Pulla päivässä pitää pyllyn pyöreänä!

Tällä kertaa leivottiin pyöreitä pullia, jotka voideltiin kananmunalla ja päälle ripoteltiin raesokeria. Näistä kun tehtiin lopulta laskiaispullia. Kaikki leipurit kertoivat pitävänsä pullista, joista suositummaksi nousi perinteiset korvapuustit. Myös pitko, rahkapulla, voisilmäpulla ja suklaapullat mainittiin herkkupullia kysellessä. Kanssani samaa mieltä oli myös pari poikaa. Meistä paras pulla on hieman raa-aksi jäänyt pulla. Voitelu sujuu Tuulialta hienosti Hilman tarkkaillessa.

Sitten pullat uuniin! Alkuillasta esitetyt epäilyt pullien palamisesta eivät onneksi toteutuneet vaan kertakaikkisen huumaava tuoksu täytti pian koko kotitalousluokan. Ja lopuksi tuotokset tietenkin katosivat parempiin suihin! Välissä tietenkin mansikkahilloa ja kermavaahtoa!

Ehkei me nyt kuitenkaan yhtä pullaa päivässä syödä kuten otsikko kehoittaa. Mutta perjantaisin voi sitten ottaa vaikka kaksi. Uunituoretta itseleivottua pullan houkutusta ei ole ainakaan helppo välttää! Mitä sitten leivottaisiin?

Psst..! Martat järjestävät syksyllä avoimen pullakurssin Pääskyssä. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan leipomaan!

Pullien lisäksi ehdittiin illan aikana väsätä lämpimiä voileipiä sekä tunnistaa keittiövälineitä. Raunin tiimin pojilta Asserilta ja Kasperilta homma kävi kuin vanhoilta tekijöiltä!

Luontoretkelle Geoparkiin lasten kanssa

Jämin kulmilla, hiukan piilossa harjun takana, sijaitsee hieno Vaarinnevankeitaan suoalue. Suohon voi tutustua upeasti uudistetulla luontopolulla. Erityisesti lapsia kiehtoo polun uniikki taideopastus.

Geoparkista löytyy monia muita lapsille sopivia retkikohteita! Lue lisää: lhgeopark.fi

Vaarinnevankeidas

- suo Hämeenkankaan kainalossa

Hämeenkankaan laidalla parisen kilometriä lentäjäntietä Jämin yläkiitoradalta kaakkoon sijaitsee Vaarinnevankeitaan ja Rapakonnevan suoalue. Kun Jämiltä ajaa lentokenttien välistä Sormelantietä kohti etelää, kääntyy Varpeen viitan kohdalla vasemmalle ja jatkaa keskiaikaista Kyrönkankaantietä parisen kilometriä Hämeenkyrön suuntaan, löytää oikealta Vaarinnevankeitaan suoluontopolun parkkipaikan.

Vaarinnevankeitaan tarina alkoi jääkauden jälkeen. Jäätikön sulettua lähes koko läntinen Suomi oli veden peitossa. Lähitienoilla vain Soininharjun laki oli ulapalla yksinäinen saari, jonka rantoja Ancylusjärven aallot huuhtoivat. Hiljalleen maa kohosi ja harjun reunamat paljastuivat kuivaksi maaksi reilut 9 000 vuotta sitten.

Kasvillisuus alkoi levitä alueelle, ja pikkuhiljaa mäntymetsät kiinnittivät tuulten kuljettamat dyynit paikoilleen. Harjulta valuvat pohjavedet pitivät kankaan reuna-alueet kosteina, ja näin Vaarinnevan suo alkoi syntyä. Pohjimmaisista turvekerroksista otettujen näytteiden perusteella tämä on tapahtunut noin kuusi ja puoli tuhatta vuotta sitten.

Turvekerrokset ovat vuosituhansien kuluessa kasvaneet kasvamistaan, pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan, ja nykyisin Vaarinnevankeitaalla on turvetta paksuimmillaan noin 2,3 metriä. Kerrostumista kairatuista näytteistä on vieläkin nähtävissä merkkejä monista maasto- ja metsäpaloista, jotka ovat alueella aikojen saatossa riehuneet. Suo ei suinkaan ole vielä valmis, vaan se jatkaa kehittymistään ja turvekerrostensa kasvattamista, mikäli ilmasto-olosuhteet pysyvät sen kehitykselle suotuisina myös tulevaisuudessa.

Suoseikkailulle Vaarinnevankeitaalle

Vaarinnevankeitaaseen pääsee tutustumaan upouudella Metsähallituksen rakentamalla ja ylläpitämällä reitillä. Polku johdattaa parkkipaikalta kuivan ja kumpuilevan kangasmaaston poikki suon laidalle, missä voi istahtaa pöydän ääreen pitämään ensimmäistä taukoa ja lukaista samalla suon tarinaa tarkemmin avaavaa opastustaulua.

Viitoitettu polku jatkuu suolla kulkevilla pitkoksilla seuraavalle taukopaikalle 800 metrin matkan, joka on juuri sopivan mittainen pienimmillekin retkeilijöille. Matkan varrella voi nähdä vaikka mitä ihmeellisyyksiä, kunhan malttaa pysähtyä ja tutkia luontoa tarkasti.

Vaarinnevankeitaan luontopolulle on kesäksi valmistumassa aivan ainutlaatuinen opastus yhteistyössä Kankaanpään taidekoulun kans- sa. Kahden taidealan opiskelijan, Anni-Maaria Leppäsen ja Sade Marilan, suunnittelemat, valmistamat ja reitin varrelle sijoittamat teokset kannustavat lapsia – ja miksei vanhempiakin, havainnoimaan suota ja sen kiehtovia yksityiskohtia kaikilla aisteillaan.

Eväät tekevät retken!

Lenkin kääntöpisteessä suosta kohoavalla kallio- ja metsäsaarekkeella on pöytiä ja penkkejä, joiden äärellä kelpaa syödä eväitä. Nuotiopaikkaa ei ole, mikä kannattaa huomioida eväiden suunnittelussa. Kunkin retkeilijän maun mukaisesti rakennetut eväsleivät ovat ehdoton klassikko. Lisäksi muu kätevä pikkupurtava, kuten rasioihin valmiiksi pilkotut hedelmät ja kasvikset sekä rusinat, murot ja keksit maistuvat varmasti.

Juotavaa pitää olla aina reilusti mukana kevyissä ja kestävissä sekä uudelleen avattavissa ja suljettavissa juomapulloissa. Pillimehut kannattaa mieluummin jättää matkasta jo kotona, jotta niistä ei tulisi turhaa roskaa. Kaikki syntyvät jätteet tuodaan luonnosta pois, sillä kohteessa ei ole jätehuoltoa eikä kuivakäymälää.

Evästelyn jälkeen jaksaa jatkaa patikointia pitkospolkua pitkin vielä saman verran. Reitin varrelle tasaisin väliajoin sijoitetut teokset ja niiden etsiminen pitävät taatusti lasten mielenkiinnon yllä ja retkimielen korkealla aina takaisin parkkipaikalle asti.

Suosta kohoavalla kallio- ja metsäsaarekkeella on pöytiä ja penkkejä eväiden nauttimiseen. Ilo on ylimmillään, kun eväspuoli on reilassa!

Kuva: Laura Koivumäki

Lauhanvuori - Hämeenkangas

UNESCO Global Geoparkin suosikkikohteet lapsiperheille

• Vaarinnevankeitaan suoluontopolku Hämeenkankaalla

Jämijärvellä

• Willpertti-peikon luontopolku Neva-Lylyn suolammella

Karviassa

• Kustaa-hirven luontopolku

Kaidoillavesillä Parkanossa

• Kauhalammin kierros -pitkospuupolku Kauhanevan - Pohjankankaan kansallispuistossa

Kauhajoella

• Spitaalijärven esteetön reitti Lauhanvuoren kansallispuistossa Isojoella

• Käskyvuoren esteetön reitti Kihniössä

Vinkki: Tulosta LH Geoparkin värityskuvia Mappa.fi-sivustolta ja tutustu käyntikohteisiin jo kotona!

Teksti: Laura Koivumäki

Mikä Geopark?

Geoparkit edistävät alueellaan geologisen perinnön säilyttämistä, ympäristökasvatusta sekä kestävää matkailua ja muuta kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Geopark on yksi UNESCOn kolmesta aluestatuksesta maailmanperintökohteiden ja biosfäärialueiden rinnalla.

Suomessa on neljä UNESCO Global Geoparkia: Rokua, Lauhanvuori - Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä. Lisäksi Kraatterijärvi Geopark hakee UNESCO-statusta. Vuonna 2022 maailmanlaajuiseen UNESCO Global Geoparks -verkostoon kuului 177 Geoparkia 46 maassa.

LH Geopark kokoaa satakuntalaisen Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisen, pirkanmaalaisen Parkanon ja Kihniön sekä eteläpohjalaisen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen yhtenäiseksi luontomatkailualueeksi. LH Geoparkin tarina kertoo, kuinka alueella lähes kaksi miljardia vuotta sitten poimuttunut vuoristo on aikojen saatossa kulunut ja muuttunut nykyiseksi, laakeaksi soiden, metsien, jokilaaksojen ja harjujen rytmittämäksi maisemaksi.

Lisätietoa Geoparkista sekä käyntikohteista, reiteistä ja palveluista löydät Lhgeopark.fi-verkkosivustolta.

Geoparkia kesälehdessämme esitellyt Laura Koivumäki työskentelee projektipäällikkönä Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa.

Taustakuva: Pasi Talvitie