Luonnotar, Järvenpään kaupungin asukaslehti 2022

u

onno

tar

hallittu kasvu

Brace:

on kaikki tarvittava lähellä.”

Järvenpää on kasvun paikka ihmisille ja yrityksille

Järvenpää tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa. Houkutteleva, hallitusti kasvava kaupunki vetää puoleensa asukkaita ja osaamista. Kehitämme kaupunkia ja tarjoamme tukea siten, että yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä.

Uuden Harjulan kampuksen piha-alue yläilmoista kuvattuna.

JULKAISIJA: Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4, 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

Luonnotar

JÄRVENPÄÄN ASUKASLEHTI 2022

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KESTÄVÄ & HALLITTU KASVU

06 RAKENTUVA AINOLAN ALUEKESKUS

VASTAA UUDEN KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEISIIN

JONATHAN BRACE: ”PARASTA JÄRVENPÄÄSSÄ ON YHTEISÖLLISUUS JA KAUPUNGIN MONIPUOLISUUS”

75-VUOTIAS JÄRVENPÄÄN OPISTO TARJOAA MONIPUOLISIA KURSSEJA TAITEEN & KULTTUURIN JÄRVENPÄÄ

SUVIRANTA VEI PUUTARHURIN SYDÄMEN

TAPAHTUMAKAUPUNGISSA VOI TEHDÄ PALJON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIÄ VALINTOJA

INHIMILLINEN KAUPUNKI & SYVÄ YHTEYS

IHMISYSTÄVÄLLINEN KAUPUNKI SAAVUTETTAVA JÄRVENPÄÄ

19 DIGITAALISUUS JA JÄRVENPÄÄ-INFO TEKEVÄT ASIOINNISTA ENTISTÄ HELPOMPAA

21 KAUPUNGIN TILOJA ASUKKAIDEN OMAAN KÄYTTÖÖN

UUDISTUVA & OSALLISTUVA JÄRVENPÄÄ

22

JÄRVENPÄÄLÄISTEN SOTE- JA PELASTUSPALVELUT SIIRTYVÄT KESKIUUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLE

ALMAN JA SIBEN MATKASSA JÄRVENPÄÄELOKUVASSA

TOIMITTAJAT: Heli Komulainen, Tuula Alkula, Ari Minadis, Selma Mustonen, Terhi Paavola, Erika Poikolainen, Kirsi Riipinen, Katja Santalahti

SUUNNITTELU & TAITTO: Sirpa Alhava, Helka Herlevi, Essi Mäntynen (Avidly)

KUVAT: Tuula Alkula, Tero Ikäheimonen, Pia Inberg, Sanna Nuutinen / Foto Bakery, Aleksi Nurminen, Iiro Rautiainen / Keusote, Helmi Romppainen, shutterstock.com

PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy

”

Järvenpäällä ja teineillä on jotain yhteistä: joskus me pitkään täällä asuneet saatamme yllättyä, kun kulmat ovat muuttuneet radikaalistikin sitten viime näkemän.

Kasvutarinoita metropolialueen pohjoisesta keskuksesta

Lapseni ovat saavuttaneet teini-iän ja olen viime vuosina saanut todistaa nopeaa kasvua. Entiset pikkulapset ovat hetkes sä hujahtaneet pituudessa rinnalle ja ohi ja muuttuneet muutenkin niin nopeasti, että välillä iskee hetkellinen, hätkähdyttä vä vierauden tunne. Keitä ovat nämä isot ihmiset ja mihin vauvat katosivat?

Järvenpäällä ja teineillä on jotain yh teistä: joskus me pitkään täällä asuneet saatamme yllättyä, kun kulmat ovat muuttuneet radikaalistikin sitten viime näkemän. Rakentamisen tahti on kau pungissamme rivakka, mikä mahdollistaa asukasluvun ja yritysten määrän kasvun tulevinakin vuosina. Rakentaminen takaa myös sen, ettei asukkaan tai yrityksen tar vitse lähteä Järvenpäästä, kun elämän tai yrittämisen tilanne muuttuu ajan myötä. Niin ihmisen kuin kaupunginkin kasvu tuo väistämättä mukanaan pientä kipui lua ja ehkä epäjärjestystäkin. Pitää tottua kaikenlaiseen uuteen ja keskeneräisyys voi tuntua joskus rasittavalta. Onhan se kuitenkin äärimmäisen palkitsevaa, kun huomaa lapsen alkavan pärjäillä jo enem män omillaan ja kasvavan kohti vastuullis ta aikuisuutta. Kaupungin kohdalla hienoa on nähdä, miten eläväksi kaupunkikuva ja tapahtumat muuttuvat asukasmäärän lisääntyessä. Kehittyvä keskusta on pian aivan toisen näköinen kuin ennen ja uu det asuinalueet ovat todella viihtyisiä. Tässä lehdessä pääsemme kurkkaamaan keskustan Bulevardikorttelin tulevaan

Järvenpää-infoon sekä kaupungin etelä osaan rakentuvaan uuteen Ainolan alue keskukseen.

Sekä aikuiseksi että isommaksi kaupun giksi kasvaminen tuo mukanaan myös vas tuuta. Kaupungin vastuu tarkoittaa sitä, että meidän pitää voida huolehtia niin nykyisten kuin tulevienkin järvenpääläis ten hyvinvoinnista ja palveluista. Kasvun pitää siis olla hallittua. Kaupungilla on vastuu myös esimerkiksi ympäristöasiois ta. Siihen aiheeseen pureudumme tässä Luonnottaressa kestävien tapahtumien tuotannon osalta.

Kasvu ei ole vain määrää, vaan myös laatua. Eikä se lopu aikuisena tai tietyn koon saavuttaneessa kaupungissa. Kasvu on oppimista, oivaltamista, innovaatioita, kehittämistä ja muiden kanssa yhdessä tekemistä. Metropolialueen pohjoinen keskus Järvenpää on kasvun paikka asuk kaille, yrityksille ja yhteisöille. Asukas lehtemme Luonnotar tuo esiin tarinoita kaupungin ja kaupunkilaisten kasvusta. Ota hyvä asento ja nauti!

Heli Komulainen

Viestintäjohtaja, Järvenpäätoimittaja Järvenpään kaupunki

Kuva: Sanna Nuutinen / Foto Bakery

Rakentuva Ainolan aluekeskus vastaa uuden kaupunki strategian tavoitteisiin

Järvenpää kasvaa ja kehittyy hallitusti uuden kaupunkistrategian valossa. Etenkin eteläinen Järvenpää uuden Ainolan aluekeskuksen myötä on tulevien vuosien keskeinen kasvun ja kehittämisen painopistealue, joka tulee tukeutumaan vahvasti junaradan tarjoamiin hyviin liikenneyhteyksiin.

Teksti: Ari Minadis, kuvitukset: shutterstock.com

Järvenpään kaupunki on kuluvana vuon na päivittämässä kaupunkistrategiaansa vuosille 2023–2030. Strategian painopis teiksi on yhdessä kaupunkilaisten, kau pungin luottamushenkilöiden, yritysten ja työntekijöiden näkemysten pohjalta valikoitunut kestävä ja hallittu kasvu, vi reä kaupunkielämä ja ajoissa auttaminen. Kaupunkistrategia perustuu arvioon nyky tilanteesta sekä tulevista toimintaympä ristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kaupungin tehtävien toteuttamiseen.

Kaupungin elinvoimajohtaja, kaupunkistrategiatyöryhmää vetänyt Marko Lehen berg kertoo strategian toimivan eräänlai sena kompassina, joka osoittaa mihin kau punki menee ja kertoo, onko suunta oikea.

”Se on konkreettinen tapa muodostaa mitattavia ja ymmärrettäviä toimenpiteitä ja tavoitteita, joita kohti voimme kaupun kina mennä.”

Lehenberg tarkastelee strategiassa yhtenä painopisteenä olevaa kestävää ja hallittua kasvua.

”Jotta voimme tavoitella hallittua kas vua, on sen oltava ensinnäkin jatkuvaa ja samalla on ymmärrettävä, minne kasvua kannattaa ohjata. Järvenpään kaupunki on saavuttanut kestävän kasvun aseman ja nyt on hyvä hetkiä miettiä, miten kas vusta hyödynnetään ne parhaat ja hyö dyllisimmät puolet kaupunkia ajatellen.”

”Hallittu kasvu sisältää ajatuksen sii tä, että kaupunkia kehitetään kaikille asukkaille ja yrityksille sekä kaupungis sa vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Kasvuun kuuluvat kaupunkiympäristön, kaupunkilaisten viihtyvyyden ja yritys ten toimintaympäristön parantaminen”, kiteyttää Lehenberg.

Kohti oikea-aikaista kasvua

Eteläiseen Järvenpäähän Ristinummen ja Lepolan kaupunginosien alueelle noin kahden kilometrin etäisyydelle keskus tasta rakentuva Ainolan aluekeskus on Lehenbergin mukaan hyvä esimerkki kas vun kanavoimisesta. Kyseessä on pitkän

tähtäimen suunnitelma kasvaa Ristinum men suuntaan ja suunnata kasvua radan varteen. Alue sijoittuu pääradan itäpuolel le uuden Ainolan aseman yhteyteen, joka siirretään Ainolanväylän eteläpuolelle 500 metriä etelään nykyiseltä sijainniltaan. Noin 30 prosenttia Järvenpään uusista asukkaista arvioidaan sijoittuvan eteläi seen Järvenpäähän vuosien 2022–2040 aikana.

Alueen rakentaminen on käynnistynyt vuonna 2019 ensimmäisten puistoaluei den ja hulevesijärjestelmien osalta. Kesäl lä 2022 on aloitettu katujen ja vesihuollon rakentaminen ja syksyllä 2022 päästään aloittamaan asuntorakentaminen, joka jatkuu aina 2030-luvulle asti. Samalle vuosikymmenelle Ainolaan suunnitellaan koulua. Ensimmäiset asukkaat pääsevät kuitenkin jo muuttamaan alueelle vuoden vaihteessa 2023–2024. Alueen keskeinen suunnitteluperiaate on ollut hyvien kevy en liikenteen yhteyksien mahdollistami nen. Sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet

ovat esimerkki kestävästä elämäntavasta, jota alueen kohdalla on haluttu korostaa.

Aluekeskuksesta rakentuu kaupunki kuvaltaan ja julkisilta tiloiltaan laadukas keskittymä, jossa yhdistyvät monipuo linen asuminen, työpaikat, lähipalvelut, helppo liikkuminen sekä uuden Ainolan aseman liityntäpysäköinti. Laadukkaisiin ratkaisuihin ja ympäröivään kulttuurimil jööseen istuva rakentaminen luo alueelle täysin uudenlaisen profiilin ja omaleimai sen identiteetin, jonka aluenimistössä on hyödynnetty Sibeliuksen musiikkituotan toa.

”Juna-aseman vieressä ja kulttuurimai semassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia. Loistavien liikenneyh teyksien äärellä oleva Ainolan aluekeskus on kaupungille paikka kasvaa hallitusti ja kaupungin siluetti laajenee hiljalleen ete lään”, kertoo Lehenberg.

”Kun uusia alueita suunnitellaan ja to teutetaan, on toiminnan oltava oikea-ai kaista. Järvenpää on nyt sellaisessa vai heessa, että Ainolan aluekeskus on kasvun näkökulmasta hyvä toteuttaa ja näkymä on sellainen, laadukasta kasvua pystytään siellä myös saavuttamaan.”

Hallittu kasvu tuottaa Lehenbergin mukaan myös välttämätöntä taloudel lista toimeliaisuutta työpaikkoja lisäten ja kaupungin laatua parantaen. Ainolan aluekeskuksen alueelle on arvioitu 150–200 uutta työpaikkaa, jolla on positiivisia elinkeino- ja työllisyysvaikutuksia. Tulevat liiketilat tuovat eloa Ainolan aluekeskuk sen katukuvaan ja samalla pyrkimyksenä on edistää erilaisten kaupallisten palvelu jen sijoittumista alueelle.

Lehenberg muistuttaa, että Ainolan aluekeskukseen on tärkeää löytää kiin nostavia toimijoita, jotka toimivat uudessa ympäristössä luontevasti.

”On myös olennaista, ettei lukittauduta vain tiettyyn tapaan tuottaa palveluita. On kyettävä käymään markkinavuoropuhelua sijoittajien, rakennusyhtiöiden ja yritysten kanssa ja oltava kaupungissa avoimina uusille Suomeen rantautuville liiketoi mintamalleille.”

Monenlaisia asumisratkaisuja, arjen taidetta ja kohtaamisia kaupunkitilassa Asuminen Ainolan aluekeskuksessa on kerrostalovaltaista, mutta alueelle tulee rakentumaan myös matalampia kaupun kitaloja, rivitaloja sekä mahdollisesti myös

AINOLAN ALUEKESKUKSEN AIKAJANA

1968: Yleiskaavassa tavoiteltu maankäyttö oli teollisuusaluetta. 2000-luvun alku: Järvenpään yleiskaava 2020 luo suuntaa eteläisen Järvenpään kehittämiselle. Ainolan aluekeskus siirtyy nykyiselle sijainnilleen. Maanhankintaprosessi käynnistyy. Maanhankintaprosessin aikana visio kehittyy ja suunnittelu tarkentuu.

2014: Poikkitien alueen kaavarunko hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa.

2015: Laaditaan ensimmäinen Ainolan aluekeskuksen viitesuunnitelma.

2016: Ainolan aluekeskuksen alue siirtyy kaupungin omistukseen.

2018: Asemakaava tulee vireille ja kaavaluonnos on nähtävillä.

2019: Kunnallistekniikan rakentaminen ja vesihuollon toteutus.

2021: Järvenpään yleiskaava 2040 hyväksytään, joka ohjaa alueen suunnittelua. Järjestetään keskuskorttelin suunnittelukilpailu ja päätöksenteossa valitaan alueen ensimmäiset rakennuttajakumppanit. Kaavaehdotus.

2022: Asemakaava on lainvoimainen. Kiinteistöjen rakentaminen alkaa.

2023–2028: Ratatyöt ja meluesteiden asentaminen.

2030-luku: Ainolan aluekeskus valmistuu.

Viulukonsertonkatu

Metsälaulunkuja

Kevätlaulunkuja

Kesälaulunkuja

Sinfonia-aukio

yhtiömuotoisia omakotitaloja. Asumises sa huomioidaan lapsiperheiden lisäksi myös yksinasujat yhteisöllisyyteen ja kestävään kehitykseen ohjaavalla suun nittelulla. Alueen rakennusten materiaa livalinnoissakin panostetaan kestävään kehitykseen.

”Alueen arkkitehtuurin tulee olla kau punkikuvallisesti korkeatasoista, innova tiivista ja klassisen vähäeleistä sekä katto muodoiltaan ja rakennusmateriaaleiltaan vaihtelevaa. Puurakentamista on pyritty edistämään asemakaavassa. Alueelle ra kentuu yhteensä yhdeksän eriluonteista korttelikeskittymää sekä tapahtumia ja yhteisöllisyyttä ruokkiva aukioiden ja puistojen sarja”, hankkeen asemakaavoi tuksesta vastannut kaupungin projekti päällikkö Juho Mattila kertoo.

Alueellinen taide tuodaan myös nä kyväksi osaksi kaupunkikuvaa julkiseen katu- ja puistotilaan ja pysäköintilaitoksen julkisivuihin. Alueelle on laadittu oma tai deohjelma, joka tunnistaa alueen taiteen paikat ja luo edellytyksiä asukkaiden ja taiteen väliselle vuorovaikutukselle. Tai deohjelman tekoon osallistettiin kaupun kilaisia, mutta erityisesti myös lähialueen asukkaita.

”Taide lisää ympäristön viihtyisyyttä, ja tuo kulttuurin osaksi arkiympäristöä.

Tämä on ensimmäinen hanke Järvenpääs sä, jossa on tässä mittakaavassa toteutet tu taiteen prosenttiperiaatetta”, iloitsee kaupungin hankekehityspäällikkö Salla Niemelä . Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että tietty osuus rakentamisbudjetis ta käytetään kohteessa taiteen hankintaan tai taiteelliseen suunnitteluun.

Ainolan aluekeskukseen suunniteltavat puistot tulevat olemaan kaupunkitapah tumien keskittymiä, toisaalta asukkaiden luontoyhteyden ja arjessa rauhoittumi sen paikkoja. Alueelle istutettavissa kas vilajeissa käytetään kotimaisia luonnon kasveja.

”Esimerkiksi alueelle rakentuvan Valse tristen puiston tavoitteena on säilyttää metsäinen alue luonnontilassa. Puiston vieressä sijaitsee myös vanha Pohjolanho vin navettarakennus, joka on tarkoitettu säilytettäväksi osana alueen kulttuurihis toriallista perintöä. Sen käyttötarkoitus ratkaistaan, kun alue lähtee kehittymään ja rakentaminen käynnistyy”, Niemelä täy dentää.

Ainolan aluekeskuksesta on moneen. Lähivuodet näyttävät, millaiseksi elinym päristöksi Ainolan aluekeskus Järvenpään keskustan rinnalle muodostuu.

Juna-aseman vieressä ja kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde sisältää paljon mahdollisuuksia.

”

PARASTA TULEVASSA AINOLAN ALUEKESKUKSESSA

Kysyimme myös Juho Mattilan ja Salla Niemelän omat suosikit aluekeskuksen suunnitelmassa. Niemelä listaa kolmen kärkeen hyvät liikenneyhteydet, moni puoliset asumisen mahdollisuudet ja alueellisen taideohjelman.

”Kyseessä on uusi aluekeskus erinomaisten liiken neyhteyksien äärellä, jossa yhdistyvät urbaani ker rostaloasuminen sekä puistojen reunaan rajautuva pientaloasuminen, palvelut ja kulttuuri. Monien mah dollisuuksien Ainola ja tällainen kombinaatio kiinnos taa monia”, summaa Niemelä.

Mattila kertoo suosikeikseen Ainolan aluekeskuksen viheralueet, suunnittelutyöstä saadun positiivisen pa lautteen ja Ristinummen tulevaisuuden kehittymiseen.

”Viheralueiden suunnittelussa korostui alueen al kuperäisen puuston hyödyntäminen ja monipuolisten puistotoimintojen mahdollistaminen.”

”Ainolan aluekeskuksen toteutuminen konkretisoi ensimmäistä kertaa näkyvästi kaupungin eteläisen alueen kehittämistä. Ristinummelaisilta on saatu li säksi hyvää palautetta asemakaavan sekä palveluiden kehittämisen osalta. Samalla uudet palvelut tulevat vastaamaan Ainolan aluekeskuksen kasvavaan asu kasmäärään”, kuvailee Niemelä.

AINOLAN ALUEKESKUS LUKUINA

Jonathan Brace on asunut koko elämänsä Järvenpäässä – syitä jäämiseen on monia.

Mikä on ”Järvenpää-historiasi?”

”Olen syntynyt ja kasvanut Järvenpäässä. Äitini sekä isovanhempani asuvat edelleen myös täällä. Peruskoulun kävin Järvenpään Yhteiskoulussa ja toiseen asteen koulutuksen Järvenpään lukiossa. Tällä hetkellä opiskelen Lahdessa fysioterapeutiksi, mutta asun edelleen Järvenpäässä.”

Miksi halusit jäädä Järvenpäähän asumaan, vaikka opinnot olisivat voineet viedä muualle?

”Halusin jäädä Järvenpäähän asumaan, koska Jär venpäässä on helppoa ja mukava olla. Minulla on täällä edelleen paljon ystäviä ja perhettä. Lisäksi Järvenpää on kasvava ja kehittyvä kaupunki, joten täällä on kaikki tarvittavat palvelut lähellä. Järven päässä on myös erityisesti kesällä paljon mahtavia tapahtumia kuten Puistoblues ja Järvenpää Soi, jos sa olin tänä vuonna mukana bändissä soittamassa bassoa. Viime vuonna avattu Aino Areena on hieno keikkapaikka, jossa itsekin olen käynyt pari kertaa. Toivottavasti toiminta jatkuu, jotta syksyllä pääsee taas viihtymään keikkojen parissa. Hyvien tapahtu mien lisäksi Järvenpäässä on näin urheiluihmiselle hyvät harjoittelumahdollisuudet, joita paranne taan jatkuvasti. Harrastan itse edelleen SM-tasolla pikajuoksua, joten hyvät treenipaikat ovat minulle tärkeitä. Järvenpäässä on kaikki tarvittava lähellä, joten miksi haluaisin muuttaa pois.”

Minkälainen kaupunki Järvenpää on nuorelle ihmiselle?

”Järvenpäässä on paljon viihtyisiä kahviloita ja ra vintoloita. Rantapuisto ja Vanhankylänniemi ovat myös todella kivoja paikkoja hengailla. Nuorelle ihmiselle Järvenpäässä on tekemistä ja esimer kiksi todella hyviä harrastusmahdollisuuksia. Itse olen nuorempana harrastanut täällä pesäpalloa ja kamppailulajeja. Edelleen käyn kuntosalilla ja vaik ka käyn treenaamassa pikajuoksua Helsingissä, niin itsenäistä treeniä teen mielelläni Järvenpäässä. Nuorille Järvenpäästä löytyy vaikka ja vallan mitä!”

Mikä on Järvenpäässä parasta?

”Parasta Järvenpäässä on yhteisöllisyys ja kaupun gin monipuolisuus. Järvenpään yhteisöllinen mei ninki näkyy hyvin esimerkiksi JäPS:n kotipeleissä, joissa on mahtava meno! Kotijoukkueita kannus tetaan tunteella ja omien puolia pidetään. Vaikka Järvenpää on muuttunut aika paljon viime vuosina, on se edelleen paras paikka asua.”

”Parasta Järvenpäässä on yhteisöllisuus ja kaupungin monipuolisuus”

Kuka: Jonathan Brace

Ammatti: Opiskelija (fysioterapeutin koulutus, LAB-ammattikorkeakoulu Lahdessa)

Parasta Järvenpäässä: Monipuolisuus ja yhteisöllisyys

Paras paikka Järvenpäässä: Rantapuisto, Vanhankylänniemi ja keskusurheilukenttä

Teksti: Selma Mustonen, kuva: Pia Inberg

75-vuotias Järvenpään Opisto tarjoaa monipuolisia kursseja

Järvenpään Opisto on tarjonnut järvenpääläisille erilaisia yleissivistäviä ja harrastamisen kursseja jo 75 vuoden ajan. Opisto aloitti toimintansa vuonna 1947 Tuusulan kansalaisopistona ja vuosien saatossa nimi muuttui Järvenpään työväenopistoksi ja vuonna 2010 Järvenpään Opistoksi.

Teksti ja kuva: Tuula Alkula

Alkuvuosina työväenopistossa opiskeltiin paljon yleissivistäviä kursseja. Opetusta järjestettiin muun muassa kunnallisopista, yhdistystoiminnasta, kauppalaskennosta, kirjanpidosta, käsitöistä, kotitaloudesta ja musiikista. Myös yleisöluennot kuuluivat jo tuolloin opiston ohjelmaan.

Tänä päivänä Järvenpään Opisto tar joaa noin 700 kurssia vuosittain. Aiheet vaihtelevat historiasta hyvinvointiin ja kreikan kielestä käsitöihin. Opistossa voi opiskella avoimen yliopiston opintoja, 14 eri kieltä, kuvataiteita, kirjallisuutta, lausuntaa, teatteria, musiikkia, tanssia, liikuntaa, kotitaloutta, käsitöitä, teknisiä töitä, vesiliikennettä ja tietotekniikkaa. Opiskelijoita Järvenpään Opistossa on lähes 10 000, joskin pari viimeisintä koro navuotta on rokottanut osallistujamääriä parilla tuhannella. Tänä syksynä kursseil le tulijoita oli jälleen runsaasti, jopa 1100 enemmän kuin edellisenä koronaa edeltä vänä vuonna 2019.

Aava laajentaa kielitaitoaan japanin kurssilla 15-vuotias Aava Maunula löysi Järven pään Opiston aloittaessaan japanin kielen opiskelunsa kolme vuotta sitten.

”Minulla on sellainen kunnianhimoinen tavoite osata tulevaisuudessa ainakin nel jää, viittä kieltä hyvin. Englannin kieltä käytän hyödykseni aina kuin se vain on mahdollista, katson muun muassa eng lanninkielisiä videoita Youtubesta. Olen kiinnostunut aasialaisesta kulttuurista ja elämäntavasta, joten päätin aloittaa japa nin kielen opiskelun.”

Kielivalikoima todennäköisesti laajen tuu entisestään syksyllä Aavan aloittaessa opiskelut Järvenpään lukion kuva- ja me diataidelinjalla. Hän on ilmoittautunut kiinan kielen kurssille ja toivookin, että kurssille tulisi tarpeeksi opiskelijoita, jotta kurssi voidaan toteuttaa.

Järvenpään Opistossa opiskelee hyvin eri-ikäisiä opiskelijoita. Niin myös Aavan japanin kielen kurssilla, jossa opiskelee 10 henkilöä ikähaitarin ollessa 15-kesäisestä aina kahdeksankymppiseen asti.

”On mukavaa, kun ryhmässä on eri-ikäi siä ihmisiä. Se on hieno asia, kun kaiken ikäisillä on mahdollisuus opiskella ja op pia uutta.”

Kielikurssilla edetään oppikirjan mu kaan, mutta myös keskustelu ja kuunte lu kuuluvat kurssin opetusmetodeihin. Aavan japanin kielen oppikirjan välissä on paksu pino muistiinpanoja, joka ker tookin intensiivisestä opiskelusta. Lisäksi jokainen kurssilainen teki japaniksi lyhyen esitelmän, jonka he esittivät toisilleen. Ryhmässä opiskelu on Aavan mieleen.

”Toisten opiskelijoiden kanssa on mie lenkiintoista jutella ja kuunnella heidän juttujaan. Itse opin paljolti kirjoittamalla, mutta myös olemalla muiden kurssilaisten kanssa vuorovaikutuksessa keskustellen ja kuunnellen. Yksin pänttääminen tuntui sikin liian puuduttavalta.”

Aava kävi Järvenpään Opistossa var sinaisen japanin kurssin lisäksi vielä erillisen neljä viikkoa kestävän japanin keskustelukurssin vahvistaakseen omaa puhumistaan vieraalla kielellä.

Järvenpään Opiston kurssilta Aava saa

varmasti haltuunsa hyvät alkeet japanin kieleen. Siintääkö ajatuksissa matkustaa joskus kenties itse maahan?

”Meidän perheemme oli tarkoitus käydä Japanissa, mutta koronapandemia vesitti aikeet nyt joksikin aikaa. Mutta olisi kyllä kiva tutustua itse maahan ja japanilaisten elämäntapaan.”

Katso myös:

Järvenpään Opiston historian havinaa www.jarvenpaanopisto.fi/yhteystiedot/ opisto-75-vuotta

Entisten opistolaisten muisteluita www.jarvenpaanopisto.blogspot.com

MINUN PAIKKANI:

Suviranta vei puutarhurin sydämen

Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakotia Suvirannassa ympäröi upea puutarha, jossa voi kuvitella itsensä elokuvan kulisseihin. Puutarha on Anne Töllikön unelmien työpaikka.

Teksti: Kirsi Riipinen, kuva: Pia Inberg

Täällä voitaisiin kuvata vaikka britti läinen vuosisadan alkupuolelle sijoit tuva elokuva. Tai jokin romanttinen otos 1900-luvun alkupuolen herras kartanon elämästä.

Miten ihmeessä Suvirannan puu tarha Tuusulanjärven rannalla on pysynyt kuin salaisuutena?

Tosiasiassa salaisuudesta ei ole kyse, vaan Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakotiin ja sitä ympäröivään puutarhaan pääsee opastetuille kierroksille kuulemaan paitsi taiteili joiden elämästä, myös ihastuttavasta puutarhasta.

Puistopuutarhuri Anne Töllikkö kertoo menettäneensä sydämensä vanhalle puutarhalle. Ihasteltavaa riittää jatkuvasti: valtavat 120-vuoti

aat tammet, Versailles-tyylinen alue rakennuksen vierellä, omenapuu tarha, perennaistutukset, hyötypuu tarha kasvihuoneineen ja näkymä Tuusulanjärvelle.

Töllikkö kertoo löytävänsä viikoit tain uusia näkökulmia 1,5 hehtaarin kokoisessa puutarhassa.

”Tunnelma on veikeä. Kun istah dan vaikkapa omenapuun juurelle, näen puutarhan jälleen uudesta nä kökulmasta.”

Puutarhan kasvit ovat osa museoalueen kokonaisuutta. Töllikkö ker too, ettei mitään yksittäistä kasvilajia haluta nostaa muita korkeammalle jalustalle, sillä alue on kokonaisuus, josta halutaan pitää mahdollisimman hyvää huolta.

Töllikkö on töissä Suvirannan puu tarhassa kolmatta vuotta ja kertoo tekevänsä unelmiensa töitä. Vanhat puutarhat ovat kiinnostaneet häntä aina, ja Suvirannassa taiteilijahistoria tuo työhön oman vivahteensa.

Suvirannan puutarhanhoidon fi losofiaan kuuluu, että jotkut alueet, kuten hiekkakäytävät, pidetään mahdollisimman siisteinä ja hyöty puutarha kitketään, mutta osassa puutarhaa luonto on läsnä.

”Niitty saa kasvaa, ja päivänkak karoiden annetaan olla rauhassa. Täällä on paljon myös kotipuutarhan henkeä.”

Tunnelma on veikeä. Kun istahdan vaikkapa omenapuun juurelle, näen puutarhan jälleen uudesta näkökulmasta.

Lisätietoa

Tapahtumakaupungissa voi tehdä paljon ympäristöystävällisiä valintoja

Järvenpäässä tapahtuu ympäri vuoden. Tapahtumat elävöittävät, näkyvät ja kuuluvat katukuvassa ja tapahtumapaikoilla. Ne ovat myös tärkeitä alueen elinkeinolle palveluista, majoituksesta ja kuljetuksista alkaen. Siksi Järvenpää haluaakin tukea ja kannustaa tapahtumia. Vilkas kaupunkielämä ja kukoistava kaupunkikulttuuri ovat osa myös uutta kaupunkistrategiaa, ja tapahtumien ympäristötyö on yksi tuen muoto kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden kaupungissa.

Teksti: tapahtumatuotannon asiantuntija Erika Poikolainen, kuvat: Aleksi Nurminen

Tunnetuimpia ja isoimpia järvenpääläi siä tapahtumia ovat Värinää, Järvenpääpäivä, Puistoblues, Meidän Festivaali ja Järvenpää Soi -kaupunkifestivaali. Tämän lisäksi tapahtumia järjestetään paikallises ti ympäri kaupunkia. Kävijöitä on useista sadoista useisiin tuhansiin – järvenpääläi set ovat ottaneet tapahtumat omikseen.

Tapahtumat haluavat tehdä ympäristötyötä

Tällä hetkellä akuutisti koko yhteiskuntaa koskettava maailman ympäristökriisi on saanut myös tapahtumanjärjestäjät otta maan vastuullisuuden tekemisensä kes kiöön. Monilla tapahtumilla on ympäris töohjelma tai virallisen tahon myöntämä ympäristösertifikaatti, kuten Ekokompas si. Tapahtumien hiilijalanjälkeä seurataan ja pyritään erilaisin toimin pienentämään.

Tapahtumien päästöt syntyvät useiden tutkimusten mukaan pääasiassa artistien ja yleisön liikkumisesta. Kansainvälinen esiintyjä lentää Suomeen ulkomailta, tai kotimainen artisti matkustaa satoja kilo metrejä maata pitkin. Monet tapahtumat ovatkin alkaneet kompensoida lennoista ja muusta matkustamisesta johtuvia pääs töjä. Päästöjä syntyy myös tavaroiden ja tekniikan kuljetuksista, sähkönkulutuk sesta ja ruokapalveluista.

Tapahtumat haluavat olla hiilineutraa leita tai jopa hiilinegatiivisia. Hyvällä en

nakkosuunnittelulla on mahdollista tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, kuten mi nimoida kalusteiden ja tekniikan kuljetuk set tilaamalla ne mahdollisimman läheltä tapahtumapaikkaa.

Yhdessä kohti kestävämpää kaupunkia

Järvenpään kaupunki on asettanut tavoit teekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kaupungissa tehty Resurssiviisas Järven pää -tiekartta. Osana näitä suunnitelmia on myös päätetty kehittää kaupungissa järjestettävien tapahtumien ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Ympäristöminis teriön rahoittama Kestävät tapahtumat -hanke kestää vuoden 2023 toukokuuhun saakka.

Hankkeessa toimii kaupungin asian tuntijoiden lisäksi laaja joukko paikallisia kulttuuri- ja liikuntayhdistyksiä, yrityksiä sekä kansalaistoimijoita. Tämä joukko ke hittää niin omaa toimintaansa kuin ideoi yhteistä mallia kestävälle tapahtuma tuotannolle. Keväällä 2022 järjestetyssä tulevaisuustyöpajassa toimijat kertoivat, että kaupunkiin toivotaan kehitettävän selkeäsanaiset ja helposti noudatettavat tapahtumien ympäristöohjeet. Ohjeiden ensimmäistä versiota testattiinkin elokuun Järvenpääjuhlassa. Kesän 2022 aikana on selvitetty Puistobluesin hiilijalanjälkeä kä

vijäkyselyiden avulla. Lisäksi Järvenpään Blues-Jazz Diggarit ry:n tapahtumavas taavat ovat laskeneet toiminnasta synty neitä päästöjä, kuten kuinka monta kiloa erilaisia jätteitä syntyi tapahtuman aikana. Loppusyksystä julkaistavat tulokset aut tavat konkreettisella tavalla Puistobluesia kehittämään omaa toimintaansa ja samal la pienentämään tapahtumasta syntyviä päästöjä.

Meidän Festivaali on edelläkävijä ympä ristöasioiden huomioimisessa ja festivaa li pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2025. Festivaalilla on ollut Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmä jo vuodesta 2016, ja tapahtuman taiteilijat ja henkilökunta syövät festivaalilla vain kasvis- ja kalaruokaa. Kaupunki selvittää Kestävät tapahtumat -hankkeen aikana, miten festivaalin käyttämiä kaupungin omistamia tapahtumapaikkoja, kuten Järvenpää-talo, voitaisiin kehittää ympä ristöystävällisemmäksi.

Voit lukea lisää Meidän Festivaalin vastuullisuusteoista: www.meidanfestivaali.fi/ yhteystiedot/vastuullisuus/ ymparisto

Tapahtumapaikalle on helppo tulla julkisilla, jos se sijaitsee keskustassa. Järvenpääjuhlassa uusi tapahtumapaikka sijaitsi aivan juna-aseman kyljessä kirjaston puistossa.

HYVÄLLÄ OMALLA TUNNOLLA TAPAHTUMAAN

Tapahtumiin liittyy paljon välillisiä pääs töjä, jotka syntyvät asiakkaiden tekemistä valinnoista. Jos olet hankkinut liput ta pahtumaan, voit ensiksi selvittää tapah tuman verkkosivuilta millaiset ovat saa pumisohjeet. Selvitä, onko tapahtumassa pyöräparkki, bussikuljetus lähimmältä juna-asemalta tai sijaitseeko tapahtuma niin keskustassa, että voit kävellä sinne ju na-asemalta. Jokainen kotiin jätetty auto vähentää tapahtuman hiilijalanjälkeä. Mieti siis, onko juuri sinun mahdollista saapua tapahtumapaikalle tällä kertaa julkisilla kulkuvälineillä, vaikka matka-ai ka olisikin pidempi tai hankalampi kuin autolla.

Valitsemalla kasvisaterian teet myös ympäristöteon. Ruokahävikin välttäminen on sekin tärkeää sekä roskien lajittelemi nen oikeisiin astioihin. Useissa ulkoilmata pahtumissa voit täyttää oman vesipullon vesipisteellä.

Kannustamme asukkaita ajattelemaan, että jokainen teko ja tekijä on tärkeä. Ym päristö on meidän kaikkien yhteinen asia. Muutamilla pienillä teoilla onkin suuri vaikutus kokonaisuuteen. Tapahtuman tarjoama elämys on aineetonta ja kasvat taa kulttuurista pääomaa; pienin teoin voi kahmia elämyksiä hyvällä omallatunnolla.

Polkuvoimalla energiaa keikkapaikalle, Järvenpääjuhla 20.8.2022.

Lavan tarvitsemaa energiaa tuotettiin aurinkopaneeleilla. Kuvassa esiintyy Plutonium 74.

Minulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa Järvenpäästä mihinkään muualle. Järvenpää on ihmisystävällinen paikkakunta. Täällä on hyvät palvelut, Järvenpään sijainti on erinomainen, mainiot lenkkimaastot kävellä ja pyöräillä.

”

Ihmisystävällinen kaupunki

Ari Honkanen on asunut koko ikänsä Järvenpäässä. Hänen jokaiseen elämäntilanteeseen on löytynyt sopiva koti – paikka missä on ollut hyvä olla.

Teksti: Terhi Paavola, kuvat: Tero Ikäheimonen

”Mennään portaita!” Ari Honkanen huik kaa ja harppoo vauhdilla kohti kolman nessa kerroksessa sijaitsevaa asuntoaan Mestariasuntojen Silkissä.

”Liike pitää vireänä”, hän jatkaa. Ja siltä eläkepäiviä viettävä Ari Honkanen todellakin vaikuttaa. Kun hän istuu uu den kaksionsa nojatuoliin, hän esittelee puserossaan olevaa Uppotukki-logoa.

”Huomisaamuna on meidän seuran vesijumppa. Käyn siellä ja sitten lähden ajelemaan kohti Sysmän mökkiä”, mies kertoo.

Ari on paljasjalkainen järvenpääläinen.

”Minulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa Järvenpäästä mihinkään muual le. Järvenpää on ihmisystävällinen paik kakunta. Täällä on hyvät palvelut, Jär venpään sijainti on erinomainen, mainiot lenkkimaastot kävellä ja pyöräillä. Lisäksi pojan perhe asuu meidän vanhassa oma kotitalossa, joten mihinkäs sitä täältä lähtisi”, hän perustelee.

Vaikka muutto Järvenpäästä ei ole käynyt mielessä, hän on muuttanut Jär venpään sisällä – elämäntilanteidensa mukaisesti.

”Täytyy sanoa, että aina on kuhunkin tilanteeseen sopiva koti löytynyt”, hän miettii.

Elämä on vienyt ensin kerrostalosta perheen kasvaessa omakotitaloon. Sit ten omakotitalosta rivitaloon ja nyt asun

to-osuuskunta Silkin rakennuttamaan uuteen kerrostaloon.

Mielenkiintoinen, uudenlainen asumismuoto Nykyiseen asuntoonsa Ari on hyvin tyyty väinen.

”Tämä on uudenlainen asumismuoto, asunto-osuuskunta. Tähän tarvitsi vain 6000 euron alkusijoituksen, että pääsi asu maan. Asukkaat valitsevat toiset asukkaat ja vuokra on suhteellisen pieni. Oikein mielenkiintoinen kokeilu uudenlaisesta asumisesta ja ymmärtääkseni tätä juuri kin täällä Järvenpäässä kokeillaan”, hän selvittää.

Arin kaksion isot ikkunat ja parveke antaa komeat näkymät yli Järvenpään. Vaikka asunto sijaitsee vain kolmannessa kerroksessa, mäellä sijaitsevan talon ikku noista näkyy lähinnä mäntymetsä.

”Aamuaurinko paistaa parvekkeelle. Mukava ja tilava asunto – ja kaksio on minulle yksinasujalle juuri sopivan kokoi nen.”

Alunperin Ari varasi yhdessä vaimon sa kanssa Silkistä kolmion. Arin vaimo kuitenkin menehtyi keväällä, juuri ennen muuttoa.

”Kolmio tuntui minusta liian suurelta. Sainkin sitten kaksion itselleni, kun yksi sellainen vapautui peruuntuneen varauk sen vuoksi. Tähän olen tyytyväinen.”

Kerrostalosta omakotitaloon ja sitten rivitaloon

Ensiasuntoon Ari muutti vaimonsa kanssa Myllytielle, sieltä muutettiin perheen kas vaessa Välskärintielle ja seuraavaksi ra kennettiin omakotitalon Annankulmaan.

”Siihen aikaan kaupungin tontit jaetiin pisteytyksen perusteella. Saimme valita Annankulmasta heti ensimmäisten jou kossa tontin ja saimmekin todella hyvän ja ison tontin. Se oli kiva paikka asua ja 19 vuotta siellä asuttiinkin.”

Arilla ja hänen vaimollaan ei ollut suun nitelmia muuttaa omakotitalosta pois, mutta kun vanhimman pojan perheen ri vitalokoti alkoi jäädä kasvavalla perheel lä pieneksi, niin perheet päättivät tehdä vaihtokaupat. Pojan perhe muutti oma kotitaloon ja Ari vaimoineen rivitaloon. Poika asuu vanhassa lapsuudenkodissa edelleen.

”Mutta ei sitä kyllä entiseksi tunnista. Ovat niin paljon remontoineet, että vain leivinuuni taitaa olla samalla paikalla kuin silloin, kun minä siellä asuin”, Ari nauraa.

Arin nuorempi poika muutti muutama vuosi sitten Järvenpäästä pois ja asuu nyt Toijalassa.

Kaikki käyvät mielellään Sysmän mökil lä ja siellä on myös Arin neljän lapsenlap sen mukava touhuta.

Rakas Sysmän mökki

Ari on lähdössä haastattelupäivän ja aamun vesijumpan jälkeen Sysmän mökilleen. Se on tärkeä ja rakas paikka. Täysin talviasuttava mökki, missä koko perhe viettää vapaa-aikaan sa ja missä Ari käy todella usein.

Sysmän mökki olikin syy, miksi rivitalosta haluttiin vaihtaa kerrostaloon.

”Mökki on ollut meille aina sellainen henki reikä, missä tykkään olla. Siellä tehdään piha töitä ja pieniä puutarhapuuhia. Jo silloin, kun olin työelämässä, saatoimme vuodessa olla yli 200 yötä mökillä. Kun eläkepäivät lähestyivät, tuntui, että mökkipäiviä tulee niin paljon, että kerrostalossa asuminen olisi järkevämpää. Ri vitalossakin oli kuitenkin se pieni piha, mitä piti hoitaa”, hän kertoo.

Niin rakas kuin Sysmän mökki onkin, järven pääläisenä Ari aikoo kuitenkin pysyä.

”En minä sinne kirjoille halua. Se on mökki paikkakunta ja Järvenpäässä on minun kotini.”

Ari onkin järvenpääläisille tuttu mies. Yli 40 vuotta kaupungilla töissä ollut, yli 20 vuotta ah kerasti Lions-toimintaa harrastanut ja 18 vuot ta nuorisotyötä tehnyt mies tuntee melkoisen määrän kaupungin asukkaista.

”Näin se on. Täytyy sanoa, että joskus lyhyes säkin lenkissä voi mennä kaksi ja puoli tuntia aikaa, kun tulee niin paljon tuttuja vastaan ja pitää vaihtaa kuulumisia”, hän nauraa.

Ari on tyytyväinen osuuskuntamuotoiseen asumiseen.

IKÄKUUN AIKANA TARJOLLA RUNSAASTI OHJELMAA

Järvenpäässä vietetään Ikäkuuta 1.–31.10 Tänä vuonna Ikäkuun teemana on ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Ikäkuun monipuolisen ohjelmatarjonnan löydät sähköisenä kaupungin verkkosivuilta. Painettu esite on tarjolla Myllytien toimintakeskuksessa, JUSTissa, kirjastossa, uimahallilla, Järvenpää-talolla, Hyvinvointikampuksella ja Setlementti Louhelassa.

Tarjolla on esimerkiksi aistiretki Vanhankylännimen kartanolla, päivätanssit Louhelassa, ruskakävely Louhelassa.

Torstaina 13.10. klo 13.30–16 Myllytien toimintakeskuksessa pidetään asumisen minimessut, missä keskitytään ikäihmisen asumiseen ja asumistarpeiden ennakointiin. Järvenpään kaupungin yhteisöpalvelujen ja kaupunkikehityksen, Keusoten ja yksityisten toimijoiden järjestämässä tilaisuudessa esiintyy myös Krysanteemi-kuoro. Tervetuloa!

” Kun eläkepäivät lähestyivät, tuntui, että mökkipäiviä tulee niin paljon, että kerrostalossa asuminen olisi järkevämpää.

Digitaalisuus ja Järvenpääinfo tekevät asioinnista entistä helpompaa

Bulevardikorttelin uusi toimistotalo rakentuu kovaa vauhtia ja kohoaa jo jykevänä Järvenpään ydinkeskustassa. Alkuvuodesta 2023 taloon avautuu kaikille kaupunkilaisille avoin asiointija kohtaamispaikka Järvenpääinfo. Järvenpää-info kehittyy ja sitä kehitetään tulevina vuosina sen mukaan, miten nopeasti asiointi siirtyy digitaaliseen ympäristöön.

Teksti: Heli Komulainen, kuvat: Helmi Romppainen ja Heli Komulainen

Pilvi Kallio-Meriläinen ja Satu Hänninen toivovat

Järvenpää-infosta paikkaa, johon kuka tahansa voi tulla.

Järvenpään tavoitteena ovat sujuvat, kau punkilaisten aikaa säästävät palvelut. Siksi suurin osa asioinnista tehdään jo lähitule vaisuudessa sähköisesti verkossa.

”Tavoitteena on rakentaa kaupunkilai sille helposti löydettävät ja helppokäyttöi set digitaaliset palvelut”, johtava asiantun tija Esa Aaltonen Järvenpään kaupungilta kertoo.

Digipalveluita kehitetään vaiheittain. Ensimmäinen osuus saataneen valmiik si jo vuoden 2022 puolella. Tulevaisuu dessa häämöttää jarvenpaa.fi-sivuston kautta saavutettava Oma Järvenpää -palvelualusta, johon kirjaudutaan pank

kitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Siel lä kaupunkilainen pääsee käsiksi kaikkiin omiin asiointitietoihinsa ja pystyy vaikka pa hakemaan päiväkotipaikkaa, antamaan palautetta katujen kunnosta tai antamaan äänensä osallistuvassa budjetoinnissa. Osa toiminnoista, esimerkiksi palautteen antaminen, onnistuu myös ilman kirjau tumista.

”Vaiheittain kehittämisen etuna on se, että saamme nopeammin kaikki nykyiset digipalvelut helposti löydettäviksi jarven paa.fi-sivuille. Kutakin digipalvelua voi daan kehittää erikseen ja julkaista ne kau punkilaisille vaiheittain”, Aaltonen kertoo.

”Voisi sanoa, että tänä vuonna muu rataan digiasioinnin perustus uusiksi ja tulevina vuosina saneerataan huone ker rallaan. Kaupunkilaiset otetaan tavalla tai toisella digipalvelujen rakentamiseen mu kaan ja niitä kehitetään joustavasti saadun palautteen pohjalta.”

Järvenpää-info auttaa aina

Tarve fyysiselle asiointipisteelle säilyy digitaalisten palvelujen yleistymisestä huolimatta. Siksi Järvenpää-info tuodaan Bulevardikortteliin aivan kaupungin ydin keskustaan, elämän keskelle.

”Järvenpää-infon yksi tärkeä tehtävä

Esa Aaltonen kehittää Järvenpään digipalveluita.

on tukea asukkaita digipalveluiden käytössä”, kertoo asiakaspalvelun kokonaisuudesta kau pungilla vastaava Satu Hänninen

”Koronapandemia-aika vei sähköisten palve lujen käyttöä ison askeleen eteenpäin. Järven pää-infoon on kuitenkin halutessaan aina mah dollista tulla paikan päälle hoitamaan asioita.”

Järvenpää-infoon pääsee sisään kävelykatu Jannen eli Sibeliuksenkadun puolelta. Alueen rakentamisen aikana sisään kulku on Mannilan tien puolelta hissillä. Samaan asiakaspalvelu pisteeseen yhdistyvät nykyinen Seutulantalon palvelupiste, Järvenpää-talolla sijaitseva va paa-ajan palvelupiste, maahanmuuttajapal velut, ikärajatonta uravalmennusta tarjoava Vaikuttamo sekä Mestaritoiminnan ja Mesta riasuntojen asiakaspalvelupisteet. Järven pää-infossa ovat saatavilla myös kassapalvelut.

Järvenpää-infossa asiakkaan ottaa vastaan monelle kaupunkilaiselle Seutulantalolta tuttu "host", joka ohjaa asiakkaan oikean henkilön pakeille. Monimuotoisissa Järvenpää-infon ti loissa työskentelee niin kaikessa mahdollisessa asioinnissa auttavia yleisneuvojia kuin tiettyi hin asiakasryhmiin ja palveluihin keskittyviä henkilöitä. Tiloja on niin nopeaan asiointiin kuin pidempiin henkilökohtaisiin keskustelui hin. Järvenpää-infossa on esillä isot diginäy töt asukasviestintään, esim. kaavojen tarkas teluun.

Asiakaspalvelun muutosprojektia kaupun gilla vetävä Satu Hänninen on luottavainen sen suhteen, että Järvenpää-info tulee olemaan iso parannus kaupunkilaisten palveluihin.

”Olin keskittämässä aikoinaan kaupungin teknisen palvelun asiakaspalveluja yhden luu kun periaatteella saataviksi ja jo siitä saimme kaupunkilaisilta runsaasti kiitosta. Asiointi yksinkertaistui ja kaikki palvelut esim. raken nuslupaa koskien saatiin uudistuksen jälkeen samasta paikasta”, Hänninen kertoo.

”Päätavoitteemme nyt uuden edessä onkin saada aikaan helposti lähestyttävä, käyttötar koitukseltaan joustava, modernisti palveleva ja parhaan asiakaskokemuksen antava asia kaspalvelu, johon asiakkaat luottavat ja jota he suosittelevat.”

”

Järvenpää-infon yksi tärkeä tehtävä on tukea asukkaita digipalvelujen käytössä.

Kohtaamista ja syvää yhteyttä Järvenpään kaupungilla uskotaan Järven pää-infoon pakollisia asioita hoitamaan tulevien määrän vähenevän tasaisesti digi palveluiden kehittyessä. Digin voittokulku ei kuitenkaan poista ihmisten kohtaamisen tar vetta. Kaupunkilaisten kohtaamiseen ja kuun telemiseen Järvenpää-infossa satsataankin alusta asti monin eri tavoin.

”Bulevardikorttelin Järvenpää-info tuo mu kanaan paljon uusia mahdollisuuksia”, iloitsee Järvenpään kaupungilla osallisuuden erityis asiantuntijana työskentelevä Pilvi Kallio-Me riläinen

”Järvenpää-info on paikka, johon kuka ta hansa voi pysähtyä saamaan tietoa tai anta maan palautetta. Voimme järjestää siellä pie niä avoimia kokouksia ja infotilaisuuksia sekä "pop-upeja" erilaisista aiheista.”

Järvenpää-infossa on käytössä nykyaikaiset striimauslaitteet, jotka mahdollistavat tilai suuksien järjestämisen hybridinä eli samaan aikaan paikan päällä ja verkossa. Hyvin saa vutettavaa tilaa keskellä kaupunkia voidaan käyttää myös äänestyspaikkana.

”Haaveilen myös siitä, että kaupungin työn tekijät johtoa myöden tulisivat ajoittain Järven pää-infoon tekemään työtä periaatteella "saa tulla keskeyttämään ja juttelemaan", Kallio-Me riläinen sanoo.

Hänninen ja Kallio-Meriläinen muistuttavat, ettei Järvenpää-infon konsepti ja toimintata pa ole valmis ja lukkoon lyöty sen avautuessa, vaan tilan käyttöä kehitetään koko ajan saadun kokemuksen, palautteen ja ilmoille heitettyjen ideoiden mukaan.

Kaupungin tiloja asukkaiden omaan käyttöön

Kaupungin tilat on tarkoitus saada aiempaa paremmin järjestöjen ja yksittäisten asukkaiden käyttöön. Varattavien tilojen määrä kasvaa, ja sopivimman tilan löytäminen ja varaaminen tehdään helpoksi.

Teksti: Kirsi Riipinen

Kaupungin tilat ovat olleet esimerkiksi urheiluseurojen käytössä jo nyt aktiivi sesti. Myös koulujen luokkahuoneita on voinut varata muun muassa kansalaiso piston ja musiikkiopiston käyttöön.

Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon nykyistä enemmän.

Tilakehitysjohtaja Jari Lausvaara kertoo Järvenpään olevan edelläkävijä, kun kaupunki rakentaa perustietojär jestelmää, sähköistä kulunhallintaa ja varausjärjestelmää kokonaisuudeksi. Samaan aikaan tehdään isoa muutosta toimintakulttuuriin ja työprosesseihin esimerkiksi siivouksen osalta.

Tarkoitus on saada kysynnän mukaan tiloja mukaan lisää, mutta esimerkiksi tietoturvan takia osa kaupungin tiloista pysyy jatkossakin varausjärjestelmän ulkopuolella.

Kaupunki toivoo, että varattaviin ti loihin saadaan asukkaiden hyvinvoin tia tukevaa toimintaa – on se sitten liik kumista, laulua tai vaikka yhteisöllistä pitsanpaistoa.

Käyttöliittymästä on suunniteltu helppokäyttöinen. Varausta varten tar vitaan vahva tunnistautuminen esimer kiksi pankkitunnuksilla.

JÄRVENPÄÄ-INFO

Osoitteessa Sibeliuksenkatu 8. Alueen rakentamisen aikana kulku Mannilantien puolelta hissillä. Avautuu tammikuussa 2023, avajaisia vietetään 9.1.

Asiakaspalvelun aukioloajat: Ma, ti ja to klo 9–16

Ke klo 9–17

Pe klo 9–14

Mestariasunnot Oy:n ja Mestaritoiminta Oy:n mahdollisesti edellä mainituista ajoista poikkeavat ajat löytyvät heidän nettisivuiltaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että kaupungin asukkaat saavat käyttöönsä laajat tilapalvelut. Järvenpääläisille tu lee aiempaa enemmän valinnan varaa, etsi sitten paikkaa vaikkapa 50-vuotis juhlia tai kaupunginosakokousta varten.

Tähän saakka tieto kaupungin hallin nassa olevista tiloista on ollut hajallaan. Kun tieto saadaan samaan paikkaan, myös kaupungin työntekijät pääsevät hyödyntämään tiloja asukkaiden pal velemisessa aiempaa sujuvammin.

Verrattavissa hotellihuoneen varaamiseen

Tilapäällikkö Henri Kansonen kertoo, että varattavia kohteita on tulossa esi merkiksi Kinnarin koulusta sekä joista kin päiväkodeista. On mahdollista, että mukaan varattavien joukkoon tulee myös Järvenpää-talon tiloja.

Kansonen sanoo, että tilan varaamis ta voi verrata hotellihuoneen varaami seen. Tilavarauksen yhteydessä näkee, mitä varusteita tilassa on: löytyykö sieltä esimerkiksi projektori kokousta varten.

Käyttöliittymään on tarkoitus saada mukaan myös kartta, jolloin sopivaa paikkaa voi etsiä myös sijainnin perus teella.

Fyysistä avainrumbaa ei ole tiedossa, vaan varattaviin tiloihin pääsee väliai kaisella koodilla.

Kaupunki perii varattavista tiloista vuokran, mutta vielä tässä vaiheessa esimerkiksi yksittäisen luokkahuoneen iltavuokran hinta ei ole tiedossa.

Uusi varausjärjestelmä otetaan käyt töön vaiheittain ensi vuoden aikana.

Järvenpääläisten sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa järvenpääläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista vuoden 2023 alusta alkaen.

Sote-uudistus ja pelastustoimen uu distus ovat valtakunnallisesti yksi his toriamme suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Sen myötä maahamme perustetaan uudet itsehallinnolliset hy vinvointialueet, jotka vastaavat sote- ja pelastuspalveluista.

Uudistuksen tavoitteena on taata palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palve luja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde yhteiskunnassamme muuttuu. Suuremmalla sosiaali- ja ter veydenhuollon järjestäjällä on parempi

mahdollisuus turvata sekä yhdenver tainen palvelujen saatavuus että toi minnan ja hallinnon tehokkuus myös yhteiskunnan muutosten keskellä.

Vaikka muutos on valtakunnallisesti iso, meillä Keski-Uudellamaalla se on montaa muuta aluetta pienempi. Kes ki-Uudenmaan sote -kuntayhtymä eli Keusote on jo nyt muutaman vuoden ajan vastannut monista alueemme sote-palveluista. Myös maantieteelli sesti hyvinvointialue vastaa nykyisen Keusoten aluetta, eli siihen kuuluvat Järvenpään lisäksi Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen.

HYVINVOINTIALUEEN PALVELUT

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyvät seuraavat palvelut:

• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymältä

• opiskeluhuolto eli koulujen kuraattorit ja psykologit kunnista

• kehitysvammaisten palveluita Eteva-kuntayhtymältä (Etevalta siirtyy palveluita usealle eri hyvinvointialueelle)

• päihdehuollon palvelut Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymältä (Ridasjärven päihdehoitokeskus eli Ridis)

Lisäksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa pelastuspalvelujen ja erikois sairaanhoidon järjestämisestä:

• Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja naapurillamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee olemaan yhteinen pelastuslaitos, meille jo entuudestaan tuttu KeskiUudenmaan pelastuslaitos.

• HUS säilyy omana organisaationaan ja tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue omistaa HUS-yhtymän yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa.

Lue lisää: www.keusote.fi/ hyvinvointialue

Teksti: Katja Santalahti, kuva: Iiro Rautiainen / Keusote

Alman ja Siben matkassa Järvenpääelokuvassa

Alma tapaa unessaan nuoren Siben ja pääsee hänen kanssaan seikkailuun tulevaisuutensa Järvenpäähän. Tarinassa vilahtele vat startupit, hyvinvoivat ikäihmiset, verevä kulttuuri ja sujuvan arjen mukanaan tuovat pysähtymisen mahdollisuudet.

Kyseessä on kolmen minuutin mittainen ”elokuva”, joka kiteyt tää Järvenpään syvimmän olemuksen ja innostaa hankkimaan lisätietoa kaupungista. Järvenpääelokuva on tehty kestämään aikaa ja sitä käytetään monipuolisesti kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa.

Järvenpääelokuvan toteutti Järvenpään viestintä- ja mark kinointipalvelut yhteistyössä markkinointiviestintätoimisto Avidlyn kanssa. Tarinan näyttelijät ovat järvenpääläislähtöi nen Anton Kettunen Siben roolissa sekä Irina Isberg Almana. Järvenpääelokuvan ohjasi Kari Merikanto.

JÄRVENPÄÄNEULE LÄMMITTÄÄ PAKKASELLA

Neulekahvila Lentävä Lapanen ja Järvenpään kaupunki järjestivät neulekisan, jonka voitti Meiju Riihelän suunnittelema upea hupparimallinen neule Kaupungin kasvot – pääasioita Järvenpäästä. Neuleen ohje on nyt valmis ja löydät sen Järvenpään verkkosivuilta. Nyt siis puikot suihkimaan ja loihtimaan järvenpääläistä lämmikettä talveen! Voit tehdä joko täysin ohjeen mukaisen neuleen tai valita neuleessasi lukevat kaupunginosat ihan itse.

Kuva: Lentävä Lapanen

Katso Järvenpääelokuva Järvenpään kaupungin YouTube-tilitä!

OTA YHTEYTTÄ!

Järvenpään kaupunki Hallintokatu 4, 04410 Järvenpää viestinta@jarvenpaa.fi jarvenpaa.fi

Katso neuleen ohje osoitteesta www.jarvenpaa.fi/jarvenpaaneule

MITÄ PIDIT LEHDESTÄ?

Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi.

SEURAA JÄRVENPÄÄTÄ SOMESSA

Järvenpääläiset voivat hyvin ja asiat hoituvat sujuvasti Metropolialueen pohjoisessa keskuksessa.

Rakennamme yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisellä on turvalliset juuret ja kantavat siivet.