Mielipiteesi on meille tärkeä, vastaa kyselyyn asukaslehdestä: itauusimaa.fi/asukaslehti
Pelastustoimen varautuminen
PÄÄTÄT PALVELUIDEN
JÄRJESTÄMISESTÄ
5 Hyvinvointialueen valmiudet ja varautuminen 6 LYHYESTI
• Päihdetilannekysely
• Sähköinen laskutus
• Apua ikääntyneiden asiointiin
• Kuljetuspalvelut
• Lue lapselle!
HyVä-info
Vastaava päätoimittaja: Mika Kosunen
Päätoimittaja: Pia Hannula
Toimitusneuvosto: Pia Hannula, Mika Kosunen
Ensihoitajan arkea
• Rokotukset käynnissä
• Kun tarvitset terapiaa tai keskusteluapua
• Mielen hyvinvointi -tapahtumat jatkuvat
• Liukas keli voi yllättää!
8 TERVETULOA
VASTAANOTOLLE
9 ETSIMME ERI ALOJEN TYÖNTEKIJÖITÄ
10 ENSIHOITAJA NÄKEE TYÖSSÄÄN KOKO ELÄMÄN KAAREN
12 SOTE-PALVELUT TOIMIVAT MYÖS POIKKEUSOLOISSA
14 VARAUTUMINEN ON KAIKEN TOIMINNAN KESKIÖSSÄ
16 RISKIKOHTEET ON KARTOITETTU HUOLELLISESTI
18 HYVÄDIGI, OMAOLO JA MUUT SÄHKÖISET PALVELUT APUNASI
Toimitus ja ulkoasu: Creative Peak
Toimituspäällikkö: Päivi Ahvonen
AD: Sanna Nylén
Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola
Valokuvaaja: Arto Wiikari
Kannen kuva: Anette Sundström
Malli: Jan Wackström, pelastaja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Painopaikka: Grano
Paperi: 150g MWC | 80g WFC
PÄÄKIRJOITUS
HYVÄT ITÄ-UUDENMAAN ASUKKAAT
Pelastuslaitos on toinen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen toimialoista, ja sen rooli on keskeinen alueemme turvallisuuden ylläpitämisessä. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pyrimme jatkuvasti parantamaan valmiuksiamme ja kehittämään uusia toimintatapoja, jotka vastaavat muuttuvaa toimintaympäristöä. Tämä työ on olennainen osa pelastuslaitoksen toimintaa ja varmistaa, että olemme valmiita toimimaan tehokkaasti hätätilanteissa.
PELASTUSLAITOKSEN PERUSTEHTÄVÄNÄ on varautua on-
nettomuuksiin ja harjoitella riskikohteissa, jotta voimme taata turvallisuuden kaikille alueemme asukkaille ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Varautuminen on jatkuva prosessi koko hyvinvointialueella, joka vaatii säännöllistä harjoittelua ja yhteistyötä eri viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, mutta se on myös kansalaisten vastuulla. Voit lukea tästä lehdestä käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
VUONNA 2025 pelastuslaitos juhlii vakinaisen pelastustoimen 120-vuotista toimintaa Itä-Uudellamaalla. Vuonna 1905 lokakuun 16 päivänä, aloitti ensimmäinen vakinaisen palo-
kunnan yksikkö päivystyksensä Porvoossa. Tämä merkittävä virstanpylväs on osoitus pitkäjänteisestä työstä ja sitoutumisesta alueemme turvallisuuden edistämiseen. Juhlavuoden aikana tulemme järjestämään erilaisia tapahtumia ja toivomme, että mahdollisimman moni teistä osallistuu ja jakaa kanssamme tämän hetken.
YHDESSÄ VOIMME RAKENTAA turvallisemman ja hyvinvoivan tulevaisuuden Itä-Uudellemaalle.
Peter Johansson, Pelastusjohtaja
HYVÄ LUKIJA,
Käsissäsi on tämän vuoden toinen HyVä-info lehti. Tässä numerossa keskitymme pelastuslaitoksen tehtäviin. Hyvinvointialue yhdistetään usein sosiaali- ja terveyspalveluihin mutta ei pidä unohtaa, että pelastuslaitos on toinen tärkeä osa jokapäiväistä turvaa ja hyvinvointiamme. Yhteistyössä, ja usein kirjaimellisesti yhdessä, pelastuslaitoksen
ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijamme huolehtivat alueemme asukkaiden tarpeista.
Tämä HyVä-info-lehti on viimeinen kaikkiin kotitalouksiin jaettava. Seuraavan lehden voi keväällä noutaa toimipisteestämme.
Kiinnostavia lukuhetkiä!
Mika Kosunen, Viestintäjohtaja
ALUEVAALIT LÄHESTYVÄT
SINÄ PÄÄTÄT palveluiden
järjestämisestä
Hyvinvointialueen aluevaalit järjestetään
sunnuntaina 13. huhtikuuta samaan aikaan vuoden 2025 kuntavaalien kanssa. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueen aluevaltuusto nelivuotiskaudelle.
”Äänestäminen on tärkeä demokraattinen oikeus, ja se toteuttaa kansanvaltaa. Näkisin sen jopa kansalaisvelvollisuutena”, hyvinvointijohtaja Max Lönnqvist tiivistää.
Nyt valittavan aluevaltuuston vastuulla on sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, johon kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnat.
Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät siitä, miten resurssit jaetaan ja miten palvelut järjestetään.
TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ
Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025.
• vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20
• ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025
• kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.2025 klo 16
• aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.6.2025
KANNATTAA ÄÄNESTÄÄ!
Hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist kehottaa äänestämään, sillä aluevaltuutetut tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan paikallisiin sosiaalija terveyspalveluihin, pelastustoimeen ja muihin hyvinvointipalveluihin.
– Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä henkilöt päättävät näistä tärkeistä asioista ja voit varmistaa, että alueesi tarpeet ja toiveet otetaan huomioon päätöksenteossa, Lönnqvist sanoo.
Lisäksi aluevaaleissa valitut edustajat vaikuttavat siihen, miten resurssit jaetaan ja miten palvelut järjestetään niin, että ne voivat parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta.
– Äänestämällä vaikutat kehittämisen painopisteisiin ja alueen kannalta merkityksellisiin asioihin. •
Hyvinvointialueen tehtäviä
• Perusterveydenhuolto
• Erikoissairaanhoito
• Sosiaalihuolto
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Työikäisten palvelut
• Ikääntyneiden palvelut
Käytä
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vammaispalvelut
• Oppilas- ja opiskelijahuolto
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Pelastustoimi
HYVINVOINTIALUEEN VALMIUDET JA VARAUTUMINEN
Hälytysten vastaanottaminen
Ensihoito
Onnettomuuksien ehkäisy
Onnettomuuksissa ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojeleminen
Väestön varoittaminen
Tulipalojen sammuttaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Vammaispalvelut
• Työikäisten sosiaalipalvelut
• Mielenterveys-, päihde- ja asumispalvelut
Toiminta liikenneonnettomuuksissa
Eläintenpelastustehtävät
Uhkaavan onnettomuuden torjuminen
YHTEISET TERVEYSPALVELUT
• Terveysasemapalvelut
• Terveyskeskussairaala
• Suun terveydenhoito
• Lääkinnällinen kuntoutus
Ensivastetoiminta
Öljyntorjunta
Tilannekeskus
Luonnononnettomuudet
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT
Yhteistyö
muiden pelastuslaitosten kesken
Vastaa viestikeskustoiminnoista, tukee päivystävää päällikköä ja palomestareita ja osallistuu onnettomuusviestintään
• Kotona asumista tukevat palvelut
• Kotihoitopalvelut
• Asumispalvelut
Vastaa päihdetilannekyselyyn ja auta meitä kehittämään ehkäisevää päihdetyötä
Keräämme Itä-Uudenmaan alueen asukkailta tietoa alueen päihdetilanteesta anonyymillä kyselyllä. Alueen asukkaat voivat osallistua kyselyyn 2.12.2024 asti. Kysely on toteutettu yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja alueen kuntien kanssa. Huomioithan, että kysely on suunnattu 18 vuotta täyttäneille asukkaille.
Sähköinen lasku on paperilaskua nopeampi, turvallisempi ja ekologisempi vaihtoehto. Lasku saapuu lähes välittömästi ja sen näkee vain tunnistautumalla. Sähköinen lasku säästää luontoa, sillä sen lähetykseen ei kulu paperia ja kirjekuoria.
Vaihtaaksesi paperilaskut sähköiseen laskutukseen, ota käyttöön digipostipalvelut tai e-lasku. Voit ottaa käyttöösi OmaPostin tai Kivran digipostipalvelut, joita voit käyttää selaimen tai sovelluksen kautta. E-laskun saat käyttöösi omassa verkkopankissasi.
Ikääntyneiden keskitetty asiakasohjaus tukee omatoimista turvallista arkea ja sen avulla voi löytää ratkaisuja itsenäisen arjen tueksi.
Palvelu on maksutonta.
– Meihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Olemme olemassa, jotta ikääntyneet saavat ohjausta ja neuvontaa kotona asumisen tueksi, kertoo Netta Mäkinen Kotona asumista tukevat palvelut -yksiköstä.
Asiakasohjauksesta saa tarkempaa tietoa palveluista. – Yhteyden meihin voi ottaa niin omainen kuin ikääntynyt itse, soittamalla tai sähköpostitse, Mäkinen kannustaa.
– Mikäli asiakkaan tilanne vaatii palvelutarpeen laajemman kartoituksen, teemme kotikäynnin yksilöllisen palvelutarpeen selvittämiseksi.
Ikääntyneiden neuvonta ja asiakasohjaus 019 560 0152, ikaantyneiden.asiakasohjaus@ itauusimaa.fi
Aukioloajat: maanantai–perjantai kello 9–14.30. Vastaamme jonossa oleviin puheluihin saman tai seuraavan arkipäivän aikana.
Kuljetuspalvelut
Jos sinulla on liikkumisvaikeuksia alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi, voit saada apua liikkumiseen kuljetuspalvelun avulla.
Huomioithan, että Kela-korvattavat matkat, kuten sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka-, lääkäri- tai kuntoutusmatkat, eivät kuulu hyvinvointialueemme kuljetuspalveluiden piiriin.
Lue lisää kuljetuspalveluista ja hakemisohjeista osoitteessa: itauusimaa.fi/ kuljetuspalvelut
MIELEN HYVINVOINTI -tapahtumat jatkuvat
Mielen hyvinvointi -ryhmät kokoontuvat Sipoossa, Porvoossa, Askolassa ja Loviisassa.
Lue lapselle!
Ihan pienillekin lapsille kannattaa lukea kirjoja tai katsella niitä yhdessä.
Sillä on paljonkin vaikutusta lapsen sanaston, puheen ja kielen ymmärtämisen kannalta, puheterapeutti Johanna Nyberg sanoo.
Nyberg korostaa, että lukiessa ollaan vuorovaikutuksessa lapsen kanssa – toisin kuin useimmiten ruutuun tuijotettaessa.
Muista korona- ja influenssarokotteet
Ajankohtaista tietoa omalta sosiaali-ja terveysasemaltasi sekä verkkosivuilta itauusimaa.fi/ rokotukset
– Se on erityisen tärkeää.
Jo alle 1-vuotiaan lapsen kanssa voi katsella yhdessä kirjoja.
– Äitiyspakkaus sisältää yhden katselukirjan, sillä voi aloittaa. Lapsen kasvaessa kannattaa sitten valita kuhunkin kehitystasoon sopivia kirjoja, Nyberg sanoo.
Kun tarvitset
TERAPIAA TAI
KESKUSTELUAPUA
Terapianavigaattori on vapaaehtoinen kysely, johon vastaamalla nopeutat hoitoon pääsemistä ja hoidon tarpeen arviointia.
Terapianavigaattori löytyy verkkosivuiltamme:
itauusimaa.fi/ terapianavigaattori
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen puhelinaika on ma–pe 8–11, puh. 019 5600 153.
Jos olet alle 22-vuotias, ole yhteydessä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppiin.
– Ryhmissä käsitellään arjen hyvinvointia, sisäistä puhetta, tunteiden säätelyä ja arvoja. Ryhmä on tarkoitettu ihan kaikille oman mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille. Ne ovat avoimia ja niihin voi tulla ilmoittautumatta, vastaava sairaanhoitaja Tiina Kinnunen kertoo. Kokoontumispaikat ja aikataulut löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta.
HUPS! LIUKAS KELI VOI YLLÄTTÄÄ!
Ikääntyneillä on nuoria suurempi riski liukastua ja loukkaantua. Kaatumisia ja kompastumisia kannattaa yrittää ennaltaehkäistä.
TARKISTUSLISTA
• Liukuesteet ja hyvät jalkineet auttavat
• Jos kodin lattiat ovat liukkaat, käytä vaikka liukastumisenestosukkia
• Villasukat ja laminaattilattia voi olla petollisen liukas yhdistelmä!
• Muista D-vitamiinin riittävä saanti
• Jos ulkona on tosi liukas keli, jumppaa kotona
TERVETULOA VASTAANOTOLLE -
fyysisesti tai digitaalisesti
Kun tarvitset hoitoa
nopeasti, tee ensin
Omaolon oirearvio.
Oirearvio auttaa sinua arvioimaan hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen Omaolon kautta.
Kun soitat ajanvaraukseen tai neuvontaan, puhelimeen vastaa terveydenhuollon ammattilainen, joka antaa sinulle tietoja ja tarvittaessa hoito-ohjeita.
Jos et tiedä, tarvitsetko kiireellistä hoitoa, soita ajanvaraukseen ja neuvontaan.
Vastaanotolla pääset tapaamaan lääkäriä tai hoitajaa.
• tutkimme, arvioimme ja hoidamme terveyttäsi
• seuraamme kroonisia eli pitkäaikaisia sairauksia
• neuvomme ja ohjaamme.
Joskus voit osallistua vastaanotolle myös etänä. Voimme järjestää tapaamisen esimerkiksi puhelimitse tai videoyhteyden kautta.
Jos sinulla ei ole kiire hoitoon, ota yhteyttä lähimmän terveyskeskuksesi ajanvaraukseen. Lähetämme sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin.
KUN HALUAT PERUA AIKASI
• Peru aika viimeistään 24 tuntia ennen sovittua vastaanottoaikaa.
• Valitse puhelimessa vaihtoehto ”ajan peruminen”
• Voit jättää viestin vastaajaan ympäri vuorokauden.
Huom! Jos olet yli 18-vuotias etkä peru sovittua vastaanottoaikaa ajoissa, joudut maksamaan maksun.
Etsimme eri alojen työntekijöitä
– OLISITKO SE SINÄ?
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on merkittävä työnantaja, joka työllistää sosiaali-, terveysja pelastusalan sekä hallinnon ja erilaisten tukipalveluiden työntekijöitä.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella panostetaan joustavuuteen – niin työajassa, tehtävissä kuin henkilökohtaisten vahvuuksien huomioon ottamisessa.
Pysyvällä palvelusuhteella on paljon etuja, joita kaikki eivät ehkä tule heti ajatelleeksi.
Pysyvän työn etuuksia ovat muun muassa tiimit, vuosilomat, sairaslomaetuudet ja jatkuva koulutusmahdollisuus.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaa työssäoppimispaikkoja sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen yksiköissä. Voimme tarjota työssäoppimispaikkoja myös koulukuraattoreille ja koulupsykologeille.
Meillä voit myös suorittaa toisen asteen ammatillisiin opintoihin, sekä korkeakouluja yliopisto-opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja.
Harjoittelujaksoja voi suorittaa seuraavilla vastuualueilla:
• Perhe- ja sosiaalipalvelut
• Yhteiset terveyspalvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Pelastustoimi
TEMPOREN KAUTTA KEIKALLE!
Palkkaamme lyhyt- ja pitkäaikaisia sijaisia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja keikkatöihin pääset meille Temporen kautta. Tempore huolehtii keikkalaisten palkka- ja henkilöstöhallinnosta ja osittain perehdytyksestä tehtävään. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin (yli 90 päivää) rekrytoimme työntekijät suoraan hyvinvointialueen palvelukseen.
ENSIHOITAJA näkee työssään koko elämän kaaren
Ensihoitajat ovat sairaanhoidon ammattilaisia. Työ vaatii rauhallisuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä.
Kello on kahdeksan aamulla, ja ensihoitaja Mika Ryhänen vaikuttaa ihmeen pirteältä. Hän ei ole aamutuimaan tulossa työpaikalleen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle, vaan lähdössä kotiin nukkumaan. Takana on 24 tunnin päivystys.
– Vuorokauden päivystyksen jälkeen on kolme päivää vapaata. Tosin ensimmäinen vapaapäivä menee nukkuessa, hän kertoo työvuoroistaan.
Ensihoitajien tehtäväskaala on niin laaja, ettei tavallista päivää oikein voi kuvailla. Juuri päättynyt yö oli rauhallinen. Kolmelta yöllä tullut hälytys oli melko tavanomainen.
– Vanhus oli kaatunut ja loukannut
päänsä. Tarkistimme hänen peruselintoimintonsa ja vointinsa. Teimme sitten päätöksen kuljettaa hänet jatkotutkimuksiin sairaalan päivystykseen.
KOULUTETTU AMMATTILAINEN
Ensihoitaja on koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Neljän vuoden AMK-opintojen aikana suoritetaan muun muassa sairaanhoitajan pätevyys. Sitä työssä tarvitaan, mutta tarvitaan myös rautaisia hermoja ja nopeaa päätöksentekokykyä.
– Meillä on toimintamuistilistat valmiiksi päässä. Niitä on opeteltu teoria- ja simulaatiokoulutuksessa sekä käytännön työssä. Se auttaa päätöksenteossa, kun kiireellisissä tilanteissa toimimme paineen alla, Mika Ryhänen kuvailee.
REIJA KOKKOLA
KUN HÄLYTYS TULEE…
Ensihoitajat toimivat aina työpareina, mutta toki pelastustyöhön kuuluu paljon muitakin ammattilaisia. Kun hälytys tulee hätäkeskuksesta, on siellä jo tehty alustava kiireellisyysarvio. Kiireellisyys jaetaan neljään luokkaan A:sta D:hen. Kiireellisin tehtävä on luokiteltu A:ksi, jolloin autettavalla on hengenvaarallinen tilanne.
Aina tehtävälle lähdettäessä työpari pyrkii saamaan avuntarvitsijan tilanteesta mahdollisimman paljon tietoa.
– Joskus lähdemme apuun vajavaisilla tiedoilla. Soitamme itse kohteeseen saadaksemme lisätietoa, ja kommunikoimme hätäkeskuksen kanssa. Konsultoimme hoidon osalta ensihoidon lääkäriä, sekä operatiivisissa toiminnoissa ensihoidon kenttäjohtajaa ja lääkäriä. Etenkin kiireellisissä tapauksissa päätöksiä ja hoitotoimenpiteitä täytyy osata tehdä nopeasti.
YHTEISTYÖSSÄ HUSIN KANSSA
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhteistyössä HUSin kanssa.
– Yhteistyömme HUSin kanssa on saumatonta. Meillä on yhteinen näkemys ensihoidon kehittämisestä taloudellisten haasteiden puitteissa. Yhteistyössä voimme tarjota parhaan ja tarkoituksenmukaisimman avun, ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka toteaa.
Ensihoidolla on Itä-Uudenmaan alueella noin 13 000 tehtävää vuosittain. Alueella on noin 100 000 asukasta ja siihen kuuluvat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
NENÄNPÄÄARVIOTAKIN
TARVITAAN
Ensihoidon ammattilaiset puhuvat nenänpääarviosta. Katsomalla ja koskettamalla saa jo paljon tietoa autettavan tilanteesta. Onko iho kylmä, nihkeä, hikinen vai kuiva? Miltä hengitys kuulostaa?
– Tarkistamme peruselintoiminnot. Tunnustelemme pulssin, mittaamme happisaturaation, verenpaineen ja sykkeen. Kuuntelemme, onko hengitys raskasta. Pystyykö potilas puhumaan. Teemme nopeasti päätöksen jatkotoimista.
Mika Ryhänen kohtaa työssään koko kaaren elämästä kuolemaan, Vaikka työssä näyttäytyvät onnettomuudet, väkivalta, päihteet ja mielenterveysongelmat, onnistumiset kantavat. Elvytys voi pelastaa ihmishengen.
– Olen ollut auttamassa synnytyksessä. Terve vauva syntyi ambulanssissa. Olihan se tosi hieno kokemus! •
KUN HAVAITSET
TAKAA TULEVAN HÄLYTYSAJONEUVON
Jos hälytysajoneuvon sireeni yllättää tai huomaat taustapeilistä sinisen vilkkuvalon lähestyvän kovalla nopeudella…
• Vältä turhia nopeuden muutoksia ja äkillisiä liikkeitä.
• Kytke hätävilkut ja jatka ajamista.
• Pidä turvaväli edessäsi ajavaan ja huomioi muu liikenne.
• Kytke hätävilkut pois vasta, kun hälytysajoneuvo on ohittanut sinut.
ÄLÄ KUVAA ONNETTOMUUSPAIKALLA
Onnettomuuspaikan kuvaaminen on paitsi epäkunnioittavaa onnettomuuden uhreja kohtaan, myös hengenvaarallista sekä kuvaajalle itselleen että muille tielläliikkujille. Lisäksi kuvaaminen vaikeuttaa pelastustyöntekijöiden elintärkeää työtä.
TOIMINTA
ENSIAPUTILANTEESSA
Jos saavut ensimmäisenä onnettomuuspaikalle, tee hätäilmoitus numeroon 112 ja kerro onnettomuustilanteesta.
Varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla ja autosi hätävilkuilla. Tarkista, tarvitseeko joku autettavista ensiapua.
Pyydä paikalla olevia auttamaan, ja anna heille toimintaohjeita.
SEPPO IISALO KUVA ARTO WIIKARI KUVITUKSET AXEL KALAVAINEN
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue huolehtii asuk kaiden sosiaali- ja terveyspalveluista kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Mutta kun avun tarvitsijoita on paljon, voi tulla viiveitä. Silloin on hyvä, jos ihmisten omat kotivarat ovat kunnossa.
Hyvinvointialueen valmiusasiantuntija Fredrika Kuuskoski sanoo, että ihmisten kannattaa eri uhkakuvien sijaan miettiä oman arkensa sujuvuutta mahdollisten poikkeusolojen varalta. – Miten huolehtia ennakkoon siitä, että ruokaa, lääkkeitä ja muita perus tarvikkeita, joita muutenkin tarvitsee, on kotona saatavilla tilanteessa kuin tilanteessa? Millä pärjää omassa ar jessa sähkökatkon aikana tai jos ve denjakelu takkuaa, eikä hanasta tule
Kuuskoski muistuttaa, että olemme
SOTE-PALVELUT TOIMIVAT MYÖS POIKKEUSOLOISSA
tottuneet elämään digitaalisessa maailmassa ja olemme hyvinkin riippuvaisia älypuhelimista ja sähköstä.
– Mitä sitten, jos akku on tyhjenemässä eikä sitä saa ladattua? Silloin puhelinta ei kannata käyttää turhanpäiväiseen, vaan säästää akkua oikeisiin tarpeisiin, hän neuvoo.
KOTIVARA OMIEN TARPEIDEN MUKAAN
Kotiin on hyvä hankkia pahan päivän kotivaraksi sellaisia ruokia, joita käyttää muutenkin – myös kuivamuonaa, kuten pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä.
Paristokäyttöisiä radioita ei enää löy dy jokaisesta kodista, mutta sellainen
– Myös henkistä kriisinkestävyyttä saatetaan tarvita. Silloin on hyvä, jos kotona on esimerkiksi kirjoja ja lautapelejä poikkeustilanteen varalle. Kuuskoski korostaa, että on fiksua miettiä omaa varautumista niin, ettei heti olisi lirissä.
– 72 tunnin kotivara on hyvä, mutta sitä kannattaa tarkastella omista tarpeista ja tilanteesta lähtien. Jos vaikka asut kerrostalon pienessä yksiössä, tilat saattavat rajoittaa sitä mitä kaikkea
Palvelut toimivat poikkeustilanteis sakin, mutta ihmisten on hyvä varau tua viiveisiin ja pitää omat kotivarat kunnossa. Silloin hyvä tulee, hyvin vointialueen valmiusasiantuntijat Fredrika Kuuskoski ja Evyatar Grof sanovat.
Varaa kotiin hyvin säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa.
Auta kotivaran kanssa läheisiä, joiden toimintakyky on heikentynyt.
Hälytyssireenin testaus kerran kuussa
Joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12 kuuluva ääni on yleisen vaaramerkin testaus.
Testiaikana kokeilumerkkiä soitetaan seitsemän sekunnin ajan. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälytysääni.
Ihmisten ei tarvitse reagoida sireeniharjoitukseen.
Kuuskoski antaa oivan vinkin:
7 s TESTAUSÄÄNI
Ykomeroon mahtuu. Ja joillekin kotivaran hankkiminen voi olla rahallisesti haastavaa.
– Monet retkeilytarvikkeet – esimerkiksi makuupussi ja retkikeitin – ovat sellaisia, joita voi hyödyntää myös poikkeusoloissa, jos esimerkiksi lämmitys ja sähkö katkeavat.
– Kaikkea ei tarvitse erikseen hankkia.
Samalla hän toppuuttelee ihmisiä liiallisten uhkakuvien ja pelkojen maalaamisesta.
– Sähkö- ja vedenjakelun katkoksia on ollut aina silloin tällöin, ja ihmiset ovat silti pärjänneet vähän niin kuin mökkiolosuhteissa. Kannattaa silti miettiä, miten normaalin arjen saa häiriötilanteessakin mahdollisimman juohevasti jatkumaan. •
N VAARAMER KKI
Täältä saat luotettavaa tietoa myös poikkeusoloissa suomi.fi/varautuminen
60 s
OHI -MER KKI
Kun kuulet yleisen vaaranmerkin…
leinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia.
Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote.
Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.
60 s
…toimi näin 1. siirry sisälle 2. sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto 3. avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita 4. vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa numeroon 112), etteivät linjat ruuhkaudu 5. pysy sisällä
VAARA
YLEINE
VARAUTUMINEN on kaiken toiminnan keskiössä
Pelastuslaitos on valmiudessa auttamaan 24/7.
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtäväskaala on laaja: pienistä päivittäisistä tieliikenneonnettomuuksista ja tulipaloista aina suuronnettomuuksiin ja väestönsuojelutehtäviin.
Jatkuvuuden hallinta on oman toimintamme keskiössä kaikilla tasoilla. Myös Ukrainassa käytävä sota on korostanut varautumistehtävien merkitystä, palomestari Ilkka Eskelinen sanoo.
PÄIVYSTÄVÄ PALOMESTARI HÄLYTYSVALMIUDESSA
Eskelinen on työskennellyt Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 2013, ja jo sitä ennen hän ehti olla muiden pelastuslaitosten palveluksessa. Eskelisen tehtäviin kuuluu muun muassa päivystäminen hälytysvalmiudessa.
– Päivystysvuoron aikana johdan pelastuslaitoksen päivittäisvalmiutta. Se on pelastuslaitoksen arkipäivän valmiuden ylläpitämistä ja säätelyä. Jos sitten sattuu pidempikestoinen häiriötilanne, johto-organisaatiota tehostetaan.
Päivystävän palomestarin tehtäviin kuuluu myös pelastusviranomaisen tilannekuvatoiminta.
– Palomestarin on oltava tietoinen omien resurssien käytettävyydestä, mutta myös yhteistyöviranomaisten valmiudesta ja esimerkiksi alueen tapahtumista ja infran häiriötilanteista. Hän myös vastaa tarvittaessa isompien tehtävien johtamisesta ja niihin liittyvästä viranomaisyhteistoiminnasta, Eskelinen kertoo.
SEPPO IISALO
Olemme aina tietoisia käytettävissä olevista resursseista, palomestari Ilkka Eskelinen sanoo.
HYVÄÄ PAINEENSIETOKYKYÄ TARVITAAN
Eskelisen päivystysvuoro on tyypillisesti kerran viikossa.
– Muina päivinä teen suunnitteluja toimistotöitä sekä huolehdin muun muassa viranomaisyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä.
Palomestarin työssä korostuvat vuorovaikutustaidot, hyvä paineensietokyky, suunnittelu- ja kehittämisvalmiudet sekä kyky diagnosoida ja ratkoa ongelmia erilaisissa tilanteissa.
– Keski-ikäisenä perheenisänä minun pitää yrittää huolehtia myös toimintakyvystä. Kyllä tässä työssä vaaditaan tiettyjä fyysisiäkin valmiuksia, Eskelinen sanoo.
PALOMESTARIN VINKKI: 72TUNTIA.FI
Minkä neuvon Eskelinen antaisi ihmisille: millaisiin riskeihin kannattaa varautua? Mistä saa tarvittaessa tietoa?
– Jos tämä pitäisi kiteyttää yhteen vinkkiin, niin kehottaisin tutustumaan 72 h omatoimisen varautumisen ohjeisiin netissä (72tuntia.fi). Ne ovat tosi hyvät ja kattavat ohjeet, sisältäen neuvoja kotitapaturmista ja sähkökatkoksista toimintaan poikkeusoloissa. Jokaisen kannattaisi hankkia kotivara kolmeksi vuorokaudeksi omatoimiseen pärjäämiseen.
– Sivustolta saa tietoa myös Itä-Uudenmaan mahdollisiin suuronnettomuusriskeihin liittyen, esimerkiksi säteily- ja kemikaalionnettomuustilanteisiin. •
Lisätietoa pelastustoimi.fi/ ita-uusimaa
PELASTUSTOIMINNAN HENKILÖSTÖRESURSSIT
• Päätoimisia 103,
• sivutoimisia noin 85,
• sopimuspalokunnat hälytysosasto noin 550
VUOROVAHVUUDET
Porvoo 10 henkilöä
• kalustona mm. sammutusauto, johtoyksikkö, säiliö, nostolava, raivuri, sukellusyksikkö, F-luokan vene
Sipoo 5 henkilöä
• sammutusauto + säiliö, E-luokan vene, hydrokopteri, mönkijä, uusi asema valmistui 2023
Loviisa 5 henkilöä
• sammutusauto + nostolava, ilmatyynyalus, mönkijä, E-luokan vene, uusi asema valmistuu 2025
Päivystäviä palomestareita 6
• sijoituspaikka Porvoon pelastusasema
RISKIKOHTEET on kartoitettu huolellisesti
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella on valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, kuten Porvoon jalostamo ja Loviisan ydinvoimala. Yhteistyö eri viranomaisten ja teollisuuspalokuntien välillä on tiivistä ja onnettomuuksien varalta harjoitellaan säännöllisesti.
Itä-Uuttamaata halkoo E-18 Turku–Pietari-liikenneväylä, ja rannikkovyöhykkeen läheisyydessä on kansainvälisesti merkittävä öljynkuljetusväylä.
Pelastuslaitos on luokitellut nämä riskikohteiksi kuten myös Porvoon vanhankaupungin ja Loviisan historiallisen alakaupungin.
– Koko maankin kannalta merkit-
tävät riskikohteet ja niiden ympärille rakentuva suunnittelu ja yhteistyö leimaavat koko Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaa.
– Olemme analysoineet riskikohteet huolellisesti ja meillä on hyvä varautumisen taso. Suunnittelua tehdään yhteistyössä eri viranomaisen kanssa. Käytännön yhteistyö yltää aina ruohonjuuritasolle esimerkiksi harjoitteluun teollisuuspalokuntien kanssa, palopäällikkö Santeri Pohjolainen kertoo.
KILPILAHTI24-HARJOITUS
Harjoitukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi alueen yritykset ja teollisuuspalokunta, poliisi, Porvoon kaupunki, Sipoon kunta, hyvinvointialue ja HUS-ensihoito.
– Tällaisia suuria yhteisharjoituksia pidetään tietyille erityiskohteille kolmen vuoden välein, ja lisäksi meillä on muita harjoituksia, kuten pienimuotoisemmat harjoitukset välivuosina ja työvuoron omat viikkoharjoitukset. Myös näitä voidaan toteuttaa riskikohteissa.
SEPPO IISALO
Kilpilahdessa harjoitellaan tänä vuonna, ensi vuonna puolestaan Loviisan ydinvoimalaitoksella.
RISKIKOHTEITA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA
• Loviisan ydinvoimalaitos
→ puolet Suomen ydinvoimalaitoksista
• Porvoon jalostamo
→ Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä
• Kilpilahden satama
→ Suomen suurin öljysatama
• Alueen rannikkovyöhykkeen läheisyydessä kansainvälisesti merkittävä öljynkuljetusväylä
• E-18 Turku–Pietari liikenneväylä
• Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit
• Sipoon logistiikkakeskittymä
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alue kattaa Porvoon lisäksi Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pukkilan ja Sipoon.
Pohjolainen kertoo, että teollisuuspalokunta on ensimmäinen yksikkö, joka aloittaa onnettomuuden sattuessa torjuntatoimet paikan päällä.
– Heillä on paras paikallistuntemus ja valmius toimia nopeasti. He informoivat pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtajaa. Pienet tehtävät teollisuuspalokunta toteuttaa itsenäisesti, mutta suurempiin pelastuslaitos osallistuu automaattisesti.
Kilpilahdessa harjoitellaan tulipalojen lisäksi erityisesti taktista torjuntaa kemikaalionnettomuustilanteen varalta. Harjoitukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi alueen yritykset ja teollisuuspalokunta, poliisi, Porvoon kaupunki, hyvinvointialue ja HUS-ensihoito.
SUJUVA YHTEISTYÖ ON MENESTYKSEN AVAIN
Kaikissa harjoituksissa simuloidaan mahdollisimman todenmukaisia onnettomuuksia, ja niihin osallistuvat juuri ne yksiköt ja henkilöt, jotka myös tositilanteessa olisivat keskeisiä toimijoita.
Loviisan ydinvoimalaitoksen yhteisharjoituksessa painopiste on eri viranomaisten ja Loviisan voimalaitoksen valmiusorganisaation yhteistoiminnassa ja viestinnässä.
Seuraava kolmen vuoden välein järjestettävä lakisääteinen kansallinen pelastustoimintaharjoitus pidetään ensi vuonna.
Loviisa25-harjoituksen järjestämisestä vastaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja se toteutetaan yhteistoiminnassa Fortumin, pelastustoimen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Harjoitukseen osallistuu yli 20 organisaatiota.
PORVOON JA LOVIISAN VANHAT KAUPUNGIT
Porvoon vanhakaupunki ja Loviisan historiallinen alakaupunki ovat pelastustoimen näkökulmasta haasteellisia alueita vanhojen puukiinteistöjen takia.
”Olemme valmiita toimittamaan avun mahdollisimman nopeasti”, palopäällikkö Santeri Pohjolainen sanoo.
– Tulipalojen laajenemisen riski on siellä otettava huomioon, kuten pari vuotta sitten Porvoossa sattunut ravintolakiinteistön palo osoitti.
Pelastuslaitos on varautunut erityisellä suunnitelmalla vanhankaupungin varjeluun, ja riskianalyyseissa on huolellisesti tunnistettu aluepalojen vaara.
– Porvoon vanhakaupunki on luokiteltu ykkösriskialueeksi. Toimintavalmiusohjeissa määritellään, että ensimmäisen yksikön tulee olla kuudessa minuutissa hälytyksestä paikan päällä.
Pohjolainen kertoo, että pelastuslaitos on tutustunut vanhan kaupungin alueen kapeisiin kujiin ja kulkuväyliin sekä sammutusveden saatavuuden.
– Tiedämme, miten kapeilla kujilla pystytään liikkumaan ja miten toimitamme avun mahdollisimman nopeasti perille. Myös asukkaiden ja alueella toimivien ravintoloiden ja muiden yritysten valmiuksia tulipalojen torjunnassa edistetään palotarkastuksilla ja turvallisuusviestinnällä. •
HyVäDigi, Omaolo och andra elektroniska tjänster hjälper dig
” Det lönar sig att använda
HyVäDigi-tjänsten om du är orolig för din hälsa eller sociala välfärd. Digitjänsten erbjuder handledning och rådgivning även i sådana fall som du inte behöver besöka hälsostationen. Med hjälp av digitjänsterna löper ärendena ofta smidigt.” Enni Juusela, serviceförman, HyVä-digi
”Under året som gått har HyVä-digi tagit hand om 30 000 kontakter. I chatten sköter i medeltal 600700 personer sina ärenden varje vecka. Feedbacken har varit mycket positiv.”
itauusimaa.fi ostranyland.fi
HyVäDigi, Omaolo ja muut sähköiset palvelut
apunasi
HyVäDigi on palvelualusta, jossa voi hoitaa terveydenhuoltoon liittyviä asioita kätevästi ja monipuolisesti. Myös sosiaaliohjaajan palveluita saa chatissä niin halutessaan. HyVäDigi-sivustolta löydät myös kaikki sosiaalihuollon palvelutehtäviin liittyvät hakemuslomakkeet. HyVä-digissä on lisäksi linkki HUSin sähköiseen laboratorion ajanvaraukseen ja kuvantamisen ajanvaraukseen ja asiakaspalveluun. itauusimaa.fi/hyva-digi
HyVäDigi
är en digital plattform där du kan sköta hälsovårdsärenden på ett smidigt och mångsidigt sätt.
I chatten kan du vid behov också få råd av en socialhandledare.
På HyVäDigi-webbplatsen finns även alla ansökningsblanketter för socialservicens tjänster.
På HyVäDigi finns dessutom en länk till HUS elektroniska tidsbokning till laboratoriet och till bilddiagnostikens tidsbokning och kundtjänst.
ostranyland.fi/hyva-digi-sv
Omaolo.fi
är en tjänst där du kan göra en elektronisk symtombedömning, i tjänsten kan du bedöma ditt behov av hälsovård och socialtjänster. Du kan också vid behov be din hälsostation ta kontakt.
kanta.fi/sv
är en tjänst där du kan granska dina hälsouppgifter och be om förnyande av recept.
kanta.fi -palvelussa voit tarkastella terveystietojasi ja pyytää reseptin uusimista.
”HyväDigi-palvelua kannattaa käyttää, kun olet huolissasi terveydestäsi tai sosiaalisesta hyvinvoinnistasi.
Digipalvelusta saat ohjausta ja neuvontaa silloinkin, kun sinun ei tarvitse asioida terveysasemalla. Digipalveluiden avulla asiat etenevät usein nopeasti.” Enni Juusela, HyVä-digi palveluvastaava
Omaolo.fi
palvelussa voit tehdä sähköisen oirearvion, terveystarkastuksen ja sosiaalipalveluiden palveluarvioinnin. Voit myös tarvittaessa jättää yhteydenottopyynnön.
perhepolku.fi erbjuder familjer information och kompisstöd i viktiga skeden i barns och ungas utveckling. Tjänstens målsättning är att minska stress och utmattning i familjer genom att stärka barnens, ungas och föräldrarnas självmedkänsla och resurser.
omaperhe.fi/sv
är en nationell webbtjänst med omfattande information om bland annat graviditet och förlossning, bebistiden, barndomen, ungdomen, föräldraskap och parförhållanden.
”Vuoden aikana HyVädigi on hoitanut jo 30 000 yhteydenottoa. Chatissa asioi viikoittain keskimäärin 600–700 henkilöä. Palaute on ollut erittäin myönteistä.”
perhepolku.fi
tarjoaa perheille tietoa ja vertaistukea lapsen ja nuoren tärkeissä kehitysja siirtymävaiheissa. Palvelun tavoitteena on vähentää perheissä koettua stressiä sekä uupumusta vahvistamalla lasten, nuorten ja vanhempien itsemyötätuntoa ja voimavaraisuutta.
omaperhe.fi on kansallinen verkkopalvelu, josta löytyy kattavasti sisältöjä muun muassa raskauteen ja synnytykseen, vauvavuoteen, lapsuuteen ja nuoruuteen sekä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyen.
