Kuurojen Palvelusäätiö – Vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUS 2014

VISIO KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN SUJUVA ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA.

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2014 KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ ON VUONNA 1897 PERUSTETTU VALTAKUNNALLINEN SOSIAALIALAN JÄRJESTÖ. SÄÄTIÖLLÄ ON SEITSEMÄN PALVELUKESKUSTA ERI PUOLILLA SUOMEA. JULKAISIJA KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ ILKANTIE 4 (PL 62) 00401 HELSINKI PUH. (09) 580 3860 FAKSI (09) 580 3657 KESKUSTOIMISTO@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI ULKOASU JA TAITTO GROUND COMMUNICATIONS KANSIKUVA ISTOCKPHOTO, PALVELUKESKUS RUNOLA PAINO PAINOTALO PAINOLA VUOSIKERTOMUKSEN PAINOSMÄÄRÄ 1 000 KPL

SISÄLLYSLUETTELO PALVELUSÄÄTIÖ s. 4 PUHEENJOHTAJALTA s. 4 ERITYISRYHMÄN VÄYLÄ YHTEISKUNTAAN s. 6 VUOSI 2014 s. 10 TOIMINNANJOHTAJALTA s. 12 ORGANISAATIO s. 13 HALLINTO s. 14

PALVELUKESKUKSET s. 15 ÅVIK s. 17 AINOLA s. 18 METSOLA s. 19 RUNOLA s. 20 SALMELA s. 21 WÄINÖLÄ s. 22 SAMPOLA s. 23

ASIAKASTARINAT s. 24 KODINHENGETTÄREN HYMY s. 25 ROHKEUS KOHDATA UUTTA s. 26 ROLLAATTORIT RIVIIN JA SALILLE s. 27 PUUTARHURI PUDASJÄRVELTÄ s. 28 PALVELUA SYDÄMELLÄ s. 29 HERRA VIERAANVARAISUUS s. 30

HENKILÖSTÖ s. 31 ERIKOISOSAAJIEN TYÖYHTEISÖ s. 32

OHJELMAT JA PROJEKTIT s. 35 JUNIORI s. 36 POVERI s. 38 PASSI, VALMIUKSIEN TUKEMINEN, AUTTAVA LINJA s. 40 MEMO s. 41

TALOUS s. 42 SÄÄTIÖN TALOUS 2014 s. 43 TASE s. 44 TULOSLASKELMA s. 45 RAHOITUSLASKELMA s. 47

3

PUHEENJOHTAJALTA MAIJA PERHO

Merkitys yhteiskunnalle kommunikoitava hyvin Kuurojen Palvelusäätiössä on edelleen toimia huolimatta siitä, että toiminnan onnistuttu toteuttamaan strategiansa taloudelliset reunaehdot ovat kiristyneet mukaista perustehtävää eli edistämään ja työtä joudutaan tekemään niukkenekuurojen ja kuurosokeiden ihmisten vin resurssein. Jatkossa luovuutta uusien hyvinvointia ja osallisuutta tarjoamalla toimintatapojen kehittämiseksi tarviyksilöllisiä moniammatillisia erityispaltaan entistäkin enemmän, jotta kuntiin veluita, viittomakielistä vuorovaikutuskohdistuvat valtionosuusleikkaukset ja ta, yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea. uuden hallitusohjelman todennäköiset Asiakkaiden hyvä arki koostuu enlisäleikkaukset pystytään selättämään. nen kaikkea siitä, miten heidän yksiOman henkilöstön voimin tehtävän löllisiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa on työn rinnalla tarvitaan vapaaehtoisten kyetty vastaamaan. Tältä pohjalta sääpanosta. Vapaaehtoisten määrän kastiössä on tehty järjesvattamiseksi ja heidän telmällistä kehittämisosallistumismahdoltyötä jalkauttamalla lisuuksiensa laajenuudet palvelusuunnitamiseksi on varVUOROPUHELUA telmat kaikkiin toimaan löydettävissä VALTIOVALLAN, mipisteisiin. Kyse on erilaisia keinovuorovaikutuksesta, ja. Samoin kuuloRAY:N JA KUNTIEN jossa asiakkaalla on vammaisten hyväksi mahdollisuus osallisKANSSA TARVITAAN työskentelevien tahotua oman palvelunsa jen tiiviimmällä yhteissuunnitteluun ja arvi- JATKUVASTI, JOTTA työllä voidaan saavuttaa ointiin. sekä toiminnallisia että ERITYISLAATUMME Uutena ja toitaloudellisia hyötyjä. von mukaan leviäväSäätiön luottaJA -OSAAMISEMME nä toimintamuotona mushenkilöiden, TUNNISTETAAN JA on toteutettu taide- ja johdon ja muun kulttuurilähtöisiä mehenkilöstön aktiiTUNNUSTETAAN. netelmiä. Ne lisäävät vista panosta tarvitaan, parhaimmillaan itsejotta palvelujamme ostuntoa ja laajentavat itseilmaisun mahtavat kunnat ja RAY edelleen luottadollisuuksia ja tuovat iloa ja elämyksiä vat kykyymme tuottaa laadukkaasti ja arkeen. samalla kustannustehokkaasti palveluja Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia asiakkaillemme, jotka eivät muualta saa -toimintaohjelmassa vuosille 2010–2014 vastaavia palveluja. Siksi vuoropuhelua on korostettu jokaisen oikeutta ja tasavaltiovallan, RAY:n ja kuntien kanssa arvoista mahdollisuutta tehdä taidetta ja tarvitaan jatkuvasti, jotta erityislaatumosallistua kulttuuritoimintaan. Jyväskyme ja -osaamisemme tunnistetaan ja län Kulttuuriluotsi-projekti tulee sisältytunnustetaan. Tulevissa Sote-rakenteismään ohjelman loppuraporttiin yhtenä sa – mitä ne sitten tulevatkin olemaan – esimerkkinä onnistuneista hankkeista. säätiön on löydettävä paikkansa. HaasEdellä mainitut esimerkit ovat todisteita riittää, mutta niihin on ennenkin te siitä, että säätiössä tehdään jatkuvaa osattu vastata. kehittämistyötä, etsitään uusia tapoja

4

PALVELUSÄÄTIÖ Kuurojen Palvelusäätiö on 117 vuoden ikäinen viittomakielisen, järjestölähtöisen auttamistyön tuottaja, joka on rakentanut toimintansa asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Palvelusäätiö on myös uudistaja, joka seuraa alan tutkimusta ja teknologiaa ja haluaa nostaa palvelunsa tasoa jatkuvasti korkeammalle.

55

ERITYISRYHMÄN VÄYLÄ YHTEISKUNTAAN Ystävät ja yhteisöllisyys, kieli ja kulttuuri, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tällaisista peruselementeistä koostuu jokaisen onnellisen ihmisen elämä. Kuurojen Palvelusäätiön yhteiskunnallinen tehtävä on tarjota samat hyvän elämän lähtökohdat kuuroille ja kuurosokeille.

Kuurot ja kuurosokeat ovat pieni vähemmistö, joka tarvitsee ympärilleen poikkeuksellista osaamista pystyäkseen elämään mahdollisimman normaalia elämää osana suomalaista yhteiskuntaa. Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskusten verkosto on syntynyt vastaamaan tätä tarvetta.

Palvelusäätiö on arvostettu viittomakielisten palvelujen sekä kuurojen ja kuurosokeiden järjestölähtöisen toiminnan tuottaja. Viittomakielinen ympäristö turvaa asiakkaan perusoikeuksia saada palveluja omalla äidinkielellään.

Palveluja tarjotaan eri-ikäisille avun ja tuen tarvitsijoille, niin kuurolle lapselle ja hänen läheiselleen kuin kuuroutuneelle ja sokeutuneelle vanhukselle. Vammaispalvelulain mukaisesti palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa ja sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi.

Säätiön seitsemällä eri paikkakunnalla toimivat palvelukes-

kukset tarjoavat tehostettua palveluasumista, tuettua asumista, päivä- ja työtoimintaa, kotiin annettavia palveluita ja henkilökohtaista apua. Palveluita tarjotaan palvelukeskusten lisäksi yhteen ryhmäkotiin ja palvelukeskusten tukiasuntoihin.

Rahoitus julkiselta sektorilta Säätiö ei harjoita elinkeinotoimintaa, vaan se luokitellaan superyleishyödylliseksi yhteisöksi. Status perustuu siihen, että säätiö ei toimi kilpailuolosuhteissa, palveluja ei suoriteta markkinaehtoisesti eikä toiminnalla tavoitella voittoa.

Lisäksi toiminnassa on mukana huomattava määrä vapaaehtoisia, toiminta kohdistuu erityisryhmään ja toiminnan mahdollistaa huomattava julkisen sektorin tuki ja yksityishenkilöiden testamenttilahjoitukset.

Palvelusäätiön toiminnan rahoittavat pääosin kunnat, Raha-automaattiyhdistys ja asiakkaat. Kuntien on tarjotta-

AJATELLAAN, MISSÄ ASIAKKAAMME OLISIVAT ILMAN

VISIO

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖTÄ. HE OLISIVAT SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUISSA, KIELETTÖMISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ, JOISSA HEITÄ EI YMMÄRRETTÄISI. - EEVA-MARJA LOUKOLA, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

6

va vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella palvelu kuntalaisilleen.

RAY rahoittaa yleisavustuksella keskushallinnon toimintaa ja kokeilu- ja kehittämisavustuksella ohjelmia ja projekteja.

Palveluasumisen asukkaiden maksettavaksi jää oman asunnon vuokra ja päivittäiset menot.

Jokainen vuosi mahdollisuus kehittyä Säätiön toiminnan yksi kulmakivistä on jatkuvan kehittämisen periaate. Kehitystarpeita kartoitetaan asiakkaita ja henkilöstöä kuunnellen sekä alan tutkimusta ja teknologista kehitystä seuraten.

Omavalvontasuunnitelmat ja aktiivi-

nen laadunhallinta yhdessä henkilöstön, asiakkaiden, omaisten ja sidosryhmien kanssa luovat laadullisen perustan palveluiden toteuttamiselle ja arvioinnille.

Niitä päivitetään valvovan viranomaisen vaatimuksien ja sisäisten tarpeiden mukaisesti.

Säätiö käyttää konkreettisia mittareita, kuten henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyskyselyitä, joiden perusteella se arvio omaa työtään.

Säätiö on myös aktiivinen verkostoituja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, mikä auttaa sitä peilaamaan palvelujaan kehittyvään toimintaympäristöön.

ARVOT • ASIAKKAAN KUNNIOITTAMINEN • ASIAKKAAN TASAVERTAINEN KOHTAAMINEN • OIKEUDENMUKAISUUS JA VASTUU • MYÖNTEINEN JA ILOINEN ILMAPIIRI

VISIO

TOIMINNAN RAHOITUS 2014 2 %

TYÖKESKUKSEN MYYNTI

KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN SUJUVA ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA.

3 % MUUT TUOTOT

ASUKASMAKSUT

13 % RAY

7%

MISSIO

75 % KUNTAKORVAUKSET

KÄYTTÖMENOJEN KEHITYS 2010–2014 20 15 10

14,6

14,8

15,4

15,7

15,2

2010

2011

2012

2013

2014

5 M€

EDISTÄÄ KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA TARJOAMALLA YKSILÖLLISIÄ MONIAMMATILLISIA ERITYISPALVELUJA, VIITTOMAKIELISTÄ VUOROVAIKUTUSTA, YHTEISÖLLISYYTTÄ JA VERTAISTUKEA.

7

SÄÄTIÖ LUKUINA

236

VUONNA

TOIMIHENKILÖÄ

TYÖNTEKIJÄÄ TYÖKESKUKSISSA

119

8 933

89 233

NOIN

VUOSIMENOT

PERUSTETTU

TYÖKESKUKSEN KÄYTTÖPÄIVÄÄ

YHTEISTYÖKUNTAA

PALVELUKESKUKSISSA

238

1 000 PALVELUJEN KÄYTTÄJÄÄ

ASUKASTA

Reilu palvelu -merkki Palvelusäätiölle on myönnetty Reilu palvelu -merkki. Se myönnetään sosiaali- ja terveysalan järjestöille, jotka täyttävät laadukkaan ja vastuullisen toiminnan kriteerit.

Reilu Palvelu ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja niiden omistamien yritysten vastuullisen palvelutoiminnan edel-

8

46

1897

lytyksiä ja toimintakulttuuria sekä parantaa palveluiden laatua.

Palvelusäätiössä vaadittavat laatutekijät ovat sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun periaatteet, yhteiskunnallinen merkittävyys ja asiakaskeskeisyys. Laatutekijöiden toteutumista mitataan joka vuosi.

PALVELUASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄÄ

15,2 MILJ. EUROA

TOIMINTAKENTTÄ VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO

KUUROJEN LIITTO

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ

SUOMEN KUUROSOKEAT

VATES

KUULOVAMMAISTEN LASTEN VANHEMPIEN LIITTO

SOSTE

KUULOLIITTO SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO

PARKINSON-LIITTO

SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT

SUOMEN DIABETESLIITTO

RAY

KUUROJEN LÄHETYS

EPILEPSIALIITTO KUNNAT

MUISTILIITTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO

REILU PALVELU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ OIKEUSMINISTERIÖ

WORLD FEDERATION OF THE DEAF

KPS ON SEURAAVIEN YHTEISÖJEN JÄSEN: • RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS RY • REILU PALVELU RY

THE EUROPEAN SOCIETY FOR MENTAL HEALTH AND DEAFNESS

DEAFBLIND INTERNATIONAL

• SOSTE SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYS RY • VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO RY • VATES-SÄÄTIÖ • SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY • KIINTEISTÖ OY VALKEA TALO

9

VUOSI 2014 Asiakkaan omat tavoitteet keskiöön Säätiön tärkein tavoite myös vuonna 2014 oli mahdollistaa hyvä arki asiakkaille.

Asiakas-, sidosryhmä- ja sisäisen palautteen perusteella tavoitteessa onnistuttiin. Kehitystyö asiakaslähtöisen, entistä tarkemmin dokumentoidun palvelun parissa jatkui.

Kuntien kiristynyt taloustilanne pakotti jäädyttämään palvelumaksut, mikä heijastuu säätiön talouteen.

10

Säätiön kehitystyön tärkeimpänä tehtävänä oli jalkauttaa uusi palvelusuunnitelma kaikkiin seitsemään toimipisteeseen. Palvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa tehtävä tilannekartoitus ja toteutussuunnitelma, jossa arvioidaan hänen palvelutarpeensa ja tavoitteensa.

Uudessa palvelusuunnitelmassa korostuvat asiakkaan omat arvot ja tavoitteet. Näin asiakas osallistuu entistä vahvemmin oman palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Aluehallintoviraston mukaan uusi palvelusuunnitelma vastaa viranomaisohjeistusta, jossa asiakkaan itsemäärääminen ja toimintakyvyn huomioiminen ovat keskeisessä osassa.

Palvelusuunnitelmien tavoitteiden seurantaa helpottaa DomaCare-asiakastietojärjestelmä. Sen avulla asiakkaan edistymistä voidaan jatkuvasti seurata tavoitteisiin peilaten.

ASIAKASKYSELY LOKAKUU 2014*

KUNTAKYSELY

SYYSKUU 2014, ASTEIKKO 1–5*

97 %

ARVIO YHTEISTYÖSTÄ

SUHTAUTUU MINUUN AINA TAI USEIN YSTÄVÄLLISESTI

Yhdessä tekeminen ja itseilmaisu ovat hyvin palkitsevia ja lujittavat asiakkaiden keskinäistä suhdetta. Vapaa-ajan taide- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen omassa lähiympäristössä panostettiin tänä vuonna paljon.

Suurin innostaja on vuonna 2013 Metsolassa toteutettu kolmipäiväinen Leija-projekti, jossa japanilaisen taidemaalarin Tatsuo Hoshikan opastuksella tutustuttiin leijakulttuuriin ja valmistettiin omat leijat. Erinomainen palaute kannusti jatkamaan kehitystyötä.

Projektin ideoineelle Linda Kasteniemelle myönnettiin keväällä 2014 Jyväskylän kulttuuriluotsien Kulttuurisäteitä-tunnustus, ja projekti pääsi mukaan Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen kurssiohjelmistoon.

Vuoden 2015 aikana tavoitteena on

4,1 4,5 2

3

4

5

ARVIO PALVELUISTA

4,8

ASIANTUNTEMUS

4,4

YKSILÖLLISYYS

4,5

OSALLISUUS

4,2

TILAT

77 %

Itsensä ilmaisun tärkeys

4,5

1

KANNUSTAA JA TUKEE MINUA AINA TAI USEIN TEKEMÄÄN SITÄ MIHIN PYSTYN

*RUNOLAN PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAAT, N=32

TAVOITETTAVUUS

LUOTETTAVUUS

87 %

KUUNTELEE AINA TAI USEIN MIELIPIDETTÄNI PÄIVÄTOIMINTAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA

4,5

TIEDOTTAMINEN

87 %

HOITAA MINUA AINA TAI USEIN AMMATTITAITOISESTI

SUJUVUUS

4,4

LAATU

4,1

HINTA-LAATUSUHDE 1

2

3

4

5

*KUNTIEN YHTEYSHENKILÖT, N=36

järjestää taide- ja kulttuuritoimintaa myös muissa palvelukeskuksissa. Tukea toimintaan on haettu opetus- ja

LINDA KASTENIEMELLE MYÖNNETTIIN JYVÄSKYLÄN KULTTUURILUOTSIEN KULTTUURISÄTEITÄTUNNUSTUS. kulttuuriministeriöstä, Taiteen edistämiskeskuksesta ja Suomen Kulttuurirahastosta.

Talous terve mutta tuo haasteita Säätiön taloudenpito jatkui pitkäjänteisellä ja kannattavalla uralla. Tärkeimmän rahoittajan eli kuntien taloudellinen tilanne on jatkunut vuosien ajan huonona, mikä vaikuttaa väistämättä myös palvelukeskusten tuloihin.

Kunnilta saatavat palvelumaksut eivät kaikilta osin vastaa kohonneita kustannuksia, mutta kokonaisuudessaan kuntayhteistyö on sujunut myös talouden näkökulmasta hyvin. Moni sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja on joutunut alentamaan maksuluokkiaan, joten siihen nähden säätiön tilanne on positiivinen.

Kuntarahoitus pysyi kuta kuinkin samana, mutta RAY:n tuki laski hieman.

RAY:n lopetettua Kotiväylän toimintaavustuksen jatkettiin palvelua supistettuna kuntarahoituksen turvin.

11

TOIMINNANJOHTAJALTA

PEKKA RÄSÄNEN

Muutosten vuodet edessä Palvelusäätiö on aina suunnitellut tarkasti tulevaa ja pyrkinyt ennakoimaan muutoksia toimintakentässä. Pohdinkin tällä kertaa, miltä säätiön tulevaisuus näyttää.

Järjestöjen toimintaympäristö on yleensä melko tasapainoinen Palvelusäätiötä koskettaa myös moni lainsäädännön hanja muutokset ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa. Toiminke, joiden lopputulos ja voimaantulon ajankohta ovat epätasuunnitelmakausi 2015–2017 aloitetaan kuitenkin monilla varmoja. Valmisteilla tai uudistettavana ovat sosiaalihuoltolatavoin uutta odottaen. ki, itsemääräämisoikeuslaki, viittomakielilaki, hankintalaki, Suomen taloudellinen tilanne aiheuttaa kunnille taloudelsäätiölaki, koko vammaislainsäädännön uudistaminen sekä lisia ja toiminnallisia paineita. Vuonna 2015 kuntiin kohdisvaltakunnallisesti erityisen merkittävä sote-järjestämislaki. tuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästöt.

Vaikutusten ennustaminen ennen lopullisia Kuntatalouden arvioidaan pysyvän selvästi alipäätöksiä on vielä hankalaa. jäämäisenä.

Meidän on tärkeää miettiä myös sitä, Muutokset asettavat järjestökentän ja järvoimmeko laajentaa palveluamme uusiin MUUTOSTEN jestölähtöisen auttamistyön toteuttajat uuteen suuntiin. Yksi suunta on tuettu asuminen ja tilanteeseen. Talouden reunaehdot sanelevat päivätoiminta, jota tuotamme jo kohtalaisessa KESKELLÄ EMME enemmän palveluiden tuottamista, ja asiakkaimittakaavassa. Aktiivisempaa elämää ja osaden tarpeet ovat vaarassa jäädä talouspainotteipäiväistä tukea kaipaavia viittomakielisiä on VOI KUIN TEHDÄ sessa keskustelussa jalkoihin. kuitenkin vielä paljon palvelujemme ulkoOMAN TYÖMME On selvää, että sopimusneuvottelut kuntapuolella. kohtaisista palvelumaksuista jatkuvat haastaviMuutosten keskellä emme voi kuin tehdä MAHDOLLISIMMAN na. Toimimalla edelleen alan veturina varmisoman työmme mahdollisimman hyvin. Visitamme asiakkaille viittomakielialan palvelujen omme velvoittaa meitä toimimaan asiakkaiHYVIN. parhaan asiakaskokemuksen, jossa arkilaatu, den hyvän arjen puolesta myös epävarmoina vaikuttavuus ja osaamisemme ovat ajan tasalla. aikoina.

Tämä edellyttää palvelujen jatkuvaa kehittämistä, palveTänään voimme ylpeänä pysähtyä hetkeksi näiden vuosilukeskusten riittävää käyttöastetta ja asiakasmäärän mukaista kertomuksen sivujen pariin ja muistella onnistunutta viime henkilöstömitoitusta. Samalla on tärkeää panostaa henkilösvuotta. Lämmin kiitos säätiön asiakkaille, henkilöstölle, haltön työhyvinvointiin, henkilöstökoulutukseen ja arkijohtalinnolle ja yhteistyökumppaneille. Olemme tehneet taas yhmiseen. dessä hyvää työtä.

12

ORGANISAATIO HALLITUS

HALLINTONEUVOSTO

• TEKEE STRATEGISET PÄÄTÖKSET

• KOKOONTUU KERRAN VUODESSA

• HUOLEHTII SÄÄTIÖN HALLINNOSTA JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ STRATEGIAN MUKAISESTI

• HYVÄKSYY TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN

• VALMISTELEE HALLINTONEUVOSTOSSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

• VALITSEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON JÄSENET

• MYÖNTÄÄ VASTUUVAPAUDEN

• VAHVISTAA TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION

KESKUSTOIMISTO

JOHTORYHMÄ

• VASTAA OPERATIIVISESTA JOHTAMISESTA JA KEHITYSTYÖSTÄ

• TOIMINNANJOHTAJA: YLEISJOHTAMINEN, TALOUSJOHTAMINEN, SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

• HOITAA KESKITETYSTI SÄÄTIÖN HALLINTOA JA TALOUTTA

• PALVELUJOHTAJA: PALVELUTOIMINTOJEN YLEISJOHTO JA KOORDINOINTI

• VALMISTELEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON KOKOUKSET

• KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ: KEHITTÄMIS-, PROJEKTI- JA OHJELMATOIMINNAN JOHTO JA KOORDINOINTI • VASTAA SÄÄTIÖN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA SUUNNITTELUSTA SEKÄ VALMISTELEE HALLITUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT JA PANEE NE TÄYTÄNTÖÖN

PALVELUKESKUKSET • HUOLEHTIVAT ASIAKKAIDEN PÄIVITTÄISESTÄ PALVELUSTA • ARVIOIVAT TOIMINTAANSA • SUUNNITTELEVAT TOIMINTAA JA TALOUDENPITOA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA JOHTORYHMISSÄ • TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ SIDOSRYHMIEN (MM. OMAISET, KUNNAT JA KUUROJEN LIITTO) KANSSA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA NEUVOTTELUKUNNISSA

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ • KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄ JA PALVELUKESKUSTEN JOHTAJAT • SUUNNITTELEE, KOORDINOI, KEHITTÄÄ JA ARVIOI SÄÄTIÖN TOIMINTAA STRATEGIAN JA TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISESTI

13

HALLINTO 2014 HALLINTONEUVOSTO

NEUVOTTELUKUNNAT

PUHEENJOHTAJA TAPANI HELLSTÉN, HÄMEENLINNA 2007–

SATU ASTOR, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

PALVELUKESKUS AINOLA

VARAPUHEENJOHTAJA

BÖRJE HANHIKOSKI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

MARKKU JOKINEN, ESPOO 2002–

ALIISA LEHTONEN

JÄSENET

PÄIVI PASANEN

KAISA ALANNE, HELSINKI 2014 –

KIRSTI TALA

TUULIKKI FORSSÉN, NURMIJÄRVI 2013–

ERJA TIKKA

BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1986–

PERTTI TORVINEN

TERHI HEIKKILÄ, LAUKAA 2014–

ANNE BANNAT, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

LIISA KAUPPINEN, ESPOO 1974–

IRJA KARHU, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA

ANNELI KILJUNEN, LAPPEENRANTA 2012–

OHJAAJA

ESKO KIVIRANTA, SAUVO 2013–

EEVA-MARJA LOUKOLA, PALVELUKESKUKSEN

JUHANI KOTILA, OULU 1983–

JOHTAJA

MAIJA LAVI, VANTAA 2006– PÄIVI LEHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2002– PIRKKO MATTILA, MUHOS 2012–

ESA TOOM, PJ PIRJO LAHTINEN, HALLITUKSEN EDUSTAJA

PASI ORAVA, OULU 2012–

JORMA ESKELINEN

PEKKA RAVI, JOENSUU 2008–

TERHI HEIKKILÄ

SINIKKA SALO, OULU 2013–

NINA HIRVONEN

SARI SARKOMAA, HELSINKI 2012–

PIRKKO JOHANSSON HARRI PELTOLA SIRPA SÄNKIAHO

PUHEENJOHTAJA

MARJAANA VALLI

MAIJA PERHO, TURKU 2003–

LINDA KASTENIEMI, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

VARAPUHEENJOHTAJA

JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

TARJA SANDHOLM, VANTAA 2002–

TARJA FILATOV LIISA KYLÄ-MARKULA HELI MIKKOLA JANNE PARIKKA ELINA POKKI SIMO HIRVILAMPI, TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJA JUHANI SYVÄNEN, TYÖKESKUKSEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJA PEKKA VIHANTO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ SEPPO MERTANEN, PJ TARJA HALLIKAINEN TUULA MERTANEN URPO NEVALAINEN AILI VÄÄNÄNEN AULI PITKÄNEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA RISTO PIIRAINEN, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA OHJAAJA JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS ÅVIK TARJA SANDHOLM, PJ, HALLITUKSEN

JÄSENET

PALVELUKESKUS RUNOLA

EDUSTAJA

SATU ASTOR, TAMPERE 2013–

PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, PJ, HALLITUKSEN

OLLI-PEKKA ALAPIESSA

TIINA HAAKSILAHTI, KAARINA 2002–

EDUSTAJA

TUULA EKSTRÖM

BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1991–

JUHANI KOTILA

TUULA IKONEN

KRISTIINA HEHKU, HELSINKI 2009–

RAILI MARKOVITCH

RITVA KLEMM

PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, OULU 2007–

PASI ORAVA

MERJA KUUSISTO

PIRJO LAHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2004–

KAISU RUNDELIN

MARKETTA MIELIKÄINEN

VARAJÄSEN SIRPA LEHTINEN, MIKKELI 2007–

LEILA RYTIMAA

MERVI NEVALAINEN

MARI RÖNING

HELI HYYTIÄINEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

SIRPA SOLLA, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

TARJA MUTELI, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

JOHTORYHMÄ KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄ TOIMINNANJOHTAJA PEKKA RÄSÄNEN, PJ PALVELUJOHTAJA JOUNI RIIHIMÄKI, JÄSEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ/JOHTAJA EEVA-MARJA LOUKOLA, JÄSEN

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄN LISÄKSI LAURI MIKKONEN, JOHTAJA TARJA MUTELI, JOHTAJA RIITTA PEKKINEN, VASTAAVA OHJAAJA, JOHTAJAN SIJAINEN JAANA RUIPPO, JOHTAJA PEKKA VIHANTO, JOHTAJA

TILINTARKASTAJAT JOHANNA HILDEN (KHT) VARALLA KAIJA TUOMINEN (KHT) JA RAIJA POROKKA-MAUNUKSELA (JHTT, KHT) VARALLA OUTI KOSKINEN (JHTT, KHT)

14

PALVELUKESKUS METSOLA

SEPPO MERTANEN, JOENSUU 1989–

HALLITUS

PALVELUKESKUS SAMPOLA

LAURI MIKKONEN, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS SALMELA TIINA HAAKSILAHTI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA HEIKKI ALANKO EIJA AUVO SALLA HÖRKKÖ MARJATTA KANNISTO KAISA KIISKI ESKO KIVIRANTA OLLI NORDBERG ESKO SÄNKINIEMI MIRVA KULMALA, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA RIITTA PEKKINEN, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA OHJAAJA, JOHTAJAN SIJAINEN

PALVELUKESKUKSET Kuuroille on tärkeää ympäristö, jossa voi tulla ymmärretyksi ja jakaa arjen vertaistensa kanssa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat palvelukeskukset antavat ympärivuorokautista tukea arkielämässä selviytymiseen, opastavat itsenäiseen elämään ja järjestävät vapaa-ajan aktiviteetteja.

15

PALVELUKESKUKSET

7

PALVELUKESKUSTA

1

RYHMÄKOTI

1

OULU PALVELUKESKUS RUNOLA RATAMOTIEN RYHMÄKOTI

TYÖKESKUS

JOENSUU PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ

JYVÄSKYLÄ PALVELUKESKUS METSOLA

HÄMEENLINNA PALVELUKESKUS SAMPOLA TYÖKESKUS SAMPOLA

TURKU PALVELUKESKUS SALMELA

16

HYVINKÄÄ PALVELUKESKUS ÅVIK

HELSINKI PALVELUKESKUS AINOLA KESKUSTOIMISTO

ÅVIK

Arjen askareista luonnon helmaan Moni asiakas tarvitsee runsaasti palveluja päivittäistoiminnoissa ja sairauksien hoidossa.

Elämä voi olla aktiivista ja tuoda uusia kokemuksia.

• ASUKKAITA 69 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 3 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 1 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 24 669 • HENKILÖSTÖÄ 71 • VUOSIMENOT 4 655 000 €

Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen tarvitsee oman henkilökunnan lisäksi hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Perusterveydenhuollon palvelut vaihtuivat vuoden aikana Hyvinkään terveyskeskukseen ja sosiaalitoimen asiat hoidettiin edelleen kotikuntien kanssa. Niistä saatiin useita sosiaalityöntekijöitä vuoden aikana vieraaksi.

Opiskelijoita kävi työssäoppimisjaksoilla. Omaisia osallistui vierailujen lisäksi verkostokokouksiin, ja heille järjestettiin omaistenpäivä, jossa esiteltiin koko talon toimintaa monipuolisesti.

Uuden asiakasrekisteriohjelman puitteissa kehitettiin palvelusuunnitelmien ja päivittäisen seurannan kirjaamismenetelmiä.

Kuntien myöntämien henkilökohtaisen avun päätöksillä asiakkaat saivat entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuolisiin tapahtumiin.

Asiakkaille järjestettiin retkiä muun muassa kuurojen kulttuuripäiville, puutarhamessuille ja kesäteattereihin. Retki eduskuntaan antoi kokemuksen valtakunnan asioiden hoidosta.

Uutisia maailmalta toi palvelukeskuksessa vieraillut Liisa Kauppinen ja Kuurojen Lähetyksen edustajat.

Luonnossa retkeiltiin mm. Hyrian eräopasopiskelijoiden ohjauksessa.

Talvipäivää vietettiin omalla pihamaalla. Vieraana oli muun muassa kaksi alpakkaa.

Taloudellisesti vuosi näytti haastavalta, ja samat haasteet jatkuvat alkaneena vuonna. Arjen toimintoja tehostamalla ja priorisoimalla saatiin kuitenkin vastattua asiakkaiden peruspalvelutarpeisiin, joihin sisältyi elämää virkistäviä vapaa-ajan tapahtumia.

17

AINOLA

Asukkaat mukana päättämässä Asukkaat kerääntyvät joka toinen viikko kokoukseen, jossa päätetään yhteisistä asioista. Asioista päättäminen on monelle uutta.

• ASUKKAITA 23 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 29 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 18 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 8 426 • HENKILÖSTÖÄ 23 • VUOSIMENOT 1 387 000 €

18

Asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin ja Ainolan asioihin on harjoiteltu vuoden varrella. Uusien toimintatapojen omaksumisessa ja kehittämisessä on auttanut työntekijöiden kouluttautuminen arvolähtöiseen ohjaustyöhön sekä yhteiset työnohjaukset.

Asukkaiden toiveita ja tavoitteita selvitettiin arvokarttoja laatimalla. Tunteiden ilmaisua harjoiteltiin yhdessä taideohjaajan kanssa ja musiikkiterapiassa.

Ratsastusterapia ja Ainolassa vierailevat koirakaverit ovat tärkeitä hyvänolon tuojia asukkaille ja päivätoiminnan asiakkaille.

Henkilöstön hyvinvointiin haluttiin panostaa. Ainolan ja säätiön keskustoimiston henkilöstö osallistuivat yhteiseen työhyvinvointihankkeeseen, jossa huomiotiin henkinen ja fyysinen jaksaminen.

Fyysistä kuntoa kohotettiin ohjatuilla liikuntatunneilla, joille sai osallistua

työaikana. Työntekijät innostuivat kokeilemaan uusia lajeja. Työntekijöille oli myös oma viikoittainen sulkapallovuoro, johon osallistuttiin vaihtelevasti.

Ainolan töitä organisoitiin hieman toisin. Keskustelimme muun muassa tehtävä- ja vastuujaoista. Kotiin annetuista palveluista vastaa jatkossa pääsääntöisesti yksi työntekijä, koska asiakasmäärät supistuivat. Yhdestä Ainolan työntekijästä valmistui Suomen ensimmäinen viittomakielinen geronomi.

Helsingin päivätoiminnan kilpailutus ratkesi vihdoin. Pärjäsimme kehitysvammaisten päivätoiminnan tarjoamisessa hyvin. Asukkaiden arvojen huomioiminen entistä paremmin ja positiivisen yhteisen arjen kokeminen ovat meidän tulevien vuosien tavoitteita.

METSOLA

Kaikki palvelut samalle tontille Kotiin tuotettavien palvelujen henkilökunta siirtyi osaksi palvelukeskuksen henkilöstöä ja toimintaa.

• ASUKKAITA 20 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 48 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 36 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 7 097 • HENKILÖSTÖÄ 26 • VUOSIMENOT 1 560 000 €

Palvelujen siirtyminen samalle tontille oli käytännöllisempää kaiken toiminnan kannalta.

Metsolan tavoitteena oli edistää asukkaiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Ne ovat tärkeä osa asiakkaiden hyvää arkea ja mielekästä elämää.

Asukkaita tuettiin mieluisten harrastusten ja kulttuuripalvelujen pariin.

Iloksemme huomasimme, että asukkaat olivat erittäin aloitteellisia varsinkin itselleen mieluisissa asioissa.

Vapaa-ajan retkiä ja matkoja toteutettiin perinteiseen tapaan, mutta harmiksemme henkilökohtaisia avustajia ei saatu aina riittävästi käyttöön.

Vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon panostaminen vaikutti positiivisesti ilmapiiriin, ja elämä palvelukeskuksessa on ollut entistä rauhallisempaa.

Kiinteistön osalta suurimman murheen aiheutti Antinkodin kolmen asuk-

kaan huonetta koskettanut vesivahinko.

Remontti kesti lähes kaksi kuukautta, joiden aikana asukkaat asuivat väliaikaisesti askarteluhuoneessa. Väliaikainen asumisjärjestely toi asukkaille erilaisia haasteita, ja he oppivat tekemään asioita uudella tavalla.

Taloudellisesti tavoitteena oli saada kaikki asukaspaikat täytettyä, ja siinä onnistuimme hyvin. Metsolan tuleva vuosi näyttää hyvältä, ja toivottavasti voimme jatkaa toiminnan kehittämistä suunnitellulla tavalla.

Vuoden 2015 tavoitteissa on asukkaiden motivaation lisääminen ja tukeminen oman elämän hallinnassa arvolähtöisen ohjaustyön menetelmien avulla. Myös kiinteistön kuntoon ja korjauksiin tullaan kiinnittämään huomiota ja resursseja.

19

RUNOLA

Kroppa liikkeelle ja vaivat kuriin Taukojumppaa, kuntosaliharjoituksia, ulkoilua ja uintia. Siinä Runolan resepti, jolla torjutaan ikääntymisen vaivoja ja rajoitteita.

• ASUKKAITA 68 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 43 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 6 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 24 920 • HENKILÖSTÖÄ 50 • VUOSIMENOT 3 184 000 €

20

Palvelukeskus Runolan vuoden 2014 tavoitteena oli asukkaan hyvä hoito. Se ei tarkoita pelkästään hyvää perushoitoa, vaan se koostuu myös virikkeitä sisältävästä arjesta ja monipuolisesta toiminnasta.

Runolassa tavoitetta lähdettiin toteuttamaan innostamalla asukkaita liikunnan pariin. Palvelukeskukseen perustettiin kuntosaliryhmiä, joita ohjasi Oulun kaupungin erityisliikunnanohjaaja Ulla Virrankoski. Hän teki vuoden aikana hienoa työtä.

Tiivis harjoittelu alkoi näkyä asukkaiden fyysisen suorituskyvyn parantumisena. Ja mikä tärkeintä: asukkaat löysivät liikunnan ilon. Loppuvuodesta ei tarvinnut enää houkutella ihmisiä ryhmiin mukaan.

Kuntosaliharjoitusten lisäksi ohjelmaan otettiin mukaan uinti. Joka perjantai uimahallille kokoontui suuri

joukko Runolan asukkaita nauttimaan vesiliikunnasta.

Ulkoiluun panostettiin vuoden aikana erityisen paljon. Ulkoilulistat olivat käytössä, ja ulkoilu huomioitiin myös työvuorolistoilla. Ulkoilua helpottamaan hankittiin myös seniorituoleja, ulkoiluviittoja ja lämpötaljoja.

Kesällä palkattiin henkilökuntaa mahdollistamaan ulkoilun. Sisäpihalle asennettiin tukikaiteita, jotta asukkaat voivat liikkua pihalla turvallisesti.

Kaikki Runolan asukaspaikat eri yksiköissä olivat täynnä. Tämä toi taloudellista vakautta ja mahdollisti hyvän henkilöstömitoituksen ja sijaisten käytön. Kuntien vaikea taloudellinen tilanne tuo omat haasteensa, mutta tulevaan vuoteen lähdetään Runolassa turvallisin mielin.

SALMELA

Hyvä mieli tulee pienistä asioista Arjen pienet asiat ovat usein asukkaille päivän kohokohtia. Tärkeä tavoite oli varmistaa, että perustarpeet hoidetaan ensimmäisenä.

• ASUKKAITA 20 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 21 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 30 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 7 178 • HENKILÖSTÖÄ 22 • VUOSIMENOT 1 144 000 €

Asukkaiden hoitotarve lisääntyi olennaisesti vuoden aikana. Korkeasta iästä ja sairauksista huolimatta arjessa on otettu asukkaat huomioon niin, että he voisivat kokea elävänsä hyvää elämää joka päivä. Tätä tukee säätiössä käyttöön otettu DomaCare-asiakastietojärjestelmä.

Käyttöpäivissä oli pientä laskua vuoden sisällä sairaalajaksojen vuoksi. Helmikuussa saimme yhden uuden asukkaan Salmelaan, mikä kompensoi tilannetta.

Näyttää siltä, että palveluasumisen tarvetta on jatkossakin, ja pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Loppuvuodesta tuli useita pitkiä sairauslomia vakituisille työntekijöille. Tämä on luonnollisesti rasittanut Salmelan taloutta.

Työvuorojärjestelyjen ja sijaisten avulla saimme arjen toimimaan. Salme-

la on edelleen ollut kiinnostava työpaikka, mikä auttoi selviämään tiukasta tilanteesta. Rekrytoimme lisäksi uuden vakituisen yöohjaajan ja äitiyslomasijaiseksi sairaanhoitajan.

Kotiin annettavien palvelujen eli Kotiväylän toiminta siirtyi kokonaisuudessa palvelukeskuksen toiminnaksi RAY:n rahoituksen loputtua vuoden 2013 lopussa. Järjestelyjen yhteydessä kotihoidon toimisto siirrettiin Salmelasta tukiasuntojen kanssa samaan työpisteeseen.

Kuurojen Palvelusäätiön hallitus tutustui kesäkuussa Salmelan toimintaan, asukkaisiin ja tiloihin. Vuoden aikana Salmelassa kävi myös useita opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla. Vierailijoiden ja opiskelijoiden käynnit ovat rikastuttaneet Salmelan arkea.

21

WÄINÖLÄ

Tervetuloa, pöytä on katettu Yhteinen lounas on nyt mahdollista nauttia Wäinölässä joka päivä.

Asukkaat ovat tyytyväisiä ruokailumahdollisuudesta ja käyttävät sitä ahkerasti.

• ASUKKAITA 11 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 22 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 4 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 3 944 • HENKILÖSTÖÄ 6 • VUOSIMENOT 395 000 €

22

Muutaman viime vuoden aikana asukkaiden mahdollisuutta yhteiseen ruokailuun on lisätty vähitellen. Viime keväästä lähtien yhteinen ruokailu on terveellisen ja monipuolisen ravinnon lisäksi tarjonnut luonnollisen hetken yhteiselle kokoontumiselle viikon jokaisena päivänä. Muut päivän ateriat asukkaat valmistavat edelleen omassa kodissa itsenäisesti tai ohjaajan avustamana.

Wäinölän tavoitteena oli asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Mahdollisuus lounaan tilaamiseen joka päivä oli yksi keino, jolla tavoitteeseen pyrittiin.

Tämän lisäksi asukkaille tehtiin Wäinölän suunnitelman mukaisesti toimintakykytestejä, joiden tulosten perusteella palvelusuunnitelmia voitiin päivittää.

Henkilöstön yhteiseen hyvinvointiin osallistamiseen tähtäävä itsearviointityöskentely siirrettiin toteutettavaksi

seuraavana vuonna. Perusteena tälle oli vastaavan ohjaajan opintovapaajaksot.

Pienelle toimipisteelle on tärkeää, että kaikki asukaspaikat ovat täynnä.

Tulevaisuuden haasteena on asukkaiden ikääntyminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Fyysisen kunnon ylläpitäminen toimintakyvyn säilyttämiseksi korostuu ikääntymisen myötä.

Wäinölässä otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön kuntosali, joka mahdollistaa säännöllisen liikunnan entistä paremmin. Kuntosali on asukkaiden lisäksi myös henkilökunnan käytössä.

Erilaiset tapahtumat ja retket ovat tärkeä osa asukkaiden toimintaa. Wäinölän oma kesäretki järjestettiin Saarilan kotieläinpuistoon. Retkelle osallistui runsaasti asukkaita, heidän läheisiään, ohjaajia ja tukihenkilöitä.

SAMPOLA

Pellekoulusta työnteon kulttuuriin Sampolan erikoisuutena on mahdollisuus tehdä töitä työkeskuksessa.

Työ tuo valtavasti iloa asiakkaille ja vahvistaa heidän itsetuntoaan.

• ASUKKAITA 36 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 19 • TYÖTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖITÄ 43 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 21 932 • HENKILÖSTÖÄ 24 • VUOSIMENOT 2 054 000 €

Uutena toimintamuotona aloitettu Onninen Oy:n varastojen täydennyspalvelu Kangasalalla ja Nurmijärvellä jatkui ja sai hyvää palautetta. Työntekijöitämme kiiteltiin hyvin tehdystä työstä.

Suunnittelija Markku Pirin ja Kultasuklaan kanssa toteutettu Sibeliussoittorasia suklaasikareilla herätti kiinnostusta tuotemessuilla. Hämeenlinnan kaupunki osti tuotteita liikelahjoiksi, ja Kultasuklaan kanssa jatketaan markkinointia Sibeliuksen juhlavuonna 2015.

Tekstiiliosastoa muutettiin kevään aikana toimintaosastoksi. Toimintaajaksi sovittiin klo 9–15. Tämä vastaa paremmin asiakkaiden toimintakykyä.

Toimintaa on sisällytetty myös liikuntaa ja ryhmätoimintoja.

Tekstiiliosaston uudeksi toimintamalliksi muodostui TEXVEX-kierrätystoiminta. Keräämme puhdasta tekstiiliä ja lajittelemme ne asiakkail-

le sopiviksi uusiokäyttöön. Toiminta herätti kiinnostusta kaupunkilaisissa ja paikallisessa mediassa.

Yhteistyö Scanpack Oy kanssa sai uusia muotoja vuoden lopussa. Nyt on mahdollisuus kokeilla siipiään yritysympäristössä.

Sampolan teatterikerho saavutti ensimmäisen palkinnon esityksellä Pellekoulu Kuurojen kulttuuripäivillä Tampereella toukokuussa. Esitys sai raikuvat aplodit myös omaisten päivillä. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset huomioi tapahtuman koko aukeaman artikkelilla.

Kesän lomasuunnitelmat tavoittivat asiakkaat hyvin. Loma-aikaan palvelutaloon suunniteltu ohjelma on tärkeä toimintamuoto. Asiakkaat ovat mukana arjen työtehtävissä.

23

ASIAKASTARINAT Hyvä palvelu on yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kun asiakas saa osallistua itse palvelunsa suunnitteluun, tulokset ovat usein parhaita. Yhteisistä onnistumisista syntyy asiakastarinoita, jotka rohkaisevat kaikkia ja palkitsevat hyvästä työstä.

24

ITSENÄINEN ELÄMÄ

Kodinhengettären hymy Salmela on antanut Maj Kokolle, 70, mahdollisuuden elää sujuvaa ja itsenäistä arkea. Äidinkielellä kommunikointi ja yksilöllinen huomioiminen ovat tärkeässä osassa hänen elämässään.

Maj’lla on ollut kontakti Kuurojen Palvelusäätiöön kotipalvelujen kautta jo vuosia. Kun sairauksien hoitaminen ja kotioloissa pärjääminen alkoi muuttua haastavaksi, Maj’lle löytyi paikka Palvelukeskus Salmelasta vuonna 2011.

Aluksi Salmelaan muuttaessaan Maj’n vahva halu toimia itsenäisesti vaikeutti tuen vastaanottamista ja sairauksien hoitoa. Pikkuhiljaa hän alkoi luottaa työntekijöihin ja asettui taloksi.

Mielenkiinto ympäristössä tapahtuviin asioihin on suuri. Tunteet nousevat helposti pintaan, jos ympärillä ei käytetä viittomakieltä tai hän ei saa selvitettyä asiaansa ymmärrettävästi.

Luonteen annetaan kukkia Sujuva ja tuettu arki koostuu useista erillisistä palasista. Tärkeä jokapäiväinen harrastus on istahtaa päiväsaliin neulomaan muiden naisten seurassa. Maj’n naisellisuutta tuetaan esimerkiksi lakkaamalla kynsiä, valitsemalla yhdessä kauniita vaatteita ja auttamalla yleisesti kauneudenhoidossa.

Kotona asuessaan Maj’lle tärkeä so-

siaalinen tapahtuma oli Citymarketissa käyminen. Tärkeää rutiinia on pyritty jatkamaan Salmelassa. Itsenäistä kodinhengetärtä ei ole myöskään lytätty palveluasumisessa, vaan sitä on tuettu esimerkiksi erilaisilla keittiötehtävillä.

Oman huoneen ja keittiön siistey-

MAJ’N NAISELLISUUTTA TUETAAN LAKKAAMALLA KYNSIÄ JA VALITSEMALLA YHDESSÄ KAUNIITA VAATTEITA. destä Maj huolehtii ohjaajien avustuksella. Aviomiehen ja pojan vierailut ovat tärkeitä hetkiä. Viikon tärkein kohokohta on perjantai, jolloin on asukkaiden yhteinen kauppakäynti.

Maj suunnittelee kauppareissua pitkään ja nauttii hetkestä täysin rinnoin.

Taksikuskikin on tullut hyvin tutuksi, ja Maj’n kasvoilla vilahtaa aina hymy, kun tuttu kuski saapuu hakemaan kauppaan.

Hyvä mieli ihmisistä Arjen toiminnoissa kannustaminen ja tukeminen ovat tärkeitä Maj’lle. Välillä Maj haluaisi nauttia vain palvelusta, mutta hän kykenee myös itsenäiseen tekemiseen pienellä ohjauksella ja kannustuksella. Erilaiset tehtävät ja itsenäinen liikkuminen tukevat Maj’n omanarvontuntoa ja pitävät yllä omatoimisuutta.

Näkyvä muutos Maj´ssa on ollut viime aikoina se, että hän hyväksyy muitakin kuin yhden ohjaajan avukseen. Maj saattaa testata uusia työntekijöitä, mutta olemalla ystävällinen hän päästää pian uudetkin ihmiset lähelleen.

Maj on kiinnostunut sosiaalisista tapahtumista Salmelassa ja Salmelan ulkopuolella. Salmelan ulkopuoliset tapahtumat ovat sellaisia, joihin Maj mieluusti haluaa mukaan. Niiden jälkeen hyvää mieltä riittääkin useiksi päiviksi.

25

KIINNI TYÖELÄMÄÄN

Rohkeus kohdata uutta Tony Ylönen, 28, on sosiaalisesti vahva ja työtä pelkäämätön mies. Hän tuntee vastuuta niin kuuroista ystävistään kuin kuulevista opiskelukavereistaan.

Kun Tony muutti Sampolaan vuonna 2005, hänen tulevaisuudensuunnitelmansa olivat auki. Albertin koulusta päästyään Tonyllä ei ollut mitään ajatusta siitä, mikä ala häntä voisi kiinnostaa.

Vuonna 2005 Tony sai ensituntumaa työelämään aloittaessaan Sampolan työkeskuksessa työharjoittelun. Keväällä 2006 hän kokeili siipiensä kantavuutta lähellä sijaitsevassa pikkukaupassa.

Tonylle oli harmittava takaisku, kun hän ei saanut mahdollisuutta jatkaa kaupan alan töissä hyvin sujuneesta harjoitteluajasta ja erinomaisesta työtodistuksesta huolimatta.

Työkokeilu Sampolan työkeskuksessa jatkui siitä huolimatta, ja Tony päätti jäädä Sampolaan asumaan pidemmäksi aikaa. Motivaatio työskentelyyn kirjasitomolla oli välillä alhainen.

Syyt olivat tavanomaiset: nuorella miehellä oli vaikeuksia sitoutua työelämän pelisääntöihin, ja vapaa-ajan harrastukset kiinnostivat enemmän.

Työnteko sujui, kunhan Tony jaksoi keskittyä kunnolla. Uusien tehtävien oppiminen sujui sinänsä mallikkaasti.

26

Viittomakielisessä ympäristössä työnteko olikin jouhevaa.

Varastoalan ammattilaiseksi Tony päätti hakea muutosta arkeensa ja lähetti hakemuksen Kiipulan erityisammattiopistoon syksyllä 2012. Tonya

TONYN TULEVAISUUS TYÖELÄMÄSSÄ NÄYTTÄÄ VALOISALTA, SILLÄ HÄN ON SAAMASSA VAKITUISEN TYÖPAIKAN SCANPACKISSA. kiinnosti varastoala, ja hän pääsi koulutuskokeilujaksolle kevättalvella 2013.

Viikko meni mukavasti harjoitellessa erilaisia varastoalan tehtäviä: pakettien lastaamista lavoille, lavojen siirtämistä paikasta toiseen, tavaroiden

hyllyttämistä ja niin edelleen. Se tuntui mukavalta. Tonylle järjestyi kuitenkin vain varasija elokuussa 2013 alkaneeseen koulutukseen, johon hän kovasti olisi halunnut.

Sinnikkäälle nuorelle miehelle avautui kuitenkin uusi mahdollisuus: Tony pääsi Ammattiopisto Tavastian ja Kiipulan ammattiopiston yhdessä järjestämään varastoalalle valmistavaan koulutukseen loppusyksystä 2013.

Kymmenen kuukautta kestäneen koulutuksen aikana Tony suoritti trukki- ja työturvallisuuskortin. Opiskelun kautta järjestyi useampi harjoittelupaikka, joissa hän sai hyvää kokemusta.

Koulutuksen loputtua Tony palasi Sampolan työkeskukseen. Marraskuussa 2014 hän aloitti työkokeilun Sampolan kanssa yhteistyötä tekevässä Scanpack Oy:ssä. Työtehtävät ovat osin tuttuja, sillä Sampolassa on tehty alihankintana osa Scanpackin tuotannosta.

Tonyn tulevaisuus työelämässä näyttää valoisalta, sillä hän on saamassa vakituisen työpaikan Scanpackissa.

LIIKUNNAN TÄRKEYS

Rollaattorit riviin ja salille Säännöllinen liikunta ja yhdessä tekemisen ilo ovat tärkeä osa palvelukeskus Åvikin arkea. Åvikin ulkoalueet tarjoavat sopivan haasteellisen maaston, ja sisätiloissa uima-allas, kuntosali ja erilaiset sisäpelit ovat suosittuja. Åvikissa etsitään asukkaiden omien toiveiden ja tarpeiden mukaisia liikuntamuotoja, joiden tasoa muokataan kunkin toimintakyvyn mukaisesti.

Hilkka on yksi rohkaisevimmista esimerkeistämme. Hän nauttii vesivoimistelusta lämpimässä altaassa. Allasjumppa on turvallista mutta oikein tehtynä äärimmäisen tehokasta. Motivaatio on korkealla, koska tavoitteena on pitää polvi kunnossa ja pyörätuoli nurkassa.

Päivittäiset kävelylenkit yksin tai kaverin kanssa Åvikin ympäristössä lisää mukavasti kuntoa ja ruokahalua. Päivän ulkoilun voi tehdä myös pyörätuolilla, ratsastaen tai vaikkapa haravoimalla.

Mikä olisikaan sen jälkeen mukavampaa kuin istua ja juoda päiväkahvit porukassa.

Ryhmällä kuntosalille Asukkaat suuntaavat viikoittain eri ryhmistä pyörätuolein ja rollaattorein kohti kuntosalia. Siellä tavataan muita innokkaita åviklaisia. Alkulämmittely erilaisin välinein innostaa tekemään

omaakin ohjelmaa kunnon sallimissa rajoissa.

Tunnelma on lämmin ja viittomakieliset ystävät ympärillä. Vappu on yksi ahkerista kuntosalin käyttäjistä. ”Minä niin tykkään jumpata kuntosalilla. Olkapää on nyt parempi”, viittoo Vappu.

MOTIVAATIO ON KORKEALLA, KOSKA TAVOITTEENA ON PITÄÄ POLVI KUNNOSSA JA PYÖRÄTUOLI NURKASSA. Myös talvi on loistavaa kuntoilun aikaa, kunhan välineet ovat kunnossa. Silloin kaivetaan esiin lumikengät, sukset, luistimet, potkukelkat ja ahkiot.

Huimapäisimmät laskettelevat Sveitsin rinteitä lumi pöllyten. Sveitsin hiihtokeskus sijaitsee Hyvinkäällä, luonnon-

puiston laidalla. Se tarjoaa joka talvi loistavat mahdollisuudet lasketteluun ja hiihtämiseen.

Pilkkijät ottavat ulkoilun rauhallisemmin nauttien keleistä ja saaliista. Jäiden sulettua ja vesien lämmettyä ryhmät lähtevät uimaan ja saunomaan rantasaunalle. Välillä hypätään kanootteihin melomaan ja ihailemaan maisemia järveltä päin. Liikunta voi tarjota parhaimmillaan elämyksiä, jotka muistaa pitkään.

Liikunnan ja ulkoilun tarjoamisesta asukkaille vastaa koko henkilökunta yhdessä liikunnanohjaajan kanssa.

Ohjaajien hyväksymis- ja omistautumisterapian koulutuksessa omaksuttuja oppeja sovelletaan myös ulkoilun ja liikunnan suunnittelussa ja toteutumisessa Åvikin asukkaille. Tietoisuus- ja hengitysharjoitukset ovat osa liikuntatuokiota.

27

MONIPUOLINEN ARKI

Puutarhuri Pudasjärveltä Jari Kettunen, 47, viettää monipuolista elämää Runolassa. Alun vaikeuksien ja monien asumiskokeilujen jälkeen löytyi se sopiva asumismuoto – ja paljon sisältöä elämään.

Nimeni on Jari Kettunen, olen 47 vuotta vanha. Olen kotoisin Pudasjärveltä.

Vanhempani ja isoveljeni ovat jo kuolleet, mutta kahteen sisareeni olen usein yhteydessä.

Ensimmäisen kouluvuoteni olin Oulun kuulovammaisten koulussa.

Toisena kouluvuotenani siirryin Jyväskylään kuulovammaisten kouluun.

Ammattiopinnot aloitin Oulussa Merikosken ammattikoulussa.

Koulu jäi minulta kuitenkin kesken, ja palasin takaisin vanhempieni luokse asumaan.

Tyhjän päältä Runolaan Runolan palvelujen piiriin muutin 1998. Elämässäni oli silloin monenlaisia ongelmia. Vanhempieni kuoltua asiat alkoivat mennä huonoon suuntaan.

Aluksi asuin Runolan lähistöllä olevassa tukiasunnossa, mutta päihteiden tultua kuvioon mukaan minun oli aika siirtyä palveluasumiseen. Seuraavaksi kokeilin Ratamotien ryhmäkotia, mutta en oikein sopeutunut sinnekään.

Onneksi Runolassa on erilaisia asu-

28

misen vaihtoehtoja ja sain muuttaa palvelukeskukseen. Olen asunut palvelukeskuksessa nyt seitsemän vuotta, ja voin sanoa, että nyt minulla on asiat hyvin.

Minulla on kaunis oma koti, ja huolehdin itse kotini siisteydestä. Aiem-

TYÖTOIMINTA JA LIIKUNTA PITÄVÄT MIELEN VIRKEÄNÄ. JA HIENOA ON MYÖS SE, ETTÄ ALKOHOLI ON JÄÄNYT POIS ELÄMÄSTÄNI. min en itse siivonnut huonettani, mutta ohjaajien opastuksella opettelin siivoamaan, ja nyt selviydyn siitä itsenäisesti.

Työtoimintani on monipuolista. Arkipäivisin käyn töissä Ratamotien puutarhalla. Vuosien saatossa olen oppinut paljon kukkien kasvatuksesta ja hoidos-

ta. Välillä työ on raskasta. Multasäkkien kantaminen ulkoa kasvihuoneeseen vaatii paljon voimia.

Paluu liikunnan pariin Viime vuosien aikana olen löytänyt uudelleen liikuntaharrastuksen. Aluksi kävin torstaisin palvelukeskuksen kuntosaliryhmässä. Aina jumpassa käyminen ei ollut mieluisaa, mutta kunnon kohotessa se alkoi tuntua mukavalta. Liikunnan määrä lisääntyi, kun aloin käydä vesijumpassa joka perjantai työviikon päätteeksi.

Oulun kaupunki aloitti oman kuntosaliryhmän kuuroille. Ryhmää vetää meille jo ennestään tuttu erityisliikunnanohjaaja. Erityisen mukavaa on se, että hän on opetellut viittomakieltä ja kommunikointi sujuu hyvin.

Olen tyytyväinen Runolassa asumiseen. Täällä on riittävästi palveluja.

Työtoiminta ja liikunta pitävät mielen virkeänä. Ja hienoa on myös se, että alkoholi on jäänyt pois elämästäni.

OMAISELTA

Palvelua sydämellä Juho, 24, on kuuro ja lievästi autistinen nuori mies. Hän on asunut Ainolan palvelukeskuksessa elokuusta 2008 lähtien.

Juho kävi peruskoulun Haukkarannan koulussa Jyväskylässä. Koulu, oppilaskoti ja kokonaiskuntoutus koulussa oli varmasti tämän maan huippua.

Viikonloppuisin ja lomilla Juho oli kotona, kun koulusta oli järjestetty kuljetus kotipaikkakunnille. Aina kouluun lähtiessään Juho viittoi: ”Haluan mennä kouluun.”

Kävin Ainolassa sattumalta työni kautta Juhon vielä ollessa Haukkarannan koulussa. Oli helpottava tieto, että pääkaupunkiseudulta löytyy kuurolle nuorelle sopiva asumispaikka. Juho pääsi Ainolaan asumaan koulun loppumisen jälkeen.

Opiskelupaikan hän sai Keskuspuiston ammattiopistosta Porvoosta TYVAlinjalta. Se oli työelämään ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Juho kävi koulutusta kolme vuotta. Koulu on tuttu myös Ainolan ohjaajille. He olivat mukana koulupalavereissa.

Ainola on viihtyisä ja toiminnallinen. Henkilökunta on ammattitaitoista ja ystävällistä, jokaista asukasta huomioivaa.

Vastuunkantoa asukkaista Juhon elämässä on ollut myös monia haasteita näinä seitsemänä vuotena. Minulle on tärkeää, että Ainolan henkilökunta tekee työtä sydämellään ja ottaa vastuun asukkaiden asioista. Ongelmiin löytyy aina ratkaisu.

AINOLAN HENKILÖKUNTA TEKEE TYÖTÄ SYDÄMELLÄÄN JA OTTAA VASTUUN ASUKKAIDEN ASIOISTA. ONGELMIIN LÖYTYY AINA RATKAISU. Ainolan ohjaajien kanssa on helppo asioida. Asukkaille on tärkeää, että heillä on viittova yhteisö, joka on kuin perhe. Kenenkään ei tarvitse olla yksin, mutta omaa rauhaa saa tarvittaessa.

Juho viihtyy Ainolassa.

Juholle tärkeä harrastus on liikunta, erityisesti pyöräily ja laskettelu. Himoksen laskettelumatkat ovat mieluisia, varsinkin kun äidin kanssa voi vain hiihtää.

Juho on käynyt musiikkiterapiassa monta vuotta. Petriina Auramo on hyvä terapeutti. Juho käy siellä mielellään, kuten muutkin Ainolan asukkaat. Musiikkiterapiassa käydään läpi myös erilaisia tunnetiloja. Se on autistille tärkeää. Siellä oppii tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.

Juho käy töissä Louhelassa. Mieluisimpia töitä ovat ilmaisjakelulehtien jakaminen ja pullonpalautustyöt. On tärkeää, että Louhelan työt tehdään osana muuta yhteiskuntaa.

Peruskoulun työelämään tutustumisjakson Juho oli Sampolassa Hämeenlinnassa. Mahdollisesti tulevaisuudessa Juho muuttaa Sampolaan asumaan ja töihin, mutta aivan vielä ei ole sen aika.

Marja Ollila

29

ITSENÄINEN ELÄMÄ

Herra Vieraanvaraisuus Metsolan tukiasukas Matti, 29, on itsenäiseen elämään tähtäävä nuori mies. Hänen elämänhallintansa on parantanut suurin askelin. Matti on taitava tekijämies, kun hän innostuu jostain kunnolla.

Matti muutti Metsolan palveluiden piiriin vuonna 2002 päätettyään peruskoulun Haukkarannassa. Nuori mies on voinut kasvaa turvallisessa ja tuetussa ympäristössä kohti aikuisuutta ja itsenäistä elämää. Vuosien varrella taidot ja tiedot oman elämän hallinnasta ovat lisääntyneet.

Matin luona kyläillessä saa kohteliaan vastaanoton. Hän siistii keittiötä ja valmistaa kahvin kylkeen esipaistetut pullat uunissa. Hän kertoo pitävänsä leipomisesta. Vaikka pullan paistaminen omatoimisesti sujuukin, pohtii hän tarvitsevansa ohjausta leivontaharrastukseensa.

Matti laittaa itsenäisesti aamu- ja iltapalan. Lämpimät ateriat hän käy syömässä Metsolassa. Hän ostaa viikoittain omat aamu- ja iltapalatarvikkeet.

Kauppalistaa hän suunnittelee yhdessä ohjaajan kanssa ja keskustelee terveellisistä vaihtoehdoista. Matti on vuosien saatossa oppinut asioimaan kaupassa hyvinkin itsenäisesti, jolloin ohjaajan tehtäväksi jää kauppamatkan turvalliseen kulkuun opastaminen.

Itsenäisesti liikkuminen onnistuu

30

Matilta jo hyvin turvallisilla reiteillä.

Liikennesääntöjä ja liikkumista hän harjoittelee ohjaajan kanssa.

Siivous sujuu Asuntoon tullessa huomaa Matin oppineen paljon kodin siisteydestä. Hän on harjoitellut tehostetusti kodinhoi-

KORPILAHDEN TOIMINTAKESKUKSEN OHJAAJAT KEHUVAT MATTIA OMATOIMISEKSI, TARKAKSI JA HYVÄKÄYTÖKSISEKSI. toa Metsolan ohjaajien ja toimintaterapeutin kanssa. Projekti käynnistettiin asunnon perusteellisella siivouksella sekä tavaroiden säilytyspaikkojen nimeämisellä.

Arjen askareiden lisäksi Matti käy töissä kolmena päivänä viikossa. Hän on työskennellyt Vaajaharjun toimintakeskuksessa jo kahdeksan vuotta. Lokakuussa hän vaihtoi Korpilahden yksikköön.

Matti on pitänyt vaihtoa hyvänä, koska alihankintatöitä on nyt paremmin tarjolla. Korpilahden toimintakeskuksen ohjaajat kehuvat häntä omatoimiseksi, tarkaksi ja hyväkäytöksiseksi.

Siellä pyritään yhteistyössä Metsolan ohjaajien kanssa tukemaan Matin terveellisiä elämäntapoja sekä itsenäistymistä.

Matti on vapaa-ajalla kiinnostunut monista asioista. Hän käy viikoittain vesijumpassa ja liikkuu paljon kävellen. Tekniset laitteet ja pelaaminen ovat mieluisimpia harrastuksia. Hän sai viime vuonna älypuhelimen, josta hän on oppinut käyttämään sovelluksia. Matin suurena toiveena olisi päästä opettelemaan lisää tietotekniikan käyttöä.

HENKILÖSTÖ Hyvähenkinen, motivoiva ja uusia haasteita tarjoava. Siinä pähkinänkuoressa säätiön ajatus hyvästä työyhteisöstä.

Säätiössä tehdään henkilöstön viihtyvyyden eteen pitkäjänteisesti töitä. Koulutetaan, kuunnellaan, ohjataan ja tuetaan hyvinvointia.

31

ERIKOISOSAAJIEN TYÖYHTEISÖ Kuurojen Palvelusäätiö on erikoisosaajien työyhteisö, jonka ammattitaito koostuu kahdesta osa-alueesta: sosiaali- ja terveysalan ammattitaidosta sekä kuurojen kielen ja kulttuurin syvällisestä ymmärryksestä. Palvelun erityisvaatimuksiin on vastattava jatkuvalla henkilöstön koulutuksella.

Yksi säätiön tärkeimmistä tehtävistä on kyky palvella kuuroa jöillä on erilaisia kouluttautumistarpeita, ja ne otettiin laajasti asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Siksi säätiö panostaa huomioon säätiön koulutussuunnittelussa. joka vuosi paljon henkilöstönsä viittomakielen koulutukseen.

Viittomakielen A- ja K-tasoon tähtäävät koulutukset yhSosiaali- ja terveysalan pohjakoulutuksen saaneet työnteteistyössä Kuurojen Liiton kanssa jatkuivat tärkeänä osana kijät ovat vain harvoin ammattitaitoisia viittojia tai kuurokokonaisuutta. jen kulttuurin asiantuntijoita. Palvelusäätiö kannustaa uutta Palvelusäätiössä jatkettiin koulutusprosessia, jossa tavoittyöntekijää viittomakielen opiskeluun tarjoteena on luoda organisaatioon yhteinen, asiamalla opetusta ja maksamalla kielilisää viittoakkaan arvoihin pohjautuva lähestymistapa makielentaidon kehittyessä. arjen tukemiseen. Arvolähtöinen ohjaustyö Työntekijä on itse vastuussa, että hän saapohjautuu hyväksymis- ja omistautumisTAVOITTEENA ON vuttaa vaadittavan kielitaidon. Jokaisen työsoterapiaan. Lähestymistapa on kognitiivisen LUODA ORGANISAA- käyttäytymisterapian moderneimpia muopimuksessa on maininta, että osoitettu riittävä kielitaito on saavutettava kahdessa vuodessa. toja, jossa keskiössä on asiakkaan omat arvot TIOON YHTEINEN, Kuurojen Palvelusäätiön toimihenkilöistä 17 ja tavoitteet. Koulutukseen osallistui vuoden ASIAKKAAN ARVOIprosenttia on äidinkieleltään viittomakielisiä. aikana 13 ohjaajaa.

Viittomakielen keskitason K-tason on suorittaLisäksi vuoden aikana järjestettiin asiaHIN POHJAUTUVA nut 44 prosenttia työntekijöistä. kastietojärjestelmän kirjaamiskoulutusta, LÄHESTYMISTAPA Säätiö tekee kahden vuoden välein henkihaasteellisen asiakkaan kohtaamisen koululöstön tyytyväisyyskyselyn. Vuoden 2013 kyARJEN TUKEMISEEN. tusta ja kommunikaatio- ja vuorovaikutusselyn perusteella työntekijät ovat keskimäärin osaamisen koulutusta. Yksi ohjaaja valmistui tyytyväisiä, mutta myös kehityskohteita riitvuoden aikana seksuaalineuvojaksi. Heitä on tää. Kehitystavoitteet kirjataan toimintasuunnitelmiin ja hennyt säätiössä yhteensä neljä. kilöstöohjelmaan.

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuettiin muun muassa erilaisilla liikuntahankkeilla, ja heitä kannustettiin terveelliVuosi 2014 – koulutusta ja työhyvinvointia seen elämään. Asiantuntija on käynyt kertomassa palvelukesTyö henkilöstön ammatillisen kehittämisen ja hyvinvoinnin kuksissa unen, levon ja ravinnon merkityksestä. Palveluparissa jatkui vuoden aikana suunnitelmallisesti. Työntekikeskuksilla oli erilaisia ilmaisia liikuntavuoroja, joissa on

32

105

106

2,9

VIITTOMAKIELEN K-TASON SUORITTANUTTA

VIITTOMAKIELEN A-TASON SUORITTANUTTA

KOULUTUSPÄIVÄÄ / TYÖNTEKIJÄ

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2014

HENKILÖSTÖN RAKENNE KUUROJA

(TOIMIHENKILÖT)

40

13 %

30

30,1

20 10

83 % KUULEVIA

26,3

22,4 13,6

7,6 %

20–29

30–39

40–49

50–59

60–64

HENKILÖSTÖTYÖN ARVOT • ASIAKASLÄHTÖISYYS • VASTUULLISUUS • OIKEUDENMUKAISUUS • AVOIMUUS

33

säännöllisesti muun muassa lenkkeilty, pelattu sulkapalloa, kiipeilty ja käyty keilaamassa. Työntekijät saavat myös kulttuuri- ja liikuntaseteleitä.

Esimerkiksi keskustoimiston ja Palvelukeskus Ainolan yhteisessä hankkeessa innostettiin henkilöstöä uusien liikuntalajien pariin. Työntekijät saivat osallistua kuntokeskus Elixian ohjattuihin liikuntatunteihin työajalla. Treenikokeilujen jälkeen moni innostuikin jatkamaan tunneilla käyntiä.

Säätiö teki myös tiivistä yhteistyötä henkilöstön työterveyshuoltopalve-

PALVELUKESKUKSEN TYÖNTEKIJÄ-ASIAKASSUHDELUKU ON HYVÄLLÄ TASOLLA, JA SITÄ HALUTAAN VAALIA MYÖS JATKOSSA. 34

luja tuottavan Terveystalon kanssa sekä hyödynsi keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman Hyvää työtä -palveluja henkilöstön hyvinvointihankkeissa.

Katse tuleviin vuosiin Vuosien 2015–2017 toimintasuunnitelman henkilöstöhallinnon painopistealueita ovat työyhteisöjen hyvinvointi, henkilöstön osaaminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Tavoitteena on jatkaa Palvelusäätiön pitkäjänteistä henkilöstön kehitystyötä.

Myös nykyaikaisten arvolähtöisen

ohjaustyön menetelmien juurruttamista osaksi henkilöstön koulutusta ja palveluita jatketaan.

Kuntien kireä taloustilanne tuo paineita palvelukeskusten talouteen. Palvelukeskuksen työntekijä-asiakas-suhdeluku on hyvällä tasolla, ja sitä halutaan vaalia myös jatkossa. Tiettyjen palvelujen toteutustapoja ja laajuutta joudutaan kuitenkin arvioimaan uudestaan.

Henkilöstön kehittämisfoorumi Palvelusäätiö järjestää joka toinen vuosi henkilöstön koulutuspäivät.

Tällä kertaa kehittämisfoorumi järjestettiin marraskuun lopulla Tampere-talolla.

Paikalla oli yhteesä 87 työntekijää. Päivän teemoina olivat muun muassa arvot ja asenteet sekä asiakaslähtöinen kirjaaminen.

OHJELMAT JA PROJEKTIT Ohjelmissa ja projekteissa säätiö astuu ulos palveluasumisen perustyön pyörittämisestä. Niiden avulla kehitetään uusia toimintatapoja vahvistamaan kuurojen ja kuurosokeiden osallisuutta. Ohjelmat ja projektit rahoittaa pääosin RAY.

35 35

36

JUNIORI

Viittomakieltä leikin kautta Juniori-ohjelma tarjoaa viittomakielen opetusta ja vertaistukea kuurojen ja huonokuuloisten lasten perheille.

Vuoden aikana ohjelmaan liittyi kuusi uutta perhettä.

Ohjelma järjesti vuonna 2014 vain kahdeksan viittomakielen kurssia, sillä kevään kurssit jouduttiin Raha-automaattiyhdistyksen vaatiman kilpailutuksen aikataulun vuoksi peruuttamaan.

Kesäkuun viisipäiväinen intensiivikurssi Korpilahdella keräsi jälleen runsaasti osallistujia. Kurssilla oli opetuksen ja leikin lisäksi perinteinen perheiden kisailuilta, ja pienempien lasten iloksi pihalla oli pomppulinna. Viittomakielialan järjestöt kävivät kurssilla tutustumassa Juniori-ohjelman toimintaan.

Elokuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin ensimmäinen viittomakielialan järjestöjen yhteinen Kanto-leiri Espoossa.

Mukana leirillä oli 12 nuorta.

Valkeassa talossa järjestettiin kolme viittomakielen kurssia. Juniori-ohjelman opettajat kävivät KURSSILLA OLI OPEopettamassa sekä henkilökuntaa että asukkaita säätiTUKSEN JA LEIKIN ön toimipisteissä.

LISÄKSI PERINTEIOpettajien työpanosta myytiin myös jonkin verran NEN PERHEIDEN viittomakielialan koulutusKISAILUILTA, JA ta järjestäville oppilaitoksille ja alan yhteistyökumpPIENEMPIEN LASTEN paneille.

ILOKSI PIHALLA OLI Viittova leikkipuisto toimi Leikkipuisto MaunuPOMPPULINNA. lassa Helsingissä kesäkuun ajan. Puisto on tarkoitettu viittomakielisille lapsille sekä viittomakommunikaatiota käyttäville kuulovammaisille lapsille. Päivittäin toimintaan osallistui 1–16 lasta.

Turussa järjestettiin Aimo annos viittomakieltä -viikonloppukurssi, jossa on opetusta taitotason mukaisissa ryhmissä alkeista ohi viittomakielen K-tason. Osallistujina oli sekä Juniori-perheitä, säätiön ohjaajia että muita viittomakielen opiskelusta kiinnostuneita.

2014 JUNIORI-OHJELMAAN OSALLISTUI 37 ERI PERHETTÄ, JOISSA ON YHTEENSÄ 155 PERHEENJÄSENTÄ. VIIKOITTAISEEN VIITTOMAKIELISEEN TOIMINTAAN OSALLISTUI 16 LASTA.

92 % TYYTYVÄISYYSKYSELYN MUKAAN JUNIORI-OHJELMAN VIITTOMAKIELEN OPETUKSESTA ON PERHEELLE PALJON HYÖTYÄ.

37

POVERI

Sopivin askelin työelämään POVERI tukee, ohjaa ja toteuttaa erityisen heikossa työmarkkinaasemassa olevien viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden osatyökykyisten työllistymistä. POVERI tarjoaa monipuolista toimintaa työllistymisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä viittomakielistä asiantuntijuutta.

Työkeskus Sampolaa on kehitetty ammatillisen kuntoutuksen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen osaamiskeskukseksi. Tämän myötä osa henkilökunnasta opiskelee työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa.

Loppuvuodesta käynnistettiin Ammattiopisto Tavastian kanssa työkeskuksen työtehtävien opinnollistaminen, minkä avulla saadaan käytännön työkaluja työkeskuksessa työskentelevien asiakkaiden työtaitojen arviointiin. POVERIn asiakkaita oli Sampolassa työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai palkkatuetussa työssä yhteensä 12.

Asiakkaita oli yhteensä 96 henkilöä, joista yksilöllistä ohjausta ja tukea työllistymiseen tai opiskeluun liittyen sai 43.

Oppilaitosyhteistyö tärkeässä roolissa Oppilaitosyhteistyötä tehtiin tiiviisti Kiipulan ammattiopiston, Ammattiopisto Tavastian ja Porvoon Edupolin kanssa. Kiipulan ammattiopiston ja Ammattiopisto Tavastian yhdessä järjestämässä varastoalan valmistavassa koulutuksessa olevaa opiskelijaa sekä Kiipulan ammattiopistossa puutarha-alaa opiskelevaa asiakasta on tuettu heidän opiskeluihin liittyvissä työssäoppimispaikoissa. Paikkoja ovat olleet muun muassa autotarviketukkumyymälä, päivittäistavaratalo ja kahden eri rautakauppaketjun puutarhatarvikeosastot.

Kiipulan ammattioppilaitoksen kanssa järjestettiin tulityökorttikoulutuksia, joiVERKOSTOYHTEIShin osallistui 15 viittomakielistä henkilöä. Heistä kouTYÖTÄ TEHTIIN lutuksen läpäisi 10 henkilöä.

MUUN MUASSA Koulutuksessa oli mukana myös Työkeskus Sampolasta KUUROJEN LIITON, 5 kuulevaa työntekijää.

TE-TOIMISTOJEN JA Verkostoyhteistyötä tehtiin muun muassa KuuroKAUPUNKIEN TYÖjen Liiton, TE-toimistojen ja VOIMANPALVELUkaupunkien työvoimanpalvelukeskusten kanssa. OuKESKUSTEN KANSSA. lun seudulla käynnistettiin yhteistyötä Nuorten Ystävät ry:n kanssa.

Marraskuun lopulla asiakkaille järjestettiin varsin hyvin onnistunut työturvallisuuskorttikoulutuspäivä. Yhteistyötä jatketaan edelleen järjestämällä muita korttikoulutuksia.

Tapaamisia yhteistyön kartoittamiseksi oli eri toimijoiden kanssa useammalla paikkakunnalla. Keskusteluja käytiin muun muassa Tampereen Työvalmennussäätiö Sykkeen, Avainsäätiön, Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin sekä Texvex-poistotekstiilipankki Forssan kanssa. Texvex-poistotekstiilitoiminta käynnistyikin Sampolassa syksyn aikana.

Suomen ainoa viittomakielinen työkeskus Palvelukeskus Sampolan yhteydessä toimiva työkeskus on maamme ainoa viittomakielinen työkeskus.

Sampola tarjoaa kuuroille ja kuurosokeille heidän kykyjään ja taitojaan vastaavaa työtä ja työtoimintaa.

Sampola tukee asiakkaidensa ammatinvalintaa sekä tarjoaa mah-

38

dollisuuden ammatin opiskeluun.

Sampolassa toimii kirjasitomo, verhoomo, toimintaosasto sekä harja- ja rottinkiosasto. Näissä tehdään joko omia tuotteita tai alihankintaja tilaustöitä.

Tavoitteena on suuntautua myös aiempaa aktiivisemmin työkeskuk-

sesta ulospäin kohti avoimia työmarkkinoita ja toimia välimarkkinatyöpaikkana hyvän toimintakyvyn omaaville vaikeasti työllistyville viittomakielisille. Työkeskuksen menoista kolmasosa katetaan myyntituloilla.

39

PASSI

Tietoa, vertaistukea, valmennusta Passi-ohjelma järjestää pitkäaikaissairaille kuuroille ja kuurosokeille sopeutumisvalmennuskursseja. Ohjelman vuosi alkoi hankintalakiin ja kilpailutukseen tutustuen. Kilpailutuksen voitti kokonaisuudessaan Kiipulan kuntoutuskeskus.

Passi-ohjelma järjesti kaksi pääkurssia: lievästi muistisairaille tarkoitetun kurssin yhteistyössä Memo-ohjelman kanssa ja kurssin diabeetikoille. Lisäksi vuoteen sisältyi seurantajakso vuoden 2013 diabeteskurssille.

Vuoden 2013 diabeteskurssin kolmipäiväinen seurantajakso järjestettiin Diabeteskeskuksessa Tampereella ja lievästi muistisairaiden sekä diabetesta sairastavien pääjaksot Kiipulassa Turengissa.

Diabeetikkojen seurantajaksolle osallistuivat kaikki pääjaksolla olleet. Muistisairaiden kurssille osallistui 9 muistisairasta ja 6 omaista. Diabeteskurssille osallistui 11 diabeetikkoa.

Lievästi muistisairaiden kurssin palautteet olivat lähes kauttaaltaan hyvät.

Osallistujat kokivat saaneensa kurssilta tietoa ja vertaistukea.

Diabeteskurssin palaute oli pääasiassa hyvää. Kurssilaiset arvioivat saaneensa hyvin uutta tietoa, ja kurssi oli täyttänyt odotukset. Myös vertaistuen määrää pidettiin hyvänä.

Kurssitoiminnan lisäksi Passi-ohjelma tuotti yhteistyössä Parkinson-liiton kanssa neljä selkokielistä opasta Parkinsonin tautia sairastaville.

VALMIUKSIEN TUKEMINEN

Tähtäimessä opinnot ja työelämä Nuorten kuurojen työelämä- ja opiskeluvalmiuksien tukeminen ja ohjaaminen -ohjelman asiakaspalautteen mukaan työhönvalmennus koetaan tarpeellisena. Asiakkaat ovat myös kokeneet saavansa hyvin tietoa ja tukea opiskelu- ja työasioista.

Vuonna 2014 asiakkaat ovat ohjautuneet muun muassa työkokeiluihin ja neljä aloitti työsuhteessa. Asiakkaat saavat monipuolisesti tukea opiskeluun ja työhön liittyvissä tilanteissa sekä ennen että jälkeen työhön tai opiskeluun pääsyn.

Myös työnantajat ja työyhteisöt ovat hyötyneet työhönvalmentajan tuesta ja ovat halutessaan saaneet tietoa tukiasioista sekä kuuroudesta ja viittomakielen käytöstä työpaikalla.

Yhteistyötahot ovat olleet asiakkaiden asioissa yhteydessä ja saaneet tukea opiskelu- ja työasioiden ohella myös työkyky-, eläke-, ja yhteistoiminta-asioissa.

Asiakkaat saavat ohjausta ja tukea säännöllisesti ja ovat työhönvalmentajaan yhteydessä myös Skypen ja Face-

bookin välityksellä.

Otteita asiakkaiden palautteista: ”Olen todella auttaa minua. Olen onnellinen.” ”Hän on aktiivisesti. Hän auttaa minua.” ”Tyytyväinen, viittomakieli kommunikaatio.” ”Monta asioita (hyötyä), esim. enemmän arkielämääni tulee helppo sen avulla.” ”Saan tarpeellinen tuen ja tietoja.”

Auttava linja antaa ammattilaisen tuen Auttava linja tarjoaa viittomakielisille ja kirjoittamalla kommunikoiville sekä heidän omaisilleen mahdollisuuden keskustella henkilökohtaisista asioista luottamuksellisesti chatin, sähköpostin tai tekstiviestien kautta.

Päivystäjät ovat viittomakieleen sekä puheen ja kommunikaation

40

haasteisiin perehtyneitä työntekijöitä.

Auttava linja päivystää kolmena iltana viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19–22.

Keskustelujen aiheet käsittelivät pääosin sairautta tai vammaa sekä yksinäisyyttä.

Palvelunkäyttäjillä on ollut mah-

dollisuus antaa palautetta nimettömästi palveluun liittyen. Asiakkaalta kysytään, mistä hän on saanut tiedon palvelusta, onko palvelusta ollut asiakkaalle apua ja kuinka palvelua voisi hänen mielestään parantaa.

MEMO

Nyt kun tietää, on helpompi osallistua Memo-ohjelma auttaa viittomakielisiä muistisairaita ikäihmisiä selviytymään paremmin arjen haasteista.

Memo-ohjelma on viittomakielisten muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemista, avun ja tuen tarpeista tiedottamista sekä selko- ja viittomakielisen materiaalin tuottamista.

Osa-aikaiset viittomakielisten muistiasiantuntijat työskentelivät koko Suomen alueella. He ovat tukeneet viittomakielisiä muistisairaita ja heidän läheisiään, ohjanneet heitä oikeiden palvelujen piiriin ja järjestäneet vertaistapaamisen Jyväskylässä.

Kiipulan kurssikeskuksessa järjestettiin muistikurssi yhteistyössä Passi-ohjelman kanssa. Kurssi sisälsi luentoja, vilkasta keskustelua, yhdessäoloa uinnin, ulkoilun ja pelien muodossa sekä eriytettyjä ryhmätoimintoja. Tiivistä yhteistyötä on tehty sekä sisarjärjestöjen että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.

Ohjelma tunnetaan hyvin Vuoden aikana tuotettiin julkaisu Vierelläsi – Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Tiedotustilaisuuksia pidettiin kuurojen yhdistyksillä ja kuurojen seniorikerhoissa. Memoohjelmaa on mainostettu alan ammattilehdissä, ja niihin on kirjoitettu artikkeleja Memon toiminnasta.

KURSSI SISÄLSI Memo-ohjelma on osa Raha-automaattiyhdisLUENTOJA, VILKASTA tyksen Eloisa ikä -avusKESKUSTELUA, YHtusohjelmaa (2012–2017) ikäihmisten hyvän arjen DESSÄOLOA UINNIN, puolesta. Mukana on jo 25 ULKOILUN JA PELIEN eri hanketta. Memo-ohjelmassa toteutetaan Eloisa MUODOSSA SEKÄ ikä -ohjelman tutkimusta.

ERIYTETTYJÄ RYHKyselyhaastatteluja on tehty viittomakielellä. YhMÄTOIMINTOJA. teistyötä muiden Eloisahankkeiden kanssa tehtiin mmun muassa Turussa järjestämällä tiedotustilaisuus kauppakeskuksessa sekä seminaari kaupungin päättäjille ja luottamushenkilöille.

Viittomakielinen Cerad-muistitesti Viittomakielisten Cerad-muistitestien tekemisen kautta viittomakieliset ihmiset saivat oikeanlaisen avun ja jatkotutkimukset terveydenhuollosta.

Muistisairaat ja heidän omaisensa saivat opastusta ja tukea arjessa jaksamiseen ja mahdollisuuden keskustella toisten samassa tilanteessa olevien kanssa viittomakielellä toimintavuonna järjestetyillä Muistikurssilla ja Tietopäivässä.

Viittomakielisten muistisairaiden osallistumisen kynnys kuurojen yhteisön tilaisuuksiin on madaltunut järjestettyjen tiedotustilaisuuksien vuoksi (26 tilaisuutta, 512 eri osallistujaa).

Ammattihenkilöstön osaaminen (esim. muistihoitajat, kodinhoitajat) viittomakielisten muistisairaiden hoidon järjestämisessä on tiedottamisen myötä lisääntynyt.

Verkostoyhteistyötä on toteutettu toisten Eloisa ikä -hankkeiden kanssa seminaarien ja tapahtumien järjestämisen myötä.

41

TALOUS Palvelusäätiössä on aina vaalittu pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntien kiristynyt taloustilanne heijastui säätiön tuottoihin, mutta vuoden 2014 tilinpäätös oli lopulta positiivinen. Vakavaraisuus on hyvä lähtökohta matkalla kohti entistä haastavampia vuosia.

42

SÄÄTIÖN TALOUS 2014

Hyvä loppukiri Säätiön talous ja maksuvalmius pysyi kireänä alkuvuoden ja kesän 2014, mutta talouden hyvä tasapaino saavutettiin loppuvuoden 2014 aikana. Palveluasumisen ja työtoiminnan käyttöpäiviä kertyi ennakoitua enemmän, yhteensä 98 166, lisäystä edellisestä vuodesta 2 157 käyttöpäivää.

Tuloslaskelman ylijäämäksi muodostui 309 700,85 euroa ja varsinaisen toiminnan tuottojäämäksi 341 705,28 euroa. Poistoja rakennuksista, koneista ja kalusteista, muista aineellisista hyödykkeistä sekä atk-ohjelmistoista tehtiin yhteensä 540 507,08 euroa.

Toimintavuoden tuotot olivat 15,5 milj. euroa. Tuotoista 11,7 milj. euroa eli 75 % kertyi kunnilta perittävistä käyttöpäiväkorvauksista ja työtoimintamaksuista. Tuotot alenivat edellisestä vuodesta -1,9 %.

Säätiön toimintavuoden kulut olivat sisäisten siirtojen vähentämisen jälkeen 15,2 milj. euroa. Kuluista 66 % muodostui palkka- ja henkilöstömenoista, jotka alenivat -2,5 % vuodesta 2013.

Palveluasumisen kulut olivat 10,7 milj. euroa (70,3 % kokonaiskuluista), työtoiminnankulut 0,8 milj. euroa (5,0 %) ja keskushallinnon kulut 0,9 milj. euroa (6,0 %). Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kulut olivat 0,8 milj. euroa (5,6 %) ja kiinteistöjen kulut 1,8 milj. euroa (11,5 %). Kulut alenivat edellisestä vuodesta -3,1 %.

Investointimenot olivat 228 172,35 euroa. Tästä käytettiin aktivoitavan irtaimiston hankintaan 100 672,35 euroa ja toimitilaosakkeen hankintaan Joensuussa 127 500 euroa.

Lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti 540 000 euroa. Vuoden alussa säätiöllä oli lainoja 2 840 000 euroa ja vuoden lopussa 2 300 000,00 euroa. Vuonna 2015 lainoja lyhennetään 540 000 euroa.

TOIMINNAN RAHOITUS 2014 2 %

TYÖKESKUKSEN MYYNTI

3 % MUUT TUOTOT

ASUKASMAKSUT

13 % RAY

7%

15,5 MILJ. EUROA

75 % KUNTAKORVAUKSET

VUOSIMENOT 2014

PALVELUT

4 % POISTOT

6 %

MUUT MENOT

12 %

HUONEISTOMENOT

12 %

15,2 MILJ. EUROA

66 % HENKILÖSTÖKULUT

43

TASE 31.12.2014 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet

31.12.2013

5 952,00

Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

4 191,36 7 738 531,95 263 488,80

Muut aineelliset hyödykkeet

36 978,35

7 936,00 4 191,36 8 155 954,39 295 252,72

8 043 190,46

47 052,36

8 502 450,83

4 633 499,02

3 763 812,26 733 231,74 10 950,02

4 507 994,02

Sijoitukset Toimitilaosakkeet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset

3 891 312,26 733 231,74 8 955,02

Omakatteisten rahastojen varat Maa- ja vesialueet Muut pitkäaikaiset sijoitukset

12 143,56 2 607 695,18

Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / Tavarat Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Ray-avustussaamiset

709,22

2 620 547,96

708,83

2 577 326,85

13 064,08 27 475,00

40 539,08

13 864,60 27 511,25

41 375,85

1 037 014,53 4 643,79

1 027 894,41 6 277,48

341 318,00

107 879,59

9 303,00

Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Lainojen lyhennysrahasto

1 392 279,32

25 644,00

1 167 695,48

1 142 059,39

1 173 577,45

17 878 067,23

17 978 356,48

1 681,88

1 681,88

3 117 067,71

3 117 067,71

Rakennusrahasto

4 713 669,61

4 713 669,61

Omakatteiset rahastot Muut rahastot Käyttörahasto

2 620 547,96 862 703,76 704 915,05

12 018 904,09

2 577 326,85 862 703,76 704 915,05

11 975 682,98

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä

1 402 042,68 309 700,85

1 711 743,53

1 283 043,86 118 998,82

1 402 042,68

2 300 000,00 -540 000,00

1 760 000,00

2 840 000,00 -540 000,00

2 300 000,00

Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Seuraavan vuoden lyhennyserät Lyhytaikainen Lainat rah. laitoksilta/lyhennyserät Ostovelat Muut velat Lomapalkkavaraus Muut siirtovelat Vastattavaa yhteensä

44

12 143,56 2 564 474,46

540 000,00 222 959,28 161 335,54 1 316 778,00 144 664,91

2 385 737,73 17 878 067,23

540 000,00 198 454,87 162 854,07 1 309 029,00 88 611,00

2 298 948,94 17 978 356,48

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Palveluasuminen Tuotot Kuntakorvaukset Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset

Tuotto-/kulujäämä Työtoiminta Tuotot Kuntakorvaukset Työkeskuksen myyntituotot Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset

Tuotto-/kulujäämä Kokeilu- ja kehittämistoiminta Tuotot Ray-avustukset Kuntakorvaukset Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut

Tuotto-/kulujäämä

1.1.–31.12.2013

11 201 102,61 770 681,43 131 864,45 12 103 648,49

10 663 894,09 740 013,19 109 061,57 11 512 968,85

-8 412 650,78

-8 226 202,28

-80 817,10 -2 211 666,72 -1 094 300,00 -11 799 434,60

-93 381,45 -1 951 057,74 -1 156 360,00 -11 427 001,47

304 213,89

85 967,38

515 602,80 269 750,78 6 593,33 10 651,63 802 598,54

485 303,95 265 689,39 23 939,22 7 941,55 782 874,11

-451 975,48 -42 365,66 -269 779,80 -40 000,00 -804 120,94

-482 106,71 -47 418,48 -293 128,91 -40 000,00 -862 654,10

-1 522,40

-79 779,99

812 816,00 0,00 6 295,00 24 466,03 843 577,03

1 320 145,00 260 251,83 39 405,25 29 125,72 1 648 927,80

-498 404,38 -349 041,04 -847 445,42

-1 044 576,31 -610 130,06 -1 654 706,37

-3 868,39

-5 778,57

45

Kiinteistöt Tuotot Asukasmaksut Muut tuotot

1 266 242,17 12 332,21 1 278 574,38

1 247 956,17 78 368,15 1 326 324,32

-392 682,62 -1 363 191,85 -1 755 874,47

-414 711,47 -1 340 820,43 -1 755 531,90

536 300,00

597 200,00

58 999,91

167 992,42

270 000,00 0,00 30 474,34 300 474,34

265 000,00 8 470,00 18 290,09 291 760,09

-511 456,48 -23 619,71 -379 515,88 -914 592,07

-489 106,46 -23 245,90 -399 996,66 -912 349,02

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot

598 000,00

599 160,00

Tuotto-/kulujäämä

-16 117,73

-21 428,93

341 705,28

146 972,31

23 498,23 -55 502,66 -32 004,43

29 197,19 -57 170,68 -27 973,49

1 082 816,00 -1 082 816,00

1 585 145,00 -1 585 145,00

309 700,85

118 998,82

180 165,97 -136 944,86 -43 221,11 0,00

236 470,81 -162 939,60 -73 531,21 0,00

309 700,85

118 998,82

Kulut Poistot Muut kulut

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot Tuotto-/kulujäämä Keskushallinto Tuotot Ray-avustukset Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä

VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä

YLEISAVUSTUKSET Ray-avustukset Siirrot projektien ja keskushallinnon katteeksi

TILIKAUDEN TULOS

OMAKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon Tuotto-/kulujäämä

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ

46

RAHOITUSLASKELMA 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinnan ja sijoitustoiminna nettokulut Nettokorot Omatoiminen kulujäämä RAY:n avustukset Toiminnan rahavirta

2013 -200 603,64 -8 342,38 -23 662,05 -232 608,07 1 082 816,00 850 207,93

-857 955,39 19 351,11 -27 047,41 -865 651,69 1 585 145,00 719 493,31

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikainen vieras pääoma Käyttöpääoman muutos

-224 583,84 836,77 86 788,79 -136 958,28

341 315,27 15 008,26 -98 071,53 258 252,00

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointeihin Käyttöomaisuuden myynti Investointien rahavirta

-228 172,35 23 404,64 -204 767,71

-131 268,06 58 681,93 -72 586,13

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Lainojen lyhennyksiin Rahoituksen rahavirta

0,00 -540 000,00 -540 000,00

0,00 -540 000,00 -540 000,00

-31 518,06

365 159,18

RAHAVARAT 1.1.

1 173 577,45

808 418,27

RAHAVARAT 31.12.

1 142 059,39

1 173 577,45

RAHAVAROJEN MUUTOS

Varsinaisen toiminnan kulujäämään on oikaistu alempana RAY:n avustuksina esitetyt projekteille ja keskushallintoon kohdistetut avustukset sekä palveluasumisen, työtoiminnan, kiinteistöjen ja keskushallinnon poistot.

TILINTARKASTUSKERTOMUS KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖN HALLINTONEUVOSTOLLE

Olemme tilintarkastaneet Kuurojen Palvelusäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12..2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN VASTUU

Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista.

Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin-

päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 309.700,85 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAKIIN PERUSTUVAT LAUSUNNOT

Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta.

ERILLISET LAUSUNNOT

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä maaliskuun 18. päivänä 2015 Johanna Hilden, KHT, Mäenrinne 3, 01820 KLAUKKALA Raija Porokka-Maunuksela, JHTT, KHT, PwC Julkistarkastus Oy, Kankurinkatu 4–6, 05800 HYVINKÄÄ

47

KESKUSTOIMISTO PL 62, ILKANTIE 4 00401 HELSINKI PUHELIN (09) 580 3860 / VAIHDE FAKSI (09) 580 3657 KESKUSTOIMISTO@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

JUNIORI-OHJELMA PL 62, ILKANTIE 4 00401 HELSINKI PUHELIN (09) 580 3671 JUNIORI@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

KUUROJEN AUTTAVA LINJA MA, KE, PE KLO 19–22 AUTTAVA.LINJA@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI NETTINEUVONTA: WWW. KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS AINOLA PUOTILAN METROKATU 4 00910 HELSINKI PUHELIN (09) 5657 630 FAKSI (09) 5657 6320 PALVELUKESKUS.AINOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS SALMELA HAANKUJA 4 20380 TURKU PUHELIN (02) 284 4300 FAKSI (02) 284 4310 PALVELUKESKUS.SALMELA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS SAMPOLA BRAHENKATU 26 13100 HÄMEENLINNA PUHELIN (03) 625 140 FAKSI (03) 625 1421 PALVELUKESKUS.SAMPOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ TONTTULANKATU 6 C 80200 JOENSUU PUHELIN (013) 136 533 FAKSI (013) 313 931 PALVELUKESKUS.WAINOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS ÅVIK UUDENMAANKATU 228 05840 HYVINKÄÄ PUHELIN (019) 475 0700 FAKSI (019) 475 0729 PALVELUKESKUS.AVIK@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS METSOLA KELJONKATU 40 40600 JYVÄSKYLÄ PUHELIN (014) 311 1133 FAKSI (014) 311 1144 PALVELUKESKUS.METSOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS RUNOLA RATAMOTIEN RYHMÄKOTI TUULAAKITIE 2 90560 OULU PUHELIN (08) 514 5500 FAKSI (08) 514 5550 PALVELUKESKUS.RUNOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

WWW.KUUROJENPALVELUSAATIO.FI