Jämijärvellä syödään maan toiseksi parhainta kouluruokaa

Kotimaisia elintarvikkeita pyritään käyttämään mahdollisimman paljon

Yle uutisoi huhtikuussa, että Jämijärven kouluruoka on arvioitu kouluterveyskyselyssä maan toiseksi parhaimmaksi. Ja kyllähän se ruoka maistuukin, niin aikuisille kuin koululaisille. Esimerkiksi kunnanvirastolta käydään koulussa syömässä. Samalla tulee vaihdettua kuulumisia koulun väen kanssa lapset mukaan lukien.

Ruokaa Pääskyssä keitellään reilulle 200 henkilölle päivittäin ja elintarvikkeet pyritään pitämään kotimaisina. Esimerkiksi perunat tulevat Kierikan tilalta omasta pitäjästä.

Kunta palkitsi ansioituneet keittäjät kukkasin Kivimäen Leenan eläkkeellejäämiskahvittelun yhteydessä. Kiitossanoissa todettiin hopean olevan erinomainen työvoitto aikana, jolloin uutisvälineissä kuuluu lähinnä kritiikkiä kouluruuan laadusta. Jämijärvellä ruoka maistuu ja se on hieno juttu!

Autio ja Nieminen luotsaavat kuntaa

Virkaa toimittavat kunnanjohtaja Aku Autio ja talous- ja hallintopäällikkö Noora Nieminen valittiin vakituisiin virkoihin toukokuussa. Autio on työskennellyt kunnan palveluksessa syksystä 2021 ja Nieminen teki paluun kunnan palvelukseen viime vuoden lopulla.

- Peräpeiliin ei katsota, vaan eteenpäin mennään ja asioita laitetaan kuntoon projekti kerrallaan. Jämijärvellä on kosolti mahdollisuuksia toimia itsellisenä ja yhteisöämme kehittävänä kuntana, Autio toteaa.

- Pieni yhteisö luo turvaa ja täällä on helppo ystävystyä. Tässä työssä ollaan yhteisellä asialla ja se on siksi erityisen merkityksellistä, jatkaa Nieminen.

Talouden remppaaminen on työlistan kärjessä.

- Suomen julkinen talous on kireällä. Jämijärven oma erityinen haasteensa on talouden kääntäminen ylijäämäiseksi. Nyt tilanteeseen voi vielä vaikuttaa, jotta vältetään ajautumista kriisikunnaksi. Hyvin hoidettu talous on kunnan peruskivi, jonka päälle voidaan kehittää ja rakentaa.

Talous on tärkeää, mutta millainen on potentiaalinen uusi jämijärveläinen?

- Tutkimukset osoittavat maallemuuton olevan nyt pop! Meidän kannalta potentiaalisia ovat osin etätyötä tekevät henkilöt, joiden toimisto on esimerkiksi Tampereella ja puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilöstö. Kämppä Jämpästä tarkoittaa varttia varuskuntaan ja tuntia Tampereelle. Kyllä meille tulijoita on, mutta tärkeää on myös pitää nykyisistä asukkaista huolta, tuore kunnanjohtaja lupaa.

Pihlajamaa-leivos

Harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaan syntymästä tuli vuonna 2016 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kilpailu ehdotuksista nimikkoleivokseksi. Voittajaksi selvisi Minna Haapasillan suunnittelema ’’PIhlajamaa’’.

Resepti esiteltiin vuosien 2017 ja 2022 kesälehdissä. Toimitukessa päätimme, että jos lehdessä on tilaa, pidetään kotiseutumme reseptiä esillä!

Ei muuta kuin harmonikan sävelet soimaan ja hommiin.

Näitä tarvitset pohjaa varten...

200 g voita

60 g tomusokeria

1 tl vanilliinisokeria

115 g vehnäjauhoja

140 g perunajauhoja

...ja täytteeseen

200 g kermaa

100 g suklaata puolukoita

OHJE

Tee ensin täyte. Laita kerma kattilaan, kiehauta. Viskaa suklaa joukkoon ja se- koita tasaiseksi. Laita kylmään (vaikka yön yli).

Pohjaan vaahdota kunnolla voi, tomusokeri ja vanilliinisokeri. Lisää muut aineet. Pursota pussilla (tähtitylla) taikina harmonikan muotoon. Ei tartte olla niin justiinsa.

Paista 200 asteessa kypsäksi. Jäähdytä. Käännä joka toinen ’’pikkuleipä’’ nurja puoli ylöspäin.

Vaahdota kovaksi kermasuklaaseos ja lisää sekaan makusi mukaan kokonaisia puolukoita. Puolukat voi ripotella myös vasta täytteen pinnalle.

Laita täyte pussiin ja pursota pohjalle. Kansi päälle ja koristele leivos piirtämällä pintaan esimerkiksi nuottiviivasto sulalla suklaalla ja ripottelemalla puolukoita päälle.

Sitten ei muuta kuin herkut tarjolle!