Ipanaposti Helsinki 2017

Helsinki 3 / 2017

Kotiin luettavaksi!

0€

LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.

Influenssan ennaltaehkäisy alkaa jo odotusaikana

s. 4- 5

Lapsi voi sairastaa jopa 100 päivää vuodessa

s. 9

Perhevoimaa

s. 12-13

Helsingin kaupungin kuulumisia

s. 25

www.ipanaposti.fi

Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue.

Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.

Tekniset tiedot: Painopinta-ala Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/6 sivu

210x297, Tabloid 210mm x 297mm 210mm x 145mm 102mm x 297mm 95mm x 137mm 62mm x 137mm

Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.

Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa.

Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO OSAA AUTTAA, KUN • joku läheinen on väkivaltainen tai uhkailee: turvakodit, avopalvelut, Jussi-työ, Nettiturvakoti, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry • lapsi näkee ja kokee väkivaltaa: apua lapsille • perheen arki on kaoottista ja esimerkiksi lasten koulunkäynti ei suju: Alvari-perhetyö • vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea arjen sujumiseen sekä vauvan kanssa olemiseen: ensikodit, päiväryhmät • vauvaa odottava äiti tai vauvaperhe tarvitsee tukea päihteettömyydessä: Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä • äiti uupuu tai masentuu esim. synnytyksen jälkeen: ensikodit, Baby blues, vertaistukitoiminta äiti tarvitsee jonkun tuekseen vauvan odotukseen ja synnytykseen: vapaaehtoisdoulatoiminta isä ei löydä paikkaansa perheessä: miestyö, ensikodit, Baby blues, päiväryhmät • lapsiperheen vanhemmat eroavat: eroauttaminen • lapsen ja vanhemman tapaamiseen tarvitaan turvalliset olosuhteet: tapaamispaikat • lapsi on kaapattu tai uhataan kaapata tai huoltokiista on vaikea: Kaapatut lapset ry

www.ensijaturvakotienliitto.fi

JIIHAA!

uusi puisto

o omena ity park espoo is v ti ac it n so ud du

i! k u a t y n n o

Räjähtävää Duudsoni-energiaa täynnä olevat aktiviteettipuistot saavat paatuneimmankin sohvaperunan liikkeelle ja tekemistä löytyy kaikenikäisille ja kokoisille koko päiväksi. Kun kerran Duudsonitpuistosta on kyse, niin saattaapa jonkun tempun äärellä punttikin tutista niin papalla kuin junnulla.

meiltä löytyy hurja määrä s touhuamista myö ille perheen pienimm taaperoille assa 1–6 v. lapsen seur 0€ aina yksi aikuinen

le Temppuilun pÄÄl un rm hi ti rt maistuu pi t lähiruokaherku

Espoo Iso Omena / Seinäjoki / TornioHaparanda • Ma–Pe 13–20, La–Su 11–19 • Ryhmävaraukset info@dap.fi, 044 7272 153 • #duudsonitpark dap.fi 2

HUS, HUS

INFLUENSSA! TAVOITTEENA TEHOKKAAMPI ROKOTE Nykyistä tehokkaampi influenssarokote on tarpeen erityisesti odottaville äideille, pikkulapsille ja vanhuksille. Se saadaan käyttöön vain tutkimusten ja niihin osallistuvien vapaaehtoisten avulla.

Tänä syksynä influenssarokotteen tutkimuksiin voi osallistua koko perhe. Kysy lisätietoa oman rokotetutkimusklinikkasi terveydenhoitajalta!

Tutkimus

3–64

-vuotiaille Tutkimus odottaville äideille

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus.

3

www.ipanaposti.fi

Influenssan ennaltaehkäisy alkaa jo odotusaikana Suojaa itsesi ja lapsesi influenssalta Influenssakausi on käsillä ja moni miettii, miten suojautua taudilta? Influenssa on nuhakuumetta paljon rajumpi tauti, joten keinot ehkäistä sitä ennalta ovat tarpeen. Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää, mutta paras tapa torjua tauti on rokotteen ottaminen. Rokotus on erityisen tärkeä niille, joille influenssa voi aiheuttaa vaikean taudin: pikkulapsille, vanhuksille, vakavasti sairaille sekä odottaville äideille.

Odottava äiti tarvitsee influenssarokotteen suojaa Raskaus heikentää äidin vastustuskykyä, minkä vuoksi hänellä on muita suurempi riski sairastua vaikeaan influenssaan sekä saada jälkitauteja.

Influenssa on myös riski raskauden normaalille etenemiselle ja sikiön ke-

4

hittymiselle. Raskauden aikana annettu influenssarokote ennaltaehkäisee äidin sairastumista ja vähentää syntyvän lapsen riskiä ennenaikaisuuteen ja pienipainoisuuteen. Äidistä istukan kautta vauvaan siirtyvien vasta-aineiden on todettu suojaavan lasta jopa puoli vuotta syntymän jälkeen. Rokotettu äiti suojaa vauvaansa myös välillisesti: kun äiti ei itse sairastu, hän ei myöskään tartuta vauvaa, jolle influenssa on vaikea, jopa hengenvaarallinen, tauti.

Odottavien äitien rokottaminen influenssaa vastaan on yleistä jo lähes kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee odottaville äideille influenssarokotetta, jonka he saavat neuvolassa maksutta.

www.ipanaposti.fi

” Yhteiset lelut ja leikit ovat lapselle tärkeitä, mutta herkästi myös syy sairastumiseen.”

Taaperot tartuttavat herkästi Lapsen kasvaessa hänen elinpiirinsä laajenee. Samalla lisääntyvät virukset ja bakteerit hänen ympärillään. Viimeistään päiväkodissa tarttuviin tauteihin sairastumisen riski on suuri. Yhteiset lelut ja leikit ovat lapselle tärkeitä, mutta herkästi myös syy sairastumiseen.

Rokotussuoja onkin erittäin tärkeä leikki-ikäisille lapsille, jotka sairastuttuaan kantavat tautia pitkään tartuttaen tehokkaasti muita. Rokottaminen suojaa välillisesti myös lapsen vanhempia, isovanhempia ja hänen muuta lähipiiriään.

Tavoitteena tehokkaampi rokote Käyttöön tarvitaan nykyistä tehokkaampia influenssarokotteita, erityisesti alle kolmivuotiaille, vanhuksille ja odottaville äideille.

Heille useimmat käytössä olevat influenssarokotteet eivät takaa riittävää suojatehoa.

Millainen tämä tehokkaampi rokote sitten on? Tehokas influenssarokote sisältää suojan mahdollisimman montaa influenssavirustyyppiä vastaan. Useimmat käytössä olevat rokotteet ovat kuitenkin vielä kolmitehoisia. Tutkimusten avulla neli-tehoinen influenssarokote saadaan toivottavasti jo lähitulevaisuudessa myös odottavien äitien ja syntyvien vauvojen suojaksi.

Teksti: Elina Heinämäki Asiantuntijoina: Miia Virta, LT, Lastentautien erikoislääkäri sekä Timo Vesikari, professori, Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus.

5

www.ipanaposti.fi

Syntynyt tukemaan perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia Varaa aika netissä tai soita ajanvarausnumeroomme 044 973 01 38.

Laajensimme palvelutarjontaa.

Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat

Mommy & Me Kulosaaren puistotie 42 00570 Helsinki

Erottajankatu 9 B 00130 Helsinki

Ajanvaraus ja lisätiedot: 044 973 01 38 www.mommyandme.fi 6

Tunnelitie 6 02700 Kauniainen

Bulevardi 19 10900 Hanko

Löydät meidät facebookista: www.facebook.com/mommyandme.fi

www.ipanaposti.fi

”Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja ovat yleensä oikeilla jäljillä epäillessään jonkin oireen taustalla herkkyyttä ruoka-aineille.”

Apua allergioihin

E

rilaiset allergiat ja yliherkkyydet ovat tuttuja monille lapsiperheille.

Pienillä lapsilla yleisimpiä allergiaoireiden aiheuttajia ovat maito, kananmuna ja soija sekä kotimaiset viljat. Ruoka-allergia voi ilmetä lapsella erilaisin ja vaihtelevin oirein.

Vaikea atooppinen ihottuma on pienellä lapsella lähes aina yhteydessä ruoka-allergiaan. Suolioireisissa allergioissa yleisiä oireita ovat mm. kipuitku, ilmavaivat, pulauttelu/oksentelu, voimakas nieleskely, univaikeudet, ripuli tai ummetus ja kasvuhäiriöt. Henkeä uhkaavat allergiat ovat onneksi harvinaisia.

Vauvaiän ohittaneilla lapsilla allergiat ilmenevät usein myös käytösoireina. Allergioiden aiheuttama huonovointisuus ja epämukava olo näyttäytyvät usein levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, aggressiivisuutena, itkuisuutena ja ärtyisyytenä. Myös aistisäätelyhäiriöiden ja syömisvaikeuksien tiedetään usein liittyvän allergioihin.

tömiin. Ruoka- ja oirepäiväkirja on usein toimiva menetelmä oireita aiheuttavien ruokien löytämisessä.

Ensisijainen hoito allergioissa on välttää haittaavia oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Imettävä äiti voi kokeilla imetysdieettiä. Myös maidottomia korvikkeita löytyy tarvittaessa. Lapsen oireilua ja oloa voidaan helpottaa myös monilla muilla tavoilla ja tukea allergiaelämään on saatavilla.

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta rentouttaa itkuista vauvaa ja tukee suoliston toimintaa sekä immuunipuolustusta. Ruoka- ja oirepäiväkirjojen pitämiseen sekä tulkitsemiseen voi saada ohjausta. Imetysdieetin suunnitteluun ja kiinteiden aloittamiseen voi saada neuvoja ja ruokavalioon sopivia reseptejä. Aistisäätelyn pulmiin ja syömisvaikeuksiin on saatavilla apua. Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja sujuva arki allergioista huolimatta!

Annukka Moilanen toimintaterapeutti, allergia- ja refluksineuvoja, imetysohjaaja www.pienetsydamella.fi

Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja ovat yleensä oikeilla jäljillä epäillessään jonkin oireen taustalla herkkyyttä ruoka-aineille.

Pienillä lapsilla perinteiset allergiatestit eivät ole kovin luotettavia ja isommillakin lapsilla suolioireiset allergiat jäävät usein testeissä näkymät-

7

LÄHIN TERVEYSTALON LASTENLÄÄKÄRI ON TOSI LÄHELLÄ.

Näissä Terveystaloissa: Iso Omena, Kaari, Flamingo, Kirkkonummi.

NOPEASTI HYVÄLLE LASTENLÄÄKÄRILLE

terveystalo.com

Varaa aika netistä tai soita 030 6000*

*Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

8

www.ipanaposti.fi

” Usein ajatellaan, että flunssaisen lapsen kuumeen korkeus kertoo, milloin on aihetta lähteä lääkäriin.

Todellisuudessa lämpömittarin lukemia parempi mittatikku on lapsen yleistila.”

Nuhanenä ja kipeä korva?

Lapsi voi sairastaa jopa 100 päivää vuodessa

S

yksyllä taudit alkavat jyllätä, ja moni lapsi tuo koulusta tai päiväkodista tuliaisina flunssan. Suomalaislapset saattavat sairastaa kymmenenkin infektiotautia vuodessa, ja moni saa flunssan jälkitautina välikorvatulehduksen. Jatkuvat antibioottikuurit eivät kuitenkaan ole paras apu toistuviin korvatulehduksiin – lapsen korvien putkitus voi auttaa katkaisemaan kierteen.

Syksyn saavuttua alkavat infektiotauditkin taas kiertää. Lasten hengitystieinfektiot yleistyvät päiväkotien ja koulujen alkamisen myötä, ja päiväkodin aloittavalla lapsella jopa puolen vuoden sairastelukierre voi olla normaalin rajoissa.

– Suomalaiset lapset sairastavat vuodessa viidestä kymmeneen infektiotautia. Taudit tarttuvat herkästi yhdessä leikkiessä joko jaetuista leluista tai pisaratartuntana, kertoo lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Kirsti Vornanen Terveystalosta.

Pienellä lapsella immuniteettijärjestelmä ei vielä ole ehtinyt kehittyä, joten hengitystieinfektiot tarttuvat erityisen helposti. Alle kolmevuotiaat päiväkotilapset kärsivät infektio-oireista keskimäärin jopa sata päivää vuodessa. Yli kolmevuotiaat sairastelevat jo vähemmän, keskimäärin 50 päivänä vuodessa. Lapsen vastustuskyky kehittyy merkittävästi noin viisivuotiaaksi asti, jonka jälkeen infektioiden määrä tasaantuu yleensä jo lähemmäs aikuisen tasoa.

Kuumeen korkeus ei kerro kaikkea Flunssainen lapsi kiukuttelee ja heräilee yöllä itkemään parin tunnin välein. Ruokakaan ei maistu, mutta siitä ei vanhempien vielä tarvitse huolestua.

– Lapsi voi pärjätä parikin päivää ilman kiinteää ravintoa. Sen sijaan on tärkeää muistaa huolehtia, että kuumeinen lapsi juo riittävästi vettä.

Lämmön nousu lisää nesteytyksen tarvetta huomattavasti, Vornanen toteaa.

Usein ajatellaan, että flunssaisen lapsen kuumeen korkeus kertoo, milloin on aihetta lähteä lääkäriin. Todellisuudessa lämpömittarin lukemia parempi mittatikku on lapsen yleistila.

– Sairastelu on yksilöllistä lapsillakin. Vanhemmat erottavat usein hyvin, onko lapsella pelkkä pieni flunssa, vai onko kyse jostain vakavammasta. Heikkokuntoinen lapsi pitää aina tutkia, oli tällä kuumetta tai ei, Vornanen sanoo.

Taasko korvatulehdus?

Erityisesti päiväkoti-ikäiset lapset ovat alttiita flunssan jälkitautina usein syntyvälle välikorvatulehdukselle. Aivan pieniä vauvoja suojelevat raskauden ja imetyksen kautta saadut vasta-aineet, ja suurin korvatulehdusriski onkin kuuden kuukauden iästä kahteen ikävuoteen saakka.

– Välikorvatulehdusten ehkäisyssä auttaa hyvä käsihygienia, erityisesti näin syksyllä pahimpaan infektioaikaan. Syyt toistuviin korvatulehduksiin ovat kuitenkin yksilölliset ja voivat liittyä esimerkiksi korvan rakenteeseen, muistuttaa Vornanen.

On arvioitu, että jopa 60–70 prosenttia korvatulehduksista paranee itsestään. Monessa tapauksessa särkylääke riittää kivunlievitykseksi, eikä antibiootteja aina tarvita lainkaan. Jos korvatulehdus kuitenkin iskee joka flunssan päätteeksi, voi korvien putkitus auttaa katkaisemaan ikävän kierteen.

– Putkitusta harkitaan, jos korvatulehduksia on puolen vuoden sisällä yli kolme tai vuoden aikana enemmän kuin neljä. Silloin korviin asetetaan nukutuksessa pienet putket, jotka päästävät ilman kulkemaan esteettä välikorvaan. Silloin sinne ei pääse kertymään nestettä, vaikka nenä olisikin tukossa, Vornanen kuvailee.

Putkitus auttaa estämään korvatulehdukset noin 70–80 prosentilla pikkupotilaista. Tällöin se voi myös säästää lapsen toistuvilta antibioottikuureilta.

9

Milloin flunssaisen lapsen kanssa kannattaa lähteä lääkäriin?

• Kun lapsen yleisvointi epäilyttää. Jos lapsi ei jaksa leikkiä tai kiinnostua mistään, on väsy nyt ja nuutunut, on hyvä viedä lapsi lääkärin arvioitavaksi.

• Kun lapsi ei suostu juomaan. Kuivumisriskin takia lapsi on vietävä lääkärin vastaanotolle, jos hän ei ole vuorokauteen juonut riittävästi nesteitä.

• Kun korkea kuume on ainoa selkeä oire.

Kuume on yleinen oire tulehdustilasta, ja sen syy on tärkeää selvittää.

• Kun herää epäilys, että lapsen korvat oireilevat, kurkku on arka tai hengitys vaikeaa ja rohisee.

Välikorvatulehdus, nielutulehdus ja keuhkoput kentulehdukseen liittyvä hengitysvaikeus voivat vaatia lääkärin arviota.

• Kun jokainen flunssa johtaa esimerkiksi korvatu lehdukseen tai alahengitystieinfektioon. Lapsen ei tarvitse kärsiä sairastelusta turhaan, vaan tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi korviin asennettavien putkien avulla.

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja yli 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea.

Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Vuoden 2016 lopussa Terveystalo työllisti valtakunnallisesti lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Terveystalon verojalanjälki vuonna 2016 oli yhteensä 79,2 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen 25,9 miljoonaa euroa.

Terveystalo on Suomalaisen Työn Liiton jäsen.

www.terveystalo.com

www.ipanaposti.fi

Vanhemmuus tuo mukanaan myös stressiä

V

anhemmuus tuo mukanaan mahdollisuuden uudenlaiseen iloon ja onneen. Vanhemmuuteen siirtyminen on kuitenkin myös suuri kriisin ja stressin paikka. Se on yksi aikuiselämän suurimpia identiteetin, roolien, arvojen ja elämäntavoitteiden muutoksia.

Vauvan tulo muuttaa ajankäyttöä, mikä voi aiheuttaa paineita. Univajausta ja mielialan vaihteluita esiintyy helposti. Ristiriitoja parisuhteessa saattaa olla enemmän kuin aikaisemmin, sillä enää ei ole samalla tavalla mahdollisuutta ja aikaa keskustella tai olla fyysisesti kumppanin lähellä.

Tiukassa tilanteessa ihmiset ja suhteet määritellään uudestaan. Jos selviämme hyvin yhdessä jonkin vaativan tilanteen läpi, meidät täyttää jonkinlainen voimaantumisen tunne, hyvä me –henki. Näin kumppanit voivat voimaantua vanhemmuuden haasteiden ratkomisesta.

Vauvan tullessa tuen tarve on erityisen suuri. Vauvan tarvitsevuus ja avuttomuus herättävät myös vanhemmissa avuttomuuden ja tarvitsevuuden tunteita. Vanhemmuus nostattaa esiin tunteita ja kokemuksia omista vanhemmista ja vanhemmuudesta. Muistot voivat kertoa vanhempien läsnäolosta tai sen puutteesta.

Koemme osin samoja ahdistuksia kuin vauvakin. Se on kykyä empatiaan, kykyä asettua toiseen asemaan. Ovatko vanhemmat toisensa avuttomuu-

den ja ahdistuksen edessä toistensa käytettävissä? Vai vetävätkö he toisiltaan tuen pois juuri silloin, kun toinen sitä eniten tarvitsisi? Miten kumppanit voivat tukea toisiaan, kun toista väsyttää, huolettaa ja suututtaa, niin ettei toinen koe jäävänsä yksin kokemuksiensa kanssa?

Ristiriidat ovat osa kaikkia ihmissuhteita Jokainen ihminen on oma yksilönsä omine ajatuksineen ja kokemuksineen. Jokaiseen ihmissuhteeseen liittyy ristiriitoja. Riidan pelko voi kuitenkin estää meitä jakamasta toisillemme ajatuksiamme ja kokemuksiamme. Vuorovaikutuksen kannalta riidan pelko on sudenkuoppa. Tunnistamalla omat tarpeensa ja kertomalla niistä kumppanille voi ylläpitää vuorovaikutusta suhteessa.

Erilaisuus voi avata ovet kasvuun; mikäli opit ymmärtämään kumppanin erilaiset tavat ja ajatukset. Riitoja ei siis tarvitse pelätä. On kuitenkin huomioitava, että hyvässä parisuhteessa ristiriidat pysyvät asiassa. Toimimattomassa parisuhteessa riidat muuttuvat kumppanin ja suhteen määrittelyksi. Turvallisessa parisuhteessa ristiriidat eivät myöskään horjuta kumppaneiden turvallisuuden tunnetta suhteen jatkuvuudesta. Väkivalta ei kuulu koskaan riitelemiseen.

Jokaisella perheenjäsenellä, niin lapsella kuin aikuisellakin, on perheessä oikeus kokea itsensä turvalliseksi. Tämä tarkoittaa, että ristiriidat per-

VALMISTAUTUDU SYNNYTYKSEEN

Synnytyksen

ABC

SYNNYTYSVALMENNUS VANHEMMALTA VANHEMMALLE DOULAN KOKEMUKSELLA • opit synnytyksen perusteet • kivunlievitysvaihtoehdot • yleisimmät rutiinit ja toimenpiteet • erityistilanteet Näillä pärjäät synnytyksessä kätilön avustuksella ja saat paremman synnytyskokemuksen sinulle, vauvallesi ja perheellesi.

- Imetys - paras alku äidille ja vauvalle -

DOULA ON TIETOPANKKI JA KESKUSTELUKUMPPANI Doula: • antaa tukea ja turvaa • pysyy rauhallisena erilaisissa tilanteissa • on paikalla vain sinua ja tukihenkilöäsi varten • on läsnä • toimii yhdessä kätilön kanssa Kotidoula tarjoaa myös hoivaa, tukea ja tietoa lapsen syntymän jälkeen.

Marjaana Siivola Serfioitu doula CD (DONA) Synnytysvalmentaja CCCE (CAPPA)

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

p. 050- 596 9011 marjaana@doules.fi www.synnytyksenabc.fi

www.lansinoh.fi 10

www.ipanaposti.fi

” Olennaista on, että kumpikin voi kokea tulevansa kohdatuksi tunnetasolla toisen kanssa.”

heessä eivät saa olla jatkuvia. Vanhempien vihamieliset, pitkäkestoiset ristiriidat hävittävät turvallisuuden tunnetta ja aiheuttavat stressitilaa kaikille perheenjäsenille.

Ihmiset muuttuvat joka päivä. Parisuhde ei ole staattinen tila, joka pysyy aina samanlaisena. Jokainen parisuhde kohtaa erilaisia vaiheita. Onkin tärkeä ajoittain pysähtyä miettimään, oletko edelleen selvillä toisen elämän keskeisistä asioista. Tunnetko sinä oikeasti kumppanisi? Kumppaniin tutustuminen on elinikäinen prosessi.

Vanhemmuuden kokemukset ovat erilaisia Vanhemmilla on naisena ja miehenä erilaiset vanhemmuuden kokemukset. Naisella vanhemmuus näkyy ja tuntuu jo raskausaikana. Miehelle asia saattaa konkretisoitua vasta sitten, kun lapsi syntyy. Erilaiset kokemukset saattavat aiheuttaa ristiriitoja, yksinäisyyttä ja väsymystä. Vanhemmuuden haltuunotossa tarvitsemmekin yhteistyötä ja ymmärrystä toisen tunteille. Olennaista on, että kumpikin voi kokea tulevansa kohdatuksi tunnetasolla toisen kanssa.

Kolmenkeskeinen vuorovaikutus on sitä, että molemmat vanhemmat ja lapsi ovat yhteisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Lapsi näkee ja kokee molemmat vanhempansa samanaikaisesti. Lapsi aistii ja oppii vanhempien eroavaisuudet miehenä ja naisena. Lapsi oppii toimimaan

yhdessä teidän molempien kanssa samanaikaisesti, mutta eri tavoin molempien kanssa. Vanhempien hyvä parisuhde onkin edellytys kolmenkeskisen vuorovaikutuksen onnistumiselle.

Vanhemmuus on tärkeä osa elämää, mutta ei kuitenkaan koko elämä.

On tärkeää, että huolehdit myös itsestäsi, fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistasi. Se on elinehto itsellesi vanhempana sekä vauvallesi, että jaksat ja kykenet toimia hänen vanhempanaan. Tukiverkostojen merkitys vanhemmuudessa on olennaista. Omat sosiaaliset suhteesi muihin läheisiin ihmisiin, sukuun ja ystäviin ovat merkityksellisiä jaksamisellesi vanhempana, samoin työn ja harrastusten ylläpitäminen. Olennaisen tärkeää on myös suhde kumppaniisi; hyvin toimiva me-tiimi pitää yllä hyvin toimivaa vanhemmuutta!

Lähde: perheaikaa.fi

Neuvola Nuppu -PERHEITÄ VARTEN• raskausajan hyvinvointipalvelut • synnytysvalmennus • raskausajan vyöhyketerapia • lastenneuvola • imetysohjaus • vauvan vyöhyketerapia • lempeä uniohjaus

p. 010 229 6040 www.neuvolanuppu.fi www.facebook.com/neuvolanuppu 11

”Tukiperheessä on hyvä olla selkeä rytmi ja perustellut säännöt.”

Perhevoimaa S onjan ja Suvin huostaanoton jälkeen kunta ilmoitti purkavansa tytöille järjestetyn tukiperhesuhteen. Tukiperhevanhemmat Kari Räisänen ja Marja Rask päättivät kuitenkin jatkaa omin päin Sonjaa ja Suvia tukevana perheenä.

Sonja Rönkä, 20, oli viidenvanha ja Suvi Rönkä, 18, kolmevuotias, kun sisarukset kävivät ensi kertaa tukiperheessä. Tosin Marja Raskin leipomat porkkanasämpylät olivat se juttu, joista Sonja ja Suvi vierailulla viehättyivät oikein kovin. Tuoreista sämpylöistä kiintymys sitten laajeni ajan saatossa myös tukiperhevanhempiin Kariin ja Marjaan.

Tänään, viisitoista vuotta myöhemmin porkkanasämpylät ovat edelleen tarjoiluykkönen, joita ei jätetä hoitamatta, kun tytöt tulevat. Tänään leipomisesta vastasi Kari Räisänen. Suvin mielestä sämpylät eivät Karin leipomina maistu ihan sillä tavalla oikeilta, sellaisilta kuin Marjan leipomina. Tytön ilme kujeilee.

– Ruokailun kautta me olemme lähteneet tätä vuorovaikutustamme rakentamaan. Ruuassa tuntui olevan taikaa. Tehtiin eväsretkiä tai ruokittiin metsäneläimiä, Marja Rask muistelee TUKISUHTEEN AIKANA Sonjasta ja Suvista on kasvanut Karin ja Marjan lapsille lähestulkoon kuin siskoja. Kasvu suurpeheen jäseniksi ei käynyt aivan kivutta. Rask-Räisäsen perheen esikoisen Juhon, 12, syntyminen herätti Suvissa harmia. ”Saisi kyllä kuolla koko vauva” oli tyttö tuhahtanut. Kuopuksella oli huoli huomiosta ja sylistä, jolle hän oli vielä perso. Mutta kun Suvin asema ei muuttunutkaan vauvan myötä, isosiskona olemisen ylpeys ja uuden lapsen ihmettely veivät tunnevoiton. Kuopuksen Peppilotan, 10, synnyttyä uutta siskoa osattiin jo odottaa innostuksen vallassa.

VUONNA 2015 sosiaalihuoltolakia muutettiin niin, että kunnan sosiaalityöntekijä voi hakea lapselle tukiperhettä ilman, että perheellä on lastensuojelun asiakkuutta. Pelastakaa Lapset tarjoaa 18 tunnin mittaisen koulutuksen tukiperhevanhemmiksi haluaville. Tukiperhe tapaa lasta/lapsia ennalta sovittuina ajankohtina, lapsen oman elämän rinnalla.

Tukiperhetyö on tarkoitettu ehkäiseväksi toimenpiteeksi auttamaan lapsen perhettä jaksamaan arjessa. Uuden lain seurauksena tukiperhettä hakevia lapsia on jonossa jo niin paljon, että on todella vaikea löytää kaikille omaa tukiperhettä.

Pelastakaa Lasten aluetoiminnan johtaja Kristiina Mattinen toivoisi kunnan sosiaalityöntekijöiltä hieman tiukempaa arviointia tukiperhetarpeesta, että aidosti harkittaisiin missä tilanteessa lapsi hyötyy tukiperheen tarjoamasta ihmissuhteesta, ja missä tilanteessa joku toinen palvelu tukisi paremmin lapsen elämäntilannetta. Sen sijaan hänestä olisi erittäin tärkeää vahvistaa toimivaa, pitkäaikaista tukiperhesuhdetta silloin, kun lapsen perhesuhteissa tapahtuu muutoksia. Nykykäytäntö kunnan sosiaalitoimistoissa nimittäin on se, että lapsen huostaanoton jälkeen tukiperhesuhde päätetään taloudellisista syistä. Suhteen merkitykselle ihmissuhteena ei annateta sille kuuluvaa arvoa.

- Tukiperhetoiminnassa mukana olevilla lapsilla on elämässään ollut runsaasti vaihtuvia ihmissuhteita ja viranomaisia. Huostaanoton tilanteessa olisi tärkeää, että edes joku asia elämässä säilyisi ja toisi jatkuvuutta elämään, täsmentää Kristiina Mattinen.

KUINKA TYTÖT SITTEN ovat mieltäneet tukiperhetoiminnan? Sisarukset katsovat hetken keskittyneesti porkkanasämpylöitään, sitten toisiaan. Vastausta ei ole. Rask-Räisäsen perhe on ollut heidän elämässään oikeastaan aina ja aina on sanottu, tervetuloa. Selvästikään tytöt eivät ole pohtineet, miten heidän asiansa olisivat, ellei Marjaa ja Karia olisi ollut.

- Edelleen saatan innostua Peppilotan kanssa leikkimään niin kuin pikkutyttö, toteaa Suvi pikkusiskoon vilkaisten. - Huostaanoton tapahtuessa Sonja oli yhdeksän ja Suvi seitsemän. Mietimme Karin kanssa, että tämä nyt on aivan väärä hetki katkaista neljän - Se on hyvä asia, pikkusisko nyökkää. vuoden aikana rakentunut ihmissuhde, kun kaikki muu tyttöjen elämässä Peppilotasta Sonjalle tuleekin mieleen, miten pieni lapsi voi muistaa jot- muuttuu, kertoo Kari. kut sanat ja tokaisut niin hyvin.

- Sopimuksen lakkauttamisen myötä jäimme paitsi Pelastakaa Lasten tu– Menin monta vuotta sitten Peppilotalle sanomaan, että joo, pääset mi- kea ja konsultointia. Ammattilaisen tuki olisi paikka paikoin tullut tarpeenun mukaani, mutta vasta sitten, kun minulla on ajokortti. Kun minulle seen, sillä huostaanoton aikoihin lasten tilanne ja olosuhteet elivät aika sitten oli ajokortti, tyttö oli heti vaatimassa sitä kyytiä. Ihan kuin siitä olisi tavalla ja vastuu tytöistä tuntui paikka paikoin tosi suurelta, muistelee Marja. ollut eilen puhe, velmuilee Sonja virnuilee Peppilotalle.

– Me mentiin silloin Korkeasaareen. Sulla oli silloin se yks poikaystävä, kuittaa tyttö oitis.

Osu ja uppos. Sonja paneutuu porkkanasämpyläänsä eikä ole kuulevinaan huomautusta. Vaan Juhopa kuuli, ja tajuaa tilanteen.

- Se poika vei mut sen Mersulla silloin mun kaverin syntymäpäiville. Se oli niin hieno auto, Juho muistelee, sillä ainahan autoja sopii muistella, eikö?

Sonjan katse on paljon puhuva. Juhoa naurattaa.

12

TUKIPERHEESEEN tullessaan Raskin talo edusti pikkusille tytöille jotain ennen kokematonta - pysyvyyttä. Kokemusta, jollaisesta heillä ei ollut tietoa. Tytöt olivat tottuneet siihen, ettei elämästä koskaan tiedä. ”Asuttehan te täällä aina?”, he tulivat kysäisseeksi monta monituista kertaa. Myös ajan mittakaava ihmetytti. Tekisivätkö he todellakin jotain yhdessä vielä vuoden päästä? ”Ai me yhdessä?”-kysymys toistui usein.

Myös siinä vaiheessa, jolloin tytöt olivat jos muuttaneet perhekotiin, he saivat jatkaa vierailuja tukiperheessä, vaikkei muita lomia vielä myönnetty.

www.ipanaposti.fi

- Kun tultiin tänne pieninä, minua pelotti sankka, syvä metsä, muistelee Suvi.

- Se ”sankka” metsä on ton pihanurmikon takana oleva alue, selvittää Sonja.

- Niin, mutta siellä olisi voinut olla mörköjä, nauraa Suvi.

- Metsäpelon voitti ajatus porkkanoiden viemisestä pupuille, kertoo Marja.

- Metsäpelkoa lukuun ottamatta, tytöt eivät missään vaiheessa vierastaneet, eivätkä ikävöineet meillä ollessaan, lisää Kari.

ULKOILU EI OLLUT kummankaan tytön intohimo. Mutta Kari ja Marja olivat ovelia. Ensin pohdittiin kuntoon eväspuoli, vasta sitten tuumattiin minne käveltäisiin. Aika usein ensimmäinen tankkaus tehtiin heti kilometrin päässä bussipysäkin katoksen penkillä, kuumaa kaakaota ja korvapuusti. Pikkuhiljaa kävelemiseen ja luonnon tutkimiseen syntyi rutiinia, ja ajan saatossa viiden kilometrin lenkki saatettiin tehdä pysyvän hyväntuulisuuden vallitessa, kolmen tankkauksen taktiikalla.

tytölle lasten leikeissä pitäytymistä.

Sitten eräänä päivänä Kari oli rakentamassa grillikatosta ja istuutui huilaamaan portaille. Silloin Sonja oivalsi tilaisuutensa tulleen. Tyttö pisti jalat Karin naulaliivin taskuihin ja otti miestä kaulasta kiinni. Siinä tyttö kulki mukana kuin pieni apinanpoikanen koko sen ajan minkä Kari rakensi. Kun päivän työt saatiin päätökseen, Kari oli todennut Sonjalle, että ”sullapa taisi olla pieni halipula”. Naulataskupäivän jälkeen Sonja pystyi hyväksymään niin Karin kuin Marjankin halauksen tai kynkkäpaikan halipulaansa.

Suvilla oli taas päinvastainen tilanne kuin isolla siskolla. Hän hakeutui aina lähelle, istui sylissä, oli liki, eikä jättänyt Marjaa hetkeksikään. Kunnes eräänä päivänä Marja saattoi sulkea vessan oven vessassa käydessään ja tyttö vain jatkoi leikkiensä parissa Marjan näköpiiristä poistumisesta huolestumatta. Turvallisen etäisyyden mittaa Suvi tutkailee edelleen.

Teksti Raili Mykkänen Kuva Catarina Soidinsalo Jutun kuvasi 16-vuotias työharjoittelussa oleva valokuvauksen opiskelija.

- Tukiperheessä on hyvä olla selkeä rytmi ja perustellut säännöt. Hampaiden pesu, ruoka-ajat, liikkuminen ja nukkumaanmenot olisi hyvä pitää samoina. Yhdessä touhuaminen on parasta ajankulua, Marja sanoo.

ETENKIN SONJALLA oli alussa itseriittoisen lapsen kielto olla sen kummemmin tarvitsematta aikuista turvakseen. Hänhän osasi jo. ”Tiedän miten pyykätään” eskarilainen saattoi todeta pikkuvanhasti, kun tukiperhevanhemmat sanoivat pyykkäävänsä hänenkin vaatteet ja ehdottivat 13

www.ipanaposti.fi

Hiilihydraatit ravinnossa

R

Mitä

syömme

–energiaa aivoille ja keholle

avinnon erilaisten rasvojen vaikutuksista terveyden riskitekijöinä Erilaiset hiilarit –erilaiset vaikutukset on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta vasta viime vuosina on hiilihydraattien, erityisesti sokerien, vaikutus noussut tutkimuksen Hiilihydraatit ( sisältää sokerit, tärkkelykset, kuidut ) ovat suurin ravintoytimeen. Hiilihydraattien vaikutus eri sairauksien riskitekijöinä aineryhmä ruokavaliossamme - mikä on hyvä asia, koska rasvan ja protealkaa avautua. iinin osuutta ei ole keskimäärin tarpeen nostaa. Noin 45-60 % energiasta pitäisi saada hiilareista, koska ne tuottavat energian aivoille ja koko keKiireinen elämäntapamme johtaa usein runsaiden välipalojen ja naposte- holle. Mutta hiilareita on monenlaisia .Vielä on vallalla käsitys, että kaikki lun lisääntymiseen sekä aikuisilla että lapsilla. Välipalat ovat tyypillisesti sokerit ovat pahasta. Eri sokerit kuitenkin poikkeavat toisistaan merkittänopeita hiilareita ja rasvoja sisältäviä, joka tarkoittaa runsaita kalorimää- västi niiden hajoamisen, imeytymisen sekä verensokeri- ja insuliinivaikuriä ja verensokerin heilahteluja. Pitkällä tähtäimellä tämä aiheuttaa ai- tuksen suhteen. neenvaihdunnassa epätasapainon ja riskin kasvamisen esim. ylipainoon, 2-tyypin diabetekseen sekä sydän-ja verisuonisairauksiin. Sekä lasten, Useimmat elintarvikkeissa käytössä olevat hiilarit imeytyvät hyvin noettä aikuisten ylipaino on laajeneva ongelma myös Suomessa. peasti ohutsuolesta ja nostavat ja myös laskevat verensokerin nopeasti (nopeat hiilarit ,korkea glykemia indeksi). Samalla insuliinin määrä veHuoli liiallisesta energian ja sokerin saannista on noussut ja vähäsokeris- ressä nousee nopeasti . Tälläisiä hiilareita ovat vehnä, maissi, tärkkelykten /keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden tarjonta on kasvanut voi- set, erilaiset siirapit, glukoosi ja sakkaroosi ( tavallinen valkoinen sokeri). makkaasti. Keinotekoisten makeuttajien on jo kuitenkin raportoitu lisää- Sellaiset sokerit kuin fruktoosi ( hedelmissä ja marjoissa) ja isomaltuloosi vän ylipainoriskiä . Myös suoliston mikrobiston koostumusta tutkitaan taas eivät nosta verensokeria nopeasti ( hitaat hiilarit , matala glykemia indeksi) ja veren insuliinitaso pysyy tasaisena tavoiterajoissa. kiivaasti ja sillä on myös todettu yhteys energiametaboliaan.

14

Kelkkis kestävä ja kotimainen.

Kelkkis tuo iloa sukupolvelta toiselle.

Insuliinilla keho säätelee verensokerin pysymistä hyvällä tasolla elimistössä ja samalla aivot ja koko keho saavat tarvitsemansa glukoosin käyttöönsä. Insuliini vastaa myös rasvan varastoitumisesta ja ylimäärä insuliinia aiheuttaa rasvan lisääntyvän varastoitumisen.

eikä verensokeri nouse nopeasti . Isomaltuloosia käytetään vielä harvoissa elintarvikkeissa, mutta yleisemmin urheilujuomissa.

Isomaltuloosin erikoisominaisuus on lisäksi hammasystävällisyys – suun mikrobisto ei pysty sitä käyttämään, joten happohyökkäystä ei synny.

Hitaat hiilarit –hitaasti vapautuvaa, pitkäkestoista energiaa

Hitaiden hiilareiden vaikutus toimintakykyyn ja mielialaan

Luonnollisia vaihtoehtoja perinteisille sokereille on jo olemassa , eikä ainoastaan keinotekoista makeutusta. Isomaltuloosi on luonnossa hunajassa ja sokeriruo’ossa esiintyvä erityinen sokeri. Se hajoaa ohutsuolessa hitaasti ja imeytyy 4-5 x hitaammin kuin tavallinen sokeri (sakkaroosi) - siten energiaa vapautuu hitaasti,

Hiilihydraattien imeytyminen ei ainoastaan vaikuta verensokeriin ja insuliiniin , vaan sillä on vaikutus myös kognitiivisiin toimintoihin.

Kun nopeat hiilarit ( sakkaroosi) aamiaisella vaihdettiin isomaltuloosiin, osoitettiin koululaisilla merkittävä vaikutus muistiin ja mielialaan aamupäivän 3 tunnin aikana .

Teksti:Annika Mäyrä

Isomaltuloosi : - hidas hiilari, joka imeytyy ohut suolesta täydellisesti, mutta hitaasti - alhainen glykemiaindeksi ( GI 32) - energiaa 4 kcal/g – kuten kaikissa sokereissa - hammasystävällinen

Lähteet : Young H , Benton D (2015). Eur.J Nutr 54 Bracken RM ym (2012). Medicine and Science in sports :44 Holub I ym (2010). British J of Nutr:103 Oizumi T ym (2007).J Exp Med:212 Van Can JG ym (2009). British J Nutr:102

Design, tiedustelut ja myynti anu@anutelivuo.fi tai 0400 377 557.

KNEHTILÄN TILALLA TAPAHTUU 9.-10.12 la-su klo 10-15 Maatilan Joulumarkkinat

Kuva1.

Isomaltuloosin vaikutus verensokeriin verrattuna sakkaroosiin

JOULUPUOTI auki ma-la 10.-22.12. klo 12-18

Kuva 2.

Isomaltuloosin vaikutus insuliinitasoon verrattuna sakkaroosiin 15

www.knehtilantila.fi FB: Knehtilän Luomutila

www.ipanaposti.fi

Milloin lääkäriin

vauvan kanssa

V

auvalla ei ole sanoja kertomaan vanhemmille kivusta tai sairaasta olosta. Siksi voikin olla vaikeaa arvioida, milloin vauva on sairas ja tarvitsee lääkärin apua ja milloin taas kysymyksessä on esimerkiksi tavalliset hyvänlaatuiset vatsavaivat.

Vanhemmat oppivat pikkuhiljaa erottamaan vauvan viestejä esim. nälästä, väsymyksestä tai pitkästymisestä johtuvat eri tyyppiset itkut. Kipuitku on usein kovaa ja jatkuvaa, eikä se helpota sylissä tai syöttämällä.

Mitä pienemmästä vauvasta on kysymys, sitä herkemmin kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen tilanteen arvioimiseksi.

• Jos vauva syö ja juo normaalisti, jaksaa seurustella, hymyillä ja leikkiä, voi tilannetta seurata jonkin aikaa • Mikäli vauva on kovin limainen, niin että nukkuminen ja imeminen vaikeutuvat, tai hengitys vaikuttaa työläältä, on hyvä käydä lääkärillä • Jos vauvalta ei tule tavallista määrää pissaa, pissa haisee pahalle tai suoli lakkaa äkillisesti toimimasta ja vauva on kivulias, on myös syytä lääkärikäyntiin.

• Hankalat ihottumat, jotka eivät parissa päivässä parane kotihoidolla, on hyvä näyttää lääkärille • Lääkärintarkastuksessa tulee käydä aina, jos lapsi pääsee putoamaan esim. sängyltä tai hoitopöydältä

Mikäli olet epävarma, pitääkö lääkäriin lähteä, hyvä keino on soittaa joko neuvolaan sen aukioloaikana tai omalle terveysasemalle. Jo puhelimessa ammattitaitoinen hoitaja pystyy arvioimaan, pitääkö lääkäriin lähteä, vai • Onko vauvalla kuumetta? Jos peräsuolilämpö on yli 38 astetta, on voiko tilannetta vielä seurata kotona. Samalla saa kotihoito-ohjeita lapsen vauva kuumeinen. Alle 3-kuinen vauva tulee silloin aina viedä lääkärin oireiden lievittämiseen. tarkistettavaksi. Isommalla lapsella lämpötilaa voi seurailla kotona ja lääkitä kuumelääkkeellä, jos vauva muuten tuntuu voivan hyvin • Mikäli vauva itkee epänormaalilla tavalla, eikä itku rauhoitu millään Mirka Kallio, terveydenhoitaja, Perheaikaa.fi tiimi/ perheaikaa.fi niillä keinoilla, mitkä aiemmin ovat auttaneet, on syytä käydä lääkärissä

Seuraavia asioita vanhemmat voivat tarkkailla kotona, kun epäilevät, että vauva on sairas:

16

Hyvä

terveys

Tutin ja tuttipullon huolto • Tutin suositeltava käyttöaika on 1-2 kuukautta.

• Lattialle pudonnut tutti huuhdellaan.

• Uudet, käyttämättömät tuttipullot pestään huolellisesti ja keitetään kiehuvassa vedessä noin viiden minuutin ajan ennen käyttöönottoa.

• Pullotutit saa parhaiten puhdistettua käsin tiskiharjaa apuna käyttäen, ja on tärkeää kääntää ne myös nurinpäin pesun aikana.

• Purista mahdollisesti tutin sisään jäänyt vesi pois ennen käyttöä.

• Pulloja säilytetään valmiiksi koottuina kuivassa, valolta suojatussa paikassa.

• Pesun jälkeen kaikki pullon osat keitetään kiehuvassa vedessä 5-10 minuuttia tai steriloidaan pullosterilointilaitteella laitteen ohjeen mukaan. Pullojen päivittäisestä keittämisestä voidaan luopua, kun vauva alkaa saada kiinteitä ruokia.

• Jos pestyt ja keitetyt pullot eivät mahdu astioiden kuivauskaappiin, sopiva alusta kuivattaa ja jäähdyttää pullot on esimerkiksi talous- tai leivinpaperin päällä.

• Tutin ja pullotutin kunto kannattaa ajoittain tarkistaa päivittäin niitä venyttämällä. Jos tuteissa on naarmuja, reikiä, hilseilyä, turpoamista tai ne irtoaa vedettäessä, on ne vaihdettava uusiin.

• Käytön jälkeen pullon osat kannattaa ensin huuhdella kylmällä hana vedellä, jotta maidon proteiinit irtoavat niistä.

Lähde: Perheaikaa.fi Pullonpyörittäjien opas. Toim. Riikka Riihonen, Väestöliitto Kaarina Sirviö 2009. Tuttumateriaalit ja tutin hoito-artikkeli Duodecim Terveyskirjasto.

• Huuhtelun jälkeen pullot pestään normaalisti lämpimällä vedellä ja tiskiaineella käsin tai astianpesukoneessa. Jos pullot pestään koneessa, ne voi vielä huuhdella puhtaalla hanavedellä pesun jälkeen, ettei pul loihin ole jäänyt pesuainejäämiä.

100 % MERINOVILLA

Vakuutusturvaa lapselle!

Folksamin lapsivakuutuksella sinulla on yksi murhe vähemmän lapsesi sairastuessa.

Vakuutus antaa sinulle mahdollisuuden valita parhaan hoidon lapsellesi, nopeasti ja ilman huolia kustannuksista. Lue lisää vakuutuksesta www.folksam.fi.

Jokainen rakastaa lämpöä Tutustu va valikoimaan alikoimaan ja hanki parasta:

ruskovilla.fi 17

Kulttuuria

Suomenlinnan

seikkailukierros 20 vuotta

K

aksikymmentä vuotta sitten Viaporissa tehtiin ensimmäiset hovikumarrukset, kun kuningas Kustaa III lähti etsimään kadonnutta kruunuaan linnoituksen muurien katveesta. Vuonna 2018 juhlitaan suomalaisen Suomenlinnan 100-vuotismerkkivuotta ja Suomenlinnan seikkailukierroksen kaksikymmenvuotista taivalta.

Juhlavuonna seikkailukierroksella ratkotaan Viaporin rakentamisaikaan liittyvää arvoituksellista salaisuutta, joka tuo paikalle myös kuninkaan apujoukkoineen. Huhujen mukaan jossain linnoituksen muurien katveessa on piilossa salaisuuksien avain. Mistä löytyykään kadoksissa oleva salaperäinen avain, kuka sen on piilottanut ja mitä salaisuutta tuo avain vartioi?

Seikkailukierros vie osallistujat aikamatkalle Viaporin synnyinsijoille 1700-luvulle. Tarinan juoni tarjoaa jännittäviä tilanteita ja historian havinaa ajalta jolloin Helsingin edustalle rakennettiin suurta linnoitusta. Linnoitus sai nimen Sveaborg ja suomeksi sitä kutsuttiin Viaporiksi. Tuolloin siellä oli huomattavasti enemmän asukkaita kuin Helsingissä. Linnoituksessa asui käsityöläisiä, rakennuksilla työskenteleviä ruo-

tusotilaita sekä sotilaita ja upseereita perheineen. Vuodelle 2018 tarinassa kuullaankin niin Viaporin arkisesta elämästä kuin valistusajan juhlista.

Suomenlinnan seikkailukierros kertoo elävästi ja hauskasti Suomenlinnasta ja 1700-luvusta.

Esitys pohjautuu historialliseen taustatietoon ja se vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Johtolankoja seuratessaan ja vihjeitä ratkoessaan seikkailijat kohtaavat mielenkiintoisia henkilöitä aikojen takaa. Matka kulkee vanhan linnoituksen kivisten muurien katveesta valoisiin puistoihin ja hämyisiin bastioneihin. Kierroksella kuljetaan ympäri linnoitusta ja päästään

myös yleisöltä muutoin suljettuihin tunneleihin.

Suomenlinnassa voi vierailla myös talvella ja joulun alla linnoituksessa voi seikkailla Linnoitustonttu Kaarlen kanssa. Kaarlen kierroksia järjestetään 9.12 ja 16.12.2017.

Lisätiedot: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

www.suomenlinnatours.com www.facebook.com/ suomenlinnanlastenkierros

OHJELMAA LAPSIPERHEILLE SUOMENLINNASSA JOULUN AIKAAN Linnoitustonttu Kaarlen kierros Viaporissa

Linnoitustonttu Kaarlen kierroksen aikana ratkotaan tehtäviä ja kuullaan linnoituksen elämästä eri aikoina. Kaarlen opissa lapset vanhempineen voivat tutustua hauskalla tavalla Suomenlinnaan. Tonttupolku on koko perhelle sopiva ohjelma. Kierrokset: 9.12 ja 16.12.2017 kello 11.00 ja 13.30.

KESÄLLÄ 2018 Suomenlinnan seikkailukierros on historialliseen taustatietoon perustuva seikkailukierros, joka vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle entisaikain Viaporiin. Kierros tarjoaa jännittäviä tilanteita ja historian havinaa hauskalla tavalla 1700-luvulta. Seikkailu kiertelee linnoituksen kivisten muurien katveessa, puistoissa ja bastioneissa.

Kierrokset kesällä kesä-elokussa 2018. Kierroksia järjestetään myös tilauksesta ryhmille (7.5.2018 alkaen) touko-elokuussa.

Lasten meriseikkailu Tykkisluuppi Dianalla tuo kesäpäivään jän-

nittävää 1700-luvun tunnelmaa entisaikain aluksella Suomenlinnan lähivesillä. Luvassa on vauhdikas ja jännittävä laivamatka valistusajan Viaporiin amiraali Chapmanin kanssa. Perhepurjehdukset ovat kesä-elokuussa 2018.

Tiedustelut ja tilauskierroksien varaukset: Ehrensvärd-seura, (09) 684 1850, guidebooking@suomenlinnatours.com

Lue lisää: www.suomenlinnatours.com www.facebook.com/suomenlinnanlastenkierros 18

www.ipanaposti.fi

Uusi Vuosi 2018 Hevosenkengässä Perheperjantait jatkuvat

Vierailunäyttämöllä

Viikonloppu alkaa rattoisasti Hevosenkengässä ihanan esityksen, yhdessäolon ja vaihtuvan mielenkiintoisen ohjelman siivittämänä. Kahvio herkkuineen on auki jo puolitoista tuntia ennen esitystä.

Pe 23.3. Kasvomaalausta Pe 27.4. Vappunaamari-työpaja Esityksen jälkeen näyttelijätapaaminen, jonka yhteydessä voi ottaa valokuvia. Perheperjantain muu ohjelma käynnissä sekä ennen että jälkeen esityksen.

Stoa, Turunlinnantie 1, Helsinki ke 28.2. klo 10.00 Mimmi Lehmä ja Varis ke 25.4. klo 10.00 Mimmi Lehmä ja Varis

Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo

Annantalo Annankatu 30, Helsinki pe 9.2. klo 10.00 Mimmi Lehmä ja Varis la 10.2. klo 14.00 Mimmi Lehmä ja Varis ma 12.2. klo 10.00 Mamma Mu och Kråkan ti 13.2. klo 10.00 Mamma Mu och Kråkan ke 14.2. klo 10.00 Mamma Mu och Kråkan

Kevään uutuus!

KAUNOTARJA HIRVIÖ Ensi- ilta 3.3 2018.

Ohjaus Kirsi Siren.

Hevosenkengän Kaunotar ja Hirviö on kiehtova satuseikkailu, jossa klassinen tarina on sijoitettu raikkaasti uuteen tapahtumapaikkaan, taidemuseoon.

Kaunotar ja hirviö La 19.5. klo 14.00 Esityksen jälkeen on buffepöytä, jossa tarjolla paljon ihania herkkuja mm. marenkeja, muta-, suklaa- ja mansikkakakkuja ja vadelmamehua.

Liput 18,50 €.

Hiljaiset näytökset Hiljaiset näytökset on tarkoitettu kaikille, mutta ne sopivat erityisesti herkille katsojille ja erityisyhmille. Näytösten aikana katsomossa on enemmän valoa ja esityksen äänet ovat hiljaisemmalla

Lisäksi • Tule viettämään syntymäpäiväjuhlia meille.

• Taideterapiaa • Ensi kertaa äidiksi vertaisryhmä • Lelumuseo Hevosenkenkä – näyttelykeskus WeeGee:llä Katso www.hevosenkenka.fi

Teatteri Hevosenkenkä On Satujen Koti!

MA MU OCH KRÅKAN Premiär 12.2.2018. Regi: Olka Horila.

Den levnadsglada kon Mamma Mu vill ha lite fart och fjong i sitt liv. Hon är en modig vinnartyp, som kastar sig in i livets virvelströmmar.

NÄYTTÄMÖLLÄ MYÖS Mimmi Lehmä ja Varis Pippuridino Kummituskekkerit

Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 – 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi

-kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterifestivaali 10.-18.3.2018

Paperisammakoita ja pahvilaatikkoautoja!

Hiiriä ja hiipiviä tiikereitä!

Kananmunia ja glitterketsuppia!

Lelusotilaita ja pieniä prinssejä!

Bravo! -kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterifestivaali juhlii tänä vuonna 10-vuotissyntymäpäiviään. Perinteiseen tapaansa festivaali tarjoilee monipuolisen kattauksen kansainvälistä lastenteatteria. Festivaalin ohjelmassa on kahdeksan kansainvälistä esitystä sekä kaksi kotimaista ensi-iltaa. Esityksiä saapuu eri puolilta maailmaa: Israelista, Etelä-Koreasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta, Tanskasta, Italiasta, Virosta ja Suomesta.

Esitykset sekä runsas oheisohjelma valtaavat pääkaupunkiseudun kulttuuritalot 10.-18.3.2018. Tervetuloa mukaan juhlimaan!

Festivaalin järjestävät lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej ry yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kulttuuripalvelujen kanssa.

www.bravofestivaali.fi 19

Vesipeto pienestä pitäen – Vesivekarat

L

opastaa uimataidon hankkimisessa

apsen uimaan oppiminen on mahdollista jopa alle kolmevuotiaana, mikäli lapsen kanssa käydään säännöllisesti uimassa pienestä pitäen. Alle kolmevuotias lapsi voi osata uida itsenäisesti muutaman metrin vedenpinnan alla ns. myyräuintia.

Kasvot veden pinnan päällä itsenäiseen uimiseen pieni lapsi tarvitsee apuvälineitä. Jopa 2,5- vuotias lapsi voi uida kymmenkunta metriä siten, että apuvälineenä ovat ainoastaan räpylät. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista ja ohjaajavuosien aikana henkilökohtaisesti koettua. Uimalaudat, pötkylät, kellukkeet, uimarenkaat yms. uintivälineet kelluttavat lasta vedessä ja antavat hyvät mahdollisuudet opetella uintiin liittyviä asioita omatoimisesti. Ilman, että vanhemmat pitävät lapsesta kiinni, mutta ovat kuitenkin lapsen lähellä. Tämä kasvattaa lapsen rohkeutta ja itseluottamusta toimia vedessä, hän oppii luottamaan omiin kykyihin ja kokee silloin uimisen hauskana ja mielekkäänä.

Mikäli lapsi saa mahdollisuuden säännölliseen, mieluiten viikoittaiseen uimiseen ja uiminen on lapsesta kivaa, kasvaa lapselle halu oppia lisää.

Alkeisuimataidon saavuttaminen tarvitsee toistoja, lapsen ikäryhmään sopivia harjoitteita sekä lapsen mielestä innostavia ja kiinnostavia uintikertoja joko ryhmässä tai esim. aktiivisten vanhempien opastuksella.

Pienten lasten uintiharrastus on Suomessa aika yleistä ja tarjontaa on mukavasti eri paikkakunnilla. Uintia voi harrastaa omatoimisesti tai ohjatuissa ryhmissä uimahalleissa, kylpylöissä ja esim. kuntoutuskeskusten tai palvelutalojen allasosastoilla.

Uintiharrastuksen voi aloittaa vauvauinnilla, kun vauva on vähintään 3 kk- ikäinen ja painaa vähintään 5 kg. Vauvan kasvaessa, uimista voi jatkaa 1-2- vuotiaiden ns. perheuintiryhmissä.

Vesipeuhula- ja perheuimakouluryhmät on tarkoitettu 3 - 6- vuotiaille lapsille. Uintiryhmissä edetään lapsen ehdoilla ja opetellaan ikään sopivia motorisia taitoja vesileikkien lomassa.

Isompien lasten ryhmissä opetellaan alkeisuimataitoja ja edistetään uimaan oppimista. Uintiharrastus luo hyvän pohjan lapsen psyykkiselle ja motoriselle kehitykselle sekä sosiaalisille taidoille.

Uimiseen liittyvien osa-alueiden oppiminen tapahtuu leikin ja mallioppimisen kautta. Vanhemman merkitys oman lapsen ohjaajana ja kannustajana on merkittävä. Tällöin lapsi oppii toimimaan vedessä luonnollisesti ja turvallisesti, luottaen omiin kykyihinsä kuitenkaan olematta uhkarohkea ja tietäen omat rajansa.

Uintiharrastuksen myötä pieni lapsi säilyttää luonnollisen, positiivisen suhtautumisen veteen mikä myöhemmin auttaa lasta kunnollisen uimataidon oppimisessa ja vesiturvallisuudessa.

Uimataito on asia, joka kannattaa lapselle opettaa, tavalla tai toisella. Sen oppimisesta iloitsee sekä lapsi että aikuinen!

Tekstin kirjoitti; Tuula Vorselman, jolla on ohjaajakokemusta vauvaja perheuinnista jo parinkymmenen vuoden ajalta.

VAUVA- JA PERHEUINTIA & PERHEUIMAKOULUJA KÄPYLÄ JA VANTAAN HAVUKOSKI, 0– 6 VUOTIAILLE

Toimintakausi elokuusta kesäkuuhun, mukaan pääsee myös kesken kauden.

SUH: in suosittelema turvallinen vauva- ja perheuintipaikka!

VESIVEKAROIDEN VAUVA- JA PERHEUINNISSA ON

VAUVAJAohjaajat, PERHEUINTIA & PERHEUIMAKOULUJA - kokeneet liikunnan ja lastenhoidon ammattilaisia KÄPYLÄ JA VANTAAN HAVUKOSKI, 0 –kuukausittain 6 vuotiaille - poissaolojen korvausmahdollisuus - laskutus

Toimintakausi Elokuusta Kesäkuuhun, mukaan pääsee myös kesken kauden - lämpimät terapia-altaat yksityisissä tiloissa

- kausittain vedenalaista VESIVEKAROIDEN valokuvausta VAUVA- JA PERHEUINNISSA ON

- kokeneet ohjaajat, liikunnan ja lastenhoidon ammattilaisia - poissaolojen korvausmahdollisuus - laskutus kuukausittain - lämpimät terapia-altaat yksityisissä tiloissa - kausittain vedenalaista valokuvausta SUH: in suosittelema turvallinen vauva- ja perheuintipaikka

ILMOITTAUTUMISIA VASTAANOTETAAN YMPÄRI VUODEN www.vesivekarat.fi

Taitoa, vauhtia ja vesitemppuja

20

puh. 0400-797013

www.ipanaposti.fi

Liikunta synnytyksen jälkeen Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä. Aloita liikkuminen niin pian kun tunnet siihen pystyväsi. Älä epäröi kysyä neuvoa terveydenhoitajaltasi tai lääkäriltäsi.

Liikunnan terveyshyödyt synnytyksen jälkeen Liikunta • parantaa kuntoa • auttaa palautumaan takaisin raskautta edeltävään painoon • virkistää, auttaa jaksamaan ja kohentaa mielialaa.

Liikunta ja imetys Riittävä nesteen nauttiminen liikunnan aikana on tärkeää. Kohtuullinen liikunta ei vaikuta haitallisesti rintamaidon määrään tai laatuun, imetyskykyyn eikä lapsen kasvuun. Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota; rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa.

Liikutaan

yhdessä

Mitä liikuntaa?

Lisää liikuntaa vähitellen omaa kehoasi kuunnellen. Tavoitteenasi voit pitää yleistä liikuntasuositusta: • Reipasta*) kestävyysliikuntaa vähintään 2½ tuntia viikossa tai rasittavaa**) kestävyysliikuntaa vähintään 1 tunti 15 minuuttia viikossa • Lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua suurimmilla lihasryhmillä.

• Jaa kestävyysliikunta ainakin 3 viikonpäivälle.

• Voit kerätä kestävyysliikunta-ajan 10 minuutin pätkistä. *) Reipas: hengitys ja syke kiihtyvät jonkin verran, teho vastaa ripeää kävelyä. **) Rasittava: Hengitys ja syke kiihtyvät selvästi, teho vastaa hölkkää.

Valitse tutut ja turvalliset liikuntamuodot. Vältä aluksi lajeja, joissa esiintyy voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena.

Aloita lantionpohjalihasten harjoittelu heti synnytyksen jälkeen, koska se ehkäisee mahdollisia virtsankarkailuoireita. Ohjeita saat esimerkiksi terveyskeskuksesi fysioterapiasta.

Lähde: ukkinstituutti.fi

HAUSKAA LIIKUNTAA KOKO PERHEELLE! SUOSITUT PEUHAPÄIVÄT LAUANTAISIN JA SUNNUNTAISIN

- KUPERKEIKKOJA - HYPPYJÄ - TEMPPUJA - KÄRRYNPYÖRIÄ WWW.TAITOLIIKUNTAKESKUS.FI 21

Pyykkirumba

-järjestystä vaatehuoltoon

E

räs lapsiperheitä eniten kuormittava arjen askare on loputon pyykkirumba. Kuinka selviytyä vaihtelevista sääolosuhteista ja lasten tavasta kuluttaa vaatteita? Kuinka puhtaita vaatteita riittää niin päiväkotiin kuin harrastuksiinkin? Kuinka pyyhkeet ja vuodevaatteet siirtyisivät pesun jälkeen takaisin kaappiin, eivätkä jäisi lojumaan kodinhoitohuoneeseen?

• Hankittavien vaatteiden tulisi olla sään ja käytönmukaisia.

• Vaatteiden säilyttämiseen tulisi olla riittävät ja tarkoituksen mukai- set paikat.

• Usein käytettäviä vaatteita voi esimerkiksi säilyttää vaaterekillä tai tangolla.

• Käyttö ja juhlavaatteet tulisi säilyttää erikseen. Harrastevaatteille on hyvä olla oma paikka.

• Uuden kauden vaatteita esiin kaivaessa, vie vanhan kauden vaatteet odottamaan varastoon.

• Järjestelmällisyys ja säännöllisyys ovat valttia vaatehuollossa. Näin suuria pyykkivuoria ei pääse kertymään.

• Ota lapset mukaan lajitteluun ja tee osallistumisesta hauskaa; kuka löytää eniten sukkapareja ja kuka osaa lajitella punaiset vaatteet pe- sukoneeseen ja valkoiset pyykkikoriin.

• Erilaisille vaatteille voi varata erilaisia koreja.

• Puhtaan pyykin voi lajitella perheenjäsenten omiin koreihin, josta jokainen huolehtii ne omiin kaappeihinsa.

• Jokaiselle perheenjäsenelle voi laittaa oman korin etei- seen, johon vaatteet riisutaan ulkoa tultaessa ja josta ne löytyvät ulos lähdettäessä.

• Oma naulakko eteisessä sopivalla korkeudella auttaa ja innostaa lapsia omatoimisuuteen.

Toisinaan on hyvä tehdä kaapeissa myös inventaario; mitä vaatteita käytetään, mitkä ovat pieniä ja millaisia vaatteita voisi olla lisää? Toisinaan voi miettiä, kuinka paljon kasvavalla lapsella tulee olla vaatteita. Kasvun ollessa kiihkeimmillään voi osa vaatteista jäädä käyttämättä, jos valinnan varaa vaatekaapissa on paljon.

Lastenvaatteissa kierrätys kannattaa. Ystäväpiirissä kannattaa kysellä niin vaatteita kuin harrastevälineitä. Monilla paikkakunnilla on myös lasten tarvikkeisiin erikoistuneita kirpputoreja, joista voi aina vuodenajan vaihtuessa tehdä löytöjä.

Matleena Aitasalo Matleena Aitasalo, terveydenhoitaja/Perheaikaa.fi Kotisisar Oy:n sisarten haastatteluiden pohjalta

22

Ihana arki

www.ipanaposti.fi

Imetyksestä

hyötyy sekä lapsi että äiti

R

intamaitoravitsemus on suotuisa lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Imetys on myös taloudellista ja ympäristöystävällistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille suosittelee äidin tuorerintamaitoa sekä täysiaikaisena että ennenaikaisena syntyneen lapsen ensisijaiseksi ravitsemukseksi.

Rintamaito on merkittävä infektiosuoja imeväiselle. Äidinmaito suojaa lasta ylä- ja alahengitystieinfektioilta sekä korvatulehduksilta. Ripulitauteja ja virtsatieinfektioita esiintyy imetetyillä lapsilla vähemmän kuin korvikeruokituilla.

Imetys tukee myös äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhteen muodostumista. Vuorovaikutus, ihokontakti ja imeminen vahvistavat tunnekokemusta. Äitien terveyden kannalta imetys on hyväksi: pitkä imetys normalisoi äitien sokeriaineenvaihduntaa useiksi vuosiksi ja pitkään imettäneillä äideillä esiintyy vähemmän rinta- ja munasarjasyöpää kuin imettämättömillä.

Toimintaohjelma tarjoaa uusinta tietoa imetyksestä THL:n kansallinen imetyksen edistämisen seurantaryhmä päivittää parhaillaan kansallista imetyksen edistämisen toimintaohjelmaa vuosille 2017–2021, joka ilmestyy alkuvuodesta 2017. Toimintaohjelma sisältää uusinta tietoa suomalaislasten imetyksestä ja katsauksen imetyksen edistämisestä Suomessa sekä näyttöön perustuvaa tietoa imetyksen terveyshyödyistä. Toimintaohjelmassa ohjeistetaan Vauvamyönteisyysohjelman mukaisten hoitokäytäntöjen käyttöön ottamista synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa. Julkaisuun on koottu malleja imetyksen ohjausmalleista eri puolilla Suomea.

Lähde: thl.fi

harrasta hauskaa ja hyÖdyllistÄ SuperParkin monipuolisessa ja inspiroivassa ympäristössä kehonhallinta, ketteryys, motoriikka ja lajitaidot kehittyvät kuin huomaamatta. Harrastaa voi ohjatuissa ryhmissä tai itsenäisesti perheen kesken.

Meillä liikkuvat myös vanhemmat!

HYÖDYNNÄ PIKKUVÄELLE OMISTETUT PERHEAAMUT

you are made to move | www.superpark.fi SUPERPARK ESPOO, KUITINMÄENTIE 27, 02240 ESPOO | SUPERPARK VANTAA, TAMMISTON KAUPPATIE 13,2301510 VANTAA

Second hand -myymälät Tervetuloa löytöretkelle tai lahjoittamaan: Töölö, Topeliuksenkatu 19

• Lasten vaatteita • Lasten tarvikkeita

Puhelin: 044 3444 308 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 18, La 10 - 15

• Leluja, pelejä ja kirjoja • Harrastusvälineitä

Vuosaari, kauppakeskus Columbus

• Äitiysvaatteita ja –tarvikkeita

Vuotie 45. Puhelin: 044 735 6000 Avoinna: Ma-Pe klo 10 - 19, La 10 - 16

• Rattaita, vaunuja, syöttötuoleja Ostamalla tai lahjoittamalla autat meitä auttamaan lapsiperheitä. Tuotto käytetään MLL:n Uudenmaan piirin toimintaan lapsiperheiden hyväksi Uudellamaalla.

Tarvitsetko tukea perheesi arkeen?

Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/marskinmuksut

Tilapäistä lastenhoitoapua

Perhekummit ovat MLL:n Uudenmaan piirin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka haluavat olla mukana tukemassa lapsiperheitä. Oman perhekummin voivat saada lapsiperheiden vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea arkeensa.

Tarvitseeko perheesi oman perhekummin?

Hae tämän sivun kautta: www.olettarkea.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri välittää perheille lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Perhe maksaa hoitajalle 8,20e/tunti.

Tilauksen voi tehdä netissä osoitteessa: lastenhoito.mll.fi tai puhelimitse p. 044 0303 301 (arkisin klo 8-12) Katso lisätietoja osoitteesta: uudenmaanpiiri.mll.fi/lastenhoito

24

Lapset ensin.

www.ipanaposti.fi

Kaupungin kuulumiset

Helsingin leikkipuistot satasella ajassa mukana

H

- kepparit laukkaavat

elsinkiläinen leikkipuisto on lasten omaehtoisen leikin turvallinen paikka ja sieltä leikkireviiri laajenee asuinympäristöön. Leikkipuistot ovat osaltaan mukana rakentamassa elävää, omaleimaista ja turvallista kaupunkia. Leikkipuistot toimivat alueella aktiivisesti, jotta lasten leikki ja ilo kuuluu ja näkyy leikkipuistoissa ja koko kaupungissa. Lasten yhteisleikki tarvitsee aikaa, tilaa ja aikuisten suosiollista mieltä - erityisesti julkisissa tiloissa: pihoilla ja naapurustoissa.

Leikkipuistojen toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Tärkeintä on, että kaikki tulevat kuulluksi ja voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapset arvostavat suuresti leikkiaikaa omien kavereidensa kanssa. Puistoissa pidetään myös paljon lasten itse suunnittelemia kerhoja, erilaisia esityksiä, askarteluja, pelejä ja leikkejä.

Lasten ideoista ja ajatuksista syntyy vaikka miten upeita juttuja. Tässä sosiaaliohjaaja Laura Autio kertoo keppari-kisoista: ”Leikkipuisto Ulvilassa Helsingin leikkipuistot ovat vanhempia kuin Suomen itsenäisyys. käynnistyi syksyllä keppihevosvillitys, joka alkoi muutaman tytön ideas103-vuotias leikkipuistotoiminta on ketterä edelläkävijä ja kokeilija. ta tehdä itse keppihevoset eli kepparit. Puistosta löytyi muutama pariton Leikkipuistot ovat sukupolvien avoimen kohtaamisen tapahtuma-areena. villasukka ja muita tekotarpeita. Kepparit nimettiin, niille valmistettiin eriSuomen itsenäisyyden satavuotislahjana Helsinki saa keskustakirjasto laisia suitsia ja riimuja. Ohjaajien avustuksella niille rakennettiin oma talli Oodin ja sen yhteyteen avataan perhekirjasto leikkipuistotoimintoineen. vanhoista kuormalavoista. Kentälle rakennettiin erilaisia esteratoja ja päivä ”Oodi valmistuu joulukuussa 2018, tervetuloa silloin tarinoiden ja leikin päivältä alkoi olla enemmän ratsastajia. Keppareita tuotiin lisää kotoa. Tymaailmaan”, toivottaa johtava leikkipuisto-ohjaaja Tiina Mesiniemi Hel- töt innostuivat suunnittelemaan kepparikisoja, jotka toteutettiinkin heidän singin kaupungilta. itsensä järjestämänä. Oli ratamestareita, ajanottajia, tuomareita ja osallistujiakin riitti ruuhkaksi asti. Palkinnoiksi oli valmistettu tietenkin erilaisia ruusukkeita ja jokaisen sarjan voittajalle oli varattu tikkari.”

Lisätietoja Helsingin kaupungin koululaisten iltapäivätoiminnasta ja leikkipuistotoiminnasta

www.hel.fi 25

www.ipanaposti.fi

Luonnossa Lasten kanssa retkelle Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat edullisia ja perhettä yhdistäviä harrastusmuotoja. Retkeily tarjoaa kiireetöntä aikaa yhdessäoloon, luonnon havainnointiin, liikuntaan ja aistikokemuksiin. Lasten kanssa liikuttaessa retken suunnittelu ja toteutus lasten ehdoilla on tärkeää. Sitä kautta luodaan positiivisia kokemuksia ja lapset jaksavatkin paremmin: Jos on tylsää, yllättää väsymys alta aikayksikön.

Lasten aikaisempi retkeilykokemus, jaksaminen ja maaston vaativuus on otettava huomioon retkeä suunniteltaessa. Aikaa kannattaa aina varata reilusti luonnon salojen tutkimiselle ja ihmettelylle, joissa hyvinä apuvälineinä ovat mm. luuppi ja kiikari. Luupin avulla avautuu aivan uusi maailma tutkailtaessa esimerkiksi jäkälää, kasveja tai ötököitä.

Turvallisuusasioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota liikuttaessa lasten kanssa. On myös tärkeätä, että aikuiset omalla esimerkillään opettavat miten luonnossa toimitaan siten, ettei aiheuteta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muille retkeilijöille. Lapsi oppii jo nuorena, ettei luontoa saa roskata. Retkiruokaa kannattaa testata jo etukäteen, ettei siitä aiheudu ongelmia maastossa, ja jo pienestä pitäen on hyvä oppia, mitkä marjat ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä. Myös lasten retkivarusteiden on oltava kunnossa.

kestä lähimetsään kesällä kävellen ja talvella hiihtäen, ja laajentaa retkiä kauemmas vasta totuttelun jälkeen.

Muistilista lasten kanssa retkeä suunnittelevalle • Kartuttakaa retkeilykokemusta yhdessä pienin askelin.

• Älä pidä kiirettä! Jätä retkellä aikaa havainnoille ja leikille.

• Luo retkelle turvalliset raamit, yhdessä mietitään sisältö.

• Suunnittele etapit sopiviksi. Mieti etukäteen yöpymis- ja taukopaikat, mutta ole valmis tarvittaessa retkellä tekemään muutoksia.

• Luonto tarjoaa itsessään paljon virikkeitä ja useinkaan lapset eivät retkellä muita virikkeitä kaipaa.

• Retkellä tutustutaan kuin itsestään retkeilyperinteisiin: mar jastukseen, kalastukseen, halonhakkuuseen, tulentekoon jne.

• Arvioi lapsien kunto. Kokeilkaa varusteita ja harjoitelkaa suunnistusta ja ensiapua etukäteen.

• Varustaudu pahimman sääolosuhteen mukaan.

• Lasten varusteista ei saa tinkiä: asianmukaiset ja hyvät varuste myös lapsille Lähde: luontoon.fi

Tärkeää on totutella retkeilyyn pikku hiljaa ja aloittaa vaikkapa eväsret-

Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan rauhallinen yhdessäolo luonnossa.

Yhteiset muistot säilyvät.

MAKSUTON KOULUTUS ON MONELLE LIIAN KALLIS Opetus toisella asteella on maksutonta, mutta opiskelijoilla on velvollisuus hankkia itse opinnoissa välttämättömät oppikirjat, opiskelumateriaalit sekä vastata tutkintomaksuista.

Opiskelija maksaa lukiotutkinnosta noin 2 600 euroa.

Ammatilliset tutkinnot voivat myös maksaa opiskelijalle useita tuhansia euroja. Tämä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa haasteita vähävaraisille perheille. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa.

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE AIDOSTI MAKSUTTOMAN KOULUTUKSEN PUOLESTA! www. pelastakaalapset.fi/maksuton2aste 26

Luonnossa

Retkeilytaidot Retkeilytaitojen oppimisessa on hyvä edetä sopivin askelin. Ensin kannattaa tehdä lyhyempiä retkiä helpommissa olosuhteissa ja sitten edetä kauemmas ja vaativampiin olosuhteisiin. Kun taidot karttuvat, retkeily on turvallisempaa ja siitä nauttii enemmän. Kartanlukutaito on yksi tärkeimmistä retkeilytaidoista.

Retkeilyä voi oppia kokemuksen kautta, mutta kaikkea ei retkeilyssä kannata opetella kantapään kautta. Helppo tapa opetella retkeilyä on lähteä paikallisen latu- tai muun retkeily-yhdistyksen järjestämälle retkeilyn peruskurssille tai retkeilyiltaan. Myös kansalais- ja työväenopistot järjestävät toisinaan koulutusta.

Lapset ja nuoret voivat oppia taitoja esimerkiksi osallistumalla partiotoimintaan.

Ensin voi liikkua kokeneempien retkeilijöiden kanssa joko tutussa seurassa tai ohjatuilla retkillä ja vaelluksilla. Kokeneemmat retkeilijät jakavat mielellään neuvoja ja kokemuksiaan retken suunnittelusta, varusteista, kohteista ja muista retkeilyn tärkeistä asioista. Vilkasta keskustelua käydään esimerkiksi Internetin retkeilyaiheisilla keskustelupalstoilla.

”Aikaa kannattaa aina varata reilusti luonnon salojen tutkimiselle ja ihmettelylle.”

Lähde: luontoon.fi

Kaupungin viihtyisin lastenhoitohuone Ciao Caffén takana ( Muumimetsä) Reima, Jesper Junior, Name It, H&M, Lindex, KappAhl, Muumin Shop, Finlayson ja Marimekko Tervetuloa pohjoismaiden parhaaseen kauppakeskukseen!

Ma-Pe 10-21 La 10-19 Su 12-18 forum.fi

Mannerheimintie 14 –20, 00100 Helsinki

27

HAE NYT PÄIVÄHOITOHAE NYT PAIKKAA! PÄIVÄHOITOPAIKKAA!

PILKE PÄIVÄKODIT - PARASTA PIENELLE! PILKE PÄIVÄKODIT - viimeksi...

PARASTA PIENELLE! Milloin 1. Nauroit vedet silmissä?

Milloin viimeksi...

2. Opit jotain hauskaa?

1. Nauroit vedet silmissä?

3. Maistoit joitain uutta?

2. Opit jotain hauskaa?

4. Nukuit makeat päiväunet?

3. Maistoit joitain uutta?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

4. Nukuit makeat päiväunet?

5. Kaaduit ja joku nosti sinut takaisin jaloilleen?

Meillä näitä kaikkia tapahtui tänään!

Meillä näitä kaikkia tapahtui tänään!

Pilke päiväkodeilla on viisi päiväkotia eri puolella Helsinkiä.

Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: Pilke päiväkodeilla on viisi päiväkotia eri puolella Helsinkiä.

WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI Löydät päiväkodit verkkosivuiltamme: WWW.PILKEPAIVAKODIT.FI