Issuu on Google+

INSPECTA STORIES

1 2014

Fiksut kaupungit Taskukokoisessa metropolissa teknologisten sovellusten äly auttaa arjessa.

VALIOVASTUULLISUUTTA

ENERGIANTUOTANTO

Elintarvikeyrityksen asettamat kriteerit ovat tiukat yhteistyökumppaneillekin.

Lähienergiaa pirkanmaalaisten roskapusseista. Antti-Jussi Halminen, Tammervoima

VASTUUN JA VALLAN LIITTO

Kannattavassa liiketoiminnassa vastuullisuuden on oltava osa strategiaa.


MITÄ JOS...

Huomisen sisar hento valkoinen? TEKSTI K ARIN METSÄPELTO KUVA SHUTTERSTOCK

syömään nykyisiä työpaikkojamme. Koneista tulee palveluammattilaisia ja roboteista seuraava sukupolvi Z. Mitä jos diagnoosin jatkuvasta huimauksestasi tekeekin tulevaisuudessa WEBDOCTOR tai vanhainkodissa sinua hoitaa rouva ROBONURSE?

AUTOMAATIO TULEE

automatisoitumisessa ei ole kyse pelkästään työpaikkojen menetyksistä, sillä yhteiskunnan koneistumiseen liittyy paljon arkemme sujuvuuteen ja elämämme laatuun liittyviä myönteisiä tekijöitä. Luonnonvarojakin voidaan säästää ja vastuullisuutta lisätä, kun toiminta on tehokasta ja virheet minimissään.

TYÖPAIKKOJEN

KONEISTETTU ja automatisoitu yhteiskunta luo toki myös uusia riskejä. Silloin tarvitaan automatisoidun palvelun turvallisuustarkastuksia, luotettavuustestauksia ja vastuullisuussertifiointia. Mitä jos tulevaisuuden lääkäreitä ja hoitajia ovatkin muun muassa koneturvallisuuden ja ohjelmistolaadun ammattilaiset?

IQ – INSPECTA STORIES

Päätoimittaja: Karin Metsäpelto, karin.metsapelto@inspecta.com

Julkaisija: Inspecta Oy, PL 1000, 00581 Helsinki Puh. 010 521 600

Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland

www.inspecta.com

Graafinen suunnittelu: Antti Ratinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Shutterstock

2

IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella. ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai asiakaspalvelu@inspecta.com

INSPECTA STORIES

1 2014

Fiksut kaupungit Taskukokoisessa metropolissa teknologisten sovellusten äly auttaa arjessa.

VALIOVASTUULLISUUTTA

ENERGIANTUOTANTO

Elintarvikeyrityksen asettamat kriteerit ovat tiukat yhteistyökumppaneillekin.

Lähienergiaa pirkanmaalaisten roskapusseista. Antti-Jussi Halminen, Tammervoima

VASTUUN JA VALLAN LIITTO

Kannattavassa liiketoiminnassa vastuullisuuden on oltava osa strategiaa.


1 2014 06

Tammervoiman hyötyvoimalaitos tuottaa lähienergiaa.

“Vastuullisuus näkyy jokaisen yrityksen visiossa ja liikeideassa vuonna 2020.” sivu 5

Timo Okkonen CCO, Inspecta Group

Yhdellä roskapussilla voi lämmittää veden seitsemän minuutin suihkuun tai uunin tunnin pullanpaistoon.

10

Valiolla vastuu ulottuu myös kumppaneihin. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tarkastus on tärkeä osa Valion vastuun kantamista.

18

Älykkäät kaupunkikonseptit houkuttelevat. Erityisesti kiinnostus kohdistuu liikkumiseen, tunnistautumiseen ja turvallisuuteen liittyviin sovelluksiin.

15

Rakennusalalla vastuullisuus on jatkuvaa valintojen tekemistä.

16

Menestyvällä yrityksellä vastuullisuus on kiinteä osa strategiaa.

21

Seurantatiedoilla on otettavissa irti talous- ja turvallisuustehot.

22

Paalumittausmiehen on pysyttävä ajan hermolla mittavälineiden kanssa.

KOMMENT TI

Kaikenkattava vastuu jota ei voi ymmärtää väärin. Lehtemme tarina jätteiden jalostamisesta energiaksi on tästä hyvä esimerkki. Teollisuudessamme on edelleen tilaa uusille ratkaisuille, jotka vievät eteenpäin niin suomalaisia yrityksiä, yhteiskuntaa kuin ympäristötyötämme. Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua reippaasti.

VASTUULLISUUS ON KÄSITE,

paljon ja se on varmasti kaikille meille tärkeä aihe. Aihetta käsittelemme tässäkin lehdessä useammasta

RAKENTAMISEN VASTUU PUHUTTAA

näkökulmasta: tulevaisuuden innovatiivisten kaupunkien suunnittelusta aina perustusten paaluttamiseen. Kilpailussa menestyvät ne valioyritykset, jotka ymmärtävät sekä rakentamisen Jukka Taitto että käytön aikaisen laadun ja turLiiketoimintajohtaja, vallisuuden merkiKiinteistö- ja mittausala tyksen, eivätkä ole valmiita tinkimään niistä.

3


INSPECTA KUVINA

www.inspecta.com Millainen on varma työkykyjohtaja? Millaista osaamista tarvitaan ydinjätteen kuljetussäiliöiden siirtoon? Tarinat kuvien takaa löydät internet-sivuiltamme.

A

Teollisuuden tietopäivä

Inspecta järjesti 30.1.2014 tietopäivän teollisuusyrityksille. Tarkoitus oli muun muassa tarjota mielenkiintoista tietoa ja uusia näkökulmia suomalaisesta teollisuudesta. Tapahtumassa ammennettiin uusia ajatuksia niin tunnettujen asiantuntijoiden seminaariesityksistä kuin Inspectan palveluesittelypisteistä.

B

Betonituotteiden uusi varmennustodistus FI-merkintä Heinäkuussa 2013 voimaan astunut ”Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012” edellyttää tiettyjen talonrakentamisen kantaviin rakenteisiin käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamista uudella varmennustodistuksella ja varmennustodistussertifiointimerkillä.

A

C

Inspectalle oikeus FSSC-sertifikaattien myöntämiseen

B

Uusi elintarviketurvallisuusstandardi FSSC 22000 soveltuu joustavasti sekä teollisuuden että sen asiakkaiden tarpeisiin, ja sen suosio kasvaakin maailmalla hyvin nopeasti.

D

Inspecta valvomaan Ruotsin ydinjätehuoltoyhtiön kuljetussäiliöitä Ruotsin ydinjätehuoltoyhtiö SKB investoi uusiin radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuskontteihin. SKB on pyytänyt Inspectaa valvomaan kuljetussäiliöiden laatua, valmistusta ja rakentamista.

C

D

KUVA SKB

E

Autokorjaamopalveluiden valikoima laajeni vuoden alussa Inspectan palveluvalikoimasta on tähän asti löytynyt logistiikka- ja kuljetusalan toimijoille kuten autokorjaamoille erilaisia tarkastuspalveluja. Vuoden 2014 alusta palveluvalikoima laajentui kattamaan myös korjaamolaitteiden kalibroinnit.

F

E

Inspecta ja Varma yhteistyöhön

Inspecta on käynnistänyt laajamittaisen yhteistyön työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa työkykyjohtamisen arvioinnissa. Varma on määritellyt asiakkailleen työkykyjohtamisen kriteeristön, jonka täyttymistä Inspecta arvioi kolmannen osapuolen riippumattomana toimijana.

F

4


KOLUMNI

Vastuullisuus visioon tai hautapaikka varaukseen VASTUULLISUUS NÄKYY KÄYTÄNNÖSSÄ jokaisen yrityksen visiossa ja liikeideassa vuonna 2020. Jos tämä tuntuu mahdottomalta ajatukselta, on paikallaan varata jo nyt firmalle hyvä hautapaikka.

”Mikään ei happotestaa yrityksen y se vastuu vastuullisuutta su niin hyvin kuin vaikea vaik tilanne.”

ALOITETAANPA NELJÄSTÄ YYSTÄ: yhteiskunta, yritys, ympäristö ja yksilö. Yrityksen tuotteilla ja palveluilla on oltava merkitystä ulkomaailmalle myös vastuullisuusmielessä. Tarjoomaa on kehitettävä sillä ajatuksella, että asiakkaan vastuullisuus lisääntyy, kun hän ostaa juuri meiltä. Tällöin ei ole kyse pelkästä vaihdannasta, vaan myös vaikutuksesta, joka on saatava selkeästi esiin osana ostettavaa tuotetta tai palvelua. Tämä tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia erottua edukseen. YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YHDISTYY läheisesti yritystalouteen: energia ja luonnonvarat maksavat koko ajan enemmän. Uusilla työskentelytavoilla on mahdollista tehdä parempaa ympäristö- ja taloustulosta. Taloustuloksen tekemisessä on nähtävä pitkä aikajänne, jotta tähän liittyvät päätökset olisivat mahdollisimman paljon luottamusta herättäviä. On vältettävä niin plus- kuin miinusriskejä eli hyvien mahdollisuuksien menetyksiä ja pahojen uhkien toteutumisia.

tekijöitä ja mittareita, joiden pohjalta on hyvä arvioida ja raportoida omaa kehitystä. Myös yksilö kannattaa tuoda esiin vastuullisuudessa. Jokaista on kohdeltava hyvin ja jokaisen yksilöllisiäkin tarpeita on kuunneltava, yhteisten pelisääntöjen rajoissa. Vastuullisuuden on näyttävä jokaisessa arkitilanteessa.

YRITYKSET ETSIVÄT KESKEISIÄ

yrityksen kulttuuria askelittain suuntaan, jossa vastuullisuus tulee osaksi arkisia hermoratoja. Inspectalla oli ilo viime kesänä tutkia asiaa kolmen opiskelijan voimin. Lopputuloksena oli iskulauseita kuten ”mobiiliexpertit” ja ”avoimet ajatukset”. Ne kuvaavat mahdollisuuksia tehdä liikkuvaa tarkastustyötä energiateTimo Okkonen hokkaasti ja asiakkaita vastuullisuuteen kannustaen. Ja miltä Kaupallinen johtaja kuulostavatkaan ”flow-pomot”, Inspecta Group jotka vähentävät tuskaa ja luovat virtaa.

ON HIENOA KEHITTÄÄ

vastuullisuutta niin hyvin kuin vaikea tilanne. Kun yrityksen maine on vaarassa eli joku asia on mennyt huonosti, tulevat esiin vaistot. Peittelemmekö asiaa ja syyttelemmekö muita? Vai kannammeko vastuuta ja haemme kehitystä? Julkisuudessa on lukuisia esimerkkejä, joita ei voi kuin ihmetellä. Kannattaakin valmentautua jo ennakolta tilanteisiin, joissa oman toiminnan ydinosaaminen tulee kyseenalaiseksi.

MIKÄÄN EI KUITENKAAN HAPPOTESTAA

KUVA MILK A ALANEN

Ota siis vastuullisuus visioosi – ja valmenna se hermoratoihisi!

5


ASENNE

Jätesäkistä sähköä Tammervoiman hyötyvoimalaitos turvaa Tampereen energiatuotantoa. Muutaman vuoden kuluttua pirkanmaalaisten jätteet eivät enää päädy kaatopaikalle, vaan jätteistä tehdään lämpöä ja sähköä Tampereen Tarastenjärvelle rakennettavassa hyötyvoimalaitoksessa. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2015. TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT OSSI AHOLA

J

ätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -konserni. ”Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Energiahyödyntäminen ei kilpaile materiaalien kierrättämisen kanssa, vaan energiaksi ohjataan nykyisin kaatopaikoille päätyvä jätevirta”, kertoo Tampereen Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen. Jätteitä hyödynnetään tällä hetkellä energiana voimalaitoksissa usealla paikkakunnalla (Kotka, Mustasaari, Oulu, Riihimäki, Turku) sekä monessa rinnakkaispolttolaitoksessa. Voimalaitokset perustetaan paikkoihin, joissa yhdyskunnat tai teollisuus tarvitsevat lisää sekä lämmön- että sähköntuotantokapasiteettia.

Tammervoiman laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä tamperelaisten kotien tarpeisiin. On laskettu, että yhdellä roskapussilla voi lämmittää veden seitsemän minuutin suihkutteluun ja uunin 60 minuutin pullanpaistoon.

ENNAKOINTI VARMISTAA LAADUN Inspecta on mukana voimalaitoshankkeessa asiantuntijana ja vastaa painelaitteiden ja mekaanisten rakenteiden ja niiden osatoimitusten laadunvarmistuksesta. Kattavia tarkastuksia ja sertifiointeja tehdään parasta aikaa järjestelmätoimittajien tehtailla ympäri Eurooppaa. ”Hanke on Inspectalle erityisen mielenkiintoinen, sillä olemme ensi kertaa mukana tämän

Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto voimaan 2016 astui voimaan valtioneuvoston asetus kaatopaikoista. Asetus täsmentää aiempia orgaanisten jätteiden hyväksymisrajoituksia tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Niin sanottu kaatopaikkakielto määrää, että vuoden 2016 alusta kasvihuonekaasuja tuottavia tai polttokelpoisia yhdyskuntajätteitä ei enää saa viedä kaatopaikoille.

KESÄKUUSSA 2013

EU:N KAATOPAIKKADIREKTIIVIIN perustuvan muutoksen keskeisimpänä tavoitteena on kaatopaikkojen aihe-

7

uttamien metaanipäästöjen ja suotovesikuormituksen vähentäminen. Suotovesi on kaatopaikan jätteiden läpi suodattunutta sadevettä tai lumen sulamisvettä. jätteen kaatopaikalla hyväksytään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen osuus mitattuna joko orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutena (TOC) tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia.

JATKOSSA TAVANOMAISEN


Tammervoiman laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä tamperelaisten kotien tarpeisiin.


tyyppisessä voimalaitosprojektissa teknisen laadun konsulttina jo laitoksen suunnitteluvaiheesta alkaen”, kertoo Inspecta Suomen kaupallinen johtaja Jukka Verho. ”Olemme innoissamme siitä, että voimme tarjota apua laitoksen toimittajien ja alihankkijoiden valmistusedellytysten arviointiin jo tässä vaiheessa. Näin hankkeen turvallisuus ja laatu saavat parhaat mahdolliset edellytykset.” ”Hankkeessa panostetaan nimenomaan ennakoivaan laadunvarmistukseen”, Halminen korostaa. ”Kun työmaan toimitusten laatu saadaan kerralla kohdalleen, säästyy pitkällä tähtäimellä merkittävästi aikaa ja kustannuksia.” Projektissa ei siis haluta vain tarkastusta, vaan turvallisuuden luomista ja laadun tarkkailua. Inspectan vastuulla on lukematon määrä pienempiä ja suurempia tarkastus- ja laadunvalvontakohteita projektin aikana. ”Inspecta oli meille entuudestaan tuttu ja osaava toimija, joten oli helppo kääntyä heidän asiantuntijoidensa puoleen voimalaitoksen rakennusprojektissa. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin”, Halminen lisää.

ETUA YMPÄRISTÖLLE Tammervoima-projekti on esimerkki vastuullisesta liiketoiminnasta, joka kattaa yritysvastuun suurimmat osa-alueet – ympäristönäkökohdat sekä sosiaalisen ja taloudellisen vastuun.

”Yhteiskunnan varoilla toimivalla yrityksellä ei ole varaa ottaa riskejä testaamattomien ratkaisujen kanssa.”

tamisessa”, Halminen tuo esiin. ”Esimerkiksi Ruotsissa ollaan pidemmällä jätteiden energiahyödyntämisessä, mutta siellä on välillä noussut ongelmaksi se, että jätteitä ei riitä tarpeeksi energiantuotantoon. Jätettä on pitänyt tuoda voimalaitokseen muualta maasta tai jopa ulkomailta. Tammervoiman laitos tarjoaa riittävästi kapasiteettia alueen energiahuoltoon tulevaisuudessa, mutta pystyy toimimaan alueellisen jätehuollon varassa.” Myös varmat ja testatut tekniset ratkaisut ovat konkreettista vastuullisuutta niin yhtiön asiakkaiden kuin ympäröivän yhteiskunnankin suuntaan. Tammervoima-projektissa hyödynnetään luotettavaa ja edelleen kehitettyä arinapolttotekniikkaa, jossa poltettavaa jätettä ei tarvitse lajitella. ”Yhteiskunnan varoilla toimivalla yrityksellä ei ole varaa ottaa riskejä testaamattomien ratkaisujen kanssa”, Halminen toteaa. ”Perusperiaatteenamme on hyödyntää uusinta ja parasta käytössä olevaa tekniikkaa eli niin sanottuja BAT (best available technology) -ratkaisuja.”

YMPÄRISTÖARVIOINNIN MALLISUORITUS Tammervoiman ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) selostus palkittiin vuonna 2011 vuoden parhaana YVA-selvityksenä. ”Yleensä ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yhdelle kohteelle. Mikäli arvioinnin kuluessa ilmenee, että kohde ei sovikaan tarkoitukseen, joudutaan koko prosessi aloittamaan alusta”, Halminen selittää. Tammervoiman YVA-selvitys toteutettiin toisin, sillä hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitiin samanaikaisesti peräti neljässä kohteessa Tampereella. Lisäksi kaikilla Tampereen seudun asukkailla oli mahdollisuus osallistua arviointiin. Internetin kautta asukkaat pystyivät antamaan äänensä omasta mielestään parhaalle sijoituspaikalle. YVA-prosessin myötä voimalaitoksen sijaintipaikaksi valikoitui Tarastenjärvi. ”Toteutimme siis neuvoa-antavan asukasäänestyksen voimalaitoksen sijoituspaikasta,” Halminen toteaa. Vastuullinen lähienergiantuotanto tarkoittaa siis eri sidosryhmien kuuntelua, ennakoivaa laadunvarmistusta laajasti ajateltuna, ja hankkeen vastuullisuusnäkökulmien huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Parin vuoden päästä suunnitelmat ovat todellisuutta – ja Tampereen alueen kodit saavat energiaa paikallisen jätehuollon kautta.

Hyötyvoimalaitos vähentää merkittävästi jätehuollon ympäristökuormitusta. Kaatopaikalle ei ajeta polttokelpoista eikä orgaanista jätettä, joka voidaan hyödyntää energiana. Ilmastokuormitus ja hajuhaitat pienenevät, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Voimalaitoksen tuhkasta saadaan lisäksi talteen kierrätyskelpoisia metalleja. Yli 60 prosenttia jätteestä muodostuu uusiutuvista energialähteistä ja voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tällöin ne ovat myös päästökaupan ulkopuolella, mikä tekee niiden hinnasta edullisemman. Biopolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua.

Odotetut vaikutukset ja muun orgaanisen jätteen sijoittamiselle annetut rajoitukset koskevat vuosittain noin kahta miljoonaa tonnia nykyisin kaatopaikoille sijoitettavaa yhdyskunta- ja tuotantojätettä.

BIOHAJOAVAN

JATKOSSA ORGAANINEN jäte ohjautuu pääasiassa kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen. METAANIPÄÄSTÖT

ja suotovesikuormitus vähenevät.

LUONNONVAROJEN JÄTTEIDEN

säästävä käyttö tehostuu.

hyödyntäminen materiaalina kasvaa.

UUSIUTUMATTOMIA

energianlähteitä korvataan energian-

tuotannossa jätteillä.

VASTUULLISUUTTA LÄHIALUEELLE

KAATOPAIKAN päälle levitettävät, hajuhaittoja vähentävät päivittäispeitot käyvät tarpeettomiksi.

Tammervoima on kestävä tulevaisuuden energiaratkaisu Tampereen alueelle. Hyötyvoimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä oman alueensa käyttöön, mikä yhtäältä pitää sähkön ja kaukolämmön hinnan kohtuullisena ja vähentää riippuvuutta maakaasusta. Toisaalta tuotetusta energiasta saatavat tulot pitävät jätehuollon kustannukset vakaina myös tulevaisuudessa. ”Yhteiskunnallinen vastuullisuus toteutuu myös voimalaitoksen kapasiteetin sopivassa mitoit-

PÄÄSTÖJEN

ennustettavuus ja hallinnan edellytykset

paranevat. KAATOPAIKKOJEN

lyhenee. (Lähde: VTT)

9

turvallisuus paranee ja jälkihoitoaika


10


VALIO

Vastuun

VALIO Valiolla yritysvastuu ulottuu laajalle. Maitotilojen toimeentulon turvaaminen, lypsylehmien hyvinvointi ja ympäristöystävälliset valinnat niin kuljetuksissa, pakkausmateriaaleissa kuin tuotannossa ovat Valiolle tärkeitä arvoja. Työturvallisuus on kunnia-asia, kuluttajille markkinoidaan asiallisesti ja totuudenmukaisesti. Tuoteturvallisuuden takaaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen ruoan avulla kuuluvat myös Valiolla yritysvastuun piiriin. Ei ihme, että yritys on valittu kahteen otteeseen Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi. TEKSTI JOANNA SINCLAIR KUVAT SHUTTERSTOCK, VALIO

11


”V

aliolla vastuullisuus ohjaa kaikkea toimintaa, se on itsestäänselvyys. Kun ostat Valion tuotteen, tiedät mistä se tulee, kuka sen tekee, ja mistä se on tehty. Kaikkea seurataan erittäin tarkasti”, ostaja Jussi Koskinen Valion hankinnasta avaa keskustelun. ”Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tarkastus on tärkeä osa Valion vastuun kantoa”, Koskinen jatkaa. Valiolla on käytössään laaja valikoima Inspectan palveluita. Vastuuntunnon valioyritys hoitaa tarkastuksensa esimerkillisesti. Kahden viime vuoden ajan Inspecta on hoitanut keskitetysti Valion tarkastukset. Keskittämällä kaikki tarkastukset yhdelle toimittajalle Valio on saanut muun muassa kustannussäästöjä, selkeyttä tarkastustoimintaan ja kumppanuutta. Ero entiseen on selvä. Aiemmin Valiolla tehtiin tarkastuksia yhteistyössä kuuden, joskus seitsemänkin eri toimittajan kanssa. Tarkastuksia tehtiin jopa liikaa. ”Tarkastuksissa kenttä oli hajallaan ja meillä oli päällekkäisiä tarkastuksia. Joissain toimipisteissä oli käynyt jopa niin, että edellisellä viikolla yksi yritys kävi tarkastamassa asioita ja seuraavalla viikolla tuli toisen yrityksen edustaja tekemään saman tarkastuksen”, ostaja Kari Vuorinen muistelee. ”Tarkastusten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja kentän selkiyttämiseksi teimme muutama vuosi sitten linjauksen, että keskitämme tarkastukset yhdelle toimittajalle. Halusimme kumppaniksemme mahdollisimman laadukkaan ja hyvän toimittajan, joka ymmärtää Valion arvomaailman ja auttaa meitä kantamaan Valiolle ensiarvoisen tärkeän, tavallista laajemman yritysvastuun maitotilalta aina kulut-

12

tajalle asti. Inspecta vakuutti Valion palvelujen kattavuudella ja asiantuntemuksellaan ”, Vuorinen kertoo. Ennen varsinaisen sopimuksen solmimista Valio kartoitti Inspectan kanssa kaikki tarvitsemansa tarkastukset. Inspecta loi matriisin, josta kävi ilmi kaikki tarkastusten piirissä olevat asiat, milloin ne tulee tarkastaa ja miten tarkastuksia keskittämällä voisi tehostaa toimintaa entisestään. ”Meillä on Suomessa 15 tuotantolaitosta, joten tarkastuksia tehdään todella paljon. Valiolla on satoja säännöllisesti vakautettavia vaakoja, merkittävä määrä tarkastettavia säiliöitä, paineastioita, trukkeja, keräilykalusteautojen mittarit, joiden perusteella maidontuottajille tilitetään rahat, viitisenkymmentä hissiä – ja paljon, paljon muuta”, Vuorinen kuvaa.

VASTUULLISET TARKASTUSVALINNAT TUOVAT MYÖS SÄÄSTÖJÄ ”Oli hyvä päätös siirtyä Inspectan kumppaniksi. Yhteistyötä on nyt tällä tasolla takana kaksi vuotta ja palaute kentältä on ollut pääsääntöisesti äärimmäisen hyvää. Pientä hienosäätöä näin suuressa talossa luonnollisesti tulee, mutta todella vähän”, Koskinen pohtii. ”Arvostimme Inspectan aitoa, rehellistä vastaantuloa sopimusta laadittaessa. Suurimpia yhteistyön tähän mennessä tuomia lisäarvoja on se, että toimintaan on saatu suunnitelmallisuutta ja yhden toimijan kanssa tarkastustoimet on voitu kohdentaa. Yhdellä käynnillä voidaan hoitaa koko tarkastus, ja näin jää niitä turhia kilometrejä pois. Se on ympäristöystävällisempää ja kustannustehokkaampaa”, Vuorinen jatkaa. Valio on luonut Inspectan kanssa tarkastuksiin uusia toimintatapoja, joiden avulla saadaan toiminnallisia säästöjä. ”Esimerkiksi Turengin tehtaalla olemme ottaneet käyttöön linjatarkastuksen, jossa kaikki


Valio pähkinäkuoressa VALION LIIKEVAIHTO vuonna 2012 oli 2 miljardia euroa. Yritys työllistää suoraan noin 3500 henkeä ja pitää maaseudun elävänä: välillisesti yhtiö työllistää ympäri Suomen jopa 30 000 ihmistä. Valio kehittää ja jalostaa suomalaisesta maidosta ensisijaisesti omia merkkituotteita, vastuullisena yrityksenä Valion maitoketjussa geenimuunneltujen rehujen käyttö on kokonaan kiellettyä. Yhtiöllä on Suomessa 15 tuotantolaitosta ja sen tunnetuimpiin kuluttajabrändeihin kuuluvat muun muassa: AURA, Oltermanni, Valiojogurtti ja Oivariini.

tarkastettavat kohteet hoidetaan kerralla. Näin linja seisoo juuri tarvittavan ajan, jotta kaikki – koneet, laitteet, vaa’at, tankit ja muut – saadaan huolella tarkastettua, muttei kauempaa. Tällä mallilla tuotantoa ei tarvitse pysäyttää useampaan kertaan”, Vuorinen alleviivaa.

KATTAVA OMAVALVONTA ON OSA VASTUULLISUUTTA Valion vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassa. Yhteistyössä Inspectan kanssa vastuullisuus on noussut esille muun muassa Valion tavallista kattavammassa omavalvonnassa. ”Kun aloitimme yhteistyön, sovimme ensin kaikki lakisääteiset mittaukset ja loimme suunnitelman siitä, miten ne voisi kustannustehokkaasti toteuttaa. Sen jälkeen otimme esille muut mittaukset. Meillä on paljon tarkastuksia, joita mikään viranomaismääräys ei velvoita meitä tekemään, mutta jotka Valio vastuullisena toimijana haluaa toteuttaa parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi. Esimerkiksi hitsaus-

saumojen tarkastus on tästä hyvä esimerkki”, Vuorinen kertoo. Koskinen nyökkää ja jatkaa kollegansa ajatusta: ”Mikään laki ei vaadi meitä tarkastamaan putkien hitsaussaumoja. Totesimme kuitenkin Inspectan kanssa, että ne voisi kuvata ja ennakoivasti tarkastaa, olisiko johonkin syytä puuttua. Kuvaamalla saumat varmistamme, ettei missään piile riskiä. Samalla saatamme parantaa tuotteidemme säilyvyyttä.”

SELKEYTTÄ JA LÄPINÄKYVYYTTÄ Yritysten yhteistyö tukee Valion vastuullisuutta monella tapaa. Tarkat mittaukset auttavat kantamaan vastuuta maidontuottajia, lypsylehmiä, ympäristöä ja kuluttajia kohtaan. Elintarvikkeiden tuoteturval-

Vastuullisuus on myös alueellisuutta Se on läsnä arjessa ja juhlassa: tuttu, laadukas ja turvallinen valinta. Valio on vastuullisuuden esimerkkiyritys, jonka tasolle moni muu pyrkii.

SUOMESSA KAIKKI TUNTEVAT VALION.

VALION HANKINNASSA yritysvastuun neljä peruspilaria ovat esillä jokaista ostopäätöstä tehtäessä: suomalaisen maidontuotannon ylläpitäminen, tuotteiden jäljitettävyys ja turvallisuus, lypsylehmien elinolosuhteiden kehittäminen sekä energian ja ympäristön säästäminen. Valion hankintakriteereitä ovat yritysvastuun peruspilareiden ohella laatu ja hinta, eettisyys ja kotimaisuus.

Valion hankinnasta tietää, että vastuuasiat ovat valiolaisille aidosti tärkeitä. Töitä on mielekästä tehdä yrityksessä, joka kantaa vastuunsa yhteiskunnassa ja on valmis toimimaan arvojensa puolesta. Viime aikoina Valiolla alueellisuus on noussut yhä tärkeämpänä arvona esille.

JUSSI KOSKINEN

muodostuu suomalaisista maidontuottajista. Heidän elinkeinonsa turvaaminen on meille ensisijainen arvo. Hankinnassa tavoitteenamme on tehdä töitä suomalaisten maaseutuyrittäjien eteen niin läpinäkyvästi ja vastuullisesti kuin voimme. Se on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä arvo, joka pitää tyytyväisenä töissä”, Jussi Koskinen huomauttaa.

”VALION OMISTUSPOHJA

suosineet suomalaista. Monien raaka-aineiden – esimerkiksi metsämarjojen – tärkein valintaperuste on kotimaisuus. Nyt olemme vieneet tätä vastuuta vielä pidemmälle ja pyrimme mahdollisimman paljon luomaan kumppanuuksia paikallisten yrittäjien kanssa, tarjoamaan kuluttajille suomalaisesta maitoraaka-aineesta, suomalaisella työllä Suomessa valmistettuja maitotuotteita sekä käyttämään alueellisia tuotteita ja palveluja. Alueellisuuteen pitää panostaa, jotta meillä Suomessa pysyy maaseutu elinvoimaisena ja asuttuna”, Koskinen korostaa.

”ME OLEMME AINA HANKINNASSA

13


Vastuu ulottuu myös kumppaneihin VALIOLLA VASTUUN KANTAMINEN ei jää vain siihen, että toimitaan itse arvojen mukaisesti. Yhteistyötä tehdään vain sellaisten toimijoiden kanssa, jotka täyttävät Valion tarkat kriteerit.

ja käyttäneet kaksi päivää sen varmistamiseen, että yrityksen käyttämät materiaalit täyttävät kaikki laatuvaatimuksemme”, Vuorinen tähdentää.

on vastuun vaatiminen kumppaneilta. Valio on tässä tarkka. Kun esimerkiksi sanomme, että kumppanimme auditoidaan, me todella tarkoitamme sitä kirjaimellisesti”, ostaja Kari Vuorinen Valion hankinnasta sanoo.

”SAMOIN JOKAINEN PUMPPU, jokainen akselitiiviste, joka vain koskeekin maitoon – niitä toimittava yritys on auditoitu, laatu varmistettu, tuotteet käyty läpi ja tarkastettu, että käytössä on vain elintarvikehyväksyttyjä materiaaleja ja että yritys täyttää kaikki yhteistyökumppaneille asettamamme kriteerit. Tästä ei Valiolla tingitä. Vastuullinen yritys vaatii vastuuta myös kumppaneiltaan”, Vuorinen vakuuttaa.

”OSA VASTUULLISUUTTAMME

vaikkapa letku, jolla tuore maito imetään tilalla maitoautoon. Jos parhaita letkuja myy yritys Ranskassa, niin me olemme käyneet siellä auditoimassa kyseisen tehtaan

”OTETAAN ESIMERKKINÄ

lisuuden takaaminen vaatii toteutuakseen huippuunsa hiotun koneiston, jossa laitteet toimivat moitteetta ja työturvallisuuden eteen on tehty kaikki voitava. Vuorinen ja Koskinen korostavat yhteistyön tuovan tarkastuksiin myös aiempaa enemmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä valiolaisille, sekä säästävän aikaa. ”Kenenkään ei tarvitse miettiä, kuka mitäkin tarkastusta hoitaa ja tarvitseeko heidän tehdä erikseen sopimusta. Kun käynnistimme yhteistyön, järjestimme Inspectan kanssa jokaisessa tuotantolaitoksessa kick off -tilaisuuden, jossa kerroimme sopimuksen sisällöstä ja yhteistyön laajuudesta. Kenenkään ei tarvitse stressata tarkastusasioita, vaan Valion jokaisessa tuotantolaitoksessa tiedetään, että Inspecta hoitaa tarkastuksemme”, Koskinen summaa. ”Olemme juuri sopineet hankinnan strategiapäivillä siitä, että nimitämme vielä jokaiseen Valion laitokseen Inspecta-vastuullisen

KATSO VIDEO VALION VASTUULLISUUDESTA YOUTUBE:SSA. Inspecta kumppanina – Vastuullisen valioyrityksen tarkastukset

Haastateltavina Kari Vuorinen ja Jussi Koskinen.

14

yhteyshenkilön, tämän lehden ilmestyessä olemme todennäköisesti jo näin tehneet”, Vuorinen toteaa. ”Hyvin toimivasta yhteistyöstä tulee näin entistäkin selkeämpää.” ”Vankka asiantuntemus ja toiminnan laajuus olivat kumppanimme selviä etuja toimittajaa valitessa ja ne ovat olleet Inspectan valtteja koko yhteistyön ajan. He pystyvät toimittamaan meille todella kokonaisvaltaiset tarkastuspalvelut järkevään hintaan ja kaikessa toiminnassa katse suuntaa tulevaisuuteen: miten voimme kehittää toimintaa entisestäänkin ja tehdä vastuullisia valintoja. Valion arvo on: Me teemme parasta. Inspecta on tässä hyvä kumppani”, Koskinen pohtii.


VAIKUT TA JA

Rakennettava vastuu TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JYRKI VESA JA SK ANSK A

T

avallinen asunnonostaja miettii harvoin ostopäätöstä tehdessään, kuinka monta työtapaturmaa on tapahtunut hänen uuden kotinsa työmaalla. Sen sijaan suurinvestoija on hyvinkin kiinnostunut työtapaturmien määrästä: mieluiten niitä ei saisi olla omissa kohteissa yhtään. Rakennusalan jätti Skanska on asettanut tavoitteensa nollaan. Vielä se ei ole päässyt maaliin, mutta suunta on oikea. ”Vuonna 2013 työtapaturmia tapahtui Suomessa 4,3 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden”, kertoo Skanskan talousjohtaja Jari Mäntylä. Edistys on huikea. Määrä on laskenut murto-osaan aiempiin vuosiin verrattuna. Työturvallisuus on rakennusalan kulmakivi, joten ei ihme, että Mäntylä palaa siihen aina uudestaan vastuullisuudesta puhuessaan. Skanska on jakanut vastuullisuusasiat kolmeen ryhmään: taloudelliseen, sosiaaliseen sekä ympäristövastuuseen. Mäntylä vastaa vastuulli-

Vastuullinen toiminta on jatkuvaa valintojen tekemistä. Se on paitsi ryhdikäs toimintamalli myös tapa erottua kilpailijoista. sesta taloudenhoidosta eli siitä, että liiketoiminta on kannattavaa. ”Se hyödyttää osakkeenomistajia ja asiakkaita sekä henkilöstöä. Haluamme panostaa henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin. On myös selvää, että työntekijät haluavat olla töissä kannattavassa yrityksessä”, Mäntylä toteaa. Kannattavuus on itsestäänselvyys. Mutta mistä muusta vastuullisuus syntyy rakennusalalla? ”Vastuullisuus on sitä, että osaa valita oikeat projektit ja oikeat yhteistyökumppanit”, Mäntylä vastaa. Oikeat projektit tarkoittavat sitä, että Skanska keskittää resurssinsa niihin töihin, jotka se osaa parhaiten. Oikea kumppani on taas sellainen, joka noudattaa lakeja ja säädöksiä ja pohjaa toimintansa samoille arvoille kuin Skanska. Rakennusbisneksessä toimii kirjava joukko tekijöitä, ja usein yksittäiset tapaukset saavat paljon kielteistä huomiota. ”On hyvä muis-

15

Rakennusyhtiö Skanska noudattaa niin sanottua viiden nollan periaatetta: nolla tappiollista työtä, nolla työtapaturmaa, nolla eettistä rikettä, nolla ympäristörikettä ja nolla virheluovutusta. taa alan erityispiirteet. Toimitusketjut ovat pitkiä ja työt projektiluontoisia. Alihankkijoita on paljon ja tiedon välittäminen eteenpäin iso haaste. Alalla on myös paljon julkista hankintaa, mikä tarkoittaa laajalle hajautettua päätöksentekoa.” Kyse on valtavasta palapelistä, jota kokoavat jatkuvasti muuttuvat tiimit ja henkilöt. Yksi tapa yhtenäistää toimintatapoja on tukeutua sertifiointiin. ”Sertifikaatit edistävät sitä, että toimijat soveltavat samoja prosesseja. Työmaatarkastukset takaavat puolestaan sen, että asiat tehdään niin kuin on määritelty”, Mäntylä kuvaa. Skanskassa sovelletaan lukuisten ISO-sertifikaattien lisäksi myös parisivuista eettistä ohjetta, joka toimii työskentelyn ohjenuorana toimihenkilöistä johtoportaaseen. ”Ylläpidämme jatkuvaa keskustelua eettisistä kysymyksistä ja käsittelemme case-esimerkkejä, joihin ei aina ole selviä vastauksia”, talousjohtaja kertoo. On näytettävä mallia omalla toiminnallaan. Mäntylä tekee sitä muun muassa osallistumalla aktiivisesti netissä toimiviin työturvallisuuskursseihin. ”Olen ollut rakennusalalla vasta neljä vuotta, mutta minunkin on uskallettava ja osattava ottaa kantaa työturvallisuuspuutteisiin, jos havaitsen niitä työmailla.” Vastuullinen toiminta on jatkuvaa valintojen tekemistä. Se on paitsi ryhdikäs toimintamalli myös tapa erottua kilpailijoista – ja tulevaisuudessa kenties myös kuluttajan valintakriteeri asuntoa ostaessa.

Kumppanina Inspecta Skanskan kumppanina ulottuu erilaisista laite- ja laitteistotarkastuksista sen eri osakeyhtiöiden laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuussertifiointiin.

INSPECTAN ROOLI


Vastuu ja valta TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS JANNE KUNTTU

UHAT ”Usein yritykset edelleen hahmottavat vastuullisuutta turhan kapeasta näkökulmasta. Ympäristökysymykset voivat olla mallikkaasti hoidettuja, mutta muut vastuullisuuden osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle”, toteaa Suomen suurimman yritysvastuualan toimijan, Yritysvastuuverkosto FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti. Yritysvastuu on perinteisesti mielletty ensisijaisesti ympäristövastuuksi, mikä luo haasteita kokonaisvaltaisen vastuullisuusnäkökulman muodostamiselle ja sen mukaan toimimiselle. Viime vuosina käsitettä on kuitenkin laajennettu niin sanottu triple bottom line -ajattelun mukaisesti kattamaan myös yritystoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet – esimerkiksi yrityksen kansainvälisen verojalanjäljen sekä sen, miten yritys tuo hyvinvointia ympäröivälle yhteiskunnalle. Myös terminologia on muuttunut vuosien varrella. Perinteisen Corporate Social Responsibility (CSR) -termin sijaan nykyään puhutaan yhä useammin vain yritysten vastuullisuudesta (Corporate Responsibility, CR). AHDAS PERSPEKTIIVI.

Mikäli yritys haluaa erottautua yritysvastuulla, on kestävän tuote- ja palvelutarjonnan lisäksi yrityksen oman tuotantotoiminnan oltava mallikelpoista. Tämä vaatii huomattavaa panostusta ja hihojen käärimistä. Pintakiillotuksella täytetään odotukset kuitenkin vain hetkellisesti. Kuluttajat, yritysasiakkaat, sijoittajat, päättäjät ja muut sidosryhmät arvioivat yhä tarkemmin yritysten toiminnan vastuullisuutta. Sosiaalisen median aikakaudella virheistä rangaistaan nopeasti, ja skandaaleista jää muistijälki verkkoon.

”Pääsääntöisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan ainakin vuosikymmen edellä Eurooppaa työturvallisuudessa. Vastaavasti Eurooppa on saman verran edellä Aasian kehittyviä markkina-alueita kuten Kiinaa ja Intiaa”, kertoo Outotecin laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspäällikkö Jarmo Koskimaa. VALTA VELVOITTAA? Yritysten laajeneva yhteiskuntavastuu ei ole yksiselitteisen ongelmaton kysymys. Yhä kattavammat odotukset ja kansainvälisen sääntelyn vähäisyys sysäävät yritysten kontolle asioita, jotka ovat perinteisesti kuuluneet valtiovallan tehtävien piiriin. Yritysvastuun tutkijat ovat avanneet keskustelua siitä, mitä tämä tarkoittaa yritysten vallankäytön ja demokratian kannalta.

LUURANGOT KAAPISSA.

EPÄMÄÄRÄINEN TYÖNJAKO. On tärkeää, että yrityksessä paitsi tiedetään, mitä yritysvastuun eri osa-alueet käytännössä toiminnalle tarkoittavat, myös ylläpidetään selkeää työnjakoa. Jos vastuu toiminnasta kuuluu kaikille, se ei usein kuulu kenellekään. ”On oltava selvää, kuka vastaa mistäkin”, Mikko Routti sanoo. Yritysvastuun käytännön jäsentämisessä erilaiset kansainväliset normistot voivat olla hyödyllinen työväline. Näistä käyttökelpoinen on esimerkiksi ISO 26000 -standardi, joka määrittelee viitekehyksen yritysvastuun osa-alueiden arvioimiseen ja kehittämiseen.

”Usein yritykset edelleen hahmottavat vastuullisuutta turhan kapeasta näkökulmasta.”

MONTA MAAILMAA. Yritysten suhtautuminen yritysvastuukysymyksiin vaihtelee rajusti markkina-alueesta toiseen. Vastuullisuuden hallinta on entistä haastavampaa globaaleissa toimitusketjuissa.

166


Vastuullinen liiketoiminta kattaa tänä päivänä paljon muutakin kuin perinteisen ympäristövastuun. Lainsäädännön vaatimusten täyttäminen on vain ensimmäinen askel – mikäli yritys mielii aidosti erottautua, on vastuullisuuden oltava kiinteä osa sen strategiaa.

MAHDOLLISUUDET MAINE JA KUNNIA. Vastuullinen toiminta parantaa yrityksen asemaa sidosryhmien silmissä. FIBSin vuoden 2013 yritysvastuututkimuksessa 95 prosenttia kyselyyn vastanneista kotimaisista yrityksistä piti vastuullisuutta tärkeänä ja niistä suuri osa yritysmaineen ja brändin rakennusta tärkeimpänä syynä panostaa yritysvastuuseen. Kun vastuullisuus on nivottu kiinteäksi osaksi yrityksen toimintaa, yritysvastuun rakentamisen eteen tehty pitkäjänteinen työ kannattelee raskaitakin rakenteita. PWC:n vuoden 2013 yritysvastuubarometrin mukaan yritysvastuu on entistä lähempänä liiketoimintaa monella suomalaisella yrityksellä. Vuoden 2012 aikana jo lähes puolet tutkimuksessa seuratuista yrityksistä oli ottanut yritysvastuuasioita osaksi liiketoimintastrategiaansa.

Lainsäädännön vastuullisuusvaatimusten täyttäminen on minimivaatimus, massasta erottuvat nämä vaatimukset ylittävät yritykset.

EROTTAUTUMINEN.

EDELLÄKÄVIJYYS. Yhä useampi suuryritys asettaa koko hankintaketjulleen vastuullisuusvaatimuksia, ja vastuullisuussertifiointi voi avata pienellekin yritykselle uusia mahdollisuuksia hankinnoissa. Yritysvastuullisuuden edelläkävijyys voi avata yritykselle uudenlaisia visioita ja tarjota kilpailuetua. ”Yritysvastuuta ohjaavat tekijät voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin mekanismeihin”, toteaa Outotecin Jarmo Koskimaa. ”Yhtäältä yritysten toimintaa säätelevät lait, säännökset ja yhteiskunnan normistot. Toisaalta yhteiskunnassa toimitaan entistä enemmän pehmeiden mekanismien kautta, eli vastuullisuus perustuu yritysten omaan tahtoon ja on myös ylpeydenaihe. Tällaisessa toimintaympäristössä ei pitkällä tähtäimellä voi menestyä sellainen yritys, joka ei täytä yhteisiä kestävyysarvoja.” AJATUSJOHTAJUUS. ”Yrityksen tärkein pääoma on ajattelevat ja osaavat ihmiset. Yrityksen tekemät päätökset henkilöityvät. Osaavilla yksilöillä on varaa valita, missä yrityksessä he työskentelevät. He valitsevat yrityksen, jonka arvot ovat kestävällä pohjalla. Osaaminen tuo menestystä yritykselle. Kun arvot ja tulos kohtaavat, ollaan positiivisessa kierteessä”, Koskimaa sanoo.

”Osaavilla yksilöillä on varaa valita, missä yrityksessä he työskentelevät.”

Vastuullisuus on samalla riskien hallintaa. Vaikka yritys voi monissa tilanteissa hyötyä passiivisuudesta lyhyellä tähtäimellä, monet pitkän aikavälin tutkimukset ovat jo osoittaneet vastuullisuuden vaikuttavan myönteisesti niin yritysten osakkeiden kuin brändinkin arvoon”, FIBSin Mikko Routti toteaa. Vastuullinen liiketoiminta on suojautumista paitsi maineen kolhiutumiselta, myös konkreettisilta taloudellisilta seuraamuksilta. Esimerkkitapauksia vaikkapa ympäristöonnettomuuksien parista ei ole vaikea keksiä. Toisaalta vastuullisen liiketoiminnan on aina myös oltava kannattavaa. Tulevaisuudessa yrityksen taloudellisen tuloksen lisäksi korostuvat kuitenkin entistä enemmän myös positiiviset vaikutukset muillekin kuin osakkeenomistajille – laajasti ajateltuna koko yhteiskunnalle.

TURVAA TULEVAISUUDELLE.

17 7


Arki sujuu fiksussa Kaupungistuminen etenee globaalisti ja luo uutta kysyntää älykkäiden kaupunkien sovelluksille. Suurissa megapoleissa ja pienemmissäkin metropoleissa tulevaisuuden arki kulkee joustavasti kaupunkiympäristön älykkyyttä edistävien teknologioiden avulla.

K

äyttäjälähtöisille, keinoälyä hyödyntäville fiksujen kaupunkien sovelluksille on nyt runsaasti kysyntää. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoteen 2025 mennessä jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Yli 10 miljoonan asukkaan megapolit kasvavat nopeimmin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä. Tällaisten massiivisten kasvukeskusten toimiva arki edellyttää entistä tehokkaampia energiaan, ympäristöön, liikkumiseen ja digitaalisiin palveluihin liittyviä ratkaisuja. ”Samoin myös pienemmän mittakaavan metropoleissa kaupunkilaisten arkea helpottavien teknologisten ratkaisujen merkitys korostuu. Kysyntä

18

luo houkuttelevan uuden markkinan suomalaisille yrityksille sekä kotiettä globaaleilla markkinoilla”, sanoo johtaja Reijo Kangas Tekesin Smart-yksiköstä, joka on erikoistunut tutkimaan ja rahoittamaan tulevaisuuden älykkäitä teknologiaratkaisuja kaupunkiympäristössä. Käyttäjälähtöisten älykkäiden kaupunkisovellusten kysyntään vastaa Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää Suomesta edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä, jotka muodostuvat ekologisista, sujuvista arjen palveluista ja teknologioista. ”Ohjelmassa haetaan käyttäjätarpeista lähteviä sovelluksia asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon”, lisää Tekesin Smart-yksikön ohjelmapäällikkö Virpi Mikkonen. Ympäri maailmaa luodaan nyt fiksujen kaupunkien konsepteja ja visioidaan tarinoita, jotka toimisivat suunnannäyttäjinä siinä, millaista tulevaisuuden joustava arkemme voisi olla: hiljaa hyriseviä sähköautoja


ÄLYKK Ä ÄT K AUPUNGIT

kaupungissa sekä tarkkaan paikantamiseen ja tunnistamiseen perustuvia palveluja, jotka auttavat meitä valitsemaan tilanteeseen sopivimman kulkuvälineen tai elämyksellisimmän shoppailukokemuksen. Luotettavia ja varmoja digitaalisia palveluita, jotka helpottavat löytämään ratkaisun eri ikäryhmien erilaisiin tarpeisiin.

HAUSSA TARINA JA INNOVAATIOIDEN NÄYTEIKKUNAT Japanilainen teknologiajätti Panasonic muokkaa vanhoista tuotantolaitoksistaan Fujisawassa kestävän kehityksen älykaupunkia, jolle on jo visioitu kasvutarina seuraavaksi sadaksi vuodeksi, vaikka rakennustyöt ovat vasta lähtökuopissa. Helsingin Kalasatamaan rakennetaan tulevaisuuden fiksun kaupungin esikuvaa, jossa hyödynnetään monimuotoisia uusia energiavarantoja ja avoimen datan mahdollisuuksia. Jyväskylässä Kankaan vanhaa teollisuusaluetta mouhitaan uuteen uskoon tavoitteena luoda resurssitehokkuutta, kyberturvallisuutta ja terveydenhuoltopalveluja yhdistävä kaupunkialue. ”Kaikkialla halutaan nyt kehittää älykkäitä kaupunkikonsepteja, joiden avulla vahvistaa alueellista houkuttavuutta. Erityisesti kiinnostus kohdistuu liikkumiseen, tunnistautumiseen tai turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Reijo Munther.

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVITUS EERO JOHANNES

Hän kertoo kokemuksistaan vieraillessaan Osakan Smart Cityssä, jonka aseman läpi kulkee päivittäin 300 000 ihmistä. Kaupunki kutsui koolle kaikki innovaatiotoimijat ja liikeyritykset yhdessä kehittämään käyttäjälähtöisiä ja houkuttelevia palveluja. ”Kuljet vaikkapa Mersun kahvilaan ja olet sisällä brändimaailmassa. Mersun ja muiden brändien showroomit huokuvat vahvoja tunnetiloja. Tällainen käyttäjäkokemus on erittäin ratkaiseva ja muokkaa käsityksiämme tulevaisuuden kauppapaikoista”, Munther sanoo. Virpi Mikkonen arvioi, että kaupunkien alueita suunnitellaan yhä vahvasti fyysisten kauppakeskusten näkökulmasta, vaikkakin trendit viestivät kuluttajien hakevan myös muita vaihtoehtoja. ”Verkkokaupoissa tapahtuvan asioinnin myötä käsityksemme ja odotuksemme fyysisistä liikekeskuksista saattavat olla hyvin erilaisia jo lähivuosina. Ovatko ne kauppoja vai logistisia keskuksia? Palvelukokemus on muuttumassa, mikä tuo uusia haasteita myös kaupunkilogistiikan kehittämiseen”, hän sanoo.

TOIMINTAVARMUUS LUO VAKAAN PERUSTAN Muntherin mukaan myös tiede- ja tutkimusyhteisöt ovat alkaneet etsiä lähempää kontaktia kuluttajien maailmaan.

19


KUVA SHUTTERSTOCK

Tavoitteena fokusoidut innovaatiokeskukset TEKESIN FIKSUT KAUPUNGIT -ohjelman rinnalla on käynnissä myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja näin vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.

ohjelmaan on valittu viisi kansallista teemaa, joilla kullakin on oma vetovastuukaupunkinsa ja niillä lisäksi kumppanikaupungit. VUOTEEN 2020 JATKUVAAN

terveellisyyteen, Joensuu biotalouteen ja Vaasa kestäviin energiaratkaisuihin. Jyväskylän erikoistumiskohteina ovat kyberturvallisuuteen liittyvät innovaatiot. Tampereen älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus hakee uusia muotoja esimerkiksi älyliikenteen, turvallisen kaupunkielämän ja teollisen internetin mahdollisuuksiin synnyttää alueelle lisää vetovoimaa ja uutta liiketoimintaa.

OULU KESKITTYY TULEVAISUUDEN

”Haluamme Fiksut kaupungit -ohjelmalla haastaa kaupungit ja yritykset tiiviimpään yhteistyöhön.”

ovat osaamisen vetureita, joiden kehittämiä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muissa kasvukeskuksissa hankekumppanuuksien avulla. Ohjelman ulkopuolisten kaupunkien kannattaisi miettiä oman alueensa vahvuuksia ja erikoisosaamista, mikä loisi pohjan yhteistyölle. Syntyvien innovaatioiden levittäminen on erittäin tärkeää”, sanoo INKA-ohjelman pääsihteeri Reijo Munther.

”INKA-KAUPUNGIT

”Osakan yliopisto ylläpitää kalaravintolaa, jossa voi ravintola-aterian ohella tutustua alan tuoreimpaan tutkimukseen. Entä jos meillä uusiutuvan Pasilan keskuksen yhteyteen luotaisiinkin yliopistojen ja tutkimuslaitosten kohtaamispaikka, joka olisi avoin myös yleisölle?” Mikkonen ehdottaa. Tulevaisuuden menestyjiä ovatkin todennäköisimmin sellaiset fiksut kaupungit, jotka uskaltavat rohkeasti törmäyttää ensituntumalta yllättäviä yhteistyökumppaneita toisiinsa. ”Haluamme Fiksut kaupungit -ohjelmalla haastaa kaupungit ja yritykset tiiviimpään yhteistyöhön. Ilman kaupunkien panosta ei synny valtavia innovaatioloikkia, sillä kaupungit ovat ratkaisevassa roolissa. Vastaavathan ne kaavoituksen ja maankäytön suunnittelusta, mikä luo pohjan sille, miten huimat visiot ovat toteuttamiskelpoisia”, Mikkonen sanoo.

Älykkäiden kaupunkisovellusten kehittäminen edellyttää myös luotettavaa toimintaympäristöä, joka perustuu sääntöihin ja toimivuuteen. ”Kun eri toimijoiden järjestelmiä sovitetaan yhteen, on huolehdittava, että saadaan aikaan turvallisia, toimintavarmoja ratkaisuja”, Munther sanoo. Tavoitteenahan on luoda kaupunkiympäristöjä ja palveluja, jotka toimivat luotettavasti, ja joissa kaupunkilaisten tai käyttäjien ei tarvitse miettiä, mitä sovellusta tai päätelaitetta käyttää, vaan sovellusten äly helpottaa päätöksenteossa.

Kalasatama keihäänkärkikohteena TEKESIN FIKSU KAUPUNKI -ohjelman ensimmäinen pilottikohde on Kalasatama, josta halutaan luoda älykkään kaupunkirakentamisen mallialue.

KALASATAMAN keihäänkärkihankkeen tavoitteena on olla suunnannäyttäjä tulevaisuuden fiksulle kaupunkirakentamiselle, jossa asukkaiden sujuvaa arkea tukevat joustavat teknologiset ratkaisut.

”ALUEEN KEHITTÄMISEN

ohella tehdään samalla testiympäristöä tulevaisuuden liiketoiminnoille, joilla on globaalia kysyntää. Tekes haluaa olla mukana kehittämässä ennen kaikkea sellaisia uusia liiketoimintoja, joilla on markkinoita myös Suomen ulkopuolella”, Reijo Kangas painottaa.

TASKUKOKOISEN METROPOLIN omat pilvenpiirtäjät tai ekopihit sähköautot ovat Kalasataman arkea tulevina vuosikymmeninä. Rantoja ja kanavia kiertää pitkä rantapromenadi. Lähellä sijaitsevaan Suvilahteen keskittyy kulttuuritarjonta ja Tukkutorille ruokaja tapahtumakeskittymä.

KALASATAMA TULEE olemaan työn alla yli 20 vuotta, mutta jo alusta lähtien sille halutaan luoda yhdessätehtyä tarinaa, jossa kaupungin, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden toiveet yhdistyvät.

TÄHÄN MENNESSÄ

reilun 20 000 asukkaan ja 8 000 työpaikan kaupunginosasta on kasvanut modernin yhteisöllisyyden satama, jossa meriluonto ja rakennettu kaupunkiympäristö kohtaavat toisensa. Asumisen ja tekemisen satama on myös sykkivän kulttuurin kehto lähellä merta ja ydinkeskustaa.

2030-LUVULLA

20

alueella on jo käynnistynyt Helsingin Energian, ABB:n ja Fingridin Älykkäät energiajärjestelmät -hanke sekä Kalasataman jätteiden putkikuljetusjärjestelmä, joka tulee kierrättämään tehokkaasti alueen yhdyskuntajätteet. Alue on myös Helsingin älyliikenteen kehittämis- ja hyödyntämissuunnitelman testikohteita. Kalasataman viereen muuttanut Inspecta seuraa tulevaisuuden rakentumista aitiopaikalta. ”Fiksu kehitys on meidänkin tavoitteemme”, kertoo Inspecta Groupin kaupallinen johtaja Timo Okkonen.

VASTIKÄÄN PÄÄKONTTORINSA


PUTKESSA

Laadun, kunnon ja turvallisuuden kokonaiskuva muodostuu suunnittelu-, toteutus- ja seurantatietojen avulla.

Seurannalla tehot irti Kun tavoitteet on asetettu, tulisi niiden toteutumista seurata. Tämä pätee myös rakennus-, kiinteistö- ja infra-aloilla. Seurantatiedosta on otettavissa irti hyviä talous- ja turvallisuustehoja elinkaaren hallintaan ja koko alan kehittämiseen. TEKSTI JUKK A TAITTO KUVAT INSPECTA

Rakenteellinen puoli ja lopputulos eivät kuitenkaan ole kolmannen osapuolen tarkastusten piirissä. Tässä näemme muutostuulen virettä. Ainakin turvallisuuden kannalta kriittisten kohtien tarkastaminen kannattaisi vastuuttaa ammattimaiselle tarkastusyhtiölle. Olemme tuomassa tälle alueelle uusia palveluja niin asiantuntija-arvioihin kuin tarkkoihin mittauksiin pohjautuen. Esimerkiksi siltojen korjausrakentamisessa voidaan hyödyntää tehokkaasti palvelupakettia, johon sisältyy tarvittaessa rakenteellista kestoa varmentava koekuormitus.

YLLÄPITO JA KÄYTTÖ TUOTTEET Rakennustuotteet elävät muuttuvien EU-vaatimusten aikaa. Samalla on huomioitava myös kotimaiset erityisvaatimukset. Uudet vaatimukset koskevat esimerkiksi teräsrakenteita, joiden toteutukselta edellytetään aiempaa jämäkämpää laadun varmistusta. Inspecta tarjoaa näihin tilanteisiin sertifiointi- ja arviointipalvelujamme. Laittamalla tuotetoimituksen laadukkuus kuntoon voi loppuasiakas luottaa siihen, että asiat ovat kunnossa. Samalla tarjoutuu mahdollisuuksia tarjota tuotetoimitusta enemmän. Rakentamisen aikaisia tarkastusmalleja kehittämällä voidaan puolestaan varmistaa, että työmaalle tulevat tuotteet ovat nykyvaatimusten mukaisia. Näinhän jo teollisissa investoinneissa toimitaankin.

RAKENTAMINEN Rakentamisessa on paljon tilaa vahvemmalle tarkastuskulttuurille. Tekniset tarkastukset ovat osa normaalia arkea erilaisten laitteistojen osalta. Tarkastamme hissejä, nosto- ja painelaitteita sekä sähkö-, palonilmaisu- ja sammutuslaitteistoja ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Kiinteistöihin sisältyvien laitteistojen määräaikaistarkastukset luovat pohjan turvallisuustilanteen seurannalle. Rakenteiden kuntotutkimuksiin löytyy monia uusia menetelmiä, aina jatkuvaan monitorointiin asti. Tarkastamalla säännöllisesti turvallisuuden kannalta kriittiset kohdat voimme estää niin taloudellisia kuin henkilö- ja ympäristövahinkoja. Kiinteistöjen ja infrastruktuurin hyvä ylläpito edellyttää tietoa. On parempi hankkia ensin kunnon tietoa ja käyttää rahaa tältä pohjalta korjaustoimenpiteisiin, jotka muodostavat valtaosan kustannuksista. Voimme jalostaa tietoa sekä kohdekohtaisesti että isompaa kohdekantaa tarkastelemalla. Pyyhettä ei siis kannata heittää kehään sen takia, että kohteita on paljon.

KOKONAISKUVA Kokonaiskuva muodostuu suunnittelu-, toteutus- ja seurantatiedoista. Teemme Inspectassa töitä seurantatietojen parissa: tarkastus-, mittausja tutkimustuloksemme kohteiden laadusta, kunnosta ja turvallisuudesta kertovat paljon niin rakentamis- kuin ylläpitovaiheessa. Rakennamme mielellämme tällaiset liikennevalot asiakastarpeiden pohjalta!

21


Pätevää paalutuspalvelua

P

aalutuskone iskee rakennuspaalua jykevästi tömäyttäen Kantolan Paalutus Oy:n pihalla Turussa. Diplomiinsinööri Teemu Riihimäki seuraa pakettiauton tavaratilaan perustetussa työmaatoimistossa tietokoneen ruudulta iskujen voimakkuutta ja antaa radiopuhelimella ohjeita paalutuskoneen kuljettajalle. Meneillään on lyöntikoe, jolla Ruukin teräsputkipaalun uutta kokoa testataan. Paaluun on kiinnitetty anturit, jotka mittaavat paalusta kiihtyvyyttä ja venymää. Niiden perusteella pystytään laskemaan paalussa oleva jännitystaso ja paalun kantavuus. Riihimäki on yksi Suomen neljästä paalumittausasiantuntijasta, ja hänen vastuullaan on mitata paalun kantavuus. Paaluilla perustetaan siltoja, rakennuksia, satamalaitureita – kaikkia mahdollisia raskaita rakenteita, jotka rakennetaan heikolle maaperälle. Vastuu on melkoinen, sillä toimiva ja turvallinen paaluperustus edellyttää jokaiselta paalulta riittävää rakenteellista lujuutta ja geoteknistä kestävyyttä. ”Kun me olemme mitanneet paalut, ne on siunattu rakennuskäyttöön. Mittaaja vastaa mittaustuloksesta. Suunnitelmissa toki käytetään varmuuskertoimia, mutta huonolaatuisilla mittauksilla ei pitäisi tätä varmuutta syödä pois”, Riihimäki sanoo.

AINA AJAN HERMOLLA Inspecta on tarjonnut rakennussektorille paalujen kantavuus- ja ehjyysmittauspalveluja viime keväästä lähtien. Silloin Tampereen Teknillisessä Yliopistossa työskennellyt Riihimäki siirtyi kollegansa, diplomiinsinööri Teemu Revon kanssa Inspectan palvelukseen. Inspectasta tuli kolmas kantavuusmittauksia tekevä toimija Suomessa. Riihimäki ehti työskennellä Tampereen Teknillisessä Yliopistossa yli kymmenen vuotta. Hän on mitannut tuhansia paaluja sadoissa erilaisissa kohteissa. Suomen lisäksi hän on tehnyt työtään Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Azerbaidzanissa.

22

”Paalutustyömaat ovat kaikki vähän erilaisia. Työntekoon heijastuvat monenlaiset asiat, kuten kulttuurierot ja työtavat. Siinä pitää osata luovia sopivasti välissä.” Riihimäkeä voi sanoa alansa huippuasiantuntijaksi. Paalumittausten ohella hän on ollut mukana erilaisissa tuotekehitysprojekteissa sekä pitää luentoja Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Hän toimi myös vuonna 2011 ilmestyneen kansallisen paalutusohjeen pääkirjoittajana ja toimii Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen paalutustoimikunnan puheenjohtajana.

“On ehdottoman tärkeää pysyä ajan hermolla mittavälineiden kanssa.” Riihimäki kouluttautuu myös itse jatkuvasti. Maaliskuussa hän kävi Saksassa saattamassa ehjyysmittaajan tutkintonsa ajan tasalle. Tekniikan kehittyminen tuo omalta osaltaan kouluttautumistarvetta. ”Uusi tieto tulee alalle ulkomaisilta laitevalmistajilta ja muilta laitteiden käyttäjiltä. On ehdottoman tärkeää pysyä ajan hermolla mittavälineiden kanssa.” Paalumittausten lisäksi Inspecta tarjoaa asiakkaille muita paaluihin ja paalutukseen liittyviä palveluita, esimerkiksi paalujen instrumentointeja, lopetuslyöntien laadintaa eri lyöntilaitteille, ja paalutustapahtumasimuloinnein tehtyä lyöntikalustojen valintaa erilaisiin kohteisiin. ”Asiakkaalle ei toimiteta pelkkää raporttia, vaan mittausten lisäksi annetaan suosituksia, miten kannattaa toimia esimerkiksi ongelmatilanteissa, jos paalulle ei ole saatu osoitettua riittävää geoteknistä kestävyyttä”, Riihimäki sanoo. TEKSTI SARI LOMMERSE KUVA MIK A OKKO


PAIK ALL A

Paalumittausasiantuntijan työ alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun paalu on asennettu maahan. Paaluun porataan reiät ja kiinnitetään anturit, jotka mittaavat paalusta kiihtyvyyttä ja venymää. Niiden perusteella pystytään laskemaan paalun kantavuus.

23


1"-7&-&..&:.1­3*460.&" +"10)+0*4&630011"" Inspectalla on Suomessa 27 toimipistettä. Lisäksi palvelemme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT "4*","41"-7&-6 Auki arkisin kello 8–16:

4­),½*/&/665*4,*3+& 5JMBBVVUJTLJSKFTÊILÚQPTUJJTJ internetsivujemme kautta:

asiakaspalvelu@inspecta.com p. 010 521 600

SOSIAALINEN MEDIA

5"1")56."5 Inspecta järjestää asiakkailleen sekä osallistuu itse erilaisiin tapahtumiin. Merkitse jo nyt kalenteriisi: Inspecta Pohjoinen teollisuus 2014 -messuilla Oulussa 21.–22.5.2014 Inspectan sertiďŹ ointiasiakkaiden päivä Helsingissä 4.9.2014

&JLÚUBQBIUVNBPMFWJFMÊ sinulle tuttu? Ilmoittaudu kutsulistallemme tästä:

Inspecta Academy järjestää avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia sekä vuosittaisia ajankohtaisseminaareja. Koulutustarjontaamme voit tutustua osoitteessa www.inspecta.com/Koulutus. Koulutusalueitamme ovat muun muassa: t"VEJUPJOUJlaatu t"VUPNBBUJPUVSWBMMJTVVTKBUPJNJOOBMMJOFOUVSWBMMJTVVT t&MJOUBSWJLFUVSWBMMJTVVT t)JTTJUKBPWFU t,BJWPTKBSJLBTUBNPUVSWBMMJTVVT

t,FNJLBBMJUVSWBMMJTVVT t,POFUVSWBMMJTVVT OPTUPMBJUUFFUKBOPTUVSJU t1BJOFMBJUUFFUKBIJUTBVT t1BMPUVSWBMMJTVVTKBTBNNVUVTKĂŠSKFTUFMNĂŠU t+PIUBNJOFOKBQSPTFTTJU t3BLFOUBNJOFOKBLJJOUFJTUĂšU t4ĂŠILĂšUVSWBMMJTVVTKBSĂŠKĂŠIEZTWBBSBMMJTUFOUJMPKFO turvallisuus (ATEX ja Ex) t5JFUPUVSWBMMJTVVTKB*5QBMWFMVU t5ZĂšUFSWFZTKBUZĂšUVSWBMMJTVVT t:NQĂŠSJTUĂš

KUVA SHUTTERSTOCK

KOULUTUKSET


IQ - Inspectan asiakaslehti 1/2014