Page 1

118

••

••

INNOVAATION LAHTEILLA

.............................. .. ......... ............. . JUSSI MAANIITTY ...................................... ................ .

enestyva innovaatio syntyy yhtalbsta, johon on lisatty tietoa, oi­ vallusta ja uskallusta. On tarkeaa ymmartaa innovaation luomi­ sen prosessi ja onnistumisen resepti. Innovaatiotaito pitaa sailyt­ . taa tuotteen koko elinkaaren ajan kovassakin kilpailutilanteessa. Innovaatio syntyy kyvykkaassa ryhmassa, joka toimii ideoiden ja ajatusten kasittelijana luoden uusia konseptimalleja. Lopullinen tuote ei tule olemaan sama kuin konseptimaarittelyn sisaltb. Konseptin tuottaneen ryhman on hyva ottaa vastuuta mybs tuoteprosessista osallistumalla ongelmien ratkaisuun. Kon­ septin toteutusvaiheessa on tarkeaa vakuuttaa tuotteen lopulliset tekijat ratkaisun parhaimmuudesta. Motivoitunut ryhma vaikuttaa huomattavasti lopulliseen, tavoitettuun laatuun. Kirjoittaja on vuonna 201b TAMKista valmistunut tietotekniikan insinbbri ja MSC Interactive Technology vuodelta 2011 . Han on perustamansa Inviago Oy:n toimitusjohtaja ja mybs Writer's Block Oy:n Head of Design .

M

JOHDANTO Menestyva innovaatio syntyy yhtalosra johon on lisarty tietoa, oivallusta ja uskallusra. Naira kaikkea varmasti loyryy suomalaisesra yhreis­ kunnasta: korkealle koulutettujen ihmisren maara, designin laatu, teknologian ja reknii­ kan korkea osaamisraso seka yrittamista tu­ keva jarjesrayrynyt yhreiskunta. Innovaarion menestysrarinoita loyryykin Suomesra mairir­ releva maara. Lienee kohruullisra kuirenkin kyseenalais­ raa ymmarreraanko mira innovaatio on, miren innovaario luodaan ja kuinka se saadaan kesra­ maan tuotteen elinkaaren rinnalla? Osaraanko innovaation kautta saatua erumarkaa kaytraa hyvaksi? Mitka rekijar johtivar onnisruneeseen innovaatioon? Miten se pystytraisiin luomaan uudelleen?

Innovariivinen ruore saareraan pilara siir­

rytraessa tuoreprosessiin. Tuote ei tavoira

suurta yleisoa, ellei konseptia vieda loppuun

asti, huolehdita sen lopullisesta laadusta ja

kaytrajaysravallisyydesra. Jokaisella ruorreella

on e1inkaari, jonka aikana innovaarioraito pi-·

taa sailyttaa, etta onnistuu pitkajanteisesti kil­

paillussa markkinatilanteessa.

Olen urallani toiminut Nokian innovaa­

tiokoneiston keskipisteessa tuottamassa maa­ ilmalle tuotteita, jotka ovat olleet aikaansa edella. Ensimmainen Symbian-ruore (Nokia 9210 Communicator), ensimmainen koske­ rusnaytollinen laire (Nokia 7710), ensimmaiser rabletir (Maemo), ja toistaiseksi omalra osalrani viimeiseksi jaaneena Nokia-ruorreena design in johraminen Meego N9:aan.


119

Talla hetkella tyoskentelen uudenlaisen in­ novaation suunnittelussa ja tuotteistamisessa. Writer's Block Oy tuottaa mm. Suomen Eloku­ vasaation tukemana lyhytelokuvateatteria Blin­ kamovie.com, jossa uuden aallon lyhytelokuvat aiotaan kaupaIlistaa uudenkaItaisen katsojako­ kemuksen avulla. Kayttajille tunnettu nimike, mutta silti niin vieras mediamuoto, esitellaan

kayttamalla hyvaksi kaupaIlista ymparistoa ja sen yrityksia. KorkeaIaatuiset lyhytelokuvat on tarkoitettu nykyajan nopeaan ja mobiiliin yh­ teiskuntaan tuottamaan laadukkaita elokuvaI­ lisia kokemuksia lyhyemmassa ajassa. Seuraavassa pyrin lyhyesti maarittele­ maan, miten innovaatiossa onnistutaan ja mika omassa tyossani on tuottanut onnistumisia.

KVVYKAS RYHMA

Kun Facebook julkaisi uuden kayttoliittyman, 1,5 miljoona ihmista liittyi "We Hate The New Facebook, so STOP CHANGING IT!!!" -ryhmaan. Ottamatta kantaa, oliko Faceboo­ kin muutos hyva, tama on kuitenkin osuva esimerkki siita, etta jokainen muutos kohtaa muutosvastarintaa. Muutosvastarinta johtuu monista syista: tietamattomyydestii, vaarin­ ymmarryksesta, totutuista tavoista ja haIut­ tomuudesta oppia uutta. Nama asiat on hyva tiedostaa innovaatioryhmaa perustettaessa, tai jos seUaiseen tulee valituksi. Muutosvasta~in­ taa aiheuttavista tekijoista pitaa innovaation keskittyvassa ryhmassa poistaa mahdollisim­ man monta osa-aIuetta. Tulisi luoda ymparisto, jossa mika tahansa idea voidaan hyvaksya tyo­ poydaIle ryhman sisaIla. Kyvykas ryhma pystyy kyUa paattelemaan, onko idea tarpeeksi hyva pidempaan tutkiskeluun. Ryhma toimii ideoiden ja ajatusten kasit­ telyssa, seka luo niiden pohjaIta uusia konsep­ timaIleja sita helpommin, mita vahemman asi­ antuntijoita on mukana. Talloin tiedonkulku ja yhteinen ymmarrys suunnasta ja tavoitteista on helpompi jarjestaa ja sopia. Ryhman ulko­ puolisten arviot ja mielipiteet tuottavat lisaa tietoa ryhmaan, mutta paatokset konseptin suunnasta paattaa ryhma itse.

Voihan oHa, etta esimerkiksi esiteltaessa uutta ideaa yrityksen sisaisessa arvioinnissa, ryhman tuottamat perustelut toiminnaIlisuu­ desta eivat oUeet kunnossa, ja sen sijaan, etta muutettaisiin konseptia, muutetaan peruste­ luita miksi sen pitaisi toimia niin kuin esitet­ tiin. Innovaatiossa ja konseptin luomisessa on kuitenkin hyva muistaa, etta tie ei ole kahden pisteen vaIinen matka. Iteraatio on ehdotto­ man tarkeaa, se on mahdollisuus tehda asiat hiukan paremmin. Ryhman ohjenuora: Ala tuomitse. Kannusta "villeja" ideoita. Rakenna muilta saatujen ideoiden paaIle. Pysyaiheessa. Yksi idea kerraIlaan. T uo ideat esiin mahdollisimman visuaaIi­ sesti ja kaytannonlaheisesti. Ideoiden korkea maara on tarkeampi.

VASTUU KONSEPTISTA

Saantona voitaneen pitaa, etta lopullinen tuote sessista ohjaamaIla ja osaIlistumaIla loydettyjen

ei tule olemaan sarna kuin mita konseptimaa­ esteiden ja ongelmien ratkaisuun.

Kun tekemiseen tuodaan usearnpia teki­

rittely oli sisaItanyt. Konseptin tuottaneen ryh­ man onkin hyva ottaa vastuuta myos tuotepro- joita, niin usein ominaisuuksien maarii aIkaa


120

lisaantya ja prioriteetti tuotteessa muuttua. Uudet ideat on aina syyta kiisitella, mutta on erittain tiirkeaa muistaa verrata niita alkuperai­ seen konseptiin ja perusteluun, miksi tallainen suunta on valittu. Joka tuotteen vaiheessa on syyta ottaa kyseenalaistaminen ja mahdollinen

iteraation tarve huomioon. Koska paine lisata

ominaisuuksia tulee lahes automaattisesti tuo­

tantovaiheessa, on syyra tasapainottaa tata kay­

malla systemaattisesti lapi mita ominaisuuksia

voitaisiin poistaa.

Mahdollisia onnistumisen kriteereita tuotteelle tai palvelulIe ovat:

Luonnollinen kayttaa. Turvallinen. Hauska ja leikkisa. Henkilokohtaisuus (liittyen tiettyyn kontekstiin, oman egon maarittamiseen tai

haluttuun omaan kayttaytymiseen).

Sosiaalisuus. Yksinkertaisuus.

Mahdollisia epaonnistumisen kriteereita ovat: Kayttotarkoitus epiiselva. On parempi olIa yhdessa asiassa erittain hyva kuin monessa kohtuullinen. Ovatko ihmiset valmiit muutokseen? Onko tarvittava teknologia tuotteen valmistamiseen ja toimintaan olemassa? Tuotteeseen liittyvat tekijat eivat ole tarpeeksi yksinkertaisia (ansaintalogiikka, kaytto, saatavuus, logistiikka, hinta...). Kompromissien maara.

KONSEPTISTA TUOTTEEKSI Tieto uudesta konseptista pitaa valittaa mah­ dollisesti huomattavan suurelle joukolle ih­ misia, kun konsepti siirretaan tuotteistus­ vaiheeseen. Mita lahemmaksi tiedotettaessa paastaan tuotteen lopulliseksi tarkoitettua ulkoasua ja toiminnallisuutta, sita todenna­ koisemmin ymmarrys tavoitteista ja tuoteide­ asta siirtyy seuraavaan portaaseen. On tarkeaa, etta pystyy vakuuttamaan tuotteen lopulliset

tekijat ratkaisun parhaimmuudesta. Motivoi­

tunut ja yhteen hiileen puhaltava tyoryhma

vaikuttaa huomattavasti lopulliseen tavoitet­

tuun laatuun.

Antoine de Saint-Exuperyn mukaan:

"Tuote ei ole valmis, kun ei ole enaa mitaan

lisattavaa, se on valmis vasta, kun ei ole enaa

mitaan siita poistettavaa."

Innovaation lähteillä  

Kirjoittaja on vuonna 2000 TAMKista valmistunut tietotekniikan insinööri ja MSC Interactive Technology vuodelta 2011. Han on perustamansa In...