Ex Nunc 1/2016

EX NUNC Justus ry:n oikeustieteilijöiden oma lehti • 1/2016

SPRING EDITION

VIHAPUHE

SANANVAPAUDEN RAJAT KEVÄTAURINKOA

VAASASSA IHMISOIKEUKSIEN YTIMESSÄ

KAARI MATTILA

I H M I SOIKEUS -TEEMA

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

PÄÄKIRJOITUS SANNI EEROLA Päätoimittaja

VAPAUDESTA

V

apaus on helppo sanoa, mutta vaiketosiasiassa niiltä on ollut helppoa ampi ymmärtää. Kielitoimiston sanavälttyä niin halutessaan. Filtterillä kirja määrittelee vapauden jonkun voi polarisoida oman uutisnäoikeudeksi, vallaksi, luvaksi tai mahkymän; välttää tietyt uutisaiheet dollisuudeksi tehdä jotakin. Mahtavaa, mitä ja sivustot, somekanavien ärvaan voi siis tehdä, sanoa, olla. Onneksemme syttävät kaverit voi välittömästi lopuksi määritelmässä lasketaan raja hieman poistaa. Onneksi kaikki eivät toimi taivasta alemmas. Vapaus on niin pitkälle, kuin näin. Suvaitsevaisuus on helpvain voi toimia vapaasti ja esteettä. Vapauden poa, kun ei vihaa omia ennakrajat määrittää – kuten myöhemmin tässä lehkoluulojaan. Yhtälailla asiasta eri dessä todetaan – viimeistään rikosnimikkeen mieltä olevat voivat tehdä saman vastaantulo. tempun ja nähdä vain sen, minkä

Vapauksien ja sitä seuraavien oikeukhaluavat. Vihalta ei pidä sulkea silmiä, tai hyssien suhde on ymmärrettävä, jotta vapauttaan sytellä asioita – niillä kun ei ole tapana paranvoisi käyttää oikein. Usein tämä kuitenkin tua ajallaan. Ainakaan itsestään. unohtuu. Sananvapauden rajojen ymmärtämi Ihmisoikeudet ovat aiheena aina ajannen ja omien oikeuksien lisäksi sananvapauden kohtainen, joskus valitettavista syistä. Mielessalliminen vastapuolellekin on osoittautunut täni jokaisen oikkariopiskelijan on hyvä luoda nettikirjoittelussa ja somessa surullisen hanteemaan syvempi katsaus, etenkin kun medikalaksi. Yksikin ärsyttävä sana tai teko voi assa aiheen käsittely on monesti jäänyt ”mitä aiheuttaa vihavyöryn, jonka niitä nyt on”- lausunnoiksi seuraukset johtavat nopeasoikeuksien kuulumisesta ja SUVAITSEVAISUUS ON ti uhkailuun. Somessa suun kuulumattomuudesta. Tästä HELPPOA, KUN EI VIHAA syystä kevään Ex Nunc pesu saippualla olisi tarpeen, tällä hetkellä keinot vaan OMIA ENNAKKOLUULO- keskittyy pääjutuissaan puuttuvat. Sananvapauden ihmisoikeuksiin. Päivitystä JAAN rajoista ja vihapuheesta lisää Suomen ihmisoikeustilanEmma Laakkosen artikkelissa. teeseen ja tämänhetkisiin

Vasta Ex Nuncin päätoimittajana haasteisiin tarjoaa Milla Favénin haastattelu toimiessani olen joutunut ensimmäistä kertaa ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattilasta. miettimään, mitä sananvapaus oikeasti merIhmisoikeusliitossa toimitaan aiheen keskiössä, kitsee. Tai olihan ala-asteella se tapaus, kun mutta ihmisoikeudet nousevat yhä enenevissä kirjoiteltiin rumia leikkipuiston telineeseen määrin esiin myös yritysjuridiikan kentällä, ja kolmannesta kaverista ja jäätiin sitten kiinni ja aiheen tarkempi tunteminen on tärkeää tulevastuuseen sanoistamme. Harvoin kuitenkaan vaisuuden työmahdollisuuksia miettiessä. omia sanomisia tai kirjoitteluita joutuu sen

Joskus vapauksien ymmärtämisessä suuremmin pohtimaan. Vasta vastuu muiden käy toisinkin päin. Välillä oikeuksien ja vastuisanomisten ja omien ajatusten julkaisemisesta den suhde tuntuu kääntyneen pelkiksi vastuiksi paperilla nostaa varpailleen. Saati silloin, kun ja velvollisuuksiksi. Aina jotain voi – ja kannatpitäisi osata sanoa toimituksessa ”ei”, tai joutua taakin tehdä, mutta kuten joku viisas on joskus kuuntelemaan käskyjä koskien lehden sisältöä. sanonut ”antaa hevosten surra, niillä kun on

Arjessa sananvapauden kysymykset isommat päät”. Velvollisuudet ja vastuut on nousevat esille etenkin vihapuheesta puhuttiedostettava ja kannettava, mutta on myös taessa. Aiheena netin vihapuhe ja valeuutis- muistettava käyttää ja nauttia oikeuksistaan. sivustot ovat tulleet monille tutuiksi, mutta Onhan meillä siihen vapaus.

1/2016

Ex Nunc

3

SISÄLTÖ

EX NUNC 1/2016 SPRING EDITION

3

14

7

8

16

10

13

14

16

24

18

23

VAPAUDESTA PÄÄTOIMITTAJALTA

DET NYA ÅRET HÄLSINGAR FRÅN STYRELSEN

VOIHAN VAASA! TURISTINA POHJANMAALLA

NYHETER KEVÄÄN UUTISKATSAUS

JUORUPALSTA MISTÄ VAASASSA KUISKITAAN?

DEN NORDISKA RÄTTEGÅNGSTÄVLINGEN I IMMATERIALRÄTT EMILIA NYDAHL

TOP5: PUISTOKAUDEN KORKKAUS KAUPUNGIN VETÄVIMMÄT KESÄKOHTEET

SAMMAKOITA SUUSSA EMMA LAAKKONEN

FEMINIST? JAVISST! NUNC POINT: SARA UUSIKYLÄ

KANNEN KUVA: SANNI EEROLA

EX NUNC JULKAISIJA: Justus ry/rf Pitkäkatu 28, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi

TAITTO & ULKOASU: Sanni Eerola, Santeri Jusslin

PAINO: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

PAPERI: G-Print 90g kansi: Lumi Silk 200g

PÄÄTOIMITTAJA: Sanni Eerola

PAINOS: 250 kpl

JUSTUS RY:N JÄSENET: Opiskelevat Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

Lehti saa HYY:n ainejärjestölehtitukea

4

Ex Nunc

1/2016

16

24

MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER OCH AFFÄRSJURIDIK – ETT OMAKA PAR?

CASPER HERLER

28

JUSTUSLAINEN POHTII

30

34

36

38

40

42

30

THE TRUTH IS OUT THERE

KAARI MATTILA IHMISOIKEUSAMMATTILAINEN MILLA FAVÉN

OIKEUS OIKEASTAAN MIHIN TAHANSA NUNC POINT: MARI PESOLA

HAALARIKASTE JUXIT TAITEKOHDASSA

MED PASSION FÖR MAT OCH FÖRETAGANDE

38

MALIN'S FOODIE LIVING

KEVÄÄN MUISTIKUVAT JUSTUKSEN KEVÄT KUVINA

ELÄMÄNI SÄVEL NUNC POINT: SANTERI JUSSLIN

1/2016

Ex Nunc

5

Best International Law Firm for Pro Bono Work White & Case is proud to have won Euromoney’s Best International Law Firm for Pro Bono Award in 2015 (for our work on behalf of women’s rights around the world).

White & Case is a global law firm with 38 offices in 26 countries and an office in Helsinki for more than 20 years.

Learn more about us at www.whitecase.com/careers/helsinki whitecase.com In this advertisement, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL0316

HÄLSNINGAR FRÅN STYRELSEN

KUVA: MARIA LILIUS

SANNA LUOMA ORDFÖRANDE

DET NYA ÅRET

D

et kanske är konstigt att önska gott vår verksamhet ytterligare. Årsfestkommitnytt år så här långt in på våren, téen ser till att jubileumsåret kulminerar i en men början av året har gått fort. underbar årsfest.

Det känns som att det var nyligen vi

Våren är en härlig tid. Människor hade våra första styrelsemöte och planeravaknar till liv och solen och ljuset ger ny de kommande år. energi och entusiasm till vardagen. På

Justuksella on edessä kiireinen kommande för justusiternas del är idrottexvuosi. Uudet toimikunnat ovat aloittaneet kursioner, Pampasvecka och annat värt att toimintansa ja valmennuskurssi on jo hyväsvänta på. Studentvåren kulminerar i Vappen, sä vauhdissa. Heti alkuvuodesta ja varmasti varefter många redan börjar på sitt sommarkoko vuoden ajan teemana näkyy vahvasti jobb. edunvalvonta: yliopistoihin kohdistuvat leik Kevät voi olla monille myös epävarkaukset ja muutokset yliopiston rakenteissa maa aikaa. Voi olla vaikeaa löytää lukumotiovat asioita, joihin tulee reagoida nopeasti vaatiota viimeiseen tenttiin, kun toukokuun ja myös opiskelijoiden ääni on ensimmäiset lämpimät ilmat lassaatava kuuluviin päätöksentekeutuvat Vaasan ylle. Mistä saada ossa. Aktiivinen vaikuttaminen, kesätöitä, jos mikään paikka ei VÅREN ÄR EN joka lähtee meistä opiskelijoista, vielä ole tärpännyt. Kiireen ja paiHÄRLIG TID on tärkeää kaikilla tasoilla. Toineen keskellä unohdamme helvottavasti monet teistä vastasiposti sen, mitä olemme jo tähän vat Justuksen opintokyselyyn mennessä saavuttaneet. Kesä ei opintojen kehittämiseksi. ole kaukana, joten muistetaan nauttia näistä

Fast framtiden för tillfället inte ser jäljellä olevista opiskelukuukausista, ystävisså ljus ut, får vi inte glömma att Justus firar tä ja itse keväästä – ja olkaa ylpeitä siitä, että sitt 25:e jubileumsår i år. Justus grundades tänäkään keväänä teidän ei tarvitse lukea år 1991 och under ett kvarts sekel har Justus oikiksen pääsykokeisiin. Jo siinä on paljon utvecklats väldigt mycket. Det är en ära att ilon aiheitta ja opiskelumotivaatiota. fortsättningsvis få vara med och utveckla

1/2016

Ex Nunc

7

KOVIN ON LAAKEAA TEKSTI JA KUVA: SANNI EEROLA

Peltoa silmin kantamattomiin, ei ketään missään. -Ottaisi niin päähän ulkoiluttaa täällä koiria! Pelkkää suoraa tietä, eikä mitään muutosta maisemassa, tokaistaan takapenkiltä.

Noin 520 miljoonaa vuotta sitten maapalloon törmäsi suuri meteoriitti, joka synnytti valtavan kraaterin, joka sittemmin täyttyi erilaisilla kerrostumilla. Nykyisin paikka tunnetaan nimellä Söderfjärden ja se kuuluu osittain Sundomin kylään. Tosiaan, etsimme kraateria navigaattorin ohjeiden avulla ja vasta hetken peltoa hämmästeltyämme tajusimme olevamme jo perillä.

8

Ex Nunc

1/2016

1/2016

Ex Nunc

9

KUVA: OIKKARIT

KUVA: JUSTUSWASA

NYHETER UUTISIA

OIKKARI TEKEE HYVÄÄ Tänä vuonna Oikkari tekee hyvää -hyväntekeväisyystapahtuma järjestetään keskiviikkona 4.5.2016. Päivän ohjelma rakentuu ihmisoikeus-teeman ympärille excujen ja seminaarien muodossa. Iltajuhlan lipputulot lahjoitetaan HelsinkiMission vanhustyön hyväksi. #oth #oikkarit

TUTORIT VALITTU! Ensi syksyn 2016 tutoreiksi valittiin Laura Hietanen, Viktor Kvist, Salla Sinervuo, Noora-Sofia Kallio ja Josefin Enlund. Onnea ja menestystä ensi syksyä varten! #tutorit

10

Ex Nunc

1/2016

PREPKURS

V

åren börjar sakta men säkert hitta fram - minusgraderna ändras till plus, nedräkningen till Vappen börjar och vad annat? Jo, Justus prepkurs 2016 sparkar igång!

Även i år ordnar vi en prepkurs för både finsk- och svenskspråkiga sökanden till juridiska fakulteten. Prepkursen har vid det här laget endast ett par platser kvar att se så många intresserade av juridikstudier glädjer prepkursansvarige otroligt mycket!

I år publiceras den finskspråkiga urvalsprovslitteraturen 5.4 och den svenskspråkiga litteraturen 29.3 och 5.4.

Lästiden är således betydligt

kortare än tidigare åren, vilket gör tävlingen ännu hårdare.

Här kommer prepkurstutorerna i en enorm roll in i bilden - att orka motivera och stöda sökandena i deras inträdessökande spelar en väldigt stor roll!

Nu gäller det att få hela prepkursvåren i ett paket tillsammans med studieansvariga och hela prepkurskommittén och hoppas på att se många bekanta ansikten från prepkursen bland de nya justusiterna som börjar på hösten!

Med soliga och smånervösa vårhälsningar, prepkursansvariga Tinya

ENERGY WEEK 2016

TAPAHTUMATOIMIKUNTA

ENERGY LAW SEMINAR; LAW AND POLICY OF EU NATURAL GAS MARKETS STATE OF PLAY AND FUTURE TRENDS JÄRJESTETTIIN OSANA VAASA ENERGYWEEK 2016 -TAPAHTUMAA, JOKA PIDETTIIN VAASASSA 14.–18.3.2016. TILAISUUDEN JÄRJESTI VAASAN OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUS. TEKSTI: CEA MITTLER

KUVA: JUSTUS RY

Vaasa Suomen ja Pohjoismaiden energiapääkaupunkina Vaasa EnergyWeek on vuosittain järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, joka kokoaa Vaasaan energiatoimialan osaajat ja siitä kiinnostuneet. Vaasa EnergyWeek, joka järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa, on kasvanut vuosien varrella ja jatkanut Vaasan aseman vahvistamista Suomen ja Pohjoismaiden energiapääkaupunkina. Vaasan seudulla on Pohjoismaiden suurin energiaklusteri: yli 140 energia-alan yritystä, ¼ Suomen energia-alan työvoimasta sekä 30 % koko Suomen energiateknologiaviennistä. Tänä vuonna tapahtuman teemoja olivat mm. ympäristö, tuuli- ja aurinkoenergia, kaasu sekä rakennuksien energia- ja ekotehokkuus. Näiden lisäksi järjestettiin ensimmäistä kertaa Africa Energy Forum sekä Energy Law seminaari.

EU:n maakaasumarkkinat – nykytilanne ja tulevaisuus Vaasan oikeustieteellisen yksikön järjestämä energiaoikeudellinen seminaari käsitteli EU:n ja Suomen maakaasumarkkinoiden sääntelyä ja tulevaisuuden näkymiä. Maakaasumarkkinat ovat käymässä läpi suuria muutoksia, johtuen EU:n

riippuvuudesta venäläiseen maakaasuun ja EU:n maakaasumarkkinoiden edetessä kohti kilpailukykyisempiä markkinamalleja. Tulevien muutoksien valossa tilaisuudessa käsiteltiin Venäjän maakaasumarkkinoiden kehittymistä ja vaikutusta Euroopan Unioniin, maakaasumarkkinoiden sääntelyn kehitystä, kaasun toimitusvarmuutta sekä Suomen maakaasumarkkinalain kokonaisuudistusta.

Tilaisuuden moderaattorina toimi Kim Talus, joka myös piti seminaarin viimeisen puheenvuoron. Kimin lisäksi meillä oli kunnia saada tilaisuutemme puhujiksi Andrei Belyi (Itä-Suomen yliopisto), Nina Grall-Edler (Energy Community), Ioanna Mersinia (Asianajaja), Laura Huomo (Energy Counsel, Roschier) sekä Elina Hautakangas (Energy Counsel, Hannes Snellman).

Seminaarin ajankohtaisuus ja monipuolisuus herätti paljon mielenkiintoa ja sai aikaan innostavaa ajatuksenvaihtoa. Tilaisuuteen osallistui energia-alan toimijoita, asiantuntijoita ja opiskelijoita.

Seminaari oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut, suurkiitos kaikille mukana olleille. Lisätietoa tilaisuudesta saa Kim Talukselta.

J

ust Us -toimikunta (Salla Sinervuo, Anna-Sofia Toivettula ja Elisa Ranta) aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Toimikunnan tehtävänä on olla tapahtumajärjestelyissä kulttuurivastaava Jenni Talvelan oikeana kätenä. Perinteisten sitsien lisäksi toimikunnalla on mahdollisuus järjestää justuslaisille myös aivan uudenlaista ajanvietettä.

Yhdessä kulttuurivastaavan kanssa Just Us -toimikunta on jo järjestänyt ystävänpäiväsitsit Disney-teemalla ja PRE-Pamapssitsit iloisella lomatunnelmalla, joissa toimikuntalaiset ovat valmistaneet herkullista sitsiruokaa, toastanneet ja tarjoilleet. Loppukeväällä on luvassa vielä paljon mielenkiintoisia tapahtumia, kuten vapun juhlistaminen. #JustUs

KEVÄÄLLÄ TAPAHTUU! Justuksen kevät on täynnä ohjelmaa: 17.3. Pre-Pampas sitz 23.4. Justus goes Escape room med Castrén & Snellman 6.4. Säbä Justus vs SSHV 19.4 Beer pong Justus vs SSHV 27.4 Pre-Vappen sitz 30.4 Vappu med Justus 1.5. VYY:n Wappusillis 14.5 Våravslutning #allamed

1/2016

Ex Nunc

11

NYHETER UUTISIA

TWEET, TWEET! TEKSTI: SIMON MITTLER

Vuonna 2015 Justus valtasi osan uutta valtakuntaa, eli Twitterin.

Päätös olisi ehkä kahdeksan vuotta sitten ollut innovatiivinen, mutta yksi asia on tällä hetkellä selvä: Twitterissä tapahtuu! Justus ei liittynyt vain muodon vuoksi, vaan luodakseen uutta ja kiinnostavaa sisältöä opintojen ohelle. Haluamme pysyä ajassa mukana sekä sa-

malla laajentaa keskustelua alamme rajojen ulkopuolelle. Twitterissä jaamme aktiivisesti artikkeleita ja uutisia elämän eri osa-alueilta.

Twitterissä toimimme englanniksi tämän foorumin takia. Uudelleentwiittaukset ovat ruotsin, suomen ja englannin kielellä. Liitythän pikemmiten mukaan Twitter-joukkoomme? Tervetuloa, Välkommen!

SETT & HÖRT

Pariuduttiinko Ystävänpäiväsitseillä Fonan vessassa?

- tarkkailija XoXo ”Siis aivan loistavaa” - Macce

Juxipoikien ensitreffit Tinderillä.

- Eka_kerta_ei_unohdu

Toimita omasi juoruboksiin Tammipihalla tai sähköisesti!

Stysse on paneutunut huolella yhteistyösuhteiden kehittämiseen.

- Justusbaby

Huhutaan, että Ex Nuncista olisi ilmestymässä Sex Nunc -edition. #sexnunc

Fuxivuoden parisuhdekirous näyttäisi iskeneen myös Vaasaan.

- Foreveralone

- Huolestunut justuslainen

Justuksen lämpimät välit Pykälään ovat antaneet varainkeruulle täysin uuden muodon..

Tämä kohupari on poistunut baarista yhdessä laittoman monta kertaa.

- Narikassa supistaan

- Nordic love

Eräs mama oli lähellä päätyä jatkamaan wykyjatkoja putkan puolelle.

Kiltit naapurintytöt ovat kevään kuumin trendi.

- Fuck the police

- Setä naapurista

Babilonin currykastikkeen tuoksuinen lattia on tullut eräälle tutuksi.

- Iskender

Peter Panin lennokas pääsy Fontanaan vaatisi taikapöylä - Tinkerbell

Onko äkta justusitiskt punsch tullut jäädäkseen?

- Pahoinvoiva

Peter Panin porttikielto Fontanaan on kumottu.

- Fonan poke

1/2016

Ex Nunc

13

THE NORDIC INTELLETUAL PROPERTY MOOT COURT COMPETITION 2015 TEXT OCH BILDER: EMILIA NYDAHL

D

en nordiska rättegångstävlingen i immaterialrätt har anordnats sedan år 2007.

Tävlingskonceptet är tämligen simpelt – alla lag som deltar får samma rättsfall som de skall lösa genom att först upprätta ett käromål och sedan ett svaromål. Det bästa laget från varje nordiskt land väljs ut på basis av sina skriftliga inlagor och får åka till finalen som är en muntlig plädering inför riktiga immaterialrättsdomare. År 2015 ordnades finalen i Högsta domstolen i Danmark.

14

Ex Nunc

1/2016

Tillsammans med fantastiska Emma Laakkonen och Lotta Nahkala bildade vi Team Justus, som fick möjligheten att testa på detta krävande men intressanta uppdrag. Tävlingen tar mycket tid, men den är också väldigt givande. Man lär sig inte bara mycket om immaterialrätt i allmänhet, men även om teamwork och om sina egna styrkor och svagheter som skribent.

Lyckligtvis förväntas det inte att deltagarna ska gå igenom hela processen ensamma, utan till sin hjälp får varje lag en s.k. coach – en immaterialrättsjurist vars insats är begränsad till ca åtta timmar. Vi hade turen att få suveräna Johanna Flythström från Roschier som gav oss sina bästa tips om hur man skriver dessa juridiska texter och vad man bör tänka lite extra på i form av upplägg och layout. Coachen får således vägleda hur man skriver inlagorna genom att ställa frågor.

Det hela börjar alltså med att alla nordiska lag får samma rättsfall på engelska. I årets fiktiva fall fick man ta del av de problem som kan uppstå för företag som producerar dammsugare. Årets rättsfall handlande bl.a. om varumärkesrätt, upphovsrätt, patenträtt och mönsterrätt. Vi fick fallet i september och hade ca tre veckor att färdigställa ett käromål. En tid efter att vi hade sänt in vårt käromål till domarna fick vi tillbaka Stockholms universitets käromål, vilket vi baserade vårt svaromål på.

Att upprätta dessa käromål och svaromål krävde mycket bakgrundsarbete och otaliga genomgångar av rättsfall och rättslitteratur. Varje gång vi läste igenom fallet hittade vi nya problem och juridiska gråzoner. Vissa nätter blev lite för långa och många kaffekoppar krävdes förrän vi skickade in vårt svaromål. Efter detta tog det ungefär en vecka före vi fick reda på att vi hade blivit valda att representera Finland i finalen.

Samtidigt fick vi veta att vi skulle agera kärande i finalen och att Köpenhamn universitet skulle agera svarande i samma rond.

Finalen, som ägde rum i slutet av november, bestod av två ronder med två lag i varje rond. Varje lag hade först 20 minuter var för att hålla ett öppningsanförande och sedan 10 minuter för en sista plädering. Tiden var knapp och en av de största utmaningarna var att välja ut vilka argument som var de mest väsentliga och viktiga att presentera. Att bygga upp vårt anförande på ett logiskt, klart och kraftfullt sätt var det som tog mest tid innan själva finalen.

När alla anföranden är gjorda är det upp till domarna att välja ut ett vinnarlag på basis av de skriftliga inlagorna och den muntliga presentationen. Den muntliga anförandestilen skilde något lagen emellan men i övrigt var alla lag var väldigt jämna denna gång. Tyvärr knep det norska laget från Oslo universitet hem vinsten, men jag vågar nog påstå att precis alla var lika tacksamma för denna erfarenhet och upplevelse ändå.

Till alla er som funderar om den där halvtimmen i finalen är värt flera månaders slit så kan jag med handen på hjärtat svara ja. Inte bara för att adrenalinkicken man får när man står inför dessa kunniga immaterialrättsdomare är fantastisk, utan även för att under dessa intensiva månader gick vi från att vara något osäkra researchers till att vara kompetenta talare som njöt av varenda minut vi fick argumentera i finalen.

1/2016

Ex Nunc

15

TOP 5 PUISTOKAUDEN KORKKAUS Kesä lähestyy jo kovaa vauhtia, joten päätimme käydä korkkaamassa puistokaljakauden parhaat paikat etukäteen. Raadissa ovat oikeutetusti Justuksen int.sek. Tim Lassander ja vice int.sek. Salla Sinervuo.

TEKSTI JA KUVAT: SANNI EEROLA

1

KIRKKOPUISTO Matkalla kohti kirkkoa saimme kuulla tarinoita perinteikkäästä yösijasta, kirkon penkistä. Valitettevasti se ei ollut paikallaan, joten tyydyimme kokeilemaan puiston muita puitteita. Kirkon pihan tunnelma innoitti paikallisopas Timin kertomaan tarinoita Vaasan historiasta ja etenkin kirkon ja liki koko Vaasan suunnitelleesta suurmies Setterbergistä sekä ilmeisistä alkoholiongelmista Vaasan palon taustalla. Raatimme nautti testauksessa Beroccaa, mutta juomasuosituksena he kehottavat kokeilemaan Tapio-viinaa. Aktiviteettiehdotus: urkusoolo ja pääsy poliisi TV -jaksoon. + lyhyt matka Ollikseen -aika ankea

16

Ex Nunc

1/2016

2

”VOIKUKKAKUKKULA” Vankilanrannan edustalla olevan saaren kukkula on mitä mainion paikka kauniin kesäpäivän viettoon ja sieltä voikin Sallan mukaan kirkkaalla säällä nähdä jopa Uumajaan asti! Juomasuositus: miedot kylmät ja rosé-viini

4

BRÄNDÖ SUND Tällä kertaa raatimme ei jaksanut Palosaarelle asti, mutta suosittelemme testaamaan tämänkin oivan kesäkohteen! Rehellinen kylmä kalja paikaillisväestön kanssa nautittuna toimii taatusti.

------------------------------------------------Siis missä? Jatka Tritonialta rantaa pitkin eteenpäin, kyllä sen tunnistaa.

+bikinibeibet - uhkana meren välitön läheisyys -----------------------------------Vinkki: pakkaa mukaan kiikarit tai bikinit

3

HOVISKAN RANTA Klassikko, etenkin vappuna kaikin tavoin varma paikka.

Juomasuositus: mikäli kaipaat nostalgiaa, kokeile teinivuosilta tuttua vanhempien viinakaapin sekoitusta, esimerkiksi banaaniliköörin ja viskin sekoitus puolen litran sprite-pullosta nautittuna toimii erinomaisesti. Aikuisempaan makuun ja vappupäivän piknikille skumppa ja pikkupurtava on varma valinta. +nostalgia ja teinit -nostalgia ja teinit --------------------------------Vinkki: Vappuna tapahtuu ja Justus on menossa mukana, katso sivulta 40, mitä kevään tapahtumissa tulikaan tehtyä!

5

TRITONIAN RANTA Katso kohta 4.

--------------------------------------Vinkki: Mikä olisikaan rentouttavampi tapa pitää pieni tauko lukemisesta, kuin pikaiset pussikaljat kirjaston pihalla! Jätä kirjat hetkeksi sivuun ja nauti!

1/2016

Ex Nunc

17

SAMMAKOITA

SUUSSA

TEKSTI JA KUVAT: EMMA LAAKKONEN

MITÄ SI N U L L A O N O I K EU S SANOA? MITÄ M I N U L L A O N OI K E U S SANOA? PA LJ O N K ESK U ST E LUA HERÄ TTÄNY T SA NANVAPAU S TA ATA A N P E RUSTUS L A I S SA : J OK AI S EL L A ON SA N A N VA PAU S. SA NANVAPAUTEEN S I S Ä LTY Y OIKE U S I L M A I STA , J UL K I STA A JA VASTAA NOTTAA TIE TOJA , M I E L I P I T E I TÄ JA M U I TA VI ESTEJ Ä K ENE NK Ä Ä N E N N A KO LTA ESTÄ M ÄTTÄ . E TENK I N VI IME SY KSY Ä JA A L K U V UOTTA ON L E I M ANNU T K ESKU ST E LU PA LSTO I L L A I HM I S I STÄ HUOK UVA HU RJA RA JAT TO M U U D E N T U NNE: J OS VAPAUS TAATAA N PE RU ST U SL A I SSA ASTI , NI I N S I TÄ SAA K ÄY TTÄÄ HA LUA M A L L A A N TAVAL L A , RAJATTOM ASTI .

TOD E L L I SU U D ESSA AS I A E I K U I TE NK A AN OL E NÄ IN .

18

Ex Nunc

1/2016

1/2016

Ex Nunc

19

20

Ex Nunc

1/2016

S

uojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi Helsingin Sanomille 13.2.2016 antamassaan haastattelussa keskustelun koventuneen ja äärimielipiteiden ja vihapuheen merkittävästi lisääntyneen. Hänen mukaansa sosiaalinen media voimistaa ilmiötä. Harvalta lienee jäänyt huomaamatta kommenttien sisältö, kantavat teemat ja kielellinen tyyli esimerkiksi MV-julkaisun, Magneettimedian, netin keskustelupalstojen ja Facebookin kommenteissa.

sisältöjä, yksityishenkilöiden ja valeuutissivustojen julkaisut voivat täyttää rikoslain tunnusmerkistön kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Internetin keskustelupalstoilla ja Facebookissa keskustelut etenevät omalla painollaan, usein jopa hiukan kaoottisissa tunnelmissa. Ihmiset vetoavat omiin oikeuksiinsa ja mielipiteenvapauksiinsa sellaisella raivolla, että se johtaa uhkauksiin asti. Minkälaista sananvapauden sitten pitäisi olla?

SANANVAPAUS JULKISESSA VIESTINNÄSSÄ Journalistien ja julkisen viestinnän sananvapautta on rajoitettu ja ohjattu esimerkiksi lailla sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä sekä Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n julkaisemilla journalistin ohjeilla.

Kuka tahansa voi tehdä JSN:lle kantelun hyvää journalistista tapaa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskevista asioista. Esimerkiksi vuonna 2015 JSN antoi vakavan huomautuksen Radio Rockille ohjelmasta, joka käsitteli hinkuyskään kuollutta vauvaa.

Radiojuontaja oli moittinut suorasanaisesti ja alatyylisiä ilmaisuja käyttäen vauvan vanhempia siitä, etteivät he olleet antaneet rokottaa lasta. Todellisuudessa vauva ei ollut vielä kuollessaan saavuttanut rokotusikää. JSN:n päätöksen mukaan Radio Rock rikkoi ohjelmallaan esimerkiksi journalistin ohjetta, jonka mukaan journalistilla on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Mitä tahansa ei siten saa sanoa tai julkaista. Olennaista on myös sävy ja tyyli, joilla asia esitetään.

”TOIVON ETTÄ KUOLET SYÖPÄÄN, TULEN HAUTAJAISIISI” Hanna Huumonen on 27-vuotias filosofian opiskelija Jyväskylästä ja Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja.

Loppiaisena 2015 hän oli mukana aloittamassa yrityksille suunnattua kampanjaa, jonka tarkoituksena on kiinnittää yritysten huomio siihen, minkälaisilla sivustoilla heidän mainoksiaan esiintyy internetissä.

Etelä-Suomen Sanomissa ilmestyi loppuvuodesta 2015 juttu siitä, kuinka MV-julkaisussa minkälainen uutisointi tahansa menee läpi todenperäisyydestä tai uskottavien lähteiden puuttumisesta huolimatta. –Jutulla ei ollut suurta vaikutusta, joten opiskelijajärjestömme päätti kokeilla markkinateoriaa. Kampanja sai tuulta alleen ja monet twiittasivat ja käyttivät siten sananvapauttaan asian suhteen, Huumonen kertoo. –Yritykset näkivät mainosten sijoittelusta aiheutuvan imagohaitan, ja sen seurauksena monet lopettivat mainontansa MV-julkaisun sivuilla.

Kampanjan seurauksena Huumonen on saanut paljon asiatonta palautetta sekä uhkauksia. Ensin tulivat syytökset sensuurista ja sananvapauden rajoittamisesta.

–Huvittavaa on se, että saamieni viestien perusteella sananvapaus kuuluu vain heille, jotka lukevat MV-julkaisua, mutta ei heille, jotka ovat asioista eri mieltä, Huumonen sanoo. Hän huomauttaa lisäksi, että missään vaiheessa kampanjaa ei ole kielletty, etteivätkö ihmiset saisi lukea rasistisia blogeja tai tehdä mainitunlaista julkaisua.

-Ongelma on siinä, että niitä väitetään oikeiksi medioiksi. Nämä ihmiset, jotka lähettävät uhkailuviestejä kokevat, että toimimalla juuri mainitulla tavalla he käyttävät mielipiteenvapauttaan. He eivät ymmärrä, että uhkailu on todella suuri uhka sananvapaudelle. Ihmiset eivät kohta uskalla esittää mielipiteitään julkisesti. Joukkoraiskauksen toivominen ei ole keskustelunavaus.

YKSITYISHENKILÖIDEN KOMMENTIT JSN:n langettavia päätöksiä annetaan vain medioille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan journalistin ohjeita. Sen vuoksi päätökset eivät luonnollisesti sovellu yksityishenkilöiden julkaisemiin kommentteihin, eivät myöskään keskustelufoorumeihin tai valeuutissivustoihin. JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström määrittelee valeuutissivusto-termiä JSN:n verkkosivuilla 8.2.2016 julkaistussa blogitekstissään. Hänen mukaansa valeuutissivustot ”käyttäytyvät kuin patologiset valehtelijat.” Käytöstä leimaavat muun muassa lukijan huijaaminen oikeiden lehtien ulkoasua kopioimalla, keksittyjen tai tarkistamattomien juttujen julkaisu, ja herjauskampanjat niitä kohtaan, jotka mainitsevat ääneen olevansa eri mieltä.

Vaikka JSN tutkii vain medioiden

1/2016

Ex Nunc

21

VIHAPUHEELTA PUUTTUU MÄÄRITELMÄ sä on runsaasti valeprofiileja, jotka lietsovat Huumosen mielestä sananvapaus on yksi keskustelua ja ilmapiiriä. Lisäksi on kouraltärkeimmistä ja perustavanlaatuisimmista linen hyväuskoisia, jotka lopulta lähettävät ihmisoikeuksista. –Se on asia, joka toteutuu uhkailuviestejä ja joutuvat siksi poliisin kanssa vain osittain ja on Suomessakin uhattuna. tekemisiin. Omalla tavallaan he ovat jopa Uhkailuviestien ohella olen kampanjan myötä propagandan uhreja, jotka eivät ymmärrä saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka MV-jultekojensa seurauksia. kaisu ja vastaavat ovat hiljentäneet. Ihmiset

Yksi keino puuttua asiaan olisi lisätä ovat lopettaneet kirjoittamasta blogejaan ja resursseja netissä ja arjessa. Kouluissa tulisi vetäytyneet julkisuudesta uhkailuviestien korostaa mediakritiikin opetusta, jotta oppilaat seurauksena. Se on erittäin suuri uhka sananoppisivat tunnistamaan, missä menee vihapuvapaudelle. heen raja.

-Eri mieltä saa olla ja se on rikkaus. Kuuntelen –Kasvatuksella ja sivistyksellä on iso rooli, mielelläni erilaisia mielipiteitä, mutta osa arHuumonen summaa. –Puuttuminen tulisi gumenteista ei mahdollista dialogia. Huorittekohdistaa oireiden sijaan syyhyn, eli valemelijat eivät ymmärrä, kuinka tärkeä asia vaarandioihin ja siihen, että vihapuheen annetaan tuu. Vapauksien toinen puoli on aina vastuu, tapahtua ja normalisoitua. ja joillakin tämä vastuu on osittain unohtunut,

Huumonen itse näkee yrityksille Huumonen toteaa. kohdistetun kampanjan sivistyskampanja Lainkin mukaan sananvapaus loppuu na. –Vielä viime vuoden lopulla YLE kohteli siinä, missä rikosnimikkeen raja tulee vastaan. esimerkiksi MV-julkaisua aika pehmeästi Huumonen pitää rajapintaa mielenkiintoisena. puhumalla vaihtoehtomediasta. Ajateltiin, että –Vihapuheelle ei ole kun ilmiöstä vaietaan, tällä hetkellä täsmälJOS OIKEUKSIEN JA VASTUUN SUH- se häviää, mutta asia listä määritelmää. on juuri päinvastoin.

DETTA EI YMMÄRRÄ, SE PILAA MINKÄ Nykyään puhutaan Euroopan neuvoston TAHANSA OIKEUDEN ministerikomitean vihasivustosta ja ehdotus määritelrasistijulkaisusta. On mäksi on olemassa. Se on lista asioista, joilla hyvin tärkeää, että asioista puhutaan niiden edistetään suvaitsemattomuuteen perustuoikeilla nimillä. En ole kertaakaan harkinnut vaa vihaa. Sananvapauden turvaamiseksi olisi hiljeneväni. Poliittisten opiskelija- ja nuorisoehdottoman tärkeää, että vihapuheelle saatai- järjestöjen MV-lehteä koskeva tutkintapyyntö siin tarkka määritelmä. Internetin vihapuhe ja on myös edennyt apulaisvaltakunnansyyttätrollit ovat uudehko ilmiö, johon lainsäädäntö jältä Helsingin poliisille tutkittavaksi, mikä on tai viranomaiset eivät ole aivan ehtineet muerinomainen asia. Perustelimme tutkintapyynkaan. Olisi hyvä saada ennakkotapauksia siitä, töä sillä, että julkaisussa on levitetty rasistista että syyllistyminen vihapuheen levittämiseen ja vihaa lietsovaa aineistoa. johtaa edesvastuuseen. Internet on alustana

Loppuun Huumonen summaa ajatukhaastava tämän vastuun toteuttamiseen. sensa: -Sananvapaus itsessään on asia, jonka puolesta tulee taistella, mutta jos oikeuksien TARVITTAVAT TOIMENPITEET ja vastuun suhdetta ei ymmärrä, se pilaa minHuumonen näkee, että sananvapaustilanne kä tahansa oikeuden. on muuttunut viime aikoina. Tilanteeseen

Soldiers of Odin Finland ry ja Loldiers vaikuttaa monta asiaa, kuten lama ja pakolaiof Odin –ryhmät eivät vastanneet useamset. Maailmanpoliittinen tilanne on kokonaimasta yhteydenotosta huolimatta haastattesuudessaan epävarma, ja ihmiset purkavat lupyyntöön. Myöskään JSN:n puheenjohtajaa ahdistustaan epäasiallisin keinoin.

Elina Grundströmiä ei tavoitettu haastattelua -Julkaisen kaikki henkilökohtaisesti saamani varten. Pysäyttävä hetki artikkelia kirjoitettavihaviestit. Selkeät uhkaukset ilmoitan myös essa oli, kun allekirjoittanut yhtenä arki-iltana suoraan poliisille. Saamissani viesteissä minua pysäytti maahanmuuttotaustaisen joukon teion kommentoitu esimerkiksi ”vitun horoksi”, ni-ikäisiä poikia Vaasan torilla ja kysyi, haluaitai kerrottu, että ”vitun tyhmä suvakki huora siko joku heistä kertoa, mitä sananvapaus hätunnen myötähäpeää”. Pahimpia ovat ne, nelle merkitsee. Yksi pojista osoitti kaveriaan joissa lähipiiriäni uhataan tai heille toivotaan ja vastasi kohteliaasti, että ”voit kysyä häneltä, esimerkiksi joukkoraiskauksia. On käsittämähän on teidän kansalainen”. Allekirjoittanut töntä, ettei joillakin ihmisillä ole minkäänlaista huomautti, että kansalaisuudesta riippumatta filtteriä, Huumonen kertoo. sananvapaus kuuluu tasapuolisesti kaikille.

Hän näkee nettikommentoinnissa Muilta osin haastattelu jäi valitettavasti saakaksi puolta. –Internetin keskusteluryhmismatta.

22

Ex Nunc

1/2016

NUNC POINT SARA UUSIKYLÄ

FEMINIST? JAVISST! Varför kan ordet feminist smaka bittert i munnen lovordade feminismen. Men sen fick jag uppenhos vissa? Ett ord som man inte stolt deklarerar barelsen att detta inte är feminism för mig. Jag då man träffar någon för första gången? ”Hej, jag själv skapar värdegrunden och ideologin som jag heter Sara och jag är feminist”. Det har jag aldrig vill stå för. Därför kan jag garantera att alla nog ännu yttrat och tyvärr kräver det ännu lite mod är feminister. Alla är inte högljudda ”free the för min sida för att säga det. nipple-feminister”, men de flesta kan nog hålla

Det laddade ordet feminist som kort med om att alla förtjänar lika lön för samma jobb och gott betyder lika rättigheter och möjligheter och att det inte är mannen som alltid skall betala för alla har dock snedvridits tills det nästan är för middagen eller förväntas fria. oigenkännligt. Borde man passa in i en viss sorts

Jag har haft otaliga sakliga och osakliga mall för att vara en bra feminist? Är jag en dålig diskussioner kring ämnet jämställdhet och vad feminist för att jag inte alltid sminkar mig enbart det egentligen betyder. Förr ignorerade jag mänför min egen skull och klär mig lite väl utmananniskor som provocerade och problematiserade. de ibland? För att jag inte orkar föra in diskusVarför har endast män värnplikt? Är könskvotering sionen på jämställdhet varenda gång jag hör i styrelser rätt väg att gå för att uppnå jämstälnågot kränkande klockan 03:30 på krogen. Nej. ldhet mellan könen? Är studierna om löneskillnaFeminismen ger mig friheten att göra vad jag vill derna baserade på val av yrke eller gjorda inom och vara vem jag är. För att citera power-kvinnan samma yrkesgrupper? Men istället för att slå Lena Dunham, ”En stor del av att vara feminist är dövörat till så borde man lyssna. Personen som att ge andra kvinnor friheten att göra val som du frågar och problematiserar detta är lika mycket nödvändigtvis inte själv skulle göra.”. feminist som jag. Alla dessa frågor är frågor som

Jag tror att vi glömmer bort detta enkla berör jämställdheten i vårt land, jag borde inte men självklara mantra. Vi kvinnor dömer vaskjuta ner dem utan lyssna och begrunda. Kan vi randra, pratar bakom varandras ryggar och ser göra något för att ändra detta? ner på varandra och våra val i livet. Sluta med

Om du tror på och står för lika rättigdet, genast. Vi kommer ingenvart om vi fortsätter heter oberoende kön, sexuell läggning, ras eller dra ner varandra. Stötta religion så är du feminist vare varandra, peppa varandra sig du vill identifiera dig med ALLA MÅR BÄTTRE AV FINA ordet eller inte. Var inte rädd säg åt ”du är fantastisk” ORD OCH FEMINISMEN till främlingen eller vännen för ordet feminist. Det är inte som sitter bredvid dig. För FRODAS OM VI PEPPAR IS- en tillfällig ”hype”. Feminism att inte glömma alla underär ingen ”fitness-boom” eller TÄLLET FÖR ATT PIKA bara män i våra liv. Ge alla paleodiet. Det har tack och lov VARANDRA underbara män som är där blivit ”in” att stå för mänskliga för oss alla bra och mindre rättigheter och jämställdhet. bra dagar den uppskattning de förtjänar. Alla mår Var inte rädd för att kalla dig feminist. Jag försöbättre av fina ord och feminismen frodas om vi ker vara modig och stolt deklarera att jag är en peppar istället för att pika varandra. feminist.

Feminismen kan vara svår, fast den i ............................................................. grund och botten är så enkel. De räckte väldigt Skribenten hoppas att alla skall inse att feminism länge för mig att bli bekväm i rollen som femiinte är svårt och främmande. Hon hoppas att nist, att hitta min egen nisch som jag står för. om allt fler skall våga identifiera sig med ”the Problematiken jag funderade över gick ofta ut f-word” och på sitt sätt slå ett slag för jämställdpå att någon gjorde fel och skulle tryckas ner, heten. oberoende om det var män eller kvinnor som inte

MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER OCH AFFÄRSJURIDIK – ETT OMAKA PAR? 24

Ex Nunc

1/2016

TEXT: CASPER HERLER MANAGING PARTNER, JUR.DR, BORENIUS BILD: ISTOCKPHOTOS

Mänskliga rättigheter har av jurister länge förknippats med folkrätt och innan den finska reformen av grundläggande fri- och rättigheter 1995, uppfattades dessa av så gott som hela juristkåren som ett tema som inte hör den finska nationella rätten till. En enorm utveckling av den finska rättskulturen har skett i detta avseende under de gångna två decennierna.

Knappast vågar någon domstolsjurist eller ens praktiserande advokat påstå att de grundläggande fri- och rättigheterna inte skulle influera det område man praktiserar på. Givetvis är betydelsen av dessa i vardagen beroende på om man sysslar med offentlig rätt eller processer jämfört med upprättande av avtal mellan jämbördiga affärsparter.

Om frågan däremot gäller hur finska eller europeiska bolag efterföljer mänskorättsförpliktelser i deras verksamhet utanför den västliga världen förefaller situationen fortsättningsvis mycket likadan inom den praktiserande juristkåren som på 1990-talet. Trots att detta är ett område för livlig debatt på den internationella arenan och bl.a. inom det internationella advokatförbundet (IBA), har temat inte – än så länge – väckt ett större intresse inom den finska juridiska diskursen. Intresset för detta tema har dock generellt ökat.

En av drivkrafterna bakom diskussionerna om det finska företagslivets samfundsansvar, Finnish Business and Society (FIBS), har startat upp en utbildningsserie om mänskliga rättigheter i företagsverksamhet samt ett nätverk som fungerat i anslutning till detta. Alldeles nyligen annonserade även Helsingfors universitets juridiska fakultet ett seminarium om samfundsansvar. Seminariet är avsett för näringslivet, vilket antyder att temat håller på att bli mer aktuellt även i juristkretsar. Aktiviteten bygger delvis på att statrådet år 2012 fattade ett beslut om att man i Finland skall utarbeta en plan för nationellt genomförande av FN:s vägledande principer för företag och mänskliga rättigheter. Denna plan blev klar 2014.

Uppkommer vilken typ av frågeställningar då med mänskliga rättigheter och affärsverksamhet? Området är brett och i ständig förändring.

Det som just nu sammankopplas med temat är bl.a. respekt av grundläggande rättigheter i arbetsförhållanden i länder där arbetslagstiftningen och övervakningen av den inte tryggar dessa. De mest centrala rättigheterna gäller bl.a. förbud mot barn- och tvångsarbete samt arbete i omänskliga förhållanden. Ett annat relevant område är infrastruktur-, naturresursoch energiprojekt som kan involvera expropriation och tvångsförflyttningar av individer som bor på projektområdet. Även verksamhet på områden där ursprungsbefolkningen anser sig ha rättigheter, involverar motsvarande folkrättsliga aspekter.

De krav som samhället ställer på företagens ansvar (företagsansvar eller CSR, på senare tid har företagen prefererat det förstnämnda) går utöver de normer som ställs av lagstiftningen.

De förutsättningar och förväntningar som ställs på företag behöver inte vara juridiskt bindande för att uppfattas som normativa. De för företagen relevanta normerna utgör sålunda en blandning av hard law, soft law och moraliskt förknippade icke-rättsliga normer.

I det följande uppdelas granskningen i tre områden: företagsansvar, extraterritoriell nationell lagstiftning och universella människorättsförpliktelser. I praktiken är det svårt att särskilja krav på företagsansvar från människorättsförpliktelser för globalt verksamma bolag. Synen på företagsansvar är en central drivkraft bakom extraterritorial tillämpning av normer som inriktning begrundar enskilda bolags direkta skyldigheter under folkrätten istället för den nationella rätten. Kraven på företagsansvar känner inte gränser på samma sätt som nationell rätt. Av detta följer att tematiken företagsansvar fokuserar på företagsaktiviteter i en rad olika jurisdiktioner som ofta har ett mindre väl fungerande lagstiftnings- och domstolsväsende. Det här har i sin tur väckt intresse för tanken om att nationell lagstiftning även kunde följa med bolagen från deras ursprungsländer till växande marknader.

1/2016

Ex Nunc

25

Denna typ av extraterritoriell nationell lagskyldigheter föreligger för statsägda bolag. stiftning har tagits i bruk bl.a. för att förebygga Staterna är skyldiga att se till att dessa respekkorruption (Bribery Act i Förenade kungadömet terar mänskliga rättigheter och även kräver och Foreign Corrupt Practices Act i Förenta noggrannnare utredningar (due diligence) för staterna). I en globaliserad ekonomi är det även att försäkra sig om så även sker. möjligt att uppnå extraterritoriella verkningar Ruggie-principerna fäster särskild tyngvikt på genom nationella redovisnings- eller innehållsverksamhet som sker på konfliktområden, efkrav t.ex. gällande konfliktmineraler eller impor- tersom dessa typiskt är områden med betonad terade kemikalier. risk för människorättskränkningar. Utöver detta

Vilka är då motiven för denna typ av åligger det staterna att befrämja och påverka lagstiftning? Även om dessa varierar från fall till människorättsfrågor genom deltagande i multifall, kan man åtminstone skönja ett försök att nationella organisationer. påverka samhälleliga förhållanden och affärs Ifråga om bolagens ansvar skapar kultur i andra länder genom reglering av principerna en skyldighet för bolag att respekmultinationella aktörers verksamhet. Tyngdviktera de mänskliga rättigheterna, internationella ten i regleringen bygger förklaringar om mänskliga på stora sanktioner och rättigheter samt bl.a. ILO MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER ÄR krav på att aktörerna visar deklarationer om grundNÅGOT SOM GLOBALT VERKSAMMA läggande rättigheter i att de varit omsorgsfulla och infört tillräckliga arbetslivet. Enligt princiBOLAG MÅSTE FÄSTA MER processer för att internt perna borde bolagen UPPMÄRKSAMHET VID. förebygga normstridigt fästa uppmärksamhet beteende. Korruption, vid deras möjligheter att penningtvätt och finansiering av krigföring förebygga kränkningar av mänskliga rättigheter genom handel med s.k. konfliktmineraler har samt även beakta branschspecifika risker och kopplingar till människorättssituationen i de sannolikheten för kränkningar. länder där detta försegår och sålunda har

För att de materiella skyldigheterna lagstiftning som avser bekämpa dessa även skall vara effektiva bygger Ruggie-principerna inverkningar mänskliga rättigheter. I längpå att tillräcklig tillgång till rättskydd måste den förbättrar denna typ av lagstiftning även säkerställas individerna. Staterna skall erbjuda konkurrensläget för bolag som betonar föreeffektiva instrument för rättsskydd. Därtill utgår tagsansvar, vilket är en av målsättningarna för principerna från att man även skall erbjuda regleringen. icke-statliga s.k. Grievance Mechanisms. Denna

Med avseende på det folkrättsliga typ av ”gråtmurar”, genom vilka man samlar fritt normverket som gäller mänskliga rättigheter formulerade åsikter om projekt och kan föra en och internationell affärsverksamhet togs de dialog om dessa, är ett nyare instrument som första stegen i form av beredning redan på man börjat ta med i bl.a. projekt1970-talet. Det dåvarande politiska klimatet finansieringsarrangemang och vilket även hindrade dock denna beredning från att leda förutsätts av Equator Principles. Med dessa till konkreta slutresultat. Ett senare nytt försök avses ett frivilligt normverk som en stor del av byggde på att Harvard professorn John Ruggie världens utarbetade UN Guiding Principles on Business projektfinansierande banker anslutit sig till. and Human Rights (s.k. Ruggie principerna).

Genom att bankerna fäster allt större uppmärkDessa godkändes av FN:s Hu-man Rights samhet vid mänskliga rättigheter blir dessa Council 2011. en del av vardagen även för de företag vars

Ruggie-principerna innehåller inga projekt är låntagare. Dessa förutsätts fästa nya folkrättsliga skyldigheter utan bygger uppmärksamhet vid respekt av mänskliga rätdäremot på en systematisering av existerande tigheter och de ansvarighetskrav som förknipfolkrättsliga normer. Principerna är uppdelade pas med dem. i tre grundläggande delområden: 1) staters

Vilka slutsatser kan dras av detta? skyldighet att trygga de mänskliga rättigheMänskliga rättigheter är något som globalt terna, 2) bolagens ansvar för att respektera de verksamma bolag måste fästa mer uppmärkmänskliga rättigheterna och 3) tillgången till samhet vid. Tematiken är kraftigt kopplad med rättsskydd. företagsansvar. Detta innebär att även affärs Stater skall erbjuda skydd mot kränkjurister måste följa med den snabba utvecklinning av mänskliga rättigheter även inom bolagen av företagsansvarsdiskursen för att förstå gens verksamhet. Detta förutsätter att staterna inverkningarna av mänskliga rättigheter på skall erbjuda effektiva normverk. Särskilda global affärsverksamhet.

26

Ex Nunc

1/2016

JUSTUSLAINEN POHTII

D P

OKAANI - MIKSI HANAJUOMA? Hanajuomat ovat edullisempia ja niiden parissa voi viettää pidemmänkin aikaa. Hanajuomat takaavat hauskan illanvieton!

OHDITUTTAAKO? Ex Nuncin toimitus selvittää vastaukset justuslaisia mietityttäviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi meille, niin etsimme vastauksen! Kuvat julkaistaan luvan kanssa.

M

IKSI KNULLGROTTAN ?

Hanna-Mari Immonen kertoo: Asunnossa oli aiemmin mun huoneessa semmoset kultaiset, melko koristeelliset tapetit, joista sitten eräänä elokuisena muuttopäivänä Mio Kortmanille tuli ensimmäisenä mieleen panoluola. Lopulta Lari Noresvuo julisti kämpän nimeksi Knullgrottanin. Eli sanalla ei sinänsä ole mitään suurempaa tarkoitusperää Kysyttäessä Mia Rintasalo kiteyttää: Joo ei mitään sen kokemusperäisempää selitystä nimelle.

28

Ex Nunc

1/2016

LARI NORESVUO, MIKSI PUNAVIINI?

H

elvetti, oon Helsingissä ja kaikki mun viiniä käsittelevä kirjallisuus on Vaasassa, joten en ehkä pysty antamaan niin hyvin pohjustettua lausuntoa kuin normaalisti!

Mutta kyllä siinä täytyy olla taustalla jonkinlainen Dionysoksen kosketus, joka kerran tapahduttuaan ei koskaan pyyhkiydy pois. Joskus kyseessä voi olla vaikutuksiltaan suorastaan päin näköä tarjoiltu luuvitonen, joskin rakkaus ensi silmäyksellä (kulauksella) on harvinaista; suhde vaatii yleensä jonkin verran kypsymistä kehittyäkseen täyteen vivahteikkuuteensa ja kukoistukseensa. Vain harva avioliitto kykenee säilymään vuodesta toiseen rikkaana ja väljähtymättömänä, mutta suhde punaviiniin on lähtökohtaisesti kuolemaan saakka resiprookkisen rakastava ja kunnioittava, intohimoinen ja yllätyksellinen.

Punaviini on ennen kaikkea uskollinen ystävä, miellyttävää ja mukautuvaa seuraa niin arkeen kuin juhlaankin. Se ei välttele vaikeitakaan aiheita, päinvastoin: se on empaattisuudessaan ehtymätön ja myötätunnossaan hellä, eikä koskaan tuomitse, ei ainakaan harkitsematta ensin perusteellisesti, sikeästi nukutun yön yli.

Toisinaan punaviini liittoutuu Minän kanssa, saa sensuroivan ja tarkkailevan Yliminän väliaikaisesti väistymään, ja repressioiden aiheuttamat neuroosit katoamaan. Silloin todellinen, vapaa, kaunis yhteys kahden tai useamman ihmisen välillä on ohikiitävän hetken ajan mahdollinen. Punaviini on ympärivuotinen ystävä ja aivan yhtä hyvä kesäjuoma pique-niquella kuin vaaleammat ja poreilevammat sisaruksensa. Toisaalta punaviini ja kynttilänvalo yhdessä ovat lähes transsendentti ilmiö, yksi merkittävimpiä selityksiä sille, miksi sitä vuodesta toiseen jaksaa elää Suomen 10 kuukautta kestävän pimeän ja kylmän talven.

Kaverini naureskelivat minulle lukiossa, kun joskus käytin viimeiset rahani jonkun näennäisesti hyödyllisemmän asian sijaan (kuten ruoka) pullolliseen punaviiniä. Olen jatkanut samalla linjalla yliopistossa, enkä ole katunut kertaakaan! Nuoruus on joukko ainutkertaisia elämyksiä, ja nyt kun ne omalta kohdaltani alkavat olla peruuttamattomasti ohi, saan olla onnellinen huomatessani, että punaviini on ollut osallisena varsin monessa niistä.

Pidän toki myös valkoviinistä, erityisesti jos se on kuivaa ja tulee Elsassista.

1/2016

Ex Nunc

29

30

Ex Nunc

1/2016

KAARI MATTILA IHMISOIKEUSAMMATTILANEN TEKSTI JA KUVAT: MILLA FAVÉN

O

len suorastaan lapsellisen innoissani. Jänte minulle sanotte, että menette sitten mieluummin nittääkin vähän, sillä olen matkalla tapaasinne yrityksiin töihin. Että se on sellainen eroamaan vaikuttavan uran ihmisoikeuksien vaisuus meihin yhteiskuntatieteilijöihin, joilla ei ole parissa tehnyttä Ihmisoikeusliiton pääsihihan samanlaisia mahdollisuuksia korkeapalkkaisiin teeriä, Kaari Mattilaa. Ihmisoikeudet ovat paitsi aina työtehtäviin.” Myönnän, että sellainen mielikuva ajankohtaisia, myös yhteiskunnallisessa keskustelus- minullakin kyllä on. Mietin ääneen, että kyllähän sa erityisen pinnalla. Olen kuitenkin vähän epävarjokaisen oikkarin olisi hyvä nämä asiat kuitenkin ma, tykkäävätkö oikkariopiskelijat lukea juuri niistä. osata, oli niihin sisäistä paloa tai ei. Kaari nyökkäilee Toisaalta juuri siksi päätän tarttua aiheeseen. ja ihmisoikeusasioista kiinnostuneelle oikkarille hän

Minut ottaa vastaan toimeliaan kiireiseltä vai- antaakin ohjeeksi sekä opiskella myös sivuaineita kuttava, mutta kovin aurinkoinen nainen. Saadessani yhteiskunnallisista teemoista, että hakeutua alan kahvikupin käteeni ja haastateltavani vakuutellessa harjoitteluihin. ”Mutta se ei ole yksi eikä kaksi hentekevänsä myös tällaista työtä oikein mielellään, kilöä, jotka ovat olleet liikejuridiikassa 20 vuotta, ja rentoudun hiukan enkä ole enää niin huolissani siitä, sitten soittavat minulle, että nyt voisin tehdä jotain että vien hänen arvokasta aikaansa. muuta. Jos ei siinä vaiheessa ole juurikaan koke Ensimmäistä kysymystä esittäessäni en musta ihmisoikeuksista niin onhan se vähän työlästä. arvannut, minkälaisen hersyvän hyväntuulisen ja Näin rekrytoivana ihmisenä suosittelen siis pitämään rönsyilevän vastauksen saisin. Kun pyydän Kaaria kiinnostusta yllä ja tavalla tai toisella kehittämään kertomaan itsestään lyhyesti, hän aloittaa: ”Havaitsin osaamista. Siihenhän on muitakin keinoja kuin opisjo melko nuorena, että maailma on kovin eriarvoinen. kelu. Ajankohtaisten asioiden seuraaminen tai vaikka Siinä vaiheessa se tarkoitti sitä, että olin 13-vuotiaana meidän jäsenenä oleminen on hyvä alku.”

Apartheidin vastaisessa mielenosoituksessa, eli siitä

Palaamme vielä Kaarin uraan, sillä siitä riittää eriarvoisuuden näkökulkerrottavaa. ”Opiskemasta se on lähtenyt.” luvuosina minulla oli ”HAVAITSIN JO MELKO NUORENA, ETTÄ Mietin, mitä itse ajattelin pääintressi kyllä tuolla MAAILMA ON KOVIN ERIARVOINEN. SIINÄ 13-vuotiaana. Kissojen ja niin kutsutuissa kehitysVAIHEESSA SE TARKOITTI SITÄ, ETTÄ OLIN koirien oikeuksia kai lähin13-VUOTIAANA APARTHEIDIN VASTAISESSA maissa. Valmistumisen nä, jos jotain. Mennään siis MIELENOSOITUKSESSA, ELI SIITÄ ERIARVOI- jälkeen olinkin kehiheti aika korkeisiin sfääreitysyhteistyön parissa SUUDEN NÄKÖKULMASTA SE ON LÄHTEhin. ”Opiskelin täällä HelUlkoministeriössä viitisen NYT.” singin valtsikassa aikanaan vuotta naisten ja lasten kansainvälistä politiikkaa, kehitysmaatutkimusta ja oikeuksien neuvonantajana, ja reissasin paljon.” Täsosiologiaa, minkä lisäksi olin ainejärjestöaktiivina män jälkeen Kaari palasi kuitenkin yliopistolle. Vaikka ja mm. kehitysyhteistyövaliokunnan ensimmäinen työ Ulkoministeriössä oli mielekästä, häntä ajoi halu puheenjohtaja. Oikeustieteilijää minussa ei ole siis päästä kommunikoimaan mahdollisimman aidosti lainkaan.” Tässä kohtaa hymähdän tyytyväisenä. ”eriluokkaisten” tai eri taustaisten ihmisten kanssa.

Minusta koko oikeudellinen kenttä kaipaa vähän Tähän ainoalta järkevältä keinolta tuntui tutkimusenemmän myös yhteiskunnallista näkökulmaa. työ, sillä tällöin hänellä ei ollut raskaalta tuntuvaa

Kysynkin seuraavaksi vähän pilke silmäkul”rahoittajan viittaa” harteillaan toisin kuin Ulkominismassa, kiinnostaako juristeja sitten ihmisoikeudet. teriön työntekijänä. Kaari palasi yliopistolle ja väitteli Kaari ehdottomasti korostaa, että myös juristeja kehitysmaatutkimuksesta vuonna 2011. Aiheenaan tarvittaisiin. ”Te juristit vain tuppaatte itse suhtautuhänellä oli kotiapulaisten ja palvelijoiden työsuhteet maan ammattikuntaanne kovin kriittisesti. Tai näin Intiassa.

1/2016

Ex Nunc

31

Nuorimmat haastateltavat olivat 6-vuotiaita, orjan Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä hän aloitti vuoden kaltaisessa asemassa olevia lapsia. ”Se palvelijuus 2013 alussa. Ihmisoikeusliitossa työskentelee 13 oli hämmästyttävän kiinnostava aihe, koska olin henkilöä, ja kun kysyn tyypillisestä työpäivästä, saan kiinnostunut luokkaeroista. Siinä kodin intiimissä, tosi vastaukseksi naurahduksen. ”Eihän tässä kauhean haavoittuvassa tilassa tavallaan sulassa sovussa eli tyypillisiä päiviä ole koskaan, mutta pääsihteerinä kahteen eri luokkaan kuuluvia ihmisiä, ja samalla työni koostuu toki hyvin paljon siitä, mitä johtamikuitenkin toiseen luokkaan kohdistui ihan hirvittävää seksi kutsutaan. Palaveeraan tiiminvetäjien kanssa ja riistoa. Minua kiinnosti erityisesti, miten luokka, kasti, suunnittelemme ja käynnistämme erilaisia prosesseuskonto, etnisyys, ikä ja sukupuoli kaikki määrittivät ja. Meihin, kuten muihinkin järjestöihin on kohdistutyösuhteiden muotoutumista. Ne vaikuttivat keskeinut leikkauksia, ja erilaisiin hakuprosesseihin menee sesti siihen, millaisia työntekijöitä haluttiin palkata runsaasti aikaa. Meidän työ on paljon myös prioja siihen, miten haavoittuvia työntekijät olivat. Yhrisointia. Kaikkeen ei voi mitenkään vaikuttaa, joten teiskuntatieteen käsite intersektionaalisuus auttoi aikaa kuluu myös siihen, että mietitään niitä ihmisymmärtämään syrjinnän rakenteita.” oikeusongelmia, ja teemoja joihin me keskitytään.

Tuntumaa ihmisSuunnittelu, delegointi, oikeuskenttään Kaari on meidän henkilöstön hysiis hakenut aivan konk"IHMISOIKEUSKEHITYKSESSÄ TAPAHTUU vinvointi ja tietysti vaikutreettiselta tasolta ja runtaminen ja viestintä ovat saasti. ”Olen vuosien var- MYÖS TAKAPAKKIA JA SITÄ TAPAHTUU olennaisessa osassa rella toiminut aktiivisesti IHAN JOKA PUOLELLA MAAILMAA" työpäiviäni.” monessa eri kansalais Minua kiinnostaa järjestössä, esimerkiksi tietysti lainsäädäntöpuoli, Pelastakaa lapset ry:n ja UN Womenin hallituksissa. ja kysynkin seuraavaksi, minkälaisissa lainsäädänEnnen Ihmisoikeusliittoa olin työssä Amnestyn Inter- töprosesseissa Ihmisoikeusliitto on ollut mukana, ja nationalin Suomen osastossa.” Kaari uskookin, että minkälaisia ongelmia juuri Suomessa tällä hetkellä juuri kehitysmaatutkimus ja laaja yhteiskunnallinen on pinnalla. ”Mahtava saavutus on viime vuoden analyyttinen ote on ollut erinomainen tausta hänen alussa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki, jonka eri nykyiselle työlleen. ”En koe tällä taustalla oleva- vaiheissa me oltiin taustalla mukana yli kymmenen ni ainakaan epärealisti sen suhteen, että liioittelisin vuoden ajan, yhteistyössä monen muun järjestön Suomen ihmisoikeusongelmia, koska todella tiedän, kanssa. Vaikka tällaista edistystä on tapahtunut, on minkälaista on monessa muussa paikassa. Toisaalta kuitenkin tälläkin hetkellä isoja ihmisoikeushaasteise luo kuitenkin tietynlaista perspektiiviä, koska nä- ta juuri tuolla yhdenvertaisuus- ja vähemmistöjen mäkään asiat eivät etene sillä tavalla auvoisesti ja asioissa. Monet sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntölineaarisesti, että aina vain kehityttäisi parempaan. prosessit ovat myös nyt tärkeitä, meitä huolettaa taSehän on nyt täälläkin nähty. Ihmisoikeuskehityk- loudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen. sessä tapahtuu myös takapakkia ja sitä tapahtuu Pinnalla on nyt esimerkiksi itsemääräämislaki, joka ihan joka puolella maailmaa, ja se tekee siitä tietyl- itse asiassa juuri nyt on taustalla siinä, ettei Suomi lä tapaa jotenkin mielekästä ja vähemmän eriarvois- ole ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta, että myös rikkaissa maissa on sitä takapakkia." ta.

Myös esitys uudeksi metsähallituslaiksi on ihmisoikeuksien näkökulmasta ongelmallinen. Aiemmassa laissa oli erikseen kirjattuna saamelaisten oikeuksien heikentämiskielto, kun tässä nykyisessä esityksessä sellaista ei ole.”

Ihmisoikeuskäsite on mielestäni hiukan hankala ja abstrakti ja mediassakin on ollut monenlaista lausuntoa sen sisällöstä. Siksi tilaisuuden tullen kysynkin tarkennusta. ”Nykyisessä muodossaan ihmisoikeudet lähtevät pitkälti tuolta YK:n historiasta ja sopimuksista. Viimeistään toisen maailmansodan jälkeen todettiin, ettei riitä, että kansallisvaltiot turvaavat kansalaistensa oikeudet, kun aika karvaasti nähtiin, että joskus myös valtio voi olla omien kansalaistensa tuhoaja. Tarvittiin yhteisiä ja ylikansallisia sääntöjä siitä, mitä oikeuksia meillä kaikilla on. Ja nimenomaan kaikilla. Ja juuri se on surullista, että sitä nyt kyseenalaistetaan, onko ne kaikilla, vaikka se perusajatus on, että ne nimenomaan ovat se pienin yhteinen nimittäjä ja etu, jota ei voida ottaa pois.

Tässä Suomen poliittisessa ilmapiirissä me yritämme sanoa, että paitsi että ne tosiaan kuuluvat ihan kaikille, se on myös sellainen paletti, josta ei voi poimia vain jonkun tietyn ryhmän oikeuksia, ja samalla kieltää toisen.”

Poliittiseen ilmapiiriin liittyen päätän kysyä myös suhtautumisesta vihapuheeseen ja –tekoihin, ja ihmettelen miksi ne ovat lisääntyneet. Kaari toteaa, että sosiaalinen media on aiheuttanut sellaisen muutoksen julkisessa keskustelussa, jota ei mitenkään osattu odottaa ja nyt siihen on herätty liian myöhään. ”Tärkeää olisi saada valvontaa näihin keskusteluihin. Eli nettivalvontaa pitäisi kehittää ja

nopeasti. Sieltä pitäisi oppia seulomaan ne vihamotiivit tehokkaasti. Tässäkin voisi olla jotain aihetta jollekin lainsäädännön viilaukselle, ehkä teillä oikeustietejöllä olisi siihen jotain sanottavaa.” Olen samaa mieltä. Sananvapaus on perustuslain turvaama oikeus, mutta sen sisältöä on alettu määrittää aika kyseenalaisesti ja tarkennus olisi varmasti paikallaan.

Viimeiseksi haluan tietää, mikä tätä selvästi työstään äärimmäisen motivoitunutta, ihmisoikeuksien palavasieluista puolustajaa oikein motivoi ja inspiroi.

”Kyllä se on varmaan, niin hyvässä kuin huonossa, sellainen joku sisäinen eriarvoisuuden ja vääryyden tietoisuus. Koen itseni niin monella tasolla etuoikeutettuna ihmisenä. Siihen lisäksi se oikeudenmukaisuuden jano, ja tietysti se keskiö eli ihmiset. Toki ihmisoikeudetkin ovat vain ihmisen sopimia, ja niihin pitää suhtautua kriittisestikin, mutta tällä hetkellä ne ovat kuitenkin parasta mitä meillä on. Tässä työssä olen näköalapaikalla tapaamaan mielettömiä ihmisiä, ja se on todella inspiroivaa. Työkaverit tällä alalla ovat myös innostuneita ja innostavia ja heidän panoksestaan inspiroidun joka päivä. Yritän kuitenkin ajatella, että me ei voida olla täällä sädekehä päässä.

Ja jos joku motivoituu tai tavoittelee sellaista, niin sitten pitäisi ottaa peruutusaskeleita. Kyllähän tähän liittyy sellaista tiettyä glorifiointia, vaikka työ on raskasta ja vaativaa. Ehkä se on hyväkin, jos se jotakin lohduttaa, mutta itse en halua ajatella niin. Nuorena inspiroiduin toki esimerkiksi Nelson Mandelan työstä, ja esimerkiksi arestissa olleen Aung San Suu Kyin puhe Pekingin naisten konferenssissa 1995 oli nostattava. En oikein silti osaa nostaa jalustalle ihmisiä, joita en ole koskaan tavannut, sillä en tiedä, miten he toimivat muita kohtaan omassa elämässään. ”

Innostuneena ja inspiroituneena päätän haastatteluni. Totean mielessäni, että ehkä maailmalla on vielä toivoa, sillä tällaiset ihmiset ja tarinat, toiveikkuus ja peräänantamattomuus ovat omiaan luomaan sitä.

Liity Ihmisoikeusliiton jäseneksi ja olet mukana rakentamassa oikeudenmukaista Suomea! Opiskelijajäsenyys vain 15 euroa vuodessa. www.ihmisoikeusliitto.fi

1/2016

Ex Nunc

33

NUNC POINT MARI PESOLA

OIKEUS OIKEASTAAN MIHIN TAHANSA Minulla on oikeus päästä baariin ja saada vegaani- Suomi liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenen annos ilman eläinperäisiä raaka-aineita! Enkä neksi vuonna 1955 ja on osapuolena kaikissa YK:n vaadi paljoa - vain vegaanista, sokeritonta, lakihmisoikeussopimuksissa. Suomi on liittynyt myös toositonta ja gluteenitonta. Tiedättehän, niiden Euroopan Neuvostoon 1989 ja ratifioinut sen ihmisoikeuksien vuoksi. piirissä laaditut ihmisoikeussopimukset. Ihmis Lehtien yleisönosastokirjoitusten ja oikeuskulttuurin ohuus on ristiriidassa Suomea sosiaalisen median kommenttien perusteella sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden moninaisuuden ihmisoikeuksiksi voitaisiin ymmärtää paitsi oikeus kanssa. Tarkoitus tuntuu toisinaan pyhittävän ihmisarvoon, myös oikeus mihin tahansa subjekkeinot. Elämmekö portfolioyhteiskunnassa, jossa tiiviseen nautintoon. Muodollisen ja yksinkertaismuodollisesti hienolta kuulostavia oikeuksia ei tetun määritelmän mukaan ihmisoikeudet ovat tosiasiallisesti huomioida? ihmisoikeussopimuksessa tunnustettuja oikeuksia.

Yhteiskunta tarvitsee kriittistä ja Ne ovat kuitenkin paljon muutakin. asiantuntevaa ihmisoikeuskeskustelua. Viime

Käsitys ihmisoikeuksista on ohut Suomesaikoina on keskusteltu paljon yritysvastuusta, sa. Aiheesta kirjoittaa Merja Pentikäinen artikkemaahanmuutosta ja demokratian toimivuudesta, lissaan ihmisoikeudet – kehityksestä, merkitykses- mihin liittyen The Guardian julkaisi Gary Youngtä ja haasteista; ihmisoikeuskulttuurin ohuudesta en analyysin Don’t let Trump fool you: rightwing Suomessa. Pentikäinen kiinnittää huomiota populism is the new normal oikeistopopulismista globaaleihin ihmisoikeuskysymyksiin kuten Kongon ja sen rakennusaineksista. Myös Suomi, Timo Soini niin kutsuttuja konfliktimineraaleja käyttävien ja perussuomalaiset saivat kunnian olla mainittuyritysten vastuuseen Kongon heikosta ihmisoikena analyysissa. Young linjasi, että monet sanovat ustilanteesta. Hän kirjoittaa myös Nokia-Siemens oikeistopopulismin olevan uhka demokratialle, Networksia vastaan Yhdysvalloissa nostetusta kun oikeammin olisi sanoa, että demokratia on jo kanteesta myötävaikuttamisesta ihmisoikeusloukkriisissä, kun monikansallisilla yhtiöillä on paljon kauksiin Iranissa NSN:n myytyä Iranille mobiilienemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla. viestien tarkkailun mahdollistavaa viestintätekno- Monikansallisista yhtiöistä ja tästä todellisesta logiaa. Ihmisoikeudet ovat siis paitsi oikeudellisia, valtaeliitistä on kuitenkin vaikea saada otetta. myös eettisiä kysymyksiä.

Tällöin on paljon helpompi

Suomessa ihsyyttää turvapaikanhakijoita misoikeuskeskustelu on ja muita yhteiskunnan heiIHMISOIKEUSKESKUSTELU kommassa asemassa olevia, ollut esillä hieman toisella tavalla. Hyvän esimerkin SUOMESSA KAIPAA RYHTI- joilla ei ole mitään osuutta tarjoaa perussuomalaisten pankkikriiseihin ja pääomavalLIIKETTÄ kansanedustajan kommentlan kasvuun. ti aiheesta; ”ihmisoikeu Tärkeintä yhteisdet eivät kuulu kaikille”, kunnallisessa ja kriittisessä totesi Laura Huhtasaari syksyllä. Eikä Huhtasaari ihmisoikeuskeskustelussa onkin olla yksinkerole ainoa poliitikko, jolta ihmisoikeusnäkökohdat taistamatta asioita ja ottaa kaikki näkökohdat ovat hämärtyneet. Oikeus -ja työministerimme on huomioon. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi ilmaissut kannattavansa kuolemanrangaistusta. huomioida taloudellisten näkökohtien ohella myös Pääministeri Sipilää puolestaan kaiken maailman ihmisoikeudet. Ehkä näin myös ihmisoikeuskeskusdosentit ja ihmisoikeusnäkökohdat ovat raivostutteluun saataisiin lisää syvyyttä. taneet. Vaikuttaa siltä, että ihmisoikeuskeskuste............................................................. lu Suomessa kaipaa ryhtiliikettä.

Kirjoittaja uskoo kaiken maailman oikeuksien olevan hyväksi meille kaikille.

34

Ex Nunc

1/2016

KAIKKI VÄLINEET,

JOITA

OPISKELUSSASI

TARVITSET. Digitaaliset palvelut: Suomen Laki, Talentum Fokus ja Verkkokirjahylly käytössäsi yliopiston verkossa.

Kirjaedut osoitteesta

talentumshop.fi koodilla OTY2016 40 % alennus Suomen Laki -kirjoista ja 30 % alennus muista Talentum Pron kirjoista

Autamme ammattilaisia menestymään.

HAALARIT KASTUIVAT TEKSTI: SANNI EEROLA KUVAT: MARIA LILIUS

H

aalarikastajaisia vietettiin 12.01.2016 justuslaisille rakkaassa Olivers Inn:ssä.

Tätä hetkeä juxit olivat malttamattomina odottaneet, vihdoin he pääsisivät pukemaan omat puhtauttaan hohtavat haalarit jalkaansa, tullen samalla osaksi bolognan punaista oikkariyhteisöä. Ilta oli varsin merkityksellinen myös tutoreille, haalareiden pukemiseen opettamisen myötä heidän velvollisuutensa juxien hyvinvoinnista huolehtimisessa olisi ohi.

Ilta alkoi haalarinmetsästyksellä. Juxien oli etsittävä ympäri baarin heitellyistä haalareista omansa. Tämä hetki oli ensimmäinen kosketus omiin haalareihin.

Perinteisin pukemisrituaalein sekä pyhän valan

36

Ex Nunc

1/2016

lausuttuaan kerättiin tyylipisteitä sekä dance battlen että ilmapallonpamautusjonon muodoissa. Erityisen vahvaa suorittamista oli havaittavissa pienipalloisten retuuttamisessa.

Kastajaisten jälkeen ilta jatkui Ollis Tisdagin tahdissa. Tunnelma oli mukava ja yhteisöllinen, paikalla oli paitsi juxit ja tutorit, niin myös paljon muita justuslaisia.

Onnellista haalarikansaa. Lähes kaikki juxit osallistuivat haalarikastajaisiin ja kevään mittaan uudet haalarit ovat päässeet jo kunnolla tositoimiin.

Haalarien hankkimisesta vastasivat reippaat toimikuntalaiset. Suuri kiitos koko haalaritoimikunnalle, teidän ansiosta saimme sponsorit kasaan ja koko projektin tyylikkäästi hoidettua.

Erityissuuri kiitos ja kumarrus mahtaville tutoreillemme Venlalle, Tinyalle, Kristalle, Vilille ja Klausille. Kiitos teidän, ovat kaikki juxit selvinneet tähän asti!

SPONSORIT

ROSCHIER

ESTLANDER & PARTNERS LAKIMIESLIITTO KROGERUS

WASELIUS & WIST

TALENTUM MEDIA KIINTEISTÖMAAILMA

OLIVERS INN

KOTIRANTA & CO MBT

MERCAMER

ASIANAJOTOIMISTO JUKKAMATTI LAINE

ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA

1/2016

Ex Nunc

37

MED PASSION FÖR MAT OCH FÖRETAGANDE TEXT: SARA UUSIKYLÄ BILDER: SANNI EEROLA, MALIN'S FOODIE LIVING

M

alin Båtmästar är en sann mångsysslare och inspiratör. På hennes meritförteckning hittar man allt från skrivande av kokböcker och medverkande i ”Strömsö” till grundande av en egen webbshop.

Hennes affär för matälskare och inredningsintresserade, ”Malin’s foodie living” slog upp sina dörrar på Vasaesplanaden i början av februari. Konceptet är en lifestyle-affär för så kallade ”foodies”, människor med en verklig passion för mat.

Malin beskriver sig själv som en ”foodie” ut i fingerspetsarna och man märker verkligen hennes passion för matlagning och öga för unika produkter då man kliver in i hennes hemtrevliga affär.

38

Ex Nunc

1/2016

Hyllor fulla med kryddor, pasta, te, specialmjöl och diverse delikatessprodukter tar upp väggarna.

I affären finner man även underbara inredningsdetaljer, diverse köksredskap och framför allt Malins alldeles egna kokböcker. Varenda produkt är handplockad av Malin och är ovanligheter man inte hittar i en ordinär mataffär.

Att Malin skulle öppna en affär för likasinnade matentusiaster har inte alltid varit en självklarhet. Hon är i grunden utbildad restaurangkock och restenom. Redan i en mycket ung ålder tog Malin steget och blev egenföretagare och öppnade upp ett bageri och kafé. I samma veva gav hon ut sin första kokbok. Kafélivet har hon nu lämnat bakom sig och förklarar att som ung företagare har man inget annat val än att lära sig av sina egna misstag och kämpa vidare. Att baka dagarna i ända var i sist och slutligen inte tillräckligt kreativt .

Konceptet ”foodie living” började som en webbshop för två år sedan. Malin byggde sin webbshop själv från grunden och började sälja produkter relaterade till köket och matlagning.

Den första fysiska affären öppnade i Sundom och fungerade med samma princip som den i centrum, konkreta råvaror, hälsosamma alternativ och fin inredning. Malin beslutade sig till slut för att lämna Sundom och söka sig mot stadskärnan där hon kan nå en bredare kundkrets. I sin affär har hon för tillfället en anställd vilket innebär att Malin har tid över för hennes andra innovativa projekt som till exempel bloggande, medverkade i media och skrivandet av ytterligare en kokbok.

Malins kundkrets är inte så snäv som man vid första anblick kan verka. Det är inte endast kulinarister med brinnande passion för matlagning som hittar till ”Malin’s foodie living”.

Här finns många alternativ för glutenallergiker, hälsointresserade och de som är ute efter ekologiska råvaror och produkter. Är man intresserad av diverse fina inredningsdetaljer så har man också kommit rätt. Malin poängterar tydligt att hennes inredning och målgrupp är fullständigt könsneutral och att alla skall kunna hitta något. Sockersött och enbart feminint är inte Malins melodi.

Produkterna är av mycket hög kvalitet och är noga utvalda. Malin hävdar att om någon annan affär i Vasa börjar ta in av en produkt som hon säljer så är det mycket möjligt att den försvinner ur hennes sortiment. Produkterna importeras bland annat från Sverige, England, Tyskland och USA. Hennes bästsäljande produkter för tillfället är müsli, te, kryddor och på godisfronten är lakritsen en storsäljare. På hyllorna finns även vaniljpulver som överraskande nog kan vara klurigt att få tag på i Finland, men som säljs i alla vanliga mataffärer i Sverige.

Då vi frågar Malin och hennes anställda försäljare Nina om vilken som är deras absoluta favoritprodukt i sortimentet som de skulle rekommendera så svarar de överraskande nog samma sak, Little’s snabbkaffe. Nina föredrar sorten med smak av valnöt medan Malin endast vill känna aromen av kaffe och svarar Little’s Italian roast. Med två övertygande recensioner finns det inget annat val än att prova denna lovordade produkt. Malins koncept blir genast ännu tydligare då man bekantat sig med produkterna, hennes varor håller hög kvalitet, och innebär en upplevelse för smak- och doftsinnena. Om det är någon som kan omvandla en person med bristande intresse för mat till en ”foodie”, så är det Malin Båtmästar. Malin bevisar att med passion, kreativitet och tålmodighet kan man uppnå precis vad som helst. I Malins fall är det ett liv omringat av smaker och dofter. .......................................................................................................

Malin's foodie living, Vasaesplanaden 6

1/2016

Ex Nunc

39

KEVÄÄN M U I S T I K U VAT KUVAT: OSKARI MYLLÄRI JA SANNI EEROLA

MITÄ KEVÄÄLLÄ TAPAHTUIKAAN ?

Tapahtumatoimikuntamme on tapahtumatäti-Talvelan johdolla pitänyt huolen, että justuslaisilla on riittänyt tekemistä pitkin kevättä! Sana Justuksen sitseistä on kiirinyt, ja Pre-Pampassitsejä vietettiinkin runsain joukoin kaverisitseinä lomateemalla. Sitsit olivat poikkeuksellisen värikkäät ja railakkaat.

Erityismaininnan tapahtumasta ansaitsee rangaistessa improvisoidut luovat tanssiliikkeet, joista tyylinäytteenä vasemman alanurkan kuvan asento "käännetty kottikärry".

Juhlatunnelmiin päästiin myös romanttisilla ystävänpäiväsitseillä helmikuussa, sekä vappuviikon merihenkisillä sitseillä.

Justus kohtasi vertaisensa vastustajan Vaasassa, kun SSHV haastettiin keväällä sekä säbään että bier pongiin. Lopputuloksista viis, Justus jatkaa kummankin lajin ahkeraa treenausta seuraavaa haastetta silmälläpitäen!

40

Ex Nunc

1/2016

Vappuna Justus oli ajoissa liikkellä ja nappasi parhaan paikan Hoviskan rannasta. Grilli laitettiin heti tulille ja mölkkypelit pystyyn. Iltapäivän mittaan Hoviskan ranta täyttyi vappukansasta ja Justuksen teltalla laji vaihtui mölkystä flip cupiksi.

Loppukeväästä joukko justuslaisia lähti hakemaan rakasta Nöffö-possua kotiin Tampereelta. Nöffö löydettiin Särkänniemestä, jonne pääsimme Cassun aktiviteettikerhon tukemalle kevätretkelle huvittelemaan.

Tulevia tapahtumia jännityksellä odottaen!

1/2016

Ex Nunc

41

NUNC POINT SANTERI JUSSLIN

ELÄMÄNI SÄVEL Musiikki on aina ollut minulle jotain suurta, muistoni liittyvät hyvin erilaisiin musiikin lajeihin. hienoa ja tunteita herättävää. Siitä on tullut Yksi minulle tärkeimmistä taidemusiikin teokminulle rakas harrastus jo kauan, kauan sitten. sista on Sibeliuksen Metsäsarjan upea pianomuAmmatinvalinnan näyttämöllä musiikki ei ole siikkiteos Kuusi (Op. 75 No. 5), joka merkitsee koskaan saanut pääroolia, vaan parrasvalojen kerta toisensa jälkeen yhtä suurta taiteellista ja rooli on jo kauan sitten jaettu tieteenalalle, jota tunteellista elämystä. Sen kauniiden harmonioikohtaan tunnen suurta ja sammumatonta paloa. den ja risoluto-jakson murtosoinnut kuullessani Lukioaikainen opinto-ohjaajani kiteytti viisaasti: voin kuvitella Tuusulanjärven kauniille rannoille ”vaikka musiikista ei tulisikaan ammattiasi, on juurtuneiden ikivanhojen kuusien inspiroineen pianoa soittava juristi aivan yhtä kova juttu kuin säveltäjän luovaa työtä. Yhtälailla olen liikuttupöytälaatikkorunoilija, joka tekee täyspäivätyötä nut Giacomo Puccinin, yhden länsimaisen taideja hoitaa perheen siinä sivussa.” musiikin historian upeimmista ja verismin tyyliä

Olen pohtinut musiikin merkitystä paljon edustavista italialaisista oopperasäveltäjistä, viime aikoina. Minulle musiikki on suuri elämys.

Tosca-oopperan produktiosta Kansallisoopperassa Se rakentuu soittamisen, kuuntelemisen ja komuutama vuosi sitten. Erityisen tästä oopperasta kemuksien värittämästä kausaalisesta ketjusta, tekee koskettava tarina yhdistettynä sanoinkujonka jokainen lenkki on tärkeä osa identiteetvailemattoman kauniiseen musiikkiin; erityisesti tiäni. Musiikki tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä ensimmäisen näytöksen huipennus Toscan ja ja tilaisuuksia kehittyä soittajana, yksilönä ja Cavaradossin rakkausduetto Mia gelosa sisältää osana yhteisöä. Musiikki on sävelletty jaettavaksi. voimakasta tunnetta ja upeaa tulkintaa. SaatMusiikki ei synny tyhjiössä eikä sitä voida koskaan tavatpa oopperan sävelet taustoittaa toisinaan tuottaa tyhjiössä. Musiikki tuo ihmisiä yhteen. tenttiin lukemistakin. Yhtälailla olen kokenut Keskeistä on kokemusten ja elämysten jakamisuuria tunteita Grease-musikaalin sävelten tahtiin nen. Olen päässyt toteuttamaan musiikillisia vaasalaisessa Fontana-yökerhossa. Musiikin kautta haaveitani niin konserteissa esiintyen, musikaalia näitä tunnelmia ja tunteita voi elää uudelleen. tehden, lauluyhtyettä säestäen kuin kuunnellen Sävelten synnyttämät muistot säilyvät ja muismitä upeimpia teoksia. tuttavat siitä, mikä kulloinkin on ollut tärkeää ja

Suurin musiikin tarjoama voimavara on miksi. luovuus, itsensä toteuttaminen ja rohkaistuminen

Taiteeseen, opiskeluun ja elämään yleiuusien asioiden kokeilemiseen. Musiikki antaa yhsemminkin pätevät samat reunaehdot ja säännöt täaikaisesti mahdollisuuden olla oma itsensä sekä kuin kaikkeen muuhunkin. Yksittäinen rajoittaheittäytyä tiettyyn rooliin ja unohtaa kaikki muu. vin tekijä kaikista on aika. Elämme valintojen Esiintyessäni ja antaessani maailmassa ja ajan riittävyys on käsieni loihtia säveltäjien lopulta lähinnä valintakysymys. teoksia eloon nuottipapeHerodotus totesi aikoinaan: MUSIIKKI SISÄLTÄÄ rista olen saanut myötäelää ”olosuhteet hallitsevat ihmisiä, ikimuistoisia hetkiä tuoden ihmiset eivät olosuhteita.” TärSUURIA TUNTEITA iloa juhlaviin hetkiin ja keintä on ottaa aikaa itselleen, lohdutusta surun keskelle. läheisilleen ja tehdä sitä, minkä

Musiikki sisältää kokee tärkeäksi. suuria tunteita. Se on keino käsitellä ja ilmaista

Musiikki merkitsee minulle vapautniitä. Muistan asioita musiikin kautta. Ehkä siksi ta tehdä asioita toisin. Se on suurta tunnetta, olen kerännyt itselleni käsittämättömän pitkiä intohimoa ja muistoja. Harrastuksessa yhdistyvät soittolistoja, joihin on sullottu kulloisellakin kaksi tärkeää ja kuvaavaa piirrettäni, joita ovat hetkellä tunteita ja tunnelmia kuvaavia teoksia. pedanttius ja luovuus. Yhtäältä musiikki vaatii Musiikki elää mukana kaikessa. Olen aina ollut tavattoman tarkkaa ja säntillistä harjoittelua. utelias ja avoin kaikenlaiselle musiikille – ehkä Toisaalta musiikillinen itseilmaisu on parhaimaivan raskaimpia genrejä lukuun ottamatta. Olen millaan spontaania ja luovaa, kuten tunteikas pohjimmiltani kuitenkin länsimaisen taidemusiikin laulu ihmiselle, josta välittää muita enemmän. ystävä ja harrastaja. Se ei kuitenkaan poissulje Musiikissa on lopulta kyse suurista tunteista ja mitään, päinvastoin juuri perinteisen taidemuelämyksien jakamisesta. siikin opiskelu ja soittaminen ovat avanneet ............................................................. taiteellisen herkkyyden omaksua ja tuntea eri Kirjoittaja on suuri taidemusiikin ystävä ja pitkän musiikkilajeja. linjan harrastaja, joka on soittanut pianoa

Kaikkein koskettavimmat musiikilliset 16 vuotta.

42

Ex Nunc

1/2016

MAINOS

Haluatko

Ilmoittaa Ja

Näkyä?

LAADUKAS

EX NUNC ILMOITUSTEN MYYNTI: päätoimittaja sanni.eerola(a)helsinki.fi

www.justuswasa.fi

Law school teaches you theory.

Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, ‘maybe is not an answer’.

Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.