Järvenpään kaupungin asukaslehti www.jarvenpaamedia.fi
2 | 2024
Kaupungin kasvot:
Tässä numerossa muun muassa
• Kaavoituskatsaus karttaliitteessä
• Lasten Järvenpää: taidetta ja osallisuutta
• Kaupungin elinvoimainen yhdistystoiminta
2 | 2024
Järvenpään kaupungin asukaslehti
Julkaisija
Järvenpään kaupunki www. jarvenpaa.fi
Toimittajat
Järvenpään kaupunki/ Heli Komulainen, Ari Minadis, Maria Lassila, Pilvi Kallio-Meriläinen, Tuula Alkula, Keusote/ Anu-Kaarina Suonpää ....................
Ulkoasu ja taitto
Järvenpään kaupunki/ Mika Kavasto
Kuvat
Järvenpään kaupungin kuvapankki, ellei toisin mainittu.
Kansikuva Kapina Oy
Painopaikka
Punamusta Oy
Seuraava numero ilmestyy 20.11.2024
Voit lähettää juttuvinkkejä ja palautetta osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi
Sinun sinfoniasi
3
4–5
6–7
8–9
Pääkirjoitus
Pirre Raijas
Tea Geitel ja McDanze
Kulttuuritapahtumat
Paikallisliikenne
Kaavoitushankkeiden kiehtova maailma karttaliitteessä
10–11
12–13
Syysgallup. Lasten maailmaa
14–17
Lasten Järvenpää: tutkitaan taidetta!
Yhdistykset ja harrastukset. TE-palvelut uudistuvat
18–19
20 Keusoten omat sivut
Syysajan toiminta kaupungin toimipisteissä
Harrastamisesta hyvinvointia
Harrastuksen tarkoitus on tuoda iloa elämään ja antaa mahdollisuus irrottautua arjen velvoitteista. Kun toteuttaa itseään tai tekee jotain intohimonsa parissa, palkkiona on aimo annos hyvää mieltä. Mielihyvä lisää sitten motivaatiota ja halua oppia taas uutta.
Olen tutkinut yli 20 vuoden ajan musiikin hyvinvointivaikutuksia. Mitä enemmän aihetta tutkimme, sitä varmemmin voimme väittää, että aivan kaikki hyötyisivät musiikkiharrastuksesta. Samalla tavalla liikunnan tai muun kulttuuriharrastamisen myönteisistä hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkimustietoa.
Erityisesti lapset ja nuoret suorastaan tarvitsevat jonkin harrastuksen. Liikunta auttaa pysymään fyysisesti aktiivisena ja edistää terveyttä. Mikä tahansa harrastus tarjoaa tavan purkaa stressiä ja ahdistusta, kehittää sosiaalisia taitoja ja ehkäisee yksinäisyyttä.
Uusia taitoja oppiessa itseluottamus kehittyy. Säännöllinen ja pitkäjänteinen harrastaminen tuo arkeen rakenteita, lisää sinnikkyyttä ja keskittymiskykyä. Lisäksi harrastukset kehittävät taitoja, jotka hyödyttävät tulevassa työelämässä.
Harmillista kuitenkin on, että monen perheen elämäntilanteen takia kaikilla lapsilla tai nuorilla ei ole mahdollisuutta harrastaa. Vuoden 2023 Nuorisobarometrissa joka neljäs sanoi rahanpuutteen takia lopettaneensa harrastuksensa. Osittain tähän ongelmaan vastaamaan Järvenpäässä kehitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana Jäke harrastaa! -maksuton kerhotoiminta, joka tavoitti viime vuonna yli 400 lasta.
Jokaisen mahdollisuus kulttuuriin, taiteeseen ja liikuntaan ovat hyvän elämän ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Teemme syksyn aikana Kulttuuriohjelmaa 2030 mm. edistääksemme kulttuurin saavutettavuutta ja päivitämme Liikkumisohjelmaa 2025-28 edistääksemme järvenpääläläisten liikkumista.
Järvenpäässä on tarjolla poikkeuksellisen paljon laadukasta harrastustoimintaa. Aina ei harrastuksen tarvitse olla kuitenkaan ohjattua, maksullista tai kelloon sidottua.
Liikkuminen luonnossa, kirjastossa käynti, laulaminen, neulominen, leipominen tai vaikkapa sudokut ovat hyviä esimerkkejä harrastuksista, joiden tiedetään tekevän erityisen hyvää aivoille ja mielialalle.
Harrastamisen iloa meille kaikille!
KAUPUNGIN KASVOT | Teksti Heli Komulainen. Kuvat Kapina Oy
Tanssien hyvää itselle ja muille
Kun Tea ”Tellu” Geitel oli ysiluokalla, hänen tanssiryhmänsä voitti nuorten taidetapahtuman pääpalkinnon Tellun siskon tekemällä Bond-koreografialla.
Itseoppinut porukka oli siihen saakka kieltäytynyt menemään tanssikoulujen tanssitunneille ja kieltäytyi sen jälkeenkin.
”En jaksanut nuorena käydä opettelemassa tanssin tekniikkaa, vaan enemmän oli kyse ilmaisutaidosta. Tekniikan olen opetellut vasta paljon myöhemmin”, Tellu kertoo.
Menestynyt tanssiryhmä hajosi aikanaan, kun elämä vei jäsenet eri puolille maailmaa. Tellu päätyi työkseen matkailualalle, jolla viihtyikin 15 vuotta.
Henkilökohtaisessa elämässään Tellu oli perustanut perheen ja päätynyt asumaan Järvenpäähän.
”Tuntui aluksi oudolta asua täällä. Ajattelin, että olen kaukana kaikesta.
Juurrutin tänne itseni Ainolan, Aholan ja muiden kulttuurikohteiden kautta. Rakastan niitä! Ja nykyään rakastan asua täällä”, Tellu sanoo.
Vuonna 2011 hän sai ajatuksen, että haluaisi alkaa uudelleen tanssia ja koota ympärilleen tanssiporukan.
lulta. Tein mainoksia ja jakelin niitä ympäri Järvenpäätä”, Tellu muistelee.
Tanssiharjoituksiin tuli ensin yksi ihminen, sitten useampi. McDanze oli syntynyt. Nykyisin tunneilla käy säännöllisesti noin sata harrastajaa.
Hyväntekeväisyys-
tempauksia ja kisavoittoja
McDanze ei ole perinteinen tanssikoulu, jossa sitoudutaan käymään tietyllä määrällä tunteja joka viikko ja maksetaan lukukausimaksuja, vaan homma toimii kertamaksuilla eikä viikkotunneille tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Tanssimaan pääsee myös Järvenpäässä käytössä olevalla Kaikukortilla.
”Se on minulle tosi tärkeä arvo, että tunnille tul-
laan, koska sinne haluaa tulla. Ei siksi, että on pakko, kun on maksettu”, Tellu painottaa.
Moni on halunnut tulla jo vuosien ajan yhä uudelleen ja uudelleen. Tunneille tuodaan mukaan myös kaverit, tyttäret, äidit ja jopa aviomiehet.
Vapaamuotoisuudesta huolimatta McDanze on ottanut itselleen myös tavoitteita ja myös saavuttanut paljon. Tanssikoulun kilparyhmä on menestynyt useissa tanssikilpailuissa ja seuraava osallistuminen on taas suunnitteilla.
Tärkeämpää kuin kilpailu ja menestyminen McDanzessa on kuitenkin hyvän tekeminen. Viime vuosina McDanze on Tellun johdolla tehnyt vuosittain jonkin hyväntekeväisyystempauksen eri yhteistyötahojen kanssa.
Tea Geitelin motto:
"Those who McDanze are considered insane by those who can’t hear the music."
”Ensimmäinen hyväntekeväisyystempaus lähti siitä, kun Vanajan vankilan johtaja soitti ystävälleni ja pyysi meitä tekemään vangeille tanssin. Osallistuimme sillä Helsingin Juhlaviikoille”, Tellu kertoo.
Viime vuonna vuorossa oli lähisuhdeväkivallan vastainen produktio yhdessä soroptimistien kanssa. Järvenpään Rantapuistossa järjestetyssä tanssitapahtumassa olivat mukana myös Järvenpään kaupunki ja Keusote. Tänä vuonna tehdään hyväntekeväisyystempaus yhdessä HUS:n syöpäsairaalan kanssa.
Tanssi hellii sielua ja ruumista Miksi kannattaa valita yhdeksi liikuntalajikseen juuri tanssi?
”Tanssi on siitä erilaista kuin mikään muu, että siinä joutuu miettiä tosi monta asiaa yhtä aikaa. Se on parasta mitä voi tehdä estääkseen muistisairauksia. Samalla keho saa liikuntaa ja päälle tulee musiikin mielihyvä”, Tellu sanoo.
Pari vuotta sitten fysioterapeutiksi valmistuneen tanssikouluyrittäjän oma näkökulma hyvinvointiin on tullut opintojen ansiosta ja oman selkärankareuman vuoksi koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi. McDanze onkin nykyään myös McFysio ja McPilates.
KESKUSKENTÄN AVAJAISET
TI 24.9. KLO 17–20.30
Vapaa pääsy kaikille!
Urheilun ja kulttuurin juhlailta. Paikan päältä tapahtumasta raportoi MIKKO ”PELTSI” PELTOLA. Tapahtuman tuottavat paikalliset urheiluseurat ja Järvenpään kaupunki.
Tarjolla on pientä purtavaa. Katso koko ohjelma: www.jarvenpaa.fi
MAA ELÄÄ -SATOKAUSIMARKKINAT
LA 7.9. KLO 9–15 kävelykatu Jannella. Järjestäjänä Sykettä ja Sinfoniaa ry.
LOKAKUU ON IKÄKUU!
1.-31.10. Ikäkuu-ohjelmaesite jaossa Myllytien toimintakeskuksella, JUSTissa, kirjastossa ja uimahallilla. Ikäkuu-esite löytyy myös sähköisenä e-julkaisuna.
UUSIN SILMIN -MESSUPÄIVÄ
LA 5.10. KLO 11-16
Järvenpään Yhteiskoulu Keski-Uudenmaan vammaismessuilla on kivaa ohjelmaa, koskettavia esityksiä, tekemistä ja painavaa asiaa sekä arkea helpottavia ratkaisuja.
Iltapäivädiscossa sukelletaan 60–80-luvun musiikin pyörteisiin. Kaikenikäiset tanssijat ovat tervetulleita! Tapahtuma on esteetön ja maksuton.
MUSIIKKIKAHVILA
KE JA TO 9.–10.10. KLO 17–20
Keudan Paatela, Sibeliuksenväylä 55 B. Musiikki Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat ja kahvilatarjoilu Keudan opiskelijat. Vapaa pääsy! Katso myös www.kum.fi/konsertit.
LA 26.10. KLO 19 Järvenpää-talo Tuusulanjärvi Band juhlistaa 40-vuotista uraansa juhlakonsertissa. Liput 33,60 € / 28,10 € / 12,60 €.
TEEMU ROIVAINEN JA
ENERGIA – SUURIA TUNTEITA
KE 30.10. KLO 19 Järvenpää-talo
LC Järvenpää Ainot järjestämä konsertti, jonka tuotto menee oman kaupungin vähävaraisille nuorille ja lapsille. Liput 31 €.
LAULUJA RIKOSREKISTERISTÄ
TO 14.11. KLO 18 Järvenpää-talo
Laulaja, oikeuspsykologi Julia Korkman vie yhtyeensä kanssa musiikin ja puheenvuorojen mukana rikosten maailmaan. Liput 24,50 € / 20 € / Kaikukortti / Show & Dinner 59 €, ryhmäliput yli 10 hlö 22 € /kpl Lippu.fi tai Järvenpää-talon lipunmyynti.
KOLMISOINTU-JAZZKLUBI
TO 21.11. KLO 18 Järvenpää-talo
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jazzopiskelijat ja heidän opettajansa. Jazzmusiikin ikivihreitä ja opiskelijoiden omia sävellyksiä hämäräksi jazzklubiksi muuntuvassa Juhani Aho -salissa. Liput 15 € / Kaikukortti, Lippu.fi tai Järvenpää-talon lipunmyynti.
YHTEISNEULONTAA: PUIKOT JA
KOUKUT KIRJASTOSSA
Yhteisneulontaa maanantaisin kirjastosalin keskellä klo 16.30. Ensimmäinen kokoontuminen maanantaina 2.9.
SYKSYN NOVELLIKOUKUT:
ÄÄNEEN LUETTUJA NOVELLEJA
TORSTAIT 26.9., 24.10. JA 7.11. KLO 18-19.15 kirjastosalissa. Voit tehdä käsitöitäsi tai vain istua ja kuunnella. Tarjolla teetä ja kahvia.
UUTTA TUNTEMATONTA KOHTI
LA 12.10. KLO 13-14 kirjaston Stagella. Kaj Chydeniuksen lauluja näyttelijä Ritva Koskensuun runoihin.
MIELEN HYVINVOINTI.
LUENNOITSIJANA
PSYKOLOGI KAIJA TUURI
MA 28.10. KLO 13-15 kirjaston Tyyni Tuulio -salissa.
EERO JÄRNEFELT JA
VENNY SOLDAN-BROFELDT -KOKOELMANÄYTTELY
Järvenpään taidemuseon näyttely kuljettaa katsojan taiteilijoiden teosten kautta Tuusulanjärvelle, taiteilijakoteihin, meren äärelle, Kolille ja matkoille Pietariin ja Pariisiin.
KOULU + TAIDE –
KAUNEUSAISTIN KASVATUSTA
6.10.2024-23.2.2025 taidemuseolla. Koulu + taide -näyttelyssä katsaus koulujen taiteeseen 1900-luvun alusta nykypäivään. Näyttelyn avajaiset LA 5.10. KLO 14.
PUHEENVUORO:
TUTKIJA OONA MYLLYNTAUS, KOULUJEN TAIDE
KASVATUKSESSA
SU 13.10. KLO 13 taidemuseo. Kesto 45 min, paikkoja rajoitetusti. Liput (9 € / 8 € / 4 € / Museokortti tai Kaikukortti / Alle 18-vuotiaat maksutta).
OPASTUS LAPSILLE JA
ASKARTELUPAJA KOULU + TAIDE - KAUNEUSAISTIN
KASVATUSTA -NÄYTTELYSSÄ
KE 16.10. KLO 13. Osallistuminen museon pääsylipulla / Museokortilla tai Kaikukortilla / alle 18-vuotiaat maksutta.
SYYSLOMAVIIKON
TAIDEKÄVELYKIERROS
KINNARIN KOULULLA
KE 16.10. KLO 16–17. Tutustu taidemuseon amanuenssin kanssa Kinnarin koulun julkiseen taiteeseen. Liput (9 € / 8 € / 4 € / Museokortti tai Kaikukortti / Alle 18-vuotiaat maksutta). Vain käteismaksu.
RELIEFIKIERROS
LA 2.11. KLO 16–17. Keski-Uudenmaan kristillinen koulu (ent. Maatalousnormaalikoulu). Kierroksella tutustutaan Emil Cedercreutzin reliefeihin. Osallistuminen museon pääsylipulla / Museokortti tai Kaikukortti. Vain käteismaksu.
TAITEILIJATAPAAMINEN:
MARIA DUNCKER
SU 10.11. KLO 13 Järvenpään taidemuseolla
PERUSNÄYTTELY AHOLASSA Kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon elämää ja taidetta sekä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön vaiheita. Yleisöopastus lauantaisin klo 11.
ESIRIPPU NOUSEE – TEATTERI JA AHOLAN ASUKKAAT
AHOLAN YLÄKERRASSA 30.9.2024 ASTI. Taiteilijapariskunta Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon toimintaa suomalaisen teatterin kentällä.
JUHANI AHON SYNTYMÄPÄIVÄT AHOLASSA
KE 11.9. Vapaa pääsy klo 10–17. Ohjelmassa varttiopastuksia Juhani Ahon elämästä.
JUHANI AHO -SEMINAARI, MATIN JA LIISAN MATKASSA. JUHANI AHON RAUTATIE 140 VUOTTA.
LA 21.9. KLO 13–15.30 yhteistyössä Juhani Aho -seuran kanssa. Osallistuminen museon pääsymaksun hinnalla. Kahvitarjoilu. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/
Kolmisointu-jazzklubi. Kuva Heidi Jäntti.
KAUPUNKI | Teksti Ari Minadis. Kuva Kapina Oy
Järvenpään joukkoliikenne hyödyntää matalalattiaisia pikkubusseja.
Miten Järvenpään joukkoliikenne palvelee?
Järvenpäässä on tarjolla palveluliikennettä ikäihmisille, liikuntarajoitteisille sekä kiireetöntä matkustamista tarvitseville. Lisäksi kaupungissa kulkee kaupunkibussi linjalla 20 sekä tavalliset linjaliikenteen bussit 22, 23 ja 24. Kaikki autot ovat matalalattiaisia pikkubusseja.
Järvenpään alueella toimii kutsuohjattu palveluliikenne ilman ennalta määriteltyjä reittejä. Palveluliikennettä ajetaan arkisin klo 10–13.30. Palvelu on tarkoitettu kaikille Järvenpään asukkaille, mutta
erityisesti ikääntyneille ja liikuntaesteisille henkilöille. Auto noutaa tarvittaessa omasta pihasta. Kuljetukset tilataan soittamalla kuljettajalle (puh. 050 517 6767) vähintään tuntia ennen matkaa. Kyyti täytyy tilata tarvittaessa erikseen myös paluumatkalle.
Kaupunkibussi, linja 20 Kaupunkibussi linja 20 liikennöi Jampan ja Rautatieaseman välil-
lä kiertäen Loutin, Kinnarin/Kyrölän, Pöytäalhon, Pajalan ja Isokydön kautta. Linja pysähtyy Prismalla, Citymarketilla, JUST:lla, Myllytien toimintakeskuksella, uimahallilla ja hautausmaalla. Syys- ja talvikaudella 2024–2025 ajetaan neljä vuoroa kumpaankin suuntaan arkipäivinä ja lauantaisin. Vuoroväli on kaksi tuntia ja ensimmäinen vuoro lähtee klo 8.45. Linjan 20 reittiä muutetaan syysliikenteen alkaessa, jolloin se kulkee Jamppaan suoraan Wärtsilän-
kadulta Pihkakadulle ja Alepalle, ei enää Naavatien kautta.
Normaali
linjaliikenne
Linja 22
Linja 22 kulkee rautatieaseman ja Nummenkylän välillä Pajalantien, Wärtsilänkadun ja Puurtajankadun kautta. Linjavariantti 22W tekee koukkauksen Wärtsilän teollisuusalueelle.
Arkisin liikennöinti on klo 5.29–19.09 ja lauantaisin klo 8.19–17.09. Vuoroväli on arkisin 30 min ja lauantaisin 60 min. Iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin linjaa 22 korvaa linja 665K.
Linja 23
Linja 23 kulkee rautatieaseman ja Haarajoen välillä Kaukotien, Kytötien, Laurilantien ja Haarajoenkadun kautta. Linjan 23Y variantti kulkee aamuisin rautatieaseman ja päivisin Haarajoen suuntaan Jäppilänkadun kautta. Arkisin liikennöinti on klo 5.54–21.38 ja viikonloppuisin klo 7.50–17.38. Vuoroväli on arkisin 30 min ruuhka-aikoina ja muuten 60 min. Viikonloppuisin vuoroväli on 60 min.
Linja 24
Linja 24 kulkee rautatieaseman ja Ristinummen välillä Mannilantien, Puistotien, Viulukonsertonkadun ja Ristinummentien kautta. Linjan 24B va-
riantti kiertää Ristinummen suuntaan ja iltapäivisin kumpaankin suuntaan Boogien yritysalueen kautta. Lauantaisin kaikki vuorot ajetaan tunnuksella 24B.
Arkisin liikennöinti on klo 6.15–20.29 ja lauantaisin klo 8.30–17.44. Vuoroväli on arkisin 30 min, mutta keskellä päivää muutamilla vuoroilla vaihdellen 30–120 min. Lauantaisin vuoroväli on 120 min. Sunnuntaisin ei ole liikennettä.
Aikataulut, esitteet, hinnat ja reitit
Kaupunkibussin (20), Järvenpään linjaliikenteen (22, 23, 24) ja seutubussien aikataulut ja reitit löytyvät Matkahuollon Reittioppaasta reittiopas.matkahuolto.fi. Aikatauluja voi tarkastella myös Google Mapsin kautta. Joukkoliikenteen aikataulut on synkronoitu junien lähtöaikoihin ja koulujen aikatauluihin.
Järvenpään bussiliikenteestä julkaistaan aikataulujulkaisu, joka sisältää tiedot sisäisen liikenteen aikatauluista ja reiteistä sekä linkit seutubussien aikatauluihin. Julkaisua saa Järvenpää-infosta ja Myllytien toimin-
takeskuksesta pyydettäessä tulostettuna.
Kaupunkibussi- ja palveluliikenne-esitteitä on jaossa Järvenpää-infossa, Myllytien toimintakeskuksella sekä busseissa. Esite ja aikataulujulkaisu löytyvät myös Järvenpään kaupungin verkkosivuilta jarvenpaa.fi/liikenne.
Sekä Kaupunkibussissa että palveluliikenteessä käyvät samat liput kuin muussakin Järvenpään sisäisessä liikenteessä. Kertaliput 7–12-vuotiaille maksavat 1 € ja 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille 2 €. Liput voi ostaa kuljettajalta kortilla ja käteisellä. Matkahuollon lipputuotteita ovat Järvenpään kuukausilippu 30 pv (35 €) ja Järvenpään kuukausilippu Tuusula-yhteydellä 30 pv (45 €). Nämä liput ovat saatavilla vain mobiilisti (Matkahuollon Reitit ja Liput -sovellus). Saatavilla on myös Uudenmaan ja Hämeen kausi- ja sarjaliput. Ukrainalaisten ilmainen matkustaminen päättyi 5.8.2024. Aikaisemmin Ukrainan kansalaiset ovat voineet matkustaa veloituksetta passia näyttämällä.
gallup – mitä harrastat syksyllä?
Syksy on käsillä ja moni meistä aloittelee syksyllä erilaisten harrastusten kera. Järvenpäässä on monipuolisia harrastusmahdollisuuksia lapsesta aina ikäihmiseen asti. Kysyimme muutamalta Järvenpäässä kadulla vastaantulevalta, millaisten harrastusten parissa he viettävät vapaa-aikaansa.
Päivi Läärä-Inutile
– Pyöräilen paljon niin pitkälle syksyyn kuin kelit vain sallivat. Lisäksi sauvakävelen.
Täällä Järvenpäässä on todella hyvät lenkkeilypolut ja kevyen liikenteen väylät liikkumiseen.
Olen asunut Järvenpäässä vuodesta 1981 asti, ja voin sanoa, että kaupunki on kehittynyt edukseen tänä aikana. Lisäksi käyn uimahallilla uimassa ja yksityisellä kuntosalilla.
Minua kiinnostaa myös digitaitojeni kehittäminen, kuten tietokoneen ja kännykän monipuolisempi käyttö.
Pirkka Hakkarainen
– Kävely ja lukeminen ovat minun mieluisia vapaa-ajanviettotapojani.
Käyn myös todella paljon eri konserteissa. Etenkin Radion sinfoniaorkesterin konsertit ovat todella mahtavia. Museokortin omaavana olen innostunut myös vierailemaan eri taidenäyttelyissä ja kulttuurikohteissa.
Marja Kantelus-Lahti
– Pelaan mieheni kanssa frisbeegolfia, lisäksi harrastan crossfitiä. Järvenpään Opistolla olisi myös mielenkiintoisia kursseja, joihin voisi osallistua, jos vain aikataulu sallisi. Olen tänä syksynä palaamassa töihin ja meillä on nyt ajankohtaisena tämä ”päiväkotikurssi”, kun lapsi aloittelee syksyllä päiväkodissa.
Minä ilmaisen, vaikutan ja kuulun!
Kuunnellaan herkällä korvalla lasten toiveita.
Kun lasten aloitteista ja ideoista lisätään esimerkiksi liikuntaa arkeen, liikkuminen monipuolistuu ja seurauksena on paljon punaposkisia hymyileviä kasvoja ja onnistumisen huudahduksia.
Mielikuvituksen voimalla
Monella lapsella on esimerkiksi kiinnostus hälytysajoneuvoihin ja erityisesti paloautoihin.
Varhaiskasvatuksessa voidaan suunnitella jumppa, jossa lapset taiteilevat mielikuvituksen saattelemana palavien renkaiden läpi ja kaatavat tiiliseinää.
Sireenin soidessa ajetaan paloautoilla sammuttamaan tulipaloa. Näin yhdistyvät lasten mielen-
kiinnon kohde, liikunta ja taiteilu. Liikkumisesta tulee hauskaa ja mielekästä!
Lapsille on tärkeää antaa mahdollisuus nostaa esille heille merkityksellisiä asioita ilman, että aikuinen määrittelee niitä valmiiksi lasten puolesta.
Joskus ne merkityksellisemmät ja muistiin painuneet asiat saattavat olla hyvinkin pieniä, kuten: ”pidettiin auringonkukansiementä kädessä!” tai ”kerättiin syksyn lehtiä!”.
Pitäkää yhdessä pieni tuumaushetki:
MITÄ sinulle kuuluu?
MITÄ haluaisit tehdä?
MITÄ haluaisit harjoitella/ oppia?
MITÄ haluaisit tehdä yhdessä?
MITEN voin auttaa sinua?
TEHKÄÄ LAPSEN KANSSA YHDESSÄ!
MITEN lisätä arkipäivän liikkumista lapsen kanssa? Miten olette liikkuneet tällä viikolla? Laita rasti ruutuun.
o kävellyt päiväkotiin /kotiin / harrastuksiin
o mennyt julkisilla päiväkotiin / kotiin / harrastuksiin
o pyöräillyt päiväkotiin/ kotiin /harrastuksiin o leikkinyt ulkona o kiipeillyt leikkipuistossa o retkeillyt lähimetsässä o hyppinyt yhdessä kaverin/sisaruksen kanssa o ottanut juoksukisan vanhempien kanssa
Mitä muuta? Kirjoita tai piirrä lisää!
OSALLISUUS KUULUU MYÖS LAPSILLE!
JÄRVENPÄÄSSÄ päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa lapset, kasvattajat ja huoltajat osallistuvat yhdessä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Arvostava kohtaaminen, lasten ajatusten kuuleminen ja yhdessä toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.
Erilaiset arjen toimintatapojen valinnat lisäävät lasten onnistumisen kokemuksia. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään apua sitä tarvittaessa.
Lasten on tärkeää saada kokea ja tietää, että he ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun. Osallisuutta vahvistamalla tavoitteena ovat hyvinvoivat, innovatiiviset, sosiaalisesti taitavat, itsenäisesti ajattelevat, aktiiviset ja vaikuttamaan pyrkivät lapset.
Lasten Järvenpää
tutkitaan taidetta!
Järvenpäässä on paljon hienoja patsaita ja veistoksia. Niiden ohi tulee kuljettua usein pysähtymättä katsomaan niitä kunnolla.
Järvenpään kaupungin museopalvelut on toteuttanut sivuston taidekierros.jarvenpaa.fi, jonka avulla voi tutustua ulkona sijaitseviin taideteoksiin tarkemmin. Kartan avulla voi suunnitella reitin, ja sivustolta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa teoksista.
Kartanon koulun oppilaat taidekierroksella
Kartanon koulun kolmasluokkalaiset lähtivät tutustumaan kaupungin veistoksiin. Samalla opeteltiin kartan käyttöä.
Ensimmäisellä taidekierroksella kuljettiin rautatieaseman läheisyydessä ja nähtiin Jean Sibelius, Järvenhaltija ja Ytin hevonen.
Kaikki kolme patsasta olivat jonkun suosikkeja. Järvenhaltijaa kiertäessä ihmeteltiin sitä, miten erilaiselta se näytti eri suunnista. Ja välillä pystyi näkemään sen läpi!
Kartanon kolmasluokkalaisia Sibelius-patsaalla.
Kuva Johanna Listala
Taiteeseen ja oman kotikaupungin tärkeisiin juttuihin päästään tutustumaan KUPOssa. Aina syksyllä ja keväällä vieraillaan jossain Järvenpään erityisen hienossa paikassa. Joskus tietoa ja elämyksiä tuodaan koululle. Kaikki kaupungin kolmasluokkalaiset saavat lokakuussa Järvenpään taidemuseolta vieraita koululle.
Museon työntekijät kertovat, miten kaupunkimme syntyi, ja millaista oli elämä ennen. Vierailun aikana saadaan myös tutkia vanhoja esineitä ja jauhaa kahvipapuja. Kuullaan myös tarina siitä, miksi juuri taiteilijat innostuivat muuttamaan tänne.
Maksuttomia harrastuksia
Kuvataidetta, musiikkia, sarjakuvapiirtämistä ja monia muita juttuja voi harrastaa nyt myös ihan ilman maksua koulujen monissa harrastusryhmissä.
Taidemuseollakin on oma kerho. Sen nimi on tietenkin Museo- ja taidekerho! Kaikki harras-
tukset löytyvät Järvenpään sähköisestä harrastuskalenterista.
Eri harrastuksiin voi tutustua kotona vanhempien kanssa. Wilmaan on
lähetetty linkki kalenteriin.
Myös opet osaavat näyttää, miten harrastuskalenteri toimii ja miten kerhoihin voi ilmoittautua.
Kesälukukampanjan tulokset
Järvenpään koulujen ensimmäinen kesälukukam-
panja on takana ja tulokset selviävät syksyn aikana. Ne tulevat näkyville mm. kaupungin nettisivuille.
Moni oppilas totesi kouluun tullessaan, että oli lukenut tänä kesänä aiempaa enemmän.
Jännä nähdä, mikä on kaupungin lukevin koulu!
Järvenhaltija herätti ansaittua ihastusta.
YHDISTYKSET | Teksti Maria Lassila. Kuvat Kaisa Luukkonen ja Reijo Hukkanen
Käsityöperinteiden vaalija ja elinvoimainen osa kaupunkikulttuuria
– Järvenpään Käsintekijät ry
Järvenpään Käsintekijöiden keramiikkataidetta.
Järvenpään Käsintekijät ry on vuodesta 1986 alkaen ollut merkittävä osa Järvenpään käsityökulttuuria, tuoden yhteen niin käsityön harrastajia kuin ammattilaisiakin.
Yhdistys sai alkunsa, kun käsityöläinen Helena Björklund kokosi yhteen samanhenkisiä ihmisiä Sisustus-Helena -nimisessä käsityöliikkeessään Järvenpään Asemanmäellä.
Lehti-ilmoitus toi yhteen 19 innokasta käsityöläistä, ja näin syntyi Järvenpään Käsintekijät ry, haastateltavamme, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Anne Laavola kertoo.
Käsityöperinteen sanansaattaja
Yhdistyksen perusajatuksena on alusta lähtien ollut käsityöperinteen yllä-
pitäminen ja edistäminen. Se tarjoaa jäsenilleen virikkeitä luovuuteen ja tukee heitä töidensä esittelyssä ja myynnissä.
Järvenpään Käsintekijät on aktiivinen osa paikallista yhteisöä ja osallistuu monipuolisesti Järvenpään kulttuuritapahtumiin, kuten Lasten Taitopäivään ja erilaisiin myyntitapahtumiin, jotka tuovat käsityöläisyyden lähelle kaupunkilaisia.
Yhdistys on ollut mukana myös Järvenpää-päivässä ja ”Maa elää” -tapahtumassa, tuoden esille käsityöperinteen merkitystä ja monipuolisuutta. Erityisen mieleenpai-
nuvana asiana puheenjohtaja mainitsee yhdistyksen vuonna 2013 saaman tunnustuksen vuoden kulttuurijärvenpääläisenä.
Sijainnit muuttuvat, toiminta säilyy Vuonna 2008 yhdistys sai uuden kodin Villa Cooperista, joka on siitä lähtien toiminut yhdistyksen keskuksena.
lyille ja tapahtumille ympäri vuoden.
Villa Cooperin arkkitehtuuri ja historia kiinnostavat kävijöitä, mikä tuo lisäarvoa myös käsitöiden esittelylle.
Vaikka Villa Cooper on nyt kaupungin päätöksellä menossa myyntiin, on yhdistys sitoutunut jatkamaan käsityöperinteen ylläpitämistä ja sen tuomista lähelle Järvenpään asukkaita, tulevaisuuden sijainnista riippumatta.
Tervetuloa
uudet jäsenet
Käsityöharrastus on kokenut uuden nousun erityisesti nuorten keskuudessa, ja Instagramissa käsityötileillä on tuhansia seuraajia.
Järvenpään Käsintekijät ry kutsuukin kaikki käsitöistä kiinnostuneet tutustumaan toimintaansa ja osallistumaan sen järjestämiin tapahtumiin.
Villa Cooper on avoinna ympäri vuoden, ja näyttelyn valvojalta saa lisätietoja yhdistyksestä.
Lars Sonckin suunnittelema kaunis rakennus tarjoaa inspiroivat puitteet käsitöiden myyntinäytte-
Lisätietoa tulevista tapahtumista ja yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta: www.villacooper.nettisivut.org
Puheenjohtaja Anne Laavola ja koruja.
Avustusten hakuaika muuttuu
KAUPUNGIN OMASSA palvelussa on mukana yli 170 yhdistystä, jotka tarjoavat toimintaa monille eri kohderyhmille. Kannattaa tarkistaa, ovatko yhdistyksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa yhdistykset.jarvenpaa.fi
Avustushaku alkaa lokakuussa
Järvenpäässä avustusten hakuaika siirtyy keväästä syyskaudelle. Jatkossa avustuksia voi hakea 1. marraskuuta mennessä. Kaikki hakemukset tehdään kaupungin sähköi-
AJANKOHTAISTA | Teksti Paula Larjo
sessä Oma Järvenpää -palvelussa. Toiminta-avustuksia myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kohdeavustukset ovat haettavissa vuosittain. Uudistuksen myötä avustukset maksetaan jo tammikuussa.
Suunnitteletko avustuksen hakemista?
Tule mukaan avustusklinikalle Järvenpää-taloon maanantaina 16.9. klo 16.30-19, jossa saat apua hakuprosessiin ja lisätietoa muutoksista.
Muutos tuo TE-palvelut lähemmäs järvenpääläisiä
Järvenpääläiset saavat ensi vuoden alusta tukea työllistymiseen entistä lähempää, kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle ja valtion TE-toimistot lakkautetaan.
KESKI-UUDENMAAN kuusi kuntaa Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen kuuluvat 1.1.2025 alkaen samaan työllisyysalueeseen, ja ne järjestävät kuntalaisilleen työkkärin palvelut yhdessä.
Palvelut tarjoavat työnhakijoille neuvontaa työnhakuun ja työnantajille apua työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Paikallista elinvoimaa tukevat palvelut, kuten ammatillinen koulutus, yritysten kehittämispalve-
lut ja yhdyskuntasuunnittelu, löytyvät siis jatkossa saman katon alta TE-palvelujen kanssa.
– Kunnissa tiedetään parhaiten, millaisia tarpeita työnantajilla siellä on. Työnhakijoille voidaan tarjota yhdessä oppilaitosten kanssa koulutuksia, jotka auttavat heitä työllistymään paremmin. Samalla yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja työ ja tekijät kohtaavat paremmin, Keski-Uudenmaan työllisyysaluejohtaja Annukka Jamisto sanoo.
Järvenpääläisten
TE-palvelut jatkossa
Bulevardikorttelissa
Kaikkiin Keski-Uudenmaan kuntiin tulee TE-palveluiden toimipaikkoja ja -pisteitä, joista saa työvoima-
toimiston palvelua. Järvenpäässä TE-palveluiden toimipaikka siirtyy valtion virastotalosta Bulevardikorttelin viidenteen kerrokseen.
– Tiedotamme toimipaikkojen ja -pisteiden toiminnasta ja aukioloajoista lisää tämän vuoden lopussa, Jamisto kertoo.
Jos olet jo TE-palvelujen asiakas, sinun ei tarvitse tehdä ensi vuoden vaihteessa mitään erityistä, vaikka palvelujen tarjoaja vaihtuu. Voit kirjautua jatkossakin töitä tai työntekijöitä hakiessasi Työmarkkinatorille eli töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkaan.
Syksy on täydellinen aika löytää uusi harrastus, ja Järvenpäässä yhdistykset ovat avainasemassa monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoajina.
Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan kaupungissa toimii peräti 576 rekisteröityä yhdistystä, jotka tarjoavat aktiviteetteja urheilusta ja liikunnasta aina musiikkiin ja taiteeseen. Järvenpään harrastuskalenterista voit löytää uuden intohimon yhdistysten kattavasta tarjonnasta! Jutussa yhdistystoimijat itse kertovat harrastamisen ilosta ja toiminnan vaikuttavuudesta.
Tukea
omaishoitajalle
OmaisOivan koordinaattori Heidi Puumalainen: ”Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ry tukee omaisiaan ja läheisiään hoitavia henkilöitä, myös ilman virallista omaishoitajan statusta. Yhdistykseemme kuuluu noin 200 jäsentä, mutta suureen osaan toiminnasta voi osallistua ilman jäsenyyttä. Itse koordinoin OmaisOiva-toimintaa.”
”OmaisOiva on toimintamalli, joka on tarjonnut omaishoitoperheille tukea
”Omaishoidon
jo seitsemän vuotta. Toimintaan kuuluu viikoittaisia ja kuukausittaisia säännöllisiä vertaistapahtumia ja tapoja, joissa avataan ovia omaishoitajana toimimiseen ja tuetaan arjessa monin tavoin.”
Huomio omaan hyvinvointiin
”Toivon, että tavoitamme yhä enemmän ihmisiä, jotta voimme jakaa tietoa omaishoitajuuteen liittyvistä asioista ja OmaisOivan tarjoamasta tuesta! Tiedon avulla on myös helpompi tunnistaa, jos vaikka omaan ihmissuhteeseen on tullut
hoitotehtävä. Kun hakeutuu palvelujen ja tuen piiriin, huomaa että elämässä on vaikka mitä hyvää; hoitotehtävään saa apua ja huomiota voi kiinnittää omaan hyvinvointiin hoitotehtävän rinnalla.”
”Työssäni minua motivoi merkityksellisyyden tunne. Autan omaishoitajaa ottamaan askeleita eteenpäin ja luomaan yhteyksiä. Vertaisuuden kautta syntyy usein ystävyyssuhteita, ja vapaaehtoistoimintaan voi osallistua esimerkiksi ulkoilukaverina. Sairastuneen henkilön ilo ja vieraanvaraisuus kasvaa usein, kun hän
Keski-Uudenmaan Yleisurheilun toiminnanjohtaja Juho-Viljami Kosunen:
”Keski-Uudenmaan Yleisurheilussa haluamme innostaa urheiluun, harjoitteluun ja liikunnasta nauttimiseen! Yleisurheilu opettaa lapselle lii-
työ tuntuu tärkeältä, kun meistä pidetään näin hyvää huolta!”, kertoo OmaisOivan osallistujapalaute.
Kuva: Omaishoitajaliitto, Petteri Löppönen.
kunnan perustaitoja hyppäämistä, heittämistä ja juoksemista. Taitoja kehitetään monipuolisesti ja laji sopii hyvin esimerkiksi toisen lajin rinnalle. Yleisurheilu tarjoaa myös yhteisöllisyyttä. Kisareissujen bussimatkat kaverin kanssa ovat usein niitä lapsuuden parhaita urheilumuistoja.”
”Yleisurheilu kiinnostaa nyt! Tänä kesänä Tuusulan Hippo-kisoissa oli 526 osallistujaa. Kannustamme rohkeasti mukaan kokeilemaan yleisurheilua. Talvikauden harjoitukset käynnistyvät 30.9 alkaen. Toimintaamme voi osallistua kaksivuotiaasta alkaen. Ryhmiä on
sekä vasta-alkajille, että tavoitteellisesti harjoitteleville. Toimintaan voi osallistua niin lapsi, nuori kuin myös aikuinen.”
Mukaan ehtii myöhemminkin
”KUY haluaa kannustaa lapsia monipuolisen liikuntataustan hankkimiseen, mikä on tärkeää myös yleisurheilussa menestymiseen. Yleisurheilu on myöhäisen erikoistumisen laji, mikä tarkoittaa, että mukaan ehtii vielä vaikka 15-vuotiaana. Yleisurheilun avulla voi olla mahdollista saada lisää juoksunopeutta esimerkiksi jalkapallokentälle!”
”Erityisesti Järvenpäässä yleisurheilun kesäolot ovat nyt huipputasolla Keskusurheilukentän remontin valmistumisen myötä. Urheilijamme ovat kehuneet erityisesti uutta juoksurataa. Kiitos Järvenpään kaupungille, et-
tä seura sai osallistua mukaan kentän suunnitteluun.”
Yhteistyö on menestyksen avain yhdistystoiminnassa
Yhteistyö tehostaa resurssien käyttöä, tuo uusia näkökulmia ja luo vahvempia verkostoja, jotka voivat saavuttaa enemmän.
Kaapit kauniiksi yhdessä
”Hyvä kasvaa Järvenpäässä” -asukasliikkeen idea sähkökaappien kaunistamiseksi on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteistyö voi muuttaa koko kaupungin ilmettä.
Projekti, joka alkoi pienenä ideana, on laajentunut merkittäväksi hankkeeksi kaupungin kaunistamiseksi.
Sähköverkkoyhtiö Carunan kanssa tehtävä yhteistyö mahdollisti oikeiden kohteiden löytämisen, ja yhteistyössä kaupungin kanssa varmistettiin, että kaikki maalausluonnokset olivat sopivia.
Lisäksi koulut, oppilaitokset ja yksityishenkilöt on kutsuttu mukaan maalaustalkoisiin, mikä osoittaa, kuinka laajasti yhteisö voi osallistua ja hyötyä tällaisista hankkeista.
Symbioosi työtapana
Naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavan Soroptimistien toiminta Järvenpäässä on toinen esimerkki siitä, kuinka yhteistyö voi tehostaa järjestön vaikutusmahdollisuuksia.
He kutsuvat toimintaansa symbioottiseksi, jossa voimat yhdistetään muiden tahojen kanssa tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteistyö Meidän Festivaalin kanssa hyväntekeväisyysvarojen keräämiseksi sekä kaupungin palvelujen kanssa nuorten turvataitojen vahvistamiseksi on osoitus siitä, kuinka erilaiset toimijat voivat yhdistää voimansa yhteisen hyvän edistämiseksi.
Perhehoitaja Annette: ”Ihmisten kanssa olen kotonani.”
Perhehoidon tunnetuin muoto on hoitoa tarvitsevan lastensuojelun asiakkaan, ikääntyneen tai vammaisen ihmisen hoitaminen perhehoitajan kotona.
Perhehoitoa tarjotaan kuitenkin myös niin, että perhehoitaja käy asiakkaan kodissa hoitamassa häntä. Tällaista kotiin vietävää perhehoitoa tarjotaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) ikääntyneille ja vammaisille ihmisille.
Annette Kemppainen Järvenpäästä on ikääntyneiden perhehoitaja, joka työskentelee asiakkaidensa kotona.
– Jos äitini eläisi, hän muistuttaisi nyt, että jo pikkutyttönä kysyin kaikilta mummoilta ja papoilta, voinko kantaa heidän ostoskassinsa. Se kuvastaa hyvin sitä, kuinka omalla alallani työskentelen. Olen aina ihmisten seurassa tuntenut oloni kotoisaksi, Annette kuvailee.
Aiemmin lastensuojelun parissa työskennellyt Annette on toiminut ikääntyneiden perhehoitajana vuodesta 2019 asti ja oli pitkään Järvenpään ainoa ikääntyneiden ihmisten perhehoitaja. Nykyään heitä on muitakin, mutta enemmänkin voisi olla.
Annetten mielestä perhehoitajiksi sopivat parhaiten ihmiset, jotka viihtyvät ihmisten parissa ja joilla
kotonaan tai sitten käymme yhdessä asioilla.
Työpäivä voi koostua vaikka 1–3 asiakaskäynnistä, mutta muutoksiakin voi tulla. Asiakas voi esimerkiksi joutua sairaalaan, jolloin perhehoitajan käynti jää väliin, Annette kuvailee.
Sairaanhoidolliset tehtävät eivät kuulu perhehoitajalle, vaan niistä vastaa tarvittaessa esimerkiksi kotihoito.
”Työstä tulee äärettömän hyvä mieli”
on suuri sielu, huumorintajua, kunnioitusta toisen kotia ja elämänvalintoja kohtaan sekä joustava ote työhön.
Perhehoitajilta ei edellytetä mitään tiettyä koulutustaustaa, vaan Keusote järjestää perhehoitajille valmennuksen sekä tarjoaa tukea, ohjausta ja neuvontaa varsinaisen työn aikana.
– Tärkeää työssä on, että perhehoitaja jaksaa keskustella ja erityisesti kuunnella. Monet asiakkaat kaipaavat seuraa ja kertovat mielellään esimerkiksi lapsuudestaan ja nuoruudestaan. He ovat saattaneet keittää kahvin minulle valmiiksi ja kertovat heti saavuttuani, että ovat jo kovasti odottaneet tuloani, Annette kertoo.
Monipuolinen työnkuva
Perhehoitajan työnkuva on monipuolinen. Annette kuvaakin, että työhön kuuluu “ihan kaikki tavalliseen arkeen liittyvä mummosta tai papasta riippuen”. Hän muun muassa käy asioilla ja lääkärikäynneillä asiakkaidensa kanssa sekä auttaa heitä pienissä kotiaskareissa ja ruuanlaitossa.
Tuntimäärä ja työtehtävät riippuvat asiakkaan avun tarpeesta.
– Minulla on asiakkaina paljon muistisairaita. Yksi vuoro voi olla esimerkiksi 3 tuntia. Vietän sen ajan asiakkaan kanssa joko hänen
Annette kertoo, että ihmisten kanssa tehtävä työ ei hänestä edes tunnu työltä. Hän kiintyy omiin asiakkaisiinsa – “mummoihin ja pappoihin” – ja saa itselleen paljon työn merkityksellisyydestä.
Annetten asiakkaat ovat kaikki yhtä ihania, mutta yksi varjopuoli työssä on.
– Asiakkaani ovat kaikki ikäihmisiä, ja mä olen mukana heidän hoidossaan alusta loppuun asti. Loppu tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että asiakas menehtyy. Kun häneen on ehtinyt tulla ihan oma kiintymyssuhteensa, niin menehtyminen on välillä sellainen asia, joka saa ajattelemaan, että nyt en jaksa.
Työ kuitenkin vie mennessään, ja vaikka olisi ikäväkin päivä, asiakkaalla esimerkiksi kipuja tai vaikeita lääkärikäyntejä, niin työ antaa enemmän kuin ottaa:
– Se on just se tunne, joka tulee siitä, kun voi auttaa ihmistä, on avuksi, tueksi ja turvaksi. Siitä tulee ihan äärettömän hyvä mieli, kun huomaa, että pystyy antamaan sen asiakkaan tarvitseman avun, ja miten sua on odotettu sinne kotiin.
Perhehoitoa voisi sanoa yksinkertaisesti työksi, joka antaa paljon iloa sekä perhehoitajalle että ikäihmiselle, Annette kuvailee.
Korona- ja influenssarokotukset
Koronarokotteiden antaminen Keusoten rokotuspisteillä alkaa syyskuussa portaittain. Influenssarokotteita annetaan samalla käynnillä, jos rokotteita on käytettävissä. Rokotukset annetaan ajanvarauksella.
AIKATAULU
80 vuotta täyttäneet ja voimakkaasti immuunipuutteiset: Koronarokotukset alkaa viikosta 36.
Tee sähköinen tai puhelinajanvaraus 3.9. alkaen
Influenssarokotteet annetaan tälle ryhmälle joko samalla käynnillä tai erikseen myöhemmin varattavalla ajalla riippuen influenssarokotteiden saapumisesta.
75–79-vuotiaat: Korona- ja influenssarokottaminen alkaa 7.10.
Tee sähköinen tai puhelinajanvaraus 17.9. alkaen.
65–74-vuotiaille ja 18 vuotta täyttäneet vakavan koronataudin riskiryhmät ja THL:n riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotteet: Rokottaminen alkaa 21.10. Tee sähköinen tai puhelinajanvaraus 7.10. alkaen
Varaamallasi kausirokotusajalla voit saada korona- ja influenssarokotteen, joihin olet oikeutettu, tai halutessasi vain jommankumman.
Raskaana oleva ja alle 7-vuotias lapsi voi saada influenssarokotteen neuvolakäynnin yhteydessä loka-joulukuussa.
Ikääntyneiden asumispalvelut ja Keusoten kotihoito rokottavat asiakkaansa palveluissaan.
AJANVARAUKSEN YHTEYSTIEDOT
Ajanvaraus digitaalisesti verkossa: www.omakeusote.fi. Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Ajanvaraus puhelimitse numerosta 019 2260 651. Numerossa on takaisinsoittopalvelu. Soittopyynnön voi jättää joka päivä klo 8–20.
ROKOTUSPISTEET
Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus JUST, Lääkärinkuja 1, Järvenpää
Hyvinkään terveysasema, Sandelininkatu 1 A, Hyvinkää
Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii ma–to klo 8–16, pe klo 8–15.
Järvenpää-info ma–ke klo 9–15, to klo 9–17 ja pe klo 9–13. Sähköposti info@jarvenpaa.fi ja puhelinnumero 040 315 2880. Lisätietoja Järvenpää-infon verkkosivulta.
Kirjaamo ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–13. Kirjaamon tavoittaa parhaiten säh köpostitse (kirjaamo@ jarvenpaa.fi) ja puhelimitse numerosta 040 315 2342.
Kirjasto Itsepalveluaika ma–la klo 9–11 ja ma–to klo 18–20. Asiakaspalvelu avataan klo 11. Itsepalve luaikana kaikki kirjaston tilat ovat käytössä, mutta asiakas palvelu on kiinni. Katso ajanta saiset aukioloajat verkkokirjas tosta www.kirkes.finna.fi.
Nuorisotila Temal Katso tarkemmat aukioloajat verkkosivuiltamme www.jarvenpaa.fi/ vapaa-aika-ja-harrastaminen/ nuorten-palvelut/aukioloajat.
Myllytien toimintakeskus ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13.
Lounaskahvila
Cooperin Kulma ma–to klo 8–14 ja pe klo 8–11.
Järvenpään taidemuseo avoinna syyskuun loppuun asti ti–su klo 10–17 ja loka–joulukuussa ke–su klo 10–17.
Suvirannan yleisöopastuksia järjestetään syyskuussa 29.9. saakka sunnuntaisin klo 11 ja 12.30.
Villa Kokkonen on suljettu syyskuussa piha-alueen ennallistamisen vuoksi.
Järvenpää-talo ma–ti klo 9–17, pe klo 9–16 (iltaisin tilaisuuksien mukaan) ke–to klo 8–21, la–su tilaisuuksien mukaan.
Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opintoihin voi ilmoittautua osoitteesta www.kum.fi.
Uimahalli ma–to klo 6–21, pe klo 8–21, la–su klo 9–18, arkipyhät klo 9–18.
Liikuntahalli ma–pe klo 8–22 ja la–su klo 9–18.
Ahola avoinna 30.9. asti ti-su klo 10–17. Yleisöopastus joka lauantai klo 11. Ahola on avoinna Venny Soldan-Brofeldtin syntymäpäivien kunniaksi la 2.11. klo 17–19. Vapaa pääsy!
Musiikkiopiston toimisto palvelee ma ja ke klo 13–16
Järvenpäässä (Seutulantie 8, 2. krs) sekä ti ja to klo 13–16
Tuusulassa (Monion infopiste, Pataljoonantie 6). Toimiston sähköposti on musiikkiopisto@jarvenpaa.fi ja puhelinnumero 040 315 2803.
Järvenpään Opiston kursseille voit ilmoittautua joko netissä ilmoittautumisohjelmassa, puhelimitse Järvenpää-infoon (ma–ke klo 9–15, to 9–17 ja pe 9–13), puh. 040 315 2880 tai paikan päällä Järvenpää-infossa sen aukioloaikoina, Sibeliuksenkatu 8, 3. krs.
7. MANNILANTIE 26–28 (Virastokortteli)
Asemakaavan muutosta valmistellaan Mannilantien varrella sijaitsevalle Virastotalokorttelille. Korttelin eteläosaan on suunniteltu asuinrakentamista. Pohjoisosassa sijaitseva Valtion virastotaloon osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka suojelutarve selvitetään asemakaavauutoksen yhteydessä. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä helmi-maaliskuussa 2024. Valmistelu keskeytynyt toistaiseksi kaavamuutoksen hakijan toimesta.
8. MANNILANTIE 52 (Päiväkodin tontti)
Julkisille palveluille osoitetun päiväkotitontin asemakaava on tarkoitus muuttaa vähähiilistä asuinkerrostalorakentamista varten, kun paäiväkotitoiminta siirtyy muualle. Valmistelussa 2024–2025.
ASUMINEN
9. TERHOLAN ASUINALUE
Terholan nykyistä pientaloaluetta täydennetään sen pohjoispuolelle yleiskaavan mukaisesti. Alueelle laaditaan asemakaava pientalojen rakentamiseksi. Asemakaavoitus alkaa syksyllä 2024.
10. STENBACKA JA TANHUMÄENPOLKU
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liittää suunniteltava alue osaksi Kyrölän pientaloaluetta. Ainolan seisakkeen siirtyessä etelämmäksi Kyrölän liityntäpysäköintitarpeen poistuessa, on alueelle suunnitteilla rivitaloja sekä Stenbacka-puiston alueelle erillispientaloja yhteensä noin 4 000 k-m2, noin 100 uutta asukasta. Asemakaavaehdotus on nähtävillä. Tavoite hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2024 aikana.
11. TEMPAKANMÄKI
Puistotien, Kyröläntien ja Neilikkakadun väliselle alueelle suunnitellaan asuin- ja puistoaluetta yleiskaavan mukaisesti. Valmistelussa 2024–2025.
12. KAUNISMETSÄ
Ristinummelle pääradan itäpuolelle Viulukonsertonkadun varteen suunnitellaan uusia asuinkortteleita yleiskaavan ja Ristinummen yleissuunnitelman pohjalta. Kaupungin nimistön selkiyttämiseksi on suunniteltavan alueen nimi Kaurismetsä muutettu nimeksi Kaunismetsä. Esivalmistelussa. Asemakaavoitus alkanee syksyllä 2024.
VIRKISTYSALUEET JA KADUT
13. KARTANONSEUDUN HULEVESIRAKENTEET I ja II
Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa Kartanon seudun viheralueilla hulevesiratkaisujen suunnittelemiseksi osaksi aluetta. Asemakaavan valmistelu on tarkoitus jakaa kahteen osaan, jonka jälkeen on tarkoitus valmistella eteläisin kolmas osa. Loutinoja kuntoon -hankkeen yhteydessä on laadittu ideasuunnitelmia luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen kehittämiseksi Puropuiston, Rampakan, Pajalanpuiston ja Koskenojanpuiston viheralueilla. Toisen osan yhteydessä tutkitaan myös kaukolämpölaitokselle uutta sijaintia. Asemakaavoitus alkaa syksyllä 2024.
JÄRVENPÄÄ ASEMAKAAVAT
Sinun sinfoniasi
KESKUSTAHANKKEET JA KERROSTALORAKENTAMINEN
1. JAMPAN KESKUSTA
Jampan ostoskeskuksen, entisen hammashoitolan tontin 973-1 alueita kehitetään ja samassa yhteydessä tutkitaan Jampankaaren liikenneturvallisuuden parantamista. Asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle liike- ja asuinrakentamista. Esivalmistelussa. Ei käynnisty 2024.
2. SEUTULAN VARIKKOALUE
Seutulan talon alueelta ovat poistuneet varikkotoiminnot. Tontin 712-11 eteläosaan suunnitellaan asuinrakentamisen lisäksi yleiskaavan tavoitteiden mukaista viheryhteyttä Westermarckinpuistosta Kaskitien pohjoispuolelle. Asemakaavan muutoksen alkuvaiheen tarkastelualueeseen kuuluvat pysäköintilaitoksen, urheilutoimintojen ja Kartanon koulun alueet sekä näiden pysäköinnin, ajo- ja liikenneyhteyksien ja katuverkon suunnittelu. On myös mahdollista, että Kartanon koulun kaavamuutos toteutuu erillisenä myöhemmin. Asemakaavoituksen tavoitteet täsmentyvät syksyn 2024 aikana ja valmistelu käynnistyy. Kaava-aihio tarkentuu ja aloitetaan mahdollisesti saman syksyn aikana.
3. MANNILANTIE 32–34 (Osuuspankin kortteli)
Kaupunki pyrkii edistämään kävelykeskustan uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Korttelin 147 tontit 33 ja 34 muodostavat Bulevardikortteliin 131 kytkeytyvän suunnittelukokonaisuuden. Alueelle on laadittu viitesuunnitelmat, joissa kortteliin on suunniteltu asuinkerrostalorakentamista ja liiketiloja. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä kesäkuussa 2023 ja on parhaillaan päätöksenteossa.
ELINKEINOT JA YRITYSALUEET
4. SVENGIPUISTO JA KORTTELI 1439
Svengipuiston aluevarausta tarkistetaan, jotta luodaan mahdollisuudet hulevesien käsittelyä varten. Puistoalueen ja Soolokadun väliin muodostetaan yritystontti. Valmistelussa. Asemakaavaehdotus ollut nähtävillä kesäkuussa 2024.
5. INTRON ETELÄPUOLI
Asemakaavan valmistelu toimitilakäyttöön yritysalueen laajentamiseksi edellyttää hulevesien hallintaselvitystä ja rakennettavuusselvitystä. Esivalmistelussa. Ei käynnisty 2024.
6. MIKONPELTO II
Asemakaavaa valmistellaan toimitilakäyttöön Mikonkorven yritysalueen eteläpuolella sijaitsevalle pääosin kaupungin omistamalle alueelle. Asemakaavan valmistelemiseksi tulee alueelle laatia hulevesien hallintasuunnitelma. Asemakaavoitus alkaa syksyllä 2024.
Työn alla olevat ja vuonna 2024 aloitettavat asemakaavatyöt
