Luonnotar, Järvenpään kaupungin asukaslehti 2022

Page 1

Luonnotar J Ä R V E N PÄ Ä N A S U K A S L E H T I 2 0 2 2

6

Kestävä & hallittu kasvu

Julkinen tiedote

Jonathan Brace: ”Järvenpäässä on kaikki tarvittava lähellä.”

12 Taiteen & kulttuurin Järvenpää


2

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Järvenpää on kasvun paikka ihmisille ja yrityksille Järvenpää tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa. Houkutteleva, hallitusti kasvava kaupunki vetää puoleensa asukkaita ja osaamista. Kehitämme kaupunkia ja tarjoamme tukea siten, että yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä.


Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Uuden Harjulan kampuksen piha-alue yläilmoista kuvattuna.

3


4

Sisällys

Luonnotar J Ä R V E N PÄ Ä N A S U K A S L E H T I 2 0 2 2

TÄSSÄ LEHDESSÄ K E STÄVÄ & H A L L I T T U KA S V U 06

R A K E N T U VA A I N O L A N A LU E K E S KU S VA STA A U U D E N K AU P U N K I ST R AT E G I A N TAV O I T T E I S I I N

10

J O N AT H A N B R AC E : ” PA R A STA J Ä R V E N PÄ Ä SS Ä O N Y H T E I S Ö L L I S U U S J A K AU P U N G I N M O N I P U O L I S U U S”

11

7 5 -V U OT I A S J Ä R V E N PÄ Ä N O P I STO TA RJ O A A M O N I P U O L I S I A KU RSS E J A

TA I T E E N & KU LT T U U R I N J Ä R V E N PÄ Ä 12

S U V I R A N TA V E I P U U TA R H U R I N SY D Ä M E N

14

TA PA H T U M A K AU P U N G I SS A V O I T E H D Ä PA L J O N Y M PÄ R I STÖYSTÄVÄ L L I S I Ä VA L I N TOJ A

I N H I M I L L I N E N KAU P U N K I & SY VÄ Y H T E YS 16

I H M I SYSTÄVÄ L L I N E N K AU P U N K I

S A AV U T E T TAVA J Ä R V E N PÄ Ä 19

D I G I TA A L I S U U S J A J Ä R V E N PÄ Ä - I N F O T E K E VÄT A S I O I N N I STA E N T I STÄ H E L P O M PA A

21

K AU P U N G I N T I LOJ A A S U K K A I D E N O M A A N KÄYT TÖ Ö N

U U D I ST U VA & O S A L L I ST U VA J Ä R V E N PÄ Ä

"

JUL KAISIJA : Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4, 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

22

J Ä R V E N PÄ Ä L Ä I ST E N S OT E - J A P E L A ST U S PA LV E LU T S I I RTY VÄT K E S K I U U D E N M A A N H Y V I N V O I N T I A LU E E L L E

23

A L M A N J A S I B E N M AT K A SS A J Ä R V E N PÄ Ä E LO KU VA SS A

TOIMI TTAJ AT: Heli Komulainen, Tuula Alkula, Ari Minadis, Selma Mustonen, Terhi Paavola, Erika Poikolainen, Kirsi Riipinen, Katja Santalahti SUUN N I TTELU & TAI TTO : Sirpa Alhava, Helka Herlevi, Essi Mäntynen (Avidly) KUVAT: Tuula Alkula, Tero Ikäheimonen, Pia Inberg, Sanna Nuutinen / Foto Bakery, Aleksi Nurminen, Iiro Rautiainen / Keusote, Helmi Romppainen, shutterstock.com PAINO PAI KKA: PunaMusta Oy


Pääkirjoitus

Kasvutarinoita metropolialueen pohjoisesta keskuksesta

Kuva: Sanna Nuutinen / Foto Bakery

Järvenpäällä ja teineillä on jotain yhteistä: joskus me pitkään täällä asuneet saatamme yllättyä, kun kulmat ovat muuttuneet radikaalistikin sitten viime näkemän.

Lapseni ovat saavuttaneet teini-iän ja olen viime vuosina saanut todistaa nopeaa kasvua. Entiset pikkulapset ovat hetkessä hujahtaneet pituudessa rinnalle ja ohi ja muuttuneet muutenkin niin nopeasti, että välillä iskee hetkellinen, hätkähdyttävä vierauden tunne. Keitä ovat nämä isot ihmiset ja mihin vauvat katosivat? Järvenpäällä ja teineillä on jotain yhteistä: joskus me pitkään täällä asuneet saatamme yllättyä, kun kulmat ovat muuttuneet radikaalistikin sitten viime näkemän. Rakentamisen tahti on kaupungissamme rivakka, mikä mahdollistaa asukasluvun ja yritysten määrän kasvun tulevinakin vuosina. Rakentaminen takaa myös sen, ettei asukkaan tai yrityksen tarvitse lähteä Järvenpäästä, kun elämän tai yrittämisen tilanne muuttuu ajan myötä. Niin ihmisen kuin kaupunginkin kasvu tuo väistämättä mukanaan pientä kipuilua ja ehkä epäjärjestystäkin. Pitää tottua kaikenlaiseen uuteen ja keskeneräisyys voi tuntua joskus rasittavalta. Onhan se kuitenkin äärimmäisen palkitsevaa, kun huomaa lapsen alkavan pärjäillä jo enemmän omillaan ja kasvavan kohti vastuullista aikuisuutta. Kaupungin kohdalla hienoa on nähdä, miten eläväksi kaupunkikuva ja tapahtumat muuttuvat asukasmäärän lisääntyessä. Kehittyvä keskusta on pian aivan toisen näköinen kuin ennen ja uudet asuinalueet ovat todella viihtyisiä. Tässä lehdessä pääsemme kurkkaamaan keskustan Bulevardikorttelin tulevaan

Järvenpää-infoon sekä kaupungin eteläosaan rakentuvaan uuteen Ainolan aluekeskukseen. Sekä aikuiseksi että isommaksi kaupungiksi kasvaminen tuo mukanaan myös vastuuta. Kaupungin vastuu tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida huolehtia niin nykyisten kuin tulevienkin järvenpääläisten hyvinvoinnista ja palveluista. Kasvun pitää siis olla hallittua. Kaupungilla on vastuu myös esimerkiksi ympäristöasioista. Siihen aiheeseen pureudumme tässä Luonnottaressa kestävien tapahtumien tuotannon osalta. Kasvu ei ole vain määrää, vaan myös laatua. Eikä se lopu aikuisena tai tietyn koon saavuttaneessa kaupungissa. Kasvu on oppimista, oivaltamista, innovaatioita, kehittämistä ja muiden kanssa yhdessä tekemistä. Metropolialueen pohjoinen keskus Järvenpää on kasvun paikka asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Asukaslehtemme Luonnotar tuo esiin tarinoita kaupungin ja kaupunkilaisten kasvusta. Ota hyvä asento ja nauti! Heli Komulainen Viestintäjohtaja, Järvenpäätoimittaja Järvenpään kaupunki

5


6

Kestävä & hallittu kasvu

Rakentuva Ainolan aluekeskus vastaa uuden kaupunkistrategian tavoitteisiin Järvenpää kasvaa ja kehittyy hallitusti uuden kaupunkistrategian valossa. Etenkin eteläinen Järvenpää uuden Ainolan aluekeskuksen myötä on tulevien vuosien keskeinen kasvun ja kehittämisen painopistealue, joka tulee tukeutumaan vahvasti junaradan tarjoamiin hyviin liikenneyhteyksiin. Teksti: Ari Minadis, kuvitukset: shutterstock.com

Järvenpään kaupunki on kuluvana vuonna päivittämässä kaupunkistrategiaansa vuosille 2023–2030. Strategian painopisteiksi on yhdessä kaupunkilaisten, kaupungin luottamushenkilöiden, yritysten ja työntekijöiden näkemysten pohjalta valikoitunut kestävä ja hallittu kasvu, vireä kaupunkielämä ja ajoissa auttaminen. Kaupunkistrategia perustuu arvioon nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kaupungin tehtävien toteuttamiseen. Kaupungin elinvoimajohtaja, kaupunkistrategiatyöryhmää vetänyt Marko Lehenberg kertoo strategian toimivan eräänlaisena kompassina, joka osoittaa mihin kaupunki menee ja kertoo, onko suunta oikea. ”Se on konkreettinen tapa muodostaa mitattavia ja ymmärrettäviä toimenpiteitä ja tavoitteita, joita kohti voimme kaupunkina mennä.” Lehenberg tarkastelee strategiassa yhtenä painopisteenä olevaa kestävää ja hallittua kasvua.

”Jotta voimme tavoitella hallittua kasvua, on sen oltava ensinnäkin jatkuvaa ja samalla on ymmärrettävä, minne kasvua kannattaa ohjata. Järvenpään kaupunki on saavuttanut kestävän kasvun aseman ja nyt on hyvä hetkiä miettiä, miten kasvusta hyödynnetään ne parhaat ja hyödyllisimmät puolet kaupunkia ajatellen.” ”Hallittu kasvu sisältää ajatuksen siitä, että kaupunkia kehitetään kaikille asukkaille ja yrityksille sekä kaupungissa vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Kasvuun kuuluvat kaupunkiympäristön, kaupunkilaisten viihtyvyyden ja yritysten toimintaympäristön parantaminen”, kiteyttää Lehenberg. Kohti oikea-aikaista kasvua Eteläiseen Järvenpäähän Ristinummen ja Lepolan kaupunginosien alueelle noin kahden kilometrin etäisyydelle keskustasta rakentuva Ainolan aluekeskus on Lehenbergin mukaan hyvä esimerkki kasvun kanavoimisesta. Kyseessä on pitkän

tähtäimen suunnitelma kasvaa Ristinummen suuntaan ja suunnata kasvua radan varteen. Alue sijoittuu pääradan itäpuolelle uuden Ainolan aseman yhteyteen, joka siirretään Ainolanväylän eteläpuolelle 500 metriä etelään nykyiseltä sijainniltaan. Noin 30 prosenttia Järvenpään uusista asukkaista arvioidaan sijoittuvan eteläiseen Järvenpäähän vuosien 2022–2040 aikana. Alueen rakentaminen on käynnistynyt vuonna 2019 ensimmäisten puistoalueiden ja hulevesijärjestelmien osalta. Kesällä 2022 on aloitettu katujen ja vesihuollon rakentaminen ja syksyllä 2022 päästään aloittamaan asuntorakentaminen, joka jatkuu aina 2030-luvulle asti. Samalle vuosikymmenelle Ainolaan suunnitellaan koulua. Ensimmäiset asukkaat pääsevät kuitenkin jo muuttamaan alueelle vuodenvaihteessa 2023–2024. Alueen keskeinen suunnitteluperiaate on ollut hyvien kevyen liikenteen yhteyksien mahdollistaminen. Sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet


7

ovat esimerkki kestävästä elämäntavasta, jota alueen kohdalla on haluttu korostaa. Aluekeskuksesta rakentuu kaupunkikuvaltaan ja julkisilta tiloiltaan laadukas keskittymä, jossa yhdistyvät monipuolinen asuminen, työpaikat, lähipalvelut, helppo liikkuminen sekä uuden Ainolan aseman liityntäpysäköinti. Laadukkaisiin ratkaisuihin ja ympäröivään kulttuurimiljööseen istuva rakentaminen luo alueelle täysin uudenlaisen profiilin ja omaleimaisen identiteetin, jonka aluenimistössä on hyödynnetty Sibeliuksen musiikkituotantoa. ”Juna-aseman vieressä ja kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia. Loistavien liikenneyhteyksien äärellä oleva Ainolan aluekeskus on kaupungille paikka kasvaa hallitusti ja kaupungin siluetti laajenee hiljalleen etelään”, kertoo Lehenberg. ”Kun uusia alueita suunnitellaan ja toteutetaan, on toiminnan oltava oikea-aikaista. Järvenpää on nyt sellaisessa vaiheessa, että Ainolan aluekeskus on kasvun näkökulmasta hyvä toteuttaa ja näkymä on sellainen, laadukasta kasvua pystytään siellä myös saavuttamaan.” Hallittu kasvu tuottaa Lehenbergin mukaan myös välttämätöntä taloudellista toimeliaisuutta työpaikkoja lisäten ja kaupungin laatua parantaen. Ainolan aluekeskuksen alueelle on arvioitu 150– 200 uutta työpaikkaa, jolla on positiivisia elinkeino- ja työllisyysvaikutuksia. Tulevat liiketilat tuovat eloa Ainolan aluekeskuksen katukuvaan ja samalla pyrkimyksenä on edistää erilaisten kaupallisten palvelujen sijoittumista alueelle. Lehenberg muistuttaa, että Ainolan aluekeskukseen on tärkeää löytää kiinnostavia toimijoita, jotka toimivat uudessa ympäristössä luontevasti. ”On myös olennaista, ettei lukittauduta vain tiettyyn tapaan tuottaa palveluita. On kyettävä käymään markkinavuoropuhelua sijoittajien, rakennusyhtiöiden ja yritysten kanssa ja oltava kaupungissa avoimina uusille Suomeen rantautuville liiketoimintamalleille.” Monenlaisia asumisratkaisuja, arjen taidetta ja kohtaamisia kaupunkitilassa Asuminen Ainolan aluekeskuksessa on kerrostalovaltaista, mutta alueelle tulee rakentumaan myös matalampia kaupunkitaloja, rivitaloja sekä mahdollisesti myös

Sinfonia-aukio

Metsälaulunkuja Kevätlaulunkuja

Viulukonsertonkatu

Kesälaulunkuja

AINOLAN ALUEKESKUKSEN AIKAJANA 1968: Yleiskaavassa tavoiteltu maankäyttö oli teollisuusaluetta. 2000-luvun alku: Järvenpään yleiskaava 2020 luo suuntaa eteläisen Järvenpään kehittämiselle. Ainolan aluekeskus siirtyy nykyiselle sijainnilleen. Maanhankintaprosessi käynnistyy. Maanhankintaprosessin aikana visio kehittyy ja suunnittelu tarkentuu. 2014: Poikkitien alueen kaavarunko hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. 2015: Laaditaan ensimmäinen Ainolan aluekeskuksen viitesuunnitelma. 2016: Ainolan aluekeskuksen alue siirtyy kaupungin omistukseen. 2018: Asemakaava tulee vireille ja kaavaluonnos on nähtävillä. 2019: Kunnallistekniikan rakentaminen ja vesihuollon toteutus. 2021: Järvenpään yleiskaava 2040 hyväksytään, joka ohjaa alueen suunnittelua. Järjestetään keskuskorttelin suunnittelukilpailu ja päätöksenteossa valitaan alueen ensimmäiset rakennuttajakumppanit. Kaavaehdotus. 2022: Asemakaava on lainvoimainen. Kiinteistöjen rakentaminen alkaa. 2023–2028: Ratatyöt ja meluesteiden asentaminen. 2030-luku: Ainolan aluekeskus valmistuu.


8

Kestävä & hallittu kasvu

■■ ■■

11

yhtiömuotoisia omakotitaloja. Asumisessa huomioidaan lapsiperheiden lisäksi myös yksinasujat yhteisöllisyyteen ja kestävään kehitykseen ohjaavalla suunnittelulla. Alueen rakennusten materiaalivalinnoissakin panostetaan kestävään kehitykseen. ”Alueen arkkitehtuurin tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoista, innovatiivista ja klassisen vähäeleistä sekä kattomuodoiltaan ja rakennusmateriaaleiltaan vaihtelevaa. Puurakentamista on pyritty edistämään asemakaavassa. Alueelle rakentuu yhteensä yhdeksän eriluonteista korttelikeskittymää sekä tapahtumia ja yhteisöllisyyttä ruokkiva aukioiden ja puistojen sarja”, hankkeen asemakaavoituksesta vastannut kaupungin projektipäällikkö Juho Mattila kertoo. Alueellinen taide tuodaan myös näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa julkiseen katu- ja puistotilaan ja pysäköintilaitoksen julkisivuihin. Alueelle on laadittu oma taideohjelma, joka tunnistaa alueen taiteen paikat ja luo edellytyksiä asukkaiden ja taiteen väliselle vuorovaikutukselle. Taideohjelman tekoon osallistettiin kaupunkilaisia, mutta erityisesti myös lähialueen asukkaita. ”Taide lisää ympäristön viihtyisyyttä, ja tuo kulttuurin osaksi arkiympäristöä.

Tämä on ensimmäinen hanke Järvenpäässä, jossa on tässä mittakaavassa toteutettu taiteen prosenttiperiaatetta”, iloitsee kaupungin hankekehityspäällikkö Salla Niemelä. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että tietty osuus rakentamisbudjetista käytetään kohteessa taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun. Ainolan aluekeskukseen suunniteltavat puistot tulevat olemaan kaupunkitapahtumien keskittymiä, toisaalta asukkaiden luontoyhteyden ja arjessa rauhoittumisen paikkoja. Alueelle istutettavissa kasvilajeissa käytetään kotimaisia luonnonkasveja. ”Esimerkiksi alueelle rakentuvan Valse tristen puiston tavoitteena on säilyttää metsäinen alue luonnontilassa. Puiston vieressä sijaitsee myös vanha Pohjolanhovin navettarakennus, joka on tarkoitettu säilytettäväksi osana alueen kulttuurihistoriallista perintöä. Sen käyttötarkoitus ratkaistaan, kun alue lähtee kehittymään ja rakentaminen käynnistyy”, Niemelä täydentää. Ainolan aluekeskuksesta on moneen. Lähivuodet näyttävät, millaiseksi elinympäristöksi Ainolan aluekeskus Järvenpään keskustan rinnalle muodostuu.

Juna-aseman vieressä ja kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia.


9

■■ ■■

11

AINOLAN ALUEKESKUS LUKUINA

23 hehtaaria 100 000

PA RA STA T U L E VA SS A A I N O LA N ALUEKESKUKSESSA

kerrosneliötä asumiseen

Kysyimme myös Juho Mattilan ja Salla Niemelän omat suosikit aluekeskuksen suunnitelmassa. Niemelä listaa kolmen kärkeen hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset asumisen mahdollisuudet ja alueellisen taideohjelman. ”Kyseessä on uusi aluekeskus erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä, jossa yhdistyvät urbaani kerrostaloasuminen sekä puistojen reunaan rajautuva pientaloasuminen, palvelut ja kulttuuri. Monien mahdollisuuksien Ainola ja tällainen kombinaatio kiinnostaa monia”, summaa Niemelä. Mattila kertoo suosikeikseen Ainolan aluekeskuksen viheralueet, suunnittelutyöstä saadun positiivisen palautteen ja Ristinummen tulevaisuuden kehittymiseen. ”Viheralueiden suunnittelussa korostui alueen alkuperäisen puuston hyödyntäminen ja monipuolisten puistotoimintojen mahdollistaminen.” ”Ainolan aluekeskuksen toteutuminen konkretisoi ensimmäistä kertaa näkyvästi kaupungin eteläisen alueen kehittämistä. Ristinummelaisilta on saatu lisäksi hyvää palautetta asemakaavan sekä palveluiden kehittämisen osalta. Samalla uudet palvelut tulevat vastaamaan Ainolan aluekeskuksen kasvavaan asukasmäärään”, kuvailee Niemelä.

kerrosneliötä liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusoikeutta

7000

1200–1300 asuntoa 2100–2500 asukasta 150–200 uutta työpaikkaa 35

miljoonaa euroa maanmyyntituloja

1 päivittäistavarakauppa 2 kilometriä Järvenpään keskustaan 25 minuuttia Helsingin keskustaan Yli

20 vuotta Kaupunkikehityksen työpöydällä


10

Kestävä & hallittu kasvu

Jonathan Brace on asunut koko elämänsä Järvenpäässä – syitä jäämiseen on monia. Mikä on ”Järvenpää-historiasi?” ”Olen syntynyt ja kasvanut Järvenpäässä. Äitini sekä isovanhempani asuvat edelleen myös täällä. Peruskoulun kävin Järvenpään Yhteiskoulussa ja toiseen asteen koulutuksen Järvenpään lukiossa. Tällä hetkellä opiskelen Lahdessa fysioterapeutiksi, mutta asun edelleen Järvenpäässä.” Miksi halusit jäädä Järvenpäähän asumaan, vaikka opinnot olisivat voineet viedä muualle?

”Parasta Järvenpäässä on yhteisöllisuus ja kaupungin monipuolisuus”

”Halusin jäädä Järvenpäähän asumaan, koska Järvenpäässä on helppoa ja mukava olla. Minulla on täällä edelleen paljon ystäviä ja perhettä. Lisäksi Järvenpää on kasvava ja kehittyvä kaupunki, joten täällä on kaikki tarvittavat palvelut lähellä. Järvenpäässä on myös erityisesti kesällä paljon mahtavia tapahtumia kuten Puistoblues ja Järvenpää Soi, jossa olin tänä vuonna mukana bändissä soittamassa bassoa. Viime vuonna avattu Aino Areena on hieno keikkapaikka, jossa itsekin olen käynyt pari kertaa. Toivottavasti toiminta jatkuu, jotta syksyllä pääsee taas viihtymään keikkojen parissa. Hyvien tapahtumien lisäksi Järvenpäässä on näin urheiluihmiselle hyvät harjoittelumahdollisuudet, joita parannetaan jatkuvasti. Harrastan itse edelleen SM-tasolla pikajuoksua, joten hyvät treenipaikat ovat minulle tärkeitä. Järvenpäässä on kaikki tarvittava lähellä, joten miksi haluaisin muuttaa pois.” Minkälainen kaupunki Järvenpää on nuorelle ihmiselle? ”Järvenpäässä on paljon viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Rantapuisto ja Vanhankylänniemi ovat myös todella kivoja paikkoja hengailla. Nuorelle ihmiselle Järvenpäässä on tekemistä ja esimerkiksi todella hyviä harrastusmahdollisuuksia. Itse olen nuorempana harrastanut täällä pesäpalloa ja kamppailulajeja. Edelleen käyn kuntosalilla ja vaikka käyn treenaamassa pikajuoksua Helsingissä, niin itsenäistä treeniä teen mielelläni Järvenpäässä. Nuorille Järvenpäästä löytyy vaikka ja vallan mitä!” Mikä on Järvenpäässä parasta? ”Parasta Järvenpäässä on yhteisöllisyys ja kaupungin monipuolisuus. Järvenpään yhteisöllinen meininki näkyy hyvin esimerkiksi JäPS:n kotipeleissä, joissa on mahtava meno! Kotijoukkueita kannustetaan tunteella ja omien puolia pidetään. Vaikka Järvenpää on muuttunut aika paljon viime vuosina, on se edelleen paras paikka asua.”

Kuka: Jonathan Brace Ammatti: Opiskelija (fysioterapeutin koulutus, LAB-ammattikorkeakoulu Lahdessa) Parasta Järvenpäässä: Monipuolisuus ja yhteisöllisyys Paras paikka Järvenpäässä: Rantapuisto, Vanhankylänniemi ja keskusurheilukenttä Teksti: Selma Mustonen, kuva: Pia Inberg


~ K A U P U N G I N PA LV E L U T T U T U I K S I :

75-vuotias Järvenpään Opisto tarjoaa monipuolisia kursseja Järvenpään Opisto on tarjonnut järvenpääläisille erilaisia yleissivistäviä ja harrastamisen kursseja jo 75 vuoden ajan. Opisto aloitti toimintansa vuonna 1947 Tuusulan kansalaisopistona ja vuosien saatossa nimi muuttui Järvenpään työväenopistoksi ja vuonna 2010 Järvenpään Opistoksi. Teksti ja kuva: Tuula Alkula

Alkuvuosina työväenopistossa opiskeltiin paljon yleissivistäviä kursseja. Opetusta järjestettiin muun muassa kunnallisopista, yhdistystoiminnasta, kauppalaskennosta, kirjanpidosta, käsitöistä, kotitaloudesta ja musiikista. Myös yleisöluennot kuuluivat jo tuolloin opiston ohjelmaan. Tänä päivänä Järvenpään Opisto tarjoaa noin 700 kurssia vuosittain. Aiheet vaihtelevat historiasta hyvinvointiin ja kreikan kielestä käsitöihin. Opistossa voi opiskella avoimen yliopiston opintoja, 14 eri kieltä, kuvataiteita, kirjallisuutta, lausuntaa, teatteria, musiikkia, tanssia, liikuntaa, kotitaloutta, käsitöitä, teknisiä töitä, vesiliikennettä ja tietotekniikkaa. Opiskelijoita Järvenpään Opistossa on lähes 10 000, joskin pari viimeisintä koronavuotta on rokottanut osallistujamääriä parilla tuhannella. Tänä syksynä kursseille tulijoita oli jälleen runsaasti, jopa 1100 enemmän kuin edellisenä koronaa edeltävänä vuonna 2019. Aava laajentaa kielitaitoaan japanin kurssilla 15-vuotias Aava Maunula löysi Järvenpään Opiston aloittaessaan japanin kielen opiskelunsa kolme vuotta sitten. ”Minulla on sellainen kunnianhimoinen tavoite osata tulevaisuudessa ainakin neljää, viittä kieltä hyvin. Englannin kieltä käytän hyödykseni aina kuin se vain on mahdollista, katson muun muassa englanninkielisiä videoita Youtubesta. Olen kiinnostunut aasialaisesta kulttuurista ja elämäntavasta, joten päätin aloittaa japanin kielen opiskelun.”

Kielivalikoima todennäköisesti laajentuu entisestään syksyllä Aavan aloittaessa opiskelut Järvenpään lukion kuva- ja mediataidelinjalla. Hän on ilmoittautunut kiinan kielen kurssille ja toivookin, että kurssille tulisi tarpeeksi opiskelijoita, jotta kurssi voidaan toteuttaa. Järvenpään Opistossa opiskelee hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita. Niin myös Aavan japanin kielen kurssilla, jossa opiskelee 10 henkilöä ikähaitarin ollessa 15-kesäisestä aina kahdeksankymppiseen asti. ”On mukavaa, kun ryhmässä on eri-ikäisiä ihmisiä. Se on hieno asia, kun kaiken ikäisillä on mahdollisuus opiskella ja oppia uutta.” Kielikurssilla edetään oppikirjan mukaan, mutta myös keskustelu ja kuuntelu kuuluvat kurssin opetusmetodeihin. Aavan japanin kielen oppikirjan välissä on paksu pino muistiinpanoja, joka kertookin intensiivisestä opiskelusta. Lisäksi jokainen kurssilainen teki japaniksi lyhyen esitelmän, jonka he esittivät toisilleen. Ryhmässä opiskelu on Aavan mieleen. ”Toisten opiskelijoiden kanssa on mielenkiintoista jutella ja kuunnella heidän juttujaan. Itse opin paljolti kirjoittamalla, mutta myös olemalla muiden kurssilaisten kanssa vuorovaikutuksessa keskustellen ja kuunnellen. Yksin pänttääminen tuntuisikin liian puuduttavalta.” Aava kävi Järvenpään Opistossa varsinaisen japanin kurssin lisäksi vielä erillisen neljä viikkoa kestävän japanin keskustelukurssin vahvistaakseen omaa puhumistaan vieraalla kielellä. Järvenpään Opiston kurssilta Aava saa

varmasti haltuunsa hyvät alkeet japanin kieleen. Siintääkö ajatuksissa matkustaa joskus kenties itse maahan? ”Meidän perheemme oli tarkoitus käydä Japanissa, mutta koronapandemia vesitti aikeet nyt joksikin aikaa. Mutta olisi kyllä kiva tutustua itse maahan ja japanilaisten elämäntapaan.”

Katso myös: Järvenpään Opiston historian havinaa www.jarvenpaanopisto.fi/yhteystiedot/ opisto-75-vuotta Entisten opistolaisten muisteluita www.jarvenpaanopisto.blogspot.com

11


12

Taiteen & kulttuurin Järvenpää

M I N U N PA I K KA N I :

Suviranta vei puutarhurin sydämen Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakotia Suvirannassa ympäröi upea puutarha, jossa voi kuvitella itsensä elokuvan kulisseihin. Puutarha on Anne Töllikön unelmien työpaikka. Teksti: Kirsi Riipinen, kuva: Pia Inberg

Täällä voitaisiin kuvata vaikka brittiläinen vuosisadan alkupuolelle sijoittuva elokuva. Tai jokin romanttinen otos 1900-luvun alkupuolen herraskartanon elämästä. Miten ihmeessä Suvirannan puutarha Tuusulanjärven rannalla on pysynyt kuin salaisuutena? Tosiasiassa salaisuudesta ei ole kyse, vaan Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakotiin ja sitä ympäröivään puutarhaan pääsee opastetuille kierroksille kuulemaan paitsi taiteilijoiden elämästä, myös ihastuttavasta puutarhasta. Puistopuutarhuri Anne Töllikkö kertoo menettäneensä sydämensä vanhalle puutarhalle. Ihasteltavaa riittää jatkuvasti: valtavat 120-vuoti-

aat tammet, Versailles-tyylinen alue rakennuksen vierellä, omenapuutarha, perennaistutukset, hyötypuutarha kasvihuoneineen ja näkymä Tuusulanjärvelle. Töllikkö kertoo löytävänsä viikoittain uusia näkökulmia 1,5 hehtaarin kokoisessa puutarhassa. ”Tunnelma on veikeä. Kun istahdan vaikkapa omenapuun juurelle, näen puutarhan jälleen uudesta näkökulmasta.” Puutarhan kasvit ovat osa museoalueen kokonaisuutta. Töllikkö kertoo, ettei mitään yksittäistä kasvilajia haluta nostaa muita korkeammalle jalustalle, sillä alue on kokonaisuus, josta halutaan pitää mahdollisimman hyvää huolta.

Töllikkö on töissä Suvirannan puutarhassa kolmatta vuotta ja kertoo tekevänsä unelmiensa töitä. Vanhat puutarhat ovat kiinnostaneet häntä aina, ja Suvirannassa taiteilijahistoria tuo työhön oman vivahteensa. Suvirannan puutarhanhoidon filosofiaan kuuluu, että jotkut alueet, kuten hiekkakäytävät, pidetään mahdollisimman siisteinä ja hyötypuutarha kitketään, mutta osassa puutarhaa luonto on läsnä. ”Niitty saa kasvaa, ja päivänkakkaroiden annetaan olla rauhassa. Täällä on paljon myös kotipuutarhan henkeä.”


13

Tunnelma on veikeä. Kun istahdan vaikkapa omenapuun juurelle, näen puutarhan jälleen uudesta näkökulmasta.

Lisätietoa Suvirannan yleisökierroksista www.jarvenpaantaidemuseo.fi/suviranta


Taiteen & kulttuurin Järvenpää

Tapahtumakaupungissa voi tehdä paljon ympäristöystävällisiä valintoja Järvenpäässä tapahtuu ympäri vuoden. Tapahtumat elävöittävät, näkyvät ja kuuluvat katukuvassa ja tapahtumapaikoilla. Ne ovat myös tärkeitä alueen elinkeinolle palveluista, majoituksesta ja kuljetuksista alkaen. Siksi Järvenpää haluaakin tukea ja kannustaa tapahtumia. Vilkas kaupunkielämä ja kukoistava kaupunkikulttuuri ovat osa myös uutta kaupunkistrategiaa, ja tapahtumien ympäristötyö on yksi tuen muoto kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden kaupungissa. Teksti: tapahtumatuotannon asiantuntija Erika Poikolainen, kuvat: Aleksi Nurminen

Tunnetuimpia ja isoimpia järvenpääläisiä tapahtumia ovat Värinää, Järvenpääpäivä, Puistoblues, Meidän Festivaali ja Järvenpää Soi -kaupunkifestivaali. Tämän lisäksi tapahtumia järjestetään paikallisesti ympäri kaupunkia. Kävijöitä on useista sadoista useisiin tuhansiin – järvenpääläiset ovat ottaneet tapahtumat omikseen. Tapahtumat haluavat tehdä ympäristötyötä Tällä hetkellä akuutisti koko yhteiskuntaa koskettava maailman ympäristökriisi on saanut myös tapahtumanjärjestäjät ottamaan vastuullisuuden tekemisensä keskiöön. Monilla tapahtumilla on ympäristöohjelma tai virallisen tahon myöntämä ympäristösertifikaatti, kuten Ekokompassi. Tapahtumien hiilijalanjälkeä seurataan ja pyritään erilaisin toimin pienentämään. Tapahtumien päästöt syntyvät useiden tutkimusten mukaan pääasiassa artistien ja yleisön liikkumisesta. Kansainvälinen esiintyjä lentää Suomeen ulkomailta, tai kotimainen artisti matkustaa satoja kilometrejä maata pitkin. Monet tapahtumat ovatkin alkaneet kompensoida lennoista ja muusta matkustamisesta johtuvia päästöjä. Päästöjä syntyy myös tavaroiden ja tekniikan kuljetuksista, sähkönkulutuksesta ja ruokapalveluista. Tapahtumat haluavat olla hiilineutraaleita tai jopa hiilinegatiivisia. Hyvällä en-

nakkosuunnittelulla on mahdollista tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, kuten minimoida kalusteiden ja tekniikan kuljetukset tilaamalla ne mahdollisimman läheltä tapahtumapaikkaa. Yhdessä kohti kestävämpää kaupunkia Järvenpään kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kaupungissa tehty Resurssiviisas Järvenpää -tiekartta. Osana näitä suunnitelmia on myös päätetty kehittää kaupungissa järjestettävien tapahtumien ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Ympäristöministeriön rahoittama Kestävät tapahtumat -hanke kestää vuoden 2023 toukokuuhun saakka. Hankkeessa toimii kaupungin asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko paikallisia kulttuuri- ja liikuntayhdistyksiä, yrityksiä sekä kansalaistoimijoita. Tämä joukko kehittää niin omaa toimintaansa kuin ideoi yhteistä mallia kestävälle tapahtumatuotannolle. Keväällä 2022 järjestetyssä tulevaisuustyöpajassa toimijat kertoivat, että kaupunkiin toivotaan kehitettävän selkeäsanaiset ja helposti noudatettavat tapahtumien ympäristöohjeet. Ohjeiden ensimmäistä versiota testattiinkin elokuun Järvenpääjuhlassa. Kesän 2022 aikana on selvitetty Puistobluesin hiilijalanjälkeä kä-

vijäkyselyiden avulla. Lisäksi Järvenpään Blues-Jazz Diggarit ry:n tapahtumavastaavat ovat laskeneet toiminnasta syntyneitä päästöjä, kuten kuinka monta kiloa erilaisia jätteitä syntyi tapahtuman aikana. Loppusyksystä julkaistavat tulokset auttavat konkreettisella tavalla Puistobluesia kehittämään omaa toimintaansa ja samalla pienentämään tapahtumasta syntyviä päästöjä. Meidän Festivaali on edelläkävijä ympäristöasioiden huomioimisessa ja festivaali pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2025. Festivaalilla on ollut Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmä jo vuodesta 2016, ja tapahtuman taiteilijat ja henkilökunta syövät festivaalilla vain kasvis- ja kalaruokaa. Kaupunki selvittää Kestävät tapahtumat -hankkeen aikana, miten festivaalin käyttämiä kaupungin omistamia tapahtumapaikkoja, kuten Järvenpää-talo, voitaisiin kehittää ympäristöystävällisemmäksi.

C

14

Voit lukea lisää Meidän Festivaalin vastuullisuusteoista: www.meidanfestivaali.fi/ yhteystiedot/vastuullisuus/ ymparisto


15

Tapahtumapaikalle on helppo tulla julkisilla, jos se sijaitsee keskustassa. Järvenpääjuhlassa uusi tapahtumapaikka sijaitsi aivan juna-aseman kyljessä kirjaston puistossa.

HYVÄLLÄ OMALLAT U N N O L LA TA PA H T U M A A N Tapahtumiin liittyy paljon välillisiä päästöjä, jotka syntyvät asiakkaiden tekemistä valinnoista. Jos olet hankkinut liput tapahtumaan, voit ensiksi selvittää tapahtuman verkkosivuilta millaiset ovat saapumisohjeet. Selvitä, onko tapahtumassa pyöräparkki, bussikuljetus lähimmältä juna-asemalta tai sijaitseeko tapahtuma niin keskustassa, että voit kävellä sinne juna-asemalta. Jokainen kotiin jätetty auto vähentää tapahtuman hiilijalanjälkeä. Mieti siis, onko juuri sinun mahdollista saapua tapahtumapaikalle tällä kertaa julkisilla kulkuvälineillä, vaikka matka-aika olisikin pidempi tai hankalampi kuin autolla. Valitsemalla kasvisaterian teet myös ympäristöteon. Ruokahävikin välttäminen on sekin tärkeää sekä roskien lajitteleminen oikeisiin astioihin. Useissa ulkoilmatapahtumissa voit täyttää oman vesipullon vesipisteellä. Kannustamme asukkaita ajattelemaan, että jokainen teko ja tekijä on tärkeä. Ympäristö on meidän kaikkien yhteinen asia. Muutamilla pienillä teoilla onkin suuri vaikutus kokonaisuuteen. Tapahtuman tarjoama elämys on aineetonta ja kasvattaa kulttuurista pääomaa; pienin teoin voi kahmia elämyksiä hyvällä omallatunnolla.

Polkuvoimalla energiaa keikkapaikalle, Järvenpääjuhla 20.8.2022.

Lavan tarvitsemaa energiaa tuotettiin aurinkopaneeleilla. Kuvassa esiintyy Plutonium 74.


16

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Minulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa Järvenpäästä mihinkään muualle. Järvenpää on ihmisystävällinen paikkakunta. Täällä on hyvät palvelut, Järvenpään sijainti on erinomainen, mainiot lenkkimaastot kävellä ja pyöräillä.


17

Ihmisystävällinen kaupunki Ari Honkanen on asunut koko ikänsä Järvenpäässä. Hänen jokaiseen elämäntilanteeseen on löytynyt sopiva koti – paikka missä on ollut hyvä olla. Teksti: Terhi Paavola, kuvat: Tero Ikäheimonen

”Mennään portaita!” Ari Honkanen huikkaa ja harppoo vauhdilla kohti kolmannessa kerroksessa sijaitsevaa asuntoaan Mestariasuntojen Silkissä. ”Liike pitää vireänä”, hän jatkaa. Ja siltä eläkepäiviä viettävä Ari Honkanen todellakin vaikuttaa. Kun hän istuu uuden kaksionsa nojatuoliin, hän esittelee puserossaan olevaa Uppotukki-logoa. ”Huomisaamuna on meidän seuran vesijumppa. Käyn siellä ja sitten lähden ajelemaan kohti Sysmän mökkiä”, mies kertoo. Ari on paljasjalkainen järvenpääläinen. ”Minulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa Järvenpäästä mihinkään muualle. Järvenpää on ihmisystävällinen paikkakunta. Täällä on hyvät palvelut, Järvenpään sijainti on erinomainen, mainiot lenkkimaastot kävellä ja pyöräillä. Lisäksi pojan perhe asuu meidän vanhassa omakotitalossa, joten mihinkäs sitä täältä lähtisi”, hän perustelee. Vaikka muutto Järvenpäästä ei ole käynyt mielessä, hän on muuttanut Järvenpään sisällä – elämäntilanteidensa mukaisesti. ”Täytyy sanoa, että aina on kuhunkin tilanteeseen sopiva koti löytynyt”, hän miettii. Elämä on vienyt ensin kerrostalosta perheen kasvaessa omakotitaloon. Sitten omakotitalosta rivitaloon ja nyt asun-

to-osuuskunta Silkin rakennuttamaan uuteen kerrostaloon. Mielenkiintoinen, uudenlainen asumismuoto Nykyiseen asuntoonsa Ari on hyvin tyytyväinen. ”Tämä on uudenlainen asumismuoto, asunto-osuuskunta. Tähän tarvitsi vain 6000 euron alkusijoituksen, että pääsi asumaan. Asukkaat valitsevat toiset asukkaat ja vuokra on suhteellisen pieni. Oikein mielenkiintoinen kokeilu uudenlaisesta asumisesta ja ymmärtääkseni tätä juurikin täällä Järvenpäässä kokeillaan”, hän selvittää. Arin kaksion isot ikkunat ja parveke antaa komeat näkymät yli Järvenpään. Vaikka asunto sijaitsee vain kolmannessa kerroksessa, mäellä sijaitsevan talon ikkunoista näkyy lähinnä mäntymetsä. ”Aamuaurinko paistaa parvekkeelle. Mukava ja tilava asunto – ja kaksio on minulle yksinasujalle juuri sopivan kokoinen.” Alunperin Ari varasi yhdessä vaimonsa kanssa Silkistä kolmion. Arin vaimo kuitenkin menehtyi keväällä, juuri ennen muuttoa. ”Kolmio tuntui minusta liian suurelta. Sainkin sitten kaksion itselleni, kun yksi sellainen vapautui peruuntuneen varauksen vuoksi. Tähän olen tyytyväinen.”

Kerrostalosta omakotitaloon ja sitten rivitaloon Ensiasuntoon Ari muutti vaimonsa kanssa Myllytielle, sieltä muutettiin perheen kasvaessa Välskärintielle ja seuraavaksi rakennettiin omakotitalon Annankulmaan. ”Siihen aikaan kaupungin tontit jaetiin pisteytyksen perusteella. Saimme valita Annankulmasta heti ensimmäisten joukossa tontin ja saimmekin todella hyvän ja ison tontin. Se oli kiva paikka asua ja 19 vuotta siellä asuttiinkin.” Arilla ja hänen vaimollaan ei ollut suunnitelmia muuttaa omakotitalosta pois, mutta kun vanhimman pojan perheen rivitalokoti alkoi jäädä kasvavalla perheellä pieneksi, niin perheet päättivät tehdä vaihtokaupat. Pojan perhe muutti omakotitaloon ja Ari vaimoineen rivitaloon. Poika asuu vanhassa lapsuudenkodissa edelleen. ”Mutta ei sitä kyllä entiseksi tunnista. Ovat niin paljon remontoineet, että vain leivinuuni taitaa olla samalla paikalla kuin silloin, kun minä siellä asuin”, Ari nauraa. Arin nuorempi poika muutti muutama vuosi sitten Järvenpäästä pois ja asuu nyt Toijalassa. Kaikki käyvät mielellään Sysmän mökillä ja siellä on myös Arin neljän lapsenlapsen mukava touhuta.


18

Inhimillinen kaupunki & syvä yhteys

Rakas Sysmän mökki Ari on lähdössä haastattelupäivän ja aamun vesijumpan jälkeen Sysmän mökilleen. Se on tärkeä ja rakas paikka. Täysin talviasuttava mökki, missä koko perhe viettää vapaa-aikaansa ja missä Ari käy todella usein. Sysmän mökki olikin syy, miksi rivitalosta haluttiin vaihtaa kerrostaloon. ”Mökki on ollut meille aina sellainen henkireikä, missä tykkään olla. Siellä tehdään pihatöitä ja pieniä puutarhapuuhia. Jo silloin, kun olin työelämässä, saatoimme vuodessa olla yli 200 yötä mökillä. Kun eläkepäivät lähestyivät, tuntui, että mökkipäiviä tulee niin paljon, että kerrostalossa asuminen olisi järkevämpää. Rivitalossakin oli kuitenkin se pieni piha, mitä piti hoitaa”, hän kertoo. Niin rakas kuin Sysmän mökki onkin, järvenpääläisenä Ari aikoo kuitenkin pysyä. ”En minä sinne kirjoille halua. Se on mökkipaikkakunta ja Järvenpäässä on minun kotini.” Ari onkin järvenpääläisille tuttu mies. Yli 40 vuotta kaupungilla töissä ollut, yli 20 vuotta ahkerasti Lions-toimintaa harrastanut ja 18 vuotta nuorisotyötä tehnyt mies tuntee melkoisen määrän kaupungin asukkaista. ”Näin se on. Täytyy sanoa, että joskus lyhyessäkin lenkissä voi mennä kaksi ja puoli tuntia aikaa, kun tulee niin paljon tuttuja vastaan ja pitää vaihtaa kuulumisia”, hän nauraa.

Ari on tyytyväinen osuuskuntamuotoiseen asumiseen.

Kun eläkepäivät lähestyivät, tuntui, että mökkipäiviä tulee niin paljon, että kerrostalossa asuminen olisi järkevämpää.

IKÄKUUN AIKANA TARJOLLA RUNSAASTI OHJELMAA Järvenpäässä vietetään Ikäkuuta 1.–31.10. Tänä vuonna Ikäkuun teemana on ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Ikäkuun monipuolisen ohjelmatarjonnan löydät sähköisenä kaupungin verkkosivuilta. Painettu esite on tarjolla Myllytien toimintakeskuksessa, JUSTissa, kirjastossa, uimahallilla, Järvenpää-talolla, Hyvinvointikampuksella ja Setlementti Louhelassa.

Tarjolla on esimerkiksi aistiretki Vanhankylännimen kartanolla, päivätanssit Louhelassa, ruskakävely Louhelassa. Torstaina 13.10. klo 13.30–16 Myllytien toimintakeskuksessa pidetään asumisen minimessut, missä keskitytään ikäihmisen asumiseen ja asumistarpeiden ennakointiin. Järvenpään kaupungin yhteisöpalvelujen ja kaupunkikehityksen, Keusoten ja yksityisten toimijoiden järjestämässä tilaisuudessa esiintyy myös Krysanteemi-kuoro. Tervetuloa!


Saavutettava Järvenpää

Digitaalisuus ja Järvenpääinfo tekevät asioinnista entistä helpompaa Bulevardikorttelin uusi toimistotalo rakentuu kovaa vauhtia ja kohoaa jo jykevänä Järvenpään ydinkeskustassa. Alkuvuodesta 2023 taloon avautuu kaikille kaupunkilaisille avoin asiointija kohtaamispaikka Järvenpääinfo. Järvenpää-info kehittyy ja sitä kehitetään tulevina vuosina sen mukaan, miten nopeasti asiointi siirtyy digitaaliseen ympäristöön.

Pilvi Kallio-Meriläinen ja Satu Hänninen toivovat Järvenpää-infosta paikkaa, johon kuka tahansa voi tulla.

Teksti: Heli Komulainen, kuvat: Helmi Romppainen ja Heli Komulainen

Järvenpään tavoitteena ovat sujuvat, kaupunkilaisten aikaa säästävät palvelut. Siksi suurin osa asioinnista tehdään jo lähitulevaisuudessa sähköisesti verkossa. ”Tavoitteena on rakentaa kaupunkilaisille helposti löydettävät ja helppokäyttöiset digitaaliset palvelut”, johtava asiantuntija Esa Aaltonen Järvenpään kaupungilta kertoo. Digipalveluita kehitetään vaiheittain. Ensimmäinen osuus saataneen valmiiksi jo vuoden 2022 puolella. Tulevaisuudessa häämöttää jarvenpaa.fi-sivuston kautta saavutettava Oma Järvenpää -palvelualusta, johon kirjaudutaan pank-

kitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Siellä kaupunkilainen pääsee käsiksi kaikkiin omiin asiointitietoihinsa ja pystyy vaikkapa hakemaan päiväkotipaikkaa, antamaan palautetta katujen kunnosta tai antamaan äänensä osallistuvassa budjetoinnissa. Osa toiminnoista, esimerkiksi palautteen antaminen, onnistuu myös ilman kirjautumista. ”Vaiheittain kehittämisen etuna on se, että saamme nopeammin kaikki nykyiset digipalvelut helposti löydettäviksi jarvenpaa.fi-sivuille. Kutakin digipalvelua voidaan kehittää erikseen ja julkaista ne kaupunkilaisille vaiheittain”, Aaltonen kertoo.

”Voisi sanoa, että tänä vuonna muurataan digiasioinnin perustus uusiksi ja tulevina vuosina saneerataan huone kerrallaan. Kaupunkilaiset otetaan tavalla tai toisella digipalvelujen rakentamiseen mukaan ja niitä kehitetään joustavasti saadun palautteen pohjalta.” Järvenpää-info auttaa aina Tarve fyysiselle asiointipisteelle säilyy digitaalisten palvelujen yleistymisestä huolimatta. Siksi Järvenpää-info tuodaan Bulevardikortteliin aivan kaupungin ydinkeskustaan, elämän keskelle. ”Järvenpää-infon yksi tärkeä tehtävä

19


20

Saavutettava Järvenpää

Esa Aaltonen kehittää Järvenpään digipalveluita.

on tukea asukkaita digipalveluiden käytössä”, kertoo asiakaspalvelun kokonaisuudesta kaupungilla vastaava Satu Hänninen. ”Koronapandemia-aika vei sähköisten palvelujen käyttöä ison askeleen eteenpäin. Järvenpää-infoon on kuitenkin halutessaan aina mahdollista tulla paikan päälle hoitamaan asioita.” Järvenpää-infoon pääsee sisään kävelykatu Jannen eli Sibeliuksenkadun puolelta. Alueen rakentamisen aikana sisään kulku on Mannilantien puolelta hissillä. Samaan asiakaspalvelupisteeseen yhdistyvät nykyinen Seutulantalon palvelupiste, Järvenpää-talolla sijaitseva vapaa-ajan palvelupiste, maahanmuuttajapalvelut, ikärajatonta uravalmennusta tarjoava Vaikuttamo sekä Mestaritoiminnan ja Mestariasuntojen asiakaspalvelupisteet. Järvenpää-infossa ovat saatavilla myös kassapalvelut. Järvenpää-infossa asiakkaan ottaa vastaan monelle kaupunkilaiselle Seutulantalolta tuttu "host", joka ohjaa asiakkaan oikean henkilön pakeille. Monimuotoisissa Järvenpää-infon tiloissa työskentelee niin kaikessa mahdollisessa asioinnissa auttavia yleisneuvojia kuin tiettyihin asiakasryhmiin ja palveluihin keskittyviä henkilöitä. Tiloja on niin nopeaan asiointiin kuin pidempiin henkilökohtaisiin keskusteluihin. Järvenpää-infossa on esillä isot diginäytöt asukasviestintään, esim. kaavojen tarkasteluun. Asiakaspalvelun muutosprojektia kaupungilla vetävä Satu Hänninen on luottavainen sen suhteen, että Järvenpää-info tulee olemaan iso parannus kaupunkilaisten palveluihin. ”Olin keskittämässä aikoinaan kaupungin teknisen palvelun asiakaspalveluja yhden luukun periaatteella saataviksi ja jo siitä saimme kaupunkilaisilta runsaasti kiitosta. Asiointi yksinkertaistui ja kaikki palvelut esim. rakennuslupaa koskien saatiin uudistuksen jälkeen samasta paikasta”, Hänninen kertoo. ”Päätavoitteemme nyt uuden edessä onkin saada aikaan helposti lähestyttävä, käyttötarkoitukseltaan joustava, modernisti palveleva ja parhaan asiakaskokemuksen antava asiakaspalvelu, johon asiakkaat luottavat ja jota he suosittelevat.”

Järvenpää-infon yksi tärkeä tehtävä on tukea asukkaita digipalvelujen käytössä.


Saavutettava Järvenpää

Kohtaamista ja syvää yhteyttä

C

Järvenpään kaupungilla uskotaan Järvenpää-infoon pakollisia asioita hoitamaan tulevien määrän vähenevän tasaisesti digipalveluiden kehittyessä. Digin voittokulku ei kuitenkaan poista ihmisten kohtaamisen tarvetta. Kaupunkilaisten kohtaamiseen ja kuuntelemiseen Järvenpää-infossa satsataankin alusta asti monin eri tavoin. ”Bulevardikorttelin Järvenpää-info tuo mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia”, iloitsee Järvenpään kaupungilla osallisuuden erityisasiantuntijana työskentelevä Pilvi Kallio-Meriläinen. ”Järvenpää-info on paikka, johon kuka tahansa voi pysähtyä saamaan tietoa tai antamaan palautetta. Voimme järjestää siellä pieniä avoimia kokouksia ja infotilaisuuksia sekä "pop-upeja" erilaisista aiheista.” Järvenpää-infossa on käytössä nykyaikaiset striimauslaitteet, jotka mahdollistavat tilaisuuksien järjestämisen hybridinä eli samaan aikaan paikan päällä ja verkossa. Hyvin saavutettavaa tilaa keskellä kaupunkia voidaan käyttää myös äänestyspaikkana. ”Haaveilen myös siitä, että kaupungin työntekijät johtoa myöden tulisivat ajoittain Järvenpää-infoon tekemään työtä periaatteella "saa tulla keskeyttämään ja juttelemaan", Kallio-Meriläinen sanoo. Hänninen ja Kallio-Meriläinen muistuttavat, ettei Järvenpää-infon konsepti ja toimintatapa ole valmis ja lukkoon lyöty sen avautuessa, vaan tilan käyttöä kehitetään koko ajan saadun kokemuksen, palautteen ja ilmoille heitettyjen ideoiden mukaan.

J Ä RV E N PÄ Ä - I N FO Osoitteessa Sibeliuksenkatu 8. Alueen rakentamisen aikana kulku Mannilantien puolelta hissillä. Avautuu tammikuussa 2023, avajaisia vietetään 9.1. Asiakaspalvelun aukioloajat: Ma, ti ja to klo 9–16 Ke klo 9–17 Pe klo 9–14 Mestariasunnot Oy:n ja Mestaritoiminta Oy:n mahdollisesti edellä mainituista ajoista poikkeavat ajat löytyvät heidän nettisivuiltaan.

21

Kaupungin tiloja asukkaiden omaan käyttöön Kaupungin tilat on tarkoitus saada aiempaa paremmin järjestöjen ja yksittäisten asukkaiden käyttöön. Varattavien tilojen määrä kasvaa, ja sopivimman tilan löytäminen ja varaaminen tehdään helpoksi. Teksti: Kirsi Riipinen

Kaupungin tilat ovat olleet esimerkiksi urheiluseurojen käytössä jo nyt aktiivisesti. Myös koulujen luokkahuoneita on voinut varata muun muassa kansalaisopiston ja musiikkiopiston käyttöön. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon nykyistä enemmän. Tilakehitysjohtaja Jari Lausvaara kertoo Järvenpään olevan edelläkävijä, kun kaupunki rakentaa perustietojärjestelmää, sähköistä kulunhallintaa ja varausjärjestelmää kokonaisuudeksi. Samaan aikaan tehdään isoa muutosta toimintakulttuuriin ja työprosesseihin esimerkiksi siivouksen osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kaupungin asukkaat saavat käyttöönsä laajat tilapalvelut. Järvenpääläisille tulee aiempaa enemmän valinnan varaa, etsi sitten paikkaa vaikkapa 50-vuotisjuhlia tai kaupunginosakokousta varten. Tähän saakka tieto kaupungin hallinnassa olevista tiloista on ollut hajallaan. Kun tieto saadaan samaan paikkaan, myös kaupungin työntekijät pääsevät hyödyntämään tiloja asukkaiden palvelemisessa aiempaa sujuvammin. Verrattavissa hotellihuoneen varaamiseen Tilapäällikkö Henri Kansonen kertoo, että varattavia kohteita on tulossa esimerkiksi Kinnarin koulusta sekä joistakin päiväkodeista. On mahdollista, että mukaan varattavien joukkoon tulee myös Järvenpää-talon tiloja.

Tarkoitus on saada kysynnän mukaan tiloja mukaan lisää, mutta esimerkiksi tietoturvan takia osa kaupungin tiloista pysyy jatkossakin varausjärjestelmän ulkopuolella. Kaupunki toivoo, että varattaviin tiloihin saadaan asukkaiden hyvinvointia tukevaa toimintaa – on se sitten liikkumista, laulua tai vaikka yhteisöllistä pitsanpaistoa. Käyttöliittymästä on suunniteltu helppokäyttöinen. Varausta varten tarvitaan vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla. Kansonen sanoo, että tilan varaamista voi verrata hotellihuoneen varaamiseen. Tilavarauksen yhteydessä näkee, mitä varusteita tilassa on: löytyykö sieltä esimerkiksi projektori kokousta varten. Käyttöliittymään on tarkoitus saada mukaan myös kartta, jolloin sopivaa paikkaa voi etsiä myös sijainnin perusteella. Fyysistä avainrumbaa ei ole tiedossa, vaan varattaviin tiloihin pääsee väliaikaisella koodilla. Kaupunki perii varattavista tiloista vuokran, mutta vielä tässä vaiheessa esimerkiksi yksittäisen luokkahuoneen iltavuokran hinta ei ole tiedossa. Uusi varausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain ensi vuoden aikana.


22

Uudistuva & osallistuva Järvenpää

HYVINVOINTIALUEEN PA LV E L U T Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyvät seuraavat palvelut:

Järvenpääläisten sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymältä

opiskeluhuolto eli koulujen kuraattorit ja psykologit kunnista

kehitysvammaisten palveluita Eteva-kuntayhtymältä (Etevalta siirtyy palveluita usealle eri hyvinvointialueelle)

päihdehuollon palvelut Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymältä (Ridasjärven päihdehoitokeskus eli Ridis)

Lisäksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa pelastuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä: •

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja naapurillamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee olemaan yhteinen pelastuslaitos, meille jo entuudestaan tuttu KeskiUudenmaan pelastuslaitos.

HUS säilyy omana organisaationaan ja tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue omistaa HUS-yhtymän yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa järvenpääläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista vuoden 2023 alusta alkaen. Teksti: Katja Santalahti, kuva: Iiro Rautiainen / Keusote

Sote-uudistus ja pelastustoimen uudistus ovat valtakunnallisesti yksi historiamme suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Sen myötä maahamme perustetaan uudet itsehallinnolliset hyvinvointialueet, jotka vastaavat sote- ja pelastuspalveluista. Uudistuksen tavoitteena on taata palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde yhteiskunnassamme muuttuu. Suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi

mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus myös yhteiskunnan muutosten keskellä. Vaikka muutos on valtakunnallisesti iso, meillä Keski-Uudellamaalla se on montaa muuta aluetta pienempi. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä eli Keusote on jo nyt muutaman vuoden ajan vastannut monista alueemme sote-palveluista. Myös maantieteellisesti hyvinvointialue vastaa nykyisen Keusoten aluetta, eli siihen kuuluvat Järvenpään lisäksi Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen.

Lue lisää: www.keusote.fi/ hyvinvointialue


23

J Ä R V E N PÄ Ä S S Ä U N E L M AT K Ä Y V ÄT T O T E E N

Alman ja Siben matkassa Järvenpääelokuvassa Alma tapaa unessaan nuoren Siben ja pääsee hänen kanssaan seikkailuun tulevaisuutensa Järvenpäähän. Tarinassa vilahtelevat startupit, hyvinvoivat ikäihmiset, verevä kulttuuri ja sujuvan arjen mukanaan tuovat pysähtymisen mahdollisuudet. Kyseessä on kolmen minuutin mittainen ”elokuva”, joka kiteyttää Järvenpään syvimmän olemuksen ja innostaa hankkimaan lisätietoa kaupungista. Järvenpääelokuva on tehty kestämään aikaa ja sitä käytetään monipuolisesti kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa. Järvenpääelokuvan toteutti Järvenpään viestintä- ja markkinointipalvelut yhteistyössä markkinointiviestintätoimisto Avidlyn kanssa. Tarinan näyttelijät ovat järvenpääläislähtöinen Anton Kettunen Siben roolissa sekä Irina Isberg Almana. Järvenpääelokuvan ohjasi Kari Merikanto.

Katso Järvenpääelokuva Järvenpään kaupungin YouTube-tilitä!

J Ä RV E N PÄ Ä N E U L E L Ä M M I T TÄ Ä PA K K A S E L L A Neulekahvila Lentävä Lapanen ja Järvenpään kaupunki järjestivät neulekisan, jonka voitti Meiju Riihelän suunnittelema upea hupparimallinen neule Kaupungin kasvot – pääasioita Järvenpäästä. Neuleen ohje on nyt valmis ja löydät sen Järvenpään verkkosivuilta. Nyt siis puikot suihkimaan ja loihtimaan järvenpääläistä lämmikettä talveen! Voit tehdä joko täysin ohjeen mukaisen neuleen tai valita neuleessasi lukevat kaupunginosat ihan itse. Kuva: Lentävä Lapanen

Katso neuleen ohje osoitteesta www.jarvenpaa.fi/jarvenpaaneule

OTA YH TEYTTÄ!

MI TÄ PI D I T LEH D ESTÄ?

Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4, 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi.

S EU RAA J ÄRVENPÄÄTÄ S O MESS A

00

G>O


J Ä RV E N PÄ ÄV I S I O 2 0 3 0

Järvenpääläiset voivat hyvin ja asiat hoituvat sujuvasti Metropolialueen pohjoisessa keskuksessa. Rakennamme yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisellä on turvalliset juuret ja kantavat siivet. JA RVENPA A .FI J ARVENPA A M EDI A .FI

,

Järvenpää