuodelle ei ole uuden luominen, vaan Justuksen yhteisöllisyyden kehittäminen. Justuksessa on mielestäni aina vallinnut hyvä Alla med-henki, mutta viimeaikaiset tulokset kiusaamiskyselyistä sekä paljon esillä ollut #milläoikeudella-kampanja koskien häirintää, ovat osoittaneet, että tilanne ei ole täysin ihanteellinen ja kehitettävää löytyy. Tärkeää on, että jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi tapahtumiin sekä aktiviteetteihin, sillä ilman jäsenistöä ei Justuksella olisi toimintaa. Våren kommer att gå snabbt och före man ens märker är det dags att börja sommarlovet även om det kan kännas som en avlägsen tanke just nu. Under mars sitsade vi tillsammans med Warrantti ry och höjdpunkten var Pampasveckan, som väckte de sista studeranden som ännu var i vinterdvala. Före vi bör-

Justusit, liity Lakimiesten työttömyyskassaan!

Justusit, bli medlem i Juristernas arbetslöshetskassa!

Tiedäthän, että voit liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana?

Du är väl medveten om att du kan ansluta dig till arbetslöshetskassan redan under studietiden?

Työttömyyden osuessa kohdalle kassan jäsenyys ja toteutunut työssäoloehto oikeuttavat saamaan ansiopäivärahaa Kelan myöntämän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen sijaan. Opintojen ohessa tehty palkkatyö kerryttää työttömyysturvan edellyttämää työssäoloehtoa, kunhan työtunteja kertyy vähintään 18 h viikossa.

Vid fall av arbetslöshet direkt efter examen kan du vara berättigad till inkomstrelaterad arbetslöshetsersättning ifall du under studietiden har varit medlem i kassan så att ditt arbetsvillkor uppfylls. Du kan uppfylla ditt arbetsvillkor vid sidan om studierna genom förvärvsarbete, förutsatt att du arbetar minst 18 timmar i veckan.

Kassan jäsenmaksu on 53 euroa vuonna 2018. Opiskelijana sinun tulee liittyä kassan jäseneksi erikseen.

Medlemsavgiften i kassan år 2018 är 53 euro. Som studerande måste du ansluta dig till kassan separat.

Lisää tietoa Lakimiesten työttömyyskassasta ja hakulomakkeen löydät osoitteesta www.lakimiestentk.fi

Du hittar mer info om Juristernas arbetslöshetskassa och ansökningsblanketten på adressen www.lakimiestentk.fi 1/2018 Ex Nunc 7

nyheter

uutisia LAKIMIESLIITON TYÖNHAKUSEMINAARI 12. helmikuuta oli jälleen aika perinteisen Lakimiesliiton työnhakuseminaarin. Monelle ajankohtainen aihe keräsikin paikalle kiinnostuneita justuslaisia. Lakimiesliiton edustajien lisäksi paikalla oli luennoimassa Piia Järvinen. Mielenkiintoisen seminaarin jälkeen halukkaat saivat viedä ansioluettelonsa paranneltavaksi CV-klinikalle. Klinikan suosio oli jälleen suuri ja ihmisiä CV-lääkäreiden vastaanotolla riitti ruuhkaksi asti.

KUVAT: SOFI LEHTINEN

OPINLAKEUSMESSUILLA Tammikuussa järjestettävät Opinlakeusmessut ovat Pohjanmaan suurin koulutus- ja työelämätapahtuma. Messut kokoaa vuosittain yli 11 000 kävijää ja myös tänäkin vuonna Vaasan oikeustieteellinen koulutus oli edustettuna! Vaasan edustuksena tänä vuonna toimivat Sofi Lehtinen ja Pia-Maria Panula. KUVAT: SOFIA KINNUNEN

Ex Nunc 1/2018

KUVA: SIIRI RAJAPURO

FASTLASKIAINEN 2018 Den 13 februari deltog Justus i rinkbandy som ordnats av OVVS under Fastlaskianen. Vårt lag spelade två spännande matcher, som till sist slutade med en vinst för motståndaren. Bilden är från matchen mot SSHV.

JUSTUS OLYMPICS -SITSIT Justuksen ystävänpäiväsitsit vietettiin 13.2. ajankohtaisella olympialaisteemalla. Myös justuslaisten kaverit olivat tervetulleita sitsaamaan ja illan aikana nähtiinkin muun muassa taitoluistelijoita, jääkiekonpelaajia sekä itse Rafael Nadal. Toastaajina toimivat Maija Heinonen ja Sofia Kinnunen. Dopingkäryiltä onneksi säästyttiin, vaikka illan kisat olivatkin tiukkoja ja vaativat kisailijoilta venymisiä.

1/2018 Ex Nunc

nyheter

uutisia

SÅNGBOKEN FÖRNYAS

TULEVAT TAPAHTUMAT 3.-6. 4.

TUKHOLMA-EXCURSIO

16.4.

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

20.4.

CASSU STUDENT BRUNCH BILD: ADOBE STOCK

Justus sångbok kommer att förnyas i vår ("sist och slutligen", kunde man säga, även om den gamla sångboken betjänat oss väl). För uppgiften valdes en egen arbetsgrupp. Sångboks komittén består av: Hugo Holmström, Josetta Saari, Salla Sinervuo, Aino Pesonen, Viktor Kvist och Maija Heinonen.

24.4.

VAPPUSITSIT

30.4.

VAPPUAATTO @ HOVISKA

1.5.

VAPPUBRUNSSI

11.5.

ROSKISPÄIVÄ

Vi ser ivrigt fram emot resultatet!

RIKOSKUMPPANI-SITSIT

KUVA: WARRANTTI RY

Ex Nunc 1/2018

7. maaliskuuta oli aika ennennäkemättömien Justuksen ja Warrantin yhteissitsien Rikoskumppani-teemalla. Rikollisen upeiden sitsien järjestäjänä toimi NESU-Waasa ja sitsipaikkana Fontana Club. Sitsit tarjosivat talousrikollisten aluille hienon mahdollisuuden tutustua heidän tuleviin verosuunnittelijoihin ja puolustusasianajajiin.

VALMENNUSKURSSI 2018 Justuksen valmennuskurssi järjestetään jälleen! Kurssi alkaa 9. huhtikuuta. Kuvassa osa valituista valmennuskurssitutoreista, jotka innokkaina odottavat, että pääsevät tositoimiin.

JLL GOES BREAKFAST Den 22 mars ordnades Justus Ladies League frukost för andra gången. Tillställningen hölls i cafe Raawka i Vasa. Det diskuterades bland annat om varandras framgångar samt hur man kan lära sig av sina misstag.

POHJANMAAN ALUEEN LAKIMIESILTA Lakimiesliiton järjestämä Pohjanmaan alueen Lakimiesilta järjestettiin Original Sokos Hotel Vaakunassa 19. maaliskuuta. Paikalle saapui sekä työelämässä olevia juristeja että innokkaita oikkareita. Illan aikana kuultiin yleisesti Lakimiesliitosta ja muun muassa viime aikoina paljon pinnalla olleesta häirinnästä sekä Millä oikeudella -kampanjasta. Lisäksi Aluehallintoviraston lakimies Pia Skoglund oli paikalla kertomassa kuulijoille työsuojelulainsäädännöstä. Mielenkiintoisten puheenvuorojen jälkeen nautittiin maukkaista tarjoiluista ja ilta jatkui rennoissa merkeissä. 1/2018 Ex Nunc

nyheter

uutisia

HAALARIKASTAJAISET TEKSTI: ELINA UITTO

KUVAT: ERNA KALPALA & ELINA UITTO

Tammikuun 9. päivä koitti fuksien kauan odottama päivä. He saivat vihdoin pukea päälleen nuo ihanat bolognanpunaiset haalarit ja valan vannottuaan tuli heistä virallisesti justuslaisia. Haalarikastajaiset vietettiin Leipätehtaalla, eli tutummin Leipiksellä. Iltaan mahtui paljon, kuten esimerkiksi perinteinen kisa, kuka pukee haalarit nopeimmin päälleen. Nyt kevään aikana haalareita onkin jo ehditty ulkoiluttamaan usemmankin kerran. Haalareissa näkyy joka vuosi kunkin haalaritoimikunnan kädenjälki, eivätkä ne koskaan ole täysin identtiset toisten vuosikurssien omiin verrattuna. Tänä vuonna haalareiden selässä on ensimmäistä kertaa Justuksen logo oikeustieteellisen tiedekunnan logon sijaan. Aiemmin ainejärjestömme logo on komeillut haalareiden etulahkeessa. Nyt ei muuta kuin haalarimerkkejä keräämään ja ottamaan kaikki irti opiskelijaelämästä! Suuret kiitokset vielä kaikille sponsoreille sekä mahtavalle haalaritoimikunnalle. Ilman teitä ei näitäkään haalareita olisi pystytty hankkimaan. 12 Ex Nunc 1/2018

vuoden

fuksi

Kuka on Markus Petman? Nooh, se oon mie. Elikkä ”ei-enää-niin-nuori” miehen alku suoraan Kymenlaakson sydämestä, Kotkasta! Ainakin omasta mielestäni olen melko menevä ja sosiaalinen persoona, joka tykkää viettää aikaa ystävien kanssa. Joukkueurheilu kuuluu myös suurena osana elämääni ja sen parissa vapaa-aikani yleensä kuluu (jos en ole loukkaantunut).

Miksi hait oikeustieteelliseen? Ja juuri Vaasaan? Ammattikoulusta valmistuttuani tein kesän sähköasentajan töitä ja huomasin, että ei kiitos näitä töitä enää. Lukion viimeisenä syksynä sitten käsittelimme oikeustiedettä kurssilla ja siitä se idea sitten lähtikin. Vaasa tuli kuvioihin, kun täällä asuva ystäväni kehui (humalassa) Vaasan maasta taivaisiin, joten päätin, että miksipä ei. Hetkeäkään en ole päätöstäni katunut.

Paras muistosi fuksisyksyltä? Koko syksy oli niin mahtava, että yksittäistä muistoa on vaikea nostaa muiden yläpuolelle. Ehkäpä se on loppujen lopuksi ihmiset, joihin tutustuin. Pakko kyllä antaa erityismaininta Justusloppetille, kastajaisille ja KV-viikolle sekä vujuille. Iso kiitos syksystä meidän tutoreille!

Mitä Justus merkitsee sinulle? Justus ei ole mielestäni pelkkä ainejärjestö, vaan ennemminkin suuri perhe. Kaikki Justuksessa ovat toistensa kavereita ja Tammipihalla voi mennä juttelemaan kelle tahansa; kukaan ei ole ikinä yksin. Kun on nähnyt useammankin meidän alumneista voi sanoa, että justushenkisyys jatkuu vielä pitkälle valmistumisen jälkeenkin!

TEKSTI: MARKUS PETMAN

KUVA: JONAS HOLM

Mitä odotat tulevaisuudelta? Jaan tulevaisuuden kahteen osaan; opiskeluaika ja sen jälkeinen aika. Opiskeluajoilta odotan paljon huikeita tapahtumia ja muistoja, joita voi sitten muistella vanhana. Lisäksi odotan pelolla tulevia tenttistressejä ja pitkiä iltoja kirjastolla. Tulevaisuudessa odotan joskus valmistuvani ja että minusta tulisi menestynyt juristi ja hyvä isukki. Toivon myös, että paikkani kestäisivät urheilua mahdollisimman vanhaksi.

Paras sitsilaulu? Ehdottomiin lemppareihini kuuluvat Lammaslaulu, Viking Line ja Internationalen. Suuret odotukset myös tulevalle Justus laululle!

1/2018 Ex Nunc

nyheter

uutisia

Mitäpä olisi ainejärjestömme toiminta ilman aktiivisia ja innokkaita jäseniämme? No, sitä ei olisi. Tällä aukeamalla ovat esittelyssä ihanat vuoden 2018 toimikunnat ja toimihenkilöt, jotka mahdollistavat Justuksen toiminnan.

KUVA: JONAS HOLM

Årsfestkommittén grundades i januari för

att hjälpa den allmänansvariga och sekreteraren att planera och ordna Justus 27 årsfest. Utöver anskaffning av festlokal kräver ordnandet av årsfesten till exempel planering av menyn och det allmänna utseendet. Kommittén ansvarar även för ordnandet av efterfesten. Kommittén består av kreativa och ivriga justusiter som vill se till att Justus finaste evenemang blir en succé. Som årsfestkommitténs ordförande fungerar allmänansvariga och som viceordförande sekreteraren.

Just Us -toimikunta järjestää yhdessä kult-

tuurivastaavan kanssa sitsejä ja mm. vuosijuhlien jälkeisen silliksen. Tapahtumien järjestämiseen kuuluu teeman ja menun suunnitteleminen, kokkailu sekä sitsipaikan järjestely. Toimikuntaan kuuluu aktiivinen ja innokas porukka, jonka tavoitteena on ylläpitää justushenkeä! Toimikunta 2018: Oona Eerola, Meri Pihlajamaa, Johanna Smalén, Riikka Ekstam.

Kommittén 2018: Jonas Holm, Ami Rajala, Viivi-Mari Vastavuo och Amanda Rekonen

KUVA: AMI RAJALA

Vice Int.Sek

Helmi Nurkkala valdes till (internationell sekreterare). Varje år försöker man utveckla den internationella veckan och i år grundades Vice int.sek position. Vice int.sek hjälper utrikesansvarig under åren att ordna och planera Justus internationell veckan.

Ex Nunc 1/2018

Tänä vuonna valittiin ensimmäistä kertaa Justuksen , sillä Justus haluaa tarjota jäsenistölleen entistä enemmän vaihtoehtoisia aktiviteetteja sitsien ja muiden perinteisten opiskelijatapahtumien rinnalle. Urheiluvastaavat pääsevät kehittämään järjestön urheilutoimintaa ja vievät justuslaisia mitä erilaisimpien lajikokeilujen pariin. Uutuutena tänä vuonna on muun muassa Justuksen juoksukoulu!

urheiluvastaavat

Tämän vuoden urheiluvastaavina toimivat Oskar Frick ja Siiri Rajapuro.

Justuksen juoksukoulu Hiljattain urheat justuslaiset uhmasivat tenttikirjallisuutta ja hakeutuivat Botniahallin suojiin haastamaan itseään - tällä kertaa fyysisesti – Justuksen juoksukoulun merkeissä. Cassun aktiviteettikerhon tarjoamana ja fantastisen juoksuohjaajamme Alex Rauhalan siivittämänä tutustuimme oikeaoppiseen juoksutekniikkaan, jotta askel ei painaisi kevään lenkkipoluilla. Lämmittelyjen,

monipuolisten koordinaatioharjoitteiden ja ohjeistuksen jälkeen Alex tarkasteli yksilöllisesti jokaisen juoksutekniikkaa, puuttuen yleisimpiin virheisiin ja antaen runsaasti positiivista palautetta. Allekirjoittanut on ylpeä käsistään, jotka viuhtoivat edestakaisin, ilmeisesti kuten pitääkin. Alex painotti muun muassa hyvää ryhtiä ja keskivartalon lihasten aktivoimisen merkitystä juostessa. Lantion tulisi olla ylhäällä, käsien käyttämisestä saa lisätehoja ja askeleen olisi hyvä osua suurin piirtein keskelle jalkaa. Tyypillinen lenkkitossujen markkinointikikka eli hyvä kantapään iskunvaimennus, on huuhaata, mikäli askel laskeutuu kuten pitääkin. Justuksen juoksukoulu suuntaa Botniahallivuorojen jälkeen ulos nauttimaan alati kirkastuvasta ja raikkaasta kevätsäästä. Joillakin on tavoitteena puolimaraton, joillakin kesäkunto. Taattua kuitenkin on, että kevään aikana nähdään justuslaisia yhteislenkeillä ja syksyllä puolestaan veistoksellisen atleettisia juristinalkuja Tammipihalla. Urheiluvastaavat kiittävät Alex Rauhalaa vaivannäöstä ja erinomaisesta opetuksesta, sekä asianajotoimisto Castrén & Snellmania liikunnan rahoittamisesta. TEKSTI: SIIRI RAJAPURO

KUVAT: SOFIA KINNUNEN

1/2018 Ex Nunc

nyheter

uutisia

PAMPASVECKAN

Torsdagen den 22 mars firades Justus Pampassitz med segelbåt-temat. Vi tackar Waselius & Wist som sponsoredade rödvin till sitzen! På fredag var det dags för det traditionella Pampas evenemanget, Pampas Olympiaden på Vasa torg.

Ex Nunc 1/2018

MED JUSTUS Lördagen den 24 mars arrangerades Justus Pampasbrunch vid Havtornen. Ivriga justusiter kom för att njuta av god servering samt för att lära sig att blanda drinkar med ledning av Sami Lahtinen i Justus Drinkskola. Man lärdesig hur man blandar Mojitos och Bloody Marys. Dagen hölls i munter samvaro och brunchen var en bra avslutning för den underbara Pampasveckan!

1/2018 Ex Nunc

gallup & kaksi marjaa GALLUP OM FÖRETAGSAMHET

Vi gjorde en gallup där vi ställde Justusiter frågan gällande hur många som kommer från en företagarfamilj och vem som kunde tänka sig att bli företagare. Vi tog emot 87 svar totalt i gallupen. Det visade sig att majoriteten (69%) kunde tänka sig bli företagare. Inga större skillnader förekom om man var från en företagarfamilj eller ej.

Kommer du från en företagarfamilj? Oletko yrittäjäperheestä? Nej, och jag kunde tänka mig bli företagare.

Nej, och jag kunde inte tänka mig bli företagare.

En, ja voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi.

En, enkä voisi harkita ryhtyväni yrittäjäksi.

Ja, och jag kunde tänka mig bli företagare.

Ja, och jag kunde inte tänka mig bli företagare.

Kyllä, ja voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi

Kyllä, enkä voisi harkita ryhtyväni yrittäjäksi.

LANCE ARMSTRONG

TIM "TIMPPA" LASSANDER

Kolme erilaista yritystä TEKSTI: ELINA UITTO & HELMI NURKKALA

KUVA: ADOBE STOCK

Yrittäjyyttä on monenlaista. Seuraavassa esitellään kolme toisistaan eroavaa yritystä. Millaista on pitää yllä yhden naisen toimistoa pienellä paikkakunnalla? Miten uusi vaasalainen asianajotoimisto eroaa muista kaupungin toimistoista? Voiko nuorten perustama yritys menestyä maailmanlaajuisesti?

1/2018 Ex Nunc

KUVAT: ANNA SAND

ASIANAJOTOIMISTO AAWA Asianajotoimisto Aawa on kahden naisen perustama vaasalainen asianajotoimisto. Se hoitaa sekä yritysten että yksityishenkilöiden juridisia asioita ja tekee juttuja laidasta laitaan. Erityisosaamiseen kuuluu kuitenkin muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppariidat, asunto-osakeyhtiöiden toimintaan liittyvät asiat, konkurssit, perhe- ja perintöoikeudelliset sekä sopimusoikeudelliset asiat. Kirsi Hägglund ja Heidi Patronen eivät ole tunteneet toisiaan kovin kauaa. He tutustuivat puolitoista vuotta sitten työn merkeissä ja löysivät sitä kautta toisensa. Kummankaan pitkäaikainen haave ei ole ollut oman yrityksen perustaminen, mutta molemmille oli kuitenkin selvää, etteivät he halua jäädä työntekijän rooliin. He halusivat jotain enemmän. Niinpä yhteisen yrityksen perustaminen oli luonteva jatke molempien uralle asianajotoimistoissa. 20

Ex Nunc 1/2018

Pikkuhiljaa kasvoi siis idea perustaa oma yritys. Syksyllä 2017 alkoikin asianajotoimisto Aawan taival ja alku on mennyt hyvin. Vaikeinta oli mieleenpainuvan ja merkityksellisen nimen keksiminen. Lyhyt ja ytimekäs Aawa tulee sanoista ”asianajaja” ja ”advokat” sekä ”Wasa”.

Apu on kokonaisvaltaista, ei vain oikeudellista. Vaasassa asianajajien keski-ikä on korkea. Alle 50-vuotiaita asianajajia löytyy vain viisi kappaletta ja Vaasassa kaivattiin naisten mielestä nuorekasta otetta. Nuorekkuus onkin yksi Aawan valttikorteista. Lisäksi vahva asiakaslähtöisyys on tärkeä arvo toimistossa. Työtä tehdään asiakkaan intressi edellä. Oikeudenkäynnit ovat rankkoja myös henkisesti ja naisten tarjoama apu

on kokonaisvaltaista, ei vain oikeudellista. Patronen kertoo, että yksi mieleenpainuvimmista tilanteista on tapahtunut tuomioistuimessa heti käsittelyn jälkeen. Tuomio annettiin käsittelyn yhteydessä ja salin ulkopuolella asiakas oli purskahtanut itkuun ja halannut häntä kiitokseksi. Kyseisen asiakkaan liikuttuminen ja tyytyväisyys on yksi hänen parhaita muistojaan. Lisäksi yksi hienoimmista asioista on se, että pystyy auttamaan. ”Se on paras palkka.” Hägglundin yksi parhaista muistoista on se, kun päätös yrityksen perustamisesta oli tehty ja myös isojen firmojen taholta ilmoitus otettiin positiivisesti vastaan. Pienenä huolena oli ollut, löytyykö uudelta toimistolta tarpeeksi katu-uskottavuutta muiden

Voi olla oman onnensa seppä, eikä pidä jäädä odottelemaan. taanoton. Naiset ovat viihtyneet ja heidän yhteispelinsä sujuu; he ovat voineet yhdistää toimintatapojaan ja näkökulmiaan valiten aina parhaimman. Lisäksi he pitävät siitä, että saavat nyt tehdä työtä itselleen, eikä pidemmät työpäivät sen takia haittaakaan. Aawan taival on vielä aluillaan ja aika näyttää, mihin toiminta kehittyy. Sihteerille on kuitenkin varattu paikka toimiston aulassa, eikä kolmas osakaskaan ole mahdoton ajatus.

silmissä, mutta tämä osoittautui turhaksi peloksi.

Vanhat mallit kuolevat hitaasti Alalta löytyy valitettavan vähän naispuolisia osakkaita ja myös asianajajat ovat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi miehiä. Hägglund kehottaakin naisia löytämään uskallusta lähteä asianajajiksi ja olemaan aktiivisia urallaan. Naisten ainoa paikka ei ole valtion virassa papereiden pyörittäjänä. ”Voi olla oman onnensa seppä, eikä pidä jäädä odottelemaan.” Näin saa juuri sellaisen uran kuin haluaa. Naisten osuus on onneksi kasvamassa ja esimerkiksi tällä hetkellä oikeustieteen opiskelijoista suurempi osa on naisia kuin miehiä. Asianajomaailmassa kuitenkin törmää vieläkin vanhoihin ajatusmalleihin. Esimerkiksi Patrosta on tytötelty ja Hägglundiin on viitattu oikeudessa rouvana, kun taas vastapuolen miespuolista asianajajaa puhuteltiin juristina. Uusi toimisto on saanut hyvän vas1/2018 Ex Nunc

ole ollut, vaan se tuli kuin luonnostaan. Ennen takaisinmuuttoa Jurvaan aukeni uramahdollisuus SAK:lla. Rakkaus veti kuitenkin takaisin kotikonnuille. Nyt Liukku asuukin miehensä ja muutaman vuoden ikäisen Iiris-tyttärensä kanssa omakotitalossa Jurvassa. Ollessaan hoitovapaalla, tarjottiin Liukulle pankissa olleen ruuhkan vuoksi mahdollisuus hoitaa erilaisia toimeksiantoja. Tästä syntyikin idea perustaa paikkakunnalle oma lakipalveluja tarjoava toimisto – sellaista kun ei ollut aikaisemmin pitäjässä ollut. Juristille tämä ei suuria ponnistuksia vaatinut, sillä tietotaito yrityksen perustamisesta löytyy ammatin puolesta. Näin ollen maaliskuussa 2017 nousi pystyyn Lakiasiaintoimisto Pia Liukku. Parasta yrittäjyydessä on Liukun mukaan se, että

KUVA: ELINA UITTO

Lakiasiaintoimisto

PIA LIUKKU Alkujaan Jurvasta kotoisin oleva Pia Liukku valmistui Turun oikeustieteellisestä vuonna 2007. Hän on työskennellyt ammattiliitoissa, vakuutusyhtiöissä, pankeissa, tuomioistuimessa ja tällä hetkellä hän viettää päivänsä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa lakimiehenä. Päätoimensa ohella hän on jo noin vuoden ajan pyörittänyt omaa lakiasiaintoimistoa, joka kantaa yrittäjän omaa nimeä. Kurikkalainen Lakiasiaintoimisto Pia Liukku on erikoistunut yksityisoikeudellisiin toimeksiantoihin. Pienellä paikkakunnalla ei kuitenkaan ole liiaksi varaa valita, joten Liukku hoitaa milloin mitäkin; niin testamentit ja ositukset kuin yritystoiminnan luovutuksiin liittyvät juridiset toimenpiteet. Ainoa raja vedetään riita- ja rikosasioihin. Ikuinen haave oman yrityksen perustaminen ei 22

Ex Nunc 1/2018

saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja toiminta on monipuolista. Lisäksi työ on itsenäistä. Kun joku soittaa ja pyytää apua, asian saa itse hoitaa alusta loppuun saakka. Toisaalta tämä saattaa välillä olla myös taakka. On kuitenkin hyvin palkitsevaa saada kuulla, että joku on löytänyt tiensä toimistolle suositusten kautta tai sama asiakas palaa takaisin hyvän palvelun ansiosta. Liukun toimitilat sijaitsevat hänen kotonaan. Hänellä on työhuone, mutta työ sijaitsee kuitenkin hänen kodissaan. Tämän vuoksi hän menee usein mieluummin asiakkaan luo. Siksipä Liukulla on toiveena jonain päivänä hankkia omat liiketilat, mikä lisäisi myös toiminnan vakuuttavuutta. Lisäksi yhtiöoikeutta tunteva yhtiökumppani ei olisi pahitteeksi. Parhaan muistona Liukku pitää sitä, kun hän oli ollut ostoksilla ruokakaupassa ja hänen korviinsa oli kantautunut eräs keskustelu. ”Kuulin, kun eräät miehet pohtivat jotain juridista pulmaa, ja toinen heistä sanoi, että ’soita sille Liukun Pialle’”. Parasta on ollut siis huomata, kuinka sana on levinnyt ja oudotkin ihmiset ovat alkaneet hyödyntämään Liukun tarjoamia palveluja. Tällä hetkellä toiminta on sivutoimista, mutta Liukku ei kiellä, etteikö joskus tulevaisuudessa olisi mahdollista ottaa myös rikos- ja riita-asiat hoitaakseen. ”Jos vain aika riittää”, hän lisää.

TEKSTI: HELMI NURKKALA

KUVAT: I'M BLUE

I'M BLUE I’m Blue Oy on neljän viime kevään ylioppilaan lukiossa perustama yritys, joka valmistaa kotimaista I’m Blue -mustikkalimonadia. I’m Blue voitti nuoren yrittäjyyden suomenmestaruuden keväällä 2016 ja on sen jälkeen kasvanut nopeasti. Lähdimme pari vuotta sitten kokeilemaan yrittäjyyttä Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä –lukiokurssilla, jonka tavoitteena oli perustaa yritys lukuvuoden ajaksi. Meitä yrittäjyydestä kiinnostuneita oli kurssilla

neljä, joten muodostimme tiimin ja lähdimme kehittämään liikeideaa. Halusimme ehdottomasti tuotteen, jossa yhdistyisi suomalaisuus, puhdas luonto sekä ajankohtainen superfood-trendi. Mustikka valikoitui pääraaka-aineeksi, ja mustikkalimonadia emme olleet vielä kaupoissa nähneet. Kehitimme siis itse limonadireseptin ja aloitimme pullotuksen koulun kotitalousluokassa. Parasta erityisesti nuorena yrittämisessä on mahdollisuus kokeilla uutta ilman ennakkoluuloja tai turhia kaavoja ja siten tilaisuus kehittää myös itseään. Varsinkin alussa, kun voi rehellisesti sanoa, ettei tiennyt vielä mistään mitään, sai oppia kantapään kautta. Yrittäminen on tehnyt ainakin itsestäni periksiantamattoman ja rohkean. Tässä touhussa täytyy todellakin pystyä luottamaan itseensä, tiimiinsä sekä tietysti ideaan. Vaikeutena on pakko mainita ajan löytäminen opinnoille, töille sekä muulle elämälle. Yrityksestä ei ikinä tule ”valmis”, joten siihen voisi käyttää aikaa loputtomasti. Tässä on siis ollut pakko oppia hallitsemaan 1/2018 Ex Nunc

omaa ajankäyttöään tehokkaasti, jotta opinnotkin etenisivät. On toisaalta ollut hienoa huomata jo juxivuoden aikana, että oikeustieteen opinnot tukevat valtavasti yrittäjyyttä - ja päinvastoin. Päällimmäisenä mielessä on kesän 2017 maailmannäyttely Kazakstanissa, missä mustikkalimonadimme oli osana Suomen paviljonkia sekä virallisena Suomi100-juomana Suomen kansallispäivänä. Kokemus oli 19-vuotiaalle aivan uskomaton! Saimme seurata läheltä paviljongin valmisteluprosessia sekä itse näyttelyä paikan päällä, kun juhlimme satavuotiasta Suomea Astanassa kesäkuussa. Oman kädenjäljen näkeminen niin suuressa tapahtumassa on ja tulee varmasti jatkossakin olemaan yksi palkitsevimmista hetkistä elämässäni. Suomea ulkomailla edusta-

Seuraavana vuorossa ovat Aasian markkinat. Aloitimme viennin muutamalla kokeiluerällä Singaporessa ja Thaimaassa viime vuoden puolella, ja kevään aikana ensimmäiset myyntierät toimitetaankin Kaakkois-Aasiaan. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on vielä laajentaa yritystä ja mahdollisesti kehittää uusia tuotteita. Suomalaisia marjoja ja ideoita riittää!

minen on aina suuri kunnia.

SEURAA HEITÄ SOMESSA!

Ex Nunc 1/2018

Aawa:

www.aawa.fi

Pia Liukku:

@lakiliukku

I'm Blue:

@imbluefi www.imblue.fi

STRATEGI

tt man inom ett företag har olika strategier kring hur man jobbar och kring verksamheten överlag låter många gånger väldigt fint. Problemet med dessa strategier är att de oftast tenderar förbli fina ord som inte förverkligas i praktiken. Många gånger kanske man sätter för stort fokus på att genast nå resultat och småningom ger upp då direkta förändringar inte uppnås. Den kända ledarskapskonsulten Peter Drucker beskriver förhållandet väldigt bra: ”Culture eats strategy for breakfast”. Man ska inte heller förringa vikten av en bra strategi men en gynnsam företagskultur vinner alla gånger över en gynnsam strategi. Om man fastnat i en osund företagskultur kan det vara väldigt utmanande att komma ur den. Det första steget i att förändra det är, att ledningen godkänner för sig själva att det är de som skapat kulturen och själva vill förändra den. Steg nummer två är, att man inser att kulturen inte kommer att förändras över en natt. Om man tror

TEXT: ZACHARIAS HJULFORS

på snabba förändringar kommer det aldrig att lyckas. Man måste vara beredd att det tar många år för ett företag att skapa förändring. Sen kan man fundera på vad en god kultur innebär. Ett tecken på en god kultur är att företagsledningen och personalen är i samma lag. Lyckas man gör man det tillsammans och alla är en del av framgångarna. Misslyckas man gör man också det tillsammans och förstår att misslyckanden är ett viktigt element i framgången. I en god företagskultur är man aldrig nöjd och strävar till ständiga förbättringar. Förbättringar i små steg säkerställer att man hela tiden går framåt i utvecklingsarbetet. De kan delas upp i olika delområden. Ett område kan exempelvis vara kundrelationer och hur man bemöter sina kunder. Ett annat område kan vara hur man inom företaget bemöter varandra. Här är det viktigt att man skapar en responskultur där ledningen frågar efter riktig feedback

KULTUR

och man lär sig att både ge och ta emot feedback. Att skapa en responskultur kräver daglig träning inom grupperna. Detta kan man förverkliga exempelvis genom att efter arbetsdagen ha en diskussion inom gruppen kring vad man gjorde bra och vad som kan förbättras. En god responskultur kommer att leda till att individerna kommer att känna mer trygghet, samtidigt som de också har en ömsesidig tillit gentemot varandra. Det i sig kommer att leda till att man vågar ta sig an mer utmanande uppgifter, då att man vet att man gör det som en grupp. För att sammanfatta det hela kan man konstatera att kultur alltid är viktigare än strategier. Tillämpning av strategier kan dock vara nödvändiga element i förändringen av en företagskultur. Även om förändringen tar lång tid att genomföra är det alltid värt det. För då man har det, har man en oerhört viktig nyckel för företagets framgång.

1/2018 Ex Nunc

KANSAN SUOSIKKI TEKSTI: AMI RAJALA

KUVAT: ELINA UITTO

Sauli Niinistö voitti presidentinvaalit ylivoimaisesti. Se ei tullut yllätyksenä, vaikka jännitys tiivistyikin viimeisten viikkojen aikana. Niinistö vei suurimman äänisaaliin jokaisessa Suomen kunnassa. Jo se kertoo paljon hänen suosiostaan ja asemastaan ikään kuin kansan isänä. Mitä tällainen ylivoima sitten tarkoittaa? Entäpä miksi Niinistö sai niin valtaisan äänisaaliin äänimäärän, jonka vuoksi ensimmäistä kertaa ei jouduttu käymään presidentinvaalien toista kierrosta? Nämä ovat suuria kysymyksiä, joihin löytyy varmasti useita näkökulmia.

TOISEN KAUDEN VAPAUS?

Vaalit toimivat edustuksellisessa demokratiassa palkitsevasti ja rankaisevasti. Eduskunnassa sen huomaa varmasti parhaiten, kun vanhoja edustajia tippuu pois epäonnistumisten kautta. Toisaalta onnistuneena kansanedustajana voi saada melkoisen äänijytkyn ja vanhat luotettavat kasvot pysyvätkin eduskunnassa jopa vuosikymmeniä. Tällainen poliittisen uran onnistumistarina on myös Niinistöllä. Entä sitten presidenttiä valittaessa? Suomessa presidenttinä voi toimia kaksi kautta putkeen eli 12 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kansan äänestettyä presidentin toiselle kaudelle, hän ei ole enää kansanvaltaisesti äänestettävissä pois. Tällaisessa tilanteessa presidentin ei tarvitse jännittää, potkitaanko hänet asemastaan epäsuosion vuoksi,

Ex Nunc 1/2018

kun hän joka tapauksessa on pakotettu lain nojalla siirtymään pois virastaan kauden päätyttyä. Voitaisiinkin ajatella, että presidentti ei enää vastaa kansalle toimistaan toiselle kaudelle astuttuaan. Voiko presidentti tällöin tehdä viimeisellä kaudellaan mielivaltaisesti mitä tahtoo? Valtiossa, jossa presidentin valtaoikeuksia on karsittu reilulla kädellä, tällainen kuulostaa melko absurdilta. On ensinnäkin otettava huomioon, ettei presidentillä ole Suomessa laajaa itsenäistä valtaa tehdä päätöksiä. On myös muistettava, että perustuslain mukaan oikeuskansleri valvoo presidentin päätösten lainmukaisuutta ja voi tarvittaessa tehdä asiasta huomautuksen. Myös valtioneuvoston tulee jättää presidentin lainvastainen päätös huomiotta. Presidenttiä siis rajoittaa täysin sama laki kuin muitakin suomalaisia. Sen lisäksi perustuslain 113 § käsittelee syytteen nostamista, jos tasavallan presidentti on tehnyt rikoksen ihmisyyttä vastaan, maanpetosrikoksen tai valtiopetosrikoksen. Näin voimme siis vahvistaa sen, että presidentin täysin mielivaltainen käytös toiselle kaudelle astuttaessa vaikuttaa epätodennäköiseltä. Onneksemme uudelleen valittu tasavallan presidenttimmekin ajattelee ilmeisesti näin. Niinistö on antanut ymmärtää, että kokee saamansa suosion suuresti velvoittavana asiana. Ei siis ole kyse myönnytyksestä, joka antaisi hänelle vapaat kädet.

PRESIDENTTI POLITIIKAN RAUHOITTAJANA?

henkilöhahmona, joka pysyttelee poissa politiikan epävakailta taistelutantereilta. Erityistä luottoa on Mistä Niinistön suosio kumpuaa? Tasavallan pre- saattanut tuoda valinta asettua ehdolle valitsijayhsidenttinä hän on selviytynyt ensimmäisestä kau- distyksen kautta. Presidentin mahdollisuus pysyä destaan kiitettävästi. Tietenkin se on yksi syy, mik- valtaistuimellaan jopa 12 vuoden ajan luo pysysi kansa äänesti juuri vyyttä, jota neljän vuoden hänet jatkamaan. Mutta välein vaihtuva eduskunta ei "KAIKKI HYVIN, onko taustalla muutapysty kansalle takaamaan. kin? Moni saattaa toivoa PIDÄMME SINUSTA" Kuten tavallista, presidentille enemmän valtaeduskunta ja valtiooikeuksia ja näkee Niinistön neuvosto tuntuvat monen mielestä heiluvan kuin vahvana johtajana, jota Suomen kansa gallupien tuuliviiri suunnasta toiseen. Kaikki se, mitä kansa mukaan kaipaa kovasti. Osalla muistoissa elää näkee median kautta eduskunnassa ja ministerei- Kekkosen valtakausi. Varsinkin vaalien alla on kuiden keskuudessa tapahtuvan, sisältää lähinnä jat- tenkin ollut keskustelua siitä, kuuluuko presidenkuvia erimielisyyksiä ja kriisejä. Puolueiden vaaleja tin puuttua sisäpoliittisiin asioihin. Sisäpoliittisissa edeltäneet lupaukset koetaan rikotuiksi. Tällaisessa asioissa presidentillä ei nimittäin ole päätäntävaltilanteessa presidentinvaalien murskavoitto Sauli taa, jos ei oteta lukuun lakien kertaluontoista paNiinistön hyväksi ei tunnu kovin kummalliselta. lauttamisoikeutta eduskunnalle ja muita yksittäisiä Presidentti esiintyy kansalle vankkana ja pysyvänä oikeuksia, jäänteitä vahvan presidentti-instituutin

Tasavallan presidentti Vaasassa hänen ollessaan vielä presidenttiehdokas.

1/2018 Ex Nunc

ajoilta. Presidentin pääasiallinen tehtävä on ulko- ja se, ettei hänen roolinsa ole täysin ulkopoliittinen. turvallisuuspolitiikan johtaminen. Presidentti Nii- Käytännössä Niinistö ei ole astunut kielletyn rajanistön olemme kuitenkin kuulleet useammin kuin linjan yli maamme sisäisiin asioihin puuttuessaan, kerran jyrähtävän myös sisäpoliittisten kriisien sat- koska lopullisia päätöksiä hän ei tee. tuessa kohdalle. Esimerkiksi virkaanastujaisissaan Tasavallan presidenttinämme tulee toimitorstaina 1.2.2018 maan seuraavat kuusi vuotta PRESIDENTTI ESIINTYY hän kommentoi Sauli Niinistö ja kansan merKANSALLE VANKKANA JA vahvasti maamme kittävä enemmistö on päätökPYSYVÄNÄ HENKILÖHAHMONA seen tyytyväinen. Ehkä osa tilannetta. Kansaa ei odottaa Niinistöltä taikoja ole tuntunut tämä haittaavan. Ehkä osa jopa toi- sekä ulkopolitiikan että sisäpolitiikan suhteen. Silvoisi, että presidentti voisi painaa isoa punaista ti osa hänen äänestäjistään on hyvin tyytyväinen stop-nappulaa sisäpoliittisten ongelmien syöksy- Niinistön tähänastiseen inhimilliseen linjaan prekierteen partaalla. Tästä ei tietenkään Niinistön sidentin roolissa. Kuten Niinistö itsekin totesi voitapauksessa ole kyse, vaikka osallistumalla kes- tettuaan vaalit, tulos kannustaa jatkamaan samoilla kusteluun, hän varmasti pyrkiikin vaikuttamaan linjoilla. Hän saakin jatkaa tehtävässään rauhaisin eri tahojen käyttäytymiseen. Presidentin sanotaan mielin. Äänestystulos oli kuin kansan yhteistuumin olevan arvojohtaja ja jo tästä nimityksestä kaikuu antama viesti: ”Kaikki hyvin, pidämme sinusta.”

SAULI NIINISTÖ

Suomen tasavallan 12. presidentti

s. 24.8.1948

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Oma lakiasiaintoimisto 1978-1988 Hovioikeuden viskaali Turun hovioikeudessa 1976-1988 Kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus 1987-2003, 2007-2011 Oikeusministeri 13.4.1995-2.2.1996 Pääministerin sijainen 13.4.1995-31.8.2001 Valtiovarainministeri 2.2.1996-17.4.2003 Eduskunnan puhemies 2007-2011

Ex Nunc 1/2018

nunc point Maija Heinonen

MISTÄ ON PARHAAT YRITTÄJÄT TEHTY?

hkeruudesta, kekseliäisyydestä ja kärsiväl- tausta tuli puheeksi. Hän on yrittäjäperheestä, lisyydestä. Suomi on maa, jossa yrittäjyy- jossa vanhempien avioliitto kariutui toisen osateen kannustetaan. Silti oman puljun pystyttä- puolen ainaisen työnteon vuoksi. Vanhemmilla minen on tehty melko hankalaksi. On lippuja ei ollut enää aikaa toisilleen, saatika sitten lapja lappuja, ja joka välissä pitää tietenkin maksaa silleen. Firmasta oli tullut tärkeämpi kumppani rahaa. Alkubyrokratian jälkeen itse bisneksen ja rakas lapsi. pyörittämisessä kuluu aikaa esimerkiksi omaSanakirjassa yritys määritellään ”yhden tai valvontaan ja aina vain useampien erilaisten lo- usean henkilön yhdessä harjoittamaksi taloumakkeiden ja määräysten täyttämiseen. Suomea delliseksi toiminnaksi, joka tähtää kannattavaan onkin kritisoitu liiasta rahastamisesta ja paperi- tulokseen.” Sanan perusmuoto sekä sen verbisodasta, minkä seurauksena moni perustaa yri- muoto ”yrittää” on varsin tragikoominen. ”Ei tyksensä mieluummin Viroon. se mitään, vaikka meni perseelleen, yritys oli Oli bisnes missä tahansa, vaatii se tie- kuitenkin hyvä!” ”Minä tässä nyt vähän yritän tynlaista henkilöä meja katsotaan, onnistuuko.” ”Yrinestyäkseen. Yrittäjä ratetään nyt saada homma hoiYrittäjän on oltava keksijä, kentaa koko taloutensa dettua.” Ruotsin kielessä taas markkinoija, kirjanpitäjä, epävarmuudelle ja riskilei ole samanlaista negatiivista le, toisin sanoen uskolle. lakimies, johtaja ja IT-alan kaikua. ”En företagare” tai ”en Yrittäjän on oltava kekentreprenör” kuulostaa hienolta ammattilainen sijä, markkinoija, kirjanja arvokkaalta. Missä on ”försöpitäjä, lakimies, johtaja ja kare”, joka sinnikkäästi yrittää, IT-alan ammattilainen. Työtunteja ei lasketa, mutta lopputuloksesta ei ole mitään takeita? vaan työt tehdään, jos niitä on. Samalla toivoOli termi mikä tahansa ja syyt yrityksen taan, että töitä olisi vielä huomennakin. perustamiseen (tai perustamatta jättämiseen) Tuttavani haluaa yrittäjäksi. Utelin hänel- mitkä tahansa, yrityksiä tarvitaan aina. Menestä syitä tämän unelman taustalla, ja hän vasta- tyviä yrittäjiä yhdistää tietynlainen persoonalsi haluavansa määritellä itse työnsä sisältöä ja lisuus. Kunnianhimo, kyky oppia uutta ja vahtienata osaamistasonsa mukaisesti. Tekemisen va usko omaan tekemiseen ovat sekä alku että vapaus ja päätösvalta houkuttaa. Onnistuminen edellytys. Oma firma on kaiken byrokratian armotivoi jatkamaan ja vaikka epäonni kohtaisi, ei voinen. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla yrittäse kaataisi maahan. Hyvä yrittäjä oppii epäon- jiä, ja kilpailussa heikommat karsitaan. Sinnikäs nistumisista ja motivoituu yhä enemmän: ensi tyyppi tosin nousee takaisin pystyyn ja alkaa, kerralla tehdään paremmin ja näytetään niille. nimenomaan, yrittämään uudestaan. Vanhoista Kyselin yrittäjyydestä myös toiselta tutta- virheistä on opittu ja uuden bisneksen onnistuvaltani, joka ei ainakaan tässä ulottuvuudessa ala mistodennäköisyys kasvaa. yrittäjäksi. Hän kertoi arvostavansa vapaa-aikaa Harmi, että minulla ei ole valtuuksia ja nauttivansa rutiineista. On mukavaa, kun muuttaa suomen kieltä. Jos minulle kuitenkin pääsee töistä pois tietyllä kellonlyömällä eikä tällainen valta suotaisiin, ei meillä olisi enää tarvitse enää miettiä työasioita. Myös perhe- yrittäjiä. Meillä olisi tekijöitä.

1/2018 Ex Nunc

LICENSAVTAL FÖRETAGARENS BORTGLÖMDA KOMMERSIELLA INSTRUMENT TEXT: JESSICA SAMELIN

BILD: AVANCE ATTORNEYS

En immaterialrätt har en ekonomisk funktion i och med att immaterialrätten är innehavarens immateriella kapital som kan utnyttjas i ett kommersiellt syfte. En företagare som är innehavare till en immaterialrätt kan utnyttja immaterialrätten i kommersiellt syfte genom att exempelvis bevilja en tredje part rätten att använda immaterialrätten genom licensiering. En licens bör alltid beviljas med hjälp av ett licensavtal. En licens innebär att licenstagaren får en rätt att använda licensgivarens immaterialrätt utan att immaterialrätten i sin helhet överlåts till licenstagaren. Utan licensen skulle licenstagarens användning av immaterialrätten utgöra ett immaterialrättsintrång i licensgivarens immaterialrätt. Licenser kan ges som exklusiva,

JESSICA SAMELIN

alltså endast till en licenstagare, eller som icke-exklusiva, alltså till flera olika licenstagare samtidigt. Därtill kan licensernas användningsområde och geografiska utsträckning begränsas. Man kan påstå att en immaterialrätt inte har något egenvärde. En immaterialrätt får ett egenvärde förstå då den används för att förhindra en tredje part från att använda den ifrågavarande immaterialrätten eller då den används som ett kommersiellt instrument. Licensiering är ett ytterst viktigt verktyg i kommersiell affärsverksamhet och grundstenen för hur man kan använda en immaterialrätt som ett kommersiellt instrument. Patent kan användas som ett lysande exempel på utnyttjandet av licensiering som ett kommersiellt instrument. Finland är ett av de länder i världen där det ansöks om flest patent i förhållande till befolkningsmängden. En stor del av de patent som beviljas på basis av dessa ansökningar används flitigt, medan en del främst är utfyllnader i patenthavarnas IPR-portfolier. För alla patentinnehavare med denna typen av utfyllnadspatent kan det vara lönsamt att utforska de kom-

Licensiering är ett ytterst viktigt verktyg i kommersiell affärsverksamhet och grundstenen för hur man kan använda en immaterialrätt som ett kommersiellt instrument mersiella möjligheterna de egna IPR-portfolierna kan erbjuda gällande licensiering. Detsamma gäller självklart också varumärken och mönsterskydd. Om denna möjlighet inte utforskas riskerar licensieringsmöjligheten att bli ett bortglömt kommersiellt instrument. Licensiering kan vara aktuellt för den företagare som exempelvis har patent eller varumärken som denna själv inte använder, som denna vill utvidga till nya produkt- eller tjänsteområden som ligger utanför det egna kunskapsområdet eller om denna vill öka på försäljningskanalerna för den egna produkten eller tjänsten. En företagare som exempelvis har utvecklat en teknisk lösning som den har ansökt och fått patentskydd för gör sig själv en tjänst genom att överväga om det är kommersiellt och strategiskt viktigt att behålla ensamrätten till att använda den tekniska lösningen för att vara konkurrenskraftig på marknaden. Om den tekniska lösningen inte är avgörande för patenthavarens konkurrenskraft, eller om den kommersiella fördel licensiering ger är större än konkurrenskraften ensamrätten ger, är licensiering av patenten till tredje parter ett fungerande kommersiellt instrument för att effektivera den kommersiella nyttan av patenten. A och O för ett fungerande licensförhållande är, föga förvånande, ett välskrivet licensavtal. Att endast använda standardavtal eller en färdig avtalsbotten kan

bli betydligt dyrare än att ta hjälp av juridiska rådgivare för uppgörandet av licensavtalet. En exklusiv licens är en vanlig licensform som utan till situationen anpassade avtalsklausuler kan leda till icke önskvärda resultat för licensgivaren. Om en exklusiv licens ges utan att licensavtalet innehåller en obligation för licenstagaren att använda licensen, och licensgivarens kommission är bunden till licenstagarens användning av licensen, kan inkomstförsluten för licensgivaren vara förödande. Karikerat kan det gå så långt att licenstagaren efter ett tag kan köpa patenten från licensgivarens konkursbo för en struntsumma. Av denna orsak bör ett välskrivet licensavtal innehålla en riskhanteringsklausul om licensgivarens rätt att ta tillbaka licensen under särskilda omständigheter, som exempelvis om den förväntade licensieringsinkomsten uteblir. Utan denna typen av avtalsklausul kan man knappast påstå att licensen är ett effektivt kommersiellt instrument. När denna typ av avtalsklausuler är under kontroll i ett välskrivet licensavtal anpassat efter den aktuella situationen och efter förhållandet mellan licensgivaren och licenstagaren är licensavtalet däremot ett mycket effektivt kommersiellt instrument för båda avtalspartnerna.

A och O för ett fungerande licensförhållande är, föga förvånande, ett välskrivet licensavtal

1/2018 Ex Nunc

nunc point Kia Kivimurto

AMMATTILAISEN ASIANTUNTIJUUS ON MAKSUN ARVOINEN

ulkisuudessa on viime aikoina ollut pal- ten testamentit kahvipalkalla. jon keskustelua satunnaisten tuttavien Usein ammattilaisten asiantuntemusta pyrkimyksestä hyötyä toisten ammattitaidosta. käytetään vapaa-ajallakin hyväksi. RuokapöytäSinänsä avunpyytämisessä ei ole mitään väärää, keskusteluissa on aina se riski, että juristi erehjos sopimus maksettavasta palkasta on yhteinen. tyy kommentoimaan asiaa, mistä on saanut vain On kuitenkin toisen ammattitaidon väheksy- puutteellisia taustatietoja. On mahdotonta otmistä ajatella, että työtä voi teettää täysin pal- taa kantaa naapureiden väliseen tonttikiistaan katta – edes kaverilla. small talkin lomassa. Juristin ammatti on kuin Ymmärrettävistä syistä tiettyihin aloihin varjo, joka seuraa minne ikinä menetkin. kohdistuu herkemmin paineita tehdä palvelukYstävä, josta ei ole vuosikausiin kuulunut sia ilmaiseksi kuin toisiin. On kuitenkin minkä soittaa viikonlopun alla kysyäkseen, olisiko vantahansa ammattikunnan väheksymistä olettaa, halla koulukaverilla hetki aikaa. Avioehtosopiettä toisen ammattitaidosta voi hyötyä olematta mus pitäisi saada tehtyä pikimmiten. Ammatvalmis maksamaan korvausta vaivannäöstä. tilainen kun voisi kätevästi kirjoittaa sellaisen Ystäväni on ammatiltaan urheiluhieroja. käden käänteessä vanhan ystävän palveluksena. HyvänpäiväntutuilMaallikoille avioehtosopimus On kuitenkin minkä tahansa le on näppärää, kun voi näyttäytyä yksinkertaiammattikunnan väheksymistä jumiutuneet harsena kysymyksenä, johon ei olettaa, että toisen tiat ja lihaskalvot paljoa aikaa kulu, mutta usein ammattitaidosta voi hyötyä tullaan runnomaan ammattilaiselle se on kaikkea olematta valmis maksamaan auki omassa olomuuta. huoneessa. Ystäväni Ennen kaikkea pientenkorvausta vaivannäöstä ajaakin mielellään kin ammatillista osaamista kymmeniä kilometrejä hierontapöytä takakon- vaativien tehtävien tekeminen ilmaiseksi on petissaan tehdäkseen raskaan työn... Ikään kuin riaatekysymys. Miksi kouluttautua vuosikausia tämä vaiva ja hänen ammattitaitonsa eivät olisi vaativaan ammattiin, jos on valmis antamaan maksamisen arvoista palvelua. osaamistaan ilmaiseksi jokaisen satunnaisen Sama vaiva on nähtävissä myös omalla vastaantulijan käyttöön? alallamme, vaikkakin kenties hieman eri mittaOli ala mikä hyvänsä ja tuttu kuka tahankaavassa. Töissä voi olla jämpti asianajaja, joka sa, on omista oikeuksistaan syytä pitää visusti pitää palkkioistaan tarkasti huolen, mutta va- kiinni. Jos kaveri ei ole valmis maksamaan ampaa-ajalla kynnysmatto, joka kirjoittaa sukulais- mattitaidostasi, onko sinulla pokkaa laittaa lasku perään?

Ex Nunc 1/2018

MIKSI

INNOSTUIMME

sirkoista?

TEKSTI: RIIKKA EKSTAM

KUVAT: ADOBE STOCK

Suuret muutokset ottavat todetusti aikansa. Mikä on siivittänyt ötökät näin lentävään lähtöön?

yönteisruoan vallankumousta hidasti pitkään se, että EU-asetus kielsi hyönteisten myymisen ruoaksi. Uuselintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä vuodelta 1997 oli tarkasteltava uudelleen tieteen ja tekniikan viimeaikaisen kehityksen valossa. Marraskuussa 2015 Euroopan Parlamentti ja Neuvosto hyväksyivätkin uuselintarvikkeita koskevan uuden asetuksen. Vuoden alusta voimaan tulleella asetuksella on tarkoitus tehostaa lupamenettelyjä, edistää innovointia elintarvikealalla ja laajentaa samalla saatavana olevaa elintarvikevalikoimaa kuluttajien turvallisuutta toki unohtamatta. Suomi ei kuitenkaan jäänyt odottamaan vuodenvaihdetta vaan viime syyskuussa maa- ja metsätalousministeriö tiedotti Suomen muuttavan tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Nyt hyönteiset ovat ruokaa, johon pätee elin-

tarvikelainsäädäntö. Kun lainsäädäntö on viimein raivannut esteet tieltä, on pallo kuluttajilla. Aikana, jolloin hyönteisiä ei saatu myydä syötäväksi, kierrettiin elintarvikelakia minkä kerettiin myymällä paahdettuja hyönteisiä muun muassa ”keittiösomisteiksi”. Kun hyönteispurkki ei ollut mainostekstin mukaan tarkoitettu syötäväksi, vetäytyi myyjä kaikesta vastuusta mitä mahdollinen hyönteisten napsiminen aiheuttaisi. Nyt puhutaan kuitenkin vain viime vuodesta. Vielä kaukaisemmalta tuntuvat luonnollisesti ajat, jolloin ystäväni piti kotisirkkoja lemmikkeinään, siinä terraariossa yöpöydällään. Tai kun haukottiin yhdessä henkeä Pelkokertoimen ötökkäpirtelöille. Mahdollinen inho hyönteisten syöntiä kohtaan ei olekaan synnynnäistä vaan kulttuurisesti opittua. Nyt opettelemmekin siitä kovaa vauhtia pois. Käsittämätön kiinnostus on varmasti ylittänyt tuottajienkin odotukset, mutta miksi näin ja miksi juuri nyt? Muutos on tapahtunut käsittämättömällä vauhdilla ja on sietänytkin tapahtua. Jos mietitään nykyisten proteiininlähteiden ekologisuutta ja huoltovarmuutta, eivät ne ole kestä-

1/2018 Ex Nunc

vällä pohjalla. Puhumattakaan väestönkasvusta aiheutuneesta lisääntyneestä ravinnontarpeesta. Maailman ihmiset halutaan pitää proteiinin syrjässä kiinni, mutta se on tehtävä kasvihuonepäästöjä olennaisesti kasvattamatta. Tärkein argumentti valtavalle kiinnostukselle hyönteis- tupit ja innokkaat yrittäjät ovat tehneet hyönruokaa kohtaan lieneekin varmasti sen ekologi- teisten syönnistä kiinnostavaa eikä hyönteisnen aspekti: hyönteisruoan sanotaan kunnianhi- ruoka välttämättä koskaan jääkään marginaaliin moisesti pelastavan maapallon. Hyönteisruoan tai unohdu seuraavan ruokailmiön saapuessa. kasvattaminen vaatii huomattavasti vähemmän Loppu viimein kaikki on kiinni imagosta ja täsvettä ja maa-alaa kuin lihantuotanto, jonka on sä hyönteisruoan tuotteistajat ovat onnistuneet liki mahdotonta jatkua nykyisessä laajuudes- loistavasti. Väistämättä tulee mieleen kasvisruokasaan tulevaisuudessa. Kasvihuonepäästöjä vertaillessa on ero olennainen. YK:n elintarvike- ja buumin rantautuminen Suomeen. Useat suomalaiset ovat saaneet maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt hyöntei- Sirkat ja toukat on osattu seistä tyhjien sirkkaleiedessä aivan set tulevaisuuden ruoaksi. tuoda lautaselle muodos- pähyllyjen kuin nyhtökauran saapuMaapalloa hyönteisruoka sa, joka kelpaa essa markkinoille muutaei kuitenkaan pelasta, jos ma vuosi sitten. Vielä on kuluttajille ihmiset eivät siihen tartu. vaikea sanoa kuinka moLakiesteet väistyvät, mutta se ei vielä takaa hyönteisruoan menestymistä. nen ihmisen lautaselle hyönteiset lopulta jäävät. Trendi-ilmiöt ovat katoavaisia, mutta tässä Kuluttajien pitää myös haluta ostaa sitä. Hyönteisruoka ratsastaa tällä hetkellä maailmantilanteessa tarvittaisiin jotain kestäruokatrendien aallonharjalla ja se jos mikä on vää. Aika näyttää, miten sirkoille käy. Hyönteisruoan brändäyksessä on kuitentodettu toimivaksi keinoksi saada ihmiset kiinnostumaan siitä. Hyönteiset ovat kuitenkin kin, kuten sanottu, onnistuttu. Sirkat ja toukat kelvanneet ihmisravinnoksi jo tuhansia vuosia. on osattu tuoda lautaselle muodossa, joka kelJopa kahden miljardin ihmisen ruokavalioon paa kuluttajille. On osattava ottaa huomioon hyönteiset jo kuuluvat, joten mitään edelläkävi- kulttuuriset odotukset hyväksyttävästä ruoasjöitähän tässä ei olla. Hyönteisiä on siis syöty iät ta ja reagoitava niihin tuotekehityksessä. Siksi ja ajat, mutta nyt se on trendikästä. Uudet star- hyönteiset harvoin sellaisenaan ovat näkyvä osa ruokaa; sirkkajauhe leivässä tai proteiinipatukassa istuu ruokakulttuurimme wokattuja toukkia paremmin, sen tuotteistajat ovat ymmärtäneet. Syöminen on entistä tietoisempaa ja yhä useampi kokee jonkinasteisia omantunnontus-

kia ruokalautasestaan. Huonon omatunnon lievittämiselle mahdollisimman helpolla ja kivuttomalla tavalla on kysyntää. Vaikka psykologisten esteiden luulisi olevan tiellä, ovat suomalaiset silti kansainvälisesti vertailtuna valmiimpia kokeilemaan hyönteisruokaa. Kuluttajakunta onkin entistä polarisoituneempaa, eikä hyönteisruoka kiinnosta ainoastaan ekologisesta jalanjäljestään erityisesti huolehtivia kuluttajia. Hyönteisruoasta voidaankin löytää jokaiselle jotakin; se on tutkitusti ympäristöystävällisyyden lisäksi myös terveellistä. Sirkkaleipä on hyvä proteiinin lähde. Hyönteiset sisältävät myös hyviä rasvahappoja, kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia. Kokeilunhaluisille hyönteisruoka on yksi ruokaelämys muiden joukossa. Eikä se välttämättä koskaan jääkään eksoottisen raaka-aineen rooliin; montaa etnistä ruokalajia pidetään meillä liki arkipäiväisenä ruokana, miksei siis pian myös erityisesti Afrikan mantereella käytettyjä hyönteisiä. Myös kotimaisuutta ja lähiruokaa arvostaville kuluttajille hyönteisruoka on vastaus tarpeisiin. Vaikka kotimainen sirkkatuotanto

ei vielä pysykään kysynnän perässä, ei sen harjoittamiselle Suomessa ole mitään sellaisia esteitä kuin monen muun ruoantuotannon kohdalla. Ala ei ole ilmastoriippuvainen eikä vaadi suuria rakennuskustannuksia. Kuluttajien suureen kiinnostukseen vaikuttaneekin vielä lisääntyvästi kotimaisten sirkkatuottajien kasvu. Enää ei tunnu olevan esteitä sille, etteikö hyönteisfarmilla voisi ansaita elantonsa Suomessa. Ihmiset ovat epäilemättä löytäneet hyönteisruoan, ja potentiaalinen kuluttajakunta on varmasti laajempi kuin tuottajat olisivat vielä joitakin vuosia sitten uskaltaneet kuvitellakaan. Lainsäädäntö ei elä tyhjiössä, vaan reagoi ympäröivään asenneilmastoon. Siitä hyönteisruoka on elävä esimerkki.

1/2018 Ex Nunc

VAARALLISET USKOMUSHOIDOT JA RIKOSOIKEUDELLINEN VASTUU TEKSTI: MAIJA HEINONEN

KUVAT: ADOBE STOCK

Homeopatiaa, kristallihoitoja ja hopeavettä. Miten uskomushoitoihin tulisi suhtautua? Suurin osa hoidoista ei aiheuta vahinkoa, mutta miten on rikosoikeudellisen vastuun laita vaaran tai vahingon syntyessä?

rilaiset uskomushoidot ovat olleet esillä uutisissa ja Mitä on hopeavesi? sosiaalisessa mediassa viime aikoina. Uskomushoidot Hopea on aine, jota löytyy lähes kaikkialta. Se ei kuitenovat hoitoja, joita ei ole tutkittu lääketieteellisesti. kaan ole ihmiselle tarpeellinen. Tutkimusten mukaan hopea Lääkäriliiton ohjeistuksen mukaan lääkäri ei saa markki- on myrkyllistä eikä sitä pitäisi nauttia sisäisesti. Se imeytyy noida ammattinimikkeellään uskomushoidoiksi katsottavia ruoansulatuskanavasta elimistöön ja kertyy sisäelimiin, esimenetelmiä. Uskomushoitoja käytetään usein lääkehoidon merkiksi munuaisiin ja aivoihin. Eläinkokeissa suurien ansijasta, minkä takia niitä kuuleekin joskus kutsuttavan ”vaih- nosten on todettu aiheuttavan maksa- ja munuaisvaurioita. toehtohoidoiksi”. Termi on harhaanjohtava, koska uskomus- Seurauksena voi olla myös hopeamyrkytys eli argyria, joka hoito ei korvaa lääketieteellistä hoitoa. Se on hyvinvointi- värjää ihon siniseksi. Hopeavesivalmisteissa käytetään kolhoito kuten kampaajan tai kosmetologin hoidot: niistä saa loidista hopeaa, joka on hopeaa liuenneessa eli kolloidisessa hyvän mielen. Oireileva potilas, joka uskoo hoidon auttavan, muodossa. Hopeahiukkaset voivat olla liuoksessa hyvin pietodennäköisesti saakin helpotusta ongelmaansa. Placebo-eli niä, ja ne voivat vapauttaa suuria määriä hopeaioneja. Holumevaikutus onkin yksi tehokkaimmista parannuskeinoista peaionit ovat hopean myrkyllisin muoto ja samalla raskasmemaailmassa. Ongelmat alkavat, kun sairaus on sellainen, jo- talleista myrkyllisimpiä. Kolloidinen hopea liukenee veteen hyvin ja siten imeytyy paremmin kuin muut hopeayhdisteet. hon placebon teho ei riitä. En parhaalla tahdollanikaan onnistu löytämään luotetSuurin osa uskomushoidoista on vaikutuksettomia. tavista lähteistä tutkimusta, jonka mukaan hopea olisi ihmiTämä tarkoittaa, että niillä ei voi vahingoittaa ketään. Ei haittaa, jos terveelle ihmiselle annetaan homeopaattisia ai- selle tarpeellinen ja terveellinen hivenaine. Silti hopeaveden neita. Ainoa negatiivinen seuraus voi tulla kyseeseen, jos sai- myyjät väittävät tuotteella olevan terveysvaikutuksia, mikä on vastoin lakia. EU:n asetukras ihminen jää paitsi oikeasta sen N:o 1924/2006 mukaan ja tehokkaasta hoidosta uskoesSuurin osa uskomushoidoista on terveysväitteiden käyttäminen saan homeopatian parantavaan vaikutuksettomia elintarvikkeen pakkausmerkinvoimaan. Jotkin uskomushoinöissä, mainonnassa tai muusdot saattavat olla terveydelle vaarallisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa leviää sa esillepanossa edellyttää, että väitteet ovat hyväksyttyjä ja luulo, että valkaisuaineen juottaminen autistiselle lapselle pa- sisällytettyjä tarkoitettuihin EU-asetuksessa hyväksyttyjen rantaa autismin. On sanomattakin selvää, että valkaisuaine väitteiden luetteloihin. Hopeasta on myös hyötyä: sitä voidaan käyttää paikalon sisäisesti nautittuna erittäin myrkyllistä. Myös Suomessa lisesti sen bakteereja tappavan ominaisuuden vuoksi. Bakteeon otettu viime aikoina kantaa erääseen myrkylliseen uskomushoitoon, kun kävi ilmi, että varsinkin ruotsinkielisellä rien tappamiseen tarvittava pitoisuus on kuitenkin todella Pohjanmaalla on trendikästä juoda hopeavettä. Ilmiö nousi suuri. Suun kautta annostellulla hopeavesivalmisteella ei ole esiin Ylen tehtyä aiheesta dokumentin syksyllä 2017. Kysei- mahdollista tavoittaa esimerkiksi keuhkoissa olevia baksessä dokumentissa haastateltiin äitiä, joka juottaa lapselleen teereita ilman, että aiheutetaan vakava myrkytystila. Varsin hopeavettä. Myöhemmin poliisi alkoi tutkia toimintaa pa- usein aine, joka toimii ulkoisesti, ei sovi sisäiseen käyttöön. Esimerkiksi alkoholi on hyvä käsidesi, mutta kukaan ei ole hoinpitelynä.

Ex Nunc 1/2018

vielä parantunut keuhkokuumeesta kovankaan kännin avulla. tynyt. Esimerkiksi humalassa ajaminen aiheuttaa suurta vaaTutkimusnäyttö on siis yksimielistä hopean vaaralli- raa ja siitä rangaistaan, vaikka mitään onnettomuutta ei olisi suudesta. Sosiaalisessa mediassa tutkimustuloksia kritisoi- tapahtunut. daan ja tulkitaan niitä omiin tarkoituksiin sopiviksi. OnNykyään yhä useammasta teosta rangaistaan seurauknistuin löytämään hopeavettä juovan henkilön, joka suostui sesta riippumatta. Abstraktisissa vaarantamisrikoksissa rankertomaan mietteitään. Hän ei halua nimeään julki. Pyysin gaistavuus perustuu ennaltaehkäiseviin syihin. Teko, joka on häntä osoittamaan minulle tutkimuksen, josta kävisi ilmi, omiaan aiheuttamaan jonkin epämiellyttävän seurauksen, on että hopea on turvallista nautittavaksi. Hän linkkasi minulle rangaistava. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamiWorld Health Organisationin (WHO) tutkimuksen ” Sil- sen rangaistavuuden edellytyksenä on, että teko on omiaan ver in Drinking-water”. Tutkimuksesta käy ilmi, että hopeaa aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Sitä vastoin on muun muassa tavallisessa juomavedessä. WHO:n tutki- konkreettisessa vaarantamisrikoksessa edellytetään, että muksen mukaan juomavedessä on hopeaa 0,2–0,3 µg (litran teosta on todella aiheutunut vaaraa. Esimerkiksi rikoslain miljoonasosa) /litra. Ihminen voi juoda 0,1 mg (litran tu- 21 luvun 31 §:n mukaan rangaistaan sitä, joka tahallaan tai hannesosa) hopeaa päivässä loptörkeällä huolimattomuudella puelämänsä ajan ilman ongelmia. aiheuttaa toiselle vakavan henOn selvää, että jokainen saa 10 mg kerralla on tappava annos gen tai terveyden vaaran. kohdistaa itseensä jos ja jo 5 mg kerralla riitti tappaLapseen tai muuhun jonkinmoista enkelihoitoa maan koiran. heikompaan henkilöön kohilman pelkoa Saamme siis hopeaa elidistettua haitallista uskomusrikosoikeudellisesta vastuusta mistöömme joka päivä. Tärkeää hoitoa voidaan arvioida vaaran on kuitenkin hahmottaa määrä, aiheuttamisena. Se ei ole tekokuinka paljon sitä voi nauttia ilman myrkytysvaaraa. Haas- rikos, koska itse hoidon suorittaminen ei vielä täytä minkään tattelemani henkilö on laskenut WHO:n tutkimuksen pe- rikoksen tunnusmerkistöä. Mutta entä sitten, jos minkäänrusteella, että ihminen voi turvallisesti juoda muutaman lit- laista seurausta hoidosta ei tule välittömästi ilmi? Kyseessä ran hopeavettä päivässä ilman riskejä. Valitettavasti laskelmat voisi olla abstraktinen vaarantamisrikos. Hopea varastoituu eivät pidä paikkaansa, koska henkilö on sekoittanut mikro- ja maksaan ja vahingoittaa sisäelimiä, joten haitallinen seuraus milligramman määreet keskenään. saattaa ilmetä vasta vuosien päästä. Minkä tahansa myrkyn, Teen laskelmat itse. Suomalaisissa hopeavesivalmis- kuten hopeaveden, juominen on siten omiaan vahingoittateissa on hopeaa 10–15 mg/litra. Tämä tarkoittaa, että kau- maan sisäelimiä ja aiheuttamaan vamman. Myös konkreettipassa myytävässä hopeavedessä on kymmeniä tuhansia ker- nen vaarantamisrikos sopisi tapaukseen, onhan myrkytystila toja enemmän hopeaa kuin hanavedessä. Aikuinen ihminen varsin mahdollinen ja ainetta juoneen terveydelle on todella voi siis juoda turvallisesti kaupan hopeavettä 10 ml päivässä, aiheutunut vaara. mikä on noin teelusikallisen verran. Lapselle tämä määrä on tietenkin pienempi. Haastattelemani anonyymi on juonut Tahallisuudesta vettä vähän alle litran päivässä silloin tällöin. Määrä ylittää Tahallisesti tehtyihin tekoihin tulee jo yleisen oikeustajun reilusti turvalliset rajat. perusteella suhtautua ankarammin kuin tuottamuksellisiin tekoihin, koska tahallaan toimiva on tehnyt tietoisen päätökUskomushoidot ja erilaiset rikostyypit sen loukata tai vaarantaa jotakin oikeushyvää. TahallisuusarRikos määritellään tunnusmerkistön mukaiseksi, oikeuden- vostelussa kysymys on siitä, mitä tekijä on tahtonut ja mielvastaiseksi ja syyllisyyttä osoittavaksi teoksi. Rikosoikeudel- tänyt nimenomaan teon hetkellä. Tahallisuuden puuttuessa linen vastuu poistuu, jos syyllisyys puuttuu. Rikokset voidaan tekijältä puutuu myös syyllisyys, jolloin häntä ei voida moitjakaa vaaran asteen perusteella tekorikoksiin, abstraktisiin tia ja rangaistusvastuu poistuu. Tuottamuksesta eli huolimatvaarantamisrikoksiin ja konkreettisiin vaarantamisrikoksiin. tomuudesta voidaan kuitenkin rangaista, jos siitä on erikseen Tekorikokset eivät edellytä vahinkoseurauksen aiheutumis- mainittu rikoksen tunnusmerkistössä. ta, vaan tiettyjen tekojen katsotaan aiheuttavan niin suuren On selvää, että jokainen saa kohdistaa itseensä jos jontodennäköisyyden vahingon syntymisestä, että niistä tulee kinmoista enkelihoitoa ilman pelkoa rikosoikeudellisesta rangaista, vaikka seurausta ei olisikaan (ainakaan vielä) syn- vastuusta. Tilanne on toinen, jos hoidolla vahingoitetaan va-

1/2018 Ex Nunc

jaavaltaista, esimerkiksi lasta. Tällöin kysymys teon rangais- varsin todennäköisenä (varmuus- ja todennäköisyystahaltavuudesta on käsillä, mutta tahallisuuden määritteleminen lisuus). Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on voi olla ongelmallista. Äiti, joka antaa lapselle hopeavettä, ei pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. varmastikaan halua lapselle mitään pahaa. Päinvastoin hän Tarkoitustahallisuus voidaan uskomushoitotapauksissa sulon varma, että hopea on terveellistä. Hän uskoo, että aine kea pois, koska tarkoituksena ei ole ollut vahingoittaa poehkäisee sairauksia ja sillä voi korvata esimerkiksi antibiootit. tilasta. Samoin tekijä ei pidä negatiivisen seurauksen aiheuOnko hän rikosoikeudellisessa vastuussa, kun hänen käsityk- tumista varmana. Näin ollen myöskään varmuustahallisuus sensä hoidon tehosta ja turvallisuudesta ei vastaa todellisuut- ei sovellu tapauksiin. Sen sijaan todennäköisyystahallisuus ta? saattaa tulla kysymykseen. Todennäköisyystahallisuudessa Uskomushoitoja ei ole käsitelty oikeuskäytännössä ko- tekijän tarkoituksena ei ole seurauksen aiheuttaminen eikä vinkaan usein. Ulkomailla tahänelle ole täysin varmaa, että pauksia on ollut lukuisia, mutta seuraus aiheutuu. Tekijä piTekijän käsitystä seurauksen niistä suurin osa on soviteltu tää menettelystään aiheutusyntymisen mahdollisuudesta ei rahalla ilman oikeudenkäyntiä. vaa seurausta todennäköisenä, voida kuitenkaan sivuuttaa Suomessa aihe nousi esiin kuumutta ei täysin varmana. Lain luisassa kuhnehoitotapauksessa esitöiden mukaan todennäköiKKO 1994:101. Kuhnehoito on hoitomuoto, jossa potilas syydellä ei tarkoiteta tilastomatemaattisia laskelmia vaan ”arupotetaan kuumaan kylpyyn. Tapauksessa hoitaja tuomittiin kista, tekohetkellä tekijän näkökulmasta laadittavaa arviota kuolemantuottamuksesta tämän hoidettua vakavasti sairas- siitä, kuinka uskottavana tekijä pitää tunnusmerkistön täytta lasta kuhnehoidolla. Luonnollisestikaan keino ei tepsinyt tymistä”. ja lapsi kuoli. Tapauksessa ei otettu kantaa tahallisuuteen tai Seurauksen objektiivisella todennäköisyydellä (eli esisiihen, että syytetyn käsitys todellisuudesta oli väärä. Huoli- merkiksi tilastolaskelmin selvitetyllä todennäköisyydellä) on mattomuus huolehtia lapsesta riitti tuomitsemiseen. Onkin kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2013:82 erittäin epätodennäköistä, että tekijä olisi tahallaan halunnut (ns. venäläinen ruletti -tapaus) arvioitiin tahallisuutta tilastappaa lapsen. tolaskelman kautta. KKO katsoi, että todennäköisyystahalOn myös erittäin epätodennäköistä, että hopeavesi- lisuuden edellytykset eivät täyttyneet, koska uhrin kuoleman tapauksen äiti tahtoisi vahingoittaa lastaan tahallisesti. Sen aiheutumatta jääminen oli ollut todennäköisempää kuin sijaan hänen käsityksensä todellisuudesta on vääristynyt. kuolema. Tekijä osoitti uhria revolverilla, jonka patruunarulMikään tutkimustodiste hopean myrkyllisyydestä ei on- lassa oli yksi patruuna. Seurauksen, eli kuoleman, syntymisen nistu vakuuttamaan häntä asian todellisista faktoista. Ylen dokumentissa äiti perustelikin kantaansa lääketeollisuuden salaliitolla: hopeavesi on ”lääketeollisuuden suurin vihollinen”. Samaa sanoi haastattelemani anonyymi, jonka mukaan lääketehtaat menettäisivät asiakkaansa, jos ihmiset alkaisivat juoda bakteereita tappavaa hopeavettä. ”Kaikessa on siis kyse rahasta, lääketeollisuus tahtoo, että ihmiset sairastelisivat, jotta voitaisiin myydä enemmän lääkkeitä.” En voinut olla mainitsematta, että kaupassa myytävä hopeavesi maksaa 300 euroa litralta. Anonyymi ei kuitenkaan nähnyt tässä ongelmaa.

Seuraus- ja olosuhdetahallisuus

Tahallisuus voidaan jakaa seuraus- ja olosuhdetahallisuuteen. Seuraustahallisuudessa tekijän on saatava aikaan tietty seuraus, jotta rikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Rikoslain 3 luvun 6 § säätää seuraustahallisuudesta seuraavasti: Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen (tarkoitustahallisuus) taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai

Ex Nunc 1/2018

todennäköisyys oli ollut noin 16,7% eli kuoleman mahdollisuus oli alle 50%. Samaa logiikkaa voisi soveltaa uskomushoitotapauksiin seuraavasti: Tutkimusten mukaan hopeaveden liiallinen nauttiminen on vaarallista. Hopealle altistuneelle lapselle ei välttämättä ole vielä koitunut myrkystä minkäänlaisia seurauksia, mutta niitä saattaa ilmetä tulevaisuudessa. Onko siis todennäköisempää, että seuraus aiheutuu vai ei aiheudu? Tutkimusten mukaan aikuinen ihminen pystyy juomaan 10 mg hopeaa päivässä. Emme tiedä tarkkaa määrää, jota kyseinen lapsi juo, mutta jos määrä on enemmän kuin yksi teelusikallinen, ylittyy suositusraja. Suositusrajan ylittyessä voi olla todennäköisempää, että jokin vamma aiheutuu kuin että se ei aiheudu. Näin ollen lapselle hopeavettä juottavan äidin toiminnan voitaisiin katsoa täyttävän todennäköisyystahallisuuden asteen, vaikka hän ei itse koe seurauksen aiheutumista kovinkaan todennäköiseksi. Hän ei kuitenkaan voi olla ehdottoman varma, että haitallista seurausta ei koidu. Tekijän käsitystä seurauksen syntymisen mahdollisuudesta ei voida kuitenkaan sivuuttaa. Todennäköisyystahallisuus edellyttää, että tekijä pitää seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä. Ilmaisu ”varsin todennäköinen” on ongelmallinen. Lain esitöiden mukaan tahallisuus alkaa pisteestä, jossa tekijä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Jos molemmat vaihtoehdot ovat yhtä uskottavia, teko ei ole tahallinen. Tekijän on siis täytynyt ymmärtää seurauksen todennäköisyys korkeaksi, jotta tahallisuuskriteeri täyttyy. Uskomushoitaja mitä todennäköisimmin ajattelee, että vahingon syntymiseen on varsin pieni todennäköisyys. Tämän perusteella teko ei olisi tahallinen. Olosuhdetahallisuudessa tiettyjen olosuhteiden on oltava käsillä, jotta tekijä syyllistyy rikokseen. Olosuhdetahallisuus kattaa ne tosiasialliset ja oikeudelliset seikat, joiden tulee täyttyä, jotta rikos voi tapahtua. Ylen toimittajat ostivat eri valmistajien hopeavesipulloja ja veivät ne tutkittavaksi. Selvisi, että luvatut hopeapitoisuudet eivät aina pitäneet

paikkaansa. Joissakin valmisteissa hopeaa oli enemmän kuin etiketissä luvattiin, kun taas yhdessä valmisteessa ei ollut hopeaa laisinkaan. Jotta tapauksemme äiti voisi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, on myös olosuhdetahallisuuden täytyttävä. Jos siis käykin ilmi, että äiti on juottanut lapselle hopeavalmistetta, joka ei lupauksista huolimatta sisälläkään hopeaa, ei olosuhdetahallisuus täyty. Tällöin äitiä ei tietenkään voi tuomita.

Syyntakeetonta ei rangaista

Henkilöä, jolla ei ole ollut kykyä tai tilaisuutta toimia lain edellyttämällä tavalla, ei saa rangaista. Tekijän psyykkinen terveys saattaa olla häiriintynyt, jolloin hän ei voi vastata teostaan, eli hän on syyntakeeton. Onko muuten täysin terve uskomushoitaja, jonka käsitys todellisuudesta on tietyiltä kohdin vääristynyt, syyntakeeton? Syyntakeettomuus edellyttää, että tekijä ei ymmärrä tekonsa tosiasiallista luonnetta psyykkisen häiriön tai poikkeustilan vuoksi. Ratkaisevaa on missä määrin häiriö ilmenee henkilön heikentyneenä kykynä käsittää asioiden tosiasiallinen luonne sekä säädellä käyttäytymistään. Mielestäni uskomushoitotapauksissa on tarpeetonta kiinnittää kykyä tekijän kontrollikykyyn tai siihen, olisiko tekijä voinut toimia toisin. On selvää, että tapauksen kuhnehoitaja olisi voinut toimia toisin; hän olisi voinut soittaa lapselle ambulanssin tai estää kuoleman ohjeistamalla vanhempia noudattamaan lääkärin ohjeita. Hopeavettä lapselle juottava äiti voisi yksinkertaisesti olla antamatta vettä. Mikään mielisairaus tai aivovamma ei pakota uskomushoitajaa hoitamaan potilasta. Taustalla on väärää tietoa (eikä esimerkiksi psykoosi), jonka perusteella henkilö pitää hoitoa tehokkaana. Kuulostaisi oudolta, jos väärän tiedon perusteella tehty teko johtaisi aina syyntakeettomuuteen. Kuten sanottu, uskomushoitajalla on yksinkertaisesti harhaanjohtavaa tietoa hoitomuodon seurauksista. Hän on lukenut epäluotettavia artikkeleita ja toimii niiden mukaan. Samaan aikaan maailma on täynnä luotettavampia lähteitä, joihin hoitajalla on pääsy. Silti hän tietoisesti valitsee ajattelunsa lähteeksi tekstin, jonka mukaan hopea on terveellistä nautittavaksi. Jos tällaisessa tapauksessa vahingon aiheuttanut hoitaja pääsisi pälkähästä vetoamalla syyntakeettomuuteen, voisi kuka tahansa rikollinen väittää lukeneensa internetistä väärää tietoa ja uskoneensa siihen sokeasti vain välttääkseen rangaistuksen.

Loppupäätelmiä

Uskomushoidolla voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos hoidolla vahingoitetaan toisen oikeushyvää. Kyseessä voisi olla esimerkiksi rikoslain 21 luvun 31 §:n mukainen vaaran

1/2018 Ex Nunc

aiheuttaminen, mutta jotta kyseessä olisi rikos, tulisi tahalli- Sitä kuvataan toimintona, jolla loukataan toisen ruumiillista suusvaatimuksen täyttyä tai vaihtoehtoisesti toiminnan tulisi koskemattomuutta. Teosta ”voi aiheutua toiselle vamma tai olla törkeän huolimatonta. Uskomushoitaja, joka ei huolehdi muu terveyden vahingoittuminen, mutta on myös mahdolpotilastaan asianmukaisen hoidon piiriin tilanteen mentyä lista, että siitä ei aiheudu mitään näkyvää seurausta.” vaaralliseksi, voi täyttää teon tunnusmerkit. Näin ollen hopeavesitapauksessa pahoinpitely vaikutUskomushoidolla toisen vahingoittamista voidaan taisi olevan realistinen rikosnimike, vaikka haitallinen seuraluonnehtia abstraktiseksi vaarantamisrikokseksi: hoito on us ei olisi vielä ilmennyt. Voihan olla niinkin, että myrkystä ei omiaan vaarantamaan toisen terveyttä ja sen takia teon tulisi koidu koskaan haittaa tai sitten haitta ilmenee vasta vuosien olla rangaistava. Tahallisuus on vaikea toteennäytettävä, kos- kuluttua. Tämä ei poista sitä faktaa, että myrkyllisen aineen ka sitä mitä todennäköisimmin ei ole. Ainoa tahallisuusmuo- juominen on omiaan vahingoittamaan terveyttä. Tahallisuuto, joka saattaisi tulla kyseeseen, den toteennäyttäminen on kuion todennäköisyystahallisuus: tenkin vaikeaa, oli rikosnimike Uskomushoitotapauksissa jos tekijä mieltää, että hoitoon mikä tahansa, mitä kautta myös tuottamuksellinen vastuu on liittyy selkeä riski, voi tahallitekijän rikosoikeudellinen vastodennäköisempi polku kuin suus olla läsnä. tuu voi jäädä pois. tahallisuuteen perustuva ElintarviketurvallisuusviLoppupäätelmänä totean, syyksilukeminen rasto Eviran lausunnon mukaan että uskomushoitotapauksissa hopeavettä ei saa myydä eikä markkinoida sisäiseen käyttöön tuottamuksellinen vastuu on todennäköisempi polku kuin elintarvikkeena. Hopeaa ei löydy missään muodossa sallit- tahallisuuteen perustuva syyksilukeminen. Mutta miten toitujen kivennäisaineiden listalta eikä kolloidinen hopea näin mitaan, kun potilas ei alun alkaenkaan ole ollut sairas, mutta ollen ole sallittu ainesosa elintarvikkeissa. Tästä ja lukuisista hoidolla tehdään hänet sairaaksi? Kuhnehoitotapauksen lapmuista, kaikille avoimista tietolähteistä voidaan johtaa, että si oli sairas jo ennen hoitoa. Tällöin tuottamuksellinen vastuu käyttäjän ainakin pitäisi tietää, että menettely saattaa vaa- oli selkeästi perustettavissa, koska hoitaja ei hankkinut laprantaa lapsen terveyden. Sanottu taas puoltaisi tahallisuuden selle tehokasta hoitoa. Jos uskomushoito aiheuttaa terveelle olemassaoloa. vamman, voisi mahdollinen rikosnimike olla vammantuotPohjanmaalaista äitiä epäillään pahoinpitelyrikoksesta. tamus. Hopeavesitapauksen kaltaisissa tilanteissa vammaa Rikoslain mukaan joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa ei välttämättä voida vielä toteennäyttää, jolloin myöskään taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen ter- vammantuottamus ei tule kyseeseen. Voidaanko pohjanmaaveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan lainen äiti siis saattaa teostaan jonkinlaiseen vastuuseen? Yktai muuhun vastaavaan tilaan, on syyllistynyt pahoinpitelyyn. sinkertaista se ei ainakaan ole. Odotamielenkiinnolla syyttäLain esitöiden mukaan mitään terveysvahinkoja ei edellytetä, jän syyteharkinnan lopputulosta. eli pahoinpitely on vahingoista huolimatta rangaistava teko.

MITÄ SEURAAVAKSI? Tällä hetkellä virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella toimivia yksisarvisterapeutteja ja homeopaatteja ei valvo kukaan. Valvira valvoo vain terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Jo kesäkuussa 2008 perustettiin työryhmä pohtimaan uskomushoitojen valvontaa. Tavoitteena oli niin kutsuttu ”puoskarilaki”, jolla virallisen lääketieteen ulkopuolella toimivat uskomushoidot saataisiin valvonnan alle ja olisi mahdollista kontrolloida hoitomuotoja ja niiden antajia. ”Kun kyseessä on hengenvaarallinen sairaus, lainsäädännön tulee sallia vain vaikuttaviksi ja riittävän turvallisiksi osoitetut hoitomuodot”, kirjoittaa kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen Helsingin Sanomien mielipidepals-

Ex Nunc 1/2018

talla. Uskomushoitoja koskevaa lainsäädäntöä tarvitaan, jotta sairaita voidaan suojata uskomushoitojen haitoilta tarpeeksi tehokkaasti. Esimerkiksi Ruotsissa on laki, jolla kielletään vaaralliset humpuukihoidot sekä vaaditaan ilmoittamaan vaarattomien hoitojen markkinoinnissa, ettei niiden tehoa ole todistettu. Ruotsin mallissa syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita lapsia ei saa hoitaa kuin henkilö, jolla on lainmukainen koulutus. Suomessa asia ei toistaiseksi ole edennyt. Lain valmistelusta luovuttiin vuonna 2010, jolloin laki todettiin tarpeettomaksi ja asia päätettiin hoitaa muuta lainsäädäntöä kehittämällä.

ENERGY WEEK 2018

VIIVI-MARI VASTAVUO, PIA-MARIA PANULA, KIA LIEDES, CEA MITTLER, ELINA SORJONEN, AMANDA REKONEN, KIA KIVIMURTO TEKSTI & KUVAT: AMANDA REKONEN

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikkö järjesti energia-alan sääntelyä koskevan seminaarin osana EnergyWeek –tapahtumaa. Seminaari tarjosi hyviä puheita ja ajankohtaisia keskustelunaiheita energia-alan ollessa murroksessa. Keskustelun aiheena olivat mm. Suomen pitkän aikavälin tavoitteet vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Aad Correljén puhe tarjosi mielenkiintoisen näkökulman Hollannin energia-alan muutokseen, kun yritykset valmistuvat siirtymään vaihtoehtoisiin energialähteisiin vuoteen 2022 mennessä. Uusiutuvilla energialähteillä on ratkaiseva merkitys energiajärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja biokaasun käyttö on lisääntymässä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden nykyisiin tukijärjestelmiin liittyvä asetus on muuttamassa. Mitä nämä toimet edellyttävät KUVASSA AAD CORRELJÉ käytännössä, mitä oppitunteja on jo saatu ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita teollisuusalalla on valmistauduttava kohtaamaan? Entä miltä biokaasun tulevaisuus näyttää ja miten teollisuus ja päättäjät reagoivat uusiin markkinarakenteisiin? Asiantuntijoiden kuten Klaus Metsä-Simolan, Laura Huomon ja Johan Saarelan inspiroivien puheiden avulla saatiin näihin kysymyksiin vastaus. Traineena työskentely seminaarissa tarjosi parhaan mahdollisen tavan oppia mielenkiintoisista aiheista lisää ja saada myös käytännönläheinen näkökulma energia-alan markkinoihin ja sääntelyyn. Traineena, Cea Mittlerin johdolla, meitä työskenteli yhteensä kuusi. Vieraiden rekisteröinnistä vastasivat Kia Liedes, Viivi-Mari Vastavuo ja Kia Kivimurto. Puhujalahjojen antamisesta, ajan indikoinnista ja mikrofonien viemisestä vastasivat lisäkseni Pia-Maria Panula ja Elina Sorjonen. Hienoa oli myös päästä päivittämään Energy Regulation twitter-tiliä. Seminaarin jälkeen oli vuorossa vielä cocktail-tilaisuus, joka mahdollisti keskustelun päivän aikana esille nousseista polttavista puheenaiheista. Ex Nunc

1/2018 41

aktiivimalli - mitä se tarkoittaa? TEKSTI: AINO PESONEN

KUVAT: ADOBE STOCK

Mediassa on toistunut viime aikoina tiuhaan termi aktiivimalli. Varmasti moni yhdistää sen työttömyysetuuteen, mutta tarkemman määritelmän antaminen saattaa olla vaikeampaa, ellei aktiivimalli kosketa henkilökohtaisesti itseä tai lähipiirissä jotakuta. Aktiivimalli on herättänyt voimakkaita tunteita niin sen puolesta kuin sitä vastaan. Laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan 1.1.2018. Alkuvuodesta ammattiliitot ovat protestoineet aktiivimallia lakkoilemalla, mikä jakoi myös mielipiteitä. Seuraavassa avataan, mitä aktiivimalli tosiasiassa tarkoittaa. Aktiivimallista puhuttaessa viitataan edellä mainittuun lakiin, joka edellyttää työttömältä työnhakijalta 65 päivän tarkastelujakson aikana tiettyjä aktiivisia toimia, jotta työttömyysetuutta maksetaan täysimääräisenä. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty tarkastelujakson aikana, pienenee työttömyysetuus seuraavan jakson aikana 4,65 prosenttia. Tämä vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa, työttömyysetuutta maksetaan arkipäiviltä.

Ex Nunc 1/2018

Työtön työnhakija voi täyttää aktiivisuusedellytyksen, jos hän 65 päivän tarkastelujakson aikana • Tekee palkkatyötä 18 tuntia ja työstä maksettava palkka on työehtosopimuksen mukainen tai • Ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta, joka on 241 euroa vuonna 2018 tai • On viisi päivää työvoimatoimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.

Aktiivisuusedellytys on täytettävä jollakin näistä tavoista, sillä yhdistelmiä tavoista ei lasketa yhteen. Vaikka aktiivisuusedellytys ei täyttyisi, voi työttömyysetuus pienentyä vain kerran 4,65 prosenttia. Jos etuus on tarkastelujakson jälkeen pienentynyt ja seuraavan tarkastelujakson aikana ei edelleenkään täyty aktiivisuusedellytys, etuus ei pienene toistamiseen 4,65 prosenttia, vaan jää 4,65 prosenttia alhaisemmalle tasolle täydestä etuudesta. Jos aktiivisuusedellytys täyttyy seuraavan tarkastelujakson aikana, palaa etuus jälleen täydeksi. Aktiivimallin seurauksena työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika lyheni viiteen päivään aiemmasta seitsemästä päivästä, jos omavastuuaika on alkanut 1.1.2018 tai sen jälkeen. Aktiivisuusedellytyksen täyttymistä alettiin seurata 1.1.2018 alkaen eli ensimmäiset työttömyysetuuden alentamista koskevat päätökset annetaan huhtikuussa 2018, kun ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso on päättynyt. Aktiivimalli ei

vaikuta takautuvasti, aktiivisuusseuranta tapahtuu vain tammikuun 2018 alusta lähtien. Aktiivimalli koskee kaikkia työttömiä työnhakijoita riippumatta siitä, maksaako heidän työttömyysetuutensa Kela tai työttömyyskassa. Se ei kuitenkaan koske työtöntä työnhakijaa, joka saa työkyvyttömyyden tai vamman perustella myönnettyä etuutta, työskentelee omais- tai perhehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä. Aktiivimalli pyrkii siis aktivoimaan työttömiä työnhakijoita asettamalla työnhakijan oma-aloitteisuuden ja aktiivisen toiminnan edellytyksiksi täyden työttömyysetuuden maksamiselle. Eri tilanteissa olevat voivat perustellusti olla montaa mieltä mallin toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Selvää kuitenkin on, että Suomen työllisyystilanteen positiivinen kehittyminen edellyttää toimia. Aika näyttää, toimiiko aktiivimalli toivotulla tavalla kasvattamalla työllisyysastetta.

1/2018 Ex Nunc

How will your career in law rewrite the way businesses do business? EY is a global professional services firm with law services as a strong part of our expertise. We offer varied, international assignments and leadership opportunities in high-performing teams. We are always looking for bright legal minds to fill graduate positions in our tax and law teams, trainees to join our EY Experience program, and participants to compete for our Law and Young Tax Professional of the Year awards. Interested? ey.com/fi/careers

EY Careers Finland

eyficareers

nunc point Santeri Jusslin

GRADUTTAA

ör att bli en bra jurist, måste man kunna marginaalia – siis tilaa uudelle oikeudelliselle läsa, skriva och prata.” Näillä sanoilla Helsingin ajattelulle. On tehtävä uusia avauksia ja otettava yliopiston Vaasan oikeustieteellistä koulutusta rohkeasti kantaa. Samalla on myös perusteltava luotsaava professori tohtori Marcus Norrgå- kannanottonsa hyvin, jottei näitä tulkinnoilla rd toivotti meidät tervetulleiksi oikeustieteen peitettyjä aukkoja ammuta reikäjuustoksi vasopintoihin syksyllä 2014. Kaikki mainitut ovat ta-argumenteilla. Suurin haaste on kirjoitusmotivaation juristiammatissa toimimisen kulmakiviä. Siksi näitä taitoja aletaan hioa jo aivan opintojen vaaliminen, mikä alussa ei tuota ongelmia. Olen iskostanut itselleni ensimmäisistä vedoksista alussa. Olen pyrkinyt kehittämään taitojani laa- lähtien gradu-mottoa: parempi graduttaa, ettei jalla rintamalla, sillä tulevaisuuden tarpeita on ala kaduttaa. Assosioin tämän iskulauseen yhtäältä oman ajankäytön vaikea ennakoida. Fakta hallintaan ja toisaalta kuitenkin on, että kirjoitKirjoittaminen ei ole ollut kirjoituksen sisältöön. tamaan oppii vain kirjoitvain tieteellistä askartelua Toisinaan saattaa luulla tamalla. Viime aikoina kirjastolla, vaan se on edenneensä paljonkin näppäimistöä on kulutetoikeasti ollut kannattava kirjastopäivän aikana, tu kirjoittaen lopputyötä, sijoitus ammatillisen mutta kriittinen tarkastuttavallisemmin gradua. osaamisen kehittämiseen telu osoittaa, että mopo Sen kirjoittaminen ei ole on karkaamassa rotkoon, aivan yksinkertaista. Sen kuten eräs ystäväni tapaa kuvailla. Tärkeintä on sijaan tehtävänanto on: 60–80 sivua tieteellisesti (ala)viitteistettyä ja oikeustieteellisesti relevant- kyyditä lukijaa varovaisesti. Vauhtia eli halua kertoa kaikesta kaikki on hillittävä ja pysyttävä tia tutkivaa tekstiä. Ensimmäinen versio tietokoneellani – ja tiukasti asiassa tai, kielikuvaa jatkaakseni, vuolukuisissa varmuuskopio-medioissa – eläväs- ristotiellä – vähintäänkin rotkon reunalla. Erikoistumisessa ei olisi järkeä, ellei se tä Gradu-nimisestä tiedostosta on päivätty 18.9.2017. Olen pyrkinyt prosessitehokkuuteen lisäisi osaamista. Graduni aihe kumpusi erääsallokoimalla ajankäyttöäni kirjastopäiviin, joista tä tosielämän tilanteesta, jonka myötä päätin jokaisesta on muistona oma tiedosto. Täsmäis- selvittää kysymyksen perinpohjaisesti. Kirjoitkut ovat tuottaneet tulosta, ja työ on edennyt taminen ei ole ollut vain tieteellistä askartelua kirjastolla, vaan se on oikeasti ollut kannattava aimoharppauksin. Erään vierailevan luennoitsijan luennolla sijoitus ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Helsingin yliopistolla muistutettiin juristin tär- Sijoitustermein return on investment on käynyt keimmän työkalun olevan oikeudellinen ajatte- ilmeiseksi työssä, kun jotkin aihetta sivunneet lu – taito, jota tarvitaan gradun kirjoittamisessa. kysymykset ovat auenneet kuin itsestään. OnJos aiheestani ei ole sanottu mitään oikeuskir- nistuminen ruokkii motivaatiota tehdä lisää. jallisuudessa, se jättää minulle paljon tulkinta- Voi siis sanoa, että se jos mikä graduttaa. 1/2018 Ex Nunc

JUSTUS TOIVOTTAA

aurinkoista

loppukevättä!

BILD: JONAS HOLM

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä? Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers. Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.ﬁ

Justus ry

Published on Apr 12, 2018

Ex Nunc 1/2018

Published on Apr 12, 2018

justusry

Go explore