Voitele oikein Jussin ohjeilla Lisätietoja, ohjeita ja videoita löytyy myös netistä: www.startskiwax.com/fi/suksivoiteet/voiteluinfo/ ja www.intersport.fi/fi/artikkelit/maastohiihto/
Suksien oikea valinta ja voitelu on helppoa, kertoo suksi- ja voitelumestari Juha Sirparanta. Jussi on lukuisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa arvokilpailuissa vuosia kiertänyt hiihdon ja voitelun ammattilainen. Onnistuneen ja miellyttävän hiihtokokemuksen perusta on oikein tehty suksien valinta. Suksien hankinnassa kannattaa aina luottaa ammattiliikkeeseen ja asiantuntevaan myyjään. Toimivan suksiparin testaaminen on varsin helppoa, varsinkin perinteisen suksen osalta, kunhan vain muistaa yksinkertaiset perusasiat suksien valinnassa.
Perinteisen suksen valinta Perinteisen suksen osalta suksen pituus valitaan noin 25 cm omaa pituutta pidemmäksi. Eli noin 180 cm hiihtäjä voi valita suksen pituuden noin 200 - 205 cm välillä. Mitta ei kuitenkaan sanele tarkasti oikeaa suksea, vaan myös suksien jäykkyyden tulee olla sopiva. Sopiva jäykkyys on helppo todeta vanhalla keinolla eli lapputestillä. Siinä sukset asetetaan tasaiselle alustalle ja hiihtäjä asettuu seisomaan tasaisesti molemmille suksille kengän kärjet tasapainokohdan tasalle. Alustan ja pohjan väliin laitetaan kopiopaperi. Paperia liikutetaan eteenpäin kunnes se ottaa kiinni ja laitetaan merkki sukseen esimerkiksi tussilla. Tämä kohta on voidepesän etumerkki. Tämän jälkeen liikutetaan paperia taaksepäin kunnes se
pysähtyy ja merkitään tämä kohta sukseen tussilla. Paperin tulisi liikkua ainakin kengän puoliväliin, mieluummin kengän kannan tasalle. Sitten siirretään paperi kengän kohdalle ja hiihtäjä siirtää painon yhdelle jalalle. Kun kyse on harrastajan suksesta, paperin tulisi ottaa kiinni, mutta kilpasuksessa paperi voi vielä liikkua. Paperin tulee viimeistään ottaa kiinni kun hiihtäjä nousee seisomaan päkiälle matkien hiihtopotkun rullausta.
Luistelusuksen valinta Luistelusuksen valinta onnistuu aina parhaiten asiantuntevan myyjän avulla. Yleensä valinnassa käytetään erilaisia tarkoitukseen valmistettuja mittareita tai laitteita. Toki harrastelijan luistelusuksen voi myös valita samalla menetelmällä kuin perinteisen suksenkin, mutta painon ollessa yhdellä jalalla tulee lapun liikkua reilusti eteenpäin ja kantapään taakse, eikä paperi myöskään saa ottaa kiinni päkiälle noustessa. Voiteluvapaat sukset ovat asia erikseen. Ne voivat olla löysempiä kuin voideltavat sukset, koska pito perustuu pinta-alaan. Jos kuitenkin haluaa suksen luistavan hieman paremmin, jäykkyys tulee aina testata samalla tavalla kuin normaalissa perinteisen suksessa.
Pohjustus- ja kelivoitelu Onnistuneen hiihtokokemuksen takaa suksien oikea peruskäsittely. Tämän voi myös jättää ammattimaisen suksihuollon tehtäväksi, hyviä suksihuoltoja löytyy asiantuntevista urheiluliikkeistä. Liukupinnat pohjustetaan kuumavoiteluna, jolloin pohjaan imeytetään pohjustustai pehmeää luistovoidetta 2-4 kertaa ja välillä siklataan jäähtynyt voide pois. Näin
M a a sto h i i h to k u va sto
|
14
saadaan pohjasta mahdolliset likahiukkaset poistettua ja pohjaan jää vain puhdasta voidetta. Kelivoitelu voidaan tehdä tämän jälkeen. Kelivoitelu tehdään vastaavalla tavalla kuin edellä mainittu pohjustus. Tärkeää on siklata ylimääräinen voide pois ja harjata pohja huolellisesti. Pitovoitelu aloitetaan karhentamalla pohja santapaperilla, hyvä karkeus on noin 100. Karhennuksen jälkeen pohja puhdistetaan irtopölystä ja pohjaan voidaan laittaa pitovoide. Suositus on laittaa ensin ohuesti pohjavoidetta ja sen jälkeen noin 3-5 kerrosta kelivoidetta ja tasoittaa aina joka kerroksen välissä korkilla.
Pitoteippi ja pikavoiteet Helppo ja kätevä tapa tehdä pitovoitelu on pitoteippi. Pitoteippi asennetaan pitoalueelle noin 5 cm lyhyemmälle matkalle molemmista päistä kuin on suksen voidepesä. Helppo pitovoitelu onnistuu myös nestemäisillä pikavoiteilla, kunhan niitä laitetaan useampi kerros takaamaan riittävä voidepaksuus. Pikaluistovoiteita voidaan käyttää helppoina vaihtoehtoina luistopinnoille; pikavoide levitetään pullossa olevan sienen avulla luistopinnoille, annetaan kuivahtaa ja ylimääräinen voide harjataan pois liinalla tai harjalla. Voiteluvapaat sukset kannattaa aina käsitellä jäätymisenestoaineella, joka samalla toimii myös luistovoiteena. Onnistuneita hiihtoretkiä toivoo Juha Sirparanta