Ajatelmat osa 3

Mitä väliä Mitä väliä vaikka tsemppaan Mitä väliä vaikka olisin parempi Silti se osaa valittaa Sä sanot että se on kannustusta Mut jos parannan se valittaa yhtälailla ku en parantais Miten sen voi kohdata kannustuksena Mun mielestä se on vaan ainaista valitusta Miks pitää pilkata Sanois ees "Hyvä, paranna muussakin" Mutku se sanoo "Älä innostu, kaikki muu onkin sit päin p****ttä" tai että jokin minkä olen tehnyt on aivan hirveä tai sitten vaan saan huomautuksen kaikesta puuttuvasta työssäni Eli se on ihan sama teenkö vaiko en aina jossain on jotain vikaa

Takkutukkainen Vailla järjen hiventä seisoo pihalla jaloin paljain Kauhusta jäykkänä pelokkaalla ilmeellä Tuo lapsi takkutukkainen likaisine kasvoineen Suurilla silmillään katsoo lävitsesi kuin kuolema Selvää hänestä ei kukaan saa muille pelkkä mitättömyys Pienet kyyneleet vierivät pitkin poskia muttei sano sanaakaan Vain arvoitus Kulkenut läpi erämaan kuin haamu Täynnä kysymyksiä vailla vastauksia

Kulki luokse lapsukaisen sylinsä avaa ja syleilyynsä kaappaa Huolen kertoo loppuneen pelon aivan turhaa Hetkisen niin sanaton hiljaisuus kuin loputon Ja siinä jälleen on yksin, vailla mitään Katosi lapsukainen vaimeaa itkua enää mukana tuulen Vain tyhjyys on jälkeensä jäänyt Haihtuu loppukin tuuleen kuin harha Pelkkää kangastusta kunnes taas löytyy lapsukainen Ovesi takana seisoo jaloin paljain tuo lapsi takkutukkainen Ja huomaat pian olevasi harhaa itsekin 7.5.2008

Sekoamista Masentaa, masentaa en tiedä mistä moinen ahdistus Kaikki hyvin Mikään ei huvita Olen mutten ole Kärsin vaikken löydä syytä Olen aivan sekainen Ahdistus painaa rintaa ja masennus mieltä Tahdon pois mutten pääse Olen ahtaiden seinien sisällä Näen ympärilleni mutta he eivät näe minua Seinät lähestyvät vääjäämättä en pysty liikkumaan En saa henkeä tukehdun Itken vielä viimeisen kyyneleen vaikken edes tiedä miksi Tuo tiedottomuus saa minut naurahtamaan

Vajoan tyhjyyteen mielen hulluuteen Hymäjän hymyn hyvästiksi järjen Se jää kahlittuna pimeyteen sen kuulen mutta mikään minussa ei kuuntele sitä Se on mennyttä Mikä minua nyt ohjaa en tiedä Jotain mikä heitti minut tyhjyyteen jotain, joka kiusaa mieltäni jotain, joka kiduttaa ruumistani Sisäistä masennusta ja ahdistusta eikö se voisi jo loppua Tahdon pois tahdon sen irti minusta mutta se on kiinni kuin ikilika Tuo saastainen tahra joka saastuttaa mieltäni päivä päivältä Tahdon pois 19.5.2008

Taidolla Taidolla, merkityksettömyydellä Kauneudella, huomaamattomuudella Rakkaudella, välinpitämättömyydellä Tuolla kaikella olen edennyt tuota kaikkea olen ollut ja silti en mitään En ollut taitava, en kauniskaan eikä minua moni rakastanut Olin heille merkityksetön, täysin huomaamaton ja niin minusta tuli välinpitämätön Yritin olla taitava, unelmoin olevani kaunis ja koetin rakastaa kaikkia Mutta se ei heille riittänyt, enkä enää jaksanut joten millään ei lopulta enää ollut väliä 22.5.2008

Suolla Astun maalle kostealle, pilviä taivaan katsellen on kaikkia eri muotoja, upeita taivaan taiteita Katson kuinka uljaat pilvimassat sekoittuvat yhdeksi Kuljen maastoa vaikeakulkuista eteenpäin mietteissäni Kuinka tuo taivaan valo heijastaa kauniisti säteensä pilvien raosta luoden samalla mahtavan kumpumeren pilvien päälle ja synkeyden niiden alle Jään katsomaan lumoutuneena noita mestarillisia teoksia mahtavia taivaan taiteita Viileä tuulahdus muistuttaa minua matkastani, mutten pääse liikkeelle En ole enää lumouksen vallassa, vaan todella jumissa Kosteus on imeytynyt kenkien läpi jalkani ovat nilkkoihin asti kadonneet Tämä petollinen maa on saanut saaliinsa Koetan yhä uudelleen jatkaa matkaa, mutta vajoan yhä syvemmälle Kun se jo vyönkin nielaisi, ei avun huudoilla ole rajaa muttei kuule kukaan Juuri siksihän olen täällä, jotta saisin rauhan ja nyt sen todella olen saamassa, joten luovutan Ja jään katsomaan edelleen tuota taivasta kunnes kostea maa peittää silmäni, ja hukuttaa minut täysin 25.5.2008

Valheen valtakunta Katson valhetta silmiin se kiertää ympärilläni kuin usva Olen sen keskellä mutten välitä siitä Se koettaa takertua minuun mutta yritän ravistaa sen pois Kuljen valheen sumun täyttämässä tyhjiössä Se rakentaa petollisuuden linnakkeita joissa ihmiset aaveiden lailla vaeltavat He ovat kuin marionetit naruissaan yhtä harmaata massaa jota seuraavat marionetit ohjaavat Lopulta tuon pimeyden, valheen ja harmauden yllä on vain yksi tuo yksi peto, alku petollisuuden Koetan muiden sen näkevien tavoin vältellä noita iljettäviä, tahmaisia ja koukkupäisiä lankoja jotka eivät millään anna periksi kun niihin on kerran takertunut

Mutta vain harva huomaa ja ymmärtää totuuden Muilla on väri ja valo maailmassaan eikä millään sen tähden ole väliä Vaikka todellisuudessa he vajoavat vain syvemmälle tyhjyyteen ja nuo iljettävät koukut uppoavat syvemmälle lihaan ja kun on liian myöhäistä he saattavat huomata sen tuskan jota he itselleen ovat aiheuttaneet Useimmat heistä antavat silloin lopullisesti periksi Vain osa heistä löytää sen totuuden mikä on tuon kangastuksen takana ja sen avulla voivat irrottautua sokeasta ohjailustaan Jään vain säälimään tuota loppua 27.5.2008

Tyyli sekaisin En tiedä mitä se on se on aivan kummallinen halu joka on aivan ristiriidassa itseni kanssa Olen aina ollut sitä vastaan mutta nyt vain sinun tähtesi Haluaisin kerrankin jotain kaunista vaaleutta, siisteyttä, tyyliä Olen alkanut katsella kaihoten kauniita vaatteita Olen alkanut laittaa hiuksiani ja alkanut haaveilemaan kiharoista Kuinka, minähän vihaan kiharoita minähän välttelen tyyliä ja näyttävyyttä ja varsinkin kaikkea mikä voisi saada minut näyttämään kauniilta Ja tuo kaikki saa minut sekoilemaan tyylini kanssa Tänäänkin kuljin tuolla puolihameessa ja valtavassa hupparissa

Niin valtavaa ristiriitaisuutta niin räjähtävän näköistä sellainen minä vain nykyään olen Onko tämä vain välivaihe menetänkö lopulta itseni katoaako mustuus häviääkö välinpitämättömyys tyyliin Ei, en tahdo en halua diivaksi En halua olla huomattavan kaunis ehkä vain luonnollisen en välitä Mutta sinun rinnallasi tahtoisin olla veroisesi en halua että joudut häpeämään minua Mutta toivon että välittäisit minusta silti itseni takia ei sen miltä näytän Kun vain löytäisinkin sen oikean tyylin ja loppuisi tämä sekoilu asioiden suhteen 27.5.2008

Arpikudos Miksi mikään ei riittänyt teille?

Nyt saan teiltä vain hullun leiman otsaani Kun tämä kakara on niin ”Saatanan idiootti” niin ei kai sen enempää voi odottaa Tahdon vain pois en jaksa enää kuunnella Kaikki tuntuu niin turhalta jos teiltä jotain odottaisi Mutta se ei ole turhaa kun itseni vuoksi sen olen tehnyt Hallaa toimintanne teille toi En kuulla sinusta enää tahdo sen kaiken jälkeen mitä minulle teit ja sanoit Se repi minut kappaleiksi Vaivoin paikkasin haavat ja nyt ei ole muuta kuin lukuisat arvet jokaisella oma tarinansa Mutta parhaiten ne muistuttavat minua siitä mitä tunnen sinua kohtaan Halveksuvaa pelkoa ja inhoa, jopa vihaa kunnioituskin vain velvoitteen omaista

Te saitte minut tuntemaan itseni mitättömäksi ja avuttomaksi Kuinkas muutenkaan, jos on tällainen ”saamaton kakara” Nyt teen vain kaikkeni pakoni puolesta Tahdon vain pois En jaksa enää niitä loukkaavia sanoja, joita suollat suustasi Arpinen mieleni on lujittunut vahvaksi kuin kudos, joka paikkaa haavat Se on ollut kipeää, mutten osannut muutakaan Olen edelleen herkkä ja jo kerran vaurioitetut kohdat ovat edelleen kipeitä vaikkeivat enää niin herkästi hajoa Lähden siis pois tästä paineesta ja pilkasta Jää hyvästi, sillä en sinua enää nähdä tahdo 11.6.2008

Ahdistus Ahdistus on suuri Se on yksinäisyyden tunteesta jonka olen ennenkin tuntenut Se on todellisuuden katoamisesta vahva epätodellisuus valtaa ruumiin Se aiheuttaa kramppeja Se vuodattaa kyyneleet poskille Se saa minut todella sekaisin katoamaan aivan muualle Silti olen tässä yksin Hytisten kylmästä vaikkei minun ole kylmä Tuskahiki kipuaa selkään On pakko nousta vaikka en jaksa pysyä pystyssä Painun jälleen kasaan lattialle Pääni halkeaa tule luokseni Pidä minusta kiinni ole ankkurini jotten katoaisi Sillä en todellakaan tiedä mitä minulle tapahtuu Auta..

30.9.2008

Miksi jaksan Miksi jaksan, menen, kuljen?

Jatkan vaikka sattuisi Se on outoa tahdon voimaa Ruumis on veltto ja kipeä Silmissä sumenee ja tasapaino heittää Lopulta kaikki turtuu ja vain hymyilen Olenhan vielä tässä, pystyssä Taas voitin lihan heikkouden Mutta miksi, mikä se on että jaksan yli vaikeuden kivun ja tuskan, niin henkisen kuin fyysisen Kidutan itseäni jo pelkällä olemisella Päätä särkee, kroppa jäätyy ja tuskahiki virtaa Mikä saa minut kestämään Minkä vuoksi taistelen Kertoisitko sen minulle Miksen vain kaatuisi maahan Luovuttaisi, antaisi olla Toistaiseksi vielä ainakin nostan katseeni ja hymyilen itsestäni välittämättä Askel kerrallaan kohtaan maailmaa 12.11.2008

Maailman verkossa Tunnetko maailman tuskan ja kärsimyksen Oletko osa sitä aiheutatko sen vai etkö vain välitä Lopulta kaikki ovat osana sitä kaikki jossain määrin myös aiheuttavat sitä ja suurin osa ei silti välitä eivät tahdo nähdä Elävät valheessa mielikuvien kulisseissa Keskipisteenä ovat he itse Elävät käsitteenä "täysillä" Maailma vetää turpaan ja he vetävät takaisin ja vain nauravat päälle vaikka sisimmässään heitäkin sattuu Maailma on kova ja kylmä se tarjoaa makeita houkuttimia saalistaa ihmisiä viihteellä ja hetkellisillä iloilla Ja aivan lian myöhään he huomaavat jääneensä verkkoon Siinä rimpuilu ei auta siihen jääminen on lippu tuhoon

Moni silti jää eivät välitä ottavat vielä viimeisetkin ilot Ja naru kiertyy kaulan ympärille henkinen rappeuma iskee kiduttaa päiväpäivältä enemmän Ja lopulta jaksat vain silloin kun et tiedä mistään mitään Oli se mitä tahansa sitä täytyy saada jotta saisi edes hetken mielen rauhan Maailma sai haluamansa Laittoi sinut kääntymään itseäsi vastaan etkä silti sitä huomaa ennen kuin on aivan liian myöhäistä 13.11.2008

Itkua Itkua, Itkua, Itkua Pahaa oloa, epätodellisuutta Hulluutta, sekavuutta, ahdistusta Itkua, Itkua, Itkua Maailman olemisen toden menetys Fantasiaa, mielikuvitusta, utopiaa Kaikki niin kaukaista ja sekavaa Nyt ahdistaa ja masennus kalvaa Siitä syntyy vain itkua, itkua Vailla järkeä runsaita kyyneliä 16.11.2008

Rakkauteni Rakkauteni sinuun, kuinka sen kuvaisin Se on niin suunnaton, moni tahoinen, voimakas Rakkauteni sinuun kaunis kuin miljoona ruusua Rajaton kuin taivaiden laajuus Voimakas kuin merten mahti Sinulle yksin tahdon kuulua, sinulle yksin antautua Sinua yksin rakastaen niin kuin vain voi miestään rakastaa Luotathan minuun, uskothan rakkauteni Ennen kaikkea, rakastathan takaisin, Kultani, Rakkaani 16.11.2008

Rakkautta on Mitä on Rakkaus?

Pilvilinnoja Läheisyyttä Hellyyttä Ikuisuutta Ihanuutta Lempeyttä Särkyneitä sydämiä Tuskaa Kipua Huijausta Kaksinaamaisuutta Valhetta ja lopulta vain kahden ihmisen välistä merkityksellistä Seksiä 2008

Sinua kaipaan Itken kivusta pahasta olosta sekavasta tunteesta surullisesta mielestä suunnattomasta ikävästä Sinua ikävöin halaustasi kaipaan kosketustasi hapuilen huuliasi huulillein sinun rakkauttasi lähellein 16.11.2008

Lohikäärmeen poikanen Pieni lisko poika lohikäärmeen ei häkää vahvempi henkäys ei liekkiä, edes kipinää siivilleen ei nouse eikä näkönsäkään parhain hitaat ja kömpelöt askeleensa pienet vailla väriä ja uljautta vasta lapsi pieni poika lohikäärmeen 18.11.2008

Kuolen pimeässä On kylmä Olen yksin Pimeys ympäröi minut En näe mitään En tunne muuta kuin kylmän Sen kolea kosketus saa minut vapisemaan Suutani kuivaa ( "Vettä" ) En tiedä kuivunko ennen kuin jäädyn Mutta sen tiedän että kuolen joka tapauksessa aivan yksin tässä pimeydessä

Haaveidenmaa Elän yhtä suurta unelmaa ja vähän väliä joku herättää minut siitä ja tipun kovalle maalle, joka kerta kun putoan, se lyö suoraan toivooni ja se katoaa pikkuhiljaa, lopulta unelmani pirstoutuu kuin lasi ja katoaa kuin tuhka tuuleen, sitten olen yksin, yksin tyhjän päällä, jäljellä on vain muisto siitä kauniista ja ihanasta elämästä jota en koskaan oikeasti kokenutkaan.

Onhan minulla ystäviä, mutta he vain hidastavat pudotusta ja pehmentävät iskua, mutta sekin riippuu aina siitä, kuinka paljon olen saanut ystävien tukea juuri silloin kun putoan.

Baarityttö Istun yksin baarissa puolikas drinkki pöydässäin Huono musiikki pauhaa taustalla mutten kuule siitä puoliakaan Mietin vain eilistä vain sitä mitä teit minulle En voi hyväksyä sitä En tiedä mitä teen enkä edes mitä voisin tehdä Haluaisin vain kadota kuin maan nielemänä Olla jossain muualla missä kukaan ei tuntisi minua mutta silti arvostaisi Sillä olenhan vain ihminen

Tuskaisa Valitus Valitusta sieltä Valitusta täältä Kaikkialta kuuluu valitusta kunhan tarkkaan kuuntelet En kestä enää korvani särkyvät mieleni murtuu Nyt kuulen sen valituksen itseltäin Tätä kestä en Nyt valitan itkien Ken tulis auttamaan...

Ystävistä luotettavin Haluan kiittää sinua siitä että ilmestyit elämääni sitä että pelastit minut Olet se, johon voin luottaa Ja luotankin, koko sydämestäni Mitä tekisinkään ilman sinua?

Olisin kaiketi aivan hukassa Miten ikinä pystyn osoittamaan kiitollisuuteni?

Olen sinulle henkeni velkaa Mutta onko se tarpeeksi?

Ei, ei se ole Vaikka en edes tuntisi sinua olisin valmis uhrautumaan vuoksesi sillä kaikki ovat lähimmäisiäni Mutta nyt sinä olet tehnyt jotain suurta vuokseni Olet ystäväni ja enemmän Voin luottaa sinuun vapaasti Pystyn kertomaan sinulle kaiken ja kerronkin vaikka minun ei tulisi

En saisi rasittaa sinua murheillani Mutta tahdon puhua jollekulle ja sinä olet ainut johon voin luottaa täysin Jaksatko minua todella?

En halua rasittaa sinua turhaan Mutta tiedä nämä Minuun voit aina luottaa oli se mitä tahansa Jaksan aina kuunnella sinua oli se mitä tahansa Olen ikuisesti kiitollinen sinulle siitä että ilmestyit elämääni Mutta miten ikinä pystyn osoittamaan sen kiitollisuuteni sinulle todella?

Kyynel Kyyneleen mä vuodatan Sun takias se tulee Sä mulle hyvä ollu et Nyt parku pääsee valloilleen Usein ääneti itken mut nyt, sattuu niin...

En voi käsittää miks oot tuollainen Satutat toista Olen herkkä mutta ihminen Minullakin on tunteet Mikä sinusta on tullut Et ole enää sama se sama, jonka kauan sitten tunsin Hyvä ihminen

Pimeässä Suru saa mun kaikkoamaan tästä maailmasta Oon taas yksin pimeässä pelon vallassa Varoen kuljen hitaasti halki pimeän Sydämein on särkynyt Kovin se vuotaa Pelko mun melkein voittaa Se saa mun itkemään Ken nyt auttais mua Ken nyt näkis halki pimeän

Luuseri Unelmoin tyhjästä Yritän onnistua Mutta mikään ei onnistu Juoksen pois karkuun tätä kaikkea Mutta mikään ei onnistu Yritän turhaan Yritän vaivoin Mutta mikään mikään ei onnistu Kokeilin kaikkea Kokeilin uutta ja jälleen huomaan sen Mikään mikään ei onnistu Olen luuseri Olen onneton Mutta uskon Haluan Toivon että löydän sen Onnen ikuisen

En ole mitään Katson, mutten näe Kuuntelen, mutten kuule Koetan, mutten tunne En ole mitään Olisinpa edes ajatus tai muisto Mutta he eivät näe, kuule tai tunne minua Liikun tuulessa en voi asettua aloilleni Tarvitsen painon jaloilleni mutta en liian raskasta sillä silloin en voisi edetä He eivät voi minua auttaa sillä he eivät minua näe En voi huutaa apua sillä he eivät minua kuule Yritän ottaa kiinni mutta en saa otetta Olen ilmaa ohuempaa Liikun tuulen mukana ympäri maan mutta en voi nähdä mitään en voi kuulla mitään en voi tuntea mitään Haluaisin nähdä kauneuden Haluaisin kuulla musiikin Haluaisin tuntea pehmeyden Mutta ei En ole mitään olen ilmaa ohuempaa.

Sairas Taas päätä särkee heikottaa Kaikki pyörii ympyrää Pyörin mä pyörii muut maailma kiertää kehää ympäri mun Ota kiinni, jos saat Taas kaadun maahan Näen valon näen kaiken myös lapsuuden ihanaisen Hymysuin makaan nurmella pehmeällä Ah, niin ihanaa on niin hiljaista rauhallista Nukun ikuiseen kuolohon Muistaako kukaan tyttöä huomaamatonta Hyvää, mutta sairasta. (vaihtoehtoinen loppu) (...Oli päästään vialla monella lailla Oli masennusta ja hulluutta sekopäisyyttä pahinta.)

Maailmaa Maailmaani katson näin surukyynelin Kaikkea pahaa ympärilläin tapahtuu Hyvä olla koetan parhaani mukaan Sotaa siellä, sotaa tuolla sotaa myöskin täällä Voi kun maailmani voisin muuttaa Kaikki hyväksi kun muuttaisin Kaikki maksaa elämäsi, kuolemasi Et mitään ilmaiseksi saa

Masennus Masennus kalvaa mieltäni mun Itken sisäisesti kohta en kestä enää Ahdistaa...

Kurkku kipeänä koetan yskää pidätellä Ei hyvin mee, jos nyt sairastun tai jos näytän sen Ystävät tukenani koetan jaksaa Yritän iloita joka hetkestä, jonka koen heidän kanssaan He ovat iloni He ovat elämäni Muta olen masentunut Tiedän että en ole ainoa Tiedän että en aina näytä sitä mutta silti olen.

Pieni ja säälittävä olento Voitko huomata jotain mitä kukaan ei huomaa?

Voitko nähdä jotain mikä ei ole näkemisen arvoista?

Voitko tuntea jotain mitä et halua tuntea vain siksi että se on sinusta vastenmielistä vaikka et tiedä siitä mitään Entä jos tuo jokin olisikin persoona Tavallinen ihminen joka seisoo takanasi ja odottaa että joku huomaisi hänetkin että se joku olisit sinä...

Voisitko tutustua tuohon säälittävään hahmoon?

Voisitko olla hänen ystävänsä tai enemmän?

Voisitko joskus jopa rakastaa tuota?

Tuo pieni, olematon hahmo toivoo että juuri sinä olisit hänen ystävänsä tai jopa enemmän ja rakastaisit häntä

Käärmeitä En kestä katson eteeni näen vain ihmisiä jotka ovat loukanneet minua ja käyttäneet hyvyyttäni hyväksi Olen muuttumassa heiksi Ei en halua Haluan olla erossa heistä niin kaukana Mutta he ovat petollisia kuin käärmeet He kietovat minut pauloihinsa Olen vanki lierojen kierojen Tarvitsen voimaa voittaakseni heidät mutta mistä sitä löydän?

Näen vain käärmeitä jotka purevat heti jos saavat mahdollisuuden Olen täynnä puremia täynnä myrkkyä joka alkaa vaikuttaa Muutun käärmeeksi itsekin jollen saa tarpeeksi vasta-ainetta Makaan maassa kuin raato olen käärmeiden ympäröimänä pelosta jäykkänä mutta niin heikkona Vaihtoehtoja on vain kaksi jollen pian saa apua: Kuolla tai muuttua heiksi Yritän huutaa mutta kurkkuni on kuiva kuin aavikko Koitan nousta mutta käärmeiden myrkky on halvaannuttanut minut Olen raato kahden vaiheilla.

Itku on...

Itku on tunteen purkaus Se tulee sydämestä Itkeä voi ilosta, surusta vihasta, rakkaudesta sekä huvista Jotkin itkunaiheet ovat syvimpiä tunteita Tippa tulee linssiin tunteellisimmilla ihmisillä usein erilaisissa tilanteissa

Kyyneleet Katson tulevaisuuteen mutta en näe mitään ainakaan selvästi Kaikki on hämärän peittämää synkkää ja koleaa Mietin hetkeä tätä ja mennyttä Kyynel vierähtää poskelleni Se on täynnä surua ja tuskaa Kuinka olen voinutkaan jaksaa tuon kaiken Sitten tulee toinen kyynel paljon pienempi toista Se nostaa suupieleni ylöspäin ja kiitän kaikkea sitä Kyynel täynnä iloa rakkautta ja upeita kokemuksia Se on niin pieni mutta sen voima on korvaamaton Ilman sitä en olisi tässä

Sinä vain Katson sua et halua luokseni tulla Apua annan mutta sen tylysti torjut Ja kun sulla huonosti menee sä armoa anot ja mä sen sulle suon Miksi oot sä mulle niin ilkee?

Mitä pahaa mä sulle oon tehny?

Joskus me riidellään mut se sit siitä se kuuluu nääs asiaan Sä mua usein ilkeesti katot mut niist silmist mä sun sisääs nään Mut sun ulkokuores on niin kova ja kylmä et se satuttaa muita Sisimmässäs oot vaan pieni tyttö niin herkkä Mutta se sun kylmä puoles on ottanut vallan Miksi olet antanut tapahtua niin?

Ai niin Sinähän olet vain pieni tyttö herkkä, mutta et viaton

Tappaja Tapoin heidät kaikki Puukotin, Seivästin Kuristin, Halkaisin Kaikki minä Murskasin Tuhosin kaiken Pahan sekä Hyvän Enää on yksi Ja se olen Minä

Musiikki Korvissa soi mutten ymmärrä sanaakaan En ajattele mitä kuulen Musiikki vain peittää minulta kuuluvuuden muuhun maailmaan ja sitähän minä haluankin oman rauhan Jotenkin niin hiljaista vaikka musiikki kuuluu ulkopuolisillekin kovana Nyt en kuule heitä, olen rauhassa ei tarvitse ajatella Katsoa vain kun muilla suu liikkuu vailla sanoja silti heitä voi tulkita ilmeiden ja eleiden perusteella Vaivun tyytyväisyyden horrokseen Herään kun joku vetää napin korvastani ja ilmoittaa opettajan tulleen Osittain tuntu kuin olisin karhu joka on herätetty talviunilta mutta en silti hyökkää päälle

Hillitsen itseni Olen osittain myös kiitollinen sille joka minut herätti takaisin tähän maailmaan Mutta aina kun aloitan taas saan vaipua takaisin tyytyväisyyden horrokseen Ja kun lopulta kotimatka on edessä riittää vain kun kuuntelen musiikkia ja alitajunta ohjaa perille Matka on paljon lyhyempi kun sen pituutta ei ajattele Musiikki minulle se on vain tausta ääni joka peittää todellisuuden En ajattele mitä kuuntelen kunhan se ei ärsytä korvia

Paniikkihäiriö Taas sen koin Hiukan pahempana kuin viimeksi Mutta vailla syytä jälleen kerran Osaan jo hiukan hallita sitä mutta en pysty välttämään sitä Saan sen vain pikemmin ohi Tiedän olevani sairas mutta en vain tee asialle mitään Miksi, en tiedä Ahdistaa, Itkettää Hengitys vaikeutuu ja sydämeen sattuu Aivan sekaisin, voimatta tehdä mitään Ajatellen vain sitä, että muistaa hengittää ettei vain pyörry tai pahempaa Olen kärsinyt siitä jo nelisen vuotta Mutta vasta vuosi sitten sain tietää mikä minua vaivaa Ahdistuskohtauksiksi niitä olen kutsunut mutta oikea nimitys onkin paniikkikohtaus Minulla on paniikkihäiriö

Onko se vakavaakin?

En tiedä Mutta yritän ottaa selvää Pitäisikö minun ottaa yhteyttä johonkin?

En tiedä Pidän niistä kirjaa nyt että sitten tiedän kertoa tarkemmin Katsoin sitä nyt ja säikähdin Niitä on ollut niin usein, niin tiheään En olisi uskonut Miksi olen sairas sairas tasolla, jonka vain harva tulee huomaamaan?

Masennusta vaikuttamassa asiaan Mutta onko se ainut syy kohtauksiin?

Miksi saan niitä?

Kuka voisi auttaa?

Minä en vain tiedä

Luottamus Sä mun petit Salaisuuteni kerroit Nyt en kehenkään enää voi kai luottaa Nyt meni multa viimeisinkin luottamuksen pisara Se valuu sormieni välistä ja katoaa maahan Sitä kai takaisin ei enää koskaan saa Nyt suren yksin Enää kenellekään puhu en Vaikenen lopullisesti kai Ikuiseen surun virtaan johon lopulta hukun