Issuu on Google+

Lions Club Karvia 50 vuotta 1964—2014

We serve — Me palvelemme LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 1


Sisällys Lions Club Karvia – 50 vuotta lionspalvelun ytimessä ................................................................................. 3 Puheenjohtajan tervehdys Pitkät perinteet ja sitoutuneet Leijonat ovat voimamme ................................ 4 Piirikuvernöörin tervehdys Hyvät LC Karvian jäsenet ja puolisot............................................................... 5 Presidentin tervehdys Karvian leijonat osana maailmanlaajuista järjestöä ................................................ 6 Työntouhua ja iloa 50-vuotistaipaleelta........................................................................................................... 8 Käsi kädessä lasten ja nuorten kanssa............................................................................................................12 Me palvelemme ................................................................................................................................................14 Yhteistyökumppanimme – Sotaveteraanit ....................................................................................................18 Teräsmies Aimo on veteraaniurheilun huipulla ...........................................................................................22 Muisteloita savotoista lähes 30 vuoden ajalta 1973–2008 ...........................................................................23 Lions Quest Karviassa......................................................................................................................................26 Aurausviitat – Tiennäyttäjä turvallisuuteen..................................................................................................28 Kummilapsia Sri Lankasta...............................................................................................................................29 Yhteistyö nuorison kasvatuksessa Urheiluseura Kirin kautta ....................................................................32 Joulukortti – hyvän mielen tuoja ..................................................................................................................36 Klubin julkaisutoiminta ...................................................................................................................................37 Puolisot taustatukena .......................................................................................................................................41 Klubin presidentit ja sihteerit 1964–2014 ....................................................................................................48 LC Karvian jäsenet 2014 ..................................................................................................................................49 Tunnustusta lionspalvelusta ............................................................................................................................49 Klubin jäsenet piirin ja liiton eri tehtävissä ..................................................................................................56 Muisteluita leijonakentältä ..............................................................................................................................57 Noviisin mietteitä .............................................................................................................................................62 Tallenteita klubin arkistosta Kansainvälistä kirjeenvaihtoa .....................................................................................................................63 Perustamispöytäkirja ...................................................................................................................................64 Pöytäkirja klubikokouksesta vuodelta 1969 .............................................................................................66

Historiikin toimittanut Matti Pihlajaviita Kannen kuva: Karvian valokuvaamo Seppo I. Myllyviita Painopaikka: KTMP Group, Mustasaari 2014


~ Lions Club Karvia ~ 50 vuotta lionspalvelun ytimessä

Johdanto historiikkiin

K

lubin juhlavuoden kunniaksi on aika tehdä yhteenveto ja koota toiminnastamme pienimuotoinen historiikki. Edellisen koosteen teosta on jo vierähtänyt kymmenen vuotta. Uuteen 50-vuotisjulkaisuun pyrittiin saamaan toiminnasta enemmän valokuvia sekä kirjoituksia eri aihealueilta ja muisteluita tärkeimpien aktiviteettien vetäjiltä. Klubin toimintaa on leimannut aina hyvä henki ja huumori. Jotta historiikkiin saataisiin vähän kevennystä, mukaan otettiin joitakin hauskoja hengentuotteita, laittaahan jokainen klubivirkailija persoonansa peliin. Tämän julkaisun tekoa on helpottanut aikaisemmat historiikit sekä klubin valokuva-arkisto ja leikekirjakokoelma.

Lionsjärjestö on lähestymässä sadan vuoden merkkipaalua. Kaikki alkoi yhden miehen unelmasta auttaa maansa ja maailman vähäosaisia. Vuonna 1917 Yhdysvalloissa alkunsa saanut liike on nyt maailmanlaajuinen ja toimii yli 200:ssa maassa ja hallintoalueella. Kanadassa asuneen Aarne Ritarin kahden vuoden sinnikäs työ tuotti tuloksen ja suomalainen Lions-toiminta käynnistyi Helsingissä vuonna 1950. Aarne Ritari oli varma, että klubeja voitaisiin perustaa Helsingin ohella muuallekin Suomeen. Hän viittasi maamme miespuoliseen väestöön, joka sotavuosien jälkeen kaipasi tuekseen jotain uutta ja jalompaa aatetta. Helsingin jälkeen uusia klubeja perustettiin ripeään tahtiin eripuolille maatamme. Parkanossa toiminta oli aloitettu vuonna 1963 ja saman vuoden syksyllä Lions-aatetta levitettiin jo naapurikuntiin. Karvian kunnan talolle oli kutsuttu viisitoista miestä, joille parkanolaiset esittelivät tätä uutta aatetta, eikä turhaan, sillä kaikki paikalla olleet päättivät liittyä perustettavaan klubiin. Perustamispäivä oli 3.4.1964 ja järjestysnumero 298. Charter-juhla pidettiin lokakuun 3. päivänä Porissa Hotelli Satakunnassa, ja näin oli saatu toiminta organisoidusti käyntiin.

Vuosikymmenien aikana klubi on kasvanut keskimäärin kolmenkymmenenviiden jäsenen yhteisöksi, jossa on paljon kokemusta sekä vasta tulleita nuoria innokkaita jäseniä. Ikäeroa vanhimman ja nuorimman jäsenen välillä on miltei klubin iän verran eli viisikymmentä vuotta. Perustajajäseniä ei ole enää joukossamme. Vuosikymmeniin mahtuu sadoittain tai jopa tuhansittain, jos kaikki summattaisiin, erilaisia aktiviteettejä, kokouksia, tapahtumia, juhlia, matkoja, vierailuja, kilpailuja ja muuta yhdessäoloa. Moni ehkä tärkeäkin asia jäänee aiheetta ilman huomiota tässäkin historiikissa. Siitä olen pahoillani. Puolisoiden mukanaolo on kuulunut erottamattomasti klubimme toimintaan ja voimme ylpeänä tuoda esille myös heidän ansioitaan. Klubin juhlavuoteen kuuluu myös 50-vuotisjuhlan valmistelu ja jokainen jäsen ja puoliso on kutsuttu valmistelemaan tapahtumaa. Juhlavieraiksi odotamme kotikuntamme edustajia, yhteistyökumppaneita, järjestöjen edustajia, vieraita liitosta ja piiristä sekä entisiä klubimme jäseniä ja ystäviä eri puolilta Suomea sekä kunniavieraiksi sotaveteraaneja. Kiitän juhla- ja historiikkitoimikunnan jäseniä pyyteettömästä työstä merkkivuotemme hyväksi. Uskon, että saamme kokoon juhlan, joka säilyy miellyttävänä muistona vieraiden sekä klubin jäsenten ja puolisoiden mielissä. Karviassa, huhtikuun 3. päivänä 2014 Pj. Matti Pihlajaviita Toimikunnan muut jäsenet: Pres. Jaakko Viitala, Toivo Hannukainen, Marja-Liisa ja Seppo Jokela, Kalevi Nummijärvi, Sinikka Pihlajaviita, Esa Pukkila ja Kauko Tuomimäki LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 3


Pitkät perinteet ja sitoutuneet Leijonat ovat voimamme kaan haluamme luovuttaa isänmaamme onnellisempana nousevalle sukupolvelle. Tätä tavoitetta on varminta alkaa toteuttaa jo nuorena. Veteraanien ja muiden vanhusten auttaminen on myös Lionien jokapäiväistä vapaaehtoistyötä. Vanhusten määrä on vielä vuosien ajan kasvamassa ja siihen auttamistyöhön tarvitsemme kokoajan lisää innokkaita vapaaehtoisia tekijöitä.

P

arhaat onnittelut LC Karvialle maineikkaasta 50 vuoden toiminnasta eniten apua tarvitsevien hyväksi kotimaassa ja ympäri maailman. Olemme suomalaisina hyvin tietoisia siitä, että me olemme saaneet suuren lottovoiton saadessamme syntyä Suomeen. Siksi enemmistö suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyystyöhön jollain tavalla joka kuukausi. Lions-klubien järjestöllämme ja juhlivalla LC Karvialla on pitkät perinteet vapaaehtoistyöstä. Klubi tietää, että myös Suomessa on runsaasti auttamistyötä.

Auttaminen ja vapaaehtoistyön tekeminen antaa paljon jokaiselle tekijälleen. Nuoret ovat tärkeä kohde aina, sillä Suomen nuorilla on hyvää koulutusta, mutta varoja nuoret eivät tietenkään ole vielä ehtineet ansaita. Lions-periaatteiden mu4 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

Suomen ensimmäinen klubi on perustettu 14.8. vuonna 1950 Helsinkiin ja toinen Turkuun 20.3.1953, jonka jälkeen tapahtui läpimurto ja klubeja ryhdyttiin perustamaan paljon. Helsinkiin Lions-aate tuli Canadasta, Melvin Jonesin ystävän, Arne Ritarin välityksellä. Satakunnan klubien juuret tulevat Ruotsista Kristiinankaupungin kautta. Siellä klubin perustaminen lähti liikkeelle ruotsalaisen ystävyyskaupunki Salan klubijäsenen rautakauppias Gösta Collianderin kautta. Hän oli tutustumiskäynnillä Kristiinankaupungissa, jossa hän sai oppaakseen paikallisen konstaapelin Lars Axe´nin, joka uteliaana miehenä kyseli kaikenlaista vieraaltaan. Puheet menivät jossain vaiheessa Lions-liikkeeseen. Se oli poliisille täysin vieras asia, niin keskustelua jatkettiin. Kristiinankaupungin klubi perustettiin kolmantena klubina Suomeen vuonna 1953. Porin, Rauman ja Rovaniemen klubit ovat tulleet Kristiinankaupungin klubin avustuksella. Koko Lions- järjestön perustaminen tapahtui kohta 100 vuotta sitten eli kesäkuun 7. päivänä 1917 Chicagossa. Nyt olemme siinä tilanteessa, että suomalaisen Lions-toiminnan on aika uudistua. Tarvitsemme järjestöömme jäseniksi sen ikäisiä naisia ja miehiä kuten miehet silloin kun nyt 50 vuotta täyttävät klubit perustettiin. Kansainvälinen taustamme varmistaa sen, että suhdanteet tulevat nousemaan, koska nuoret haluavat olla kansainvälisiä ja jäseninä maailmanlaajuisessa suurimmassa palvelujärjestössä. Parasta menestystä tulevaisuuteen! Me palvelemme – Vi hjälper – We serve, Palvelulla hyvinvointia! Suomen Lions-liitto ry:n puheenjohtaja Asko Merilä


Hyvät LC Karvian jäsenet ja puolisot

L

ions toiminnalla on pitkät perinteet, onhan järjestö perustettu melkein 100 vuotta sitten. Tänä päivänä maailma on noista ajoista muuttunut huomattavasti ja siinä samalla lions -toiminta sen mukana. Ainoa mikä säilyy muuttumattomana, on toiminta-ajatuksemme: We Serve – Me Palvelemme. Kuluva toimintakautemme on jäsenkasvun ja yhdessä tekemisen kausi. Me jokainen vanhenemme vuosittain ja lopulta palveluvauhtimme alkaa vähitellen hiljentyä. Tämän vuoksi tarvitsemme jatkuvasti uusia nuorempia käsiä ja taitoja luotsaamaan maineikkaita klubejamme yhdessä eteenpäin. Lions -toiminta on yhdessä tekemistä, jossa jokaisen jäsenen pitää tuntea itsensä tarpeelliseksi, eli yhdessä olemme enemmän. Kotiseudulla tehty työ on ollut toimintamme tärkein osa-alue. Tänä päivänä näköala ei voi enää päättyä loittonevaan kunnan rajaan, vaan lisääntyvää suuntautumista täytyy tapahtua myös ulospäin, kontakteja muihin klubeihin ja leijoniin kotimaassa ja ulkomailla, olemmehan yhtä suurta perhettä. Lions -klubien toiminnan voidaan mitä suurimmassa määrin sanoa perustuvan ystävyydelle. Tuskin tämän kaltaista maailmanlaajuista toimintaa, jossa on yli 1,35 miljoonaa jäsentä, olisi voitu perustaa ilman jäsenten keskinäistä solidaarisuutta ja ystävyyssuhteita. Tuon arvomaailman pohjalta on lions -klubienkin kasvettava ja se syntyy vain siitä, että olemme luottamuksen arvoisia. Luottamus onkin noussut järjestömme kantavaksi teemaksi. LC Karvia on kulkenut pitkän ja ansiokkaan tien. Mittarissa on nyt 50 vuotta ja kuulutte Suomen lionismin kehittäjien joukkoon. Tie on ollut pitkä eikä toista päätä ole näkyvissä. Historiikistanne voidaan tarkastella miten toimintaa johdettiin ja hoidettiin eri vuosikymmenillä. Se on muuttunut paljon ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Ajan kuluessa vaihtuu myös jäsenet, mutta klubi elää ja voi hyvin. Olette luoneet perinnön nykyiselle ja tuleville sukupolville, joiden velvol-

lisuutena on jatkaa aloittamaanne palvelutoimintaa edelleen. Klubinne toimintaan on kuulunut myös aktiivinen puolisotoiminta, joka on ollut korvaamaton tuki ja edellytys onnistuneille klubisaavutuksillennne. Eli jokaisen leijonan takana on huolehtiva puoliso. Kiitos puolisot, olette ansainneet mittavat aplodit tekemästänne lions -työstä. Toivon kunkin leijonan asettavan edelleen oman panoksensa tärkeään työhön ja toivon jokaisen puolison edistävän jatkossakin sitä, että jokainen leijona lähtee ajallaan ja suittuna suorittamaan palvelutehtäväänsä. Parhaat kiitoksemme juhlivalle LC Karvialle, sen jäsenille ja puolisoille sekä ennen kaikkea menestystä tärkeälle työllenne. Jatkakaa matkaanne palvelun maailmassa hyvässä yhteishengessä. Matti Reijonen DG 2013–2014 LC Vampula

Hilve Reijonen DC LC Huittinen/Gerda

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 5


Karvian leijonat osana maailmanlaajuista järjestöä

K

un minut kutsuttiin Lions Club Karvian jäseneksi syyskuussa 2006, opiskelin Helsingissä viimeistä vuotta. Sitä ennen olin tutustunut Karvian klubiin kirjoittamalla Karvian Joulu -lehteen, esiintymällä Sarvelan koululaisena klubin järjestämässä vanhainkodin pikkujoulussa, soittamalla Soittokunnan mukana klubin 40-vuotisjuhlissa ja saamalla klubin myöntämän opiskelijastipendin 2000-luvun alussa. En olisi kuitenkaan uskonut, että juuri minä olen Lions-klubin presidentti klubin 50-vuotisjuhlavuonna. Enkä olisi osannut kuvitellakaan, että presidenttikaudellani asuisin nelihenkisen perheeni kanssa Porissa. Elämä on ollut täynnä nurkan takana odottavia yllätyksiä...

kautta he pääsevät heti toteuttamaan varsinaista toimintaa. Niin minutkin otettiin alusta alkaen toimintaan mukaan. Ensimmäisenä leijonavuonna pääsin klubin johdon mukana muun muassa Tapani Rahkon vetämään Uudistuvan Lions-toiminnan pilottiryhmään.

Heti mukaan toimintaan

Kohtaamisia kansainvälisessä järjestössä

Klubissamme uudet jäsenet ovat perinteisesti päässeet heti ohjelmatoimikuntaan, joka huolehtii useimpien tapahtumien järjestämisestä. Sitä 6 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

2007 lähdin rohkeasti luotsaamaan joululehtitoimikuntaa sekä päätoimittamaan ja taittamaan Karvian Joulua. En tiedä, liekö ollut virhe, mutta joululehden taittamisesta tuli melko pysyvän tuntuinen pesti. Tuosta joululehdesta alkoi Mustasaaren painon KTMP:n kanssa tehty yhteistyö, joka on saanut karvialaisessa mittakaavassa melkoiset mittasuhteet.

Minun täytyy tunnustaa hurahtaneeni Lions-toimintaan. Minua viehättää toiminnan paikallisuus


ja kansainvälisyys eli glokaalisuus; klubit toimivat oman paikkakunnan parhaaksi, mutta kansainvälisen järjestön kautta apu välittyy kaukaisempiin kohteisiin, joissa edelleen paikalliset leijonat käyttävät avustukset paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Liittyessäni klubiin klubikummikseni sain Pukkilan Esan, joka opetti, että vaikka klubissa on monia virkoja, kaikki leijonat ovat tasa-arvoisia keskenään: ketään ei tarvitse herroitella. En ole – enää – ihan varma, tarkoittiko Esa ihan kaikkia leijonia, mutta tällä ohjeella olen tullut kohdanneeksi leijonajohtajia aina kansainväliseen presidenttiin asti. 2009 Suomessa järjestettiin leijonien Eurooppa Foorumi, jonne kutsuttiin leijonat ympäri Eurooppaa. Edellisen kerran vastaava kokous oli järjestetty Suomessa vuosikymmeniä aikaisemmin, joten odotettavissa oli historiallisesti merkittävä tapahtuma Suomen Lions-toiminnan näkökulmasta. Minä lähdin foorumiin suurella innolla, ja sain sieltä suuren joukon uusia ystäviä, joiden kanssa vieläkin pidetään yhteyttä. Erityisesti mieleeni jäivät leot, jotka kuuluvat ”Lions-klubien nuoriso-osastoihin” eli Leo-klubeihin. Eurooppa Foorumissa tutuiksi tulivat muun muassa Hilve ja Matti Reijonen, Antti Forsell sekä Barry Palmer. Eurooppa Foorumista innostuneena osallistuin Hyvinkäällä Pohjoismaiden leijonien NSR-yhteistyökokoukseen ja Hampurissa Lions-klubien kansainväliseen vuosikokoukseen. NSR-kokouksessa oli omasta piiristämme läsnä myös silloinen varapiirikuvernööri Jaakko Räikkönen, joka viimeisteli tammikuussa tulevan kautensa organisaatiota. Kaimallani oli vielä piirin tiedotusjohtaja hakusissa, kun satuimme jollakin kokoustauolla istumaan vastapäätä toisiamme kahvikuppeinemme. Silloinen piirikuvernööri Hämäläisen Pentti Kankaanpäästä tunsi minut ja ehdotti minua. Kaimallani oli piirikuvernööriin kova luotto, koska otti tiedottajan virkaan ihan tuntemattoman nuoren miehen piirin pohjoisimmasta klubista. Sekä Eurooppa Foorumista että NSR:stä jäivät erityisesti mieleen Get Together -illat, joissa pääideana on vieraiden keskinäinen yhdessäolo

ja tutustuminen. Eurooppa Foorumissa Tampereella tämä toteutui siten, että ulkomaalaiset leijonavieraat olivat päässeet kaupungin kutsuille, kun puolestaan suomalaisille oli oma juhla. Siinäpä me suomalaiset sitten keskenämme verkostoiduimme. NSR:ssä puolestaan Get Together-illallisella juhlasali oli jaettu kahtia: oli istumapaikkojen puoli ja seisomapaikkojen puoli. Minun pöytääni kanssani tuli seisoskelemaan vuonna 1932 syntynyt opetusneuvos Jouko Tynkkynen. Joukon Lions-saavutuksista keskusteluissa nousi esiin lionismin levittäminen Unkariin ja Moskovaan, jonne ensimmäiset klubit on perustettu Gorbatšovin erikoisluvalla 1980-luvulla. Kolmen tunnin seisomisen jälkeen olimme sitä mieltä, että seuraavassa iltajuhlassa seisojat ja istujat vaihtavat päittäin paikkaa. Kesällä 2013 lähdin koko perheeni kanssa Hampuriin, kun siellä järjestettiin koko Lions-järjestön kansainvälinen vuosikokous eli Convention. Sieltä yhtenä erityisenä kohtaamisena jäi mieleen kanadansuomalaisen Ilkka Aholan kohtaaminen. Ilkka istui bussissa meidän Matiaksen viereen ja kysyi: -Where are you from? Matias reippaalla kolme vuotta luetulla kouluenglanilla vastasi: -I am from Finland. Siihen Ahola totesi: -No, puhutaan sitten suomea.

Lions-toimintaa tästä eteenpäin Lions-toiminnassa olen kokenut tärkeänä sen, miten oma klubi tukee kannustamalla osallistumaan myös piiritasolla. Klubi on nostanut yläviistoon: ylöspäin ja eteenpäin. Presidenttinä olen pyrkinyt antamaan klubille samalla mitalla takaisin. Lions-toiminta lähti liikkeelle Yhdysvalloista 1917, joten se täyttää kohta sata vuotta. Toivotan klubille tässä 50 vuoden ”puolimatkan krouvissa” oikein hyvää syntymäpäivää. Ja toivoisin, että 50 vuoden kuluttua saisin olla mukana Lions Club Karvian satavuotisjuhlassa muistelemassa sitä, kuinka nuorena miehenä olin toteuttamassa viisikymppisiä. Jaakko Viitala presidentti 2013–2014, Lions Club Karvia LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 7


Työntouhua ja iloa 50-vuotistaipaleelta

K

lubimme edellisessä historiikissa esiteltiin melko kattavasti alkuvuosikymmenien erilaisia aktiviteettejä. Nyt kun ikää on tullut kymmenen vuotta lisää, on sopiva hetki korostaa, miten paljon jäsenet ja puolisot ovat tehneet pyyteetöntä auttamistyötä lähimmäistemme hyväksi. Heti alkuun jouduttiin tosi toimiin. Ensimmäisenä toimintavuonna tukea annettiin kahdelle perheelle, joiden kodit olivat tuhoutuneet tulipaloissa. Avulla voitiin reagoida nopeasti ja saada tukea aineelliseen hätään, joka on kohdannut karvialaisia koteja myöhemminkin. Eräs suurista hankkeista oli leirintäalueen rakentaminen Karvianjoen varrelle. Tarkoitusta varten kunnalta vuokrattiin Kantissa sijaitseva Korianketän maaalue 25:ksi vuodeksi. Vuosien ajan aluetta kehitettiin rakentamalla sinne mm. vesijohto ja lisäämällä palveluja.

Perinteisesti joulunaika aktivoi leijonia ja niinpä aloitettiin pukkipalvelu ja pakettien jakelu vähävaraisille perheille. Koko klubin toiminnan ajan palvelu on kohdistunut ikäihmisiin. Vanhainkotiin ensimmäiset hankinnat olivat joulukuusi ja sähkökynttilät. Myöhemmin Iltaruskoon ja Annakotiin on säännöllisesti lahjoitettu erilaisia apuvälineitä, kuten pyörätuoleja, pesutuoli, stereot, kuvanauhuri, DVD-soitin, 5 kpl televisioita, happimittari sekä viimeksi karaokelaitteet ja digikamera. Asukkaille on järjestetty joulujuhla, kirkkopyhä ja kyyditykset sekä Karvian kiertoajelu ja lasten vierailuja. Toiminnan alkuun päästiin siis ripeästi ja nuorella klubilla riitti intoa ja auttamisen halua. Kirjoituksesta tulisi tavattoman pitkä jos sitä jatkettaisiin kerronnan avulla, siksi mennään eteenpäin ranskalaisin viivoin ja tiivistäen.

- kaudella 1966–67 aloitettiin puolisotoiminta - Pohjois-Suomen katovahinkokeräys tuotti 160 hl perunoita ja 615 mk rahaa - Oltermanni Eino Saarelle annettiin 75-vuotispäivänä stipendi - seurakuntaa tuettiin albojen hankinnassa, ensimmäiset kynttilät sytytettiin Sankarihaudoille - Terveysasemalle hankittiin kuntopyörä ja avustus VPK:n sammakkomiesvarusteille - Rastiaisiin istutettiin kaloja, avustettiin pihakilpailua ja pidettiin siivoustalkoita - avustuksia saivat Soittokunta, Kotiseutuyhdistys, Kiri ja Satakunnan Keskussairaala - avustettiin nuorisoleiriä, Sydäntautiliittoa, Punainen Sydän-kampanjaa ja Friikoolin-Messua - avustettiin Lapuan katastrofin uhreja, Mertiörantaa, Satalinnan sairaalaa, Annan Silmä-keräystä - tuettiin yhteisvastuukeräystä ja annettiin tukea pitäjän raittiuden edistämiseksi - jaettiin ensimmäiset opiskelustipendit, lähetettiin vaihto-oppilas USA:aan - suoritettiin vilja- ja rahankeräystä sotainvalideille, avustus SPR:lle - annettiin avustusta kehitysvammaisille ja Kristilliselle Nuorisokodille, metsää kulotettiin - istutettiin Kirkonkylän koivukujaa, Klubin jäsenten painonpudotussakot tuottivat 480 mk - Suomijärvellä ja Sarvelassa rakennettiin puusillat, maalattiin Mansikkamäen talo - hankittiin Urheilutalolle eritasonojapuut, rakennettiin pururadalle kuntovälineitä - ajettiin heiniä, siivottiin ympäristöä ja tuettiin piiriä kuvanauhurin hankinnassa - avustettiin luokkaretkeä, LCIF-säätiötä, Vanhainkotiyhdistystä ja Soittokuntaa - tuettiin äänilehti Satakuntaa, Diabetesliittoa sekä osallistuttiin verenluovutukseen - annettiin 70-vuotisavustus Karvian NS:lle, Parkanon kuulovammaisille ja SPR:lle/Algeriaan - kunnantalolle istutettiin ystävyyden puu, hankittiin pihakeinu Koivurantaan - avustettiin Yläkoulun luokkaretkeä, LCIF-säätiötä, perheelle pidettiin puutalkoot - Kohtamäen perhettä tuettiin 5000 mk:lla, kerättiin silmälaseja Intiaan ja Sri Lankaan - avustettiin Ecuadorin silmäsairaalaa ja maanjäristyksen uhreja, myös Meksikossa - avustettiin Karvian Soittokuntaa, SPR:n nälkäkeräystä, VPK:n nuoria ja Nuorisokuoroa 8 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


- niitettiin Kirkkojärven kaislaa, avustettiin mieskuoroa ja näkövammaisia - Sampolassa pelattiin bingoa, järjestettiin naamiaiset, rakennustöitä Kirin lavalla - tuettiin veteraaneja 6000 mk:lla, vaihto-oppilaat lähetettiin Hollantiin ja Englantiin - rakennettin pyykkilaituri ja villikelkka, suoritettiin nälkäkeräys Etiopiaan -osallistuttiin syöpäkeräykseen, vierailu Kankaanpään TK :seen. Punainen Sulka tuotti 30 810 mk - kauraa puitiin 30 aaria, valmistettiin joululyhteitä ja avustettiin partiolaisia - lahjoitettiin kaksi turvaistuinta Terveysasemalle, osallistuttiin kadonneen etsintään - vaihto-oppilas Bostonista, kahdelle perheelle avustus, ostettiin naishenkiölle kengät - tuettiin Leo-toimintaa, Hopeasompaa, Iltaruskoon hankittiin pihakeinu ja katos - kunnostettiin Sankarihautoja, siivottiin tienvarsia, hiekoitettiin ikäihmisten pihoja - asennettiin linnunpönttöjä, kummilapsiksi Pentinmäen kaksoset, tukea kunniakierrokselle - Bollnäs-kuoron vierailu, Punainen Sulka tuotti 43 210 mk, apua Kamerunin kaivoille - asennettiin Sampolaan ikkunat Räpiälle vesijohto ja tukea annettiin palokuntanuorille - lahjoitettiin pyöräilykypärät, vammaisille kiertoajelu, tuettiin Elpyvä Sydän -kampanjaa - Skantzin hiihtotalkoot, Karvia Päivät, veteraanikisat, apua Viron Suomi-pojille - urheilustipendien saajia: O. Kalliomäki, J. Patokoski, A. Rämö, M. Suni ja J. Toivonen - tuettiin ”Nuoria töihin” kampanjaa, CSF-kampanjaa, Amorare-kuoroa ja Kalevan Nuoria - apua Viroon koulukartastolle, tukea LCIF ja MJ -säätiöille ja Leijona-talon rakentamiselle - Hanebo-Segerstan vierailu, isänpäiväkonsertti, maalattiin rivitalohuoneisto - yöpartiointia, stipendejä 4H-kerholle, Koivulan Kakaroille ja tukea Aarne Rämön omaisille - osallistuttiin Kyrönkankaan museotietoimikuntaan ja sen kirjan tuottamiseen - Kappelihautausmaan kivien oikaisu, avustus Antinkartanolle ja Viroon turvakodille - maksettiin karvialaisen potilaan 5000 mk:n sairaalalasku, talkootöitä Tervatuvalla - tuettiin teatteria ”Kaarihalli Taivaaseen”, Äiti ja lapsi-kerhoa ja Tikkakerhoa - apua Narkomaanikodille, ostettiin kirjastoon CD-levyjä ja tukea MLL:n Karvian osastolle - kannustusstipendi uran alussa Anne Mattilalle ja myöhemmin lahjoitettiin Karvian PR-puukello - tukea Kosovon sodan ja Meksikon tulivuoren uhreille, järjestettiin kelkka-ajelu Sarvelan oppilaille - 5000 mk:n avustus perheelle, metsäkirkko alkoi 1999, Jokipirtillä tehtiin rakennustöitä - lahjoitus veteraaneille 8000 mk, Millenium-kummilusikalla muistettiin Elias Kontiaista - Elias on uuden vuosituhannen ensimmäinen karvialainen lapsi. Pidettiin pulkkapäivä lapsille - hankittiin Anne-nukke ensivasteelle, tuettiin lääkäriautoa ja Mac Donald´s -lastensäätiötä - maalattiin sotainvalidin talo ja Karvian museo, rakennustalkoita moottoriradalla Torrossa - ostettiin kalusteita Saran päiväkotiin, ehtoollispikareita Iltaruskoon, luhtakämpän purkutyö - jaettiin 1000 kpl heijastimia ja hankittiin kaksi turvapuhelinta Iltaruskoon - kerättiin polkupyöriä Loma-Raisoon ja Vuorenmaahan, annettiin ohjausta digiboksin käytössä - pidettiin Valkoisen kepin-päivä, ostettiin 4H:lle ilmakiekkopeli, hankittiin penkkejä hautausmaille - lahjoitettiin Yläkoululle10 kpl kitaroita ja koulureppu Elias Kontiaiselle - hankittiin päiväkotilapsille Leo-laiva ja pidettiin sen kastajaistilaisuus - Kirin lavalla varastorakennuksen rakennustalkoita ja pressuhallin kokoamis- ja purkutöitä - annettiin tukea tsunamin tuhoalueille Kaakkois-Aasiaan ja Japaniin - osallistuttiin keräykseen Haitin maanjäristyksen ja Filippiinien myrskytuhojen korjaamiseksi Tässä ei ole mukana klubin varsinaisia tulonhankinta-aktiviteettejä, joista on erillinen kirjoitus toisaalla, kuten myös suurimmista palveluaktiviteeteistä. Tarkoitus ei ollut tehdä täydellistä toimintaluetteloa, vaan tuoda esille, miten monipuolis-

ta klubimme palvelutoiminta on ollut. Puolisot ovat olleet mukana hyvin monissa toiminnoissa ja lisätietoa löytyy historiikin puolisokirjoituksesta. Matti Pihlajaviita LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 9


Kuvien kertomaa Hiekoitusaktiviteetti ikäihmisten pihoille. Täyttöhommissa Kari Aalto ja Matti Yli-Kivistö

Kuumaa ja kuivaa hommaa, veljet metsää kulottamassa

Jätekatoksen talkoot Torrossa Kuva: Sirpa Ala-Rämi 10 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Vaateavustuskuorma lähdössä Baltiaan. Lastaamassa veljet: autoilija Oiva Koivula ja Helge Hietaniemi

Kylmää ja märkää hommaa, Kirkkojärven kaislojen poistoa

Leo-laivan kastajaiset LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 11


Käsi kädessä lasten ja nuorten kanssa

Pyöräilykypärät

T

urvallisen liikkumisen edistämiseksi klubi aloitti kaudella 1991–92 pyöräilykypärien lahjoittamisen koulujen ekaluokkalaisille turvaamaan koulumatkaa. Perusteluina olivat pään suojaaminen kaatumistilanteessa ja siitä aiheutuvien vammojen estäminen. Koulun on helpompi vaatia kaikilta kypärän käyttöä jos jokaisella lapsella sellainen on. Tietenkin opettajan on itse näytettävä sen käytöstä esimerkkiä. Kypärien jako ajoitetaan koulujen alkamiseen ja jokaiselle saadaan saman mallinen, joskin väri voi vaihdella vuosittain tyttöjen ja poikien kohdalla. Pyöräilykypärien tarve vaihtelee vuosittain riippuen koulunsa aloittaneiden lukumääristä ja

tarve on 19-32 kappaletta kaudessa. Voidaan katsoa, että aktiviteetti on ollut tarpeellinen, koska tietoomme ei ole tullut loukkaantumisia.

Lasten pulkkapäivä Laskiaisen seutuun ajoittuvalla alle kouluikäisten lasten pulkkapäivällä on jo pitkä perinne. Tapahtumaa on järjestetty yhdessä perhepäivähoidon kanssa ja lisäksi mukana on ollut esikoululaisia, Seurakunnan kerholaisia ja joskus lapsia on ollut eri kylistä sekä lasten vanhempia. Pulkkapäivän alku ajoittuu vuodelle 1982, jonka jälkeen sitä on pidetty säännöllisesti, ollen säätila melkein mikä tahansa. Jos kylmä yllättää, lämmittelemään Sarvelan koulun oppilaita ja opettaja Aino Kallioniemi sekä klubin edustaja Urho Ala-Rämi

Alpo Vuorenmaan ponikyyti oli lapsille elämys

12 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Pentti Pentinmäki ja stipendien saajat

Pres. Marko Giers ja siht. Seppo Anttila sekä hymytytöt ja -pojat

pääsee urheilukentän huoltorakennukseen, jossa ladyt tarjoavat lämmintä mehua, pipareita, karkkeja ja kuumia makkaroita ja varttuneelle väelle kupposen kahvia. Ulkotapahtumat pidetään urheilukentällä ja sen vieressä olevalla melko pienellä mäenkumpareella, jossa kuitenkin pulkalla ja liukurilla saa kokea laskemisen riemua. Todellinen vetonaula sittenkin on rekiajelu kentän ympäri. Milloin vetureina ovat moottorikelkka, mönkijä tai joskus poni. Tungos rekeen on kova ja matkustajat vaativat ”lisää hanaa”, mikä lainaus lienee opittu autokilpailuista. Tärkeintä kaikessa on turvallisuus ja vauhti-intoa on korvattu lisäkierroksilla. Kyyditettäviä on 50-80 ja huoltajia kymmenen henkilöä sekä kilometrejä kertyy miltei tusinan veran. Kun lapsista on kyse, rehellinen palaute tulee heti ja usein järjestäjille esitetään kiitoslaulu ja joskus muistetaan postikortilla. Lämmittävä kiitos on myöskin se, että mukana on jo toisen polven pulkkaväkeä.

Opiskelijastipendit Ensimmäinen merkintä klubin myöntämästä opintotuesta löytyy vuodelta 1971, jolloin avustettiin yhtä opiskelijaa. Säännöllinen stipendien jako aloitettiin vuonna 1973, jatkuen edelleen. Jakoperusteina ovat olleet opiskelu ulkopaikkakunnalla ja ammattiin valmistavat yliopisto ja korkeakouluopinnot. Tuen ulkopuolelle ovat jääneet alempi ammatti- ja lukiokoulutus. Viime vuosina tuen jakamisessa on otettu enemmän huomioon tarveharkinta. Opintotueksi voidaan laskea myös vaihto-oppilaan lähettäminen Amerikkaan. Vuonna 1976 ladyt myönsivät parhaalle lukioopiskelijalle stipendin. Vuosittain tuen saajina on ollut 4-13 opiskelijaa ja ne on jaettu keväällä äitienpäivän aikaan, jolloin opiskelijat saapuvat kotipaikkakunnalle. Tilaisuudessa on tarjottu kakkukahvit ja pieni informaatio lionsklubien toiminnasta. Sauli Nummijärvi LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 13


Me palvelemme

K

lubin avustustoiminta on monipuolista ja monia ihmisryhmiä tukevaa toimintaa. Koetan tässä listata muutamia aktiviteettejä, jotka kohdistuvat pääasiallisesti vanhusväestön hyväksi tehtävään palveluun.

Metsäkirkko Toki tämä palvelu koskettaa kaikkia ikäluokkia. Tapahtuma on tuotettu yhdessä kotiseurakuntamme kanssa, ja ensimmäinen metsäkirkko järjestettiin joulun alla vuonna 1979. Ilma ei suosinut ensitapahtumaa, vaan vettä satoi kokoajan. Muistan rovasti Rauno Harjunpään toteamuksen ”Mennään pois, ei tänne ketään tule”. Pienen hetken kuluttua yleisöä alkoi tulla tien täydeltä ja paikalla oli ennätys yleisö, yli 200 henkeä. Tämän jälkeen kelit ja ilmat ovat vaihdelleet samoin kuin järjestämisajat. Aina ollaan saatu yleisöltä myötämielinen tuki ja yli sata kuulijaa on ollut paikalla. Kaikki kirkkoherrat ovat nauttineet tilaisuudesta, vaikka oltiin kaukana Kantin laavulla. ”Tämähän on oikein Jumalan selän takana” totesi kirk-

koherra Hannu Syrjälahti tullessaan ensi kertaa paikalle. Tilaisuuksissa ovat avustaneet kirkkokuoro ja soittokunta. Klubin ladyt ovat tarjoilleet kirkkokansalle nisukahvit. On ollut elämys sanankuulijoille, ohjelmansuorittajille sekä järjestäjille hiljentyä luonnon keskellä adventtiaikaan ja joulun odotukseen. Perinne jatkuu edelleen keskeytyksettä.

Kirkkokuljetukset Tämä palvelumuoto aloitettiin vuonna 1983 ja jatkuu edelleen. Alkuvuosina kyydin tarvitsijoita oli vielä runsaasti, sillä sivukylillä vanhuksia asui paljon. Klubiveljiä oli ajossa silloin toistakymmentä. Pääosin kyydittävät asuvat nykyään keskustassa ja kuljetustarvetta on ollut erityisesti Iltaruskossa ja Annakodissa asuvilla. Myös paikkakunnan taksit ovat avustaneet jos on tarvittu esim. pyörätuolikuljetuksia. Tässäkin palvelutehtävässä ladyt ovat avustaneet mm. vanhainkodista lähteviä asukkaita ja myös kirkossa tarpeen mukaan.

Jouluaattona 2012 14 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Vanhainkodin joulujuhla Vuonna 1985 järjestettiin joulujuhla ensimmäisen kerran ja perinnettä on ylläpidetty siitä lähtien joka vuosi. Juhla pidetään aina joulun edellä , sillä ”Joulu ei tule ennen kuin klubin juhla on ollut” näin on todettu monet kerran asukkaiden ja hoitajien toimesta. Alkuvuosina klubilaiset hoitivat ohjelmatarjonnan itse, kuten piirileikit, laulut, puheet ym. Myöhemmin ovat Karvian koulujen oppilaat vuorotellen esittäneet jouluohjelmansa. On ollut nautittavaa seurata, miten lasten esitykset ovat ihastuttaneet kuulijoita kuten myös henkilökuntaa ja järjestäjiä. Tietenkin tärkeä ohjelmanumero on ollut joulupukin vierailu ja lah-

japakettien jakaminen tonttujen avustamana. Ladyjä tarvitaan tässäkin palvelussa, sillä he leipovat tarvittavat syömiset, tekevät lahjapaketit, laittavat kahvin pöytiin tarjoillen ja avustaen tarpeen mukaan. Juhla ei onnistuisi ilman heidän panostaan. Kiitos siitä heille.

Aattoillan kynttilät Jouluaattona on Sankarivainajien haudoille sytytetty kynttilät. Tämä perinne aloitettiin vuonna 1973. Aikaisemmin tehtävää ovat hoitaneet muutkin järjestöt. Toivo Hannukainen

Metsäkirkko ja vesisade. Puhumassa rovasti Harjunpää

Metsäkirkko

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 15


Kuvien kertomaa Viimeisimmät pyörätuolilahjoitukset Iltaruskoon. Luovuttajat Toivo Hannukainen ja Esa Pukkila Vastaanottajana Mia Kannisto. Kuva: Sirpa Ala-Rämi

Joulujuhlan musiikkiesitys, Pentinmäen ja AlaKanttin nuoret ja kuulolla Raija Rajala

Jouluaaton käynti leijonaveljen haudalla Irma Koivula, Toivo Hannukainen ja Antti Rajala

16 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Kappelihautausmaan kivien oikaisutalkoot. vas. Jouko Ojanperä, oik. Antti Aronen ja seurakunnasta Osmo Nissi

Vuosien varrella palvelutaloihin on hankittu useita televisioita. Tässä alkuaikojen TV lahjoitus Koivurantaan. Vas. Rauno Harjunpää, Jouko Ojanperä ja Jouko Hietamäki

Jätkänkynttiläja kuusikauppaa joulun alla

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 17


Yhteistyökumppanimme — Sotaveteraanit

Alkuvuosina

Juhlahetkiä

lubimme perustamisesta lähtien yksi toiminnan keskeinen tavoite on ollut sodissa mukana olleiden ja heidän perheidensä tukeminen sekä sankarivainajien muiston vaaliminen. Alkuvuosina tärkeä kohde leijonille olivat sotainvalidit, joille syksyisin järjestimme vilja- ja rahankeräyksiä. Vanhimmat leijonaveljet muistavat hyvin ajan, jolloin kuorma-autoilla kuljimme talosta taloon isäntien kanssa viljaa säkittämään. Aikaa työssä kului paljon, koska kahvi- ja muustakaan tarjoilusta ei ollut sopivaa kieltäytyä. Monesti työtä jatkettiin seuraavana päivänä tai viikonloppuna. Keräyksiä suoritettiin pääosin 1960–70 luvuilla ja toimintaa leimasi karvialaisten voimakas auttamisen halu.

Aineellisen avun ohella veteraanien kanssa on kehitelty monipuolista kuntoutus- ja virkistystoimintaa. Sampolassa järjestettiin sota-ajan laulutilaisuus, jota klubi tuki 800 eurolla. Veteraaneille ja heidän puolisoilleen pidettiin samassa paikassa kiitosjuhla kaudella 1997–98. Tilaisuudet keräsivät salin täyteen kuulijoita. Kiitoksena heille tarjottiin myös elokuvaesitys ”Rukajärven tie”. Paikallisena teatteritapahtumana Karvian Kesäteatterilta ostettiin veteraaneille, puolisoille ja lotille näytelmäesitys. Vuonna 1991 klubi kustansi veteraanien hautakiviin asennettavaksi veteraanimerkit ja avusti niiden kiinnittämisessä paikalleen. Tuolloin merkkejä asennettiin 371 kappaletta ja myöhemmin lisää poisnukkuneiden haudoille. Kustannukset olivat silloin 20000 mk.

K

Kuntoutusta Samoihin aikoihin maassamme lisättiin veteraanien hoito- ja kuntoutustoimintaa ja klubi tuki useaan otteeseen Kaunialan Sotavammasairaalan kehittämistä. Seuraavalla vuosikymmenellä avustettiin Porin Diakonialaitoksen yhteyteen rakennettua palvelukotia, jossa moni karvialainen veteraani on asunut viimeiset vuotensa. Leijonien – Punaisen Sulan – suurkeräykset ovat mahdollistaneet paikallisten veteraanien asunto-olojen parantamisen. Kiitollisena avun otti vastaan perhe, jolle rakennettiin uudet sauna- ja pesutilat. Pienempiä hankkeita ovat olleet asuntojen LVItyöt ja talojen ulkomaalaukset. Lisäksi veteraaneille on hankittu erilaisia apuvälineitä elämisen laadun kohentamiseksi. Perinteinen karvialainen auttamisen muoto on talkoot eli kökkä, jota on suoritettu esim. puiden pilkkomisessa. Veteraanipalveluun voidaan laskea myös karvialaisille naispuolisille ikäihmisille kustannettu jalkahoito, joka toteutettiin paikallisten yrittäjien voimin. Kurisioteettinä tässä yhteydessä mainittakoon, miten ajat ja tavat ovat muuttuneet, sillä vielä toiminnan alkuvuosina veteraanin toivomus täytettiin hankkimalla hänelle kymmenen askia ”Työmiestupakkaa” ja eräälle toiselle ”paperosseja”, kuten klubin pöytäkirjoista ilmenee. 18 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

Jälkipolville Eräs työteliäimmistä aktiviteeteistä oli Karvian reserviläisten kanssa toteutettu Karvialaiset Sodissa -kirja, johon haastateltiin elossa olevia veteraaneja, puolisoita, tunnuksen omaavia rintamanaisia sekä heidän omaisiaan. Kirjaan on koottu kaikki viime vuosisadan sotiin osallistuneet karvialaiset henkilöt, heidän palvelupaikkansa, kertomuksia sotakokemuksista sekä valokuvia ja muuta tietoa. Kirjan teossa veteraanit avustivat vointinsa mukaan ja yhteinen toteamus oli, että se tehtiin viime hetkellä, sillä moni veteraani poistui joukostamme kirjan valmistelun aikana. Teos on historiallinen dokumentti karvialaisista Suomen vapauden puolustajista ja siitä on otettu toinen painos vähäisin muutoksin.

Kunnianosoituksissa Itsenäisyyspäivänä klubin pitkä perinne on ollut lippuvartio Sankaripatsaalla sekä joulukynttilöiden vieminen Sankarihaudoille vuorovuosina Rotary-klubin kanssa. Leijonat ovat sitoutunut avustamaan veteraaneja hautaustilaisuuksissa, seppeleiden laskussa, lippuvartioissa ja palve-


Kiitosjuhlan juhlapuheen piti kanslianeuvos Kosti Rasinperä. Hän on toiminut Lionsliiton puheenjohtajana sekä Suomen Olympiakomitean pääsihteerinä

Koululaisten käynti sankarihaudoilla

Kirjallisuutta lemaan heitä muutenkin niin kauan kuin tarvetta ilmenee sekä vaalimaan veteraanien muistoa. 50-vuotias klubimme on kulkenut veteraanijärjestön kanssa yhtä matkaa miltei koko toimintansa ajan, sillä Karvian Sotaveteraaniyhdistys on perustettu 22.6.1966. Yhteistyö sen ja jäsenten kanssa on ollut antoisaa ja tuloksia tuottavaa. Eräs tunnustus palvelumme arvostamisesta on erään veteraaniveljen huomattava lahjoitus klubillemme käytettäväksi tulevaan toimintaan.

Karvialaisten elämään vaikuttaneista historiallisista tapahtumista on julkaistu viime vuosina kaksi kirjaa: ”Karvialaiset sodissa”, joka koottiin yhteistyössä reserviläisten kanssa sekä Rauni Virtasen toimittama kirja ”Ryssäkesä”, jonka hän ohjasi myös näytelmäksi. Molemmat kirjat Ulla Arkko lähetti entiselle Puolustusvoimien komentajalle, kenraali Gustav Hägglundille, jonka arvovaltainen kiitoskirje on luettavissa seuraavalla sivulla. Matti Pihlajaviita LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 19


Itsenäisyyspäivän lippuvartio

Parahin Ulla Arkko Paljon kiitoksia kirjoista ”Ryssäkesä” ja ”Karvialaiset Sodissa”. Olen tutustunut näihin merkkiteoksiin mielenkiinnolla. Rauni Virtasen Ryssäkesä kuvaa yksityiskohtaisesti kesän 1808 tapahtumia Karvialla. Se on vaatinut monipuolista paneutumista saatavilla olevaan lähdeaineistoon ja eläytymistä sen ajan talonpoikaisyhdyskuntaan. Tuloksena on hämmästyttävän seikkaperäinen selonteko kansan elämästä vieraan miehittäjän varjossa, kun oma sotaväki oli vetäytynyt Oulun tasalle saakka. Toimittamanne Karvialaiset sodissa taas nousee kunnianosoitukseksi veteraaneillemme, niin kaatuneille, haavoittuneille, sotien jälkeen kuolleille kuin elossa oleville, niin miehille kuin naisille. Kirjan kokoaminen on vaatinut sinnikkyyttä ja valtavasti työtä. Erityisen arvokasta on elossa olevien veteraanien muisteloiden talteenotto, todella yhdennellätoista hetkellä. Ne kertovat korutonta kieltään sekä sodan ahdistuksesta että silloisten nuorukaisten peräänantamattomasta sisusta. Sen ansiosta Suomi ainoana maailmansotaan joutuneena maana Manner – Euroopassa välttyi miehitykseltä ja vieraan vallan ikeeltä. Eipä käynyt kuin kesällä 1808! Terveisin Gustav Hägglund

20 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Pentti Pentinmäki onnittelemassa veteraani lion Sakari Ala-Kanttia, vieressä puoliso Katri. Sakari oli klubimme ensimmäinen Melvin Jones-jäsen

Puutalkoissa sotaveteraanille

Soittokunta on juhlistanut musiikillaan Itsenäisyyspäivää Sankarihaudoilla

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 21


Teräsmies Aimo on veteraaniurheilun huipulla

K

lubimme jäsentä, Aimo Mikkolaa voidaan perustelluksi kutsua teräsmiesveteraaniksi, sillä hän on juuri voittanut Iltalehden järjestämässä kisassa Teräsmies-tittelin. Kilpailuun valittiin koko Suomen alueelta viisi urheilijaa, joista Aimo oli iältään vanhin (74 v) ja nuorin kutsuttu oli 62-vuotias. Kilpailijavalinnat suoritti hiihtäjä Juha Mieto, jonka kanssa Aimo joutuikin loppuotteluun. Tiukoista taisteluistaan tunnettu Juha Mieto joutui niukasti taipumaan sitkeälle karvialaiselle. Iltalehden järjestämään äänestykseen osallistuneista lähes puolet oli sitä mieltä, että viiden kilpailijan joukosta teräsmiesvaltikka kuuluu juuri Aimolle. Eikä äänestäjät väärässä olleetkaan, sillä Aimo on todellinen veteraaniurheilija, jolla on arvokisoista yli 150 mitalia ja tällä hetkellä viisi voimassa olevaa Suomen ennätystä. Pikajuoksun arvomitalit ovat tulleet SM-, PM-, EM- ja MM-kilpailuista. Aimon urheilukipinä on jo perua lapsuudesta ja oman harrastuksensa lisäksi hän ohjaa mm. leijonien kuntoilupiiriä. mp

Aimo Mikkola. Kuva: Sirpa Ala-Rämi

-Klubin alkuvuosina pari veljeä oli matkalla Itä-Suomeen valtakunnankokoukseen kun he huomasivat Kouvolan kohdalla valtakirjan jääneen kotiin. Oitis toimen leijonina noudettiin huoltoasemalta wc-paperia ja valtuutus hoidettiin kuntoon. Koska muotoseikat oli näin täytetty, parivaljakko meni pokkana kokouspaikalle ja klubin edustus saatiinkin virallisesti kokouskelpoiseksi.

22 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Muisteloita savotoista lähes 30 vuoden ajalta 1973—2008

S

ain kutsun klubin jäseneksi syksyllä 1972. Seuraavalla kaudella 1973– 74 presidenttinä toimi kummini Toivo Yli-Karhula, joka kutsui minut heti klubin sihteeriksi. Ensimmäinen risusavotta järjestettiin jo 1973 alkusyksyllä. Metsäalan ammattilaisena minulle lankesi luonnollisesti vetovastuu. Alkuvuosina työtä tehtiin vesureilla kun käytössä ei vielä ollut raivaussahoja. Metsänhoitoyhdistykseltä saatiin käyttöön vesureita, kaikilla kun ei omaa työkalua ollut. Ennen ensimmäistä savottaa oli melkoinen urakka, kun Yli-Karhulassa tahkottiin 20 vesuria teräkuntoon. Ensimmäisinä vuosina klubin jäsenet osallistuivat runsaslukuisesti savotoihin. Suurin osa jäsenistöstä oli tuolloin työikäisiä ja siksi savotat järjestettiin lauantaisin. Työn lomassa korostui savotan sosiaalinen luonne, kun kahvitauolla paistettiin makkaraa nuotiolla. Yleensä metsästä löytyi sopivaa tervaspuuta nuotion sytykkeeksi, mutta sateisina aikoina klapit piti viedä kotoa. Töitä tehtiin enimmäkseen syksyllä kun ei enää ollut hyttysiä kiusana. Jos savottaa ei saatu syksyllä valmiiksi niin sitä jatkettiin keväällä lumien sulettua. Melkein kaikki taimikonhoitotyöt tehtiin Karvian kunnan metsissä. Kerran olimme Timo Yli-Karhulan metsässä ja `trahteerilla` eikä omia eväitä tarvittu. 70-luvulla klubi perusti leijonapuiston, johon istutettiin erilaisia puulajeja ja klubin toimesta alueella tehtiin muutaman vuoden välein raivausta. Tänä vuonna alueen raivaus tehtiin kunnan toimesta ja siksi kävin etukäteen merkkaamassa säilytettävät erikoispuut. Myös ennen Uunimäen teollisuushallin rakennustöitä alue raivattiin klubin toimesta ja siellä olikin jo melkoista tukkipuustoa.

Klubin metsuriosasto valmiina: vas. P. Hautala, S. Jokela, P. Pentinmäki, A. Ala-Kantti, S. Nummijärvi, U. Ala-Rämi ja K. Nummijärvi 1980-luvulla taimikoiden harvennusta tehtiin raivaussahoilla ja osallistujien määrä alkoi vähentyä huomattavasti. Vuonna 2001 töissä oltiin Kyynelten reitin varrella ja alue oli useamman hehtaarin laajuinen ja sitä tehtiin useana päivänä, kalenterini mukaan viitenä. Seuraavana vuonna savotassa oltiin kolmena päivänä yhdeksän veljen voimin. Vuonna 2003 laitettiin aurausviittoja, jotka oli tehty männyntaimikosta. Viimeisimmät savotat tehtiin vuosina 2007 ja 2008 Sarvelassa Nummijoen varressa ja olivat melko työläitä ja useamman päivän mittaisia. Aimo Mikkola LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 23


Työtä, koulutusta ynnä muuta Leppoisaa matkantekoa Vesipääskyllä, kohteena Metsämuseo Parkanossa

…ja perillä makkara maistui

18. –20.6.1979 maalaustalkoot Suomijärvellä. Vuorossa maalarit Alpo Ala-Kantti ja Seppo Jokela 24 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Punaisen Sulan tehokaksikko Aimo Mikkola ja Matti Yli-Kivistö

Uusien jäsenten ja puolisoiden kouluttajat: Arja Marttila ja Kauko Tuomimäki

Tuore leijonapari Seppo ja Tiina Ruokola (oik.) Seppo ja Anja Anttilan seurassa

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 25


Lions Quest Karviassa

L

ions Quest – elämisen taitoja – koulutuksen tavoitteena on antaa välineet kasvattajille. Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria, jotka ovat syrjäytyneet tai ovat vaarassa syrjäytyä. Lionsklubit tekevät arvokasta palvelutyötä tukemalla nuorison kasvamista tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Apuvälineenä on kahden päivän mittainen tiivis, toiminnallinen Lions Quest -koulutus. Ohjelman avulla annetaan kasvattajille, kuten opettajille ja nuorisotyöntekijöille välineet opettaa lapsille ja nuorille elämisentaitoja. Kasvattaja käyttää Quest -koulutuksessa opittuja taitoja normaaliin kasvatustyöhönsä sopeutettuna. Lions Quest on ollut Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Sen aikana on koulutettu runsaat 17000 kasvattajaa. Ohjelmaa hyödynnetään yli 80 maassa paikallisiin olosuhteisiin sopeutettuna.

Ensimmäiset Lions Quest -kouluttajat saivat oppinsa Ruotsissa 1989–1990. Näistä kaksi kouluttajaa ovat olleet mukana tähän saakka. Karvialaisista opettajista ensimmäiset koulutettiin toimikaudella 1999–2000. Ensimmäisenä vuotena käytimme koulutuksen sponsorointiin varoja 7920 mk. Vuonna 2001 eräs koulutukseen osallistunut opettaja kävi klubikokouksessamme kertomassa saamastaan koulutuksesta ja kokemuksistaan, jotka olivat hyvin myönteisiä. Klubimme tekikin periaatepäätöksen, että kaikille halukkaille oman pitäjän kasvattajille maksetaan koulutus, joka nykyään on 338 euroa. Osallistuneita on ollut vuosittain 2-3 kasvattajaa. Koulutusta ovat saaneet muutkin kuin opettajat, esim. kouluavustajat, nuorisotyöntekijät eli koulutus on suunnattu kaikille nuorten kanssa työtään tekeville.

Kesäteatteriesitys 26 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Karviassa kasvattajia koulutettiin eniten vuonna 2011, jolloin Karviassa pidettyyn koulutukseen ilmoittautui 44, paikalle saapui 39, joista oman pitäjän kasvattajia oli 26 henkilöä. Tämän mahdollisti Karvian Teatteriyhdistykseltä ostettu kesäteatterinäytös Quest -koulutuksen markkinointitarkoitukseen. Teatteriesityksessä oli paikalla 187 lionia ja puolisoa 23:sta eri klubista E, F ja M-piireistä. Esityksestä saadulla tuotolla kustannettiin Karviassa pidetyn koulutuksen tarjoilut kaikille osallistujille.

Koko M-piirimme Quest -vastaavana on ollut 6 vuotta klubistamme Kalevi Nummijärvi. Hänet on myös valittu kolmivuotiskaudelle liiton Quest -työryhmään. Klubimme Quest -vastaavia ovat olleet myös Pentti Pentinmäki ja Jaakko Viitala. Kalevi Nummijärvi

Mikä on VOM? Se on lyhennys yhdistelmästä – Vastuu On Meidän –, joka on leijonien kampanja mediataitojen kehittämiseksi koulujen 3.–4:nnen luokan oppilaille. Internetaikakaudella se korostaa vanhempien vastuuta viestintävälineiden oikeasta käytöstä ja sisällön valinnasta. VOM kuuluu osana Quest -elämisen taitoja koulutukseen. Kampanja toteutettiin mediaviikolla helmikuussa 2014. Silloin Karvian kouluille ja oppilaille toimitettiin aiheesta vihkonen kotiin vietäväksi. Klubin VOM-vastaava vieraili kunnan koulutoimessa ja kaikilla alakouluilla. Käydyissä keskusteluissa asia koettiin opettajien, vanhempien ja oppilaidenkin taholta erittäin tärkeäksi.

-Yritysvierailulla Nesteen pääkonttorissa seisottiin firman kattoterassilla kun veljien keskelle yht´äkkiä tupsahti aito varis. Eläinrakkaat veljet huomasivat heti, ettei linnulla kaikki ole kunnossa ja sen elonmerkit näyttivät jo perin heikoilta. Miten sen näin oli voinut käydä, vaikka lintu ei käytä edes aineita eikä urheile? Ehkä se oli lentänyt liian korkealle ja tällä kerralla väärään seuraan. Pian joukon keskuudesta tuli ehdotus, että annetaan varikselle tekohengitystä ja otetaan se mukaan alioksi. Veljeskunta oli taannoin ollut ensiapukurssilla ja oivalsi heti, että toimenpide voisi johtaa a-myrkytykseen ja ”potilaan” lopulliseen menehtymiseen. No, lintu matkasi poikien kera hissillä alas, eikä se enää pihalla reagoinut veljien kwaak-kwaak huutoihin, toisin kuin lähimetsässä olleet lajikumppanit. Olosuhteiden pakosta se oli jätettävä Keilaniemeen. Lisäksi leijonaveljen linja-autoyrityksellä ei ollut ”liikennelupaa” kuolleen eläimen kuljettamiseen. Tapauksesta löytyy tosivideo vuosikymmenien takaa.

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 27


Aurausviitat — Tiennäyttäjä turvallisuuteen

V

uodesta 2003 alkaen klubin eräs tärkeimmistä työaktiviteeteistä on ollut aurausviittojen pystytys ja pois ottaminen. Kepittäminen aloitettiin tielaitoksen ammattimiehen Seppo Anttilan aloitteesta ja sitä toteutetaan edelleen hänen johdollaan. Tosin parina vuonna virolaiset yrittivät hoitaa alueemme tienpitoa, mutta homma ei oikein luonnistunut ja se tuli takaisin tielaitokselle ja pieneltä osin myös klubiveljien käsiin. Kolmena ensimmäisenä vuonna hommaa tehtiin ekologisesti eli käyttämällä havukeppejä. Myöhemmin siirryttiin muovikauteen ja teiden varsille alettiin asentamaan ns. ”köyhänmiehen katuvaloja” eli heijastimilla varustettuja tiennäyttäjiä, jotka lisäävät myös liikenneturvallisuutta. Klubin rotevimmat kankimiehet tekevät maahan, joskus routaiseenkin, noin 4500 reikää ja niihin

tökitään keppejä. Destia on työn ohjeistanut ja valvoo, että asentamisessa noudatetaan ohjeita ja turvamääräyksiä. Vaatimuksena on, että työssä käytetään heijastinliivejä ja että syksyllä kepit laitetaan niin etteivät ne kaadu esim. aurattaessa. Lisänä on klubin oma ´ohjeistus´ ettei tuuli vie niitä mennessään ja ennen kaikkea, että keväällä veljeskunta saa kepit maasta irti. Pääasiassa hommaa tehdään kolmen henkilön topparoikkana, jolla kullakin on oma vakituinen tienpätkänsä. Työ ei ole yksin veljien hoteissa vaan klubimme ladyja on mukana esim. autonkuljettajina. Aurausviitta-aktiviteetti on klubille työteliäs, mutta mielenkiintoinen ja tuo syksyisin ja keväisin mukavaa vaihtelua tähän harrastukseen. mp Urhoperän tien varressa Jaakko Viitala ja Kari Aalto

Kesätaidetta Kanttissa vas. op. Niina Lehtonen ja oppilaat sekä Lena Giers ja Seppo Anttila. Oppilaat saivat kypärät, mutta pyöräilijäpatsaat joutuvat pärjäämään ilman. Kuva: Sirpa Ala-Rämi 28 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Kummilapsia Sri Lankasta

K

lubissa oli keskusteltu vuosien ajan kummilapsitoiminnasta, mutta asia oli jäänyt puolitiehen, eikä siten edennyt keskustelua pidemmälle. Reilu vuosi sitten asia otettiin taas esille ja päätettiin ryhtyä sanoista tekoihin. Käytännön toimiin tuli vauhtia, kun kummiprojektin yhteyshenkilöksi valittiin klubiaktiivi Pentti Pentinmäki, joka otti yhteyttä leijonien kummilapsiprojektin yhteyshenkilö Ossi Vuoriseen. Sitoutuminen kummiksi on pitkäjänteistä ja klubissa pohdittiin, miten toiminnalla parhaiten voitaisiin auttaa Sri Lankan kaltaisessa yhteiskunnassa asuvia 5-12 vuotiaita lapsia. Lopulta päädyttiin siihen, että otetaan kummilapseksi tyttö, jonka tukeminen edistäisi naisen asemaa yhteiskunnassa ja joka tulevana äitinä ohjaisi myös lapsiaan opiskelemaan. Ossi Vuorinen oli juuri palannut Sri Lankasta ja hänellä oli ehdolla kummilapseksi kaksi tyttöä, joista klubi voisi valita toisen. Pienen pohdinnan jälkeen päätettiin molemmat ottaa klubin kummilapsiksi. Nämä klubin viehättävät ”tyttäremme” ovat nimeltään: Nilini Dulhara ja Chathuri Ranmali.

Nilini Dulhara

Kummilapsien avustustoiminta tapahtuu kummankin maan lionsjärjestöjen valvonnassa ja näin varmistetaan toiminnan luotettavuus. Vuosittain Suomesta käy vähintään yksi leijona omalla kustannuksellaan paikanpäällä tapaamassa kummilapsia ja varmistamassa tilitysten perillemenon. Suomen lions-klubeilla on tällä hetkellä Sri Lankassa yli 1100 kummilasta. Lisäksi ohjelmasta on poistunut yli 1000 lasta, jotka ovat jo valmistuneet ammatteihinsa. Klubissa odotetaan jännittyneinä, milloin kuvien, kirjeiden ja muiden viestien vaihto alkaa ja milloin saadaan tavata kummitytöt joko siellä paikanpäällä tai täällä Suomessa. Lähde: Karvian Joulu 2013

mp

Chathuri Ranmali LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 29


Lapsia Karvian maisemissa

Millenium-vauva Elias Kontiainen, vuosituhannen ensimmäinen karvialainen on kummilapsemme

Killinkosken päiväkotilaiset esiintyvät Iltaruskossa Lion Jarkko ja Liisa Ruoholan johdolla 30 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Jouluksi 2013 sijoitettiin leijoninen muistolyhty hautausmaille lion Jari Tuulinimen aloitteesta

Letunpaistoa luontoretkellä

Lahjoitus Yläkoululle – ei `kolme kitaraa` – vaan kymmenen LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 31


Yhteistyö nuorison kasvatuksessa Urheiluseura Kirin kautta

O

man liikkumisemme lisäksi olemme kantaneet vastuuta pitäjän nuorista urheiluseura Karvian Kirin kautta. Usein on ollut vaikea erottaa, onko kysymys klubin vai Kirin järjestämästä toiminnasta, sillä samat henkilöt toimivat kummassakin järjestössä ja monesti vielä kunnan liikuntaa järjestävässä organisaatiossa. Karvian Kiri on 10 vuotta vanhempi järjestö kuin oma klubimme. Seuran puheenjohtajuus on ollut klubimme jäsenillä noin 30 vuotta. Sitkeimmät ovat olleet vetäjinä 10 vuoden putken yhtämittaisesti. Vuosittain vastuunkantajina on ollut 3-5 henkilöä Kirin johtokunnassa. Pisimmän ajan johtokunnassa on istunut 1972–2010 leijonaveli. Lisäksi jaostojen vetäjinä ollut useita veljiä ja leidejä. Asioita taaksepäin tarkasteltaessa herää kysymys, mitä olisi toiminta, jos klubimme jäsenet eivät olisi olleet tukemassa toiminnan lisäksi myös rahallisesti. Silloin kun kannoimme suurinta vastuuta urheiluseurasta, pääsi klubimme pienemmällä rahapanostuksella, eli jäsenemme olivat luomassa seuralle omia tulonhankintakeinoja. Esimerkkeinä ovat kaksi tapahtumaa, jotka alkoivat 1980 luvulla, nimittäin Skantzin-hiihto ja Karvia-Päivät. Molemmat aktiviteetit tarvitsi-

vat sitoutuneita talkoolaisia. Näissä tapahtumissa emme keränneet klubille varoja vaan teimme palvelutyötä tilaisuuden järjestäjän hyväksi. Molemmat suurtapahtumat jatkuvat edelleen. Karvia-Päivät on kolmipäiväinen tapahtuma, joka vie paljon aikaa järjestäjiltä eli käytännössä koko kesäajan. Vastuuta otettiin urheiluseuran kautta tekemällä palvelutyötä sen hyväksi vuosina 1985–2006. Päivistä muodostui Kirin talouden selkäranka. Tapahtuman aikaan pidettiin myös veteraanikisoja, joiden organisoinnista klubimme vastasi veteraaniurheilijan ja muiden klubilaisten avustuksella. Karvia-Päivien järjestelyissä tarvitaan koko pitäjän talkootyön voima. Vuodesta 2007 alkaen järjestelyvastuu on siirtynyt Karvian Yrittäjille. Voimakkainta klubin tuki urheiluseuralle oli silloin kun toimintaan tuli jotain uutta, esim. jääkiekkoa, painia, voimanostoa, voimistelua jne. Avustusta annettiin kilpailumatkoihin ulkomaita myöden sekä hankittiin peliasuja joukkueille ja ampumahiihtäjille tarvikehankintoihin. Tukea annettiin myös seuran oman bussin hankintaan. Vuosien varrella menestyneitä urheilijoita on tuettu stipendeillä. Kalevi Nummijärvi

Monivuotinen työ KarviaPäivien aikaan on ollut pressuhallin kokoaminen ja purkaminen 32 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Jotta leijona pysyisi palveluskunnossa on terveyttä vaalittava ja seurattava. Helge Hietaniemi ja Pentti Pentinmäki Tobiasson`ien testeissä

Lentopallojoukkue

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 33


Matkoja, retkiä ja muuta touhua Reipasta ja tervettä leijonajoukkoa Spitaalijärvellä Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lion Paavo Tuuliniemi näyttelemässä lonkkavaivaista. Teatteri on osa leijonien harrastustoimintaa

Outokummussa on vierailtu kaivoksessa sekä tuotantolaitoksilla Kokkolassa 34 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Näyttelijän lahjoja lienee tälläkin leijonalla. Rooliksi kultaseppä Veikko Hakaselle sopisi vaikka portsari tai Madame T:n vahakabinetti

Tutustuminen turpeen jalostukseen Konto Oy:n tehtaalla Karviassa

Kalevi luovuttaa Karvian tuliaisen lion Raimo Huotarille Kokkolan tehdasvierailulla LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 35


Joulukortti — hyvän mielen tuoja

M

aassamme on joulukorttien lähettämisellä lähes vuosisatainen perinne ja joulun alla kortteja postitetaan yli neljäkymmentä miljoonaa kappaletta. Tämän bisneksen huomasi myös leijonajärjestö ja kaudesta 1988–89 alkaen se on ollut klubien pysyvä tuloaktiviteetti. Leijonakortit ovat maamme eturivin taiteilijoiden suunnittelemia ja ovat tietoisesti pelkistettyjä ja kuva-aiheiltaan perinteisen kansallisia. Pääasiassa kortit ovat tarkoitettu leijonaperheiden joulutervehdysten lähettämiseen, mutta myös yritysten käyttöön menevät kortit ovat merkittävä lisä aktiviteetin onnistumiselle. Vuosittain korttimenekki on vaihdellut 500-1000 kappaleen välillä. Vuosittain Lions-liitto päättää korttien tuoton käyttämisestä siltä osin, mikä jää sen käyttöön. Puolet korttimyynnin tuotosta palautetaan klubeille käytettäväksi niiden oman harkinnan mukaisesti. Klubin kannalta ratkaisevaa on sen oman korttimyynnin onnistuminen. Korttimyynnissä Karvian klubi on ollut piirimme kärkipäätä ja on näin saatu varoja käytettäväksi lasten, nuorten ja ikäihmisten hyväksi. Tärkeintä onnistumiselle on ollut klubin korttiasiamiehen aktiivisuus. Tätä tehtävää klubissamme on hoitanut menestyksellä yli kymmenen vuoden ajan Seppo Jokela. mp

-Leijonavuosien kuluessa pikkutarinat ovat tuoneet hupihetkiä veljeskunnalle. Yksi monista on klubin joulutorin ”diplomikuusi”. Jäseniä oli velvoitettu tuomaan myyntiin jätkänkynttilöiden, kranssien ja lyhteiden lisäksi myös muutamia joulukuusia. Aina ei laatunäreiden valinta kuitenkaan onnistunut ja joukkoon pääsi harvaoksaisia, vähäneulaisia ja vääriä ”kräniä”, jotka olisi myös pitänyt myydä. Aina ei kaupanteko luonnistanut, vaikka täkynä oli lupaus kuusen tuunauksesta, kotiinkannosta ja jopa koristelusta. Mutta veli, joka myyntipuuhassa onnistui, sai vuodeksi haltuunsa ”diplomikuusikauppiaan” nimen ja arvon.

36 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Klubin julkaisutoiminta

Verokalenteri

Palveluhakemisto

lubi tarvitsi kipeästi toimintaansa varoja ja niinpä verokalenterien julkaiseminen aloitettiin heti ensimmäisenä toimintavuotena. Verotustiedot kiinnostivat kuntalaisia ja se oli tavallaan pitäjän oma juorukalenteri, jonka menekki oli taattu ja talkootyön tuloksena siitä saatiin kohtuullinen tuotto.

Vuonna 1979 aloitettiin Karvian palveluhakemiston julkaiseminen. Paikkakunnalla oli virinnyt tarve saada oma palveluhakemisto, jossa yksissä kansissa olisivat puhelinnumerot, kunnan, valtion, muiden yhteisöjen ja yrittäjien palvelutarjonta sekä tärkeitä yhteystietoja myös muualta. Hakemistoa julkaistaan edelleen keskimäärin kolmen vuoden välein.

K

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 37


Joululehti

P

aikkakunnalla oli julkaistu satunnaisesti eri yhteisöjen toimesta joululehteä. Vuonna 1988 lehden tekoa tarjottiin klubin tehtäväksi ja heti samana vuonna ilmestyi ensimmäinen Karvian Joulu. Toimeen oli helppo tarttua, koska klubilla oli jo kokemusta ilmoitushankinnasta ja myyntityöstä. Lehden toimituskunta

38 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

vaihtuu vuosittain ja näin saadaan lehteen monipuolisuutta sekä jäsenet vuorollaan toimitustyöhön. Lehden suosio on ollut vankka ja sen tuotto käytetään pääosin paikkakunnan nuorison hyväksi. Koulut ovat avustaneet lehden jakelussa ja ovat saaneet näin tukea omaan käyttöönsä.


LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 39


Karvialaiset Sodissa

Kyrönkankaantie

Kirja on koottu Karvian Sotaveteraanien aloitteesta säilyttämään jälkipolville tiedot sotiimme osallistuneista karvialaisista naisista ja miehistä. Kirja julkaistiin itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuonna 1997. Teoksesta on otettu toinen painos. Kirjan kustantamiseen osallistuivat Karvian Lionsklubi, Karvian Reserviläiset ja Karvian Osuuspankki sekä tietojen kokoamisen hoitivat klubiveljet, reserviläiset ja Ulla Arkko.

Suomen tieverkoston eräs vanhimmista reiteistä kulkee Pohjan- ja Hämeenkankaiden kautta Vaasasta Kauhajoen, Karvian, Kankaanpään, Jämijärven, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kautta Pirkkalaan, haaroittuen sieltä etelän keskuksiin. Tien tärkein käyttö ajoittui 1650–1870 -lukujen välille, joskin kulkureittinä kankaat ovat olleet jo paljon aikaisemmin. Pietari Brahe määräsi tien kunnostettavaksi postitienä, jota myöten Suomen vierailullaan kulki Ruotsin kuningas Adolf Fredrik ja usein myös maamme vihollisten sotajoukot. Tien historiallisen arvon tallentamiseksi perustivat reitin vaikutuspiirissä olevat lions-klubit toimikunnan, johon kuuluivat Karvian, Kauhajoen, Kankaanpään, Jämijärven, Ikaalisten ja Hämeenkyrön klubien edustajat. Karvian klubista mukana olivat Pentti Hautala ja Juha-Matti Hakala. Eräs toimikunnan työn tuloksista on vuonna 1996 julkaistu kirja ”Kyrönkankaantie”. mp

Kyrönkankaan museotietoimikunta. Karvian edustajat: Pentti Hautala istumassa 2. oikealta ja Juha-Matti Hakala takana 3. oikealta 40 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Puolisot taustatukena

Lion-puoliso

P

uolisotoiminta on perheenjäsenten osallistumista Lions-klubien palvelutoimintaan. Puolisoita on alunperin kutsuttu ladyiksi. Koska nykyään klubien jäseninä on sekä miehiä että naisia käyttöön otettiin virallinen nimi lionpuoliso. Silti naispuolisista on edelleen käytössä lady nimi. Suomessa puolisotoiminta on hyvin vapaamuotoista. Mielestämme etuoikeutenamme on pitää `sydänpuoli päälläpäin` palveluissamme, lisäksi olemme tukena lionien varainkeruussa.

kirkkopyhässä, kahvitamme metsäkirkossa. Iltaruskon joulujuhlaan teemme jokaiselle asukkaalle pienen paketin ja hoidamme kahvituksen. Lasten pulkkapäivässä avustamme makkara- ja mehutarjoilussa. Olimme apuna veteraanikisoissa, Karvia Päivillä, Skantzin hiihdoissa, koulutuspäivien kahvituksissa ja kouluttajanakin. Paljon tarvittiin ladyjen apua piirikokousjärjestelyissä Karviassa v 1989. Vuosijuhlien järjestelytkin ovat vielä tuoreessa muistissa. Olemme kokeneet työmme tarpeelliseksi ja lionien toimintaa tukevaksi.

Sydänpuoli päälläpäin

Lahjoituksia

Viidenkymmenen toimintavuoden aikana on ollut mm. ompeluiltoja, tehty kapioita ja järjestetty kapiokirstu- ym. arpajaisia. Pidetty jäärata-ajojen ravintolaa, järjestetty mannekiiniesitys, naamiaiset, pöytien kattamiskilpailu, pidetty kioskia CSF:n hyväksi, neulottu villapeitelappuja Äiti Teresalle, kolmioliinoja SPR:lle, kerätty ja ommeltu täydellisiä äitiyspakkauksia 14 kpl Itä-Viroon, villanuttuja neulottu Etiopian sairaalaan keskosvauvoille, ja kerätty lastenvaatteita Riikaan lastenkotiin. Iltaruskoon lahjoitettiin ulkoiluviitta sekä sukkia ja säärystimiä. Osallistuttiin verenluovutukseen, koottiin heijastimia liikenneturvapäivään, jaettiin ruusuja veteraanijuhlassa. Vuosittain avustamme ja olemme mukana vanhusten

Sydänpuolen lisäksi on lahjoitettu stipendejä, joulupaketteja sekä avustettu tulipalojen uhreja, vastattu Toivotaan Toivotaan haasteeseen. Osallistuttu operaatio Sirkkalehteen eli ladymetsikkö Afrikkaan, keräykseen Ecuadorin intiaanikylän lapsille, Näkövammaisten keskusliitolle, Kamerunin kaivot keräykseen, Diabetesliitolle ja Tallinalaistyttö Tanita Tannerin käsiproteesin hankintaan sekä ostettu kaksi verenpainemittaria Terveyskeskukseen karvialaisten vuokrattavaksi, Spira lääkehöyryhengityslaite astmaisille, sijoituspaikkana Iltarusko. Kipupumppu hankittiin Kankaanpään Terveyskeskukseen. Viime jouluksi annoimme Anne Mattilan joululevyt Iltaruskoon ja Annakotiin. Siinä joitain apuja vuosien varrelta. sp

Lastenvaatteiden ompelua Itä-Viron äitiyspakkauksiin. Mervi Pentinmäki ja Anja Anttila työssään LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 41


Puolisotoimintaa Äitiyspakkausten kokoamista. Vas. Katariina Leppinen, Anja Hannukainen, Anja Anttila, Maire Nummijärvi, Arja Marttila, Sinikka Pihlajaviita ja Mervi Pentinmäki. Kuva: Sirpa Ala-Rämi

Helena Nummijärvi, Mervi Pentinmäki, Liisa Tuomimäki ja Anja Anttila joulupakettien teossa

50-vuotisjuhlan suunnittelukin voi olla hauskaa. Marja-Liisa, Sinikka, Esa ja Jaakko 42 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Kokoontuminen Vuorenmaan Tallilla. Aiheena lankakeristä päätellen sukat ja säärystimet

Ladyjen ensimmäisiä hankintoja oli 10-vuotislahjana klubilippu. Viisi vuotta myöhemmin siihen tilattiin niminauha. Kuvassa Kyllikki Mäkelä, Tellervo Heikura, Pentti Mäkelä, Antti Alatalo, Pentti Hautala, Toivo Yli-Karhula, Kauko Tuomimäki ja Antti Rajala

Lea Ala-Kantti (oik.) on ehtinyt keittää monet kokous- ja juhlakahvit, perinnettä on jatkanut mm. Aira Yli-Kivistö LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 43


Kipupumpun luovutus Kankaanpään Terveyskeskukseen vuonna 1996. Kuvassa vas: terveydenhoitaja Kaija Käkelä, lääkäri Markku Pohtola ja ladyt Ritva Hakala, Helena Nummijärvi ja Annikki Pukkila. Kipupumppu on tarkoitettu ensisijaisesti karvialaisten käyttöön

Myöhemmin hankittiin astmapumppu Spira. Se on sijoitettuna Iltaruskoon ja on sieltä lainattavissa vuorokauden ympäri karvialaisten käyttöön. Kuvassa vas: Ladyt Maire Nummijärvi ja Raija Rajala sekä vastaanottamassa lääkärit Sinikka Rajala ja Pirkko Harju sekä terveydenhoitaja Kaija Käkelä

Keskosvauvoille Etiopian lastensairaalaan neulottiin 21 nuttua. Työmme tuloksia ihailimme lady-kokouksessa Marja-Liisa Jokelan luona. Vas. Marja-Liisa Jokela, Helena Nummijärvi, Raija Rajala, Katariina Leppinen, Maire Nummijärvi, Mervi Pentinmäki, Liisa Tuomimäki, Aira Yli-Kivistö ja Sinikka Pihlajaviita 44 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Katariina Leppinen ja nutut

Ahkerat tienvarsien siivoojat Anja Anttila ja Mervi Pentinmäki. Käy kuulemma kuntoilusta. Kuva: Sirpa Ala-Rämi LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 45


Virkatuista neliöistä vuorilla vahvistettu, nopeasti ja helposti puettava kesäulkoiluttamisviitta. tehtiin Iltaruskon asukkaiden käyttöön. Ladyt Maire Nummijärvi ja Arja Marttila luovuttamassa. Istumassa joht. Tellervo Sarajärvi takana johtava hoitaja Inkeri Huhtala. Viitan ompeli lady Eine Aronen

Puolisokokoontuminen. Mukana DG-puoliso Aino Hakosalo Merikarvialta (kesk.)

Ladykokous Jokipirtillä 46 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Lady ansiomerkillä palkitut Anja Hannukainen vas. ja Mervi Pentinmäki. Jakamassa DG Jari Vuorinen ja presidentti Marko Giers

Puolisot ja serkukset: Annikki Pukkila, Maire Nummijärvi ja Anja Hannukainen

Ladyt luovuttivat Hyväntekeväisyyskonsertissa 14. päivänä helmikuuta 2014 Satakunnan Syöpäyhdistyksen Karvian keräykseen 1.000,00 euroa. Kuvassa vas. keräysvastaavat Marita Hietakoivisto ja Kaija Mukkala sekä Satakunnan syöpäyhdistyksen edustajat sairaanhoitaja Päivi Horppu ja toiminnanjohtaja Marja-Liisa Ala-Luopa. Luovuttajina Liisa Tuomimäki ja Arja Tuuliniemi. Kuva: Sirpa Ala-Rämi LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 47


Klubin presidentit ja sihteerit 1964—2014 Kausi 1964-65 65-66 66-67 67-68 68-69 69-70 70-71 71-72 72-73 73-74 74-75 75-76 76-77 77-78 78-79 79-80 80-81 81-82 82-83 83-84 84-85 85-86 86-87 87-88 88-89 89-90 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-2000 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14

Presidentti Ala-Hannula Albert Heikura Olavi Kujansuu Olavi Uitto Paavo Ala-Kantti Sakari Mäkelä Pentti Hautala Pentti Ala-Kantti Alpo Tuomimäki Kauko Yli-Karhula Toivo Koivula Oiva Haanpää Reino Alatalo Antti Vähäkainu Erkki Jokela Seppo Rajala Antti Ojanperä Jouko Pihlajaviita Matti Kinnunen Pertti Hietaniemi Helge Mikkola Aimo Tuuliniemi Paavo Hakanen Veikko Yli-Kivistö Matti Hannukainen Toivo Harju Simo Leppinen Raimo Pertilä Ilkka Nummijärvi Kalevi Anttila Tapio Hakala Juha-Matti Pukkila Esa Sarviluoma Tapio Marttila Tuomo Pentinmäki Pentti Nummijärvi Sauli Jokela Seppo Aronen Antti Sievikorte Jouni Pihlajaviita Matti Hannukainen Toivo Ala-Rämi Urho Aalto Kari Anttila Seppo Tuuliniemi Paavo Ruokola Seppo Pukkila Esa Laitila Sami Giers Marko Viitala Jaakko

48 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

Sihteeri Seppälä Aarne Hautala Pentti Yli-Paavola Matti Hietaluoma Antero / Sundèn Bertel Koivula Oiva Rauniomäki Yrjö Leppälä Vesa Nykänen Erkki Haapio Selim Mikkola Aimo Ojanperä Jouko Ala-Kantti Alpo Luomanen Esko Hietaniemi Helge Pihlajaviita Matti Leppinen Raimo Hietamäki Jouko Keski-Petäjä Asko Anttila Tapio Nummijärvi Kalevi Nevanranta Reijo Jokela Seppo Rouvinen Martti Parikka Muisto Pukkila Esa Sarviluoma Tapio Yli-Karhula Timo Pentinmäki Pentti Rajala Antti Tuomimäki Kauko Hannukainen Toivo Tuuliniemi Paavo Kuusisto Juha / Hannukainen Toivo Pertilä Ilkka Hakala Juha-Matti Marttila Tuomo Sievikorte Jouni Hannukainen Toivo Nummijärvi Sauli Ala-Rämi Urho Pukkila Esa Pukkila Esa Sarviluoma Tapio Ala-Rämi Urho Laitila Sami Seppä Anssi Viitala Jaakko Kannisto Jari Anttila Seppo Pukkila Esa


LC Karvian jäsenet 2014 Nimi ja liittymisvuosi Aalto Kari 2000 Ala-Rämi Urho 1999 Anttila Seppo 2003 Giers Marko 2006 Hakanen Veikko 1975 -Hannukainen Toivo 1977 :Hietaniemi Helge 1972 -Jokela Seppo 1969 Kannisto Jari 2011 Keskitalo Tapio 2013 Laitila Sami 2005 Leppinen Raimo 1978 -Marttila Tuomo 1990 -Mikkola Aimo 1972 -Nummijärvi Kalevi 1980 Nummijärvi Sauli 1995 Ojanperä Jouko 1970 -Pentinmäki Pentti 1990 Pertilä Ilkka 1979 -:Pihlajaviita Matti 1971 -Pukkila Esa 1986 Rajala Antti 1970 Ruohola Jarkko 2000/2013 Ruokola Seppo 2005 Sarviluoma Tapio 1987 Seppä Anssi 2006 Sievi-Korte Jouni 1997 :Tuomimäki Kauko 1965 Tuuliniemi Jari 2011 -Tuuliniemi Paavo 1972 Viitala Jaakko 2006 :Yli-Kivistö Matti 1976 Yliluoma Esa 2002

K

Klubimme perustajajäsenet 1964 Ala-Hannula Albert Ala-Kantti Sakari Antinluoma Lauri Hautala Pentti Heikura Olavi Huuhka Pauli Kujansuu Olavi Kuusinen Aulis Mäkelä Pentti Raiskio Jorma Rinne Raimo Seppälä Aarne Vasanen Unto Yli-Hakkola Jorma Yli-Paavola Matti

Perustamiskirja

Tunnustusta lionspalvelusta

lubin tai sen jäsenen palkitseminen on tunnustus ja kiitollisuuden osoitus saajalleen siitä humanitäärisestä työstä, jota palkittu on suorittanut usean toimikauden ajan lions-toiminnan hyväksi. Vuosikymmenien myötä klubimme jäseniä on nimitetty Melvin Jones-säätiön jäseniksi. Se on korkein kansainvälinen tunnustus, jonka jäsen voi järjestön perustajan mukaan nimetyltä säätiöltä saada. Erityisen suurista ansioista voidaan myöntää kotimainen Lions-Ritarin nimi ja arvo jäsenelle, joka on toiminut pitkään esimerkillisellä tavalla ja epäitsekkäästi

toimintamme hyväksi. Kanadassa asunutta suomalaissyntyistä Aarne Ritaria pidetään maamme lions-toiminnan käynnistäjänä ja hänen kunniakseen perustettiin vuonna 1986 säätiö, joka tukee leijonien paikallisia hankkeita. Lions-Ritarin arvolla on palkittu myös yhdistyksemme jäseniä. Kansainvälinen Päämaja on huomioinut klubimme osallistumisen moniin humanitäärisin hankkeisiin eri puolilla maailmaa, mm. näönsuojeluohjelmiin kehitysmaissa, kuten oheinen viirinauhakin osoittaa. mp LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 49


Merkkipäiviä, juhlaa… Aimo Mikkolan synttäreillä

Leijona ja karhut sulassa sovussa Esa ja Annikki Pukkilan juhlassa

Urho Ala-Rämin (oik.) merkkipäivää muistettiin Ruovedellä Ruokolan mökillä 50 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Onnittelut Raimo Leppiselle

Kalevi Nummijärven (2. oik.) merkkipäivää juhlittiin LomaRaisossa. Istumassa Sotaveteraanien puh. joht. toiminut Veikko Nummijärvi

Matti Yli-Kivistö ja Urho Ala-Rämi tuumaustauolla LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 51


Antti Rajalan juhlapäivä

40-vuotisjuhlan vieraat Honkajoelta

Klubin 40-vuotisjuhlavieraat PDG Simo ja Sinikka Waltenberg 52 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Juhlahetki vuosikymmenten takaa. Etualalla Rajalat ja Leppiset

Kesäteatteri oli Paavo Tuuliniemen juhlapaikka

Sauli Nummijärven merkkipäivä LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 53


Ritareita, Melvineitä ja uusia jäseniä Klubimme on palkinnut vuosien varrella ansioituneita jäseniään Lions Ritarin arvolla sekä MJF-jäsenyyksillä. Esimerkkikuvassa Ritarit Alpo Ala-Kantti ja Kauko Tuomimäki sekä MJF-jäsenet Olavi Heikura ja Toivo Hannukainen

Ansioituneiden perustajajäsenten uljas rivistö. Vas. Pentti Hautala, Olavi Heikura, Olavi Kujansuu, Pentti Mäkelä ja Alpo Ala-Kantti

Juhlavuoden vastuulliset: Keskellä pres. Jaakko Viitala, vas. sihteeripari Esa ja Annikki Pukkila ja oikealla rahastonhoitajat Mervi ja Pentti Pentinmäki 54 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Uuden jäsenen vastaanotto on aina juhlava tapahtuma. Helge Hietaniemen puhe Sami Laitilalle

Kummileijona Raimo Leppinen merkitsee Kari Aallon klubin jäseneksi

Pres. Jaakko Viitalan seurassa piirimme aktiivileijonia. PDG Maija-Liisa ja PCC Timo Heikkilä, PDG Pentti ja AnnaLiisa Hämäläinen ja kuluvan kauden DG-pari Matti ja Hilve Reijonen LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 55


Klubin jäsenet piirin ja liiton eri tehtävissä Lohkon puheenjohtaja, ZC Kujansuu Olavi Mäkelä Pentti I. Hautala Pentti Pihlajaviita Matti Hietaniemi Helge Tuomimäki Kauko Hannukainen Toivo Nummijärvi Kalevi Tuuliniemi Paavo

1967–68 1972–73 1978–79 1983–84 1988–89 1994–95 2000–01 2005–06 2009–10

Alueen puheenjohtaja, RC Koski Kalevi Pihlajaviita Matti Hautala Pentti Nummijärvi Kalevi

1968–69 1984–85 1986–87 2007–08

Piirikuvernööri, DG KVN:n jäsen Koski Kalevi Pihlajaviita Matti

1969–70 1985–86

Piirisihteeri–rahastonhoitaja, CS&CT Hautala Pentti Nevanranta Reijo

1969–70 1985–86

Piirin toimikuntapuheenjohtaja, DC Pihlajaviita Matti Nummijärvi Kalevi Viitala Jaakko

56 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

1986–92 2008–14 2011–14

Liiton Quest–työryhmän jäsen Lion M–viesti päätoimittaja


Muisteluita leijonakentältä

L

eijonajärjestössä on useita hienoja piirteitä, joista jokainen jäsen voi olla perustellusti ylpeä. Ensinnäkin järjestössä ja klubeissa mihinkään tehtävään tai virkaan ei pyritä, vaan vuorollaan tullaan mukaan joko kutsusta tai jäsen asetetaan toimeen ehdolle. Toinen perusperiaate on, että annetut tehtävät otetaan vastaan. Siitä taas seuraa, että järjestössä kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia, sillä pääsääntöisesti tehtävät vaihtuvat vuosittain tai ovat määräaikaisia, palvelipa leijona organisaatiossa missä asemassa hyvänsä.

Alkustartti Presidentti Jaakko Viitala pyysi, että kirjoittaisin kokemuksiani leijonataipaleelta, eritoten vuosilta 1985–86. Aloitetaan kuitenkin alusta eli vuodesta 1971, jolloin sain kutsun klubimme jäseneksi. Sillä hetkellä tunsin ylpeyttä, eikä tunne ole laimentunut vuosikymmenien myötä. Lämmöllä muistelen lions kummiani, joka oli Toivo Yli-Karhula. Hän antoi uudelle jäsenelle ne hyveet, joilla oli valmius lähteä leijonamatkalle. Vuorollaan kutsu tuli klubin toimikuntiin ja presidentiksi kausille 1981–82 ja 2003–04 sekä edelleen piirin ja liiton eri tehtäviin. Klubissa haastavimmat tehtäväni ovat olleet piirikokousjärjestelyt vuonna 1989 sekä klubin 40- ja 50-vuotisjuhlat ja historiikit. Tässä on syytä tuoda esille, että piirissämme vuosikokous oli ensimmäinen pienellä paikkakunnalla järjestetty tapahtuma.

Kaarteessa Vuonna 1985 klubi asetti jäsenensä ehdolle piirikuvernöörin virkaan. Huittisten vuosikokouksessa 13.4.1985 piirin leijonat valitsivat minut tähän tehtävään äänestyslukemin 88-53. Vaalityötä kokouspaikalla tekivät Pentti Hautala ja Paavo Tuuliniemi.

Jaakko pyysi, että kirjoittaisin pääosin tästä leijonavuodesta ja kansainvälisestä kongressista. Kuvernöörivuosi oli taatusti leijonaurani kiireisimpiä, semminkin kun leipätyö oli toisella paikkakunnalla. Vuoden aikana tuli yli sata lähtöä klubien, piirin ja liiton eri tilaisuuksiin, monesti suoraan virkapaikaltani Parkanosta. Usein puolisoni Sinikka tuli suoraan Kankaanpäähän, josta lähdimme yhdessä eteenpäin. Olen syvästi kiitollinen hänelle tuesta sen vuoden aikana, pitihän DG:n aina olla tip-top kunnossa klubivierailuluilla kuten ladynkin. Työteliäimpinä mieleeni ovat jääneet liiton hallituksen (KVN:n) kokousjärjestelyt Kankaanpäässä sekä Kankaanpää/Kuninkaanlähteen klubin perustamistoimet. Kauden loppupuolella kiireitä lisäsivät piirihallituksen kokouksen ja piirikokouksen järjestelyt Uudessakaupungissa. Tuolloin kokoukset ajoittuivat kahden päivän osalle

Lisää vauhtia Piirikokouksessa valittu henkilö oli vasta kuvernööriehdokas ja valinta vahvistettiin Mikkelissä ja lopullinen nimitys DG:ksi suoritettiin järjestön vuosikongressissa. Leijonien kansainvälinen 68. Conventio pidettiin juhannuksen molemmin puolin Dallasin kaupungissa Teksasissa, joka oli todella helteinen paikka Pohjolan viileyteen tottuneelle. Lento Vantaalta New Yorkiin Grönlannin hohtavien jäätiköiden yli kesti kahdeksan tuntia. `Nykissä` vietettiin kolme päivää ja katseltiin paikallisia nähtävyyksiä. Kulttuuriantia saatiin käynneillä Metropolitan Oopperassa ja musikaalissa Broadwayllä. YK oli mielenkiintoinen paikka, jossa Karvian poika sai seurata vierestä turvallisuusneuvoston istuntoa, tosin ilman päätösvaltaa. Ison Omenan jälkeen, joksi kaupunkia myös kutsutaan, matka jatkui kohti määränpäätä. Viiden tunnin ja ukkosten sävyttämän lennon jälkeen allamme oli huikaiseva iltavalaistu Dallasin kaupunki. LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 57


Sinikka ja Matti paraatiasuissa

Kilpakumppaneita

Puolivälissä

Majoituimme valtavaan Loew`s Anatole hotelliin, jossa asuimme seuraavat kahdeksan vuorokautta yhdessä eripuolilta maailmaa saapuneiden leijonapariskuntien kanssa. Tulevat kuvernöörit koulutettiin ja opastettiin tehtäväänsä ja homma kesti neljä päivää. Kouluttajina toimi entisiä kv-presidenttejä ja päämajan virkailijoita. Maantieteellisesti meidät oli jaettu ryhmiin ja olimme Pohjoismaiden leijonien kanssa yhdessä. Koulutus oli tietenkin tehokasta sitä sai myös Suomen kielellä, joka on yksi järjestön virallisista kielistä. Koulutuksen keskelle oli järjestetty erilaisia tilaisuuksia mm. Nordic Party, johon oli kutsuttu eri maiden leijonia tutustumaan pohjoismaisiin aateveljiin ja sisariin. Jokaiselle leijonaparille oli jo ennen matkaa osoitettu amerikkalainen kaksoispari `twinni`, jonka kanssa käytiin lounailla. Meidän parimme tuli Iowasta ja he olivat, Ginny ja Rickhard Kunkel.

Kongressin suurimmat tilaisuudet pidettiin Convention Centerissä ja Reunion Areenalla; kuten avajaiset, International show, istunnot, kuvernööriksi nimittäminen ja päätöstilaisuus. Kaiken jälkeen DG oli valmis kv-hallituksen ja päämajan virkailijaksi piirissään, palvelemaan klubeja, edistämään järjestön ohjelmia, pitämään huolta laajentumisesta ja raportoimaan sekä vierailemaan jokaisessa piirin 56:ssa klubissa.

58 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

Mieleenpainuva elämys oli USA:n istuvan presidentin Ronald Reaganin vierailu ja puhe leijonille. `RR´ on kuulunut Illinoisten leijoniin. Muistona tilaisuudesta on videotallenne. Eräs kongressin tapahtumista oli värikäs kansainvälinen paraati, joka samalla oli ryhmien välinen kilpailu. Marssimme Pohjoismaiden joukkueessa ja suomalaisilla olivat sinivalkoiset asut sekä


päässä stetsonit ja ladyt olivat kansallispuvuissaan. Itselläni oli kunnia kantaa Suomen lippua. Edelläni marssinut Islantilaisveli ei pysynyt tahdissa ja tuli vähän kopsuteltua kantapäille. Joukkueemme voitti kilpailun ja palkinnoksi tuli tukku taaloja. Kongressi tapahtumineen oli leijonalle ainutkertainen kokemus. Dallasissa koki tämän hienon järjestön kansainvälisyyden ja siellä sai tutustua moniin leijonapariskuntiin, joista mm. norjalaiset Inger ja Halvor Bjaarstad ovat vierailleet Karviassa.

Kannustusta Haluan tällä palstalla muistaa myös edesmennyttä karvialaissyntyistä Olavi Harjua, joka toimi B-piirin piirikuvernöörinä kaudella 1983–84 ja hänen lady Oilia, jotka monin tavoin kannustivat minua kuvernöörin tehtävään. Veli Olavi lahjoitti aikanaan klubillemme presidentin käädyt. Piiri tarvitsi myös tarmokkaan sihteerin, jona toimi klubimme jäsen Reijo Nevanranta. Kuvernöörivuonna piirihallitus koostui 27:stä lionista ja 56:ssa klubissa jäseniä oli 1842. Toki mokiakin vuoteen mahtui, eräs niistä oli DG:n myöhästyminen erään klubin vuosijuhlasta, tosin vain `akateemisen vartin` verran.

Loppusuoralla USA:n osittaisesta lentolakosta johtuen paluumatkamme kulki Floridan kautta. Orlandossa tutustuttiin mm. Disney Worldiin, eikä siellä saatu linnuista `ankkatartuntaa` kuten oli käynyt aikaisemmin eräälle leijonalle. Matka jatkui Washingtoniin, jossa koettavaa riitti parin päivän verran. Hotelli tässä kaupungissa oli laaduton, meluisa ja henkilökunnan jäsen yhytettiin penkomassa erään matkalaisemme laukkuja. Se ei kuitenkaan himmentänyt hienon matkamme kokonaisuutta. Runsaan kolmen viikon jälkeen edessä oli enää lento New Yorkin ja Montrealin kautta kotiin palvelemaan piirimme leijonia.

Maalissa Tähän kirjoitukseen ei ole mahdollista sisällyttää kaikkia DG-vuoden huippukohtia. Kertomista riittäisi pienen kirjan verran, Lopputarina onkin sitten jo tuttua juttua ja voisin lisätä laulun sanoin: ”Päivääkään en vaihtaisi pois”. Matti Pihlajaviita

Leijona Karvian talvessa. Matti ja Mari testaamassa pulkkamäkeä 1982. Kuva: Seppo I. Myllyviita

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 59


Kokouksia… Klubikokous 2007, DG Maija-Liisa Heikkilä, pres. Seppo Anttila ja siht. Urho Ala-Rämi

Vuosikokous Lahdessa 2002 Sauli ja Maire Nummijärvi 60 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


Matkalla Kuhmoon. Taukopalaveri Aila ja Helge Hietaniemen ´kievarissa` Kivijärvellä

Lions-järjestön kauden 2005–2006 kansainvälinen presidentti vieraili liiton vuosikokouksessa Oulussa vuonna 2004. Kuvassa Matti Pihlajaviidan seurassa intialaiset Ashok ja Kokila Mehta

Kahden veljen, Kalevin ja Sepon tuumaushetki – lähdetäänkö itään – vaiko länteen. Laivat odottavat LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 61


Noviisin mietteitä

O

len syntynyt Karviassa vuonna 1950, mutta asunut koko tähänastisen aikuisikäni Tampereella, jossa tein myös 40-vuotisen työurani ATK-alalla – viimeksi Tieto Oyj:ssä terveydenhuoltoyksikön tiimipäällikkönä. Karvian olen kuitenkin koko ajan tuntenut kotiseudukseni ja täällä myös miltei kaiken vapaa-aikani viettänyt – rakensimme vaimoni Sinikan kanssa vapaa-ajan asunnon vanhalle kotipaikalleni Suomijärvelle vuonna 1987. Tarkoitus oli myös, että eläkepäivien koittaessa muuttaisimme tänne kokonaan, mutta kohtalo määräsi Sinikan lähtemään jo ennen tämän toteutumista. Sinikka, joka teki uran myös Suomen nais-maratonjuoksun pioneerina edustaen maata mm. kaksissa Olympialaisissa, useissa MM-tason kisoissa ja EM-kisoissa, kuoli vaikeaan sairauteen vuonna 2011. Itselleni ’vapaus’ koitti vuoden 2013 kesällä, kun jätin työelämän ja heittäydyin ’freelanceriksi’ – siitä saakka olen pääasiallisesti asustanut synnyinpaikallani Karviassa. Pojan perhe kaksine pojanpoikineen vie tien kuitenkin säännöllisesti myös Tampereelle. Pian Suomijärvelle asettumiseni jälkeen naapurini Suomijärveltä, Jokelan Seppo, alkoi ehdotella, että liittyisin Karvian Lions Clubiin. Aluksi epäröin hieman, josko minua sinne hyväksyttäisikään – tiesin, että ko. yhteisöön ei liitytä anomalla, vaan suosituksin. Asia alkoi kuitenkin vähitellen kiinnostaa, sillä olisihan minulla nyt aikaa myös tuonkaltaiseen hyödylliseen toimintaan. Olin vuosien mittaan saanut tietoa LC-Karvian toiminnasta ja tiesin, että se suuntautui kotiseudun ja usein vähäosaisten hyväksi. Kun Seppo sitten kertoi, että klubin hallitus oli yksimielisesti hyväksynyt jäseneksi ottamiseni, en enää epäröinyt. Klubikokouksessa marraskuussa 2013 kuuntelin sitten litanian velvollisuuksista ja sitoumuksista, joita minun tulee noudattaa, ja vahvistin asian sanomalla ’tahdon’. Ensimmäiseen klubikokoukseen menin tietysti vähän jännittyneenä ja varautuneena, odottaen 62 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA

millaista ’pönötystä’ kokous olisi, mutta heti alusta alkaen koin tunnelman rennoksi ja vapautuneeksi – tärkeitä asioita käsiteltiin, mutta asiallisella huumorilla höystettynä. Tutorikseni määrättiin Seppo, joka on jo kokenut ja pitkäaikainen klubin jäsen ja minulle jo lapsuudesta asti tuttu, joten siinäkin suhteessa koin olevani hyvissä käsissä. Rinnuksiini kiinnitetty LC-merkki alkoi tuntua oikein mukavalta. Ensimmäisen aktiviteetin LC Karvian riveissä sain suorittaa miellyttävällä tavalla. Minulle, joka olen aina erityisesti kunnioittanut sotiemme veteraaneja, oli aivan mahtavaa saada olla lippuvartiossa itsenäisyyspäivänä Karvian sankarihaudoilla, kun eri instanssit laskivat muistoseppeleet sodissa kaatuneiden muistomerkeille. Monesti aiemmin olen ollut katselemassa kyseistä seremoniaa, mutta enpä silloin koskaan arvannut, että saisin itse joskus seistä siellä airueena. Myös seuraava tehtävä oli mieluinen – jostain kumman syystä leijonaveljien korviin oli kiirinyt, että harrastan lauleskelemista ja niinpä minut pyydettiin myös klubin järjestämään joulutilaisuuteen Karvian vanhainkodille, jossa sitten lauloimme vanhuksille joululauluja ja presidentti luovutti vanhusten hyväksi päätetyt lahjoitukset. Viime vuosien myötä kokemistani vaikeistakin vaiheista ja elämänmuutoksista huolimatta pidän itseäni edelleen eteenpäin suuntautuvana ja innolla uusiin asioihin tarttuvana ihmisenä. Harrastamastani historiankirjoituksesta johtuen elän paljon menneessä maailmassa, mutta haluan, ja olen kokenutkin, myös jo uusia ihmissuhteita ja uudenlaista suhtautumista elämään. Uskon Lions-toiminnan sopivan minulle hyvin ja odottelen jo uusia tehtäviä LC- moton ”Me palvelemme” puitteissa. Jo ensimmäisessä klubikokouksessa leijonaveljet vakuuttelivat, että kaikille niitä riittää. Olen valmis ! Tapio Keskitalo


Tallenteita klubin arkistosta

Leijonalta klubille saapunut kiitoskirje

Kansainvälistä kirjeenvaihtoa. Klubille saapui Japanista lions club Fukuoka Kakujo:lta kirje, jossa oltiin kiinnostuneita maamme klubien toiminnasta. Kirjeeseen tietenkin vastattiin lähettäjän kotikielellä, josta oheinen näyte.

LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 63


Perustamispöytäkirja

64 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA


LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA • 65


Pöytäkirja klubikokouksesta vuodelta 1969

66 • LIONS CLUB KARVIA 50 VUOTTA



LC Karvia 50 vuotta