Ex Nunc 1/2026

EX NUNC

Justus ry/rf:n oikeustieteilijöiden oma lehti • 1/2026

TEEMA: TEKOÄLY

Ex nunc täyttää 30 vuotta!

Haastattelussa vuoden fuksi

En framtid med AI Sommarguide

Halarinvigning

Alva Thors

Chefredaktör

Ha den äran kära Ex nunc!

Jag tycker om att fira saker. Stort eller smått spelar ingen roll - kan något firas tycker jag man ska göra det. Fira födelsedagar, att du fick jobbet du sökte, eller att det är helg efter en lång vecka. Det är aldrig fel med kalas, och därför är jag oerhört glad över att få fungera som Ex nuncs chefredaktör just i år. Hela året är nämligen ett enda stort kalas: utöver att Justus firar 35 verksamma år fyller också vår kära Ex nunc 30 år!

Jubileumsåret till ära kommer vi i årets samtliga nummer att blicka tillbaka på tidningens historia. Vi börjar med att gå tillbaka till tidningens rötter - tack Casper Herler, Justus ordförande 1996, för att du berättade om var historien om Ex nunc börjar. Vi hakar också på trenden “2026 is the new 2016” och kikar vad det skrevs om i tidningen för tio år sedan.

Samtidigt som vi blickar bakåt, ska vi jubileumsåret och tidningens namn till ära också blicka framåt. Vad har vi att vänta oss ex nunc? Hela jubileumsåret utlovas innehåll som förhåller sig nyfiket till framtiden, och djupdykning i aktuella teman. Vi rivstartar i årets första nummer med den artificiella intelligensen, som efter att ha gjort sin entré i världen för några år sedan snabbt gjort det klart att den är här för att stanna. Läs bland annat om Helsingfors universitets Vasaenhets egen AI-doktor, om framtidens AI-arbetsmarknad och om relevansen av AI som verktyg i studierna. Checka också vad Ex nuncs egna AI-horoskop har att säga dig!

Det jag anser utmärker Ex nunc är den bredd på innehåll som redaktionerna genom åren alltid levererat: professionella och informativa temaartiklar blandat

med lättsammare innehåll samt lokala aktualiteter. Jag hoppas att som chefredaktör med årets tidningar kunna bidra med innehåll på samma spår. I detta nummer kan du bland annat läsa Intsekin ilosanomaa, en recension av den aktuella filmen Wuthering Heights, om utbytesstudier i Nederländerna och om årets gulis. Ska du tillbringa sommaren i Vasa - missa då inte guiden för att få ut allt av Vasa som sommarstad!

Detta första nummer skickas till tryck med stor tacksamhet. Jag är tacksam för förtroendet att få fungera som jubileumsårets chefredaktör. Jag är också tacksam för allt skoj och roliga utmaningar som uppgiften hittills har fört med sig. Tack till min föregå ngare Milja för all hjälp och pepp. Tack även till de fan tastiska redaktörer och alla utomstående som bidragit till tidningen. Utan er ingen tid ning eller kalas.

Jag önskar er härliga lässtunder och en lju vlig fortsättning på kalasåret! <3

sisältö

Juristiliiton Jurrina Justuksessa

Katariina Petäjäniemi

"Humiseva harju" (3,75/5)

Arvostelu: Waleed

Värvning av nya justusiter och yttrandefrihetens gränser - hur går de ihop?

Cecilia Huhtala

Haastattelussa vuoden fuksi: Paavo Pippola

Ex Nunc 1/2026 EX NUNC

Tråkiga pauser - det bästa som hänt mina studier

Nunc point: Simon Hagman

JULKAISIJA: Justus ry/r.f. Pitkäkatu 28-30, Tammipiha 65100 Vaasa www.justuswasa.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Alva Thors

RY:N JÄSENET:

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan kaksikielisessä yksikössä.

Sommar i Vasa? - För dig som tillbringar sommaren i Finlands soligaste stad Fanny Rönnback

Intsekin ilosanomaa

Rosanna Lillbacka

Orator 2026

Frida Achrén och Emelie Laitinen 30 Haalarikastajaiset

Enni Kinnunen

32 Vaihtoterveiset Alankomaista

Akseli Maunumäki

35

Casper Herler: "Grundadet av en egen tidning var ett led i att visa att vi redan var etablerade"

Alva Thors

38 Is 2026 the new 2016?

Fanny Rönnback

41 Haastattelussa Riikka Koulu: Miltä näyttää oikeuden ja juristin tulevaisuus?

44

Ida Irz

Anton Ylikallio: "Frågan som uppstår är hurudant skapande som räknas som tillräckligt originellt"

Alva Thors

46 Tekoälyn hyödyntäminen opiskelussa

Nunc point: Jarkko Rantavuori

47 Mitä Helsingin yliopiston ohjeet sanovat tekoälyn käytöstä?

Enni Kinnunen

48 Uhka vai mahdollisuus? PohDIntoja tekoälystä asianajotoimiston arjessa Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius

50 Voiko epäoikeudenmukaisesta datasta syntyä oikeudenmukaista juridiikkaa?

Nunc point: Waleed Ahmed

51 Ristikko

Enni Kinnunen

52 Miten justusiitit (oikeasti) käyttävät tekoälyä?

Ida Irz

54 Vad säger ditt stjärntecken om din AI-användning?

Fanny Rönnback

Hejsan!

Det är vi som är Ex nuncs redaktion 2026. Lär känna oss genom att ta en titt i vår vänbok!

Ida Irz

Ålder och årskurs: 21, gulis

Varifrån är du hemma? Helsingfors

Här hittar man oftast mig: Hankens studeranderestaurang

Min biggest flex: Har vunnit en matätartävling

Jag blir glad av: Morgongröt, höst och piano

Vad vill du bli när du är stor, om inte jurist? Någon som arbetar med barn och unga

Enni Kinnunen

Ålder och årskurs: 20, första årets justusit

Varifrån är du hemma? Vasa <3

Här hittar man oftast mig: Tittar på serie hemma under min fluffiga filt

Min biggest flex: Har varit med i TV

Jag blir glad av: Vänner

Vad vill du bli när du är stor, om inte jurist? Mitt drömjobb som barn var bibliotekarie

Waleed Ahmed

Ikä ja vuosikurssi: 20 vuotias, juxi :)

Mistä olet kotoisin? Helsinki

Paikka josta minut usein löytää: Pitkillä kävelyillä tai lukemassa

Mun biggest flex: Mun Charles Dickens ensipainoskokoelma

Tämä tekee minut iloiseksi: Hyvät yöunet ja juoksulenkit

Mikä haluaisit olla isona, jos ei juristi? Paimentaja :)

Fanny Rönnback

Ålder och årskurs: 19, förstaårsstuderande

Varifrån är du hemma? Malax

Här hittar man oftast mig: Gymmet

Min biggest flex: Ja har samma lösenord överallt men ha aldrig blivit hackad :P

Vad vill du bli när du är stor, om inte jurist?

Marinbiolog

Alva Thors

Ålder och årskurs: 20 år gammal gulis

Varifrån är du hemma? Vörå!!!!

Här hittar man oftast mig: Framför datorn :(

Min biggest flex: Har traktorkörkort

Jag blir glad av: De små sakerna i livet - som en god lunch, solsken, en söt hund eller en banger outfit

Vad vill du bli när du är stor, om inte jurist? När jag var liten sa jag alltid att jag vill bli advokat eller konditor, så I guess att min plan B är där

Teksti: Ida Irz ja Alva Thors Kuvat: Justus

JUXITOIMIKUNNAN SITSIT

Vuosi alkoi upeasti Juxitoimikunnan järjestämillä sitseillä, joita oli selvästi kaivattu pitkän joululoman jälkeen! Paikalle saapui iso joukko osallistujia, ja tunnelma oli lämmin sekä vilkas heti alusta lähtien. Kiitos Juxitoimikunta!

HAALARIKASTAJAISET

JUST NEWS JUST NEWS JUST NEWS

PIPOLÄTKÄ + PENTHOUSEBASTU

Årets första motionsevenemang, den efterlängtade pipolätkä-matchen, ordnades av Justus kultur- och idrottsansvariga i början av januari. Efter den fartfyllda matchen fortsatte kvällen med avkoppling i Penthouse-bastun och trevligt sällskap.

Vihdoin fuksien kauan odotetut haalarit olivat saapuneet, ja sitä täytyi tietenkin juhlistaa tuutoreiden järjestämillä haalarikastajaisilla! Fuksit saivat pukea viininpunaiset haalarinsa päälleen ensimmäistä kertaa ja juhlistaa sitä illan aikana. Lue lisää haalarikastajaisista sivulla 30.

Nunc 1/2026

STUDY WITH KROGERUS

SYKVÄLL I RÅDSTUDAN

När gulisarna äntligen fått sina halare, fanns det förstås en hel del halarmärken som behövdes sys, och därmed ordnades en mysig sykväll i vår klubblokal.

Opintotoimikunnan järjestämissä opintopiireissä, opiskelijat kokoontuvat Tammipihalle opiskelemaan Pomodoro-tekniikalla. Opintopiirejä sponsoroi Krogerus, minkä ansiosta opiskelua ei tarvinnut tehdä tyhjin vatsoin. Hyvä seura kannusti opiskelemaan ja opintopiirit olivat täydellinen tilaisuus kalastella tärppejä.

VÄNDAGSSITZ

JustUs-kommittén organiserade den till storleken lite mindre vändagssitzen, där vänskapen blomstrade desto mer! Sitzen var en Spotify-sitz: inga önskemål om sånger kom från den traditionella sångboken, utan från Spotify! Radarparet Sofia och Linnea höll stämningen på topp medan One Direction-sånger, som verkar ha blivit ett återkommande inslag på sitzen, spelades för fullt. 1/2026 Ex Nunc 9

JUST NEWS JUST NEWS

JUSTUKSEN MÄKIRIEHA

PORONKUSEMA - SILVER

Justus hade en stark representation i det av vår systerförening Artikla i Rovaniemi ordnade evenemanget Poronkusema. Ett av lagen kammade hem en urstark andra plats, grattis!

Bild: Eero Paloheimo

Sää oli mitä loistavin ja justusiitit liukuivat mäkeä alas hurjaa vauhtia.

WARRANTTI x JUSTUS SITZ

Warrantti x Justus sitzen samlade en stor skara sitzare från båda ämnesföreningarna. I enlighet med temat “Suits” klädde vi upp oss och hade en rolig kväll!

KISASTUDIO

I samband med de olympiska spelen och att Finlands ishockeyherrar tog sig till slutspel, ordnades i Rådstugan en kisastudio där justusiter samlades för att ivrigt följa med matcherna.

Vaihtelevalla

Heimo Saarinen Ordförande

ALLA MED - yhdessä kohti juhlavuotta

menestyksellä lämpenevät ilmat sekä silminnähden pitenevät päivät ovat varma merkki keväästä eli siitä, että Justuksella on jälleen alkanut uusi, mahdollisuuksia täynnä oleva toimintavuosi. Alkanut vuosi onkin todellinen juhlavuosi Justukselle. Sen lisäksi, että ainejärjestölehtemme Ex Nunc täyttää 30 vuotta ja marraskuussa järjestetään Justusviikko 15. kertaa, huipentuu vuotemme Justuksen 35. vuosijuhliin. Juhlantäyteinen vuosi tuo rakkaalle ainejärjestöllemme vanhojen ja tuttujen arjen aktiviteettien lisäksi jälleen myös jotain uutta tullessaan.

Viimeiset vuodet Justus on kasvanut vauhdikkaasti, ja jäsenmäärämme onkin tällä hetkellä suurempi kuin koskaan historiassa. Ainejärjestön huima kasvu mahdollistaa entistä monipuolisemmat toimintamahdollisuudet rikastuttamaan opiskeluaikaamme.

Ett gott exempel på de nya vindarna är vår nya aktiva Helsingforskommitté som säkerställer att Justusandan inte begränsas till tre studieår i Vasa. Helsingforskommittén grundades för att möta efterfrågan på studielivet på magisternivå: ett levande exempel på hur Justus

verksamhet kontinuerligt utvecklas utifrån respons och önskemål för att bättre motsvara justusiternas behov.

Det nya verksamhetsåret för också med sig andra tecken på tillväxt. Ett är att vi startar upp och etablerar Justus alumnverksamhet. Den länge planerade alumnföreningen har nu tagit sina första steg, och målet är att skapa en lättillgänglig kanal för utexaminerade justusiter att bevara den ALLA MED-gemenskap som de har byggt upp under sin tid i Justus. För många är det säkert just den man mest kommer sakna efter studietiden.

Uudistusten lomassa ja suuria juhlia odotellessa on kuitenkin tärkeä pysähtyä tähän hetkeen. Tuntuu siltä, että vuosi vaihtui vasta pari viikkoa sitten, mutta yhtäkkiä olemmekin jo maaliskuussa. Hujauksessa vierähtävät kuukaudet muistuttavat siitä, että täytyy osata ottaa kaikki irti tästä vauhdikkaasta, mutta sitäkin hauskemmasta arjesta kaikkine kommelluksineen. Opiskeluajan arjen kokemukset ovat ainutlaatuisia, ja niistä tulee nauttia täysin siemauksin. Juuri näistä hetkistä rakentuvat muistot, jotka kantavat pitkälle myös opiskeluajan jälkeen.

Toimikunnat ja toimihenkilöt

TALOUSTOIMIKUNTA

Taloustoimikunta toimii apuna erilaisissa yhdistyksen talouteen liittyvissä asioissa. Taloustoimikunnan tehtäviin kuuluu myös sijoitustoiminnan toteuttaminen ja seuraaminen talousvastaavan johdolla. Tänä vuonna taloustoimikunnan yhtenä tärkeimmistä painopisteistä on taloutemme suunnittelu kerhotilamme ympärille. Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimii tänä vuonna Tuomas Kujanpää ja varapuheenjohtajana toimii Heimo Saarinen. Toimikunnan jäseniä ovat Charlotte Ingberg (puuttuu kuvasta), Juulia Käräjämies (puuttuu kuvasta), Verner Bexar (puuttuu kuvasta), Paavo Pippola, Elli Setälä ja Matilda Mäkäräinen.

VUOSIJUHLATOIMIKUNTA

JUST US

År 2026 består kommittén av Alina Sorri, Ann-Marie Suortti (saknas från bilden), Fanny Puumalainen, Jussi Sarelius, Laura Wallenius, Mea Mehtonen (saknas från bilden), Ronja Kettukangas, Sandra Uppgård och Simon Hagman. Kommittén arbetar för gemenskapen i ämnesföreningen genom att planera och ordna olika typer av evenemang tillsammans med evenemangsansvariga Malin Westberg.

Justuksen 35. juhlavuosi huipentuu marraskuussa järjestettävään vuosijuhlaan. Puolipyöreän juhlapäivän järjestävät tänä vuonna vujutirehtöörit Linnea Paloheimo, Emma Hermansson, Alina Sorri ja Tuuli Tiirikainen. Toimikunnan puheenjohtajana toimii yleisvastaava Elsa-Vilja Heikkilä ja varapuheenjohtajana sihteeri Petra Kivi (puuttuu kuvasta). Toimikunnan järjestettävänä on Justuksen tähänastisen historian suurimmat vuosijuhlat, ja tehtäviin kuuluvat mm. teeman, ohjelman ja jatkojen suunnittelu.

toimihenkilöt 2026

PREPKURSKOMMITTÉN

EKSURSIOTOIMIKUNTA

Ekskursiotoimikuntaan kuuluvat Jutta Mattila, Mimosa Nevala (puuttuu kuvasta), Aino Kuokkanen, Isabella Jansson sekä yrityssuhdevastaava Katri Johansson. Toimikunta auttaa erilaisten ekskursioiden ideoinnissa ja käytännön järjestelyissä. Lisäksi toimikunnasta on suuri apu kaikissa kevät- ja syysmatkojen järjestämiseen liittyvissä tehtävissä. Toimikunnalla riittää tekemistä ympäri vuoden ja he saavat itse vaikuttaa tehtäviin mielenkiintonsa mukaan.

Prepkurskommittén hjälper prepkursansvarig Emma Mäkitalo att ordna Justus prepkurs under våren 2026. Kommittens huvudsakliga uppgift är att skapa ett materialpaket och en läroplan för en omfattande materialkurs. Som kursledare fungerar Kira Koskinen (saknas från bilden) och Cecilia Huhtala (saknas från bilden). Till kommittén hör även Heidi Hoffrén (saknas från bilden), Roosa Tikkanen (saknas från bilden), Agnes Kulla, Alina Sorri, Ellenoora Kähkönen (saknas från bilden), Juuli Paturi, Emma Hermanson, Juulia Käräjämies (saknas från bilden), Milja Norrena (saknas från bilden), Ronja Rautee (saknas från bilden), Alex Ylikangas (saknas från bilden) och Charlotte Ingberg (saknas från bilden).

EX NUNCS REDAKTION

Ex nuncs redaktion har gjort ett fantastiskt jobb med att planera och verkställa den tidning du läser just nu! Årets redaktion har ett ärofyllt uppdrag i att ta fram jubileumsårets tre nummer av tidningen. Teamet bakom tidningen i år är chefredaktör Alva Thors samt redaktörerna Enni Kinnunen, Fanny Rönnback, Ida Irz och Waleed Ahmed (saknas från bilden).

Toimikunnat ja toimihenkilöt

STUDIEKOMMITTÉN

Till årets studiekommitté hör Cecilia Huhtala (saknas från bilden), Kukka Kangas, Kaius Könkkölä (saknas från bilden), Katariina Petäjäniemi och Jarkko Rantavuori (saknas från bilden). I kommittén diskuterar vi aktuella utbildningspolitiska ämnen och vi ordnar studiesociala evenemang i form av studiecirklar och utbildningar. Kommittén erbjuder värdefulla synpunkter vad gäller intressebevakning, och förmedlar aktuell information till studieansvarig Aleksi Hakanen.

HELSINGFORSKOMMITTÉN

Den för 2026 nygrundade Helsingforskommitténs verksamhet samlar justusiter som befinner sig i huvudstaden. Till kommittén hör i år Liisa Käiväräinen, Juulia Käräjämies, Jarkko Rantavuori, Ellenoora Kähkönen, Ronja Rautee, Freja Sévon och Milja Norrena.

Läs mer om Justus i Helsingfors på sidan 16!

ULKOASIAINTOIMIKUNTA

Ulkoasiaintoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja järjestää Justuksen kansainvälinen viikko yhdessä ulkoasiainvastaavan, vice int.sekin ja kv-toimikunnan kanssa. Toimikunnan rooli korostuu erityisesti Justuksen viikon aikana, jolloin vastuuta ja tehtäviä riittää monipuolisesti aina käytännön järjestelyistä lopullisen ohjelman toteuttamiseen. Tällä tiimillä on myös äärimmäisen suuri rooli vieraidemme viihtyvyyden varmistamisessa. Toimikuntaan kuuluvat ulkoasiainvastaava Rosanna Lillbacka, vice int. sek. Freja Jern, Erno Torikka, Jussi Sarelius sekä Joakim Turpeinen

VICE INT. SEK

Hej! Jag heter Freja Jern, är 19 år och har i år rollen som vice int.sek. I min roll fungerar jag som int.seks högra hand. Om int.seken inte har möjlighet att vara på plats under en nordisk vecka är det jag som kliver in och tar över ansvaret. Jag ser särskilt mycket fram emot vår egen vecka i november. Som vice int. sek. har jag en stor roll i förverkligandet av veckan.

toimihenkilöt 2026

TILAVASTAAVAT

Hejsan allihopa! Årets tilavastaavat (klubblokalsansvariga) är Erno Torikka och Juuli Paturi. Vi ser fram emot att få ta hand om och utveckla vår kära Rådstuga.

Ni kanske undrar vad tilavastaavat gör. Meillä on teille vastaukset! Rådstugan är ett av Justus största och viktigaste projekt, vilket innebär att vi behöver satsa på det. Tämän takia tarvitaan tilavastaavia! Meidän tehtävänä on keskittyä juuri Raastupaan huolehtimalla, että WC-paperia riittää ja käsipyyhkeet ovat raikkaita. Lisäksi pohdimme, miten Raastupaa saataisiin kehitettyä.

Jos sulla tulee mieleen mitään, mitä sä haluisit parantaa Raastuvalla niin tuu juttelee! <3

HÄIRINTÄYHDYSHENKILÖT

Emelie Laitinen och Asta Koivisto

Vår uppgift som trakasseriombudsmän är att vara ett stöd för dem som upplevt eller bevittnat trakasserier eller osakligt bemötande samt försöka förhindra sådant i framtiden.

Tehtävämme häirintäyhdyshenkilöinä on toimia tukena niille, jotka ovat kokeneet tai todistaneet häirintää tai epäasiallista kohtelua, sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään tällaisia tilanteita tulevaisuudessa. Meihin voi olla yhteydessä keskustelua varten – kuuntelemme ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin.

KULTTUURI- JA

LIIKUNTAVASTAAVAT

Kulttuuri- ja liikuntavastaavat järjestävät Justukselle ympäri vuoden erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, kuten lajikokeiluja. Vuoden 2026 kulttuuri- ja liikuntavastaavat ovat Mea Mehtonen ja Mimosa Nevala.

ANSVARIGA FÖR SOCIALA MEDIER

Justus ansvariga för sociala medier sköter, som namnet säger, ämnesföreningens sociala medier samt fotograferar under sitzer och andra evenemang. Till teamet hör Joakim Turpeinen, Cecilia Huhtala (saknas från bilden) och Ann-Marie Suortti (saknas från bilden).

En svärm av flyttfåglar

Text: Milja Norrena

Vidårsskiftet flyttade jag till Helsingfors, liksom så många andra justusiter både före och efter mig. Det är fråga om en årlig våg av justusiter som, likt en svärm av flyttfåglar, packar ihop sina saker och åker söderut. Detta är visserligen förståeligt. Efter några år av härligt och intensivt studieliv i Vasa känns Helsingfors lockande.

När jag ännu bodde i Vasa upplevde jag detta nästan som en förolämpning och ett svek mot Justus (tolka inte alltför bokstavligt). Nu förstår jag också den andra sidan av myntet. Att flytta till Helsingfors kan ibland vara ett nödvändigt steg i karriären, då staden till exempel erbjuder fler arbetsmöjligheter. Flytten behöver dock inte betyda att man lämnar Justus – snarare verkar det vara tvärtom. Jag har förstått att flera längtar tillbaka till Justus och den samhörighet som den förhållandevis lilla ämnesföreningen erbjuder. Däremot kan den täta kontakten vara svår att upprätthålla när omgivningen är större och livet förändras från det aktiva studielivet.

Som tur finns det en relativt enkel lösning på detta problem, nämligen att ta Justus till Helsingfors :D. Under de senaste åren har det visserligen gjorts försök att etablera Justus verksamhet i Helsingfors. Trots efterfrågan på evenemang har verksamheten ändå inte riktigt frodats. Ett problem har varit det långa avstå-

ndet mellan städerna. Det är givetvis lättare att ordna evenemang på Rådstugan än i en stad 450 kilometer bort. De tidigare årskurserna har även varit betydligt mindre än de nuvarande, och jag tror att det blir lättare att skapa blomstrande verksamhet i takt med att antalet engagerade medlemmar ökar.

För att nu på allvar ta tag i detta har en ny kommitté grundats, nämligen Helsingforskommittén (som jag är medlem i), vars huvudsakliga uppgift är att stärka Justusbandet i Helsingfors. Detta görs genom att ordna precis sådana evenemang som efterfrågas och som man kan delta i med låg tröskel, även om man inte längre känner för att till exempel sitza. Veckan efter att jag skriver detta ska vi faktiskt ordna vårt första afterwork-evenemang, vilket ska bli riktigt kul! För att ta reda på exakt vilken typ av verksamhet justusiter i Helsingfors önskar har vi genomfört enkäter och strävar efter att ordna just de evenemang som efterlängtas.

Nu, efter att jag skrivit detta, ska jag faktiskt hjälpa en vän från Justus som flyttar hit – ännu en fågel har landat i boet. Därefter ska vi delta i KKO-sitzen. Må detta vara en påminnelse om att studielivet och Justuslivet inte tar slut bara för att man flyttar. Å andra sidan vill jag också påminna de Vasabor som läser detta att inte skynda i väg. Justusbubblan i Vasa är unik, och jag längtar tillbaka varje dag. Ta alltså vara på tiden! <3

Juristiliiton Jurrina Justuksessa

Jag fungerar som Juristförbundets studentambassadör "Jurri". Studentambassadörens förtroendeuppdrag omfattar en period på nio månader (augusti-maj). Arbetsuppgifterna omfattar till exempel kontakt mellan Juristförbundet och studieorten, att öka Juristförbundets synlighet på studieorterna och ordnande av evenemang. Som exempel på evenemang kan nämnas notariekvällar, rast-rundor, gulisinfo eller förbundets traditionella vappenmunkar.

På hösten deltog jag i gulisinfo, var Tiia Joensuu och Jesse Sironen berättade om Juristförbundet till nya gulisar. I december ordnade jag karriärkvällen på Ekgården. Juristförbundets karriärcoach Heidi Hännikäinen berättade då på distans om praktiska tips för att skriva CV och arbetsansökan. Det var också möjligt att ställa frågor till Heidi.

Helmikuussa pidimme opintovastaavamme Aleksi Hakasen kanssa Jurrikahvit-tapahtuman, jonka aikana kerroin Juristiliiton ajankohtaisista asioista ja esittelin opiskelijoille Juristiliiton palveluja. Aleksi puolestaan kertoi ainejärjestön edunvalvontaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Juristiliitto tarjosi tapahtumaan myös pientä purtavaa. Tulevien Jurri-tapahtumien osalta kannattaa seurata Justuksen tiedotuskanavaa.

Jurrina toimiminen on ollut antoisa kokemus. Koska kyseessä on uusi konsepti, tehtävän sisältöön pääsee vielä vaikuttamaan hyvin. Jurri voi siis itse vaikuttaa siihen, millaisia tapahtumia haluaa järjestää ja mihin suuntaan haluaa tehtävää kehittää. Jurrihaku avataan jälleen keväällä ja siitä ilmoitetaan Juristiliiton viestintäkanavissa. Mikäli tämä tehtävä kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hakea! Vastaan myös mielelläni kaikkiin tehtävään liittyviin kysymyksiin.

Justusiter kan också fundera på vad som berör Juristförbundets verksamhet man skulle vilja veta mera om och hurdana evenemang man önskar att Juristförbundets studentambassadör ordnar under det här läsåret eller i framtiden, och ta kontakt med mig.

Katariina Petäjäniemi.

Kuva: Justus/Malin Westberg

Tulevista Juristiliiton tapahtumista vielä sen verran, että jo perinteeksi muodostunut oikkareiden valtakunnallinen verkostoitumistapahtuma SAKKE järjestetään ensi syksynä. Juristiliitto ja ainejärjestöt järjestävät tapahtuman yhdessä ja toimin Justuksen SAKKE-vastaavana. Olen siten mukana järjestämässä tapahtumaa.

Voitte olla minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä. Numeroni löydätte Justuksen ryhmistä.

Katariina Petäjäniemi

Juristiliiton oikkarilähettiläs / Juristförbundets studentambassadör

katariina.petajaniemi@juristiliitto.fi vaasa@juristiliitto.fi

Justuksen kerhot 2026

JustBalls / FC Justus

JustBalls (officiellt FC Justus) är Justus egen fotbollsklubb, grundad i slutet av 2024. Anton Syväoja och Elmer Keränen ansvarar för klubben 2026. Som en reform har vi också infört en officiell kaptensroll: i år är Erno Torikka kapten för FC Justus. Vi vill också tacka Roope Lehtinen, kapten 2025, för hans betydande insatser för vår klubb.

Päätavoitteenamme on edistää justuslaisten hyvinvointia muunkin kuin sitsien merkeissä. Toimintamme kulmakivi on opiskelijabudjetin rajoissa treenien järjestäminen perinteiseen tapaan useamman kerran kuukaudessa, mutta määrä riippuu kuitenkin ilmoittautujamäärästä. Rohkaise siis kaveriasi tulemaan mukaan pelaamaan matalalla kynnyksellä! Sinun ei tarvitse olla paikallinen Messi tai Ronaldo, etkä tarvitse edes nappiksia, vaan lenkkaritkin riittävät. Lupaamme, että tulet kehittymään!

Lisäksi kesällä osallistumme Helsingissä järjestettävään OikkariCupiin, jossa pelaamme muita oikkarijärjestöjä vastaan kiihkeissä peleissä. Mikäli siis voittaminen ja pokaalin nostaminen kiinnostaa, pysy kuulolla meidän WhatsApp kanavalla! Pyrimme myös läpi vuoden järjestämään yksittäisiä pelejä muita Vaasan ainejärjestöjä vastaan. Jos tämän tekstin lukemisen jälkeen pelaaminen ei vieläkään innosta, olemme mahdollistaneet tänä vuonna myös kannattajajäseneksi liittymisen.

Följ oss på Instagram @fcjustus för att ta del av stämningen på planen. Gå med i vår Whatsappgrupp om du inte redan gjort det, för att hålla dig uppdaterad om de senaste nyheterna.

Hala FC Justus!

JustSail

JustSail on 2023 perustettu Justuksen virallinen purjehduskerho, jonka tavoite viedä justusiitit merelle.

Vi ordnar aktiviteter och annan verksamhet som man kan delta i med låg tröskel och vars teman hör ihop med segling och vatten. Alla är välkomna till JustSails evenemang - ingen seglingserfarenhet behövs!

Syftet med vår klubb är att inspirera justusiter att engagera sig i seglingskulturen och upptäcka den maritima sidan av Vasa. Genom JustSail är det möjligt att prova på nya saker och framför allt ha roligt i gott sällskap. Alla med andan är viktig för oss, och därför vill vi ordna roliga och sociala aktiviteter för justusiter.

Järjestämme matalan kynnyksen tapahtumia: esimerkiksi kahtena edellisenä vuotena olemme järjestäneet jäsenistölle ilmaisen saunaillan, sekä viime vuonna vierailun paikalliselle pienpanimolle. Horisontissa näkyy myös monenlaista hauskaa tapahtumaa niin kuin merellä, joten liity mukaamme luomaan unohtumattomia muistoja.

Päivittelemme tulevista tapahtumista ja tiedotteista JustSailin Whatsapp ryhmässä ja Instagramin puolella @justsailclub.

Som ansvarspersoner för JustSail år 2026 fungerar Alina Sorri, Isabella Jansson, Kaarin Rapinoja, Linnea Paloheimo, Anniina Långstedt, Ida Irz och Annika Mc Cormick.

Tervetuloa mukaan!

JustSki

JustSki on Justus ry:n virallinen laskettelukerho. Kerhon tavoitteena on tuoda Justusiitit yhteen talviurheilun merkeissä vuosikurssista riippumatta. Toimintaan voi osallistua matalalla kynnyksellä jokainen Justusiitti – olitpa sitten ensikertalainen tai kokenut konkari. JustSki haluaa luoda yhteisöllisen ja innostavan ilmapiirin, joka vahvistaa laskettelukulttuuria ja tarjoaa jäsenilleen unohtumattomia elämyksiä rinteessä ja sen ulkopuolella.

Kerho järjestää laskettelureissun Rukalle 12.3.-16.3.2026

JustSki är Justus rf:s officiella skidklubb. Föreningens mål är att föra samman Justusmedlemmar kring vintersport, oberoende av årskurs. Alla Justusiter är varmt välkomna att delta, oberoende av tidigare erfarenhet. JustSki vill skapa en gemenskapsfrämjande och inspirerande atmosfär som stärker skidkulturen och erbjuder sina medlemmar oförglömliga upplevelser både i och utanför backen.

Föreningen ordnar en skidresa till Ruka 12.3.-16.3.2026.

Just Skis ansvarspersoner år 2026 är Sissel Granholm, Lumi Vahteristo, Claudia Hollsten, Lassi Mukkala, Kasperi Heinonen och Elli Tikkanen

Emerald

Fennellin ohjaaman “Humiseva harju” - ympärillä käyty keskustelu on tehnyt teoksesta yhden vuoden puhutuimmista elokuvista. Alkuperäisen romaanin suurena ihailijana en malttanut olla katsomatta elokuvaa. Fennell on kertonut ohjanneen sen maailman, jonka kuvitteli luettuaan kirjan 14-vuotiaana. Lopputuloksena on elokuva, joka on täynnä intohimoa ja pakkomielteisyyttä.

Fennellin onneksi luin saman kirjan saman ikäisenä.

Siksi on vaikea olla miettimättä, kuinka moni 14-vuotias oikeasti näkee Emily Brontën romaanissa lähes ollenkaan seksiä – saati BDSM:ää – samoin, miten Fennell väittää näkevän. En epäile hänen kokemustaan lukijana. Lukukokemukset ovat aina henkilökohtaisia. Mutta tässä tapauksessa tulkinta tuntuu niin yksipuoliselta ja henkilökohtaiselta Fennellille, että se alkaa peittää alleen romaanin muita, keskeisimpiä kerroksia.

Humiseva harju on toki kertomus pakkomielteisestä rakkaudesta. Mutta se on myös romaani vallasta, luokasta ja ulkopuolisuudesta. Heathcliffin hahmo rakentuu pitkälti hänen asemansa ympärille: hän on koditon, mahdollisesti rodullistettu ja sosiaalisesti alistettu. Hänen kostonsa on yhtä paljon luokkaväkivaltaa kuin romanttista tragediaa.

Fennellin versiossa nämä teemat jäävät taka-alalle.

Kun katse kiinnittyy lähes yksinomaan seksuaaliseen lataukseen, katoaa näkyvistä se maailma, jossa Brontën henkilöt elävät. Maailma, jossa rotu, luokka ja omistaminen määrittävät ihmisten kohtaloita.

On helppo kuvitella, miten näin voi käydä, jos romaanin lukee kuplassa, jossa nuo kysymykset eivät koskaan tunnu erityisen kiireellisiltä. Tulkinnan pinnallisuus voisi toimia hyvinkin laadullisena tutkimuskohteena 2000-luvun luokkayhteiskunnan radikaalisesta polarisaatiosta.

Silti on sanottava tämä: juuri sellaisena tulkintana kuin se on, Fennellin elokuva toimii yllättävän hyvin. Poistamalla useita hahmoja ja juonia Fennell on luonut visuaalisesti kauniin ja modernin otteen goottisesta. Kamera viipyy iholla, tuulessa ja maisemassa tavalla, joka tekee elokuvasta jatkuvasti latautuneen. Tarinan yksinkertaistaminen auttaa katsojaa uppoutua ohjaajan valitsemiin teemoihin.

Jos Humiseva harju on Fennellille ennen kaikkea kertomus rakkaudesta ja kiimaisesta pakkomielteestä, hän ainakin ohjaa sen loppuun asti uskollisena tälle näkemykselle.

Värvning av nya justusiter och yttrandefrihetens gränser

– Hur går de ihop?

Text och bilder: Cecilia Huhtala

Ibörjan av året fick jag möjligheten att fungera som studentambassadör för Svenska Ärendens projekt Uni på väg. Som en del av uppdraget har jag för gymnasiestuderande hållit lektioner i ett ämne jag själv valt, och samtidigt presenterat universitetsstudier. Jag kom fram till att en av de svåraste publikerna att charma nog är gymnasiestuderanden, det var inte en lätt uppgift att övertala dem att joina oss i Vasa.

Projektin ideana on, että Helsingin yliopiston opiskelijat valtaavat luokkahuoneen ja ottavat opetuksen haltuunsa yhden aamupäivän tai iltapäivän ajaksi. Tavoitteena on herättää kiinnostusta yliopisto-opintoihin, esitellä akateemisia oppiaineita inspiroivalla tavalla sekä helpottaa lukiolaisten omaa polkua kohti korkea-astetta. Uni på väg vieraili tänä vuonna yhteensä 12 koulussa innostamassa opiskelijoita.

Yttrandefrihetens gränser – vad säger lagen?

Esitykseni aikana käsittelin sananvapauden käsitettä oikeudellisesta näkökulmasta. Tarkastelin kaikkea perustuslain sääntelystä ja ehdottomista oikeuksista ajankohtaisiin oikeustapauksiin, kuten Päivi Räsäsen tapaukseen korkeimmassa oikeudessa sekä Helsingin

Sanomien viestikoekeskus tuomio. Sananvapaus on aihe, joka sekä jakaa mielipiteitä että osoittaa, että oikeustila on jatkuvassa muutoksessa.

Studeranden fick analysera verkliga situationer utifrån dagens lagstiftning, något som ledde till många intressanta diskussioner. Några frågor som diskuterats var hur inlägg på sociala medier kan bryta mot lagen, vad kan anses som kränkande och när är det okej att filma och när inte. Frågorna visade i slutändan att ämnet kräver att vi drar gränser och kan väga olika rättigheter mellan varandra.

Svenska ärenden arbetar med universitetets tvåspråkighet

Svenska ärenden, som ansvarar för Uni på väg-projektet, arbetar för att stärka Helsingfors universitets tvåspråkiga verksamhet. Gruppen stöder utvecklingen av undervisning och studier på svenska i nära samarbete med campus, utbildningsprogram och universitetsledningen. De genomför bland annat skolbesök runtom i Finland, skapar olika rapporter och driver flera projekt.

Cecilia Huhtala har tillsammans med andra Helsingfors uni-studerande besökt gymnasier i Svenskfinland.

HAASTATTELUSSA VUODEN FUKSI: PAAVO PIPPOLA

Vuoden fuksi valittiin marraskuussa järjestettyjen vuosijuhlien yhteydessä.

Mikä on ollut lempparitapahtuma?

Tapahtumia on ollut niin paljon, että lempparin nimeäminen on vaikeaa. Jos kuitenkin katsotaan tätä vuotta tähän asti, kärkikolmikkoon nousevat ehdottomasti vujut, haalarikastajaiset ja Juxiaiset. Ne ovat jääneet eniten mieleen tunnelman ja yhteishengen vuoksi, mutta oikeastaan jokainen tapahtuma on ollut kokemisen arvoinen. Edessä olevat kevätmatka ja Juksiristeily tulevat heittämällä sijoittumaan top-viiteen.

Miten fuksivuosi on tähän mennessä sujunut?

Fuksivuosi on sujunut yllättävänkin vauhdikkaasti, ja tuntuu, että vasta hetki sitten astuin ensimmäistä kertaa Vaasaan. Täytyy myöntää, että yliopistomaailma on osoittautunut odotuksiani leppoisammaksi paikaksi. Täällä korostuu vahvasti akateeminen vapaus: on täysin itsestä kiinni, kuinka paljon asioihin panostaa ja miten aikansa jakaa lukemisen ja opiskelijaelämän välillä.

Terveisiä muille justusiiteille?

Isot tsempit kaikille velvariin. Se taitaa olla pitkään ajankohtainen kaikilla vuosikursseilla.

Toivottavasti nähdään tapahtumissa ja/tai TP:llä mahdollisimman usein!

Teksti ja kuva: Paavo Pippola

nunc point

Simon Hagman

Tråkiga pauser – det bästa som hänt mina studier

Detpratas mycket om hur man ska ordna sina pauser när man studerar. Någon säger att man ska ta en kort promenad, någon annan dricker sitt obligatoriska pauskaffe och en tredje lyssnar på sin favoritlåt. Men när jag ser tillbaka på vad som faktiskt hållit mig i gång genom långa studieperioder är det något betydligt mindre imponerande.

Tråkiga pauser. Helt vanliga, nästan färglösa stunder.

Jag märkte det först när jag försökte få Pomodorometoden att fungera. Alla talade så varmt om den, jag tänkte att det här måste ju vara lösningen. Men varje gång klockan ringde efter 25 minuter gick jag rakt in i en paus som var tusen gånger trevligare än själva studierna. Jag satte på musik, tog fram något gott, kollade telefonen. Efter 5 minuter kändes det förstås som att jag skulle lämna en bra stund för att gå tillbaka till en betydligt torrare.

Det var som att jag ställde studierna i direkt konkurrens med allt som var roligare. Inte konstigt att motivationen sjönk.

Efter att ha hört tipset från en vän, började jag ta medvetet tråkiga pauser. Jag satt bara och stirrade ut ur fönstret medan tankarna flöt omkring utan mål. Ingen mobil, ingen musik, ingenting som lockade. Och efteråt var det märkligt lätt att sätta sig ner och fortsätta. Det var inte för att jag var motiverad, utan för att studierna helt enkelt kändes mer intressanta än det jag just gjort.

Plötsligt började läsandet kännas lättare.

Då började jag testa vidare. En kort stund där jag bara plockar undan något som blivit liggande. Diskar en mugg. Rätar upp en hög med papper. Vattnar växterna. Går ett varv i rummet. Stirrar på en fläck i golvet. Tråkigt, men kravlöst.

Plötsligt började läsandet kännas lättare. Inte för att jag blivit duktigare, utan för att pausen inte längre kändes roligare än själva läsandet. När pausen är stilla och lugn, blir studierna nästa naturliga steg, inte ett steg ner.

Sommar i Vasa?

Har du kanske fått sommarjobb i Vasa eller stannar du annars i Finlands soligaste stad över sommaren? Vi har samlat tio tips på aktiviteter för dig som vill uppleva Vasas sommar på bästa sätt!

Text: Fanny Rönnback

1. Bigday Festival

Bigday Festival är den perfekta festivalen för dig som gillar musik, dans, fart och fläkt. Musikfestivalen, som samlar både nordiska och internationella artister, äger rum 10–11.7 på universitetsstranden i Brändö. På årets lineup står bland andra Alan Walker (NO), Mirella (FI) och Miriam Bryant (SE). Festivalen lockar unga från hela Finland och är något du definitivt inte vill missa!

2. Njut av kvällssolen på någon av Vasas fantastiska uteserveringar

Vad passar inte bättre än att njuta av en drink i kvällssolen? Staden har ett stort utbud på restauranger och caféer där du kan äta något gott eller ta något trevligt att dricka. Strampens och Faros uteserveringar passar dig som vill ha nära till havet medan du på Skybar eller Aveny Café befinner dig närmare stadens kärna.

3. Kvarken Archipelago

Upptäck den spektakulära skärgården, skyddad på UNESCO:s världsarvslista, genom båtturer, kajakpaddling eller utflykter i naturen. Ta dig till exempel en tur till Saltkaret på Replot därifrån du har utsikt över de spår som istiden lämnat efter sig.

4. Picknick i Hovrättsparken

Packa en matsäck och åk själv eller tillsammans med dina kompisar till Hoviska för att fika och njuta av sommarvädret och ljudet av havet.

5. Loppisrunda i Vasas bästa second-hand butiker

Fynda klädesplagg, inredning eller annat i exempelvis SPR ReShop, Combo och Comboliinas second-hand butiker.

6. Upptäck Gamla Vasa

Visste du att Vasa en gång låg på en helt annan plats? I Gamla Vasa kan du promenera bland historiska ruiner och grönområden. Det är en lugn och mysig plats för en kvällspromenad, fotografering eller en spontan picknick.

7. Ta ett dopp vid Sandö eller Smulterö

Sommaren i Vasa är inte komplett utan ett dopp i havet! Sandö och Smulterö är populära badplatser där du kan sola, simma eller bara spendera tid med vänner. Perfekt aktivitet under varma juni- och julidagar.

8. Kuntsi Museum of Modern Art

När vädret inte visar sig från sin bästa sida kan du passa på att besöka något av Vasas museer. På Kuntsi kan du se modern konst i en unik miljö vid hamnen. Ett perfekt alternativ om du vill göra något kulturellt.

9. Minigolf och beachvolley

Utomhusaktiviteter är alltid en hit på sommaren. Utmana dina vänner i minigolf eller samla ett lag för en match beachvolley på någon av Vasas stränder. Lite tävling gör alltid sommaren roligare!

10. Roadtrip runt Österbotten

Om du har tillgång till bil: gör en spontan roadtrip runt om i Österbotten. Små kustbyar, caféer och badplatser finns bara en kort bit bort och ger en känsla av semester, även om du kanske jobbar hela sommaren. Bergö i Malax samt Fäboda i Jakobstad är definitivt platser du inte får missa!

Rosanna Lillbacka

Ulkoasiainvastaava

Tammikuun ensimmäisenä virallisena arkipäivänä – saatuani tavoistani poiketen nauttia jo kahteen päivään mitoitetusta sohvaperunoinnista – sain vuoden 2026 opintovastaavalta idean. Koska ideoista ensimmäinen, monen (tai lähinnä itseni) mielestä legendaariseksi muodostunut ruusulaulun uudelleensanoitus, oli nöyrästi sanottuna onnistunut, en uskaltanut uhmata kohtaloa (opintovastaavaamme) kieltäytymällä tästä uudesta, lähinnä vitsillä esitetystä haasteesta: intsekin ilosanoman kirjoittamisesta. Se, mikä tämän artikkelin tarkoitus lopulta on, jääköön lukijoiden arvioitavaksi.

Koska ajattelin pitää intsekin ilosanoman edes jokseenkin asiasisältöisenä, päätin aloittaa suuresta kysymyksestä: mikä intsek on ja mitä ihmettä se oikeastaan tekee? Koska olen edelleen itsekin tähän osittain vastausta vailla, ja käytetyimpien tarrojeni joukkoon kuuluu väitetysti Lexin vuosimallin -26 puheenjohtajan viesti: “Siis mitä mun pitää tehdä tässä pestissä!?”, koin järkevimmäksi suunnata kysymyksen rakkaan sisarainejärjestömme Artiklan intsekille luottaen siihen, että Artiklalla olisi tarjota jotain ihan muuta.

Vastaukseksi sain kuitenkin seuraavan:

“Kirjoita siitä, kuinka paljon intsekkinä tekee mieli ottaa kuppia.”

Kaksi minuuttia kuluu.

“Mutta oikea vastaus on, että mikä ilo on tehdä tätä ja

kuinka tärkeää kansainvälisyys on sinulle, Justukselle ja kuinka hienoa se on tarjota justusiiteille mahdollisuus tehdä elinikäisiä ystäviä pohjoismaisten kavereiden kanssa!”

Kenties tämä viestiketju kiteyttää paremmin kuin mikään sen, millaista intsekin työ on. Jään kuitenkin edelleen innolla selvittämään konkreettista vastausta siihen, mitä toimi todella pitää sisällään. Ehkä juuri tuo pieni määrittelemättömyys kuuluu asiaan.

Pitkän odotuksen jälkeen tammikuun neljäs viikko vei kolmen innokkaan justusiitin tien kohti Norjan sateisinta kaupunkia ja vuoden ensimmäistä kansainvälistä viikkoa, Bergeniä. Iloksemme ja yllätykseksemme meitä vastassa olivat paitsi aurinkoiset ihmiset, myös sää. Voisi melkein väittää, että koko viikko oli täynnä aurinkoa ja iloa – ja toki myös pieniä, asiaan kuuluvia kommelluksia.

Tämän kansainvälisen sihteerin ensimmäinen edustusviikko oli erityinen myös siksi, että sain jakaa sen kahden rakkaan ystäväni kanssa. Viikon aikana pääsimme yhdessä sukeltamaan vuorimaisemien johdattelemana hytelle, kokemaan russebussin – eli todennäköisesti vähintäänkin jokseenkin laittoman bilebussin – norjalaiseen tyyliin sekä unohtumattomat kv-sitsit, joiden päätteeksi ulkosuhteita tuli taas askeleen verran edistettyä niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin ainejärjestöihin.

Vaikka vuosien saatossa hioutuneet perinnetapahtumat tekevät kansainvälisistä viikoista täysin omanlaisensa konseptin, eivät kv-viikot olisi mitään ilman niitä ihmisiä, jotka niille osallistuvat. Ohjelma voi olla kuinka hyvin rakennettu tahansa, mutta lopulta viikkojen ydin syntyy niistä kohtaamisista, keskusteluista ja jaetuista nauruista, joita ei voi etukäteen käsikirjoittaa.

Koin itse ensimmäisen kansainvälisen viikkoni vuonna 2025 Aarhusissa, Tanskassa. Sinne pääsin onnekseni palaamaan myös tänä vuonna. Jo viime vuodelta muistoihini jäivät paitsi rakkaat hetket, uuden oppiminen ja kokeminen, myös tunne siitä, että ihmiset, jotka olivat vielä pari päivää aiemmin täysin vieraita, tuntuivat viikon lopussa jo kodilta.

Myös tänä vuonna Aarhusin viikkoa seurasi Oratorin viikko Islannissa, ja meistä kaikista innokkaimmat lähtivät suorittamaan tätä koitosta: tuplaviikkoa. Vaikka Islannin viikko on monilta osin hyvin erilainen - täynnä luontoa, nähtävyyksiä, revontulia ja kuumissa lähteissä polskimista – on senkin ytimessä lopulta sama asia kuin muillakin kv-viikoilla: yhdessä koetut hetket ja tunne siitä, että lyhyessä ajassa voi syntyä jotain yllättävän pysyvää. Maisemat voivat vaihtua vuonoista tulivuoriin, mutta viikon tärkein sisältö löytyy silti ihmisistä.

Eräs ensimmäisellä kv-viikollaan käynyt fuksi kuvaili kokemusta yliopistoajan leirikouluksi, josta ei kaiken kokemansa jälkeen varmasti poistu täysin samana ihmisenä. Vaikka lause onkin hieman monitulkintainen, tavoittaa se jotain olennaista kansainvälisten viikkojen

ja Nordiska Sekretariatetin hengestä. Kv-viikoissa on jotain samaan aikaan hulvatonta, kaoottista ja yllättävän merkityksellistä. Niissä tutustuu uusiin ihmisiin, uusiin tapoihin ja kenties myös hieman itseensä. Siksi jokaisen kannattaisi edes kerran opintojensa aikana lähteä mukaan kokemaan, mitä kansainvälinen yhteistyö voi parhaimmillaan olla.

Ehkä juuri sitä intsekkinä toimiminen minulle kaikkein eniten on: mahdollisuutta olla mukana rakentamassa kokemuksia, joiden merkityksen voi havaita kunnolla vasta myöhemminkin sekä olla mahdollistamassa sellaista yhteisöä, johon jokainen saa tulla omana itsenään. On etuoikeus, että Justuksella on mahdollisuus olla osa jotakin itseään suurempaa ja laajempaa: Nordiska Sekretariatetin pohjoismaista yhteistyötä.

Parhaimmillaan kyse on paljon viikkoja suuremmasta asiasta. Kansainvälinen yhteistyö rakentaa siltoja ainejärjestöjen, kaupunkien ja maiden välille, sekä ennen kaikkea ihmisten välille. Sellaisia siltoja, jotka eivät kanna vain viikon ajan, vaan pitkälle opintojen jälkeenkin. Jos siis joku vielä kysyy, mitä intsek oikeastaan tekee, ei siihen ehkä ole olemassa yhtä tyhjentävää vastausta. Mutta ainakin sen voi sanoa, että intsek saa olla mukana mahdollistamassa kohtaamisia, joista voi kasvaa ystävyyksiä ja jotain sellaista, joka kantaa vielä pitkään senkin jälkeen, kun opiskeluvuodet ovat jo ohi.

Ja ehkä se vastaus on tähän vaiheeseen aivan riittävä.

ORATOR 2026

- Vår första (men definitivt inte sista!) Nordic Week

Text: Frida Achrén och Emelie Laitinen

Bilder: Frida Achrén, Emelie Laitinen och Rosanna Lillbacka

JUSTUSIITEEER!

Nu är det dags att packa väskorna inför nästa nordiska vecka för här kommer en recap på ORATOR NORDIC WEEK 2026! Vår vecka på Island bjöd på allt från föreläsningar och naturupplevelser i världsklass till sena nätter, nya vänskaper och mycket nordisk gemenskap. Allt började på onsdagen med ett preparty på Studentakjallarinn, platsen som skulle bli vårt dagliga ställe för mellanöl (aka Gull) under veckan.

Torsdag 12.2 - LGBTQ lectures & Golden Circle

Dagen började akademiskt med en intressant LGBTQ-föreläsning där vi lärde oss om queer rättigheter på Island. Sedan startade bussen mot THE Golden Circle: Gullfoss, Geysir och Þingvellir. Vi frös röven av oss, men vi kan konstatera att det finns inga dåliga väder, bara dåliga kläder! Det blåsiga vädret hindrade oss inte från att njuta av utsikten utöver Þingvellir nationalpark, mest känd för Alþing, platsen där Islands parlament samlades från 900-talet till 1700-talet.

Efter sista stoppet på the Golden Circle fortsatte bussen vidare till Hytte! Där fick vi ta del av den traditionella hyttesitzen och beundra de vackraste norrskenen någonsin.

Natten spenderades i one of the siskonpedit (tiivis tunnelma!) på madrasser som påminde om gamla gymnastikmattor från lågstadiet. Trots detta sov vi alla väldigt gott och fick en hytte-upplevelse vi sent kommer att glömma.

Fredag 13.2 - Exkursion & Golden Circle nr.2

På morgonen gällde tidig väckning när bussen rullade vidare mot parlamentet där historielektionen om Alþing och Þingvellir fortsatte. Sedan besökte vi Högsta domstolen där vi blev väl emottagna med läsk och choklad (shoutout till domarna <3).

Efter exkursionerna tog vi oss igen tillbaka till Studentakjallarinn för mat och såklart mellanöl. Sedan var det dags för karaoke, men kvällens höjdpunkt var GOLDEN CIRCLE nr.2, det vill säga justusiternas egna 4 km långa tour de trottoar med Bolt genom Reykjavik hem till vår lägenhet.

Lördag 14.2 - Sky Lagoon & Court Sittning

Vändagen till ära spenderade vi förmiddagen på Sky Lagoon. En 7-stegs avslappningsritual, och ett glas i handen med det bästa Island har att erbjuda, var pre-

cis vad vi alla behövde. Förutom själva lagunen var saltscruben och såklart bastun några av höjdpunkterna. Efteråt fick vi fortsätta slappna av med wine and paint för att samla krafter inför kvällens sittning.

Efter ännu en mellanöl var det dags för COURT SITTNING, med vår alldeles egna domartribunal och bästa möjliga maträtt: risgrynsgröt med kanelsocker och isländsk liver pâté. Jatkot firades enligt veckans tema på Reykjaviks hotspot; Kiki Queer Bar. Natten avslutades med en late night snack från Hlöllabátar, som under åren blivit en känd kiosk bland nordiska gäster.

Söndag 15.2 - Darts, Silliz & Bubblis

Dagen började med att vi fick testa vårt sikte med darts, vartefter det fanns lite tid för sightseeing i centrum av Reykjavik. Vi hann med en snabbvisit vid Hallgrímskirkja innan vi konstaterade att en kall mellanöl och Studentakjallarinns hamburgare nog var ett bättre alternativ för oss än sightseeing.

På kvällen, dagen före årsfesten, var det dags för Silliz och den traditionsenliga Bubblis, där vi tackade Orators int.sek för en fantastisk vecka. Takk kærlega Brynja!

Måndag 16.2 - ÅRSFEEEEEEEEEST!

Vi vaknade pigga och började laga oss i ordning inför prepartyt och medaljceremonin. På prepartyt var stämningen var på topp och förväntningarna inför kvällen höga.

När vi trodde att veckan inte kunde bli mer amazing (amaaaaziiiing!) fick vi uppleva the one and only: Árshátíd Orators! Denna årsfest måste man uppleva för att förstå den fantastiska stämning den är känd för. Årsfesten inleddes med en rave (!) där alla dansade och viftade med sina servetter i luften samtidigt som kvällens värdar, två av Islands mest kända komiker, hoppade upp på scenen och höll energin på topp under hela kvällen. Festen slutade inte heller när det officiella programmet var över, utan då intog några av landets största artister scenen. Efter årsfesten var vi tvungna att ta av oss klackskorna för att klara oss till Hlöllabátar för en sista måltid (Obs! Se bild).

Vår egen int.sek. emerita Juuli Paturi skapade dessutom historia genom att bli Justus första president för det Nordiska Sekretariatet. Skål på det!

Tisdag 17.2 - Vi ses i Norden!

Efter en god natts sömn på hela två timmar packades Omega-3-tabletterna och vujuklänningarna ner i väskorna och kl. 7:00 startade FlyBus mot flygplatsen. Vi lämnade Island med oförglömliga minnen och eventuellt lite sömnbrist. När vi landade i Finland började vi direkt sakna Gull, Studentakjallarinn och alla fantastiska nordiska gäster. Vi kan inte tillräckligt tacka Brynja och Orator för denna fantastiska vecka. Detta var vår första (men absolut inte sista) nordiska vecka!

VI SES I NORDEN! <3<3

Haalarikastajaiset

Teksti: Enni Kinnunen Kuvat: Malin Westberg

Sinäelokuun päivänä, kun saavuimme Tammipihalle ensimmäistä kertaa, alkoi opiskelun tuoman uuden elämänvaiheen lisäksi myös jotain muuta, nimittäin haalarien odotus. Vaikka odottavan aika on pitkä, fuksisyksyn tapahtumarikkaus osoitti, että aika todellakin rientää nopeasti, kun on hauskaa. Tarkalleen ottaen 163 päivää tuon elokuun päivän jälkeen saimme vihdoin pukea päällemme bolognanpunaiset haalarimme. Haalarin saaminen tuntui konkretisoivan entistä enemmän sitä yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen tunnetta, jota olemme syksyn aikana saaneet kokea osana Justusta. Nyt meidät (toivottavasti) tunnistetaan oikeustieteen opiskelijoiksi ja voimme hyvästellä pohdinnat siitä, olemmeko Vaasan ainoat opiskelijat ilman haalareita. Nyt edessä on enää loputtomalta tuntuva ompelu-urakka, jota onneksi keventää ajatus siitä, että syksyn aikana kertyneet haalarimerkit ovat muistoja kaikesta siitä, mitä olemme yhdessä saaneet kokea.

sig den bolognaröda halaren sattes i gång. Glada miner och sprudlande energi fyllde Rådstugan hela kvällen. Iklädd i halaren kändes det som att man äntligen hade den saknande delen som hade fattats under hösten för att känna sig som en äkta justusit. Efter det intensiva kämpandet fick vi posera i våra nya halare och föreviga kvällen genom att ta bilder. Därefter fylldes Rådstugan med ljudet av trumvirvel när de gulisar som vi hade röstat fram fick hämta sina nomineringar. Vi fick njuta av god mat och tutorerna lyckades verkligen hålla stämningen på topp hela kvällen. Jag kunde se leenden vart jag än tittade i Rådstugan. Vi traskade sedan vidare för att visa upp våra halare och avslutade kvällen på Fontana där de som inte gick vilse på vägen fick se Jambo uppträda.

Tutorerna ordnade en minnesvärd halarinvigning åt oss. Halarna väntade på oss redan när vi kom till Rådstugan och som tur var behövde vi inte vänta länge innan den traditionsenliga tävlingen om vem som snabbast klär på

Suuri kiitos tuutoreille siitä, että ohjasitte meitä läpi koko ilontäyteisen syksyn. Olette saaneet meidät tuntemaan olevamme osa Justus-yhteisöä, johon nyt sovimme myös pukukoodin kannalta. Haalarikastajaisissa opetitte meille vielä, miten haalaria pidetään ja miten se solmitaan, ja se toimi ikään kuin sinettinä kaikelle sille, mitä olemme teiltä saaneet oppia kuluneen vuoden aikana.

Årets-nomineringar

Årets festprisse: Matilda Mäkäräinen

Årets svärmorsdröm: Fanny Puumalainen

Årets försenade: Jonatan Ihander

Årets gulispass: Joakim Turpeinen

Vuoden akateemikko: Loore Lehepuu

Vuoden koomikko: Asta Koivisto

Vuoden heittäytyjä: Simon Hagman

Vuoden kaikkien kaveri: Ronja Kettukangas

Vuoden ilopilleri: Kukka Kangas

Vuoden dancing queen: Eevi Paajanen

Vuoden tyyli-ikoni: Ann-Marie Suortti

Vuoden karaokekuningas: Mikael Kallio

V aihtoterveiset A lankomaista

Teksti ja kuvat: Akseli Maunumäki

Hallo! Neljännen vuosikurssin Akseli kirjoittelee

teille Ex Nuncin lukijoille täältä Alankomaiden Utrechtista. Valitsin vaihtokohteekseni Utrechtin siitä syystä, että olin kuullut kaupungista lukuisia hyviä kokemuksia edellisiltä vaihto-opiskelijoilta. Utrecht ja Alankomaat on viime vuosina ollut hyvin suosittu vaihtokohde justuslaisten keskuudessa, ja nyt olen omalta osaltani jatkamassa tätä samaista perinnettä. Alankomaissa minua houkuttivat sen keskeinen sijainti läntisessä Euroopassa hyvine matkailuyhteyksineen sekä hollantilaisten laadukas englannin kielen taito. Lisäksi minulta jäi runsaasti lämpimiä muistoja ollessani Justuksen syysmatkalla Amsterdamissa 2024, mikä toimi ikään kuin viimeisenä silauksena vaihtopäätöstä tehdessäni.

Suurinta stressiä ennen vaihdon alkamista aiheutti minulle asunnon saaminen maan kriittisen asuntotilanteen vuoksi. Onnistuin kuitenkin

saamaan so-

luhuoneen hyvissä ajoin (SSH-järjestelmä), mikä oli minulle äärimmäisen suuri helpotus. Vaihtoterveisten kirjoitushetkellä olen ollut Utrechtissa noin kuukauden ajan. Ensimmäiset viikot ovat sujuneet mutkattomasti ja valitettavan nopeasti. Myös arki on pikkuhiljaa lähtenyt käyntiin, ja ensimmäiset koulutehtävätkin odottavat jo tekijäänsä.Onnekseni en ole kokenut Alankomaissa mitään merkittävää kulttuurishokkia, koska arki vaikuttaa täällä pääpiirteissään hyvin samankaltaiselta kuin vaikka Vaasassa tai Helsingissä. Sopeutumiseen täällä on varmasti myös auttanut helposti lähestyttävät kämppäkaverini, joita löytyy peräti yhdeksän kappaletta. Suurin osa kämppiksistäni on kotoisin eri puolilta Eurooppaa, mutta kaukaisimmat ovat tulleet tänne Kanadasta ja Australiasta. Voitte siis vain kuvitella, kuinka monta eri englannin kielen murretta ja aksenttia jokapäiväisissä päivälliskeskusteluissamme on käytössä.

Utrecht on kaupunkina äärimmäisen kaunis ja viihtyisä lukuisine putiikkeineen ja kapakkoineen. Arkkitehtuuri on jokseenkin matalaa ja keskiaikaista, mikä miellyttää eritoten omaa silmääni.Kanaviakin kaupungista löytyy, mutta ei samassa mittaluokassa kuin esimerkiksi merenrantakaupunki Amsterdamista. Ainoa huono puoli kaupungissa on aggressiiviset pyöräilijät sekä vaihtelevat sääolosuhteet. Pyöräily on kuitenkin täällä maan tapa, ja siihen onkin tottuminenmyös itselläni, koska julkiset ovat täällä opiskelijan lompakkoon liian kalliita. Sää on ajoittain sateistaja tuulista, mutta kevään edetessä kelit ovat jo ehtineet parantua huomattavasti. Paikallisten puhuma kieli, hollanti, on mielestäni hauskan kuuloista, ja se muistuttaa hieman tanskaa ja saksaa. Tarkoituksenani olisi oppia hollannin alkeet Erasmuksen järjestämällä kurssilla. Vaikkei minusta

natiivia puhujaa tulisikaan, helpottaisi alkeiden hallitseminen jokapäiväistä elämää esimerkiksi kaupungilla liikkuessa tai ruokakaupassa käydessä. Englannilla täällä pärjää kuitenkin loistavasti!

Utrechtin yliopisto on maailmanlaajuisesti arvostettu yliopisto, ja opiskelijoita on kaupungissa valtava määrä. Oikeustieteellinen tiedekunta sijaitsee kaupungin ytimessä komeassa keskiaikaisessa tiilirakennuksessa. Omat kurssini (neljä kappaletta) keskittyvät kansainväliseen oikeuteen, EU-oikeuteen, kriminologiaan sekä prosessioikeuteen. Opetus on laadukasta, ja täällä painotetaan paljon ryhmätyöskentelyä sekä suullista vastaamista seminaareissa. Tällä hetkellä minulla on työn alla kansainvälisoikeudellinen Moot Court -tehtävä, mitä odotan innolla. Koulun ohella haluan saada vaihdosta tietenkin kaiken mahdollisen ilon irti. Tarkoituksenani olisi matkustella ainakin ympäröivissä valtioissa (kuten Belgia, Ranska ja Luxemburg), ja tekstin kirjoitushetkellä olenkin valmistelemassa matkaa Saksan Kölniin yhdessä kämppäkavereideni kanssa. Suurimmat Alankomaiden kaupungit olen jo ensimmäisten viikkojen aikana ehtinyt näkemään lyhyiden junamatkojen ansiosta. Paikallinen

Erasmus-järjestö järjestää säännöllisesti tapahtumia, joihin olen aktiivisesti osallistunut. Tapahtumissa otetaan kaikki lämpimästi mukaan, minkä ansiosta olen tutustunut jatkuvasti uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Yllätyksekseni olen päässyt puhumaan täällä myös ruotsia ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Muutaman lauseen saksaa olen myös yrittänyt heittää saksalaisille ja itävaltalaisille. Englannin kieli täällä sujuvoituu automaattisesti, mikä tuntuu äärimmäisen palkitsevalta.

Kulttuurisia eroja eri maalaisten välillä toki löytyy, ja sellaisten havaitseminen rikastuttaa omaa maailmankuvaa. Lisäksi se antaa runsaasti perspektiivejä ja uusia näkökulmia asioihin. Erilaisuuksien vastapainoksi on ilahduttavaa havaita, miten monissa kulttuureissa vaalitaan samoja arvoja kuin Suomessakin. Kaiken kaikkiaan vaihtojaksoni on ollut upea kokemus. Opiskeluvaihto maisterivaiheen opintojen aikana on kuin kirsikka kakun päällä antoisan opiskeluajan loppupäässä. Muutto puoleksi vuodeksi ulkomaille tuntemattomien ihmisten ympäröimäksi oli minulle pienimuotoinen hyppäys epämukavuusalueelle, mutta se oli todellakin kaiken arvoinen. Tiedän, että aika kuluu täällä liiankin nopeasti, eikä tällaista kokemusta voisi enää koskaan saada uudestaan. Siksi onkin tärkeää elää hetkessä!

JUHLAOSUUS

EX NUNC

"Grundadet av en egen tidning var ett led i att visa att vi redan var etablerade"

Alva Thors

Is 2026 the new 2016? Fanny Rönnback

“Grundandet av en egen tidning var ett led i att visa att vi redan var etablerade”

Alla historier har en början.

Tack Casper Herler, Justus ordförande 1996, för att du berättade om hur det gick till när historiens första Ex nunc gjorde entré för trettio år sedan.

Text: Alva Thors Bild: Antti Ranki

-Den

första tidningen innehöll en ledare och en hälsning från juristutbildningens sida samt en artikel med mera sakinnehåll från professor Ari-Matti Nuutila, om jag kommer rätt ihåg. Tanken var att tidningen skulle vara en kombination av sakligt och lite mer studentikosare innehåll. En viktig del av det första numret var en gulisbilaga med information åt alla gulisar som var på väg till Vasa för att inleda sina studier, berättar Herler om historiens första nummer av Ex nunc.

Även om tre decennier har passerat, lever de grundläggande elementen från den första tidningen alla kvar i någon form. Speciellt gulissidorna verkar till sitt syfte och innehåll ha hållits rätt intakta. Genom åren har varje redaktion också sett till att sakinnehåll balanserats upp med lättsammare innehåll. Allt tyder på ett tydligt recept på framgång redan från början.

A new kid on the block

År 1996 firade Justus fem år. Justus var då en ny stjärna på juristhimlen, och de första styrelsernas engagemang lade en grund som bär justusiterna än idag.

- Under min period som ordförande var ett fokusområde att etablera Justus ställning bland de övriga ämnesföreningarna. På den tiden sågs Justus i många sammanhang ännu som en ”new kid on the block” och hade bl.a. inte samma ställning som Pykälä och Codex inom Helsingfors universitet eller inom Juristförbun-

det. Samtidigt var fortsättningen för finansieringen av Juristutbildningen i Vasa inte självklar och vi aktiva inom Justus försökte bidra till att trygga utbildningens framtid. I samband med vårt femårsjubileum ordnades Justus första internationella vecka i anslutning till årsfesten. För att förstärka Justus brand designade vi en ny logo för Justus och tog i bruk ett akademiskt band i vinrött och guld, berättar Herler.

Logon och årsfestbandet används än idag. Det var också i samband med att stärka Justus brand som Ex nunc föddes.

- Alla andra ämnesföreningar på den tiden hade sin egen tidning vid det laget: Pykälä hade Inter Vivos, Codex körde med den lite mindre seriösa Codexpressen, Lex hade Lexpress och Artikla utgav Digesta. Grundandet av en egen tidning var ett led i att visa att vi redan var etablerade.

Herler berättar vidare att tanken om en egen tidning vaknade under sommaren 1996. Det första numret av Ex nunc utkom så att den skickades åt alla gulisar samma år.

- På den tiden var juristutbildningen på hyra vid Vasa universitet och vi kunde använda kommunikationsläroämnets dåtida avancerade datorer för

Fortsätter på nästa sida

att själva designa och bryta tidningen. Jag och Jannica Kjerulf, Ex nuncs första chefredaktör, tog ansvaret för att ta fram det första numret.

Ex nunc - från och med nu har Justus en tidning

- Ex nunc och ex tunc hade blivit kvar i minnet som rättsliga begrepp från inträdesförhörslitteraturen och jag tänkte att Ex nunc passade in som ett framtidsinriktat latinskt begrepp. Dessutom fanns det något studentikost i att använda juristjargong i tidningens namn. Senare funderade jag på om inte Ex Post skulle ha varit ett bättre namn med lite samma juridiska koppling, med vid det laget hade Ex nunc redan etablerat sig som namn, berättar Herler

Berätta, vem är du?

om hur han kom på tidningens namn.

Ex nunc - från och med nu - hade Justus en egen tidning. Från och med nu skulle Justus bara komma att fortsätta växa och etableras som ämnesförening. Tidningen väl-

Jag är Casper Herler, född och uppvuxen i Vasa. Jag blev antagen till juristutbildningen i Vasa sommaren 1994 efter studentexamen och inledde studierna hösten 1995 efter min militärtjänstgöring. Jag var ordförande för Justus 1996, och 1997 representerade jag Justus i Juristförbundets studerandeutskott. Jag utexaminerades 2000 och intresset för miljörättsliga frågor fick mig att återvända till fakulteten för att om miljöansvarsfrågor skriva en doktorsavhandling, som jag disputerade med 2008. Sedan 2007 har jag varit verksam inom advokatyrket. Jag har fokuserat på att vara rådgivare åt stora investeringsprojekt och har byggt upp ett team som är ledande inom detta område. I ett tidigt skede av min karriär intresserade jag mig för ledarskapsfrågor inom juristyrket och jag verkade som managing partner för Borenius Advokatbyrå Ab under två fyraårsperioder mellan 2016–2024.

Vad minns du bäst från din tid i Justus?

Vi hade en otroligt nära samhörighet med de årskurser jag studerade med, och levde nära på 24/7 med årskursen. Finland höll just på att stiga ut ur lågkonjunkturen och det fanns ganska begränsat med arbetsmöjligheter ute på marknaden. Jag har en känsla av att det var mindre kollektiv press bland studerandena på den tiden om att planera den framtida karriären, vi levde mer i nuet. Ämnesföreningsaktiviteterna gav möjlighet att öva upp många viktiga förmågor och nätverk som behövs och värdesätts i arbetslivet.

Har du någon hälsning till dagens justusiter?

Kom ihåg att njuta av studietiden, det är en unik tidsepok i ert liv. Studietiden ger även möjlighet att utveckla sådana färdigheter som ni har mycket nytta av i framtiden.

komnades och det var självklart att tidningen skulle fortsätta utkomma med nya nummer.

- I början utkom tidningen två gånger per år. Det var fler som började axla ansvar för att bidra med innehåll till de följande numren. På den tiden var vi enbart ett tjugotal studerande per årskurs och därför har jag en minnesbild av det var på grund av resursskäl som vi begränsade oss till att ge ut tidningen två gånger per år. Min minnesbild är att den uppnådde sitt syfte i att med dåtida mått se ganska professionell ut. Detta var viktigt för vår målsättning att som ung ämnesförening uppfattas som en etablerad inom fakulteten och nationellt bland juristkåren och alla juris studeranden, berättar Herler.

En unik aspekt för Ex nunc har alltid varit att tidningen är tvåspråkig, något som Herler beskriver var en självklarhet redan från början, och visst är det så även trettio år senare. Det stör ingen att denna tidning är skriven på både finska och svenska.

- Viktigt var att tidningen var tvåspråkig och genom det

reflekterade Justus grundprinciper om tvåspråkighet. Kanske det var den enda tvåspråkiga ämnesföreningstidningen på den tiden, men denna tvåspråkighet var i varje fall så naturligt för dåtida justusiter att vi inte funderade desto mer på denna språkliga aspekt.

Speglar allt vad Justus är

Det gör mig, som den nya generationens chefredaktör, glad att allt det som Ex nunc och Justus från början var tänkt att vara också verkar ha förverkligats och utvecklats. De element som ingick i det allra första numret är bekanta för tidningens läsare även trettio år senare, och tidningen fortsätter vara en tvåspråkig plats där sakligt och studentikost innehåll får mötas. Tidningen har i takt med digitaliseringen genomgått en del reformer, och varje chefredaktör har satt sin prägel på innehållet. Ex nunc har alltid fyllt sin funktion och speglat allt det som Justus är. Låt den fortsätta göra det från och med nu!

Text & design: Fanny Rönnback

TEEMAOSUUS TEKOÄLY

Miltä näyttää oikeuden ja juristin tulevaisuus?

Haastattelu Riikka Koulun kanssa

Ida Irz

Anton Ylikallio: "Frågan som uppstår är hurudant skapande som räknas som tillräckligt originellt"

Alva Thors 44

Nunc point: Tekoälyn hyödyntäminen opiskelussa

Jarkko Rantavuori

Mitä Helsingin Yliopiston ohjeet sanovat tekoälyn käytöstä?

Enni Kinnunen

Uhka vai mahdollisuus? PohDIntoja tekoälystä asianajotoimiston arjessa

Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius

Nunc point: Voiko epäoikeudenmukaisesta datasta syntyä oikeudenmukaista juridiikkaa?

Waleed Ahmed

Ristikko

Enni Kinnunen

Miten justusiitit (oikeasti) käyttävät tekoälyä?

Ida Irz

Vad säger ditt stjärntecken om din AI-användning?

Fanny Rönnback

Miltä näyttää oikeuden ja juristin tulevaisuus?

Riikka Koulu on professori Helsingin yliopistossa, ja hän tutkii tekoälyn yhteiskunnallis-oikeudellisia vaikutuksia sekä johtaa yliopiston Legal Tech Labia. Haastattelin häntä ymmärtääkseni paremmin, miltä meidän juristien tulevaisuus voisi näyttää työmaailmassa, jossa tekoäly saa yhä merkittävämmän roolin - ja mitkä ovat sen mahdollisuudet sekä riskit juristin työlle ja oikeudelle kokonaisuudessaan.

Teksti: Ida Irz Kuva: Riikka Koulu

Usein

kun tekoälyn tulevaisuudesta puhutaan, se voi tuntua hyvin abstraktilta, mullistavalta ja jopa uhkaavalta ilmiöltä. Myös oikeustieteen piirissä nousee kysymyksiä juristin roolista yhteiskunnassa, jossa tekoäly on yhä vahvemmin läsnä. Tämän takia halusin haastatella Riikka Koulua, ja kuulla hänen asiantuntijanäkemyksensä aiheesta.

Yksi keskeinen argumentti Koulun tutkimuksessa on, että tekoäly ja myös teknologia suuremmassa kontekstissa, eivät ole pelkästään teknisluonteisia yksityiskohtia, vaan muovaavat perustavalla tavalla juristin töitä. Samalla hän silti muistuttaa ettei tekoäly ole ensimmäinen mullistava muutos työelämässä. Digitalisaatio on jo vaikuttanut ja perustavanlaatuisesti muuttanut työelämää jo kymmeniä vuosia, ja juuri tämän takia tekoäly integroituu juristin päivittäiseen työhön niin helposti.

- Esimerkiksi sähköposti on muuttanut juristin työtä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana todella perustavanlaatuisella tavalla, vaikka nuoremmat juristisukupolvet eivät välttämättä hahmota sähköpostia enää mullistavana, sillä se on nykyään niin normaali teknologia.

Hän nostaa myös esille, ettei tekoäly itsessään ole historiaton ilmiö, kuten siitä joskus puhutaan, vaan osa suurempaa digitalisaation kontekstia.

Erot julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Kun kysyn Koululta, miten tekoälyn odotetaan muuttavan juristin työtä, hän erottaa toisistaan julkisen ja yksityisen sektorin. Isoin ero liittyy siihen, että julkista

sektoria säännellään huomattavasti tiukemmin, mutta myös yksityiseen sektoriin kohdistuu entistä enemmän sääntelyä tekoälyn ja teknologian suhteen.

- Esimerkiksi suurin osa EU:n teknologiasääntelystä, tietosuoja-asetuksesta alkaen, on horisontaalista, mikä tarkoittaa että vaatimukset kohdistuvat sekä yksityisiin että julkisiin toimijoihin.

Toinen ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä on se, mitkä teknologiat ovat käytettävissä.

Riikka Koulu.

"Kun Kela ottaa käyttöön tietojärjestelmän, joka tekee automaattisesti päätöksiä opintotuesta, mitä se tarkoittaa yksilölle?"

Etenkin julkisessa sektorissa, tekoälyn vaikutus riippuu siitä, mitä digitaalisia työkaluja on käytettävissä. Tämä kytkeytyy lopulta julkisiin hankintoihin. Toisaalta tasapäistävä seikka tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn suhteen on, että Microsoft Copilotin kaltaiset työkalut, vaativat vain lisenssitilauksen. Tällöin ei aina tarvitse itse kehittää monimutkaista mallia, johon suurimmissa toimistoissa on tyypillisesti paremmat resurssit ja mahdollisuudet. Tämä pätee sekä julkisella sektorilla että yksityisen sektorin pienissä toimistoissa, jotka muodostavat suuren osan yksityisestä sektorista, vaikka tämä helposti unohtuukin.

Juristin ammatti-identiteetin muutos

Niin kuin jo aikaisemmin on mainittu, Koulun mukaan muutos teknologian ja tekoälyn kera on perustavanlaatuinen, eikä vain tekninen. Seuraava looginen kysymys on tällöin miten juristin ammatti-identiteetti on muuttumassa. Digitalisaatio on jo nyt muokannut ammattikuntaa merkittävästi. Esimerkki tästä on ettei isoissa partneritoimistoissa sanella yhtä paljon enää, sillä sihteereitä ei ole enää niin paljon että tarvitsisi purkaa saneluita samalla tavalla kuin ennen.

- Teknologian myötä juridisen työn kentälle tulee myös ohjelmistokehittäjiä ja insinöörejä, joilla on paljonkin sanottavaa siihen, miltä juridinen työ näyttää. Tämä saattaa tuoda esiin uudenlaisia jännitteitä eri ammattikuntien välillä.

Myös tiedon prosessointi sekä valtavien tietomäärien hallinta ja syntetisointi ovat murroksessa. Juristin täytyy tulevaisuudessa ymmärtää teknologiaa paremmin ja pystyä puhumaan juridiikasta myös ohjelmistokehittäjille, sekä ymmärtämään mitä ohjelmistokehittäjillä on sanottavana teknologiasta. Tieteiden välinen kommunikaatio on vaatimus, joka varmasti korostuu juristin työssä tulevaisuudessa.

Koulun mukaan juristityön ydin ei silti ole muuttumassa minnekään. Ydinosaaminen, kuten juridinen, kriittinen ja analyyttinen ajattelutapa, oikeuslähteisiin pohjautuva argumentaatio sekä tarve sujuvalle ja vaikuttavalle vuorovaikutukselle, ei ole katoamassa tekoälyn myötä.

- Ammattikunnan kannalta keskeistä on aina eettinen normisto, joka juristeilla korostuu entisestään tekoälyn myötä. Kaikki juristin roolit liittyvät kuitenkin oikeusvaltion ylläpitämiseen, ulottuen lainvalmistelusta suuriin asianajatoimistoihin.

Oikeusvaltion ja oikeusturvaan liittyvät riskit sekä mahdollisuudet tekoälyn myötä

Monet tutkijat, laillisuusvalvojat, oikeuskansleria myöten ovat olleet huolissaan tekoälyn ja digitalisaation mukaan tulleista riskeistä.

- Kun Kela ottaa käyttöön tietojärjestelmän, joka tekee automaattisesti päätöksiä opintotuesta, mitä se tarkoittaa yksilölle? Meillä on aika vähän oikeusturvamekanismeja jotka ottavat huomioon tietojärjestelmän systematisuuden. Huolen aiheena on, että kansalaista vastuullistetaan ymmärtämään hyvin paljon ja ajamaan oikeuksiaan erittäin aktiivisesti.

Koulu tähdentää, että Suomesta puuttuu tällä hetkellä konkreettinen keskustelu siitä, missä digitalisaation ja tekoälyn rajojen pitäisi kulkea. Keskustelu siitä, mitkä tehtävät haluamme pitää ihmistyönä ja mitä tehtäviä ei pitäisi digitalisoida, myös moraalisesta näkökulmasta. Suomessa tämänkaltaista keskustelua ei käydä vaikka se silti on kysymys joka vahvasti liittyy oikeusvaltion ytimeen.

Toisaalta tekoäly tarjoaa myös mahdollisuuksia, kunhan sitä hyödynnetään rakentavalla ja vastuullisella tavalla.

- Esimerkiksi, Espanjassa on otettu käyttöön tekoälyjärjestelmä, joka mahdollistaa naisiin kohdistuvan väkivallan aiempaa paremman tunnistamisen. Esimerkki

osoittaa, että tekoälyä voi käyttää hyväänkin, mutta se edellyttää tahtoa, halua ja kykyä kuvitella, millaista se parempi on.

Koulu nostaa esille myös nykytilanteen, jossa Yhdysvaltojen suuret teknologiayhtiöt hallitsevat tekoälyn kehitystä.

- Niin kauan kuin nämä positiiviset skenaariot ovat Piilaakson toimijoiden hallussa, en usko, että ne palvelevat Pohjoismaista oikeusvaltiota. Tämän takia meidän pitäisi itse miettiä miten tekoälyä voisi käyttää hyvään. Tämä on vaikea keskustelu, mutta toisaalta keskustelu, johon toivoisin nimenomaan juristien tarttuvan. Olisi hyvä, jos ei puhuttaisi pelkästään tekoälyn tuomista mahdollisista ongelmista, vaan myös siitä, miten sitä voidaan käyttää parempaan.

“ Frågan som uppstår är hurudant skapande som räknas som tillräckligt originellt”

Hur påverkas upphovsrätten av den artificiella intelligensens framfart? Helsingfors universitets Vasaenhet fick i höstas en ny doktor som har svar på frågan!

Anton Ylikallio är juris doktor och musikmagister.

Vid sidan om juridiken har han även jobbat och rört sig mycket i musikbranschen. I sin doktorsavhandling undersökte Ylikallio möjligheterna att få upphovsrätt för musik som genererats av artificiell intelligens.

Utgångspunkten för upphovsrätt är att den som skapat ett verk är den som får upphovsrätten. Skaparen behöver vara en människa. Frågan som uppstår är hurudant skapande som räknas som tillräckligt originellt för att ge rätt till upphovsskydd, säger Ylikallio om bakgrunden till hans doktorsavhandling.

Musiikki on taidetta

Lähes kaikki meistä tuotamme päivittäin sisältöä tekoälyn avulla. Valitulle työkalulle annetaan ohjeet,

kuten “tee tästä tekstistä yhteenveto” tai TVEX-tutkinnon suorittavien suosikki “käännä ruotsiksi”. Annettujen ohjeiden mukaan sisältö valmistuu ja ilmestyy näytölle lyhyessä ajassa. Myös tekoälyllä tuotettu musiikki syntyy vastaavalla tavalla. Ylikallio toteaa väitöskirjassaan, että kynnys saada tekijänoikeudet tekoälyllä tuotetusta musiikista on melko korkea. - Musiikkia tuottaessa keskeistä on muusikon omat taiteelliset valinnat. Tekoälyllä pystytään nykyään tuottamaan laadukasta musiikkia antamalla vain lyhyen, vaikka yhden lauseen mittaisen, promptin. Tällaisen kappaleen tekijänoikeussuoja on hyvin epävarmaa. Lähtökohtaisesti suojaa saa vain sellaiset musiikilliset piirteet, jotka ovat suoraan yhdistettävissä (ihmis) tekijän luoviin valintoihin. Jos tekijä antaa tekoälylle monta tarkkaa ohjetta musiikin sisällöstä, päästään lähemmäs tekijänoikeussuojaa, Ylikallio selittää.

Teksti: Alva Thors Kuva: Heidi Glader

Ett fenomen att ta ställning till

Ylikallio började skriva sin doktorsavhandling 2021. Då var artificiell intelligens ännu ett relativt nytt fenomen, och AI-programmen för musikskapande har utvecklats sedan dess. Ylikallio beskriver att de idag till och med kan vara riktigt bra. Det är dock långt ifrån vanligt att verk skapade med AI får upphovsrätt.

- Det har inte riktigt hänt ännu. Musik producerad enbart med AI har hittills inte kunnat registreras hos Teosto, som är den centrala upphovsrättsorganisationen för musik i Finland. Samma linje gäller i stor utsträckning globalt. I princip är det dock möjligt att en domstol skulle fastställa att ett musikstycke producerat med AI åtnjuter upphovsrättsligt skydd. Detta förutsätter att det anses återspegla mänskliga kreativa val tillräckligt mycket, förklarar Ylikallio.

Tekoälyllä luodun musiikin osalta ei ole tällä hetkellä olemassa oikeuskäytäntöä, mutta alan nopean kehityksen myötä sitä saadaan varmasti tulevaisuudessa. Tekoälykuvien osalta oikeuskäytäntöä sen sijaan jo löytyy. Ylikallio kertoo huomiota herättäneestä yhdysvaltalaisesta tapauksesta, jossa taiteilija Jason Allen loi näyttävän kuvan nimeltä “Théâtre D'opéra Spatial”. Kuva voitti jopa paikallisen taidekilpailun. Kun kävi ilmi, että kuva oli luotu tekoälyllä, heräsi vilkas keskustelu sen taiteellisesta arvosta. Allen haki kuvalle tekijänoikeussuojaa US Copyright Officelta, mutta hakemus hylättiin, koska teosta ei pidetty ihmisen luomana. Allen vei asian oikeuteen väittäen, että hän oli käyttänyt kymmeniä tunteja kehotteiden hienosäätöön ja kuvan editointiin. Asiassa odotetaan vielä ratkaisua.

Behöver vi speciallagstiftning vad gäller användning av AI?

Det är inte bara musiken som påverkas av AI-verktygens framfart. Hela världen och alla sysselsättningar man kan tänka sig kommer behöva anpassa sig till utvecklingen. Dagens lagar är till största del stiftade i en tid då artificiell intelligens inte påverkade samhället nämnvärt, alternativt inte ens existerade.

- Angående upphovsrättsskydd och AI ser jag inte ett

behov av speciallagstiftning. Upphovsrättslagen är rätt neutralt skriven, alltså möjliggör den även nu att få upphovsrätt till AI-genererat material förutsatt att den mänskliga kreativa insatsen är tillräcklig, förklarar Ylikallio.

Ylikallion mukaan lainsäädäntö pystyy vastaamaan tekoälyn tämänhetkisiin haasteisiin, eikä erilliselle sääntelylle ole välitöntä tarvetta. Lainsäädännön kanssa ei myös kannata hätiköidä. Koska tekoälyn kehitystahti on niin kiivas, tänään muotoiltu hyvin spesifiä tilannetta säätelevä laki voi käydä kahden vuoden kuluessa epärelevantiksi. Ylikallio näkee tekoälyn voimakkaan murroksen sekä mahdollisuutena että uhkana, erityisesti musiikkiteollisuudelle.

- Tekoälyn avulla pystytään tehostamaan musiikkituotannon manuaalisia tehtäviä, mikä on tietysti mahdollisuus. Suurimpana uhkana näen tuotannon taiteellisen puolen: jos tekoäly alkaa tuottaa musiikkia massoittain, sisällöstä voi tulla hyvin yhdenmukaista, eikä kiinnostavia muusikoita ole niin paljon. Tekoäly on myös omiaan poistamaan erityisesti aloitustason työtehtäviä (entry-level jobs), mikä on suuri riski alan tulevaisuuden kannalta. Kun perinteiset reitit alalle vähenevät, yhä harvemmalla on mahdollisuus hakeutua musiikkialalle ja kasvaa uuden polven ammattilaiseksi, Ylikallio pohtii.

Taitavan ihmisen tuottama musiikki tulee aina voittamaan tekoälyn

Artificiell intelligens är här för att stanna, och vi behöver snarare omfamna den än ignorera den. Ylikallio tror främst att AI kommer vara ett stöd för musikskapande, som även i framtiden kommer ge utrymme för musikaliskt hantverk.

- Jag är inte rädd att musik skapad av människan skulle försvinna. AI kan hjälpa oss skapa högkvalitativa produktioner med mindre insats än tidigare, men jag är övertygad om att i takt med att AI-användningen ökar, ställs det också högre krav på mänsklig musikalisk skicklighet för att man ska kunna sticka ut ur mängden. För att bli framgångsrik i branschen behöver man ha något eget och originellt att säga, och det kommer inte att förändras på grund av AI.

Jarkko Rantavuori

Tekoälyn hyödyntäminen opiskelussa

Tekoälyn vaikutuksista sekä opiskeluun että työllisyyteen on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Sitä voisikin pitää jonkinlaisena muotiaiheena, sillä näitä keskusteluja on vaikea välttää. Siitä huolimatta ainakin itsestäni on tuntunut, että ei ole ollut aivan selvää, mistä puhumme kun puhumme tekoälyn hyödyntämisestä opiskelussa.

Moni ajattelee tekoälyn hyödyntämistä opiskelussa vain kysymys–vastaus-logiikan kautta: kysytään jokin asia tai pyydetään kirjoittamaan essee ja käytetään vastausta sellaisenaan. Todellisuudessa kyse on paljon monipuolisemmasta ryhmästä työkaluja. Tekoäly voi toimia ideointikumppanina, auttaa käännöksissä, litteroida haastatteluja, jäsentää suuria aineistoja, kuulustella kokeisiin, tai vaikkapa muuttaa teksti kuunneltavaksi podcastiksi. Vaikka vastustaisikin esseen tuottamista tekoälyllä, harvempi vastustaa sitä, että voit helpottaa nauhoitetun haastattelun muuntamista tekstimuotoon. Kaikki käyttö ei ole samalla tasolla, eikä kaikkea tekoälyn käyttöä pitäisi arvioida samoilla kriteereillä. On eri asia kopioida valmis vastaus kuin tehostaa hitaita ja työläitä vaiheita, jotka eivät varsinaisesti auta oppimisessa, mutta vievät kyllä aikaa.

On eri asia kopioida valmis vastaus kuin tehostaa hitaita ja työläitä vaiheita.

sitä. Eräs kurssi, jolla näin tehtiin ja jolle itse osallistuin, oli "juristin tekoälyloikka", jolla tehtävät oli nimenomaan suunniteltu tekoälytyökaluilla tehtäviksi. Olen kuullut myös kurssien vetäjistä, jotka ovat ottaneet tavoitteekseen miettiä nimenomaan tekoälymaailmassa toimivia tehtäviä. Yksi esimerkki tällaisesta on niin sanottu käänteinen tehtävä: lähtökohtana on tekoälyn tuottama vastaus, jota opiskelijan pitää itse analysoida, kritisoida ja korjata. Tämä kehittää mielestäni juuri sellaisia taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Kun työkalut muuttuvat, on loogista, että myös tehtävätyypit kehittyvät.

On kuitenkin hyvä tunnustaa tosiasiat sen suhteen, että erityisesti joidenkin tehtävätyyppien kohdalla tekoälytyökaluilla on iso vaikutus, joka ei ole välttämättä positiivinen. Koska emme kuitenkaan voi pysäyttää kehitystä, näkisin, että meidän tulisi mieluummin hyödyntää

Käymieni keskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että tällä hetkellä eri oppialoilla tuntuu tällä hetkellä vallitsevan yllättävänkin erilaisia suhtautumistapoja tekoälyyn. Toisilla aloilla ajatellaan edelleen, ettei tekoälyllä ole tai tule olemaan omaan oppialaan juuri mitään vaikutusta, kun taas omalla alallamme siitä on monelle tullut jo arkipäiväinen työkalu. Meillä oikeustieteessä harva enää kyseenalaistaa, etteikö tekoälytyökaluilla olisi vaikutusta alaamme. Myös opetuksen käytännön järjestämisessä on jo nähty muutoksia, kun esimerkiksi perinteinen kotiessee ei enää toimi tehtävänä samalla tavalla. Oikeustiede voisikin olla ala, joka voisi näyttää myös muille oppialoille positiivista esimerkkiä sen suhteen, miten tekoäly otetaan fiksusti mukaan oppimiseen.

Teksti ja ulkoasu: Enni Kinnunen

Uhka vai mahdollisuus: pohDIntoja tekoälystä

asianajotoimiston arjessa

Viime vuosina legal tech -markkinat ovat käyneet läpi merkittävän muutoksen Aiemmin suhteellisen kapea-alaisesta, asiakirjojen hallintajärjestelmien ja juridisten tietokantojen hallitsemasta sektorista ala on kasvanut räjähdysmäisesti generatiivisen tekoälyn kehittyessä. Alan analyysien mukaan maailmanlaajuisen legal tech -markkinan odotetaan kasvavan noin 30 miljardista dollarista yli 60 miljardiin dollariin seuraavan viiden vuoden aikana, ja tekoälypohjaiset ratkaisut ovat kasvun dynaamisin osa-alue

Suomessa suurimpien asianajotoimistojen keskuudessa Legora on noussut suosituksi tekoälytyökaluksi. Dittis oli yksi Suomen ensimmäisistä asianajotoimistoista, joka pilotoi Legoraa (silloista Leyaa) vuoden 2024 keväällä Legorasta on sittemmin ollut osa dittisläisten arkea tammikuusta 2025 lähtien Se kykenee muun muassa vauhdittamaan yrityskauppaprosessia käymällä läpi suuria määriä asiakirjoja taulukkomuotoisessa näkymässä, auttamaan sähköpostien luonnostelussa suoraan Outlookissa tai ehdottamaan sopimuslausekkeita Word -lisäosan avulla. Generatiivisen tekoälyn kehitys on herättänyt perustellun kysymyksen siitä, miltä juristiammatin tulevaisuus näyttää Tätä kysymystä pohtivat

Dittiksen historian ensimmäinen Legal tech -harjoittelijamme Sonja Kojo sekä muutaman vuoden talossa viettänyt Associate -juristimme Daniel Sandvik

Sonja Kojo, Legal Tech Trainee

Generatiivinen tekoäly on edelleen suhteellisen uusi teknologia, mutta sen nopean kehityksen ja laajenevan käyttöönoton takia olisi naiivia väittää, etteikö tulevaisuuden uhkakuvien maalailu ole ymmärrettävää. Se on inhimillinen reaktio muuttuvaan maailmaan. Siksi painotan ennen kaikkea ajattelutavan ja kulttuurin muutosta: juristien ja organisaatioiden kyky muuntautua ja sopeutua ovat tärkeämpiä kuin yksittäisen työkalun opetteleminen. Kuten aikaisemmat teolliset vallankumoukset ovat osoittaneet, disruptiiviset innovaatiot muovaavat työn luonnetta tavalla, jota ei voi täysin ennustaa Sen sijaan olennaista on avoin suhtautuminen muutokseen kriittisyyttä unohtamatta. Jokaisen tulevaisuuden juristin tulisi olla rohkea ja omaksua teknologian kokeilukulttuuri, sillä tekoälyn kanssa työskentely perustuu jatkuvaan oppimiseen ja muokkaukseen Se edellyttää kykyä tunnistaa, miten erilaiset lähestymistavat tuottavat erilaisia tuloksia, ja arvioida niiden pohjalta parhaat käyttötavat omaan työhön Epäonnistumiset ja niiden jakaminen on olennainen osa prosessia, vaikka se voi olla juristien ammatti-identiteetille hankalaa. Vain täten voi oppia tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet: iteroimalla ja testaamalla itse

Näen, että opiskelijoille ja nuorille juristeille tämä kehitys on ennen kaikkea mahdollisuus Jos rutiininomainen tiedon kerääminen ja jäsentäminen, suurten tietomassojen läpikäyminen, ja sivusta tarkkaileminen eivät enää ole ainoita oppimisen väyliä, nuoret juristit voivat keskittyä

aiemmin urallaan oikeudellisesti vaativampiin ja analyyttisempiin tehtäviin Tekoälyn hyödyntämisestä ja sen lukutaidosta on muodostumassa uusia työelämätaitoja, minkä oivaltaminen avaa enemmän ovia kuin sulkee niitä. Perinteisten urapolkujen rinnalle syntyy lisäksi uusia rooleja teknologian, prosessikehityksen ja juridisen ajattelun rajapinnoille – tästä esimerkkinä toimikoon minun harjoittelujaksoni. Ne, jotka uskaltavat opetella uutta, pysyä aallonharjalla, ja ajatella boksin ulkopuolelta, ovat vahvoilla tekoälyn aikakaudella Älä kuitenkaan anna tekoälyn ajatella puolestasi – tee siitä strateginen apurisi.

Daniel Sandvik, Associate

Min Dittisresa började som Associate Trainee hösten 2023. Då var AI ett aktuellt tema inom branschen, men det dröjde ändå tills mitten av 2024 före en testpilotgrupp på Dittis testade Legora. När väl Legora togs i bruk för hela byråns del i januari 2025, var det på sätt och vis en ny tidsperiod som började. Efter 14 månader av Legora, kan jag säga att det inte ännu har märkts av någon radikal förändring på arbetsmetoderna, strukturer, staffing eller dylikt

Visst har Legora medfört mycket positivt såsom att man kan sköta rutingrejer och gå igenom lagstiftning eller många stora dokument snabbare, men i grund och botten så krävs det även i fortsättningen att man kan substansen av det man jobbar med, samt att man är medveten om att man bär samma ansvar som en del av sitt team, oberoende av om man jobbar med eller utan AIverktyg Risken för att AI verktyg hallucinerar, det vill säga att det självsäkert ger svar som låter vettiga, men som i själva verket är helt eller delvis påhittade, går inte att utesluta. Således förutsätter användningen av AI-verktyg att man själv är så pass kunnig inom det ämne där man tar hjälp av AI. Likaså är det viktigt att förstå kontexten och klientens förväntningar – och det är det enligt min erfarenhet i princip omöjligt för AI verktyg att uppfatta och beakta på ett klokt och naturligt sätt.

Själv använder jag Legora varje dag, men oftast är det max 10–20% av min arbetsdag som jag spenderar med Legora, och resten är sådant arbete där Legora tillför lite eller inget mervärde alls Inget AI verktyg ersätter eller kommer inom den närmsta framtiden kunna sköta det som de facto utgör en stor del av unga juristers vardag. Inget AI-verktyg kan medverka i samtal och möten med klienter, sköta kommunikationen med motparter och offentliga instanser, hjälpa till att koordinera projektarbete eller dylikt. Så oroa er inte, AI kommer inte kunna ersätta er, och arbetsgivarna vill ej heller ersätta er med något AI-verktyg

Sen vill jag även poängtera att ingen arbetsgivare förväntar sig att nyutexaminerade jurister ska vara mästare på att hantera AI-verktyg Den gamla devisen står sig fortfarande, arbetsgivare söker trevliga människor som det är kul att jobba med och som har en bra grund av goda juridiska kunskaper samt arbetserfarenhet (vilken inte behöver vara juridisk) Det kommer finnas gott om tid att lära sig AI verktygen när man väl har blivit anställd. Som Sonja påpekade, kommer man dock långt med en positiv attityd och en vilja att lära sig

Waleed Ahmed

Voiko epäoikeudenmukaisesta datasta syntyä oikeudenmukaista juridiikkaa?

Keväällä 2014 18-vuotias afrikanamerikkalainen Brisha Borden otti ystävänsä kanssa pihalta lasten polkupyörän ja skootterin. Tavarat palautettiin lähes heti, mutta tapaus eteni silti rikossyytteisiin. Oikeusprosessissa hänen riskiään arvioitiin algoritmilla, joka luokitteli hänet korkean riskin vastaajaksi.

Kaksi vuotta myöhemmin hän ei ollut tehnyt uusia rikoksia.

Jos algoritmi oppii menneestä, se oppii samalla myös menneisyyden rakenteet.

Tässä kohtaa herää kysymys siitä, mitä data oikeastaan sisältää. Jos rikosprosessiin päätyminen ei jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, sama epätasaisuus voi näkyä myös aineistossa, jota algoritmit käyttävät.

Jos algoritmi oppii menneestä, se oppii samalla myös menneisyyden rakenteet.

Tällöin arvio ei välttämättä kuvaa pelkästään yksilön riskiä, vaan myös sitä, miten järjestelmä on aiemmin toiminut.

Samaan aikaan toinen vastaaja, eurooppalaisja rikostaustainen Dylan Fugett, sai matalan riskin arvion ja uusintarikollistui myöhemmin. Tapaukset nousivat esiin, kun ProPublica analysoi tuhansia vastaavia riskinarvioita.

Yksittäisinä tapauksina nämä eivät vielä kerro koko kuvaa. Ne kuitenkin havainnollistavat, miten oikeudellista harkintaa voidaan tukea algoritmeilla, jotka arvioivat tulevaa käyttäytymistä.

Tekoäly toimii sen datan ja niiden sääntöjen varassa, joilla se on rakennettu. Juridiikan kannalta tämä on olennainen lähtökohta, koska myös oikeudellinen harkinta perustuu valintoihin. Siihen, mitä pidetään merkityksellisenä ja mitä ei.

Tekoäly voi silti olla hyödyllinen työkalu. Se voi tuoda päätöksentekoon johdonmukaisuutta ja auttaa käsittelemään suuria tietomääriä. Samalla se kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisena oikeudellinen tieto esitetään: numeroina, luokituksina ja todennäköisyyksinä.

Kysymys ei ole pelkästään tekninen. Sillä on merkitystä, miten tieto muotoillaan, koska se vaikuttaa siihen, miten sitä käytetään.

Kysymys ei siis ole vain siitä, voiko tekoäly auttaa juridiikkaa.

Keskeisempi kysymys on, ovatko ne algoritmit, joihin tekoäly perustuu, riittävän oikeudenmukaisia tuottamaan oikeudenmukaisia arvioita.

Pysty

1. Tekoälylle annettava viesti, jonka perusteella vastaus luodaan

2. Kyseisen Ex Nuncin teema

3. Applen virtuaaliavustaja

4. Suosittu keskustelurobotti (kysyt siltä, kun et tiedä, vaikkei sekään välttämättä tiedä)

7. Kun tietoa on niin paljon, ettei sitä voi vastaanottaa ja prosessoida

10. Tekoälyn muoto, kun se ylittää ihmisen älykkyyden

TEKOÄLY K O R I T S I

11. Synonyymi sovellukselle

Vaaka

5. EU:n yleinen tietosuoja-asetus

6. Automatisoitu ohje, syy TikTokin koukuttavuuteen

8. Microsoftin tekoälyavustaja

9. Luvaton tunkeutuminen tietojärjestelmään (Rikoslaki 38:8)

12. EU:n tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys

13. Tekoälyn englanninkielinen lyhenne

Tekijä: Enni Kinnunen 1/2026

Mitenjustusiitit (oikeasti)

käyttävättekoälyä?

Ex nuncs redaktör Ida Irz tog reda på sanningen genom en gallup bland justusiterna.

Olen pyytänyt tekoälyä löytämään parhaan tavan sanoa että, joudun valitettavasti luovuttamaan kurssin kanssa.

Minä laitan luentodiat tekoälylle ja pyydän, että se selittää dian aiheet yksinkertaisesti ja mahdollisesti myös kääntää ne omalle kielelle, jos diat ovat esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi.

Olen joskus pyytänyt sitä kirjoittamaan Tindervastauksen minulle.

Minulla ole mitään, mistä en voisi puhua ChatGPT:n kanssa.

Jos ei ymmärrä jotain, kannattaa kysyä tekoälyltä, että se selittää aiheen niin kuin lapselle selittäisi.

Minä olen laittanut tekoälylle kuvan kissastani ja pyytänyt, että se tekisi kuvan, jossa näkyy, miltä kissani näyttäisi ihmisenä.

On tullut kysyttyä tekoälyltä että mikä on paras tapa sanoa kun viikon päästä on notaarin palautus ja haluan ilmoittaa professorille että en ole palauttamassa työtä.

Se voi korjata kirjoitusvirheitä ja auttaa kääntämisessä.

Olen pyytänyt tekoälyä kertomaan eroottisen tarinan Tapioviinasta.

Tekoäly auttaa paljon, mutta pitää varoa, ettei siihen tule liikaa riippuvuutta.

Google Gemini voi luoda tenttikysymyksiä ja monivalintakysymyksiä, kun harjoittelee tenttiin.

On tullut kysyttyä, kauanko pakasterapuja pitää sulattaa, jos haluan että ne ovat syötäviä klo 18.00.

Minä käytän tekoälyä siihen, että se keksii minulle viikon ruoat.

Käytän sitä vähän psykologina.

Vad säger ditt stjärntecken

Text: Fanny Rönnback

Artificiell intelligens har på kort tid blossat upp till ett välanvänt vardagsverktyg, speciellt bland oss studerande, men hur vi använder tekniken skiljer sig åt. Är det en slump eller kan ditt stjärntecken faktiskt säga något om din relation till artificiell intelligens? Vi frågade ChatGPT:

Väduren

AI är ett verktyg för dominans. Väduren var den första i kompisgänget som började använda AI, och därför den som redan hunnit tröttna på “basic use”. Väduren testar nya funktioner innan de är stabila samt använder AI för att effektivisera träning, studier och sidoprojekt. Väduren promptar rakt genom att skriva: “Gör det bättre.” Väduren har noll tålamod för långsamma svar och ännu mindre för folk som säger att AI är “fusk”.

Härkä

Härkä käyttää tekoälyä arjen helpottamiseen. Se pyytää siltä viikkoruokalistoja, säästövinkkejä ja selkeitä tiivistelmiä tenteissä tarvittavista artikkeleista. Tekoälyn pitää olla hyödyllinen ja luotettava, mitään turhaa hypeä ei kaivata. Härkä arvostaa vakautta, joten se käyttää samoja hyväksi havaittuja prompt-rakenteita kerta toisensa jälkeen

Tvillingarna

AI är Tvillingarnas bästa samtalspartner. Tvillingarna använder AI för att brainstorma idéer, testa olika perspektiv, be om argument för och emot – bara för att se vad som händer. Tvillingarna har flera parallella chattar igång: en för seriösa studier, en för existentiella frågor och en för att skriva memes. För Tvillingarna är AI inte bara ett verktyg, det är mental stimulans.

Rapu käyttää tekoälyä tunneälyn tukena. Se pyytää apua vaikeiden viestien muotoiluun (“ei liian kylmästi, mutta ei myöskään liian innokkaasti”) ja hakee varmistusta päätöksiinsä. Joskus Rapu kysyy AI:lta myös ihmissuhdeneuvoja. Rapu ei ehkä myönnä sitä ääneen, mutta tekoäly toimii välillä digitaalisena terapeuttina. Rapu

Lejonet

Lejonet använder AI som personlig assistent och PR-byrå i ett. “Skriv en presentation som låter självsäker men inte skrytig.” “Ge mig fem smarta repliker till seminariet.” AI hjälper till bakom kulisserna, men Lejonet står alltid i rampljuset. Tekniken är ett sätt att förstärka den egna briljansen – inte ersätta den.

om din AI-användning?

Neitsyt

Neitsyt suhtautuu tekoälyyn metodisesti. Promptit ovat tarkkoja, rajattuja ja selkeästi jäsenneltyjä. Se pyytää lähteitä, tarkistaa faktat itse ja käyttää AI:ta ennen kaikkea tehokkuuden maksimoimiseen. Excel-taulukot, aikataulut ja optimoidut lukusuunnitelmat syntyvät yhteistyössä tekoälyn kanssa. Kontrolli pysyy kuitenkin aina Neitsyellä.

Vågen använder AI som beslutsstöd. “Vilket alternativ är mest rimligt?”, “Kan du formulera det här diplomatiskt?” AI blir en neutral tredje part när Vågen väger fördelar och nackdelar. Ofta ber Vågen om flera versioner av samma text – och har ändå svårt att välja. För Vågen är AI ett verktyg för harmoni. Vågen

Skorpioni

Skorpioni käyttää tekoälyä strategisesti ja hieman salamyhkäisesti. Se testaa rajoja, esittää syvällisiä kysymyksiä ja analysoi vastauksia kriittisesti. Tekoäly on väline tiedon ja vallan hankkimiseen. Skorpioni ei kerro kaikille, miten paljon se AI:ta käyttää – mutta sen työn jälki kertoo kaiken.

Skytten

AI är Skyttens biljett till världen. De använder det för att planera resor, lära sig nya språk, förstå globala fenomen och diskutera filosofi. Ena stunden frågar Skytten om budgetflyg, nästa om något helt annat. AI är ett sätt att vidga horisonten - och ibland starta spontana projekt klockan 23:48.

Kauris

Kauris näkee tekoälyn investointina. Se automatisoi rutiinitehtävät, optimoi ajankäytön ja käyttää AI:ta urasuunnitteluun. “Miten parannan CV:täni?” “Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan?” Tekoäly on tehokas työkalu tavoitteiden saavuttamiseen – ei viihdettä vaan strategiaa.

Vattumannen

Vattumannen är mer intresserad av hur AI fungerar än vad den gör. De testar gränser, diskuterar etik, bygger egna workflows och funderar på hur tekniken förändrar samhället. Använder AI både kreativt och systemkritiskt. För Vattumannen är AI inte bara ett verktyg – det är ett framtidsfenomen.

Kalat

Kalat käyttää tekoälyä luovuuden ja escapismiin. Se pyytää runoja, novelleja, estetiikkaideoita ja soittolistasuosituksia. Keskustelu voi yhtäkkiä muuttua syvälliseksi pohdinnaksi elämästä, ajasta ja merkityksestä. Tekoäly on Kaloille enemmän inspiraation lähde kuin tehokkuustyökalu.