joensuun seutu
UUTISET 1/2016
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
2 4 6 8
Johtoajatuksia
Vuosi 2015: yli 1700 asiakasta ja 5000 asiakastapaamista!
3
Josekin tavoitteet ja niiden toteutuminen
JOSEK-rekka viiletti läpi Joensuun seudun
5
Eikö toiminnan kehittäminen kannata?
JOSEKin rahoittamissa projekteissa mukana yli 800 yritystä
7
Videoyhteys auttaa kansainvälistymisessä
FinEq International Oy: Lehmosta kansainvälisille markkinoille
10
Suomalaisen luonnonkiven tunnettuuskiertue
J O H TO A J AT U K S I A
Vuosi 2015: yli 1700 asiakasta ja 5000 asiakastapaamista! Vuosi 2015 oli Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n 14. kokonainen operatiivinen toimintavuosi. Yhtiön päätoiminnot ovat vastuu seudun elinkeinotoimesta, yrityskehittäminen, aluekehittäminen ja seutumarkkinointi. Yritysneuvonnan suosio kasvussa JOSEK Oy:n yritysneuvonnan asiakasmäärä oli 1 712 sisältäen Uusyrityskeskukselta ostetun palvelun asiakkaat. Tästä omistajanvaihdosneuvonnassa oli 219 asiakasta. Uusia yrityksiä perustettiin 440. Neljä eniten käytettyä palvelua olivat yleisneuvonta, kehittämisneuvonta, koulutus ja omistajanvaihdosneuvonta. Yritysneuvonta-asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Nykyisin asiakkuudet ovat pitkäjänteisempiä ja vaikuttavampia. Tästä on osoituksena neuvontatapahtumien lukumäärän selkeä kasvu. Aktiivista hanketoimintaa Viime vuonna projektiluonteisesti toteutettiin erillisellä EU-osarahoituksella kaivannaisalan kehittämistä, luovien alojen kehittämistä, kuntien hankintojen kehittämistä sekä yrityksille suunnattua hankinta-asiamiestoimintaa, matkailun kasvuohjelmaa, tuotannollisten
2
pk-yritysten kehittämistä ja Venäjäpalveluiden kehittämistä sekä uusien avauksien etsimistä pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta. Yhteensä JOSEKin rahoittamissa kehittämishankkeissa oli mukana 528 yritystä Joensuun seudulta vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla. Hankkeisiin investoitiin kuntarahaa vuoden aikana yhteensä noin 1 milj. euroa ja hankkeiden kokonaisrahoituksesta kuntarahan osuus muodosti noin 13,8 % ns. vipukertoimen ollessa 7,3. Seutumarkkinoinnilla investointeja maakuntaan Seutumarkkinoinnin pääpaino oli investointimarkkinoinnissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyssä rekrytointimarkkinoinnissa. JOSEK Oy on partnerina Finpro Oy:n Itä-Suomi -hankkeessa, jossa haetaan investointeja ItäSuomeen. Hankkeen kautta saatiin merkittävä investointi, kun itävaltalainen Binderholz sijoittui Pohjois-Karjalaan. JOSEK oli myös mukana suurtapahtumien järjestelyissä ampumahiihdon MM-kisoissa, Farmarissa ja Kuninkuusraveissa. Venäjällä ja Euroopassa työtä tehtiin yhdessä Finpro Oy:n kanssa. Venäjä-yhteistyötä tehtiin myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kautta. Rekrytoinnissa haettiin lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä heidän puolisoitaan yhdessä Joensuun kaupungin ja PKSSK:n kanssa Sairaan-
toimitusjohtaja
Toteuma
Pekka Nuutinen |
Tavoite
hoitajapäivillä ja Lääkäripäivillä. JOSEK osallistui myös Tampereen Alihankintamessuille sekä Oma Mökki -messuille Helsingissä. Lisäksi isännöitiin tekniikan toimittajien ja taloustoimittajien vierailuja seudulla sekä järjestettiin perinteinen toimittajatapaaminen Helsingissä yhdessä maakuntaliiton kanssa. Toimintavuoden aikana tehtiin laajalla omistajien, sidosryhmien ja henkilöstön yhteistyöllä ”Innostusta ja uskallusta” -strategia joka luotaa JOSEKin toimintaa tuleville vuosille. JOSEKin tähänastisesta toiminnasta on tehty myös varsin kattava vaikuttavuusselvitys ”JOSEKin tarina” ja siinä annetaan JOSEKin toiminnasta varsin positiivinen näkemys. Selvityksen loppuyhteenvedossa todetaan, että ”Yksittäisten kuntien resurssit eivät riitä. JOSEK on ollut tässä mielessä strateginen investointi. Se on onnistuneesti koonnut ja kohdistanut resursseja. JOSEKilla on tärkeä ja kasvava rooli koko Pohjois-Karjalan ja Itä-Suomen kehittymisessä.”
JOS EK OY T A V O I T T E E T J A N I I D E N T O T E U T U M I N E N
JOSEK UUTISET 1 / 2016
Asiakastyytyväisyys*
≥ 3,25
3,41
Sidosryhmätyytyväisyys*
≥ 3,25
3,48
Henkilöstötyytyväisyys*
≥ 3,25
3,74
≥ 50
-
≥ 100/v
181
Viennin kehitys
≥ valtak. ka - 5,6 %
+5,6%
Kokonaistyöpaikkojen kehitys
≥ valtak. ka - 1,0 %
+0,3%
Joensuun yrittäjämyönteisyys**
1.–3.
4.
Toteutunut investointipäätös seudulle Yritysten nettolisäys
* asteikko 1...4 ** Taloustutkimus, tavoite 3 parhaan joukossa yli 50 000 as. kaupungit
3
JOSEK-rekka viiletti läpi Joensuun seudun Esittelimme rekassa JOSEKin palveluja ja teimme toimintaamme tunnetuksi. Lähes kaikilla kävijöillä olikin asiaa meille ja yritysneuvontaan sovittiin mukavasti jatkotapaamisia. Yrittäjä Ali Giray Joensuun yrittäjäyhdistyksestä oli mukana myös useammassa kunnassa. Halusimme näin tuoda yrityksen perustamista lähemmäksi maahanmuuttajia. Karjalaiseen tapaan tarjosimme rekassa karjalanpiirakoita ja kahvia. Rekkakiertue osoittautui niin hyväksi, että aiomme jatkaa sitä jollakin aikavälillä. Anne Mujunen |
4
markkinointipäällikkö
JOSEK-rekka houkutti runsaasti yritysneuvonnasta kiinnostuneita kävijöitä.
JOSEK UUTISET 3 1 / 2015 2016
Eikö toiminnan kehittäminen kannata? Miksi oman toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen käytetty raha ja siihen kuluva aika nähdään vain kuluna, ja sillä ei ajatellakaan saatavan tuottoa tai varmuutta olemassa olevien asiakkaiden ja työpaikkojen säilymiseksi? Siltä se ainakin tuntuu, kun tekee myyntityötä.
Väkisinkin tulee sellainen vaikutelma, että yrityksiä mitataan ja arvioidaan sen mukaan, miten paljon ne investoivat rautaan. Jo rahoittajat ajattelevat investoinnin takaisinmaksun tapahtuvan aina myynnin lisäyksen kautta ts. vastuu investoinnin takaisinmaksusta jätetään myynnin ja asiakkaiden varaan. Tällä ajattelulla tietenkin toivotaan yritysten kasvavan, mutta yrityksillä on myös muita mahdollisuuksia kasvaa. Voisiko ajatella niin, että esim. 500 000 euron investointi pitäisi rahoittaa oman toiminnan kehittämisellä eikä pankkilainalla ja myyntiä lisäämällä. Onko se edes mahdollista? Keinot oman toiminnan kehittämiseen ovat moninaiset. Erittelemättä niitä tässä yhteydessä sen tarkemmin totean, että kaikilla niillä on vaikutusta mm. seuraaviin asioihin riippumatta siitä, lisääntyykö myynti vai ei: käyttöpääomaa vapautuu, työtapaturmat vähenevät ja laatuvirheistä johtuva uudelleentekeminen vähenee. Em. seikoilla on tietenkin myyntiä edistäviä vaikutuksia, kuten esim. asiakastyytyväisyys, hintakilpailukyky, toimitusvarmuus, toimitusnopeus paranevat ja
näiden yhteisvaikutuksena kilpailuetu paranee. On siis mahdollista, että jopa myynti helpottuu. Saadaanko nämä kaikki edellä mainitut toimintaa ja prosessia parantavat asiat tehtyä hankkimalla uusi kone tai laite? Ja jos uskotaan oman toiminnan kehittämisen olevan kannattavaa, niin 500 000 euron laiteinvestoinnin sijaan voitaisiin investoida esim. 25 000 euroa vuosittain oman toiminnan kehittämiseen 20 vuoden ajan. Väitän, että tällä on paljon suurempi vaikutus yrityksen kilpailuetuun kuin pelkällä laiteinvestoinnilla! Vai oletteko eri mieltä niiden yritysten kanssa, jotka ovat tehneet ko. suuruusluokan investoinnin henkilöstön osaamisen parantamiseen ensimmäisen kerran ja sen avulla lyhentäneet tuotteidensa läpimenoaikaa 4 viikosta 7 päivään tai 20 tunnista 5 tuntiin, vapauttaneet käyttöpääomaa ¾ lähtötilanteesta tai vähentäneet trukkiliikennöintiä 17 kappaleesta tilausta kohti 2 kappaleeseen / tilaus? Ei toiminnan ja henkilöstön kehittäminen ole rakettitiedettä eikä ollenkaan mahdoton tehtävä. Rajat eivät
tule ihan heti vastaan. Tekemiemme projektien perusteella yritysten prosessien asiakkaille arvoa tuottavan työn määrä on 1–2 % kokonaisläpimenoajasta, eli varaa on kehittää. Onhan totta, että on paljon helpompi ostaa 500 000 euron kone tai laite kuin osallistua ja johtaa 25 000 euron toiminnan kehittämishanke vuosittain. Tämä on tietenkin inhimillistä, mutta voidaan kysyä onko se aina järkevää. Ero näiden kahden välillä on se, että laiteinvestointirahat on hankittava asiakkailta, sisäisen kehittämisen kustannukset saadaan maksettua sisäisesti jo olemassa olevalla myynnillä. Ja niistä jää kassaan valmiiksi ”pahan päivän varalle”. Kone- ja laiteinvestoinnit pitää maksaa toimittajille etukäteen ennen kuin monesti on vielä edes maksaja tiedossa. Ja jos sitten sattuisi kauppa käymään joskus paremmin, niin siihen ei tarvitse heti reagoida rekrytoinnilla ja/ tai laiteinvestoinneilla, kapasiteetti on jo valmiina! Jyrki Koukkari |
www.sunprofile.fi
JOSEKin rahoittamissa projekteissa mukana yli 800 yritystä P R O J E K T E I S S A M U K A N A O L E VAT Y R I T Y K S E T 7 – 1 2 / 2 0 1 5 Kunnittain:
6
Elinkeino-ohjelman painopisteittäin:
Joensuu
362
Teollisuus
164
Kontiolahti
36
Kauppa ja matkailu
105
Ilomantsi
30
Hyvinvointi
0
Liperi
28
Luovat alat
70
Outokumpu
28
Metsäbiotalous
0
Juuka
25
Teknologia ja materiaalit
38
Polvijärvi
19
Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä
30
Muut
289
Koulutus ja osaaminen
338
Kv-yritykset
14
Seudun markkinointi ja viestintä
16
Yhteensä
831
Kilpailukykyohjelman projektit
70
Yhteensä
831
JOSEK UUTISET 1 / 2016
Videoyhteys auttaa kansainvälisille markkinoille
JOSEK Oy on koonnut ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa rahoittamissaan projekteissa mukana olevista yrityksistä. Tiedot koottiin vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla käynnissä olleista noin 30 projektista. Yrityksiä eri roolissa oli näissä mukana yhteensä 831. Joensuun seudun kunnista yrityksiä oli yhteensä 528. Muut kunnat -rivi pitää sisällään KETI:n ja PIKES:n alueiden yritykset sekä muualta Suomesta olevat yritykset. Osa yrityksistä voi olla mukana useammassa projektissa. Yksittäinen projekti voi toteuttaa useampaa elinkeino-ohjelman painopistettä, mutta seurannan vuoksi jokainen projekti on sijoitettu siihen elinkeino-ohjelman painopisteeseen, jota se parhaiten toteuttaa. Jarmo Kauppinen |
JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari toteuttavat parhaillaan Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta -hanketta. Yhtenä tavoitteena on uusien kohdemarkkinoiden löytäminen itäsuomalaisille yrityksille Kazakstanista ja Valko-Venäjältä. Tässä työssä yhteistyö ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Hyvä esimerkki eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä oli videoyhteyksin järjestetty teematilaisuus 28.1. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Team Finlandin (Finpro, Tekes ja Ely-keskus) kanssa. Osallistujille kerrottiin Kiinan uuden silkkitien tarjoamista mahdollisuuksista ja, millaisia uusia avauksia Kazakstanista ja Valko-Venäjältä voisi löytyä pk-yrityksille. Teematilaisuuden ensimmäinen osio seurattiin videoyhteyksin Tekesistä Helsingistä. Toisen osuuden toteuttaminen hoidettiin videoyhteyksin Joensuusta. Paikan päällä Joensuussa Kazakstanin ja Valko-Venäjän mahdollisuuksista oli kertomassa Aleksej Leppänen Finprosta. Joensuusta otettiin videoyhteys Astanaan, josta kuultiin suurlähetystön katsaus Kazakstanin näkymistä. Tilaisuutta seurasi 105 henkilöä yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa, Moskovan suurlähetystössä, Finpron Pietarin toimistossa ja Suomen Kazakstanin suurlähetystössä. Videoyhteydet pelasivat koko ajan hienosti, ja kysymyksiä asiantuntijoille tuli eri paikkakunnilta. Tilaisuuden toisen osuuden järjestäjinä me joensuulaiset pääsimme hyvin esille ja saimme paljon positiivista palautetta. Videoyhteyksin järjestetyt tilaisuudet ovat oiva ja kustannustehokas tapa koota samanaikaisesti yhteen osallistujia eri paikkakunnilta ja jopa eri maista. Tämän tyyppistä yhteistyötä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Arja Nevalainen |
projektipäällikkö
Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta -hanke Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta -hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
varatoimitusjohtaja
7
fineq international oy
Lehmosta käsin kansainvälisille markkinoille Kontiolahden Lehmossa toimiva FinEq International Oy on viime vuonna perustettu monipuolinen ohutlevy- ja pintakäsittelypalveluita tuottava yritys.
TUTUSTU YRITYKSEEN.
www.fineq.fi
teksti Anu Hirvonen
|
kuvat FinEq International Oy
Joustavan toimintamallin, hyvän konekannan ja kokeneen henkilökunnan ansiosta yritys pystyy valmistamaan laadukkaita tuotteita ja tekemään suuriakin tilauksia nopealla toimitusajalla. FinEq:llä on kokoluokassaan Itä-Suomen nykyaikaisin pintakäsittelylaitos ja monipuolinen metalliohutlevytöihin soveltuva laitteisto. Toiminta on ympäristöluvan mukaista, minkä lisäksi yritys haluaa minimoida ympäristövaikutuksia muun muassa siirtymällä asteittain uusiutuviin energianlähteisiin ja tehostamalla materiaalin hyväksi- ja uudelleenkäyttöä. Ville Hämäläisen ja Pasi Konttisen idea oman yrityksen perustamisesta kypsyi noin vuoden ajan, muun muassa entisen työnantajan siirtäessä toimintojaan muualle. Molemmilla yrittäjillä on taustaa tulisija- ja grillituotteiden myynnistä ja kehityksestä. JOSEKin yritysneuvoja Tuomo Roivas ja Karjalainen kauppamies kansainvälistyy – teollisuuden vireä tulevaisuus -projektin hankepäällikkö Antti Mononen olivat yrittäjien tukena alusta lähtien. Keskustelimme aluksi erilaisista liiketoimintamalleista, miten yrityksen perustamista voi lähteä viemään eteenpäin ja mitä asioita siinä tulisi huomioida, Hämäläinen kertoo. Yhdessä hioimme 8
liiketoimintasuunnitelman vastaamaan muun muassa rahoittajien painotuksia. Yrityksen perustamisen ympärille muodostui investointi- ja kehittämishanke. JOSEK esitteli tuleville yrittäjille ELY- keskuksen eri rahoitusvaihtoehdot ja kartoitti, mihin olisi mahdollista hakea tukea. Yrittäjät päättivät selvittää vaihtoehtona uuden yrityksen perustamiselle myös paikallisen konepajan ja teollisuusmaalaamon ostamista. Oikean ajoituksen ja monen muun tekijän summana yrittäjät lähtivät lopulta liikkeelle ostamalla kaksi heille entuudestaan tuttua pintakäsittely- ja kanavatuotantoalan yritystä, jotka olivat lopettamassa toimintaansa. Kauppojen myötä tiimi täydentyi vielä kahdella osakkaalla, Matti Kukkosella ja Mikko Räsäsellä, ja lopulta yritys perustettiin neljän osakkaan voimin. JOSEK antoi tukensa myös osakassopimuksen konsultointiin sekä rahoitushakemuksen laatimiseen, viimeistelyyn ja jättämiseen. Tiimimme on osoittautunut kehityshaluiseksi. Lisäksi aikaisemmin FinEq:n ostamissa yrityksissä työskennelleet Kukkonen ja Räsänen toivat mukanaan sitoutunutta osaamista uuteen yritykseen, Hämäläinen summaa.
JOSEK UUTISET 1 / 2016
Yrityskauppojen toteutumisen jälkeen FinEq muutti kaikki toiminnot saman katon alle. Omien tuotteiden tuotekehitys on käynnissä, ja niiden sekä muiden valmistajien erähenkisten tuotteiden ympärille ollaan valmistelemassa myös verkkokauppaa. Toiminta tähtää alusta alkaen kansainvälisyyteen. Ajatuksena on tarjota suomalaista osaamista kaikilla yrityksen liiketoiminta-alueilla niin kotimaan kuin ulkomaiden markkinoille. Yrityksen nimikin juontaa juurensa englanninkielisistä sanoista ”The Finnish Equipment company”. Tällä hetkellä pintakäsittelytuotannon pääasiakkaita ovat metallialan yritykset Savo-Karjalan alueelta. Kanavatuotannon asiakkaat ovat pääasiassa rakennus- ja LVI-alan yrityksiä, jotka toimivat ilmastointiasennusten ja kunnossapidon parissa ympäri Suomen. Oli hyvä, että JOSEK oli mukana kokonaisuuden suunnittelussa, ja erityisesti julkisen rahoituksen haussa neuvonnasta oli suuresti apua, kiittelee Hämäläinen.
Ajatuksena on tarjota suomalaista osaamista kaikilla yrityksen liiketoiminta-alueilla niin kotimaan kuin ulkomaiden markkinoille. 9
Suomalaisen luonnonkiven tunnettuuskiertue Taustat Ruotsin malmikentillä (Kiiruna – Jällivaara) on käynnistynyt kaivostoiminnasta johtuva yhteiskuntamuutos, jonka seurauksena satoja koteja ja julkisrakennuksia siirretään tai puretaan. Rakennusalalle ja sen liitännäisille toimialoille tämä tarjoaa ennennäkemättömän suuren mahdollisuuden. Pelkästään Kiirunan ja Jällivaaran alueella rakennetaan vuoteen 2021 mennessä 5000 uutta asuntoa ja 700 000 uutta kerrosneliömetriä. Talonrakentamisen lisäksi kyseessä on myös valtava ympäristö- ja infrarakentamisen kokonaisuus. Syksyllä 2015 JOSEK oli mukana tutustumismatkan järjestämisessä Kiirunan ja Jällivaaran alueille. Vierailun aikana kävi selvästi ilmi, että tulevissa rakennuskohteissa tullaan käyttämään merkittävässä määrin luonnonkiveä. Toisaalta todettiin myös, että suomalaisen luonnonkiven tuntemus tulevia hankkeita esitelleiden isäntien keskuudessa oli lähes olematon. Kyseisten kokemusten perusteella todettiin, että suomalaisen luonnonkiven tunnettuuden parantamiselle on konkreettinen ja välitön tarve. Tämän seurauksena Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK toteutti suomalaisen luonnonkiven tunnettuuskiertueen Ruotsissa. Kohderyhmäksi valittiin Kiirunan 10
ja Jällivaaran suunnittelussa mukana olevia arkkitehtitoimistoja. Hankkeen toteutukseen liittyneissä järjestelyissä oli mukana kajaanilainen Urakoitsijat Oy. Tunnettuuskiertueen toimenpiteet ja esittelytauluhankinnat rahoitti JOSEK Oy:n hallinnoima kaivannaisalan kehittämishanke KAKE. Kivityyppien valinnassa lähtökohtana oli esitellä mahdollisimman kattavasti kaikki keskeiset Suomessa louhittavat ja jalostettavat luonnonkivet. Mukana olivat myös PohjoisKarjalan oma maakuntakivi, Vuolukivi ja Ilomantsin musta Diapaasi. Kohdetoimistojen valinta Kohdetoimistoja valittiin selvittämällä Pohjois-Ruotsin kaupunkien sekä LKAB:n (Ruotsin valtion kaivosyhtiö) puitesopimuksia sekä arkkitehtuurin, mutta ennen kaikkea infra- ja maisemasuunnittelun osalta. Arkkitehtitoimistoista valittiin 17, joilla on puitesopimuksia useamman kunnan kanssa tai, jotka ovat alallaan merkittäviä. Konsernin/ketjun toimistoista pyrittiin valitsemaan se, jolla on eniten tekemistä Pohjois-Ruotsin alueen kanssa tai vahvin maisema-arkkitehtuurinen osaaminen. Näitä löytyi Uumajasta, Luulajasta, Tukholmasta, Uppsalasta ja Göteborgista.
JOSEK UUTISET 1 / 2016
Tulokset Kauttaaltaan yleistä oli, ettei yksikään arkkitehtitoimisto tiennyt suomalaisen luonnonkiviteollisuuden olemassaolosta ja/tai laajuudesta. Vuolukiven käyttö tulisijoissa oli tuttua Pohjois-Ruotsin kaupunkien toimistoissa, mutta tunnettuus hävisi mitä etelämmäksi mentiin. Vuolukiven käyttö sisustustai rakennuskivenä oli kaikille uutta. Kaikkia kiinnosti saada lisätietoa, tietämystä sekä apua, ja useat pitivät näytteiden käyttöä ehdottomana helpotuksena omaan työhönsä. Yleinen mielikuva oli, että kiinalainen kivi on hintakilpailussa ylivoimainen, jos hinnan lisäksi kivelle ei aseteta muita vaatimuksia. Suomalaisesta ympäristö kivestä kerrottuja hintaesimerkkejä pidettiin kuitenkin varsin kohtuullisina. Havainnot Kiveä käytetään samankaltaisiin kohteisiin ja samoilla toteutustavoilla kuin Suomessa. Ruotsissa arvostetaan yleisesti suomalaista laatua; ”If it’s Finnish, it means quality” oli mieleenpainuva kommentti. Moni toimija työskentelee aktiivisesti vaikuttaakseen pohjoismaalaisen kiven valintaan ja jotkut hyvinkin aktiivisesti syrjäyttääkseen kiinalaisen kiven markkinoilta kokonaan. Yleinen näkemys kiinalaisesta luonnonkivestä oli, että sen laatu on heikkoa ja vaihtelevaa, lisäksi ympäristö- ja työlakiasioiden valvonta on lähes mahdotonta. Joillakin kaupungeilla, kuten Tukholmalla, on laatumäärityksiä kivelle. Näihin on kirjattu tarkkoja laatuvaatimuksia alueella käytettävälle kivelle. Määritykset puoltavat pohjoismaalaisen kiven käyttöä. Ruotsissa ympäristöasiat ovat korkeassa arvossa ja useammalta suunnalta suositeltiin hyödyntämään tätä näkökulmaa tuotteiden markkinoinnissa. Tämä mahdollistasi rakentajalle ja rakennuttajalle profiloitumisen ympäristöasioissa. Esittelyissä tuotiin selkeästi esille Ruotsin ja Suomen hyvin samankaltaista ajattelua ja vaatimuksia koskien ympäristöä, tuotantotehokkuutta, eettisyyttä ja työlakia. Jatkosuositukset Tehty tunnettuuskiertue osoitti, että arkkitehtien ja suunnittelijoiden kivitietämys ja -osaaminen on ruotsalaisissa
toimistoissa kauttaaltaan niukkaa. Suomalaisen kiven tunnettuuden parantaminen vaatiikin kiviteollisuudelta pitkäjänteistä ja määrätietoista yhteistyötä. Lopullisen valinnan kivien käytöstä tekee kuitenkin rakennuttaja/urakoitsija. Heillä on perustietojen lisäksi oltava helppo hankintaväylä ja lisäksi riittävästi painavia argumentteja, jottei aina pelkästään hankintahinta ratkaise. Tähän saakka urakoitsijoiden valintaperusteena on usein ollut hinta, jolloin pohjoismainen kivi on pääsääntöisesti hävinnyt kiinaiselle tuontikivelle. Kierroksen perusteella näyttää siltä, että ruotsalaisten suunnittelijoiden vahva tahtotila on laadukkaan lopputuloksen aikaansaaminen ja pohjoismaisen kiven saaminen entistä enemmän mukaan eri rakennuskohteisiin. Usein todettiin, että ”meidän tulee tehdä se yhdessä”. Keskeinen kysymys tulee olemaan, kuinka voimme parhaiten hyödyntää ruotsalaisia suunnittelutoimistoja myytäessä kotimaista kiveä ruotsalaisille urakoitsijoille. Näyttää siltä, että yleinen kansaismielipide ja suunnittelijoiden tahtotila tukee suomalaisen luonnonkiven markkinointia Ruotsiin. Erityisen mielenkiintoista on, että Kiirunan ja Jällivaaran alueet ovat isoista urakoistaan huolimatta kompakteja kohdealueita, joiden suunnittelijat ja urakoitsijat ovat suhteellisen helposti löydettävissä. Seuraavaksi Kiirunan ja Jällivaaran kiviurakoista kiinnostuneiden yritysten tulisi lähestyä alueella toimivia suuria rakennusyrityksiä ja rakennuttajan edustajia kaupungeittain. Mahdollisuuksien mukaan useamman yrityksen yhteistyöllä voidaan saada aikaan parempaa vaikuttavuutta ja suurempia tarjouskokonaisuuksia. Tilaisuuksissa on pystyttävä antamaan hintatietoutta, perusteluja tuotteiden valintaan sekä yksinkertaisia hankintamenetelmiä. Rakennusurakat Kiirunassa ja Jällivaarassa alkavat toden teolla tänä vuonna ja alan kiireisin kausi alkaa muutaman kuukauden kuluttua, joten toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä välittömästi. Ilkka Nykänen |
asiantuntija, kaivannaisteollisuus
Kaivannaisalan kehittämishanke KAKEa osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
11
joensuun seutu
FABRIK 4/2016
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
[ Sijoita ]
[ Kehity ]
[ Sijoitu ]
BusinessJoensuu.fi Näkökulmia ja informaatiota Joensuun seudun elinkeinoelämästä. Tutustu! SEURAA BUSINESSJOENSUUTA MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/businessjoensuu
www.businessjoensuu.fi | TIedustelut: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy, p. 020 721 8770 (vaihde)