PORTFOLIO JUHO SALOHEIMO
KOULUTUS
1/2022 -
9/2018 - 1/2022
9/2013 - 06/2017
Arkkitehti
CV Juho Saloheimo
Nuijatie 19 a 1
33710, TAMPERE +358 45 673 6426
juho.saloheimo@tuni.fi
12.12.1994
Tampereen Yliopisto
Arkkitehtuuri
2022 Syyslukukausi vaihtopinnot, CVUT Prague, Tšekki
Tekniikan kandidaatti
Tampereen Yliopisto
Arkkitehtuuri
Tekniikan kandidaatti
Aalto-Yliopisto
Kone-ja Rakennustekniikka
6/2013 Ylioppilas
TYÖKOKEMUS
2024
5/2024- 8/2024
2/2023- 12/2023
2/2022 - 9/2022
4/2020 - 11/2021
Tampereen Kaupunki
Diplomityöntekijä
Tampereen Tilapalvelut Oy
Arkkitehtiharjoittelija
Tampereen kaupunki
Suunnittelija, Asemkaavoitus
Eräpohja Arkkitehdit Oy
Avustava arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto AJAK Oy
Avustava arkkitehtisuunnittelu
6/2019 - 8/2019 HR-Yhtiöt Oy/Workpower Oy
Rakennustyöntekijä
KIELITAITO
Suomi - Äidinkieli
Englanti - Erinomainen
Ruotsi - Tyydyttävä
IT-TAIDOT
Photoshop
InDesign
Illustrator
SketchUp
ArchiCAD
AutoCAD
REVIT
MsOffice MapInfo HARRASTUKSET
Eräily, juokseminen, kiipeily, musiikki, pyöräily, ruoanlaitto
2/2018 - 3/2018
2/2017 - 3/2017
Aalto Yliopisto
Kurssiassistentti
SISÄLLYS POIKE
Kerrostalo
YHESSÄ TEHTIIIN
Korjaussuunnitelma
SOMERIKKO
KUUTIO
MYY
Korjaussuunnitelma
Kerrostalo
Kiertotalousmökki
MARJAHAKA-AHMO
Kehityssunnitelma
GREEN CONNECTIONS
Strategia
MUUTA
MIELEKÄSTÄ
Projekteja
POIKE
POIKE on moderni tiilitalo, joka ottaa materiaalillaan kantaa Tampereen historiaan, mutta tekee tiilirakentamisesta uuden tulkinnan. Massan perusteemana ovat limittyvät tiilitasot, jotka luovat mielenkiintoisen ja polveilevan julkisivun. Talo rakentuu betonisen pilari-palkki-järjestelmän varaan, joka on pitkällä aikavälillä kestävä vaihtoehto.
Massan muoto jo pienet sisäänvedot tontin rajoista mahdollistavat asuntojen aukeamisen useampaan kuin yhteen ilmansuuntaan. Valoisissa asunnoissa on suora yhteys ulkotilaan erilaisilla parvekeratkaisuilla ja lisäksi katolla on asukkaiden yhteiskäytössä oleva puutarha istutuslaatikoineen sekä aurinkoinen terassi. Ylimmästä kerroksesta löytyy lisäksi muunneltava yhteistila ja työhuone, sekä elämyksellinen pihasauna. Yhteisöllisyyttä tukee myös sisäpihalla oleva suojaisa nuotiosyvennys, jonka katveessa pääsee pakoon kaupungin hälinää. Jotta jokainen voisi nauttia yhteistiloista on kaikkialle taattu esteetön pääsy. Asiakirjat on tehty Revitillä ja Photoshopilla.
Julkisivu itään
OTAVALANKATU
Asemapiirros
115,4
113,4
109,8
105,9
TUOMMIOKIRKONKATU
Julkisivu pohjoiseen
Peruskerros (2.-6.)
4H + K + S
m2
5H + K + S
m2
2H + K 42 m2
1H + K 35 m2
1H + K 35 m2
2H + K 47 m2
3H + K 67 m2
1H + K 35 m2
1H + K 35 m2
Yhteistilakerros (7.)
monikäyttöinen yhteistila
65 m2
4H + K + S
90 m2
1H + K 42 m2 + 109,8
kattopuutarha + yhteisterassi 93 m2
työtila 22 m2
1H + K 35 m2 pihasauna 26 m2
YHESSÄ TEHTIIN
YHESSÄ TEHTIIN on Tampereen kaakinmaalla sijaitsevan kulkutautisairaalan alueen korjaus- ja täydennysrakentamissuunnitelma. Suunnittelman lähtökohtana oli sairaala-alueen arvojen analysointi ja tunnistaminen. Totesimme tärkeiksi arvoiksi alueen monipuolisen ja kerroksellisen, arkkitehtuurin, sekä tämänhetkisen kaupunkilaisille avoimen kulttuuritoiminnan. Arvoanalyysin pohjalta päätimme suunnitella alueelle vain muutaman uudisrakennuksen ja käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa rakennuskantaa runkona uusille toiminnoille. Kulkutautisairaalan päärakennukseen suunnittelimme taidegallerian, ravintolan, työpajatiloja, sekä matalan kynnyksen taideresidenssihuoneistoja. Lisäksi päätimme kunnostaa tontilla olevan saunan julkiseen käyttöön ja rakensimme alueelle monikäyttöisen paviljongin ja esiintymislavan. Laadimme myös vaiheistuskaavion, jonka puitteissa suunnitelma olisi realistista toteuttaa. Toteutin suunnitelman ryhmätyönä Ville Pääkkösen kanssa.
Asemapiirros
Pohjapiirros
Päärakennus
Päärakennuksen läntinen julkisivu
Pohjapiirros
Paviljongit
Leikkaus B - B
Aksonometriat alueesta
SOMERIKKO
Korjaussuunnitelma 1960-luvun lähiökerrostaloon, minkä toteutin ryhmätyönä Tatu Heinolan ja Ila Narjuksen kanssa. Suunnittelimme rakennukseen kaksi puuverhoiltua lisäkerrosta monipuolistaen taloyhtiön asuntotarjontaa. Lisäsimme rakennuksen ulkopuolelle hissit esteettömyyttä ajatellen ja paransimme asuntojen yhteisöllisyyttä suunnittelemalla yhteistiloja maantasoon ja viidenteen kerrokseen. Toteutin itse loppuasiakirjoista julkisivukuvat sekä asemapiirroksen.
Julkisivu itään
Julkisivu länteen
5. Kerros
KUUTIO
Rakennusopin kurssilla suunniteltu kerrostalo, jossa keskityttiin asiakirjojen oikeaoppiseen tekoon ja rakenteisiin. Kerrostalossa on kantavat betoniseinät, ja se on verhoiltu tiilillä. Toteutin työn kaikki asiakirjat Revitillä.
Työpiirros 3.krs
2 Vedeneriste 3 Puinen apukarmi 4 Saumanauha + uretaanivaahto 3
Kuparilevy
Ikkuna- ja parvekedetaljit
1 Kuparilevy t ≥ 0.6 mm
2 Vedeneriste
3 Puinen apukarmi 4 Saumanauha + uretaanivaahto
Näkymäkuva
1 Laatastosta ulokkeisesti tuettu parvekelaatta, laatta tuetaan valun ajaksi muottirakenteiden päälle (suunnittelussa otettava huomioon taipumarajatila)
2 Schöck Isokorb lämmöneristyselementti
3 Elastinen saumamassa, alla umpisolusaumanauha
4 Kumibitumikermikaista B ≥ 450 mm, kallistettu sivuille, yläreunaan mekaaninen kiinnitys
5 Tiilikaiteen kiinnitys L-teräksellä.
1 Laatastosta ulokkeisesti tuettu parvekelaatta, laatta tuetaan valun ajaksi muottirakenteiden päälle (suunnittelussa otettava huomioon taipumarajatila)
2 Schöck Isokorb lämmöneristyselementti
3 Elastinen saumamassa, alla umpisolusaumanauha
4 Kumibitumikermikaista B ≥ 450 mm, kallistettu sivuille, yläreunaan mekaaninen kiinnitys
5 Tiilikaiteen kiinnitys L-teräksellä.
Leikkaus B-B
1 Hienosahattu 45x120 k ≤ 600
2 Hienosahattu ponttilaudoitus
3 Kestopuu 100x50, reunat viistetty
4 kuparilevy t ≥ 0.6 mm
5 Hienosahattu lauta 22x100
6 Vesieristyksen liikuntasauma
7 Solupolyeteenimattokaista t = 10 mm
8 Vastapelti t = 0,7 mm
9 Hyönteis/pieneläinverkko
10 Suodatinkangas aluspuun ja vanerin alle 11 Räystäskattotuolit kestopuuta k ≤ 600 ympäri talon
12 Säänkestävä filmipintainen vaneri t = 12 mm
13 RST tiililiukusiteet rakennesuunnitelmien mukaan
1 Reiät anturoissa salaojitussyvyydessä Ø100 K 1000
2 Kumibitumimattovedeneristys lattian valmista pintaa
3 Perusmuurilevy, yläreuna maan pinnan tasossa
4 Solupolystyreeni EPS 100 125 mm
5 Saumat tiivistetään PU-saumavaahdolla
6 KMS-kermi
- perustamistapa, -syvyys, täytöt yms. pohjarakennesuunnitelmien mukaan
- salaojitus kuivatussuunnitelmien mukaan
- routasuojaus Talonrakennuksen routasuojaus -ohjeen mukaan
- raudoitukset rakennesuunnitelmien mukaan
MYY
Ryhmätyönä Oona Ryhäsen ja Ila Narjuksen kanssa toteutettu mökki, joka noudattaa kiertotalouden periaatteita. Mökki koostuu vanerisista eristemoduuleista, sekä modulaarisesta kattoristikosta. Kaikki mökin komponentit liittyvät yhteen kiristettävillä kierretangoilla. Yksittäisten komponenttien keveys mahdollistaa helpon kuljetuksen, kasaamisen, sekä purkamisen uudelleenjärjestelyä tai kuljetusta varten. Komponentteja voi yhdistellä haluamallaan tavalla, jolloin rakennuksen pohjaratkaisua voi muokata vapaasti.
Leikkaus
Katon rakenne ja kasaus
Seinän rakenne
MARJAHAKA-AHMO
Metsävyöhyke
MARJAHAKA-AHMON TULEVAISUUS
Uuden kaavamuutoksen kohteena oleva alue on noin 100 hehtaarin alue Eteläisen Pohjolankadun ja Kuopiontien (5) liittymän yhteydessä. Kaavan muutoksella py-
sen Pohjolantien pohjois- ja eteläpuolella. Eteläisessä osassa metsäisen moduulitalon yhteydessä on lisäksi 5 puukerrostaloa 300 asukkaalle sekä asuinaluetta palveleva monipuolinen palvelukeskittymä, joka tuo 60 uutta työpaikkaa. Pohjoispuolella moduulitaloalue jatkuu harvempana sekä metsäisempänä asutuksena ja alueita yhdistää kevyenliikenteen alikulku. Viherreitti ja autotie kulkevat pääosin eri reittejä, mikä takaa turvallisuuden ja luonnollisen ympäristön kevyenliikenteen kulkijoille. Moduulitalojen pysäköinti on keskitetty talorykelmien keskelle. Moduulitalojen
Ulkoilureitit
IIsalmen Marjahaka-Ahmoon tehty suunnitelma, jonka tavoitteena on kytkeä uusi asuinalue keskustaan ja elävöittää ympäristöä. Pyrimme suunnitelmalla luoda alueelle puitteet korkealuokkaiselle asumiselle ja elinkeinoelämälle, virkistäen samalla koko Iisalmen kaupungin Imagoa. Merkittävänä teemana oli olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen ja niiden korostaminen. Teknologiakampus, sekä yrityskylä houkuttelevat asukkaita uusiin puukerrostaloihin, sekä väljälle moduulipientaloalueelle.
Suunnitelma toteutettiin ryhmätyönä yhdessä Tatu Heinolan, Anna-Kerttu Yrjänän, Milla Luoman ja Oskari Alhaston kanssa. Lopullisista asiakirjoista toteutin itse alla olevan näkymäkuvan moduulitaloalueesta, sekä katuleikkauksen.
Näkymäkuva
GREEN CONNECTIONS
Kanta-Hämeen maakunnalle ryhmätyönä toteutettu strategia. Tavoitteemme oli parantaa Kanta-Hämeen kansallispuistojen ja kaupunkien välisiä yhteyksiä. Pohjana suunnitelmalle toimi lisääntynyt retkeilyn ja kotimaanmatkailun suosio, sekä huoli merkittävien viheralueiden saavutettavuudesta. Käytimme strategian valmisteluun luomiamme persoonia, sekä paikkatietojärjestelmän avulla tehtyjä johtopäätöksiä. Kurssin aikana opin käyttämään paikkatietojärjestelmä MapInfoa Suunnitelma toteutettiin ryhmätyönä yhdessä Hanna Aution, Emmi Paavilaisen, Loviisa Palmujoen ja Veeti Heikuran kanssa.
1.1 Identifying regional phenomena
Kanta-Häme is a large and central location between some the major, southern cities of Finland. It serves as an origin for the capital Helsinki and other larger cities: Turku, Tampere and Lahti. Kanta-Häme is an area for major pass-through traffic between these cities. There isn’t big cities, mostly low density of settlements, focused mainly near water and traffic joints. Kanta-Häme combines agriculture and nature resulting to the traditional landscape of central Finland. It’s an area with excessive amount of interesting nature sights and protected national parks.
The recent pandemic accelerated the future: more traveling to nearest destinations, more socially distanced traveling, more working from home, more exploring homeland, more technology. (Lähde?) A trend in hiking and other outdoor activities is stronger than ever and as the climate change is imminent it is important to embrace values of nature and generate general interest towards it.
We initially derived the existing problem with nature areas from our own lives, many of natural
1.2 Synthesis of the analysis
How we ended up analysing what we analysed?
Questions and curiosity for nature was something all of us thought sub-consciously when analysing the area from various sources individually. Making graphic maps of the points and areas of interest, raised more questions and lead us deeper to investigate possibilities of homeland, and specifically nature-, travelling, natural parks and their possibilities. It was interesting to realize that there were two national parks so close and none of us have never heard of them, more or less because of the unreachable aspect. Also Kanta-Häme region inculded many more nature destinations and the mere amount of them was surprising to us.
We think accessibility is a big issue in Finland where vehicle stock is rising year by year (viite 1, Statistics Finland ). How people who can’t afford a car can enjoy our nature? What about them, who do not wish to own a car? How many motor vehicles are being bought just because people can’t access working public transport? As we found out benefits provided by nature are expressed as ecosytem services. Ecosytem services include the benefits nature can provide to climate and nature such as photosynthesis and cleaning of water, but it also includes providing health and wellbeing for humans. (oph.fi) Making this sort of service accesible to everyone is now more important than ever.
We studied bus routes in Kanta-Häme and found that there are quite many. When checked closely, bus stops within 1km of nature area were few. Next step would be examine the bus line frequency and overall usability.
1. Analysis and synthesis
1.3 Strategic questions
• People from the major cities want to see nature. How could it be made more accessible?
Could public transportation actively participate in goings and comings of travellers?
Could going for a day trip in Kanta-Häme’s various nature locations be a future norm, something you end up doing in the weekend, instead of more urban activities?
Could offering a possibility lead to larger consumption?
What sort of health impact could a possibility fo increased intense and nature centric outdoor activity have?
Does modern technology offer green enough public transportation methods from urban areas to natural areas?
We need to decide, where to focus next. We will take some interesting nature destinations and do a case study how accessible they are. The consept of built nature enviroments is also on the table and we are looking into how to incorporate that theme to our project. We will start by studying the distances (walking&biking) in the cities we choose for this project.
The key points here are distance - how long does it take for someone to access nature, the type of nature does it matter what kind of enviroment it is if it’s green, and accessibility - can you get there with public transportation.
G R E E N C O N N E
Hämeenlinna
Riihimäki
MUUTA MIELEKÄSTÄ
TÖNNÖ
Orimattilan kaupungille toteutettu kulttuuriympäristön kehityssuunnitelma Tönnön kylästä. Selvitys toteutettiin ryhmätyönä yhdessä Olli Järveläisen ja Loviisa Palmujoen kanssa yliopiston kurssilla. Selvityksessä tutkimme Tönnön kylän historiaa ja perehdyimme erityistesti Tönnönkosken RKY-alueeseen. Pohdimme työssä Tönnön kylän tulevaisuutta SWOT-analyysin kautta ja teimme ehdotuksia, joilla säilyttää ainutlaatuista kulttuuriympäristöä ja -kyläidentiteettiä.
@DELIGHTFUL.ARCHITECTU RE
Ylläpidän ystäväni kanssa instagram-tiliä, jonne dokumentoimme näkemiämme rakennuksia. Haluamme tuoda esiin enemmän- tai vähemmän tunnettuja rakennuksia, jotka ilahduttavat meitä arjessamme. Sisällytämme aina kuvatekstiin selvittämämme tiedon rakennuksen suunnittelijasta ja -rakentamisvuodesta.
GRAND TOUR 2021
Osallistuin Suomen Rooman Instituutin järjestämälle Grand Tour-kurssille, jonka aiheena oli Antiikin perintö länsimaisessa rakennustaiteessa. Kurssi koostui Tammisaaressa järjestetystä viikon intensiivijaksosta, sekä noin kuukauden mittaisesta Italian osuudesta. Kontaktiopetuksen lisäksi Italiassa laadittiin lukuisia piirustuksia nopeista skisseistä tarkempiin mittapiirustuksiin. Osana kurssia laadittiin myös esseet, joista omani käsitteli roomalaisten kylpylöiden ja suomalaisten yleisten saunojen yhteyttä. Laadituista piirustuksista ja esseistä laadittiin kurssijulkaisu, jonka julkistamista juhlistettiin viikon mittaisella piirustusnäyttelyllä Tampereen arkkitehti ja -designviikoilla 27.9-4.10.2024
Näyttelyjuliste (tehnyt Juhana Heikonen)
Piiros Ostiasta
Piiros Firenzen Duomosta