4 minute read
PYÖRÄILYN KEHITTÄMINEN ON LIIKENNESUUNNITTELUN YTIMESSÄ
Teksti: Jukka Nortio, kuvat: SuperOtus
Järvenpäässä parannetaan määrätietoisesti pyöräilyn olosuhteita kehittämällä pyöräteiden verkostoa.
Järvenpään tavoitteena on olla aito pyöräkaupunki ja kehittää kaupunkia entistä houkuttelevammaksi ja miellyttävämmäksi pyörällä liikkumiseen.
”Kaikki lähti liikkeelle valtuustoaloitteesta, josta on sittemmin kehittynyt kaupunginhallituksen kehittämissuunnitelma”, liikenneinsinööri Timi Veikkolainen kertoo. Hän tuli vuonna 2014 kaupungille liikennesuunnittelijaksi ja on viimeiset kolme vuotta vastannut liikennesuunnittelusta osana Järvenpään kaupunkikehitystä.
Tieliikennelaki ja kehittämissuunnitelma ohjaavat
Liikennesuunnittelua ohjaa isossa kuvassa vuonna 2020 kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki, tieliikenneasetukset, kaupungin yleiskaavan yhteydessä laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä jalankulun ja pyöräilyn suunnittelun osalta pyöräilyn kehittämissuunnitelma.
Yksisuuntaisten pyöräteiden rakentaminen on yksi kehittämissuunnitelman ydinasioista. Pyörätiet on selkeästi eroteltu jalankulku- ja autoliikenteestä, ja pyöräily niillä on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa. ”Pyöräilyä koskevat uudistustavoitteemme noudattavat hyvin lain henkeä niin, että pyöräily ja jalankulku erotetaan liikenteessä toisistaan.”
Kehittämissuunnitelmaa lähdettiin viemään eteenpäin niin, että ensimmäiset yksisuuntaiset pyörätiet valmistuivat syksyllä 2020. Yksisuuntaisten pyöräteiden verkkoa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa erityisesti keskusta-alueella.
Syy, miksi asia etenee verkkaisesti, on tekninen. ”Uudet pyöräliikenteen järjestelyt tehdään samalla, kun katuja saneerataan esimerkiksi kunnallistekniikan uusimisen yhteydessä.”
Kun katuja saneerataan ja pyöräily saa oman tilansa, ei se ole yleensä pois jalankulkijoilta tai autoilijoilta. ”Tarpeetonta vastakkainasettelua ei pitäisi syntyä, sillä asemakaavassa osoitettu katutila käytetään mahdollisimman tehokkaasti kaikille liikkumismuodoille.”
Pyöräteiden rakentaminen etenee teiden saneerauksen tahtiin
Pyöräilyverkosto ei laajene nopeasti, sillä pyöräteitä uusitaan katujen saneerauksen yhteydessä sitä mukaa, kun investointiohjelma sen sallii. ”Jatkamme samalla kaupungin investointiohjelman määrittämällä katujen saneerausvauhdilla kuin tähänkin saakka. Olemme hakeneet muutamaan kohteeseen valtionapurahaa, jotta voimme katusaneerauksen yhteydessä kehittää erityisesti pyöräilyä ja jalankulkua.”
Liikennesuunnittelun tavoitteena on tehdä liikenneympäristöstä mahdollisimman turvallinen ja samalla toimia niin, että liikenne soljuu mahdollisimman hyvin. Raha on kolmas toimintaa ohjaava tekijä: kaikkeen ei ole varaa, mitä liikennesuunnittelu haluaisi tehdä. Arjen työssään liikennesuunnittelu tasapainoilee näiden kolmen asian kanssa.
Kaupungissa on varsin laaja verkosto kevyen liikenteen väyliä, eli yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Katuverkkoa on 200 kilometriä ja yhdistettyjä jalankulun ja polkupyöräilyn väyliä noin 145 kilometriä.
Nopeasti pyörällä ympäri kaupunkia
Pyöräverkkoa suunnitellaan tuoreiden suunnitteluohjeiden ja tieliikennelain hengen mukaan niin, että jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan. Kaupunkiin tulee jatkossa yksisuuntaisia pyöräteitä, jotka mahdollistavat nykyistä nopeamman liikkumisen paikasta toiseen.
Järvenpää on poikkeuksellisen kompakti kaupunki, jossa liikkuminen pyörällä on usein nopein keino kotoa töihin tai palveluiden äärelle. ”Meille rakentuu pyöräilyverkosto, joka kannustaa ihmisiä pyöräilyyn, ja on usein nopein sekä jokaisen oman terveyden kannalta hyvä vaihtoehto liikkua.”
Uudistuksia tehdään eri muodoissa ympäri kaupunkia, näkyvimpinä toimenpiteinä laajat katusaneerausten yhteydessä tehdyt erilliset pyörätiet esimerkiksi Mannilantiellä. Kaupungin reuna-alueilla muutos voi esimerkiksi olla kevyen liikenteen väylän muuttaminen jalkakäytäväksi ja pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle.
Uudistusten taustalla on perusteelliset selvitykset kuten liikennemäärien laskenta ja nopeusrajoitukset. Esimerkiksi keskustassa neljä metriä leveistä kevyen liikenteen väylistä voi leikata puolitoista metriä pyöräilylle, jolloin jalankululle jää vielä reilusti tilaa.
Tieliikennelaki ja kehittämissuunnitelma ohjaavat pyöräverkon suunnittelua.
Yhteistyö kuntarajojen yli helpottaa pyöräilijän arkea
Järvenpää ei ole pyöräteiden rakentamisessa yksin, kyseessä on vallitseva trendi valtakunnallisesti.
Uudenmaan kunnissa on menossa vastaavanlainen muutos kuin Järvenpäässä. Kun pyöräilijä tulee kuntarajan yli, hän saa yhtä hyvää palvelua kaikkialla. Esimerkiksi Tuusulanjärven ympäri kulkee hyvä pyörätie. Osa teistä on kuntien, osa valtion omistuksessa. ”Pyöräteiden viitoituksen yhtenäistäminen on yksi yhteistyömuoto, jolla helpotamme pyöräilijöiden liikkumista.”
Kun katuverkkoa saneerataan ja kevyen liikenteen väyliä rakennetaan, aiheuttaa se aina jonkin verran akuutteja häiriöitä liikenteeseen. Ennen kuin verkosto on täydellinen, syntyy myös epäjatkuvuuskohtia. ”Uudistuksen selkeimmät haitat käyttäjille ovat varmaan yksisuuntaisten pyöräteiden toteuttamisen vaiheistumisen aiheuttamat ongelmat. Kun yksisuuntaisia pyöräteitä rakennetaan katusaneerauksen yhteydessä, ei pyöräteiden verkosto muodostu heti yhtenäiseksi.”
”Tällöin yksisuuntaiset järjestelyt voivat edellyttää kadun puolen vaihtoja tai muita haittoja, jotka voivat käyttäjän näkökulmasta tuntua tarpeettomilta tai jopa ärsyttäviltä. Kun merkittävimmät yhteydet on saatu rakennettua, tulee tilanne tältä osin parantumaan.”
Paraneva pyörätieverkosto tarjoaa järvenpääläisille paremmat mahdollisuudet valita pyöräily liikkumismuodoksi, joka on paitsi terveellistä ja edullista myös nopein liikkumismuoto Järvenpään kokoisessa kaupungissa useimmilla matkoilla.
Toiveissa on, että kaupunkilaiset aktivoituvat hyödyntämään uusia pyöräreittejä. Viimeisimmän, vuodelta 2018 olevan, HSL:n tekemän liikkumistutkimuksen mukaan 14 prosenttia järvenpääläisten tekemistä matkoista tehdään polkupyörällä.
LAAJA MUTTA RAJATTU TYÖMAA
”Liikennesuunnittelun alla on monia asioita alkaen liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelusta päätyen maankäytön liikennevaikutusten arviointiin. Yksityiskohtien suunnittelussa teemme päätöksiä liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä”, Veikkolainen kertoo.
Runsas palaute kaupunkilaisilta on osa liikennesuunnittelun arkea. ”Varmaan 50 prosenttia tulleesta palautteesta koskee asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Liikennesuunnittelun ydintyöhön ei kuulu esimerkiksi kaupunkitekniikan ja katusuunnitelmien yksityiskohtaista suunnittelua, vaikka niidenkin usein oletetaan olevan liikennesuunnittelun käsialaa.”
Liikennettä koskeva kansalaispalaute koskee usein arkisia asioita, kuten nopeusrajoituksia, hidastetöyssyjä tai naapurin häiritseväksi koettua pysäköintiä. Kaikki palautteet arvioidaan, ja mikäli ne ovat aiheellisia, asiaa tutkitaan esimerkiksi liikennelaskennalla tai ajonopeusmittauksilla. Jos yhteydenotto todetaan aiheelliseksi ja se vaatii toimenpiteitä, selvitetään onko ongelmaan löydettävissä ratkaisua. On kuitenkin asioita, kuten nuorison mopoilun aiheuttamat haitat, joihin kaupungin on vaikeampi vaikuttaa.
