Vaalilehti 3/2020

VaaliLehti Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu vaalilehti 2020 • 28.10.2020

Metsä tarjoaa virkistystä ja nautintoa maajoukkuehiihtäjä Perttu Hyväriselle. s. 10

s. 3

Kimmo Iso-Tuisku

Pauli Rintala: Tarjousten vertailu on metsänomistajalle puukaupan tärkein asia

s. 9

Kati Häkkinen

Sertifiointi kertoo lopputuotteen kuluttajalle, että metsätaloutemme on kestävää.

s. 6 – 7

Tutustu ehdokkaisiin!

Metsänomistajat

2

PÄÄKIRJOITUS

Lapsuuden maisemat. Perheen metsät.

Marja- ja sienimaat.

Minulle metsän hoitaminen ja metsäpolitiikan seuraaminen ovat aina olleet tärkeäitä asioita. Olen lapsesta asti saanut olla mukana metsähommissa, varhaisin muisto liittyy viilipurkissa olleisiin männyn siemeniin ja ajatukseeni, miten ihmeessä näistä pienistä siemenistä voi kasvaa iso puu?

vaalit. Siitä alkoi mielenkiintoinen luottamustehtävä metsänomistajien omassa yhdistyksessä.

Metsänhoitoyhdistyksessä.

Mhy:n valtuustossa ja hallituksessa vierähti reilusti yli kymmenen vuotta. Pitkä aika näin jälkikäteen, mutta mielenkiintoiset tehtävät veivät mukanaan.

Alussa mietitytti oma ajankäyttö ja pohdin onkohan minulla mitään annettavaa.

Raivaussaha. Pottiputki. Metsäsuunnitelma.

Viilipurkista kylvetyt siemenet ovat kasvaneet kauniiksi männiköksi toiseen harvennukseen. Puun kasvu, jonka melkein huomaa silmissä, kannustaa minua hoitamaan metsääni. Viereisellä kuviolla olevat hirviensyömät puun taimet suututtavat. Aviomies lohduttaa, että metsästäjät kyllä kaatavat täällä lounastaneen hirven.

Oma on aina oma.

Suosittelen vahvasti olemaan mukana yhdistyksessä. Minimissään homman voi hoitaa kahdella valtuuston kokouksella vuodessa, mutta enemmän saat irti, jos omaa aikaa on valmis uhraamaan enemmän. Minulle mukaan lähdön motiivina aikanaan oli se, että haluan kehittää omaa yhdistystä entistä parempaan suuntaan vastaamaan erilaisten metsänomistajien tavoitteita, vaikuttaa metsäpolitiikkaan ja oppia myös itse lisää metsäasioista.

Metsänomistajat. Ihmiset. Verkosto.

Metsänomistaja-brändin puheenjohtajana toimiminen oli yksi mielenkiintoisimmista eteen tulleista tehtävistä. Yhdessä metsänomistajakentän toimijoiden kanssa yhdistyksen katsetta suunnattiin metsän sijaan enemmän metsänomistajaan ja heidän erilaisiin tarpeisiin – unohtamatta metsiä.

Innostusta. Tulevaisuuden uskoa.

Sienestys on syksyn ykkösjuttuja. Muistan hyvin, kun puhelin soi sienimetsässä yli 12 vuotta sitten.

Pyydettiin mhy-vaaleihin ehdokkaaksi.

Erilaisten maankäytön muutosten kommentointi, osallistuminen metsäkeskusteluihin ja metsäkulttuurin edistäminen olivat kaikkien metsänomistajan kannalta tärkeitä.

Minulle on päivän selvää, että asioihin vaikutetaan menemällä mukaan ja ottamalla kantaa, joten suostuin ehdokkaaksi. Ajattelin, että nyt on minun vuoro.

ANNUKKA KIMMO METSÄNOMISTAJA MINISTERIN ERITYISAVUSTAJA

Opin sen, että asioihin voi vaikuttaa niin omassa yhdistyksessä kuin valtakunnan tasolla. Tapasin mielenkiintoisia ja mukavia metsäihmisiä – eri ikäisiä ja eri näkökulmista asioita katsovia.

Olin otettu ja innoissani, taas käynti metsässä kannatti, täyden sienikorin lisäksi mielessä pyöri tulevat

Luota kokemukseen

PARAS PUUKAUPPA Metsänhoitoyhdistys on luotettava ja asiantunteva kumppanisi, kun harkitset puun myyntiä. Valvomme etujasi ja teemme työtä sen eteen, että saat puustasi reilun hinnan vallitsevassa markkinatilanteessa.

Puunmyyntisuunnitelma

Puukaupan toimeksianto

Teemme suunnitelman sinun metsänhoidollisten tavoitteidesi mukaisesti.

Valtakirjakaupassa sinun ei tarvitse huolehtia yksityiskohdista.

Arvio myytävästä puumäärästä.

Puunmyyntisuunnitelma.

Arvio puunmyyntitulosta.

Puukaupan kilpailutus ja tarjousten vertailu. Hyödynnämme vertailutietoamme eri ostajien puun katkonnasta.

Metsänkäyttöilmoituksen teko viranomaisille.

Suunnitelma metsän uudistamisesta.

Puunmyyntisuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon eli jatkuvan kasvatuksen tavoitteita noudattaen.

Metsänomistajat

Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO Vaalilehti 2020

Suosittelemme parasta tarjousta.

Lopullinen päätösvalta on sinulla.

Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta.

PUUKAUPPA AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA

Puunkorjuun valvonta.

Puukaupan päättäminen. Hyväksymme mittaustodistuksen ja toimitamme sen sinulle.

Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi: www.mhy.fi/yhteystiedot tai kysy lisää: palvelutoimisto@mhy.fi

PÄÄTOIMITTAJA:

SIVUNVALMISTUS:

Tiina Salminen p. 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi

Salon Seudun Sanomat Oy

TOIMITUSKUNTA:

Salon Lehtitehdas 2020

Hannele Ärväs

PAINOPAIKKA:

OSOITTEENMUUTOKSET:

www.mhy.fi/ osoitteenmuutos KANSIKUVA:

Akseli Muraja

Metsänomistajat

3

PUUKAUPPA

Apua puukauppaan Puukaupan kilpailutuksella voi tienata tuhatlappusia.

TEKSTI: ANU SUSI

Keskeisimmät metsänhoitoyhdistysten palvelut puukauppaa suunnittelevalle metsänomistajalle ovat MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan puunmyyntisuunnitelma, tarjousten vertaaminen yhdessä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa sekä hakkuun ja korjuun valvonta.

Puunmyyntisuunnitelma helpottaa myyntiä Puukaupasta saatavaan tuloon vaikuttavat hakkuukohteen puumäärä, eli mitä puutavaralajeja, minkä mittaisia tukkeja ja kuitupuuta korjataan, kohteen korjuukelpoisuus ja kuljetusetäisyys. Nämä tekijät vaikuttavat myös puun hintaan.

Maastossa tehtävä puunmyyntisuunnitelma antaa suunnitellusta hakkuukohteesta tarkat tiedot.

Se antaa arvion hakattaviksi suunniteltujen metsäkuvioiden puustosta ja maapohjasta sekä puutavaralajeista ja hakkuussa poistuvasta puumäärästä.

Lisäksi suunnitelman kartasta selviävät mahdolliset arvokkaat luontokohteet sekä kuljetusreitit ja puun varastopaikat. ”Puunmyyntisuunnitelman perusteella on helppo kilpailuttaa oma puukauppa. Samoin ostajan on luotettava tehdä tarjous sen perusteella”, kiteyttää Rintala suunnitelman tärkeimmät edut.

Ostajien jättämien tarjousten vertailua helpottaa myös se, että kaikilla ostajaehdokkailla oli jo tarjousta tehdessä riittävät tiedot leimikosta ja puukauppaan liittyvistä toiveista.

Valtakirjakauppa on vaivaton Puukaupan kilpailutuksen voi hoitaa itse tai antaa metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Palvelu on vaivaton erityisesti etämetsänomistajalle.

Jos antaa puukaupan hoitamisen valtakirjalla

yhdistyksen tehtäväksi, puunmyyntisuunnitelma sisältyy palvelupakettiin yhdessä kilpailutuksen, tarjousten vertailun sekä hakkuun ja korjuun valvonnan kanssa. Koko puukaupan hoitamisen eli valtakirjakauppa-palvelun hintaan vaikuttaa puukaupan koko. ”Vaikka antaa kilpailutuksen ja puukaupan yhdistyksen hoidettavaksi, voi halutessaan itsekin osallistua neuvojan kanssa puukaupan eri vaiheisiin”, muistuttaa Rintala.

Tarjousten vertailu vaikeinta Moni metsänomistaja tekee puukauppaa saman tutun ostajan kanssa, mutta kilpailuttaminen parantaa tulosta. ”Kilpailutus kannattaa tehdä niin, että kaikilta ostajilta pyydetään samalla tavalla tarjoukset”, muistuttaa Rintala. Jos haluaa esittää omia ehtoja esimerkiksi maksuajoista tai korjuuajankohdasta, ne on syytä esittää tarjouspyynnössä. ”Puukaupan ratkaisevin vaihe on tarjousten vertailu. Se on valitettavasti myös puukaupan vaikein asia metsänomistajalle.” kertoo Rintala.

Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupassa yhdistys pyytää tarjoukset ja laskee niistä vertailutiedot siten, että hintojen lisäksi huomioidaan ostajien erilainen katkonta.

Yhdistyksille on kertynyt aiemmista puukaupoista kullanarvoinen aineisto puun hinnoista ja siitä, millaisia puutavaralajeja ja kuinka paljon ostajat tekevät erilaisissa kohteissa.

Katkonta, eli runkojen katkominen eri hintaisiksi puutavaralajeiksi, vaikuttaa enemmän leimikosta saatavaan hintaan kuin ostajien väliset hintaerot.

Keskimäärin ostajien tarjouksien ero on Rintalan mukaan pari kolme tuhatta euroa niin harvennuksilla kuin päätehakkuilla.

Pauli Rintalan puukauppavinkit • Metsätalouden kannattavuutta parantaa eniten tulojen maksimointi eikä menojen minimointi

Metsänhoitoyhdistys valvoo hakkuun Kun puukauppa etenee korjuuseen, on syytä seurata sopimusehtojen noudattamista. ”Metsänomistajat helposti luottavat, että kaikki menee niin kuin on sovittu. Tässä ei kuitenkaan kannata olla sinisilmäinen”, sanoo Rintala, joka vastaa metsänomistajia kohdanneisiin ongelmiin ja puukaupan sopimusrikkomuksiin.

Täytyy kuitenkin tietää mihin asioihin voi puuttua ja mitä vaatia, jos ongelmia ilmenee. Selvissä sopimusrikkomuksissa ostaja maksaa yleensä jonkinlaisen vahingonkorvauksen.

Jos hakkuuta, korjuuta ja mittausten asiakirjoja ei tarkista, virheet ja sopimusrikkomukset jäävät huomaamatta.

Valtakirjakauppaan sisältyy hakkuun, korjuun, mittauksen ja sopimusehtojen valvonta.

Vaihtoehtona metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Metsänhoitoyhdistykset tekevät myös puunkorjuupalvelua. Siinä mhy hoitaa puun korjuun tienvarteen tai laitoksille asti. Metsänomistaja saa tulon, jossa tienvarsi- tai tehdashinnasta on vähennetty korjuun kulut, kuten urakoitsijoille maksettavat korjuuja kaukokuljetuskustannukset.

Rintala suosittelee metsänomistajia pyytämään tarjouksen aina myös korjuupalvelusta. Se voi kohteesta ja ajasta riippuen tarjota parhaan vaihtoehdon metsänomistajalle. Vaikka siihen ei päätyisi, korjuupalvelu kuitenkin lisää alueella puukaupan kilpailua.

Tarjousten vertailu on metsänomistajalle puukaupan tärkein asia, sanoo kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

• Paras kauppa saadaan kilpailuttamalla ja myymällä parhaan tarjouksen tehneelle • Ostajien välillä on isoja eroja mitoissa, laaduissa ja puukaupan ehdoissa • Katkonta vaikuttaa enemmän kuin puun hinnat • Valvo, että hakkuu, korjuu, mittaus ja katkonta tehdään sopimuksen mukaisesti • Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelut tuovat lisäeuroja metsänomistajalle

Sähköisten palvelujen kehitys etenee Metsänhoitoyhdistykset kehittävät sähköistä palvelukanavaa, jossa metsänomistajat voivat hallinnoida metsäomaisuuttaan vaivattomasti. ”Tarkoituksenamme on tarjota työkalu, jossa asiointi on helppoa.

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan saa yhteyden verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelusta löytyy myös laadukasta kartta-aineistoa, jota voi hyödyntää myös vapaa-ajan harrastuksissa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juha Laitinen MHYP Oy:stä.

Kehitystyötä ohjaavan ryhmän puheenjohtaja Petri Takalo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä tiedottaa kehitystyön sujuneen suunnitellusti. ”Palvelukanavaa kehitetään yhteistyössä Jyväskyläläisen Bitcomp Oy:n kanssa”, Petri kertoo ja jatkaa ”Huolehdimme, että palvelun käyttäjäkokemus vastaa metsänomistajien tarpeita. Painottuivat metsänomistajan tavoitteet

sitten metsän tehokkaaseen taloudelliseen käyttöön, monimuotoisuuden huomioimiseen tai metsien hiilen sidontaan”.

Palvelukanavan testaus aloitetaan joulukuun alusta ja vaiheittain käyttöön otettavasta palvelusta ensimmäinen osuus saadaan käyttöön ensi keväänä. ”Palvelukanava tulee toimimaan sekä tietokoneella, tabletilla että älypuhelimella. Yhä useampi hoitaa esimerkiksi pankkiasioinnin mobiilisti ja on luontevaa, että uudet palvelut voidaan hoitaa usealla päätelaitteella”, sanoo Juha Laitinen ja lisää vielä ”toki palvelemme edelleen myös henkilökohtaisesti kaikilla toimistoillamme.”

Aleksi Mustonen

Metsänomistajat

4

JÄSENILLE

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä Suomessa on tällä hetkellä 65 metsänhoitoyhdistystä, jotka toimivat koko maassa ja jokaisessa kunnassa.

Metsänhoitoyhdistystoiminnalla on pitkä historia.

Ne perustettiin aikanaan, jotta metsänomistajilla olisi yhteisvoimin enemmän hintaneuvotteluvoimaa puunostajia vastaan ja jakamaan metsänomistajille tietoa puun hinnasta.

Mistä valtuustot päättävät Metsänhoitoyhdistyksessä valtuuston tehtävänä on toimia jäsenten edustajina ja tuoda heidän metsänomistamiseensa liittyvät toiveensa ja tavoitteensa metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan.

Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat: • talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen • toimintalinjausten, yhdistymisten ja sääntömuutosten hyväksyminen • jäsenmaksun määrästä päättäminen • hallituksen ja tilintarkastajien valinta

Metsänomistajat päättävät metsänhoitoyhdistyksissä Yhdistys on jäsentensä ”omistama”. Ja omistajahan yleensä päättää mitä tehdään ja miten asiat hoidetaan. Ihan samaan tapaan kuin metsänomistaja päättää, mitä kukin omissa metsissään tekee. Maamme metsänhoitoyhdistysten yli 200 000 metsänomistajajäsentä itse viime kädessä päättävät mitä metsänhoitoyhdistyksissä tehdään, miten metsänomistajien etua valvotaan ja millaisia palveluja tarjotaan.

Toisin kuin omissa metsissä, yhdistyksissä vaikuttaminen on kuitenkin edustuksellista demokratiaa. Päätösvalta yhdistyksissä kuuluu yhdistyslain mukaan niiden jäsenille. Metsänhoitoyhdistyksissä päätösvalta on annettu yhdistysten valtuutetuille. Valtuuston ja hallituksen jäsenet toimivat metsänomistajien edustajina ja myös tiedon välittäjinä molempiin suuntiin. Vain yhdistyksen jäsenet voivat asettua ehdolle.

Valtuutettu vaikuttaa, verkostoituu ja kehittää yhdistyksen toimintaa Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin päättämään mm. toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Valtuusto pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa ja saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta.

Aktiiviset valtuutetut osallistuvat metsäisiin tapahtumiin, verkottuvat muiden metsänomistajien kanssa ja toimivat parhaimmillaan kaksisuuntaisena

Sijoita metsäkaupasta saadut tulot, niin metsäsi jatkaa kasvuaan myös päätehakkuun jälkeen!

17 400 €

10 vuotta

31 160 €

Esimerkkilaskelmassa metsänomistaja on tehnyt 2,5 hehtaarin päätehakkuun, josta on kertynyt yhteensä noin 700 m3 tukki- ja kuitupuuta. Kaupan arvoksi muodostuu 30 000 €. Verojen, uudistuskustannusten ja muiden kulujen jälkeen sijoitettavaa varallisuutta jää 17 400 €. Kymmenessä vuodessa ja 6 %:n tuotto-odotuksella varallisuus olisi kasvanut 31 160 euroon.

Laske säästölaskurillamme paljonko metsätulosi voisivat kasvaa osoitteessa lahitapiola.fi/aloitasaastaminen

Palveluntarjoajat: Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

LähiTapiolan osake-, korko- ja yhdistelmärahastojen omaisuudenhoitaja on LähiTapiola Varainhoito Oy ja niitä hallinnoi Fim Varainhoito Oy. Kiinteistörahastoja hallinnoi LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy. Laskelmassa on käytetty 6 %:n tuotto-odotusta. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon laskemisesta ja pääoman menetyksestä.

linkkinä metsänhoitoyhdistyksen ja paikkakunnan metsänomistajien välillä. He välittävät tietoa yhdistyksen toiminnasta muille metsänomistajille, mutta ennen kaikkea he välittävät metsänomistajien tuntemuksia sekä kehittämisehdotuksia ja ideoita metsänhoitoyhdistyksen suuntaan.

Valtuusto valitsee keskuudestaan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen. Hallitus kokoontuu tyypillisesti noin kymmenen kertaa vuodessa päättämään operatiivisen toiminnan keskeisistä asioista, kuten yhdistyksen metsänomistajille tarjoamista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi puukauppa- ja metsänhoitopalvelut.

Kuinkahan kauaksi on menty vuosisadan takaisesta tilanteesta? Edelleen tarvitaan apua puukaupassa ja puun korjuussa, tarvitaan ajantasaista tietoa puun hinnasta sekä ennen kaikkea tarvitaan edunvalvontaa. Jotta metsänomistajat saisivat jatkossakin parhaan mahdollisen hinnan puilleen, ja edelleen päättää oman metsäomaisuutensa käytöstä.

Nyt valitaan päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ja nyt on päätöksenteon aika.

Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO

Metsänomistajat

5

VALTUUSTOVAALIT

Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu aidosti metsänomistajan puolella Toiminnanjohtajan tervehdys Jälleen on neljä vuotta vierähtänyt, ei siitä ole kuin hetki, kun oli edelliset vaalit. Näin se aika kuluu.

Nyt on ensimmäinen kerta, kun yhteenliittymisen jälkeen äänestetään. Lain mukaan ensimmäiset vaalit voidaan pitää siten, että entiset yhdistysalueet muodostavat oman vaalipiirinsä. Elikkä on entisen Oulun seudun, Muhoksen ja Ylikiimingin vaalipiirit, kustakin vaalipiiristä valitaan kuusi edustajaa valtuustoon. Neljän vuoden päässä pidettävissä vaaleissa ei enää sitten ole vaalipiirijakoa.

Yhdistymisestähän on kulunut jo 2,5 vuotta, varsinaisessa toiminnassa ei oikeastaan enää toimihenkilöt ajattele, että tuo on Muhosta, Oulun seutua tai Ylikiiminkiä. Minusta asia on mennyt niin kuin sen pitää mennäkin, puhalletaan yhteen hiilen niin, että kipinät lentävät. Tästä hyvin alkaneesta toiminnasta täytyy kiittää metsänasiantuntijoitamme, jotka ovat oivaltaneet yhteistyön merkityksen, mutta suuri kiitos kuuluu etenkin teille arvoisat metsänomistajat, ilman teitä ei toimintamme voi olla menestyksekästä.

MHY OULUN SEUTU PALVELEE

Metsätalous Suomessa on ollut perinteisesti tärkeässä roolissa ja tulee edelleenkin olemaan maamme kivijalka tai pitäisikö sanoa puujalka. Niin yhdistyksemme kuin kansantaloutemme takia on hyvä, että meillä päättäjiä, jotka osaavat katsoa asioita niin lyhyellä perspektiivillä kuin kauaskantoisesti. Sinäkin hyvä metsänomistaja voit vaikuttaa siihen, miten asioita tulevina vuosina käsitellään, äänestämällä mieleistäsi ehdokasta, saat omat tavoitteesi menemään eteenpäin.

Siis äänestä ja vaikuta.

Puh. 0400 287 288 Sähköposti: juhani.heikkinen@mhy.fi Nettisivut: www.mhy.fi/oulun-seutu Oman metsäasiantuntijasi, paikallistoimistot ja palvelumme löydät nettisivuiltamme.

Päätoimiston osoite: Mhy Oulun Seutu Isokatu 70, 90120 Oulu Toimialue: Kempele, Hailuoto, Muhos ja pääosa Oulusta Jäseniä: 2 160 Valittavien valtuutettujen määrä 2021-24: 18 Meiltä saat kaikki tarvitsemasi palvelut metsiesi hoitoon. Ota yhteyttä omaan paikalliseen metsäasiantuntijaasi .

Kaikkea hyvää loppusyksyyn / alkutalveen, pidetään mieli virkeänä ja nautitaan elämästä.

Juhani Heikkinen Toiminnanjohtaja

Puheenjohtajan tervehdys Metsänhoitoyhdistys Oulunseutu palvelee metsänomistajia Oulussa, Haukiputaalla, Hailuodossa, Kempeleessä, Muhoksella, Oulunsalossa ja Ylikiimingissä. Yhdistyksellä on toimistot Oulussa, Haukiputaalla, Muhoksella ja Ylikiimingissä. Tämän syksyn vaaleissa valitaan Metsänhoitoyhdistys Oulunseudulle uusi valtuusto kaudelle 2021-2024.

Valtuuston valitaan 18 jäsentä vaalipiirijakoa käyttäen. Vaalipiirejä on kolme. Entisen Oulun Seudun alueelta, johon kuuluu Oulu, Haukipudas, Hailuoto, Kempele ja Oulunsalo, valitaan kuusi jäsentä.

Muhokselta valitaan kuusi jäsentä ja Ylikiimingistä kuusi jäsentä. Tuleva uusi valtuusto valitsee sitten ensimmäisessä kokouksessaan metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen kuusi jäsentä vaalipiirijaon mukaisesti, kaksi kustakin vaalipiiristä.

“Valituksi tulevien valtuutettujen tehtävänä on kuunnella metsänomistajia ja viedä viestiä eteenpäin.”

Valtuusto päättää metsänhoitoyhdistyksen strategiasta ja toiminnan suuntaviivoista kuten palveluvalikoiman laajuudesta ja hinnoittelusta, jäsenmaksuista ja taloudenpidosta sekä valitsee valtuustolle puheen- ja varapuheenjohtajan. Valtuutetut toimivat linkkinä jäsenten ja yhdistyksen johdon välillä. Valtuusto valitsee hallituksen. Hallitus vastaa yhdistyksen käytännön asioiden hoidosta ja toiminnasta sekä huolehtii yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta.

Valituksi tulevien valtuutettujen tehtävänä on kuunnella metsänomistajia ja viedä viestiä eteenpäin.

Tarvitaan naisia ja miehiä, nuoria ja varttuneempia metsänomistajia sekä isojen ja pienempien metsätilojen omistajia. Toivottavasti äänestyslippuja palautetaan marraskuussa innokkaasti!

Juha Sipola Hallituksen puheenjohtaja

ÄÄNESTYSOHJEET SYKSYN 2020 METSÄNHOITOYHDISTYSTEN VALTUUSTOVAALEISSA ÄÄNESTÄ SÄHKÖISESTI VIIMEISTÄÄN 25.11.

1

Avaa äänestyssivusto osoitteessa www.mhy.fi/aanesta.

2

Kirjaudu äänestämään jäsennumerollasi ja sähköisen äänestyksen salasanalla.

Löydät tunnukset postitse tulleesta äänestysmateriaalista.

3

Valitse sopiva ehdokas listasta. Ehdokkaat löydät seuraavan sivun ehdokaslistasta tai äänestyssivustolta.

4

Äänestä seuraamalla sivuston antamia ohjeita.

ÄÄNESTÄ POSTITSE VIIMEISTÄÄN 25.11.

1

Valitse sopiva ehdokas listasta. Merkitse ehdokkaan numero selkeästi äänestyslippuun sille varattuun tilaan. Älä tee muita merkintöjä äänestyslippuun. Äänestyslippu toimitetaan sinulle postitse äänestyskirjeen mukana.

2

Irrota äänestyslippu vaalikirjeestä, laita se palautuskuoreen ja vie kuori postiin. Vain virallisessa palautuskuoressa palautettu ääni hyväksytään! Älä käytä muuta kuorta.

3

Vain yksi ääni / palautuskuori! Vaikka talouteesi tulisi useampi äänestyslippu, pitää jokainen ääni laittaa omaan kuoreensa. Samassa kuoressa tulleet äänet joudutaan hylkäämään.

Voit äänestää vain kerran Palautuskuoressa on koodi, jonka avulla varmistamme, että jokainen äänioikeus käytetään vain kerran. Älä sotke tai peitä koodia tai äänesi hylätään. Koodia ei voida yhdistää annettuun ääneen. Verkossa äänestäminen useaan kertaan on estetty teknisin ratkaisuin. Mikäli äänestät sekä verkossa että postitse, ensin tullut ääni jää voimaan.

Metsänomistajat

6

EHDOKKAAT

Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu Järjestys ehdokasnumeron mukaan

7

Lauri Kauppila Myyntineuvottelija 59-v.

Oulu

13

Mikko Koskela Mv., agronomi 60-v.

Oulu

19

Jari Haapasalo Maanviljelijä 55-v.

Muhos

25

Unto Kanniainen Yrittäjä 62-v.

Oulu

2

Osmo Sipola Eläkeläinen 75-v.

Oulu

8

Seppo Isohookana Metsätalousyrittäjä 61-v.

Oulu

14

Pertti Similä Eläkeläinen 68-v.

Oulu

20

Juha-Pekka Kontu Maatalousyrittäjä 51-v.

Muhos

26

Heikki Isoaho Peltiseppä 67-v.

Oulu

3

Juha Inkilä Metsätietoasiantuntija 32-v.

Joensuu

9

Mikko Iljana Mv., tutkijatohtori 34-v.

Hailuoto

15

Teemu Saarenpää Maanviljelijä 40-v.

Muhos

21

Riitta Kukkohovi-Colpaert Talouspäällikkö 60-v.

Muhos

27

Tuomo Pirttikoski Rakennusinsinööri 47-v.

Oulu

4

Antti-Jussi Vuotikka Lujuuslaskija 43-v.

Hailuoto

10

Atso Sipola Maanviljelijä 71-v.

Oulu

16

Elina Oinas Eläkeläinen 70-v.

Muhos

22

Heikki Kärsämä Myyntipäällikkö 58-v.

Oulu

28

Jouko Karjalainen Metsätilallinen 75-v.

Oulu

5

Ville Kurikka Maatalousyrittäjä 41-v.

Hailuoto

11

Jenni Häli Ensihoitaja 36-v.

Oulu

17

Arja Linna Seminologi, Maat.yritt.

53-v.

Muhos

23

Jouko Karppinen Maanviljelijä 62-v.

Muhos

29

Merja Mettovaara Metsätalousinsinööri 36-v.

Oulu

6

Mauno Sipola Eläkeläinen 74-v.

Oulu

12

Juha Sauvola Laitosmies 62-v.

Hailuoto

18

Jukka Juvani Tek.isän., eläkeläinen 65-v.

Oulu

24

Eija Rautiainen Maaseutuasiamies 44-v.

Muhos

30

Antti Ukonmaanaho Lehtori 49-v.

Oulu

Metsänomistajat

7

valtuustovaaliehdokkaat

Tutustu ehdokkaisiin netissä: www.mhy.fi/vaalit

31

32

Aimo Viippola Eläkeläinen 75-v.

Oulu

Esa Hiltunen Vartija, mv.

53-v.

Oulu

33

Markku Kirvesoja Yrittäjä 53-v.

Oulu

34

Matti Huttunen Metsätilallinen 66-v.

Oulu

Metsänomistajat-webinaarit Klikkaa itsesi mukaan Metsänomistajat-webinaareihin!

To 3.12.2020 klo 17.00 Metsänomistajan ajankohtaiskatsaus Tule kuulemaan viimeiset tiedot metsäpolitiikan, puumarkkinoiden ja metsänomistajan edunvalvonnan saralla.

Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta tapahtuman nettisivulla.

Pysy ajan hermolla!

Ke 20.1.2021 klo 17.00 Metsäveroilta Puhumassa metsäverotukseen ja metsäomaisuuden hallintapalveluihin erikoistunut Timo Hannonen Mhy Päijät-Hämeestä.

Timo neuvoo metsäverotuksen kiemuroissa ja antaa vinkit veroilmoituksen täyttöön.

Ilmoittaudu verkkoluennoille vaikka heti osoitteessa: www.mhy.fi/palvelutoimisto Saat verkkoluennon linkin sähköpostiisi ennen tilaisuutta, jota klikkaamalla luentoa pääsee seuraamaan.

Webinaarit ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen maksuttomia.

Lisätiedot tapahtumista netistä: www.mhy.fi/palvelutoimisto Tule tapaamaan meitä etäyhteydellä!

Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO

K ÄY TÄ Ä ÄNTÄSI 4 .–2 5.11.

Maija, 33

Matti, 55

Teppo, 42

Äänestä metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa!

Jäsenet ovat metsänhoitoyhdistyksen tärkein voimavara. Päätöksentekoon tarvitaan monenlaisia metsänomistajia.

Valitse valtuutettu, joka edustaa sinun arvojasi metsänomistajana.

Metsänomistajat

Yhdistyksen suunnasta päättää valtuusto. Äänestämällä olet mukana muodostamassa tulevaisuuden metsänhoitoyhdistystä, sen toimintaa, kehitystä ja palveluita – valitsemalla sopivimman valtuutetun. Äänestä kotiisi lähetettävällä äänestyslipulla tai verkossa: www.mhy.fi/aanesta

SKOGSVÅRDSFÖRE NINGARNAS FULMÄKTIGEVAL | 4.–25.11.2020

Millaisia metsäasioita arvostat ja millainen metsänomistaja olet?

Ota selvää ja tee leikkimielinen testimme www.mhy.fi/vaalit

Metsänomistajat

8

Metsäsuunnitelma on metsäsi pankkikirja Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin.

- Metsänhoitoyhdistyksessä laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan.

Halutessasi metsäsuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta varten. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta, kertoo metsäasiantuntija Tiina Salminen.

Metsäselaimella selaat metsäsuunnitelmaa puhelimestasi Metsäsuunnitelma tehdään maastotöinä asiantuntijan toimesta. Kun suunnitelmasi on valmis, saat käyttöösi myös älypuhelimessasi tai tabletilla toimivan Metsäselain mobiilimetsäsuunnitelman.

Metsälain-sovelluksen saat käyttöösi vain metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Metsäselaimen avulla

Anne Rauhamäki

Metsäsuunnitelma sisältää mm. seuraavia tietoja:

Metsäselaimella voi tarkastella metsäsuunnitelmasi tietoja myös maastossa. voi tarkastella metsäsuunnitelmasi tietoja puhelimesta vaikkapa omassa metsässäsi. Voit hyödyntää Metsäselaimesta löytyviä karttoja myös vapaa-ajan harrastuksissasi.

• metsän kasvupaikat • puustotiedot • hoitotyöt ja niiden aikataulut • hakkuut ja niiden aikataulut • puutavaralajien osuudet • kehitysluokat • tiedot arvokkaista luontokohteista • kartat ja kuvioittaiset tiedot metsästä • havainnolliset teemakartat ja yhteenvedot Metsäsuunnitelma voidaan räätälöidä metsänomistajalle sopiva. Kerro jo metsäsuunnitelmaa tilatessasi, millaisia metsänhoidollisia tavoitteita sinulle on metsiesi suhteen.

Arvokasta tietoa ja työsuunnitelma Tilasin oman, ihan tavanomaisen, metsäsuunnitelmani joitain vuosia sitten metsänhoitoyhdistykseltä.

Olin lopputulokseen ja suunnitelman sisältämään tietomäärään erittäin tyytyväinen.

Metsäsuunnitelman tunnuslukuja tulkittiin yhdessä ja keskusteltiin metsäsuunnitelman tavoitteista.

Metsieni ikärakenne oli aika nuori, joten taimikon- ja nuoren metsän hoitoa oli luvassa paljon. Metsäneuvojani kyseli, olinko aikeissa toteuttaa niitä itse vai teettää ulkopuolisella. Päädyimme ratkaisuun, että teemme taimikonhoidot itse mutta teetämme nuo-

ren metsän hoidot pääosin yhdistyksen kautta, jotta saamme energiapuutkin myyntiin.

Osa metsistä on kuivahkoilla männikkökankailla tai turvemailla hyvässä arvokasvuvaiheessa olevaa kasvatusmetsää. Suunnitelmassa ehdotettiin kasvatusmänniköille lannoitusta. Ympäristönäkökulmasta lannoitus voi olla perusteltua myös hiilensidonnan edistämiseksi, sillä mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Vielä en ole kuitenkaan saanut lannoitusta tilatuksi.

Hakkuusuunnitelmasta totesin heti, että ainoas-

taan kiireelliset harvennukset suoritetaan saman tien, päätehakkuiden kanssa ei pidetä turhaan kiirettä, koska akuuttia rahantarvetta ei ollut.

Suunnitelmaan on merkitty myös pohjavesialueet, muinaismuistolain nojalla suojeltavat kohteet sekä metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.

Metsäsuunnitelmassa voidaan myös esittää mahdollinen METSO-ohjelmaan sopiva kohde, mutta sellaisia ei omalta metsäpalstaltani löytynyt.

Anne Rauhamäki

METSO-ohjelman jatkoa pohditaan Helmi-ohjelman valmistelun yhteydessä METSO, maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma, päättyy vuonna 2025.

Vapaaehtoisen metsiensuojelun jatkoa pohditaan nyt Helmi-elinympäristöohjelman valmistelun yhteydessä.

Molempien ohjelmien kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.

TEKSTI JA KUVA: ANNE RAUHAMÄKI VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA

- Helmi-ohjelma laajentaa vapaaehtoisen luonnonsuojelun toimet muihinkin elinympäristöihin kuin metsiin vuosiksi 2021-2030. Soidensuojelun osalta työ alkaa Soidensuojelun täydennysehdotuksessa luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviksi valituista soista, kertoo MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen.

Soidensuojelun täydennysohjelman listalla on 747 suota yhteispinta-alaltaan 117 000 ha. Näistä valtion omistamien soiden suojelu on jo toteutettu. Jäljellä olevat yksityismaiden 80 000 suohehtaaria tullevat olemaan myös Helmi-soidensuojelun määrällinen tavoite. Myös listan ulkopuolisia soita voi tarjota suojeluun, ja niille laaditaan valintakriteerit.

Karut suot kannattaa jättää ennallistumaan Suomessa on 830 000 ha metsänkasvatukseen liian karuina ojitettuja soita. - Nämä suot kannattaa usein jättää omaan rauhaansa ennallistumaan, opastaa Nissinen. Helmi-ohjelmassa tavoitellaan enemmän rehevien, luontoarvoiltaan rikkaampien soiden aktiivista ennallistamista.

Ennallistamista tehtäisiin sekä suojelualueilla, että suojelualueiden ulkopuolisilla, mutta niitä kuivattavilla soilla. Ennallistamistavoite on jopa 100 000 ha. Ennallistamisen ilmasto- ja vesistövaikutukset vaativat yhä lisätutkimusta.

Myös perinnebiotoopit mukaan Lisäksi perinnebiotooppeja, kuten vanhoja metsälaitumia, halutaan jatkuvan, aktiivisen luonnonhoidon piiriin jopa 60 000 ha. Hoidon määrä kaksinkertaistuisi siitä, mikä se on nyt.

METSO-ohjelman jatko työn alla Haastavinta Helmen valmistelussa on ollut metsäteeman käsittely. Ympäristöministeriön valmistelussa METSO-ohjelma ollaan nimittäin sulauttamassa osaksi Helmi-ohjelmaa vuoden 2025 jälkeen.

MTK kannattaa METSOn säilymistä itsenäisenä suojeluohjelmana. - Ohjelma on laajasti tunnettu ja maanomistajien hyväksymä. Itsenäisellä ohjelmalla säilyisi oma rahoitus, ja tavoitteiden määrittely olisi selkeää, Nissinen perustelee.

METSO tunnetaan, siinä on toimivat suojeluvaihtoehdot ja esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset osaavat neuvoa maanomistajia kohteista ja sopimuksista.

Samalla Maa- ja metsätalousministeriö sekä metsäkeskus osallistuisivat tasapuolisemmin vapaaehtoisen suojelun ja luonnonhoidon toteutukseen.

Helmi-ohjelman valmistelu jatkuu alkuvuoteen 2021 asti. Kokonaisuuden kehittyminen on paljon kiinni metsiensuojelun jatkopäätöksistä.

Lisätietoa Helmi-ohjelmasta https://ym.fi/helmi Lisätietoa METSO-ohjelmasta: www.metsonpolku.fi

Metsänomistajat

9

Metsän laatumerkki PEFC Puun kestävän alkuperän vahvistava kansainvälinen PEFC-metsäsertifikaatti otettiin Suomessa käyttöön 20 vuotta sitten. Tänä aikana järjestelmästä on tullut arkipäivää metsäalan toimijoille. Valtaosa yksityismetsänomistajista kuuluu PEFC:hen oman metsänhoitoyhdistyksensä jäsenyyden kautta. Siihen ei siis tarvitse erikseen hakeutua.

TEKSTI: ANU SUSI Hannele Ärväs

PEFC kertoo puun alkuperästä PEFC-merkki tuotteessa, oli se paperinen aikakauslehti tai puuhuonekalu, vahvistaa asiakkaille, että siinä käytetty puu on kasvatettu hyvän metsänhoidon kriteerejä noudattaen. ”Sertifiointi kertoo lopputuotteen kuluttajalle, että metsätaloutemme on kestävää ja ympäristön huomioon ottavaa. Tämä taas parantaa metsätalouden tuotteiden menekkiä maailmalla”, kuvaa PEFC:n laajempaa merkitystä Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjalan metsäpalvelupäällikkö Arto Soikkeli.

Hän arvioi, että sertifioidussa metsässä tulee myös varmemmin otettua huomioon luonnon monimuotoisuutta edistäviä seikkoja. ”Tämä osaltaan edistää metsiemme terveyttä ja se on varmasti pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etu.”

Ympäristöasioiden lisäksi pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. ”Sertifiointi on osa metsäalalla tehtävää laatutyötä.

Eli metsänomistaja voi luottaa siihen, että niin yritykset, metsänhoitoyhdistykset, kuin yhtiöt ja urakoitsijat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Ei tarvitse esimerkiksi miettiä, että onko harmaata taloutta”, pohtii MTK:n kenttäpäällikkö Jukka Hujala.

Ryhmäsertifiointi suomalainen erikoisuus Metsien sertifiointiin on pienmetsätalouden Suomessa kehitetty täysin omanlainen järjestely. ”On hyvin suomalainen tapa, että vastuuta sertifikaatista on kaikilla sen osapuolilla”, sanoo Hujala. Sertifikaatin toteutuksessa ovat mukana pienten ja suurten metsänomistajien lisäksi puunostajat, yrittäjät, metsäpalveluyrittäjät ja urakoitsijat. Kun kaikki sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja kriteerejä, järjestelmä toimii.

Sertifiointia on kehitetty alusta pitäen pienmetsänomistajien näkökulmasta. Meillä PEFC-sertifiointi perustuu alueellisiin ryhmäsertifikaatteihin, joissa metsänomistajat ovat yleensä mukana metsänhoitoyhdistyksen kautta. Näin toteutettuna se on kustannustehokas ja jäsenille vaivaton.

Monissa muissa maissa, joissa yksityiset metsätilat ovat usein suuria, PEFC-sertifiointi on metsänomistajakohtaista. Silloin hän huolehtii itse sertifikaatin hausta ja siihen liittyvästä hallinnosta. ”Sertifiointi on vapaaehtoista, ja on myös mahdollista olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen kuulumatta PEFC:hen”, toteaa Hujala. Se ei kuitenkaan vapauta metsänhoitoyhdistystä PEFC:n vaatimuksista.

Metsäsertifiointiin voi liittyä myös suoraan ottamalla yhteyttä Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Osallistuminen KMY:n kautta maksaa metsänomistajille 50 € (+ ALV 24 %).

Petteri Kivimäki

säästettävät arvokkaat elinympäristöt. ”Kriteerit koskevat kaikkia metsänomistajia, hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä. Nämä toimet on nähty luonnon kannalta erittäin tärkeiksi. Kun ne toteutetaan, hyväksyntä meidän metsien käsittelyllemme on parempi”, perustelee Hujala.

Puukaupassa ostajia kiinnostaa metsäsertifikaatti. Soikkelin mukaan nykyään ostajat käytännössä vaativat sertifiointia puukaupan edellytyksenä, sillä niiden omien sertifiointivaatimusten mukaan sertifioimatonta puuta saa teollisuuden puuvirrassa olla vain pieniä määriä.

Noudattamista seurataan

Arto Soikkeli

Jukka Hujala

yksityiselle metsänomistajalle.

Sertifikaattiin kuuluvat ovat sitoutuneet noudattamaan yhdessä laadittuja kriteerejä metsien hoidossa.

Moni niistä hoituu metsänomistajalle kuin huomaamatta, kun metsäalan toimijat, kuten puun ostajat, noudattavat samoja sitoumuksia. ”Selvimmin metsänomistajalle näkyvät ne kriteerit, jotka vaativat hieman taloudellista panostusta”, arvelee Hujala. Näitä ovat hakkuualueelle jätettävät säästöpuut, vesistöjen suojavyöhykkeet ja hakkuilta

Sertifioinnin kriteerejä kehitetään jatkuvasti. Viimeksi mukaan tulivat kaikkien toimijoiden oma laadunvalvonta tietyissä metsänhoitotoimissa, kuten taimikonhoito ja muokkaus. Tästä on etua metsänomistajalle.

Tällainen toimijoiden omavalvonta on tärkeä osa järjestelmän seurantaa ja valvontaa. Lisäksi riippumattomat auditoijat tekevät hoitokohteisiin maastotarkastuksia. Auditoinnin kohteena eivät ole yksittäiset metsänomistajat. ”Sertifikaatin auditointi kohdistuu laajemmin koko sertifiointialueen toimintaan.

Auditoija valitsee maastossa tarkastettavat kohteet ja käy ne läpi auditointipäivänä”, kertoo Soikkeli.

Vuosittaisten auditointien tuloksia julkaistaan esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten lehdissä. Niiden perusteella kriteerejä noudatetaan varsin hyvin.

Jukka Hujala

Säästöpuita ja suojavyöhykkeitä Sertifikaattiin kuulumisen helppous saattaa jättää sen tavoitteet ja vaikutukset metsätalouteen etäisiksi

Mikä PEFC? Kansainvälinen metsäsertifikaatti, joka kertoo metsänhoidon kestävyydestä Noin 90 prosentilla Suomen metsistä on PEFC-sertifikaatti Yksittäinen metsänomistaja on mukana alueellisessa ryhmäsertifikaatissa Useimmat metsänomistajat kuuluvat PEFC:hen oman metsänhoitoyhdistyksensä kautta Sertifioitu puu on tärkeä puun ostajille, sillä niiden asiakkaat vaativat sitä

Säästöpuut kannattaa keskittää sopiviin paikkoihin.

Tässä haaparyhmä on jätetty vesistön suojakaistan yhteyteen.

Metsänomistajat

10

Metsämies suksilla – vai päinvastoin?

Maajoukkuehiihtäjä Perttu Hyvärinen pitää Metsänomistajien lippua korkealla hiihtokilpailuissa. Metsänomistaja hän on Lisäksi hän opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

TEKSTI: ANNE RAUHAMÄKI / MTK VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA

Hiihtokausi 2020-21 voi olla koronan vuoksi hyvinkin tavallisesta poikkeava, mutta hiihtäjien kesäharjoittelu on sujunut saman kaavan mukaan kuin aiemminkin. Hyvärinen on leireillyt pääosin Vuokatissa koko kesän ja sama kuvio on jatkunut alkusyksystä.

Nyt on kuitenkin tarkoitus puhua metsäasioista eikä niinkään hiihtämisestä.

Hyvärisen metsätieteiden opiskelu on tällä hetkellä hiihtouran vuoksi tauolla. – Viime vuonna vielä suoritin opintoja keväällä, mutta nyt ei ole enää tällä tasolla realistista viedä eteenpäin kahta työtä. Jatkan opintoja sitten urheilu-uran jälkeen. Se tietty pihkan tuoksu kuitenkin odottaa ja on hyvä tietää, että opintojen jälkeen on joku tuki ja turva, Hyvärinen kertoo.

Metsäasiat kuitenkin kiinnostavat ja Hyvärinen tunnustaa, että metsäalaa ja politiikkaa tulee seurattua koko ajan. Ja toki metsänomistajana ihan käytännönkin metsänhoitoasiat kiinnostavat.

– Moottorisahahommat olen kuitenkin nyt ihan tapaturmariskinkin vuoksi toistaiseksi jättänyt.

Hyvärisen omissa metsissä on sopivasti kaikkia kehitysvaiheita, joten monia luennoilla kuultuja

asioita on voinut suoraan soveltaa omiin metsiin ja vaikka saman tien katsoa Metsäselaimella, että tuohon kuviolle voisi tuommoista kokeilla.

Metsissä tapahtuu Hyvärinen kertoo hankkineensa metsää, hyvässä kasvussa olevia taimikoita, viime keväänä lisää vajaat 10 hehtaaria entisten lisäksi. – Boorilannoituksia on tehty kesällä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta yhteishankintana otettiin ja oikein helikopterilevityksenä.

Boorinpuutos on yleinen näillä entisillä laidunmailla, mitä minunkin metsissäni on jonkin verran. On se vaan nopeaa toimintaa verrattuna siihen, kun isän kanssa joskus taimivakalla kävellen levitettiin booria pitkin mettiä, huhhuh, Perttu muistelee.

Myös mäntyä on kylvetty ja palstan läpi on parhaillaan tekeillä metsäautotie naapuripalstalle. Myöskin mhy:n kautta yhteishankkeena. – Myös kaikenlaista uutta tulee kokeiltua, kun on sopivia kuvioita. Taimitassuja tulee myös nyt testattua, kun tuota heinänpolkemista on tuolla kuusentaimikoissa aika paljon.

Myöskään raivaussaha ei ole ollut ihan toimetonna. – Ja niinhän se menee, että mitä enemmän tekee hommia, sitä paremmin pistää silmään ne tekemättömät hommat, Perttu tuskailee.

Metsänhoitoyhdistys apuna ja tukena - Metsänhoitoyhdistyksen oman neuvojan kanssa on käyty kiertämässä metät. Sieltä saa hyvin tukea omille ajatuksilleen. Kotona on sitten myös apuna ihan puhdas käytännön metsäihminen, sanoo Perttu viitaten isäänsä, joka on asunut Riistavedellä kolmevuotiaasta ja hoitanut metsiä maatalouden ohella.

Yhdistyksessä Hyvärisen mielestä on erityisen tärkeää, että siellä on tutut henkilöt, jotka tuntevat metsät.

Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa hän pitää tärkeänä varautua siihen, että metsänomistajasukupolvi vaihtuu tämmösiin ”meidän ikäisiin” ja heillä toimiminen metsän kanssa ei ole enää niin luontaista.

– Metsä ei ole puhdasta taloutta, mutta se myös on taloutta. Hoitamatonta metsää on aika paljon. Toisaalta kaikkea ei pidäkään hoitaa, luonnollekin pitää Kuvat: Akseli Muraja

Vaikka aikaa on vähän, ehtii Perttu välillä laavulle nauttimaan metsästä ja nokipannukahveista. Kaverina kulkee suomenpystykorva Vikke.

Metsänomistajat

11

KOLUMNI

n ollut nelisen vuotta.

Sinun ei tarvitse taistella yksin Aika moni palkansaaja maksaa jäsenmaksua jollekin ammattiliitolle. Työskentelemme valmiiksi neuvoteltujen työsopimusehtojen vallitessa melko turvatuissa työskentelyoloissa. Liittojen jäsenmaksuilla varmistamme lisäksi paitsi työttömyysturvaa, niin myös ammattiapua tiukan paikan tullen.

antaa tilaa, Perttu filosofoi.

Metsänhoitoyhdistysvaaleihinkin häntä on kyselty ehdokkaaksi, mutta aika aikaa kutakin. – Ehdokkaaksi ei tässä elämäntilanteessa ollut mahdollista lupautua. Kyllä minä itteäni aika keltanokkana vielä pidän, mutta ehkä tulevaisuudessa yhdistystoimintakin voisi kiinnostaa, Perttu muotoilee.

Suomessa on myös yleistä kuulua harrastusten myötä eri yhdistyksiin. Näistä isoimmissa on palveluna ammattiapua ja lainopillista neuvontaa.

Muutaman kympin jäsenmaksulla saamme turvattua selustamme ja väisteltyä sudenkuoppia.

Metsä tarjoaa virkistystä ja nautintoa Metsä on Hyväriselle myös virkistyspaikka. – Metsän kautta tulee paljon ihan puhdasta nautintoa. – Vaikka aikaa on vähän, aika monet nokipannukahvit siellä tulee juotua. Ja kyllä siellä kiinnittää myös huomiota visuaalisiin asioihin. On se kivempi kahvilla istua metsässä kuin aukolla.

Perttu myös metsästää ja silloin kaverina kulkee puolitoistavuotias suomenpystykorva Vikke.

– Koiran toimimista on kiva seurata. Kun se on tuommoinen ”luomurotu”, se metsästysvietti tulee ihan itsestään ja koira toimii paremmin kuin isäntä.

Ensimmäinen teeri Vikelle ammuttiin viime syksynä.

Metsänomistaja X on aikeissa tehdä puukauppaa. Hän soittaa metsänhoitoyhdistykseen, tiedustelee puumarkkinatilannetta, hintatasoa ja vallitsevia kauppaehtoja ja käytäntöjä. Hän päättää hoitaa kaupan itse, mutta tietää nyt vallitsevan hintatason ja osaa sopia oikeat asiat kaupan yhteydessä.

Metsänomistaja Y päättää antaa koko kaupan metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Hän maksaa palvelusta, mutta varmistaa hyvän puukauppatilin ja mielenrauhan.

Ajatuksia metsätaloudesta ja tulevaisuudesta - Koivua olisi kiva istuttaa, ja pihtoja voisi kasvattaa joulukuusiksi. Koivu kasvaa sen verran nopeasti, että ehtisi nähdä koko sen elinkaaren ja sanoa sitten vanhana, että nuo on itse istutettu, Hyvärinen tuumailee.

Hänestä on tärkeää, että näkee oman ja edellisten sukupolvien käden jäljet metsissään. - Että on yksi lenkki vaan tässä pitkässä ketjussa. Siinä jotenkin se itsekkyyskin häviää. Useinhan niitä ratkaisuja ei pysty taloudellisessa mielessä perustelemaan, vaan siinä on paljon tunnetta mukana.

- Kaikki metsät on hoidettava niin, että ne jatkaa kasvuaan. Molempien ukkien työn jäljistä pääsee itse nauttimaan. Löytyipä sieltä yksi kuviokin, missä oli oikein joskus leimakirveellä leimattuja puita. Ei ollut jostain syystä silloin kaadettu. No, tyvilahohan niissä nyt sitten oli kaikissa, Hyvärinen harmittelee.

Hänellä on maillaan myös Metso-sopimuksessa olleita suojelukohteita, puronotkoa ja majavapatokosteikko, ja ajatuksena on käväissyt myös mahdollisuus suojelupinta-alan lisäämisestä. ”Siitä pittää nauttia siitä metsästä. Mukavaahan siellä on joskus olla vaikka yötä.”

Perttu Hyvärinen s. 1991 Kotoisin maatilalta Kuopion Riistavedeltä Opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa Seura: Puijon Hiihtoseura Saavutukset: Pyeongchangin olympialaisissa 2018 ja Seefeldin MM-hiihdoissa 2019 viestin 4. sija. Paras maailmancupin osakilpailusijoitus Nove Mestossa 15 km:n vapaan tyylin kilpailussa 6. tammikuussa 2020. Suomen mestaruus 15 km:n perinteisen tyylin kilpailussa 2020.

Tavoitteena on olla parhaassa iskussa Oberstdorfin MM-hiihdoissa 2021. Poikien kesken yhteinen tavoite on viestin arvokisamitali.

Kaikissa kolmissa seuraavissa arvokisoissa hiihdetään mitalista.

Samaan aikaan metsänomistaja Z:tä lähestyy puunostaja, joka kertoo, että juuri nyt on puukaupan aika, että hänellä olisi hyvä tarjous ja voisi vielä tarjota edullisen metsänuudistamispaketin kaupan yhteyteen.

Jossain vaiheessa metsänomistajat X, Y ja Z keskustelevat. Z ihmettelee X:n saamaa hintaa ja sitä, että X on neuvotellut kauppaan ennakkorahoitusta ja sopinut kirjallisesti muistakin yksityiskohdista. X ihmettelee, miksi Y:n kaupasta tuli niin paljon tukkia verrattuna hänen kauppaansa.

”Puukaupassa tyyli on vapaa ja jokainen kaupan kohde omanlaisensa.

On kuitenkin hyvä pohtia, millaista puukauppa olisi, jos metsänomistajien yhteenliittymää, metsänhoitoyhdistystä, ei olisi."

Yksittäisen metsänomistajan on hankalaa puolustaa hintatasoa, vaikuttaa vallitseviin kauppaehtoihin tai selvittää mitta- ja laatuvaatimusten toteutumista. Ilman metsänomistajien yhteenliittymiä, jokainen kävisi omaa sotaansa.

Suomessa on 350 000 metsätilaa, joiden takana on 600 000 metsänomistajaa. Kun riittävän moni metsänomistaja lyöttäytyy yhteen ja kantaa huolta puukaupasta, metsänhoidosta ja metsäpolitiikasta, voimme vaikuttaa siihen, miten ja millä ehdoin metsiämme voidaan jatkossa hyödyntää.

Paikallistasolla apua tarjoavat ja etujasi puolustavat metsänhoitoyhdistykset. Vaikka metsänhoitoyhdistykset ovat myös maksullisia metsätalouden palveluita tarjoavia toimijoita, niiden toimintaperiaate poikkeaa muista toimijoista siinä, että ne todella ovat yhdistyksiä.

Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttävät sekä vaaleilla jäsenistöstä valittu valtuusto että valtuuston valitsema hallitus. Äänestämällä ajatuksesi jakavaa henkilöä metsänhoitoyhdistyksen vaaleissa, voit vaikuttaa siihen, miten omaa metsänhoitoyhdistystäsi jatkossa kehitetään.

Suvi Kokkola toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa

Metsänomistajat

12

'

Aidosti

Katso jäsenedut: www.mhy.fi/jasenedut

METSÄNOMISTAJAN PUOLELLA Kaikki metsänhoitoyhdistyksen palvelut löydät osoitteesta: www.mhy.fi

>

>

Puukauppapalvelut Puunmyyntisuunnitelman laadinta Puun myynti toimeksiannolla eli valtakirjakauppa Puukauppatarjousten vertailu Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen Puunkorjuun, katkonnan ja puutavaran mittauksen valvonta

Arviointipalvelut Metsäsuunnitelman laadinta ja päivitys Metsäselain mobiilimetsäsuunnitelma Metsäarviot Metsätuhojen arviointi

>

>

Oma metsäasiantuntija – tukena kaikissa tavoitteissa

>

Koulutus ja neuvonta

>

Omistuksenvaihdospalvelut

Metsänhoitopalvelut

>

Tie- ja ojapalvelut

Henkilökohtainen neuvonta ja opastus Metsänomistajien koulutus Metsätyönäytökset Nuorten metsäosaamisen edistäminen

Kiinteistönvälitys Perikunta yhtymäksi Metsäveropalvelut

Metsänomistajan palvelusopimus Kokonaisvaltainen palvelu metsäasioiden hoidossa

>

>

Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito Metsänuudistaminen Maanmuokkaus Taimet ja istutus Siemenet ja kylvö Lannoitus

Metsätien perusparannus ja metsätien rakentaminen Kunnostusojitus Suometsien hoito

Sertifiointi ja luonnonhoito Metsien PEFC-sertifiointi METSO- ja luontohankkeet Neuvontapalvelut metsien monimuotoisuuden huomioimiseen metsiesi hoidossa

Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO

Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. www.mhy.fi/yhteystiedot • sähköposti: palvelutoimisto@mhy.fi

www.mhy.fi