Kesäinen tervehdys Kankaanpään kaupungin yritysneuvonnasta

Jämijärven kunta on mukana JTF-rahoituksen neuvontahankkeessa, josta meille kertoo lisää hanketta vetävä Pirita Huhtasalo.

JTF-rahoituksen neuvontahanke

Alueellamme on käynnissä Kankaanpään kaupungin tuottamana, yrityksille ja muille yhteisöille suunnattu JTF-rahoituksen neuvonta- ja aktivointityö kehittämishanke, jota rahoit taa Satakuntaliitto sekä alueen kunnat.

Neuvontapalvelua on hankkeen kautta tarjolla Kankaanpään, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntien alueilla. Hanke kestää lähes kaksi vuotta ja minä, Huhtasalon Pirita, aloitin toukokuun alussa tämän JTF-rahoituksen neuvontahankkeessa. Aiemmin olen työskennellyt ProAgria Länsi-Suomen yritysasiantuntijana sekä pitkään pankkialalla.

Mistä on kyse?

Oikeuden mukaisen siirtämän rahasto (Just Transition Fund, JTF) on uusi rahoitusväline, joka sisältyy Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelmakokonaisuuteen.

Rahaston tarkoitus on lieventää turpeen energiakäytön vähentämisestä syntyviä aluetaloudellisia ja sosioekonomisia haittavaikutuksia seuraavien 2 -3 vuoden aikana. Sen toimilla tuetaan talouden monipuolistumista, uusien työpaikkojen luomista sekä vauhditetaan alueiden vihreää siirtymää.

’’JTF-rahasto mahdollistaa monenlaiset kehittämistoimet eri toimialoilla’’

JTF-rahasto mahdollistaa monenlaiset kehittämistoimet eri toimialoilla ja se on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä. Suomessa JTF-rahaston hyödyntäminen perustuu tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Business Kankaanpää

Mari Raukola, 040 542 0456

Pirita Huhtasalo (JTF), 044 577 2231 sähköpostit @kankaanpaa.fi www.businesskankaanpaa.fi

Kenelle JTF-rahoitus on tarkoitettu?

Pohjois-Satakunnan seutukunta on JTF-rahoituksen kohdentamisaluetta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi pk-yritykset, kunnat ja muut julkiset organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, oppilaitokset, säätiöt ja yhdistykset. Pk-yrityskentässä rahoitusta suunnataan monipuolisesti eri toimialoille yritystoiminnan kehittämiseen ja investointeihin.

Mikäli sinulla on kehittämisideoita tai haluat tietää lisää JTF-rahoituksesta, ota rohkeasti yhteyttä!

Kysy lisää!

Pirita Huhtasalo, hankeasiantuntija puh. 044 577 2231 pirita.huhtasalo@kankaanpaa.fi www.businesskankaanpaa.fi

Oletko yrittäjä tai yrityksen perustamisesta kiinnostunut?

Jämijärven kunta hankkii yritysneuvontapalvelut Business Kankaanpäältä. Saat neuvoja yritystoiminnan kehittämiseen ja yrityksen perustamiseen.

Lisäksi Business Kankaanpää järjestää erilaisia koulutuksia ja infoja alueen yrityksille tai yrityksen perustamista suunnitteleville.

Onko sinulla ideoita tai toiveita kunnan elinkeinoelämä kehittämiseksi? Voit tulla rupattelemaan näkemyksistäsi vaikkapa yrittäjien seuraaville aamukahveille!

Yrittäjien aamukahvit 6.6.2023

Tervetuloa Jämijärven yrittäjien ja kunnan järjestämille aamukahveille Seolle os. Jämijärventie 12 tiistaina 6.6.2023 klo 8.00 alkaen. Kunta tarjoaa kahvit! Avoin kaikille yrittäjille!

A ja O’’

Korsuretket Oy on Satakunnan vuoden 2022 Maistuva maaseutu -yritys

Korsuretket valittiin Satakunnan vuoden 2022 Maistuva maaseutu -yritykseksi. Vuonna 2017 yritys pokkasi Satakunnan vuoden matkailuyrittäjän tittelin. Vitsistä vuonna 1999 alkunsa saanut kanoottivuokraus on kasvanut elämyksiä, luontomatkailua ja pitopalveluita tarjoavaksi liiketoiminnaksi.

2010-luvun taitteessa tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen myötä Sanni Luomahaarasta tuli Korsuretket Oy:n yrittäjä. Yrityksen saamat tunnustukset ovat pitkäjänteisen työn ja kestävien arvojen ansiota.

- Palvelualttius on toiminnan A ja O. Haluamme vähintään yhtä paljon kuin asiakaskin, että heidän päivänsä Korsukylässä on onnistunut!

- Isossa kuvassa kestävä matkailu on isoin arvo, joka näkyy monella tavalla. Luontoalan yrittäjänä toimintaympäristön kestävyys on tärkeää, mutta myös asiakassuhteet, työvoima ja taloudellinen kestävyys kasvattaa toiminnan jatkuvuutta ja laatua. Näiden tueksi olemme suorittaneet LaatuTonni- sekä Ekokompasssi-sertifikaatit, jotta asiat olisivat oikeasti näin, eikä pelkkää nättiä puhetta.

Yrittäminen on ollut luonteva tapa työllistää itsensä

Sanni Luomahaara

Kuka: Yrittäjä, Korsuretket Oy

Koulutus: YAMK Restonomi

Syntynyt: Vuonna 1980

Perhe: Tyttö Emmi ja koira Alma

Harrastukset: Monipuolinen luonnossa liikkuminen.

Korsuretket Oy

Perustettu: 1999 (yhtiöksi 2013)

Kotipaikka: Jämijärvi

Toimiala: Luontomatkailu, elämykset, pitopalvelu, tapahtumat ja mökkivuokraus.

Työllistää: Yrittäjän lisäksi sesonkiaikana kolme henkilöä.

Sannin tie yrittäjänä on vaatinut uskallusta ja riskinottoa sekä intoa uuden oppimiseen.

- Ensimmäinen yritykseni oli JämiMyynti, jonka aloitin 2008 paikallisten matkailuyritysten tarpeesta palveluiden myynnille yhden luukun periaatteella. Yritystoiminta oli heti täysipäiväistä ja palkattuna yksi työntekijä. Kasvoin yrittäjyyteen perheeni kautta ja yrittäjyys on aina ollut minulle luonteva malli työllistää itseni.

- Maailma muuttuu ja myös palvelukonseptien täytyy kehittyä. Olennaisin kasvu ja myöskin riski on ollut Korsuretkien ostaminen ja myöhemmin muista toimista luopuminen ja keskittyminen pelkästään tämän yrityksen toimintaan.

- Opinnot ovat antaneet vauhtia kehittämiselle ja intoa tuoda opittuja taitoja käytäntöön. Ihmisiltä saatu tuki on myös ollut ensiarvoisen tärkeää, kannustavat sanat ovat eteenpäin vievä voimavara.

Sanni kannustaa ryhtymään yrittäjäksi pienilläkin panoksin.

- Yrittäjyydessä on nykyisin niin monta eri muotoa, että voi lähteä pienestä liikkeelle testaamaan yrittäjyyttä vaikka muiden töiden ohessa. Jos yhtään on intoa tai jokin liikeidea mielessä, niin mieluummin yrittää kuin katuu, ettei koskaan yrittänyt!

’’Kaikki hoituu’’ asenne on Jämijärvellä ollut Sannin mieleen yrittäjän toimiessa.

- Jämijärvellä hommat sujuu ja yhteistyö kunnan kanssa vastavuoroista. Erityisesti kunnan ja yrittäjien yhteiset toimet alueen tunnettuuden eteen ovat toimineet vuosien varrella. Nopea lupamenettely ja pienen kunnan ”kaikki hoituu” -asenne ovat tärkeitä juttuja.

Sannin menovinkit kesälle

Korsun elämyksellisen kesäkahvilan lisäksi suosittelen lämpimästi vierailua Rajalahden Luomutilalla. Yhteispysäkkinä kannattaa tuoda vieraat kauempaakin ostamaan paikallisia tuotteita Univison tehtaanmyymälään ja Jämin Rahtipalviin. Jämi luo puitteet pidemmällekin menovinkille, mutta ainakin sen pysähdyksen aikana kannattaa ottaa rentouttuva mökkiyö, käydä vaellus harjuilla ja evästellä pizzat lomahotellin terassilla!

Suurimaa -yhtye on saanut nimensä Jämijärven Suurimaan kylästä, josta yhtyeen keulahahmot Saku Mansikkamäki ja Juuso Kemi ovat kotoisin. Laajan yleisön tietoisuuteen yhtye ponnisti keväällä 2022 ’’Onnen kukkuloilla’’ hitin myötä, jossa kuullaan paikallisen äänen lisäksi Simo Silmua.

Rumpusetti kattiloista ja ämpäreistä

Suurimaalla kuultiin kilinää ja kolinaa 1980-luvun alussa, kun Saku Mansikkamäki otti tuntumaa keittiövälineisiin ja tutustui musikaaliseen puoleensa.

- Innostus musiikkiin alkoi verenperintönä kotoa jo 3-vuotiaana, kun kasasin kattiloista sekä ämpäreistä rumpusetin. 6-vuotiaana sain vanhemmiltani joululahjaksi ihan oikean setin! Isäni soittaessa haitaria mä komppasin.

Lapsuudenystävä Juuso Kemi astui kuvioihin jo varhain. Yhteiset ’’sulosointunsa’’ pojat kajauttivat 1980-luvun lopulla Sakun luona vinttihuoneessa. Miesten harmiksi Saku toteaa tallenteiden kadonneen.

- C-kasetit ovat ajan saatossa kadonneet. Sisältö voisi olla kohtuullisen mielenkiintoista kuultavaa!

Suurimaa-yhtye syntyy

Sakun jäätyä pois Yölinnusta vuonna 2003 ystävykset perustivat ensimmäisen yhteisen bändin nimeltään INKA. Kyseinen rokkibändi soitti aina vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen perustettiin pop duo George. Molemmilla bändeillä tehtiin pitkäsoitot, muutama single ja keikkailtiin.

Vuonna 2018 Juusolta alkoi tipahdella uusia demoja sähköpostiin.

- Ne olivat selkeästi popahtavalle rautalankaiskelmälle haiskahtavia ralleja, joten oli aika palata niin sanotusti juurille, Saku kertoo.

Miehet ryhtyivät keräämään muusikoita uudelle kokoonpanolle. Bassoon Marko Antila, kitaraan Kustaa Kantelinen, rumpuihin Jari Renvall. EP:llä rumpuja ’’kurmuuttaa’’ A-J Ojala.

- Jäsenet löytyivät lähipiiristä ja onneksi kaikki lähtivät mukaan! Näin syntyi bändi nimeltä Suurimaa.

Nostalgiaa, nostalgiaa!

Suurimaa tarjoilee nostalgisia tunteita raikkaassa paketissa, hieman kuin Agentsia a’la Jämijärvi. Juuson mukaan biiseillä on yksi yhdistävä tekijä.

- Suurimaan kaikkia biisejä yhdistää yksi kitara - ne on sävelletty isältäni saadulla vanhalla 60-luvun Yamaha-orkesterikitaralla, jolla aloitin soittamisen opettelun kotitilallamme Suurimaalla. Sitä kautta varmaankin biiseihin tarttuu sellainen kaiho, jossa on mukava keinua. Tekstipuoli syntyy hyvin spontaanisti yleensä sävellyksen kanssa yhdessä. Tosin joskus tekstin viimeistely vie aikaa - esimerkiksi Onnen kukkuloilla kappale kirjoitettiin 27 kertaa uusiksi.

Nostalgisia hetkiä on koettu myös keikkaillessa. Yölintu esiintyi ensimmäisen kerran Suurimaan maamiesseurantalolla loppiaisena vuonna 1993 ja Suurimaa-yhtye vuorostaan viime syyskuussa. Sakun mukaan tunnelma oli korkealla.

- Siinä keikassa oli sitä kuuluisaa historian siipien havinaa! Soitin Suurimaalla aikoinaan ensimmäisen keikan ihan oikean yleisön edessä, eli sieltä kaikki alkoi. ”Talolla” vietettiin myös paljon vapaa-aikaa kylän jätkien kanssa pelaten biljardia, pingistä ja sählyä. Vuosien saatossa siellä kyllä soiteltiin häitä ja iltamia useaankin otteeseen.

- Porukkaa oli liikkeellä erittäin hyvin, yli 200 henkeä viettämässä iltamia. Kotiyleisön vastaanotto oli lämmin! Osa tanssi ja osa oli tullut kuuntelemaan ja katsomaan bändejä.

Suosio pääsi yllättämään

Hitiksi nousseen Onnen kukkuloilla -kappaleen suosio on yllättänyt bändin ja lisää on luvassa.

- Oli mahtava juttu että saatiin yökkäri-aikojen bändikaveri Simo Silmu mukaan duetoimaan! Eikä tarvinnut herraa pahemmin edes hulluttaa. Uutta musiikkiakin on luvassa. Maaliskuun lopussa julkaistu ”Lähettiläs surun” on tulevan EP:n avaussinkku, Saku kertoo.

- Lisää materiaalia on tulossa ja sävelkynä käy edelleen tasaiseen tahtiin, lupaa Juuso.

Suurimaa sovittelee keikkoja kalenteriin ja ainakin 2.8 yhtyettä kuulee livenä Porissa Kirjurinluodolla Kirvatsin Jytässä.

’’Tottakai nuoruus oli hienoa viettää maaseudulla! Oli tilaa harrastaa ja touhata’’

Mies voi lähteä Jämijärveltä, mutta Jämijärvi ei miehestä. Ohessa muisteloja menneestä.

- Tottakai nuoruus oli hienoa viettää maaseudulla! Oli tilaa harrastaa ja touhata kaikenlaista, mopoilusta peltoautoiluun.

- Väliin sitä oikein kaipaa niitä loputtoman pitkiä talkoopäiviä kun tehtiin isommalla porukalla parinkin talon heinähommat. Kesäillat vietettiin aikas usein Suurimaan lammilla heittämässä virveliä. Saalis oli kylläkin pientä mutta yritys oli kova!

- Pariisin kevään kappaletta lainaten: Tämän kylän poikii. Toivotamme jämijärveläisille hyvää aurinkoista kesää! Nähdään keikoilla ja olkaahan kuulolla!

Saku Mansikkamäki

Kuka: Yhtyeen laulaja. Yölinnun rumpali vuosina 1992-2003.

Syntynyt: Vuonna 1978

Perhe: Vaimo, kahden lapsen bonuspappa.

Harrastukset: Lenkkeily, pyöräily, mökkeily ja kalastus.

Juuso Kemi

Kuka: Yhtyeen kitaristi ja biisintekijä.

Syntynyt: Vuonna 1979

Perhe: Vaimo ja kaksi poikaa.

Harrastukset: 10 000 askelta päivässä. Pesäpallo kaikissa muodoissaan.

Suurimaa-yhtye

Perustettu: 2018

Kotipaikka: Jämijärvi

Jäsenet: Saku Mansikkamäki (laulu), Juuso Kemi (kitara, biisintekijä), Marko Antila (basso), Kustaa Kantelinen (soolokitara), AJ Ojala (rummut äänitteissä), Jari Renvall (rummut keikoilla), Simo Silmu (koskettimet ja laulu äänitteissä)

Keikat järjestää StartPoint Oy: Heidi Leppänen, 024 809 2220

Historiikki

Jämijärven Vanhustentaloyhdistys ry 50 vuotta

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Jämijärven Vanhustentaloyhdistys ry on ollut merkittävä toimija ikäihmisten asumisen ja palveluiden kehittämisessä. Vuosikymmenten saatossa on noussut useampi uusi asumisyksikkö kuntamme ikäihmisille. Tässä historiikissa Seppo Sjöman muistelee yhdistyksen perustamisvaiheita ja yhdistyksen nykytoimijat kertovat keskeisistä tapahtumista matkan varrella.

Yhdistys perustetaan

Kunnan eläkeläisten taloyhdistyksen perustava kokous pidettiin 14.8.1973. Puheenjohtajaksi valittiin Reino Patrakka ja siitä alkoi hänen aikansa Jämijärven Vanhustentaloyhdistyksen historiassa.

Sosiaalitoimi kartoitti vanhusten asuntotarpeet ja 32 vanhusta oli jonossa valmiina muuttamaan vanhustentaloon. Kolmen rivitalon kompleksin rakennustyöt aloitettiin ja vihkijäistilaisuus pidettiin 9. marraskuuta 1975. Rakennuskustannukset olivat noin miljoona markkaa. Reino Patrakka ja Olavi Talonen ryhtyivät lainan omavelkaiseen takaukseen.

Neljä vuotta oli kulunut ensimmäisten talojen rakentamisesta. Laajennuspaineet kasvoivat, kun jonotuslistalla oli 38 vanhusta. Reino Patrakka ryhtyi taas toimimaan ja laajennuksen rakentaminen aloitettiin. Vihkijäistilaisuus pi- dettiin 23. marraskuuta 1980. Asunnon sai 17 vanhusta, mutta jonoon jäi vielä 21 ikäihmistä.

Vuonna 1988 valmistui kaksi rivitaloa Loukkulantielle ja niihin 14 asuntoa. Vihkijäiset olivat 21. elokuuta 1988. Vihkijäisissä puheen piti sosiaalitarkastaja Martti Martikainen.

Martikainen mainitsi, että ’’tällä hetkellä voidaan Jämijärvellä osoittaa joka viidennelle 75 vuotta täyttäneelle asunto vanhustentalosta sekä joka kymmenelle 65 vuotta täyttäneelle. Vanhustentalopaikkoja on nyt kaksi kertaa niin paljon, kuin sosiaalihallituksen suunnittelunormit edellyttävät.’’ Reino saattoi olla tyytyväinen tilanteeseen.

Toiminnan muuttuminen vuosikymmenten aikana

Teksti: Yhdistys

Toukokuun 8. päivä 1989 Reino Patrakan 16-vuotista työtä tuli jatkamaan Paavo Kortesoja. Kunnan edustaja Aki Rantanen kävi 1996 selostamassa palvelutalon tarpeesta Jämijärvellä. Hän pyysi Vanhustentaloyhdistystä hankkeeseen mukaan.

Yhdistyksellä oli mahdollisuus saada rahoitusta RAY:n kautta, mutta kunnalta vaadittaisiin ostopalvelusopimus, jonka kunta hyväksyikin alustavasti 1998. Kunta korvasi myös hankkeen suunnittelukustannukset. Päätettiin peruskorjata rakennukset DE ryhmäkoti- ja palvelutaloksi, yhteensä 14 asuntoa. Laaja muutosremontti valmistui ja avoimien ovien päivää vietettiin 28. joulukuuta 2001. Yhdistykselle oli valittu myöskin lähihoitaja ja lähiavustaja työsuhteeseen. Yhdyskäytävä valmistui palvelutalon ja vanhainkodin välille 2002. Paavon aikana saneerattiin myös ensimmäisenä valmistuneita asuntoja eli ABC-taloa vaihtamalla mm. ikkunat. Loukkulantielle rakennettiin myös varastotila 2003.

Seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Sjöman 2004. Hän jatkoi isännöintitehtäviä tuloksekkaasti ja sai pidettyä talouden tasapainossa. Vuoden 2009 alusta Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä ryhtyi hoitamaan sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluja ja kunnan ostopalvelusopimus siirtyi heille. Seppo jatkoi myös ABC-talojen korjauksia mm. ovet vaihdettiin ja tasakatoille tehtiin laajoja korjauksia. Yhteissauna ehdittiin vielä korjata 2016. Toimen ohella Seppo viihdytti itse ja järjesti monenlaista virkistystoimintaa asukkaille vapaaehtoisten ystävien vetäminä. Tutuksi tulivat bingo, tuolijumppa, musiikki- ja tarinatuokiot, lettukestit, juhannussoitot ym. sekä jokavuotiset pikkujoulut vanhainkodin kanssa. Seurakunta osallis- tui aktiivisesti pitämällä mm. kanttorin laulupiiriä ja muita tilaisuuksia.

2017 puheenjohtajaksi valittiin Markku Itäsalo. Seuraavana vuonna oli tulossa toimintaan haasteita. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus oli suunnitteilla ja siinä kuntien omistamat sotekiinteistöt eivät siirtyisi maakunnalle. Oli olemassa suuri huoli, että vanhustenhoito siirtyy isompiin yksiköihin pienistä kunnista. Jämijärven kunta oli siksi myymässä vanhustenpalvelua yksityiselle toimijalle, tavoitteena turvata ikäihmisten asumispalvelut ja työpaikat Jämijärvellä. Vanhustentaloyhdistys oli mukana koko prosessin ajan ja tarjosi uudelle hoivarakennukselle rakennuspaikkaa eli ABC-talojen tonttia.

Attendon kanssa päästiin sopimukseen ja kiinteistö myytiin heille purettavaksi. ABC-talojen asukkaat saatiin pääsääntöisesti asutettua Loukkulantien ja kunnan asuntoihin. Tontista tehtiin 50 vuoden vuokrasopimus. Nyt paikalla on uusi ja upea 30-paikkainen hoivakoti, jonne asukkaat vanhainkodilta ja palvelutalosta muuttivat alkuvuodesta 2020. Hopearinteen palvelutalosta tiovuodet 3v+2v. Hoitotyöntekijät pääsivät Attendolle töihin vanhoina työntekijöinä, mutta talonmies jouduttiin irtisanomaan 30 vuoden työrupeaman jälkeen. Tällä hetkellä yhdistyksellä on Loukkulantiellä 14 asuntoa. Kaukolämpöverkkoon liityttiin 2020.

Vuosi 2023 on Jämijärven Vanhustentaloyhdistyksen viideskymmenes toimintavuosi.

Olemme voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on parantaa jämijärveläisten vanhusten asunto-olosuhteita mm. tarjoamalla heille laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja. Asuntojen tarve ei ole nykyään yhtä suuri, kuin aikaisemmin on ollut. Tulevaisuuteen katsomme luottavaisesti.

Rakennuskantaa ennen ja nyt.

Perustava kokous vas. Rauno Sippala, Aimo Vähävihu, siht. Jukka Isotalo, Lauri Koivisto, varapj. Olavi Talonen ja Toivo Jokimäki. Kuvan otti hallituksen pj. Reino Patrakka

50-vuotisjuhlakahvit 9.6.2023

Tervetuloa Jämijärven Vanhustentaloyhdistys ry:n 50-vuotiskahville pe 9.6.2023 klo 13-17 välisenä aikana Hopearinteen kerhohuoneelle. Ei kukkia, ei muistamisia.

Tervetuloa!